Talousarvio 2012 (pdf)

Transcription

Talousarvio 2012 (pdf)
TALOUSARVIO 2012
JA TALOUSSUUNNITELMA
2012 – 2014
BUDGET 2012
OCH EKONOMIPLAN
2012–2014
KV hyväksynyt - STF godkänt
14.11.2011 § 73
12.12.2011 § 81
TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 – 2014
BUDGET 2012 och EKONOMIPLAN 2012 – 2014
SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL
sivu - sida
YLEISOSA - ALLMÄNT ......................................................................................................................... 1-28
1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA –
UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN ................................................... 5
2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI ......................... 11
3 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG ............................................................................. 21
KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET .......................................................................................... 29-122
YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ....................................................................................... 32-43
03 YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING ............................................................................................ 33
1030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE .............................................................. 36
1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA –
STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN .................................................................. 37
1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET ............................................................................ 39
1033 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET ............................................................................... 42
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD
44-64
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN ........................... 45
5000 HALLINTO - FÖRVALTNING .................................................................................................... 51
5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ............................................................................ 52
5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD .............................................................................. 54
5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG ................................................................................ 56
5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD.................................................................................... 60
Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård ...................................................... 61
5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD ............................................................... 62
5005 ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD .................................................... 64
YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK
66-85
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN .................................................... 67
7000 HALLINTO – FÖRVALTNING ................................................................................................... 75
7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING .................................................................................. 76
7004 YMPÄRISTÖTOIMI – MILJÖENHETEN ................................................................... 78
7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING ................................... 80
7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK ................................................................. 82
08 RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN ............................................................................. 84
sivu - sida
SIVISTYSTOIMI - BILDNING
86-122
HALLINTO JA TALOUS –FÖRVALTNING OCH EKONOMI ............................................................................ 87
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING ......................................................................................................... 89
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN ................ 89
0920 Hallinto - Förvaltning ...................................................................................... 91
09211 - Mäntymäen koulu ..................................................................................................... 91
09212 - Kasavuoren koulu ...................................................................................................... 93
09221 - Kauniaisten lukio ........................................................................................................ 95
0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet ......................................................................... 97
093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA ............ 98
0930 Förvaltning - Hallinto ..................................................................................................... 101
09311 - Granhultsskolan ....................................................................................................... 102
09312 - Hagelstamska skolan............................................................................................... 104
09321 - Gymnasiet Grankulla samskola ............................................................................... 106
0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi ....................................................................... 108
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN ............................................... 110
10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN .................................................................... 112
101 HALLINTO - FÖRVALTNING ..................................................................................................... 113
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET ................................................................. 114
103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET ..................................................................... 115
104 KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER ....................................................................... 116
11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN .................................................................... 117
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN ........................................................................ 118
HENKILÖSTÖ - PERSONAL ....................................................................................................... 121-138
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR ............................................................................................. 139-169
YLEISOSA
ALLMÄNT
1
2
KAUNIAINEN
1
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA
- UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN
1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget
Lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna
Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan
kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana.
Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Alkuvuonna kansantalouden
kasvu oli viiden prosentin tasolla. Ensi vuonna
talouskasvu hidastuu, ennusteet kokonaistuotannon kasvusta liikkuvat yhden ja kahden
prosentin haarukassa. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja
toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta
alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden
odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen
nousu pysynee yli kolmessa prosentissa tänä
ja ensi vuonna. (VM/talouskatsaus 08/2011)
Den växande osäkerheten har försvagat framtidsutsikterna såväl inom den internationella
ekonomin som i hemlandet. I år väntas den
finländska ekonomin fortfarande växa tämligen
bra tack vare den inhemska efterfrågan. Även
exporten stödjer den ekonomiska tillväxten,
dock i lägre grad än förr. I början av året växte
nationalekonomin med fem procent. Nästa år
avtar den ekonomiska tillväxten, prognoserna
för totalproduktionens tillväxt rör sig mellan en
och två procent. Orsaken till detta är å ena
sidan svag exportefterfrågan och å andra sidan minskad investeringsbenägenhet till följd
av den växande osäkerheten. Till följd av den
ringa ekonomiska aktiviteten förväntas arbetslösheten sjunka långsamt. Konsumentpriserna
stiger med över tre procent i år och nästa år.
(Finansministeriet/ekonomisk översikt
08/2011)
Valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä ja julkisyhteisöt velkaantuvat entistä
enemmän. Vuonna 2015 ennustetaan julkisyhteisöjen velan olevan 53,5 % BKT:n suhteutettuna. Kasvava velkataakka nostaa julkisen
talouden rahoitusaseman paineita entisestään
lainanhoitokulujen kasvaessa.
Statens och kommunernas finanser fortsätter
att uppvisa en negativ balans och den offentliga sektorns skuld växer. År 2015 väntas den
offentliga sektorns skulder uppgå till 53,5 % i
förhållande till BNP. De ökande skulderna ökar
pressen på den offentliga ekonomins finansiella situation i och med att låneskötselkostnaderna växer.
Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut kuntia koskevia muutoksia joista kuntarakennemuutos on merkittävin. Muutoksen
tarkoitus on muuttaa peruskuntakäsitettä tarkoittamaan luonnollista työssäkäyntialuetta.
Samalle alueelle sijoittuisivat myös kuntalaisten peruspalvelut. Kuntarakennemuutoksen
odotetaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman yhtenä painopistealueen on työllisyyden vahvistaminen, jonka
seurauksena kaupungin tulee varautua kunnille enenevässä määrin siirtyvistä työllistämisvelvoitteista ja velvoitteiden hoitamisen resursoinneista.
I regeringsprogrammet anger Finlands regering förändringar som gäller kommunerna. Den
viktigaste av dessa är kommun- och servicestrukturreformen. Syftet med förändringen är
att ändra begreppet primärkommun till att betyda ett naturligt pendlingsområde. I samma
områden ordnas också basservicen för kommuninvånarna. Kommunstrukturreformen väntas bli klar 2015. Ett av insatsområdena i regeringsprogrammet är att stärka sysselsättningen och som en följd av detta bör staden
bereda sig på allt fler på kommunerna överförda sysselsättningsskyldigheter och på resurser
för att fullgöra skyldigheterna.
1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin
Kuntatalous on vuonna 2010 ja tämän vuoden
alkupuolella kehittynyt suotuisasti. Verotulotilitykset ovat kasvaneet noin 4 – 4.5 prosenttia
Kommunalekonomin har utvecklats gynnsamt
2010 och i början av detta år. Skatteredovisningarna har ökat med ca 4 – 4,5 procent sam3
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
samalla kun kustannusindeksi ja kuntien palkkasumman nousu on jäänyt tästä noin prosenttiyksikön alhaisemmaksi. Verotulojen kasvu ja
toimintamenojen kasvu on ollut suurin piirtein
samalla tasolla, runsaassa neljässä prosentissa.
GRANKULLA
tidigt som kostnadsindex och ökningen i kommunernas lönesumma varit cirka en procentenhet lägre än detta. Skatteinkomsterna och
verksamhetsutgifterna har ökat ungefär lika
mycket, med drygt fyra procent.
Till följd av den allt svagare allmänna ekonomiska utvecklingen beräknas ökningen av
kommunernas skatteinkomster stanna på 0,6
procent nästa år, medan verksamhetsutgifterna fortsätter att öka med omkring fyra procent.
Till följd av detta försvagas årsbidraget och
kommunernas lånestock beräknas öka med
cirka en miljard euro till 13,2 miljarder euro.
Kommunernas finansiella läge förbättras något
av att statsandelarna ökar (med ca 300 miljoner euro från år 2011 till 2012).
Heikentyvän yleisen talouskehityksen seurauksena kuntien verotulojen kasvun arvioidaan
jäävän ensi vuonna 0,6 prosenttiin, kun taas
toimintamenot edelleen kasvavat noin neljä
prosenttia. Tämän seurauksena vuosikate
heikkenee ja kuntien lainakannan arvioidaan
kasvavan noin miljardilla eurolla 13.2 miljardiin
euroon. Kuntien rahoitusasemaa parantaa
hieman valtionosuuksien kasvu (noin 300 miljoonaa eurolla vuodesta 2011 vuoteen 2012)
Valtion talousarvioesitys on kuntatalouden
kannalta melko neutraali tai lievästi tukeva,
joskin kunnittain melkoisesti vaihteleva.
Statens budgetproposition är ur kommunalekonomiskt perspektiv rätt neutral eller något
stödjande, även om den varierar rätt mycket
enligt kommun.
1.3 Taloudellinen tilanne pääkaupunki- ja Helsinginseudulla sekä Kauniaisissa Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och Grankulla
1.3.1 Seudullinen tilanne
Pääkaupunkiseudulla asui kesäkuun 2011
lopussa 1 051 600 asukasta, eli 20 % Suomen
väestöstä. Helsingin seudun, eli pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kuntien väestö oli hieman yli 25 % koko maan väestöstä. Alueella
asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja
työpaikoista täällä sijaitsee noin 30 %.
1.3.1 Regionen
I slutet av juni 2011 hade huvudstadsregionen
1 051 600 invånare, dvs. 20 % av Finlands
befolkning. Helsingforsregionens, dvs. huvudstadsregionens och kranskommunernas befolkning utgjorde litet över 25 % av hela landets befolkning. Således bor omkring en fjärdedel av Finlands befolkning i området och ca
30 % av arbetsplatserna finns här.
Helsingin seudun toimialakatsauksen mukaan
tuotannon kasvu jatkui vaimeana vuoden 2011
toisella neljänneksellä; ennakkoarvion mukaan
noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Koko
maassa kasvu jatkui Helsingin seutua nopeampana ja oli noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Vuodesta 2006 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 8 prosenttia ja koko maan
tuotanto 5 prosenttia. Helsingin seudun suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa toimialarakenne, jossa palveluiden osuus on erittäin
suuri, mutta elektroniikkaan ja kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen hallitsevat silti suhdannevaihteluita.
Enligt branschöversikten för Helsingforsregionen fortsatte produktionstillväxten svagt under
det andra kvartalet 2011; enligt en preliminär
uppskattning med ca två procent jämfört med
året innan. I hela landet var tillväxten snabbare
än i Helsingforsregionen och var cirka fyra
procent högre än året innan. Från år 2006 har
produktionen i Helsingforsregionen ökat med 8
procent och i hela landet med 5 procent. Bakgrunden till konjunkturutvecklingen i Helsingforsregionen är branschstrukturen, där servicebranschens andel är mycket stor, men där
konjunkturväxlingarna ändå styrs av industrin,
vars tyngdpunkt är på elektronik, maskin- och
utrustningsindustri och byggande.
Avoimien työpaikkojen määrä Helsingin seudulla kesäkuun lopussa oli puolet enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa avoimien työpaikkojen määrä oli kasvanut neljänneksen viime vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna. Työttömyysaste laski edel-
Antalet lediga arbetsplatser i Helsingforsregionen var i slutet av juni dubbelt fler än året innan. I hela landet hade antalet lediga arbetsplatser ökat med en fjärdedel jämfört med si4
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
leen, kun sitä verrataan vuotta aikaisemmin
vallinneeseen tilanteeseen. Työttömien osuus
työvoimasta oli 6,2 prosenttia Helsingin seudulla kuluvan vuoden toisella neljänneksellä
Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Sekä koko
maassa että Helsingin seudulla työttömyysaste
on hieman tämän vuosituhannen keskiarvoa
korkeammalla tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Helsingin seudun työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 7,4 prosenttia
ja vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 0,6 prosenttiyksikköä.
Koko maassa vuoden 2011 puolivälissä oli
työttöminä 9,2 prosenttia työvoimasta. Helsingissä työttömyysaste oli 8 prosenttia, Espoossa 6, Vantaalla 8,8 prosenttia1. ELY keskuksen tilaston (31.8.2011) mukaan Kauniaisten työttömyysaste oli 3,5 prosenttia ja Uudenmaan yleinen 6,9 prosenttia.
tuationen i slutet av juni året innan. Arbetslöshetsgraden fortsatte att sjunka jämfört med
situationen ett år tidigare. Enligt uppgifter från
Statistikcentralen var andelen arbetslösa 6,2
procent av arbetskraften i Helsingforsregionen
under det andra kvartalet 2011. Både i hela
landet och i Helsingforsregionen är arbetslöshetsgraden något högre än medeltalet under
detta årtusende. Enligt uppgifter från arbetsoch näringsministeriet var arbetslöshetsgraden
i Helsingforsregionen i slutet av juni 7,4 procent, vilket är 0,6 procentenheter mindre än
samma tid året innan. I medlet av 2011 var 9,2
procent av hela landets arbetskraft arbetslös. I
Helsingfors var arbetslöshetsgraden 8 procent,
i Esbo 6 och i Vanda 8,8 procent1. Enligt ELYcentralens statistik (31.8.2011) var arbetslöshetsgraden i Grankulla 3,5 procent och den
allmänna arbetslöshetsgraden i Nyland 6,9
procent.
Yleisesti voitaneen todeta, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ainakaan vielä ensi vuonna karsi peruspalvelujaan uhkaavasta taloustilanteesta ja kuntien tiukasta taloudesta huolimatta. Menoja leikataan kunnissa tinkimällä
esim. hallinto- ja vuokrakuluista ja lykkäämällä
rakennus- ja korjaushankkeita. Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat pitävänsä kunnallisveroprosenttinsa ennallaan.
Allmänt torde man kunna konstatera att huvudstadsregionens kommuner åtminstone inte
ännu nästa år skär ner på sina bastjänster
trots det hotande ekonomiska läget och kommunernas strama ekonomi. Kommunerna
minskar på utgifterna genom att dra ner på
t.ex. förvaltnings- och hyreskostnader och genom att senarelägga bygg- och reparationsprojekt. Huvudstadsregionens kommuner planerar att hålla sin kommunalskattesats oförändrad.
1.3.2 Kauniaisten kaupungin tilanne
Kauniaisten kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös oli ylijäämäinen 5,1 milj. euroa. Toteuma oli
talousarviota positiivisempi yli 7,8 miljoonaa
euroa. Ylijäämä perustui pitkälti kirjanpidolliseen voittoon joka johtui kaupungin vesilaitoksen myyntiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle. Myyntivoitto kirjattiin
satunnaisiin tuottoihin. Tilikauden tulos sisälsi
myös rahoituksellista ylijäämää toimintakatteen jäädessä yli kolme miljoonaa euroa paremmaksi talousarvioon nähden. Vuoden 2011
tilikauden tuloksen ennustetaan olevan myös
ylijäämäinen. Ylijäämä viimeisimmän ennusteen mukaan arvioidaan syntyvän jopa 2,4
miljoonaa euroa. Arvioituun ylijäämään sisältyy
kuitenkin riski verotuloarviosta. Jos verotulot
eivät toteudu kuntaliiton verotulokehyksen mukaisena vaan painuvat lähelle talousarviota,
tulee tilikauden tulos painumaan hyvin lähelle
nollaa.
1.3.2 Grankulla
Grankulla stads bokslut 2010 uppvisade ett
överskott på 5,1 miljoner euro. Resultatet var
över 7,8 miljoner euro bättre än budgeterat.
Överskottet baserade sig till en stor del på en
bokföringsmässig vinst som berodde på att
stadens vattenverk såldes till samkommunen
Helsingforsregionens miljötjänster. Försäljningsvinsten bokfördes på extraordinära intäkter. Räkenskapsperiodens resultat inbegrep
också ett finansiellt överskott, då verksamhetsbidraget var över tre miljoner euro bättre
än i budgeten. Resultatet för räkenskapsperioden 2011 väntas också uppvisa ett överskott.
Enligt den senaste prognosen beräknas överskottet uppgå till 2,4 miljoner euro. I det beräknade överskottet ingår dock en risk med avseende på uppskattningen av skatteinkomster.
Om skatteinkomsterna inte realiseras enligt
Kommunförbundets skatteinkomstram utan
sjunker till ett belopp som ligger nära budgetbeloppet, kommer räkenskapsperiodens resultat att bli nästan noll.
Kaupungin rahoituksellinen tilanne on vielä
2011 suhteellisen hyvä. Kaupungin rahavaroissa on ollut puskuri jonka avulla toiminta
pystytään rahoittamaan vielä tänä vuonna.
1
GRANKULLA
Helsingin seudun suunnat 3/2011
5
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
Valtionosuuteen kohdistuneet leikkaukset
kompensoituivat Kauniaisten kaupungin osalta
sekä indeksikorotuksilla että verotulotasauksen pohjaan tehdyllä muutoksella. Huomattavaa on, että valtionosuuteen vaikuttavat väestöryhmämuutokset ikääntyvien ryhmissä aikaansaivat myös positiivisen vaikutuksen valtionosuuksiin vuodelle 2012.
GRANKULLA
Stadens finansiella situation är rätt bra ännu år
2011. Stadens penningtillgångar har utgjort en
buffert med vars hjälp verksamheten kan finansieras ännu detta år. Nedskärningarna i
statsandelen kompenseras för Grankulla stads
del med både indexhöjningar och den ändring
som gjorts i grunden för skatteinkomstutjämningar. Anmärkningsvärt är att de befolkningsgruppsändringar i den äldre befolkningen som
påverkar statsandelen innebär också en positiv effekt på statsandelarna år 2012.
Taloussuunnitelmavuosien suurimpana riskitekijänä voidaan nähdä kuntarakenteen muutoksiin liittyvät muutokset vero- ja valtioosuustuotoissa. Samoin kaupungin käyttötalouden ja investointikustannusten korkea taso,
on nähtävä riskinä tulevaisuudessa, varsinkin
jos merkittäviä poikkeamia vero- ja valtionosuuksiin tulee tapahtumaan. Tällöin kaupungin rahoituksen riittävyys tulee olemaan haasteellinen.
Som den största riskfaktorn under ekonomiplaneåren kan ses de ändringar i skatte- och
statsandelsintäkterna som hänför sig till förändringar i kommunstrukturen. Också den
höga nivån på stadens driftsekonomi och investeringskostnader bör ses som en framtida
risk, i synnerhet om det sker betydande avvikelser i skatteinkomsterna och statsandelarna.
Då kommer det att vara en utmaning att få
stadens finansiering att räcka till.
1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning
1.4.1 Väestön rakenne ja kehitysnäkymät
1.4.1 Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv
Valtakunnallinen väestökehitys
Suomen virallinen väkiluku 31.12.2010 oli 5
375 276. Väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana
yhteensä 23 849 henkilöllä. Edellisen vuoden
tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista
väestönkasvua voimakkampaa.
Befolkningsutvecklingen i Finland
Finlands officiella invånarantal 31.12.2010 var
5 375 276. Under 2010 ökade folkmängden
med sammanlagt 23 849 personer. I likhet
med året innan var inflyttningsöverskottet från
utlandet större än den naturliga befolkningstillväxten.
Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 136 kunnassa ja väheni tai pysyi ennallaan 200 kunnassa. Väestö keskittyy yhä enemmän suurimmille kaupunkiseuduille pienten kuntien
menettäessä väestöään.
Under 2010 ökade folkmängden i 136 kommuner och minskade eller förblev lika i 200 kommuner. Befolkningen är allt mer koncentrerad
till de största stadsregionerna medan små
kommuner förlorar invånare.
Vuoden 2015 koko valtakunnan väestön ennustetaan olevan 5.5 miljoonaa henkeä.
År 2015 beräknas Finland ha 5,5 miljoner invånare.
Seudullinen väestökehitys
Helsingin seudulla asui 31.12.2010 1,35 milj.
asukasta. Seudun väestönkehityksen ennakoidaan pysyvän suhteellisen vakiona edellisiin vuosiin nähden. Ennusteiden mukaan koko valtakunnan väestöstä 25,5 prosenttia asuu
Helsingin seudulla
Regional befolkningsutveckling
Helsingforsregionen hade 1,35 miljoner invånare 31.12.2010. Befolkningsutvecklingen i
regionen väntas förbli relativt konstant jämfört
med tidigare år. Enligt prognoserna bor 25,5
procent av hela landets befolkning i Helsingforsregionen år 2015.
Kauniaisten väestökehitys
Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on
Befolkningsutvecklingen i Grankulla
Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av
den nuvarande folkmängden. Delegationen för
6
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
laatinut toteutusohjelman vuosille 2008–2017.
Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut
600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että
kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020
mennessä n. 10 000 asukkaaseen. Asukasluvun lisääntyminen olisi 1200–1500 henkeä
kymmenvuotiskaudella. 600 asunnosta valtion
tukemaa vuokra-asuntotuotantoa olisi 120
asuntoa. Valtuusto on hyväksynyt asuntoohjelman 2008-2011.
markanvändning, boende och trafik (MBTsamarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen 2008-2017.
Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit
sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till
ca 10 000 invånare till år 2020. Under tioårsperioden skulle detta innebära en befolkningsökning på 1200 – 1500 personer. Av de 600
bostäderna ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Fullmäktige har godkänt bostadsprogrammet.
Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys
Kauniaisissa on 1448 as/km2 (1.1.2009). Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa.
I fråga om befolkningstäthet i förhållande till
arealen hör staden till de mest tätbefolkade i
landet. I Grankulla bor det 1448 invånare/km2
(1.1.2009). Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang
med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen.
Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän
vuoden ajan ollut noin 8 500 asukkaan tasolla.
Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut
huomattavia muutoksia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 työikäisten osuus on laskenut 57,9
%:sta 53,1 %:iin. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa. 2002-2010 eläkeläisten osuus on kasvanut 14,3 %:sta 19,2 %:iin.
Samanaikaisesti lasten ja nuorten osuus on
ollut melko tasainen.
Under flera år har staden haft omkring 8 500
invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna.
Den arbetsföra befolkningens andel har sjunkit
från 57,9 % till 53,1 % från år 2002 till år 2010.
Däremot ökar antalet äldre invånare klart. Mellan 2002 och 2010 har andelen pensionärer
stigit från 14,3 % till 19,2 %. Samtidigt har andelen barn och unga varit rätt oförändrad.
Seuraavan viiden vuoden aikana rakentaminen tulee asunto-ohjelman mukaan olemaan
vilkasta. Tämän huomioiden Kaupunkitutkimus
TA Oy:n on laatinut Kauniaisten alueellisen
väestöennustemallin vuosille 2010-2040. Ennuste tuottaa vuosittain ikäryhmittäisen ennusteen koko kunnan tasolla. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan ikäryhmittäistä väestökehitystä jaksolla 2010-2020
Under de närmaste fem åren kommer byggverksamheten att vara aktiv i enlighet med
bostadsprogrammet. Med beaktande av detta
har Kaupunkitutkimus TA Oy gjort upp en regional befolkningsprognosmodell för Grankulla
för åren 2010-2040. Modellen producerar årligen en prognos per åldersgrupp på hela kommunens nivå. I figuren nedan granskas befolkningsutvecklingen per åldersgrupp 2010-2020.
Kauniainen, väestö ikäryhmittäin, sukupuolet yhteensä sekä naiset ja miehet
Väestöprojektio 2010 - 2020
Vuosi
0-3
4-5
6 7-12 13-16 17-19 20-24 25-44 45-64 65-74 75-79 80-84 yli 85 Yhteensä
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
326
324
325
334
334
342
353
365
375
385
397
195
205
214
211
217
223
218
221
223
226
229
124
106
113
118
122
115
127
122
121
122
124
692
712
722
733
747
761
768
773
784
789
790
590
557
508
470
470
478
489
511
510
513
521
456
435
462
473
449
403
360
356
358
368
372
452
521
597
673
746
763
757
744
702
655
599
7
1813
1806
1787
1751
1735
1820
1945
2029
2080
2157
2234
2378
2335
2333
2388
2412
2399
2390
2389
2410
2388
2411
847
914
985
1008
1034
1074
1085
1079
1086
1089
1056
310
322
304
307
336
352
360
405
406
414
433
242
238
247
258
250
258
269
254
258
284
299
192
214
232
244
263
270
282
301
316
322
331
8617
8689
8829
8968
9115
9258
9403
9549
9629
9712
9796
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
3000
2500
henkilöä
2000
1500
1000
500
0
0-3
4-5
6
7-12
13-16
17-19
20-24
Ikäluokka
1.4.2 Työllisyys
Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008
loppuun saakka. Vuoden vaihteessa 2008 ja
2009 tapahtui merkittävä käänne heikompaan
suuntaan. Tämä suunta on jatkunut vielä
vuonna 2010 kuitenkin edellistä vuotta maltillisemmin. Tämän vuoden osalta työttömyysasteen ennakoidaan olevan vuoden lopussa
kahdeksassa prosentissa. Työllisyysasteen
ennakoidaan parantuvan väestörakenteesta
johtuen. Riskinä kuitenkin on valtakunnan kokonaistuotannon mahdollinen hiipuminen. Valtionvarainministeriö arvioi työttömyysasteen
olevan seitsemän ja puolen prosentin luokkaa
vuonna 2012 jos kokonaistaloudessa ei tapahdu merkittävää heikennystä.
25-44
45-64
65-74
75-79
80-84
yli 85
1.4.2 Sysselsättning
Sysselsättningsgraden var hög ända till slutet
av 2008. I årsskiftet 2008 och 2009 skedde en
väsentlig vändning mot det sämre. Den här
riktningen har fortsatt 2010, men måttfullare än
året innan. Vid utgången av 2011 väntas arbetslöshetsgraden uppgå till åtta procent. Sysselsättningsgraden beräknas bli bättre till följd
av befolkningsstrukturen. Risken är ändå att
totalproduktionen i landet minskar. Finansministeriet beräknar att arbetslöshetsgraden är
omkring sju och en halv procent 2012, om det
inte sker någon väsentlig försämring i totalekonomin.
Sysselsättningsläge i Grankulla
Enligt Nylands ELY-centrals senaste sysselsättningsöversikt var arbetslöshetsgraden i
Grankulla 3,5 procent i slutet av augusti.
Samma risker som hotar ekonomin i framtiden
inverkar också på stadens arbetslöshetssiffror.
År 2012 väntas arbetslöshetsgraden ändå vara
lägre än i hela landet.
Kauniaisten työllisyystilanne
Uudenmaan ELY-keskuksen viimeisimmän
työllisyyskatsauksen mukaan Kauniaisten työttömyysaste on elokuun lopussa ollut 3,5 prosenttia. Samat riskit talouden tulevaisuudesta
vaikuttavat myös kaupungin työttömyyslukuihin. Työttömyysasteen ennakoidaan kuitenkin
pysyvän valtakunnallista tasoa matalampana
vuonna 2012.
8
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
1.4.2 Hyvinvointi-indikaattorit
(Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen
seuranta)
1.4.2 Välfärdsindikatorer
(Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015
nåtts)
Terveys 2015 - ohjelma on yhteistyöohjelma,
joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla.
Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja
hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar.
Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien
välisiä terveyseroja.
Syftet med programmet är öka antalet friska
och verksamma levnadsår och minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna.
Terveys 2015- ohjelman tavoitteet on asetettu
ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin.
Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och
måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp.
Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on
valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista
indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä.
I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan.
Indikaattori
2007
2008
2009
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 –
vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä
(suluissa lkm)
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm)
Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja 9.luokkalaiset, % 8. ja 9. luokkien oppilaista
Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % 1. ja 2.
luokka-asteen oppilaista
Lääkkeiden erityiskorvausindeksi (Kela), suluissa Uusimaa
2009
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä
väestöstä
2,1 (46)
1 (16)*
1,7
6,2 (52)
6,7 (58)
5,7
18
2010
8. ja 9: 17 (15)**
Lukio 12 (18)
8. ja 9: 12 (14)
Lukio 19 (13)
16
74,9
74,5
73,1 (88,7)
91,4
91,2
92
90,5
1. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 –vuotiaiden
osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen.
Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen.
2. Niiden 17-24 -vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia
eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.
Andelen 17-24 -åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet.
3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta.
Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten.
4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokka-asteen ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten
osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että 16–18 -vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin.
9
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern 16-18 år röker dagligen.
5. Kelan erityiskorvausindeksi (koko Suomi 100).
Fpa:s specialersättningsindex (hela Finland 100)
6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että 91-92 % ikäluokasta asuu kotona.
Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att 91-92 % av åldersklassen bor hemma.
10
KAUNIAINEN
2
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI
Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista
linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat
kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin.
Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät
toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision
ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin
omaa toimintaa.
Stadens allmänna utvecklingsstrategi består
av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för
utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer
är nära förknippade med sektorernas mål.
Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen
av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts
som viktiga strategiska mål för hela staden.
Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del
av stadens egen verksamhet.
Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat,
jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset
tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan
vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet.
Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer
som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet
och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige
beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål.
Från de strategiska målen härleds de årliga
verksamhetsmål som gäller hela staden.
Visionen, värderingarna och de strategiska
riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och
stadsstyrelsens strategiseminarier på våren
2009.
Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat
kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä
2009 pitämiin strategiaseminaareihin.
11
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
Strategian rakenne - Strategins uppbyggnad
Visio
Mielikuva, tahtotila, unelma halutusta tulevaisuudesta,
yhteisen ponnistelun päämäärä
Arvot
Valtuustokausittain
Valintoja ohjaavat periaatteet
Valtuustokauden strategiset linjaukset
Mitä halutaan saada aikaan valtuustokaudella 2009-2012
Toiminnalliset tavoitteet
Mitä konkreettisesti tehdään valtuustokauden linjausten saavuttamiseksi
1) suunnitelma 2) toteutus budjettivuonna
Kaupunki (poikkihallinnolliset)
Yleishallinto
Sosiaali- ja
terveystoimi
Yhdyskunta-toimi
12
Vuosittain
Sivistystoimi
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar
KAUNIAISTEN VISIO
GRANKULLAS VISION
Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki,
jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia.
Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars
trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden.
KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT
GRANKULLA STADS VÄRDERINGAR
1. Turvallisesti lähellä läpi elämän
1. Trygg närhet genom livet
Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti
saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa.
Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä.
I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och
trivsam.
2. Aito yhteisöllisyys
2. Äkta gemenskap
Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja
huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii
tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja
kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus
luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten
kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia.
I Grankulla bryr sig människorna om varandra
och drar försorg om gemensamma frågor.
Staden verkar i tätt samarbete med föreningar,
företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet
skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla
stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna.
3. Elävä kaksikielisyys
3. Levande tvåspråkighet
Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa
sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin
vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa.
Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti
kahdella kielellä.
Grankulla är en tvåspråkig stad där både den
finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas
vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och
smidigt på två språk.
4. Luonnonläheisyys
4. Närhet till naturen
Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskustaalue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet
ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä
elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät
kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne
turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen.
Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt
centrumområde erbjuder invånarna service.
Naturområdena är invånarnas mångformiga
och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande
kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt.
5. Ketterä kehittyminen
5. Smidig utveckling
Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja
aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset
palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen.
Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin
verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att
utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste
innovationerna.
13
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
2.2 Strategiset tavoitteet 2012 - Strategiska mål 2012
1. Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa – monessa edelläkävijä
1. Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet – föregångare på flera områden
Toiminnalliset tavoitteet 2012
Verksamhetsmål 2012
1.1
Kaupunki toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun strategisia päämääriä omassa toiminnassaan ja seuraa kuntarakenneselvityksen valmistelua ja uudistuksen toteuttamistapoja mukaan lukien puitelain korvaavan rakennelain
valmistelua.
1.1
Staden förverkligar huvudstadsregionens strategiska mål också i sin egen verksamhet. Målet för samarbetet inom huvudstadsregionen är
att förbättra servicen och kostnadseffektiviteten.
Vastuutaho: KJ/kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: pks-toimintakertomus, kuntarakenneselvityksen valmistuminen
Ansvarig aktör: SD/stadskansliet
Uppföljning/mätare: huvudstadsregionens
verksamhetsberättelse, färdigställande av
kommunstrukturutredningen
1.2.
WDC-vuoteen osallistuminen näkyy juhlavuoden lisäksi kaupungin nykyisissä ja tulevissa
suunnitteluprosesseissa, joissa tuetaan ajatusta palvelumuotoilun sisällyttämisestä kaupungin suunnittelutoimintaan.
1.2
Deltagandet i WDC-året syns inte bara under
jubileumsåret utan också i stadens nuvarande
och kommande planeringsprocesser där man
stöder tanken på att inkludera tjänstedesign i
stadens planeringsverksamhet.
Vastuutaho: kaikki toimialat
Seuranta/mittari: WDC vuoden näkyminen
kaupunkikuvassa, hankesuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen
Ansvarig aktör: alla sektorer
Uppföljning/mätare: WDC-årets synlighet i
stadsbilden, genomförande av projekten i projektplanen
1.3
Elinvoimaiset ja kilpailukykyiset koulut innovatiivisine oppimisympäristöineen.
1.3
Vitala och konkurrenskraftiga skolor med innovativa inlärningsmiljöer.
Vastuutaho: koulutoimet
Seuranta/mittari: koulujen tulevaisuusprosessien uudistaminen
Ansvarig aktör: skolförvaltningarna
Uppföljning/mätare: revidering av skolornas
framtidsprocesser
2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga
om främjande av välfärd och hälsa
Toiminnalliset tavoitteet 2012
Verksamhetsmål 2012
2.1
Valmistetaan hyvinvointikertomus, joka toteutetaan osittain sähköisenä hyvinvointikertomuksena ja tehdään hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen suunnitelma seuraavaa valtuustokautta varten.
2.1
En välfärdsrapport utarbetas och den görs
delvis i elektronisk form. En plan för främjande
av hälsa och välfärd görs upp för nästa fullmäktigeperiod.
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO
Seuranta ja mittari: hyvinvointikertomus tehty
ja sitä hyödynnetty vuoden 2013 strategisen
suunnittelun pohjana
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO
Uppföljning/mätare: välfärdsrapporten har färdigställts och utnyttjats som grund för den strategiska planeringen för 2013
2.2
Tuetaan kaupungin toimialoja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käyttöönotossa
2.2
Stadens verksamhetssektorer stöds i att börja
utvärdera konsekvenserna för människor för
14
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
päätöksenteon läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseksi.
att förbättra transparensen i beslutsfattandet
och kvaliteten.
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO
Seuranta ja mittari: vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönotto eri toimialoilla (arvioitujen
päätösten/hankkeiden lukumäärä)
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO
Uppföljning/mätare: en metod för utvärdering
av konsekvenser i de olika sektorerna har tagits i bruk (antalet utvärderade beslut/projekt)
2.3
Oppilashuoltoa kehitetään syrjäytymisen ehkäisyä tukevan oppilashuollon strategian ja
hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.
Jatketaan moniammatillisen yhteistyön
selkeyttämistä ja vahvistamista sosiaalitoimen,
koulutoimijoiden ja muiden lasten/nuorten
kanssa työskentelevien kesken.
2.3
Elevvården utvecklas enligt strategin för elevvården, som stöder förebyggande av utslagning, och de godkända riktlinjerna. Arbetet
med att tydliggöra och stärka det multiprofessionella samarbetet mellan socialvården, skolorna och andra som arbetar med barn/unga
fortsätter.
Vastuutaho: koulutoimet, sosiaali- ja terveystoimi
Seuranta ja mittari:
- kouluterveydenhuollon palvelujen sisältö ja
kohdentuminen, selvitys tehty
- Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmä koulutuskokonaisuus toteutettu koko perhekeskusverkostolle
Ansvarig aktör: skolförvaltningarna, social- och
hälsovårdssektorn
Uppföljning/mätare:
- skolhälsovårdstjänsternas innehåll och inriktning, utredningen är klar
- utbildningshelheten för arbetsmetoden ”Toimiva lapsi ja perhe” (fungerande barn och familj) har verkställts för hela familjecentralsnätverket
2.4
Toteutetaan Savuton Kauniainentoimenpideohjelmaa ja osallistutaan savuton
pääkaupunkiseutu -hankkeeseen
2.4
Åtgärdsprogrammet Ett rökfritt Grankulla
genomförs och staden deltar i projektet för en
rökfri huvudstadsregion
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO
Seuranta ja mittari:
- toimenpideohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan
- kouluterveyskysely 2013
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO
Uppföljning/mätare:
- planenligt genomförande av åtgärdsprogrammet
- enkäten Hälsa i skolan 2013
2.5.
