definitiv 3/2012 - Deutsch

Transcription

3 2012
M a g a z i n d e r D e u t s c h - F i n n i s c h e n H a n d e l s k a mm e r
S a k s a l a i s - s u o m a l a i s e n K a u p pa k a m a r i n j ä s e n l e h t i
Vorwort
Esipuhe
E-volution in die
richtige Richtung
Sähköinen evoluutio
oikealla tiellä
Elektromobilität umfasst viel mehr als Elektroautos: Der elektrifizierte
öffentliche Verkehr (Züge, Straßen- und U-Bahnen, Oberleitungsbusse),
elektrifizierte Pkw, Lkw, Motorräder und Fahrräder gehören als Teilbereiche dazu. Bislang ist die Elektromobilität weder in Deutschland noch
in Finnland so richtig in Fahrt gekommen. Im vergangenen Jahr wurden
in Deutschland 2 154 Stromautos verkauft, in Finnland waren es 33.
Ihr Anteil am Kfz-Bestand liegt damit im niedrigen Promillebereich.
Das soll sich ändern, da sind sich die politischen Vertreter unserer
beiden Länder einig. So ist es das Ziel der Bundesregierung, dass bis
2020 eine Million Elektroautos auf Deutschlands Straßen rollen und
Deutschland weltweit zum Leitanbieter für Elektromobilität wird. Im finnischen Regierungsprogramm ist die Zielvorgabe unbestimmter. Hier
heißt es, dass die Emissionen im Verkehr durch die „Begünstigung abgasarmer Fahrzeugtechnik“ reduziert werden sollen. Konkretere Vorgaben sind von der Klima- und Energiestrategie zu erwarten, die im
kommenden Herbst und Winter überarbeitet wird.
Investitionen in die Elektromobilität helfen, die Klima- und Umweltziele im Verkehr zu erreichen. Zugleich bietet dieser Cleantech-Bereich ein enormes Potenzial für deutsche wie finnische Unternehmen.
Sie können ihre bereits vorhandene Kompetenz beispielsweise beim
Auf- und Ausbau von Ladenetzen oder der Entwicklung technischer Lösungen in den Bereichen Batterie, Leichtbau sowie Informations- und
Kommunikationstechnologie profitabel einbringen.
Bereits jetzt gibt es deutsch-finnische Unternehmenskooperationen
in diesen Geschäftszweigen. Die Deutsch-Finnische Handelskammer
hilft Ihnen gerne dabei weiter, nachhaltige Mobilität mittels bilateraler
Kooperation gewinnbringend zu entwickeln.
Sähköiseen ajoneuvoteknologiaan sisältyy paljon muutakin kuin
sähköautot: siihen kuuluu myös sähköistetty julkinen liikenne (junat,
raitiovaunut, metrot, johdinbussit), sähköllä kulkevat henkilöautot,
kuorma-autot ja polkupyörät. Tähän saakka sähköinen ajoneuvoteknologia ei ole Saksassa eikä Suomessa päässyt vielä kunnolla
vauhtiin. Viime vuonna Saksassa myytiin 2154 sähköllä kulkevaa
autoa, Suomessa vain 33. Niiden osuus ajoneuvoista on siten vain
promillen luokkaa.
Tähän on tulossa muutos, siitä ovat maidemme poliittiset päättäjät samaa mieltä. Saksan hallituksen tavoitteena on vuoteen 2020
mennessä tuoda Saksan teille miljoona sähköautoa ja tehdä Saksasta
sähköajoneuvojen johtava valmistaja. Suomen hallituksen ohjelmassa
tavoite on epämääräisempi. Siinä mainitaan, että liikenteen päästöjä
tulee alentaa ”suosimalla vähäisten pakokaasujen ajoneuvoteknologiaa”. Nyt odotetaan konkreettisia ohjeita ilmasto- ja energiastrategia
-ohjelmalta, jota on tarkoitus uudistaa syksyn ja talven aikana.
Investoimalla sähköiseen ajoneuvoteknologiaan on mahdollista
päästä ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Samalla tämä cleantechtoimiala tarjoaa suunnattoman markkinapotentiaalin saksalaisille
ja suomalaisille yrityksille. Ne voivat hyödyntää kannattavasti jo
nykyistä tietämystään esimerkiksi latausverkostojen rakentamisessa
ja laajentamisessa tai akkujen kehittämisessä, kevytrakenteiden sekä
viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämisessä.
Jo nyt näillä toimialoilla on saksalais-suomalaista yhteistyötä.
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari auttaa teitä mielellään kehittämään tuottavasti kestävää mobiiliteknologiaa kahdensuuntaisena
yhteistyönä.
Manfred Dransfeld
Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer
Manfred Dransfeld
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja
3 2012
Terminkalender 2012
Tapahtumakalenteri 2012
Premium partner
Delegationsreise 22.–24.10. Brandenburgilaisten yritysten
matka Suomeen des Bundeslandes Brandenburg nach Finnland
DFHK-Frühstücksseminar 23.10.Aamiaisseminaari in Helsinki „Geschäftserfolg “Tulokselliseen kauppaan in Deutschland“
Saksassa“
Open House und Kunstaus- 1.11. stellung mit Maria Wolfram
Open house ja Maria
Wolframin taidenäyttely
3. Finnish-German 7.11. 3. Finnish-German
Energy DayEnergy Day
Geschäftsreise Industrie- 20.–23.11. Yritysmatka Suomeen
energieeffizienzteollisuuden energianach Finnlandtehokkuudesta
1. Nordwesteuropa-
23.11.
Konferenz in Hamburg
Herausgeber
1. Luoteis-Euroopan
konferenssi Hampurissa
Julkaisija
Deutsch-Finnische Handelskammer
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari
Mikonkatu 25
Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki
Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859
[email protected], www.dfhk.fi
Präsident
Hallituksen puheenjohtaja
Hans Sohlström
Geschäftsführer Toimitusjohtaja
Manfred Dransfeld
Redaktion Toimitus
Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli
Redaktionsschluss Aineistopäivä
13. September/syyskuuta 2012
Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti
Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, [email protected]
Layout Adverbi
Hauptseite
Kansikuva
1 Million Elektroautos sollen bis 2020 auf Deutschlands Straßen rollen. Das ist das Ziel der Bundesregierung. Die finnische Regierung hat noch keine
konkreten Zielvorgaben, überarbeitet jedoch ihre
Energie- und Klimastrategie. Die soll im kommenden
Frühjahr der Öffentlichkeit präsentiert werden.
Saksan tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä
maassa olisi miljoona sähköautoa. Suomessa selkeää
tavoitetta ei ole asetettu, mutta hallitus päivittää
energia- ja ilmastostrategiaa, jonka pitäisi valmistua
ensi keväänä.
Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy
Gedruckt auf umweltfreundlichem.
Painettu ympäristöystävälliselle paperille.
Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss
ISSN 1236–360X
Das Magazin erscheint viermal jährlich.
Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder.
Nachdruck nur mit Quellenangabe.
Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä
kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta.
Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava.
Auflage
Painos 2000
© ScanStockPhoto
3 2012
Inhalt
Deutsche Seiten
Sisältö
Saksankieliset sivut
Vorwort
3
Esipuhe
Terminkalender
4
Tapahtumakalenteri
DFHK intern
6
Kauppakamarin uutiset
Neue Mitglieder
7
Uudet jäsenet
Nachhaltige Mobilität braucht Zeit
8
Kestävä ajoneuvojen sähköistyminen tarvitsee aikaa
Prof. Peter Lund: ”Wir müssen in größeren
Dimensionen denken!”
10
Prof. Peter Lund: ”On opittava ajattelemaan
laaja-alaisemmin!”
Deutschland weiter zweitwichtigster
Handelspartner Finnlands
11
Saksa edelleen Suomen toiseksi tärkein
kauppakumppani
Wirtschaftsnachrichten
12
Talousuutiset
Die 50 größten finnischen Unternehmen
14
50 suurinta suomalaista yritystä
Klare Botschaft: Mit den richtigen Worten zum Erfolg
15
Selkeä viesti: oikein sanoin menestykseen
Finnlands Kfz-Markt ist in Bewegung
16
Suomen automarkkinat liikkuvat
Mämmi – funktionales Lebensmittel mit Tradition
18
Mämmi – funktionaalinen ja perinteinen elintarvike
Stellengesuche bei jobXchange
19
jobXchange-työnhakijat Kauppakamarin rekisterissä
Geschäftsvermittlungen
20
Liikeyhteydet
Fotogalerie vom Oktoberfest der DFHK
22
Kauppakamarin kuvagalleria Oktoberfestistä
Finnische Seiten
Suomenkieliset sivut
Programm des 3. Finnish-German Energy Days am
7.11.2012 in Helsinki
24
3. Finnish-German Energy Day
7.11.2012 Helsingissä
DFHK intern
25
Kauppakamarin uutiset
26
Talousuutiset
Nachhaltige Mobilität braucht Zeit
28
Kestävä ajoneuvojen sähköistyminen tarvitsee aikaa
Prof. Peter Lund: ”Wir müssen in größeren
Dimensionen denken!”
30
Prof. Peter Lund: ”On opittava ajattelemaan
Euroraum vor der Rezession
– Deutschland stemmt sich dagegen
32
Euroalue taantuman edessä
– Saksa haraa vastaa
Die 50 größten deutschen Unternehmen
33
50 suurinta saksalaista yritystä
Nicht Wörter, sondern Botschaften übersetzen
34
Käännetään viesti, ei sanoja
Recht: Aufbau einer Ladeinfrastruktur
für Elektrofahrzeuge
35
Lakiasiat: Sähköautojen latausverkoston
rakentaminen tarjoaa juridisia haasteita
Materialeffizienz ”Made in Germany”
36
Materiaalitehokkuutta ”Made in Germany”
Deutscher Tourismus
37
Saksan matkailu
Lebensmittelmesse Anuga 2013
39
Elintarvikemessut Anuga 2013
Messeneuigkeiten
40
Messu-uutisia
3 2012
6
Unterstützung deutscher
Unternehmen bei Messen in Finnland
D
ie Deutsch-Finnische Handelskammer hat ihre Dienstleistungspalette für deutsche Unternehmen, die den
Markteinstieg in Finnland anstreben, erweitert. Diese
Firmen erhalten nun auch Unterstützung bei Messeauftritten in
Finnland. Zum neuen Dienstleistungspaket gehört die Identifikation der passenden Messe für das jeweilige Unternehmen, die
Anmeldung sowie organisatorische Unterstützung, Standbau und
die Betreuung vor Ort. Weitere Zusatzdienstleistungen wie Vereinbarung von Terminen mit potenziellen Geschäftspartnern und
etwaige Dolmetscherdienstleistungen können ergänzend vereinbart werden.
Die ersten deutschen Aussteller haben dieses neue Angebot bereits angenommen und sind auf den internationalen Messen Habitare
(Möbel, Design und Inneneinrichtung) und FinnBuild (Baubranche) mit Unterstützung der Deutsch-Finnischen Handelskammer
vertreten. Gemeinschaftsstände sind unter anderem für die Helsinki
International Boat Show 2013 (8.–17. Februar) und für ChemBio
(chemische Industrie und Biotechnologie, 20.–21. März) geplant.
Bei Interesse an einer Messeteilnahme in Finnland und für genauere Informationen melden Sie sich bei: Eva-Maria Schmidt
[email protected], + 358 9 6122 1246 Mehr Informationen unter: www.dfhk.fi/dienstleistungen/markteinstieg/messen-in-finnland
3. Finnish-German
Energy Day am
7. November 2012
IHK-Wettbewerb:
DFHK würdigt Einsatz
der Deutschen Schule Helsinki
Der Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer, Manfred
Dransfeld, hat Schüler und Schulvertreter der Deutschen Schule Helsinki
(DSH) für ihren erstklassigen Beitrag beim 3. IHK-Auslandsschulwettbewerb gelobt. Als Anerkennung überreichte er ihnen eine Urkunde. Er betonte bei der Übergabe, dass er die Schüler gerne bereits am 22. Mai
in Berlin getroffen hätte, als die drei Siegerschulen aus Alexandria, Seoul
und Teheran geehrt und die Preisgelder (insgesamt 80 000 Euro) an sie
verteilt wurden. Die DSH war mit ihrem Musical ”Ein Lied für Tina” als
eine von 41 Auslandsschulen an den Start gegangen. Ein Livemitschnitt
des Musicals soll spätestens im Dezember auf DVD erhältlich sein.
Kauppakamari
DFHK Intern
FINNISH-GERMAN
ENERGY DAY
Der 3. Finnish-German Energy Day bietet auch in diesem Jahr wieder ein hochkarätiges Programm und renommierte Experten. Der Energy
Day, der in englischer Sprache durchgeführt wird, steht unter dem Motto
„Energy Economy in Transition – How to make the largest contemporary
energy infrastructure project a success?“. Hierüber referieren und diskutieren Entscheider aus der finnischen und deutschen Energiewirtschaft sowie Experten aus Forschungsinstituten. Unter anderem präsentieren Paul
Hodson (Direktor der Europäischen Kommission, Abteilung Energieeffizienz), Tuomo Hatakka (Senior Executive Vice President Production, Vattenfall Europe AG) und Manfred Greis (Chief Representative of Viessmann
Werke GmbH & Co KG) ihre Positionen.
Das vorläufige Programm findet sich (auf Englisch) unter
www.energyday.fi sowie in unserem finnischsprachigen Teil auf Seite 24.
Der Energy Day findet in diesem Jahr im Pörssitalo in Helsinki
statt. Organisiert und produziert wird er erneut von Päivi Graefe (Tel.
+ 358 50 365 4405, E-Mail: [email protected])
3 2012
Neue Mitglieder
Uudet jäsenet
DFHK-Mitgliedervorteil:
Scandic erweitert Hotelangebot
Die Hotelkette Scandic erweitert ihr Hotelangebot in Finnland und
Deutschland. So wurde Mitte August im Zentrum von Helsinki das Scandic Paasi eröffnet. Das Hotel liegt neben dem „Paasitorni“ Kongresszentrum und bietet neben einem Full-Service-Konzept auch eine faszinierende Inneneinrichtung. So sind beispielsweise die Wände mit feinen Tapeten dekoriert, die den Stil der vom Hannoveraner Georg Rieks in den
1830ern gegründeten Tapetenfabrik nachahmen.
Scandic hat 24 Mitgliedshotels in Finnland. In Deutschland sind es
drei Hotels, nachdem das Scandic Hamburg Emporio am 1. September seine Türen im Herzen der Hansestadt geöffnet hat. Mitglieder der
DFHK erhalten unter dem Buchungscode „Deutsch-Finnische Handelskammer” eine Ermäßigung auf den Normalpreis. www.scandichotels.de
Wir heißen folgende Unternehmen als
neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen
Handelskammer willkommen.
Toivotamme seuraavat yritykset uusinä
jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme.
Deutschland
Saksa
BUG Verkehrsbau AG, HOPPEGARTEN
Bau und Elektrotechnik – rakentaminen ja elektrotekniikka
www.bug-ag.de
Europcell GmbH, HANAU
Handel mit Zellstoff- und Papier – sellu- ja paperikauppa
www.europcell.eu
Markus Majer neuer
Leiter der Rechtsabteilung
Fliesenbau Zimmermann GmH,
KÖNIGS WUSTERHAUSEN
Baugewerbe – rakennusala
Markus Majer leitet seit dem 9. Juli die Rechtsabteilung der DeutschFinnischen Handelskammer. Er wurde 1979 in Helsinki geboren und
ist zweisprachig (deutsch und finnisch) in Deutschland aufgewachsen.
Nach dem Studium der Rechtswissenschaften in Passau, Toledo (Spanien) und Freiburg im Breisgau absolvierte er in Freiburg das Rechtsreferendariat. Zuletzt war er als Rechtsanwalt in einer renommierten international tätigen Sozietät in Berlin angestellt. Seit seinem Umzug nach
Helsinki im September 2011 hat er sich ins finnische Recht eingearbeitet
und absolviert derzeit die finnische Eignungsprüfung für Juristen mit ausländischem Abschluss.
Markus Majer gibt in der DFHK Rechtsauskünfte im Zusammenhang
mit der Gründung von Gesellschaften oder Niederlassungen, sonstigen
zivil- und gesellschaftsrechtlichen
Fragen, Handelsregistereintragungen und dem Einzug von
Forderungen. Außerdem unterstützt er Kunden bei kaufrechtlichen Streitigkeiten, arbeitsrechtlichen Angelegenheiten,
grenzüberschreitenden Gerichtsverfahren, insolvenzrechtlichen
Fragen, steuerlichen Angelegenheiten und beim Kontakt mit Behörden. Sofern es zu einem
gerichtlichen Verfahren
kommt, kann er Rechtsanwälte in Deutschland und
Finnland vermitteln.
Günter Meier Innenausbau GmbH, KIRCHBRAK
Trockenbau – rakennusala
www.innenausbau-meier.de
Mit Markus Majer können
Sie auf Deutsch, Finnisch,
Englisch und Spanisch
korrespondieren. E-Mail:
[email protected],
Tel. +358 9 6122 1247.
3 2012
HHV Handels GmbH, BERLIN
Verkauf von Tonträger und Textilien
– äänitteiden ja tekstiilien myynti
www.hhv.de
nimax GmbH, LANDSBERG AM LECH
Einzelhandel – vähittäiskauppa
www.nimax-gmbh.de
W. Kusch Industrieanlagen GmbH SCHWEDT
Montage und Reparatur Industrietore
– teollisuusovien asennus ja korjaus
www.kusch-industrieanlagen.de
Suomi
Finnland
Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy, HELSINKI
Sprengunternehmen – räjäytyskonsultointi
www.kalliotekniikka.com
Marimekko Oyj, HELSINKI
Herstellung von Textilien – tekstiilien valmistus
www.marimekko.fi
Ninja Finland Oy, HELSINKI
Einzelhandel – vähittäiskauppa
www.ninja.fi
Andere Länder
Adval AD, SOFIA, Bulgaria
Baubranche – rakennnusala
www.adval.bg
Muut maat
7
8
Nachhaltige Mobilität
braucht Zeit
Als die ersten Elektroautos vor wenigen Jahren auf den Markt kamen, war die Euphorie groß. Die batteriebetriebenen
Stadtflitzer wurden als Hoffnungsträger einer neuen Mobilität gefeiert. Man erhoffte sich von ihnen den Durchbruch
in Sachen Energieeffizienz, Umwelt- und Klimaschutz. Mit E-Mobilen sollte sich die Welt aus der Abhängigkeit
vom teuren Erdöl befreien. Bis es aber soweit ist, werden noch Jahre vergehen.
E
ine Million Elektroautos möchte Bundeskanzlerin Angela Merkel im Jahr 2020 auf Deutschlands
Straßen sehen. Hunderte Millionen Euro
wurden seitdem in Förderprogramme gesteckt. Ziel der Bundesregierung ist es,
Deutschland zum Vorreiter der umweltfreundlichen Mobilität zu machen.
Auch die finnische Regierung hat Pläne, die Elektromobilität in den nächsten
Jahren deutlich stärker zu fördern und
Finnlands Ruf als „Cleantech-Experte“
zu untermauern. Unter Federführung von
Wirtschaftsminister Jyri Häkämies wurde
ein „Programm für saubere Energie“ erarbeitet, das der Minister in diesem Herbst
dem Kabinett präsentieren will. Damit
wird die Energie- und Klimastrategie aus
dem Jahr 2008 auf den neuesten Stand gebracht. Eine Entscheidung über die Umsetzung und damit verbundene konkrete
Maßnahmen sollen im Frühjahr 2013 getroffen werden.
Die mit der Klimastrategie verbundenen Ziele sind hochgesteckt: Bis 2025
sollen die Energieimporte um ein Drittel
gesenkt werden, damit die Leistungs- und
Handelsbilanz zukünftig wieder Überschüsse ausweist. Zugleich will man die
CO 2 -Emissionen deutlich verringern
und Öl durch alternative Energien ersetzen. Finnland soll das erste Land Europas sein, das sich von der Steinkohle verabschiedet. Und schließlich will man den
Cleantech-Sektor voranbringen, damit
sich dieser Umweltschutztechnik-Bereich
zum Jobmotor der Zukunft entwickelt. Es
geht um die Schaffung von Zehntausenden neuen Arbeitsplätzen.
Stärkere Starthilfe für E-Autos
Der Fisker Karma – ein PS-starker Plug-in-Hybrid aus
der finnischen Westküstenstadt Uusikaupunki.
e-mobility
e-mobility
Rund 20 Milliarden Euro sollen investiert
werden, um Finnland zum „Greenland“
zu machen. 100–200 Millionen Euro
jährlich sind von Staatsseite budgetiert,
weitere 100 Millionen Euro sollen von
Tekes kommen, darüber hinaus sind EUFördergelder eingerechnet. Das Gros der
3 2012
Investitionen, ca. 15–17 Milliarden Euro,
erwartet das Wirtschaftsministerium von
den Unternehmen.
