Suomen Ekumeeninen Neuvosto Ekumeniska Rådet i Finland

Transcription

Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Ekumeniska Rådet i Finland
Toimintakertomus
2012
Verksamhetsberättelse
1
2
3
4
5
Toimintakertomus
2012
Verksamhetsberättelse
Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja
Ekumeniska Rådets i Finland publikationer
C
1
Kuvat
Kansi
Nora Repo, Sini-Maaria Kauppi, Anna Hyvärinen ja Tiina-Mari Mällinen toimivat Kulttuurikeskus Sofiassa järjestetyn
Pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin 16.–19.8. stuertteina.
II kansi
1. Pohjoismais-Baltialainen ekumeeninen sihteerikokous järjestettiin Tukholman katolisen hiippakunnan Marielund-kurssikeskuksessa 30.1.–1.2. Ryhmäkuvaan kokoonnuttiin kirpeässä mutta aurinkoisessa pakkassäässä.
2. Keravan ev.lut. seurakunnan Savion seurakuntatalo antoi kauniit sinisävyiset puitteet SEN:n kevätkokoukselle 27.4. Diakoni Virpi Paulanto ja pastori Samuli Koivuranta johdattivat kokousväen alkuhartauteen. Kuva: Heikki Jääskeläinen.
3. Kevätkokouksessa kiitettiin uusien julkaisujen kirjoittajia ja myötävaikuttajia. Henri Järvinen edusti Nuorisojaoston Pyhää arkea -dvd-projektia, Jan Edström Vingar-cd-projektia, Tuula Tervamaa Pienen pyhiinvaelluskirjan (toinen painos)
kustantajaa Kirjapajaa, Kalle Elonheimo on pyhiinvaelluskirjan kirjoittaja, Veijo Koivula ja Marianne Kantonen ovat
Laskiaisesta pääsiäisen iloon -kirjan toimittajia. Stella Rauhaniemi edusti Suomen Lähetysseuraa, joka on pääsiäiskirjan kustantaja. Mukana kuvassa myös piispa Teemu Sippo, pääsihteeri Heikki Huttunen ja Sirpa-Maija Vuorinen. Kuva:
Heikki Jääskeläinen.
4. Vuoden 2011 ekumeeninen teko -tunnustuksen saivat Turun Helluntaiseurakunta ja Turun Mikaelinseurakunta. Seurakunnat olivat viettäneet 26.–28. elokuuta 2011 yhteistä 90-vuotisjuhlaa teemalla: Erilaisina yhdessä. Pastori Pekka Havupalo ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen ottivat kevätkokouksessa kiitoksin vastaan seurakunnille annetun tunnustuksen.
Kuva: Heikki Jääskeläinen.
5. Hallitus kokousmatkalla Tallinnassa 28.–29.5. Kuva vierailulta Viimsin vapaakirkossa. Markus Österlund, Tomi Karttunen, Viron kirkkojen neuvoston pääsihteeri Ruudi Leinus, vapaakirkon pastori Raido Oras, Heikki Huttunen, piispa Matti Repo, piispa Teemu Sippo SCJ, Anna Hyvärinen, Juha Lampinen, Soile Salorinne, piispa Simo Peura, Perry Johansson
ja Päivi Jussila.
III kansi
1. Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi pidettiin Helsingissä 16.–19.8. Ryhmäkuvaan kokoonnuttiin Helsingin tuomiokirkon rappusille. Kuva: Heikki Jääskeläinen.
2. Taizé-Helsinki 2012 -tapahtuma, Luottamuksen pyhiinvaellus, 28.–30.9. kokosi tuhatlukuisen kansainvälisen osanottajajoukon Helsinkiin. SEN:n nuorisojaosto oli yhtenä lenkkinä mukana laajoissa järjestelyissä. Taizé-tapahtuma näkyi vaikuttavasti koko kaupungin katukuvassa. Helsingin tuomiokirkko oli keskeinen tapahtumapaikka.
3. SEN järjesti 27.9. Annankulmassa keskustelutilaisuuden, jossa Taizén priori, veli Alois kosketteli puheessaan luottamusta, hiljaisuutta, yksinkertaisuutta ja jakamista. Kuvassa veli Aloisin kanssa Risto Pontela, Pertti Poutanen ja Helena Lauriala.
4. SEN:n syyskokous pidettiin Tampereella 11.–12.10. Kaupungin iltavastaanotolla emännöi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, YTT Irene Roivainen. Piispa Teemu Sippo SCJ kiitti kokousväen puolesta emäntää vieraanvaraisuudesta.
5. Tampereen Finlaysonin tehtaankirkkoon ovat Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät rakentaneet kerrontanukein raamatunkertomusalttareita. Kirkko on lasten katedraali. Lastenohjaaja Raija-Liisa Vuorio johti 11.10. mieliinjääneen perheiden iltakirkon, johon SEN:n syyskokousväki osallistui.
6. Syyskokouksessa vierailivat Ruotsin kirkkojen neuvoston uusi pääsihteeri Karin Wiborn ja Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri Guy Liagre. Oikealla pastori Kati Eloranta Tampereelta.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja
Ekumeniska Rådets i Finland publikationer
Graafinen suunnittelu ja taitto: Päivä Osakeyhtiö
Painaminen ja sidonta: Siirtopaino Oy, Jyväskylä 2013
Copyright © Suomen Ekumeeninen Neuvosto
ISBN: 978–952-9529-59-9
ISSN: 0784-350X
2
Sisältö / Innehåll
Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot.................................................................................... 7
Ekumeniska Rådets i Finland verksamhetsgrund.............................................................................................................. 7
Jäsenkunta
..................................................................................................................................................................... 8
Jäsenkirkot / Medlemskyrkor.......................................................................................................................................... 8
Tarkkailijat / Observatörer............................................................................................................................................... 8
Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer.................................................................................................................. 8
Lyhyesti kuluneesta vuodesta.................................................................................................................................................. 9
1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia.................................................................................................................. 10
2 Toimintavuoden tapahtumat............................................................................................................................................ 13
2.1 Vuosittaiset tapahtumat...................................................................................................................................... 13
2.1.1 Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko.................................................................................... 13
2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi.................................................................................................................. 13
2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko....................................................................................................................... 13
2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä.............................................................................................................. 15
2.1.5 Rukouspäiväjulistus................................................................................................................................... 15
2.1.6 Ekumeeninen teko..................................................................................................................................... 16
2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko................................................................................................................... 16
2.1.8 Kumppanuusfoorumi ................................................................................................................................ 16
2.1.9 Ekumeeninen aamurukous........................................................................................................................ 16
2.2. Muita hankkeita ................................................................................................................................................. 16
2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat........................................................................................................................ 16
2.2.1.1 Monikulttuurisuustuki................................................................................................................... 17
2.2.1.2 Kirkko turvapaikkana.................................................................................................................... 17
2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa...................................................................................... 17
2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö ........................................................................................................................ 17
2.2.3 Uskontojen kohtaaminen........................................................................................................................... 17
2.2.3.1 USKOT-foorumi ........................................................................................................................... 17
2.2.3.2 Kolmen uskonnon johtajien neuvottelut........................................................................................ 17
2.2.3.3 Kristillinen uskontoteologia.......................................................................................................... 18
2.2.4 Kirkot, ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys............................................................................................ 18
2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto................................................................................... 18
2.2.4.2 Tulevaisuus, jonka tahdomme....................................................................................................... 18
2.2.4.3 Pohjolan kirkkojen ympäristöverkosto.......................................................................................... 18
2.2.4.4 Ekopaasto...................................................................................................................................... 18
2.2.4.5 Luomakunnan aika........................................................................................................................ 18
2.2.5 Pyhä – ev.-lut. kirkon yhteinen painopiste ............................................................................................... 18
2.2.6. Marian monet kasvot................................................................................................................................ 18
2.2.7 Suomalais-virolainen uskontokasvatusseminaari...................................................................................... 18
3 Tiedotus ja julkaisutoiminta............................................................................................................................................ 19
4 Yhteydet ja seuranta......................................................................................................................................................... 19
4.1. Euroopan Kirkkojen Konferenssi....................................................................................................................... 19
4.2 Kirkkojen Maailmanneuvosto............................................................................................................................. 19
4.3 Muut kansainväliset yhteydet............................................................................................................................. 20
4.3.1 Euroopan ekumeeniset neuvostot.............................................................................................................. 20
4.3.2 Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot............................................................................................... 20
4.3.3 Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto (WSCF).................................................................................... 20
3
4.3.4 Pohjolan ekumeeninen naiskomitea.......................................................................................................... 21
4.3.5 Global Christian Forum............................................................................................................................. 21
4.3.6 Svenska Bibelsällskapet............................................................................................................................ 21
4.3.7 Euroopan ekumeeninen nuorisoneuvosto.................................................................................................. 21
4.3.8 Viron Kirkkojen Neuvosto......................................................................................................................... 21
4.3.9 Ruotsin kristillinen neuvosto..................................................................................................................... 21
4.3.10 Kristityt Lähi-Idässä................................................................................................................................ 21
4.4 Kotimaiset yhteydet............................................................................................................................................ 22
4.4.1 Ev.-lut. kirkkopäivät.................................................................................................................................. 22
4.4.2 Parisuhdelaki ja kirkot............................................................................................................................... 22
4.4.3 Uskonnonopetus........................................................................................................................................ 22
4.4.4 Katekumenaatti.......................................................................................................................................... 22
4.4.5 Dalit-solidaarisuusverkosto....................................................................................................................... 22
5 Jaostot
................................................................................................................................................................... 23
5.1 Eettisten kysymysten jaosto............................................................................................................................... 23
5.2 Kasvatusasiain jaosto......................................................................................................................................... 23
5.3Naisjaosto........................................................................................................................................................... 24
5.4Nuorisojaosto..................................................................................................................................................... 25
5.5 Opillisten kysymysten jaosto.............................................................................................................................. 26
5.6 Paikallisen ekumenian jaosto............................................................................................................................. 26
5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik............................................................................................................. 27
6 Kokoukset ja hallinto........................................................................................................................................................ 28
6.1Kevätkokous....................................................................................................................................................... 28
6.2Syyskokous......................................................................................................................................................... 28
6.3Hallitus............................................................................................................................................................... 29
6.4Talous................................................................................................................................................................. 29
6.5Henkilöstö.......................................................................................................................................................... 30
7 Jäsenyydet
................................................................................................................................................................... 30
Kort om det gångna året......................................................................................................................................................... 31
1 Viktiga händelser inom finländsk ekumenik.................................................................................................................. 32
2 Händelser under verksamhetsåret.................................................................................................................................. 35
2.1 Årliga händelser................................................................................................................................................. 35
2.1.1 Ekumeniska böneveckan för kristen enhet................................................................................................ 35
2.1.2 Lokalekumeniskt forum............................................................................................................................ 35
2.1.3 Ekumeniska ansvarsveckan....................................................................................................................... 35
2.1.4 Gemensam kristen missionshelg............................................................................................................... 37
2.1.5 Bönedagsplakatet...................................................................................................................................... 37
2.1.6 Den ekumeniska gärningen....................................................................................................................... 38
2.1.7 Årets kristna mediegärning........................................................................................................................ 38
2.1.8 Partnerskapsforum .................................................................................................................................... 38
2.1.9 Ekumenisk morgonbön.............................................................................................................................. 38
2.2 Övriga projekt.................................................................................................................................................... 38
2.2.1 Kyrkorna och invandrare........................................................................................................................... 38
2.2.1.1 Mångkulturstöd.............................................................................................................................. 38
2.2.1.2 Kyrkan som fristad........................................................................................................................ 39
2.2.1.3 Religionsfrihet på mottagningscentraler........................................................................................ 39
2.2.2 Kyrkornas människorättsarbete................................................................................................................. 39
2.2.3 Religionsmöten.......................................................................................................................................... 39
2.2.3.1 RESA-forumet............................................................................................................................... 39
2.2.3.2 Samtal mellan ledarna för tre religioner........................................................................................ 39
4
2.2.3.3 Kristen religionsteologi................................................................................................................. 40
2.2.4 Kyrkorna, miljön och hållbar utveckling................................................................................................... 40
2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto................................................................................... 40
2.2.4.2 Den framtid vi vill ha.................................................................................................................... 40
2.2.4.3 Nordiska kyrkornas miljönätverk.................................................................................................. 40
2.2.4.4 Ekofasta......................................................................................................................................... 40
2.2.4.5. Skapelsens tid............................................................................................................................... 40
2.2.5 Helig – lutherska kyrkans gemensamma prioritetsområde ...................................................................... 40
2.2.6 Marias många ansikten.............................................................................................................................. 41
2.2.7 Finländsk-estniskt seminarium om religiös fostran.................................................................................. 41
3 Information och publikationer........................................................................................................................................ 41
4 Kontakter och uppföljning............................................................................................................................................... 42
4.1 Konferensen för europeiska kyrkor.................................................................................................................... 42
4.2 Kyrkornas Världsråd........................................................................................................................................... 42
4.3 Övriga internationella kontakter......................................................................................................................... 42
4.3.1 Ekumeniska råd i Europa.......................................................................................................................... 42
4.3.2 Ekumeniska råd i Norden och Baltikum................................................................................................... 42
4.3.3 Kristliga studentvärldsförbundet (WSCF)................................................................................................. 43
4.3.4 Nordisk ekumenisk kvinnokommitté........................................................................................................ 43
4.3.5 Global Christian Forum............................................................................................................................. 43
4.3.6 Svenska Bibelsällskapet............................................................................................................................ 43
4.3.7 Ekumeniska ungdomsrådet i Europa......................................................................................................... 43
4.3.8 Ekumeniska Rådet i Estland...................................................................................................................... 44
4.3.9 Sveriges Kristna Råd........................................................................................................................................ 44
4.3.10 Kristna i Mellanöstern............................................................................................................................. 44
4.4 Inhemska kontakter............................................................................................................................................ 44
4.4.1 Evangelisk-lutherska kyrkodagarna.......................................................................................................... 44
4.4.2 Partnerskapslagen och kyrkorna................................................................................................................ 44
4.4.3 Religionsundervisningen........................................................................................................................... 44
4.4.4 Katekumenatet .......................................................................................................................................... 44
4.4.5 Solidaritetsnätverket Dalit......................................................................................................................... 44
5 Sektioner
................................................................................................................................................................... 45
5.1 Sektionen för etiska frågor................................................................................................................................. 45
5.2 Sektionen för fostran.......................................................................................................................................... 45
5.3Kvinnosektionen................................................................................................................................................. 46
5.4Ungdomssektionen............................................................................................................................................. 47
5.5 Sektionen för lärofrågor..................................................................................................................................... 48
5.6 Sektionen för lokalekumenik............................................................................................................................. 49
5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik............................................................................................................. 49
6 Möten och förvaltning...................................................................................................................................................... 50
6.1Vårmöte.............................................................................................................................................................. 50
6.2Höstmöte............................................................................................................................................................ 50
6.3Styrelsen............................................................................................................................................................. 51
6.4Ekonomi............................................................................................................................................................. 51
6.5Personal.............................................................................................................................................................. 52
7 Medlemskap ................................................................................................................................................................... 52
5
6
Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot
Ekumeniska Rådet i Finlands verksamhetsgrund
Suomen Ekumeeninen Neuvosto rakentuu kansainvälisen
ekumeenisen liikkeen yhteiselle perustalle. Se on määritelty niin sanotussa ekumeenisessa baasiksessa, jonka
mukaan ekumeeninen liike on yhteyttä niiden kirkkojen ja
kristillisten yhteisöjen kesken, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi
Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä
täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan,
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tavoitteena on
yhden Kristuksen kirkon näkyvä ykseys.
Ekumeniska Rådet i Finland bygger på den internationella ekumeniska rörelsens grund. ERF är enligt rådets
stadgar en gemenskap av i Finland verksamma kyrkor,
kristna samfund och församlingar, vilka blivit antagna
som medlemmar, och som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför tillsammans strävar till att fullgöra sin gemensamma kallelse, en enda Gud, Fadern, Sonen och den heliga Anden,
till ära. Syftet är Kristi enda kyrkas synliga enhet.
SEN:n jäsenkunta muodostuu kirkoista ja yhteisöistä,
jotka ovat jäsenen tai tarkkailijan asemassa, ja kumppanuusjärjestöistä, jotka ovat rakenteeltaan tai toiminnaltaan ekumeenisia ja sitoutuvat ekumeeniseen baasikseen. Neuvosto toimii kirkkojen ja järjestöjen yhteistyöelimenä ja sen tarkoitus on:
• edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon
näkyvää ykseyttä
• vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa
• toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana
ERF:s medlemsbas består av kyrkor och samfund, som
kan vara endera medlemmar eller observatörer, och partnerskapsorganisationer, som till sin struktur och verksamhet är ekumeniska eller som förbundit sig till den ekumeniska basisen. Rådet fungerar som kyrkornas och samfundens samarbetsorganisation och dess syfte är att:
• främja strävanden mot Kristi kyrkas synliga enhet
• stärka de kristnas enhet, tjänst och vittnesbörd i Finland
• vara en mötesplats för kyrkor och kristna samfund
Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto
Rådet uppfyller sitt syfte genom att
• kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä
keskinäiseen vuorovaikutukseen
• keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä
• järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja
• voi perustaa jaostoja ja työryhmiä, joihin hallitus kutsuu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden sekä
kumppanuusjärjestöjen edustajia ja muita asiantuntijoita
• harjoittaa julkaisutoimintaa
• pitää yhteyttä jäsen- ja tarkkailijakirkkoihinsa sekä
kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.
• kalla kyrkor och kristna samfund och deras medlemmar till interaktion
• diskutera aktuella ekumeniska frågor
• arrangera överläggningar, seminarier och konferenser
• grunda sektioner och arbetsgrupper till vilka styrelsen
efter eget övervägande kan inbjuda representanter för
medlemmar, observatörer och samarbetsorganisationer och andra experter.
• idka publikationsverksamhet
• upprätthålla kontakter till sina medlems- och observaörskyrkor samt partnerorganisationer och till andra
ekumeniska organisationer i Finland och utomlands.
7
2 Jäsenkunta
2.1. Jäsenkirkot / Medlemskyrkor
•Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Evangelisklutherska kyrkan i Finland
• Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka
• Suomen Vapaakirkko
• Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland
• Finlands svenska baptistsamfund
• Finlands svenska metodistkyrka
• Suomen Metodistikirkko
• Suomen Pelastusarmeija / Frälsningsarmén i Finland
• Missionskyrkan i Finland
• The Anglican Church in Finland
• International Evangelical Church in Finland
Neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat
Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.
Till medlemmar av rådet kan godkännas i Finland verksamma kyrkor och kristna samfund som bekänner Herren
Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och
därför tillsammans strävar efter att tillsammans fullgöra sin gemensamma kallelse en enda Gud, Fadern och
Sonen och den heliga Anden, till ära.
Tarkkailijat / Observatörer
Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa
toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat
Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.
Bibeln, och därför tillsammans strävar efter att tillsammans fullgöra sin gemensamma kallelse en enda Gud,
Fadern och Sonen och den heliga Anden, till ära.
•
•
•
•
•
Som observatörer i rådet kan godkännas i Finland
verksamma kyrkor och kristna samfund, som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt
Suomen Adventtikirkko
Suomen Baptistikirkko
Suomen Helluntaikirkko
Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit
Finlands Svenska Pingstmission
Kumppanuusjärjestöt /
Partnerorganisationer
• Opiskelijoiden Lähetysliitto
• Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys
•Sinapinsiemen
• Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus
• Suomen kristillinen rauhanliike
• Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto
• Suomen Liikemiesten Lähetysliitto
• Suomen Lähetysseura
• Suomen NNKY-liitto
• Suomen NMKY:n liitto
• Suomen Pipliaseura
• Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus
• Suomen World Vision
•Tuomasyhteisö
Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä
Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.
Som partnerorganisationer till rådet kan godkännas i
Finland verkande registrerade föreningar och stiftelser
som verkar för främjande av kristen enhet.
•
•
•
•
•
Hiljaisuuden ystävät
Kansan Raamattuseura
Kirkon Ulkomaanapu
Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS
Medialähetys Sanansaattajat SANSA
8
Lyhyesti kuluneesta vuodesta
kisiin medioihin. Myös ympäristötematiikka pyrittiin pitämään kirkkojen asialistalla. Toimisto seurasi ilmastonmuutoskeskustelua kristilliseltä kannalta ja edisti luomakunnan
aika -hanketta ekumeenisena mahdollisuutena järjestää rukouksia luonnonympäristön puolesta.
SEN edisti voimakkaasti Pohjolan ekumeniaa. SEN:n
toimisto hoiti menestyksekkään Pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin valmistelun ja toteutuksen. Neuvosto
tarjoutui uuden yhteistyöverkoston keskuspaikaksi, mutta
hanke jäi toteutumatta, koska rahoitus ei järjestynyt. Samalla oli selvää, että pohjoismainen yhteistyö on välttämätöntä
monilla kirkkojen työaloilla – kirkko-oikeudesta ympäristökysymyksiin. Yhteisen koordinaation puute vaarantaa pienten kirkkojen ja talousvaikeuksissa olevien maiden edustajien mukanaolon.
Valtiovallan ja SEN:n näkyvin yhteistyömuoto sai odotetun jatkon, kun uusi tasavallan presidentti ilmoitti edeltäjänsä tapaan allekirjoittavansa vuosittaisen rukouspäiväjulistuksen. Valtionpään antaman rukouspäiväjulistuksen perinne oli vuonna 2012 jatkunut tasan 400 vuotta.
Kristillisen uskon ja arvomaailman asema oli muutoksessa ja eri identiteetit haastoivat toisiaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaympäristössä vuonna 2012. Luterilaisen kansankirkon tilastot kertoivat kristillisen yhtenäiskulttuurin väistymisestä ja uskonvakaumuksen muuttumisesta entistä epämääräisemmäksi. Tähän kehitykseen liittyi selkeä uskonnonvastainen trendi yhteiskunnassa. Toisaalta myös määrittelemätön kiinnostus hengellisiä asioita
kohtaan oli yleistä, mutta se kanavoitui muualle kuin totunnaiseen kirkolliseen elämään. Ekumeenisen yhteistyön uusi haaste on antaa yhteisiä impulsseja vastauksena kirkkojen
uskottavuusvajeeseen. Ekumeeninen toiminta tarjoaa erityisen mahdollisuuden inspiroida ja tuoda esille kirkkojen opetusta ja kokemusta, joka liittyy ihmisoikeuksien teologiaan
ja niiden toteutumiseen.
SEN:n hallitus, Kasvatusasiain jaosto ja toimisto osallistuivat edelleen aktiivisesti keskusteluun koulun uskonnonopetuksesta. Yhdessä islamin ja juutalaisuuden edustajien kanssa otettiin kantaa nykyisen, oppilaan omaan uskontoon perustuvan järjestelmän puolesta. Maan hallitus vahvisti tuntijaon uudistuksen, jossa ei puututtu uskonnonopetusjärjestelmään. Keskustelu jatkui haastavana, kun kuitenkin
esitettiin uusia argumentteja sen puolesta, että olisi siirryttävä pakolliseen yhteiseen uskontotieto-oppiaineeseen.
SEN:n oman toiminnan kannalta merkittävä edistysaskel
oli pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Medialähetysjärjestö SANSAn liittyminen jäsenkuntaan kumppanuusjärjestöjen joukossa. Tämä vahvisti neuvoston mahdollisuuksia tarttua uudella tavalla lähetyksen ekumeenisiin yhteistyömahdollisuuksiin.
Suomen Pipliaseura vietti perustamisensa 200-vuotisjuhlaa. Se oli SEN:n jäsenkunnan vahvimpiin kuuluvan kumppanuusjärjestön merkkipäivä, mutta myös suomen- ja ruotsinkielisen raamattutyön juhla. Pipliaseura on sekä kokoonpanonsa, kotimaisen toimintansa että kansainvälisen verkostonsa puolesta ekumeeninen järjestö. Merkkivuosi huomioitiin SEN:n toiminnassa useilla tavoilla, ja erityisesti kevätja syyskokousseminaareissa.
Ekumeeninen vastuuviikko tavoitti lähes puolitoista miljoonaa suomalaista medioiden ja seurakuntien tilaisuuksien kautta. Oli kaksivuotisen uskonnonvapaus-teeman toinen
vuosi. Sitä käsiteltiin uskonnonvapauden loukkausten aiheuttaman siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kautta. Uusi menetelmä, joka antoi kasvot tiedoille uskonvainoista ihmisten
konkreettisten kertomusten muodossa, osoittautui menestyksekkääksi seurakunnallisessa toiminnassa.
SEN jatkoi toimintaansa kirkkojen tukena maahanmuuttoon liittyvissä uusissa haasteissa. Neuvosto edisti seurakuntien diakonian verkostoitumista vaativissa pastoraalisissa tilanteissa. Samalla neuvosto piti esillä ihmisoikeuksia ekumeenisessa keskustelussa ja toi kristillistä näkökulmaa jul9
1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia
uuden, kirkkojen ekologisia toimijoita yhdistävän verkoston
muodostamisessa. Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta laadittiin esitys, jolle ei kuitenkaan löydetty sen edellyttämää tasaveroista rahoitusta. Pohjolan ekumenia jäi ilman
omaa rakennettaan, vaikka samalla sen merkitys jatkuvasti
havaitaan myös SEN:n toiminnan eri alueilla.
Vuonna 2012 Suomen Ekumeeninen Neuvosto palveli jäsenkuntaansa kirkkojen ja niiden eri asiantuntemusalojen
verkostona sekä yhteisen kristillisen viestinnän ja ajankohtaisen uskottavuuden kanavana. SEN:n toiminnassa paneuduttiin sekä ekumenian ydinkysymyksiin että ajankohtaisen
kristillisen läsnäolon, todistuksen ja palvelun haasteisiin.
Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä pidettiin esillä
SEN:n toiminnassa ekumenian tärkeimpänä tavoitteena sekä Opillisten kysymysten jaoston työssä että raamatullisten
ja teologisten teemojen kautta kaikissa neuvoston tilaisuuksissa. Ekumenian hyvät tavat -periaatteiden jäntevöittäminen huoneentaulun muotoon palveli konkreettisesti tätä tavoitetta. Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan huomioiminen monin tavoin koko toimintavuoden ajan tehtiin ekumenialle ominaisella tavalla kirkkoyhteisön hengellisen merkityksen näkökulmasta.
Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi
Runsaat 80 osanottajaa neljästä Pohjoismaasta kokoontui Helsinkiin 16.–19. elokuuta naisten ekumeeniseen konferenssiin. Osanottajia oli Islannista, Norjasta, Ruotsista ja
Suomesta. Konferenssin teemana oli Vardagsliv och tro ja
sitä käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Paikkana oli kulttuurikeskus Sofia, jossa ortodoksinen kristillisyys on vahvasti keskiössä. Pohjoismaisten ekumeenisten naiskonferenssien sarjassa (yhdeksäs) ortoksisuuden selkeä näkyvyys
oli eräänlainen uusi avaus, mistä suuresti iloittiin. Esimerkiksi merenrannassa toteutettuun vedenpyhitykseen osallistuminen oli monille osanottajille ainutlaatuinen kokemus.
Alustajina ja keskustelun johdattelijoina olivat TT Pauliina Kainulainen, kirjailija Anita Goldman, piispa Solveig
Fiske, pastori Pia Kummel-Myrskog, ikonimaalari Helena
Nikkanen, ministeri Elisabeth Rehn, Dr. Gudrun Petursdóttir, emeritaprofessori Gunvor Lande.
Tutustumiskohteina olivat Temppeliaukion kirkko, tuomiokirkko, Espoossa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko
ja Porvoossa tuomiokirkko ja tuomiokapituli, jossa oli piispa
Björn Vikströmin ja Maria Björkgren-Vikströmin vastaanotto.
Suomalaista sielunmaisemaa kuvasivat kantelein, jouhikoin ja lauluin pastori Tiina Komulainen ja muusikko, taiteen maisteri Outi Pulkkinen. Konferenssin päätösjumalanpalvelus toteutettiin hyvän ekumeenisen hengen mukaisesti.
Jumalanpalvelus lähetettiin 23.9. Yle Radio Vegalta.
Uskonnonvapaus vastuuviikon teemana
Uskonnonvapaus ihmisoikeutena oli Ekumeenisen vastuuviikon kaksivuotisteemana 2011–2012. Sitä käsiteltiin uskonvainojen aiheuttaman pakolaisuuden ja siirtolaisuuden
kautta. Uutena toimintatapana koulutettiin useita Vastuuviikon lähettiläitä, jotka vierailivat seurakunnissa ja kertoivat elämänkohtaloistaan. Tämä menetelmä toi tematiikan lähelle, ja Vastuuviikon materiaalien ja tilaisuuksien suosiosta voi päätellä sen sopineen hyvin seurakuntiin suunnatulle
kampanjalle ja palvelleen sen tavoitteita.
SANSA kumppanuusjärjestöksi
Medialähetysjärjestö SANSA on neuvoston pitkäaikainen
kumppani lähetysyhteistyön alalla. Oli luonnollista ja tervetullutta, että se liittyi SEN:n kumppanuusjärjestöksi ja voi
siten ottaa entistä laajemmin osaa neuvoston toimintaan.
Konsiliaarinen ekumenia
Ekumeeninen teko
Kirkkojen kansallisten neuvostojen (National Councils of
Churches, NCC) ja maanosa-alueitten neuvostojen (Regional Ecumenical Organisations, REO) kokouksia pidetään
harvoin, vähemmän kuin kerran kymmenessä vuodessa. Niiden edustajat kokoontuivat Saydet-el-Jabal eli Vuoren Jumalan Äidin luostariin Beirutin lähelle 5.–11.2. Kokouksessa pohdittiin myös SEN:n työn kannalta olennaista kirkkojen neuvoston identiteettiä. Kysyttiin mihin kirkot sitoutuvat, kun ne liittyvät kirkkojen neuvostoon, mitä se vaikuttaa
niiden itseymmärrykseen ja mitä merkitsee kirkkojen vastavuoroinen tuki ja avoimuus. Keskustelujen tuloksena syntyi
teologinen asiakirja Konsiliaarinen ekumenia, jonka linjanvetoja voidaan hyödyntää suomalaisen ekumenian tulevaisuutta pohdittaessa.
Ekumeeninen teko -tunnustus annettiin toista kertaa. Se
myönnettiin tällä kertaa tapahtumalle, jossa kaksi eri kirkkojen naapuriseurakuntaa vietti näkyvästi yhteistä, suurelle yleisölle suunnattua juhlaa. Kyseessä oli Turun ev.lut. Mikaelinseurakunnan ja Turun Helluntaiseurakunnan yhteinen
90-vuotisjuhla.
Pohjolan ekumenia
SEN antoi merkittävän panoksen Pohjolan ekumeniaan
emännöimällä ekumeenista naiskonferenssia, joka pidettiin
Helsingissä. SEN antoi myös asiantuntemusta ja johtajuutta Ekumenik i Norden -ohjelman pohdintaan ja oli mukana
10
Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Roomaan
Luterilais-baptistinen dialogi
Lajissaan ainutlaatuinen suomalaisten kirkkojen edustajien jokavuotinen pyhiinvaellus Roomaan toteutettiin jälleen
Pyhän Henrikin juhlan yhteydessä tammikuussa. Luterilaiskatolisessa valtuuskunnassa olivat SEN:n hallituksesta tällä
kertaa mukana puheenjohtaja Teemu Sippo SCJ ja hallituksen jäsen pastori Antti Kruus.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä Suomen Baptistikirkko ja Finlands svenska baptistsamfund järjestivät
kuudennen teologisen neuvottelun 13.–14.03.2012 Jämsässä. Edelliset viisi keskustelua on käyty vuosina 1997, 2000,
2003, 2006 ja 2009.
Neuvottelun aiheena olivat Käytyjen neuvottelujen arviointi ja Kirkon ja valtion suhde sekä Luterilaisten ja baptistien käytännön yhteistyön mahdollisuudet vankilasielunhoidossa. Osapuolet näkivät käytyjen neuvottelujen edistäneen tavoitteeksi asetettua lisääntynyttä ymmärrystä ja lämpimämpää yhteyttä baptistien ja luterilaisten välillä maassamme. Julkilausumassa todetaan: Meitä yhdistävät kristittyinä ja Kristuksen ruumiin jäseninä useammat asiat kuin
erottavat – etenkin usko Jeesukseen Kristukseen ja kolmiyhteiseen Jumalaan. Neuvottelut ovat syventäneet kirkkojemme omaa identiteettiä ja lisänneet luontevan yhteistyön
mahdollisuuksia julistuksen, diakonian ja yhteiskunnallisten
asioiden hoitamisessa (…) Myös kysymyksessä kasteesta on
ymmärrys ja kunnioitus toistemme näkemyksestä kasvanut.
Yhdessä voimme todeta uskon ja kasteen kuuluvan yhteen,
kasteen olevan kertakaikkinen ja liittävän seurakunnan yhteyteen. (…) Jäämme vielä tavoittelemaan riittävää yhteisymmärrystä kasteesta, ehtoollisesta ja virasta ehtoollis- ja
saarnatuolin yhteyden solmimiseksi. Oppikeskustelujen tulokset päätettiin julkaista lähitulevaisuudessa raporttina.
Piispat Moskovassa
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa ja katolinen piispa vierailivat 12.–14. kesäkuuta Moskovassa. Suomen piispojen vierailu järjestettiin Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Kirillin kutsusta. Suomalaispiispat tapasivat patriarkka Kirillin ja muuta Venäjän ortodoksisen kirkon
johtoa Pyhän Daniel Moskovalaisen luostarissa. Vierailun
aikana tutustuttiin myös patriarkaatin ulkoasiainosaston toimintaan ja vierailtiin pyhillä paikoilla Venäjän pääkaupungissa, joka myös kolmantena Roomana tunnetaan.
Piispat Vatikaanissa
Suomen ja Vatikaanin diplomaattisuhteiden 70-vuotisjuhlaa
vietettiin Roomassa. Suomesta juhlaan osallistuivat evankelis-luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa ja katolisen kirkon piispa. Juhlaseminaari pidettiin Suomen kulttuuri-instituutissa Villa Lantessa, joka on myös Suomen Vatikaaninsuurlähetystön sijaintipaikka. Seminaarissa puhuivat suomalaispiispojen ohella Vatikaanin ulkoministeri arkki-piispa Dominique Mamberti, Suomen sisäministeri Päivi Räsänen, maamme Vatikaanin-suurlähettiläs Alpo Rusi ja professori Kirsi Salonen.
Kansainvälinen Luther-kongressi
Helsingin yliopisto isännöi 5. – 10.8. kahdettatoista Luthertutkijoiden maailmankongressia, jonka yleisaiheena oli Luther yliopiston opettajana ja uudistajana. Kaikkiaan Helsinkiin saapui yhteensä 270 vierasta jokaisesta maanosasta ja
27 eri maasta. Kansainvälinen Luther-kongressi on kokoontunut 1950-luvulta lähtien joka viides vuosi. Helsingissä järjestetty kongressi oli osallistujajoukoltaan historian suurin.
Seuraavan kerran kongressi järjestetään vuonna 2017 Wittenbergissä reformaation 500-vuotisjuhlien kunniaksi. Kongressissa painotettiin Lutherin ja suomalaisen Luther-tutkimuksen ekumeenista merkitystä, viitaten etenkin katolis-luterilaiseen ekumeniaan.
Luterilais-ortodoksinen dialogi
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon valtuuskuntien väliset yhdennettoista teologiset neuvottelut pidettiin 22.–23. marraskuuta Järvenpäässä.
Neuvottelussa oli kaksi aihetta, Tunnettu ja tuntematon Jumala sekä Koti kristillisenä kasvattajana. Neuvottelujen lopussa todettiin: Olemme kiitollisia ottamistamme yhteyden
askelista. Opimme kirkkoina uutta itsestämme ja toisistamme. Kristuksen kutsun mukaisesti sitoudumme yhteiseen tehtäväämme todistaa hänestä ja uskollisesti toteuttaa hänen
tahtoaan tässä maailmassa. Yhteisiä teologisia oppikeskusteluja päätettiin jatkaa. Seuraavat neuvottelut pidetään vuonna 2014 Suomen ortodoksisen kirkon vastatessa järjestelyistä. Käsiteltäväksi teemaksi sovittiin alustavasti Kansankirkko teologisena ja käytännöllisenä kysymyksenä.