Valmistetaan lähisuhde- ja perheväkivallan
toimintaohjelma
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO
Seuranta ja mittari:
- teemaan liittyvä koulutuskokonaisuus järjestetty koko palveluverkostolle, osallistujien määrä
- toimintaohjelma tehty
2.5
Ett åtgärdsprogram görs upp för att förebygga
våld i nära relationer och familjevåld
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO
Uppföljning/mätare:
- en utbildningshelhet i anslutning till temat har
ordnats för hela tjänstenätverket, antalet deltagare
- åtgärdsprogrammet har utarbetats
3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta
Toiminnalliset tavoitteet 2012
3.1
Lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta edistetään lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti.
3. Staden stödjer samhällsgemenskapen
och invånarnas deltagande
Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
/TEJO
3.1
Barns och ungas delaktighet och aktiva med-
Verksamhetsmål 2012
15
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
Seuranta/mittari: vuosiraportti, toimenpideohjelman mukaisten tavoitteiden toteutuminen
borgarskap främjas enligt riktlinjerna i det
barn- och ungdomspolitiska programmet.
3.2
Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen sekä taide- ja musiikinopetusta antavien oppilaitosten yhteistyötä.
Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn/TEJO
Uppföljning/mätare: årlig rapport, uppfyllelse
av målen i åtgärdsprogrammet
Vastuutaho: sivistystoimi
Seuranta/mittari: yhteistyöhankkeiden toteutuminen, osallistuvien nuorten ja käytettyjen
ilmaisvuorojen määrä
3.2
Samarbetet mellan skolorna, idrottsorganisationerna och idrottsföreningarna samt de läroinrättningar som ger konst- och musikundervisning ökas och utvecklas.
3.3
Edistetään hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista tarjoamalla erilaisia vaikuttamiskanavia mm. uutta mediaympäristöä
hyödyntäen.
Ansvarig aktör: bildningssektorn
Uppföljning/mätare: genomförande av samarbetsprojekt, antalet deltagande unga och använda gratisturer
Vastuutaho: kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: vaikuttamiskanavien monipuolistaminen, kuntalais- ja asiakaskyselyt
sekä mielipidemittaukset
3.3
Staden främjar förvaltningens öppenhet och
kommuninvånarnas delaktighet genom att erbjuda olika påverkanskanaler bl.a. genom att
utnyttja den nya mediemiljön.
3.4
Uusia käytäntöjä valmistellaan palvelumuotoilun keinoin yhdessä eri toimialojen, järjestöjen,
yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden
kanssa, esim. lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja ikääntymispoliittisen strategian toteuttamisessa.
Ansvarig aktör: stadskansliet
Uppföljning/mätare: mångsidigare påverkanskanaler, invånar- och kundenkäter och opinionsmätningar
3.4
Nya arbetsformer bereds med hjälp av tjänstedesign tillsammans med olika verksamhetssektorer, organisationer, företag, invånare och
andra aktörer t.ex. för att genomföra barn- och
ungdomspolitiska programmet och äldrepolitiska strategin.
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi
Seuranta/mittari: palvelumuotoilun käyttö vähintään kahden palvelun suunnittelussa niin,
että kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret (ehkäisevät mielenterveys- ja päihdepalvelut),
sekä seniorit
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn,
bildningssektorn
Uppföljning/mätare: användning av tjänstedesign i planeringen av minst två tjänster så att
målgruppen är barn och unga (förebyggande
mentalvårds- och missbrukstjänster) samt seniorer
4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön
tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää
tukevia
Toiminnalliset tavoitteet 2012
4.1
Sivistystoimi tarjoaa koululaisille hyvän elämän
eväät ja kuntalaisille osallistavaa sivistystoimintaa sekä parantaa tasapuolisella toiminnallaan kuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.
4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till
individuella behov och stöder invånarnas
liv
Verksamhetsmål 2012
4.1
Bildningssektorn erbjuder skoleleverna förutsättningar för ett gott liv och kommuninvånarna
aktiverande bildningsverksamhet samt förbättrar genom sin verksamhet invånarnas psykiska och fysiska välmående.
Vastuutaho: sivistystoimi
Seuranta/mittari: kirjaston, kansalaisopiston ja
liikuntapalveluiden tyytyväiset käyttäjät
4.2
Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville
asiakkaille tehdään hoito- ja palvelu-
Ansvarig aktör: bildningssektorn
16
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
suunnitelmat ja niihin liittyen yksilölliset kulttuuri-, fyysisen kunnon ja ravitsemussuunnitelmat
osana aktiivista arkea.
Uppföljning/mätare: nöjda användare av biblioteket, medborgarinstitutet och idrottstjänsterna
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi
Seuranta/mittari: hoito- ja palvelusuunnitelma
on tehty uusille asiakkaille 30 päivän kuluessa
ja kaikkien hoito- ja palvelusuunnitelmat on
tarkistettu suunnitelmallisesti
4.2
För klienter inom dygnet runt vården görs upp
vård- och serviceplaner och i anslutning till
dem individuella kulturplaner och planer för
fysisk kondition och näring som en del av en
aktiv vardag.
4.3
Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja
vuonna 2011 tehdyn auditoinnin perusteella.
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn
Uppföljning/mätare: en vård- och serviceplan
har gjorts för nya klienter inom 30 dagar och
allas vård- och serviceplaner har justerats systematiskt
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, koulut
Seuranta/mittari: vuoden aikana toteutettu
kolme keskeisintä toimenpidesuositusta
4.3
Mentalvårds- och missbrukartjänsterna utvecklas utgående från den 2011 utförda kvalitetsrevisionen.
5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin
toiminnassa ja edistää Kauniaisten tunnettuutta
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn,
skolorna, ungdomstjänsterna
Uppföljning/mätare: under året har de tre viktigaste åtgärdsrekommendationerna genomförts
Toiminnalliset tavoitteet 2012
5.1
Kaupungin myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin
asemaa vahvistetaan.
5. Stärkandet av Grankullas identitet och
särprägel syns i stadens verksamhet och
gör Grankulla bättre känt
Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: Kauniaisten positiivinen näkyvyys julkisuudessa mm. WDC hankkeiden ja
Kauniaisten musiikkijuhlien avulla
Verksamhetsmål 2012
5.1
Stadens positiva image och kulturens ställning
stärks.
5.2
Kaupunki turvaa tarpeelliset resurssit kauniaislaisen kulttuuriperinnön ja paikallishistorian
ylläpitämiseksi osana kaupungin identiteettiä.
Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn,
stadskansliet
Uppföljning/mätare: Grankullas positiva synlighet i offentligheten med hjälp av bl.a. WDCprojekten och Grankulla musikfest.
Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
Seuranta/mittari: kulttuuriperintöhankkeiden
käynnistäminen ja läpivieminen
5.2
Staden säkerställer nödvändiga resurser för
upprätthållande av Grankullas kulturarv och
lokalhistoria som en del av stadens identitet.
6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta
Toiminnalliset tavoitteet 2012
Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn
Uppföljning/mätare: start och genomförande
av kulturarvsprojekt
6.1
Kannustavan, arvostavan ja erilaisuutta hyväksyvän työkulttuurin kehittäminen.
6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal
Vastuutaho: kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: toimipaikkakohtaisten perehdyttämissuunnitelmien uusiminen, tasa-arvosuunnitelman toimenpidesuositusten toteuttaminen
Verksamhetsmål 2012
6.1
Utveckling av en sporrande och uppskattande
17
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
6.2
Henkilöstön ikäohjelman laatiminen.
arbetskultur som godkänner olikhet.
Vastuutaho: kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: ikäohjelma tehty, eläkeiän
nouseminen
Ansvarig aktör: stadskansliet
Uppföljning/mätare: revidering av de arbetsplatsspecifika inskolningsplanerna, genomförande av jämställdhetsplanens åtgärdsrekommendationer
7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit
ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita
6.2
Utarbetande av ett åldersprogram för personalen.
Toiminnalliset tavoitteet 2012
Ansvarig aktör: stadskansliet
Uppföljning/mätare: åldersprogrammet har
gjorts, pensionsåldern stiger
7.1
Talousprosessien ja -raportoinnin kehittäminen.
7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt
effektiva
Vastuutaho: rahatoimisto
Seuranta/mittari: talous- ja osavuosikatsaukset, tilinpäätös
Verksamhetsmål 2012
7.2
Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen
asioinnin kokonaiskehittäminen kaupungin
uuden IT-strategian sekä seudullisen ja valtakunnallisen kehitysyhteistyön pohjalta.
7.1
Ekonomiprocesserna och ekonomirapporteringen utvecklas.
Ansvarig aktör: drätselkontoret
Uppföljning/mätare: ekonomi- och delårsrapporter, bokslut
Vastuutaho: rahatoimisto
Seuranta/mittari: IT-strategian toimenpideohjelman toteutuminen
7.2
Informations- och kommunikationstekniken
och den elektroniska ärendehanteringen utvecklas som en helhet utifrån stadens nya ITstrategi och det regionala och nationella utvecklingssamarbetet.
7.3
Päätöksentekoprosessien kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto.
Vastuutaho: kaupunginkanslia
Seuranta/mittari: nuorten edustus kaupungin
luottamuselimissä, päättäjätapaamiset
Ansvarig aktör: drätselkontoret
Uppföljning/mätare: genomförande av ITstrategins åtgärdsprogram
7.4
Kehitetään yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteistyö jatkuu yhteisten hankkeiden muodossa.
7.3
Beslutsprocesserna utvecklas och nya arbetsformer tas i bruk.
Vastuutaho: kaikki toimialat
Seuranta/mittari:
Ansvarig aktör: stadskansliet
Uppföljning/mätare: de ungas representation i
stadens förtroendeorgan, möten med beslutsfattare
7.5
Jatketaan ikääntymispoliittiseen strategiaan
liittyvien toimenpiteiden toteuttamista sekä
kiinnitetään huomiota muutosvaiheen hallintaan työvoiman tarpeenmukaisella ja joustavalla käytöllä niin, että myös taloustilanne pysyy
hallinnassa.
7.4
Staten utvecklar samarbetet med strategiska
kompanjoner för att säkerställa tillgången på
tjänster och servicekvaliteten. Samarbetet
inom huvudstadsregionen fortsätter i form av
gemensamma projekt.
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi
Seuranta/mittari:
kotona asuvat, 75 v
- kotihoidon asiakkaat, 75 v.
Ansvarig aktör: alla sektorer
Uppföljning/mätare:
18
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
- omaishoidon tuen piirissä olevat, % 75v
- välittömän asiakastyön määrä kotihoidossa
- kuntoutusjaksojen keskim.pituus
- siirtoviivepäivien lkm
GRANKULLA
7.5
Staden fortsätter att vidta de åtgärder som
hänför sig till den äldrepolitiska strategin och
fäster vikt vid kontroll av förändringsfasen genom att använda arbetskraft flexibelt och efter
behov så att också det ekonomiska läget hålls
under kontroll.
7.6
Jatketaan lasten päivähoidossa aloitettua hallittua rakennemuutosta. Tavoitteena on sekä
palveluverkoston että palvelurakenteen kehittäminen.
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn
Uppföljning/mätare:
- hemma boende, 75 år
- hemvårdens klienter, 75 år
- andel som omfattas av stödet för närståendevård, % 75 år
- mängden direkt klientarbete i hemvården
- rehabiliteringsperiodernas genomsnittliga
längd
- antalet förseningsdagar
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi
Seuranta/mittari:
- avoimeen perhetoimintaan osallistuneet
- kotihoidon tuella hoidettujen 1-2-vuotiaiden
osuus ikäluokasta
- Kasavuoren päiväkodin käyttöönotto ja Sansinpellon päiväkodin suunnitteluyhteistyössä
yhdyskuntatoimen kanssa
7.6
Den kontrollerade strukturändringen i barndagvården fortsätter. Målet är att utveckla
både servicenätet och servicestrukturen.
8. Asukasluvun hallittu kasvattaminen ja
väestörakenteen tasapainottaminen
Toiminnalliset tavoitteet 2012
8.1
Edistetään Helsingin seudun vastuullista asuntotuotantoa koskevan aiesopimuksen toteuttamista ja kaupungin asunto-ohjelman mukaisen asuntotuotannon edellytysten luomista
maankäytön ja asumisen kehityskuvan mukaisilla kohdennetuilla kaavamuutoksilla ja tonttien luovutuksilla. Tavoitteena on kaupunkitalouden kannalta optimaalinen väestörakenne.
Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn
Uppföljning/mätare:
- antalet deltagare i den öppna familjeverksamheten
- andelen barn i åldersklassen 1-2 år som
sköts hemma med hemvårdsstöd
- ibruktagande av Kasabergets daghem och
planering av Sansåkers daghem i samråd med
samhällstekniska sektorn
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: aiesopimuksen tavoitteelliset
tuotantoluvut
8. Behärskad ökning av invånarantalet och
balansering av befolkningsstrukturen
Verksamhetsmål 2012
8.2
Kaupungin asunto-ohjelman päivittäminen.
Nykyinen asunto-ohjelma on laadittu vuosille
2008-2011. Uusi ohjelma kattaa vuodet 20122016. Ohjelman laatimisessa voidaan hyödyntää maankäytön ja asumisen kehityskuvaa
(2010).
8.1
Genomförandet av Helsingforsregionens avsiktsförklaring om en ansvarsfull bostadsproduktion främjas och genom riktade planändringar i överensstämmelse med utvecklingsbilden för markanvändning och boende och genom överlåtelse av tomter skapas förutsättningar för en bostadsproduktion enligt stadens
bostadsprogram. Målet är en för stadsekonomin optimal befolkningsstruktur.
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: ohjelma valmistuu
9. Kaupunkikuvan ja ympäristön kehittäminen
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: produktionssiffror enligt
målen i avsiktsförklaringen
Toiminnalliset tavoitteet 2012
9.1
Kaupunki toimii aktiivisesti elinvoimaisen, modernin huvilakaupungin keskusta-alueen kehittämisessä asumisen, palvelujen ja yrittämisen
8.2
Uppdatering av stadens bostadsprogram. Det
nuvarande bostadsprogrammet gäller åren
2008-2011. Det nya programmet görs upp för
19
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
tarpeet huomioiden.
GRANKULLA
2012-2016. När programmet utarbetas kan
utvecklingsbilden för markanvändning och
boende (2010) utnyttjas.
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: keskusta 2 kaavoitus valmistuu
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: programmet blir färdigt
9.2
Kaupunki toimii ympäristövastuullisesti ja edistää ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista.
9. Utveckling av stadsbilden och miljön
Verksamhetsmål 2012
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: energiatehokkuuden parantaminen hyväksytyn tavoitteen mukaisesti (1,5
% energiakulutuksen vuosittainen vähentäminen)
9.1
Staden verkar aktivt för att utveckla ett livskraftigt, modernt centrumområde i villastaden med
beaktande av de behov som boende, service
och företagsverksamhet har.
9.3
Jatketaan pitkäjänteisen ja hallitun kiinteistöjen
yllä- ja kunnossapidon kehittämistä, joka mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaasti ja oikealla tavalla.
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: planläggningen av centrum 2 färdigställs
9.2
Staden tar ansvar för miljön och främjar genomförandet av de klimatstrategiska målen.
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: kiinteistötietojärjestelmän
uusiminen, sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa valmistellaan
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: förbättring av energieffektiviteten enligt det godkända målet (energikonsumtionen minskas årligen med 1,5 %)
9.4
Ylläpidetään ja kehitetään Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon
ja laadukkaaseen rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne.
9.3
Staden fortsätter att utveckla det långsiktiga
och kontrollerade underhållet av fastigheterna,
vilket gör det möjligt att rikta resurserna effektivt och på rätt sätt.
Vastuutaho: yhdyskuntatoimi
Seuranta/mittari: designpääkaupunkivuosi
2012 näkyy Kauniaisten kaupunkikuvassa,
rakennusjärjestys tarkistetaan.
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: fastighetsdatasystemet
förnyas, förberedelser för att börja använda en
elektronisk servicebok
9.4
Grankullas värdefulla, personliga och trivsamma stadsmiljö upprätthålls och utvecklas genom satsningar på en omsorgsfull skötsel av
miljön och på förstklassigt byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna.
Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn
Uppföljning/mätare: designhuvudstadsåret
syns i Grankullas stadsbild, byggnadsordningen revideras.
20
KAUNIAINEN
3
Yleisosa - Allmänt
TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungin taloussuunnitelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ts. suunnitelmakaudeksi. Taloussuunnitelman investointisuunnitelma kattaa kuitenkin viisi seuraavaa
vuotta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa
hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en ekonomiplan för staden för de tre
följande åren, dvs. för planeperioden. Ekonomiplanens investeringsplan omfattar likväl de
fem följande åren. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi.
Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa
överskott under en planeperiod på högst fyra
år, om det inte beräknas uppkomma överskott
i balansräkningen för det år budgeten görs
upp. Denna skyldighet att täcka underskottet
uppfylls ekonomiplaneåret 2014, då betydande
vinster av försäljning av markområden realiseras.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai
ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena, jos talousarviovuoden
taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.
Tämä alijäämän kattamisvelvoite täyttyy taloussuunnitelmavuonna 2014 merkittävien maaalueisiin kohdistuvienmyyntivoittojen realisoituessa.
Budgetförslaget 2012 baserar sig på nämndernas budgetförslag. Beredningen av dessa
har byggt på de av stadsstyrelsen givna anvisningarna för uppgörande av budget och på
budgetramen.
Vuoden 2012 talousarvioehdotus perustuu
lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin,
joiden valmistelu on pohjautunut kaupunginhallituksen antamiin laatimisohjeisiin ja talousarviokehykseen.
3.1
GRANKULLA
Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta Budgetens och ekonomiplanens struktur och bindande verkan samt
uppföljning
3.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus
3.1.1 Budgetens struktur och bindande verkan
Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun.
Enligt kommunallagens bestämmelser om
ekonomin fastställer kommunen i sin ekonomiplan omfattningen av och kvaliteten på de
tjänster som ordnas.
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja
investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kaupungin kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto
hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain
edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin.
Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och
finansieringsdel. Samma uppställning följs
också i ekonomiplanen. Budgetens driftsekonomidel och investeringsdel är redskap för
verksamhetsstyrningen. Med hjälp av budgetens resultaträkningsdel och finansieringsdel
granskas hur kommunens totalekonomi utvecklas ur resultatbildnings- och finansieringsperspektiv. Fullmäktige godkänner i samband
med budgeten målen för kommunens verksamhet och ekonomi, anslagen och inkomstkalkylerna, såsom kommunallagen förutsätter.
Avvikelser från dessa kan göras endast med
fullmäktiges beslut.
Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä
21
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen
kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot
kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta.
GRANKULLA
Finansieringsdelen beskriver hur de internt
tillförda medlen räcker till för att täcka kapitaloch investeringsutgifterna, det finansiella sparandet och användningen av detta eller finansieringsbehovet och täckningen av detta. I
finansieringsdelen uppges de utgifter och inkomster som hänför sig till långfristig finansiering, såsom ändringar i ut- och inlåningen.
Finansieringsdelen innehåller dessutom en
finansieringsanalys till vilken uppgifterna överförs från resultaträknings- och investeringsdelen.
Sitovat määrärahat ja tuloarviot (toimintatulot, toimintamenot) on rasteroitu käyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa. Myös koulujen osalta valtuuston hyväksymät tulo- ja menomäärärahat ovat sitovia. Koulujen resurssien käyttö määräytyy kuitenkin
viime kädessä vahvistetun tuntikehyksen ja ns.
oppilaskohtaisten menojen pohjalta.
Bindande anslag och beräknade inkomster
(verksamhetsinkomster, verksamhetsutgifter)
är skuggade i varje sektors resultaträkning i
driftsekonomidelen. Även för skolorna är de av
fullmäktige godkända inkomsterna och utgifterna bindande. Skolornas användning av resurser bestäms ändå i sista hand utifrån den
fastställda timresursen och de s.k. elevbundna
utgifterna.
Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät sekä
määrärahaan että tuloarvioon. Vastaavasti ne
sisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskelmaan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- ja
puhdistuspalvelut, hinnoissa on mukana toiminnan välillisetkin kustannukset. Sisäisiin
vuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpidon lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja laskennallinen korko (3,5 %).
Interna poster (interna utgifter) ingår i både
anslag och inkomstbudgeten. På motsvarande
sätt ingår de också i resultaträkningen för hela
staden. I priserna för interna tjänster, såsom
kost- och rengöringsservice, ingår även de
indirekta kostnaderna för verksamheten. De
interna hyrorna omfattar förutom årsunderhåll
och drift också avskrivningar på fastigheter
och en kalkylmässig ränta (3,5 %).
Kaupungin kehittämisstrategia ja keskeiset
strategiset tavoitteet on määritelty taloussuunnitelmaan kappaleessa 2.
3.1.2 Investointiosa
Investointiosassa esitetään investointimenot ja
–tulot. Lopullisesti meno määritellään investointimenoksi (taseen pysyvien vastaavien
lisäykseksi) tai käyttötalousmenoksi aikanaan
tilinpäätöksen yhteydessä noudattaen KV:n
hyväksymää pysyvien vastaavien poistosuunnitelmaa koskevaa ohjetta. Myös investointiosan meno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpitolain mukaisesti kalenterivuoden menoja
ja tuloja. Investointihankkeen myöhentyessä ja
ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen
toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen
kokonaismenojen pysymistä edellisen vuoden
määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti.
Stadens utvecklingsstrategi och de centrala strategiska målen har fastställts i kapitel 2 i
ekonomiplanen.
3.1.2 Investeringsdel
I investeringsdelen anges investeringsutgifterna och investeringsinkomsterna. En utgift fastställs slutgiltigt som investeringsutgift (ökning
av anläggningstillgångarna) eller driftsutgift i
samband med bokslutet utgående från den
anvisning som STF godkänt för värderingen av
anläggningstillgångar och för avskrivningsplanen. Även investeringsdelens utgifts- och inkomstanslag hänför sig enligt bokföringslagen
till kalenderårets utgifter och inkomster. Om ett
investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig
över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att utgifterna för projektet som helhet hålls inom föregående års anslagsram.
Effekterna på budgeten av att fortsätta projekt
behandlas på samma sätt som normal behandling av tilläggsanslag.
Investointimäärärahat ovat sitovia hankkeittain
tai investointiryhmittäin. Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosin kiinteistökohtaisesti
eriteltynä eri toimenpiteisiin. Liikenneväylistä ja
viheralueista sekä pihojen perusparannustoimenpiteistä taloussuunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavat erittelyt.
Investeringsanslagen är bindande per projekt
22
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
3.1.3 Seuranta
Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi vaatii säännöllistä seurantaa.
GRANKULLA
eller investeringsgrupp. Husbyggnadsinvesteringarna redovisas i huvudsak per fastighet
varvid de olika åtgärderna specificeras. I fråga
om trafikleder och grönområden samt grundliga förbättringar av gårdsområden ingår i ekonomiplanen verksamhetsstyrande specifikationer.
Kuukausittainen talouskatsaus sisältää käyttötalouden seurannan toimialoittain toimintatuotot ja –kulut tasolta. Katsauksessa seurataan myös investointien toteutumisennustetta
talouden ensimmäisen osavuosikatsauksen
jälkeen kuukausittain. Investointiosan investointisuunnitelmaa tarkemman työohjelman
toteutumisen seurannan tuottaa yhdyskuntatoimi niiltä osa-alueilta joiden toteuttamisesta
toimiala vastaa. Tämä ns. projektiseurannan
yhdyskuntatoimi raportoi omalle lautakunnalleen ja KH:lle.
3.1.3 Uppföljning
Att styra verksamheten i syfte att uppnå de
ställda målen kräver kontinuerlig uppföljning.
Den månatliga ekonomiska översikten omfattar uppföljning av driftsekonomin per sektor
på verksamhetsinkomst- och verksamhetsutgiftsnivå. I översikten följs också utfallsprognosen för investeringar upp månatligen efter den
första delårsrapporten. Uppföljningen av hur
det arbetsprogram som är noggrannare än
investeringsdelens investeringsplan genomförs
utförs av samhällstekniska sektorn inom de
delområden som sektorn svarar för. Samhällstekniska sektorn avger projektuppföljningsrapporterna till sin egen nämnd och STS.
Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa 30.4. ja 31.8. toteutuneen tilanteen mukaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen
sekä käyttötalouden että investointiosan osalta. Osavuosikatsauksessa raportoidaan lisäksi
keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhallituksessa ja saatetaan myös valtuustolle tiedoksi.
En delårsrapport utarbetas två gånger om
året enligt utfallet 30.4 och 31.8. Utöver den
ekonomiska rapporten omfattar delårsrapporten en bokslutsprognos för både driftsekonomin och investeringsdelen. I delårsrapporten
utreds också hur stadens viktigaste strategiska
mål har nåtts. Delårsrapporten behandlas i
stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige
för kännedom.
Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm.
talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmien
raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista sekä toimenpiteistä, joihin poikkeamat
johtavat. Yhdyskuntalautakunta seuraa työohjelman toteutumista. Tuntikehyksen käyttöä
seurataan koululautakunnissa kuukausittaisen
raportoinnin yhteydessä.
Nämnderna övervakar med hjälp av rapporter
på driftsekonominivån den verksamhet som
sorterar under respektive nämnd, bl.a. budgetutfallet, och kräver redogörelser för de åtgärder som avvikelser har lett till. Samhällstekniska nämnden följer upp hur arbetsprogrammet
genomförs. Användningen av timresursen följs
upp av skolnämnderna i samband med den
månatliga rapporteringen.
23
KAUNIAINEN
3.2
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl
TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 2012 - 2014
TP
TP
BOKSLUT BOKSLUT
2 009
2 010
760
3 384
492
2 334
10 279
17 349
2 385
3 943
625
4 110
10 404
21 467
99
47
28 279
19 324
4 369
2 484
707
10 352
65 515
28 954
20 213
4 113
2 864
745
10 405
67 294
-48 166
-45 780
47 214
43 968
1 100
2 146
3 319
48 989
45 212
2 627
1 150
2 668
543
1 535
90
268
-5
191
2 911
-5 432
-610
289
1 265
-1
-18
7 412
-5 151
-2 521
2 843
5 104
TP
TP
BOKSLUT BOKSLUT
2 009
2 010
2 911
-734
7 412
2 843
-5 232
2 177
5 023
-7 847
-8 998
231
19
800
5 827
-4 639
1 871
-27
-4 617
-27
4000
-4000
1 317
-1 169
2 804
2 200
-5 100
-1 835
9 986
-3 229
4 922
TA
TULOSLASKELMA
BG + lmr RERSULTATRÄKNING
2 011
(1 000 €)
ENNUSTE
2 011
2 522
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
3 271
Maksutulot - Avgiftsinkomster
344
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
1 607
Muut tulot - Övriga inkomster
10 577
Sisäiset tulot - Interna inkomster
18 319 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TAE
2 012
TAE
2 013
TAE
2 014
2 084
3 462
662
1 506
10 577
18 291
2 746
4 189
470
1 664
11 593
20 662
2 744
3 699
416
1 458
11 808
20 125
2 744
3 709
472
1 489
12 184
20 598
41
43
44
45
31 029
20 928
4 559
2 870
738
10 577
70 701
32 922
20 001
4 997
3 104
851
11 593
73 469
33 365
20 257
5 082
3 153
840
11 808
74 505
34 006
20 964
5 276
3 286
887
12 184
76 602
-52 369
-52 764
-54 335
-55 959
50 769 Verotulot - Skatteinkomster
46 833
Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt
1 271
Yhteisövero - Samfundskatt
2 664
Kiinteistövero - Fastighetsskatt
2 660 Valtionosuudet - Statsandelar
52 197
48 218
1 259
2 720
2 975
52 305
48 425
1 160
2 720
3 338
54 188
50 306
1 162
2 720
3 338
54 996
51 239
1 037
2 720
3 338
68 Rahoitustulot ja -menot Finansiella inkomster och utgifter
45
Korkotulot - Ränteinkomster
85
Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster
-50
Korkomenot - Ränteutgifter
-12
Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter
3 439 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
-6 523
Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan
Arvonalentumiset
3 764
Satunnaiset erät
680 TILIKAUDEN TULOS
RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT
TA
RAHOITUSLASKELMA
BG + lmr FINANSIERINGSKALKYL
2 011
(1 000 €)
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Ordinarie verksamhet och investeringar
280
411
383
412
250
107
77
3 083
-5 907
318
110
1
16
3 291
-6 109
318
110
30
15
3 574
-6 712
318
110
1
15
2 787
-7 610
4 358
1 534
2 139
-679
2 528
-610
12 382
7 560
40
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
31 419
Henkilöstömenot - Personalutgifter
18 573
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
4 285
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
2 828
Avustukset - Understöd
737
Muut menot - Övriga utgifter
10 577
Sisäiset menot - Interna utgifter
68 417 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-50 058 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
3 439 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG
3 764
Satunnaiset erät - Extraordinära poster
-3 764 Tulorahoituksen korjauserät
Korrektivposter till internt tillförda medel
3 439 Toiminnan rahavirta
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR
-10 914 Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investeringar i anläggningstillgångar
Rahoitusosuudet investointeihin
Finansieringsandelar för investeringsutgifter
3 109 Käyttöomaisuuden myyntitulot
Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar
-4 367 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto
Ordinarie verksamhet och investeringar netto
RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHET
Antolainauksen muutokset
Förändringar i utlåningen
Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningen
Antolainojen lisäys - Ökning av utlåningen
Förändringar i lånestocken
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Minskning av långfristiga lån
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
-4 367 Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel
3 393 Kassavarat Kassamedel 31.12.
Lainakanta Lånestock 31.12
24
ENNUSTE
2 011
TAE
2 012
TAE
2 013
TAE
2 014
3 083
4 358
-3 896
3 291
2 139
-2 139
3 574
2 528
-2 528
2 787
12 382
-12 382
3 545
3 291
3 574
2 788
-9 947
-8 185
-13 606
-10 752
3 852
2 247
2 584
12 537
-2 550
-2 646
-7 448
4 572
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-2 550
2 372
0
-2 646
-275
0
-7 448
-7 723
0
4 572
-3 150
0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Yleisosa - Allmänt
Tuloslaskelma - Resultaträkning
3.2.1 Toimintatuotot
3.2.1 Verksamhetsinkomster
De viktigaste enskilda externa posterna inom
verksamhetsinkomster är inkomster av hemkommunersättningar och vinster av tomtförsäljning.
Budgeten 2012 omfattar sammanlagt 2,16
miljoner euro i försäljningsvinster och 1,57
miljoner euro i hemkommunersättningar. Den
försäljningsvinst på 12,3 miljoner euro som
eventuellt realiseras 2014 framförs i enlighet
med bokföringslagen under extraordinära poster i resultaträkningen. I samhällstekniska sektorns budget har försäljningsvinsten ändå
framförts som sektorns verksamhetsinkomst.
Toimintatuotoissa merkittävimpinä yksittäisinä
ulkoisina erinä ovat kotikuntakorvaustuotot ja
tonttien myyntivoitot.
Myyntivoittoja sisältyy vuoden 2012 talousarvioon yhteensä 2,16 miljoonaa euroa ja kotikuntakorvauksia 1,57 milj. euroa. Vuonna 2014
mahdollisesti realisoituva myyntivoitto yli 12,3
miljoonaa euroa esitetään tuloslaskelmassa
kirjanpitolain mukaisesti satunnaisissa erissä.
Yhdyskuntatoimen talousarviossa myyntivoitto
on kuitenkin esitetty toimialan toimintatuottona.
3.2.2 Toimintamenot
Toimintamenojen lähtökohtana talousarvion
laadinnassa on ollut kaupunginhallituksen antama kehysarvio jonka mukaan toimintamenot
saavat kasvaa vuoden 2011 talousarvioon
nähden kolme prosenttia (henkilöstömenot
2 %). Tämä tavoite ei ole toteutunut vaan koko
kaupungin tasolla talousarvioesityksen toimintamenot ovat 10 prosenttia suuremmat kuin
kehystavoite. Toimintamenojen ylitykset johtuvat mm. energiakustannusten ja palveluiden
ostokustannusten nousuista. Henkilöstömenot
jotka muodostavat lähes puolet toimintamenoista ovat esityksessä seitsemän prosenttia
yli kehyksen. Henkilöstömenojen nousuun
vaikuttavat toimialojen esittämät vakanssien
lisäykset, täytenä budjetoidut vakanssikohtaiset palkkakustannukset ja Varhais- ja eläkemenoperusteisen maksun tarkempi budjetointi.
3.2.2 Verksamhetsutgifter
Utgångspunkten för verksamhetsutgifterna har
varit stadsstyrelsens ramkalkyl enligt vilken
verksamhetsutgifterna får öka med tre procent
(personalutgifterna med 2 %) jämfört med
budgeten 2011. Detta mål har inte nåtts, utan
verksamhetsutgifterna på hela stadens nivå är
10 procent högre i budgetförslaget än den
målsatta ramen. Överskridningen av verksamhetsutgifterna beror bl.a. på att energikostnaderna och kostnaderna för köp av tjänster stigit. Personalutgifterna, som utgör nästan hälften av verksamhetsutgifterna, är i förslaget sju
procent högre än ramen. På ökningen av personalkostnaderna inverkar de vakansökningar
som sektorerna föreslagit, de till fullt belopp
budgeterade vakansspecifika lönekostnaderna
och en noggrannare budgetering av den förtidspensions- och pensionsutgiftsbaserade
avgiften.
3.2.3 Verotulot
Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon
sekä kiinteistöverosta.
3.2.3 Skatteinkomster
Stadens skatteinkomster består av kommunens inkomstskatt, andel av intäkterna från
samfundsskatten och fastighetskatt.
Alla on pitkän aikajänteen kuvaaja siitä, mistä
ansiotuloluokista Kauniaisten verotulot ovat
muodostuneet/muodostuvat.
Nedan anges för en längre period uppgifter om
vilka förvärvsinkomstskatter Grankullas kommunalskatteinkomster har bildats/bildas av.
Vuosi - År
Kunnallisvero % - Kommunalskatt %
Kunnallisverotuotto, 1000 euroa
Kommunalskatteintäkt., 1000 euro
Osuus yhteisöverosta, 1000 euroa
Andel av samfundsskatten, 1000 euro
Kiinteistöverotuotto, 1000 euroa
Fastighetsskatteintäkt., 1000 euro
TP
2007
16,0
43936
TP
2008
16,0
45958
TP
2009
16,5
43968
1036
1168
1100
1150
2053
2039
2146
2627
25
TP
Ennuste
2010
2011
16,5
16,5
45212
48414
TAE
2012
16,5
48812
TAE
2013
16,5
51199
TAE
2014
16,5
52417
1259
1160
1162
1037
2664
2664
2664
2664
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
Kunnan tulovero
GRANKULLA
Verotuloarvio suunnitteluvuosille pohjautuu
valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton
ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon sekä kunnan omaan harkintaan.
Kehikko pohjautuu kuntakohtaisiin veropohjatietoihin.
Kommunens inkomstskatt
Skatteinkomstkalkylen för ekonomiplaneåren
baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som upprätthålls av statens skatteförvaltning och Finlands kommunförbund. Ramen baserar sig på kommunspecifika uppgifter om beskattningsgrunden.
Talousarvioehdotuksessa Kauniaisten kaupungin tuloverotuotto on laskettu nykyisen
veroprosentin, 16,50 %:n mukaan.
I budgetförslaget har Grankulla stads inkomstskatteintäkter beräknats enligt den nuvarande
skattesatsen på 16,5 %.
Osuus yhteisöveron tuotosta
Andel av samfundsskatteintäkterna
Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden
sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio.
Samfund betalar på sina inkomster proportionell skatt, samfundsskatt, som fördelas mellan
staten, kommunerna och församlingarna. Staten fastställer fördelningsandelen och samfundsskattesatsen inklusive bestämningsgrunder.