Etwa 3 Milliarden Euro sollen in EMobilitätslösungen fließen. Zur Debatte
stehen neben strengeren Abgasnormen
auch Steuererleichterungen für Elektroautos und Plug-in-Hybride. Der Wegfall
der Registrierungs- und/oder Mehrwertsteuer auf umweltfreundliche Fahrzeuge
werde erwogen, heißt es von Seiten des
Wirtschaftsministers. Ob und in welchem
Ausmaße dies tatsächlich realisiert wird,
entscheidet die Regierung im nächsten
Jahr. Fakt ist: Mit vergleichbaren Maßnahmen wurden z.B. in Norwegen Tausende Fahrzeuge verkauft.
Von solchen Zahlen kann man im
Wirtschaftsministerium nur träumen. Im
vergangenen Jahr wurden in Finnland 33
Elektroautos neu registriert. In den ersten
acht Monaten des laufenden Jahres ist die
Zahl auf 38 gestiegen, so dass mittlerweile rund 150 E-Autos auf finnischen Straßen unterwegs sind. 44 Plug-in-Hybride
fanden in diesem Jahr einen Käufer. Mit
Blick auf die Gesamtverkaufszahlen jährlich werden in Finnland rund 110 000
Kraftfahrzeuge verkauft - sind die Zahlen
verschwindend gering. Der hohe Preis,
die mangelnde Infrastruktur und die relativ schwache Leistung der Elektrofahrzeuge sind die Verkaufsbremsen.
Modellregion Helsinki
Um das emissionsarme Autofahren für
Verbraucher attraktiver zu machen, wurde
Ende des letzten Jahres ein 100-Millionen-Euro-Pilotprojekt gestartet. Finnische
Kommunen, Städte, Universitäten und
Unternehmen haben es initiiert. Innerhalb von vier Jahren soll damit eine Ver-
suchsumgebung geschaffen werden, die
über 400 Elektroautos und über 850 Ladestationen umfasst. Es ist das größte Projekt dieser Art in den nordischen Ländern.
Der Projektschwerpunkt liegt im Großraum Helsinki. Allein in der finnischen
Hauptstadt werden innerhalb eines Jahres
33 neue Ladestationen errichtet werden.
Insgesamt soll ihre Zahl in den nächsten
Jahren auf 400 steigen. Darüber hinaus
wollen die Stadtväter Elektrobusse auf die
Straßen bringen, um die Luftbelastung
zu reduzieren. Derzeit werden Busse verschiedener Hersteller getestet.
Die Zukunft der Elektromobilität
Die künftigen globalen Marktchancen der
Elektromobilität sind abhängig von dem
sich dynamisch entwickelnden „komparativen Kundennutzen“. Das heißt: Welche konsumentenrelevanten Vorteile gibt
es im Wettbewerbsvergleich der Modellund Technologieangebote? Wichtige
Treiber der künftigen Verteilung der globalen Antriebstypen sind dabei neben den
Rohölpreisen und der politischen Regulation vor allem die zu erwartende Technologie- und Innovationsdynamik. Studien
gehen davon aus, dass sich der Wandel
der Antriebstechnologien in den nächsten zehn bis zwölf Jahren zunächst nur
langsam vollziehen wird. Der Grund: Die
weiteren Energieeffizienzpotenziale von
konventionellen Antrieben liegen in diesem Zeitraum bei immerhin 20-30 Prozent – bei allerdings steigenden Kosten.
Dominanz von Verbrennungsmotoren bleibt
Der Absatzanteil von reinen Elektroautos
wird daher global wohl nur langsam auf
zwei Prozent (2020) bzw. fünf Prozent
(2025) steigen. Hybridantriebe, vor allem
Plug-in-Hybride/Range-extender-Konzepte, werden dagegen deutlich schneller
als reine Elektroautos zulegen und ihren
Marktanteil bis auf 20 Prozent steigern.
Aus Kundensicht bieten sie die Möglichkeit lokal emissionsfreier Elektromobilität für kurze Reichweiten von etwa 25–60
Kilometer und eignen sich aufgrund des
Verbrennungsmotors für längere Strecken,
wodurch sie auch als Erstwagen in Frage
kommen. Gerade in Finnland, wo die regelmäßige Fahrt zum Wochenendhäuschen für Zehntausende Finnen ein „Muss“
ist, bietet sich derzeit diese Variante an.
Auf der Negativseite stehen allerdings
die höheren Kosten, da Hybride mit zwei
Motorenkonzepten ausgestattet werden
müssen. Spritoptimierte Benzin- und Dieselantriebe bleiben laut den Studien danach bis in die 2020er Jahre mit weitem
Abstand das Rückgrat der Antriebstechnologien, die in 2025 noch 75 Prozent der
Neuwagenzulassungen ausmachen können.
Vorbild Schweden und
Norwegen
Tero Kallio vom Verband der finnischen
Autoimporteure rechnet damit, dass im
Jahr 2020 etwa fünf Prozent der verkauften
Neuwagen Elektroautos sein werden. Das
entspricht 6000 – 7000 Fahrzeugen. Kallio
verweist auf die nordischen Nachbarn, die
mit Fördermodellen diese Zahlen bereits
jetzt fast schon erreichen. „In Schweden erhalten Käufer von Elektroautos vom Staat
fast 5 000 Euro Unterstützung. Da wurden
von Januar bis August 400 Elektroautos
verkauft. In Norwegen, wo E-Autos von
der Registrierungs- und Mehrwertsteuer
befreit sind, wurden in diesem Jahr rund
3 000 Fahrzeuge registriert.“ n
Antriebstechnologien
Quelle: VDA
Verbrennungsmotor
Diesel- und Ottomotoren
werden weiter optimiert.
Bis zu 25 % Effizienzpotenzial kann bis 2025
noch ausgeschöpft
werden.
3 2012
Hybrid
In Hybridfahrzeugen
kommen Elektro- und
Verbrennungsmotor zum
Einsatz. Eine Batterie
wird beim Fahren über
den Motor aufgeladen.
Sie dient auch zur
Speicherung von
Bremsenergie.
Plug-in-Hybrid
Der Stromspeicher in
Plug-in-Hybriden kann
zusätzlich über das
Stromnetz aufgeladen
werden. Auch hier dient
die Batterie als Speicher
von Bremsenergie.
Range Extended
Electric Vehicle
Bei Bedarf erzeugt z.B.
ein Verbrennungsmotor
mittels eines Generators
Strom für den Elektromotor. Die Reichweite
wird somit deutlich
verlängert.
Batteriebetriebenes
Fahrzeug
Die Energie für den
Antrieb kommt ausschließlich aus der
Batterie. Diese wird
über das Stromnetz
aufgeladen.
Brennstoffzellenfahrzeug
Die Stromerzeugung
für den Elektromotor
geschieht direkt
an Bord. In der
Brennstoffzelle wird
die chemische Energie
von Wasserstoff in
elektrische Energie
umgewandelt.
e-mobility
e-mobility
9
10
„Wir müssen in größeren
Dimensionen denken!“
Im Vergleich zu den anderen nordischen Ländern, aber auch zu Deutschland, steckt die Elektromobilität in
Finnland noch in den Kinderschuhen bzw. -reifen. Hohe Treibstoffpreise und mehr staatliche Anreize könnten
das ändern, sagt Professor Peter Lund, Experte für Energiesysteme und -innovationen an der Aalto-Universität.
Professor Lund, trotz seiner geringen Größe
ist Finnland im Bereich neuer bzw. erneuerbarer Technologien ein Riese. Im CleantechBereich wird der Branchenumsatz 2011 auf
20 Milliarden Euro geschätzt. Wenn es um
konkrete E-Mobilitätslösungen geht, tun sich
die Finnen aber ziemlich schwer. Woran
liegt das?
Es fehlten die Anwendungsmöglichkeiten,
denn der hiesige Markt ist nun einmal klein.
Die finnische Regierung ist im Vergleich zur
deutschen auch nicht so früh auf diesen Bereich aufmerksam geworden, sie war zu passiv. Das ändert sich glücklicherweise. Besonders das Wirtschafts- und Industrieministerium
hat sich dieses Themas angenommen und präsentiert diesen Herbst ein Programm für saubere Energielösungen. Ich gehe davon aus,
dass Finnland in den kommenden Jahren mehr
in die E-Mobilität investieren wird.
Es hat also bislang an staatlichen
Fördergeldern gemangelt?
Ich denke, Gelder waren und sind genug da.
Entscheidend ist, wie diese Gelder verteilt werden. Es müsste viel mehr in die wirklich neuen
Technologien investiert werden, damit Innovationen und ein Markt entstehen. Denken Sie nur
an den Telekommunikationsmarkt in den 90er
Jahren, als die GSM-Handys entwickelt wurden. Finnland war hier ein Vorreiter und hat
den Markt für diese neue Technologie geöffnet – mit Erfolg auf dem globalen Markt! Den
sollten finnische Unternehmer stets im Hinterkopf haben. Wir müssen lernen, in größeren
Dimensionen zu denken.
Die Förderung neuer Technologien ist
ein Thema, inwieweit die Konsumenten
sie dann annehmen, steht jedoch auf
einem anderen Blatt…
Das stimmt. Fakt ist, dass die Elektroautos momentan zu teuer sind.
Aber wenn der Staat deutlich
größere Steuererleichterungen
bieten würde, dann würden die
Bürger in neue Techniken investieren. Deutschland hat gute Erfahrungen damit gemacht. Die steuerliche Förderung von Fotovoltaikanlagen ist ein gutes Beispiel dafür.
Gewöhnliche Bürger wurden so zu
wichtigen Investoren für die Einführung
einer neuen Technologie. Das würde bestimmt auch in Finnland funktionieren.
„Elektroautos brauchen Starthilfe
vom Staat“, so Professor Peter Lund
von der Aalto-Universität“.
Was schlagen Sie mit Blick auf
die Elektroautos für Maßnahmen vor?
Wenn ein Elektroauto 3 000 - 4 000 Euro billiger wäre, würde sich so manch eine finnische
Durchschnittsfamilie einen Hybriden oder batteriebetriebenen Wagen zulegen. Gleichzeitig
müssten größere Wagen, die mehr CO2-Abgase produzieren, noch stärker besteuert werden. So entstünde ein Markt, der für finnische
Unternehmen interessant wäre. Das wiederum
hätte positive Effekte auf Innovationen und Investitionen und damit auf die Schaffung von
Arbeitsplätzen. Für den Staat rechnet sich das:
Wenn er 1 Euro investiert, bekommt er 2 Euro
in Form von Steuern, z.B. Unternehmenssteuern
wieder zurück.
Die stetig steigenden Benzin- und Dieselpreise
sind ein Katalysator für die Entwicklung und
Nutzung von E-Mobilitätslösungen. Immer
mehr Verbraucher erwägen, ob sie sich zukünftig Strom oder andere Biotreibstoffe in
den Autotank füllen. Sehen Sie das auch so?
Wir können davon ausgehen, dass Benzin
und Öl in Zukunft nicht billiger werden. Alles
wird teurer. Das wiederum ist eine Chance für
Veränderungen, wobei für Konsumenten die
finanzielle Schmerzgrenze meines Erachtens
noch nicht erreicht ist. Im Vergleich zur Ölkrise
vor über 40 Jahren macht der Anteil der Benzinkosten am Gesamtbudget einer Familie heute weniger aus. Wenn der Literpreis aber bei
3–4 Euro läge und der Staat erhebliche Steuererleichterungen böte, würde sich etwas bewegen. Klar ist jedoch auch, dass der Kostendruck
auf Transportunternehmen und kleine Betriebe
enorm ist. Ihnen muss der Staat entsprechende
Kompensationen gewähren.
Fahren Sie schon ein Elektroauto,
Professor Lund?
Nein, noch nicht. Aber das nächste Auto wird
bestimmt eins. Mein Wunsch ist ein Plug-in-Hybrid, den ich zu Hause mithilfe von Sonnenergie auflade. E-Mobilität ist eine tolle Sache von
globaler Bedeutung. Wir müssen auch an die
sich entwickelnden Staaten denken, die unseren
Lebensstandard erreichen wollen. Denen sollten
wir ein Vorbild sein. n
3 2012
Deutschland weiter
zweitwichtigster
Handelspartner Finnlands
11
Deutschland war auch im 1. Halbjahr 2012 der zweitwichtigste Handelspartner Finnlands,
sowohl beim Import als auch beim Export. Im Vergleich zum entsprechenden Vorjahreszeitraum
setzte sich der Aufwärtstrend im bilateralen Handel jedoch nicht fort.
D
ie anhaltende unsichere Konjunkturlage auf den Weltmärkten und
insbesondere in der Eurozone
spiegelt sich auch im deutsch-finnischen
Handel wider. Nach den Berechnungen
der finnischen Zollverwaltung gingen die
finnischen Einfuhren aus Deutschland in
den ersten sechs Monaten dieses Jahres im
Vergleich zum entsprechenden Vorjahreszeitraum um 3 % auf 3,7 Mrd. €€zurück.
Die finnischen Ausfuhren nach Deutschland nahmen sogar um 7 % ab und lagen
bei 2,7 Mrd. € Der Rückgang fiel damit
stärker aus als der finnische Gesamthandel insgesamt, der bei den Ein- und Ausfuhren um 1 % zurückging.
Trotz der rückläufigen Entwicklung
behält Deutschland seine Position als
zweitwichtigster Handelspartner Finnlands bei. An den finnischen Importen
Finnische AuSSenhandelsstatistik Januar-Juni 2012
EXPORT
Mio. €
Anteil %
IMPORT
Veränd. %
Mio. €
Anteil %
Insgesamt
28.502
100,0
–1
29.744
100,0
EU
15.527
54,5
–3
15.860
53,3
darunter
Deutschland
2.653
9,3
–7
3.670
12,3
Schweden
3.152
11,1
–10
3.114
10,5
Niederlande
1.958
6,9
+6
1.674
5,6
Großbritannien
1.548
5,4
+6
914
3,1
915
3,2
+1
933
3,1
Frankreich
Belgien
815
2,9
+0
649
2,2
Estland
757
2,7
+19
746
2,5
Italien
725
2,5
+1
921
3,1
Polen
721
2,5
–11
535
1,8
Dänemark
566
2,0
–7
646
2,2
Spanien
414
1,5
–22
387
1,3
Österreich
173
0,6
–6
268
0,9
12.975
45,5
+3
13.884
46,7
2.551
8,9
+5
5.136
17,3
Nicht-EU-Länder
darunter
Russland
USA
1.903
6,7
+31
1024
3,4
China
1.354
4,7
+3
2.455
8,3
Norwegen
867
3,0
+7
1.152
3,9
Japan
522
1,8
+8
395
1,3
Schweiz
406
1,4
+13
312
1,0
Brasilien
376
1,3
+59
421
1,4
war Deutschland mit 12,3 % beteiligt und
lag damit hinter Russland (Anteil 17,3 %)
und vor Schweden (10,5 %). Russlands
Spitzenposition ist in erster Linie auf die
Lieferungen von Rohöl zurückzuführen,
das Finnland zu 90 % aus dem östlichen
Nachbarland bezieht.
Beim Export hat Schweden seinen
Spitzenplatz in der ersten Jahreshälfte
2012 verteidigen können, obwohl die
Ausfuhren nach Schweden
um 10 % zurückgingen.
Nach Schweden gingen
11,1 % der finnischen Exporte. Deutschland liegt
Veränd. %
auf dem zweiten Platz (An–1
teil 9,3 %) vor Russland
(8,9 %) und den Niederlan–0
den (6,9 %).
Die finnische Handels–3
bilanz weist in der ersten
+5
Jahreshälfte 2012 erneut ein
+2
Defizit aus, das ein Volumen
+5
von 1,2 Mrd. € umfasst. Es
-6
fällt damit niedriger aus als
im entsprechenden Vorjah–1
reszeitraum (1,5 Mrd. €).
–1
Noch bis 2010 hatte die
+21
Handelsbilanz einen Über–11
schuss verzeichnet, der in
–4
den vergangenen Jahren
–10
jedoch immer geringer
+3
geworden war. Grund für
den negativen Trend ist die
–2
schwache Entwicklung im
Bereich der Metallindustrie
–12
sowie in der Elektroindus+0
trie und Forstwirtschaft.
+20
Eine positive Entwicklung
+13
verzeichnete demgegenüber
–13
die Chemieindustrie in der
–6
ersten Jahreshälfte 2012. n
–4
Quelle: Finnische Zollverwaltung
3 2012
Außenhandel
Ulkomaankauppa
12
Futurice bester mittelständischer
Arbeitgeber Europas
Nordex bekommt ersten
Auftrag von Taaleritehdas
Das finnische Softwareunternehmen Futurice ist Mitte Juni in Berlin bei
dem europaweiten „Great Place to Work“-Wettbewerb ausgezeichnet
worden. In der Kategorie „Kleine und mittlere Unternehmen“ (KMU) mit
bis zu 250 Mitarbeitern sicherte es sich den Spitzenplatz. In der Begründung der Jury heißt es: „Die Unternehmenskultur von Futurice basiert
auf Transparenz und einer umfassenden Mitarbeiter- und Kundenbetreuung. Damit setzt sie ein neues Leitbild in der gesamten europäischen
Arbeitswelt. Die heutige Arbeitskultur befindet sich im stetigen Wandel
und Futurice zeigt, wie man sich dieser Herausforderung stellt.“ Futurice
beschäftigt 150 Mitarbeiter in Helsinki, Tampere, Berlin, Düsseldorf und
London.
Der Hamburger Windkraftanlagenhersteller Nordex soll im Frühjahr
2013 neun Windkraftanlagen an die finnische Vermögensverwaltung
Taaleritehdas liefern. Wie das Unternehmen mitteilte, werden die neun
Turbinen mit einer Gesamtleistung von 21,6 Megawatt den Windpark
„Honkapohja“ im Südwesten Finnlands bilden. Der Auftrag ist Teil
eines im Juni unterzeichneten Rahmenvertrages über die Lieferung und
Errichtung von bis zu 111 Turbinen. Dabei geht es um mehrere Windparks mit einem Projektvolumen von insgesamt rund 260 Megawatt
installierter Leistung. Die Finanzierung ist nach Angaben des Vermögensverwalters zu großen Teilen durch Eigenkapital gesichert, das mit
einem Publikumsfonds eingesammelt wurde.
Pohjola-Bank erwartet Wirtschaftswachstum
und weniger Arbeitslose 2013
Die OP-Pohjola Group geht in ihrer jüngsten Wirtschaftsprognose davon
aus, dass die finnische Wirtschaft in diesem Jahr um 0,7 % und im nächsten
Jahr um 1,4 % wachsen wird. Zu Jahresbeginn waren die Konjunkturexperten
der Bank von 1 % bzw. 2 % ausgegangen. Trotz dieser Korrektur nach unten
rechnet die Bank nicht mit einer Krise in Finnland. Grund dafür sind die relativ
guten Wirtschaftsaussichten der wichtigsten finnischen Handelspartner. So soll
das BIP in Schweden 2013 um 2 % und in Russland um rund 4 % wachsen.
Für Deutschland rechnen die Pohjola-Experten mit einem Wachstum von 1,6 %.
Lufthansa-Tochter
übernimmt Catering
bei Finnair
2. deutsch-finnisches
Logistikforum analysiert
Lage der Branche
LSG Sky Chefs, die Lufthansa-Cateringgesellschaft, hat Anfang August die Bordverpflegung bei Finnair übernommen. Nach Angaben
von LSG läuft der Kooperationsvertrag über fünf Jahre und umfasst sowohl das Management als auch den operativen Betrieb. Das Abkommen räumt der Lufthansa-Tochter zudem das Recht ein, während der
Laufzeit Finnairs komplette Catering-Sparte zu einem bereits vereinbarten Preis zu kaufen.
LSG Sky Chefs ist nach eigenen Angaben der weltweit größte Anbieter von Bordverpflegung. Das Unternehmen belieferte 2011 mehr
als 300 Airlines und erzielte einen Umsatz von 2,3 Milliarden Euro.
Über einhundert deutsche und finnische Fachleute der Logistikbranche haben sich auf dem 2. deutsch-finnischen Logistikforum in Hamburg ausgetauscht. Das Logistikforum fand Mitte Juni im Rahmen der
„transfairlog“ statt. In Fachvorträgen wurden unter anderem die nördliche Dimension des transeuropäischen Verkehrsnetzes, der Einsatz
intelligenter Verkehrssysteme sowie Herausforderungen und Chancen
der Logistikströme der Zukunft in der Ostseeregion behandelt.
Die Botschafterin von Finnland in Berlin, Päivi Luostarinen, sprach
von der Bedeutung der wirtschaftlichen und nachhaltigen Entwicklung
der Logistik für das Land. So beabsichtigt die finnische Regierung, bis
zum Jahr 2022 fast 5 Milliarden Euro in die Verkehrsinfrastruktur zu
investieren.
Sowohl Deutschland als auch Finnland sind als Logistikstandorte
gut aufgestellt und investieren kräftig in die Infrastruktur. Nach dem
neuesten Logistics Perfomance Index der Weltbank rangiert Finnland
auf dem 3. und Deutschland auf dem 4. Platz. Der LPI-Vergleichsindex
beurteilt die logistischen Rahmenbedingungen eines Landes insbesondere im Hinblick auf den Außenhandel. Finnland schnitt besonders
dank der positiven Entwicklung der elektronischen Zollabfertigung, der
logistischen Kompetenz und der Rückverfolgbarkeit gut ab, Deutschland wegen seiner Infrastruktur und der Einhaltung der Zeitpläne.