Katolisen kirkon piispainsynodi
Suomen kirkot olivat näkyvästi läsnä katolisen kirkon piispainsynodissa 7.2. – 8.10. Roomassa, kun Arkkipiispa Leo
edusti Ekumeenista patriarkaattia ja piispa Simo Peura Luterilaista maailmanliittoa. Synodi kokosi 270 piispaa eri puolilta maailmaa, kardinaaleista paikalla oli puolet. Synodin
aiheena oli ”uusi evankeliointi”. Sillä tarkoitetaan kirkon
11
pyrkimystä viedä evankeliumi sekä niille, jotka eivät enää
harjoita aktiivisesti kristillistä uskoa että niille, jotka eivät
vielä tunne Kristusta.
Suomalais-ruotsalaisen
katolis-luterilaisen dialogin tulos
Suomen ev.lut. kirkon piispainkokous otti 23.4. vastaan
asiakirjan Vanhurskauttaminen kirkon elämässä. Se on tulos ekumeenisesta dialogista, johon ovat osallistuneet edustajat katolisesta kirkosta Ruotsista ja Suomesta sekä Ruotsin ja Suomen evankelis-luterilaisista kirkoista. Vuoropuhelu käytiin vuosina 2003–2009. Piispainkokous totesi päätöksessään, että asiakirja luo vahvan pohjan Suomen ja Ruotsin
luterilais-katolilaisen dialogin jatkotyöskentelylle. Samalla
se tukee myös kansainvälistä dialogia, antaa sille uusia virikkeitä ja vie sitä eteenpäin.
Suomalainen anglikaanipappi
Lauantaina 24.11. pastori Tuomas Mäkipää asetettiin anglikaanisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan esimiehen virkaan. Hän on ensimmäinen suomalaissyntyinen tässä tehtävässä. Pyhän Nikolauksen seurakunta jatkaa Pietarista vallankumouksen jaloista Suomeen siirtyneen seurakunnan perintöä. Anglikaaninen kirkko Suomessa rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1923. Tuomas Mäkipää on vuoden
1951 jälkeen seurakunnan kahdeksas kirkkoherra.
Taizé Helsinki 2012
Aktiivinen ryhmä suomalaisia Taizén ekumeenisen luostarin ystäviä teki rohkean aloitteen nuorisokokoontumisesta,
Luottamuksen pyhiinvaelluksesta, joka toteutui Helsingissä
27.–30.9. Siihen osallistui yli 1 000 nuorta aikuista Suomesta, Baltiasta, Venäjältä, Skandinaviasta, muualta Euroopasta ja USA:sta. Myös pääkaupunkiseudun väki aktivoitui ja
tilaisuuksien kävijäluku nousi 9 000:een. Pääkaupunkiseudun seurakunnat ja kirkonjohtajat olivat näkyvästi mukana
tilaisuuksissa, jotka pidettiin Helsingin keskustan suurissa
kirkoissa. Sadat vapaaehtoiset majoittivat ja isännöivät nuoria pyhiinvaeltajia. Kyseessä oli ensimmäinen Taizé-yhteisön Luottamuksen pyhiinvaellus Suomessa.
12
2 Toimintavuoden tapahtumat
2.1 Vuosittaiset tapahtumat
piti tärkeänä myös sitä, että on erilaisia seurakuntia, niin että
mahdollisimman moni paikkakuntalainen löytää oman seurakuntansa. Hän luonnehti ekumeniaa sellaiseksi kohtaamiseksi, jossa kenenkään ei tarvitse teeskennellä, vaan kukin voi olla oma itsensä. Kappalainen Eivor Pitkänen (ev.
lut.) totesi, että työntekijöiden keskinäinen tuttavuus on hyvin tärkeää ekumeeniselle toiminnalle. Tällä on merkitystä
esimerkiksi siinä, miten ulkomaalaisia kaupunkiin muuttajia osataan ohjata heidän oman kirkkokuntansa yhteyteen.
Henkilökohtainen tunteminen vaikuttaa myös ennakkoluulojen vähenemiseen.
Kuulumiskierroksella saatiin tietoa ekumeenisesta tilanteesta kaikilla edustettuna olleilla paikkakunnilla. SEN:n
toimiston työntekijät esittelivät Ekumeenista vastuuviikkoa,
Ekumeenista rukousviikkoa sekä kansainvälisen ja kansallisen ekumenian kuulumisia.
Raamattuseminaarissa kuultiin kolme näkökulmaa. Liturgisen näkökulman esitti TM, FM Maria Takala-Roszczsenko (ort), opetuksellisen rehtori Taina Karhu (SHK) ja
henkilökohtaisen DI, kouluttaja Kari Valkonen (ev.lut.).
Kommenttipuheenvuorot pitivät vastaavasti Timo Koivisto
(vap.), Krystian Kalinowski (kat.) ja Timo Mäkirinta (ort.).
Päätöshartaus pidettiin Taulumäen ev.lut. kirkossa kirkkoherra Arto Viitalan johdolla.
2.1.1 Kristittyjen ykseyden
ekumeeninen rukousviikko
KMN:n Faith and Order -komissio ja katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto julkaisivat perinteiseen tapaan aineiston Kristittyjen ykseyden ekumeeniselle
rukousviikolle 18.–25. tammikuuta. Aineisto oli valmisteltu
Puolassa katolis-ortodoksis-protestanttisen työryhmän toimesta. Siinä korostetaan Kristus-uskon muuttavaa voimaa
ja viitataan erityisesti kirkon, Kristuksen ruumiin, näkyvään
ykseyteen. Teema perustuu apostoli Paavalin sanoihin Korintin seurakunnalle, kun hän kirjoittaa nykyisen elämämme väliaikaisesta luonteesta verrattuna siihen, mitä saamme
Kristuksen voiton kautta pääsiäisen mysteeriossa. Suomeksi rukousviikon teema oli Kristuksen voitto muuttaa meidät
ja ruotsiksi Kristi seger förvandlar (1. Kor.15:51–58). Kansainvälisestä aineistosta suomennettiin johdanto ja viikon
kahdeksaa päivää varten laaditut rukoukset ja meditaatiot.
Kirjanen, joka sisälsi saman aineiston myös ruotsiksi, toimitettiin kaikkiin maamme suomen- ja ruotsinkielisiin kristillisiin seurakuntiin ja julkaistiin neuvoston verkkosivuilla.
Loviisan peruskorjatun kirkon uudelleenvihkimispäivänä 22.1. toimitettiin siellä Ekumeenisen rukousviikon valtakunnallinen radiojumalanpalvelus. Loviisan seurakunnat
valmistelivat ja isännöivät kaksikielisen ekumeenisen palveluksen, joka toimitettiin piispa Irja Askolan johdolla, ja siinä
saarnasi metropoliitta Ambrosius. Pääsihteeri esitti tervehdyspuheenvuoron SEN:n puolesta. Jumalanpalvelus radioitiin Yle Radio 1:n toimesta.
SEN:n verkkosivuilla vierailtiin ahkerasti rukousviikon
aikana. Paikallisen ekumenian jaoston kokoamia ja muutoin saatuja tietoja sivuilla oli 16 paikkakunnalta. Aineisto
oli sieltä otettavissa ja sitä haettiin sivuilta runsaasti. SEN:n
edustajat olivat mukana rukousviikon tapahtumissa eri puolilla maata. Pääkaupungissa evankelikaalisen liikkeen rukousviikkoa vietettiin yhteistyössä ekumeenisen rukousviikon kanssa.
2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko
Ekumeenisen vastuuviikon teemana oli Turvallinen paikka
uskoa ja elää. Kampanjaviikkoa vietettiin 21.– 28.10. Yli 75
% maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan tuhoisin seurauksin. Monet tämän päivän pakolaisista ovatkin liikkeellä uskontoperäisen vainon
tai syrjinnän takia. Useat pakenevat henkensä kaupalla toivoen saavansa apua Euroopasta. Vakaumuksensa tähden pakenevat löytävät harvoin myötätuntoa, ja turvapaikan saaminen vainon perusteella on vaikeaa.
Pakolaisuus on oire kehitystavoitteiden epäonnistumisesta. Siksi haluttiin perehtyä uskonnonvapaudesta johtuvaan pakolaisuuteen, taata näiden pakolaisten ihmisoikeudet ja pyrkiä vaikuttamaan heidän lähtötilanteisiinsa. Käsittelimme uskonnonvapautta ja pakolaisuutta uskontoperäistä
vainoa paenneiden näkökulmasta.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen
mukaan: Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja
uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon
tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. (18. artikla) Oikeus on yleismaailmallinen kuuluen jokaiselle henkilön katsantokannasta
riippumatta. Näin ollen se sisältää perinteisten uskontojen li-
2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi
Kymmenes Paikallisekumeeninen foorumi kokosi Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntakeskukseen nelisenkymmentä
eri puolilla maata toimivia ekumeenisten työryhmien jäseniä ja ekumeniasta kiinnostuneita. Alkuhartaus pidettiin ortodoksisen perinteen mukaan Ylösnousemuksen kirkossa, ja
kirkkoherra Timo Mäkirinta avasi tapahtuman.
Adventtiseurakunnan pastori Ansku Jaakkola johdatteli Jyväskylän ekumeeniseen tilanteeseen. Ystävyys on sana,
jolla Jaakkola halusi kuvata jyväskyläläistä ekumeniaa. Hän
13
• 30.9. Mikkelinpäivän kansainvälinen messu Pihlajamäen
kirkossa
• 6.10. Ketko-kurssi ekumeniasta, Suomen Lähetysseura
• 7.10. Vastuuviikon tapahtuma Pukinmäen seurakuntapiirissä, Malmin seurakunta
• 15.10. – 29.10. Nuorten ja koululaisten Vastuuviikon julistenäyttely, Kuhmalahden kirjasto, Kangasala
• 18.10. Vastuuviikon ilta, Asikkalan seurakunta
• 21.10. Messu Espoon tuomiokirkossa ja kirkkokahvit
• 22.10.–2.11. Nuorten ja koululaisten Vastuuviikon julistenäyttely Suoraman kirjastossa ja Kangasalan pääkirjastossa, Kangasala
• 21.10. Tuomasmessu, joka kuultiin suorana lähetyksenä
Radio Deiltä
• 21.10. Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Johanneksenkirkko, Helsinki
• 21.10. Messu ja kirkkokahvit, Meilahden kirkko
• 23.10. Imatrankosken kirkossa vastuuviikon musiikkitilaisuus
• 23.10. Vastuuviikon ilta, Keravan Katupappila
• 24.10. Ortaidin ja Ortodoksisen Lähetyksen Reilun kaupan kirkkokahvit, kotikirkko
• 24.10. YK:n päivä ja rukouspäivä Oulun tuomiokirkossa
hartaushetki, kryptassa kahvila, jossa lähettiläs puhui hartauden jälkeen
• 24.10. Lähetyspiiri, Huopalahden kirkko
• 24.10. Ihmisoikeusmessu, Agricolan kirkko
• 24.10. Rukousilta, Leppävaaran seurakunta, Perkkaan
kappeli
• 24.10. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukousilta
• 25.10. Turku Rukoilee, kuukausittainen yhteiskristillinen
rukoustapahtuma, jossa rukoillaan vainotun seurakunnan
puolesta, Turun ruotsinkielinen metodistikirkko
• 25.10. Imatrankosken kävelykadulla tilaisuus, jossa kerrottiin uskonnonvapaudesta ja siihen kohdistuvista loukkauksista
• 26.10. Olavinkulmassa Imatran seurakunnan tilaisuus,
jossa draaman keinoin tuotiin erilaisten ihmisten tarinoita
esille, leikkejä, stand up -komiikkaa. Puhujana StefanusLähetyksen uskonnonvapausasiantuntija Aki Miettinen.
• 26.10. Isojoella, Isojoen koulu, oppitunti 6–7 -luokkalaisille ja toinen oppitunti 8–9 -luokkalaisille. Tilaisuus
myös Isojoen seurakunnassa
• 27.10. Vastuuviikon tapahtuma, Majakkaseurakunta, Soukan kappeli
• 27.10. Ilo Askeleiden leiri, Vaasa
• 28.10. Jumalanpalvelus, Betelkyrkan, Helsinki
• 28.10. Vastuuviikon ja diakoniatyön kirkkopyhä ja tapahtuma, Teiskon seurakuntakoti, Tampere
• 28.10. Vastuuviikon Ekumeeninen radiojumalanpalve-
säksi oikeuden ei-uskonnollisiin maailmankatsomuksiin kuten ateismiin, agnostiikkaan, pasifismiin ja filosofisiin suuntauksiin. Maailman valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan
uskonnonvapautta kansainvälisten sopimusten kautta.
Uskonnonvapauden ja muiden ihmisoikeuksien kunnioitus takaa rauhanomaisen elämän, olot, joista ei tarvitse paeta,
ja joissa kestävä kehitys ja globaali kumppanuus ovat mahdollisia. Uskonnonvapaus on olennainen osa kestävää kehitystä, koska uskonnonvapausrikkomukset edistävät syrjintää, kertovat kehitystavoitteiden epäonnistumisesta, heikentävät demokratiaa ja turvallisuutta ja estävät ihmisoikeuksien
kokonaisvaltaista toteutumista. Uskonnonvapaus liittyy olennaisesti muihin ihmisoikeuksiin, kuten identiteettiin, yhdistymisen ja kokoontumisenvapauteen ja sananvapauteen.
Toiminnot
Vuoden kohokohtana olivat Vastuuviikon lähettiläät, jotka
ovat uskonnollista vainoa Suomeen paenneita henkilöitä. He
kertoivat kokemuksistaan ja uskonnonvapaudesta seurakunnissa, seminaareissa, mediassa, Vastuuviikon aineistossa ja
netissä. Lähettiläiden kertomukset tekivät kuulijoihin suuren vaikutuksen ja moni halusi ryhtyä tekemään vapaaehtoistyötä vainottujen hyväksi tai ylläpitämään aihetta esillä omassa seurakunnassaan. Lähettiläiden synnyinmaat olivat Nigeria, Sudan, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Vietnam, Kiina, Pakistan, Afganistan, Keski-Aasia, Irak, Turkki, Bosnia-Herzegovina ja Liettua (natsivainot). Lähettiläät
edustavat eri uskontoja ja asuvat Helsingissä, Tampereella,
Vaasassa, Oulussa ja Torniossa. Lähettiläsverkoston löytäminen, kouluttaminen ja koordinoiminen oli työlästä mutta antoisaa. Heidän avullaan Vastuuviikon vaikutus maksimoitui, koska lähettiläät olivat motivoituneita ja sitoutuneita. Lisäksi lähettiläitä oli monta, jolloin heidän oli mahdollista vierailla lukuisissa tapahtumissa ympäri Suomea kohdaten ja koskettaen monia.
Aineiston menekki oli ennenkokematonta: vuonna 2011
aineistoa jaettiin 15 000 kirjasta ja kuluneena vuonna 23
000 esitettä. Pääaineistona oli haitaritaitos Turvallinen paikka uskoa ja elää, jossa julkaistiin lähettiläiden kertomuksia ja
asiantuntija-artikkeleita. Esitteen pystyi avaamaan julisteeksi.
Loppuvuodesta valmistui Pieni opas uskonnonvapauteen, joka luovutetaan kansanedustajille. Oppaasta otettiin
runsas painos, ja se saavuttikin pian suosion myös eri kirkkojen ja järjestöjen keskuudessa.
Aineistokokoelmassa ilmestyi myös Kyrkpressen-liite,
hartausaineisto sekä virikeaineisto nuorisotyöhön ja kouluille. Nettisivut toimivat aineistopankkina, uutislähteenä ja tapahtumakalenterina.
Vastuuviikon tapahtumia, joista suurimmassa osassa joku lähettiläistä mukana ja hänellä puheenvuoro
14
•
•
•
•
•
•
•
kahdessa vuodessa teemaseminaariin valitsemaan Vastuuviikon tulevan kaksivuotisteeman. Valtuuskunnan kokoukseen kutsutaan:
- jäsen- ja tarkkailijakirkot
- kumppanuusjärjestöt
- hallituksen jäseniä
- muut relevantit tahot
Valtuuskunnan työskentelyllä pyritään saavuttamaan temaattista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Vastuuviikon asiantuntija, neuvoa-antava, suunnitteleva
ja toimeenpaneva ryhmä on Ohjausryhmä.
Se kootaan teeman mukaan ja siinä on n. viisi asiantuntijajäsentä. Valtuuskuntaan osallistuneet tahot saavat itse valita, haluavatko ohjausryhmään. Kirkkojen läsnäolo on tärkeää. Kuluneena vuonna ohjausryhmään valittiin Marja Kantanen (ev.lut. kirkkohallitus), Tero Pulkkinen (ev.lut. kirkkohallitus), Sini Tyvi (Kirkon Ulkomaanapu / Changemaker)
ja Timo Virtala (Kristillinen rauhanliike). Ryhmään voidaan
kutsua asiantuntijavieraita kuultavaksi.
lus, Ilomantsin ortodoksinen kirkko. Suorana lähetyksenä YLE Radio 1:ltä
9.11. Ambassadörsbesöket i Åbo, Åbo svenska församlingshem Aurelia
18.11. Kansainvälinen uskon juhla, Pyhän Olavin katolinen seurakunta, Jyväskylä. Kansainvälisen päivän messu,
kahvit, keskustelu ja iltapala
18.11. Crosspoint-ilta Naantalin seurakunnassa, lähettiläs
puhumassa, musiikkia ja rukousta, kaikenikäisiä osallistujia, lapsille omaa ohjelmaa
22.11. Kokous Alavuden Helluntaiseurakunnassa
22.– 23.11. Alavuden yläkoulussa oppituntivierailut luokilla 7–9
26.11. Matinkappelin eläkeläiskerho, Olarin seurakunta
31.12. Uudenvuoden vastaanotto Naantalin helluntaiseurakunnassa
Lehtien välityksellä tavoitettiin 1 045 013 suomalaista sekä
radion ja tv:n välityksellä 1 761 000 suomalaista. Netin ja
sosiaalisen median välityksellä 34 005. Vastuuviikko näkyi
ja kuului lukuisten tapahtumien lisäksi kristillisissä lehdissä,
YLE Radio1:ssä, YLE-nettiuutisissa, muutamassa paikallislehdessä, radiojumalanpalveluksissa ja -hartauksissa sekä
Radio Deillä lähettiläiden haastatteluina ja Tuomasmessun
suorana lähetyksenä. Vastuuviikko oli esillä 313 taholla. Lisäksi kampanjan aineistoa on lähetetty kaikille merkittäville seurakuntamedioille, järjestöille ja toimijoille sekä jokaiseen Suomen kristilliseen seurakuntaan, 1 084 kpl.
2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä
Kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää vietettiin
13.–14.10. SEN:n ja Suomen lähetysneuvoston yhteinen
työryhmä valmisteli aineiston lähetyspyhää varten. Teema
oli Yhdessä kohti elämää – Usko ja epäusko. Lähetyspyhän
aineistossa on rukouksia, raamattutunteja ja saarnavirikkeitä. Aineisto tukee seurakuntia ja yhteisöjä lähetyspyhän valmisteluissa. Tavoitteena on vahvistaa kristittyjä yhteisessä
todistus- ja palvelutehtävässä eri puolilla maailmaa ja innostaa nuoria lähetysvastuuseen. Lähetyspyhän aineisto julkaistiin yhteistyössä Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen Vapaakristillisen Neuvoston kanssa.
Uskonnonvapaus – yhä agendalla
Vastuuviikon seurauksena uskonnonvapauden käsitteleminen tärkeänä teemana jatkuu. Lähettiläitä kysytään yhä seurakuntiin, vaikka SEN ei hanketta enää koordinoi. Monet
halusivat tutustua vainottuihin henkilökohtaisesti ja perustaa jatkuvia yhteistyö- ja ystävyyssuhteita heidän ja muiden
vainoa kokeneiden kanssa. Lisäksi SEN koordinoi ulkoasiainministeriön rahoittamaa Uskonnonvapaus ulkopolitiikassa -hanketta, jossa SEN, Suomen Lähetysseura, Suomen lähetysneuvosto, Suomen Evankelinen Allianssi, Fida International, Stefanus-Lähetys, Frikyrkan Hjälper ja World Vision
laativat selvitystä ja suosituksia siitä, miten Suomi voi edistää uskonnonvapautta ulkopolitiikassaan. Uskonnonvapaus
on yhä ajankohtaisempi aihe ja päättäjien kiinnostus aihetta
kohtaan on kasvanut.
2.1.5 Rukouspäiväjulistus
Rukouspäiväjulistus jatkaa vuosittaista tapaa, jota Ruotsin,
Suomen Suuriruhtinaanmaan ja Suomen tasavallan valtionpäät olivat noudattaneet vuonna 2012 tasan 400 vuotta. Vuoden 2000 perustuslain ja vuoden 2003 uskonnonvapauslain
myötä Suomen säädöskokoelmassa julkaistava julistus jäi
historiaan. Tuolloin yhtäältä Tasavallan presidentin, Opetusministeriön ja Oikeusministeriön ja toisaalta kirkkojen kesken päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan perinnettä jatketaan
sen arvon mukaisella tavalla ja samalla huomioidaan nykyajan moniarvoinen yhteiskunta, jossa valtiovalta ei tunnusta
uskontoa eikä sen vuoksi kehota rukoilemaan. Tämän yhteisymmärryksen mukaan Suomen Ekumeeninen Neuvosto laatii yhteistyössä Tasavallan presidentin kanslian kanssa ekumeenisen julistuksen kahdesta rukouspäivästä, jonka allekirjoittamisesta presidentti henkilökohtaisesti päättää kautensa
alussa. Rukouspäiväjulistuksen tekstin kirjoittaa työryhmä,
Vastuuviikon hallinnon uudistus
Hallinto uudistui kuluneena vuonna. Aikaisempi järjestöistä
ja kirkkokunnista koostuva yhteistyöryhmä koettiin tehottomaksi ja epämotivoituneeksi. Uudessa hallintomallissa SEN
on Vastuuviikon omistaja. Valtuuskunta kokoontuu kerran
15
jonka SEN:n hallitus asettaa kirkkojen nimittämistä edustajista. Työryhmässä on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen
kirkon sekä vapaan kristillisyyden edustus. Teksti laaditaan
yhteiskunnan ja kirkkojen ajankohtaisten teemojen pohjalta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö seurasi edeltäjänsä
linjaa ja ottaessaan vastaan SEN:n ja rukouspäivätyöryhmän
edustajat 28.8. ilmoitti päätöksestään allekirjoittaa julistus.
SEN:n hallituksen asettama rukouspäivätyöryhmä valmisteli vuoden 2013 rukouspäiväjulistuksen ja siihen liittyvän liturgisen aineiston. Tasavallan presidentti allekirjoitti julistuksen 30.10. Julistus noudattaa Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokousteemaa Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. (Jes. 42:1–4) Julistuksessa todetaan, että oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys
ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Rukouspäiväjulistus rohkaisee jokaista kansalaista lähiympäristössään oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vahvistamiseen. Siinä viitataan myös vapaaseen liikkuvuuteen,
joka on olennainen ulottuvuus EU-kansalaisuudessa, jonka
20-vuotisjuhlaa vietetään 2013.
ajankohtaisista yhteistyönäkymistä. Pääsihteeri alusti vuonna 2013 tapahtuvista EKK:n ja KMN:n yleiskokouksista.
Tapaaminen muodostaa foorumin, jolla vaihdetaan tietoja
järjestöjen ajankohtaisista asioista ja keskustellaan SEN:n
toiminnasta kumppanuusjärjestöjen näkökulmasta.
2.1.9 Ekumeeninen aamurukous
SEN:n toimisto on vuodesta 2009 ollut mukana järjestämässä viikoittaista ekumeenista aamurukousta Dominikaanien
Studium Catholicum -keskuksen kappelissa Helsingin keskustassa. Aamurukous toimitetaan vuoroviikoin katolisen,
luterilaisen, ortodoksisen, anglikaanisen ja vapaakirkollisen
perinteen mukaan ja siihen kuuluu toisen perinteen edustajan pitämä puheenvuoro päivän lukukappaleesta. Hartaus ja
kirkkokahvi kokoavat viikoittain parikymmentä rukoilijaa
eri kirkollisista taustoista.
2.2. Muita hankkeita
2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat
2.1.6 Ekumeeninen teko
Ohjelman puitteissa on yhteistyössä kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa vuodesta 1997 alkaen järjestetty kohtaamisia, neuvotteluja ja koulutusta maahanmuuttajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjelma on luonteva ulottuvuus SEN:n toiminnassa ja palvelussa erityisesti jäsenkirkoille. Olennaista on myös vuoropuhelu maahanmuutto- ja
turvapaikka-asioita hoitavien valtion viranomaisten kanssa.
MOD-ohjelmasta (Mångfald och dialog Moninaisuus, Oivallus, Dialogi, Ruotsissa kehitelty koulutusohjelma, joka
tarjoaa pedagogista mallistoa ja menetelmiä erilaisuutta koskevien kysymysten selvittämiseen.) saatuja oppeja sovellettiin kirkot ja maahanmuuttajat -työssä.
Kuluneena vuonna annettiin toista kertaa tunnustus Ekumeenisesta teosta. Sen saivat yhdessä Turun evankelis-luterilainen Mikaelinseurakunta ja Turun Helluntaiseurakunta.
Perusteena oli seurakuntien yhteinen 90-vuotisjuhla. Se järjestettiin Erilaisina yhdessä -tapahtumana 26.–28. elokuuta
2011. Tunnustuksen perusteluissa SEN:n hallitus totesi, että
yhteinen juhla merkitsi toisen kirkon seurakunnan olemassaolon ja elämän tunnustamista. Se oli kannanotto yhteisen
lähetystehtävän puolesta. Juhla kertoi seurakuntien läheisestä suhteesta ja antoi esimerkin kaikille maamme naapuriseurakunnille ekumeenisen yhteyden mahdollisuuksista. Tunnustus julkistettiin neuvoston kevätkokouksessa.
2.2.1.1 Monikulttuurisuustuki
Kuluneena vuonna seurattiin erityisesti globalisaation mukana näyttäytyviä uusia sosiaalisia ja rasismiin liittyviä
haasteita.
Syyskaudella toimisto antoi asiantuntija-apua kirkkojen diakoniatyölle ja oli yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön sekä kunnallisiin viranomaisiin eri kulttuuritaustoja koskevissa lastensuojelutilanteissa, jotka venäläisten perheitten osalta nousivat rajusti esiin tiedotusvälineissä. Yhdessä Suomen Evankelisen Allianssin ja ev.lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön kanssa alettiin valmistella avointa keskustelutilaisuutta osapuolten välille. Näiden
lisäksi monikulttuurisessa neuvonnassa läheisinä kumppaneina olivat pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntayhtymät
ja eräät muut asiassa aktiiviset evankelis-luterilaiset, helluntailaiset ja ortodoksiset seurakunnat.
2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko
Kristillisen Medialiiton vuosittainen palkinto myönnettiin vakiintuneen tavan mukaan ekumeenisen rukousviikon
päättyessä, apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivänä
25.1. Vuoden 2011 kristillinen mediateko -tunnustus annettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Hengellinen elämä verkossa -hankkeelle. Palkinnonsaajan valitsi tällä kertaa
Kristillisen Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Thorleif
Johansson. SEN on mukana yhtenä palkinnon taustatahona.
2.1.8 Kumppanuusfoorumi
SEN:n kumppanuusjärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontuivat 2.10. Helsingissä keskustelemaan järjestöjen ja SEN:n
16
2.2.1.2 Kirkko turvapaikkana
2.2.3.1 USKOT-foorumi
Toimisto ja jaostot seurasivat maamme ja Euroopan unionin
turvapaikkapolitiikan kehitystä ihmisoikeuksien näkökulmasta ja siitä nousevia haasteita kirkkojen diakoniselle tehtävälle. Kansainvälisenä kysymyksenä nousi esiin Euroopan
unioniin pyrkivien ihmisten kohtalo Unionin eteläisellä ulkorajalla ja heidän kohtelunsa vastaanottoleireillä. Vuoropuhelua käytiin Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaistahojen kanssa. Seurakuntien työntekijöitä tuettiin erilaisissa turvapaikkatilanteissa, samoin kuin kirkkojen rajat ylittävää yhteistyötä ja koulutusta.
SEN osallistuu uskontokuntien yhteyksiä kehittävän foorumin toimintaan kristittyjen edustajana yhdessä Suomen
ev.lut. kirkon kanssa. Foorumin muut jäsenyhteisöt ovat
Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE), Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry, Suomen Islamseurakunta (tataariyhteisö).
Foorumin työn merkittävin tapahtuma oli 19.1. järjestetty korkean profiilin seminaari vihapuheesta Säätytalolla. Yli
70 hengen osanottajajoukko koostui poliitikoista, virkamiehistä sekä kirkkojen ja median edustajista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti avauspuheenvuoron.
Uskot-foorumi julkaisi 2.9. verkossa kalenterin, joka
esittelee yhteiskunnan juhlapäivien lisäksi islamin, juutalaisuuden, sekä kristinuskon osalta katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen perinteen juhlapyhiä ja merkkipäiviä. Kullakin
on oma symbolinsa ja värinsä. Klikkaamalla tiettyä pyhää
aukeaa näytön kokoinen selittävä teksti. Mukaan on liitetty
myös linkkejä lisätiedon saamiseksi. Kunkin uskonnon pyhää selittävä teksti on laadittu asianomaisen uskontoyhteisön toimesta. Kalenteri on tarkoitettu niin suurelle yleisölle,
kouluille, päiväkodeille, sairaaloille, puolustusvoimille kuin
muille yhteiskunnan laitoksille, joiden piirissä on henkilöitä
eri uskontotaustoista.
2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa
Kysymys uskonnonvapauden toteutumisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa nostettiin esiin SEN:n
kevätkokouksessa 2011. Keskustelun pohjalta neuvosto ja
ev.lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyö avasivat yhdessä vuoropuhelun asiasta Maahanmuuttoviraston kanssa.
Perustettiin työryhmä valmistelemaan ohjeita uskonnonvapauden toteuttamista ja uskonnon harjoittamiseen liittyviä
tilanteita varten vastaanottokeskuksissa. Työryhmässä olivat
mukana Maahanmuuttoviraston edustajana johtaja Veikko
Pyykönen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö,
Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar, Petri Merenlahti ev.lut. Kirkon Ulkomaanavusta, Timo
Keskitalo International Evangelical Church -kirkosta, Kati Jääskeläinen ev.lut. Kirkkohallituksesta sekä Minna Rasku SEN:n Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtajana.
SEN:n puolesta Eettisten kysymysten jaosto hoiti hanketta.
Valmisteltavissa ohjeissa käsitellään uskonnon vapautta
ihmisoikeutena, eri uskonnollisista taustoista tulevien asukkaiden yhdenvertaista kohtelua, yhteydenpitoa seurakuntiin
ja uskonnollisiin yhteisöihin sekä keskustelumahdollisuuksia
uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa vastaanotto-keskuksissa. Ohjeet valmistuvat vuoden 2013 puolella.
2.2.3.2 Kolmen uskonnon johtajien neuvottelut
Juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia edustavat uskontojohtajat kokoontuivat 1.3. Suomen Islamilaisen Neuvoston isännyydessä. Antamassaan tiedotteessa he tervehtivät tyydytyksellä 24.2. julkistettua opetusministeriön tuntijakotyöryhmän
mietintöä. Oman uskonnon opetusta tulee uskontojohtajien
mukaan kehittää nykyisen mallin pohjalta moniuskontoisen
yhteiskunnan ja sen tasaveroisten jäsenten tarpeita varten.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti 13.9. vastaan
uskontojohtajat, jotka olivat pyytäneet audienssia selvittääkseen uskontojen yhteistyötä maassamme ja jatkaakseen yhteydenpitoa uuden valtionpään kanssa. Lämminhenkisessä keskustelussa käsiteltiin uskonnollisten ilmiöiden merkitystä maailmanpolitiikassa ja todettiin uskonnollisen tiedon
ja ymmärryksen tärkeys myös kotimaassa, erityisesti osana
kasvavan nuorison yleissivistystä.
Uskontojohtajien kokouksiin osallistuvat evankelis-luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa, katolinen piispa sekä
SINE:n, Suomen Islamseurakunnan (tataariyhteisö) ja Juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtajat. Pääsihteeri osallistuu neuvotteluihin SEN:n edustajana ja valmistelee niitä tarpeen mukaan isäntäyhteisön kanssa sekä
laatii tapaamisista muistiot. Yhteisiä neuvotteluja pidetään
tavallisesti kahdesti vuodessa eri uskontokuntien vuorotellen isännöiminä.
2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö
SEN muodosti foorumin kirkkojen kotimaisen ihmisoikeustyön yhteydenpidolle ja seurasi kirkkojen kansainvälisten
verkostojen toimintaa. Erityisesti pidettiin esillä Suomea,
sen lähialueita ja Euroopan unionia koskevia uskonnonvapauteen ja muihin ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja kehitettiin niihin liittyvää vaikuttamistyötä suhteessa maamme
ulkopolitiikkaan.
2.2.3 Uskontojen kohtaaminen
SEN osallistui jäsenkirkkojensa valtuuttamana uskontokuntien yhteydenpidon ja yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö
oli luonteeltaan yhteiskunnallista, suvaitsevaisuutta lisäävää
ja yhteiskuntarauhaa rakentavaa.
17
2.2.3.3 Kristillinen uskontoteologia
2.2.4.4 Ekopaasto
Toimisto seurasi suomalaista ja kansainvälistä keskustelua
muitten uskontojen asemasta ja merkityksestä kristillisen
uskon ja teologian valossa.
Valtakunnallinen Ekopaasto-kampanja toteutettiin paaston
aikaan keväällä. Kampanja muodostui internet-teemasivustosta, jossa on mm. tietoa kirkkojen eri paastoperinteistä ja
elämäntavan ilmastovaikutuksista, paastokalenteri sekä aineistoja medialle. SEN:n kautta esitettiin palautetta, jossa
toivottiin kampanjan kristillisen ilmeen selkeyttämistä. Ekopaasto-kampanjan toteuttajina olivat ev.lut. kirkkohallitus,
Suomen ympäristökeskus ja SEN.
2.2.4 Kirkot, ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys
SEN seurasi kansainvälisiä ja kotimaisia ekumeenisia kestävän kehityksen ja ympäristösuojelun aloitteita. Maailman
valtioiden korkeat edustajat sitoutuivat kesäkuussa Rio de
Janeirossa pidetyssä kokouksessa laaditussa Rio+20 asiakirjassa edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, joiden
pyrkimyksenä on tasapaino oikeudenmukaisen yhteiskuntatalouden, köyhyyden vähentämisen, luonnonvarojen kestävän käytön ja ekosysteemien suojelun välillä. Pyrkimysten
konkretisointi ei onnistunut kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen toivomalla tavalla, kun hallitusten edustajat neuvottelivat Dohassa joulukuun alussa.
2.2.4.5 Luomakunnan aika
SEN:n verkkosivuilla julkaistiin aineistoa luomakunnan juhlan ekumeenista viettoa varten. Sen nimitykseksi on kansainvälisesti vakiintunut luomakunnan aika ja ajankohdaksi
itäisen kirkkovuoden luomakunnan päivän (1.9.) ja läntisen
kirkkovuoden Fransiskus Assisilaisen muistopäivän (4.10.)
välinen ajanjakso.
2.2.5 Pyhä – ev.lut. kirkon yhteinen painopiste
2.2.4.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto
Elspeetissä Hollannissa pidettiin 29.8.–2.9. Euroopan ekumeenisen ympäristöverkoston (ECEN) yleiskokous ja siinä SEN:a edusti Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtaja, YTT Minna Rasku. Kokouksen teema oli Eco -justice,
Growth and Hope eli eko-oikeudenmukaisuus, kasvu ja toivo.