Kuntatalouden tasapainotussyistä kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti vuosille 2009–2011, jotta yhteisöveron
aleneminen ei toteutuisi kuntasektorilla liian
rajuna. Tätä yhteisöveron korotusta jatketaan
vielä vuosina 2012 -2013 kuitenkin vain viidellä
prosenttiyksiköllä korotettuna aikaisemman
kymmenen prosenttiyksikön sijaan. Korotuksen myönteinen vaikutus tulee olemaan kaupungille vuoden 2012 osalta noin 150 000 euroa.
I syfte att balansera den kommunala ekonomin
höjdes kommungruppens andel av samfundsskatten temporärt för 2009-2011, för att sänkningen av samfundsskatten inte skulle bli för
drastisk för kommunsektorn. Denna höjning av
samfundsskatten fortsätter ännu 2012-2013,
likväl med bara fem procentenheter mot tidigare tio. För staden kommer den positiva effekten att vara ca 150 000 euro år 2012.
Grankullas relativa andel av kommunernas
samfundsskatteintäkter har hållits rätt stabil.
Andelen beräknas fortsätta att vara stabil. Inga
väsentliga förändringar i näringsverksamheten
jämfört med dagens situation kan förutses som
skulle ha betydande inverkan på samfundsskatten. Effekterna av de allmänna ändringarna i samfundsskatten på riksnivå har således
inte varit väsentliga för skatteinkomsterna i
Grankulla.
Kauniaisten suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana.
Osuuden arvioidaan edelleenkin säilyvän vakaana. Sellaisia elinkeinotoiminnan olennaisia
muutoksia ei ole edelleenkään nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron kertymään. Valtakunnallisen tason yhteisöveron muutosten vaikutukset
eivät siten ole Kauniaisissa olleet verotulokertymän osalta oleellisia.
Kiinteistövero
Fastighetsskatt
Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella
kunnalle vuosittain suoritettava vero.
Fastighetsskatten är en skatt som årligen betalas till kommunen utgående från fastighetens
värde.
Vuoden 2011 vahvistetut kiinteistöveroprosentit ovat
Yleinen kiinteistövero
Vakituisen asunnon kiinteistövero
Rakentamattoman rakennuspaikan
kiinteistövero
De för 2011 fastställda fastighetsskattesatserna är
0,60 %
0,32 %
Allmän fastighetsskatt
Fastighetsskatt för byggnader som
används för stadigvarande boende
Fastighetsskatt för obebyggd
byggplats
1,65 %
26
0,60 %
0,32 %
1,65 %
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
3.2.4 Valtionosuudet
3.2.4 Statsandelar
Vuonna 2010 voimaan tulleen peruspalveluiden valtionosuudesta säädetyn lain perusteella
kaupungin valtionosuudet perustuvat yhteenlaskettuihin laskennallisiin kustannuksiin jotka
muodostuvat sosiaali- ja terveyshuollon, esi- ja
perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisista kustannuksista sekä kaupungin
taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteista. Saadusta summasta vähennetään kaupungin omarahoitusosuus. Tähän lisätään vielä valtionosuuksien ns. yleinen osa korotuksineen. Valtionosuuksiin vaikuttaa vielä verotulotasaus joka
vaikutukseltaan on Kauniaisten kaupungin
osalta negatiivinen.
Hallitusohjelmassa on kuntien rahoitukseen
osoitettu 631 miljoonan euron heikennys joka
kohdentuu valtionosuuksiin. Teknisesti tämä
heikennys tapahtuu korottamalla kuntien omarahoitusosuutta 2 999,96 euroon asukasta
kohden. Tätä heikennystä kompensoimaan on
hallitusohjelmaan kirjattu toimenpiteitä joilla
kuntien rahoituksellinen tilanne pyritään pitämään ennallaan. Näistä toimenpiteistä Kauniaisten kaupungille on merkityksellisin ehdottomasti kiinteistöveron poisto verotulotasauksen laskennallisesta veropohjasta, vaikutus
728 680 euroa. Lisäksi kaupungille kompensoidaan verotulojen menetyksiä. Kauniaisten
kaupungin valtionosuuksiin vaikuttaa positiivisesti lisäksi kaupungin väestömäärän kasvu
72 hengellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyshuollon
laskennallisten kustannusten painopiste on
ikääntyvässä väestönosassa, kasvua siinä
yhteensä 93 henkeä.
Enligt lagen om statsandel för kommunal basservice, som trädde i kraft 2010, grundar sig
stadens statsandelar på de sammanräknade
kalkylmässiga kostnader som består av kostnaderna för social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning samt
allmänna bibliotek och bestämningsgrunderna
för grundläggande konstundervisning och allmän kulturverksamhet. Stadens självfinansieringsandel dras av från den erhållna summan.
Till detta läggs ytterligare stadsandelarnas s.k.
allmänna del inklusive höjningar. På statsandelarna inverkar också skatteinkomstutjämningen, som för Grankulla stads del har negativ effekt.
I regeringsprogrammet har finansieringen av
kommunerna minskats med 631 miljoner euro,
vilket gäller statsandelarna. Tekniskt sker denna försämring genom att staten höjer kommunernas självfinansieringsandel till 2 999,96
euro per invånare. För att kompensera denna
minskning anges i regeringsprogrammet åtgärder med vilka man strävar efter att hålla
kommunernas finansiella ställning oförändrad.
Den för Grankulla absolut viktigaste åtgärden
är den att fastighetsskatten tagits bort från
skatteutjämningens kalkylmässiga skattegrund, inverkan är 728 680 euro. Dessutom
får staden kompensation för skatteinkomstförluster. Därtill har en ökning av Grankullas
folkmängd med 72 personer en positiv inverkan på stadens statsandelar. Dessutom är
tyngdpunkten i de kalkylmässiga kostnaderna
för social- och hälsovården på den äldre befolkningsdelen, ökningen är sammanlagt 93
personer.
Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet vuodelle 2012 joulukuussa.
Finansministeriet fastställer i december statsandelarna för basservicen 2012.
Opetusministeriö myöntää kaupungille opetusja kulttuuritoimen valtio-osuutta käyttökustannuksiin niihin toimintoihin joihin ei rahoitusta
saada ohjattua peruspalveluiden valtionosuuksien kautta. Tämän valtionosuuden laskentaperusteet ts. yksikköhintojen ennakoidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan. Kaupungin saama valtionosuus tulee kuitenkin pienenemään
omarahoitusosan noustessa tässäkin valtionosuudessa erässä.
Undervisningsministeriet beviljar staden
statsandel för driftskostnaderna för undervisning och kultur för de verksamheter som inte
får statsandel via statsandelarna för basservice. Beräkningsgrunderna för denna statsandel,
dvs. enhetspriserna, väntas förbli så gott som
oförändrade. Den statsandel som staden får
kommer ändå att minska, då självfinansieringsandelen stiger också i fråga om denna
statsandel.
3.2.5 Rahoitustulot ja menot
Kaupungin rahoitustuloja on merkittävästi kasvattanut Helsingin ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle myönnetyn lainan korkotuotot.
Näitä korkotuottoja tulee kertymään vuosittain
230 000 euroa.
3.2.5 Finansiella inkomster och utgifter
Ränteintäkterna av det lån som beviljats samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
har avsevärt ökat stadens finansiella inkomster. Årligen uppgår dessa ränteintäkter till
230 000 euro.
27
KAUNIAINEN
Yleisosa - Allmänt
GRANKULLA
3.2.6. Vuosikate
Vuosikate osoittaa sen euromäärän joka kaupungilla on vuosittain käytettävissään investointeihin ja rahoitusmenoihin. Vuosikatteen
suhde investointitasoon on epätasapainossa
josta seuraa rahoituksellinen ongelma joka on
nähtävissä myös rahoituslaskelmassa.
3.2.6 Årsbidrag
Årsbidraget visar det eurobelopp som årligen
står till stadens förfogande för investeringar
och finansiella utgifter. Årsbidragets förhållande till investeringsnivån är i obalans, vilket
medför ett finansiellt problem som också kan
ses i finansieringsanalysen.
3.2.7 Tilikauden tulos
Talousarviovuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan alijäämäisiä. Tappioita tulee kertymää
yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Vuonna 2014
tilikauden tulos tulee nousemaan huomattavan
voitolliseksi, tilikaudelle ajoittuvasta korkeasta
maa-alueen myyntivoitosta johtuen.
3.2.7 Räkenskapsperiodens resultat
Budgetåren 2012 och 2013 kommer att uppvisa underskott. Underskottet är sammanlagt ca
1,8 miljoner euro. År 2014 kommer räkenskapsperiodens resultat att uppvisa ett betydande överskott till följd av en stor vinst på
markförsäljning under räkenskapsåret.
Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma osoittaa kaupungin rahoituksellisien aseman merkittävää heikkenemistä vuonna 2013. Kaupungin on turvauduttava
lyhytaikaiseen lainanottoon maksuvalmiuden
turvaamiseksi. Lainanhoitokustannukset heikentävät maksuvalmiutta entisestään.
Finansieringsanalys
Finansieringsanalysen visar att stadens finansiella ställning försvagas avsevärt 2013. Staden blir tvungen att ty sig till kortvariga lån för
att säkerställa likviditeten. Låneskötselkostnaderna försvagar likviditeten ytterligare.
Investeringar
Investeringarna uppgår år 2012 till 8,2 miljoner
euro. Stadens investeringar behandlas noggrannare i ett eget kapitel i budgeten.
Investoinnit
Investoinnit ovat vuonna 2012 8,2 miljoonaa
euroa. Kaupungin investointeja käsitellään
tarkemmin talousarviokirjassa omassa kappaleessaan.
28
KÄYTTÖTALOUS
DRIFTSBUDGET
29
Määrärahojen jakautuminen toiminnoittain TA 2012
Anslagsfördelning per sektor BG 2012
Nuorisolautakunta
Ungdomsnämnden
1%
Ruotsinkielinen
koululautakunta
Svenskspråkiga
skolnämnden
13 %
Sivistyslautakunta
Bildningsnämnden
4%
Yleishallinto Allmän
förvaltning
9%
Suomenkielinen
koululautakunta
Finskspråkiga
skolnämnden
13 %
Sivistystoimi hallinto ja talous
Bildningsektorn förvaltning och
ekonomi
0,2 %
Rakennuslautakunta
Byggnadsnämnden
0,3 %
Liikuntalautakunta
Idrottsnämnden
4%
Sosiaali- ja
terveyslautakunta
Social- och
hälsovårdsnämnden
Yhdyskuntalautakunta
Samhällstekniska
nämnden
42 %
14 %
30
(1.000 €)
TP - Bokslut
2009
TP - Bokslut
2010
TA- Budjet
2011 + lmr
TAE
2012
TAE
2013
TAE
2014
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
17 350,2
-65 514,4
21 514,1
-67 293,2
22 123,5
-68 362,1
20 697,7
-73 468,8
20 345,5
-75 212,9
20 555,7
-76 732,7
Netto
-48 164,3
-45 779,1
-46 238,6
-52 771,1
-54 867,4
-56 177,0
YLEISHALLINTO
ALLMÄN FÖRVALTNING
Tulot - Inkomster
3 005,0
2 839,2
2 919,2
3 036,0
3 127,0
3 039,48
Menot -Utgifter
-6 035,0
-5 835,1
-6 316,1
-6 819,2
-6 990,6
-6 787,2
Netto
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
-3 030,0
-2 995,9
-3 396,9
-3 783,3
-3 863,5
-3 747,7
3 070,0
3 284,2
3 055,9
3 665,4
3 665,4
3 665,4
Menot -Utgifter
-28 143,0
-28 661,7
-28 996,2
-30 918,3
-31 721,2
-32 547,3
Netto
-25 073,0
-25 377,5
-25 940,3
-27 252,9
-28 055,8
-28 881,9
SOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Tulot - Inkomster
Menot -Utgifter
9 985,0
12 386,4
13 063,9
10 766,3
10 321,9
10 620,5
-8 910,0
-9 537,5
-9 153,4
-10 265,7
-10 429,7
-10 711,5
1 075,0
2 848,9
3 910,5
500,6
-107,7
-91,1
Netto
RAKENNUSLAUTAKUNTA
BYGGNADSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
80,4
128,9
100,0
102,5
105,1
107,7
Menot -Utgifter
-197,8
-195,0
-220,1
-225,1
-230,1
-235,2
Netto
-117,4
-66,1
-120,1
-122,6
-125,1
-127,5
SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS
BILDNINGSSEKTORNS FÖRVALTNING OCH EKONOMI
Tulot - Inkomster
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Menot -Utgifter
0,0
-3,5
-101,4
-118,4
-120,7
-123,1
Netto
0,0
-3,5
-101,4
-118,4
-120,7
-123,1
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
346,0
1 552,6
1 499,5
1 616,3
1 616,3
1 616,3
Menot -Utgifter
-8 650,0
-9 346,1
-9 228,7
-9 857,5
-10 080,2
-10 301,9
Netto
-8 304,0
-7 793,5
-7 729,2
-8 241,2
-8 463,9
-8 685,6
177,6
636,3
762,1
804,6
804,6
804,6
Menot -Utgifter
-8 373,9
-8 398,0
-8 851,8
-9 149,9
-9 364,6
-9 585,1
Netto
-8 196,3
-7 761,7
-8 089,7
-8 345,3
-8 560,0
-8 780,5
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
Tulot - Inkomster
SIVISTYSLAUTAKUNTA
BILDNINGSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
263,5
269,4
304,6
270,1
270,4
272,9
Menot -Utgifter
-2 369,7
-2 575,1
-2 646,0
-2 884,6
-2 958,9
-3 035,2
Netto
-2 106,2
-2 305,8
-2 341,3
-2 614,5
-2 688,6
-2 762,3
NUORISOLAUTAKUNTA
UNGDOMSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
23,1
25,2
29,0
28,0
28,0
28,0
Menot -Utgifter
-514,2
-506,8
-552,8
-585,5
-600,6
-616,2
Netto
-491,1
-481,6
-523,8
-557,5
-572,6
-588,2
LIIKUNTALAUTAKUNTA
IDROTTSNÄMNDEN
Tulot - Inkomster
399,7
391,8
389,2
408,6
406,9
400,9
Menot -Utgifter
-2 320,8
-2 234,3
-2 295,6
-2 644,7
-2 716,3
-2 789,9
Netto
-1 921,2
-1 842,5
-1 906,4
-2 236,1
-2 309,4
-2 389,0
31
YLEISHALLINTO
ALLMÄN FÖRVALTNING
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 6,8 M€
Kaupunginvaltuusto
Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja
3%
kaupunginjohtaja
Stadsstyrelsen och
stadsdirektören
9%
Rahatoimisto
Drätselkontoret
17 %
Kaupunginkanslia
Stadskansliet
71 %
Talousarviovertailu 2009-2012
Budgetjämförelse
2009
Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
2010
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja
Stadsstyrelsen och stadsdirektören
2011
2012
Kaupunginkanslia Stadskansliet
Rahatoimisto Drätselkontoret
0
1 000
32
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING
1030
1031
1032
1033
KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE
KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN
KAUPUNGINKANSLIA – STADSKANSLIET
RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET
Yleishallinnon toimiala jakautuu neljään
ns. tulosalueeseen: kaupunginvaltuusto,
kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja,
kaupunginkanslia sekä rahatoimisto.
Allmänna förvaltningen är indelad i fyra s.k.
resultatområden: stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och stadsdirektören, stadskansliet
och drätselkontoret.
Yleishallinto
Allmän förvaltning
TP
Bokslut
2 009
TP
Bokslut
2 010
TA
TA
TAE
TAE
BG
2 011
BG
2 012
2 013
2 014
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
47 643
44 351
36 850
40 100
41 303
38 525
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
78 475
76 986
79 100
82 900
85 387
82 695
218 529
161 399
136 000
176 000
181 280
129 780
2 451
1 402
0
0
0
0
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
2 657 761
2 555 030
2 667 250 2 736 954
2 819 063
2 788 477
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
3 004 859
2 839 168
2 919 200 3 035 954
3 127 033
3 039 477
0
0
0
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-2 831 033
-2 762 179 -2 954 237 -3 095 523 -3 157 433 -3 220 582
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-1 850 117
-1 669 457 -1 920 392 -2 131 190 -2 195 126 -2 037 344
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-887 650
-890 847
Avustukset - Understöd
-110 692
-87 984
-944 600 -1 013 700 -1 044 111 -1 002 126
-64 500
-106 200
-107 120
-68 428
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-102 874
-167 169
-159 700
-185 550
-191 117
-169 426
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-252 940
-257 425
-272 700
-287 050
-295 662
-289 308
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-6 035 306
-5 835 061 -6 316 129 -6 819 213 -6 990 568 -6 787 213
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-3 030 447
-2 995 893 -3 396 929 -3 783 259 -3 863 536 -3 747 736
Toiminta
Yleishallinnon tehtävänä on luottamushenkilötoiminnan yhteensovittaminen sekä käytännön
hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen.
Verksamhet
Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna
de förtroendevaldas verksamhet och dra försorg
om den praktiska förvaltningen och ekonomin.
Päättyvän valtuustokauden alussa valtuuston
ja hallituksen käymien seminaarityöskentelyjen pohjalta laadittu kaupungin kehittämisstrategia rakentuu hyvien ja taloudellisten kuntapalveluiden kehittämisestä, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, yhteisöllisyyden tukemisesta, toimenpiteistä väestörakenteen tasapainottamiseksi sekä yhteistyöstä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa
palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja toiminnan
avoimuuden lisääminen on keskeinen toimintaa ohjaava tavoite. Hyvään valmisteluun ja
hallintoon kuuluvaa päätöksenteon ennakkoarviointia pyritään lisäämään kaupungin val-
Mål i stadens utvecklingsstrategi, som utarbetades i början av den pågående fullmäktigeperioden utgående från fullmäktiges och stadsstyrelsens arbete vid seminarier, är att utveckla bra
och ekonomiska kommuntjänster, främja invånarnas välfärd och hälsa, stödja samhällsgemenskapen, vidta åtgärder för balansering av
befolkningsstrukturen och idka samarbete med
huvudstadsregionens kommuner för att säkra
tillgången på service. Ett centralt mål som styr
verksamheten är att öka transparensen i beslutsfattandet och öppenheten i verksamheten.
Målet är att i stadens beredningskultur öka förhandsbedömningen av beslutsfattandet, som hör
till god beredning och administration.
33
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
mistelukulttuuriin.
Avoin vuorovaikutus palvelee kaupungin kaikkia toimialoja hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. Hallinnon avoimuutta
edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Erityisesti
nuorten aktiivista kansalaisuutta tuetaan luomalla uusia toimintatapoja ja vaikutuskanavia
kuten päättäjätapaamiset, läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa sekä verkko- ja medianäkyvyys.
Pääkaupunkiseutuyhteistyöhön yleishallinnon
eri toimijat osallistuvat vastuualueidensa puitteissa kaupunkien yhteistyösopimuksen sekä
seudullisen strategian toteuttamiseen. Kaupunginkanslia ja rahatoimisto ovat osallisina
useissa keskeisissä yhteistyö- ja valmisteluhankkeissa.
Työnantajana kaupunki pyrkii edelleen lisäämään työhyvinvointia, johon vaikutetaan kannustavan työkulttuurin lisäksi mm. henkilöstökoulutuksen ja valmennuksen avulla, erityisesti panostaen vuorovaikutustaitoihin ja varhaiseen välittämiseen.
Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin
toiminnan kehittämistä ja kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Uuden tietohallintostrategian valmistelu on aloitettu. Sähköisten
laskujen käsittely, eli e-lasku-palvelu on keskeinen kehittämisalue läpi koko organisaation.
Talous
Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen
laatimisohjeiden mukaisesti menojen tarkkaa
harkintaa noudattaen. Toiminnan tehostamista
tavoitellaan edelleen lisäämällä sähköisten
palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla rakenteellisia muutoksia siellä missä
mahdollista.
Toimintatulojen (3,0 milj.€) noin 100 000 euron nousu johtuu sisäisten ruokapalvelutulojen
kasvusta.
Yleishallinnon toimintamenoista (6,8 milj. €)
kaupunginkanslian osuus on 4,8 milj.€ (70 %),
josta ruokahuolto-puhdistuspalvelujen osuus
on 2,8 milj.€ (59 %). Henkilöstömenojen
osuus yleishallinnon menoista on 45 %.
Henkilöstömenoissa (3.1.milj.€) tapahtuva
lisäys (0,14 milj.€) johtuu arvioidun palkankorotusvarauksen lisäksi kokoaikaisen kielenkääntäjän palkkausmenojen ja kokoaikaiste-
Öppen interaktion betjänar stadens alla verksamhetsområden när bra och invånarorienterade tjänster utvecklas. Staden främjar förvaltningens öppenhet genom att öka invånarnas
möjligheter att delta och påverka. Man stöder i
synnerhet de ungas aktiva medborgarskap genom att skapa nya arbetsformer och påverkanskanaler, såsom möten med beslutsfattare, närvaro- och yttranderätt i nämnderna och nät- och
mediesynlighet.
Allmänna förvaltningens anställda deltar i samarbetet i huvudstadsregionen inom sina ansvarsområden för att genomföra av städernas
samarbetsavtal och den regionala strategin.
Stadskansliet och drätselkontoret deltar i flera
centrala samarbets- och beredningsprojekt.
Som arbetsgivare strävar staden efter att ytterligare öka arbetshälsan. Detta görs med hjälp av
en sporrande arbetskultur och bl.a. genom personalutbildning och handledning med särskilt
tyngdpunkt på interaktionsfärdigheter och tidigt
uppmärksammande.
Dataadministrationens lösningar stöder utvecklingen av stadens verksamhet och den till invånarna riktade tjänsteproduktionen. Beredningen
av en ny IT-strategi har påbörjats. Ett centralt
utvecklingsområde genom hela organisationen
är behandling av elektroniska fakturor, dvs. efakturaservice.
Ekonomi
Budgeten har gjorts upp enligt stadsstyrelsens
anvisningar och genom att noggrant överväga
utgifterna. Avsikten är att alltjämt effektivera
verksamheten genom att öka möjligheterna att
använda elektroniska tjänster och genomföra
strukturella ändringar där det är möjligt.
Ökningen i verksamhetsinkomsterna (3,0 mn €)
med ca 100 000 euro beror på att de interna
kostserviceinkomsterna stiger.
Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter
(6,8 mn €) är stadskansliets andel ca 4,8 mn €
(70 %), varav kost- och rengöringsservicens
andel är 2,8 mn € (59 %). Personalutgifterna
utgör 45 % av allmänna förvaltningens utgifter.
Ökningen (0,14 mn €) i personalutgifter (3,1 mn
€) beror på den uppskattade löneförhöjningsreserveringen och på att lönekostnaderna för en
heltidsanställd översättare och personalkostnaderna för en reskontraskötare, som ändrats till
34
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
tun ostoreskontranhoitajan henkilöstökulujen
sisällyttämisestä budjettiin sekä eläkemenoperusteisten maksujen tarkistuksesta. Palvelujen
ostoissa (2,1 milj.€) tapahtuva menojen nousu
(0,2 milj.€) aiheutuu lähinnä yhteistoimintaosuuksien ja jäsenmaksujen budjetin tarkentumisesta ja ostopalveluna hankittavasta ennakkoäänestyspalvelusta.
Aineissa ja tarvikkeissa menojen nousu (1,0
milj.€) aiheutuu pääasiassa elintarvikkeiden
hinnan noususta.
heltidsanställning, har inkluderats i budgeten.
Ytterligare en orsak är att de pensionsutgiftsbaserade avgifterna har justerats. Utgiftsökningen
(0,2 mn €) i köp av tjänster (2,1 mn €) beror
främst på att budgeten för samarbetsandelar och
medlemsavgifter preciserats och på den förhandsröstningstjänst som staden köper.
Den främsta orsaken till utgiftsökningen (1,0 mn
€) i material och varor är att livsmedelpriserna
stigit.
Henkilöstö
Yleishallinnon yhteensä 59,9 vakanssista reilu
puolet on ruokahuolto – puhdistuspalveluissa
(30,8). Rahatoimistossa ostoreskontranhoitajan osa-aikainen tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi, jolloin henkilöstölisäys on 0,4. Henkilöstösuunnitelmassa (sivulla 128) näkyy kuitenkin yleishallinnossa pienoinen henkilöstövähennys (-0,3), joka johtuu siitä, että vastaavasti ruoka- ja puhdistuspalveluissa pidemmän aikaa avoinna ollut toimistonhoitajan osaaikainen (0,7) tehtävä lakkautetaan. Kaupungin ja kuntatyön houkuttelevuuden lisäämiseksi yhteistyötä yliopistojen kanssa jatketaan
osoittamalla kunnallishallinnon korkeakouluopiskelijoille harjoittelupaikkoja mahdollisuuksien mukaan.
Personal
Av allmänna förvaltningens totalt 59,9 vakanser
hör drygt hälften (30,8) till kost- och rengöringsservicen. På drätselkontoret ändras deltidsbefattningen som reskontraskötare till en heltidsanställning, varvid personalökningen är 0,4. I
personalplanen (på sidan 128) har allmänna
förvaltningen ändå en liten personalminskning (0,3) som beror på att deltidsbefattningen (0,7)
som byråsekreterare vid kost- och rengöringsservicen, som länge varit ledig, avskaffas.
För att göra staden och kommunalt arbete mer
attraktiva fortsätter man samarbetet med universiteten genom att i mån av möjlighet anvisa
praktikantplatser för högskolestuderande inom
kommunalförvaltning.
Investoinnit
Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoinnit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjelmistohankinnoista, keskuskeittiön laitteiden
korvausinvestoinneista ja kaupungintalon saneerauksen yhteydessä toteutettavasta kalusteiden osittaisesta uusimisesta. Tietohallinnon
investoinnit perustuvat valtuuston kesäkuussa
2008 hyväksymään, vuoteen 2012 ulottuvaan
tietohallintostrategiaan ja sen pohjalta hyväksyttyyn toimeenpano-ohjelmaan. Tietohallinnon investointitaso on hiukan alhaisempi kuin
vuonna 2011.
Vuodelle 2013 ajoittuva kaupungintalon saneeraus on yleishallinnon osalta merkittävä
lähivuosien investointihanke, joka lähes vuoden kestävänä tulee olemaan haasteellinen
hallinnon päivittäistoimintojen yhteensovittamisessa.
Investeringar
Allmänna förvaltningens investeringar i lös
egendom består av dataadministrationens köp
av apparater och program, ersättande investeringar i centralkökets utrustning och partiell förnyelse av möblemang i samband med saneringen av stadshuset. Dataadministrationens investeringar baserar sig på den av fullmäktige i juni
2008 godkända IT-strategin, som sträcker sig till
år 2012, och på det utifrån strategin godkända
genomförandeprogrammet. Nivån på dataadministrationens investeringar är något lägre än år
2011.
Saneringen av stadshuset 2013 är ett viktigt
investeringsprojekt för allmänna förvaltningen.
Eftersom projektet pågår i nästan ett år, innebär
det utmaningar när det gäller att samordna förvaltningens dagliga funktioner.
Toimialan keskeiset tavoitteet 2012
 Hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista edistetään tarjoamalla erilaisia
vaikuttamiskanavia mm. uutta mediaympäristöä hyödyntäen
 Sähköisten palveluiden ja eri prosessien
kehittämistä sekä uusien toimintatapojen
käyttöönottoa jatketaan
Verksamhetsområdets centrala mål 2012
 Man främjar förvaltningens öppenhet och
kommuninvånarnas deltagande genom att
erbjuda olika påverkanskanaler, bl.a. genom
att utnyttja den nya mediemiljön
 Man fortsätter att utveckla de elektroniska
tjänsterna och olika processer och införa nya
verksamhetsformer
35
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
 Henkilöstön hyvinvointia ja työn tuloksell-
 Personalens välbefinnande och arbetsresul-
suutta parannetaan kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin edistämisellä.
taten förbättras genom att främja ett arbetsklimat och en arbetskultur som är sporrande.
1030 KAUPUNGINVALTUUSTO – STADSFULLMÄKTIGE
Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalien järjestelyistä aiheutuvat menot.
Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäktige, revisionsnämnden, centralvalnämnden,
valnämnderna samt de utgifter som förrättande
av val vållar.
Kaupunginvaltuusto
Stadsfullmäktige
TP
Bokslut
2 009
TP
Bokslut
2 010
TA
TAE
TAE
TAE
BG
2 011
BG
2 012
2 013
2 014
0
0
51 595
2 500
0
54 095
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10 000
0
0
10 000
0
0
0
15 000
0
0
15 000
0
0
0
15 450
0
0
15 450
0
0
0
15 914
0
0
15 914
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-119 045
-43 366
-2 883
0
-2 344
-8 854
-176 492
-60 061
-19 410
-2 288
0
0
-3 496
-85 255
-86 620
-31 700
-3 100
0
-1 500
-6 610
-129 530
-105 580
-62 300
-4 950
0
-2 500
-6 750
-182 080
-107 692
-64 169
-5 099
0
-2 575
-6 953
-186 487
-109 845
-33 631
-3 289
0
-1 591
-7 013
-155 369
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-122 397
-85 255
-119 530
-167 080
-171 037
-139 456
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Valtuusto vastaa hallinnon järjestämisen perusteista, eli kaupungin hallinto-organisaatiosta ja sillä on kaupungin ylintä päätösvaltaa
käyttävänä toimielimenä kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tässä tehtävässään valtuusto vastaa kaupungin kehittämisstrategiasta, strategisesta päätöksenteosta ja keskeisten tavoitteiden asettamisesta,
toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä.
Verksamhet
Fullmäktige svarar för grunderna för hur förvaltningen organiseras, dvs. för stadens förvaltningsorganisation, och som det organ som har
den högsta beslutanderätten i staden har fullmäktige totalansvaret för stadens verksamhet
och ekonomi. I den här uppgiften ansvarar fullmäktige för stadens utvecklingsstrategi, det strategiska beslutsfattandet och för att ställa upp de
centrala målen, balansera verksamheten och
ekonomin samt utvärdera verksamheten och
ordna uppföljningen.
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston
päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta
koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.
Revisionsnämnden bereder de till fullmäktiges
beslutanderätt hörande ärenden som gäller
granskningen av förvaltningen och ekonomin
samt bedömer huruvida de mål som fullmäktige
satt upp har nåtts.
Vuonna 2012 tammi/helmikuussa toimitetaan
presidentinvaali ja lokakuussa kunnallisvaalit.
I januari/februari 2012 förrättas presidentval och
i oktober kommunalval.
36
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Valtuustokauden 2009 - 2012 loppuessa valtuusto arvioi omaa toimintaansa, saavuttamiaan tuloksia, käyttämiään työskentelytapoja
sekä toimintansa kehittämistarpeita.
GRANKULLA
Driftsbudget
I slutet av fullmäktigeperioden 2009-2012 utvärderar fullmäktige sin verksamhet, de resultat
som nåtts, de arbetssätt som använts och behoven av att utveckla verksamheten.
1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN
Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut, pääkaupunkiseudun yhteistyöstä aiheutuvat menot ja
eräät muut poikkihallinnolliset menot.
Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadsstyrelsen och stadsdirektören, nedan uppräknade
samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör
till allmänna förvaltningens kompetensområde,
utgifterna för samarbetet inom huvudstadsregionen och vissa andra tväradministrativa utgifter.
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja
Stadsstyrelsen och stadsdirektören
TP
Bokslut
2 009
TP
Bokslut
2 010
TA
TAE
BG
2 011
BG
2 012
TAE
TAE
2 013
2 014
0
0
24 945
0
35 600
60 545
0
0
0
19 360
222
0
19 582
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-405 687
-279 945
-4 254
-50 500
-63 332
-16 553
-820 271
-220 323
-191 637
-3 368
-26 900
-83 611
-13 106
-538 945
-228 832
-207 150
-2 500
0
-83 000
-17 280
-538 762
-266 850
-205 950
-3 000
-39 700
-92 550
-19 350
-627 400
-272 187
-212 129
-3 090
-38 625
-95 327
-19 931
-641 288
-277 631
-219 765
-2 652
0
-88 055
-18 332
-606 435
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-759 726
-519 363
-538 762
-627 400
-641 288
-606 435
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta
ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten
valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan
tehtävänä on kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja kaupungin toiminnan ohjaus.
Verksamhet
Stadsstyrelsen ansvarar för kommunens förvaltning och ekonomi samt för beredningen och
verkställigheten av fullmäktiges beslut och för
tillsynen över beslutens laglighet.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii
henkilöstöjaosto, jonka tehtävänä on huolehtia
kaupungille työnantajana kuuluvista henkilöstöasioista sekä kehittää ja koordinoida kaupungin henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Henkilöstöjaoston menot sisältyvät kaupunginkans-
Under stadsstyrelsen lyder personalsektionen,
vars uppgift är att sköta sådana personalärenden som åligger staden i egenskap av arbetsgivare samt utveckla och samordna stadens personal- och lönepolitik. Personalsektionens utgifter ingår i stadskansliets resultatområde.
Stadsstyrelsens och stadsdirektörens uppgift är
att verkställa stadens strategiska riktlinjer och
leda stadens verksamhet.
37
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
lian tulosalueeseen.
Talous
PKS-KOKO –hankkeen rahoitusosuus (3.000
€) sisältyy Uudenmaan liiton yhteistoimintaosuuteen. Kauniainen on hankkeessa mukana
lähinnä Opinnoista osaajaksi hankkeen kautta. Greater Helsinki Promotionin osuus on
budjetoitu vuonna 2011 hyväksytyn (KH
2.3.2011 § 62) uudistetun osakassopimuksen
ja siihen liittyvän rahoitussopimuksen tasolle.
Metropolia Ammattikorkeakoulun ja kuntien
välisen osakassopimuksen mukainen toiminta-avustus on 37.500 € vuonna 2012. Avustusmäärä pienenee alkuperäisestä 50.000
eurosta asteittain1. World Design Capital
2012:n rahoitusosuus on sopimuksen mukaan
ensi vuonna 27 500 €.
Ekonomi
Finansieringsandelen (3 000 €) för projektet
PKS-KOKO ingår i Nylands förbunds samarbetsandel. Grankulla deltar i projektet främst
genom projektet ”Opinnoista osaajaksi” (från
student till expert). Andelen för Greater Helsinki
Promotion har budgeterats på den nivå som
anges i det år 2011 godkända (STS 2.3.2011 §
62) förnyade delägaravtalet och det därtill anknutna finansieringsavtalet. Verksamhetsunderstödet enligt delägaravtalet mellan Metropolia
Ammattikorkeakoulu och kommunerna är 37 500
€ år 2012. Understödsbeloppet minskar stegvis1
från det ursprungliga beloppet på 50 000 euro.
Finansieringsandelen för World Design Capital
2012 är enligt avtalet 27 500 €.
Osuudet - Andelar:
Uudenmaan liitto - Nylands förbund
Kaupunkipoliittinen ohjelma (osaamiskeskusohjelma)
- Stadspolitiska programmet
Greater Helsinki Promotion
Metropolia Ammattikorkeakoulu
WDC rahoitusosuus – finansieringsandel
Culminatum
Jäsenmaksut - Medlemsavgifter:
Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund
Sydkustens landskapsförbund rf
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry
Föreningen Nylands Friluftsområden rf
Idea in West, Espoon seudun uusyrityskeskus
Helsingin Seudun Kauppakamari Helsingforsregionens Handelskammare
Suomalaisen Työn Liitto
Svenska Finlands Folkting
1
TA-BG 2011TA-BG 2012
60 000
60 000
9 000
43 000
25 000
22 500
159 500
9 000
55 000
37 500
27 500
6 000
195 000
32 000
7 000
32 000
7 000
5.300
4.000
1.000
5 300
4 500
1 000
100
330
49 730
100
450
50 350
v. 2011 avustus oli todellisuudessa 43 750 € eikä 25.000 €, joka perustui kuntien kesken vain vuodelle 2010 sovittuun erillissopimukseen
1
år 2011 var det faktiska understödet 43 750 € och inte 25 000 €, vilket baserade sig på ett separat avtal mellan kommunerna för bara år
2010
38
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET
Kaupunginkanslian tehtävänä on tukea kaupungin strategiaprosessia, päätöksentekoa ja
koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon
toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupunginkanslia vastaa kaupungin yleishallintotasoisesta valmistelusta ja oikeudellisesta
ohjeistuksesta. Keskitetty henkilöstö- ja palkkahallinto, tiedotus ja viestintä sekä ruoka- ja
puhdistuspalvelut kuuluvat omina yksikköinään kaupunginkansliaan. Kaupunginkanslia
käsittää myös kirjaamon ja arkistoinnin, puhelunvälityksen, monistamon ja postituksen tukipalvelutoiminnot ja hoitaa yleisten vaalien
käytännön järjestelyt.