Talousuutiset
3 2012
13
Erste NordwesteuropaKonferenz in Hamburg
In einem bislang einzigartigen Verbundprojekt organisieren
fünf deutsche Auslandshandelskammern am Freitag, 23. November 2012, in Hamburg die erste Nordwesteuropa-Konferenz.
Unternehmer aus Dänemark, Deutschland, Finnland, den Niederlanden, Norwegen und Schweden treffen dort zusammen, um
gemeinsam mit Top-Vertretern ihrer Länder die Zukunft der Region
Nordwesteuropa zu diskutieren.
Im Zentrum der Konferenz stehen die durch die Finanzkrise
aufgeworfenen Fragen zur Zukunft Europas. Welche Länder werden künftig stärker, welche weniger miteinander konkurrieren?
Welche Veränderungen erwarten insbesondere Nordwesteuropa – den politischen und wirtschaftlichen „Kern“ des Kontinents?
Ziel der Veranstaltung ist es, vor dem Hintergrund dieser Fragen
einen frühzeitigen Dialog der betroffenen Länder zu fördern.
Hauptredner der Veranstaltung ist Hans-Werner Sinn, Präsident des ifo-Instituts für Wirtschaftsforschung. Er wird über notwendige Impulse in Europa angesichts Energiewende und steigender Mobilität sprechen. Neben einem allgemeinen Plenum
stehen drei hochklassige Workshops zu den Themen Megatrends, Energie/Standorte sowie Logistik/Mobilität auf dem Programm. Die Veranstalter rechnen mit über 200 Teilnehmern.
DFHK-Firmenverzeichnis
aktualisiert
Das deutsch-finnische Firmenverzeichnis 2012 ist fertiggestellt
worden und ab sofort erhältlich. Das Verzeichnis bietet eine aktuelle Übersicht über die deutsche Unternehmenspräsenz in Finnland und über die finnische Unternehmenspräsenz in Deutschland
mit den entsprechenden Kontaktdaten. Es umfasst u.a. über 270
deutsche Muttergesellschaften nebst ihrem finnischen Hauptsitz sowie über 170 finnische Muttergesellschaften nebst ihrem Hauptsitz
in Deutschland. Das Verzeichnis liegt in elektronischer Form als Excel-Datei vor und kann zum Preis von 150 Euro erworben werden.
Mitglieder erhalten 20 Prozent Rabatt. Weitere Informationen:
www.dfhk.fi/publikationen/deutsch-finnisches-firmenverzeichnis/
Fleißige finnische
Wohnungsbauer
Die Finnen bauen nach den Schweizern in Europa die meisten Wohnungen. Das geht aus einer Prognose der Landesbausparkassen (LBS) für 2012 hervor. So ist in der Alpenrepublik die
Wohnungsbautätigkeit mit 61 neuen Wohnungen je 10 000 Einwohner höher als in Finnland, das mit 59 Wohnungen vor Frankreich (55) liegt. Deutschland steht mit 23 Wohnungsneubauten je
10 000 Einwohner im europaweiten Vergleich im hinteren Feld
der 19 untersuchten Länder.
3 2012
BJL
BERGMANN
Rechtsanwälte
Ihre Rechtsanwälte in Finnland
Maßgeschneiderte Rechtsberatung
im internationalen Umfeld
BJL Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki, Finnland
Tel. +358 9 696207 0
Fax +358 9 696207 10
[email protected]
www.bjl-legal.com
„...für grenzüberschreitend
agierende Unternehmen“
„Geschäftsideen und Ziele des
Mandanten im Blick“
Talousuutiset
14
Die 50 größten finnischen Unternehmen Platz
Firma
Umsatz 2011
(in Mill. Euro)
Branche
Sitz
Mitarbeiter
(1 000)
1
Nokia
38 659
Elektronik
Espoo
134 171
www.nokia.fi
2
Neste Oil
15 420
Energie
Espoo
4 926
www.neste.fi
3
SOK
11 280
Mischkonzern
Helsinki
8 947
www.sok.fi
4
Stora Ensto
10 965
Forstindustrie
Helsinki
27 958
www.storaenso.com
5
UPM-Kymmene
10 068
Forstindustrie
Helsinki
23 067
www.upm.fi
6
Kesko
9 460
Handel
Helsinki
18 960
www.kesko.fi
7
Metso
6 646
Metall
Helsinki
29 590
www.metso.fi
8
Fortum
6 161
Energie
Espoo
11 010
www.fortum.fi
9
OP-Pohjola-ryhmä
5 734
Finanzierung
Helsinki
12 858
www.op.fi
10
Sampo
5 560
Finanzierung
Helsinki
6 874
11
Metsä Group
5 346
Forstindustrie
Espoo
13 046
www.metsagroup.com
12
Kone
5 225
Metall
Helsinki
34 769
www.kone.fi
13
Outokumpu
5 009
Metall
Espoo
14
St1 Group
4 651
Ölhandel
Helsinki
k.A.
15
YIT
4 382
Bau
Helsinki
26 245
www.yit.fi
16
Nordea Pankki Suomi
4 330
Finanzierung
Helsinki
10 014
www.nordea.fi
17
Tamro
4 217
Großhandel
Vantaa
18
Wärtsilä
4 209
Metall
Helsinki
17 708
19
Varma
3 943
Versicherungen
Helsinki
588
20
Ilmarinen
3 210
Versicherungen
Helsinki
617
www.ilmarinen.fi
21
Cargotec
3 139
Metall
Helsinki
10 692
www.cargotec.fi
22
Rautaruukki
2 798
Metall
Helsinki
11 821
www.cargotec.fi
23
Sanoma
2 746
Verlag
Helsinki
14 471
www.sanoma.fi
8 651
5 442
Internet
www.sampo.fi
www.outokumpu.fi
www.st1.eu
www.tamro.fi
www.wartsila.com
www.varma.fi
24
RTF Auto
2 571
Autohandel
Helsinki
25
HK-Scan
2 491
Lebensmittel
Turku
8 287
2
www.hkscan.fi
26
ABB
2 348
Elektronik
Helsinki
6 766
www.abb.fi
27
Lemminkäinen
2 274
Bau
Helsinki
8 421
www.lemminkainen.fi
28
Teboil
2 272
Ölhandel
Helsinki
297
www.teboil.fi
29
Finnair
2 258
Transport
Vantaa
7 467
www.finnair.fi
30
Kemira
2 207
Chemie
Helsinki
5 006
www.kemira.fi
31
Oriola-KD
2 146
Großhandel
Espoo
4 968
www.oriola-kd.com
32
Huhtamäki
2 044
Mischkonzern
Espoo
12 086
www.huhtamaki.fi
33
Stockmann
2 005
Einzelhandel
Helsinki
12 172
www.stockmann.fi
34
Valio
1 929
Lebensmittel
Helsinki
4 529
www.valio.fi
35
Itella
1 900
Logistik
Helsinki
21 736
www.itella.fi
36
Konecranes
1 869
Metall
Hyvinkää
10 998
www.konecranes.fi
37
Amer Sports
1 881
Mischkonzern
Helsinki
6 921
38
Nordea Henkivakuutus
1 830
Versicherungen
Helsinki
162
39
Tieto
1 828
IT
Helsinki
18 098
40
Veikkaus
1 793
Sonderdienstleistungen
Vantaa
41
HOK-Elanto
1 779
Einzelhandel
Helsinki
6 175
www.hok-elanto.fi
42
Onvest
1 736
Großhandel
Vantaa
4 663
www.onvest.fi
43
Eläke-Tapiola
1 736
Versicherungen
Espoo
194
44
Luvata
1 707
Metall
Espoo
6 387
www.luvata.com
45
Wihuri
1 666
Mischkonzern
Helsinki
4 934
www.wihuri.fi
46
Telia-Sonera Finland
1 619
Telekommunikation
Helsinki
4 303
www.teliasonera.com/fi
47
Ahlstrom
1 607
Mischkonzern
Helsinki
5 181
www.ahlstrom.fi
48
Fazer
1 576
Lebensmittel
Vantaa
49
Elisa
1 530
Telekommunikation
50
St1 Holding
1 503
Ölhandel
324
www.amersports.com
www.nordea.fi
www.tieto.fi
www.veikkaus.fi
www.elake-tapiola.fi
13 865
www.fazer.fi
Helsinki
3 757
www.elisa.fi
Helsinki
180
www.st1.fi
Quelle: Talouselämä
Talousuutiset
3 2012
Klare Botschaft: Mit den
richtigen Worten zum Erfolg
15
Wer seine Produkte und Dienstleistungen im Ausland erfolgreich an den Mann bringen will, kommt an einer guten
Übersetzung nicht vorbei. Nur so wird garantiert, dass die Verkaufsbotschaft zielgruppen- und branchengerecht
vermittelt wird. An die Übersetzungsbüros werden dabei hohe Anforderungen gestellt. Das weiß auch Gerhard
Gilbert. Seine Firma Traduct Oy mit Sitz in Turku bietet Übersetzungen in allen gängigen Sprachen an.
Herr Gilbert, Sie bieten seit dem Jahr 1985
einen bunten Sprachenstrauß an. Wie hat sich
das Angebot im Laufe dieser Zeit entwickelt?
Vor rund drei Jahrzehnten waren vor allem Übersetzungen vom Finnischen ins Englische und
Schwedische gefragt. Danach folgten Deutsch
und Französisch. Heute ist bei unseren Kunden
Englisch die vorherrschende Sprache, denn
auch schon viele finnische Großunternehmen
verwenden intern Englisch als Lingua franca und
Ausgangssprache für alle Übersetzungen. Wir
übersetzen die Texte dann für sie ins Finnische.
Durch die Internationalisierung der Unternehmen
hat andererseits die Zahl der Sprachkombinationen zugenommen: Im Kommen sind z. B. Polnisch, Portugiesisch, Russisch und Chinesisch.
Wie groß ist der Anteil
der deutschen Sprache?
Der Anteil unserer Übersetzungen vom Deutschen und ins Deutsche schwankt erheblich, da
wir für unsere Kunden die verschiedenartigsten
Dokumente on-demand und fachgerecht in die
jeweilige Zielsprache übertragen. Wir liefern
also keine Massendienstleistungen, sondern
wollen unseren Kunden einen zuverlässigen
Rundum-Service bieten, der von kleinen Textübersetzungen, Verträgen, Handbüchern, Börsenmitteilungen und PowerPoint-Präsentationen
bis zu fertig gesetzten Publikationen reicht.
Machen Sie mitunter die Erfahrung,
dass die Bedeutung einer guten
Übersetzung für den Markterfolg
von Firmen unterschätzt wird?
Die Anforderungen der Kunden an die Übersetzungsqualität sind sehr unterschiedlich. Die
einen sind bereits damit zufrieden, dass die
Wörter ins Deutsche übertragen werden – das
sind Kunden, die die sprachliche und terminologische Qualität vielleicht nicht selbst beurteilen können. Andere wiederum legen äußerst
großen Wert darauf, dass die Botschaft zielgruppen- und branchengerecht vermittelt wird.
Wie in anderen Branchen kann auch im Übersetzungsgeschäft billig letztendlich ziemlich
teuer werden.
Auf welche Herausforderungen stoßen
Sie bei Übersetzungen, insbesondere
im technischen Bereich?
Gerade im technischen Bereich ist es besonders
wichtig, dass der übersetzen die technischen
Zusammenhänge versteht und die Fachbegriffe
erkennt. Übersetzen heißt interpretieren, und
sachgemäß interpretieren kann man etwas nur,
wenn man die Sache versteht. Schließlich sollen
die Inhalte übersetzt werden, nicht die Wörter.
Ein Beispiel aus der Automobilindustrie: Hochzeit
= Zusammenführung der vormontierten Motor-/
Getriebe- und Fahrwerkseinheit. Den Fachbegriff Hochzeit (im Automobilbau) mit häät 1:1 ins
Finnische zu übersetzen wäre ebenso Nonsens
wie den Terminus (in der Papierindustrie) pastakeittiö statt mit Streichfarbenaufbereitungsanlage
zu übersetzten und zur Nudelküche zu machen.
Was sind die Trends in
der Übersetzerbranche?
Einerseits steigt der Preisdruck durch die Verwendung von IT-Tools und billigen Übersetzerarbeitskräften aus allen Erdteilen. Gleichzeitig
werden viele Kunden durch die Globalisierung
immer qualitätsbewusster, denn sie können jetzt
Übersetzungen zum Beispiel in ihren lokalen
Einheiten validieren lassen. Mit dem Vormarsch
des Englischen lassen sich heute leichter Übersetzer für die Sprachen aufstrebender Länder
finden. Allerdings wird im Geschäftsleben immer häufiger eine Art Allerweltsenglisch (Globish) verwendet, das seinerseits wieder Interpretationsprobleme verursachen kann. n
Terminus des Monats
Was genau ist eigentlich der Euro-Schutzschirm? Hätten Sie’s gewusst?
Europäischer Finanzstabilisierungsmechanismus (EFSM). Zusammen mit der Europäischen
Finanzstabilisierungsfazilität (EFSF) bildet der EFSM den sogenannten Euro-Schutzschirm, der von
der EU als Hilfe für in Zahlungsschwierigkeiten geratene Mitgliedstaaten aufgespannt wurde.
Gerhard Gilbert,
Geschäftsführer von Traduct,
setzt auf klare Botschaften.
3 2012
Sie haben dieses Jahr auf Ihrer Website
den „Terminus des Monats” eingeführt. Warum?
Wenn man in der Kommunikationsbranche arbeitet, muss
man einigermaßen wissen, wovon man spricht. Bei der
bloßen Zeitungslektüre glaubt man verschiedene Fachbegriffe
zu verstehen. Spätestens, wenn man aber jemandem einen
Begriff erklären bzw. übersetzen soll, merkt man, dass es mit
dem eigenen Wissen nicht immer so weit her ist. Und wenn
wir schon mal etwas recherchiert haben, kann sich das
vielleicht ein eifriger Googler zunutze machen.
Unternehmen
Yritys
Finnlands Kfz-Markt
ist in Bewegung
Die Pkw-Neuzulassungen in Finnland legten 2011 um 12,6 % zu, nach einem Plus von 23,6 % im Vorjahr.
Auch der Lkw-Markt erholt sich seit Mitte 2010. Weiter abgenommen haben 2011 dagegen die
Busregistrierungen. In Finnland existieren außer einer Reihe von Kfz-Zulieferern zwei Produzenten von
Kraftfahrzeugen: der Lkw-Bauer Sisu und das Unternehmen Valmet. Letzteres entwickelt Elektroautos und
soll zwischen 2013 und 2016 für Mercedes auch 100.000 Modelle der A-Klasse fertigen.
Marktentwicklung/-bedarf
Die einzelnen Segmente des Kfz-Marktes
in Finnland haben sich 2011 unterschiedlich entwickelt. Die Neuzulassungen von Pkw erhöhten sich 2011 um
12,6 % auf rund 126.000 Fahrzeuge
und haben zusammen mit dem starken
Plus von 2010 (+23,6 %) den hohen Einbruch von 2009 (–35,1 %) zum Großteil kompensiert. Beim Pkw-Absatz
war in Finnland 2011 der V W-Konzern führend, der mit Autos der Typen
VW, Skoda und Audi einen Marktanteil von insgesamt 26,6 % (2010: 25,6 %)
hatte. Auch im Vergleich der einzelnen
Marken ließ VW 2011 mit 13,6 % Toyota
(10,6 %) hinter sich. Noch 2010 hatte der
japanische Autobauer die Spitzenposition
in Finnland inne.
Im 1. Quartal 2012 waren die PkwRegistrierungen in Finnland um 34,0 %
höher als in den ersten drei Monaten 2011,
was vor allem an der zum 1.4.2012 in
Kraft getretenen durchschnittlichen Erhöhung der Registrierungssteuer lag. Diese
fällt beim Autokauf zusätzlich zur Mehrwertsteuer in Höhe von 23 % an, weshalb
der Wagenerwerb in Finnland traditionell
teurer als in vielen anderen Ländern ist.
Bei der Registrierungssteuer gelten seitdem geringere Raten für Pkw, die weniger
als 110 g CO2 je Kilometer ausstoßen. Für
alle anderen wurde der Satz erhöht und
beträgt im Maximalfall 50 % statt zuvor
48,8 %. Für einen Wagen mit einem CO2Ausstoß von 200 g/km wird zum Beispiel
nun eine Registrierungssteuer von etwa
35 % statt zuvor 29 % fällig.
Da im 2. Quartal 2012 aufgrund der
höheren Steuer deutlich weniger Pkw angemeldet wurden als im gleichen Vorjahreszeitraum, war die Zahl der Registrierungen im gesamten 1. Halbjahr 2012 mit
80.279 Pkw um 5,8 % geringer als in den
ersten sechs Monaten 2011. Branchenkenner halten es für möglich, dass der
Absatz von neuen Pkw 2012 insgesamt
um 10–12 % unter dem Niveau von 2011
verbleiben wird.
Von 2013–2016 sollen in Finnland
100.000 Modelle der MercedesA-Klasse produziert werden.
© DAIMLER AG
16
Branchenreport
Toimialakatsaus
3 2012
Bei den Neuzulassungen für Nutzfahrzeuge verlief die Entwicklung in Finnland 2011 uneinheitlich: Bei Lkw über
3,5 t gab es einen Anstieg um 18,9 % ,
bei Bussen hingegen einen Rückgang um
22,4 %. Bereits im Jahr 2010 war der Absatz von Lkw um 9,5 % und von Bussen
um 13,3 % zurückgegangen. Die per Lkw
beförderte Gütermenge verringerte sich in
Finnland 2011 um 13 % auf 313 Mio. t.
Eindeutiger Marktführer in der Klasse bis
zu 6 t war 2011 Mercedes-Benz mit einem
Anteil von 65,4 % aller zugelassenen
Wagen vor Ford (9,8 %), Iveco (8,3 %)
und VW (5,1 %).
In Finnland waren Ende 2011 bei einer Gesamtbevölkerung von 5,4 Mio.
Menschen 2.958.568 Pkw registriert, das
waren 3,5 % mehr als vor Jahresfrist. Damit kam Ende 2011 statistisch ein Auto
auf 1,8 Einwohner. Außerdem gab es
14.185 Busse, 122.673 Lkw und 361.499
kleinere Lieferwagen. Das Durchschnittsalter des Fuhrparks hat sich seit 2007 stark
erhöht. So waren Pkw und Lkw auf Finnlands Straßen 2010 im Schnitt jeweils über
zwölf Jahre alt und Busse sowie Transporter (Vans) im Mittel sogar 13 Jahre.
Produktion/Branchenstruktur
Die exportorientierte finnische Kfz-Industrie steigerte ihren Umsatz 2011 um
Marktanteile der
Pkw-Hersteller 2011 (in %)
Außenhandel
Die finnischen Einfuhren wichtiger KfzTeile stiegen 2011 um 12,4 % auf 979,8
Mio. Euro. Besonders starke Zuwächse
gab es bei Karosserien (+56,1 %) und Anderen Kfz-Teilen der SITC-Position 784.3
(+20,9 %).
Insgesamt war Deutschland bei wichtigen Kfz-Teilen gemäß der Abgrenzung
der Tabelle (s.u.)mit einen Importanteil
von 24,8 % die führende Liefernation. Darüber hinaus bezogen finnische Kunden
vor allem Branchenprodukte aus Schweden
(20,5 %) und Italien (6,8 %). Bei Dieselmotoren, Pumpen sowie bei Zündanlagen, Anlassern, Lichtmaschinen etc. stellte
Deutschland mehr als die Hälfte des finnischen Gesamtimports. n
AUTOR: TORSTEN PAULY (GTAI)
Kfz-Produktion in Finnland (in Einheiten; Veränderungen in %)
Volkswagen
14 %
andere Marken
28 %
bauer Lahden Autokori, stellt in Zusammenarbeit mit Scania deren Busse her.
Die finnische Statistik führt laut den
neuesten verfügbaren Zahlen für 2010 insgesamt 275 Unternehmen in der Kfz-Industrie auf. Diese produzierten mit 6.114
Mitarbeitern einen Gesamtwert von 1,2
Mrd. Euro und erzielten dabei eine reine
Wertschöpfung von 349 Mio. Euro. Noch
2008 hatten 303 Betriebe eine Produktion
von 1,6 Mrd. Euro realisiert.
16,5 %, vor allem dank der Dynamik auf
den Auslandsmärkten (+23,1 %). Bereits
2010 hatte sich der Gesamtumsatz der
Branche um 15,1 % erhöht, nach einem
Einbruch um 34,2 % im Krisenjahr 2009.
Insgesamt ging die finnische Kfz-Produktion in den letzten Jahren jedoch stetig zurück: Liefen 2001 noch 41.916 Pkw von
finnischen Bändern, so waren es 2010 nur
noch 6.385 Wagen. Ab 2013 soll es jedoch
wieder zu einem Anstieg kommen, wenn
bei Valmet Automotive Oy bis 2016 insgesamt 100.000 Modelle der Mercedes-AKlasse vom Band rollen sollen. Im März
2011 begann Valmet auch die Fertigung
des Elektroauto-Modells Fisker Karma.