SEN oli mukana ev.lut. kirkon kolmivuotisen (2010–2012)
Pyhä-painopisteen arvioinnissa ja päätösvuoden suunnittelussa. Painopisteellä haluttiin rohkaista pyhän etsimiseen ja
lähestymiseen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa ja
edistää luomakunnan hyvinvointia.
2.2.4.2 Tulevaisuus, jonka tahdomme
2.2.6. Marian monet kasvot
Neuvosto järjesti yhdessä ev.lut. kirkkohallituksen ympäristöverkoston kanssa 10.12. Helsingissä Uspenskin katedraalin kryptassa seminaarin otsikolla Tulevaisuus, jonka tahdomme. Siinä kuultiin KMN:n ympäristövastaava Guillermo Gerberin videopuhe. Muina alustajina olivat ympäristöministeriön kv-osaston johtaja Jukka Uosukainen, Kirkon
Ulkomaanavun koulutussuunnittelija Anssi Almgren, tutkijat Panu Pihkala ja Laura Riuttanen. Seminaarissa todettiin
muun muassa, että ilmastonmuutosta tulee hillitä kapitalistisen järjestelmän puitteissa, sillä järjestelmän muuttaminen
globaalisti on liian hidas prosessi. Voidaan kuitenkin pohtia
miten yritysmaailmaa voisi kehittää oikeudenmukaisemman
jaon suuntaan. Ei ole oikein, että neljännes maapallon väestöstä käyttää suurimman osan yhteisistä luonnonvaroista.
SEN oli mukana FOKUS ry:n Kulttuurifoorumissa, jonka
otsikkona oli Marian monet kasvot. Se oli kolmen viikon (9.
– 30.3.) tapahtumasarja, joka toi esille Jumalansynnyttäjään
liittyviä aiheita keskustelutilaisuuksissa, seminaarissa, luentoillassa, konsertissa ja virsilaulutilaisuudessa. Ohjelman
selkäranka oli kuvataiteilija Riikka Juvosen Maria-aiheisten
teosten näyttely Tuomiokirkon kryptassa.
2.2.7 Suomalais-virolainen
uskontokasvatusseminaari
Kasvatusasiain jaosto järjesti seminaarin yhteistyössä Viron
Kirkkojen Neuvoston, Tarton yliopiston ja Viron uskonnonopettajien liiton kanssa. Kasvatusasiain jaoston jäsenten ja
muiden asiantuntijoiden muodostama suomalaisryhmä tapasi eri kirkkojen edustajia ja sai ajankohtaisen ja analyyttisen kuvan Viron yhteiskunnan uskontososiologisesta tilanteesta. Varsinaisessa seminaarissa pohdittiin uskonnonopetuksen tarpeita ja toimintamalleja molemmissa maissa. Tarkemmin kohdassa Kasvatusasiain jaosto.
2.2.4.3 Pohjolan kirkkojen ympäristöverkosto
Neuvosto tuki pohjoismaisten kirkkojen ympäristötoimijoiden yhteistyötä. Pohjolan kirkkojen ympäristöverkostossa olivat mukana mm. Ruotsin kirkko, Ruotsin kristillinen
neuvosto, Norjan kirkko, Norjan Metodistinen kirkko, Pohjois-Elben luterilainen kirkko Saksasta, Tanskan ev.lut. kirkko, Katolinen kirkko Tanskassa ja DanchurchAid. Suomesta
mukana olivat ev.lut. kirkko ja ort. kirkko.
18
3 Tiedotus ja julkaisutoiminta
Neuvosto julkaisi aineistoja hallituksen päätösten mukaisesti. Julkaisutoiminta tapahtui yhteistyössä kumppanien kanssa, joiden avulla kustannustoiminta ja jakelu toteutui. SEN:n
toimisto hoiti ekumeenista viestintää alan ainoana varsinaisena toimijana maassamme ja pystyi tukemaan jäsenkirkkojen ja kumppanuusjärjestöjen viestintää.
www.ekumenia.fi
www.vastuuviikko.fi
www.nuortenekumenia.fi
Facebook: Ekumenian ystävät, Nuorten ekumeniaa ja
Ekumenik i Finland
Kristittyjen ykseyden rukousviikon 2013 aineisto
Turvallinen paikka uskoa ja elää – En trygg plats att tro
och leva – Vastuuviikon aineisto
Yhdessä kohti elämää – Usko ja epäusko, Tillsammans
på väg mot livet – Tro och otro, lähetyspyhän aineisto
Vingar, Cd:n tuotantoa tuettu
Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa
-asiakirja julkistettiin SEN:n ja ev.lut. kirkon ulkoasiainosaston verkkosivuilla. SEN:n toimisto vastasi englanninja ranskankielisistä alkuperäisteksteistä tehdystä suomennoksesta. Kyseessä on tärkeä asiakirja lähetyksestä, mutta
myös merkittävä ekumeeninen avaus, joka on syntynyt Katolisen kirkon uskontojen välisen dialogin neuvoston, Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Maailman evankelisen allianssin yhteistyön tuloksena. Asiakirja kuvaa lähetystyön menetelmiä evankeliumin periaatteiden mukaan ja esittää suosituksia kristillistä todistusta varten.
Pieni pyhiinvaelluskirja, toinen uusittu painos, Kalle
Elonheimo, Kirjapaja
Laskiaisesta pääsiäisen iloon, Martti Häkkänen, Marianne Kantonen, Veijo Koivula, Suomen Lähetysseura
Toimintakertomus 2011 Verksamhetsberättelse
Pieni opas uskonnonvapauteen – Mitä uskonnonvapaus
on ja voiko sitä rajoittaa
Pyhää arkea -dokumenttifilmi, ohjaaja Heikki Repo.
Myrskykallio-filmi ja SENnj
Pääsihteeri piti blogia verkkosivuilla ja puhui radioblogin
kerran kahdessa viikossa Radio Dein kanavalla.
4 Yhteydet ja seuranta
4.1. Euroopan Kirkkojen Konferenssi
tilanteissa, EKK oli yhteistyössä EU:n katolisten piispainkokousten neuvoston (COMECE) kanssa.
Euroopan Kirkkojen Konferenssi (EKK) ja sen komissiot
Kirkot dialogissa (Churches in dialogue, CiD) sekä Kirkko
ja Yhteiskunta (Church and Society, CS) ja läheisessä yhteydessä EKK:n kanssa toimiva Euroopan Kirkkojen Siirtolaiskomissio (Churches’ Commission for Migrants in Europe, CCME) tarjosivat SEN:n toiminnalle välttämättömiä yhteyksiä. EKK:n meneillään ollut kivullias hallinnon ja rahoituksen uudistus veivät aikaa ja energiaa järjestön ydintehtäviltä. SEN osallistui yhdessä EKK:n suomalaisten ev.lut. ja
ort. jäsenkirkkojen kanssa uudistusprosessiin. SEN:n näkökulmista korostettiin komissioiden asiantuntijatyön ja -verkostojen merkitystä. Vastuuviikon työ uskonnonvapausteeman ympärillä sai monia hyödyllisiä virikkeitä ja yhteistyösuhteita EKK:n kautta. Pääsihteeri kuului EKK:n valtuuskuntaan ja piti päätöspuheenvuoron uskonnonvapautta
koskevassa seminaarissa, jonka oli kutsunut koolle EU:n komission suunnittelutyötä tekevä toimisto (Bureau of European Policy Advisors, BEPA). Tässä, kuten muissa vastaavissa
4.2 Kirkkojen Maailmanneuvosto
KMN:n keskuskomitea piti 30.10.–8.11. viimeisen kokouksensa ennen vuoden 2013 marraskuussa järjestettävää yleiskokousta. Kokous pidettiin Kreetan ortodoksisessa akatemiassa Kolymparissa. Yleiskokousvalmistelujen lisäksi keskeisellä sijalla oli järjestön oman hallinnon uudistaminen
ja taloushaasteiden edellyttämä toiminnan jäntevöittäminen. Asialistalla oli KMN:n uusi lähetysasiakirja Together
towards life: Mission and Evangelism in changing landscapes, joka hyväksyttiin. Keskuskomitea otti myös vastaan
Faith and Order -komission laatiman kirkko-opillisen asiakirjan. Molemmat asiakirjat ovat tärkeitä ekumeenisia merkkipaaluja. Uraauurtava merkityksensä on myös vuonna 2011
julkistetulla asiakirjalla Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa, joka laadittiin Katolisen kirkon uskontojen välisen dialogin neuvoston, Kirkkojen Maailmanneuvos19
4.3.2 Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot
ton ja Maailman evankelisen allianssin yhteistyönä. Se suomennettiin ja julkistettiin SEN:n ja ev.lut. Kirkon ulkoasiain
osaston toimesta.
SEN:n varapuheenjohtaja Outi Vasko, hallituksen jäsen piispa Simo Peura ja pääsihteeri sekä ev.lut. kirkon ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen osallistuivat keskuskomitean jäseninä kokoukseen. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos, jonka alaisuuteen autonominen Kreetan kirkko kuuluu, teki samanaikaisesti vierailun saarelle ja tapasi keskuskomitean.
SEN tarjosi perinteisellä tavalla kanavan suomalaisten
kirkkojen ja Kirkkojen Maailmanneuvoston väliselle vuorovaikutukselle. KMN:n tarjoamia yhteyksiä oli mahdollista käyttää SEN:n työn edistämiseen eri asioissa. SEN myös
koordinoi KMN:n suomalaisten jäsenkirkkojen yhteydenpitoa maailmanneuvoston asioissa. Kaksi SEN:n jäsenkirkkoa
oli suoraan KMN:n jäsenenä, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, ja kaksi kansainvälisen yhteyden kautta –
suomenkielinen ja ruotsinkielinen metodistikirkko United
Methodist Church -kirkon osina.
Pohjoismaisen ekumenian yhteydenpitomenetelmät olivat
esillä, kun ratkaistiin Ekumenik i Norden -ohjelman tulevaisuus. Ekumeenisten neuvostojen pääsihteereiden ja piispa Christian Alstedin laatiman ehdotuksen mukaan olisi perustettu uusi ohjelma, joka yhdistäisi kaikki Pohjolan ja Baltian ekumeeniset asiantuntijaverkostot. Siinä nähtiin kaksi
perusperiaatetta: 1) Sen takaaminen, että työ on aidosti ekumeenista, eri tunnustuskuntia ja yhteiskunnassa eri asemassa olevia kirkkoja koskevaa. 2) Sen takaaminen, että työ on
aidosti pohjoismaista, mukaan lukien Pohjolan kaikki maat
ja niiden reuna-alueet ja vähemmistöt. Tässä keskustelussa
katsottiin ekumeenisten yhteyksien tapaan, että Pohjolaan
kuuluvat myös Latvia ja Viro. Uusi ohjelma olisi toteutunut verkkosivujen ja pienten kirkkojen osallistumista tukevan solidaarisuusrahaston muodossa, ja olisi edellyttänyt n.
40 % työpanosta. Ohjelman kotipesänä olisi ollut vuorollaan
kukin kansallisista kirkkojen neuvostoista; SEN ilmoitti valmiutensa olla ensimmäinen.
Tämä ohjelma olisi edellyttänyt suurilta kirkoilta n. 10
000 euron rahoitusosuutta kultakin ja periaatteellista rahoitusosuutta jokaiselta mukaan tulevalta kirkolta. Ehdotus ei
toteutunut, koska suurten kirkkojen väliseen tasaveroiseen
rahoitusratkaisuun ei päästy. Pohjolan ekumeeninen yhteistyö jatkuu erillisten asiantuntijaverkostojen kautta. Konkreettisin ilmenemismuoto on alkuvuodesta edelleenkin pidettävä ekumeenisten toimijoiden kokous.
Kirkkojen ja niiden neuvostojen ekumeenisten toimijoiden vuosittainen kokous pidettiin Tukholman katolisen hiippakunnan Marielund-kurssikeskuksessa 30.1.–1.2. Kokouksen teemoina olivat Kirkko julkisessa elämässä ja Kirkko ja
siirtolaisuus, joista kuultiin ajankohtaiset alustukset ja käytiin keskustelua. Mielenkiintoisin ajatustenvaihto liittyi kuitenkin kirkkojen ja neuvostojen ajankohtaisiin kuulumisiin
ja Euroopan Kirkkojen Konferenssin meneillään olevaan
uudistukseen. Ruotsin Missionskyrkanin, baptistien ja metodistien yhdistyvää kirkkoa, jonka nimi on toistaiseksi Gemensam framtid, esiteltiin mielenkiintoisesti. Pääsihteeri ja
hallintosihteeri edustivat SEN:a.
Pohjolan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokous
pidettiin 7.11. Tallinnassa. Kokouksen asialistalla oli Pohjolan ekumenian koordinaatio ja EIN-ohjelman jatko sekä
tammikuun-kokouksen suunnittelu.
4.3 Muut kansainväliset yhteydet
4.3.1 Euroopan ekumeeniset neuvostot
Euroopan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerien vuosittainen kokous pidettiin Skotlannin pääkaupungissa Edinburghissa 17.–20.4. Kokousta isännöi Britannian ja Irlannin kirkkojen yhteinen järjestö Churches together in Britain
and Ireland. Keskusteluissa oli esillä kysymys kasteen muodollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Asia on ajankohtainen Belgiassa, Sveitsissä ja Alankomaissa, missä siitä
ollaan laatimassa kirkkojenvälistä asiakirjaa. Esikuvana on
erityisesti Saksan kirkkojen neuvoston (Arbeitsgemeinschaft
Christlicher Kirchen ACK) vuonna 2007 laatima asiakirja,
jonka 11 kirkkoa allekirjoitti. ACK:n taholta esitetään aloite yhteistyöseminaarista SEN:n kanssa kasteen tunnustamisen tematiikasta.
Protestanttisen reformaation 500-vuotisjuhlinta vuonna 2017 herätti keskustelua varsinkin Saksassa. Ekumeenista lähestymistä varjosti muiden kuin reformaation päälinjaa
edustavien epäröinti – katolilaiset viittaavat kirkon jakaantumisen murheeseen ja mennoniitat vainoihin, joiden kohteeksi joutuivat. Tehtävänä on löytää se, kuinka ja mitä juhlia yhdessä. Taustalla on myös Keski-Euroopan protestanttisten kirkkojen itsepintainen vaatimus tulla tunnustetuiksi
kirkkoina Rooman kirkon taholta.
SEN:n työn eri alueilla yhteyttä pidettiin eräiden Euroopan maiden neuvostoihin, Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi
erityisesti Saksaan, Italiaan ja Puolaan.
4.3.3 Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto
(WSCF)
Yhteyksiä ekumenian nuorekkaaseen pioneerijärjestöön
hoidettiin sen suomalaisten jäsentahojen, Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton kanssa.
20
WSCF:n uusi pääsihteeri Christina Hauser vieraili SEN:n
toimistolla, ja eri yhteyksissä keskusteltiin globaalin ekumenian tilanteesta ja opiskelijajärjestön roolista sen elävöittämisessä. SEN:n kannalta WSCF ja sen Euroopan-alueen
toiminta tarjoavat edelleenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua kirkkojen progressiivisen nuorison kanssa, laajemmin kuin mikään muu ekumeeninen järjestö tällä hetkellä.
naan oman kustantamon kautta. Apostolisten isien ruotsinnos on hankkeena. Uppsalan yliopiston teologisen tiedekunnan uuden testamentin eksegetiikassa on Apostoliset isät
otettu erityiseksi tutkimuskohteeksi.
4.3.7 Euroopan ekumeeninen nuorisoneuvosto
SEN:n nuorisojaosto oli Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE)
suomalainen jäsentaho. Tarkemmin kohdassa nuorisojaosto.
4.3.4 Pohjolan ekumeeninen naiskomitea
Pohjolan ekumenian verkostoista on toimintaansa aktiivisesti jatkanut Nordisk ekumenisk kvinnokommitté. Kansankirkot Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä Ekumeeniset neuvostot Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat
tukeneet toimintaa. Kuluneena vuonna järjestettiin Helsingissä hyvin onnistunut ekumeeninen naiskonferenssi. Myös
Luterilaisen maailmanliiton WICAS (Women in Church and
Society) -toiminta on nivoutunut naiskomitean yhteyteen.
Sirpa-Maija Vuorinen edustaa NEKK:ssa Suomen ev.lut.
kirkkoa ja Eija Kemppi SEN:n naisjaostoa. Lisää kohdassa Naisjaosto.
4.3.8 Viron Kirkkojen Neuvosto
SEN:n hallitus teki yhteistyövierailun Tallinnaan 27.–28.5.
Hallitus piti oman kokouksensa menomatkalla laivalla. Majapaikkana oli Piritan birgittalaisluostari, jonka elämään ja
ekumeeniseen merkitykseen tutustuttiin. Aamupäiväseminaarissa saatiin mielenkiintoista tietoa Viron uskonnollisesta tilanteesta, kirkkojen elämästä ja Viron kirkkojen neuvoston (Eesti Kirikude Nõukogu, EKN) toiminnasta. Tutustuttiin suomalaisen ekumeenisen keräyksen tuella rakennettuihin Viimsin Jaakobin ev.lut. kirkkoon, Evankelisten ja baptistikristittyjen liittoon kuuluvaan Viimsin vapaakirkkoon,
vapaakirkolliseen soppakeittiötoimintaan, joka tukee syrjäytyneitä ruoka- ja muulla tuella sekä Tallinnan sataman ortodoksiseen Pyhien Simeonin ja Hannan ort. kirkkoon. Suomen Tallinnan suurlähettiläs Aleksi Härkönen kutsui SEN:n
hallituksen ja EKN:n johtokunnan tapaamiseen Suomen
suurlähetystöön. Keskusteltiin neuvostojen ja kirkkojen yhteistyösuhteista yli Suomenlahden ja tutustuttiin lähetystörakennukseen, joka on alun perin von Uexküll-suvun aatelispalatsi ja jossa on asunut Viron ensimmäinen presidentti
Konstantin Päts. Viron kirkkojen neuvoston johtokunta teki
vastavierailun syyskokoukseen Tampereelle EKN:n puheenjohtaja piispa Einar Soonen johdolla.
4.3.5 Global Christian Forum
GCF rakentaa kristittyjen yhteyttä yli tavanomaisen ekumenian ja sitä palvelevien järjestöjen rajojen. Menetelmänä on
kohtaaminen ja vuoropuhelu kristittyjen ja heidän hengellisten kokemustensa välillä. GCF:ssa ovat edustettuina sekä
KMN:n jäsenkirkot, katolinen kirkko, evankelikaaliset ryhmät että kristilliset järjestöt. SEN:n jäsenkunta kattaa nämä
tahot Suomen tilanteessa tyydyttävällä tavalla. SEN seurasi GCF:n keskusteluja ja sen merkitystä kaikkien kristittyjen
välisen yhteydenpidon kannalta.
4.3.6 Svenska Bibelsällskapet
4.3.9 Ruotsin kristillinen neuvosto
Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta on suomenruotsalainen kristillisyys edustettuna Ruotsin pipliaseuran yleisneuvostossa (huvudmannaråd). Dosentti Risto Nurmela (ev.lut.) oli edustajana ja hänen varahenkilönään TT Leif-Göte
Björklund (met.).
Bibelsällskapetin yleisneuvoston kokoukset pidettiin
19.4. ja 12.11. Uuden testamentin uuden käännöksen tiimoilla on uusi käänne, sillä hallitus on päättänyt että SBS:n
200-vuotisjuhlaan tulee koekäännös osasta Luukkaan evankeliumia ja Galatalaiskirjeestä. Uusi käännös voisi kokonaisuudessaan olla valmis 2026, jolloin on kulunut 500 vuotta
UT:n ensimmäisen ruotsinnoksen ilmestymisestä.
Bibelsällskapet on päättänyt perustaa oman kustantamon. Näin ollen seuraava raamatunkäännös ilmestyy aika-
Ruotsin kristilliseen neuvostoon (Sveriges Kristna Råd,
SKR) pidettiin yhteyttä lähes viikoittain. Vastuuviikon ja
Kyrkornas globala veckan -kampanjan yhteisistä teemoista
pidettiin kaksi yhteistyöseminaaria. SKR:n uusi pääsihteeri Karin Wiborn osallistui SEN:n syyskokoukseen Tampereella.
4.3.10 Kristityt Lähi-idässä
SEN:n toimisto seurasi Lähi-idän tilannetta, erityisesti kristittyjen yhteiskunnallisen aseman ja kristillis-juutalais-islamilaisen vuoropuhelun näkökulmasta. SEN:lla oli yhteyksiä Egyptin islamilaisiin ja kristillisiin tahoihin, samoin kuin
21
Pyhän Maan kristillisen rauhantyön keskuksiin ja KMN:n
EAPPI-ohjelmaan (Ecumenical Accompaniment Programme for Palestine and Israel). SEN oli mukana työryhmässä,
joka valmisteli Pyhän Maan kristillisten kirkkojen yhteisen
Kairos Palestiina -asiakirjan ekumeenista käyttöä maamme
kirkkojen toiminnassa. SEN antoi asiantuntija-apua Maahanmuuttovirastolle kahden uskonnonvapausseminaarin järjestämisessä. Myös Turkin yhteiskunnallista kehitystä ja vähemmistöjen asemaa seurattiin.
4.4.3 Uskonnonopetus
Kasvatusasiain jaosto, toimisto ja hallitus seurasivat aktiivisesti julkista keskustelua koulun uskonnonopetuksesta ja
osallistuivat siihen. Ks. tarkemmin Kasvatusasiain jaosto.
4.4.4 Katekumenaatti
SEN seurasi katekumenaattia aikuisia uskoon johdattavana toimintamallina eri kirkoissa. Aikuisten kasteoppilaiden
ja muiden opetettavien perehdyttäminen kristinuskoon oli
kirkkojen omaa toimintaa, mutta samalla ekumeenisten ja
kansainvälisten vaikutteiden tarpeellisuus ja hyödyllisyys
olivat havaittavissa.
4.4 Kotimaiset yhteydet
4.4.1 Ev.-lut. kirkkopäivät
Viritettiin keskustelu mahdollisuudesta valmistella kirkkojen yhteiset Ekumeeniset kirkkopäivät. Tähtäyspisteenä oli
ev.lut. kirkkopäivien ja SEN:n 100-vuotisjuhla 2017, jolloin
vietetään myös Suomen itsenäisyyden ja protestanttisen reformaation merkkivuotta.
4.4.5 Dalit-solidaarisuusverkosto
SEN seurasi kansainvälistä Dalit-solidaarisuusverkostoa ja
sen suomalaisen tukiyhdistyksen toimintaa. Vuoden 2013
ekumeenisen rukousviikon aineisto ja viikon valmistelu antoivat mahdollisuuden avata kastisorron todellisuutta suomalaiselle kirkkokansalle.
4.4.2 Parisuhdelaki ja kirkot
SEN seurasi kotimaista ja kansainvälistä keskustelua samaa
sukupuolta olevien parisuhteista kirkkojen kannalta. Asia
oli haasteena esillä kansainvälisessä ekumeniassa, erityisesti eräiden kirkkojen kahdenvälisissä suhteissa. Kotimaisessa keskustelussa korostui kirkkojen sisäinen erimielisyys aiheesta enemmän kuin ekumeeniset suhteet.
22
5 Jaostot
5.1 Eettisten kysymysten jaosto
ne Kantonen (ort.). Kevätkaudella pidettiin kolme kokousta
ja syyskaudella kaksi.
Peruskoulun ja lukion uskonnonopetuksen ja myös jäsenyhteisöjen ja yhteiskunnan antaman muun uskontokasvatuksen toteutumisen seuraamista jatkettiin. Valtioneuvosto
antoi 28.6. asetuksen perusopetuksen tuntijaosta. Uskonnon
tuntimäärä väheni uudessa tuntijaossa 11 vuosiviikkotunnista 10:een. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman pitäisi olla valmiina vuonna 2014; käytössä sen on tarkoitus olla
vuodesta 2016 alkaen vuoteen 2030 asti.
Uskonnonopetuksesta käytävää keskustelua ja perusopetuksen tuntijakouudistuksen vaiheita on seurattu aktiivisesti. Mediassa nostettiin esiin pienryhmäisten uskontojen opetukseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuna niihin esitettiin kaikille yhteistä oppiainetta. Asia puhututti myös jaostoa hyvinkin kiivaasti. Jaosto noudattaa SEN:n linjaa koulun uskonnonopetuksen suhteen: johdonmukaisesti jaoston työn
kautta on korostettu oman uskonnon opetusmallin etuja ja
kehitysmahdollisuuksia. Ekumeeniselta kannalta erityisesti
vähemmistöjen asema on huomioitava, sillä nykyinen malli
edistää nimenomaan uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Oman uskonnon opetuksen merkitys maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on myös otettava huomioon.
Jaosto pyrki toiminnallaan vaikuttamaan positiivisesti
uskonnonopetuksen aseman ja katsomusaineiden opetuksen
puolesta. Asiantuntemus on näkynyt mm. SEN:n hallituksen
lausuntojen laatimisessa. KAJ:n jäsenet ovat korkeatasoisia
asiantuntijoita, jotka ovat erittäin hyvin verkottuneita niin
omaan yhteisöönsä kuin yhteiskuntaan. KAJ:n työskentely
uskonnonopetuksen asioissa on ylittänyt klassisen ekumenian rajat. Työskentelyssään jaosto on ollut ajan hermolla.
Viroon suuntautuneelle pyhiinvaellus- ja opintomatkalle
15.–17.3. osallistui 16 henkilöä eri puolilta Suomea. Tallinnassa vierailukohteisiin kuuluivat Viron Kirkkojen Neuvosto,
Viron ortodoksinen kirkollishallitus ja keskustelu Tallinnan
ja koko Viron metropoliitta Stefanoksen kanssa sekä kohtaaminen isä Vello Salon kanssa Piritan luostarissa. Tartossa tutustumiskohteita olivat katolinen koulu ja suomalainen koulu.
Tarton yliopiston kanssa järjestettiin Usuõpetus Eestis ja Soomes -seminaari, jossa tutustuttiin kahden maan uskontokasvatuksen kehitykseen ja uskonnonopetukseen koulussa. Esille tulivat mm. murheet ja ilot sekä mitä saamme toisiltamme oppia. Luennoitsijoina toimivat TT Kaido Soom, Täydennyskoulutuksen keskuksen johtaja Kerstin Kask, TT Hannele
Päiviö, TT Olga Schihalejev, opetusneuvos Pekka Iivonen ja
jaoston varapuheenjohtaja, kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov. Ekumeeninen illanvietto Villa Tammekannissa keräsi paikalle runsaasti virolaisia uskontokasvattajia. Vierailu
kristilliseen Tartu kristlik noortekodu -lastenkotiin oli mieliinpainuva. Matkanjohtajana toimi pääsihteeri ja käytännön
Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n
jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä
ekumeenisesta näkökulmasta.
Puheenjohtajana toimi Minna Rasku (ort.), varapuheenjohtajana Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.-lut.) ja sihteerinä
Aino Bärlund (ev.lut.). Eettisten kysymysten jaosto kokoontui viisi kertaa. Kokousten lisäksi keskusteluja jatkettiin ja
yhteyttä pidettiin sähköpostilla.
Edellisenä vuonna pidetty ikääntymistä käsitellyt seminaari ja käynnistynyt keskustelu ikääntyvien kohtelusta Suomessa jatkui alkuvuodesta, jolloin kokouksessa pohdittiin
vanhusteesien sisältöä ja tarvetta. Käyty keskustelu konkretisoitui touko-kesäkuussa yhdessä Suomen vapaakristillisen neuvoston kanssa tehtyyn lausuntoon koskien ns. Ikälain
valmistelua. Jaostosta lausuntoa valmistelemassa olivat Tarja Holi, Kalervo Aromäki ja Minna Rasku.
Jaosto oli mukana valmistelemassa kristillisten paastoperinteiden koontia keväällä ensimmäisen kerran julkaistuun Ekopaasto-kampanjaan. Nettisivusto sai paljon julkisuutta ja palaute oli enimmäkseen positiivista. Kriittiset näkökulmat huomioiden aiheeseen palattiin uudelleen syksyllä, jolloin sivuja valmisteltiin vuoden 2013 kampanjaa varten. Jaoston puolesta hiontaan yhdessä luterilaisen kirkon ja
ympäristökeskuksen kanssa osallistui Minna Rasku. Ekopaasto-kampanjan taustayhteisöinä ovat Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja SEN. www.
ekopaasto.fi tai www.ekofasta.fi
Pakolaisten vastaanottokeskuksiin valmisteilla olevat
eettiset pelisäännöt olivat esillä. Yhdessä maahanmuuttoviraston ja eri uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa
käynnissä oleva keskustelu koskee uskontojen huomioimista
ihmisoikeutena vastaanottokeskuksissa. Aihe koskee myös
uskonnon merkitystä, vapautta harjoittaa uskontoa vastaanottokeskuksissa sekä yleensä uskonnonvapauden toteutumista maahanmuuttajien kotoutumisessa.
5.2 Kasvatusasiain jaosto
Kasvatusasiain jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille, tarkkailijakirkoille ja kumppanuusjärjestöille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa,
jotka liittyvät ekumeeniseen kasvatukseen. Tavoitteena on
edistää kasvatusta ekumeenisuuteen Suomessa keskinäisen
kunnioituksen ja tiedon lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä.
Puheenjohtajana toimi Arto Kallioniemi (ev.lut.), varapuheenjohtajana Sirpa Okulov (ort.) sekä sihteerinä Marian23
9 Jaostot
asioiden hoitamisesta vastasi jaoston sihteeri.
Vuoden lopuksi järjestettiin yhteistyökumppaneille ja
ystäville Lucianpäivän tilaisuus Helsingissä 14.12. Suomen
ortodoksisen kirkon residenssissä arkkipiispa Leon vieraana. Tilaisuuden aluksi toimitettiin ekumeeninen hartaus Pyhien apostoli Jaakobin, Herran veljen ja suurmarttyyri Katariinan kirkossa. Lucia-neidolla ja tärnalla oli kumppanuusjärjestö World Visionin keräyslippaat. Keräyksen tuotto kohdistettiin Intian pitkäkestoisen maaseutuohjelman ja lasten
hyväksi Sagarin alueella. Juhlava miljöö ja lämmittävä glögi
loivat juhlaan tunnelmaa.
teenvedon. Syyskokouksessa Tampereella julkaistiin ja jaettiin kokouksen osanottajille sihteeri Katri Tenhusen suomentama Verbum Domini -asiakirja.
Abrahamin tyttäret -ohjelmassa järjestettiin 4.11. uskontodialogitapaaminen Tikkurilan ortodoksisella kirkolla.
Sarjassa on aiemmin tavattu ja keskusteltu Järvenpään moskeijassa ja Helsingin juutalaisessa seurakunnassa. Tikkurilan ortodoksista kirkkoa esitteli isä Mikael Sundqvist, ja sen
jälkeen oli keskustelua ja yhdessäoloa.
Nordisk ekumenisk kvinnokommittéssa (NEKK) jaostoa
edusti Eija Kemppi. NEKK kokoontui 10.– 11.3. Reykjavikissa. Kokoontumisessa oli elokuisen naiskonferenssin ohjelman viimeistelyä. Luterilaisen Maailmanliiton Women in
Church and Society (WICAS) -ohjelman johtaja Elaine Neuenfeldt oli informoimassa LWF:n tasa-arvotyöstä, josta käytiin vilkasta keskustelua. Esillä oli myös Norjassa 1980-luvulla julkaistu Kvinne er kvinne best -aineisto, joka on kurssimuotoinen naisten itsetunnon lisäämiseksi ja voimaannuttamiseksi. Tämä on ollut menestys Islannissa. LWF tukee
aineiston kääntämistä englanniksi. NEKK ja Pohjoismaiden WICAS-ryhmä kokoontuivat yhdessä 19.8. naiskonferenssin jälkeen ja käsillä oli englanninkielinen aineisto Women Empowerment (WE). NEKK:n ja WICASin kokoontumisessa Uppsalassa 24.– 25.11. oli aineiston käsittelyä ja
kokeilua. NEKK piti palautekeskustelun naiskonferenssista,
jonka todettiin onnistuneen kaikilta osin lähes täydellisesti.
Myös NEKK:n ja Ekumenik i Nordenin (EIN) muiden verkostojen tulevaisuutta pohdittiin tilanteessa, jossa EIN-ohjelmaa ei enää ole.
Ecumenical Forum of European Christian Women´n
(EFECW) kolmekymmenvuotisjuhla Ison-Britannian Malvernissa 19.–23.9. oli sekä juhla että kansallisten koodinaattoreiden vuosittainen kokous, johon osallistui 66 naista 24
maasta. Sukupolvet ja jaettu vastuu oli johdantoaihe yhteiselle työskentelylle. Tapahtuman pääpuhujat olivat Christian Aidin johtaja Loretta Minghella, joka kertoi Christian Aidin toiminnasta ja Piispa Jana Jeruma-Grinberga, joka kertoi
Ison-Britannian evankelis-luterilaisesta kirkosta. Outi Piiroinen-Backman edusti jaostoa tapahtumassa ja hänen kuvauksensa on netissä: www.ekumenia.fi/Naiset ja ekumenia.
Jaosto osallistui myös juhlan kunniaksi järjestettyyn valokuvanäyttelyyn. Mukana oli Pirkko Siilin kuvia ja Tiina Malisen kuvat, toinen vuoden 2010 naiskonferenssista Norjan
Stavangerista ja toinen jaoston Luonto kumppanina -tapahtumasta (2010), joka pidettiin Lopella Helsingin ortodoksisen seurakunnan leirikeskuksessa.
Naisjaoston asema EFECW:n kansallisena foorumina
lähti hyvin toimimaan. Tilanne selkiytyi kun EFECW:n Suomen foorumi ry lakkautettiin 2011. Naisjaostolla kansallisena foorumina on myös Suomen ev.-lut. kirkon tuki.
5.3 Naisjaosto
Naisjaosto jatkoi työskentelyään naisten tukemiseksi kirkoissa ja yhteiskunnassa sekä yhteisen kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto
tarjoaa SEN:n jäsenkunnan naisille tilan vuorovaikutukselle. Jaosto osallistuu aktiivisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen
keskusteluun naiskysymyksissä, myös uskontojen välisissä
yhteyksissä. Jaosto rohkaisee jäsen-, tarkkailija- ja kumppanuusyhteisöjen naisia aktiiviseen toimintaan tasa-arvon toteutumiseksi.
Puheenjohtajana toimi Outi Piiroinen-Backman (NNKY,
ort.) varapuheenjohtaja Varvara Merras-Häyrynen (ort.) sekä Katri Tenhunen (kat.).
Neljä kokousta pidettiin. Kokouspaikkoina olivat Helsingin ortodoksinen seurakunta, NNKY:n hotelli Helka, Outi
Piiroinen-Backmanin koti ja Pelastusarmeijan päämaja.
Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi, kulttuurikeskus Sofiassa 16.–19.8. oli vuoden toiminnan keskeisin tapahtuma. Jaoston jäsen Eija Kemppi kuului konferenssin suunnitteluryhmään. Tapahtumassa jaostoa edustivat Eija Kemppi, Outi Piiroinen-Backman, Kirsti Kosonen, Sirkka Paukku ja Katri Tenhunen. www.ekumenia.fi:ssä Naiset
ja ekumenia -osiossa on mm. Outi Piiroinen-Backmanin ajatuksia teemalla Arkipäivän elämä ja usko – pohdintaa konferenssin jälkeen. Lisää konferenssista s. 10.
Jaosto keskusteli 26.4. SEN:n jaostotoiminnan merkityksestä. Kimmokkeen tähän antoi pääsihteerin lähettämä
kysely. Naisjaoston olemassaolo sai vahvaa kannatusta, koska kansainvälinen ekumeeninen naisten yhteistyö, naisten
uskontodialogi ja muiden naisille keskeisten teemojen edistäminen ei toteudu ilman omaa naisjaostoa. Ongelmina todettiin toimintaan säännöllisesti osallistuvien vähyys. Toivottiin, että SEN:n jäsenkunta nimeäisi jaostoihin edustajia,
jotka ovat aidosti motivoituneita ja joiden on myös käytännössä mahdollista osallistua toimintaan. Jaostojen työ pitäisi
nähdä osana SEN:n työtä, joka on osa kirkkojen työtä.