Stadskansliets uppgift är att stödja stadens strategiprocess, beslutsfattande och hela organisation med att genomföra det kommunala självstyret och samordna kommunens verksamheter. I
den här uppgiften svarar stadskansliet för stadens beredning på allmänförvaltningens nivå
och för juridiska anvisningar. Den centraliserade
personal- och löneförvaltningen, informationen
och kommunikationen samt kost- och rengöringsservicen sorterar som egna enheter under
stadskansliet. Stadskansliet omfattar också registraturen och arkiveringen, telefonväxeln, kopieringen och postningen. Dessutom sköter stadskansliet de praktiska arrangemangen vid allmänna val.
Kaupunginkanslia
Stadskansliet
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2 009
47 643
78 475
141 989
-49
2 622 161
2 890 219
0
TP
Bokslut
2 010
44 351
76 986
142 039
1 180
2 555 030
2 819 586
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 586 004
-1 189 793
-849 663
-60 192
-37 153
-185 103
-3 907 908
-1 743 058 -2 006 235 -2 138 683 -2 181 457 -2 225 086
-1 122 959 -1 284 797 -1 337 070 -1 377 182 -1 363 041
-860 883
-915 500 -970 450
-999 564
-971 254
-61 084
-64 500
-66 500
-68 495
-68 428
-83 518
-75 100
-90 400
-93 112
-79 674
-181 364
-202 850 -224 640
-231 379
-215 204
-4 052 866 -4 548 982 -4 827 743 -4 951 188 -4 922 687
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1 017 689
-1 233 280 -1 639 782 -1 806 789 -1 839 606 -1 883 210
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
39
TA
TA
BG
BG
2 011
2 012
36 850
40 100
79 100
82 900
126 000
161 000
0
0
2 667 250 2 736 954
2 909 200 3 020 954
0
TA
KEHYS
2 013
41 303
85 387
165 830
0
2 819 063
3 111 583
0
TA
KEHYS
2 014
38 525
82 695
129 780
0
2 788 477
3 039 477
0
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
Toiminta
Luottamushenkilöiden Extranet lisää poliittisen
päätöksenteon keskinäistä vuorovaikutusta ja
helpottaa päättäjien tiedonsaantia. Valmistelutyö päätöksentekoprosessien kehittämiseksi
kuten siirtyminen sähköiseen kokouskäytäntöön ja uusien toimintatapojen luominen tähtää niiden käyttöönottoon uuden valtuustokauden alusta.
Verksamhet
De förtroendevaldas extranät ökar växelverkan
inom det politiska beslutsfattandet och gör det
lättare för beslutsfattarna att få information. Målet för beredningsarbetet för att utveckla beslutsprocesserna, såsom övergång till elektroniska
möten och skapande av nya arbetsformer, är att
de tas i bruk i början av den nya fullmäktigeperioden.
Pääkaupunkiseutuyhteistyössä kaupunginkanslia osallistuu muun muassa seudun viestintää, maahanmuuttoasioiden edistämistä,
yhteishankintoja, henkilöstöpolitiikkaa, demokratiakysymyksiä ja muuta yhteisvalmistelua
käsitteleviin hankkeisiin ja työryhmiin.
Inom samarbetet i huvudstadsregionen deltar
stadskansliet i projekt och arbetsgrupper som
gäller bl.a. kommunikationen i regionen, främjande av invandrarärenden, gemensam upphandling, personalpolitik, demokratifrågor och
annan gemensam beredning.
Toimialojen hankintaosaamisen lisäämiseen
panostetaan edelleen koulutusten kautta mm.
järjestämällä koulutusta uusista hankintaohjeista ja siihen liittyvästä prosessikuvauksesta.
För att öka verksamhetsområdenas upphandlingskunnande fortsätter man att satsa på utbildning i bl.a. nya upphandlingsdirektiv och den till
dessa hörande processbeskrivningen.
Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin avulla edelleen parantaa organisaation tuloksellisuutta ja
henkilökunnan hyvinvointia, työssä jaksamista
ja työurien pidentämistä.
Ruokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, Villa
Bredan ja Tammikummun keittiö sekä kaupungintalon keittiö. Puhdistuspalvelut hoitavat
23 rakennuksen siivouksen, josta 87 % hoidetaan ostopalveluna ja 13 % omien siivoojien
toimesta.
Ruoka- ja puhdistuspalveluissa kehittämiskohteina vuonna 2012 ovat erityisruokavalioprosessin ja ruoka- ja puhdistuspalvelujen ympäristöohjelman päivittäminen.
Talous
Kanslian merkittävin yksittäinen menoerämuutos henkilöstökulujen lisäksi aiheutuu palvelujen ostoissa keskitetysti järjestettävän tietohallintokoulutuksen ja palkkahallinto-ohjelman
ylläpito- ja lisenssikustannusten siirtämisestä
henkilöstöhallintoon käyttömenoihin niiden
oltua aikaisemmin budjetoituina tietohallinnon
investointibudjetissa.
Inom personalförvaltningen är målet att genom
sporrande arbetsklimat och arbetskultur fortsätta
att förbättra organisationens resultat och personalens välbefinnande, hjälpa de anställda att
orka i sitt arbete och förlänga karriärerna.
Kostservice produceras av centralköket, Villa
Bredas och Ekkullas kök samt stadshusets kök.
Rengöringsservicen sköter städningen av 23
byggnader varav 87 % sköts på entreprenad och
13 % av stadens egna städare.
Kost- och rengöringsservicens utvecklingsområden 2012 är att uppdatera specialdietprocessen
och kost- och rengöringsservicens miljöprogram.
Ekonomi
Kansliets största enskilda utgiftsändring utöver
personalkostnaderna beror på att kostnaderna
för den centraliserat anordnade IT-utbildningen
och kostnaderna för upprätthållande av och licenser för IT-löneförvaltningsprogrammet har
överförts till köp av tjänster inom personalförvaltningens driftsutgifter. Tidigare ingick dessa i
dataadministrationens investeringsbudget.
40
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Ruokahuolto-puhdistuspalvelujen tunnuslukuja
TP/BS
2010
2,10
TA/BG
2011
2,09
2,12
2,05
19,02
21,24
671200
683800
40200
42997
Ruokahuoltoyksiköiden elintarvike- ja työvoimamenot €/painotettu suorite
Kostserviceenheternas livsmedels- och arbetskraftsutgifter €/prestation
Kouluaterian hinta keskimäärin € (hinta sisältää
yksikön menot, vyörytykset ja korot sekä poistot)
Skolmåltidens pris i genomsnitt € (priset innehåller enhetens utgifter, överföringsposter och
räntor samt avskrivningar)
Puhdistuspalveluyksiköiden menot
Rengöringsserviceenheternas utgifter
€/m2/vuosi/år
Ruokapalveluyksiköiden painotetut suoritteet
Kostserviceenheternas vägda prestationer
Puhdistuspalveluyksiköt/siivousneliöt
Rengöringsserviceenheter/städm2
41
TA/BG
2012
2,20
2013
2014
2015
2,22
2,25
2,28
2,16
2,18
2,20
2,22
20,47
21,50
21,60
21,80
683800
683800
683800
683800
43298
43298
43298
43298
03
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
1033 RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET
Rahatoimiston tehtävänä on vastata keskitetysti kaupungin tilinpäätösten laadinnasta,
kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Taloussuunnitelmien ja talousarvion kokoaminen
ovat myös rahatoimiston vastuulla. Rahatoimiston tehtävänä on ohjata ja neuvoa toimialoja talouden seurantaan ja oikeellisuuden
valvontaan liittyvissä tehtävissä.
Drätselkontorets uppgift är att centraliserat ansvara för stadens bokslut, bokföring och betalningsrörelse. Drätselkontoret svarar också för att
sammanställa ekonomiplanerna och budgeten.
Dessutom ger drätselkontoret verksamhetssektorerna råd och handledning i uppgifter som hänför sig till uppföljning av ekonomin och till övervakning av dess riktighet.
Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yksikkönään kaupungin tietohallinto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kaupungin tietoteknistä infraa.
Stadens dataadministration, vars uppgift är att
upprätthålla och utveckla stadens datatekniska
infrastruktur, hör som en egen separat enhet till
drätselkontoret.
Rahatoimisto
Drätselkontoret
TP
Bokslut
2 009
TP
Bokslut
2 010
0
0
0
0
0
0
0
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
0
0
0
TA
TA
BG
2 011
BG
2 012
0
0
0
0
0
0
0
TA
KEHYS
2 013
0
0
0
0
0
0
TA
KEHYS
2 014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-720 297
-337 013
-30 850
0
-45
-42 430
-1 130 635
-738 737
-632 550 -584 410
-596 098
-608 020
-335 451
-396 745 -525 870
-541 646
-420 907
-24 308
-23 500
-35 300
-36 359
-24 931
0
0
0
0
0
-40
-100
-100
-103
-106
-59 459
-45 960
-36 310
-37 399
-48 759
-1 157 995 -1 098 855 -1 181 990 -1 211 606 -1 102 723
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1 130 635
-1 157 995 -1 098 855 -1 181 990 -1 211 606 -1 102 723
Toiminta
Rahatoimisto osallistuu kaupungin eri toimialojen kehityshankkeisiin talous- ja tietohallintoasiantuntijana.
Verksamhet
Drätselkontoret deltar som sakkunnig i ekonomi
och dataadministration i stadens olika verksamhetssektorers utvecklingsprojekt.
Tulevalla taloussuunnitelmakaudella rahatoimiston taloushallinnon toiminnan painopisteenä on jatkaa talousjärjestelmien automatisointi- ja sähköistämishankkeita. Merkittävimpänä
näistä on kaupungin myyntilaskujen e-lasku
–hanke, joka tullaan käynnistämään vuoden
2012 aikana.
Under den kommande ekonomiplaneperioden
ligger tyngdpunkten i drätselkontorets ekonomiförvaltning på att fortsätta projekten för att automatisera de ekonomiska systemen och göra
dem elektroniska. Den viktigaste av dessa är efakturaprojektet för stadens försäljningsfakturor.
Projektet påbörjas under 2012.
Tietohallinto keskittyy kaupungin eri toimialojen sähköisten palveluiden kehittämisen lisäksi sosiaali- ja terveystoimen toimialan lakisää-
Dataadministrationen koncentrerar sig utöver på
att utveckla stadens olika sektorers elektroniska
tjänster också på social- och hälsovårdssektorns
42
KAUNIAINEN
Käyttötalous
03
GRANKULLA
Driftsbudget
teisiin kansallisiin hankkeisiin. Näistä esimerkkinä e-Resepti.
lagstadgade nationella projekt. Ett exempel på
dessa är e-recept.
Talous
Taloushallinnon merkittävin yksittäinen menoerä henkilöstökulujen lisäksi on palvelujen
ostoissa kaupungin yhteinen osuus verotuskustannuksiin, 0,3 milj.euroa. Toimialoilla yhteisesti käytettävien ohjelmistojen ylläpitomaksut ja päivitykset on budjetoitu tietohallinnon käyttömenoihin (aikaisemmin investointibudjetissa) ja näkyvät palvelujen ostoissa menolisäyksenä.
Ekonomi
Ekonomiförvaltningens viktigaste enskilda utgiftspost utöver personalkostnaderna är stadens
gemensamma andel av beskattningskostnaderna, 0,3 mn euro, inom köp av tjänster. Kostnaderna för underhåll och uppdateringar av de
program som sektorerna använder gemensamt
har budgeterats under dataadministrationens
driftsutgifter (tidigare i investeringsbudgeten) och
de syns som en utgiftsökning i köp av tjänster.
43
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 30,9 M€
Erikoissairaanhoito
Specialiserad sjukvård
22 %
Suun terveydenhuolto
Munhälsovård
3%
Hallinto Förvaltning
3%
Terveydenhuolto
Hälsovård
10 %
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
13 %
Lasten päivähoito
Barndagvård
24 %
Vanhuspalvelut
Äldreomsorg
25 %
Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse
Suun terveydenhuolto
Munhälsovård
Erikoissairaanhoito
Specialiserad sjukvård
Terveydenhuolto
Hälsovård
Vanhuspalvelut Äldreomsorg
Lasten päivähoito
Barndagvård
2009
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
2010
Hallinto Förvaltning
2012
2011
0
1 000
2 000
3 000
44
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
GRANKULLA
Driftsbudget
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
5000
5001
5002
5003
5004
5005
5006
HALLINTO - FÖRVALTNING
SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER
LASTEN PÄIVÄHOITO - DAGVÅRD
VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG
TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD
SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD
ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD
Sosiaali- ja terveystoimessa on kuusi tulosaluetta: sosiaalipalvelut, lasten päivähoito, vanhuspalvelut, terveydenhuolto
sekä erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto.
Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat myös
toimialan hallinto, esiopetusjaostot, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto.
Social- och hälsovårdssektorn har sex resultatområden: socialtjänster, barndagvård, äldreomsorg, hälsovård, specialiserad sjukvård
och munhälsovård. Utöver resultatområdena
lyder också sektorns förvaltning, förskolesektionerna, handikapprådet och äldrerådet
under social- och hälsovårdsnämnden.
Social- och hälsovården har som uppgift att
främja och upprätthålla kommuninvånarnas hälsa, välfärd, arbets- och funktionsförmåga och
sociala trygghet samt minska hälsoskillnaderna
mellan olika befolkningsgrupper. Utöver att främja hälsan drar sektorn försorg om tillgången och
kvaliteten på primärvården, den specialiserade
sjukvården och socialtjänsterna enligt invånarnas behov samt om det i sista hand beviljade
utkomstödet och vården och omsorgen i livets
alla skeden.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on
edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista
turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien
välisiä terveyseroja Terveyden edistämisen
lisäksi toimiala huolehtii kuntalaisten tarpeen
mukaisten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä viimesijaisesta
toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpidosta
elämän kaikissa vaiheissa.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Social- och hälsovårdsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
TAE
TAE
BG
2011
2012
2013
2014
336 748
402 751
289 600
361 580
361 580
361 580
2 393 180
2 553 733
2 452 265
2 961 386
2 961 386
2 961 386
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
162 364
208 365
190 635
207 229
207 229
207 229
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
174 169
103 790
120 300
119 400
119 400
119 400
3 676
15 586
3 100
15 800
15 800
15 800
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
3 070 137
3 284 225
3 055 900
3 665 395
3 665 395
3 665 395
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-9 599 282
-10 106 042
-12 306 463
-12 552 592 -12 803 644
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-13 419 975
-13 401 303
-11 969 342
-12 576 531
-12 953 827 -13 342 442
-820 758
-708 369
-702 070
-888 299
-913 403
-940 805
-1 787 452
-1 908 945
-2 004 400
-2 313 400
-2 382 802
-2 454 286
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
-11 667 740
-28 715
-16 807
-9 650
-16 600
-17 098
-17 611
-2 486 737
-2 520 797
-2 643 029
-2 816 970
-2 901 479
-2 988 523
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-28 142 919
-28 662 263
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-25 072 782
-25 378 038
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
45
-28 996 231
-25 940 331
-30 918 263
-31 721 201 -32 547 312
-27 252 868
-28 055 806 -28 881 917
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Tunnuslukuja
TP 2010
Nyckeltal
TA 2011
SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI YHT. SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN TOT.
euro
Toimintamenot -Verksamhetsutgifter
(brutto)
2012
2013
2014
euro
euro
euro
31.281.873
32.093.265
32.926.457
28.662.263
28.956.231
3.310
3.365
euro/ asukas - euro/ invånare (brutto)
3 600
3 694
3 789
2.931
3.010
euro/ asukas - euro/ invånare
3 178
3 271
3 368
8.658
8.606
Asukkaat – Invånare
8689*
8689
*) Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
8689
Toiminta
Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat
kaupungin visio, arvot ja strategiset tavoitteet,
joihin perustuen asetetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet.
Strategian toteutumisen onnistumiselle on
keskeistä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tunnistetaan kaikkien toimijoiden yhteiseksi asiaksi. Kaikkia, myös poikkihallinnollisia prosesseja, johdetaan asiakaslähtöisesti
taloudellisena ja toiminnallisena kokonaisuutena (esim. lasten ja perheiden palvelut, vanhustenpalvelut). Työpanos kohdennetaan
ydintehtäviin ja toiminnan suunnittelu perustuu
tutkittuun tietoon niin, että toiminta on vaikuttavaa ja palveluilla turvataan hoitoon pääsy ja
palvelun hyvä laatu.
(netto)
Verksamhet
Social- och hälsovårdssektorns verksamhet
styrs av stadens vision, värderingar och strategiska mål. Utgående från dessa sätts de sektoroch resultatområdesspecifika målen upp.
För att genomförandet av strategin ska lyckas är
det centralt att främjandet av välfärd och hälsa
ses som alla aktörers gemensamma sak. Allt,
också de tväradministrativa processerna, leds
användarorienterat som en ekonomisk och funktionell helhet (t.ex. tjänster för barn och familjer,
service för äldre). Arbetsinsatsen fokuseras på
prioriterade områden och planeringen av verksamheten baserar sig på forskningsresultat så
att verksamheten har effekt och tillgången till
vård och en hög kvalitet på servicen tryggas.
Centrala förändringar i verksamhetsförutsättningarna under ekonomiplaneperioden
Ändringar i lagstiftningen
Lagstiftningsreformerna inom social- och hälsovården utgör den här ekonomiplaneperiodens
viktigaste förändringar i verksamhetsförutsättningarna. De inverkar inte bara på tjänsternas
innehåll utan också på organiseringen av tjänsterna under ekonomiplaneperioden. Också
kommun- och servicestrukturreformen ingår fortfarande i regeringsprogrammet.
Under 2011 – 2014 träder flera bestämmelser i
kraft som ökar klientens och patientens valmöjligheter och ändrar innehållet i och organiseringen av social- och hälsovården. Den första var
den nya hälsovårdslagen, som trädde i kraft
1.5.2011. Den är en gemensam innehållslag för
primärvården och den specialiserade sjukvården
och den första etappen i en stegvis reform av
social- och hälsovården. Bestämmelserna om
social- och hälsovårdens strukturer och ordnande av social- och hälsovården samt sociallagstiftningen är under beredning. Utkastet till en
lag om tryggande av tillgång till service för åldringar har varit på remissrunda.
Reformen för med sig ändringar i bl.a. patienters
Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella
Lainsäädäntömuutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistukset ovat merkittävin toimintaympäristön
muutos tällä taloussuunnitelmakaudella. Se
vaikuttaa paitsi palvelujen sisältöön myös palvelujen organisointiin taloussuunnittelukaudella. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus on
edelleen esillä hallitusohjelmassa.
Vuosina 2011 – 2014 tulee voimaan useita
säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan
valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Ensimmäisenä astui voimaan uusi
terveydenhuoltolaki 1.5.2011. Se on yhteinen
sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaalija terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja
järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä sekä
sosiaalihuollon lainsäädäntöä valmistellaan.
Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvaamisesta on ollut lausuntokierroksella.
46
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
Uudistus tuo muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Muutoksen
vaikutusta kysyntään on vaikea arvioida. Toukokuun alusta 2011 tuli voimaan myös oikeus
käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon
kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun aikana (esim. työn,
opiskelun, vapaa-ajan vieton vuoksi).
GRANKULLA
Driftsbudget
möjligheter att välja vårdplats och den person
som har hand om vården. Det är svårt att uppskatta hur ändringen kommer att påverka efterfrågan. Från början av maj 2011 trädde i kraft
rätten att under en längre vistelse (t.ex. på grund
av arbete, studier, fritid) använda en hälsocentral utanför hemkommunen för vård enligt vårdplanen.
I anslutning till vårdgarantin preciserade socialoch hälsovårdsministeriet på våren 2011 den
kommunala hälsovårdscentralens skyldighet att
svara i telefon under tjänstetid. Väntetiden för att
få kontakt per telefon får inte överstiga 5 minuter. Hittills har målet i genomsnitt nåtts väl i
Grankulla.
Lagen om servicesedlar inom social- och hälsovården trädde i kraft 1.8.2009. I Grankulla används inte servicesedlar, men inom munhälsovården började staden i juni 2011 använda ett
förfarande med betalningsförbindelser för att
säkerställa att vårdgarantin uppfylls. En förutsättning för att servicesedlar ska tas i bruk i större utsträckning är att verksamheten görs elektronisk, vilket betyder både en portal och hela
processen från det att sedeln beviljas till den
ersättning som betalas till privata serviceproducenter och de registeranteckningar som krävs.
Grankulla deltar i huvudstadsregionens servicesedelsprojekt.
Ändringen i lagen om hemkommun 1.1.2011 gör
det lättare för personer som behöver långvarig
institutionsvård, boendeservice eller familjevård
att byta hemkommun. Rätten gäller personer
som med myndighetsbeslut placerats i institutionsvård eller familjevård eller att bo utanför sin
hemkommun med hjälp av boendeservice. I ändringen ingår ett system för kostnadsersättning
mellan kommunerna.
Alla ovan nämnda förändringar innebär en betydande ökning av mängden administrativt arbete.
Den ökade valfriheten, samutnyttjandet av tjänster, förfarandet med betalningsförbindelser inom
munhälsovården och en eventuell mer omfattande användning av servicesedlar inom sektorn, rätten att byta hemkommun osv. förutsätter
bedömning av rättigheter, beredning av beslut
och beslutsfattande, betalningsförbindelser, registerhållning, övervakning, statistikföring och en
komplicerad fakturering mellan kommunerna,
som fortfarande måste göras manuellt.
Enligt den ändring (318/2011) av lagen om stöd
för närståendevård (318/2011) som trädde i kraft
1.8.2011 kan avlösarservicen under närståendevårdarens ledighet ordnas genom uppdragsavtal.
Sosiaali- ja terveysministeriö tarkensi keväällä
2011 hoitotakuuseen liittyvää kunnan terveyskeskuksen velvollisuutta vastata virka-aikana
puhelimeen. Puhelimitse tapahtuvan jonotusajan pituus saa olla korkeintaan 5 minuuttia.
Tällä hetkellä tavoite on toteutunut keskimäärin hyvin Kaunaisissa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Kauniaisissa ei ole
käytössä palveluseteliä, mutta suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön kesäkuussa
2010 maksusitoumusmenettely hoitotakuun
toteuttamisen varmistamiseksi. Palvelusetelin
laajemman käyttöönoton edellytyksenä on
toiminnan sähköistäminen, mikä tarkoittaa
sekä portaalia että koko prosessia setelin
myöntämisestä yksityiselle palveluntuottajalle
maksettavaan korvaukseen ja vaadittuihin
rekisterinpidollisin merkintöihin. Kauniainen
on mukana pääkaupunkiseudun palvelusetelihankkeessa.
Kotikuntalain muutos 1.1.2011 helpottaa pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai
perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa. Oikeus koskee
henkilöitä, jotka on viranomaispäätöksellä
sijoitettu laitoshoitoon, perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla kotikuntansa
ulkopuolella. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä.
Kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin sisältyy huomattava määrä lisääntynyttä hallinnollista työtä. Valinnanvapauden lisääntyminen,
palvelujen yhteiskäyttö, suun terveydenhuollon maksusitoumusmenettely ja mahdollisesti
laajempi palvelusetelin käyttöönotto toimialalla, oikeus vaihtaa kotikuntaa jne. edellyttävät
oikeuksien arviointia, päätösten valmistelua ja
tekemistä, maksusitoumuksia, rekisterinpitoa,
valvontaa, tilastointia ja monimutkaista kuntien
välistä laskutusta, joka edelleenkin on tehtävä
manuaalisesti.
Omaishoitolain (937/2005) 1.8.2011 alkaen
voimaan tulleen muutoksen (318/2011) mukaan omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella.
47
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
Uusi perusopetuslaki tuli voimaan 1.1.2011 ja
siinä edellytetty kolmiportainen tuen rakenne
on otettu käyttöön myös esikoulun oppilashuollossa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla
1.1.2012 alkaen. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen.
Muut toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tekijät
Suunnittelukaudella toiminnan kehittämistä
ohjaavat paitsi paikalliset laajat strategiat (lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja ikääntymispoliittinen strategia) myös valtakunnalliset
kehittämislinjaukset. Vuonna 2011 päättyvä
KASTE- hanke saa jatkoa vuonna 2012. Sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Soccassa, ja
VKKMetrossa jatkuu laaja kehittämistoiminta.
Kauniainen on mukana 2011 alkaneessa Savuton pääkaupunkiseutu- hankkeessa, joka on
tarkoitus toteuttaa 3-vuotisena.
Pääkaupunkiseudun yhteistyön merkittävin
vaikutus koskee lasten päivähoitoa, jossa toteutuu päivähoitopalvelujen yhteiskäyttö
vuonna 2012, edellyttäen että tietohallintojärjestelmien yhteen sovittaminen onnistuu sitä
ennen.
Valtio, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen,
Kirkkonummi ja Kerava ja HUS allekirjoittivat
aiesopimuksen, jonka pohjalta tehtävän kehittämistyön tavoitteena on turvata metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Tavoitteena on sopia
hankkeista, joissa mallinnetaan mm. sosiaalija terveydenhuollon uusia palveluohjauksen
ratkaisuja tavoitteena erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempi
integraatio.
Aiesopimukseen liittyen toteutetaan viisi hanketta, joiden määräaika vaihtelee keväästä
2011 marraskuuhun 2013 asti. Hankkeet koskevat perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatiota perustasoa vahvistaen; kehittämistä ja tutkimusta; EVO-rahoitusta sekä HUS: n omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen sekä
uusien rahoitusmallien kokeiluun metropolialueelle.
GRANKULLA
Driftsbudget
Den nya lagen om grundläggande utbildning
trädde i kraft 1.1.2011 och den i lagen förutsatta
stödstrukturen i tre steg har tagits i bruk också i
förskolans elevvård.
I regeringsprogrammet anges att utkomststödets
grunddel höjs med 6 procent från 1.1.2012.
Grunddagpenningen för arbetslösa och arbetsmarknadsstödet höjs från 1.1.2012 med 100
euro per månad.
Andra faktorer som inverkar på utvecklingen av
verksamheten
Verksamhetsutvecklingen under planeringsperioden styrs förutom av lokala omfattande strategier (barn- och ungdomspolitiska programmet
och äldrepolitiska strategin) också av riksomfattande utvecklingslinjer. KASTE-projektet, som
slutar 2011, får en fortsättning 2012. Socca, socialbranschens kompetenscentrum, och VKKMetro fortsätter med sin omfattande utvecklingsverksamhet. Grankulla deltar i projektet Rökfri
huvudstadsregion, som började 2011 och pågår
i 3 år.
Samarbetet i huvudstadsregionen inverkar mest
på barndagvården, där samutnyttjandet av dagvårdstjänster verkställs 2012 under förutsättning
att man före det lyckas samordna dataadministrationssystemen.
Staten, Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla,
Kyrkslätt, Kervo och HNS har undertecknat en
avsiktsförklaring utifrån vilken man utför utvecklingsarbete i syfte att säkerställa en enhetlig servicehelhet inom social- och hälsovården för metropolområdets invånare och stärka kundorienteringen i tjänsterna. Målet är att komma överens
om projekt inom vilka man gör upp modeller för
bl.a. nya servicestyrningsslösningar inom socialoch hälsovården för att bättre än tidigare kunna
integrera i synnerhet bastjänsterna och den specialiserade sjukvården.
I anslutning till avsiktsförklaringen genomförs
fem projekt vilkas tidsfrist varierar från våren
2011 till november 2013. Projekten gäller integrering av primärvården, socialtjänsterna och
den specialiserade sjukvården så att basnivån
stärks; utveckling och forskning: EVOfinansiering och klarläggande av HNS ägarstyrning, styrstrukturer, finansiering och faktureringsprinciper samt försök med nya finansieringsmodeller i metropolområdet.
Befolkning
Vid utgången av 2010 hade Grankulla 8689 invånare (8606 år 2009). Största betydelsen med
tanke på tjänsteplaneringen har befolkningsutvecklingen bland småbarn, barn under skolåldern och de äldsta åldersklasserna. Antalet 65
år fyllda har på ett år ökat med 90 personer. År
Väestö
Vuoden 2010 lopussa Kauniaisissa oli 8689
asukasta (8606 asukasta vuonna 2009). Palvelujen suunnittelua ajatellen on merkitystä
eniten sekä pienten, alle kouluikäisten että
vanhimpien ikäluokkien väestökehityksellä.
48
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
65- vuotta täyttäneiden määrä on vuodessa
kasvanut 90 henkilöllä. Vuonna 2010 75 vuotta täyttäneitä oli 770 ja 85 vuotta täyttäneitä oli
210. 65 vuotta täyttäneitä oli 19,6 % koko
väestöstä (vuonna 2009 18,6 %). Vuosina
2011–2014 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyy
120 henkilöllä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä
lisääntyy noin 20 henkilöllä vuosittain.
Vuonna 2010 syntynyt ikäluokka oli pieni, mutta 1-6-vuotiaiden määrä lisääntyi kaikissa ikäluokissa. 0-6 -vuotiaita lapsia oli 653.
Yksinasuvia on Kauniaisissa muuta pääkaupunkiseutua vähemmän.
GRANKULLA
Driftsbudget
2010 fanns det 770 invånare som fyllt 75 år och
210 som fyllt 85. Andelen 65 år fyllda av hela
befolkningen var 19,6 % (18,6 % år 2009). Under 2011-2014 ökar antalet invånare mellan 65
och 74 år med 120 personer och antalet 85 år
fyllda ökar med ca 20 personer per år. Den
årskull som föddes 2010 var liten, men antalet
barn i åldern 1-6 år ökade i alla ålderklasser.
Antalet barn mellan 0-6 år var 653.
Det bor färre ensamboende i Grankulla än i de
övriga kommunerna i huvudstadsregionen.
Ekonomi och produktivitetsutveckling
Genom hälsofrämjande åtgärder, såsom minskning av rökning och alkoholanvändning, ökning
av motion och minskning av övervikt, kan staden
inverka på kommuninvånarnas hälsotillstånd,
efterfrågan på tjänster och utvecklingen av de
totala social- och hälsovårdskostnaderna. De
2011 påbörjade hälsokontrollerna av 40-åringar,
seniorrådgivningens riktade åldersklasskontroller
och hälsofrämjande hembesök är viktiga hälsofrämjande åtgärder. I budgetförslaget föreslås att
årliga hälsokontroller av äldre närståendevårdare (75 år fyllda) ska inledas. Att genomföra programmet Ett rökfritt Grankulla och delta i projektet En rökfri huvudstadsregion är viktig hälsofrämjande verksamhet som inverkar på både
ekonomin och välfärds- och hälsoskillnaderna.
Social- och hälsovårdssektorn har nya skyldigheter under ekonomiplaneperioden som ökar
kostnaderna. Därför är det viktigt att fastställa
åtgärder som ökar produktiviteten.
De produktionsfrämjande åtgärderna introduceras i samband med presentationen av respektive
resultatområde.
Datasystemen utvecklas till att producera verksamhets- och kvalitetsdata som stöd till planeringen och ledningen av verksamheten. När den
elektroniska ärendehanteringen utvecklas, prioriteras de funktioner som förbättrar produktiviteten. Tyngdpunkten är på arbetsformer med vilka
man kan ersätta kontakter i form av patientbesök
eller vårdsamtal och den arbetstid som går åt till
dessa. Prioriterade områden inom de närmaste
åren är att öka de webbtjänster och den elektroniska ärendehantering som erbjuds kommuninvånarna, utveckla kundsystemen i enlighet med
nationella projekt och samarbetet inom huvudstadsregionen och HNS, öka självbetjäningen
ändamålsenligt och utveckla mobila lösningar.
Talous ja tuottavuuden kehitys
Kuntalaisten terveydentilaan, palvelujen kysyntään ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenojen kehitykseen voidaan vaikuttaa
terveyden edistämisen toimenpitein: tupakoinnin ja alkoholin käytön väheneminen, liikunnan lisääntyminen ja ylipainon väheneminen.
Vuonna 2011 aloitetut 40-vuotiaiden terveystarkastukset, seniorineuvolan kohdennetut
ikäkausitarkastukset sekä terveyttä edistävät
kotikäynnit ovat tärkeitä terveydettä edistäviä
toimenpiteitä. Talousarvioesityksessä esitetään iäkkäiden omaishoitajien (75 vuotta täyttäneiden) vuosittaisten terveystarkastusten
aloittamista. Savuton Kauniainen -ohjelman
toteuttaminen ja Savuton pääkaupunkiseutuhankkeeseen osallistuminen on tärkeää terveyttä edistävää toimintaa, joka vaikuttaa sekä
talouteen että hyvinvointi- ja terveyseroihin.
Sosiaali- ja terveystoimessa on taloussuunnittelukaudella uusia velvoitteita, joilla on kustannuksia lisäävä vaikutus. Siksi on tärkeää
tunnistaa toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi.
Tuottavuutta edistävät toimenpiteet esitetään
kunkin tulosalueen esittelyn yhteydessä.
Atk-järjestelmiä kehitetään tuottamaan toiminta- ja laatutietoja toiminnan suunnittelun ja
johtamisen tueksi. Sähköisen asioinnin kehittämisessä painotetaan tuottavuutta lisääviä
toiminnallisuuksia. Painopiste on toimintatavoissa, joiden avulla voidaan korvata potilaskäynteinä tai hoitopuheluina tapahtuvia yhteydenottoja ja niihin kuluvaa henkilökunnan työaikaa. Lähivuosien painoalueita ovat kuntalaisille tarjottavien verkkopalvelujen ja sähköisen
asioinnin lisääminen, asiakasjärjestelmien
kehittäminen kansallisten hankkeiden sekä
PKS- ja HUS -yhteistyön mukaisesti, itsepalvelujen tarkoituksenmukainen lisääminen sekä mobiiliratkaisujen kehittäminen.
Personal
Den till buds stående arbetskraften inom socialoch hälsovården minskar med 19 personer fram
till år 2015.
Social- och hälsovårdstjänsterna produceras
även i fortsättningen i första hand med egen
Henkilöstö
Käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuol49
KAUNIAINEN
Käyttötalous
05
lon työvoima vähenee vuoteen 2015 mennessä 19 henkilöllä.
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan
jatkossakin ensisijaisesti omalla henkilökunnalla. Koulutusyhteistyö, oppisopimuskoulutus
ja rekrytointiprosessin kehittäminen ovat keinoja edistää henkilökunnan saatavuutta. Henkilökunnan hyvä perehdytys, ohjaus ja vakinaisen henkilökunnan palkitsemisjärjestelmien
käyttö ja kehittäminen sekä työkyvyn tukeminen parantavat henkilökunnan pysyvyyttä.
Tehtäväkuvat ja ammattiryhmien työnjako
selvitetään 2011–12 aikana. Osaamista kehitetään osaamiskartoitusten ja osaamistarpeiden ennakoinnin perusteella, tukemalla työssä
oppimista sekä täydennys- ja jatkokoulutusta.
Tavoitteena on, että kaikkien työpanos kohdentuu optimaalisesti työnjakoa kehittämällä
ja kohdentamalla palvelut oikeisiin asiakasryhmiin hoidon tarpeen arvioinnin perusteella.
GRANKULLA
Driftsbudget
personal. Utbildningssamarbete, läroavtalsutbildning och utveckling av rekryteringsprocessen
är metoder med vilka tillgången på personal förbättras. En god inskolning och handledning av
personalen, användning av system för premiering av ordinarie anställda och stöd av arbetsförmågan minskar personalomsättningen. Befattningsbeskrivningarna och arbetsfördelningen
mellan yrkesgrupperna utreds under 2011-2012.