Darüber hinaus entwickelt das Unternehmen das Elektrofahrzeug Eva, das ein
Viersitzer für den Stadtverkehr mit einer
Reichweite von 160 km und einer Höchstgeschwindigkeit von 120 km/h werden
soll. Ende 2010 hatte Valmet das Osnabrücker Kfz-Unternehmen Karmann
übernommen.
Die Lkw-Produktion von Sisu hatte
2009 stark unter dem Absatzeinbruch im
Zuge der allgemeinen Wirtschaftskrise
gelitten. Das Unternehmen konnte aber
seinen Umsatz laut den neuesten veröffentlichten Zahlen im Geschäftsjahr 2010 um
33,1 % auf 223 Mio. Euro steigern. Der
drittgrößte Kfz-Betrieb, der Karosserie-
Kategorie
2009
2010
Veränderung 2010/09
Pkw
10.907
6.385
–41,5
Lkw
64
280
337,5
Quelle: Tilastokeskus/TraFi
Toyota
11 %
Wichtige Kfz-Produzenten in Finnland (Umsätze in Mio. Euro; Veränderungen in %)
MercedesBenz 4 %
Opel
4%
Ford
8%
Kia
5%
Skoda
8%
Audi
5 % Nissan
6%
Volvo
7%
Umsatz
2010
Unternehmen (Sitz)
Veränderung
2010/09
Internetadresse
Valtra Oy Ab (Äänekoski)
497,0
7,1
www.valtra.fi
Agco Sisu Power Oy (Linnavuori/Nokia)
223,2
33,1
www.agcosisupower.com
MSK Group Oy (Kauhava)
90,8
11,5
www.mskgroup.fi
Valmet Automotive Oy (Uusikaupunki)
72,5
30,3
www.valmetautomotive.com
Lahden Autokori Oy (Lahti)
36,1
–14,2
www.lahdenautokori.fi
Oy Närpiön Puu ja Metalli (Närpiö)
37,5
–2,6
www.ntm.fi
Quelle: Tilastokeskus/TraFi
Quelle: Talouselämä, Fonecta Finder (Suomen Asiakastieto Oy)
Einfuhr wichtiger Kfz-Teile nach Finnland (in Mio. Euro, Anteil Deutschlands in %)
SITC
Warenbezeichnung
2010
2011
Anteil aus Deutschland (2011)
713.21–.22
Hubkolbenmotoren mit Fremdzündung
47,9
42,3
18,6
713.23
Diesel- oder Halbdieselmotoren
25,0
20,7
65,7
742.2
Kraftstoff-, Öl- u. Kühlmittelpumpen f. Kolbenverbrennungsmotoren
29,4
33,1
53,4
773.13
Kabelsätze
52,6
59,5
1,6
778.31,.33
Zündanlagen, Anlasser, Lichtmaschinen etc.
54,4
61,6
60,8
778.34-.35
Beleuchtungs- u. Signalgeräte (ohne 778.2), Scheibenwischer etc.
44,0
50,5
23,8
784.1
Fahrgestelle
94,4
78,2
1,8
784.2
Karosserien (einschl. Fahrerhäuser)
1,6
2,5
8,3
784.3
Andere Kfz-Teile (Stoßstangen, Bremsen, Schaltgetriebe, Achsen, etc.)
522,5
631,4
24,0
Quelle: Eurostat
3 2012
Branchenreport
Toimialakatsaus
17
18
Lebensmittel
Elintarvikkeet
Mämmi – Kraftpaket aus Roggen.
Mämmi
– funktionales Lebensmittel und Spezialität mit jahrhundertealter Tradition
Gerade wegen der kargen Umweltbedingungen wissen Finnen die Reichtümer ihrer Natur seit Jahrhunderten zu
schätzen. Das prägt finnische Lebensmittel und die finnische Küche bis heute. Besondere Schätze der finnischen
Ernährungskultur sind dabei Roggen und Roggenprodukte. Reich an Nährwerten, natürlich und gesund, stehen
Roggenprodukte bei Verbrauchern auch heute ganz oben auf den Einkaufszetteln – so wie in Deutschland.
Eine finnische Spezialität kennt man in deutschen Haushalten allerdings noch kaum: Mämmi.
M
ämmi ist der Klassiker finnischer
Küche zur Osterzeit, ein aus
Vollkornroggen gebackener,
kräftig malzig schmeckender Pudding, der
in Finnland Jahr für Jahr tausendfach genossen wird. Mit Milch – Deutsche würden wohl eher Vanillesoße bevorzugen – ist
Mämmi eine anregende Nachspeise oder
ein Snack zwischendurch, in dem die ganze Energie des Roggens steckt. Entwickelt
im 17. Jahrhundert, ist Mämmi eine durch
die EU geschützte, regionale Spezialität.
Während das sechs bis sieben Stunden
langsam gebackene Mämmi zu seiner Entstehungszeit zu den wenigen süßen Speisen in Finnland gehörte, treten heute andere Vorzüge in den Vordergrund: Mämmi
enthält im Vergleich zu Roggengetreide
die dreifache Menge Phenole sowie andere
Antioxidantien. Weitere wirksame Stoffe
sind B-Vitamine und Beta-Glucan, das die
Aufnahme von Zucker verlangsamt und
damit ausgleichend auf den Blutzuckerhaushalt wirkt.
Mit diesen Eigenschaften kann
Mämmi als ein funktionales Lebensmittel gelten. Dies wird auch durch neue
Forschungsergebnisse gestützt, die sich
mit dem positiven Einfluss von Roggenprodukten auf den Fett- und Zuckerstoffwechsel beschäftigen. Die Untersuchungen konzentrieren sich zudem auf
die mögliche positive Wirkung des hohen
Fasergehaltes auf den Cholesterinhaushalt
oder auf die Verringerung des Risikos bestimmter Krebsarten.
Mämmi ist in Finnland mit einem
Namen fest verbunden: Kymppi-Maukkaat, zu Deutsch: zehn Leckerbissen. Das
mittelständische Familienunternehmen
aus dem südfinnischen Toijala ist seit den
60er-Jahren finnischer Spitzenproduzent
der beliebten Spezialität. In dieser Zeit ist
Mämmi aber nicht gänzlich unverändert
geblieben: Das zuckerfreie Mämmi von
Kymppi enthält nicht nur keinen zusätzlichen Zucker, sondern ist darüber hinaus
bio-zertifiziert. Lasse Koski, Geschäftsführer von Kamppi-Maukkaat, ist davon
überzeugt, dass Mämmi mit diesen Eigenschaften auch in Deutschland Erfolg
haben könnte. Sein Unternehmen nimmt
Teil an dem Exportnetzwerk der DFHK
für finnische Lebensmittel. Interesse von
deutscher Seite an diesem Produkt besteht
bereits. Wenn alles planmäßig verläuft,
werden sich die Einkäufer zweier deutscher Handelsketten in wenigen Wochen
von den Qualitäten Mämmis überzeugen
können. n
3 2012
JobXchange
Personalvermittlung über jobXchange
Finden Sie über die Deutsch-Finnische Handelskammer qualifizierte Mitarbeiter für Ihr Unternehmen! Unsere Bewerberdatenbank „jobXchange“ enthält einige hundert Profile von Bewerbern, die – oft aus einer Festanstellung heraus – auf der Suche
nach neuen beruflichen Herausforderungen sind. Vertreten sind
die verschiedensten Fachrichtungen und Qualifikationsstufen.
Gemeinsames Merkmal der meisten Kandidaten sind außergewöhnlich gute Sprachkenntnisse und ein ausgeprägtes Interesse
an deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen, oft kombiniert
mit einem entsprechenden familiären Hintergrund.
Ob junge Praktikanten oder erfahrene Führungskräfte – wir
vermitteln Ihnen gerne Personal, das Sie mit einer Stellenanzeige
nicht erreichen. Wenn Sie an uns herantreten, durchsuchen wir
unsere Datenbank nach geeigneten Kandidaten und reichen deren
Bewerbungsunterlagen an Sie weiter. Eine Vermittlungspauschale
fällt dabei erst an, wenn Sie über uns wirklich fündig werden.
Nähere Informationen: Markus Majer, [email protected], Tel. +358 9 6122 1247
Eine aktuelle Auswahl an jobXchange-Bewerbern:
203
Finnin (37), zunächst Studium der Betriebswirtschaftslehre und
Tätigkeit als Steuerprüferin u. a. von international agierenden
Großkonzernen. Kürzlich abgeschlossenes Zweitstudium
mit dem Hauptfach Germanistik und den Nebenfächern
Personalführung und Kommunikation. Nunmehr auf der
Suche nach einer Tätigkeit im Bereich Accounting/Auditing;
Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend),
Englisch (gut), Schwedisch (gut).
206 Finne (37), Wirtschaftsstudium in Finnland, danach langjährige Tätigkeit im Bank- und Finanzsektor, sucht neue berufliche
Herausforderungen im Bereich Business Development sowie
Verkauf/Export; Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache),
Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Schwedisch (fließend),
Französisch (Grundkenntnisse), Estnisch (Grundkenntnisse).
216
201
Deutscher (31), Diplom-Wirtschaftsingenieur mit mehrjähriger
Berufserfahrung in Finnland in unterschiedlichen Tätigkeitsfeldern der Telekommunikationsbranche sowie mit internationalen Erfahrungen, sucht nach neuen Herausforderungen.
Interessen: Logistics/Supply Chain/Freight Forwarding,
Project Management, SAP; Sprachkenntnisse: Deutsch
(Muttersprache), Finnisch (gut), Englisch (fließend).
Österreicher (33), technischer Hochschulabschluss, vielseitig
einsetzbar, sucht Arbeit in Finnland. Interessengebiete:
Verwaltung, Engineering, Media; Sprachkenntnisse: Deutsch
(Muttersprache), Englisch (fließend), Finnisch (Grundkenntnisse).
3 2012
222
Finnin/Schweizerin (47), mit langjährigen Erfahrungen als
Deutsch- und Englischlehrerin sowie als Büroassistentin,
sucht Bürotätigkeit in Finnland; Sprachkenntnisse: Finnisch
(Muttersprache), Deutsch (fließend), Englisch (fließend),
Schwedisch (Grundkenntnisse), Spanisch (Grundkenntnisse).
202 Österreicherin (30), Master in Business Administration mit
mehrjähriger Berufserfahrung als Assistentin der Geschäftsleitung, ist auf der Suche nach einer Tätigkeit im Bereich
Energie, Executive Assistance, General/Product Management;
Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Englisch (fließend),
Finnisch (Grundkenntnisse), Ungarisch (gut).
218 Deutsche (25), Magisterabsolventin mit praktischen Erfahrungen
im musealen, kulturellen und touristischen Sektor, möchte in
Finnland tätig werden. Große Flexibilität bezüglich des
künftigen Aufgabenbereichs; Sprachkenntnisse: Deutsch
(Muttersprache), Finnisch (Grundkenntnisse), Englisch (fließend), Schwedisch (Grundkenntnisse), Französisch (Grundkenntnisse).
219
Deutscher (36), Rechtsanwalt mit betriebswirtschaftlichen Kenntnissen und internationaler Erfahrung, sucht Tätigkeit in Finnland im juristischen oder gern auch im wirtschaftlichen Bereich; Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Englisch (fließend), Finnisch (Grundkenntnisse), Schwedisch
(Grundkenntnisse), Französisch (Grundkenntnisse).
19
20
Liikeyhteyksiä
Finnische Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland
Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/
ostajaa Saksasta
Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/
ostajaa Suomesta
Deutsche Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland
Lieferant für Mess- und Regeltechnik sucht Kontakt zu Mess- und Regeltechnikherstellern, die
einen Vertriebspartner in Finnland suchen.
BuCo-Net Oy
Muurarinkuja 1
16300 ORIMATTILA
Tel: +358 3 7778288 / +358 50 5949308
E-Mail: [email protected]
Ansprechpartner: Herr Raimo Salmén
Berliiniläinen yritys tarjoaa ratkaisuja prosessien
optimointiin – esim. kulutussähkön tehokas ohjaus, etäluettava sähkömittausteknologia (“Smart
Metering“) ja käyttämällä huipputehokkaita
lämmöntuottajia, erityisesti lämpöpumppuja.
Ainutlaatuista Adunos Smart-Metering-Boxissa
ovat langaton m-bus-järjestelmä ja luotettava radiojärjestelmä. Adunos etsii yhteyttä tukkukauppiaisiin, LVI-asennusyrityksiin, energian tuottajiin
ja enegia-alan sopimusurakoitsijoihin.
Adunos GmbH
Am Schlangengraben 16
13597 BERLIN
Deutschland
Puh. +49 30 22411847
Faksi +49 30 22411844
www.adunos.com
[email protected]
Yhteyshenkilö: Herr Matthias Michael
Schmuckkunsthandwerkerin sucht Wiederverkäufer/in für handgefertigten Silberschmuck.
H&A Collection
Verjpolku 3 B 6
06400 PORVOO
Finnland
Tel. +358 40 4866220
w ww.hetasilverdesign.com
Ansprechpartnerin: Frau Heta Salmi
Hersteller von Strickwaren sucht Wiederverkäufer.
Kainotar Ky
Köyliöntie 2
27710 KÖYLIÖ
+358 400 318 327 / +358 400 318 257
www.kaino.fi
Ansprechpartnerin: Frau Sanni Salonen /
Frau Niina Sinisalo
Hersteller von Gebrauchs- und Dekorationsartikeln sowie Schmuck aus recyceltem Glas sucht
Wiederverkäufer.
Lasistudio Jan Torstensson Oy
Kiikostentie 8
38360 KIIKOINEN
Tel. +358 40 7439790
www.lasistudio.fi
Ansprechpartner: Herr Antti Torstensson
Einrichtungs- und Kunstkeramiktöpferin sucht
Wiederverkäufer.
Sirpa Luukkonen
Väinöläntie 3
32700 HUITTINEN
Finnland
Tel. +358 44 5567697
www.sirpaluukkonen.fi
Ansprechpartnerin: Frau Sirpa Luukkonen
Finnische Töpferin sucht Wiederverkäuferin
für Keramik.
PianKera
Hembergintie 95
07600 MYRSKYLÄ
Finnland
Tel. + 358 50 3551979
www.PianKera.com
Ansprechpartnerin: Pia Vuorinen
Yritys on yksi johtavia tehokkaiden lämmönjakojärjestelmien tarjoajia, jonka erityisosaamista
ovat asennus- ja käyttöystävälliset kokonaisjärjestelmät. Standardiratkaisut vähentävät huomattavasti suunnittelutyön osuutta. Monimutkaisetkin
käyttöjärjestelmät voidaan ottaa helposti käyttöön. Asennuksen kustannukset, virheiden määrä
ja ohjaus- ja koordinointikustannukset rakennustyömaalla vähenevät selvästi. Lisäksi yritys tarjoaa käyttöönotto-, koulutus- ja valvontapalveluja.
Yli 70 000 asiakkaalla Euroopassa on käytössä PEWO-järjestelmä. Yritys tarjoaa tuotteita
erityisesti teollisuuskäyttöön kuten prosessilämmön tai prosessikylmän hyödyntämiseen, kaukolämpöasemille, energianhankintaan, poistolämmön hyödyntämiseen, lämmitys- ja kylmäpiirien
asennukseen ja palvelinten viilennysjärjestelmiin.
Yritys etsii edustajaa tai myyjää tuotteilleen
Suomessa.
PEWO Energietechnik GmbH
Geierswalder Straße 13
02979 ELSTERHEIDE
Deutschland
Puh. +49 3571 4898302
Faksi +49 3571 489828
www.pewo.de
Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö: Herr Christian Grossmann
Suojapakkausten valmistaja etsii yhteyttä pakkausten myyjiin. Yritys valmistaa sekä standardipakkauksia että pakkauksia asiakkaiden
toiveiden mukaan.
Emba-Protec GmbH & Co.KG
Wilhelmstr. 7
32602 VLOTHO
Deutschland
Puh. +49 5733 8819713
Faksi +49 5733 8819720
www.emba-protec.de
Yhteyshenkilö: Herr Herbert Stumpe
Pohjoissaksalainen helmien maahantuoja etsii
ostajia.
Di-Perle GmbH
Ulzburger Str. 489
22846 NORDERSTEDT
Deutschland
Puh. +49 40 5255100
Faksi +49 40 5254512
www.di-perle.de
Yhteyshenkilö: Herr Hans Busse
Yritys kehittää kaasulämmitteisiä hajautetun energiatuotannon lämmitysjärjestelmiä, jotka toimivat
ilman jakeluhäviöitä. Maksimaalinen hyötysuhde
pystytään todistamaan. Lämmitysalan tuotteisiin
kuuluvat energiatehokkaasti, tiiviisti ja huoltoystävällisesti rakennettavat hallien lämmitysjärjestelmät: säteilylämmittimet (energiansäästö jopa yli
60 %), matalan intensiteetin säteilylämmittimet,
ilmatekniikka ja aurinkoilmakeräimet. Vuosikymmenien kokemus infrapunatekniikan alalla hyödynnetään jokaisessa tuotteessa, olipa kyse
lämmitysjärjestelmistä (prosessilämpö) tai laitteiden valmistuksesta (mm. kuivauslaitteet). Yritys
etsii yhteistyöstä kiinnostuneita kaasuasennusurakoitsijoita, lämmityslaitteiden valmistajia ja
kaasun jakelijoita.
GoGaS Goch GmbH & Co. KG
Zum Ihnedieck 1844265 DORTMUND
Deutschland
Puh. +49 231 465050
Faksi +49 231 4650588
www.gogas.com
Yhteyshenkilö: Herr Heiko Schneider
Vuodesta 1967 lähtien tunnettu prosessilämpöalalla toimiva yritys valmistaa termistä öljyteknologiaa prosessilämmön hankkimiseksi. Tähän
päivään mennessä yritys on toimittanut yli 11 000
laitetta, joiden tehoaste on suurempi kuin 93 %
– pienistä laboratoriolaitteista erittäin vaativiin
reaktorilämmittimiin (termiset öljykattilat, sähkökuumentimet ja lämmityslaitteet, lämmitys-viilennys-jäädytyslaitteet, hukkalämpöjärjestelmät,
höyrynkehittäjät). HTT toimittaa kaikki laitevalmistuksessa tarvittavat osat ja komponentit. Yritys etsii yhteyttä pumppujen, lämmönvaihdinten
ja kattilalaitosten myynti- ja huoltoyrityksiin sekä
ostajia, jotka tarvitsevat prosessilämpöä. Lisäksi
yritys on kiinnostunut kamiinoiden ja painesäiliöiden toimittajista.
HTT energy GmbH
Fuellenbruchstrasse 183
32051 HERFORD
Deutschland
Puh. +49 5221 38521
Faksi +49 5221 38512
www.htt.de
Yhteyshenkilö: Herr Thorsten Stahlberg
Yritys takaa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen
ja energiansäästön. Yrityksen osaamista ovat
ilmastointi-, kylmä- ja palonsuojelutekniikan ja
muiden teknisten järjestelmäratkaisujen suunnittelu, luonnostelu, asennus ja käyttöönotto sekä
3 2012
energian hallinta. Ydinosaamista ovat lämmön
takaisinottojärjestelmät sekä talotekniikan analysointi ja käyttöönotto rakennuksissa. Yrityksen
laskemat säästöt toteutetaan aina 100 %:sti. Referenssiyrityksiä ovat Opel, Audi, BMW, RWE,
Deutsche Bank, Lufthansa, Siemens ja Züblin.
Yritys etsii yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä ja
yhtiöitä.
Ulrich Müller GmbH
Am Schneiderlessee 1
74638 WALDENBURG
Deutschland
Puh. +49 7942 919920
Faksi +49 7942 919950
www.u-mueller.de
Yhteyshenkilö: Herr Steffen Müller
Yritys valmistaa generaattoreita ja moottoreita
kaikkiin käyttötarkoituksiin asiakkaan toiveiden
mukaisesti, piensarjoina tai edullisina standardiratkaisuina. Yrityksen vahvuuksia ovat moottorien
erityisen korkea tehoaste (jopa 98 %) ja pitkä
käyttöikä. Maksimaalinen suoritusteho onnistuu
pienillä huolto- ja korjauskustannuksilla. Erilaiset
laadunvalvontaprosessit ja tarkastusmenettelyt
takaavat tuotteiden korkeatasoisen laadun.
Weier Antriebe und Energietechnik GmbH
Otto-Hahn-Str. 7
23701 EUTIN
Deutschland
Puh. +49 4521 80485
Faksi +49 4521 804985
www.weier-energie.de
Yhteyshenkilö: Herr Heiko Asum
Saksalaiset
energiatehokkuustoimialan yritykset
tarjoavat tuotteitaan
Suomen
markkinoille
Yhteistyökumppaneita, palveluita
Kooperation, Dienstleistungen
Edullisia matkoja Baijerissa tarjoava yritys järjestää Baijeriin matkustaville ryhmille opinto- ja
kulttuurimatkoja, välittää hotelli-, pensionaattija vapaa-ajanmökkimajoituksia sekä tarjoaa
lentokenttäkuljetuksia.