Kevätkokouksen 17.4. raamatunkääntämistä käsitelleessä seminaarissa pj Outi Piiroinen-Backman piti loppuyh24
5.4 Nuorisojaosto
mista jäsenistä. Kansainvälisten asioiden sihteeri, Sini Tyvi,
huolehti EYCE:n tapahtumien tiedotuksesta jaoston verkkosivuilla sekä Facebookissa. Hän oli myös EYCE:n hallituksen jäsen.
Teemoina EYCE:n koulutustapahtumissa olivat ihmisoikeudet, ympäristö- ja ilmasto-oikeudenmukaisuus, köyhyyden voittaminen, uskontodialogi sekä sukupuolikysymykset.
Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen koulutuksiin osallistui jälleen useita suomalaisia. Maaliskuussa Palermossa,
Italiassa järjestetyn Human Rights for Everyone? Right! -tapahtuman suunnittelutiimissä oli Laura Huovinen. Huovinen osallistui myös EYCE:n ja Euroopan nuorten muslimien järjestön FEMYSO:n yhdessä järjestämään uskontodialogitapahtumaan Acting Together to Overcome Poverty, joka pidettiin syyskuussa Pariisissa, Ranskassa. Jaosto toimi
EYCE:n kumppanina kesäkuussa Minskissä, Valko-Venäjällä järjestetyn Taking Steps Towards Ecologically Responsible Society -koulutuksessa. Koulutuksen suunnittelutiimissä oli Suvi-Tuulia Vaara. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat
Suomesta Marjut Mulari, Elina Tyynelä sekä Vilma Vuorio.
Lokakuussa EYCE järjesti yhteyshenkilötapaamisen
Varsovassa, Puolassa. EYCE:n hallituksen jäsenenä Sini Tyvi oli paikalla tapahtumassa. Tapaamisessa keskusteltiin varainhankinnasta ja EYCE:n ympäristökampanjasta.
Toukokuussa toteutettiin opintomatka Tallinnaan, jossa
oltiin Viron Ekumeenisen Nuorisoneuvoston vieraana. Viron
Kirkkojen Neuvoston (Eesti Kirikude Nõukogu) pääsihteeri Ruudi Leinus ja Nuorisoneuvoston jäseniä tavattiin ja keskusteltiin nuorisojaoston ja Nuorisoneuvoston mahdollisesta
yhteistyöstä, kuten virolaisten osallistumisesta Ketko-kurssille Suomessa ja Ketkon laajentamisesta myöhemmin Viroon. Opintomatkalle osallistui yhdeksän jaostolaista.
Nuorisojaoston tavoitteena on edistää ekumeenista nuorisotyötä, koulutusta ja kasvatusta Suomessa sekä tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua kansalliseen ja kansainväliseen ekumeeniseen toimintaan.
Puheenjohtajana toimi Henri Järvinen (ev.lut.), varapuheenjohtajana Vlada Wahlstén (ort.) ja sihteerinä Arto Nuutinen (ev.lut.), joka toimi myös uskontodialogisihteerinä.
Toisena uskontodialogisihteerinä toimi Marjo Salmela. Helsingin koulutussihteereitä olivat Laura Tiitu (ev.lut.) ja Marja-Riitta Ojala (ev.lut.) sekä kevätkaudella Matleena Ikola (ev.lut.), Joensuussa puolestaan Tiina Kinnunen (ev.lut.).
Kansainvälisten asioiden sihteereinä toimivat Kalle Kuusniemi (ev.lut.) ja Sini Tyvi (ev.lut.). Tiedottajina toimivat
Anna-Riina Hakala (katol.) ja Sini-Maaria Kauppi (ev.lut.).
Kahdeksan kokousta pidettiin.
Ketko™
Ketko on kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma, jolla on rekisteröidyn tavaramerkin asema. Helsingissä ja Joensuussa järjestettiin koulutus. Helsingin-kurssi järjestettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Agricolan ja Joensuun-kurssi Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) ja
Ortodoksisen Opiskelijaliiton (OOL) kanssa. Kurssin suorittamisesta saa opintopisteitä Helsingin ja Joensuun yliopistojen teologisissa tiedekunnissa ja Diakonia-ammattikorkeakouluissa.
Ketko tarjoaa hyvän tiedollisen ja kokemuksellisen pohjan ja valmentaa nuoria aktiivisiksi ekumeenisiksi toimijoiksi. Kurssilla tutustutaan eri kirkkojen ja yhteisöjen elämään
teoriassa ja käytännössä, ja kurssilaiset perehtyvät ekumeeniseen liikkeeseen, kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksiin, kristillisyyteen ja ajankohtaisiin kysymyksiin laajasti monesta eri näkökulmasta. Ketko-koulutuksen kesto on
neljä viikonloppua yhden lukuvuoden aikana. Keväällä päättyneelle kurssille osallistui Helsingissä 15 henkilöä, Joensuussa 9. Helsingin Ketkossa aloitti syksyllä 11 kurssilaista ja Joensuussa 9.
Nuorisotyöntekijöille ja uskonnonopettajille suunnattua ekumeenista Ketko Pro -kurssia ei voitu järjestää, koska ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. Ketko Prosta päätettiin luopua ja tavallista Ketko-kurssia kehittää myös ammattilaisille sopivaksi. Ketko-kurssista tiedotettiin kirkon koulutuskalenterissa.
Nuorten uskontodialogi
Uskontodialogisihteeri edustaa nuorisojaoston kautta kristittyjä nuoria uskontodialogiverkostoissa ja ideoi tapahtumia
muihin uskontokuntiin kuuluvien nuorten kanssa uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseksi, ennakkoluulojen
vähentämiseksi ja rauhan rakentamiseksi. Jaosto on mukana
tärkeimmissä nuorten uskontodialogiverkostoissa.
Nuorten uskontodialogiryhmä, jossa jaoston lisäksi
edustettuina olivat SKY, Suomen Islamilainen Neuvosto sekä Suomen Muslimiliitto, järjesti Suomen Sosiaalifoorumissa paneelikeskustelun Mihin uskonnonvapautta tarvitaan?,
jossa nuoret muslimit ja kristityt jakoivat ajatuksiaan uskonnonvapauden toteutumisesta Suomessa. Tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä. Tapahtuman yhteydessä ryhmä julkaisi kannanoton Oikeus uskoa, vapaus keskustella, joka toimitettiin
myöhemmin opetusministeri Jukka Gustafssonille.
Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa Nuorten us-
Kansainväliset yhteydet
Jaosto oli yksi Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston
(Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) aktiivisim25
kontodialogiryhmä toteutti Dialogikahvilan, jossa nuoret
kristityt ja muslimit tarjosivat mahdollisuuden eri tavoin uskovien kohtaamiseen sekä keskusteluun uskonnoista ja uskonnonvapaudesta. Dialogikahvila tavoitti arviolta 300 festivaalikävijää.
Syyskuussa jaosto oli mukana järjestämässä uskontodialogiaiheista workshopia Taizé Helsinki -tapahtumassa.
Workshopin paneelikeskusteluun osallistuivat muslimi, katolilainen ja luterilainen.
kutukseen opillisten kysymysten edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on auttaa kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tuntemaan
toisiaan, edistää niiden ykseyttä ja poistaa keskinäisiä harhaluuloja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto seuraa kotimaista ja ulkomaista ekumeenista keskustelua ja erityisesti Faith and Order -komission toimintaa, sekä järjestää ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista opillisista kysymyksistä.
Puheenjohtajana toimi Minna Hietamäki (ev.lut.) ja varapuheenjohtajana Esa Hyvönen (SHK). Vuoden ensimmäisessä kokouksessa sihteerinä toimi Heikki Repo (ev.lut.) ja
siitä eteenpäin Arto Nuutinen (ev.lut.).
Jaosto kokoontui neljä kertaa. Erityisten opillisten kysymysten käsittelyn lisäksi kehitettiin jaostotyöskentelyä.
Ensimmäinen kokous pidettiin 15.3. Helsingissä Hotelli
Helkassa. Kokoukseen sisältyi katsaus rippikeskusteluun ja
sen seurauksiin. Alustajina toimivat pastori ja tutkija Johannes Alaranta (ev.lut.) sekä isä Mikael Sundqvist (ort.)
Helsingin Saalem-seurakunnassa 10.5. pidetyn kokouksen yhteydessä järjestettiin avoin Karismaattinen kirkko -seminaari. Seminaarin avasi pastori Klaus Korhonen (SHK).
Puheenvuorot pitivät tohtoriopiskelija Samuel Ruohomäki (SHK), kirkkoherra Mikko Matikainen (ev.lut.) sekä TT
Pekka Metso (ort.). Lisäksi katsottiin video katolisesta karismaattisuudesta. Lopuksi aiheesta keskusteltiin vielä Esa
Hyvösen johdolla.
Kolmas kokous oli 27.9. Lohjan evankelis-luterilaisen
seurakunnan seurakuntakeskuksessa. Esillä oli eksorkismi ja pahuus. Eri kirkkojen näkökulmia aiheeseen avasivat
monsignore Marino Trevisini (kat.), rovasti Timo Lehmuskoski (ort.) sekä rovasti ja psykoterapeutti Markku Yli-Mäyry (ev.lut).
Vuoden viimeinen kokous pidettiin 22.11. Tampereen
Baptistiseurakunnassa. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg (ev.lut.) alusti kirkkokunnista riippumattomista kirkoista. Jaosto tulee käsittelemään samaa teemaa
vuoden 2013 syyskuun avoimessa seminaarissaan.
Tiedotus
Toiminnasta tiedotettiin verkkosivuilla www.nuortenekumenia.fi. Tärkeänä tiedotuskanavana toimi myös Nuorten ekumeniaa -Facebook-sivu. Tiedotus oli aktiivista sekä suomen
että ruotsin kielellä. Tiedottaminen keskittyi pääsääntöisesti
Helsingin ja Turun ekumeenisiin tapahtumiin.
Dokumenttielokuva
Joulukuussa 2011 valmistuneen Pyhää arkea -dokumenttielokuvan ennakkonäytös järjestettiin kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä tammikuussa. Tilaisuuteen osallistui 65 henkilöä. Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä elokuvateatteri Orionissa 13.2. Elokuva käsittelee uskon elämistä todeksi eri kirkkokuntien nuorten jäsenten silmin. Elokuvasta otettiin 200 kappaleen dvd:n painos, jota
markkinoitiin seurakuntien nuorisotyölle.
Tapahtumia
Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä SKY:n kanssa keskustelutilaisuus ”Grab the future! Youth as engineers of
change in Botswana and in Finland”. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia käsittelevä tilaisuus oli suunnattu erityisesti nuorisotyön opiskelijoille. Alustajina olivat Steven Taukobong ja Lawrence Dibe Botswanasta, molemmat luterilaisen
kirkon työntekijöitä.
Kansainvälisen ja ekumeenisen Taizé Helsinki -tapahtuman toteuttamiseen osallistuttiin. Pohjoismaiden ja Baltian
kristityille nuorille suunnattu alueellinen tapahtuma keräsi
yli 1 000 osallistujaa kaikkiaan 27 eri maasta. Tapahtuma oli
erittäin onnistunut ja se oli myös uraauurtava Suomen kirkollisessa elämässä. Helsingin seurakuntayhtymä ja monet
seurakunnat pääkaupunkiseudulta olivat mukana tukemassa
tapahtumaa.
5.6 Paikallisen ekumenian jaosto
Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle ja
eri kirkoissa ja yhteisöissä toimiville kristityille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen paikallisen ekumenian edistämiseksi.
Puheenjohtajana toimi Arto Kortemaa (vap.), varapuheenjohtajina Arto Penttinen (ev.lut.) ja Matti Wallgrén
(ort.) sekä sihteerinä Veijo Koivula (ev.lut.).
Kolme kokousta pidettiin ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ja paikallisekumeenista toimintaa eri puolilla maatamme. Keskeisessä käsittelyssä olivat kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko, eku-
5.5 Opillisten kysymysten jaosto
Opillisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota
SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovai26
teisöjen ja Porvoon hiippakunnan näkökulmasta ja edistää
paikallisekumeenista toimintaa.
Puheenjohtaja oli Maria Sten (lut.), varapuheenjohtaja
Jan Edström (bapt.) ja sihteeri Sara Torvalds (kat.).
Neljä kokoontumista pidettiin. Kokouksissa jaettiin eri
kirkkokuntien informaatiota ja tiedotettiin ekumeenisista
tapahtumista kuten vastuuviikosta ja pohjoismaisesta ekumeenisesta naiskonferenssista.
Vastuuviikon teema oli En trygg plats att tro och leva.
Projektisihteeri Jan Edström on informoinut jaostoa Vastuuviikosta ja sen tapahtumista.
Maria Sten osallistui pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin suunnitteluun ja toteutukseen. Konferenssi oli
Helsingissä elokuussa ja siihen osallistui noin 90 naista neljästä Pohjoismaasta. Päätösjumalanpalvelus nauhoitettiin ja
lähetettiin Radio Vegassa syyskuussa.
Vuoden kuluessa suunniteltiin ja valmisteltiin seminaaria, joka pidetään helmikuussa 2013 Turussa. Mukana järjestämässä ovat USKOT-foorumi ja Åbo Akademin teologinen tiedekunta.
meeninen vastuuviikko ja maailman rukouspäivä. Jaosto on
pyrkinyt pitämään läheistä kosketusta paikalliseen ekumeniaan kaikkialla Suomessa.
Kymmenes Paikallisekumeeninen foorumi järjestettiin
Jyväskylässä 24.9. Kokouspaikkana oli ortodoksinen seurakuntakeskus; päätöshartaus pidettiin Taulumäen kirkossa.
Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä foorumin teemaksi otettiin Raamattu, jota tarkasteltiin ekumeenisesti liturgisesta, opetuksellisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta. TM, FM Maria Takala-Roszczsenko (ort.), rehtori Taina Karhu (hell.) ja DI, kouluttaja Kari Valkonen (ev.
lut.) pitivät seminaarin alustukset.
Foorumissa tutustuttiin myös paikalliseen ekumeniaan
ja jaettiin kokemuksia ja kuulumisia eri puolilta maata saapuneiden noin neljänkymmenen osanottajan kesken. Pastorit Ansku Jaakkola (adv.) ja Eivor Pitkänen (ev.lut.) kertoivat
jyväskyläläisestä ekumeniasta ja sen historiasta. Foorumista
on kerrottu tarkemmin SEN:n verkkosivuilla.
5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik
Jaoston tarkoitus on tarjota SEN:n ruotsinkieliselle jäsenkunnalle mahdollisuus vuorovaikutukseen. Jaosto käsittelee
ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ruotsinkielisten yh-
27
6 Kokoukset ja hallinto
6.1 Kevätkokous
nitti avauspuheessaan huomiota siihen, että tasan viisikymmentä vuotta aikaisemmin alkoi Vatikaanin toinen kirkolliskokous. Katolista kirkkoa uudistanut konsiili vaikuttaa jatkuvasti koko kristikuntaan, kun se velvoitti ja innoitti katolilaiset osallistumaan ekumeeniseen työhön.
Syyskokous käsitteli sääntömääräisesti vuoden 2013 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyi Ekumenian hyvät tavat -asiakirjan kiteytetyssä muodossa. SEN:n
kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Medialähetysjärjestö Sanansaattajat SANSA hyväksyttiin hakemuksestaan SEN:n
kumppanuusjärjestöksi. SANSA:n Aasiassa, Afrikassa ja
Euroopassa 42 kielellä tukema ja tekemä mediatyö on luonteeltaan eri kirkkoja tunnustuskuntien välistä ekumeenista
yhteistyötä. SANSA toimii lähes 40 kirkon ja järjestön kanssa. Näissä yhteyksissä järjestö toimii luterilaisesta identiteetistä käsin toisten tunnustusta ja näkemyksiä kunnioittaen ja
kristittyjen yhteyttä etsien.
Yleiskokous valitsi SEN:n hallituksen vuosiksi 2013–
2015. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen piispa Teemu
Sippo SCJ katolisesta kirkosta. Varapuheenjohtajiksi valittiin niin ikään uudelleen ev.lut. kirkon edustaja piispa Matti Repo (varajäsen: pastori Antti Kruus), ortodoksisen kirkon
edustaja TM Outi Vasko (varajäsen: ylidiakoni Juha Lampinen), Missionskyrkan i Finland -kirkon edustaja VTT Markus Österlund (varajäsen: TT Leif-Göte Björklund, Finlands
svenska metodistkyrka). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin seuraavat (varajäsenet suluissa): TT Minna Hietamäki
(TL Veijo Koivula), Suomen evankelis-luterilainen kirkko;
TT Tomi Karttunen (TT Päivi Jussila), Suomen evankelisluterilainen kirkko; Piispa Simo Peura (Tuomiorovasti Matti Poutiainen), Suomen evankelis-luterilainen kirkko; Pastori Soile Salorinne, Suomen Metodistikirkko (Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Suomen Vapaakirkko). Piispa Teemu Sipon henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin yleisvikaari Raimo Goyarrola, joka on hallituksen kokoonpanossa uusi. Myös varajäsen Leif-Göte Björklund on uusi. Minna Hietamäki ja Soile Salorinne ovat aikaisemmin olleet varajäseniä, mutta heidät valittiin nyt varsinaisiksi jäseniksi.
Syyskokous asetti kolmivuotiskaudeksi 2013–2015 seitsemän jaostoa, jotka ovat samat kuin edellisellä kaudella:
Eettisten kysymysten jaosto, Kasvatusasiain jaosto, Nuorisojaosto, Naisjaosto, Opillisten kysymysten jaosto, Paikallisen ekumenian jaosto ja Sektionen för finlandssvensk ekumenik.
Syyskokouksen ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluva ekumeeninen iltakirkko pidettiin kaupungin ydinkeskustan vanhalla tehdasalueella sijaitsevassa Finlaysonin kirkossa, joka toimii luterilaisten seurakuntien Lasten katedraalina. Kirkon historiasta ja nykypäivästä kertoi lapsityönohjaaja Raija-Liisa Vuorio, joka myös johti jumalanpalveluksen.
Lapsiryhmä Joyseeds tulkitsi Raamatun tekstejä laulaen ja
Kevätkokous pidettiin 27.4. Keravan ev.lut. seurakunnan ja
Keravan helluntaiseurakunnan isännyydessä. Paikkana oli
Savion seurakuntatalo. Työskentelyyn johdattelivat lähetyssihteeri Virpi Paulanto ja pastori Samuli Koivuranta.
Ekumeeninen teko 2011 -tunnustuksen saivat Turun Helluntaiseurakunta ja Turun Mikaelinseurakunta. Perusteina
palkitsemiseen oli naapuriseurakuntien 90-vuotisjuhlien yhteinen viettäminen keskellä kaupungin vilinää.
SEN:n ja kumppaneiden runsasta julkaisutuotantoa esiteltiin. Henkilöt uusien tuotteiden takana huomioitiin kiitoksin. Laskiaisesta pääsiäisen iloon -kirjan kirjoittajista olivat paikalla Marianne Kantonen ja Veijo Koivula ja Suomen
Lähetysseuran kustantamon edustajana Stella Rauhaniemi.
Pienen pyhiinvaelluskirjan kirjoittajaa Kalle Elonheimoa
kiitettiin ja Kirjapajan edustajaa Tuula Tervamaata. Nuorisojaoston dokumenttielokuva Pyhää arkea huomioitiin ja kiitokset otti vastaan jaoston puheenjohtaja Henri Järvinen. Cd
Vingar huomioitiin niin ikään ja kiitokset vastaanotti vahva
vaikuttaja Jan Edström.
Kevätkokousseminaarin aiheena oli Raamatun kääntäminen, Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan merkeissä. Tarkastelun kohteena olivat Heprealaiskirjeen 13. luvun jakeet 20–
21. Keravan Helluntaiseurakunnan pastori, M.Th. Esa Hyvösen aiheena oli Eksegetiikasta käännökseen. TT Seppo Sipilä Suomen Pipliaseurasta käsitteli teemaa Käännösten takana: Suomenkieliset Raamatut vertailussa. Kielenkääntäjä
Heikki Jäntti, RKI/Avainmedia käsitteli vähemmistökielille
kääntämistä aiheenaan Käännös kansan käteen: Esimerkkejä suomalais-ugrilaisista käännösprosesseista. Yrittäjä Outi Piiroinen-Backman kokosi kiintoisan ohjelmaosion annin
yhteen.
Kokous päättyi hartauteen, jonka toimittivat Virpi Paulanto ja taiteilija Jukka Leppi-lampi. Pitkän kokouspäivän
lopuksi piispa Teemu Sippo SCJ lähetti väen siunauksin
matkaan.
6.2 Syyskokous
Syyskokous pidettiin 11.–12.10. Tampereella ev.-lut. hiippakunnan, kaupungin ja ekumeenisen työryhmän isännyydessä. Myös ev.lut. seurakuntayhtymä ja ortodoksinen seurakunta tarjosivat vieraanvaraisuuttaan.
Kokoukseen osallistuivat Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri, TT Guy Liagre, Viron kirkkojen neuvoston
puheenjohtaja, piispa Einar Soone, varapuheenjohtaja pastori Joosep Tammo ja pääsihteeri Ruudi Leinus sekä Ruotsin kirkkojen neuvoston pääsihteeri, pastori Karin Wiborn.
Neuvoston puheenjohtaja piispa Teemu Sippo SCJ kiin28
tanssien. Kirkkoväessä oli syyskokousväen lisäksi runsaasti lapsiperheitä. Jumalanpalvelus päättyi siunaukseen, jonka
toimittivat piispat Arseni, Matti Repo ja Teemu Sippo SCJ.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, YTT Irene Roivainen toivotti syyskokousväen tervetulleeksi kaupungin vastaanotolle perinteikkäällä raatihuoneella ja piti lämminhenkisen tervetulopuheen.
Perjantaina 12.10. kokoonnuttiin ortodoksisella kirkolla.
Rukoushetki työn alkaessa pidettiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Palvelus toimitettiin isä Heikki Honkamäen ja ekumeeninen kanttorikvartetin
Psalloumen johdolla. Kvartettia johti kanttori Heikki Hattunen ja se esiintyi myös seminaarin yhteydessä. Isä Heikki
kertoi kirkon monivaiheisesta historiasta.
Seminaari Elävät kivet – hengellinen rakennus (1. Piet.
2:4–10). Mitä kirkko on Pyhän Hengen yhteisönä ja mitä sen
jäsenyys merkitsee? pidettiin ortodoksisen seurakunnan Nikolainsalissa. Aihe liittyi kevätkokousseminaarin tavoin Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlaan. Journalisti Maria Hattunen, ort., ja seurakunnanjohtaja Usko Katto Suomen Helluntaikirkosta toimivat seminaarin juontajina. Professori Alexander M. Schweitzer, joka toimii Yhtyneiden Raamattuseurojen
raamatunkäännöstyön johtajana, esitti alustuksessaan havaintoja paavillisesta asiakirjasta Verbum, Domini otsikolla Kohti
uutta raamatullista kevättä. Cay-Håkan Englund,luterilainen
seurakuntapastori ja tohtorikoulutettava Åbo Akademissa puhui otsikolla Hengen kaste varhaisessa kirkossa. Tampereen
ev.lut. seurakuntien nuorten aikuisten toiminnan koordinaattori pastori Timo Pöyhönen puhui Kristillisen seurakunnan mahdollisuuksista tavoittaa nuoret aikuiset.
Paavi Benedictus XVI:n Apostolisen kehotuskirjeen Verbum Domini (Jumalan sana) suomennoksen julkistaminen
oli osa seminaaria. Kirjan oli julkaissut Katolinen tiedo-tuskeskus Suomen Pipliaseuran tuella. Pääsihteeri Markku Kotila esitteli teosta ja sen suomentajan, TL Katri Tenhusen.
Syyskokous päättyi kirkkokierrokseen, joka tehtiin bussilla. Aloitus oli ortodoksiselta kirkolta ja jatkui seuraavasti: Baptistikirkko, Messukylän vanha kirkko, Nokia Missio
Church, Adventtikirkko, Katolinen kirkko, Tuomiokirkko.
VTT Markus Österlund (missionskyrkan) ja varaedustajana pastori Mayvor Wärn-Rancken (met.)
Muina jäseninä toimivat:
TT Päivi Jussila (ev.lut.) ja varaedustajana TL Veijo Koivula (ev.lut.)
TT Tomi Karttunen (ev.lut.) ja varaedustajana TT Minna
Hietamäki (ev.lut.)
Piispa Simo Peura (ev.lut.) ja varaedustaja tuomiorovasti
Matti Poutiainen (ev.lut.)
Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen (vap.) ja varaedustajana pastori Soile Salorinne (met.)
6.4 Talous
Tilikauden ylijäämä oli 9 315,89 euroa (edellisen tilikauden ylijäämä 940,57 euroa) ja oman pääoman määrä vuoden lopussa 36 638,87 euroa (27 322,98 euroa). Rahastojen
pääoma vuoden lopussa oli yhteensä 20 736,81 euroa (20
736,81 euroa).
Yhdistyksen ja sen rahastojen varat on talletettu matalan
riskin välineitä käyttäen pääosin sijoitusvakuutukseen. Tilikauden tuotot olivat 433 426,37 euroa (edellisellä tilikaudella 388 927,77 euroa), ja lisäys edelliseen vuoteen nähden oli 11,4 %. Seurakuntien tuen osuus kaikista tuotoista
oli 39,2 % (46,9 %). Valtiolta saadun tuen osuus oli 14,1 %
(10,6 %) ja jäsenyhteisöjen osuus 36,7 % (38 %). Kolehtien
osuus kaikista tuotoista oli 39,1 % (43,8 %) ja jäsenmaksujen 28,2 % (29,7 %).
Virallisia kolehteja saatiin seurakunnilta 165 367,92 euroa (163 991,64 euroa) ja vapaita kolehteja 4 108,41 euroa (6
479,84 euroa) ja talousarviotukea 7 740,00 euroa (6 520,00
euroa). Lahjoituksia saatiin 1 070,00 euroa (1 720,00 euroa).
Valtiolta saatu tuki oli yhteensä 61 000,00 euroa (41 000,00
euroa). Jäsenyhteisöiltä saadut tuotot olivat 159 038,23 euroa (147 661,89 euroa). Yhdistyksen sijoitus- ja rahoitustoiminnan korkotuotot olivat 2 614,34 euroa (2 507,67).
Tilikauden toimintakulut olivat 424 110,48 euroa (edellisellä tilikaudella 387 987,20 euroa) ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 9,3 %. Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat
258 418,12 euroa (232 866,21 euroa) sisältäen myös muille toiminta-alueille kirjatut palkat ja palkkiot sivukuluineen.
Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot olivat yhteensä 101,62
euroa (135,49 euroa).
Vastuuviikon kulut olivat 87 742,63 euroa (77 768,94 euroa), ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 12,6 %. Muun varsinaisen toiminnan kulut olivat 67 715,27 euroa (40 706,76
euroa), ja ne kasvoivat 66,3 %. Tukitoimintojen ja yleishallinnon kulut olivat 85 604,12 euroa (90 592,48 euroa), ja
ne laskivat 5,5 %. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat
256,45 euroa (243,55 euroa).
6.3 Hallitus
Hallitus piti 5 kokousta, joista yksi sähköpostikokous. Kokoukset pidettiin Helsingissä ja yksi kokous Virossa.
Puheenjohtajana toimi Piispa Teemu Sippo (kat.) ja hänen varaedustajanaan yleisvikaari Wieslaw Swiech (kat.)
Varapuheenjohtajina toimivat:
Piispa Matti Repo (ev.lut.) ja varaedustajana pastori Antti Kruus (ev.lut.)
TM Outi Vasko (ort.) ja varaedustajana ylidiakoni Juha
Lampinen (ort.)
29
6.5 Henkilöstö
ry Johansson ja Vastuuviikon projektisihteeri Anna Hyvärinen sekä määräaikaisena, osa-aikaisena Vastuuviikon ruotsinkielisenä projektisihteerinä Jan Edström.
Teol. yo Matleena Ikola (2.1.–29.2.) ja teol. yo Kira Hatanpää (1.3. alkaen) kävivät viikoittain lukemassa lehdet ja
taltioimassa leikearkistoon ekumenian kannalta merkittävimmät artikkelit. Toimisto jatkaa 1970-luvulla alkanutta
lehtiarkistoperinnettä. Leikekirjat palvelevat hyvällä tavalla ekumeenisen työn arkea. Teol. yo, OTM Marjo Waismaa
suoritti teologiharjoittelun 2.1.–29.2. ja hänen työtehtävänsä liittyivät Vastuuviikkoon. Peruskoulun yläasteen työelämään tutustumisosion (TET) 22.10.–2.11. suoritti yhdeksännen luokan oppilas Aida Hanifi Kilonpuiston koulusta.
SEN:n toimisto hoiti laajaa tehtäväkenttää. Sen työ on toimintaa, jota ei useinkaan huomata ennen kuin sitä ei tehdä. Päivittäiseen työhön sisältyy neuvontaa, vastauksia tiedusteluihin ja ohjausta ekumeenisen tiedon lähteille. Henkilökunta hoiti lukemattomia yhteyksiä sekä evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen osastoihin että muihin jäsenkirkkoihin ja edisti ekumeenista ajattelua ja yhteistyötä pienissä ja
suurissa asioissa. Jaostojensa kautta ja yhteistyössä useiden
eri kumppanien kanssa järjestettiin pienistä henkilöresursseista huolimatta laajaa toimintaa, joka tarjosi ekumeenista asiantuntemusta monilla eri alueilla kirkkojen ja yhteiskunnan käyttöön.
Pääsihteerinä toimi Heikki Huttunen ja hallintosihteerinä Sirpa-Maija Vuorinen. Osa-aikaisina rahastonhoitaja Per-
7 Jäsenyydet
kumppanina mm. KetkoTM-koulutuksessa. SEN on perustajajäsen Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi
– Religionernas samarbete i Finland RESA-forumet ry:ssä.
SEN on tarkkailijana (associated council) Kirkkojen maailmanneuvostossa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa. Sillä
on edustaja Svenska Bibelsällskapetin johtoelimessä. SEN
on jäsenenä Koulutuskeskus Agricolassa, joka on yhteistyö-
30
Kort om det gångna året
Den ställning som den kristna tron och kristna värderingarna
har i vårt land genomgår en förändring och olika identiter utmanade varandra i den omgivning som Ekumeniska Rådet i
Finland verkade i år 2012. Statistiken för den lutherska folkkyrkan vittnade om att enhetskulturen ger efter medan den
religiösa övertygelsen blir allt mer oklar. Den utvecklingen
gick hand i hand med en tydlig antireligiös trend i samhället. Samtidigt fanns det ett utbrett odefinierat intresse för det
andliga, men det intresset kanaliserades i andra riktningar än
till sedvanligt kyrkligt liv. En ny utmaning för det ekumeniska samarbett är att ge gemensamma impulser som svar på
trovärdighetsbristen inom kyrkorna. Ekumenisk verksamhet
erbjuder en speciell möjlighet att inspirera och lyfta fram
kyrkornas lära och erfarenhet i anknytning till de mänskliga
rättigheternas teologi och hur de förverkligas.
ERF:s styrelse, Sektionen för fostran samt kansliet deltar fortfarande aktivt i debatten om religionsundervisningen
i skolan. Tillsammans med representanter för islam och judendom tog man ställning för det nuvarande systemet som
bygger på elevens egen religionstillhörighet. Regeringen bekräftade den nya fördelningen av timresursen som inte ändrade på systemet med religionsundervisning. Den krävande
debatten fortsatte ändå i och med att nya argument framfördes för en övergång till ett gemensamt obligatoriskt ämne,
religionskunskap.
För ERF:s egen verksamhet var det ett betydande framsteg att rådets långvariga samarbetspart Medialähetysjärjestö SANSA kom in i medlemskretsen som partnerskapsorganisation. Det har stärkt rådets möjligheter att på ett nytt sätt
ta tag i ekumeniska samarbetsmöjligheter inom missionen.
Finska Bibelsällskapet firade sitt 200-årsjubileum. Det
var en bemärkelsedag för en av ERF:s starkaste partnerskapsorganisationer, men också en fest för bibelarbete på
finska och svenska. Bibelsällskapet är både i frågan om sin
sammansättning, sin inhemska verksamhet och i sitt internationella nätverk en ekumenisk organisation. Jubileet markerades på flera olika sätt inom ERF:s arbete, i synnerhet vid
vår- och höstmötesseminarierna.
Ekumeniska ansvarsveckan nådde närmare en och halv
miljon finländare genom media och församlingsevenemang.
År 2012 var det andra året i en tvåårig satsning på temat
religionsfrihet. Ansvarsveckan tog sig an temat genom det
migrant- och flyktingskap som kränkningar av religionsfrihet har gett upphiov till. En ny metod som gav ett ansikte
åt uppgifterna om religiös förföljelse i form av människors
konkreta berättelser visade sig vara ett framgångsrikt koncept i församlingsarbetet.
ERF fortsatte sitt arbete som stöd för kyrkorna i nya utmaningar i anknytning till invandringsfrågor. Rådet främjade bildandet av nätverk inom diakoniarbetet i församlingar
för krävande pastorala situationer. Samtidigt lyfte rådet fram
mänskliga rättigheter i den ekumeniska debatten och bidrog
med en kristen synvinkel i medier. Även miljöfrågorna försökte ERF hålla på kyrkornas dagordning. Kansliet följde
med klimatförändringsdebatten ur en kristen synvinkel och
bidrog till projektet skapelsens tid som ett tillfälle för ekumeniska böner för naturen omkring oss.
ERF främjade kraftfullt ekumenik i Norden. ERF:s kansli skötte förberedelserna och arrangemangen kring den framgångsrika Nordiska ekumeniska kvinnokonferensen. Rådet
erbjöd sig bli ett centrum för ett nytt samarbetsnätverk, men
projektet förverkligades inte på grund av att finansieringen
inte löste sig. Samtidigt stod det klart att ett nordiskt samarbete är oumbärligt inom många kyrkliga områden, från kyrkolagstiftning till miljöfrågor. Bristen på en gemensam koordinator äventyrar ett deltagande från mindre kyrkor och
länder med ekonomiska problem.
Den synligaste formen för samarbete mellan statsmakten och ERF fortsatte som väntat när landets nyvalde president meddelade att han liksom sina föregångare tänker underteckna det årliga böndagsplakatet. Traditionen med ett
böndagsplakat givet av statsöverhuvudet hade år 2012 exakt 400 år på nacken.
31
1 Viktiga händelser inom finländsk ekumenik
År 2012 tjänade Ekumeniska Rådet i Finland sina medlemmar som nätverk för kyrkorna och deras verksamheter samt
som en kanal för ett gemensamt kristet vittnesbörd och aktuell trovärdighet. ERF:s verksamhet fokuserade såväl på ekumeniska kärnfrågor som på de aktuella utmaningar som kristen närvaro, vittnesmål och tjänande tampas med.
Kristi kyrkas synliga enhet är i ERF:s arbete det viktigaste målet för ekumeniska strävanden, vilket syntes både
i det arbete som Sektionen för lärofrågor utförde samt genom bibliska och teologiska tema i alla rådets evenemang.
Ett sätt att konkret arbeta för det här målet var att formulera om principerna i Ekumenikens takt och ton tll ett litet plakat. Finska Bibelsällskapets 200-årsjubileum noterades under hela verksamhetsåret på ekumeniskt naturliga sätt med
fokus på kyrkosamfundens andliga betydelse.
hölls i Helsingfors. ERF bidrog också med expertis och ledarskap i funderingarna kring programmet Ekumenik i Norden och deltog i formandet av ett nytt nätverk som samlar
ekologiska aktörer inom kyrkorna. Ett förslag gjordes upp
för framtiden för nordiskt samarbete, men det visade sig inte möjligt att få fram den finansiering som förslaget krävde.