Kompetensen utvecklas utifrån kompetenskartläggningar och uppskattning av kompetensbehoven samt genom att stöda inlärning i arbetet,
kompletterande utbildning och fortbildning. Målet
är att alla anställdas arbetsinsats riktas optimalt
genom att man utvecklar arbetsfördelningen och
riktar tjänsterna till rätt kundgrupper enligt utvärderingar av vårdbehovet.
Investeringar
Sansåkers daghem
Anslag 2012 150 000 €, anslag 2013
3 949 000 €
Investoinnit
Sansinpellon päiväkoti
Määräraha 2012 150 000 € , määräraha 2013
3 949 000 €
Motiveringar
Se investeringsdelen s. 144.
Perustelut
Kts Investointiosa s. 144.
Planering och byggande av mångformigt
serviceboende och dagverksamhet på Villa
Bredas område 2012-2016
Den preliminära anslagsreserveringen är 2 miljoner euro för 2014 och 7 miljoner euro för både
2015 och 2016.
Monimuotoisen palveluasumisen ja päivätoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Villa Bredan alueelle, 2012–2016
Alustava määrärahavaraus vuodelle 2014 on
2 miljoonaa euroa ja vuosille 2015 ja 2016
molemmille 7 milj. euroa.
Motiveringar
Se investeringsdelen s. 145.
Perustelut
Kts Investointiosa s. 145.
I dataadministrationens investeringsbudget
beaktas följande kostnader:
eRecept 35 000 e
AvoHilmo 5 000 e
Tietohallinnon investointibudjetissa huomioidaan seuraavat kustannukset:
eResepti 35 000 e
AvoHilmo 5 000 e
50
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5000 HALLINTO - FÖRVALTNING
Toimialan hallinto edistää ja tukee toimialan
strategista johtamista, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Sen tehtävänä on
turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen
yhdenmukaisuus. Hallinto osallistuu toiminnan
kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön ja koordinoi sitä. Hallinto vastaa mm. sähköisen asioinnin kehittämisestä, järjestöyhteistyöstä ja
kumppanuussuhteiden kehittämisestä. Sen
vastuulla on kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä poikkihallinnollisen
yhteistyön koordinointi.
Sektorns förvaltningsenhet främjar och stöder
ledningen, beslutfattandet, kommunikationen
och en god förvaltning inom sektorn. Dess uppgift är att trygga en helgjuten verksamhet och
enhetliga tjänster. Förvaltningen deltar i att utveckla verksamheten och i det regionala samarbetet, som den samordnar. Förvaltningen svarar
bl.a. för att utveckla den elektroniska ärendehanteringen, för samarbetet med olika organisationer och för att utveckla olika partnerskap. Enheten svarar också för att leda och utveckla välfärds- och hälsofrämjandet i staden och samordna det därtill hörande tväradministrativa
samarbetet.
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2010
1 100
0
5 000
1 217
-553 899
-51 465
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-13 629
-43 120
-658
-8 444
-671 215
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-669 998
2012
TAE
2013
2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-649 130
-815 064
-831 365
-847 993
-86 232
-89 532
-92 218
-94 984
-43 476
-698
-10 323
-673 065
-5 000
-45 000
-400
-10 820
-796 582
-5 100
-55 000
-500
-14 170
-979 366
-5 253
-56 650
-515
-14 595
-1 000 596
-5 411
-58 350
-530
-15 033
-1 022 301
-666 965
-796 580
-979 366
-1 000 596
-1 022 301
0
0
0
1 217
0
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
TAE
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
TAE
TA
BG
2011
0
0
6 100
0
-560 287
-52 099
-6 182
Toiminta
Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä toimialalla on vuonna 2012 sähköisen asioinnin kehittäminen, mihin liittyen eReseptin käyttöönotto
syksyllä 2012, sekä osallistuminen HUS: n
koordinoimaan Alli- hankkeeseen. Hallinto
tukee asiakas- ja potilastietojärjestelmien
hyödyntämistä prosessien kehittämisen ja
johtamisen tukena.Sen lisäksi painopistealueena ovat vanhuspalvelujen kehittäminen mm.
WDC2012 –hankekokonaisuuteen kuuluvassa
365 |Wellbeing – hankkeessa, kumppanuussopimukset ja yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa sekä toimistonhoitajaverkoston työjaon ja tehtäväkuvan kehittäminen vastaamaan toimialan lisääntyneitä
tarpeita.
Verksamhet
Till sektorns produktivitetsförbättrande åtgärder
2012 hör att utveckla den elektroniska ärendehanteringen. I anslutning till detta tas eRecept i
bruk på hösten 2012, och sektorn deltar i Alliprojektet, som koordineras av HNS. Förvaltningen stöder utnyttjandet av klient- och patientdatasystemen som stöd för processutvecklingen och
ledningen. Andra insatsområden är utveckling av
äldreservicen bl.a. i projektet 365 Wellbeing,
som hör till WDC2012-projekthelheten, partnerskapsavtal och utveckling av samarbetet med
tredje sektorn samt utveckling av byråföreståndarnätverkets arbetsfördelning och befattningsbeskrivningar så att de svarar mot de ökade
behoven i sektorn.
Talous
Henkilöstölisäyksestä, 191 000 eurosta, on
noin 170 000 euroa varhemaksuja. Avustuk-
Ekonomi
Av ökningen i personalkostnader, 191 000 euro,
är ca 170 000 euro förtidspensionsutgiftsbase51
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
siin varatusta 55 000 eurosta kohdentuu Granin Lähiavun toimintaan noin 10 000 euroa
aikaisempaa enemmän.
GRANKULLA
Driftsbudget
rade avgifter. Av det belopp på 55 000 euro som
reserverats för understöd går ca 10 000 euro
mer än tidigare till Grani Närhjälps verksamhet.
5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER
Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon, lastenvalvojan palvelut, perheneuvolan, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, pakolaisten ja
turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä
yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntämispäätösten tekemisen.
Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barnskydd, missbrukarvård, handikappservice,
omsorg om utvecklingshämmade, barnatillsyningsmannens tjänster, familjerådgivning,
utkomststöd och skuldrådgivning samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder
och pensionärsbostäder.
Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och
socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo
stad.
Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksella
Espoon kaupungilta.
Sosiaalipalvelut
Socialtjänster
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
21 259
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
140 452
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
151 825
100 098
624
414 258
0
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-676 078
TP
Bokslut
2010
64 942
151339
180 732
27 575
312
424 900
0
-718 430
-2 113 935
-16 439
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-2 063 332
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-49 355
-869 596
-9 826
-291 270
-3 959 457
-821 203
-1 114
-271 011
-3 942 132
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-3 545 199
-3 517 232
Toiminta
Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä on asiakastietojärjestelmän hyödyntäminen asiakasprosesseissa ja johtamisen ja seurannan tukena, vammaispalveluissa hoito- ja palvelusuunnitelmien kattavuuden parantaminen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen vuonna 2011 tehdyn auditoinnin perusteella.
Perheneuvolan roolia perhekeskusverkoston
toiminnassa vahvistetaan.
TA
BG
2011
TAE
TAE
TAE
2012
2013
2014
25 000
60 000
60 000
24 800
29 800
29 800
60 000
29 800
188 635
45 300
0
283 735
0
205 129
45 300
0
340 229
0
205 129
45 300
0
340 229
0
205 129
45 300
0
340 229
0
-551 180
-530 368
-540 975
-551 795
-2 142 049
-2 594 660
-2 672 500
-2 752 675
-5 100
-838 400
-200
-68 830
-3 605 759
-5 700
-936 400
-200
-72 890
-4 140 218
-5 871
-964 492
-206
-75 077
-4 259 121
-6 047
-993 427
-212
-77 329
-4 381 485
-3 322 024
-3 799 989
-3 918 892
-4 041 256
Verksamhet
Produktivitetsförbättrande åtgärder är att utnyttja
klientdatasystemet i klientprocesserna och som
stöd för ledningen och uppföljningen, att göra
vård- och serviceplanerna mer heltäckande inom
handikappservicen och utveckla mentalvårdsoch missbrukartjänsterna enligt den 2011 gjorda
kvalitetsrevisionen.
Familjerådgivningens roll i familjecentralens
verksamhet stärks.
52
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Talous
Potilastietojärjestelmän käyttöönotosta on
45 000 euroa suuremmat kustannukset vuodelle 2012 kuin vuodelle 2011 on budjetoitu.
Kustannuksissa on huomioitu hallitusohjelman
kirjaus siitä, että toimeentulotuen perusosaa
korotetaan 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Kuntien maksuosuus perustoimeentulotuesta on
50 % tuen kustannuksista. Toimeentulotuen
korotus on 25 €/kuukausi/tuensaaja, josta
kuntien osuus korotuksesta on 12,50 euroa.
Kustannusten lisäys on 100 000 euroa.
Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa
1.1.2012 alkaen. Kunnat rahoittavat puolet
siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli
500 päivää tukea saaneille, passiivituen saajille. Kuntien osuus korotuksesta on 50 euroa/kuukausi/työmarkkinatuen saaja. Kustannusten lisäys on 70 000 euroa.
Vammaisten palveluasumiseen kohdentuu
380 000 euron kustannusten lisäys.
Prestationer
TA 2011
1.441
183
Driftsbudget
Ekonomi
Kostnaderna för att ta i bruk patientdatasystemet
är 45 000 euro högre 2012 än vad som budgeterats för 2011. I kostnaderna beaktas noteringen i
regeringsprogrammet att utkomststödets grunddel höjs med 6 procent från 1.1.2012. Kommunernas betalningsandel av det grundläggande
utkomststödet är 50 % av stödkostnaderna. Utkomststödet höjs med 25
€/månad/stödmottagare, varav kommunernas
andel av höjningen är 12,50 euro. Kostnadsökningen är 100 000 euro.
Arbetslöshetsstödets grunddagpenning och arbetsmarknadsstödet höjs med 100 euro i månaden från 1.1.2012. Kommunerna finansierar hälften av det arbetsmarknadsstöd som beviljas
personer som fått stöd i mer än 500 dagar som
passivt stöd. Kommunernas andel av höjningen
är 50 euro/månad/mottagare av arbetsmarknadsstöd. Kostnadsökningen är 70 000 euro.
Kostnaderna för serviceboende för handikappade ökar med 380 000 euro.
Suoritteita
TP 2010
GRANKULLA
1.850
205
Perheneuvola – Familjerådgivningen
1)
1)
Käyntejä - Besök
2)
2)
Asiakkaat – Klienter
2012
2013
2014
1.500
200
1.500
200
1.500
200
190
190
Toimeentulotuki – Utkomststöd
158
175
Ruokakunnat – Matlag
190
1)
Käyntejä/”istuntoja”, johon voi osallistua useita - Besök/”sessioner”, i vilka flera kan delta
2)
Henkilöitä - Personer
Tunnuslukuja
TP 2010
euro
*)
Nyckeltal
TA 2011
euro
111
108
46
60
*)
2012
euro
2013
2014
Perheneuvola Familjerådgivningen
euro /käynti - euro/ besök (brutto)
209.698
140
209.698
140
209.698
140
Toimeentulotuki – Utkomststöd
euro/ asukas - euro /invånare (brutto)
510.400
58
510.400
58
510.400
58
*)
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritteiden/asukkaiden määrällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer/
invånare
53
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD
Lasten päivähoidon tulosalue käsittää koko lasten päivähoitojärjestelmän. Kokonaisuuden muodostavat päiväkotihoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, kotihoidon
tuki ja yksityisen hoidon tuki.
Lasten päivähoidon tulosalueen tehtävänä on
tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja
vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista
ja tavoitteellista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Resultatområdet för barndagvård omfattar
hela dagvårdssystemet för barn, som består
av daghemsvård, förskoleundervisning, öppen familjeverksamhet, hemvårdsstöd och
stöd för privat vård.
Resultatområdet för barndagvård har som uppgift att erbjuda småbarnsfostran som kombinerar
barnens rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en vårdplats för sina barn. Småbarnsfostran är en planmässig och målinriktad
verksamhet där barnets självständiga lek har en
central betydelse. Målet för småbarnsfostran är
att främja barnens balanserade uppväxt, utveckling och lärande.
Lasten päivähoito
Barndagvård
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2009
175 758
638 758
5 701
2 732
0
822 949
0
TP
Bokslut
2010
188 672
630 871
2 921
226
872
823 562
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-3 728 227
-787 033
-240 100
-574 997
-15 260
-659 369
-6 004 986
-3 880 201
-765 257
-190 276
-748 588
-9 821
-775 741
-6 369 884
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-5 182 037
-5 546 322
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Tuottavuutta ja taloudellisuutta lisäävinä toimenpiteinä on toimittu johdonmukaisesti lasten päivähoidon rakennemuutoksen mahdollistamiseksi (lasten kotihoidon tuen kuntalisän
ja yksityisen hoidon tuen nosto ( KV § 67,
15.11.2010) ja avoin perhetoiminta
( 1.8.2010 alkaen). Jatkossa avoimen perhetoiminnan tilojen tulee mahdollistaa vanhempien oman vastuunoton lisäämisen ja vertaisryhmien toiminnan. Päiväkotiverkoston kehittämisessä edetään valtuustokauden alussa
tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kasavuoren
päiväkoti valmistuu 2012 ja Sansinpellon päiväkodin suunnittelu alkaa.
Asiakastietojärjestelmää hyödynnetään toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, seurannassa sekä kehitetään sähköisiä palveluja.
Turvataan esiopetuksen oppilashuoltoon konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut
TAE
TAE
2012
161 250
914 686
2 100
0
0
1 078 036
0
2013
161 250
914 686
2 100
0
0
1 078 036
0
2014
161 250
914 686
2 100
0
0
1 078 036
0
-4 198 326
-796 800
-225 370
-780 000
-7 600
-796 680
-6 804 776
-4 377 637
-873 593
-275 550
-920 000
-8 400
-827 080
-7 282 260
-4 465 190
-899 801
-283 817
-947 600
-8 652
-851 892
-7 456 951
-4 554 494
-926 795
-292 331
-976 028
-8 912
-877 449
-7 636 008
-5 968 911
-6 204 224
-6 378 915
-6 557 972
TA
BG
2011
120 800
713 065
2 000
0
0
835 865
0
TAE
Verksamhet
För att öka produktiviteten och förbättra ekonomin har resultatområdet arbetat konsekvent för
att möjliggöra en omstrukturering av barndagvården (höjning av kommuntillägget till hemvårdsstödet och stödet för privat vård (STF § 67,
15.11.2010) samt öppen familjeverksamhet (från
1.8.2010)). I fortsättningen bör det bli möjligt att
öka föräldrarnas eget ansvar och kamratgruppers verksamhet i den öppna familjeverksamhetens lokaliteter. Utvecklingen av daghemsnätet
fortsätter enligt den plan som gjordes upp i början av fullmäktigeperioden. Kasabergets daghem blir färdigt 2012 och planeringen av Sansåkers daghem inleds.
Klientdatasystemet utnyttjas i ledningen, planeringen och uppföljningen av verksamheten. De
elektroniska tjänsterna utvecklas. En konsulterande specialbarnträdgårdslärares tjänster tryggas inom förskolans elevvård så som lagen om
54
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Kielikylpy muutetaan kaksivuotiseksi.
grundläggande utbildning förutsätter. Språkbadet blir tvåårigt.
Talous
Perustetaan konsultoivan erityislastentarhanopettajan vakanssi, 39 000 e/ vuosi. Perusteluna erityislastentarhan opettajan palveluiden
järjestäminen päivähoitolain (4a §,
22.12.2006/1255) mukaisesti.
Ekonomi
En vakans som konsulterande specialbarnträdgårdslärare inrättas, 39 000 e/år. Motiveringen
är att tillhandahålla tjänster av en specialbarnträdgårdslärare enligt dagvårdslagen (4 a §,
22.12.2006/1255).
Suoritteita
TP2010
Prestationer
TA 2011
8
336
57.347
8
350
58.000
Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård
Kaupungin päiväkodit- Stadens daghem
Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år)
Läsnäolopäivät – Närvarodagar
20
3.976
24
3.700
Perhepäivähoito – Familjedagvård
Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år)
Läsnäolopäivät – Närvarodagar
84
116
84
120
120
25
26
30
42
TP 2010
euro
Yksit.hoid. tuki – Stöd för privat vård
Lakisääteinen - Lagstadgat
Kunnallinen – Kommunalt
4-, 5-, ja 6-vuotiaiden osallistuminen
järjestettyyn varhaiskasvatukseen
(koko- tai osapäivähoito, yksityisen
hoidon tuki tai maksusitoumuksella
toisessa kunnassa ostettu palvelu),
prosentteina ikäluokasta (EU-tavoite
95%)
Uusi
Tunnuslukuja
Lasten kotih.tuki – Hemvårdsstöd
Perheet /kk – Antal familjer/mån.
Lakisääteinen – Lagstadgat
Kunnallinen – Kommunalt
1-2-vuotiaiden ikäluokasta tavoite
75%
2012
2013
2014
8
350
58.000
8
380
63.000
7
380
63.000
24
3.700
16
2.500
16
2.500
120
120
130
130
140
140
30
42
35
35
40
40
95%
*)
Nyckeltal
2012
euro
TA 2011
86
92
52
58
Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård
euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag
(brutto)
Perhepäivähoito – Familjedagvård
euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag
(brutto)
*)
2013
euro
2014
59
60
5.448.266
94
154 960
42
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestatione
55
*)
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG
Resultatområdet för äldreomsorg omfattar
enheterna för hemvård, servicecentret Villa
Breda, ålderdomshemmet och vårdhemmet
samt vårdavdelningen vid hälsovårdscentralens sjukhus. Villa Apollos grupphem fungerar som enhet för serviceboende.
Äldreomsorgens uppgift är att stöda de äldres
funktionsförmåga och hjälpa dem att så länge
som möjligt klara sig själva och kunna bo hemma eller i en hemlik miljö. Den omsorg och vård
som erbjuds utgår från klientens servicebehov
och från att stöda klientens egna resurser och
visa respekt för vars och ens självbestämmanderätt.
Vanhuspalvelujen tulosalueella on kotihoidon, Villa Bredan palvelukeskuksen, vanhainkodin ja hoivakodin yksiköt sekä terveyskeskuksen sairaalan vuodeosasto.
Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa
Apollon ryhmäkoti.
Vanhuspalvelujen tehtävänä on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä heidän asumistaan kotona tai kodinomaisissa oloissa mahdollisimman pitkään.
Asiakkaan saaman hoivan ja hoidon lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarve, omien voimavarojen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Vanhuspalvelut
Äldreomsorg
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2009
66 000
1 343 827
0
34 295
0
1 444 122
0
TP
Bokslut
2010
41 366
1 501 143
0
35 113
0
1 577 622
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2 793 193
-2 616 714
-327 828
-299 739
-918
-1 146 185
-7 184 577
-3 000 510
-2 574 467
-314 890
-295 678
-2 958
-1 102 770
-7 291 273
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-5 740 455
-5 713 651
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Ikääntymispoliittinen strategia ohjaa vanhuspalvelujen tuottamista ja kehittämistä. Suurena haasteena tällä hetkellä on palvelurakenteen keventäminen ja muutoksen toteuttaminen hallitusti. Tuottavuuden parantamisessa
on keskeistä asukkaiden toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kotiin laitoksesta niin, että laitosjakso jää mahdollisimman lyhyeksi. Muita
tuottavuutta lisääviä tekijöitä on Tammikummun sairaalan tilojen käytön arviointi muutosvaiheen tukena sekä sairaalan toiminnan kehittäminen kuntouttavaa, lyhytaikaista sekä
palliatiivista hoitoa antavaksi sairaalaksi. Päiväsairaalakokeilu Villa Anemonessa tukee
kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista,
samoin kodin muutostöiden tukeminen, palveluohjaus ja yöpartiotoiminnan aloittaminen.
Vanhuspalveluiden henkilökuntatilanne on
TAE
TAE
2012
48 130
1 744 200
0
35 500
600
1 828 430
0
2013
48 130
1 744 200
0
35 500
600
1 828 430
0
2014
48 130
1 744 200
0
35 500
600
1 828 430
0
-3 990 967
-1 337 081
-314 700
-341 000
-700
-1 356 099
-7 340 547
-4 054 296
-1 282 940
-410 130
-402 000
-6 200
-1 454 976
-7 610 542
-4 135 382
-1 321 428
-422 434
-414 060
-6 386
-1 498 625
-7 798 315
-4 218 090
-1 361 071
-435 107
-426 482
-6 578
-1 543 584
-7 990 911
-5 817 747
-5 782 112
-5 969 885
-6 162 481
TA
BG
2011
45500
1441700
0
35000
600
1522800
0
TAE
Verksamhet
Den äldrepolitiska strategin styr produktionen
och utvecklingen av äldreservicen. En stor utmaning i dag är att göra servicestrukturen lättare
och genomföra ändringen kontrollerat. När det
gäller att förbättra produktiviteten är det centrala
att upprätthålla klienternas funktionsförmåga och
rehabilitering så att tiden på institutioner blir så
kort som möjligt. Andra produktivitetsförbättrande åtgärder är att utvärdera användningen av
lokaliteterna på Ekkulla sjukhus för att stöda
förändringsfasen och utveckla sjukhusets verksamhet till ett sjukhus som ger rehabiliterande,
kortvarig och palliativ vård. Försöket med dagsjukhus i Villa Anemone stöder hemmaboendet
och hjälper närståendevårdarna att orka. Detsamma gäller stöd för ändringsarbeten i hemmet, servicehandledning och inledande av nattpatrullverksamhet.
56
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
parantunut merkittävästi ja yksiköissä sovitaan
tilapäisen henkilöstötarpeen arviointimenettelyistä. Tuloalueella aloitetaan yhteistyössä
Työterveyslaitoksen kanssa työhyvinvointiin
liittyvä, ´Työn Imu´- kehittämisprosessi.
Kotihoidossa resurssit kohdistetaan entistä
enemmän ns. keskiraskaiden asiakkaiden
hoitotyöhön RAI- arviointijärjestelmän tuloksia
hyödyntäen. Asiakasmäärän ja asiakkaiden
hoitoisuuden lisääntymiseen vastataan kasvattamalla välittömän asiakastyön osuutta
nykyisestä sekä kehittämällä työprosesseja.
Lisäksi selvitetään mobiililaitteiden käyttömahdollisuus.
Kauniaisten kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta Pääkaupunkiseudun alueella. Näiden hoidon laatua seurataan vuosittaisilla selvityskäynneillä.
Osa näistä paikoista osa suunnattu muistisairautta sairastaville asukkaille. Tehostetun palveluasumisen paikkoja ostetaan harkitusti
sen jälkeen kun kaikki tukitoimet asukkaan
kotona pärjäämiseksi on käytetty.
Personalsituationen inom äldreomsorgen har
förbättrats avsevärt och vid enheterna överenskoms om ett förfarande för bedömning av tillfälliga personalbehov. Resultatområdet påbörjar i
samarbete med Arbetshälsoinstitutet utvecklingsprocessen ”Työn imu” (arbetsengagemang),
som hänför sig till arbetshälsa. Genom att utnyttja resultaten av RAI-utvärderingssystemet riktar
man inom hemvården mer än tidigare resurserna på vården av klienter med medelstort vårdbehov. På det ökade antalet klienter och det
ökade vårdbehovet svarar man genom att öka
det direkta klientarbetets andel från det nuvarande och utveckla arbetsprocesserna. Dessutom utreds möjligheten att använda mobila anordningar.
Grankulla stad köper effektiverat serviceboende
av privata serviceproducenter inom huvudstadsregionen. Vårdkvaliteten följs upp vid årliga besök. En del av platserna är avsedda för boende
som lider av någon minnessjukdom. Platser för
effektiverat serviceboende köps med eftertanke
sedan alla stödåtgärder för att hjälpa klienten att
klara sig hemma har använts.
Talous
Lähihoitajan vakanssin perustamien Villa
Anemoneen, varattu 35 000 euroa. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös strategian toimeenpanon koordinointi, vakanssin perustamiseen varattu 38 000 euroa. Yöpartiotoiminnan aloittamiseen ja kuljetusten järjestämiseen ostopalveluina päivätoimintaan on varattu 15 000 euroa. Vanhuspalveluiden Internetsivujen kehittämiseen on vuodelle 2012 varattu 5 000 euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisiin
vanhusten kodin muutostöihin on varattu
50 000 euroa. WDC2012, 365 Wellbeinghankekokonaisuuteen osallistumiseen on varattu 45 000 euroa.
Ekonomi
En vakans som närvårdare inrättas i Villa Anemone, anslag 35 000 euro. Servicehandledarens
uppgifter omfattar också samordning av genomförandet av strategin, 38 000 euro har reserverats för inrättande av vakansen. För nattpatrullverksamheten och för köp av transporttjänster till
dagverksamheten reserveras 15 000 euro. För
utveckling av äldreomsorgens webbsidor reserveras 5 000 euro för 2012. För ändringsarbeten i
åldringars hem enligt socialvårdlagen reserveras
50 000 euro. För deltagande i WDC2012, 365
Wellbeing-projekthelheten reserveras 45 000
euro.
Palvelurakenne, 75 -vuotta täyttäneet
Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia 2011-2015
Toteuma Tavoite Laatusuosituksen
2012
2010
tavoitteet, % 75
vuotta täyttäneistä
Tehostettu palveluasuminen*
Laitoshoito (vanhainkoti/vuodeosasto)
Säännöllisen kotihoidon
piirissä
Omaishoidon tuen piirissä
Kotona asuvia
3,9
4
5-6
4,6
4
3%
8,8
10
13‐14 %
2,7
91,5
4
92
5-6 %
91–92 %
*ostopalvelut ja Villa Anemone
57
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteita
Prestationer
(TP) 2010
TA 2011
2012
Kotihoito – Hemvård
Asiakkaita
Tukipalveluasiakkaita
Käyntejä
97
162
24437
Intervallihoito
Hoitopäivät – Vårddagar
517
Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut
Asiakkaat
24
Ympärivuorokautinen hoito, oma toiminta
Hoitopäivät – Vårddagar
24323
Omaishoidon tuki
Asiakkaita
42
24.437
2014
110
180
25 500
1100
22
24 500
50
Suoritteita
TP 2010
2013
Prestationer
TA 2011
Kotihoito – Hemvård
24.800 Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito)– Besök (hemvård och hemsjukvård)
2012
2013
2014
25.500
25.500
25.500
2.100
100%
2.100
100%
2.100
100%
1.995
100%
Ryhmäkoti – Grupphem
(Villa Apollo)
2.000 Asumisvuorokaudet – Boendedygn
100% Kuormitus% - Belasting %
6.452
103%
Vanhainkoti – Åldringshem
(Villa Breda)
6.100 Hoitopäivät – Vårddagar
100% Kuormitus% - Belasting %
6.570*
100%
6.570*
100%
6.570*
100%
7.460
101%
Hoivakoti – Vårdhem
(Villa Anemone)
7.300 Hoitopäivät – Vårddagar
100% Kuormitus% - Belasting %
8.030*
100%
8.030*
100%
8.030*
100%
10.411
93 %
Sairaala - Sjukhus
(Tammikumpu)
10.400 Hoitopäivät - Vårddagar
95 % Kuormitus % - Belasting %
10.400
95 %
10.400
95 %
10.400
95 %
5.460
Pitkäaikaisen asumispalvelun ostovuorokaudet
*paikkaluku sisältää intervallipaikat
58
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Tunnuslukuja
GRANKULLA
Driftsbudget
*)
TP 2010
euro
TA 2011
euro
36
1.071.249
43
40
83.139
42
188
Nyckeltal
*)
2012
euro
2013
euro
2014
euro
1.156.976
45
1.156.976
45
1.156.976
45
Ryhmäkoti – Grupphem
euroa/ asumisvrk – euro/ boendedygn
(brutto)
87.863
42
87.863
42
87.863
42
1.070.575
142
Vanhainkoti – Åldringshem
euroa/ hoitopäivä - euro/ vårddag
(brutto)
1.076.801
164
1.076.801
164
1.076.801
164
181
1.234.675
169
Hoivakoti – Vårdhem
euroa/ hoitopv – euro/ vårddag
(brutto)
1.282.032
160
1.282.032
160
1.282.032
160
200
1.917.146
184
Sairaala - Sjukhus
euroa/ hoitopv – euro/ vårddag
(brutto)
2.132.768
205
2.132.768
205
2.132.768
205
Kotihoito – Hemvård
euroa/ käynti- euro/ besök
*)
(brutto)
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä –
*) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer
59
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD
Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuksen avohoidon toiminnat sisältäen myös
sairaankuljetuksen.
Terveydenhuollon tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota väestölle tarpeenmukaista hoitoa.
Hälsovården omfattar öppenvården vid hälsocentralen inklusive sjuktransporter.
Hälsovårdens uppgift är att främja kommuninvånarnas hälsa och välfärd och erbjuda dem vederbörlig vård.
Terveydenhuolto
Hälsovård
TP
Bokslut
2010
105 567
90 839
19 712
38 476
0
254 594
0
TAE
TAE
TAE
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2009
70 637
81 264
4 838
37 044
0
193 783
0
BG
2011
97 600
87 700
0
40 000
0
225 300
0
2012
89 700
87 700
0
36 200
0
213 600
0
2013
89 700
87 700
0
36 200
0
213 600
0
2014
89 700
87 700
0
36 200
0
213 600
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 460 129
-868 900
-122 574
0
-1 056
-338 003
-2 790 662
-1 584 126
-952 432
-103 392
0
-1 287
-320 894
-2 962 131
-1 684 163
-675 930
-82 900
0
-300
-344 130
-2 787 423
-1 888 164
-754 506
-113 819
0
-1 000
-372 374
-3 129 863
-1 925 927
-777 141
-117 234
0
-1 030
-383 545
-3 204 877
-1 964 446
-800 455
-120 751
0
-1 061
-395 052
-3 281 764
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 596 879
-2 707 537
-2 562 123
-2 916 263
-2 991 277
-3 068 164
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
Toiminta
Tuottavuuden parantamiseksi kehitetään hoidon tarpeen arviointia, potilasohjausta ja neuvontaa. Varmistetaan oikea dokumentointi
tehdään asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti
ja suositusten mukaisesti. Hoitoprosesseja ja
työnjakoa (vastaanotto, fysioterapia), sähköisiä palveluja ja omahoitoa kehitetään.
Ylläpidetään nykyinen hyvä henkilöstötilanne,
vakituiset omat lääkärit ja hoitohenkilökunta.
Vakanssilisäyksinä ovat koti- ja laitoshoidon
vastuulääkärin vakanssin kokoaikaistaminen
ja uuden fysioterpeutin vakanssin perustaminen toimintakyvyn ylläpitämisen ja kotona
asumisen tueksi.
Tulosalueella vakiinnutetaan seurantamenettelyt ja hyödynnetään potilastietojärjestelmästä saatavia raportteja johtamisen ja kehittämisen tukena.
Verksamhet
För att förbättra produktiviteten utvecklar resultatområdet bedömningen av vårdbehovet, patienthandledningen och rådgivningen. En korrekt
dokumentation säkras och den görs kundorienterat, professionellt och enligt rekommendationerna. Vårdprocesserna och arbetsfördelningen
(mottagningen, fysioterapin), de elektroniska
tjänsterna och egenvården utvecklas.
Den nuvarande goda personalsituationen upprätthålls, dvs. ordinarie egna läkare och vårdpersonal. Vakansökningar är att deltidsanställningen som ansvarig läkare för hem- och institutionsvården ändras till heltidsanställning och att
en ny vakans som fysioterapeut inrättas som
stöd för hemmaboende och upprätthållande av
funktionsförmågan.
Uppföljningsmetoderna inom resultatområdet
befästs och de rapporter som fås från patientdatasystemet används som stöd för ledningen och
utvecklingen.
Talous
Koti- ja laitoshoidon vastuulääkärin vakanssi
muutetaan kokoaikaiseksi, jolloin lisäys on
40 000 e.
Kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen perustetaan fysioterapeutin vakanssi,
jonka vuosikustannukset ovat 37 000 euroa
sivukuluineen.
Ekonomi
Vakansen som ansvarig läkare för hem- och
institutionsvården ändras till heltidsanställning,
varvid ökningen är 40 000 e. För rehabilitering
och upprätthållande av funktionsförmågan inrättas en vakans som fysioterapeut. De årliga kostnaderna för vakansen inklusive bikostnader är
37 000 euro.
60
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård
Suoritteita
Prestationer
TP 2010
TA 2011
9.568
10.000
TP 2008
TP 2009
4.226
57%
4.127
48%
5.552
65%
Vastaanotto kaikki ammattiryhmät Mottagning alla yrkesgrupper
5.654
Asiakasmäärä – Kundantal
56%
Peittävyysprosentti – Täckning i %
Avohoitokäynnit lääkäreille –
Besök hos läkare inom öppenvården
Vastaanotto lääkärit – Mottagning läkare
Asiakasmäärä – Kundantal
Peittävyysprosentti – Täckning i %
2012
2013
2014
9.500
10.000
10.000
4 200
48%
48%
48%
5 800
66%
66%
66%
70%
70%
Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit) kaikki ammattiryhmät–
Alla kontakter (telefon, besök) alla yrkesgrupper
(ei tilastoitu)
8.550
Tunnuslukuja
TP 2010
331
*)
5.943
69%
Asiakasmäärä – Kundantal
Peittävyysprosentti – Täckning i %
6 050
70%
8.606
Kauniaisten väestö – Grankullas befolkning
8689
*)
Nyckeltal
*)
TA 2011
2012
2013
2014
328
3.138.069
361
361
361
Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas –
Hälsovårdsutgifter per år / invånare
Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
61
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD
Suun terveydenhuolto käsittää suun terveydentilan tutkimisen, neuvonnan, perushammashoidon ja erikoishammashoidon toimenpiteet sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon.
Erikoishammashoito järjestetään PKSSEHYK:ssä eli pääkaupunkiseudun suun
erikoishoidon yksikössä.
Munhälsovården omfattar undersökning av
munhälsan, rådgivning, åtgärder inom
bastandvård och specialiserad tandvård
samt instrumentservice som betjänar hela
sektorn.
Den specialiserade tandvården ordnas i PKSSEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för
specialiserad tandvård.
Suun terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen ja laadukkaiden suun terveydenhuollon palveluiden tuottaminen koko
väestölle.
Munhälsovårdens uppgift är att främja hälsan
och producera högklassiga munhälsovårdstjänster för hela befolkningen.
Suun terveydenhuolto
Munhälsovård
TP
Bokslut
2009
1 877
188 879
0
0
3 052
193 808
0
TP
Bokslut
2010
1 104
179 541
0
2 400
14 402
197 447
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-387 756
-470 131
-67 272
0
-997
-43 466
-969 622
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-775 814
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TAE
TAE
TAE
700
185 000
0
0
2 500
188 200
0
2012
2 500
185 000
0
2 400
15 200
205 100
0
2013
2 500
185 000
0
2 400
15 200
205 100
0
2014
2 500
185 000
0
2 400
15 200
205 100
0
-362 488
-437 967
-77 190
0
-966
-40 058
-918 669
-593 974
-235 250
-69 000
0
-450
-66 470
-965 144
-640 934
-301 300
-78 000
0
-300
-75 480
-1 096 014
-653 753
-310 339
-78 795
0
-309
-77 744
-1 120 940
-666 828
-319 649
-81 159
0
-318
-80 077
-1 148 031
-721 222
-776 944
-890 914
-915 840
-942 931
TA
BG
2011
Toiminta
Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä kehitetääntyönjakoa ja alle 18-vuotiaiden potilaiden
recall- järjestelmän toteuttamista. Lisäksi varmistetaan, että ajanvarauksessa ei jää vapaita
aikoja. Tavoitteena on vuokrahammaslääkärien käytön vähentäminen.
Verksamhet
Som produktivitetshöjande åtgärder utvecklas
arbetsfördelningen och genomförandet av recallsystemet för patienter under 18 år. Dessutom
säkras att inga lediga tider blir över vid tidsbokningen. Målet är att minska användningen av
hyrd tandläkararbetskraft.