Bavaria Touristik
Finsterwalderstr. 8
83026 ROSENHEIM
Deutschland
Puh. +49 8031 401537
Faksi +49 8031 401541
www.BavariaTouristik.de
Yhteyshenkilö: Herr Jerzy Rychter
Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/
ostajaa Suomesta
Deutsche Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland
Liikeyhteyksiä
Finterpreting bietet Simultan- und Konsekutivdolmetschen an bei Konferenzen, Europäischen
Betriebsräten, Messen und Verhandlungen.
Auch Übersetzungen!
Finterpreting tarjoaa simultaani- ja konsekutiivitulkkausta konferensseissa, eurooppalaisissa
yritysneuvostoissa, messuilla ja neuvotteluissa.
Myös käännökset!
Finterpreting
Emser Straße 51
65195 WIESBADEN
Deutschland
Puh. +49 15150526717
www.finterpreting.de
Yhteyshenkilö: Frau Lotta-Maria Ehramaa
Deutschland
Puh. +49 40 21997059
Faksi +49 40 18041781
Yhteyshenkilö: Herr Wilfrid Klöckner
Lääketieteen ja hoitoalan hygieniatuotteiden
sekä infektion ehkäisytuotteiden valmistaja
etsii edustajaa/ostajia.
Ad-Arztbedarf GmbH
Gottlieb-Daimler -Str. 15
50226 FRECHEN
Deutschland
Puh. +49 2234 956760
Faksi +49 2234 956762
www.ad-arztbedarf.de
Yhteyshenkilö: Frau Claudia Stupp
Saksalais- Suomalainen Kauppakamari järjestää saksalaisille yrityksille matkan Suomeen
20.–23.11.2012. Matkan tarkoituksena on tutustua teollisuuden energiatehokkuusratkaisuihin. Matkan
yhteydessä järjestetään seminaari, jossa puhuvat asiantuntijat molemmista maista. Lisäksi suomalaisilla
osallistujilla on mahdollisuus tapaamisiin osallistuvien saksalaisten yritysten kanssa.
TAPAAMISJÄRJESTELYISTÄ vastaa [email protected], puh. (09) 6122 1218
Adunos GmbH
on berliiniläinen yritys, joka tarjoaa ratkaisuja prosessien
optimointiin – esim. kulutussähkön tehokas ohjaus,
etäluettava sähkömittausteknologia (“Smart Metering“).
www.adunos.de
PEWO Energietechnik GmbH
on yksi johtavia tehokkaiden lämmönjakojärjestelmien tarjoajia, jonka
erityisosaamista ovat asennus- ja käyttöystävälliset kokonaisjärjestelmät.
www.pewo.com
GoGaS Goch GmbH & Co. KG
kehittää kaasulämmitteisiä hajautetun energiatuotannon
lämmitysjärjestelmiä, jotka toimivat ilman jakeluhäviöitä.
www.gogas.com
Ulrich Müller GmbH
takaa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen ja energiansäästön.
Yrityksen osaamista ovat ilmastointi-, kylmä- ja palonsuojelutekniikan
ja muiden teknisten järjestelmäratkaisujen suunnittelu, luonnostelu,
asennus ja käyttöönotto sekä energian hallinta. www.u-mueller.eu
HTT energy GmbH
on vuodesta 1967 lähtien tunnettu prosessilämpöalalla
toimiva yritys, joka valmistaa termistä öljyteknologiaa
prosessilämmön hankkimiseksi. www.htt.de
Weier Antriebe und Energietechnik GmbH
on valmistanut yli 10 000 erilaista generaattoria ja moottoria jo
60 toimintavuoden aikana. Yrityksen vahvuuksia ovat moottorien erityisen
korkea tehoaste (jopa 98 %) ja pitkä käyttöikä. www.weier-energie.de
3 2012
21
22
”Erinomainen! Meillä on asiakkaiden kanssa hyvin hauskaa.”
„Ausgezeichnet. Wir haben mit unseren Kunden sehr viel Spaß hier.“,
Timo Luukainen, Ensto.
23
“Tämä on oikein hauska ja retee tapahtuma.
Mielelläni tulin tänäkin vuonna, kun tiesin, mitä odottaa.”
”Das ist eine wirklich lustige, coole Veranstaltung. Ich bin gerne
wieder hergekommen, weil ich wusste, was mich erwartet.”
Henry Lindqvist, Metso
“Ilta oli oikein hieno, todella fantastinen. Hyvää ruokaa, erittäin hyvä tunnelma.”
”Toller Abend, wirklich fantastisch. Gutes Essen, sehr gute Atmosphäre.”
Erkki Lumme, Nordic Progress
3rd Finnish-German Energy Day
Helsinki 7.11.2012
FINNISH-GERMAN
ENERGY DAY
Energy Economy in Transition: How to make the largest
contemporary energy infrastructure project in history a success
The Finnish-German Energy Day will once again bring together executives from power
generation, utility companies as well as technology providers and academia to discuss
the actual subjects regarding Energy Economy in Finland, Germany and Europe.
Moderator: Carola Teir-Lehtinen
Impacts of the European Energy Efficiency Directive
Claudia Canevari Deputy Head of the European Comission‘s energy efficiency unit
How to cope with the challenges of the “Energiewende”
- Energy Efficiency and Renewables as the Pilars of
a Sustainable Energy Supply
- The Role of the Building Sector
- “Efficiency Plus” – a Sustainable Project by Viessmann
Manfred Greis
Chief Representative of Viessmann Werke GmbH & Co KG
“German Energiewende” – consequences and challenges
Tuomo Hatakka
Senior Executive Vice President Production
Vattenfall Europe AG
Panel Discussion:
Future power system architecture in Europe
- Reliable and sufficient energy
- How to make energy investments economically feasible?
Moderation: Anna Granskog, Mc Kinsey
From Generation to Integration: investment opportunities for renewable energies in Germany
Thomas Grigoleit
Director of Renewable Energy & Resources
Germany Trade and Invest (GTAI)
Enabling e-Mobility- challenges and solutions
- Challenges in the infrastructure
- Solutions for EV-users
- 2500 km of EV-life - practical finding
Matti Rae
Director, New Technologies
Ensto Oy
Panel Discussion:
The Future of the Nuclear Energy Knowhow
Moderation: Jukka Leskelä, Finnish Energy Industries
Panelists:
Jarmo Tanhua
President and CEO
Teollisuuden Voima
Dr. Rauno Rintamaa
Vice President
VTT Business Solution, Energy
Herkko Plit
Deputy Director
General Energy Department, Ministry of Employment and the Economy
For more information please contact Mrs. Päivi Graefe, [email protected] or mobile 050 365 4405
Sponsors:
Partners:
Please find
the updated
program at
www.energyday.fi
Markus Majerista
uusi lakiosaston päällikkö
Markus Majer on 9. heinäkuuta lähtien Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin lakiasiain päällikkö. Majer on saksalainen asianajaja. Hän
syntyi Helsingissä vuonna 1979 ja vietti lapsuutensa Saksassa. Äidinkieleltään hän on saksan- ja suomenkielinen. Markus Majer on opiskellut Passaussa, Toledossa (Espanjassa) ja Freiburgissa oikeustieteitä ja
auskultoinut Freiburgissa. Ennen Kauppakamariin siirtymistään hän työskenteli asianajajana arvostetussa kansainvälisesti toimivassa asianajotoimistossa Berliinissä. Helsinkiin syyskuussa 2011 tapahtuneen muuton
jälkeen hän opiskeli Suomen lainsäädäntöä ja suorittaa tällä hetkellä
ns. ETA-kelpoisuuskoetta, jonka jälkeen hänen saksalainen tutkintonsa
rinnastetaan Suomessa oikeustieteen maisterin tutkintoon.
Markus Majer neuvoo yhtiöiden perustamisasioissa, muissa
siviili- ja yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, kaupparekisterimerkinnöissä ja saatavien perinnässä.
Lisäksi hän neuvoo asiakkaita riita- ja työoikeudellisissa kysymyksissä, maiden välistä oikeuskäytäntöä
koskevissa asioissa, maksukyvyttömyystapauksissa, veroasioissa ja
yhteyksissä Saksan ja Suomen
viranomaisiin. Oikeustapauksissa hän voi välittää asianajajia Saksasta ja Suomesta.
Markus Majeriin voi ottaa
yhteyttä saksaksi, suomeksi,
englanniksi ja espanjaksi.
[email protected],
puh. (09) 6122 1247
25
Kiitosta Saksalaiselle koululle
Kauppakamarin toimitusjohtaja Manfred Dransfeld kiitteli Helsingin Saksalaisen koulun oppilaita ja opettajia näiden loistavasta panoksesta ulkomailla sijaitsevien saksalaiskoulujen kilpailussa. Saksan
kauppakamarijärjestöt järjestivät sen jo kolmatta kertaa. Tunnustukseksi hienosta suorituksesta toimitusjohtaja Dransfeld luovutti koululle
kunniakirjan. Hän olisi tavannut oppilaat mielellään jo 22. toukokuuta
Berliinissä, kun kolmelle voittajakoululle luovutettiin yhteensä 80 000
euron palkintosummat. Helsingin saksalainen koulu oli mukana musikaalillaan ”Ein Lied für Tina” kilpailussa, johon osallistui 41 saksalaista koulua. Musikaalin live-otos on saatavilla viimeistään joulukuussa
DVD:nä.
Veronumero otetaan
käyttöön 1.9.2012
Jokaisella rakennustyömaalla Suomessa työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 lähtien työmaalla näkyvissä henkilötunniste,
johon on merkitty myös veronumero. Uusilla työmailla veronumero
on henkilötunnisteessa pakollinen 1.9.2012 alkaen, mutta vanhoilla työmailla se on pakollinen vasta siirtymäajan jälkeen viimeistään
1.3.2013. Veronumero on toimitettu henkilöasiakkaille vuoden 2012
verokortin yhteydessä. Ammatinharjoittajat ovat saaneet veronumeronsa ennakkoverolipulla. Pyydä lisätietoja meiltä: [email protected]
Kauppakamarin uusi jäsenetu:
Scandic laajentaa hotellitarjontaansa
Scandic-hotelliketju laajentaa tarjontaansa Suomessa ja Saksassa. Elokuun puolivälissä avattiin Helsingin
keskustassa Scandic Paasi. Hotelli sijaitsee Paasitornin
kongressikeskuksen yhteydessä ja tarjoaa täyden palvelun konseptin lisäksi sisustuksellisesti myös kiehtovan
elämyksen. Niinpä esimerkiksi seinät on päällystetty
hienoin tapetein, jotka jäljittelevät 1830-luvulla perustetun hannoverilaisen Georg Rieksin tapettitehtaan tyyliä.
Scandicilla on 24 sopimushotellia Suomessa. Saksassa niitä on pian kolme, kun Scandic Hamburg Emporio avasi ovensa 1. syyskuuta kaupungin keskustassa. Kauppakamarin jäsenet saavat normaalihinnasta
alennuksen varauskoodilla ”Deutsch-Finnische Handelskammer”. www.scandichotels.fi
3 2012
Kauppakamari
DFHK Intern
26
Ensimmäinen Luoteis-Euroopan kongressi Hampurissa
Viisi saksalaista ulkomaankauppakamaria järjestää tähän saakka ainutlaatuisena yhteisprojektina ensimmäisen Luoteis-Euroopan kongressin 23.
marraskuuta 2012 Hampurissa. Tanskalaiset, saksalaiset, suomalaiset,
hollantilaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset yrittäjät tapaavat siellä toisensa
keskustellakseen maidensa huippuedustajien kanssa Luoteis-Euroopan tulevaisuudesta.
Kongressin keskeisenä teemana ovat rahoituskriisin synnyttämät kysymykset Euroopan tulevaisuudesta. Mitkä maat vahvistuvat tulevaisuudessa,
minkä maiden välillä kilpailu on vähäisempää? Mitä muutoksia erityisesti
Luoteis-Eurooppaa odottaa Euroopan poliittisessa ja taloudellisessa ”ytimessä”? Tapahtuman tavoitteena on lisätä dialogia näissä kysymyksissä
hyvissä ajoin Luoteis-Euroopan maiden kesken.
Tilaisuuden pääpuhuja on Ifo-taloustutkimusinstituutin puheenjohtaja
Hans-Werner Sinn. Hänen aiheenaan ovat välttämättömät uudistukset,
joita energiamuutokset ja lisääntyvä mobiilius Euroopassa vaatii. Yleisesitysten lisäksi ohjelmassa on kolme huippuluokan työpajaa, joiden aiheita
ovat megatrendit, energia/ympäristö sekä logistiikka/mobiilius. Järjestäjät
odottavat yli 200 osanottajaa.
Finnairin catering-palvelut
sittenkin Lufthansan
tytäryhtiölle
Saksalaisten ostovoima on
pysynyt 20 vuotta ennallaan
Lufthansan tytäryhtiö LSG Sky Chefs on vastannut elokuun alusta lähtien Finnairin lentojen ruokapalveluista. LSG:n mukaan viideksi vuodeksi solmittuun kumppanuussopimukseen kuuluu sekä
päätöksenteko että catering-toiminta. Sopimus oikeuttaa Lufthansan tytäryhtiön ostamaan viiden vuoden aikana Finnairin koko
catering-palvelun jo nyt sovittuun hintaan.
Toukokuun lopussa Lufthansan hallitus kielsi tytäryhtiötään
ostamasta kahta suomalaista catering-yritystä ja perusteli sitä
olemassa olevalla investointikiellolla konsernissa. Tämä kielto on
yrityksen ilmoituksen mukaan edelleen voimassa.
LSG Sky Chefs on ilmoituksensa mukaan maailman suurin
lentoyhtiöiden ruokapalvelujen tarjoaja. Se toimitti ruokaa vuonna 2011 yli 300 lentoyhtiölle ja saavutti 2,3 miljardin euron
liikevaihdon. Vuosittain yli 28 000 työntekijää valmistaa noin
490 miljoonaa lentokoneateriaa.
Saksalaisten ostovoima ei ole paljoakaan muuttunut Saksojen yhdistymisen jälkeen. Länsisaksalainen työntekijä sai tosin vuonna 2011 tunnissa
45 prosenttia enemmän palkkaa kuin vuonna 1991, ilmoitti Kölnin IW-taloustutkimusinstituutti. Samalla nousivat kuitenkin tavaroiden ja palveluiden
hinnat lännessä keskimäärin 43 prosenttia.
Tekstiilien ja kenkien hinnat ovat nousseet vähemmän kuin muiden
päivittäistavaroiden hinnat. Tästä syystä nykyään voi ansaita sekä naisten muotikenkien että myös vaatteiden ja miesten pukujen hinnan nopeammin kuin 1990-luvun alussa. Työajan säästö on miesten puvuissa jopa
yli viisi tuntia ja naisten kengissä 1 ¾ tuntia. Palkat eivät pysyneet sitä
vastoin bensiinin hintojen vauhdissa: bensatankin täyttämiseksi oli vuonna 2011 työskenneltävä lähes kaksi tuntia kauemmin kuin 1990-luvun
alussa.
Saksa Euroopan
kiinnostavin investointikohde
Talousuutiset
© Fotolia
Ulkomaiset sijoittajat ovat Euroopan velkakriisistä huolimatta
vakuuttuneita Saksasta luotettavana investointikohteena. Tämä
käy ilmi Ernst & Youngin julkaisemasta Euroopan talousaluetta
koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tiedusteltiin 840 kansainvälisen yrityksen johtajan mielipidettä.
Saksan liittotasavalta sijoittuu kyselyssä selkeästi muita Euroopan valtioita korkeammalle. Saksa on paras investointikohde Euroopassa ja maailmanlaajuisesti kuudes Kiinan, Intian,
USA:n, Venäjän ja Brasilian jälkeen. Saksaa arvostetaan ennen
kaikkea hyvän infrastruktuurin, koulutetun työvoiman ja pitkälle
viedyn tutkimuksen ja kehityksen ansiosta. Lupaavimmat alat
ovat autoteollisuus ja viestintäteknologia. Vuonna 2011 Saksaan saatiin ulkomaisten yritysten kautta yli 17 000 työpaikkaa,
mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
3 2012
27
Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n tuoreimman suhdannekatsauksen mukaan Saksan vienti kasvaa tänä vuonna neljä prosenttia. Euron suotuisan ulkoisen arvon lisäksi Saksan kauppaa
vauhdittaa yritysten vahva panostus maailmanmarkkinoilla. Kasvua hidastavat toisaalta Euroopan heikot suhdanteet.
Ensi vuonna Saksa vahvistaa asemaansa. DIHK arvioi, että
Saksan vienti erityisesti Euroopan talouden elpymisen myötä kasvaa kuusi prosenttia. Näin Saksa nappaisi vuonna 2013 USA:lta
jälleen maailman toiseksi suurimman viejän tittelin. DIHK ennustaa Saksan tuonnin kasvavan neljä prosenttia tänä vuonna ja
kuusi prosenttia ensi vuonna.
Maailman taloussuhdannekatsaus perustuu kaikille Saksan ulkomaankauppakamareille tehtyyn kyselyyn. Suomen tilastoraportointi perustuu Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin antamiin
tietoihin.
Kauppakamarin
yritysluettelo päivitetty
© Fotolia
DIHK ennustaa Saksalle
kakkossijaa viennin
maailmanmestaruuskilvassa
Kaksi kolmasosaa
saksalaisista yrityksistä tuntee
yhteiskuntavastuuta
Yhteiskuntavastuu kuuluu kahden kolmasosan (64 %) saksalaisen yrityksen toimintoihin. Arvioiden mukaan yritykset lahjoittavat vuosittain
8,5 miljardia euroa rahana ja 1,5 miljardia euroa tuotteina ja palveluina. Liittohallituksen ”Ensimmäisen lahjoitusraportin” mukaan yritykset
sponsoroivat useimmiten paikallisia kohteita. Raha- tai tavaralahjoitukset menevät esimerkiksi yhdistyksille, sosiaalikohteisiin tai säätiöille.
Suuret yritykset ovat pieniä aktiivisempia. Yli 500 työntekijän yrityksistä 96 prosenttia on yhteiskunnallisesti aktiivisia, alle 50 työntekijän yrityksistä vain 63 prosenttia. Tosin pienemmät yritykset lahjoittavat liikevaihdostaan enemmän kuin suuret.
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin yritysluettelo 2012 on
päivitetty ja heti saatavana. Luettelo tarjoaa ajankohtaisen yleiskatsauksen saksalaisista yrityksistä Suomessa ja suomalaisista yrityksistä Saksassa yhteystietoineen. Se sisältää mm. 270 saksalaista emoyhtiötä sekä niiden suomalaiset tytäryhtiöt ja toisaalta
170 suomalaista emoyhtiötä sekä niiden pääpaikat Saksassa.
Luettelo on sähköisenä excel-versiona ja sen voi ostaa 150 euron hintaan. Jäsenet saavat 20 prosentin alennuksen. Lisätietoja:
www.dfhk.fi/fi/julkaisut/saksalais-suomalainen-yritysluettelo/
Landverkehr Europa
Luftfracht - Seefracht
Hamburg
Bremen
Saksa ohitti
kilpailukyvyssä USA:n
Maailman talousfoorumin WEF:n Genevessä julkaiseman raportin mukaan Saksa on USA:ta kilpailukykyisempi maa. Maailmanlaajuisessa maavertailussa Saksa kiilasi USA:n edelle ja on
nyt sijalla kuusi. USA putosi seitsemänneksi. Nämä kaksi ovat
kuitenkin koko maailman kansantalousvertailussa innovatiivisimpia maita. Kärkisijalla pysyy Sveitsi ennen Singaporea. Saksan
edellä ovat myös vielä EU-maat Suomi, Ruotsi ja Hollanti.
Leipzig
Göttingen
Düsseldorf
Berlin
Hannover
Osnabrück
Dresden
Haiger
Konradsreuth
Frankfurt
Schweinfurt
Nürnberg
Saarbrücken
Stuttgart
Ulm
Freiburg
www.varova.fi
München
Kempten
Ravensburg
[email protected]
Saksan vienti- ja tuontikuljetukset
perille varmasti ja varovasti.
3 2012
Talousuutiset
Kestävä ajoneuvojen
sähköistyminen tarvitsee aikaa
Kun ensimmäiset sähköautot tulivat muutama vuosi sitten markkinoille, vallitsi suuri euforia. Akkukäyttöisiä
kaupunkikiitäjiä juhlittiin uudenlaisen ajoneuvoteknologian sanansaattajana. Niiden odotettiin merkitsevän
läpimurtoa energiansäästössä sekä ympäristön- ja ilmansuojelussa. Sähköautojen piti vapauttaa maailma
kalliin raakaöljyn käytöstä. Mutta menee vielä vuosia, kunnes ollaan niin pitkällä.
L
iittokansleri Angela Merkel haluaisi nähdä Saksan teillä vuonna
2020 kulkevan miljoona sähköautoa. Kehitysohjelmiin on panostettu jo satoja miljoonia euroja. Liittohallituksen tavoitteena on tehdä
Saksasta ympäristöystävällisen liikkuvuuden edelläkävijä.
Mutta toistaiseksi pohjoisen Flensburgin ja eteläisen Garmischin välillä kulkee hyvin vähän sähköautoja. Nyt on tulossa muutos. Kesäkuun
puolivälissä ensimmäinen saksalainen autonvalmistaja aloitti sähköauton sarjatuotannon: Lothringenin Hambachissa Daimler valmistaa Smart
fortwo electric drive -mallia. Auton perushinta on 18 910 euroa. Tosin
siihen on lisäksi vuokrattava akku, joka maksaa 65 euroa kuukaudessa.