Den nordiska ekumeniken blev därmed utan en egen struktur, trots att det i ERF:s arbete jämnt och ständigt är klart att
den är viktig.
Nordisk ekumenisk kvinnokonferens
Drygt 80 deltagare från fyra nordiska länder samlades till
Nordiska ekumeniska kvinnokonferensen i Helsingfors 16–
19 augusti. Deltagarna kom från Island, Norge, Sverige och
Finland. Temat för konferensen var Vardagsliv och tro och
det behandlades ur flera olika synvinklar. Konferensen ägde rum på kulturcentret Sofia, där ortodox kristendom är ett
centralt element. I denna den nionde av de Nordiska ekumeniska kvinnokonferenserna var det tydliga ortodoxa inslaget
en ny öppning och en anledning till stor glädje. För många
deltagare var till exempel den vattenvälsignelse som utfördes vid stranden en unik upplevelse.
Inledare och moderatorer var teol.dr. Pauliina Kainulainen, författaren Anita Goldman, biskop Solveig Fiske, pastor Pia Kummel-Myrskog, ikonmålare Helena Nikkanen,
minister Elisabeth Rehn, Dr. Gudrun Petursdóttir och emeritaprofessor Gunvor Lande.
Under konferensen besökte deltagarna Tempelplatsens
kyrka, Helsingfors domkyrka, Helige Herman av Alaskas
kyrka i Esbo samt Borgå domkyrka och domkapitel, där de
också välkomnades på en mottagning av biskop Björn Vikström och Maria Björkgren-Vikström.
Det finländska själslandskapet illustrerades av musik på
kantele och stråkharpa samt sång av pastor Tiina Komulainen och musikern och konstmagistern Outi Pulkkinen. Konferensens avslutningsgudstjänst genomfrödes i god ekumenisk anda och sändes i Yle Radio Vega 23.9.
Religionsfrihet tema för ansvarsveckan
Religionsfrihet som mänsklig rättighet var Ekumeniska ansvarsveckans tvåårstema åren 2011–2012. Ansvarsveckan
tog upp religionsfrihet genom det flykting- och migrantskap
som religiös förföljelse har gett upphov till. I en ny verksamhetsform utbildades flera ambassadörer för Ansvarsveckan som sedan kunde besöka församlingar och berätta
om sina livsöden. Metoden bidrog till att mänskliggöra temat och på basis av den popularitet som Ansvarsveckans
material och evenemang åtnjöt lämpade sig det här greppet
väl för en kampanj som är riktad till församlingar och tjänade dess mål.
SANSA partnerskapsorganisation
Mediemissionsföreningen SANSA är sedan länge ERF:s
samarbetspart inom mediemission. Därför var det naturligt
och välkommet att föreningen blev en av ERF:s partnerorganisationer, vilket innebär att SANSA kan engagera sig i rådets verksamhet ännu mer än förr.
Den ekumeniska gärningen
Konsiliär ekumenik
Utmärkelsen Den ekumeniska gärningen överräcktes för
andra gången, nu till ett evenemang där två olika kyrkors
grannförsamlingar tillsammans firade en stor fest som var
avsedd för den stora allmänheten. De två församlingarna
som fick utmärkelsen var evangelisk-lutherska Mikaelinseurakunta och Turun Helluntaiseurakunta i Åbo som firade
sina 90-årsjubileum tillsammans.
De nationella kyrkoråden (National Councils of Churches,
NCC) och de geografiska delområdenas råd (Regional Ecumenical Organisations, REO) samlas sällan till möte; samlingar hålls inte ens en gång per decennium, men i februari ägde ett sådant möte rum: 5−11.2 samlades representanter för de här råden i Saydet-el-Jabal alltså i Bergets Gudsmoders kloster utanför Beirut. Vid mötet diskuterades också
kyrkorådens identitet, en fråga som är viktig även för ERF.
Man frågade sig vad kyrkorna förbinder sig vid när de går
med i ett kristligt råd, hur det påverkar deras självbild och
Nordisk ekumenik
ERF gav ett stort bidrag till den nordiska ekumeniken genom att stå värd för den ekumeniska kvinnokonferens som
32
vad det innebär att kyrkorna är öppna och ger varandra ett
ömsesidigt stöd. Diskussionerna resulterade i ett teologiskt
dokument Konsiliär ekumenik, vars riktlinjer kan vara till
nyta när man funderar på den finländska ekumenikens framtid.
na om honom och troget göra hans vilja i denna världen.
Man beslutade att fortsätta de gemensamma teologiska lärosamtalen. Nästa samtal hålls år 2014 och då ansvarar Ortodoxa kyrkan i Finland för arrangemangen. Temat som då
tas upp är enligt en preliminär överenskommelse Folkkyrkan
som teologisk och praktisk fråga.
Sankt Henrik-vallfärden till Rom
Luthersk-baptistisk dialog
Den årliga vallfärd som representanter för de finländska kyrkorna varje år på ett unikt sätt genomför förverkligades även
det här året i samband med Sankt Henriks fest i januari. I den
luthersk-katolska delegationen ingick även den här gången
medlemmar i ERF:s styrelse, nämligen ordförande Teemu
Sippo SCJ och styrelsemedlem, pastor Antti Kruus.
Evangleisk-lutherska kyrkan, Finlands svenska baptistsamfund och Suomen Baptistikirkko ordnade en sjätte omgång
av teologiska samtal i Jämsä 13–14.03.2012. De tidigare
samtalen har förts åren 1997, 2000, 2003, 2006 och 2009.
Temat för de förhandlingar som fördes nu var Utvärdering av förda samtal samt Förhållandet mellan kyrka och
stat och Möjligheterna till praktiskt samarbete mellan lutheraner och baptister inom själavård för fångar. Parterna ansåg att de samtal som har förts har bidragit till det uppställa
målet, att öka förståelsen och skapa varmare kontakter mellan baptister och lutheraner i vårt land. I ett uttalande konstaterar man: Det finns mer som förenar oss som kristna och
som medlemmar i Kristi kropp än det finns sådant som skiljer oss åt – framför allt tron på Jesus Kristus och en treenig
Gud. Samtalen har fördjupat våra kyrkors egen identitet och
ökat möjligheterna till ett naturligt samarbete inom förkunnelse, diakoni och samhällsfrågor (…) Även i fråga om dopet
har förståelsen och respekten för varandras syn vuxit. Vi kan
tillsammans konstatera att tro och dop hör ihop, att dopet är
enastående och ger medlemskap i församlingen. (…) Vi fortsätter att sträva efter ett tillräckligt samförstånd i fråga om
dopet, nattvarden och ämbetet för att kunna sluta nattvardsoch predikogemenskap. Resultatet av lärosamtalen ska inom
en nära framtid ges ut i form av en rapport.
Biskoparna i Moskva
Den 12−14 juni besökte den evangelisk-lutherska kyrkans
och ortodoxa kyrkans ärkebiskopar samt den katolske biskopen i Moskva. De finländska biskoparnas besök skedde på
inbjudan av Moskvas och hela Rysslands patriark Kirill. De
finländska biskiparna träffade patriark Kirill och andra representanter för ledningen för Rysslands ortodoxa kyrka i
Helige Daniel av Moskvas kloster. Under besöket bekantade
sig deltagarna också i arbetet på patriarkatets utrikesavdelning och besökte heliga platseri den ryska huvudstaden, som
också är känd som det tredje Rom.
Biskoparna i Vatikanen
Finlands och Vatikanens diplomatförbindelses 70-årsjubileum firades i Rom. Finland representerades under festligheterna av den evangelisk-lutherska kyrkans och ortodoxa
kyrkans ärkebiskopar samt katolska kyrkans biskop. Jubileumsseminariet hölls på Finlands kulturinstitut Villa Lante, som också är Finlands ambassad till Vatikanen. Vid seminariet talade förutom de finländska biskoparna också Vatikanens utrikesminister, ärkebiskop Dominique Mamberti, Finlands inrikesminister Päivi Räsänen, vårt lands ambassadör
till Vatikanen Alpo Rusi och professor Kirsi Salonen.
Interantionell Luther-kongress
Helsingfors universitet stod värd för den tolfte världskongressen för Lutherforskare 5–10.8. Temat för kongressen var
Luther som universitetslärare och -förnyare. Den internationella Luther-kongressen har sedan 1950-talet samlat forskare var femte år. Kongressen i Helsingfors var den största någonsin mätt i antalet deltagare. Nästa gång ordnas kongressen i Wittenberg år 2017 så att den sammanfaller med reformationens 500-årsjubileum. Kongressen betonade Luthers
och den finländska Lutherforskningens ekumeniska aspekter, framför allt på katolsk-luthersk ekumenik.
Luthersk-ortodox dialog
De teologiska samtalen mellan Evangelisk-lutherska kyrkan
i Finland och Ortodoxa kyrkan i FInland fortsatte i november med en elfte diskussion. Samtalen fördes 22–23 november i Träskända och fokuserade på två teman, Gud – känd
och okänd samt Hemmet som kristen fostrare. I sltuet av diskussionerna konstaterade kyrkorna att de är tacksamma för
de gemenskapens steg som vi har tagit. I enlighet med Kristi
bud förbinder vi oss vid vårt gemensamma uppdrag att vitt-
Katolska kyrkans biskopssynod
Kyrkorna i Finland var tydligt närvarande när katolska kyrkan samlades till biskopssynod i Rom 7.2–8.10, i och med
33
Taizé Helsinki 2012
att Ärkebiskop Leo representerade Konstantinopels ekumeniska patriarkat och biskop Simo Peura Lutherska världsförbundet. Synoden samlade 270 biskopar från olika delar av
världen, av kardinalerna deltog hälften. Temat för synoden
var ”den nya evangeliseringen”. Med det avses kyrkans strävan att sprida evangelium till både människor som inte längre aktivt utövar den kristna tron och till dem som inte ännu
känner Kristus.
En aktiv grupp finländska vänner av det ekumeniska klostret i Taizé kom med ett modigt initiativ till en ungdomssamling, En pilgrimsfärd för tillit, som genomfördes i Helsingfors 27–30.9. I vallfärden deltog mer än 1 000 unga vuxna från Finland, Baltikum, Ryssland, Skandinavien, det övriga Europa och USA. Även människor i huvudstadsregionen aktiverades och antalet deltagare i evenemangen steg
till 9 000. Huvudstadsregionens församlingar och kyrkoledare deltog synligt i evenemangen sin hölls i de stora kyrkorna i Helsingfors centrum. Hundratals frivilliga inkvarterade och var värdar för de unga pilgrimerna. Det var den första gången Taizé-gemenskapen ordnade en pilgrimsfärd för
tillit i Finland.
Resultatet av finländsk-svensk
katolsk-luthersk dialog
Finlands ev.luth. biskopsmöte tog 23.4 emot dokumentet
Vanhurskauttaminen kirkon elämässä, den finska versionen
av texten Rättfärdiggörelsen i kyrkans liv. Dokumentet är
resultatet av en ekumenisk dialog mellan representanter för
Katolska kyrkan i Sverige och Finland samt de evangelisklutherska kyrkorna i de två länderna. Dialogen fördes åren
2003–2009. Biskopsmötet konstaterade i sitt beslut att dokumentet skapar en stark grund för att fortsätta Finlands och
Sveriges luthersk-katolska dialog. Samtidigt bidrar dokumentet till internationella samtal, ger den nya impulser och
för den vidare.
Finländsk anglikanpräst
Lördagen 24.11 installerades pastor Tuomas Mäkipää som
förman för den anglikanska församlingen Sankt Nikolaus.
Han är den första finländskfödda prästen som sköter uppdraget. Sankt Nikolaus församling för vidare arbet efter en församling som flyttade till Finland från S:t Petersburg undan
revolutionen. Anglikanska kyrkan i Finland registrerade sig
som religiöst samfund år 1923. Tuomas Mäkipää är församlingens åttonde kyrkoherde sedan år 1951.
34
2 Händelser under verksamhetsåret
2.1 Årliga händelser
sin församling. Hon beskrev ekumeniken som ett möte där
ingen behöver förställa sig, utan där alla kan vara sig själva. Kaplan Eivor Pitkänen (ev.luth.) konstaterade att det är
mycket viktigt för den ekumeniska verksamheten att de anställda känner varandra. Det har betydelse till exempel då
man ska vägleda utländska inflyttare till deras kyrkor. Personlig bekantskap bidrar dessutom till att minska fördomar.
Deltagarna fick informera om det ekumeniska läget på
alla representerade orter. Personalen vid ERF:s kansli presenterade Ekumeniska ansvarsveckan, Ekumeniska böneveckan och nyheter inom internationell och nationell ekumenil.
Under bibelseminariet presenterades tre synvinklar. Den
liturgiska synvinkeln framlades av teol.mag., fil.mag. Maria Takala-Roszczsenko (ort), den undervisningsmässiga
synvinkeln av rektor Taina Karhu (SHK) och den personliga av DI, utbildaren Kari Valkonen (ev.luth.). Timo Koivisto
(fri.), Krystian Kalinowski (kat.) och Timo Mäkirinta (ort.)
kommenterade. Den avslutande andakten hölls i Taulumäki evangelisk-lutherska kyrka under kyrkoherde Arto Viitalas ledning.
2.1.1 Ekumeniska böneveckan för kristen enhet
Materialet för den Ekumeniska böneveckan den 18-25 januari publicerades traditionsenligt av Kyrkornas världsråds
Faith and Order-komission och Påvliga rådet för främjande
av kristen enhet. Materialet var berett i Polen av en katolskortodox-protestantisk arbetsgrupp. Där betonas den förvandlande kraften i Kristustron och hänvisas särskilt till kyrkans,
Kristi kropps, synliga enhet. Temat bygger på aposteln Paulus ord till församlingen i Korinth, då han skriver om hur
flyktigt vårt nuvarande liv är jämfört med det vi får genom
Kristi seger i påskens mysterium. På finska var böneveckans
tema Kristuksen voitto muuttaa meidät och på svenska Kristi seger förvandlar (1 Kor.15:51–58). Av det internationella
materialet översattes inledningen samt de böner och meditationer som var avsedda för böneveckans åtta dagar. Ett häfte
med det här materialet både på finska och svenska distribuerades till alla finsk- och svenskspråkiga kristna församlingar. Materialet publicerades på ERF:s webbplats.
Den 22 januari, dagen då Lovisa kyrka återinvigdes efter
en grundlig renovering, förrättades där den Ekumeniska böneveckans riksomfattande radiogudstjänst. Församlingarna i
Lovisa förberedde och stod värdar för den tvåspråkiga ekumeniska gudstjänsten som förrättades under ledning av biskop Irja Askola och där metropolit Ambrosius predikade.
Som representant för ERF höll generalsekreteraren ett hälsningsanförande. Gudstjänsten sändes i Yle Radio 1.
Under böneveckan besöktes ERF:s webbplats flitigt. På
sajten fanns uppgifter från 16 orter som hade samlats in av
sektionen för lokalekumenik eller som hade kommit in på
annat sätt. Materialet fanns på webbplatsen och laddades flitigt ned. Representanter för ERF deltog i böneveckans evenemang på olika håll i landet. I huvudstaden firades den
evangelikala rörelsens beönevecka i samarbete med ekumeniska böneveckan.
2.1.3 Ekumeniska ansvarsveckan
Temat för den ekumeniska ansvarsveckan var En trygg plats
att tro och leva. Kampanjveckan inföll den 21– 28 oktober.
Över 75 % av världens befolkning lever i förhållanden där
religionsfriheten begränsas, med förödande konsekvenser.
Många av dagens flyktingar befinner sig på flykt på grund
av religiöst betingad förföljelse eller diskriminering. Många
flyr för sitt liv och hoppas få hjälp i Europa. De som flyr på
grund av sin övertygelse får sällan sympati, och med förföljelse som motiv är det är svårt att få asyl.
Flyktingskap är ett symtom på att utvecklingsmålen inte har nåtts. Därför ville man skaffa sig kännedom om flyktingskap som bottnar i religionsfrihet, trygga dessa flyktingars mänskliga rättigheter och försöka påverka deras utgångssituation. Vi behandlade religionsfrihet och flyktingskap ur
sådana människors perspektiv som har flytt religiöst betingad förföljelse.
För att citera FN:s världsomfattande deklaration om de
mänskliga rättigheterna: Var och en har rätt till tankefrihet,
samvetsfrihet och religionsfrihet. Denna rätt innefattar frihet
att byta religion och trosuppfattning och att, ensam eller i
gemenskap med andra, offentligen eller enskilt, utöva sin religion eller trosuppfattning genom undervisning, andaktsutövning, gudstjänst och religiösa sedvänjor. (artikel 18) Denna rätt gäller i hela världen och tillkommer varje människa
oavsett åskådning. Utöver de traditionella religionerna inkluderar den sålunda också rätten till icke religiösa världsåskådningar som ateism, agnosticism, pacifism och olika fi-
2.1.2 Lokalekumeniskt forum
I det ortodoxa församlingscentret i Jyväskylä samlade det tionde Lokalekumeniska forumet omkring fyrtio medlemmar
från ekumeniska arbetsgrupper på olika håll i landet tillsammans med andra som intresserar sig för ekumenik. Den inledande andakten hölls enligt ortodox tradition i Uppståndelsekyrkan, och evenemanget öppnades av Timo Mäkirinta.
Pastor Ansku Jaakkola från Adventkyrkan berättade om
det ekumeniska läget i Jyväskylä. Vänskap är det ord Jaakkola ville använda för att beskriva ekumeniken i Jyväskylä.
Hon såg det också som viktigt att det finns församlingar av
olika slag, så att så många jyväskyläbor som möjligt hittar
35
•30.9. Mickelsmäss. Internationell mässa i Pihlajamäki
kyrka
• 6.10. Ketko-kurs i ekumenik, Finska Missionssällskapet
•7.10. Ansvarsveckans evenemang i Pukinmäki församlingskrets, Malms församling
•15.10 – 29.10 Ansvarsveckans utställning av affischer
gjorda av ungdomar och skolelever, Kuhmalahti bibliotek,
Kangasala
• 18.10. Kvällsprogram i Ansvarsveckan, Asikkala församling
• 21.10. Mässa i Esbo domkyrka åtföljd av kyrkkaffe
• 22.10–2.11 Ansvarsveckans utställning av affischer gjorda
av ungdomar och skolelever, Suorama bibliotek och huvudbiblioteket i Kangasala, Kangasala
• 21.10. Tomasmässa, direktsänd i Radio Dei
•21.10. Gudstjänst och kyrkkaffe, Johanneskyrkan, Helsingfors
• 21.10. Mässa och kyrkkaffe, Mejlans kyrka
• 23.10. Musikprogram i Imatrankoski kyrka
•23.10. Kvällsprogram i Ansvarsveckan, Keravan Katupappila
• 24.10. Ortaids och Ortodoksinen Lähetys Rättvis handelkyrkkaffe, hemkyrkan
• 24.10. FN-dagen och böndag. Andaktsstund i Uleåborgs
domkyrka, fafé i kryptan, där en ambassadör talade efter
andakten
• 24.10. Missionskretsen, Hoplax kyrka
• 24.10. Människorättsmässa, Agricolakyrkan
•24.10. Bönekväll, Leppävaaran seurakunta, Bergans kapell
• 24.10. Bönekväll för fred; mänskliga rättigheter och internationellt ansvar
• 25.10. Turku Rukoilee, månatligt allmänkristet bönetillfälle där man ber för en förföljd församling, Åbo svenska
metodistkyrka
• 25.10. Evenemang på gågatan vid Imatrankoski där man
informerade om religionsfrihet och om brott mot den
• 26.10. I Olavinkulma ordnade Imatra församling ett evenemnag där man med hjälp av drama förde fram olika
människors berättelser, lekar, ståuppkomik. Talare var
Stefanusmissionens religionsfrihetsexpert Aki Miettinen.
• 26.10. Isojoki, Isojoki skola, en lektion för årskurserna 6-7
och en för årskurserna 8-9. Även i Isojoki församling ordnades en sammankomst
• 27.10. Evenemang i Ansvarsveckan, Majakkaförsamlingen, Sökö kapell
• 27.10. Lägret Ilon askeleet, Vasa
• 28.10. Gudstjänst, Betelkyrkan, Helsinki
• 28.10. Ansvarsveckans och diakonins kyrkhelg och evenemang, Teiskon seurakuntakoti, Tammerfors
• 28.10. Ansvarsveckans Ekumeniska radiogudstjänst, orto-
losofiska riktningar. Väldens stater har förbundit sig att efterkomma religionsfriheten via internationella fördrag.
Respekt för religionsfriheten och de andra mänskliga rättigheterna garanterar ett fredligt liv, förhållanden man inte
måste fly och där hållbar utveckling och globalt partnerskap
är möjliga. Religionsfriheten är en central del av hållbar utveckling eftersom brott mot religionsfriheten främjar diskriminering, visar att utvecklingsmålen inte har nåtts, försvagar
demokratin och säkerheten och hindrar de mänskliga rättigheterna från att förverkligas i sin helhet. Religionsfriheten är
nära förknippad med andra mänskliga rättigheter, som identitet, förenings- och församlingsfrihet och yttrandefrihet.
Aktiviteter
Årets höjdpunkt var Ansvarsveckans ambassadörer, personer som flytt till Finland undan religiös förföljelse. De berättade om sina erfarenheter och om religionsfrihet i församlingar, vid seminarier, i media, i materialet för Ansvarsveckan och på nätet. Ambassadörernas berättelser gjorde starkt
intryck på åhörarna och många ville börja med frivilligarbete till förmån för de förföljda eller aktualisera temat i sina
egna församlingar. Ambassadörerna var från Nigeria, Sudan,
Demokratiska Republiken Kongo, Vietnam, Kina, Pakistan,
Afganistan, Centralasien, Irak, Turkiet, Bosnien-Hercegovina och Litauen (naziförföljelserna). Ambassadörerna representerade olika religioner och de bor Helsingfors, Tammerfors, Vasa, Uleåborg och Torneå. Det var mödosamt men givande att få ihop ett ambassadörsnätverk och att utbilda och
koordinera det. Eftersom ambassadörerna var så motiverade och hängivna maximerades effekten av Ansvarsveckan.
Dessutom var de så många att de kunde besöka ett stort antal evenemang runtom i Finland, och där möta och beröra
många människor.
Materialåtgången var utan like: år 2011 delade man ut 15
000 broschyrer och senaste år 23 000 stycken. Huvudmaterialet var en dragspelsvikt broschyr, En trygg plats att tro och
leva, med ambassadörernas berättelser och artiklar av experter. Broschyren kunde vikas ut till en affisch.
I slutet av året färdigställdes Pieni opas uskonnonvapauteen (den finska bearbetningen av Svenska Missionsrådets
En lathund om religionsfrihet), och delades ut i riksdagen.
Lathunden trycktes i en stor upplaga och blev snart uppskattad också inom olika kyrkor och organisationer.
Bland materialet fanns också en Kyrkpressenbilaga, ett
andaktsmaterial och ett inspirationsmaterial för ungdomsarbetet och skolorna. Webbplatsen fungerar som materialbank,
nyhetskälla och händelsekalender.
Evenemang under Ansvarsveckan. Vid de flesta av dem
deltog någon av ambassadörerna och höll ett anförande.
36
nya förvaltningsmodellen är ERF ägare till Ansvarsveckan.
En delegation samlas vartannat år till ett temaseminarium
för att välja det kommande tvåårstemat för Ansvarsveckan.
Till delegationens möte kallas:
- medlems- och observatörskyrkorna
- partnerorganisationerna
- styrelsens medlemmar
- andra relevanta aktörer
Genom sitt arbete försöker delegationen skapa tematiskt
samarbete med olika aktörer.
Som Ansvarsveckans expert och rådgivande, planerande
och verkställande grupp fungerar Styrgruppen.
Den får sin sammansättning enligt tema och består av
cirka fem specialistmedlemmar. De aktörer som suttit med i
delegationen får själva välja om de vill vara med i styrgruppen. Viktigt är att kyrkorna är med. Till styrgruppen valdes
ifjol Marja Kantanen (ev.luth. kyrkostyrelsen), Tero Pulkkinen (ev.luth. kyrkostyrelsen), Sini Tyvi (Kyrkans Utlandshjälp / Changemaker) och Timo Virtala (Kristliga Fredsrörelsen). Gruppen kan inbjuda gästexperter att höras.
doxa kyrkan i Ilomants. Direktsändning i YLE Radio 1
• 9.11. Ambassadörsbesöket i Åbo, Åbo svenska församlingshem Aurelia
• 18.11. Internationell trons fest, Sankt Olofs katolska församling, Jyväskylä. Den internationella dagens mässa,
kaffe, diskussion och kvällsmål
• 18.11. Crosspointkväll i Nådendals församling, en ambassadör hade ordet, musik och bön, deltagare av alla åldrar,
eget program för barnen
• 22.11. Möte i Pingstförsamlingen i Alavus
• 22– 23.11 Lektionsbesök i årskurserna 7-9 i högstadieskolan i Alavus
• 26.11. Matinkappelis pensionärsklubb, Olars församling
• 31.12. Det nya året togs emot i Nådendals pingstförsamling
Via tidningar nådde man 1 045 013 finländare och via radio
och tv 1 761 000. Via Internet och sociala medier nåddes 34
005. Ansvarsveckan syntes och hördes inte bara i samband
med de många evenemangen utan också i kristna tidningar,
i YLE Radio1, i YLE:s aktualitetsprogram, i några lokaltidningar, i radiogudstjänster och -andakter och i Radio Dei i
form av intervjuer med ambassadörerna och en direktsändning av Tomasmässan. Ansvarsveckan var synlig i 313 sammanhang. Dessutom har kampanjmaterial skickats till alla
betydande församlingsmedier, organisationer och aktörer
samt alla 1 084 kristna församlingar i Finland.
2.1.4 Gemensam kristen missionshelg
Den gemensamma kristna, ekumeniska missionshelgen firades 13–14.10. ERF:s och Finska missionsrådets gemensamma arbetsgrupp beredde materialet för missionshelgen. Temat var Tillsammans på väg mot livet – Tro och otro. I materialet för missionshelgen finns böner, bibeltimmar ja predikouppslag. Materialet är till hjälp för församlingar och samfund i förberedelserna för missionshelgen. Syftet är att stärka kristna runtom i världen i den gemensamma uppgiften
att vittna och tjäna, och att inspirera unga människor att axla missionsansvar. Materialet för missionshelgen publicerades i samarbete med Finska missionsrådet och Suomen Vapaakristillinen Neuvosto.
Religionsfriheten – alltjämt på agendan
Som ett resultat av Ansvarsveckan fortsätter man att behandla religionsfrihet som ett viktigt tema. Ambassadörerna inbjuds fortfarande till församlingar, trots att ERF inte längre koordinerar projektet. Många ville personligen bekanta sig med de förföljda och knyta varaktiga samarbets- och
vänskapsrelationer med dem och andra som upplevt förföljelse. Dessutom koordinerar ERF projektet Religionsfrihet
och utrikespolitik som finansieras av utriksministeriet, och
där ERF, Finska Missionssällskapet, Finska missionsrådet,
Evangeliska Alliansen i Finland, Fida International, Stefanusmissionen, Frikyrkan Hjälper och World Vision utarbetar rapporter och rekommendationer om hur Finland i sin utrikespolitik kan främja religionsfriheten. Religionsfrihet blir
allt mer aktuell och beslutsfattarnas intresse för ämnet har
vuxit.
2.1.5 Bönedagsplakatet
Bönedagsplakatet är en fortsättning på den årliga tradition
som statsöverhuvudena i Sverige, Storfurstendömet Finland
och republiken Finland år 2012 har följt i jämnt 400 år. I och
med grundlagen från år 2000 och religionsfrihetslagen från
år 2003 förpassas detta, tidigare i Finlands författningssamling publicerade plakat till historien. Då kom å ena sidan
Republikens president, Undervisningsministeriet och Justitieministeriet och å andra sidan kyrkorna till en lösning, enligt vilken traditionen får fortsätta på ett sätt som motsvarar dess värde och samtidigt uppmärksammar dagens pluralistiska samhälle, där statsmakten inte bekänner sig till någon religion och därför inte uppmanar till bön. Utgående
från detta samförstånd utarbetade Ekumeniska Rådet i Fin-
Förnyande av Ansvarsveckans styrelse
Under det gångna året förnyades styrelsen. Den tidigare
samarbetsgruppen som bestod av organisationer och kyrkosamfund upplevdes som ineffektiv och omotiverad. I den
37
land i samarbete med Republikens presidents kansli ett ekumeniskt plakat gällande två bönedagar. I början av sin period beslutar presidenten personligen om hon eller han undertecknar plakatet. Bönedagsplakatets text skrivs av en arbetsgrupp som ERF:s styrelse tillsätter av representanter utsedda av kyrkorna. I arbetsgruppen är den evangelisk-lutherska
och den ortodoxa kyrkan samt frikyrkorna representerade.
Texten skrivs med utgångspunkt i aktuella teman inom samhället och kyrkorna. Republikens president Sauli Niinistö
följde sin företrädares linje och meddelade om sitt beslut att
underteckna plakatet då han tog emot ERF:s och bönedagsarbetsgruppens representanter den 28 augusti.
Den av ERF:s styrelse tillsatta bönedagsarbetsgruppen
beredde 2013 års bönedagsplakat och det liturgiska material
som hänför sig till det. Republikens president undertecknade
plakatet den 30 oktober. Plakatet följer temat för Kyrkornas
världsråds generalförsamling Livets Gud, led oss till rättvisa
och fred. (Jes. 42:1–4) Plakatet slår fast att rättvisa och gemenskap hör till kärnan i Bibelns budskap. Människan borde förhålla sig till sina medmänniskor och till skapelsen i enlighet med dem. Bönedagsplakatet uppmuntrar alla finländare att följa sin rättskänsla och stärka gemenskapen i sin egen
närmiljö. Där hänvisas också till den fria rörligheten som är
en viktig dimension av vårt EU-medlemskap, vars 20-årsjubileum firas år 2013.
Johansson. ERF är en av aktörerna bakom priset.
2.1.8 Partnerskapsforum
ERF:s partnerskapsorganisationers verksamhetsledare samlades den 2 oktober i Helsingfors för att diskutera organisationernas och ERF:s aktuella samarbetsplaner. Generalsekreteraren inledde med att informera om KEK:s och Kyrkornas världsråds generalförsamlingar år 2013. Mötet har formen av ett forum där man utbyter information om aktuella
ärenden inom organisationerna och diskuterar ERF:s verksamhet sedd ur partnerskapsorganisationernas synvinkel.
2.1.9 Ekumenisk morgonbön
ERF:s kansli har sedan år 2009 varit med om att ordna den
ekumeniska morgonbön som varje vecka hålls i kapellet i
Dominikanernas kulturcentrum Studium Catholicum i Helsingfors centrum. Morgonbönen hålls turvis enligt katolsk,
luthersk, ortodox, anglikansk och frikyrklig sed och inbegriper en betraktelse om dagens text, hållen av en representant för en annan tradition. Andakten med kyrkkaffe samlar varje vecka ett tjugotal personer med varierande kyrklig bakgrund.
2.2. Övriga projekt
2.1.6 Den ekumeniska gärningen
2.2.1 Kyrkorna och invandrare
I fjol gavs för andra gången en utmärkelse för en Ekumenisk
gärning. Den delades av den evangelisk-lutherska Mikaelsförsamlingen i Åbo och Pingstförsamlingen i Åbo. Anledningen var församlingarnas gemensamma 90-årsjubileum
som ordnades i form av evenemanget Erilaisina yhdessä
(Olika tillsammans) den 26–28 augusti 2011. I motiveringen för utmärkelsen konstaterade ERF:s styrelse att ett gemensamt jubileum innebar ett erkännande av att en församling i en annan kyrka existerar och lever. Det var ett ställningstagande för den gemensamma missionsuppgiften. Jubileet var ett bevis på församlingarnas nära relation och var
för alla grannförsamlingar i landet ett exempel på möjligheten till ekumenisk gemenskap. Utmärkelsen offentliggjordes
vid rådets vårmöte.
I form av ett program har vi i samarbete med kyrkor och
kristna organisationer sedan år 1997 ordnat sammankomster, rådslag och utbildning i frågor gällande invandring. Särskilt för medlemskyrkorna är programmet en naturlig dimension av ERF:s verksamhet och tjänster. Central är också dialogen med de statliga myndigheter som sköter invandrings- och asylärenden. De kunskaper som programmet
MOD har gett (Mångfald och dialog Moninaisuus, Oivallus,
Dialogi, ett utbildningsprogram framtaget i Sverige, som erbjuder pedagogiska modeller och metoder för att utreda frågor kring olikhet) användes i arbetet med kyrkorna och invandrare.
2.2.1.1 Mångkulturstöd
Under fjolåret var vi särskilt observanta på de sociala och
med rasism förknippade utmaningar som följer med globalisationen.
Under hösten bistod kansliet kyrkornas diakoni med experthjälp och stod i kontakt med social- och hälsoministeriet och med kommunala myndigheter i barnskyddsärenden
gällande divergerande kulturella bakgrunder, som i fråga
om ryska familjer fick enorm publicitet i media. I samarbe-
2.1.7 Årets kristna mediegärning
Kristna mediaförbundets årliga pris utdelades sedvanligt i
slutet av ekumeniska böneveckan, på minnesdagen för aposteln Paulus omvändelse den 25 januari. År 2011 gick utmärkelsen till Finlands evangelisk-lutherska kyrkas projekt
Andligt liv på webben. Denna gång valdes pristagaren av
ordföranden för Kristna Mediaförbundets styrelse, Thorleif
38
te med Evangeliska Alliansen i Finland och den evangelisklutherska kyrkostyrelsens arbete bland invandrare inleddes
en beredning av ett öppet diskussionstillfälle för parterna.
Nära samarbetspartners i mångkulturrådgivningen var också huvudstadsregionens evangelisk-lutherska kyrkliga samfälligheter och några andra evangelisk-lutherska och ortodoxa församlingar samt pingstförsamlingar som visat aktivitet i ärendet.
kyrkornas internationella nätverk. Särskilt koncentrerade
man sig på Finland och dess närområden liksom på frågor
kring religionsfrihet och andra mänskliga rättigheter i Europeiska unionen. Man utvecklade former av påverkansarbete
som hänför sig till dessa frågor och står i samklang med vårt
lands utrikespolitik.
2.2.1.2 Kyrkan som fristad
Befullmäktigat av sina medlemskyrkor deltog ERF i utvecklandet av kontakter och samarbete mellan religionssamvund.
Samarbetet är samhällsinriktat till sin natur och bidrar till
ökad tolerans och samhällsfred.
2.2.3 Religionsmöten
Kansliet och sektionerna följde med utvecklingen inom vårt
lands och Europeiska unionens säkerhetspolitik ur ett människorättsperspektiv och med avseende på de utmaningar
den medför för kyrkornas diakoniska uppgift. En aktuell internationell fråga gälle de människor som försöker ta sig in i
Europeiska unionen, vad som händer med dem vid unionens
södra gräns och behandlingen av dem i mottagningslägren.
En dialog fördes med Migrationsverket och andra myndigheter. Personalen vid församlingarna stöttades i asylärenden
av olika slag, och man stödde även samarbete och utbildning
som överskred gränserna mellan kyrkosamfunden.
2.2.3.1 RESA-forumet
ERF deltar tillsammans med Evangelisk-lutherska kyrkan i
Finland som representant för de kristna i arbetet inom ett
forum för att främja kontakterna mellan religiösa samfund.
De övriga medlemssamfunden i RESA-forumet är Finlands
muslimska råd (SINE), Centralrådet för de judiska församlingarna i Finland och Finlands islamförsamling (tatarerna).
Det viktigaste evenemanget som forumet arbetade med
var det hatpratsseminarium på hög nivå som ordnades på
Ständerhuset 19.1. De drygt 70 deltagarna bestod av politiker och tjänstemän samt representanter för kyrkor och massmedia. Republikens presidetn Tarja Halonen höll seminariets öppningsanförande.