Potilaiden peruuttamattomien käyntien vähentämiseksi ovat käytössä tekstiviestimuistutukset, minkä avulla tavoitteena on peruuttamattomien poisjäämisten väheneminen arviolta 10
% eli noin 60–70 vähemmän kuin vuonna
2011.
Hyödynnetään potilastietojärjestelmästä saatavia raportteja johtamisen ja kehittämisen
tukena
För att minska antalet icke-avbeställda outnyttjade tider används SMS-påminnelser. Målet är
att därigenom kunna minska antalet ickeavbeställda outnyttjade tider med omkring 10 %
jämfört med år 2011, dvs. med ca 60-70 stycken.
Rapporter som fås från patientdatasystemet
utnyttjas som stöd för ledningen och utvecklingen.
62
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Talous
Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi
maksusitoumusmenettelyn jatkamiseen
30 000 euron varaus.
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
För att säkra att vårdgarantin verkställs reserveras 30 000 euro för en fortsättning med förfarandet med betalningsförbindelser.
Suoritteita
Prestationer
TP 2010
TA 2011
9.904
10.700
3.540
3.750
Tunnuslukuja
2012
2013
2014
Käynnit (oma toiminta) –
Besök (egen verksamhet)
10.700
10.700
10.700
Asiakkaat – Klienter
Peittävyys alle 18-vuotiaat
Peittävyys yli 18-vuotiaat
3.750
75%
37%
3.750
70%
35%
3.750
70%
35%
*)
Nyckeltal
*)
TP 2010
TA 2011
2012
2013
2014
euro
euro
euro
euro
euro
868.294
88
965.144
90
Toimintamenot-Verksamhetsupgifter
euro/ käynti – euro/ besök (brutto)
*)
1.094.514
126
1.094.514
126
1.094.514
126
Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan menot suoritemäärällä *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer
63
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
5006 ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD
Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna
HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon.
Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan
neljässä HUS:n tulosyksikössä, joita ovat
medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrian tulosyksiköt.
Den specialiserade sjukvården omfattar den
specialiserade sjukvård som köps av HNS.
Tjänsterna inom den specialiserade sjukvården produceras i fyra resultatenheter, dvs.
den medicinska och den operativa resultatenheten, resultatenheten för kvinno- och
barnsjukdomar och den psykiatriska resultatenheten.
Erikoissairaanhoito
Specialiserad sjukvård
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TAE
TA
BG
2011
TAE
2012
TAE
2013
2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
0
-6 562 400
0
0
0
0
-6 562 400
0
-6 505 146
0
0
37
0
-6 505 109
0
-6 696 000
0
0
0
0
-6 696 000
0
-6 680 000
0
0
0
0
-6 680 000
0
-6 880 400
0
0
0
0
-6 880 400
0
-7 086 812
0
0
0
0
-7 086 812
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-6 562 400
-6 505 109
-6 696 000
-6 680 000
-6 880 400
-7 086 812
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Erikoissairaanhoidon tavoitteena on hyvän
tuottavuuskehityksen jatkaminen, kokonaistavoitteena on 1,5 % tuottavuuden parannus.
Erikoissairaanhoidon
konsultaatiotoimintaa
on suunniteltu järjestettäväksi perusterveydenhuoltoa varten ortopedian, reumatautien
ja lastentautien erikoisaloilla.
Uutena tuotteena on tulossa siirtoviivepäivien
laskutus.
Verksamhet
Målet för den specialiserade sjukvården är att
fortsätta den goda produktivitetsutvecklingen,
det totala målet är en produktivitetsökning på 1,5
%. Avsikten är att konsulterande verksamhet
inom den specialiserade sjukvården ordnas för
primärvården inom specialområdena ortopedi,
reumatiska sjukdomar och barnsjukdomar.
En ny produkt är fakturering av fördröjningsdagar.
Talous
HUS:n vuoden 2012 laskennallinen talous
arvioesitys Kauniaisille yllä olevien perusteiden mukaisesti valmisteltuna on 6,824 milj.
euroa sisältäen HYKS sha:een tuottavuusvaateen 1,5 %. Lisättynä toiminnalliset muutokset (Kauniaisten osuus 0,6 % / 36 000
euroa) kokonaissummaksi vuodelle 2012
muodostuu 6,860 milj. euroa. Varaus kaupungin talousarvioon on kuitenkin6,680 milj.
euroa, koska osa vuoden 2011 varauksista
on siirtynyt kaupungin omaksi toiminnaksi.
Ekonomi
HNS enligt ovan nämnda grunder uppgjorda
kalkylmässiga budgetförslag 2012 för Grankulla
är 6,824 miljoner euro inklusive HUCS sjukvårdsområdes produktivitetskrav på 1,5 %. När
de funktionella ändringarna läggs till (Grankullas
andel 0,6 %/36 000 euro) blir totalsumman 6,860
miljoner euro för år 2012. Reserveringen i stadens budget är ändå 6,680 miljoner euro, eftersom en del av reserveringarna för 2011 överförts
till stadens egen verksamhet.
64
05
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Suoritteita
Prestationer
TP 2010
TA 2011
2012
2013
2014
7.373
7.349
HUS-piiri – HNS-distriktet
Avohoitokäynnit – Besök
7.800
7.800
7.800
3.133
2.828
Hoitojaksot – Vårdperioder
3.000
3.000
3.000
1.341
1.168
Hoitopäivät (psyk.) –
Vårddagar (psyk.)
1.600
1.600
1.600
Tunnuslukuja
Nyckeltal
TP 2010
2011
euro
6.430.554
6.696.000
743
8.658
778
8.606
Toimintamenot – Verksamhetsutgifter
Euro/ asukas – Euro/ invånare (brutto)
Asukkaat – Invånare
*) Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua
65
2011
euro
2012
euro
2012
euro
6.680.000
6.880.400
7.086.812
768
8.689
791
8.689
815
8.689
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 10,3 M€
Hallinto - Förvaltning
5%
Maankäyttö
Markanvändning
7%
Ympäristötoimi
Miljöenheten
2%
Rakennuttaminen ja
tekninen suunnittelu
Byggherreverksamhet
och teknisk planering
45 %
Kuntatekniikka Kommunteknik
41 %
Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse
Kuntatekniikka Kommunteknik
Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu
Byggherreverksamhet och teknisk planering
Ympäristötoimi
Miljöenheten
Maankäyttö
Markanvändning
2009
2010
2011
Hallinto - Förvaltning
1 000€
2012
0
500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
66
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
GRANKULLA
Driftsbudget
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
7000
7002
7004
7006
HALLINTO – FÖRVALTNING
MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING
YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN
RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING
7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK
Yhdyskuntatoimen toimialalla on viisi tulosaluetta: maankäyttö, ympäristötoimi, rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu, kuntatekniikka sekä rakennusvalvonta. Tulosalueista rakennusvalvonta toimii rakennuslautakunnan
alaisuudessa, muut neljä yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa.
Samhällstekniska sektorn består av fem resultatområden: markanvändning, miljöenheten,
byggherreverksamhet och teknisk planering,
kommunteknik samt byggnadstillsyn. Den sist
nämnda är underställd byggnadsnämnden,
medan de övriga fyra resultatområdena lyder
under samhällstekniska nämnden.
Yhdyskuntalautakunta
Samhällstekniska nämnden
TP
TP
TA
TAE
TAE
TAE
Bokslut
2009
Bokslut
2010
BG
2011
2012
2013
2014
57 322
100 901
13 650
63 080
64 614
66 190
354 652
777 738
278 540
675 530
186 532
189 523
0
0
4 000
4 000
0
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
1 903 876
3 781 524
5 014 202
1 284 342
1 079 216
1 110 480
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
7 578 962
7 680 365
7 721 383
8 704 201
8 955 812
9 217 880
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
9 894 812 12 340 528 13 031 775 10 731 153 10 286 174 10 584 073
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
89 710
45 891
32 130
35 100
35 742
36 398
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-2 787 624
-2 775 238
-2 888 590
-3 039 544
-3 100 335
-3 162 342
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-2 869 091
-3 243 669
-2 865 527
-3 327 530
-3 315 095
-3 414 548
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-1 593 945
-1 753 748
-1 833 037
-2 225 522
-2 292 288
-2 361 056
-59 306
-216 869
-103 700
-50 300
-51 809
-53 363
-447 769
-461 633
-398 937
-489 120
-503 794
-518 907
-1 133 681
-1 166 332
-1 201 322
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-1 152 559
-1 086 327
-1 063 594
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-8 910 294
-9 537 484
-9 153 385 -10 265 697 -10 429 652 -10 711 539
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 1 074 228
2 848 935
Sisäiset kulut - Interna utgifter
Toiminta
Rakentamisen suhdannetilanne on talouden elpymisen myötä palautunut alkuvuonna 2011 normaaliksi. Tämä on samalla tarkoittanut myös rakentamisen kustannusten nousua. Myös kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kohonneet, toisella vuosineljänneksellä 2011 n. 10 %. Kustannusten kohoamisen odotetaan jatkuvan varsin
voimakkaana. Tulevaisuuden näkymiin liittyy kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, joten ennustettavuus kehityksen suunnasta on erittäin
3 910 520
500 556
-107 737
-91 068
Verksamhet
Konjunkturläget inom byggnationen har i början
av 2011 återställts till det normala tack vare återhämtningen i ekonomin. Detta har samtidigt betytt
att också byggkostnaderna stigit. Även kostnaderna för underhåll av fastigheter har ökat, under
det andra kvartalet 2011 med ca 10 %. Kostnadsökningen väntas fortsätta rätt kraftigt. Osäkerheten i världsekonomin påverkar ändå framtidsutsikterna, och det är mycket svårt att förutse utvecklingsriktningen. Hittills har inga stora ändringar
67
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
vaikeaa. Toistaiseksi rakennusteollisuuden suhdanne-ennusteisiin ei vielä ole tehty suuria muutoksia. Vain asuntoaloitusten määrää on hiukan
tarkistettu alaspäin, ja asuntotuotannon oletetaan
kääntyvän lievään laskuun tänä vuonna.
Driftsbudget
gjorts i konjunkturprognoserna för byggnadsindustrin. Bara antalet nya bostadsbyggprojekt har
justerats litet nedåt, och bostadsproduktionen
väntas sjunka något i år.
Kysymys vuotuisesta investointitasosta sekä
hankkeiden vaihtoehtoisista rahoitustavoista on
aiheellinen kaupungin kestävän kokonaistalouden
kannalta. Näköpiirissä on tarpeita poikkeuksellisen suuriin investointeihin erityisesti ikääntymispoliittisen strategian toimeenpanossa, mutta myös
mm. päiväkotiverkoston uudistamisessa sekä
kaupunkiratahankkeen myötä. On tärkeää kohdistaa kaupungin rajalliset resurssit oikein myös
hankkeiden ajoituksessa. Toisaalta kokonaistaloudessa on yhdyskuntatoimen näkökulmasta
kysymys myös resurssien jakamisesta oikein
käyttötalouden ja investointien kesken. Riittävä
käyttötalouden taso on turvattava niin, että esim.
olemassa olevien kiinteistöjen ja julkisen käyttöomaisuuden jatkuvasta kunnossapidosta ei jouduta tinkimään liian korkean investointitason vuoksi,
eikä korjausvelkaa pääse kertymään. Korjausvelka kasvattaa luonnollisesti painetta tuleville suuremmille investointihankkeille. Aihe liittyy myös
investointeja toteuttavan henkilöstön työkuormaan
sekä ulkoisen rakennuttamis- ja valvontapalveluiden tarpeeseen ja sitä kautta investointien kokonaiskustannuksiin.
Maankäytön kehityskuva hyväksyttiin maaliskuussa 2010. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusohjelma perustuu kehityskuvan 8 ns. kohdennetun
kaavamuutoksen kehittämisalueeseen, joille rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän kasvattaminen lähitulevaisuudessa keskitetään. Kaavoituksella luodaan edellytykset Helsingin seudun
kuntien ja valtion yhteisen asunto- ja tonttituotannon edistämiseksi solmitun aiesopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle, samalla tuetaan Kauniaisten elinvoimaisuutta ja talouden tasapainotilaa asukasluvun ja verotulojen kasvun myötä.
Asuntorakentamisen toteutuessa suunnitellusti on
mahdollista, että kaupungin asukasluku kohoaisi
10 000 asukkaaseen kuluvan 15-vuotiskauden
aikana. Asuntotuotannon ohjauksella voidaan
myös vaikuttaa väestörakenteen kehitykseen sitä
tasapainottavalla tavalla. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden
lisääntymisen kautta erityisesti omistamillaan alueilla, joskin samalla toteutettavat infrahankkeet
myös tarvitsevat rahoitusta. Lähtökohtana on, että
yksityisten maanomistajien alueilla kaavamuutoksista aiheutuvat infrakustannukset katetaan
maankäyttösopimusten kautta saatavilla tuloilla.
Yllä mainitun aiesopimuksen toteutustavoite Kau-
GRANKULLA
Frågan om den årliga investeringsnivån och alternativa sätt att finansiera projekten är befogad
med tanke på stadens hållbara totalekonomi. Det
finns behov av exceptionellt stora investeringar i
sikte i synnerhet när den äldrepolitiska strategin
verkställs, men också bl.a. i anslutning till stadsbaneprojektet och när daghemsnätet förnyas. Det
är viktigt att rikta stadens begränsade resurser
rätt också när det gäller tidsplanerna för projekten. Inom totalekonomin är det ur samhällstekniska sektorns synvinkel å andra sidan också en
fråga om att fördela resurserna rätt mellan driftsekonomin och investeringarna. En tillräcklig
driftsekonominivå bör säkerställas så att staden
på grund av en för hög investeringsnivå inte är
tvungen att ge avkall på t.ex. det fortlöpande underhållet av befintliga fastigheter och publik
egendom och att det inte uppstår eftersläpning i
reparationerna. Eftersläpningen i reparationer
ökar naturligtvis behovet av kommande större
investeringsprojekt. Frågan har anknytning också
till arbetsbelastningen hos dem som genomför
investeringarna och till behovet av externa byggoch tillsynstjänster och därigenom totalkostnaderna för investeringar.
I mars 2010 godkändes en utvecklingsbild för
markanvändningen. Planeringen av markanvändningen och planläggningsprogrammet baserar sig
på utvecklingsbildens 8 utvecklingsområden för
s.k. riktad planändring. Inom den närmaste framtiden kommer ökningen av byggrätten och antalet
bostäder att koncentreras till dessa områden.
Med planläggningen skapas förutsättningar för en
bostadsproduktion enligt den avsiktsförklaring
som ingåtts för främjande av Helsingforsregionens kommuners och statens gemensamma bostads- och tomtproduktion. Samtidigt stöds Grankullas livskraft och en balanserad ekonomi i och
med att invånarantalet och skatteinkomsterna
ökar. Om bostadsbyggandet framskrider planenligt, är det möjligt att stadens invånarantal växer
till 10 000 invånare under den kommande 15årsperioden. Genom att styra bostadsproduktionen kan man också påverka befolkningsstrukturens utveckling på ett balanserande sätt. Särskilt i
de områden som staden äger får staden inkomster i anslutning till planändringarna genom att
byggrätten ökar, men samtidigt kräver stora infrastrukturprojekt också finansiering. Utgångspunkten är att de infrastrukturkostnader som planändringar vållar i privata markägares områden täcks
med inkomster som fås genom markanvänd-
68
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
niaisten osalta tarkoittaa 60 asunnon keskimääräistä valmistumistavoitetta vuosittain. Näistä
20 % eli 12 kpl tulee olla valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Aiesopimus on tarkoitus uudistaa vuonna 2012 siten, että määrällisten tuotantotavoitteiden lisäksi huomiota kiinnitetään myös
laadullisiin tavoitteisiin, erityisesti uuden asuntotuotannon sijoittumiseen kestävän kehityksen
kannalta hyvällä tavalla esim. joukkoliikenne- ja
erityisesti raideliikenteen yhteyksien varrelle.
Driftsbudget
ningsavtal.
Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö jatkuu lukuisien teemojen ja työryhmien puitteissa. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden
tiimoilla on seudullinen yhteistyö todettu tärkeäksi.
Kauniainen on sitoutunut yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjalta laadittuun
toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Energiatehokkuuden parantamisella on tässä merkittävä
rooli.
Pääkaupunkiseudulle on laadittu yhteinen ilmansuojeluohjelma, millä tavoitellaan ilmanlaadun ja
elinympäristön viihtyisyyden parantumista, sekä
kaupunkilaisten terveyteen kohdistuvien ilman
epäpuhtauksien aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentymistä. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenne, pienpoltto ja
energiantuotanto.
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
on hyväksytty vuoden 2011 alkupuolella, ja sen
toteuttamisesta tultaneen solmimaan valtion
kanssa uusi aiesopimus. Kauniaisten kannalta
merkittävin liikennehanke Espoon kaupunkirata
sisältyy infrastruktuurin kehittämishankkeiden
ensimmäisen jakson, vuoteen 2020 mennessä
aloitettavien hankkeiden, toteutuskoriin kiireellisyysjärjestyksessä sijalle 7. Hankkeen rahoitus ja
sen myötä aloitus on kuitenkin edelleen toistaiseksi avoinna. Kehä II jatkosuunnittelu on käynnissä, ja Espoo on esittänyt hankkeen toteutumiseksi jatkotarkastelua, jossa eri sidosryhmien
kanssa selvitettäisiin, onko Kehä II toteutettavissa
kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettavana kaupunkimaisena maantieratkaisuna. Turunväylän perusparannus ei hankenimenä esiinny HLJ:ssä lainkaan, mutta Turunväylän lisäkaistat ja meluntorjunta on ajateltu toteutettavaksi HLJ:n kustannustehokkaiden pienten hankkeiden ensimmäisen jakson (2012-2015)
toteuttamisohjelmassa.
Helsingin Seudun Liikenne- ja Helsingin Seudun
Ympäristöpalvelut- kuntayhtymät ovat aloittaneet
GRANKULLA
För Grankullas del innebär målet i ovan nämnda
avsiktsförklaring att det årligen byggs 60 bostäder. Av dessa bör 20 %, dvs. 12 st. per år, vara
statsstödda hyresbostäder. Syftet är att revidera
avsiktsförklaringen 2012 så att inte bara kvantitativa produktionsmål utan också kvalitativa mål
beaktas, särskilt med avseende på placeringen av
nya bostäder på ett bra sätt med tanke på hållbar
utveckling, t.ex. vid kollektivtrafikförbindelser och i
synnerhet vid spårtrafikförbindelser.
Samarbetet mellan Helsingforsregionens 14
kommuner fortsätter inom ett stort antal teman
och arbetsgrupper. Inom markanvändning, boende, trafik och miljöfrågor har det regionala samarbetet konstaterats viktigt. Tillsammans med de
övriga städerna i huvudstadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 och till det åtgärdsprogram som
gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska utsläppen av växthusgaser
med en tredjedel enligt internationella förpliktelser. Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll.
Ett gemensamt luftvårdsprogram har gjorts upp
för huvudstadsregionen. Syftet med programmet
är att förbättra luftkvaliteten, göra livsmiljön trivsammare och minska de negativa effekter som
luftföroreningar har på invånarnas hälsa. De faktorer som främst inverkar på luftkvaliteten i huvudstadsregionen är trafik, småskalig förbränning
och energiproduktion.
Helsingforsregionens trafiksystemplan godkändes
i början av 2011 och en ny avsiktsförklaring om
dess genomförande ingås sannolikt med staten.
Det för Grankulla mest betydelsefulla trafikprojektet, Esbo stadsbana, ingår som nummer 7 i angelägenhetsordning i verkställighetskorgen för de
projekt som ingår i första etappen inom projekten
för infrastrukturutveckling och som påbörjas fram
till 2010. Finansieringen av projektet är dock tills
vidare öppen och därmed också projektets starttidpunkt. Den fortsatta planeringen av Ring II pågår och Esbo har föreslagit en fortsatt granskning
där man med olika intressentgrupper utreder om
det är möjligt att genomföra Ring II som en lättare, billigare stadslik landsvägslösning som eventuellt kunde genomföras stegvis. Ombyggnaden
av Åboleden förekommer inte som projektnamn i
trafiksystemplanen för Helsingforsregionen, men
avsikten är att Åboledens tilläggsfiler och bullerbekämpning genomförs i verkställighetsplanen för
första etappen av trafiksystemplanens kostnadseffektiva små projekt (2012-2015).
69
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
toimintansa 1.1.2010. Parhaat käytännöt hakevat
vielä muotoaan, erityisesti HSY:n ja sen omistajakuntien kesken. Vesi- ja viemärilaitostoimintojen
yhdistämisen periaatesopimuksessa on esitetty
yhteistoiminnan yleisperiaatteet. Niiden soveltaminen useissa käytännön yhteistyötilanteissa
edellyttää toimintatapojen täsmentämistä, jotta
mahdollistetaan läpinäkyvä toiminta sekä osakaskuntien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi yhteistyö
kaavoituksessa ja suunnittelussa sekä rakennuttamisessa, hankkeiden kustannusjaot ja –
seuranta, putkisiirrot, kehittämissuunnitelmien
laadinta jne.
Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityisen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys.
Uusia asunto- ja työpaikka-alueita sekä kaupallisia keskuksia kaavoitetaan ja rakennetaan tarvittavine liikennejärjestelyineen Kauniaisten välittömään lähiympäristöön. Ne tuonevat valmistuttuaan mukanaan joitakin ei-toivottuja seurauksia
esim. lisääntyvän liikenteen, väylien ruuhkautumisen ja melun muodossa, mutta myös mahdollisuuksia ostovoiman lisääntyessä ja näin vaikkapa
Kauniaisten keskustan palvelutarjontaa ja liikkeiden menestymismahdollisuuksia tukemalla. Uhkana voi toisaalta olla myös uusien kaupallisten
palveluiden vetovoima kilpailijana Kauniaisten
oman keskustan liikkeille.
WDC-juhlavuosi 2012
Kauniainen on mukana World Design Capital
2012 (maailman muotoilupääkaupunki)- hankkeessa. Tärkeää on näkökulman vieminen mukaan osaksi arkipäivää. Kyseessä on paitsi perinteinen hyvä muotoilu ja suunnittelu konkreettisissa, esim. kaupunkikuvaan vaikuttavissa tai tilojen
tuottamisen hankkeissa, myös aineettomampi
ongelmanratkaisukyky ja käyttäjälähtöinen ajatustapa. Designpääkaupunkivuoden järjestelyjen
rahoittamiseksi ovat eri hallintokunnat esittäneet
vuoden 2012 talousarvioon sisällytettäväksi määrärahavarauksia. Yhdyskuntatoimen merkittävimmät teemavuoden hankkeet ovat alustavasti seuraavat:
1.
Kaupungintalon ja sen ympäristön valaistuksen
uusiminen ja muuntuva juhlavalaistus 130 000
euroa. KV on myöntänyt 100 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2011 ja 30 000 euroa budjetoidaan viheralueinvestointeihin vuodelle 2012.
GRANKULLA
Driftsbudget
Samkommunerna Helsingforsregionens trafik och
Helsingforsregionens miljötjänster inledde sin
verksamhet 1.1.2010. Den bästa praxisen söker
ännu sin form, särskilt mellan HRM och dess
ägarkommuner. De allmänna samarbetsprinciperna har framförts i principavtalet om sammanslagning av vatten- och avloppsverksfunktionerna.
Att tillämpa dem i olika praktiska samarbetssituationer förutsätter att man preciserar arbetsformerna för att möjliggöra en transparent verksamhet
och en jämlik och rättvis behandling av delägarkommunerna. Sådana frågor är exempelvis samarbete i planläggning, planering och byggnation,
kostnadsfördelningen i och uppföljningen av projekt, flyttningar av rör och utarbetande av utvecklingsplaner.
Vad gäller förändringar i omvärlden är det omgivande Esbos utveckling av särskilt stor betydelse
för Grankulla. Nya bostads- och arbetsplatsområden och kommersiella centrum, inklusive behövliga trafikarrangemang, planläggs och byggs i
Grankullas närmaste omgivning. När de är färdiga
har de sannolikt vissa oönskade följder, t.ex. i
form av ökad trafik, trafikstockningar och buller,
men de medför också möjligheter i och med en
ökad köpkraft. Detta kan stöda exempelvis serviceutbudet i Grankulla centrum och butikernas
möjligheter att lyckas. Å andra sidan kan de nya
kommersiella tjänsternas dragningskraft som konkurrenter till butikerna i Grankulla centrum utgöra
ett hot.
WDC-jubileumsåret 2012
Grankulla deltar i projektet World Design Capital
2012 (världens designhuvudstad). Det är viktigt
att implementera designperspektivet till en del av
vardagen. Utöver traditionell god formgivning och
planering i konkreta projekt, såsom inverkan på
stadsbilden eller produktionen av lokaliteter, är
det också fråga om mer immateriell problemlösningsförmåga och ett tankesätt som utgår från
användarna. För att finansiera arrangemangen
under designhuvudstadsåret har förvaltningsgrenarna föreslagit anslagsreserveringar i 2012 års
budget. Samhällstekniska sektorns viktigaste projekt under temaåret är preliminärt följande:
1.
Ny belysning av stadshuset och dess omgivning
och växlande festbelysning 130 000 euro. STF
har beviljat ett tilläggsanslag på 100 000 euro för
2011 och för 2012 budgeteras 30 000 euro för
grönområdesinvesteringar.
2.
Osallistutaan WDC-vuoden yhteen päätapahtu2.
maan: Hyvä kaupunkiympäristö – Parempi elämä. Staden deltar i ett av WDC-årets huvudevene70
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
Kyseessä on kaupunkisuunnitteluaiheinen näyttely, julkaisu ja seminaari, jossa Kauniaisten kohteena esitellään keskustan kehittämishanke. Kauniaisten osuus 20 000 euroa budjetoidaan maankäytön käyttömenoihin vuodelle 2012. Tarkoitus
on, että Kauniaisten näyttelyaineisto hyödynnetään myös omissa juhlavuoden tapahtumissa.
Driftsbudget
mang: Bra stadsmiljö - Bättre liv. Det är fråga om
en utställning, en publikation och ett seminarium
med stadsplaneringstema där man som Grankullas projekt presenterar centrumutvecklingsprojektet. Grankullas andel, 20 000 euro, budgeteras
under markanvändningens driftsutgifter 2012.
Avsikten är att Grankullas utställningsmaterial
utnyttjas också vid egna evenemang under jubileumsåret.
3.
Liityntäpysäköintipuisto Helsingintien kortteliin ->
investointihanke-esitys vuodelle 2012.
3.
Anslutningsparkeringspark i Helsingforsvägens
kvarter -> förslag till investeringsprojekt 2012.
4.
Teemavuoden näkyvyys kaupunkikuvassa: erityisesti keskusta-alueen elävöittämiseen ja tapahtumiin n. 100.000 euroa, joka summa budjetoidaan yhdyskuntatoimen hallinnon vuoden 2012
käyttötalousarvioesitykseen.
4.
Temaårets synlighet i stadsbilden: 100 000 euro
för att pigga upp centrum och för evenemang.
Beloppet budgeteras i 2012 års driftsbudget under samhällstekniska sektorns förvaltning.
Talous
Lautakunnan tuloarvio 12,8 miljoonaa euroa ylittää aiemmin keväällä asetetun kehysarvon 11,2
milj.euroa. Sisäisten vuokratuottojen osuus osoittaa n. 900 000 euron kasvua edellisvuoden tasoon verraten, mikä tarkoittaa samalla ulkoisien
kiinteistömenojen kasvua vastaavasti. Talousarvioesitykseen sisältyy n. 700 000 euron verran
kehyksen ylittäviä ulkoisia tuloja. Merkittävin yksittäinen tekijä on maankäyttötoimen tuloihin arvioitu
Bensowinkuja 2 tontin myynnistä saatava maankäyttökorvaus (490 000 euroa).
Lautakunnan menoarvio on 10,2 miljoonaa euroa
ja menot ylittyvät kehysarvoon nähden n. 780 000
eurolla. Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpitoa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan
tehostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden.
Kehyksen ylittävä osuus esitetään hyväksyttäväksi perusteella, että toimialasta riippumattomat
tekijät, erityisesti energian (+ 20 %) ja rakennuspalveluiden (+ 6 %) kustannusnousu tulee voida
hyväksyä kehyksen ulkopuolisina menoerinä. Kehykseen varattu kustannustason nousu 3 % ei
vastaa em. yhdyskuntatoimessa varsin merkittävien kustannuserien todellista hintakehitystä. Kehykseen ei myöskään ole sisällytetty aiemmin
yhdyskuntatoimen piiriin kuulumattomien uusien
menoerien varausta. Tällaisia ovat esim. jotkin
tietohallintokustannukset sekä vähäisenä lisäyksenä uuden Ilmastoinfo Oy:n vuosikustannus.
Lisäksi WDC teemavuoden hankevaraukset ovat
menoraamiin sisältymättömiä kustannuksia. Viimeksi mainitut kohdistuvat kuitenkin kertaluonteisesti ainoastaan vuodelle 2012.
Merkittävää kaupungin kokonaistaloudellisen tasapainon kannalta on, että yhdyskuntalautakun-
GRANKULLA
Ekonomi
Nämndens beräknade inkomster, 12,8 miljoner
euro, överskrider det tidigare på våren ställda
ramvärdet på 11,2 miljoner euro. De interna hyresintäkternas andel visar en ökning på ca
900 000 euro jämfört med året innan, vilket samtidigt betyder en motsvarande ökning i de externa
fastighetsutgifterna. I budgetförslaget ingår ca
700 000 euro externa inkomster som överskrider
ramen. Den viktigaste enskilda faktorn är den
bland markanvändningsenhetens inkomster uppskattade markanvändningsersättning (490 000
euro) som fås av försäljningen av tomten på Bensowsgränden 2.
Nämndens beräknade utgifter är 10,2 miljoner
euro och utgifterna överskrider ramvärdet med ca
780 000 euro. Sektorn har gjort upp budgeten
genom att tillämpa stram hushållning och med
beaktande av kostnadseffektivitet, effektivering av
verksamheten och ett gott resultat. Den andel
som överstiger ramen föreslås godkännas med
motiveringen att faktorer som är oberoende av
sektorn, i synnerhet ökningen i kostnaderna för
energi (+20 %) och byggtjänster (+6 %), borde
kunna godkännas som utgiftsposter utanför ramen. Den i ramen reserverade kostnadsökningen
på 3 % motsvarar inte den verkliga prisutvecklingen i ovan nämnda inom samhällstekniska sektorn rätt betydande kostnadsposter. I ramen har
inte heller inkluderats någon reservation för nya
utgiftsposter som tidigare inte hörde till samhällstekniska sektorn. Sådana är t.ex. vissa dataadministrationskostnader och som ett litet tillägg årskostnaden för det nya Ilmastoinfo Oy. Dessutom
ingår projektreserveringarna för WDC-temaåret
inte i utgiftsramen. De sist nämnda är av engångskaraktär och gäller endast 2012.
71
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
nan talousarvioesityksessä raamin ylittävät ulkoiset tulot ja menot lähes kompensoivat toisensa.
GRANKULLA
Driftsbudget
Med tanke på stadens totalekonomiska balans är
det viktigt att de externa inkomster och utgifter i
samhällstekniska nämndens budget som
överskrider ramen så gott som kompenserar varandra.
Käyttötalouden taloussuunnitelma vuosille 20132014
Taloussuunnitteluvuosien mukaiset määrärahat
perustuvat yleisindeksiä vastaavan kustannustason nousulle. Lisäksi taloussuunnitelmassa on
huomioitu vuosien 2013-2014 osalle talousarvion
valmistelun aikaiset kuntaosuuksien ennusteet,
jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana.
Ekonomiplan för driftsekonomin 2013-2014
Kuntaosuudet
Palvelujen ostoihin sisältyy toimialan toiminnan
suunnittelusta ja budjetoinnista riippumattomia
menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelutoimittajan väliseen ostopalvelusopimukseen sekä
kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkittävät. Näitä
ovat ympäristönsuojelun ja –terveydenhuollon
asiantuntijapalvelut (ESYT, MetropoliLab), HSY:n
seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuudet, PKS
yleisen ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo
Oy:n kuntaosuus, palo- ja pelastustoimen (LUP)
sekä julkisen liikenteen (HSL) kunta-osuudet.
HSL:n osuudessa on huomioitu edellisten vuosien
ylijäämää sekä kaupunginvaltuuston 15.11.2010
(§ 67) hyväksymä, muiden HSL kuntien käytännön mukainen maksullinen palvelulinja
Anslagen för ekonomiplaneåren baserar sig på en
stigning av kostnadsnivån som motsvarar generalindex. I ekonomiplanen beaktas dessutom de
prognoser för kommunandelar som fanns att tillgå
under budgetberedningen. Prognoserna preciseras under budgetåret.
Kommunandelar
Köp av tjänster omfattar utgiftsposter som är oberoende av planeringen och budgeteringen av
verksamheten och som grundar sig på köptjänstavtal mellan staden och serviceproducenten och
stadens invånarantal. Det sammanlagda eurobeloppet av dessa poster är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnigtjänster inom miljö- och hälsoskydd (ESYT, MetropoliLab), kommunandelarna
för HRM:s region- och miljöinformation, kommunandelen för huvudstadsregionens allmänna rådgivningscentral för klimatfrågor Ilmastoinfo Oy
samt kommunandelarna för brand- och räddningsväsendet och kollektivtrafiken (HRT). I
HRT:s andel beaktas tidigare års överskott och
den av stadsfullmäktige 15.11.2010 (§ 67) godkända avgiftsbelagda servicelinjen enligt praxis i
de övriga HRT-kommunerna.
Henkilöstö
Yhdyskuntatoimen henkilöstösuunnitelma tulee
sisältymään talousarvion koko kaupungin henkilöstöosioon. Henkilöstösuunnitelma käsitellään
henkilöstöjaostossa ennen varsinaista KH:n budjettikäsittelyä. Henkilöstösuunnitelmassa tulee
esittää tulevien vuosien vakanssien lukumäärä
mahdolliset muutokset perustellen.
Personal
Samhällstekniska sektorns personalplan ingår i
budgetens personalavsnitt för hela staden. Personalplanen behandlas i personalsektionen innan
den egentliga budgetbehandlingen i STS. I personalplanen ska antalet vakanser de kommande
åren presenteras med motiveringar till eventuella
ändringar.
Henkilöstösuunnitelman lisäksi toimialat käyttävät
kesä- ja kausityöntekijöitä sekä tarvittaessa lomasijaisia ja/tai projektityöntekijöitä. KH on
3.6.2010 päättänyt edellyttää täyttölupaa kaikkiin
avoimiin virkoihin ja toimiin ja yli 6 kk:n sijaisuuksiin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen ja
koulutoimien hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä ja
työllistämistukivaroin palkattua henkilökuntaa.
Kj:n täyttölupa edellytetään alle 6 kk:n sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset
avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat ym.).
Utöver den i personalplanen nämnda personalen
använder sektorerna sommar- och säsongarbetare och vid behov semestervikarier och/eller projektarbetare. STS beslutade 3.6.2010 att förutsätta tillstånd för besättande av alla öppna tjänster
och befattningar och över 6 månader långa vikariat med undantag för vård-, fostrings- och undervisningsarbete inom social- och hälsovården och
skolförvaltningarna samt personal som anställs
med sysselsättningsstöd. SD:s tillstånd behövs
för under 6 månader långa vikariat och visstidsanställningar (säsongarbetare, projektanställda
o.d., assisterande uppgifter på viss tid, högskolepraktikanter osv.).
Yhdyskuntatoimen nykyinen, vuoden 2011 henki-
72
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
GRANKULLA
Driftsbudget
löstösuunnitelma sisältää 57 henkilöä. Vuoden
2012 talousarvioehdotus ei sisällä muutoksia toimialan nykyvahvuuteen.