Ensi vuonna Daimler aikoo markkinoida akkukäyttöistä kahden istuttavaa sähköautoa muutaman kymmenen tuhatta kappaletta.
Flensburgissa sijaitsevan Saksan ajoneuvorekisteriviraston (KBA) mukaan vuonna 2011 oli ”sähkömoottorilla varustettuja uusia henkilöautoja” rekisteröity vain 2154 kappaletta, kun rekisteröityjen henkilöautojen
kokonaismäärä oli 3,5 miljoonaa. Saksan teillä kulkee siis noin 5000
sähköautoa ja vastaavasti 43 miljoonaa bensiini- ja dieselautoa. Muutamista uusista sähköautomalleista huolimatta ei sähköautobuumi päässyt kuluvanakaan vuonna vauhtiin: elokuun loppuun mennessä virasto ilmoittaa rekisteröidyksi 1844 uutta paristokäyttöistä henkilöautoa. Myös
muissa Euroopan maissa kehitys on yhtä pidättyväistä.
Liian kallis, liian eksoottinen, liian pieni toimintasäde ja puuttuva infrastruktuuri mainitaan pääesteinä sille, miksei tämä sähköinen peltilehmä
lähde lumivyöryn lailla leviämään. Synkkään sähköautojen rekisteröintitilastoon Saksan autoteollisuusliiton (VDA) hallituksen puheenjohtaja Matthias Wissmann lupaa parannusta: ”Vuoteen 2014 mennessä saksalaiset
autonvalmistajat tuovat markkinoille 15 uutta sähköautomallia.” Niinpä
VW varustaa Mini up!- ja Golf -mallinsa sähkömoottorilla, BMW tuo
markkinoille todennäköisesti ei aivan halvan Carbon i3 -kaupunkiauton
ja Daimler kahdella pistokemahdollisuudella varustetun Mercedes-mallin.
Siemens vastaa kuorma-autojen sähköistämisestä
Myös kuorma-autovalmistuksessa tapahtuu. Hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi myös tavaraliikenne voi ja sen on pakko hoitaa
oma osuutensa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että tavaraliikenteen
ennustetaan kasvavan huomattavasti. Lisäksi juuri taajamissa raskaat
hyötyajoneuvot synnyttävät huomattavia paikallisia haittoja ja päästävät
ilmaan typpioksidia, hienopölyä tai aiheuttavat melua.
Siemens kehitti Saksan ympäristöministeriön tukemassa projektissa
15 kuukaudessa kokonaiskonseptin sähköenergian käyttöönotosta rahtiliikenteessä. ENUBA-tutkimusprojektin (Raskaiden ajoneuvojen sähköistäminen taajamien ympäristörasituksen keventämiseksi) tavoitteena oli
Länsi-Euroopassa myydyt sähköautot 1–4/2012
1600
1400
1200
1000
Lähde: Automotive Industry Data 2012
800
600
400
200
e-mobility
e-mobility
kk
a
i
Kr
ei
om
Su
li
ga
rtu
Po
nti
Irla
a
nj
pa
Es
si
ot
Ru
a
sk
Ta
n
lta
va
Itä
Ita
lia
i
ei
ts
Sv
a
lg
i
Be
ia
nn
ita
Br
nti
ol
la
H
or
ja
N
a
ks
Sa
ns
ka
0
Ra
28
3 2012
© Siemens-Pressebild
29
Siemens testaa kuorma-autojen sähköistämisjärjestelmää Pohjois-Saksassa. Liikkuva virroitin vapauttaa kuorma-auton
ohitustilanteessa automaattisesti johtimesta. Silloin ajoneuvossa kytkeytyy päälle perinteinen dieselmoottori.
selvittää, kuinka kuorma-autoliikenne voitaisiin muuttaa energiatehokkaammaksi ja ympäristölle vähemmän haitalliseksi. Tässä projektissa
Siemens on kehittänyt konseptin, joka perustuu raskaiden hyötyajoneuvojen sähköiseen ajojohdinjärjestelmään. Se on kokeillut konseptin teknistä
toimivuutta Brandenburgin testiradalla.
Kaukoliikenteen sähköistämiskonsepti muodostuu kolmesta ydinkomponentista: diesel-hybridimoottoritekniikasta, sähköenergian saannista
ajojohtimista, jossa on jarrutusenergian takaisinsyöttö, sekä älykkäistä
energian siirtoon tarvittavista virroittimista.
eHighway-kuorma-auto saa sähköenergiansa johdinten kautta. Yhteys ajoneuvosta johtimeen syntyy liitettävän ja irrotettavan virroittimen
kautta. Johdinyhteyden katketessa eHighway-auto muuttuu automaattisesti dieselhybridikäyttöiseksi. Siten autot ovat yhtä joustavia ja yleisesti
käyttövalmiita kuin perinteiset kuorma-autot.
Siemens näkee ennen kaikkea kaksi käyttöaluetta, joilla ENUBAkonsepti voisi tuoda etua sekä ekologisesti että taloudellisesti: kuormaautoliikenteessä ilman raideyhteyttä lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla
esimerkiksi tavaraliikennekeskusten ja satamien välillä tai kaivosten ja
keskusvarastojen sekä siirtokuormauspisteiden välillä.
Sähköajoneuvojen tulevaisuus
Sähköajoneuvojen tulevaisuuden globaali markkinointi on sidoksissa
nopeasti muuttuvaan ”lisääntyneeseen hyötyyn asiakkaalle”. Toisin sanoen, mitä merkityksellisiä etuja ne voivat tarjota kuluttajalle mallien ja
saatavilla olevan teknologian kilpailuvertailussa. Ympäri maailman käytettävien moottorityyppien tulevassa markkinoinnissa tärkeitä vauhdittajia
ovat raakaöljyn hinnan ja poliittisen sääntelyn lisäksi ennen kaikkea odotettavissa oleva teknologia- ja innovaatiokehitys. Tutkimuksien mukaan
moottoriteknologian kehitys etenee seuraavien kymmenen, kahdentoista vuoden aikana aluksi vain hitaasti. Syynä tähän on, että perinteisen
moottoriteknologian energiatehokkuus lisääntyy tänä aikana kuitenkin
20–30 prosenttia, vaikka kustannukset ovatkin nousemassa.
Polttomoottorien valta-asema säilyy
Pelkästään sähköautojen markkinaosuuden uskotaan kasvavan koko
maailmassa vain hitaasti kahteen prosenttiin (2020) tai viiteen prosenttiin (2025). Hybridimoottorien, ennen kaikkea Plug-in-hybridien/RangeExtender-mallien käyttöönotto lisääntyy toisaalta selvästi nopeammin
kuin pelkkien sähköautojen. Niiden markkinaosuus nousee 20 prosenttiin. Asiakkaan kannalta ne tarjoavat mahdollisuuden päästöttömään
paikallisajoon noin 25–60 kilometrin säteellä ja soveltuvat polttomoottorinsa ansiosta pidemmille matkoille. Näin ollen niitä voidaan käyttää
myös ykkösautoina. Kielteistä niissä on tosin korkeammat kustannukset,
koska hybridiautoissa on oltava kaksoismoottorikonsepti. Polttoaineoptimoidut bensiini- ja dieselkäyttöiset moottorit muodostavat tästä syystä
aina 2020-luvulle saakka selkeästi vetoteknologian selkärangan. Vielä
2025 niiden osuus saattaa olla 75 prosenttia kaikista uusrekisteröidyistä
ajoneuvoista. n
Käyttövoimateknologiat
3 2012
Hybridi
Hybridissä polttomoottori lataa
akkua ajon aikana.
Kummallakin voimanlähteellä voi ajaa.
Jarrutusenergia otetaan
akkuihin talteen.
Plug-in-hybridi
Plug-in-hybridissä
akkua saa ladattua
myös sähköpistokkeesta.
Jarrutusenergia otetaan
akkuihin talteen.
Range Extended
Electric Vehicle
Range Extended
Electric Vehicle -mallissa
moottori antaa virtaa
sähkömoottorille
generaattorin kautta.
Sähköauto
Akkukäyttöisessä
sähköautossa kaikki
auton käyttämä energia
saadaan auton akuista.
Akut ladataan sähköpistokkeesta.
Polttokennoauto
Polttokennoauto saa
energiansa polttokennolla vedystä
tuotettavasta sähköstä.
Lähde: VDA
Polttomoottori
Bensiini- ja dieselkäyttöisiä polttomoottoreita
kehitetään edelleen.
Kulutuksesta jopa 25
prosenttia saadaan
vähennettyä vuoteen
2020 mennessä.
e-mobility
e-mobility
30
”On opittava ajattelemaan
”Muihin pohjoismaihin, mutta myös Saksaan verrattuna Suomen sähköautoistuminen on vielä lapsenkengissä
tai -renkaissa. Korkeat polttoainehinnat ja valtion tarjoamat kannustimet voisivat muuttaa tilannetta,”
väittää professori Peter Lund, energiajärjestelmien ja -uusteknologian erikoistuntija Aalto-yliopistosta.
Professori Lund, Suomi on pienestä koostaan huolimatta uuden
ja uusiutuvan energiateknologian alalla jättiläinen. Cleantechtoimialan liikevaihdon arvioidaan vuonna 2011 kasvaneen
20 miljardiin euroon. Konkreettisissa sähköautoratkaisuissa
suomalaiset etenevät kuitenkin melko hitaasti. Mistä tämä johtuu?
On puuttunut sovellusmahdollisuuksia, sillä täkäläiset markkinat nyt ovat
niin pienet. Suomen hallitus on herännyt asiaan Saksan hallitukseen verrattuna melko myöhään ja ollut passiivinen. Tämä on onneksi muuttumassa.
Erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriö on kiinnittänyt asiaan huomiota ja
esittelee tänä syksynä ohjelman puhtaista energiaratkaisuista. Minä uskon,
että Suomi investoi tulevina vuosina enemmän sähköautoihin.
Siis tähän saakka on ollut pulaa valtion tukirahoista?
Mielestäni rahaa oli ja on riittävästi. Ratkaisevaa on, kuinka nämä rahat jaetaan. Olisi investoitava paljon enemmän todella uusiin teknologioihin, jotta syntyisi innovaatioita ja markkinoita. Ajatelkaa vain viestintäteknologian
markkinoita 1990-luvulla, kun matkapuhelimia kehitettiin. Suomi oli tällöin
edelläkävijä ja avasi markkinat uudelle teknologialle menestyksellisesti
koko maailmassa! Tämä suomalaisten yrittäjien tulisi aina pitää mielessä.
Meidän on opittava ajattelemaan suurempia kokonaisuuksia.
Uusien teknologioiden edistäminen on yksi asia,
mutta kuinka hyvin kuluttajat ottavat ne käyttöönsä, on toinen.
Tämä pitää paikkansa. On totta, että sähköautot ovat tällä hetkellä liian kalliita. Mutta jos valtio tarjoaisi selvästi suurempia verohelpotuksia,
kansalaiset investoisivat uuteen tekniikkaan. Saksalla on tästä hyviä kokemuksia. Aurinkokennotekniikan tukeminen verotuksellisesti on tästä hyvä
esimerkki. Tavallisista kansalaisista tuli siten tärkeitä investoijia uuden tekniikan käyttöönotossa. Tämä toimisi varmasti myös Suomessa.
Mitä ehdottaisitte sähköautokannan lisäämiseksi Suomessa?
Jos sähköauto olisi 3 000–4 000 euroa halvempi, moni suomalainen keskivertoperhe hankkisi hybridin tai sähköauton. Vastaavasti suurempia enemmän hiilidioksidia päästäviä autoja tulisi verottaa vielä raskaammin. Näin
syntyisi markkinat, jotka kiinnostaisivat suomalaisia yrityksiä. Tällä olisi puolestaan myönteinen vaikutus teknisiin uudistuksiin ja investointeihin ja siten
luotaisiin myös uusia työpaikkoja. Valtiolle tämä olisi kannattavaa: kun se
investoi yhden euron, se saa kaksi euroa esimerkiksi yritysveroina takaisin.
Jatkuvasti nousevat bensiini- ja dieselverot ovat myös yksi tekijä
sähköautojen kehittämiseksi ja hankkimiseksi. Se panee myös entistä
useamman kuluttajan miettimään, haluaako hän tulevaisuudessa
ladata autoonsa sähköä vai täyttää tankin muilla polttoaineilla.
Niin minäkin luulen. On melko varmaa, etteivät bensiini ja öljy halpene
myöskään tulevaisuudessa. Kaikki kallistuu. Tämä avaa tietä myös muutoksille, vaikkakaan ei mielestäni vielä olla saavutettu kuluttajien rahallista
kipurajaa. Yli 40 vuoden takaiseen öljykriisiin verrattuna perheen kokonaisbudjetista bensiinikulut muodostavat nyt pienemmän osuuden. Mutta
jos litrahinta olisi 3–4 euroa ja valtio tarjoaisi huomattavia verohelpotuksia, alkaisi jotain tapahtua. Mutta on myös selvää, että kuljetusyritysten
ja pienten toimijoiden kustannuspaineet ovat suuret. Niille valtion on tarjottava vastaavasti kompensaatiota.
Onko teillä itsellänne jo sähköauto, professori Lund?
Ei, ei vielä. Mutta seuraava auto on varmasti sähköauto. Toiveenani on
plug-in-hybridiauto, jonka voin ladata kotona aurinkoenergialla. Sähköauto on hieno keksintö, jolla on maailmanlaajuinen merkitys. Meidän on
myös ajateltava kehittyviä maita, jotka haluavat saavuttaa meidän elintasomme. Näille meidän tulisi olla esikuvana. n
”Sähköautot tarvitsevat valtion starttiapua”,
uskoo professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
3 2012
Hyvinvointi
Wellbeing
Saksan tehdasteollisuuden
saamat uudet tilaukset
kääntyivät heinäkuussa
kasvuun edelliskuukaudesta
kesäkuun laskun jälkeen.
Saksan talousministeriön
mukaan tilaukset kasvoivat
0,5 prosenttia. Ekonomistit
olivat ennakoineet hieman
pienempää eli 0,3 prosentin
kasvua. Kotimaasta saadut
tilaukset kasvoivat prosentin.
© Fotolia
32
Euroalue taantuman edessä
Saksa haraa vastaan
Yllättävän hyvän vuoden alun jälkeen Saksan talous on vielä kasvanut toisella neljänneksellä
0,3 prosenttia. Mutta ekonomistit varoittavat, että Saksa ei voi välttää euroalueen taantumaa.
Sen talous on supistunut huhti-kesäkuun aikana 0,2 prosenttia.
S
aksan talous voi vielä kasvaa velkakriisissä toisin kuin muun euroalueen talous, mutta vauhti hidastuu.
Tämän vahvisti Hampurin taloustutkimuslaitos (HWWI), joka korjasi ennustettaan alaspäin euron taantumauhan kärjistyttyä. Jo aikaisemmat ennusteet sisälsivät aina sen varauksen, ettei velkakriisi
eskaloidu edelleen. Myönteiset odotukset
eivät tutkimuslaitoksen mukaan kuitenkaan täyttyneet. Tilanne on HWWI:n
mukaan tällä välin kärjistynyt entisestään
ennen kaikkea Kreikassa, Espanjassa ja
Italiassa. Huonontuneiden vientinäkymien ja niiden seurausten johdosta myös
Saksan suhdanneodotukset ovat synkenneet. Vuoden 2012 talouskasvuksi ennustetaan nyt enää 0,75 prosenttia, kun
vielä kesäkuussa uskottiin päästävän yhteen prosenttiin. Vielä selvempi suunta
alaspäin on vuonna 2013. Silloin talouden
odotetaan kasvavan enää vain 0,5 prosenttia, kun kesäkuussa ennuste oli vielä 1,5
prosenttia.
Saksan talouskasvu pysähtynee vuoden
2012 jälkipuoliskolla ja liukunee taantu-
Saksan suhdanne-ennuste (Määrän muutos, %)
2011
2012
Bruttokansantuote
+ 3,0
+ 0,7
+ 0,5
2013
Vienti
+ 7,8
+ 3,2
+ 2,9
Tuonti
+ 7,4
+ 2,5
+ 4,1
Kone- ja laiteinvestoinnit
+ 7,0
-–3,1
+ 1,1
Rakennusinvestoinnit
+ 5,0
– 0,4
+ 0,7
Yksityinen kulutus
+ 1,7
+ 1,0
+ 1,0
Julkinen kulutus
+ 1,0
+ 1,1
+ 1,0
Kuluttajahinnat
+ 2,3
+ 1,9
+ 1,9
Työttömyysaste
6,7
6,6
6,5
Lähde: HWWI
Suhdanne
Konjunktur
maan, jolloin HWWI arvelee maan talouden olevan vaarassa heikentyä entisestään.
Asuntorakentaminen hyötyy
velkakriisistä
Vientikysynnän heikent yessä näky y
HW W I:n mukaan entistä enemmän
merkkejä myös vielä nyt melko hyvän kotimaan tilanteen heikkenemisestä. Tulotaso on noussut ja yksityiskulutus lisääntynyt tähän saakka työllisyyden kasvun ja
työehtosopimusten mukaisten tariffipalkkojen nousun ansiosta. Edelleen vahvaa
on asuntorakentaminen, joka hyötyy sekä
eurokriisistä että sijoituksista näennäisesti
turvallisiin kohteisiin kuten asuinkiinteistöihin. Selkeästi hiljenemässä on sitä vastoin julkinen rakentaminen.
Huolestuttavaa on ennen kaikkea se,
että yritykset vähentävät laiteinvestointejaan. Työmarkkinatilanteen uskotaan
huononevan, työttömien lukumäärä on jo
hivenen kasvanut. Inflaatiopaine on näissä olosuhteissa energian kallistumisesta
huolimatta hyvin vähäistä. Siksi inflaation
arvioidaan tulevana vuonna putoavan 1,9
prosenttiin. n
3 2012
50 suurinta saksalaista yritystä
Sija
Yritys
Liikevaihto
Milj. €
Toimiala
Pääkonttori
33
Henkilöstö
Internet
1
Volkswagen
159.337
Autoteollisuus
Wolfsburg
502,0
2
E.ON AG
112.954
Energia-ala
Düsseldorf
78,9
www.volkswagen.de
3
Daimler AG
106.540
Autoteollisuus
Stuttgart
271,4
www.daimler.com
4
Siemens AG
73.515
Moniala
München
360,0
www.siemens.com
5
BASF-Gruppe
73.497
Kemianteollisuus
Ludwigshafen am Rhein
111,1
www.basf.com
6
BMW Group
68.821
Autoteollisuus
München
100,3
www.bmwgroup.com
7
Metro AG
66.702
Päivittäistavaratukkukauppa
Düsseldorf
287,9
www.metrogroup.de
8
Schwarz-Gruppe
63.000
Elintarvikkeiden vähittäiskauppa
Neckarsulm
315,0
9
www.eon.com
Deutsche Telekom AG
58.653
Televiestintä
Bonn
235,1
www.telekom.com
10
Deutsche Post AG
52.829
Logistiikka
Bonn
471,7
www.deutschepost.de
11
Aldi-Gruppe
52.771
Essen
250,0
www.aldi.com
12
BP Europa SE
51.600
Öljy
Hamburg
9,6
13
Robert Bosch GmbH
51.494
Teollisuustekniikka
Gerlingen
302,5
www.bosch.de
14
RWE AG
49.153
Energia-ala
Essen
72,1
www.rwe.com
15
Rewe Group
48.370
Köln
322,8
www.rewe-group.com
16
Edeka Gruppe
45.600
Vähittäiskauppa
Hamburg
306,0
www.edeka.de
17
Thyssen Krupp AG
43.356
Terästeollisuus
Essen
180,1
www.thyssenkrupp.de
18
Deutsche Bahn AG
37.979
Logistiikka
Berlin
284,3
www.deutschebahn.de
19
Bayer AG
36.528
Kemianteollisuus
Leverkusen
111,8
www.bayer.de
20
Continental AG
30.505
Autotarvikkeet
Hannover
163,8
www.conti-online.com
21
Shell Deutschland Oil GmbH
28.973
Energia-ala
Hamburg
22
Deutsche Lufthansa AG
28.734
Ilmailuliikenne
Köln
23
Franz Haniel & Cie. GmbH
27.345
Tukkukauppa
Duisburg
57,8
www.haniel.de
24
Heraeus Holding GmbH
26.183
Metalliteollisuus
Hanau
13,3
www.heraeus.de
25
Hochtief Aktiengesellschaft
25.790
Rakennusala
Essen
75,4
www.hochtief.de
26
Phoenix Group
21.661
Lääketeollisuus
Mannheim
28,1
www.phoenixgmbh.eu
27
Thüga-Gruppe
21.300
Energia-ala
München
18,2
www.thuega.de
28
EnBW Energie Baden
Württemberg AG
18.790
Energia-ala
Karlsruhe
20,3
www.enbw.com
29
Ford-Werke GmbH
18.185
Autoteollisuus
Köln
29,1
www.ford.de
30
TUI AG
17.480
Matkailuala
Hannover
73,7
www.tui-group.com
31
Marquard & Bahls AG
17.300
Vähittäiskauppa
Hamburg
4,2
www.mbholding.de
3,4
120,1
www.bp.com
www.shell.de
www.lufthansa.com/de
32
Fresenius SE & Co. KGaA
16.522
Lääketeollisuus
Bad Homburg
vor der Höhe
33
Henkel AG & Co. KGaA
15.605
Kemianteollisuus
34
ZF Friedrichshafen AG
15.509
Autoteollisuus
35
Bertelsmann AG
15.253
Kustannusala
Gütersloh
36
Evonik Industries AG
14.540
Kemianteollisuus
Essen
33,6
www.evonik.de
37
SAP AG
14.233
Tietotekniikka
Walldorf
55,8
www.sap.de
38
Linde AG
13.787
Koneenrakennus
München
50,4
www.linde.com
39
Total Mineralöl und
Chemie GmbH
13.500
Polttoaineteollisuus
Berlin
3,7
www.total.com
40
Adidas AG
13.344
Urheilutarvikkeet
Herzogenaurach
41
Aurubis AG
13.336
Metalliteollisuus
Hamburg
42
Boehringer Ingelheim
13.171
Lääketeollisuus
Ingelheim am Rhein
44,1
www.boehringer-ingelheim.de
43
HeidelbergCement AG
12.902
Rakennusala
Heidelberg
52,5
www.heidelbergcement.com
44
Lekkerland AG & CO. KG
12.319
Elintarvikkeiden tukkukauppa
Frechen
6,0
www.lekkerland.com
45
Alfred C. Toepfer
International Group
11.700
Maatalous, logistiikka, kauppa
Hamburg
2,0
www.acti.de
46
Otto Group
11.597
Maataloustarvikkeet
Hamburg
53,1
www.ottogroup.com
47
Unternehmensgruppe
Tengelmann
11.340
Vähittäiskauppa
Mülheim an der Ruhr
80,3
www.tengelmann.de
48
Adam Opel AG
11.139
Autoteollisuus
Rüsselsheim
20,2
www.opel.de
49
Vattenfall Europe AG
10.956
Energia-ala
Berlin
20,7
www.vattenfall.de
50
Porsche AG
10.928
Autoteollisuus
Stuttgart
15,3
www.porsche.de
149,4
www.fresenius.de
Düsseldorf
47,3
www.henkel.com
Friedrichshafen
71,5
www.zf.com
100,6
46,8
6,3
www.bertelsmann.de
www.adidas-group.com
www.aurubis.com
Quelle: FAZ
3 2012
Talousuutiset
Käännetään viesti, ei sanoja
Jos haluaa tuotteidensa ja palveluidensa menestyvän vientimarkkinoilla, ei voi vähätellä ammattitaitoisten
kääntäjien merkitystä. Heistä on kiinni, saavuttaako markkinointiviestintä halutut kohderyhmät ja toimialat.