Den andra september publcierade Resa-forumet en webbaserad kalender som förutom samhällets festdagar presenterar högtider inom islam och judendom samt för kristendomens del högtider och märkesdagar inom de katolska, lutherska och ortodoxa traditionerna. De olika religionerna identifieras genom en skild symbol och färg. När man klickar
på en given högtid i kalendern öppnas en sida med en längre text om den högtiden. I kalendern finns också länkar som
ger mer information. Texterna om de olika högtiderna har
producerats av det ifrågavarande religiösa samfundet. Kalendern, som tillsvidare endast finns på finska, är avsedd för
såväl den stora allmänheten som skolor, daghem, sjukhus,
försvarsmakten och andra samhällsinstitutioner där personer
från olika religiösa bakgrunder möts.
2.2.1.3 Religionsfrihet på mottagningscentraler
Frågan om att förverkliga religionsfrihet på mottagningscentralerna för asylsökande togs upp på ERF:s vårmöte 2011.
Med utgångspunkt i den diskussionen startade rådet och
evangelisk-lutherska Kyrkostyrelsens invandrararbete tillsammans en dialog om ärendet med Migrationsverket. En
arbetsgrupp tillsattes för att utarbeta anvisningar gällande
förverkligandet av religionsfrihet och situationer i anslutning till trosutövning vid mottagningscentralerna. Arbetsgruppen bestod av Migrationsverkets representant direktör
Veikko Pyykönen, chefen för mottagningscentralen i Åbo,
Jaana Sikiö, ordföranden för Islamska Rådet i Finland Anas
Hajjar, Petri Merenlahti från evangelisk-lutherska Kyrkans
Utlandshjälp, Timo Keskitalo från International Evangelical
Church, Kati Jääskeläinen från ev.luth. Kyrkostyrelsen samt
Minna Rasku i egenskap av ordförande för ERF:s sektion
för etiska frågor. För ERF:s del sköttes projektet av sektionen för etiska frågor.
De anvisningar som utarbetas behandlar religionsfrihet
som mänsklig rättighet, jämlik behandling av klienter med
olika religiös bakgrund, kontakter med församlingar och religiösa samfund samt möjligheter att i mottagningscentralerna samtala med representanter för religiösa samfund. Anvisningarna blir färdiga år 2013.
2.2.3.2 Samtal mellan ledarna för tre religioner
Judiska, kristna och islamiska religiösa ledare samlades för
samtal den första mars. Värd var Finlands muslimska råd.
I ett pressmeddelande välkomnade ledarna den promemoria som undervisningsministeriets arbetsgrupp för timfördelningen publicerade 24.2. Undervisningen i egen religion bör
enligt religionsledarna utvecklas vidare på basis av den nuvarande modellen så att den överensstämmer med behoven
2.2.2 Kyrkornas människorättsarbete
ERF utgjorde ett kontaktforum för kyrkornas inhemska
människorättsarbete och följde med verksamheten inom
39
kyrkostyrelsens miljönätverk ett seminarium i Uspenskijkatedralens krypta 10.12. Rubriken för seminariet var Tulevaisuus, jonka tahdomme (Den framtid vi vill ha), och i programmet ingick ett videotal av KVR:s miljöansvarige Guillermo Gerber. Övriga inledare var miljöministeriets direktör
för internationella ärenden Jukka Uosukainen, Kyrkans Utlandshjälps utbildningsplanerare Anssi Almgren samt forskarna Panu Pihkala och Laura Riuttanen. Under seminariet
konstaterades bland anant att klimatförändringen bör stävjas
inom ramen för det kapitalistiska systemet, eftersom det tar
alltför länge att förändra systemet på global nivå. Trots det
kan man fundera över hur företagsvärlden kunde utvecklas i
riktning mot en mer rättvis fördelning av resurser. Det är inte rätt att en fjärdedel av jordens befolkning använder största delen av våra gemensamma naturresurser.
i ett samhälle med många religioner där alla samhällsmedlemmar är jämlika.
Repulbikens president Sauli Niinistö tog 13.9 emot de
religiösa ledarna som hade bett om audiens för att reda ut
samarbetet mellan religionerna i vårt land och forsätta hålla kontakten med landets nya statsöverhuvud. Samtal fördes i varm anda och handlade om betydelsen av religiösa
fenomen i världspolitiken. Man konstaterade att det är viktigt med kunskap om och förståelse för religioner även i Finland, i synnerhet i fråga om allmänbildning för växande ungdomar.
I religionsledarnas möten deltog den evangelisk-lutherska och ortodoxa ärkebiskopen, den katolska biskopen samt
ordförandena för Finlands muslimska råd, Finlands islamförsamling (tatarerna) och Centralrådet för de judiska församlingarna i Finland. ERF:s generalsekreterare deltar i
samtalen som representant för ERF, bereder samtalen enligt
behov tillsammans med värdsamfundet och gör upp promemorir om förda samtal. Religionsledarna samlas i allmänhet
till samtal två gånger per år, så att samfunden turvis står värd
för samlingarna.
2.2.4.3 Nordiska kyrkornas miljönätverk
Rådet stöttade ett samarbete mellan de nordiska kyrkornas
miljöaktörer. De nordiska kyrkornas miljönätverk deltog
bladn annat Svenska kyrkan, Sveriges kristna råd, Norska
kyrkan, Metodistkyrkan i Norge, den evangelisk-lutherska
Nordelbiska kyrkan i Tyskland, Danska kyrkan, Katolska
kyrkan i Danmark och DanchurchAid. Finland representeras
av Evangelisk-lutherska kyrkan och Ortodoxa kyrkan.
2.2.3.3 Kristen religionsteologi
Kansliet följde med den inhemska och internationella debatten om andra religioners ställning och betydelse i ljuset av
kristen tro och teologi.
2.2.4.4 Ekofasta
Den riksomfattande kampanjen Ekofasta genomfördes under fastetiden på våren. Kampanjen bestod av temasidor på
webben med bl.a, information om kyrkornas olika fastetraditioner och miljöpåverkan av livsstilsval, en fastekalender
samt material för massmedia. Via ERF fick kampanjen respons om att kampanjens kristna prägel gärna kunde vara
tydligare. Kampanjen Ekofasta genomfördes av den lutherska kyrkostyrelsen, Finlands miljöcentral och ERF.
2.2.4 Kyrkorna, miljön och hållbar utveckling
ERF följde med ekumeniska initiativ för hållbar utveckling
och miljöskydd både internationellt och i hemlandet. Höga
representanter för världens länder förband sig vid det möte som hölls i Rio de Janeiro i juni i dokumentet Rio+20
att arbeta för mål som främjar hållbar utveckling och strävar efter att uppnå balans mellan en rättivs samhällsekonomi, minskad fattigdom, hållbart utnyttjande av naturresurser
och skydd av världens ekosystem. En konkretisering av de
här strävandena lyckades inte på det sätt som kyrkorna och
frivilligorganisationer hade önskat när representanter för regeringarna förhandlade vidare i Doha i början av december.
2.2.4.5. Skapelsens tid
På ERF:s webbplats publicerades material för att fira skapelsens tid som ett ekumeniskt evenemang. Internationellt har
benämningen skapelsens tid etablerats och tidpunkten har
blivit den tid som infaller mellan 1.9, då östkyrkans kyrkoår firar skapelsen dag och 4.10, då det västliga kyrkoåret firar Franciskus av Assisi.
2.2.4.1 Ekumeniska europeiska miljönätverket
I Elspeet i Nederländerna samlades det ekumeniska europeiska miljönätverket ECEN till generalförsamling 29.8–2.9
och ERF representerades av ordföranden för Sektionen för
etiska frågor, SVD Minna Rasku. Temat för mötet var Ecojustice, Growth and Hope, alltså Ekorättvisa, tillväxt och
hopp.
2.2.5 Helig – lutherska kyrkans
gemensamma prioritetsområde
ERF deltog i utvärderingen av lutherska kyrkans treåriga
(2010–2012) prioritetsområde Helig samt i planeringen av
det avslutande året. Genom prioritetsområdet ville man uppmuntra människor till att uppleva och leva ut det heliga, gö-
2.2.4.2 Den framtid vi vill ha
Ekumeniska rådet ordnade tillsammans med den lutherska
40
ra kyrkans budskap klarare och stärka en ansvarskännande
livsstil som främjar skapelsens väl.
religionslärares förbund. En finländsk grupp som bestod av
medlemmar i Sektionen för fostran och övriga experter träffade representanter för olika kyrkor och fick en aktuell och
analytisk bild av den religionssociologiska situationen i det
estniska samhället. Vid själva seminariet diskuterades behov
och modeller inom religionsundervisning i både Finland och
Estland. Mer information finns under rubriken Sektionen för
fostran.
2.2.6 Marias många ansikten
ERF deltog i föreningen FOKUS’ Kulturforum under rubriken Marian monet kasvot (Marias många ansikten). Forumet utgjordes av en serie evenemang under en treveckorsperiod (9–30.3) som syftade till att lyfra fram olika teman i anknytning till Gudaföderskan vid debatter, ett seminarium, en
föreläsningskväll, en kosnert och ett psalmsångsevenemang.
Programmets ryggrad utgjordes av en utställning av bildkonstnären Riikka Juvonens Maria-inspirerade verk i Domkyrkans krypta.
2.2.7 Finländsk-estniskt seminarium
om religiös fostran
Sektionen för fostran ordnade ett seminarium i samarbete
med Estlands kyrkliga råd, Universitetet i Tartu och Estlands
3 Information och publikationer
ERF publicerade material enligt styrelsens beslut. Publikationsverksamheten sköttes i samarbete med partnerorgan
som genomförde utgivning och distribution. ERF:s kansli
skötte informationsarbete inom den ekumeniska sfären som
enda egentlig aktör inom fältet i vårt land och kunde bistå
informationsarbetet inom medlemskretsen och partnerorganisationer.
www.ekumenia.fi
www.ansvarsveckan.fi
www.nuortenekumenia.fi
Facebook: Ekumeninan ystävät, Nuorten ekumeniaa och
Ekumenik i Finland
En trygg plats att tro och leva - Turvallinen paikka uskoa
ja elää – Ansvarsveckans material
Tillsammans på väg mot livet – Tro och otro - Yhdessä
kohti elämää – Usko ja epäusko, material för missionshelgen
Vingar, stöd för produktion av CD-skiva
Dokumentet Kristillinen todistus moniuskontoisessa
maailmassa publicerades på ERF:s och evangelisk-lutherska
kyrkans utrikesavdelnings webbplatser. ERF:s kansli ansvarade flr översättningen till finska från originaldokument på
engelska och franska. Sveriges kristna råd har gett ut dokumentet på svenska under titeln Kristet vittnesbörd i en mångreligiös värld. Texten är ett viktigt dokument om mission,
men den utgör också en betydande ekumenisk öppning som
är resultatet av samarbete mellan Påvliga rådet för interreligiös dialog, Kyrkornas världsråd och Evangeliska världsalliansen. Dokumentet beskriver metoder för mission enligt
evangeliets principer och ger rekommendationer för kristet
vittnesbörd.
Generalsekreteraren bloggade på ERF:s webbplats och
hade en radioblogg två gånger i veckan på Radio Deis kanal.
Pieni pyhiinvaelluskirja, andra reviderade upplagan,
Kalle Elonheimo, Kirjapaja
Laskiaisesta pääsiäisen iloon, Martti Häkkänen, Marianne Kantonen, Veijo Koivula, Finska Missionssällskapet
Toimintakertomus 2011 Verksamhetsberättelse
Pieni opas uskonnonvapauteen – En handbok om vad religionsfrihet är och om den kan begränsas
Dokumentärfilmen Pyhää arkea, regi Heikki Repo. Myrskykallio-filmi och ERF:s Ungdomssektion
Materialet för Böneveckan för kristen enhet 2013
41
4 Kontakter och uppföljning
4.1. Konferensen för europeiska kyrkor
ERF erbjöd på traditionellt vis en kanal för interaktion
och kontakter mellan finländska kyrkosamfund och Kyrkornas världsråd (KV). Det var möjligt att utnyttja de kontakter som KV erbjöd för att främja ERF:s arbete. Därtill koordinerade ERF kontakten mellan KV:s finländska medlemskyrkor i ärenden som anknöt till världsrådet. Två av ERF:s
medlemskyrkor var direkt anslutna som medlemmar i KV,
den evangelisk-lutherska och den ortodoxa kyrkan, och två
via en internationell förbindelse – den finsk- och den svenskspråkiga metodistkyrkan som delar av United Methodist
Church.
Konferensen för europeiska kyrkor (KEK) och dess kommissioner Kyrkor i dialog (Churches in dialogue, CiD) samt
Kyrka och Samhälle (Church and Society, CS) och den i
nära anslutning med KEK verkande Kyrkornas kommission för migranter i Europa (Churches’ Commission for Migrants in Europe, CCME) erbjöd oumbärliga kontakter för
ERF:s verksamhet. Den smärtsamma reformen inom KEK:s
förvaltning och finansiering tog tid och energi från organisationens kärnuppgifter. ERF deltog i förnyelseprocessen
tillsammans med KEK:s finländska evangelisk-lutherska
och ortodoxa medlemskyrkor. Ur ERF:s synvinkel underströk man betydelsen av kommisionernas expertarbete och
-nätverk. Arbetet kring Ansvarsveckans religionsfrihetstema fick många nyttiga impulser och samarbetskontakter via
KEK. Generalsekrereraren var med i KEK:s delegation och
höll avslutningsanförandet vid ett seminarium om religionsfrihet, sammankallat av EU-kommissionens planeringsbyrå
(Bureau of European Policy Advisors, BEPA). Här, liksom i
motsvarande sammanhang, samarbetade KEK med EU:s råd
för den katolska biskopskonferensen (COMECE).
4.3 Övriga internationella kontakter
4.3.1 Ekumeniska råd i Europa
Det årliga mötet för de europeiska ekumeniska rådens generalsekreterare hölls i Skottlands huvudstad Edinburgh 17–
20.4. Organisationen för Storbritanniens och Irlands kyrkor
Churches together in Britain and Ireland stod värd för mötet. I diskussionerna behandlades frågan om ett formellt ömsesidigt erkännande av dopet. Frågan är aktuell i Belgien,
Schweitz och Nederländerna, där man håller på att utarbeta ett dokument som ska gälla kyrkorna emellan. En särskilt
viktig förebild är det dokument som år 2007 utarbetades av
de tyska kyrkornas råd (Arbeitsgemeinschaft Christlicher
Kirchen ACK), och undertecknades av 11 kyrkor. ACK har
tagit initiativ till ett seminarium i samarbete med ERF kring
temat godkännande av dopet.
Den protestantiska reformationens 500-årsfirande år
2017 väckte diskussion särskilt i Tyskland. Den ekumeniska
approachen skuggades av tvekan hos dem som inte representerade reformationens huvudlinje – katolikerna hänvisar till
bekymret med kyrkans tudelning och mennoniterna till de
förföljelser de utsattes för. Uppdraget är nu att hitta på vad
och hur man kan fira tillsammans. I bakgrunden finns också de centraleuropeiska protestantiska kyrkornas envisa krav
att erkännas som kyrkor av kyrkan i Rom.
Inom ERF:s olika verksamhetsområden upprätthöll man
kontakt med råden i vissa europeiska länder, utom Norden
och Baltikum gällde detta särskilt Tyskland, Italien och Polen.
4.2 Kyrkornas Världsråd
KV:s centralkommitté höll 30.10–8.11 sitt sista möte före generalförsamlingen i november 2013. Mötet hölls i den
ortodoxa akademin i Kolymbari på Kreta. En central plats
på agendan hade förberedelserna för generalförsamlingen
men också förnyandet av organisationens egen förvaltning
och den uppstramning av verksamheten som de ekonomiska
utmaningarna kräver. På ärendelistan fanns KV:s nya missionsdokument Together towards life: Mission and Evangelism in changing landscapes, som godkändes. Centralkommittén tog också emot ett ecklesiologiskt dokument utarbetat av kommissionen Faith and Order. Bägge dokumenten
är viktiga ekumeniska milstolpar. Av banbrytande betydelse är också det år 2011 publicerade dokumentet Kristet vittnesbörd i en mångreligiös värld som tillkom genom samarbete mellan Påvliga rådet för interreligiös dialog, Kyrkornas världsråd och Evangeliska Världsalliansen. Det översattes till finska och publicerades år 2012 på ERF:s och evangelisk-lutherska kyrkans utrikesavdelnings försorg.
ERF:s viceordförande Outi Vasko, styrelsemedlemmen
biskop Simo Peura och generalsekreteraren samt chefen för
påverkansarbete vid evangelisk-lutherska Kyrkans Utlandshjälp Aaro Rytkönen deltog i mötet i egenskap av medlemmar i centralkommittén. Den ekumeniska patriarken Bartholomeos av Konstantinopel, som den autonoma kyrkan på
Kreta lyder under, besökte samtidigt ön och träffade centralkommittén.
4.3.2 Ekumeniska råd i Norden och Baltikum
Metoderna för kontakt inom nordisk ekumenik var på tapeten när man beslutade om framtiden för programmet Ekumenik i Norden. Enligt ett förslag utarbetat av de ekumeniska
rådens generalsekreterare och biskop Christian Alsted skulle man starta ett nytt program för att förena alla Nordens och
Baltikums ekumeniska specialistnätverk. Programmets två
42
4.3.4 Nordisk ekumenisk kvinnokommitté
grundläggande principer var: 1) Att garantera att verksamheten är genuint ekumeniskt och gäller kyrkor av olika bekännelse och med varierande ställning i samhället. 2) Att garantera att verksamheten är genuint nordisk och inbegriper
alla de nordiska länderna, deras randområden och minoriteter. Som brukligt i ekumeniska sammanhang ansåg man också här att Lettland och Estland hör till Norden. Det nya programmet skulle ha förverkligats i form av en webbplats och
en solidaritetsfond för att stöda de små kyrkornas deltagande,
vilket hade förutsatt en arbetsinsats på ca 40 %. Programmet
skulle ha skötts av vart och ett av de nationella kyrkornas råd
i tur och ordning; ERF anmälde beredskap att vara det första.
Av de stora kyrkorna hade detta program förutsatt en finansieringsandel på ca 10 000 euro var och en principiell finansieringsandel av alla kyrkor som var med. Förslaget gick
inte igenom eftersom man inte kunde nå en för de stora kyrkorna jämlik finansieringslösning. Det ekumeniska samarbetet i Norden fortsätter via olika nätverk av specialister.
Den mest konkreta uttrycket för detta samarbete är det möte för ekumeniska aktörer som liksom tidigare ordnas i början av året.
Det årliga mötet för kyrkorna och råden med sina ekumeniska aktörer hölls i Stockholms katolska stifts kursgård
Marielund 30.1–1.2. Mötets teman var Kyrkan i offentligt liv
och Kyrkan och migrationen, som diskuterades efter inledningar med aktuell information. Det mest intressanta åsiktsutbytet gällde ändå kyrkornas och rådens nyheter gällande den pågående reformen inom Konferensen för europeiska kyrkor. Missionskyrkan i Sverige, baptisternas och metodisternas förenade kyrka som tillsvidare heter Gemensam
framtid, presenterades på ett sätt som väckte intresse. Generalsekreteraren och administrativa sekreteraren representerade ERF.
Mötet mellan de nordiska ekumeniska rådens generalsekreterare hölls 7.11. i Tallinn. På ärendelistan stod koordineringen av ekumeniken i Norden och EIN-programmets fortsättning samt planering av januarimötet.
Bland de ekumeniska nätverken i Norden har Nordisk ekumenisk kvinnokommitté aktivt fortsatt sin verksamhet. Folkkyrkorna i Island, Norge, Sverige och Finland samt de Ekumeniska råden i Norge, Sverige och Finland har stöttat verksamheten. Under fjolåret ordnades i Helsingfors en mycket
lyckad ekumenisk kvinnokonferens. Även Lutherska världsförbundets WICAS (Women in Church and Society) verksamhet har kopplingar till kvinnokommittén. I NEKK representerar Sirpa-Maija Vuorinen Finlands evangelisk-lutherska kyrka och Eija Kemppi ERF:s kvinnosektion. Läs mera
under rubriken Kvinnosektionen.
4.3.5 Global Christian Forum
GCF bygger kontakter mellan kristna över gränserna för den
vanliga ekumeniken och de organisationer som tjänar den.
Metoden är möte och dialog mellan kristna och deras andliga upplevelser. Såväl KV:s medlemskyrkor och katolska
kyrkan som evangelikala grupper och kristna organisationer
är representerade i GCF. För Finlands del täcker ERF:s medlemskår dessa samfund och organisationer på ett tillfredsställande sätt. ERF följde med diskussionen inom GCF och
forumets betydelse för kontakten mellan alla kristna.
4.3.6 Svenska Bibelsällskapet
Den finlandssvenska kristenheten representeras i Svenska
bibelsällskapet (SBS) genom Ekumeniska Rådet. Docent
Risto Nurmela (ev.luth.) representerar, och th.dr. Leif-Göte
Björklund (meth.) är hans suppleant.
Bibelsällskapets huvudmannarådsmöten hölls 19.4.och
12.11. Inventeringen av behovet av nyöversättning av Nya
testamentet har tagit sig en ny vändning i.o.m. att styrelsen
beslutat att till SBS 200-årsjubileum utge en provöversättning av Luk. 9,57–19,27 och Galaterbrevet. Den nya översättning som provöversättningen kan leda till kunde tänkas
bli färdig år 2026 då det förflutit 500 år sedan den första
översättningen av NT till svenska. Bibelsällskapet har beslutat grunda eget förlag. Detta innebär att nästa bibelöversättning kommer att förläggas i egen regi. Bibelsällskapets översättningsenhet har initierat en översättning till svenska av
De apostoliska fäderna. Också vid teologiska fakulteten vid
Uppsala universitet har De apostoliska fäderna utsetts till ett
prioriterat forskningsområde inom nytestamentlig exegetik.
4.3.3 Kristliga studentvärldsförbundet (WSCF)
Kontakterna till ekumenikens ungdomliga pionjärorganisation sköttes tillsammans med dess finländska medlemmar,
Finlands Kristliga Studentförbund och Ortodoxa Studentförbundet. WSCF:s nya generalsekreterare Christina Hauser
besökte ERF:s kansli, och i olika sammanhang diskuterades
den globala ekumenikens belägenhet och studentvärldsförbundets roll då det gäller att stimulera den. För ERF erbjuder
WSCF och dess verksamhet inom det europeiska området
alltjämt en enastående möjlighet att skapa nätverk med kyrkornas progressiva ungdom, bredare än någon annan ekumenisk organisation just nu.
4.3.7 Ekumeniska ungdomsrådet i Europa
ERF:s ungdomssektion var Ekumeniska ungdomsrådets i
Europa (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) fin43
ländska medlemsorganisation. Läs mera under rubriken
Ungdomssektionen.
så ett öga på den samhälleliga utvecklingen och minoriteternas ställning i Turkiet.
4.3.8 Ekumeniska Rådet i Estland
4.4 Inhemska kontakter
ERF:s styrelse avlade ett samarbetsbesök i Tallinn 27–28.5.
Under ditfärden höll styrelsen sitt eget möte på färjan. Inkvarteringen skedde i birgittinerklostret i Pirita. Gästerna
fick bekanta sig med livet där och med klostrets ekumeniska
betydelse Under förmiddagsseminariet gavs intressant information om religionens ställning i Estland, kyrkornas liv
och verksamheten inom Ekumeniska Rådet i Estland (Eesti Kirikude Nõukogu, EKN). Man bekantade sig med den
evangelisk-lutherska kyrkan Viimsin Jaakob som byggdes
med medel från en finländsk ekumenisk insamling, frikyrkan i Viimsi som lyder under de evangeliskas och baptisternas förbund, den frikyrkliga soppköksverksamheten som
hjälper marginaliserade med mat och annat samt De heliga Simeons och Hannas ortodoxa kyrka i Tallinns hamn.
Finlands ambassadör i Tallinn, Aleksi Härkönen, bjöd in
ERF:s styrelse och EKN:s direktion till en sammankomst
på Finlands ambassad. Man diskuterade rådens och kyrkornas samarbete över Finska viken och bekantade sig med
ambassadbyggnaden, som ursprungligen var familjen von
Uexkülls palats och där Estlands första president Konstantin Päts har bott.
Under sin ordförandes, biskop Einar Soones ledning
kom direktionen för Ekumeniska Rådet i Estland på svarsvisit till höstmötet i Tammerfors.
4.4.1 Evangelisk-lutherska kyrkodagarna
Diskussion väcktes om möjligheten att planera gemensamma Ekumeniska kyrkodagar för kyrkorna. Siktet var inställt på de evangelisk-lutherska Kyrkodagarnas och ERF:s
100-årsjubileum år 2017, då även Finlands självständighet
och den protestantiska reformationen firar märkesår.
4.4.2 Partnerskapslagen och kyrkorna
ERF följde med den inhemska och utländska debatten om
kyrkornas syn på parförhållanden mellan personer av samma kön. Inom internationell ekumenik behandlades ärendet
som en utmaning, särskilt i de bilaterala relationerna vissa
kyrkor emellan. I den inhemska debatten betonades snarare kyrkornas inre oenighet i ärendet än de ekumeniska relationerna.
4.4.3 Religionsundervisningen
Sektionen för fostran, kansliet och styrelsen följde aktivt
med den offentliga debatten om skolans religionsundervisning och deltog i den. Se Sektionen för fostran.
4.4.4 Katekumenatet
4.3.9 Sveriges Kristna Råd
ERF följde med olika kyrkors katekumenat som verksamhetsmodell för att leda vuxna till tro. Det hörde till kyrkornas
eget arbete att introducera vuxna som skulle döpas i kristendomen, men samtidigt kunde man observera nödvändigheten och nyttan av ekumeniska och internationella influenser.
Så gott som varje vecka stod man i kontakt med Sveriges
Kristna Råd, SKR. Två samarbetsseminarier ordnades kring
Ansvarsveckans och kampanjen Kyrkornas globala veckas
gemensamma teman. SKR:s nya generalsekreterare Karin
Wiborn deltog i ERF:s höstmöte i Tammerfors.
4.4.5 Solidaritetsnätverket Dalit
4.3.10 Kristna i Mellanöstern
ERF följde med det internationella solidaritetsnätverket Dalits och dess finländska stödorganisations verksamhet. Materialet för den ekumeniska böneveckan 2013 och förberedelserna för veckan gav möjligt att visa det finländska kyrkfolket hur verklighetens kastförtryck ser ut.
ERF:s kansli följde med situationen i Mellanöstern, särskilt i
fråga om de kristnas ställning i samhället och dialogen mellan kristna, judar och muslimer. ERF hade kontakter till islamska och kristna aktörer i Egypten, liksom även till centra
för kristet fredsarbete i Det heliga landet och KV:s EAPPIprogram (Ecumenical Accompaniment Programme for Palestine and Israel). ERF var med i en arbetsgrupp som förberedde ett ekumeniskt bruk av Det heliga landets kristna kyrkors gemensamma dokument Kairos Palestina i våra kyrkors
verksamhet. ERF gav Migrationsverket experthjälp i förberedelserna för två religionsfrihetsseminarier. Rådet höll ock44
5 Sektioner
5.1 Sektionen för etiska frågor
Ordförande var Arto Kallioniemi (ev.luth.), vice ordförande var Sirpa Okulov (ort.) och sekreterare var Marianne
Kantonen (ort.). Under våren samaldes sektionen till tre möten och under hösten till två.
Arbetet med att följa med hur den religiösa fostran som
ERF:s medlemssamfund och samhället ger samt hur religionsundervisningen i grundskola och gymnasium förverkligas forstatte under året. Statsrådet gav 28.6 en förordning
om timfördelningen i den grundläggande utbildningen. Antalet lektioner i religion minskade enligt den nya timfördelningen från 11 årsveckotimmar till 10. Den nya läroplanen
för den grundläggande utbildningen borde vara klar år 2014;
den är tänkt att vara i bruk från år 2016 till 2030.
Debatten om religionsundervisningen och de olika skeden i timfördelningsreformen har sektionen följt med aktivt. Massmedia har lyft fram problem i samband med religionsundervisningen i smågrupper och som lösning föreslogs att alla läser ett gemensamt läroämne. Frågan debatterades också hälftigt inom sektionen. Sektionen följer ERF:s
linje i fråga om religionsundervisningen i skolan: sektionen
har genom sitt arbete konsekvent betonat fördelarna med en
modell där eleverna får undervisning i sin egen religion och
möjligheterna att utveckla den modellen vidare. Med tanke
på ekumeniken bör i synnerhet minoriteternas ställning beaktas, eftersom den nuvarande modellen uttyckligen främjar religiösa minoriteters förutsättningar att se sina rättigheter förverkligas. Betydelsen av undervisning i egen religion för att invandrare ska bli hemmastadda i Finland bör också beaktas.
Sektionen strävar genom sin verksamhet att positivt bidra till religionsundervisningens ställning och arbeta för
åskådningsämnen. Sektionens expertis har bl.a. synts i arbete med att formulera uttalanden för ERF:s styrelse. Medlemmarna i Sektionen för fostran är experter på hög nivå och besitter goda förbindelser både inom sina egna samfund som
i samhället i övrigt. Sektionens arbete med religionsundervisningsfrågorna har sträckt sig långt utanför den klassiska
ekumenikens råmärken. I sitt arbete har sektionen haft fingret på samhällspulsen.
I en pilgrims- och studieresa till Estland 15−17.3 deltog 16 personer från olika delar av Finland. I Tallinn besökte gruppen Ekumeniska rådet i Estland och Estlands ortodoxa kyrkostyrelsen. I programmet ingick också samtal med
Tallinns och hela Estlands metropolit Stefanos samt ett möte med fader Vello Salo i klostret i Pirita. I Tartu besökte
gruppen den katolska skolan och den finska skolan i staden.
Tillsammans med Universitetet i Tartu ordnades seminariet Usuõpetus Eestis ja Soomes som gav tillfälle att bekanta sig med religionsundervisningen i skoilorna Estland och
Finland samt hur den religiösa fostran har utvecklats i de
två länderna. Seminariet tog upp både glädjeämnen och sor-
Syftet med Sektionen för etiska frågor är att erbjuda ERF:s
medlemskrets möjlighet till interaktion när det gäller främjandet av behandlingen av etiska frågeställningar. Sektionens uppgift är att behandla aktuella etiska frågor ur ett ekumeniskt perspektiv.
Ordförande var Minna Rasku (ort.), vice ordförande var
Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.luth.) och sekreterare var Aino Bärlund (ev.luth.). Sektionen för etiska frågor sammanträdde fem gånger. Utöver mötena fortsatte diskussionerna
och kontakterna inom sektionen per e-post.
Det seminarium om åldrande som hölls året innan och
den debatt om behandlingen av äldre människor i Finland
fortsatte under början av året och under sektionens möte diskuterades behovet av och innehållet i teser om åldrande. Den
diskussionen konkretiserades i maj-juni i samarbete med Suomen vapaakristillinen neuvosto i ett utlåtande om beredningen av den så kallade äldrelagen. För sektionens del bereddes utlåtandet av Tarja Holi, Kalervo Aromäki och Minna Rasku.
Sektionen deltog i beredningen av en sammanställning
av de kristna fastetraditionerna inför den första Ekofastakampanjen under våren. Webbsidan fick mycket publicitet
och responsen var i huvudsak positiv. Under hösten återkom man till temat med beaktande av den kritik man hade fått in för att förbereda kampanjen för åre 2013. I arbetet med kampanjen med lutherska kyrkan och miljöcentralen deltog Minna Rasku som sektionens representant. Bakom Ekofasta-kampanjen står Evangelisk-lutherska kyrkan i
Finland, Finlands miljöcentral och ERF. www.ekofasta.fi eller www.ekopaasto.fi.
De etiska spelregler för mottagningscentraler/flyktingförläggningar har också diskuterats under året. De samtal
som pågår med migrationsverket och representanter för olika religiösa samfund handlar om hur religioner kan beaktas
som mänskliga rättigheter på mottagningscentralerna. Frågan gäller också religionens betydelse, friheten att utöva sin
religion på mottagningscnetraler samt överhuvudtaget hur
religionsfriheten förverkligas när invandrare får hjälp att bli
hemmastadda i Finland.
5.2 Sektionen för fostran
Syftet med Sektionen för fostran är att erbjuda ERF:s medlemskrets, observatörskyrkor och partnerorganisationer
möjlighet till interaktion när det gäller utbildning och fostran. Syftet är att främja utvecklandet av ekumenisk fostran i
Finland samt inbördes respekt och ökad kännedom om ekumenik i alla åldersklasser.
45
Den 26 april diskuterade sektionen ERF:s sektionsarbetes betydelse. Diskussionen föranleddes av den enkät som
generalsekretareraren hade skickat. Kvinnosektionens existens fick starkt stöd, eftersom internationellt ekumeniskt
samarbete kvinnor emellan, kvinnors religionsdialog och
främjandet av andra teman som är viktiga för kvinnor inte
förverkligas utan en skild kvinnosektion. Konstaterades att
det faktum att så få personer regelbundet deltar i verksamheten utgör ett problem. Sektionen hoppas därför att ERF:s
medlemskrets utser representanter som på riktigt är motiverade och som också i praktiken kan delta i verksamheten. Arbetet i sektionerna bör ses som en del av ERF:s arbete, och
det är en del av kyrkornas arbete.
Vid det seminarium om bibelöversättning som hölls i
samband med vårmötet 17.4 höll ordförane Outi PiiroinenBackman slutanförandet. I samband med höstmötet i Tammerfors publicerades dokumentet Verbum Domini, som hade översatts till finska av sektionens sekreterare Katri Tenhunen. Höstmötesdeltagarna fick alla ett exemplar av Verbum Domini.
Inom ramen för programmet Abrahams döttrar ordnades
en religionsdialogträff i Dickursby ortodoxa kyrka 4.11. I
serien har man tidigare träffats och samtalat i moskén i Träskända och i Helsingfors judiska församling. Dickursby ortodoxa kyrka presenterades av fader Mikael Sundqvist och
därfter följde diskussion och samvaro.
I Nordisk ekumenisk kvinnokommitté (NEKK) representaerades sektionen av Eija Kemppi. NEKK sammanträdde 10–11.3 i Reykjavik. Mötet fokuserade på att finslipa programmet inför kvinnokonferensen i augusti. Ledaren
för Lutherska världsförbundets program Women in Church
and Society (WICAS) Elaine Neuenfeldt deltog för att informera om LWF:s jämställdhetsarbete, vilket väckte livlig diskussion. Under mötet diskuterades också materialet Kvinne er kvinne best, som publicerades i Norge på 1980-talet,
och som är en kurs för att höja kvinnors självkänsla och ge
dem ökad makt. Materialet har varit en succé i Island och
LWF stöder arbetet för att översätta materialet till engelska.
NEKK och den nordiska WICAS-gruppen samlades 19.8 efter kvinnokonferensen och fick bekanta sig med det engelska materialet Women Empowerment (WE). Vid NEKK:s
och WICAS’ träff i Uppsala 24−25.11 diskuterades och testades materialet. NEKK ordnade en responsdiskussion om
kvinnokonferensen, som till så gott som alla delar konstaterades ha varit fullständigt lyckad. Man diskuterade också
framtiden för andra nätverk i NEKK och Ekumenik i Norden
(EIN) i en situation där EIN-programmet inte längre finns.
Ecumenical Forum of European Christian Women
(EFECW) firade trettioårsjubileum i Malvern i Storbritannen 19–23.9 och i samband med det hölls också ett möte för
EFECW:s nationella koordinatorer. I mötet deltog 66 kvin-
ger samt visade vad vi har att lära av varandra. Föreläsare
var teol.dr. Kaido Soom, chefen för estniska Fortbildningscentralen Kerstin Kask, teol.dr. Hannele Päiviö, teol.dr. Olga Schihalejev, undervisningsråd Pekka Iivonen och sektionens vice ordförande, koordinator för fostringsfrågor Sirpa
Okulov. En ekumenisk kväll på Villa Tammekanni samlade
en stor skara estniska religionsfostrare. Besöket på det kristna barnhemet Tartu kristlik noortekodu gjorde stort intryck.