Samhällstekniska sektorns nuvarande personalplan för 2011 inbegriper 57 personer. I budgetförslaget för 2012 finns inga förändringar från sekMyöskään taloussuunnitelma 2013-2014 ei sisällä torns nuvarande personalresurser.
muutoksia vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan
nähden. Resurssien riittävyys on kuitenkin paikoin I ekonomiplanen 2013-2014 ingår inte heller någvarsin niukka, mikä tarkoittaa toiminnan herkkää
ra förändringar jämfört med resurserna 2011.
haavoittuvaisuutta. Ongelmana viime vuosina on Ställvis är resurserna dock rätt knappa, vilket beollut myös osaavan henkilökunnan heikko saata- tyder att verksamheten är sårbar. Problemet unvuus, mikä tarkoittaa sitä, että sijaistustilanteissa, der de senaste åren har också varit den dåliga
mutta myös vakituisen henkilökunnan rekrytointillgången på kompetent personal, vilket betyder
nissa on ollut vaikeuksia. Tämä luonnollisesti
att det förekommit svårigheter i fråga om vikariat,
kuormittaa työssä olevaa henkilökuntaa. Toimin- men också vid rekryteringen av ordinarie personan suunnittelussa on kaiken aikaa myös otettava nal. Det här belastar naturligtvis personalen. I
huomioon henkilökunnan eläköityminen: vuonna
verksamhetsplaneringen bör man också hela ti2012 täyttyy kahden työntekijän eläkeikä, ja
den beakta personalens pensionering: 2012 når
vuonna 2013 peräti 8 työntekijää saavuttaa eläke- två anställda och år 2013 rentav 8 anställda peniän. Mukana on luonnollisesti pitkäaikaista osaa- sionsåldern. Dessa innehar naturligtvis ett gediget
mista ja toimialan avaintehtäviin kuuluvia henkilöi- kunnande och bland dem finns anställda som hör
tä.
till sektorns nyckelpersoner.
Investoinnit
Investointiosassa esitetään kootusti investointihanke-esitykset sekä niiden kokonaiskustannusarviot investointiryhmittäin. Investointisuunnitelman lähtökohtana on käytetty vuoden 2011 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa täydennettynä mm. kouluinvestointityöryhmän kirjaamilla ja
liikuntapaikkojen kehittämisohjelmaan taloussuunnitelmakaudella esitetyillä hankkeilla.
Investeringar
I investeringsdelen framförs förslagen till investeringsprojekt och de beräknade totalkostnaderna
för dessa enligt investeringsgrupp. Som utgångspunkt för investeringsplanen har den i budgeten
för 2011 godkända planen använts kompletterad
med bl.a. de projekt som skolinvesteringsarbetsgruppen angett och de projekt som föreslagits i
utvecklingsplanen för idrottsanläggningar för ekonomiplaneperioden.
Investointiesitysten yhteenlaskettu määrärahatarve on 8,3 milj. euroa, esitykseen sisältyvä Klostretin kunnostamisen 1,5 ME varaus saadaan joko
osittain tai kokonaan takaisin vakuutusyhtiöltä
palovakuutuksen nojalla. Talousarvion laatimisohjeissa vuoden 2012 investoinnit ohjeistetaan pidettävän kuluvan vuoden tasossa eli n. 8 milj.
euron suuruisina.
Kiinteän omaisuuden menoihin sisältyy katu- ja
puistoalueen ostoa tarpeen mukaan. Kiinteän
omaisuuden myyntikohteet on esitetty taloussuunnitelmaan hyväksytyn maankäyttösuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2012 taloussuunnitelma
sisältää Alppikuja 2 ja 3, Alppitie 17, Kasavuorentie 3-9 ja Kasavuorentie 11 myynnit. Vuosien
2013-2014 taloussuunnitelmaan sisältyy Koivuhovin alueen omakotitalo- myynti sekä kerrostalotonttien myynti. Ja vuonna 2015 Junghansinkuja 3 myynti.
Det sammanlagda anslagsbehovet för investeringsförslag är 8,3 miljoner euro. Det i förslaget
ingående anslaget på 1,5 miljoner euro för iståndsättningen av Klostret fås med stöd av brandförsäkringen delvis eller helt tillbaka av försäkringsbolaget. I anvisningarna för uppgörande av budget uppmanas sektorerna att hålla investeringarna på samma nivå som år 2011, dvs. ca 8 miljoner euro.
Utgifterna för fast egendom omfattar köp av gatuoch parkområden efter behov. Föremålen för försäljning av fast egendom har framförts i ekonomiplanen enligt den godkända markanvändningsplanen. Ekonomiplanen för 2012 innehåller försäljning av Alpgränden 2 och 3, Alpvägen 17,
Kasabergsvägen 3-9 och Kasabergsvägen 11. I
ekonomiplanen för 2013-2014 ingår försäljning av
småhustomter och av höghustomter i Björkgårdsområdet. Försäljning av Junghansgränden 3
år 2015.
Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtaisesti. Investointiohjelmaan on koottu kaupungin
Husbyggnadsprojekten framförs per projekt. I inkiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa vesteringsprogrammet har de reparationsbehov
esiin tulleet korjaustarpeet. Kustannustasoltaan
samlats som kommit fram i fastighetsbesiktning73
KAUNIAINEN
Käyttötalous
07
esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja
kunnossapitopainotteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa. Näitä tavoitteista ensin mainittu on
tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi kaupungin
liityttyä alkuvuonna 2010 kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Rakennusten yllä- ja
kunnossapitoinvestointien taulukkoon on koottu
kaikki toistaiseksi tiedossa olevat kunnostustarpeet ja edelleen hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien
mm. järkeviin kiinteistökohtaisiin remontteihin tai
kaupungin kiinteistömassan kannalta edullisiin
teemoihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen, jolloin urakoita voidaan yhdistää.
Kuntatekniikan hankkeet on esitetty alustavasti
luettelona, joka täsmentyy yhdyskuntalautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budjetin tultua
vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittävimpiin rakennushankkeisiin sekä erityisesti pääväylien
kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määräraha sisältää varauksen liikenneturvallisuuden
edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja
päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömille pienille kadunrakennushankkeille.
GRANKULLA
Driftsbudget
arna och långsiktsplanerna för stadens fastigheter. Till sin kostnadsnivå strävar fröslaget efter en
mer bestående tyngdpunkt på energieffektivitet
och underhåll i husbyggnadsinvesteringarna. Det
först nämnda av dessa mål har blivit allt mer aktuellt då staden i början av 2010 anslöt sig till
kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS). I
tabellen över underhålls- och iståndsättningsinvesteringar i fastigheter har alla hittills kända iståndsättningsbehov samlats. När arbetsprogrammet
enligt den godkända budgeten görs upp övervägs
genomförandehelheter och tidpunkter för genomförandet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga
fastighetsspecifika renoveringar eller för stadens
fastighetsmassa fördelaktiga teman, såsom förbättring av energieffektiviteten, varvid entreprenader kan kopplas ihop.
Kommunteknikens projekt har preliminärt angetts
i en förteckning, som efter att budgeten fastställts
preciseras till ett av samhällstekniska nämnden
godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och
tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög
grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och
särskilt till behovet av att iståndsätta huvudlederna. Det årliga anslaget omfattar dessutom en reservering för främjande av trafiksäkerheten, planering, belysning och beläggning samt för tills
vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten.
Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunnitelma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluettelona.
Användningsplanen för anslaget för grönområdesinvesteringar anges på motsvarande sätt som
Konekaluston hankinnan osalle arvioitu vaihtohy- en preliminär projektförteckning.
vityksen osuus kirjataan käyttötalouteen myyntivoittojen alle. Konekaluston investointiesityksen
Den ersättning för bytesmaskiner som beräknats
yhteydessä on otettava kantaa mahdolliseen säh- inom köp av maskiner bokförs under försäljningsköautohankintaan. Sähköautojen korkeampi hin- vinster i driftsekonomidelen. I anslutning till förtataso ei saa tarkoittaa sitä, että kunnossapitoyk- slaget till investeringar i maskinparken ska ställsikön jokapäiväisten työvälineiden hankinnasta
ning tas till eventuell anskaffning av elbilar. Den
tingitään.
högre prisnivån på elbilar får inte betyda att man
prutar på anskaffningen av underhållsenhetens
dagliga arbetsredskap.
74
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7000 HALLINTO - FÖRVALTNING
Hallinto
Förvaltning
TP
TP
TA
Bokslut
2009
Bokslut
2010
BG
2011
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
0
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
0
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
24 200
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
24 200
TAE
TAE
2012
TAE
2013
2014
0
0
71
0
0
0
71
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
688
715
218
250
-70
223
164
-235 174
-14 272
-1 579
-213 500
-70
-10 967
-475 562
-242 000
-59 099
-2 900
-100 000
-100
-10 700
-414 799
-240 655
-165 899
-2 250
-50 000
-400
-12 550
-471 754
-245 468
-70 876
-2 318
-51 500
-412
-12 927
-383 500
-250 377
-73 002
-2 387
-53 045
-424
-13 314
-392 550
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -302 964
-475 491
-414 799
-471 754
-383 500
-392 550
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-240
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-16
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -5
Avustukset - Understöd
-53
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-11
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-327
Toiminta
Toimialan kehittäminen sekä organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja resurssien riittävyyden
edellytysten varmistaminen kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Se kehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo
toimialaa keskeisissä tehtävissä.
Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskuntalautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Talouden
hallintaan liittyvät asiat valmistellaan ja kootaan
kaupunginhallitukselle rahatoimen ohjeistuksen
mukaisesti. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laaditaan yhdessä tulosalueiden kanssa.
Verksamhet
Till förvaltningsenhetens basuppgifter hör att utveckla sektorn och säkerställa att det finns förutsättningar för en välfungerande och produktiv
organisation. Förvaltningsenheten utvecklar sektorn som helhet och följer upp hur målen nås och
övervakar, ger instruktioner och handleder sektorn i de centrala uppgifterna.
Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som
förs till samhällstekniska nämnden och stadsstyrelsen. Ärenden som hänför sig till ekonomiförvaltning bereds och sammanställs till stadsstyrelsen enligt drätselkontorets anvisningar. Sektorns
centrala strategiska mål ställs tillsammans med
resultatområdena.
Talous
Henkilöstökulut sisältävät tulosalueen palkkamenojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten
kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu
kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen
määräraha hissiavustuksia varten (50 000 e).
Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisohjelmistojen (Tekla Oy) käyttölisenssien ylläpito- ja
vuosimaksut sekä ohjelmapäivitykset (40 700 e).
It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atkohjelmien käyttömenot sekä taloushallinnollisten
ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Telepalvelujen ostojen osalla on varauduttu uuden
mobiilipohjaisen käyttöjärjestelmän edellyttämiin
kustannuksiin. World Design Capital 2012 –
vuoden määrärahavaraus teemavuoden näkymiseksi kaupunkikuvassa (100 000 e) on sisällytetty
hallinnon käyttötalouteen.
Ekonomi
Personalkostnaderna omfattar utöver resultatområdets lönekostnader också de förtroendevaldas
och tjänsteinnehavarnas mötes- och årsarvoden.
Inom understöd har ett separat anslag reserverats
för hissunderstöd (50 000 e) enligt stadens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och
årsavgifterna samt programuppdateringarna
(40 700 e) för licenserna för sektorns specialprogram (Tekla Oy). Köp av IT-tjänster inkluderar
driftsutgifterna för förvaltningens dataprogram och
årsavgifterna för ekonomiförvaltningsprogrammen
(IP Monitori, Talgraf). I fråga om köp av teletjänster reserveras medel för de kostnader som ett nytt
mobilbaserat system vållar. Anslaget för temaårets World Design Capital 2012 synlighet i
stadsbilden (100 000 e) har inkluderats i förvaltningens driftsekonomidel.
75
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING
Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja
luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden
ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta.
Resultatområdet svarar för stadens markpolitik,
översiktlig och detaljerad planläggning, undantagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar,
förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, upprätthållande av register, geografisk informationstjänst och uppdatering av kartor enligt de
behov som kommuninvånarna och stadens övriga
förvaltningsgrenar har.
Maankäyttö
Markanvändning
TAE
TAE
TAE
Bokslut
2010
9 716
116 453
0
2 577 190
1 302
2 704 661
6 340
BG
2011
7 000
137 000
0
3 763 852
3 490
3 911 342
3 000
2012
7 000
528 930
0
235 500
5 000
776 430
3 000
2013
7 000
37 000
0
0
3 490
47 490
3 000
2014
7 000
37 000
0
0
5 000
49 000
3 000
384
009
993
0
007
829
222
-451 835
-121 681
-3 743
0
0
-44 002
-621 261
-475 800
-148 497
-8 300
0
0
-36 150
-668 747
-489 000
-170 737
-11 900
0
0
-47 030
-718 667
-498 780
-175 859
-12 257
0
0
-48 441
-735 337
-508 756
-181 135
-12 625
0
0
-49 894
-752 409
81 862
2 089 740
3 245 595
60 763
-684 847
-700 409
TP
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
11 031
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
70 265
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
674 177
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
3 407
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
758 880
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk6 204
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-455
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-148
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-19
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-4
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-55
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-683
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
TA
Toiminta
Toimialan keskeisiä tavoitteita ovat pääkaupunkiseutusuunnitteluun liittyvän MAL- (maankäyttö,
asuminen ja liikenne) työhön osallistuminen, kaavoitusohjelman toteuttaminen (merkittäviä kohteita ovat: Sansinpelto, Koivuhovin asema ympäristöineen ja Gallträskin alue).
Kauniaisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän
muutoksen suunnittelu ja toteutus EUREFFIN/N2000-järjestelmiin yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål hör att delta i
MBT-arbetet (markanvändning, boende och trafik), som hänför sig till huvudstadsregionens
stadsregionplan och att genomföra planläggningsprogrammet (viktiga projekt är Sansåker,
Björkgårds station med omgivning och Gallträskområdet).
En ändring av Grankullas koordinat- och höjdsystem till EUREF-FIN/N2000-systemen planeras
och genomförs tillsammans med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen.
Talous
Maksutuottoihin sisältyy Bensowinkuja 2:sta koskeva maankäyttösopimuskorvaus.
Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on korotettu n. 2,3 %. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2012 kaavoitusohjelman tarpeita.
Ekonomi
Avgiftsintäkterna omfattar ersättning enligt markanvändningsavtalet för Bensowsgränden 2. Avgifterna i markanvändningsenhetens servicetaxa har
höjts med ca 2,3 %. Köp av tjänster har dimensionerats att motsvara behoven enligt planläggningsprogrammet 2012.
76
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Asiantuntijapalveluiden ostoihin on sisällytetty
20 000 euron määrärahavaraus WDC-kaupunkisuunnitteluaiheiseen näyttelyyn, julkaisuun ja seminaariin.
Vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmaan sisältyvät maa-alueiden myynneistä koituvat myyntivoitot esitetään kaupungin tuloslaskelman rahoitusosassa satunnaisina tuottoina kirjanpitolain säännösten mukaisesti.
GRANKULLA
Driftsbudget
Köp av sakkunnigtjänster inkluderar ett anslag på
20 000 euro för en utställning, en publikation och
ett seminarium med temat WDC-stadsplanering.
De i ekonomiplanen 2012-2014 ingående vinsterna av försäljning av markområden framförs i finansieringsdelen i stadens resultaträkning som
extraordinära intäkter i enlighet med bokföringslagens bestämmelser.
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
TP-BS
2010
TA-BG
2011
TA-BG
2012
TS-EP
2013
TS-EP
2014
8
10
Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st.
20
20
15
32
20
Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av
byggplats st.
25
25
20
36
15
Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st.
15
20
10
1
3
KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset kpl Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS
4
2
2
77
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7004 YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN
Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät.
Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnonsuojelun viranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön
tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yrityksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa.
Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen.
Till uppgifterna hör också myndighetstjänster
inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns
tillstånd samt ger kommuninvånare och företag
handledning och råd i frågor som hör till enhetens
verksamhetsområde.
Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan ostopalveluna Espoon seudun ympäristöterveys –
seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon
ollessa isäntäkunta.
Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklusive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av
Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla,
Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och
Esbo är värdkommun.
Ympäristötoimi
Miljöenheten
TP
TP
TA
TAE
TAE
TAE
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
198
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
374
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
1 489
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
0
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT2 061
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
Bokslut
2010
1 111
0
0
0
0
1 111
0
BG
2011
550
0
4 000
0
0
4 550
0
2012
550
0
4 000
0
0
4 550
0
2013
550
0
0
0
0
550
0
2014
550
0
0
0
0
550
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-48 401
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-71 872
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -1 965
Avustukset - Understöd
-175
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-1 800
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-2 535
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-126 748
-63 336
-75 641
-791
-280
-1 885
-4 320
-146 253
-51 952
-143 093
-2 100
-300
-1 700
-2 140
-201 285
-74 600
-151 983
-2 100
-300
-1 900
-2 050
-232 933
-76 092
-156 542
-2 163
-309
-1 957
-2 112
-239 175
-77 614
-161 239
-2 228
-318
-2 016
-2 175
-245 589
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -124 687
-145 142
-196 735
-228 383
-238 625
-245 039
Toiminta
Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat
kaupungin ilmasto – ja energia-asioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILME-ohjelman) sekä
kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS)
toteutusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden
vakiinnuttaminen kaupungin toiminnassa (mm.
ekotukihenkilöverkoston laajentuminen ja ylläpito,
energiatyöryhmätyöskentely). Yhteistyö pääkaupunkiseudun ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo Oy:n kanssa vakiinnutetaan (mm. asukkaille suunnattu ilmasto- ja energiansäästöneuvonnan lisääminen)
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål och uppgifter
hör att förankra åtgärdsprogrammet för genomförande av insatsområdena i klimat- och energistrategin (ILME-programmet) samt de i kommunernas
energieffektivitetsavtal (KETS) framförda åtgärderna i stadens verksamhet (bl.a. breddning och
upprätthållande av ekostödpersonnätet, energiarbetsgruppsarbete). Samarbetet med huvudstadsregionens rådgivningscentral för klimatfrågor, Ilmastoinfo Oy, etableras (bl.a. ökning av den till
kommuninvånarna riktade rådgivningen i klimatoch energisparfrågor).
78
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Talous
Pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo Oy:n kuntaosuus (8 000 €)
sisällytetään vuodelle 2012 talousarvioon uutena
eränä ympäristötoimen budjettiin. Vuonna 2013
avattavan Suomen luontokeskus Haltian (ns.
Nuuksiokeskus) toiminnan valmistelu- ja valmennusvaiheelle jatkuu vuonna 2012 ja tämän mukainen kuntaosuus on sisälletty ympäristötoimen
budjettiin (13 000 €). Myös HSY seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus on sisälletty ympäristötoimen budjettiin (36 000 €). Ympäristöterveydenhuollon palveluista veloitettavat kuntaosuudet
(ESYT, MetropoliLab, 68 600 €) sisältyvät edellisvuosien tapaan ympäristötoimen budjettiin.
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
Kommunandelen (8 000 €) för Ilmastoinfo Oy,
huvudstadsregionens gemensamma rådgivningscentral för klimatfrågor, inkluderas som ny post i
miljöenhetens budget för 2012. Berednings- och
utbildningsfasen av verksamheten i Finlands naturcentrum Haltia (s.k. Nouxcentret) fortsätter
2012 och kommunandelen för detta ingår i miljöenhetens budget (13 000 €). Också kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation har
inkluderats i miljöenhetens budget (36 000 €).
Kommunandelarna för miljö- och hälsoskyddstjänster (ESYT, MetropoliLab, 68 600 €) ingår i
enlighet med tidigare år i miljöenhetens budget.
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
TP
2009
TP
2010
TA
2011
kpl
7
Kpl
12
kpl
8
3
1
8
2
1
2
2
2
2
6
12
10
TA
2012
TS
2013
TS
2014
kpl
5
kpl
5
Kpl
5
Maisematyöluvat - Tillstånd för miljöåtgärder
3
3
3
Pilaantuneiden maiden tutkimukset Undersökningar av förorenad mark
Muut ympäristöselvitykset ja –suunnitelmat Övriga
miljöutredningar och –planer
Asukkaille järjestettävät ympäristötietoillat/-tapahtumat - Miljöinformationsmöten för invånarna
2
2
2
2
2
2
15
10
10
Meluilmoitukset - Bulleranmälningar
79
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU –
BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING
Tulosalue avustaa toimialajohtajaa yhdyskuntatoimen kehittämisessä ja vastaa sen toimintaan
liittyvästä investointien teknisestä ja taloudellisesta suunnittelusta, toteuttamisen organisoinnista ja
seurannasta.
Resultatområdet bistår sektordirektören i att utveckla samhällstekniska sektorn och svarar för
den tekniska och ekonomiska planeringen av de
investeringar som hänför sig till sektorns verksamhet samt för organiseringen och uppföljningen
av investeringsprojekten.
Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupungin toiminnoille välttämättömien rakennusten, tek- Resultatområdet svarar centraliserat för och utniikan ja piha-alueiden kunnossa- ja ylläpitoa.
vecklar driften och underhållet av de för stadens
verksamhet nödvändiga fastigheterna, tekniken
och gårdsplaner.
Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu
Byggherreverksamhet och teknisk planering
TP
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
43 252
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
1 161 877
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
6 842 685
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
8 047 814
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 943
TA
TAE
TAE
Bokslut
2010
59 928
0
0
1 169 544
6 923 043
8 152 515
0
0
0
0
1 197 455
6 958 439
8 155 894
0
2012
42 293
0
0
939 742
7 913 700
8 895 735
0
2013
43 562
0
0
967 934
8 151 111
9 162 607
0
2014
44 869
0
0
996 972
8 395 644
9 437 485
1
616
752
331
0
246
313
258
-718 569
-1 532 154
-1 426 696
0
-419 208
-141 963
-4 238 590
-822 087
-844 668
-1 505 377
0
-380 917
-163 414
-3 716 463
-903 964
-1 226 046
-1 877 102
0
-447 920
-170 381
-4 625 413
-922 043
-1 250 567
-1 933 415
0
-461 358
-175 492
-4 742 875
-940 484
-1 288 084
-1 991 418
0
-475 198
-180 757
-4 875 941
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 4 163 499
3 913 925
4 439 431
4 270 322
4 419 732
4 561 545
3 078 000
3 087 940
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-763
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-1 188
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-1 256
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-430
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-246
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-3 885
POISTOT
Toiminta
Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan
työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa
järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatketaan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden
mukaan, ja pks-yhteistyössä toistaiseksi linjattujen toimenpiteiden toteuttamista tukevia tehtäviä
jatketaan.
BG
2011
TAE
Verksamhet
Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra det omfattande arbetsprogrammet kontrollerat. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder
som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lönsamhetsprioriteringen visar. Beredningen av de åtgärder som
den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutredningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna
strategiska mål, och uppgifter utförs som stöder
genomförandet av de åtgärder som hittills fastställts inom samarbetet i huvudstadsregionen.
80
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Gallträskin kunnostuksen vaikutuksia seurataan
lupaehtojen mukaisin tarkkailuin.
Vuonna 2012 päivitetään terveyskeskuksen,
Grankottenin päiväkodin, Granhultsskolanin,
Svenska skolcentrumin ja Smedsintie 8 asuinrakennuksen kuntoarviot.
Effekterna av restaureringen av Gallträsk följs upp
med kontroller enligt tillståndsvillkoren. År 2012
uppdateras fastighetsbesiktningarna av Grankottens daghem, Granhultsskolan, Svenska skolcentrum och bostadshuset på Smedsvägen 8.
Talous
Muiden tulojen osuus (vuokrat & taksat) on vuoden 2012 talousarviossa tarkennettu vastaamaan
nykyistä tasoa. Energian (sähkö & lämpö) hinta
on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta korkeamman hintatason mukaan, ja vuosikorjauksia
varaudutaan tekemään aiempaa enemmän. Edellä mainitut seikat huomioiden tulosalueen käyttötalousmenot nousevat merkittävästi vuoden 2011
tasosta, mutta toimintakate on jopa parempi kuin
taloussuunnitelmassa 2011-2013 on ennakoitu.
Ekonomi
Andelen övriga inkomster (hyror och avgifter) har
preciserats i budgeten 2012 så att den motsvarar
den nuvarande nivån. Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som är högre än året innan, och de
årliga reparationerna väntas bli fler än tidigare.
Med beaktande av det ovan nämnda kommer
resultatområdets driftsutgifter att stiga avsevärt
från nivån 2011, men verksamhetsbidraget är till
och med bättre än vad som prognostiserats i ekonomiplanen 2011-2013.
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja)
2
€/m /vuosi
TP 2009
TP 2010
Julkiset rakennukset
46,8
58,8
Asuinrakennukset
40,3
128,2
Julkiset rakennukset
109,5
125,4
Asuinrakennukset
160,7
174,4
42 254 010
2 689 046
44 505 109
2 543 700
Julkiset rakennukset
65 534
65 474
Asuinrakennukset
5 308
5 308
Julkiset rakennukset
308 039
307 729
Asuinrakennukset
18 472
18 472
Ylläpitokustannukset (sis. pääomakulut)
2
€/m /vuosi
Kirjanpitoarvot €
Julkiset rakennukset
Asuinrakennukset
2
Laajuustiedot m
Pinta-alat
Tilavuudet m
3
81
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
7008
GRANKULLA
Driftsbudget
KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK
Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm.
liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesihuollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito.
Resultatområdet kommunteknik har som uppgift
bl.a. att planera, bygga och underhålla trafiklederna, de allmänna områdena och parkerna, vattenförsörjningen och begravningsplatsen.
Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskuntatoimen
käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat
kuljetusvälineet ja työkoneet. Konevarikko hankkii
ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osastojen käyttöön.
Maskindepån drar försorg om att samhällstekniska sektorn har underhållna och ändamålsenliga
transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och underhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsområden.
Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukausieriin laskutuksen vähentämiseksi. Konevarikon
tuottojen ja menojen erotusta seurataan subventioasteella prosenteissa.
Maskindebiteringarna baserar sig på fasta månatliga betalningar för att minska faktureringen. Skillnaden mellan maskindepåns inkomster och utgifter följs upp genom subventionsgraden i procent.
Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) alueeseen ja pelastuslaitos vastaa
pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuollon
hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa niinikään Helsingin seudun ympäristöpalvelut –
kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista väestönsuojelun ja joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen
tähtäävistä tehtävistä.
Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks
område och räddningsverket svarar för merparten
av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) svarar för kollektivtrafiken. För vattenförsörjning och avfallshantering
i huvudstatsregionen svarar samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar.
Kuntatekniikka
Kommunteknik
TP
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
2 841
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
284 013
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
66 333
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
708 670
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
1 061 857
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
82 563
TA
TAE
TAE
TAE
Bokslut
2010
30 146
661 214
0
34 790
756 020
1 482 170
39 551
BG
2011
6 100
141 540
0
52 895
759 454
959 989
29 130
2012
13 237
146 600
0
109 100
785 501
1 054 438
32 100
2013
13 502
149 532
0
111 282
801 211
1 075 527
32 742
2014
13 772
152 523
0
113 508
817 235
1 097 037
33 397
535
743
438
881
646
659
902
-1 306 324
-1 499 921
-320 939
-3 089
-40 470
-885 075
-4 055 818
-1 296 751
-1 670 170
-314 360
-3 400
-16 220
-851 190
-4 152 091
-1 331 325
-1 612 865
-332 170
0
-38 900
-900 350
-4 215 610
-1 357 952
-1 661 251
-342 135
0
-40 067
-927 361
-4 328 765
-1 385 111
-1 711 088
-352 399
0
-41 269
-955 181
-4 445 048
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG-2 743 482
-2 534 097
-3 162 972
-3 129 072
-3 220 496
-3 314 614
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-1 279
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-1 443
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-310
Avustukset - Understöd
-5
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-11
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-836
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-3 887
Toiminta
Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta
kaupunkirakentamista sekä kehittää Kauniaisten
Verksamhet
Resultatområdets mål är att genomföra högklassig stadsbyggnad och utveckla Grankullas värde82
07
KAUNIAINEN
Käyttötalous
arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Materiaalien valinnassa suositaan kestäviä vaihtoehtoja. Maisema-arvot ovat
tärkeä lähtökohta kaikessa toiminnassa ja sen
suunnittelussa.
Talous
Palvelujen ostojen alle sisältyy julkisen liikenteen
(HSL) sekä palo- ja pelastustoimen (LUP) kuntaosuudet. HSL:n osuudessa on huomioitu edellisten vuosien ylijäämää sekä kaupunginvaltuuston
15.11.2010 (§ 67) hyväksymä, muiden HSL kuntien käytännön mukainen maksullinen palvelulinja.
Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varattu erillinen 100 000 euron määräraha.
Konekaluston osalle arvioitu vaihtohyvitys on kirjattu käyttötalouteen.
Driftsbudget
fulla, särpräglade och trivsamma stadsmiljö genom att satsa på dess omsorgsfulla skötsel. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Vid materialval gynnas hållbara alternativ. Landskapsvärdena är en viktig utgångspunkt i all verksamhet och
verksamhetsplanering.
Työohjelmassa noudatetaan kaavoituksen aikatauluja infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti asuntotuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan
infran rakentaminen jatkuu talonrakentamisen
mukaisella aikataululla. Ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista pyritään vaikuttamaan siirtymällä kohti energiatehokasta katuvalaistusta sekä
nostamalla hiilidioksidipäästöjen määrät yhdeksi
ajoneuvohankintojen valintakriteereistä.
Konevarikolla otetaan käyttöön Konekeskus ohjelmisto, joka on tarkoitettu kaupunkien ja kuntien
konekeskusten tilaushallinnan, laskutuksen, tilastoinnin, työseurannan sekä konekohtaisen kustannusseurannan ATK-ohjelmisto.
GRANKULLA
I arbetsprogrammet följs planläggningens tidsscheman vad gäller kraven på infrastruktur, vilket
inverkar positivt på förutsättningarna för bostadsproduktion och invånarantalets utveckling. Byggandet av infrastrukturen i centrum fortsätter enligt tidschemat för husbyggnationen. Målet är att
staden medverkar till att de miljöstrategiska målen
uppfylls genom att övergå till energieffektiv gatubelysning och använda mängden koldioxidutsläpp
som ett valkriterium vid köp av fordon.
Maskindepån börjar använda dataprogrammet
Konekeskus, som är avsett för administration av
beställningar, fakturering, statistikföring, arbetsuppföljning och maskinspecifik kostnadsuppföljning i städer och kommuner.
Ekonomi
Köp av tjänster inkluderar kommunandelarna för
kollektivtrafiken (HRT) och brand- och räddningsväsendet. I HRT:s andel har man beaktat tidigare
års överskott samt den avgiftsbelagda servicelinje
som stadsfullmäktige godkänt 15.11.2010 (§ 67)
enligt praxis i de övriga HRT-kommunerna. För
sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag på 100 000 euro reserverats.
Den beräknade ersättningen för bytesmaskiner
har bokförts i driftsekonomidelen.
Vuosien 2013-2014 taloussuunnitelmaan on sisäl- I ekonomiplanen 2012-2013 har inkluderats
lytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet, kommunandelar enligt läget vid budgetberedningjotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana.
en och de preciseras under respektive budgetår.
TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL
TP
2008
27
TP
2009
17
2,4
1,9
2,6
1,4
Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl - Godkända gatuplaner st.
TP-BG
2010
6
Kunnostetut kadut km - Iståndsatta gator km
1,5
Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km 0,5
Iståndsatta gång- och cykelvägar km
Leikkipuistoista katuyksikön hoidossa ovat Hurtigin puisto, kaupungintalon puisto, Kavallintien 10 puisto, Asematie 17 puisto,
Tennispuisto, Mäntykallion puisto, sekä Stenbergintien puisto.
Av lekparkerna sköter gatuenheten Hurtigs park, stadshusets park, parken på Kavallvägen 10, parken på Stationsvägen 17,
Tennisparken, Tallbergets park och Stenbergsvägens park.
83
08
KAUNIAINEN
Käyttötalous
08
GRANKULLA
Driftsbudget
RAKENNUSLAUTAKUNTA – BYGGNADSNÄMNDEN
081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN
Rakennuslautakunta
Byggnadsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
70 669
9 680
127 675
1 244
92 000
8 000
94 300
8 200
96 658
8 405
99 074
8 615
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-157 459
-145 910
-161 031
-174 501
-177 991
-181 551
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-22 021
-37 555
-42 232
-31 630
-32 579
-33 556
-7 094
0
-1 668
-4 000
0
-4 558
0
-4 695
0
-4 836
0
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-100
-103
-106
-109
-10 442
0
-72
-9 802
-12 750
-14 314
-14 743
-15 186
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-197 788
-195 007
-220 113
-225 106
-230 114
-235 238
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-117 439
-66 088
-120 113
-122 606
-125 052
-127 549
Avustukset - Understöd
-772
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN
Toiminnan kuvaus
Rakennusvalvonta valvoo Maankäyttö- ja
rakennuslain ja –asetuksen sekä rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa.
Beskrivning av verksamheten
Byggnadstillsynen övervakar att markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och
byggförordningen, byggnadsordningen och
planbestämmelserna iakttas vid byggande.
Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi
kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neuvonnan ja opastuksen keinoin.
Det åligger byggnadstillsynen också att genom råd
och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla.
Toiminta
Kauniainen on mukana World Design
Capital 2012- hankkeessa. Kauniaisten
kaupunkiympäristöä ylläpidetään ja kehitetään panostamalla sen laadukkaaseen
rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan
huomioon huvilakaupunkiperinne.
Verksamhet
Grankulla deltar i projektet World Design Capital
2012. Staden underhåller och utvecklar Grankullas stadsmiljö genom att satsa på förstklassigt
byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna.
Sähköistä asiointia ja opastusta lisäämällä
pyritään saamaan tehokkuutta asiakaspalveluun.
Vuoden 2012 tavoitteita ovat lisäksi rakennusjärjestyksen uusiminen ja perusrekisterien päivittämisen jatkaminen.
Osallistuminen pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyöhön ja
yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseen
jatkuu.
Genom att öka den elektroniska ärendehanteringen och rådgivningen stävar man efter att effektivera kundservicen.
Andra mål 2012 är att revidera byggnadsordningen och fortsätta uppdateringen av basregistren.
Resultatområdet fortsätter att delta i samarbetet
mellan huvudstadsregionens byggnadstillsynsmyndigheter och utvecklingen av en gemensam
praxis.
84
08
KAUNIAINEN
Käyttötalous
Talous
Vuoden 2012 talousarvio perustuu Tribuunikortteliin ja Venevalkamantien lupahakemusten vireille tuloon vuoden 2012 aikana.
Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu
18 pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen, viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Koivuhovin
alueen vaikutus talousarvioon varmistuu
asemakaavojen vahvistamisen jälkeen.
Rakennusluvista ja –valvonnasta perittävät
taksat on tarkistettu ja korotettu keskimäärin
5 % päätöksellä KV 15.03.2010 § 15.
Taksoja on tarkoitus korottaa vuoden 2012
aikana.
GRANKULLA
Driftsbudget
Ekonomi
Budgeten 2012 grundar sig på att tillståndsansökningarna för kvarteret Tribuuni och Båtlänningsvägen blir aktuella under 2012. Vad gäller de övriga
inkomsterna baserar sig budgeten på inkomster
enligt taxan som inflyter av bygglovsansökningar
för 18 småhus, tjänsteinnehavarbeslut och arkivtjänster. Björkgårdsområdets inverkan på budgeten fastställs efter att detaljplanerna stadfästs.
Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn justerades och höjdes med i genomsnitt 5 % med
STF:s beslut 15.3.2010 § 15.
Avsikten är att höja taxorna 2012.