Käännöstoimisto on paljon vartija. Tämän tietää myös Traduct Oy:n toimitusjohtaja Gerhard Gilbert.
Turussa toimivan Traductin palveluvalikoima sisältää kaikki yleisimmät lähde- ja kohdekielet.
Gerhard Gilbert, olette tarjonneet
monipuolisia käännöspalveluja
vuodesta 1985. Miten markkinat
ovat muuttuneet tänä aikana?
Vajaat 30 vuotta sitten käännätettiin ennen
kaikkea suomesta englanniksi ja ruotsiksi.
Seuraavina tulivat saksa ja ranska. Nykyisin englanti on asiakaskuntamme hallitseva
kieli, jopa monet suomalaiset suuryritykset
käyttävät englantia talon kielenä, joka on
myös kaikkien käännösten alkukieli. Teemme
heille siis suomennoksia. Toisaalta kielivalikoima on monipuolistunut globalisaation ja
kansainvälistymisen myötä: esimerkiksi puolan, portugalin, venäjän ja kiinan merkitys on
kasvussa.
Kuinka suuri on saksan osuus?
Saksasta ja saksaan tehtävien käännösten
osuus liikevaihdostamme vaihtelee tuntuvasti,
sillä toimeksiannot ovat hyvin vaihtelevia ja toteutetaan aina tilanteen ja toimialan vaatimusten mukaan. Kyse ei siis ole ”bulkkipalvelusta”,
vaan me haluamme tarjota asiakkaillemme
luotettavaa kokonaispalvelua pienistä tekstin
pätkistä, sopimuksista, manuaaleista, pörssi-
tiedotteista ja PowerPoint-esityksistä aina valmiiksi taitettuihin julkaisuihin saakka.
Aliarvioidaanko teidän kokemuksenne
mukaan kunnollisen käännöstyön
merkitystä yritysten menestystekijänä?
Asiakkaat asettavat käännösten laadulle hyvin
erilaisia vaatimuksia. Joillekin riittää, kunhan
sanat vaihtuvat saksaksi – näillä asiakkailla ei
kenties ole kykyä arvioida itse tekstin kielellistä
ja terminologista laatua. Toiset taas asettavat
suuren painon sille, että viesti välittyy kohderyhmälle ja toimialalle sopivalla tavalla. Kääntämiseen pätee sama kuin muihinkin aloihin:
halpa tuote voi lopulta tulla melko kalliiksi.
Minkälaisia haasteita kääntäminen
asettaa, varsinkin teknisillä aloilla?
Teknisessä kääntämisessä nimenomaan korostuu se, että kääntäjän on tunnettava alan
terminologia ja ymmärrettävä, mistä tekstissä on kysymys. Kääntäminen on tulkintaa, ja
asiantuntevasti voi tulkita ainoastaan jotakin,
minkä ymmärtää. Viime kädessä kysymys on
kuitenkin tekstin sisällön välittämisestä eikä yksittäisten sanojen kääntämisestä. Saksalaiset
autonrakentajat esimerkiksi puhuvat ”häistä”,
”Hochzeit”, kun auton alusta ja kori liitetään
yhteen kokoonpanolinjalla. Sen sananmukainen suomentaminen olisi aivan yhtä järjetöntä,
kuin jos suomalaisesta paperitermistä ”pastakeittiö” tehtäisiin ”Nudelküche”. Kysymys ei
nimittäin ole paperimiesten taukotilasta vaan
osastosta, joka valmistaa paperin päällystyspastan (Streichfarbenaufbereitungsanlage).
Minne käännösala on menossa?
Yksi trendi on netin käännöspalvelujen ja globaaleilla markkinoilla tarjolla olevien halpojen
kääntäjien aiheuttama kasvava hintapaine.
Globalisaatio on myös kohottanut asiakkaiden
laatutietoisuutta; suuryritys esimerkiksi voi pyytää ulkomaisia yksiköitään arvioimaan käännösten laadun. Englannin yleistymisen myötä
myös kehittyvien markkinoiden kielille on nykyään helpompi löytää kääntäjiä. Toisaalta liikeelämässä käytetään yhä enemmän yksinkertaistettua englantia, globishia, mikä voi taas
aiheuttaa tulkitsemisongelmia. Samoin kuin
monilla muillakin aloilla, käännösbisneksessä
on meneillään pudotuspeli, jossa suurin paine
kohdistuu keskisuuriin yrityksiin. n
Kuukauden termi
Olisitko tiennyt, mikä oikeastaan on euroalueen palomuuri?
Euroopan vakausmekanismi (EVM): Euroalueen jäsenvaltioiden omistama
kansainvälinen rahoituslaitos, joka on esitetty perustettavaksi avustamaan
rahoitusvaikeuksista kärsiviä jäsenmaita. EVM:n on tarkoitus korvata
väliaikaiset rahoitusmekanismit Euroopan rahoitusvakausväline
ERVV ja Euroopan rahoituksenvakausmekanismi ERVM.
Olette tänä vuonna ryhtyneet julkaisemaan
kotisivuillanne ”kuukauden termejä”. Miksi?
Viestinnässä on tunnettava ainakin jollakin tasolla
asiakkaan toimialan käsitteet. Lehteä lukiessa erilaiset
ammattitermit ohittaa helposti ja luulee ymmärtävänsä.
Jos käsitteen sisältö pitää selittää jollekin toiselle
(vaikkapa kääntäessä), huomaakin, ettei yleistieto
kannakaan kovin pitkälle. Ja kun kerran jotakin on
tullut selvittäneeksi itselleen, miksipä ei tarjoaisi
samaa tietoa ahkerille googlaajille.
Lähde: Turkka Kulmala
34
3 2012
Sähköautojen
latausverkoston rakentaminen
tarjoaa juridisia haasteita
35
Tarkastelun alle joutuvat mm. tie- ja tieliikennelaki, rakennuslaki, kunnallislaki,
laki energiataloudesta ja kartellilaki. Kaikki nämä eri alueet on niin yksityiskohtaisesti säädeltyjä ja monin tavoin nivoutuneet toisiinsa, että on vaikeaa suunnitella
latausverkostoa joutumatta hankaluuksiin
nykyisten säädöksien kanssa ja saattaa ne
sopusointuun voimassa olevan lain kanssa.
Ensimmäinen kysymys on, millä edellytyksillä latausasemia voidaan ylipäänsä
rakentaa julkisten tilojen yhteyteen. Tällöin
on yleensä huomioitava osavaltioiden katulainsäädäntö, joka eroaa toisistaan vapaan
yhteiskäytön ja luvanvaraisen erikoiskäytön
puolesta.
Yhteiskäyttö on kyseessä vain, jos voidaan katsoa, että latauspiste on osa liikennettä. Lainopillisessa kirjallisuudessa tästä
asiasta esitetään erilaisia mielipiteitä. On
kuitenkin oletettavaa, että oikeuskäytäntö
on sitä mieltä, että kyseessä on erikoiskäyttö.
Tästä seuraa, että latauspylvään pystyttäminen vaatisi maksullisen luvan.
Toisena ongelmana on tila, jonka itse
latausasemat ja niiden käyttö vaativat. ”Latausvyöhykkeen” on oltava samalla pysäköintikieltoalue tavallisille autoille. Tieliikenneasetus ei ole tähän saakka tuntenut
oikeudellista perustetta latauspylväsalueen
rajaamiselle; asetusta on tältä osin muutettava. Tästä seuraa varmasti oikeusriitoja, jos
kaupunkeihin on tulossa tällaisia ”latausvyöhykkeitä”: paikalliset asukkaat reagoivat
erittäin herkästi paikoitustilan supistuessa.
Pienet yritykset pelkäävät puolestaan menettävänsä asiakkaita, kun liikkeen edessä on
vähemmän parkkitilaa.
3 2012
© Fotolia
Vuoteen 2020 mennessä Saksan teillä
on määrä kulkea miljoona sähköautoa ja
tärkeisiin taajamiin on tarkoitus luoda
kattava latausverkosto. Näin sanotaan
liittohallituksen kansallisessa sähköautojen
kehityssuunnitelmassa. Latausverkoston
rakentaminen sähköautoille on hyvä
esimerkki siitä, mitä kaikkia oikeudellisia
näkökohtia on otettava huomioon,
kun uusi teknologia otetaan käyttöön.
Myös siitä kiistellään, kuuluvatko latausasemat osana energianhuoltoverkkoon, josta ne
saavat sähköä. Kirjallisuudessa ollaan lähinnä sitä mieltä, että näin ei ole. Tästä seuraisi,
että latausasemat eivät olisi energiatalouslainsäädännön yksityiskohtaisten säädösten
alaisia. Näin ollen kunnallisen energiahuoltoverkon ylläpitäjällä ei ole automaattisesti oikeutta rakentaa myös latausverkostoa.
Kunnan, joka on luonut integroidun mallin
sellaisen järjestelmän rakentamiseksi, on siis
valittava yritys pystyttämään latausasemat ja
ylläpitämään niitä.
Muodollista kilpailutusta ei tosin välttämättä tarvita. Tiettyjä periaatteita on kuitenkin otettava huomioon, jotta mahdollisille
kilpailijoille voitaisiin tarjota samat mahdollisuudet koko Euroopan alueella. EU-tuomioistuin vaatii tällöin kohtuullisen määrän
julkisuutta kilpailun avaamiseksi palveluille
ja puolueettoman valinnan turvaamiseksi.
Siksi kunnan on ilmoitettava, että se aikoo
solmia tietyn yrityksen kanssa sopimuksen
latausaseman pystyttämiseksi, ja sen on oltava avoin kilpaileville tarjouksille. Tämä
pätee myös silloin, jos mahdollinen yrittäjä
oma-aloitteisesti kääntyy kunnan puoleen –
mikä tällä hetkellä on vielä käytäntö. Ainoa
poikkeus tästä on yhtiö, joka on kokonaan
kunnan omistuksessa. Sopimus voidaan solmia kunnan ja tällaisen ”tytäryhtiön” kesken
ilman, että on pidettävä kiinni mainituista
ehdoista.
Nyt syntyy kysymys myös siitä, onko
yksinoikeudellinen sopimus vain yhden yrityksen kanssa mahdollinen. Kartellioikeudellisesti tämä ei ole aivan ongelmatonta.
On kuitenkin selvää, ettei yksittäinen yritys
tai kunta voi estää sitä, että joku toinen yritys pystyttää latausasemia yksityiselle tontille. Tässä tulevat kysymykseen lähinnä yksityiset parkkitalot, pysäköintialueet tai ”perinteiset” huoltoasemat.
Yrittäjien ei pitäisi kuitenkaan pelästyä
tätä juridiikan labyrinttia. Juuri tämän uuden teknologian perustamisvaiheessa niille
tarjoutuu hyvä tilaisuus vaikuttaa omilla ideoillaan ja uutuuksillaan prosessiin. SaksalaisSuomalainen Kauppakamari auttaa tässä
mielellään eteenpäin. n
Yhteyshenkilö:
Markus Majer, puh. (09) 6122 1247
[email protected]
Lakiasiat
Recht
©
36
Luonnonrakenteita jäljittelevällä kennorakenteella voidaan saavuttaa kolmanneksen materiaalisäästöjä.
Materiaalitehokkuutta
”Made in Germany”
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tutustumismatka Berliiniin
M
itä kätkeytyy saksalaisen materiaalitehokkuusohjelman
taakse? Missä materiaaleissa yritykset voivat säästää?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsivät vastauksia viime keväänä 24 suomalaista teollisuuden ja energia-alan edustajaa
kolmipäiväisellä vierailullaan Berliiniin. He saivat vastauksia tähän
vierailemalla kolmessa yrityksessä, tutustumalla yhteen tutkimusinstituuttiin sekä tapaamalla Saksan ympäristö- ja talousministeriön edustajia. Tutustumismatkan, joka kuului Tekesin innovatiivisten yritysten tukiohjelmaan ”Green Growth – Tie kestävään
talouteen”, järjesti Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Tekesin
ja Motiva Oy:n toimeksiannosta. Kauppakamari sai tässä tukea
Saksan talous- ja teknologiaministeriön alaisuudessa toimivilta
materiaalitehokkuutta tutkivalta DEMEAlta (Deutsche Materialeffizienzagentur) ja resursseja ja ilmastonsuojelua tutkivalta VDIZRE-keskukselta (VDI Zentrum Ressourceneffizienz GmbH).
”Materiaalien hyödyntämisessä Saksa on kansainvälisessä vertailussa kärjessä. Kuten myös muilla cleantech-aloilla (esim. uusiutuvan energian käytössä ja energiatehokkuuden alalla), tämä perustuu
siihen, että vastaavia poliittisia ja taloudellisia aiehankkeita alettiin
toteuttaa hyvissä ajoin mm. perustamalla sitä tukevia instituutioita.
Tässä suomalaisilla – kuten myös monilla muilla – on opittavaa saksalaisilta,” kertoo Martin Brandt. Hän on vetänyt Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa vuodesta 2006 lähtien yli 30 vienti- ja tiedonhankintaprojektia saksalaisten ja suomalaisten kanssa. Yli kaksi
kolmannesta projekteista koski energia-alaa ja ympäristönsuojelua.
Materiaalin käytön optimoinnilla
yritys voi säästää suuria summia
Martin Vogt Saksan teollisuuden keskusliiton VDI ZRE:stä
(VDI Zentrum Ressourceneffizienz GmbH) vahvistaa Brandtin
Materiaalitehokkuus
Materialeffizienz
lausunnon. Hänen mielestään yritykset voivat vähentää noin viidenneksen kustannuksiaan, jos ne hyödyntävät valmistusmateriaaleja tehokkaammin. Kun otetaan huomioon, että valmistavan teollisuuden
materiaalikustannukset ovat 45 prosenttia kokonaiskustannuksista,
on kyse usein valtavan suurista summista.
Elektroakustiikkaan keskittynyt Holmberg GmbH & Co. KG:n
toimitusjohtaja Eberhardt Wolfram kertoo, että yrityksen materiaalitehokkuuskatselmuksissa on löydetty säästöpotentiaalia jopa 300 000
euron arvosta. Yleensä katselmuksissa löytyvät säästöpotentiaalit on
suhteellisen helppo toteuttaa, eivätkä ne vaadi suuria investointeja.
”Säästöpotentiaalit voivat realisoitua hyvinkin nopeasti ja yleensä alle
vuodessa”, toteaa DEMEA:n materiaalitehokkuuskonsultti Tobias
Zorn. Usein tehostavat toimenpiteet ovatkin muutoksia toimintatavoissa ja prosessien sekä toimintatapojen optimointia.
Materiaalitehokkuutta voidaan lisätä myös jonkin prosessin sivujuonteena. Esimerkiksi professori Mirtschin sattumalta keksimää luonnonrakenteita jäljittelevää kennorakennetta hyödyntämällä voidaan
saavuttaa 30 prosentin materiaalisäästöjä. Kennorakennetta voidaan
hyödyntää mm. alumiinista tehdyissä sovellutuskohteissa, kuten kattorakenteissa, valaisimissa ja pesukoneen rummuissa. Professori Mirtsch
on perustanut oman yrityksen (Dr. Mirtsch GmbH), joka markkinoi
kennorakenteen osaamista. Yrityksellä on rakenteelle yli 30 patenttia.
Tutkimuksen merkitys Saksassa on suuri. Berliinin teknillisen
yliopiston Sustainable manufacturing – Shaping global value creation -tutkimuskeskuksessa yhdistetään monitieteellistä osaamista sekä
prosessisuunnittelusta, ympäristö- ja taloustieteistä että matematiikasta. Tavoitteena on kestävien tuotantostrategioiden, -teknologioiden ja kestävyyden arviointimenetelmien ja -työkalujen kehittäminen. Tutkimusta varten on käytettävissä valtava tutkimushalli moderneine laitteineen.
3 2012
Resurssien tehokasta käyttöä pyritään hyödyntämään eri tavoin, ja se tarjoaa myös aivan uudenlaisia ulottuvuuksia. Aeroix
GmbH:n toimitusjohtaja Alexander Bormann tavoittelee taivaita EnerKite-tuulivoimaratkaisuillaan. Hänen suunnitelmassaan
300–400 metrin korkeudessa lentävät valtavat leijapurjeet tuottaisivat sähköä tehokkaasti ja käyttäisivät jopa tuhat kertaa vähemmän materiaalia kuin nykyiset tuulivoimalat. Lisäksi uudenlaiset
voimalat säästäisivät maapinta-alaa merkittävästi. Paljon työtä on
kuitenkin tehtävä, ennen kuin pilottimittakaavan 30 kW:n leijapurjevoimala kasvaa 3 MW:n voimalaksi.
”Jos teollisen energiatehokkuuden ratkaisut katsotaan kuuluvaksi
materiaali- tai resurssitehokkuuskäsitteen alle, silloin myös suomalaisilla on mielenkiintoisia ideoita Saksan markkinoille. Ainakin suomalaiset yritykset voivat tarjota innovatiivisia nicheratkaisuja. Kiinnostuneita ostajia näille ideoille löytyy varsinkin
läntisestä ja eteläisestä Saksasta,” lisää Martin Brandt. n
Yhteystiedot: [email protected], puh. 050 336 3233
Materiaali- ja resurssitehokkuus
tarjoaa niche-markkinoita myös suomalaisille
Saksa on mielenkiintoinen markkina-alue suomalaisille yrityksille.
Sen kautta voi avautua aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen globaalisti. ”Mutta paikallinen, kieltä osaava yhteyshenkilö on välttämätön edellytys Saksan markkinoille pyrittäessä”,
toteaa Suomen suurlähetystön ulkoasiainsihteeri Jukka Nikulainen.
Kauppakamarin
projektipäällikkö
Martin Brandt on
erikoistunut ympäristöja energiakysymyksiin.
Tulevat tapahtumat:
3. Finnish-German Energy Day 7.11.2012 Helsingissä
Teollisuuden energiatehokkuus -seminaari 20.11.2012 Helsingissä
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää 20.11.2012 teollisuuden energiatehokkuusratkaisuja käsittelevän seminaarin ja B2B-kontaktitilaisuuden Helsingissä.
Koe monipuolinen
Saksa ylellisesti matkailuautolla
S
yksy on saapunut Suomeen, mutta
Saksassa upeista maisemista ja lämpimästä säästä nauttii vielä pitkään.