Reseledare var ERF:s generalsekreterare och för de praktiska arrangemangen ansvarade sektionens sekreterare.
I slutet av året ordnades en Luciadagsfest för samarbetsparter och vänner. Festen gick av stapeln 14.12 i ortodoxa
kyrkans residens i Helsingfors med ärkebiskop Leo som
värd. I början av tillställningen hölls en ekumenisk andakt
i Heliga aposteln Jakobs, Herrens broders och stormartyren
Katarinas kyrka. Lucia och tärnan var båda försedda med
partnerskapsorganisationen World Visions insamlingsbössor. Intäkterna från insamlingen gick till Indiens långsiktiga landsbygdsprogram och för att hjälpa barn i Sagar-området. Den högtidliga miljön och varma glöggen bidrog till en
fin stämning.
5.3 Kvinnosektionen
Kvinnosektionen fortsatte arbetet med att stöda kvinnor i
kyrka och samhälle och förstärka den gemensamma kristna identiteten. För att uppnå sitt syfte erbjuder kvinnosektionen kvinnor i ERF:s medlemskrets tillfälle till interaktion.
Sektionen deltar aktivt, både hemma och utomlands, i diskussioner om kvinnofrågor, även i interreligiösa sammanhang. Sektionen uppmuntrar medlems- och observatörssamfundens och partnerorganisationernas kvinnor till ett aktivt
engagemang för att främja jämlikhet.
Ordförande var Outi Piiroinen-Backman (NNKY, ort.)
vice ordfförande var Varvara Merras-Häyrynen (ort.) och
Katri Tenhunen (kat.).
Sektionen samlades till fyra möten. Mötena hölls i Helsingfors ortodoxa församling, på KFUK:s hotell Helka,
hemma hos Outi Piiroinen-Backman och på Frälsningsarméns högkvarter.
Nordisk ekumenisk kvinnokonferens på kulturcentret
Sofia 16–19.8 var den viktigaste händelsen i årets vekrsamhet. Sektionens medlem Eija Kemppi hörde till planeringsgruppen för konferensen. På konfrerensen representerades
sektionen av Eija Kemppi, Outi Piiroinen-Backman, Kirsti
Kosonen, Sirkka Paukku och Katri Tenhunen. På www.ekumenia.fi kan man under rubriken Naiset ja ekumenia bl.a.
läsa Outi Piiroinen-Backmans tankar om vardagsliv och
tro (Arkipäivän elämä ja usko - pohdintaa konferenssin jälkeen). Mer om konfrensens på s. 32.
46
nor från 24 länder. Temat för det gemensamma arbetet var
generationer och delat ansvar. Huvudtalare vid evenemanget var Christian Aid-organisationens ledare Loretta Minghella, som berättade om det arbete Christian Aid utför, samt biskop Jana Jeruma-Grinberga, som berättade om den evangelisk-lutherska kyrkan i Storbritannen. Outi Piiroinen-Backman representerade sektionen under evenemanget och hennes reserapport finns på webben på finska : www.ekumenia.
fi > Naiset ja ekumenia. Sektionen deltog också i den fotoutställning som ordnades för att fira EFECW:s jubileum. I utställningen fanns bilder av Pirkko Siili samt två bilder av Tiina Malinen, den ena från kvinnokonferensen i norska Stavanger år 2010 och den andra från sektionens evenemang
Luonto kumppanina (ung. Med naturen som partner, 2010),
som hölls på Helsingfors ortodoxa lägercentral i Loppis.
Kvinnosektionens ställning som nationellt EFECW-forum fick en god start. Situationen blev redigare då föreningen EFECW:n Suomen foorumi ry lades ned år 2011. Kvinnosektionen har som nationellt forum också lutherska kyrkans stöd.
Ketko erbjuder en god kunskaps- och erfarenhetsgrund
och hjälper unga att bli ekumeniskt aktiva. Under utbildningen bekantar de sig med olika kyrkor och samfund i både teori och praktik. Kursdeltagarna får ingående insikter i
den ekumeniska rörelsen, i förutsättningarna för internationell verksamhet, kristet livt och aktuella frågor, samtliga belystar ur många olika synvinklar. Ketko genomförs under fyra veckoslut under ett läsår. I den kurs som avslutades på våren deltog 15 personer i Helsingfors och 9 i Joensuu. På hösten inledde 11 personer kursen i Helsingfors och 9 i Joensuu.
Den ekumeniska kursen Ketko Pro som var avsedd för
personer som arbetar med ungdomsarbete i församlingar eller är lärare i religion kunde inte ordnas på grund av ett alltför långt antal anmälda. Man fattade beslutet att avstå från
Ketko Pro-konceptet och i stället utveckla den vanliga Ketko-kursen så den också lämpar sig för yrkesmänniskor. Information om Ketko-kursen gick ut via kyrkans utbildningskalender.
5.4 Ungdomssektionen
Sektionen är en av de mest aktiva medlemmarna i Ekumeniska ungdomsrådet i Europa (Ecumenical Youth Council in
Europe, EYCE). Sektionens sekreterare för internationella
ärenden, Sini Tyvi, skötte om informeringen kring EYCE:s
evenemang på sektionens webbsida och på Facebook. Hon
var också medlem i EYCE:s styrelse.
Teman på EYCE:s utbildningar var mänskliga rättigheter, miljö- och klimaträttvisa, kampen mot fattigdom, religionsdialog samt könsfrågor. Efter några mer stillsamma år
dletog flera finländare igen i utbildningarna. I planeringsteamet för evenemaget Human Rights for Everyone? Right!
som ordnades i Palermo i Italien i mars medverkad eLaura Huovinen. Huovinen deltog också i EYCE:s och Organisationen för unga muslimer i Europa FEMYSO:s gemensamma religionsdialogevenmang Acting Together to Overcome Poverty i september i Paris i Frankrike. Sektionen var
EYCE:s partner i utbildningen Taking Steps Towards Ecologically Responsible Society som ordnades i Minsk i Vitryssland i juni. Koulu-tuksen suunnittelutiimissä oli Suvi-Tuulia Vaara. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat Suomesta Marjut Mulari, Elina Tyynelä sekä Vilma Vuorio.
I oktober ordnade EYCE en kontaktpersonsträff i Warszawa i Polen. Som medlem i EYCE:s styrelse deltog Sini
Tyvi i träffen, där man diskuterade medelanskaffning och
EYCE:s miljökampanj.
I maj genomfördes en studieresa till Tallinn, där sektionen besökte Estlands ekumeniska ungdomsråd. Deltagarna
träffade generalsekreteraren för Estlands kyrkliga råd (Eesti Kirikude Nõukogu) Ruudi Leinus och medlemmar i Ungdomsrådet. Ett eventuellt samarbete mellan ungomssektio-
Internationella kontakter
Sektionens syfte är att främja ekumeniskt ungdomsarbete,
utbildning och fostran i Finland och erbjuda ungdomar möjlighet att delta i ekumenisk verksamhet både nationellt och
internationellt.
Ordförande var Henri Järvinen (ev.luth.), vice ordförande var Vlada Wahlstén (ort.) och sekreterare var Arto Nuutinen (ev.luth.), som också var sektionens sekreterare för
religionsdialog tillsammans med den andra sekreteraren för
religionsdialog Marjo Salmela. Utbildningssekreterare för
Helsingfors var Laura Tiitu (ev.luth.) och Marja-Riitta Ojala
(ev.luth.) samt under vårterminen Matleena Ikola (ev.luth.);
i Joensuu sköttes uppgiften av Tiina Kinnunen (ev.luth.). Sekreterare för internationella ärenden var Kalle Kuusniemi
(ev-luth.) och Sini Tyvi (ev.luth.). Informatörer var AnnaRiina Hakala (kat.) och Sini-Maaria Kauppi (ev.luth.) Sektionen samlades till åtta möten.
Ketko™
Ketko är ett utbildningsfprogram för ekumenik och internationellt arbete som också är ett registrerat varumärke. Ketko-utbildning ordnades i Helsingfors och Joensuu. Kursen
i Helsingfors ordnades i samarbete med Koulutuskeskus
Agricolan och i Joensuu med Finlands Kristliga Studentförbund (FKS) och Ortodoxa studentförbundet (OOL). För avlagd kurs får man studiepoäng vid de teologiska fakulteterna vid Helsingfors och Joensuus universitet samt Diakoniayrkeshögskolorna.
47
nen och Ungdomsrådet diskuterades, b.l.a. ett eventuellt estniskt deltagande i en Ketko-kurs i Finland och en senare utvidgning av Ketko-programmet till Estland. I studieresan
deltog nio sektionsmedlemmar.
om hur unga medlemmar i olika kyrkosamfund lever ut sin
tro. En upplaga på 200 DVD-skivor av filmen producerades och marknadsfördes för ungdomsarbetet i församlingar.
Evenemang
Religionsdialog för unga
I februari ordnades debatten ”Grab the future! Youth as engineers of change in Botswana and in Finland” i samarbete
med Finlands Kristliga Studentförbund. Jippot handlade om
ungdomars möjligheter att påverka och var framför allt avsett för personer som studerar ungdomsarbete. Inledningsanföranden hölls av Steven Taukobong och Lawrence Dibe
från Botswana, båda anställda av lutherska kyrkan.
Sektionen deltog i organiseringen av den internationella
och ekumeniska evenemanget Taizé Helsinki. Den regionala satsningen var avsett för unga kristna i Norden och Baltikum och lockade mer än 1 000 deltagare från 27 olika länder. Taizé Helsinki var en stor succé och också ett banbrytande evenemang i det kyrkliga livet i Finland. Helsingfors
kyrkliga samfällighet och många församlingar i huvudstadsregionen var med och stödde evenemanget.
Sektionens religionsdialogssekreterare representerar unga
kristna i nätverk för religionsdialog och kommer tillsammans med unga i andra religiösa samfund på idéer för hur
man kunde främja en dialog mellan olika religioner, minska
fördomarna och bygga fred. Sektionen deltar i de viktigaste
nätvkerne för religionsdialog för unga.
I Religionsdialoggruppen för unga ingår sektionen tillsammans med Finlands Kristliga Studentförbund, Finlands
muslimska råd och muslimförbundet Suomen Muslimiliitto.
Gruppen ordnade en paneldebatt på Finlands Socialforum
under rubriken Mihin uskonnonvapautta tarvitaan? (Vad behövs religionsfrihet till?) där unga muslimer och krisna fick
utbyta tankar kring hur religionsfriheten förverkligas i Finland. I tillställningen deltog 35 personer. I samband med
evenemanget publicerade gruppen ställningstagandet Oikeus uskoa, vapaus keskustella (Rätt att tro, frihet att debatter), som senare överräcktes till undervisningsminister Jukka Gustafsson.
På Världen i byn-festivalen i maj genomförde Religionsdialoggruppen för unga ett Dialogkafé där unga kristna och
muslimer gav människor tillfälle att träffa personer som tror
på ett annat sätt än de själva samt diskutera religion och religionsfrihet. Dialogkaféet nådde uppskattningsvis 300 festivalbesökare.
I september deltog sektionen i arrangemangen av en
workshop om religionsdialog i samband med evenemanget
Taizé Helsinki. I paneldebatten under workshopen deltog en
muslim, en katolik och en lutheran.
5.5 Sektionen för lärofrågor
Syftet med sektionen för lärofrågor är att erbjuda ERF:s
medlemskrets möjlighet till interaktion för att främja lärofrågor. Sektionens uppgift är att hjälpa kyrkor och kristna
samfund att lära känna varandra, främja deras enhet och avlägsna fördomar. För att uppfylla sitt syfte följer sektionen
med den ekumeniska diskussionen hemma och utomlands
och särskilt Faith and Order-kommissionens verksamhet och
arrangerar ekumeniska seminarier och evenemang om aktuella lärofrågor.
Ordförande var Minna Hietamäki (ev.luth.) och vice ordförande var Esa Hyvönen (SHK). Vid årets första möte var
Heikki Repo (ev.luth.) sekreterare och därefter sköttes sekreterareuppgifterna av Arto Nuutinen (ev.luth.).
Sektionen samlades till fyra möten. Förutom att man diskuterade olika specifika lärofrågor arbetade sektionen med
att utveckla sektionsarbetet.
Sektionens första möte hölls på Hotell Helga i Helsinfors 15.3. I mötet ingick en överblick av debatten om bikt
och dess följder. Inledare var pastorn och forskaren Johannes Alaranta (ev.luth.) samt fader Mikael Sundkvist (ort.)
I samband med mötet i Helsingfors Saalem-församling
10.5 ordnades ett öppet seminarium under rubriken Karismaattinen kirkko (Karismatisk kyrka). Seminariet öppnades
av pastor Klaus Korhonen (SHK). Anföranden hölls av doktorand Samuel Ruohomäki (SHK), kyrkoherde Mikko Matikainen (ev.luth.) samt teol.dr. Pekka Metso (ort.). Dessutom fick deltagarna se en videofilm om karismatisk katoli-
Informationsarbete
Information om verksamheten spreds på webbplatsen www.
nuortenekumenia.fi. En viktig informationskanal var också
Facebooksidan Nuorten ekumeniaa. Informationsarbetet var
aktivt både på finska och på svenska. Informationsarbetet fokuserade i huvudsak på evenemang i Helsingfors och Åbo.
Dokumentärfilm
En förhandsvisning av dokumentären Pyhää arkea (Helig
vardag), som blev klar i december 2011, ordnades på rådplägningsdagarna för kyrkans barn- och ungdomsarbete i Jyväskylä i januari. I evenemagnet deltog 65 personer. Filmpremiären ordnades på biograf Orion 13.2. Filmen handlar
48
och att främja den lokala ekumeniken.
Som ordförande fungerade Maria Sten (ev.luth.), viceordförande Jan Edström (bapt.) och som sekreterare Sara Torvalds (kat.).
Fyra möten hölls. Vid mötena delades aktuell information från de olika samfunden och om gemensamma ekumeniska evenemang som Ansvarsveckan och den nordiska ekumeniska kvinnokonferensen.
Ansvarsveckans tema var En trygg plats att tro och leva.
Projektsekreterare Jan Edström har kontinuerligt informerat om Ansvarsveckan och de olika evenemangen under den.
Maria Sten deltog i planeringen och genomförandet av
den nordiska ekumeniska kvinnokonferensen som hölls i
Helsingfors i augusti. Konferensen samlade ca 90 kvinnor
från hela Norden. Avslutningsgudstjänsten bandades för radio Vega och sändes i september.
Under året planerades och förbereddes också det ekumeniska seminarium som hålls i februari 2013 i Åbo. Medarrangörer är religionsforumet RESA och teologiska fakulteten vid Åbo Akademi.
cism. Seminariet avslutades med en diskussion under ledning av Esa Hyvönen.
Sektionens tredje möte hölls 27.9 på Lojo evangelisklutherska församlings församlingsgård. Temat för mötet var
exorcism och ondska. Samfundens syn på temat illustrerades av anföranden av monsignore Marino Trevisini (kat.),
prosten Timo Lehmuskoski (ort.) samt prosten och psykoterapeuten Markku Yli-Mäyry (ev.luth).
Årets sista möte hölls 22.11 i Tampereen Baptistiseurakunta i Tammerfors. Forskare Jussi Sohlberg (ev.-luth.) från
Kyrkans forskningscentral höll ett anförande om kyrkor som
är oberoende av kyrosamfund. Sektionen kommer att ta upp
samma tema under sitt öppna seminarium i september 2013.
5.6 Sektionen för lokalekumenik
Sektionens syfte är att erbjuda ERF:s medlemskrets och
kristna i olika kyrkor och samfund möjlighet till interaktion
för att främja den lokala ekumeniken.
Ordförande var Arto Kortemaa (fri.), vice ordförande var
Arto Penttinen (ev.luth.) och Matti Wallgrén (ort.) medan
Veijo Koivula (ev.luth.) var sekreterare.
Sektionen samlades till tre möten och diskuterade aktuella ekumeniska frågor samt lokalekumenisk verskamhet på olika håll i vårt land. Centrala teman var ekumeniska böneveckan för kristen enhet, ekumeniska ansvarsveckan och världsböndagen. Sektionen har strävat efter att stå i
nära kontakt med den lokala ekumeniken överallt i Finland.
Det tionde Lokalekumeniska forumet ordnades i Jyväskylä 24.9. Forumet hölls i det ortodoxa församlingscentret;
avslutningsandakten hölls i Taulumäki kyrka. Med anledning av Finska Bibelsällskapets 200-årsjubileum var temat
för forumet Bibeln, som diskuterades ekumeniskt ur liturgiska, läromässiga och personliga synvinklar.TM, FM Maria Takala-Roszczenko (ort.), rektor Taina Karhu (hell.) och
DI, utbildare Kari Valkonen (ev.luth.) höll seminariets anföranden.
Under forumet bekantade sig fyrtiotalet deltagare också med lokalekumeniska satsningar och utbytte erfarenheter
från olika delar av landet. Pastorerna Ansku Jaakkola (adv.)
och Eivor Pitkänen (ev.luth.) berättade om ekumeniken i Jyväskylälä och dess historia. Närmare information om det lokalekumeniska forumet finns på ERF:s webbplats.
5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik
Sektionens syfte är att erbjuda ERF:s svenskspråkiga medlemmar, observatörer och partnerorganisationer möjlighet
till interaktion, att behandla aktuella ekumeniska frågor ur
de svenskspråkiga samfundens och Borgå stifts synvinkel,
49
6 Möten och förvaltning
6.1 Vårmöte
kokonferensen, teol.dr. Guy Liagre, ordförande för Estlands
kristliga råd, biskop Einar Soone, rådets vice ordförande
pastor Joosep Tammo och generalsekreterae Ruudi Leinus
samt generalsekreteraren för Sveriges kristna råd, pastor Karin Wiborn.
ERF:s ordförande biskop Teemu Sippo SCJ fäste i sitt
öppningsanförande uppmärksamhet vid att det hade gått
exakt 50 år sdedan Andra Vatikankonciliet öppnades. Konciliet som förnyade Katolska kyrkan påverkar ständigt hela
kristhenheten i och med att det ålade och inspirerade katoliker att delta i det ekumeniska arbetet.
Höstmötet behandlade i enlighet med ERF:s stadgar upp
verksamhetsplan och budget för år 2013 och godkände en
komprimerad form av Ekumenikens takt och ton. Mediemissionsorganisationen Medialähetysjärjestö Sanansaattajat SANSA:s ansökan om att bli ERF:s partnerorganisation
godkändes. SANSA stöder mediarbete i Asien, Afrika och
Europa på 42 språk och de insatserna bidrar till sin natur till
det ekumeniska samarbetet mellan olika kyrko- och konfessionella samfund. SANSA samarbetar med närmare 40 kyrkor och organisationer och verkar då med en luthersk identitet som kopplas till respekt för andra konfessioner och syner
för att uppnå kristen enhet.
Generalförsamlingen valde ERF:s styrelse för åren
2013–2015. Som ordförande återvaldes biskop Teemu Sippo SCJ från Katolska kyrkan. Även vice ordförandena blev
återvalda: Evangelisk-lutherska kyrkans representant biskop Matti Repo (suppleant: pastor Antti Kruus), Ortodoxa kyrkans representant TM Outi Vasko (suppleant: överdiakon Juha Lampinen), Missionskyrkans i Finland representant pol.dr. Markus Österlund (suppleant: teol.dr. LeifGöte Björklund, Finlands svenska metodistkyrka). Till styrelsemedlemmar valdes följande personer (suppleanter inom parentes): teol.dr. Minna Hietamäki (teol.lic. Veijo Koivula), Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland; teol.dr. Tomi
Karttunen (teol.dr. Päivi Jussila), Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland; Biskop Simo Peura (Domprost Matti Poutiainen), Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland; Pastori Soile
Salorinne, Suomen Metodistikirkko (Samfundsledare Hannu Vuorinen, Suomen Vapaakirkko). Till personlig suppleant
för biskop Teemu Sippo SCJ valdes generalvikarie Raimo
Goyarrola, som är ny i styrelsen. Även suppleanten Leif-Göte Björklund är ny. Minna Hietamäki och Soile Salorinne
har tidigare varit suppleanter men blev nu valda till ordinarie
styrelsemedlemmar.
Höstmötet tillsatte för treårsperioden 2013–2015 sju sektioner som är de samma som udner föregående period: Sektionen för etiska frågor, Sektionen för fostran, Ungdomssektionen, Kvinnosektionen, Sektionen för lärofrågor, Sektionen för lokalekumenik och Sektionen för finlandssvensk
ekumenik.
Vårmötet hölls 27.4 och värdar var den evangelisk-lutherska
och pingstförsamlingen i Kervo. Patsen var församlingsgården i Savio. Mötesarbetet inleddes med ord av missionssekreterare Virpi Paulanto och pastor Samuli Koivuranta.
Utmärkelsen Den ekumeniska gärningen 2011 gick till
församlingarna Turun Helluntaiseurakunta och Mikaelinseurakunta i Åbo för att de hade valt att fira sina respektive 90-årsjubileum som en gemensam fest mitt i stadens vimmel.
ERF:s och dess partners rikliga publikationsverksamhet
presetnerades. De personer som bidragit till de nya publikationerna tackades. Av författarna till boken Laskiaisesta
pääsiäisen iloon (Från fastlag till påskglädje) fanns Marianne Kantonen och Veijo Koivula på plats, medan förläggaren Suomen Lähetysseuran kustantamo representerades
av Stella Rauhaniemi. Vallfärdsboken Pienen pyhiinvaelluskirjas författare Kalle Elonheimo tackades, liksom Kirjapajas representant Tuula Tervamaa. Ungdomssektionens dokumentärfilm Pyhää arkea (Helig vardag) noterades och tacket
mottogs av sektionens ordförande Henri Järvinen. Cd-skivan Vingar fick likaså uppmärksamhet och tacket mottogs av
Jan Edström, som gjort en stor insats för skivans tillblivelse.
Temat för vårmötesseminariet var bibelöversättning, för
att markera Bibelsällskapets 200-årsjubileum. Fokus låg på
Hepreerbrevets 13 kapitel, verserna 20–21. Pastorn i den
finska pingstförsamlingen i Kervo, Keravan Helluntaiseurakunta, M.Th. Esa Hyvönen talade under rubriken Eksegetiikasta käännökseen (Från exegetik till översättning). Teol.dr.
Seppo Sipilä från Finska Bibelsällskapet jämförde i sin tur
de finska bibelöversättningarna under rubriken Käännösten
takana: Suomenkieliset Raamatut vertailussa. Översättare
Heikki Jäntti från RKI/Avainmedia talade om översättning
till minoritetsspråk under rubriken Käännös kansan käteen:
Esimerkkejä suomalais-ugrilaisesta käännösprosesseista
(Att översätta för folket: Exempel på finsk-ugriska översättningsprocesser). Företagaren Outi Piiroinen-Backman sammanfattade huvudpunkterna i det intressanta programmet.
Mötet avslutades med en andakt av Virpi Paulanto och
artisten Jukka Leppilampi. Efter den långa mötesdagen gav
biskop Teemu Sippo SCJ deltagarna en välsignelse.
6.2 Höstmöte
Höstmtöet hölls 11–12.10 i Tammerfors och värdar var det
lutherska stiftet, staden och den ekumeniska arbetsgruppen
i staden. Även den lutherska kyrkliga samfälligheten och
den ortodoxa församlingen i Tammerfors visade deltagarna
gästvänlighet.
I mötet deltog generalsekreteraren för Europeiska kyr50
6.3 Styrelsen
Den ekumeniska kvällskyrkan som ingick i programmet under höstmötets första dag hölls i Finlaysons kyrka i
ett före detta industriområde i centrum av Tammerfors. Finlaysons kyrka är Barnens katedral för de lutherska församlingarna. Barnarbetsledare Raija-Liisa Vuori berättade om
kyrkans historia och nuläge och det var också hon som ledde gudstjänsten i kyrkan. Barngruppen Joyseeds tolkade bibeltexter med sång och dans. Bland kyrkfolket fanns förutom deltagare i höstmötet också ett stort antal barnfamiljer.
Gudstjänsten avslutades med en välsignelse av biskoparna
Arseni, Matti Repo och Teemu Sippo SCJ.
Stadsfullmäktiges ordförande, samh.dr. Irene Roivainen
hälsade höstmötesdeltagarna välkomna till stadens mottagning till Tammerfors anrika rådhus och höll ett tal som andades värme.
Fredagen 12.10 samlades deltagarna i Tammerfors ortodoxa församling. Bönestunden inför arbetet hölls i Helige Alexanders av Neva och Helige Nikolaos kyrka. Bönen
förrättades av fader Heikki Honkamäki och den ekumeniska kantorkvartettten Psalloume. Kvartetten leddes av kantor
Heikki Hattunen och den uppträdde också i samband med
seminariet. Fader Heikki berättade om kyrkans färggranna
historia.
Seminariet Levande stenar – ett andligt husbygge (1 Pet.
2:4–10) ställde frågan vad kyrkan är som helige Andes gemenskap och vad det innebär att vara medlem i kyrkan. Seminariet hölls i ortodoxa församlingens Nikolajsal. Temat
var liksom vårmötesseminariet kopplat till Finska Bibelsällskapets 200-årsjubileum. Journalisten Maria Hattunen, ort.,
och församlingsledare Usko Katto från Suomen Helluntaikirkko var konferencierer för seminariet. Professor Alexander M. Schweitzer, ledare bibelöversättningsarbetet på
Förenade Bibelsällskapen, höll ett anförande om det påvliga
dokumentet Verbum Domini under rubriken På väg mot en
ny biblisk vår. Cay-Håkan Englund, luthersk församlingspastor och doktorand vid Åbo Akademi talade om Andedopet i den tidiga kyrkan. Koordinatorn för verksamheten för
unga vuxna vid Tammerfors evangelisk-lutherska församling Timo Pöyhönen talade om Den kristna församlingens
möjligheter att nå ut till unga vuxna.
Utgivningen av den finska utgåvan av påven Benedikt
XVI:s apostoliska förmaning Verbum Domini (Jumalan sana) var en del av seminariet. Boken utgavs av Katolsk informationstjänst med stöd från Finska Bibelsällskapet. Generalsekreterare Markku Kotila presenterade verket och dess
finska översättare teol.lic. Katri Tenhunen.
Höstmötet avslutades med en kyrkrundtur per buss.
Rundturen inleddes i ortodoxa kyrkan och fortsatte sedan till
baptistkyrkan, Messuby gamla kyrka, Nokia Missio Chuch,
adventskyrkan, katolska kyrkan och domkyrkan.
Styrelsen höll fem möten, av vilka ett sköttes per e-post.
Mötena hölls i Helsingfors, utom ett som hölls i Estland.
Ordförande var biskop Teemu Sippo SCJ (kat.) och hans
suppleant var generalvikarie Wieslaw Swiech (kat.)
Vice ordföranden var:
Biskop Matti Repo (ev.luth.) och hans suppleant var pastor Antti Kruus (ev.luth.)
Teol.mag. Outi Vasko (ort.) och hennes suppleant var
överdiakon Juha Lampinen (ort.)
Stats.dr. Markus Österlund (missionskyrkan) och hans
suppleant var pastor Mayvor Wärn-Rancken (met.)
Övriga styrelsemedlemmar var:
Teol.dr. Päivi Jussila (ev.luth.) och hennes suppleant var
teol.lic. Veijo Koivula (ev.luth.)
Teol.dr. Tomi Karttunen (ev.luth.) och hans suppleant var
teol.dr. Minna Hietamäki (ev.luth.)
Biskop Simo Peura (ev.luth.) och hans suppleant domprost Matti Poutiainen (ev.luth.)
Samfundsledare Hannu Vuorinen (fri.) och hans suppleant pastor Soile Salorinne (met.)
6.4 Ekonomi
Räkenskapsperioden uppvisade ett överskott på 9 315,89
euro (överskottet under föregående räkenskapsperiod var
940,57 euro) och det egna kapitalet uppgick i slutet av året
till 36 638,87 euro (27 322,98 euro). Fondkapitalet i slutet av
året var sammanlagt 20 736,81 euro (20 736,81 euro).
Föreningen och dess fondmedel har i huvudsak deponerats i en placeringsförsäkring med låg risk. Räkenskapsperiodens intäkter var 433 426,37 euro (föregående räkenskapsperiod 388 927,77 euro), vilket var en ökning på 11,4 %
jämfört med året innan. Församlingarnas andel av alla intäkter uppgick till 39,2 % (46,9 %). Statsbidragsandelen uppgick till 14,1 % (10,6 %) och medlemssamfundens andel till
36,7 % (38 %) av intäkterna. Kollekternas andel av intäkterna var 39,1 % (43,8 %) medan medlemsavgifterna var 28,2
% (29,7 %).
Officiella kollekter från församlingarna uppgick till 165
367,92 euro (163 991,64 euro) medan de fria kollektmedlen
var 4 108,41 euro (6 479,84 euro) och budgetstödet 7 740,00
euro (6 520,00 euro). Donationer uppgick till 1 070,00 euro (1 720,00 euro). Statstödet uppgick till sammanlagt 61
000,00 euro (41 000,00 euro). Intäkterna från medlemssamfunden var 159 038,23 euro (147 661,89 euro). Föreningens
ränteinkomster från placerings- och finansieringsverksamhet var 2 614,34 euro (2 507,67).
Verksamhetsutgifterna för räkenskapsperioden var 424
110,48 euro (387 987,20 euro under föregående räkenskaps51
period) vilket innebar en ökning på 9,3 % jämfört med året
innan. Löner och arvoden med biutgifter uppgick till 258
418,12 euro (232 866,21 euro) inklusive löner och arvoden
samt biutgifter för övriga verksamhetsområden. Avskrivningarna på anläggningstillgångar uppgick till 101,62 euro
(135,49 euro).
Ansvarsveckans utgifter var 87 742,63 euro (77 768,94
euro), och de minskade med 12,6 % jämfört med året innan.
Utgifterna för övrig egentlig verksamhet var 67 715,27 euro (40 706,76 euro), och ökade med 66,3 %. Kostnaderna
för stödfunktioner och allmän förvaltning var 85 604,12 euro (90 592,48 euro), och de minskade med 5,5 %. Utgifterna
för placerings- och finansieringsverksamhet var 256,45 euro (243,55 euro).
Generalsekreterare var Heikki Huttunen medan SirpaMaija Vuorinen var förvaltningssekreterare. Perry Johansson var deltidsanställd ekonom, projektsekreterare för Ansvarsveckan på deltid var Anna Hyvärinen medan Jan Edström var visstids- och deltidsanställd projektsekreterare på
svenska för Ansvarsveckan.
Teol. stud. Matleena Ikola (2.1.– 29.2.) ja teol. stud. Kira
Hatanpää (f.o.m 1.3) kom till kansliet varje vecka och läste tidningarna och sparade de för ekumeniken viktigaste artiklarna i ERF:s urklippsarkiv. Kansliet fortsätter urklippsarkivtraditionen från 1970-talet. Urklippsböckerna tjänar
på ett fungerande sätt det ekumeniska vardagsarbetet. Teol.
stud., jur. mag. Marjo Waismaa uträttade sin teologpraktikum i kansliet 2.1.– 29.2. Hennes arbetsuppgifter tillhörde mestadels Ansvarsveckan. Praktisk arbetslivsorientering
(PRAO) som ingår i grundskolans högstadium genomfördes
av niondeklassisten Aida Hanifi från Kilonpuiston koulu under perioden 22.10–2.11.
6.5 Personal
ERF:s kansli sköter ett stort arbetsfält. Kansliets insatser är
ett arbete som ofta inte märks innan det blir ogjort. Det dagliga arbetet består av konsultation, information och ekumenisk källhandledning. ERF:s kansli skötte otaliga kontakter till såväl evangelisk-lutherska kyrkans kyrkostyrelses olika avdelningar som andra medlemskyrkor och främjade det
ekumeniska samarbetet i stort som smått. ERF bedrev genom sina sektioner och i samarbete med sina samarbetsparter
− trots små personresurser − en bred verksamhet som erbjöd
ekumenisk expertis på många områden till nytta för kyrkor
och samhället.
7 Medlemskap
ERF är observatör (associated council) i Kyrkornas Världsråd
och Konferensen för europeiska kyrkor. ERF har också en
representant i Svenska Bibelsällskapets huvudmannaråd.
ERF är medlem i Utbildningscentret Agricola, som är sa-
marbetspart i bl.a. utbildningsprogrammet KetkoTM. ERF
är grundande medlem i Uskontojen yhteistyö Suomessa –
USKOT-foorumi – Religionernas samarbete i Finland RESA-forumet rf.
52
Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry
Ekumeniska Rådet i Finland rf
TASEKIRJA
1.1.–31.12.2012
Tuloslaskelma........................................................... 54
Tase........................................................................... 59
Tilinpäätöksen allekirjoitus...................................... 61
Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä........................ 61
Avustukset................................................................ 62
53
TULOSLASKELMA
1.1.–31.12.2012 1.1.-31.12.2011
VARSINAINEN TOiMINTA
TIEDOTUS
TUOTOT
5000 JULKAISUTULOT
2 587,00
1 728,00
TUOTOT
2 587,00
1 728,00
KULUT
6030 JULKAISUJEN PAINATUS
-1 952,19
-1 816,32
6031 JULKAISUT MYYNTIIN
-944,00
-1 691,66
6032 INTERNET KOTISIVU
-971,80
-922,50
6033 KÄÄNNÖSTYÖT
-2 745,36
-1 642,05
KULUT
-6 613,35
-6 072,53
TIEDOTUS YHTEENSÄ
-4 026,35
-4 344,53
VASTUUVIIKKO
TUOTOT
5260 VALTIONAVUSTUS
45 000,00
32 000,00
5261 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
0,00
2 000,00
5265 KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ
0,00
2 000,00
TUOTOT
45 000,00
36 000,00
KULUT
HENKILÖSTÖKULUT
6250 PALKKA- JA SOSIAALIKULUT
-55 353,53
-46 394,63
6251 MATKA- JA MAJOITUSKULUT
-1 433,97
-588,67
6255 MUUT HENKILÖKULUT
0,00
-20,00
HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ
-56 787,50
-47 003,30
OSTETUT PALVELUT
6260 PALKKIO- JA SOSIAALIKULUT
-3 463,80
-2 944,50
6261 MATKA- JA MAJOITUSKULUT
-3 431,28
-2 379,94
6262PÄIVÄRAHAT
0,00
-442,00
OSTETUT PALVELUT YHTEENSÄ
-6 895,08
-5 766,44
HALLINTOKULUT
6270PUHELIN
-960,00
-900,00
6272ATK
-336,00
-260,00
6274PANKKIKULUT
-84,00
-60,00
6275 KIRJALLISUUS JA LEHDET
-192,00
-180,00
6276 TOIMISTOKULUT
-1 560,00
-1 200,00
6277 SISÄINEN VUOKRA
-2 508,00
-2 400,00
HALLINTOKULUT YHTEENSÄ
-5 640,00
-5 000,00
MATERIAALIT JA MUUT HANKINNAT
6280 MONISTUS JA KOPIOiNTI
-572,06
-801,74
6281 POSTITUS JA RAHTI
-3 541,05
-2 600,00
6282 PAINATUKSET
-9 986,98
-10 939,68
6284 TAITTOKULUT
-2 205,39
0,00
MATERIAALIT JA MUUT HANKINNAT YHTEENSÄ
-16 305,48
-14 341,42
54
MUUT KULUT
6290SEMINAARIT
-32,98
-31,60
6291LEHTI-ILMOITUKSET
0,00
0,00
6292 VASTUUVIIKON TYÖRYHMÄ
-209,37
-226,08
6293LÄHETTILÄÄT
-990,52
0,00
6294MEDIAYHTEISTYÖ
0,00
-868,95
6295VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT
-21,80
-404,50
6296 INTERNET-KOTISIVU
-859,90
-1 651,65
6299 TEATTERIPROJEKTI
0,00
-2 475,00
MUUT KULUT YHTEENSÄ
-2 114,57
-5 657,78
KULUT
-87 742,63
-77 768,94
VASTUUVIIKKO YHTEENSÄ
-42 742,63
-41 768,94
USKONNONVAPAUS VASTAANOTTOKESKUKSISSA
TUOTOT
5300 KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ
1 504,45
0,00
TUOTOT
1 504,45
0,00
KULUT
HENKILÖSTÖKULUT
6300 PALKAT SOSIAALIKULUINEEN
-1 397,40
0,00
-1 397,40
0,00
MUUT KULUT
6320MATKAKULUT
-107,05
0,00
-107,05
0,00
USKONNONVAPAUS VASTAANOTTOK. YHTEENSÄ
0,000,00
USKONNONVAPAUS SUOMEN KEHITYSPOLITIIK.
TUOTOT
5350 ULKOASIAINMINISTERIÖ
3 638,94
0,00
TUOTOT
3 638,94
0,00
KULUT
HENKILÖSTÖKULUT
6350 PALKAT SOSIAALIKULUINEEN
-3 638,94
0,00
-3 638,94
0,00
USKONNONVAPAUS SUOMEN KEH.POL. YHT.
0,000,00
JAOSTOT
TUOTOT
5612 KASVATUSASIAIN JAOSTO
5 528,00
9 453,00
5615 NAISJAOSTO
36 916,00
3 670,00
5616 EETTISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO
0,00
500,00
TUOTOT
42 444,00
13 623,00
KULUT
6620 OPILLISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO
-121,50
-1 118,06
6622 KASVATUSASIAIN JAOSTO
-6 201,57
-11 740,74
6623 PAIKALLISEN EKUMENIAN JAOSTO
-148,51
-568,00
6625 NAISJAOSTO
-37 651,88
-5 391,22
6626 EETTISTEN KYSYMYSTEN JAOSTO
-618,85
-2 398,28
55
6627 SEKTIONEN FÖR FINLANDSSVENSK
0,00
-29,56
KULUT
-44 742,31
-21 245,86
JAOSTOT YHTEENSÄ
-2 298,31
-7 622,86
NUORISOJAOSTO
TUOTOT
5650 KIRKKOPALVELUT RY
553,93
459,35
5660 VALTIONAVUSTUS
6 000,00
7 000,00
5662 AVUSTUKSET
0,00
5 400,00
5663OSALLISTUMISMAKSUT
161,75
0,00
TUOTOT
6 715,68
12 859,35
KULUT
HENKILÖSTÖKULUT
6650 KOULUTUSSIHTEERIN PALKKIO
-450,00
-450,00
6651 SIHTEERIN PALKKIO
-450,00
-450,00
-900,00
-900,00
MUUT KULUT
6670 KETKO
-628,48
-1 168,52
6671 TIEDOTUS
-544,15
-3 272,75
6672 EKUMEENINEN TYÖRYHMÄ
-610,85
-678,20
6673 KANSAINVÄLINEN TYÖRYHMÄ
-685,18
-455,06
6675 JÄSENMAKSUT
-1 333,00
-1 295,00
6678 DOKUMENTTIPROJEKTI
-1 774,56
-6 968,84
6679 MUUT KULUT
-5 640,00
-7 980,00
-11 216,22
-21 818,37
NUORISOJAOSTO YHTEENSÄ
-5 400,54
-9 859,02
KESKUSTOIMISTO
TUOTOT
5700 MUUT TUOTOT
17 067,63
17 411,30
5710 SISÄISET KULUKORVAUKSET
11 280,00
13 060,96
TUOTOT
28 347,63
30 472,26
HENKILÖSTÖKULUT
6700 PALKAT
-206 000,00
-186 148,83
6701 SISÄISET PALKAT
65 336,61
50 689,13
6702 PALKKIOT
-7 301,91
-6 601,31
6703 ELÄKEVAKUUTUSMAKSUT
-35 471,08
-31 149,10
6704 HENKILÖVAKUUTUKSET
-2 975,10
-2 525,30
6705 SOSIAALIKULUT
-4 367,21
-3 951,42
6706 LOMAPALKKAVARAUS
-2 302,82
-2 490,25
-193 081,51
-182 177,08
TOIMISTOKULUT
6720 VUOKRAKULUT
-15 681,36
-15 373,92
6721 POSTITUS
0,00
-2 658,84
6722 PUHELIN
-6 008,75
-5 819,59
6723 ATK-KULUT
-2 536,41
-1 860,03
6724ATK-LEASING
0,00
-539,49
6725 MONISTUS JA KOPIOINTI
0,00
-1 506,99
56
6726 KOPIOKONELEASING
-9 894,70
-6 668,27
6727PANKKIKULUT
-652,14
-470,42
6728 KIRJALLISUUS JA LEHDET
-1 210,34
-1 414,33
6729 MATKAKULUT
-12 232,17
-13 867,86
6730 KOKOUSKULUT
-3 657,89
-2 489,37
6731 SEMINAARIT
0,00
-1 619,57
6732 JÄSENMAKSUT
-1 531,00
-1 078,00
6717 KALUSTON POISTO
-101,62
-135,49
6734 KM-KORVAUKSET
-2 957,40
-4 013,04
6735 SUHDETOIMINTAKULUT
-902,04
-1 884,90
6736 TILINTARKASTUSKULUT
-1 574,40
-1 476,00
6737 PÄIVÄRAHAT
-4 108,00
-6 442,00
6738TYÖTERVEYDENHUOLTO
-286,63
-903,29
6739 MUUT TOIMISTOKULUT
-9 778,84
-8 213,98
6740HENKILÖSTÖKOULUTUS
0,00
-244,15
6741 VAPAAEHTOISET HENKILÖSTÖKULUT
0,00
-657,01
6742PUHELINETU
0,00
-240,00
6743PÄIVÄRAHAKORVAUKSET
234,75
0,00
MUUT YHTEISET MENOT YHTEENSÄ
-72 878,94
-79 576,54
KESKUSTOIMISTO YHTEENSÄ
-237 612,82
-231 281,36
HALLINTO TUOTOT
5750 OSALLISTUMISMAKSUT
11 178,00
10 487,00
TUOTOT
11 178,00
10 487,00
KULUT
6770 MATKAKULUT
-1 770,66
-940,76
6771 RUOKA/MAJOITUSKULUT
-5 689,82
-6 984,29
6779 MUUT KULUT
-5 366,32
-3 307,34
KULUT
-12 826,80
-11 232,39
HALLINTO YHTEENSÄ
-1 648,80
-745,39
KULUJÄÄMÄ
-293 729,45
-295 622,10
VARAINHANKINTA
TUOTOT
7000 LUTERILAISEN KIRKON KOLEHTI
165 367,92
163 991,64
7100 MUUT KOLEHDIT
4 108,41
6 479,81
7101 LAHJOITUKSET
1 070,00
1 720,00
7150 JÄSENMAKSUT
122 390,00
115 600,00
TUOTOT
292 936,33
287 791,45
VARAINHANKINTA YHTEENSÄ
292 936,33
287 791,45
KULUJÄÄMÄ
-793,12
-7 830,65
SIJOITUSTOIMINTA
TUOTOT
7400 KORKOTUOTOT
2 614,34
2 507,67
TUOTOT
2 614,34
2 507,67
57
KULUT
7900 MUUT SIJOITUS- JA RAHOITUSKULUT
-245,33
-256,45
KULUT
-245,33
-256,45
SIJOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ
2 369,01
2 251,22
KULUJÄÄMÄ
1 575,89
-5 579,43
YLEISAVUSTUKSET
TUOTOT
8200 YLEISAVUSTUKSET
7 740,00
6 520,00
TUOTOT
7 740,00
6 520,00
YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ
7 740,00
6 520,00
TILIKAUDEN TULOS
9 315,89
940,57
TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ
9 315,89
940,57
58
TASE
VASTAAVAA
31.12.2012
31.12.2011
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEELLISET HYÖDYKKEET
KONEET JA KALUSTO
1550 KONEET JA KALUSTO
406,47
541,96
1595 KALUSTON POISTO
-101,62
-135,49
KONEET JA KALUSTO
304,85
406,47
AINEELLISET HYÖDYKKEET
304,85
406,47
SIJOITUKSET
MUUT SAAMISET
1950 KALEVA SIJOIT.OPTIMI 801-84265
60 688,86
58 116,51
MUUT SAAMISET
60 688,86
58 116,51
SIJOITUKSET
60 688,86
58 116,51
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
60 993,71
58 522,98
VAIHTUVAT VASTAAVAT
SAAMISET
LYHYTAIKAISET
SIIRTOSAAMISET
2690 MUUT SIIRTOSAAMISET
3 342,71
5 843,23
SAAMISET YHTEENSÄ
3 342,71
5 843,23
RAHAT JA PANKKISAAMISET
2910 NORDEA 101830-74403
35 396,94
24 380,91
RAHAT JA PANKKISAAMISET
35 396,94
24 380,91
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
38 739,65
30 224,14
VASTAAVAA
99 733,36
88 747,12
59
TASE
VASTATTAVAA
31.12.2012
31.12.2011
OMA PÄÄOMA
RAHASTOT
ERITYISMÄÄRÄYKSIN RAJOITETUT RAHASTOT
3070 STIPENDIRAHASTO
20 018,02
20 018,02
3071 INGA-BRITA CASTRENIN RAHASTO
430,00
430,00
ERITYISMÄÄRÄYKSIN RAJOITETUT RAHASTOT
20 448,02
20 448,02
MUUT RAHASTOT
3091 ISÄ ROBERTIN RAHASTO
288,79
288,79
MUUT RAHASTOT
288,79
288,79
RAHASTOT
20 736,81
20 736,81
EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
3150 YLIJÄÄMÄ-/ALIJÄÄMÄJÄÄNNÖS
27 322,98
26 382,41
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
3155 TILIKAUDEN TULOS
9 315,89
940,57
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
57 375,68
48 059,79
VIERAS PÄÄOMA
LYHYTAIKAINEN
SIIRTOVELAT
4895 LOMAPALKKAVELAT
26 473,71
24 170,89
4900 MUUT SIIRTOVELAT
15 883,97
16 516,44
LYHYTAIKAINEN
42 357,68
40 687,33
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
42 357,68
40 687,33
VASTATTAVAA
99 733,36
88 747,12
60
Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2012, liitetiedot
2012
2011
Kokonaistuotot -ja kulut
kokonaistuotot
433 426,37
388 927,77
kokonaiskulut
424 110,48
387 987,20
yli/alijäämä
9 315,89
940,57
Henkilöstökulut
palkka- ja palkkiokulut
213 301,91
192 750,14
eläkevakuutusmaksut
35 471,08
31 149,10
muut sosiaalikulut
7 342,31
6 476,72
lomapalkkavarauksen muutos sosiaalikuluineen
2 302,82
2 490,25
Henkilöstökulut yhteensä
258 418,12
232 866,21
Tase 31.12.2012, liitetiedot:
Suunnitelmanmukaisina poistoina toteutetaan kalustossa 25 %:n
menojäännöspoistoa.
Sijoitukset on arvostettu välittömään hankintamenoon.
2012
2011
Sijoitukset
Muut sijoitukset
60 688,86
58 116,51
Markkina-arvo
60 688,86
58 116,51
Vastuusitoumukset
20122011
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
9 426,71
8 044,20
Myöhemmin maksettavat
37 706,82
32 176,80
Vastuusitoumukset yhteensä
47 133,53
40 221,00
Tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsinki 24.1.2013
Teemu Sippo
Matti Repo
Markus Österlund
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
varapuheenjohtaja
Minna Hietamäki
Tomi Karttunen
Soile Salorinne
Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki
27.3.2013
Frej Lobbas, KHT
Juhani Loukusa, KHT
61
MUUT LIITETIEDOT
Yleisavustukset
20122011
Helsingin ortodoksinen seurakunta
1 500,00
1 500,00
Lahden seurakuntayhtymä
500,00
500,00
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
500,00
600,00
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä
1 000,00
600,00
Vaasan seurakuntayhtymä
640,00
620,00
Espoon seurakuntayhtymä
500,00
500,00
Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä
600,00
0,00
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
0,00
600,00
Forssan seurakunta
400,00
400,00
Jyväskylän seurakunta
400,00
200,00
Tampereen ortodoksinen seurakunta
500,00
500,00
Kuopion ortodoksinen seurakunta
300,00
300,00
Turun ortodoksinen seurakunta
200,00
200,00
Joensuun ortodoksinen seurakunta
400,00
0,00
Taipaleen ortodoksinen seurakunta
300,00
0,00
Yleisavustukset yhteensä
7 740,00
6 520,00
Valtion erityisavustukset
2012
2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuorisojaosto6 000,00
7 000,00
Yhteensä
6 000,00
7 000,00
Projektit
2012
2011
Vastuuviikko
Ulkoasiainministeriön tiedotustuki
45 000,00
32 000,00
Opetus- ja kulttuuriministeriö
0,00
2 000,00
Kirkon Ulkomaanavun Säätiö
0,00
2 000,00
Yhteensä
45 000,00
36 000,00
Uskonnonvapaus Suomen kehityspolitiikassa
Ulkoasiainministeriö
10 000,00
Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa-projekti
Kirkon Ulkomaanavun Säätiö
5 000,00
Projektit yhteensä
60 000,00
36 000,00
SEN kolehtitulot 2009–2012
201220112010
2009
165 367,92 163 991,64
171 357,38
122 709,97
4 108,41
6 479,81
4 597,79
3 891,23
Yhteensä
169 476,33
170 471,45
175 955,17
126 601,20
62
Julistus kahdesta ekumeenisesta
rukouspäivästä vuonna 2013
heet muuttavat työtilaisuuksien perässä toiseen kaupunkiin
ja maahan, jopa toiseen maanosaan. Raamatun opetus ihmisten tasaveroisuudesta ja velvollisuudesta hyväksyä kaikki
erilaiset lähimmäiset on tinkimätön. Se tuomitsee ahneuden
ja kehottaa vieraanvaraisuuteen. Kristinusko haastaa huomaamaan lähimmäisen ja avaamaan ovia, jotta kaikki pääsisivät osalliseksi ihmisarvoisesta elämästä.
Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen
ja rauhaan. Jes. 42:1–4
Oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua
lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Profeetta Jesaja kirjoittaa
Herran palvelijasta, joka tuo oikeuden kansojen keskuuteen.
Hengen ohjaamana hän toteuttaa lähettäjänsä tahdon, kun
hän tinkimättä suorittaa tehtävänsä ja tukee heikkoja ja horjuvia. Herran palvelija saattaa kaikkialla oikeuden voimaan.
Kristinuskon mukaan tämä Herran palvelija on ennuskuva
Kristuksesta. Uuden testamentin julistama sovitus ja sovinto
koskevat paitsi ihmisen ja Jumalan suhdetta, myös meitä ihmiskunnan jäseninä ja osana luomakuntaa. Kristuksen seuraajien tulee olla Raamatun opettaman oikeudenmukaisuuden toteuttajia.
Jumalanpalveluksessa toteutuu kristillinen ihanne yhteisöstä. Koolla on seurakunta, jonka jäsenet kohtaavat toisensa tasaveroisina. Seurakunta kohtaa Kristuksen, joka kristinuskon mukaan on läsnä Raamatun sanassa ja pyhässä ehtoollisessa. Jumalanpalvelusyhteisö on avoin. Sinne ovat
kaikki tervetulleita ja sieltä palataan keskelle arkea, viemään
eteenpäin palvelemisen ja yhteisön henkeä.
Raamatun opetus oikeudenmukaisuudesta ja yhteisöllisyydestä voidaan ymmärtää myös eri uskontojen ja vakaumusten näkökulmista. Oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä toteuttavat ihmisoikeudet ovat yleismaailmalliset. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus työhön, hyvinvointiin
ja ihmisarvoiseen elämään. Kansanvalta ja oikeusvaltio yhteiskunnan perusperiaatteina luovat parhaat mahdollisuudet
ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tavoitteena on, että jokainen meistä on osallinen kotiympäristönsä, oman maansa ja
ihmiskunnan elämään. Olemme osa luomakuntaa, ja kestävä
suhde siihen on elämän jatkumisen edellytys.
Omassa lähiympäristössämme tarvitsemme rohkeutta
oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vahvistamiseen.
Tehtävämme on rakentaa ehyttä Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jossa jokaisella ihmisellä on oma arvokas paikkansa.
Ulkopuolisuudella ja osattomuudella on monet kasvot – kadotetusta vanhemmuudesta koulukiusaamiseen ja rasismiin,
päihderiippuvuuteen ja kyvyttömyyteen pärjätä arjessa. Liian monta kertaa se on purkautunut silmittömänä väkivaltana ja peruuttamattomina veritekoina. Nuorten syrjäytyminen
koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on polttava ja velvoittava haaste meille kaikille.
Työ syrjäytymistä ja osattomuutta vastaan koskettaa koko ihmiskuntaa. Oikeus ja velvollisuus tavoitella turvallista ja hyvää elämää itselleen ja lapsilleen kuuluu kaikille ihmisille. Toiveikkuus ja yritteliäisyys saavat talouden pyörät pyörimään. Se edellyttää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia,
joihin kuuluu vapaa liikkuvuus. Nämä asiat tulee nähdä kokonaisuutena, kun pohdimme siirtolaisuutta eurooppalaisena ja maailmanlaajana ilmiönä, sitä kuinka yksilöt ja per-
Helsingissä 30. lokakuuta 2012
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö
Plakat om två ekumeniska
böndagar år 2013
Livets Gud, led oss till rättvisa och fred. Jes. 42:1-4
Rättvisa och gemenskap hör till det mest centrala i Bibelns
budskap. Det är med rättvisa och ge-menskap människan
ska förhålla sig till sina medmänniskor och till skapelsen.
Profeten Jesaja skri-ver om Herrens tjänare, som ska föra ut
rätten till folken. Ledd av Anden fullföljer han sin sändares
vilja, när han utan att ge efter utför sin uppgift och stöder de
svaga och vacklande. Herrens tjänare för ut rätten överallt.
Enligt kristna tron är den Herrens tjänare som Jesaja talade
om en profetia om Kristus. Den försoning som Nya testamentet förkunnar gäller inte bara relationen mellan människa och Gud, utan också oss inom mänskligheten och som en
del av skapelsen. Kristi efterföljare bör förverkliga den rättvisa som Bibeln lär ut.
I gudstjänsten förverkligas det kristna idealet om gemenskap. Församlingen är samlad och alla med-lemmar möts
som jämlikar. Församlingen möter Kristus, som enligt kristendomen är närvarande i Bibelns ord och i den heliga nattvarden. Gudstjänstgemenskapen är öppen. Alla är välkomna att dela den gemenskapen och ur den återvänder man till
vardagen, för att sprida samma anda av gemenskap och tjänande vidare.
Det Bibeln lär om rättvisa och gemenskap kan man
också förstå genom andra religioner och överty-gelser. De
mänskliga rättigheterna som främjar rättvisa och gemenskap
är universella. Varje medlem i samhället har rätt till arbete,
välstånd och ett människovärdigt liv. De bästa förutsättningarna för att de mänskliga rättigheterna förverkligas ger ett
samhälle som bygger på demokrati och som är en rättsstat.
Målet är att var och en av oss är delaktig i livet i sin näromgivning, sitt land och hela mänskligheten. Vi är en del av
skapelsen och en förutsättning för att livet går vidare är att vi
har en hållbar relation till den skapelsen.
I vår närmiljö behöver vi mod att göra det som vår rättskänsla säger att är rätt och stärka den ge-menskap och det
samhälle vi lever i. Vår uppgift är att bygga ett Finland, ett
Europa och en värld som är hel, inte trasig, och där varje
människa har sin egen värdefulla plats. Utanförskap och
lott-löshet har många ansikten – från en borttappad föräldra63
roll till mobbning och rasism, missbruk och en oförmåga att
klara sig i vardagen. Alltför många gånger har det kommit
till uttryck i sanslöst våld och oåterkalleliga dåd. Att ungdomar blir utslagna, hamnar utanför utbildning och arbetsliv, är
en brännande och krävande utmaning för oss alla.
Arbetet mot utslagning och lottlöshet berör hela mänskligheten. Alla människor har rätten och skyl-digheten att
sträva efter ett tryggt och gott liv för sig själv och sina barn.
Optimism och företagsam-het får de ekonomiska hjulen att
rulla. Det förutsätter rättvisa och mänskliga rättigheter, och i
dem ingår fri rörlighet. De här frågorna bör ses som en helhet när vi funderar på migration som ett euro-peiskt och globalt fenomen, på hur individer och familjer flyttar efter arbete till nya städer och länder, till och med till nya världsdelar. Bibelns lära om att människor är lika värda och om att
vi är skyldiga att acceptera alla medmänniskor i sin olikhet
är absolut. Den fördömer girighet och upp-manar till gästfrihet. Kristendomen utmanar oss att lägga märke till våra
medmänniskor och öppna dörrar, så att alla får bli delaktiga
av ett människovärdigt liv.
Työryhmät / Arbetsgrupper
Rukouspäivätyöryhmä / Böndagsarbetsgruppen
Lääninrovasti Arja Karppinen, Suomen ev.-lut. kirkko
Johtaja Mika Mäntyranta, Suomen ev.-lut. kirkko, puheenjohtaja
Isä Teo Merras, Suomen ortodoksinen kirkko
Rehtori Taina Karhu, Suomen vapaakristillinen neuvosto
Toimittaja, TM Stig Kankkonen, asiantuntija,
Kyrkans Central för det Svenska Arbetet
Pääsihteeri Heikki Huttunen, sihteeri
SEN:n edustajat työryhmissä / ERF:s representanter i arbetsgrupper
Lähetyspyhän valmistelutyöryhmä
SEN:n edustajat: Isä Frans Voss ja Aino Nenola
Muut edustajat: Brita Jern (SLN, SLEF, lut.), Jari Portaankorva (SVKN,
bapt.), Aimo Helminen (SVKN, adv.)
Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry/
Religionernas samarbete i Finland – RESA-forumet rf
SEN:n edustajat
Puheenjohtajistossa:
USKOT-foorumin puheenjohtaja pastori Jan Edström (sv. bapt.).
Foorumin hallituksessa:
Pastori Jari Portaankorva (suom.bapt.).
Varajäsen: pääsihteeri Heikki Huttunen
Foorumin yleiskokouksessa:
Jari Portaankorva (bapt.)
Katri Tenhunen (kat.)
Milena Parland (ort.)
Ilari Rantakari (ev.lut)
Jan Edström (sv bapt.)
I Helsingfors den 30 oktober 2012
Republikens president
Sauli Niinistö
Svenska Bibelsällskapets huvudmannaråd
Docent Risto Nurmela
Suppleant: TD Leif-Göte Björklund
Nordisk ekumenisk kvinnokommitté (NEKK)
Pastori Eija Kemppi, naisjaosto
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO),
Sisäasiainministeriön koordinoma
Asiantuntijajäsen: pääsihteeri Heikki Huttunen
Uskonnollinen ja kulttuurinen vuoropuhelu -työryhmä
(Sisäasiainministeriön koordinoima)
Yleisviskaari Raimo Goyarrola (kat)
Vastuuviikko / Ansvarsveckan
Valtuuskunta
SEN:n kumppanuusjärjestöjen edustajat, kirkkokuntien edustajat, muut
SEN:n kutsumat asiantuntijat. Valtuuskunnassa ei ole nimettyjä edustajia.
Valtuuskunta kutsutaan kokoon kahden vuoden välein ja järjestöt ja kirkkokunnat lähettävät halutessaan kokoukseen valitsemansa henkilön.
Ohjausryhmä
Marja Kantanen (Kirkkohallitus, KDY)
Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus, KKN)
Sini Tyvi (KUA ja Changemaker)
Timo Virtala (Suomen kristillinen rauhanliike),
Jan Edström
Anna Hyvärinen
Heikki Huttunen
Jäsenkirkot ja edustajat /
Medlemskyrkor och representanter 2009–2011
Anglican Church in Finland
Rev. Tuomas Mäkipää
Finlands svenska baptistsamfund
Pastor Jan Edström
Samfundsföretåndare Peter Sjöblom
Finlands svenska metodistkyrka
Pastor Leif-Göte Björklund
Pastor Kaikka Växby
International Evangelical Church in Finland
Pastori Timo Keskitalo
Pastori Hans Krause
Katolinen kirkko Suomessa
Piispa Teemu Sippo SCJ
Yleisvikaari Raimo Goyarrola
Missionskyrkan i Finland
Samfundsledare Håkan Björklund
Pol. dr Markus Österlund
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Piispa Simo Peura
Piispa Matti Repo
64
Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus
Toiminnanjohtaja Eero Jokela
Suomen World Vision
Toiminnanjohtaja Tiina Saukko
Tuomasyhteisö
Pastori Pirjo Kantala
Hiippakuntasihteeri Heli Aaltonen
Pastori Emilia Helavuo
TT Minna Hietamäki
Pastori Leena Huovinen
TT Päivi Jussila
TT Tomi Karttunen
TL Veijo Koivula
Pastori Antti Kruus
Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen
Rovasti Anders Laxell
Lehtori Virpi Loikkanen
TT Juha Meriläinen
Lehtori Eija Peura
Tuomiorovasti Matti Poutiainen
Apulaisjohtaja Juha Rajamäki
Tuomiorovasti Ilpo Rannankari
Diakoni Luisa Tast
Suomen Metodistikirkko
Pastori Jori Brander
Pastori Soile Salorinne
Suomen ortodoksinen kirkko
Arkkipiispa Leo
Piispa Arseni
Pastori Timo Hirvonen
Ylitarkastaja Mika Hänninen
TM, lehtori Marianne Kantonen
Ylidiakoni Juha Lampinen
Kirkkoherra Marko Patronen
Sosionomi Simona Savin-Gardberg
TM, FM Maria Takala-Roszcenko
TM Outi Vasko
Suomen Pelastusarmeija
Överste Johnny Kleman
Ylisihteeri, everstiluutnantti Arja Laukkanen
Suomen Vapaakirkko
Päätoimittaja Hannu Lahtinen
Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen
Jäsenkunnan edustajat jaostoissa 2010–2012 Av medlemskretsen utsedda representanter i sektioner
Neuvoston jäsenet, tarkkailijat ja kumppanuusjärjestöt voivat nimetä edustajansa jaostoihin. Jaostot seuraavat oman aihepiirinsä koti- ja ulkomaista keskustelua, työskentelevät eri projektien puitteissa sekä järjestävät ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista kysymyksistä.
Rådets medlemmar, observatörer och partnerorganisationer kan utse representanter till sektionerna. Sektionerna följer med den nationella och internationella diskussionen rörande deras ansvarsområden, arbetar med olika
projekt samt ordnar seminarier och samtal i aktuella frågor.
Eettisten kysymysten jaosto / Sektionen för etiska frågor
Suomen ev. lut. kirkko
Erikoislääkäri, johtaja Tarja Holi
Terveydenhuollon lehtori Helena Lauriala
Ylilääkäri Liisa Maria Voipio-Pulkki
LL Seppo Pesonen
YTT Minna Rasku
LL, TT, isä Raimo Goyarrola
Suomen kristillinen rauhanliike
Rovasti Risto Pontela
Majuri Tella Puotiniemi
Kirkonjohtaja Kalervo Aromäki
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto
MKT, charterkuljettaja Rauno Hämäläinen
Suomen NNKY-liitto
Rovasti Eevakaarina Launis
Suomen Lähetysseura
Pastori Janne Hassinen
Sinapinsiemen ry
Nuorisodiakoni Eeva-Stiina Snellman
Lehtori Jouni Elomaa
Tarkkailijakirkot ja edustajat /
Observatörskyrkor och representanter 2009–2011
Pastori Esko Matikainen
Suomen baptistikirkko
Rehtori Lauri Kotkavuori
Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit
TaT Jaana Erkkilä
Finlands svenska pingstmission
Pastor Magnus Mikander
Kasvatusasiain jaosto / Sektionen för fostran
Suomen ev.-lut. kirkko
Professori Arto Kallioniemi
Lehtori Hannu Koskinen
Pastori Juha Luodeslampi
KM, diakoni Liisa Luukkonen
KM Mirkka Torppa
TM Katri Vappula
TM Marianne Kantonen
TM Sirpa Okulov
TM Riitta Laukama
Luutnantti Kati Kivestö
Rehtori Merja Kinnunen
Projektisihteeri Eeva Liesilinna
Suomen NNKY-liitto
TM Maiju Roininen
Koulutussihteeri Juha Kinanen
Sinapinsiemen
Pastori Jani Kairavuo
Ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari
Kumppanuusjärjestöt ja edustajat /
Partnerorganisationer och representanter 2009–2011
Hiljaisuuden ystävät
Toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio
Toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma
Kirkon Ulkomaanapu
TT Petri Merenlahti
Ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari
Medialähetys Sanansaattajat
Kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala
Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto
Pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttinen
Opiskelijoiden Lähetysliitto
Pastori Heikki Repo
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys
Lehtori Jouni Elomaa
Sinapinsiemen
Pastori Leena Kairavuo
Suomen Ev. lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus
Pääsihteeri Lasse Halme
FM Timo Virtala
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto
Pääsihteeri Marjo Salmela
Toiminnanjohtaja Erkki Haarala
Lähetysjohtaja Seppo Rissanen
Suomen Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Liitto
Pääsihteeri Jaakko Koikkalainen
Suomen Pipliaseura
Kenttäpiispa Pekka Särkiö
Naisjaosto / Kvinnosektionen
Pastori Eija Kemppi
Pastori Raila Mantere
Kanttori Varvara Merras-Häyrynen
Tait. maist. Tiina Malinen-Woodward
TM, STL Katri Tenhunen
Majuri Sirkka Paukku
65
Suomen NNKY-liitto
Yrittäjä Outi Piiroinen-Backman
YTM Piritta Pietilä
Lehtori Kirsti Kosonen
Annika Carlsen
Naistyön johtaja Anne Vrcelj
Sinapinsiemen
FM Leena Mäkitalo
Toiminnanjohtaja Satu Mustonen
Opillisten kysymysten jaosto / Sektionen för lärofrågor
Suomen ev.lut. kirkko
Professori Gunnar af Hällström
TT Minna Hietamäki
TM Tapani Saarinen
TT Timo Tavast
TM, diakoni Sari Wagner
Dosentti Timo Vasko
TT Pekka Metso
TT Mikael Sundkvist
Monsignore Marino Trevisini
Majuri Petter Kornilow
Pastori Tapani Rajamaa
Pastori Timo Virtanen
Suomen baptistiyhdyskunta
Rehtori Lauri Kotkavuori
Pastori Erkki Taivainen
Suomen NNKY-liitto
TT, dosentti Marjo-Riitta Antikainen
Pastori Heikki Repo
Pastori Klaus Korhonen
Pastori Esa Hyvönen
Toiminnanjohtaja Erkki Haarala
Nuorisojaosto / Ungdomssektionen
TM Laura Hytti
Pastori Henri Järvinen
Sosionomi Meri Saarinen
Työalasihteeri Pekka Tukeva
Pastori Teemu Toivonen
VTM Vlada Wahlstén
Teol. yo Joonas Lindström
The Anglican Church in Finland
BA Mellanie Erkvaara
Päätoimittaja Säde Loponen
Opiskelija Matti Sälli
Kapteeni Natalia Penttinen
Suomen NNKY-liitto
Tuula Ylänne
Kasvatussihteeri Elina Ruoko
Suomen Vapaakirkko
Pastori Sami Lehto
Nuortentyön jaostojohtaja Jani Virolainen
Jenna Romberg
Pastori Kati Jansa
Nuorisopastori Samuel Savola
Nuorisotyöntekijä Saaramaria Kuittinen
Pastori Heikki Repo
Sinapinsiemen
TK Siiri Toiviainen
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto
Pääsihteeri Marjo Salmela
Suomen NMKY:n Liitto
Nuorisotyönohjaaja Susan Louhema
Paikallisen ekumenian jaosto / Sektionen för lokal ekumenik
Pastori Miika Ahola
Kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen
KM Kirsti Keltikangas
TL Veijo Koivula
Rovasti Marja Kosonen
Pastori Antti Kruus
Kirkkoherra Arto Penttinen
Pastori Aleksander Roszczenko
Kirkkoherra Matti Wallgrén
Isä Donbosco Thomas
Majuri Lasse Vallinsalo
Suomen NNKY-liitto
Koulukuraattori Eija Huovinen
Suomen Vapaakirkko
Pastori Arto Kortemaa
Pastori Aimo Helminen
Anneli Hukari
Tuomasyhteisö
TL Pirjo Kantala
Kutsutut jäsenet
Körttiopiskelijat
Opiskelijasihteeri Minna Ruuttunen
Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys
Teol. yo Arto Nuutinen
Ortodoksisten Nuorten Liitto
Koulutus- ja kehityspäällikkö Kimmo Kallinen
Sektionen för finlandssvensk ekumenik
Ev. luth. kyrkan i Finland
Pastor Maria Sten
Kyrkoherde Bo-Göran Åstrand
Ortodoxa kyrkan i Finland
Utskottssråd Peter Saramo
Pastor Aleksej Sjöberg
Katolska kyrkan i Finland
Översättare Sara Torvalds
Frälsningsarmén i Finland
Socionom Gun-Viv Glad-Jungner
Finlands svenska baptistsamfund
Pastor Jan Edström
Församlingsarbetare Monica Lundgren
Adventkyrkan i Finland
Carsten Berglund
Finlands svenska pingstmission
Pastor Magnus Mikander
Ped. mag. Henrik Nymalm
suppleant: Pastor Håkan Björklund
Finska Bibelsällskapet (Suomen Pipliaseura)
Kontaktansvarig Kerstin Hagberg
Toimihenkilöt
Puheenjohtaja: Henri Järvinen
Varapuheenjohtaja: Vlada Wahlstén
Sihteeri: Arto Nuutinen (ev.-lut.)
Koulutussihteerit (Helsinki)
Teol. yo Marja-Riitta Ojala (ev.-lut.)
Teol. yo Laura Tiitu (ev.-lut.)
Koulutussihteeri (Joensuu)
Teol. yo Tiina Kinnunen (ev.-lut.)
Tiedottaja
Teol. yo Anna-Riina Hakala (ev.-lut.)
Teol. yo Sini-Maaria Kauppi (ev.-lut)
Kv-sihteeri
Kalle Kuusniemi
EYCE-yhdyshenkilö
Teol. yo Sini Tyvi (ev.-lut.)
Uskontodialogisihteerit
Teol. yo Arto Nuutinen (ev.-lut.)
TM Marjo Salmela (ev.-lut.)
66
Hallitus / Styrelse 2010–2012
Puheenjohtaja / Ordförande
Piispa Teemu Sippo SCJ, kat (varajäsen /
suppleant yleisvikaari Raimo Goyarrola)
Varapuheenjohtajat / viceordföranden:
TM Outi Vasko, ort. (varajäsen / suppleant: ylidiakoni Juha Lampinen)
VTT Markus Österlund, missionskyrkan (varajäsen /
suppleant: pastor Mayvor Wärn-Rancken, met.)
Piispa Matti Repo, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: pastori Antti Kruus)
Muut jäsenet / övriga medlemmar:
Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, vap. (varajäsen / suppleant: pastori Soile Salorinne, met.
TT Päivi Jussila, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: TL Veijo Koivula)
TT Tomi Karttunen, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: TT Minna Hietamäki)
Piispa Simo Peura, ev.-lut. (varajäsen / suppleant: tuomiorovasti Matti Poutiainen)
Toimisto / Kansli
Pääsihteeri / Generalsekreterare Heikki Huttunen,
[email protected]
Hallintosihteeri / Administrativ sekreterare Sirpa-Maija Vuorinen,
[email protected]
Projektisihteeri / Projektsekreterare Anna Hyvärinen,
[email protected]
Rahastonhoitaja / Skattmästare Perry Johansson,
[email protected]
67
68
1
2
3
4
5
6

Suomen Ekumeeninen Neuvosto Ekumeniska Rådet i Finland

Transcription

Similar documents

AMK-YHTEYSTIEDOT 03.02.2015

Kirkkoneuvosto 2 - Haapajärven seurakunta

Fulltext - DiVA Portal