Jos mieli tekee kokea ja nähdä enemmänkin saman reissun aikana, ilman stressiä
aikatauluista tai hotellivarauksista, onnistuu se mainiosti vaikkapa matkailuautolla.
Matkailuautolla lomailija tekee itse omat
3 2012
aikataulunsa ja matkustaa juuri sinne,
minne itse haluaa, yhdistää helposti aktiivi- ja kaupunkiloman tai matkaa etelään
saakka ihastelemaan Alppien säihkyvää
ruskaa. Meren yli Saksaan pääsee kätevästi Finnlinesin laivoilla.
Suomalaisen Touring Cars Oy:n mallisto tarjoaa puitteet nautittavaan lomaan
niin yksittäisille matkailijoille ja pariskunnille kuin perheille ja ryhmillekin. Vuonna 1982 perustettu Touring Cars on jo
viidessä eri maassa toimiva matkailuautoalan palveleva ja innovatiivinen edelläkävijä. Ammattitaitoinen henkilökunta sekä
huippuvarusteltu kalusto osoittavat yhtiön
panostavan laatuun. Touring Cars tarjoaa matkailuautovuokrausta lähes kaikissa
Pohjoismaissa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä matkailuautojen
myyntiä kolmessa toimipisteessä Suomessa: Vantaalla, Iisalmessa ja Rovaniemellä. Yhtiö on laajenemassa Eurooppaan lähivuosina ja avannut uuden toimipisteen
mm. Saksaan.
Mallisto on jaettu koon ja varustelutason mukaan viiteen eri autoluokkaan. Valikoima koostuu kahden−viiden hengen autoista, mutta mukaan mahtuu myös muutama kuuden hengen auto.
Small-luokan auto on loistava valinta elämyksellistä lomaa suunnittelevalle
Matkailu
Reise
37
38
pariskunnalle. Kompaktilla autolla on
helppo liikkua niin Saksan maanteillä,
kapeilla maisemareiteillä vuoristossa kuin
suurkaupungin kaduillakin. Finnlines kuljettaa matkailijan autoineen Itämeren satamakaupunkeihin, Saksassa Rostockiin ja
Travemündeen.
Rostockista voi jatkaa MecklenburgEtupommerin merimaisemien ja kansallispuistojen läpi kohti kaunista Spreewaldia Brandenburgissa, piipahtaa Berliinissä,
matkata kohti Dresdeniä ja Saksin Sveitsin
jylhää hiekkakivivuoristoa. Ja jos aikaa on,
mikseipä autolla matkaisi aivan etelän Alpeille ja Baijeriin saakka ihastelemaan syksyn upeaa väriloistoa. Tyylikkäiden matkailuautojen mukana kulkee kaikki, mitä
unelmalomalla ikinä tarvitseekaan − aina
golfmailoista polkupyöriin.
Hyvinvarustellut autot tarjoavat viihtyisät tilat isommallekin seurueelle. Niinpä
matkailuauto avaa lukemattomia lomakohteita myös lapsiperheille. Perheille ja ryhmille Touring Cars tarjoaa kolme erikokoista matkailuautovaihtoehtoa. Medium
on oivallinen valinta kaksilapsisen perheen
unohtumattomalle lomamatkalle, siinä
missä isommat vaihtoehdot mahdollistavat
saman hieman suuremmille retkikunnille.
Matkailuautolla pääsee Travemündestä
kätevästi esimerkiksi tarumaiseen Bremeniin, joka on Saksan satutien toinen pää.
Satutie kulkee Bremenistä aina Hanauhun ja tutustuttaa koko perheen Grimmin
veljesten maailmaan. Matkan varrella voi
pysähtyä moniin huvipuistoihin ja elämysmaailmoihin kuten Hansa-Parkiin aivan
Lyypekin tuntumassa tai Heide-Parkiin
Soltaun kupeessa, lähellä Bremeniä. Huvipuistot ovat avoinna maaliskuusta aina lokakuun loppuun tai marraskuun alkuun saakka. Matka ei ole pitkä myöskään Wolfsburgin Autostadtiin, jossa riittää ihmeteltävää
niin aikuisille kuin lapsillekin. Samalla voi
ihastella Lüneburgin nummien henkeäsalpaavia maisemia tai suunnistaa Bremenistä
luoteeseen Wattenmeerin kansallispuistoon
Pohjanmerelle. Ainutlaatuinen Wattenmeer
tarjoaa laskuveden aikaan erinomaiset puitteet vaeltamiselle ja vaikkapa hevosajeluille.
Valinnanvaraa riittää. n
Lisätietoja
Saksan lomareiteistä ja -kohteista saat
Saksan Matkailutoimiston kotisivuilta
www.germany.travel. Matkapaketteihin
ja Touring Carsin matkailuautomallistoon
voit tutustua yrityksen kotisivuilla
touringcars.eu ja Finnlinesin aikataulut
saat osoitteesta www.finnlines.com.
Matkailu
Reise
3 2012
Lebensmittel
Elintarvikkeet
Eläköön ruokakulttuuri, eläköön ruokateollisuus! Anuga–messujen oheisohjelma
on yhtä runsas kuin itse messut; ajankohtaisluennoista kokkien mestaruuskilpailuihin.
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari mukana
Suomen elintarviketeollisuus
näyttävästi esille Anuga 2013 –messuilla
M
aailman suurimmat ja tärkeimmät elintarvikealan ammattimessut Anuga 2013 järjestetään
jälleen 5.–9.10.2013 Kölnissä. Messut ovat
alan tärkein kohtaamispaikka, jossa ammattilaisille esitellään tuoteinnovaatioita
ja uusia markkinointikonsepteja sekä kartoitetaan alan nykytilannetta ja trendejä. Anuga on jaettu 10 erikoisnäyttelyyn
aloittain ja omiin halleihinsa. Näytteilleasettajat edustavat maailmanlaajuisten
ruoka- ja juomamarkkinoiden koko kirjoa.
Heidän joukossaan on sekä markkinajohtajia että pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Anuga tarjoaa suomalaisille yrityksille
loistavan tilaisuuden esitellä uutuustuotteitaan kansainväliselle ammattilaisyleisölle.
3 2012
Messuilla tavoittaa kohtuullisella budjetilla suuren ja valikoituneen joukon alan
päätöksentekijöitä. Markkinointikanavana
messut toimivat monella tavalla. Messuilla
tavoittaa henkilökohtaisesti niin uudet kuin
jo vanhatkin kontaktit. Ne mahdollistavat
laaja-alaisetkin tuote-esittelyt ja maistatukset sekä tarjoavat oivan tilaisuuden kerätä
välitöntä palautetta vaikkapa tuotekehitystä silmällä pitäen. Samalla messuilla saa
laajan katsauksen kilpailijoiden tuotteisiin.
Vientiä aloittelevalle ja uusia innovaatioita
esittelevälle yritykselle tapahtuma on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen.
on mukana edesauttamassa suomalaisten
elintarviketuottajien kansainvälistymistä ja
pääsyä Saksan markkinoille. Yhteistyössä
mm. Kölnin Messujen kanssa Kauppakamari osallistuu Anuga 2013 suomalaisten tuottajien yhteisosastohankkeen toteutukseen.
Edellisillä, vuonna 2011 järjestetyillä, messuilla näyttelyala oli 284 000 m², ja
paikalla oli 6 596 tuotteiden tarjoajaa yli 90
maasta. Anuga on eittämättä alan merkittävin kohtaamispaikka, vuonna 2011 messuille
rekisteröityi lähes 155 000 ammattilaiskävijää ympäri maailmaa. n
Lisätietoja messuista
www.anuga.com
ja Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin suomalaisten elintarvikkeiden
viennin edistämishankkeesta
www.dfhk.fi/fi/vientiprojektit
39
40
Hampuri
Messut
SMM 2012 –messut houkuttelivat yli
2 100 näytteilleasettajaa Hampuriin
H
ampurissa joka toinen vuosi järjestettävät laivanrakennus- ja
meriteknologiamessut keräsivät
yli 50 000 alan ammattilaista syyskuun
alussa Hampuriin. Suurin yksittäinen kävijäryhmä koostui varustamoista, toisena
kohderyhmänä esiin nousi laivanrakennusteollisuus sekä kone- ja laitetoimittajat.
Erityisesti kävijöiden keskuudessa kasvoi
Saksan ulkopuolelta tulevien ammattilaisten määrä. 25. kertaa järjestetyille SMM-
Hampurin
laivanrakennus- ja
meriteknologiamessuilla
odotukset kaupan käynnin
lisääntymisestä kasvoivat.
messuille saapui varustamoita ja kokonaistoimittajia mm. Aasiasta ja PohjoisAmerikasta.
Messujen oheisohjelmasta suomalaisia
ammattilaisvieraita kiinnostivat erityisesti
Turkin laivanrakennus- ja korjauspuolen
markkinoiden katsaus, Gmec – ympäristönäkökulmaa tarkasteleva foorumi sekä
offshore-puolen markkinakatsaus. Navy- ja
puolustusteollisuuden vierailijoiden määrä lisääntyi merkittävästi, sillä tapahtuman
yhteydessä pidettiin alan konferenssi maritime security and defence.
”Oheisohjelman Gmec-konferenssi
on erinomainen merkki siitä, että ala on
yhdessä etsimässä ratkaisuja puhtaampaan
tulevaisuuteen. Emme keskustele enää kulujen säästämisestä polttoaineratkaisuissa
vaan vihreistä aatteista ja puhtaan luonnon
vaalimisesta”, totesi messuilla Hapag-Lloydin toimitusjohtaja Michael Behrendt.
Suomalaisia näytteilleasettajia tapahtumassa oli noin 60. Lähes kaikki suomalaiset näytteilleasettajat olivat erittäin
tyytyväisiä messuilla saamiinsa kontakteihin.
SMM 2014, laivanrakennus-, kone- ja
meriteknologian kansainväliset ammattimessut pidetään Hampurissa seuraavan
kerran 9.–12.9.2014.
Heti kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen
käynnistyy Windenergy Hamburg –näyttely. Tiedustele osallistumisen hintoja ja
näyttelytukea Saksan Messut Oy:ltä kumpaankin tapahtumaan.
Saksan Messut Oy järjestää lisäksi suomalaisten yhteisosaston ja yksittäisiä osastoja SMM India –messuille Mumbaihin
4.–6.4.2013.
Tapahtuma keskittyy Intian markkinoiden osalta erityisesti Navy-puolelle sekä
satamateknologiaan. n
Lisätietoja näistä ja muistakin Hampurin messuista: Saksan Messut Oy, Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, 050 357 0112, [email protected]
Messut
Messen
3 2012
Messut
Leipzig
CADEAUX 1.–3.9.2012
Leipzigin Cadeaux-lahjatavaramessuilla esiteltiin syyskuun alussa suomalaista käsityöosaamista kumppanimaa Suomi -teeman alla. Satakunnan sekä Itä-Uudenmaan alueiden yrittäjät toivat mukanaan skandinaavisen tuulahduksen esiteltyyn lahjatavaravalikoimaan. Mukana nähtiin
tuotteita seuraavilta yrityksiltä: Cerabia, Design Teija Marjamaa, Heta
Silverdesign, Ideakoru, Jäälasikukka, Kaino, Lasistudio Jan Torstensson
Oy, Mantin Maailma, Mari Syren Design, Nastatuote, Pia Vuorinen, Sari
Haapa, Silas Tonttukylä, Sirpa Luukkonen, Talla, Tarusto, Ullakkopuoti,
Vaja Ceramics & Design, Valona, Villa Virtuoosi ja Willatar.
41. kertaa järjestetty messutapahtuma levittäytyi kahteen halliin. Ammattilaiskävijöille järjestettiin messukeskuksessa samanaikaisesti sisustustekstiilien ja lattiamateriaalien Comfortex- sekä kulta- ja kelloalan Midoratapahtumat.
Tulevan kauden trendejä esiteltiin Trend- ja Genuss -foorumeissa,
joiden yhteydessä järjestetyissä työnäytöksissä kävijäkunnalle annettiin
konkreettisia vinkkejä, kuinka integroida esitellyt trendit omaan työhön
lahjatavaraliikkeessä.
Messuyhtiöllä on yli 850-vuotinen historia messujen järjestämisestä ja
tarjonta on säilynyt laajana vuosien saatossa. Yleismessuista on siirrytty
kohdennettuihin ammattilaisnäyttelyihin, joiden kautta ostajat ja myyjät
löytävät toisensa entistä vaivattomammin. Uuden messuhallin rakentamisen myötä kohtaamisille on luotu mitä moderneimmat puitteet. n
www.cadeaux-leipzig.de
therapie Leipzig 21.–23.3.2013
Therapie Leipzig on terapeuteille suunnattu lääkinnällisen kuntoutuksen
ja ehkäisyn merkittävin tapahtuma Saksassa. Messut tarjoava kokonaiskuvan alan markkinoista konseptillaan, joka yhdistää messut sekä ammattikonferenssin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Therapie Leipzig on kutsunut Suomen kumppanimaaksi vuonna 2013.
Saksan Messut Oy koordinoi näytteilleasettajille Suomi-paviljonkia, jonka myötä tarjoutuu mahdollisuus myös pienemmille yrityksille ottaa osaa
jäämättä suurten jalkoihin!
Tapahtuma rakentuu kattavan alan näyttelyn ohella kongressikokonaisuudesta, johon viime kerralla otti osaa monituhatpäinen osallistujajoukko, joka koostui muun muassa fysio- ja ergoterapeuteista, hierojista, lääkäreistä sekä kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn parissa toimivista
ammattilaisista. Vuonna 2011 Leipzigiin saapui 243 näytteilleasettajaa,
jotka täyttivät 14 000 neliömetrin suuruisen hallin. Ne esittelivät innovaatioitaan ja teollisuuden suuntauksia tapahtuman 11 300 kävijälle.
Kongressin tarjonta koostui noin 130 seminaarista, joiden suunnitteluun
ja toteutukseen osallistui peräti 18 alan yhdistystä ja tieteellistä liittoa.
Saksassa työskentelee noin 128 000 fysioterapeuttia, joista 27 000
toimii sairaaloissa, kuntoutuksen tai ennaltaehkäisyn parissa. ”Ennaltaehkäisyllä ja kuntoutuksella on tulevaisuudessa entistä vahvempi rooli, sillä
väestörakenteeseen on tulossa useilla alueilla muutoksia. Fysioterapiahoitojen ja -tuotteiden markkinat Saksassa jatkavat tasaista kasvuaan - tämä
on hyvä tilaisuus ulkomaisille näytteilleasettajille löytää kontakteja Leipzigista”, toteaa tapahtuman projektijohtaja Ronald Beyer. n
www.therapie-leipzig.de
Lisätietoa näistä ja muistakin Leipzigin messuista: Sonja Similä, [email protected], puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900
3 2012
Messut
Messen
41
42
Hannover
Messut
Hannover Messe 8.–12.4.2013
Teollisuustuotanto integroituu
V
iime kevään teollisuusmessut olivat suuri menestys ja vahvistivat messujen asemaa tehokkaana
tekniikan ja automaation investointien
vauhdittajana. Maailmanlaajuiset haasteet kuten luonnonvarojen rajallisuus,
kestävä kehitys, mobiili tekniikka ja kaupungistuminen vaikuttavat teollisuuden
kehitykseen.
Vuoden 2013 messujen keskeisenä teemana on integroitu teollisuus, joka
painottaa eri teollisuudenalojen entistä vahvempaa keskinäistä verkottumista. Yhteistyötä rakennetaan yritysten ja
eri osa-alueiden välille, jotta tiedonkulku
nopeutuu ja yhteistyö tehostuu. ”Koneet,
laitteet, työkappaleet ja osat vaihtavat tietoja koko ajan. Tuotannossa ja logistiikassa
tehokkuus, luotettavuus ja huolto korostuvat”, sanoo Jochen Köckler messuyhtiö
Deutsche Messen johtokunnasta. ”AsianMessut
Messen
tuntijat puhuvat jo neljännestä teollisesta
vallankumouksesta höyrykoneen, massatuotannon ja automaation jälkeen.”
Järjestelmien lisääntyvä yhteistyö on
tuotantoprosessien perustana. Älykkäät
raaka-aineet ilmoittavat koneille, miten ja
missä muodossa niitä on työstettävä. Digitaalinen tuotantomuisti kertoo aukottomasti jokaisen osan elinkaaren. Osa itse
ilmoittaa huollon tarpeestaan. Monimutkaisten laitteiden älykkäät komponentit
ilmoittavat itse valvontajärjestelmään virheistä, ja ryhtyvät salamannopeasti tarvittaviin toimiin välttääkseen lisävahingot ja
ilmoittaakseen huollontarpeesta.
Messuille odotetaan yli 6 000 näytteilleasettajaa ja yli 200 000 ammattikävijää.
Hannover Messe 2013:n kumppanimaa on aina kiinnostava Venäjä, mikä takaa runsaasti venäläisiä yrityksiä näytteilleasettajiksi ja kävijöiksi. n
Vuonna 2013 teollisuusmessujen ohjelmassa
on 11 eri teollisuuden alan messut:
– Industrial Automation:
prosessi- ja teollisuusautomaatio
– Motion, Drive & Automation: voimansiirto
– Energy: energian tuotanto, jakelu
ja varastointi
– Wind: tuulivoima
– MobiliTec: mobiili- ja hybriditeknologia
– Digital Factory: teollisuuden integroidut
prosessit ja IT-ratkaisut
– ComVac: paineilma ja tyhjiötekniikka
– Industrial Supply: alihankinta- ja
sopimusvalmistus, kevytrakenteet
– Surface Technology: pintakäsittely
– Industrial GreenTec: ympäristöteknologia
– Research & Technology:
tutkimus ja tuotekehitys
www.hannovermesse.de
3 2012
Messut
Hannover
EuroBlech 23.–27.10.2012
Levyntyöstöteollisuus esittäytyy
EuroBlech on maailman johtava levyntyöstön messutapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi Hannoverissa.
Messutarjonta on jaettu selkeästi 15 osaan, jotka esittelevät alan koko
teknologiaketjun: ohutlevy, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet, käsittely, erottelu, muovailu, joustolevy, liittäminen, hitsaus, pintakäsittely, työkalut, ohjaus- ja
säätötekniikka, CAD/CAM, laadunvarmistus sekä tutkimus ja tuotekehitys.
Tänä vuonna erityistä huomiota kiinnitetään tekniikoiden tehokkuuteen,
ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin ja raaka-aineiden järkevään käyttöön.
Messuille on tulossa 1 400 näytteilleasettajaa 40 maasta, mukana
myös seuraavat suomalaisyritykset: AJV-Machine, Coastone, LSK-Machine,
Macring, Pivatic, Profiilikeskus, RKT Solutions, Rollsteel ja Samesor. n
www.euroblech.de
CeBIT 5.–9.3.2013
Digiteollisuuden ykköstapahtuma
CeBIT on ollut yli 20 vuoden ajan maailman johtava digiteollisuuden
tapahtuma. Se yhdistää messut, konferenssit, keynotes-puheenvuorot, yritysten tapaamiset ja lounget ainutlaatuisella tavalla. Tuloksena on osallistuvien
yritysten liiketoiminnan vauhdittaminen ja taloudellinen menestys.
Edellisille messuille osallistui 4 300 näytteilleasettajaa. Kävijöitä oli
312 000 yli 100 maasta.
Messuihin liittyy laaja konferenssiohjelma, jonka puhujahankinta on
juuri nyt meneillään. Viime kevään kokousohjelmaan osallistui yli 3 000
messuvierasta yli 100 maasta. Yhtenä puhujana oli Rovion Mikael Hed.
CeBITin asemaa johtavana digiteollisuuden messutapahtumana tukee
CODE_n, johon kuuluu kansainvälinen kilpailu aloitteleville yrityksille. Teemalla „Smart Solutions for Global Challenges“ etsitään digitaalisia liiketoimintamalleja kestävään energian tuotantoon ja käyttöön. Yritykset ympäri
maailman voivat osallistua www.code-n.org.
Avaintekijät
Messujen ja alan Saksan keskusjärjestön BITKOMin kumppanimaana on
tällä kertaa Puola. n
www.cebit.de
Messutarjonta on jaettu neljään selkeään kokonaisuuteen:
CeBIT pro: Yritysten ICT-ratkaisut
CeBIT life: Kuluttajatuotteet
CeBIT lab: Tutkimus ja tuotekehitys
CeBIT gov: Julkisen sektorin ICT-ratkaisut
Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverissa
järjestettävistä messuista: Saksan Messut Oy, Riitta Ahlqvist
puh. (09) 649 054, 040 545 3788, [email protected]
Ihr Schlüssel zum Markt
BJL
BERGMANN
Rechtsanwälte
Ihre Experten für internationale Transaktionen
Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne
www.bjl-legal.com
3 2012
BJL Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki
Tel. +358 9 696207 0
Ilmoitukset – lisätietoja:
Elina Annala
Puh. (09) 6122 1233
[email protected]
43

definitiv 3/2012 - Deutsch

Transcription

Similar documents

Suomalaisia elintarvikkeita Saksan markkinoille Finnische

Umsatzsteuerfreie Lieferungen im innergemeinschaftlichen

Energiapolitiikka väritti vuosikokousta DFHK

Hinweise zum Recht des Handelsvertreters