TUNNUSLUKUJA – NYCKEL TAL
TP–BS
2008
31
TP-BS
2009
43
71
77
130 965 eur
80 349 eur
Rakennuslautakunnan myöntämät luvat
Av byggnadsnämnden beviljade
lov
Julkisivutarkastajien kokouksissaan antamat lausunnot
Av fasadsynemännen vid sina
möten givna utlåtanden
Rakennusvalvontamaksut
Byggnadstillsynsavgifter
TP-BS
2010
35
TA –BG
2011
40
TA-BG
2012
40
TS-EP
2013
40
71
100
100
100
102 500 eur
105 063 eur
128 919 eur
85
100 000eur
Sivistystoimi - Bildning
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Käyttötalous
Driftsbudget
SIVISTYSTOIMI
BILDNING
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 25,1 M€
Liikuntalautakunta
Idrottsnämnden
10,5 %
Nuorisolautakunta
Ungdomsnämnden
2,3 %
Sivistystoimen hallinto ja talous
Bildningens förvaltning och
ekonomi
0,5 %
Sivistyslautakunta
Bildningsnämnden
11,5 %
Suomenkielinen
koululautakunta
39,0 %
Svenskspråkiga skolnämnden
36,2 %
Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse
Liikuntalautakunta Idrottsnämnden
2009
Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden
2010
2011
Sivistyslautakunta Bildningsnämnden
2012
Svenskspråkiga skolnämnden
Suomenkielinen koululautakunta
Sivistystoimen hallinto ja talous
0
2000
86
4000
6000
8000
10000
12000
KAUNIAINEN
Sivistystoimi - Bildning
GRANKULLA
Käyttötalous
Driftsbudget
SIVISTYSTOIMI - BILDNING
HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI
KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
093 RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID
10
SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET
103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET
104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER
11
NUORISOLAUTAKUNTA – UNGDOMSNÄMNDEN
12
LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN
Sivistystoimessa on neljä tulosaluetta: hallinto- ja talousyksikkö, suomenkielinen koulutoimi, ruotsinkielinen koulutoimi sekä kulttuuri- ja
vapaa-aikatoimi. Tulosalueista suomenkielinen koulutoimi toimii suomenkielisen koululautakunnan alaisuudessa, ruotsinkielinen koulutoimi ruotsinkielisen koululautakunnan alaisuudessa sekä kulttuuripalvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkirjasto sivistyslautakunnan, nuorisopalvelut nuorisolautakunnan ja
liikuntapalvelut liikuntalautakunnan alaisuudessa.
Bildningssektorn har fyra resultatområden: förvaltnings- och ekonomienheten, finskspråkiga
skolförvaltningen, svenskspråkiga skolförvaltningen och kultur- och fritidsförvaltningen. Av
resultatområdena lyder finskspråkiga skolförvaltningen under finskspråkiga skolnämnden,
svenskspråkiga skolförvaltningen under svenskspråkiga skolnämnden, kulturtjänster, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket under bildningsnämnden, ungdomstjänster under ungdomsnämnden och idrottstjänster under idrottsnämnden.
Hallinto ja talous
Förvaltning och ekonomi
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
2011
lmr
TAE
TAE
TAE
BG
2012
BG
2013
BG
2014
Myyntitulot - Försäljningsinkomster
0
0
0
0
Maksutulot - Avgiftsinkomster
0
0
0
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
0
0
0
0
Muut tulot - Övriga inkomster
0
0
0
0
Sisäiset tulot - Interna inkomster
0
0
0
0
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0
0
0
0
-96 460
-113 365
-115 558
-117 797
-4 700
-4 340
-4 470
-4 604
Henkilöstömenot - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-200
-400
-412
-424
Avustukset - Understöd
0
0
0
0
Muut menot - Övriga utgifter
0
-300
-309
-318
Sisäiset menot - Interna utgifter
0
0
0
0
TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT
-101 360
-118 405
-120 749
-123 143
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-101 360
-118 405
-120 749
-123 143
Aineet ja tarvikkeet - Material och varor
Sivistystoimeen on vuonna 2010 perustettu
uusi, tulosalueena toimiva hallinto- ja talousyksikkö. Yksikön tehtävänä on sivistystoimen
sisäisenä palveluyksikkönä vastata mm. keskitetyistä toimialan hallinto- ja talouspalveluista. Yksikössä työskentelee talouspäällikkö ja
toimistosihteeri.
Inom bildningssektorn grundades 2010 ett nytt
resultatområde, förvaltnings- och ekonomienheten. Enhetens uppgift är att som bildningssektorns interna serviceenhet svara bl.a. för sektorns centraliserade förvaltnings- och ekonomitjänster. Vid enheten arbetar en ekonomichef
och en byråsekreterare.
87
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 9,3 M€
Muu koulutoimi
Övrig
skolverksamhet
4%
Kotikuntakorvaukset
Hemkommunersättningar
5%
Hallinto Förvaltning
2%
Mäntymäen koulu
29 %
Kauniaisten lukio
29 %
Kasavuoren koulu
31 %
Talousarviovertailu 2009-2012
Budgetjämförelse
Kotikuntakorvaukset
Hemkommunersättningar
Muu koulutoimi Övrig
skolverksamhet
Kauniaisten lukio
Kasavuoren koulu
2009
2010
Mäntymäen koulu
2011
2012
Hallinto Förvaltning
0
1 000
88
2 000
3 000
4 000
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
109
GRANKULLA
Driftsbudget
KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING
092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
0920
09211
09212
09221
0923
Hallinto – Förvaltning
Mäntymäen koulu
Kasavuoren koulu
Kauniaisten lukio
Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet
Suomenkielinen koululautakunta vastaa suomenkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
Den finskspråkiga skolnämnden svarar för den
finskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på andra
stadiet och yrkeshögskoleutbildningen.
Suomenkielinen koululautakunta
Finskspråkiga skolnämnden
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
TP
TP
TA
TA
TA
TA
Bokslut
2009
Bokslut
2010
BG
2011
TAE
2012
TAE
2013
TAE
2014
197 600
1 229 842 1 416 640
1 533 397
1 533 397
1 533 397
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
71 634
72 598
52 800
52 800
52 800
52 800
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
52 080
221 388
13 200
13 200
13 200
13 200
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
24 247
19 015
13 800
13 800
13 800
13 800
0
9 800
3 100
3 100
3 100
3 100
345 561
1 552 643 1 499 540
1 616 297
1 616 297
1 616 297
-5 664 471
-5 826 480 -5 933 981
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
-6 200 850
-6 329 485
-6 455 223
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-409 809
-1 037 153
-733 922
-922 700
-937 252
-949 652
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-314 276
-211 785
-212 800
-238 666
-252 600
-260 100
-668
-608
-16 000
-22 000
-22 000
-22 000
-51 050
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Avustukset - Understöd
-110 700
-93 020
-86 700
-89 200
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-2 195 999
-2 219 047 -2 221 320
-2 380 255
-2 452 200
-2 525 700
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-8 649 579
-9 346 123 -9 228 723
-9 857 491 -10 080 237
-10 301 875
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-8 304 018
-7 793 480 -7 729 183
-8 241 194
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-64 356
Toiminta
Suomenkieliset koulut ovat toteuttaneet opetuksen tulevaisuusraporttien mukaista strategiaa teemalla ”vastuullinen kansalainen”. Tästä teemasta laaditaan toimintasuunnitelma
koko lukuvuodelle(lukuvuosisuunnitelma).
Koulujen ja tiimien tavoitteet on hyväksytty
lukuvuosisuunnitelmissa. Koululautakunta on
arvioinut tavoitteiden toteutumista lukuvuosiarvioinneissa. Myös koulujen tiimit ovat
arvioineet toimintaansa lukuvuoden päättyessä oppivan organisaation edistymisen, strategian toteutumisen ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
Tietotekniikkaohjelmat kehitetään suunnitellusti Linux-pohjaisen järjestelmän sisällä. Kou-
-8 463 940
-8 685 578
Verksamhet
De finskspråkiga skolorna har genomfört en strategi enligt framtidsrapporterna för undervisningen med temat ”ansvarsfull medborgare”. Om
detta tema görs upp en handlingsplan för hela
läsåret (läsårsplan). Skolornas och teamens mål
har godkänts i läsårsplanen. Skolnämnden har
utvärderat måluppfyllelsen i sina läsårsbedömningar. Också skolornas team har utvärderat sin
verksamhet i slutet av läsåret med avseende på
hur den lärande organisationen utvecklats, strategin genomförts och målen nåtts.
Dataprogrammen utvecklas planenligt inom det
Linux-baserade systemet. Skolornas nät, program och utrustning har betjänat skolorna väl
och säkert. Finskspråkiga skolförvaltningen ska
89
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
lujen käytössä oleva verkko, ohjelmat ja rauta
ovat palvelleet kouluja hyvin ja varmasti. Uutena käyttöönotettava suomenkielisen koulutoimen intra tulee palvelemaan kouluja ja koteja koulun asioissa.
Koululautakunnan päätöksen mukaisesti kielikylpyopetusta tullaan kehittämään ja laajentamaan koko perusopetuksessa. Kaksivuotinen kielikylpypäiväkotitoiminta alkaa syksyllä
2012 ja syksyllä 2014 alkaa uudistettu kielikylpytoiminta Mäntymäen koulussa täysimääräisenä. Siirtymäaikana ruotsin kielellä annettavaa opetusta sekä muuta tukevaa toimintaa,
kuten kerhot ja yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa, lisätään kaikilla luokkaasteilla Mäntymäellä ja Kasavuoressa.
Vuoden 2012 suurin kehityshanke on perusopetuslain uudistuksen mukainen Kelpo-hanke, joka määritteli opetussuunnitelman muutokset ja niiden toteuttamisprosessit. Hanke
tuotti myös toteuttamistyökalut, joiden koulutus, käyttöönotto ja vakinaistaminen on koko
suomenkielistä koulutointa koskeva hanke.
Talous
Koulujen talousarvio on laadittu nousevan
oppilasmäärän ja uudistuneen erityisopetuksen pohjalla. Talousarvion pohjana ovat tuntikehys/ oppilas ja oppilaskohtainen toimintaraha. Lisärahoitusta vaatii oppilaan subjektiiviselle oikeudelle perustuva opiskelun tukijärjestelmä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa
kullekin oppilaalle hänen tarvitsemaansa opiskelun tukea kolmiportaiselta asteikolta.
Koska suomenkielisen koulutoimen kouluissa
on tällä hetkellä aiempaa enemmän espoolaisia oppilaita, koulutoimi saa tulopuolella aiempaa enemmän toimintatukea kotikuntakorvausjärjestelmästä. Kotikuntakorvausjärjestelmän menopuolella on kustannuksia johtuen
kunnan oppilaiden koulukäynnistä naapurikuntien kouluissa. Lukion kotikuntakorvaus (PKSsopimus) tuottanee arvioidun v. 2011 mukaisen tulon. Kotikuntakorvausjärjestelmän nettotulona vuoden 2012 talousarviossa arvioidaan
olevan 912 445 euroa.
GRANKULLA
Driftsbudget
ta i bruk ett intranät som kommer att betjäna
skolorna och hemmen i skolfrågor.
Enligt skonämndens beslut kommer språkbadsundervisningen att utvecklas och utvidgas inom
hela den grundläggande utbildningen. På hösten
2012 inleds en tvåårig språkbadsverksamhet
och på hösten 2014 börjar en reviderad språkbadsverksamhet i full skala i Mäntymäen koulu.
Under övergångsperioden ökas den undervisning som ges på svenska och den stödjande
verksamheten, såsom klubbar, och samarbetet
med svenskspråkiga skolförvaltningen i alla årskurser i Mäntymäki och Kasavuori.
Det största utvecklingsprojektet 2012 är Kelpo
enligt revideringen av lagen om grundläggande
utbildning. Projektet fastställde ändringarna i
läroplanen och processerna för genomförande
av dem. Projektet producerade också verktyg för
genomförande, och utbildningen i användningen
av dem, ibruktagandet och etableringen är ett
projekt som gäller hela finskspråkiga skolförvaltningen.
Ekonomi
Skolornas budget har gjorts upp utgående från
ett ökat antal elever och den förnyade specialundervisningen. Som grund för budgeten är timresursen/elev och en elevbunden verksamhetspenning. Stödsystemet för lärande, som baserar
sig på elevens subjektiva rätt, kräver tilläggsfinansiering. Utbildningsarrangören bör ge varje
elev det studiestöd enligt en trestegsskala som
han eller hon behöver.
På inkomstsidan får skolförvaltningen mer verksamhetsstöd än tidigare av systemet med hemkommunersättningar, eftersom den finskspråkiga
skolförvaltningens skolor har fler elever från
Esbo än tidigare. På utgiftssidan inom systemet
för hemkommunersättningar finns kostnader
som orsakas av att kommunens elever går i skola i grannkommuners skolor. Inkomsterna av
gymnasiets hemkommunersättningar (avtal inom
huvudstadsregionen) beräknas bli lika som
2011. Nettoinkomsten inom systemet för hemkommunersättningar beräknas uppgå till
912 445 euro i budgeten för 2012.
Peruskoulut
Kotikuntakorvaukset
TP
Bokslut
2009
Saatavat kotikuntakorvaukset
Maksettavat kotikuntakorvaukset
TP
TA
Bokslut
BG
2010
2011
1 132 812 1 316 640
-495 096 -366 770
90
TA
TAE
2012
1 433 397
-520 952
TA
TAE
2013
1 433 397
-520 952
TA
TAE
2014
1 433 397
-520 952
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
0920
GRANKULLA
Driftsbudget
Hallinto - Förvaltning
Koulutoimisto on suomenkielisen opetustoimen hallintoyksikkö, jossa työskentelee kaksi
henkilöä.
Skolbyrån är de finskspråkiga skolornas förvaltningsenhet där två personer arbetar.
Skolbyrån sköter utvecklings-, planerings- och
personalfrågor samt ekonomiska frågor som
hänför sig till Grankullas finskspråkiga grundläggande utbildning och gymnasieutbildning samt
yrkesutbildning på andra stadiet.
Koulutoimisto hoitaa Kauniaisten suomenkielisen koululaitoksen perus-, lukio-, ammatillisen
toisen asteen koulutukseen liittyvät kehittämis, suunnittelu- ja henkilöstöasiat.
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
0
0
0
0
0
0
15 850
0
0
15 850
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-177 192
-12 328
-4 433
0
0
-9 529
-203 482
-199 676
-14 375
-1 124
-200
0
-7 719
-223 094
-173 941
-17 487
-4 400
0
0
-11 510
-207 338
-169 730
-18 012
-4 532
0
0
-11 090
-203 364
-173 100
-18 600
-4 700
0
0
-12 600
-209 000
-176 600
-19 100
-4 800
0
0
-13 000
-213 500
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-203 482
-207 244
-207 338
-203 364
-209 000
-213 500
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0921
09211
Perusopetus
Mäntymäen koulu
Perusopetuksen 1-6 luokat.
Årskurserna 1-6 i den grundläggande utbildningen.
Toiminta
Koulu jatkaa talousarviovuonna hyvin alkanutta organisaatiokokeilua. Lukuvuoden teemana
on vastuullinen kansalainen. Kielikylpyopetuksen laajennuksen edellyttämät siirtymäajan
lisäykset ruotsin kielellä opettaviin oppiaineisiin toteutetaan ja toiminnallisen ruotsin kielen
käyttöön kiinnitetään huomiota.
Verksamhet
Under budgetåret fortsätter skolan organisationsförsöket, som fått en bra start. Läsårets
tema är ”ansvarsfull medborgare”. Den ökning
av antalet läroämnen som undervisas på svenska som den utvidgade språkbadsundervisningen
kräver under övergångsperioden genomförs och
vikt fästs vid funktionell användning av svenskan.
Talous
Ekonomi
Skolans verksamhet planeras enligt den givna
timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. Ett ökat elevantal och omarbetningen
av specialundervisningen medför en ökning jämfört med tidigare år.
Koulun toiminta suunnitellaan annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan mukaisesti. Lisäystä entiseen aiheuttaa
oppilasmäärän kasvu ja erityisopetuksen uudistus.
91
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Mäntymäen koulu
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
202
0
14 586
3 640
9 800
28 228
0
1 894
6 461
6 878
0
15 233
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
0
0
3 200
4 200
2 200
9 600
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
3 200
4 200
2 200
9 600
0
0
3 200
4 200
2 200
9 600
0
0
3 200
4 200
2 200
9 600
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 557 430
-68 590
-109 795
0
-22 818
-812 852
-2 571 485
-1 579 568 -1 719 560 -1 833 112
-65 291
-47 266
-64 620
-76 689
-82 000
-84 460
0
0
0
-17 368
-36 900
-35 020
-789 236 -802 735
-821 590
-2 528 152 -2 688 461 -2 838 802
-1 872 983
-69 000
-93 700
0
-26 900
-846 000
-2 908 583
-1 910 100
-71 100
-96 500
0
-27 700
-871 400
-2 976 800
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 556 252
-2 499 924 -2 678 861 -2 829 202
-2 898 983
-2 967 200
0921 Peruskoulu
09211 Mäntymäen koulu
suoritteet
tp 2009
opettajien palkat
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 020 843
1 028 519
1 100 000
1 228 829
1 253 406
1 278 474
muu henkilökunta
198 988
217 988
217 000
217 260
221 605
226 037
oppilaskohtaiset menot
198 444
156 675
166 166
184 100
189 600
195 300
sisäiset menot
812 853
789 236
802 735
821 590
846 000
871 400
toimintamenot
2 571 485
2 528 153
2 688 461
2 838 802
2 908 582
2 976 800
320
329
335
352
352
352
opettajien palkat
3 190
3 129
3 287
3 491
3 561
3 632
henkilöstömenot
4 876
4 813
5 138
5 208
5 369
5 426
620
477
497
523
539
555
sisäiset menot
2 540
2 401
2 399
2 334
2 403
2 476
toimintamenot
8 036
7 690
8 033
8 065
8 311
8 457
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
oppilaskohtaiset menot
tuntikehys/oppilaat
lv 2008-09
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
oppilaat
319
320
338
352
352
lv 2012-13
352
tunti/oppilas
1,565
1,565
1,536
1,536
1,536
1,536
540,7
tuntikehys
499,2
500,8
519,2
540,7
540,7
erityisop.kerroin
0,19
0,19
0,19
0,19
0,30
0,30
erityisopetus
60,6
60,8
64,2
66,9
105,6
105,6
17,0
mamu
17,0
17,0
17,0
17,0
17,0
kv kieliohj.
7,0
7,0
7,0
7,0
7,0
7,0
luokkajako/kv
28,0
28,0
28,0
28,0
28,0
28,0
HOJKS
38,0
38,0
38,0
38,0
63,0
63,0
sijaiset
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
tuntikehys yhteensä
684,8
686,6
708,4
732,6
796,3
796,3
92
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09212
GRANKULLA
Driftsbudget
Kasavuoren koulu
Perusopetuksen 7-9 luokat.
Årskurserna 7-9 i den grundläggande utbildningen.
Kasavuoren koulu
TP
Bokslut
2010
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TP
Bokslut
2009
197 600
0
37 106
13 749
0
248 455
0
0
0
4 600
900
5 500
0
0
0
4 600
900
5 500
0
0
0
4 600
900
5 500
0
0
0
4 600
900
5 500
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2 028 662
-86 274
-121 027
0
-19 803
-628 917
-2 884 683
-2 095 754 -2 087 785
-186 011
-54 066
-102 650
-71 600
0
0
-14 821
-40 800
-647 121
-639 600
-3 046 357 -2 893 851
-2 204 818
-63 000
-93 100
0
-25 000
-707 650
-3 093 568
-2 250 444
-64 900
-95 900
0
-25 800
-728 400
-3 165 444
-2 295 034
-66 800
-98 800
0
-26 500
-750 300
-3 237 434
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 636 228
-2 850 798 -2 888 351
-3 088 068
-3 159 944
-3 231 934
Toiminta
Talousarviovuonna aloitetaan erityisopetuksen
uudistaminen keväällä tehdyn opetussuunnitelmamuutoksen ja toimintaprosessin mukaisesti. Koululla on edelleen käynnissä opetushallituksen rahoittamia kehittämishankkeita.
Lukuvuoden teemana on ”vastuullinen kansalaisuus”, jonka toteutuminen näkyy lukuvuosisuunnitelmassa.
Koko perusopetukseen laajentunut kielikylvyn
laajentaminen otetaan siirtymäkaudella huomioon myös yläkoulussa koululautakunnan
päätöksen mukaisesti.
Talous
Koulun toiminta on suunniteltu annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan puitteissa. Lisäksi on huomioitu oppilasmäärän kasvu ja erityisopetuksen vaatima
lisäpanostus.
0
0
183 561
11 998
0
195 559
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
Verksamhet
Under budgetåret börjar en reform av specialundervisningen enligt den på våren gjorda läroplansändringen och verksamhetsprocessen.
Utvecklingsprojekt som finansieras av utbildningsstyrelsen pågår fortfarande i skolan. Läsårets tema är ”ansvarsfullt medborgarskap” och
genomförandet av temat syns i läsårsplanen.
Det till hela den grundläggande utbildningen
utvidgade språkbadet beaktas under övergångsperioden också i årskurserna 7-9 i enlighet
med skolnämndens beslut.
Ekonomi
Skolans verksamhet har planerats enligt den
givna timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. Dessutom har man beaktat en
ökning av elevantalet och den extra satsning
som specialundervisningen kräver.
93
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0921 Peruskoulu
09211 Kasavuoren koulu
suoritteet
tp 2009
opettajien palkat
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 383 733
1 445 819
1 430 000
1 558 102
1 589 264
1 621 049
muu henkilökunta
207 871
261 589
171 000
175 220
178 724
182 299
oppilaskohtaiset menot
223 921
300 685
163 666
181 100
186 600
192 100
sisäiset menot
628 917
647 121
639 600
707 650
728 400
750 300
2 884 684
3 046 357
2 893 851
3 093 568
3 165 443
3 237 435
327
320
316
331
331
331
opettajien palkat
4 232
4 523
4 527
4 707
4 801
4 897
henkilöstömenot
6 214
6 565
6 609
6 661
6 799
6 934
toimintamenot
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
oppilaskohtaiset menot
685
941
518
547
563
580
sisäiset menot
1 923
2 024
2 025
2 138
2 201
2 267
toimintamenot
8 822
9 530
9 160
9 346
9 563
9 781
tuntikehys/oppilaat
lv 2008-09
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
lv 2012-13
oppilaat
336
318
318
331
331
331
tunti/oppilas
2,11
2,11
2,07
2,07
2,07
2,07
tuntikehys
709,0
671,0
658,7
685,2
685,2
685,2
erityisop.kerroin
0,19
0,19
0,19
0,19
0,30
0,30
erityisopetus
63,8
60,4
60,5
62,9
99,3
99,3
kh lisäys
0,0
20,0
mamu
6,0
6,0
6,0
6,0
6,0
6,0
HOJKS
24,0
24,0
24,0
24,0
60,0
60,0
sijaiset
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
tuntikehys yhteensä
837,8
816,4
784,1
813,1
885,5
885,5
94
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09221
GRANKULLA
Driftsbudget
Kauniaisten lukio
Kauniaisten lukio
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
0
0
8 513
3 620
0
12 133
TP
Bokslut
2010
96 828
0
7 391
3 215
0
107 434
BG
2011
100 000
0
0
5 000
0
105 000
TA
TAE
2012
100 000
0
0
5 000
0
105 000
TA
TAE
2013
100 000
0
0
5 000
0
105 000
TA
TAE
2014
100 000
0
0
5 000
0
105 000
TA
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 793 491
-97 235
-73 886
-100
-21 722
-724 950
-2 711 384
-1 797 866 -1 837 335
-94 695
-51 133
-29 711
-49 000
0
0
-18 861
-33 000
-747 808
-746 425
-2 688 941 -2 716 893
-1 875 476
-53 000
-50 600
0
-33 000
-817 925
-2 830 001
-1 912 858
-54 600
-52 100
0
-34 000
-842 500
-2 896 058
-1 950 989
-56 200
-53 700
0
-35 000
-867 700
-2 963 589
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 699 251
-2 581 507 -2 611 893
-2 725 001
-2 791 058
-2 858 589
Toiminta
Lukion opetuksen yhteisenä teemana on vastuullinen kansalaisuus. Lukion toiminnassa
näkyvät vahvasti kansainväliset yhteydet ja
kurssit. Lähiseudun toisen asteen oppilaitosten ja korkeamman asteen kanssa tehdään
yhteistyötä opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa. Gymnasiet Grankulla Samskolanin
kanssa tehdään läheistä yhteistyötä sekä opetuksessa että hallinnollisessa suunnittelussa
Lukuvuoden aikana kokeillaan opiskelijoiden
omien kannettavien päätelaitteiden käyttöä
oppimisen apuna.
Verksamhet
Ett gemensamt tema i gymnasieundervisningen
är ”ansvarsfullt medborgarskap”. Internationella
kontakter och kurser är ett starkt inslag i gymnasiets verksamhet. Samarbete med näromgivningens läroinrättningar på andra stadiet och
högstadiet idkas i ett projekt för utveckling av
studiehandledningen. Skolan har ett nära samarbete med Gymnasiet Grankulla samskola i
både undervisningen och den administrativa
planeringen. Under läsåret görs försök med att
använda studerandenas egna bärbara datorer
som stöd för inlärningen.
Talous
Lukion toiminta on suunniteltu annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan mukaisesti. Tulopuolelle saadaan myös
tänä vuonna PKS-sopimukseen perustuva
kotikuntakorvaus.
Ekonomi
Gymnasiets verksamhet har planerats enligt den
givna timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. På inkomstsidan fås också i år
hemkommunersättningar som baserar sig på
huvudstadsregionens avtal.
95
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
09211 Kauniaisten lukio
suoritteet
tp 2009
opettajien palkat
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 357 600
1 408 748
1 365 000
1 431 492
1 460 122
1 489 324
48 453
39 673
49 600
48 840
49 817
50 813
oppilaskohtaiset menot
190 941
141 253
131 133
136 600
140 700
144 900
sisäiset menot
724 950
747 808
746 425
817 925
842 500
867 700
2 711 385
2 688 941
2 716 893
2 830 001
2 896 058
2 963 589
375
377
377
375
375
375
opettajien palkat
3 620
3 737
3 624
3 817
3 894
3 972
henkilöstömenot
4 788
4 774
4 878
5 001
5 101
5 203
509
375
348
364
375
387
sisäiset menot
1 933
1 984
1 982
2 181
2 247
2 314
toimintamenot
7 230
7 132
7 213
7 547
7 723
7 903
muu henkilökunta
toimintamenot
oppilasmäärä keskimäärin
€/oppilas
oppilaskohtaiset menot
tuntikehys/oppilaat
lv 2008-09
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
lv 2012-13
oppilaat
375
375
379
375
375
375
tunti/oppilas
1,609
1,661
1,631
1,631
1,631
1,631
tuntikehys
603,4
622,9
618,1
611,6
611,6
611,6
erityisopetus
6,0
6,0
6,0
6,0
13,0
13,0
sijaiset
20,0
20,0
20,0
20,0
20,0
20,0
tuntikehys yhteensä
629,4
648,9
644,1
637,6
644,6
644,6
96
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
0923
GRANKULLA
Driftsbudget
Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet
Toisen asteen ammatillinen koulutus hoidetaan jäsenkuntainliittojen ja ostopalvelujen
kautta kuten myös ammattikorkeakouluopetus.
Muuhun koulutoimeen sisältyy Espoon ja
Kauniaisten koulusopimuksen mukaiset erityisoppilaiden, englanninkieliseen opetukseen
osallistuvien ja 10-luokalla käyvien oppilaiden
kotikuntakorvaukset ja Mäntymäen koulun
aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset
Yrkesutbildning på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildning ordnas via samkommuner och
genom köpta tjänster.
I den övriga skolverksamheten ingår hemkommunersättningar enligt Esbos och Grankullas
skolavtal för specialelever, elever som deltar i
undervisning på engelska och elever som går i
årskurs 10 samt kostnaderna för morgon- och
eftermiddagsverksamhet i Mäntymäen koulu.
Muu koulutoimi
Övrig skolverksamhet
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
69 740
0
0
0
69 740
0
72 598
0
162
0
72 760
0
52 800
10 000
0
0
62 800
0
52 800
10 000
0
0
62 800
0
52 800
10 000
0
0
62 800
0
52 800
10 000
0
0
62 800
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-107 696
-145 382
-5 135
-568
-13
-19 751
-278 545
-153 616
-181 685
-1 611
-408
0
-27 163
-364 483
-115 360
-197 200
-5 800
-16 000
0
-21 050
-355 410
-117 714
-203 116
-5 974
-22 000
0
-22 000
-370 804
-120 100
-209 200
-6 200
-22 000
0
-22 700
-380 200
-122 500
-215 500
-6 300
-22 000
0
-23 300
-389 600
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-208 805
-291 723
-292 610
-308 004
-317 400
-326 800
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
97
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 9,1 M€
Gymnasiet Grankulla
samskola
26 %
KotikuntakorvauksetHemkommunersättningar
1%
Muu koulutoimi Övrig
skolverksamhet
3%
Hallinto Förvaltning
1%
Granhultsskolan
36 %
Hagelstamska högstadiet
33 %
Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse
Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar
2009
2010
Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet
2011
Gymnasiet Grankulla samskola
2012
Hagelstamska högstadiet
Granhultsskolan
Hallinto Förvaltning
0
500
98
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
093
GRANKULLA
Driftsbudget
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
0930
09311
09312
09321
0933
Hallinto – Förvaltning
Granhultsskolan
Hagelstamska skolan
Gymnasiet Grankulla samskola
Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet
Ruotsinkielinen koululautakunta vastaa ruotsinkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
Den svenskspråkiga skolnämnden svarar för
den svenskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på
andra stadiet.
Svenskspråkiga skolnämnden
Ruotsinkielinen koululautakunta
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
106 355
588 898
747 854
720 369
720 369
720 369
0
3 640
0
0
0
0
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
58 615
33 081
0
70 000
70 000
70 000
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
12 582
10 724
13 400
13 400
13 400
13 400
0
0
800
800
800
800
177 552
636 343
762 054
804 569
804 569
804 569
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-5 243 931
-5 300 251
-5 626 959
-5 758 222
-5 873 274
-5 990 904
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-351 917
-392 030
-519 573
-431 414
-442 484
-454 184
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-402 695
-246 793
-256 354
-261 420
-269 200
-277 400
Avustukset - Understöd
-48 100
-86 359
-72 000
-84 000
-86 300
-88 700
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-36 754
-27 251
-34 400
-34 070
-35 000
-36 000
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-2 290 456
-2 345 359
-2 342 485
-2 580 750
-2 658 300
-2 737 900
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-8 373 853
-8 398 043
-8 851 771
-9 149 876
-9 364 558
-9 585 088
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-8 196 301
-7 761 700
-8 089 718
-8 345 307
-8 559 989
-8 780 519
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Ruotsinkielinen koulutoimi työskentelee talousraportoinnin tehostamiseksi, koulujen ja
koulutoimiston välisen tiedotuksen kehittämiseksi sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja paremman ruotsinkielisen palvelun puolesta.
Verksamhet
Den svenskspråkiga skolförvaltningen arbetar
för effektiviserad ekonomirapportering, informationsgången mellan skolorna och skolbyrån,
personalens välmående samt bättre svensk service.
-
-
-
-
Kouluja tuetaan erityisopetuksen kolmiportaisen mallin toteuttamisessa.
Toiminnan arvioinnin suorittaa työryhmä,
joka tekee tutkimuksia vahvistetun strategian mukaisesti.
Laaja yhteistyö Helsingin seudulla jatkuu.
Vuoden aikana panostetaan erityisesti
-
99
Skolorna stöds i genomförandet av trestegsmodellen inom specialundervisningen.
Utvärderingen av verksamheten sköts av en
arbetsgrupp som genomför undersökningar
enligt den fastslagna strategin.
Ett omfattande samarbete inom Helsingforsnejden fortsätter.
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
hankkeeseen ”Oppimisympäristöt ja kansainvälistyminen”, jossa on kyse yhteistyöstä muiden suomenruotsalaisten lukioiden kanssa.
-
GRANKULLA
Driftsbudget
Under året satsar man särskilt på ”Lärmiljöer
och Internationalisering” som handlar om
samarbete med övriga finlandssvenska
gymnasier.
Talous
Oppilasmäärä ruotsinkielisissä kouluissa on
lähes vakio. Granhultsskolanissa on 380, Hagelstamska skolanissa 259 ja Gymnasiet
Grankulla samskolanissa 280 oppilasta.
Ekonomi
Antalet elever i de svenska skolorna är så gott
som konstant. Granhultsskolan har 380 elever,
Hagelstamska skolan 259 elever och Gymnasiet
Grankulla samskola har 280 elever.
-
Henkilöstökustannukset muodostavat 63
% ja sisäiset menot 28 % yhteenlasketusta
talousarviosummasta.
-
Personalkostnaderna utgör 63 % och de
interna utgifterna 28 % av den totala budgetsumman.
-
Myyntitulot muodostuvat pääasiassa kahdesta erästä; kotikuntakorvauksesta
(muista kunnista tulevat oppilaat) ja lukiotuesta (muista kunnista tulevat oppilaat).
-
Försäljningsinkomsterna består i främsta
rummet av två poster; hemkommunsersättningen (elever från andra kommuner) och
gymnasiestödet (elever från andra kommuner).
-
Vuokrat nousevat yhteensä 238 265 eurolla, mikä korottaa huomattavasti koulun sisäisiä menoja.
-
Hyrorna stiger sammanlagt med 238 265
euro vilket medför en märkbar ökning av skolornas interna utgifter.
Naapurikuntien kouluja käyvistä kauniaislaisista oppilaista aiheutuvat menot laskevat ja ovat noin 58 000 euroa.
-
Utgifterna för Grankullaelever som går i
grannkommunernas skolor sjunker och är
cirka 58 000 euro.
-
Grundläggande utbildningen
hemkommunsersättningar
hemkommunsersättning, inkomst
hemkommunsersättning, utgift
TP
Bokslut
2009
0
0
TP
Bokslut
2010
537 759
-41 244
100
TA
BG
2011
677 854
-194 172
TA
TAE
2012
720 369
-57 884
TA
TAE
2013
720 369
-57 884
TA
TAE
2014
720 369
-57 884
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0930 Förvaltning – Hallinto
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-107 284
-16 522
-2 996
0
-13
-5 663
-132 478
-114 979
-11 019
-537
-200
0
-9 436
-136 171
-137 100
-14 466
-6 500
0
0
-9 180
-167 246
-107 780
-14 930
-6 720
0
0
-9 930
-139 360
-110 000
-15 300
-6 900
0
0
-10 300
-142 500
-112 200
-15 800
-7 100
0
0
-10 600
-145 700
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-132 478
-136 171
-167 246
-139 360
-142 500
-145 700
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Koulutoimisto on ruotsinkielisten koulujen hallintoyksikkö, joka koostuu yhdestä viranhaltijasta, koulutoimenjohtajasta.
Skolbyrån är de svenskspråkiga skolornas förvaltningsenhet som består av en tjänsteinnehavare, skoldirektören.
Toiminta
Koulutoimisto pyrkii kehittämään talousraportointia ja tehostamaan tiedonkulkua koulujen
ja koulutoimiston välillä.
Verksamhet
Skolbyrån strävar efter att ekonomirapporteringen utvecklas och att informationsgången mellan
skolorna och skolbyrån effektiviseras.
Talous
Vuodesta 2012 lähtien toimistosihteerin palkkaa ei ole budjetoitu ruotsinkielisen koulutoimen alle, minkä johdosta hallinnon menot ovat
laskeneet.
Ekonomi
Byråsekreterarens lön är inte från och med året
2012 budgeterad inom den svenska skolförvaltningen, vilket gör att utgifterna minskat inom
förvaltningen.
101
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0931 Grundläggande utbildning
09311 Granhultsskolan
Granhultsskolan
TP
Bokslut
2010
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TP
Bokslut
2009
3 710
0
7 714
7 173
0
18 597
0
0
7 710
5 868
0
13 578
0
0
0
3 400
0
3 400
0
0
0
3 400
0
3 400
0
0
0
3 400
0
3 400
0
0
0
3 400
0
3 400
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 860 622
-62 593
-142 236
0
-15 905
-977 783
-3 059 139
-1 905 089
-48 132
-105 921
0
-9 847
-970 180
-3 039 169
-2 003 751
-56 932
-121 284
0
-18 100
-953 820
-3 153 887
-2 138 472
-57 000
-124 200
0
-18 000
-1 002 115
-3 339 787
-2 181 101
-58 700
-127 900
0
-18 500
-1 032 200
-3 418 401
-2 224 737
-60 500
-131 800
0
-19 100
-1 063 100
-3 499 237
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-3 040 542
-3 025 591
-3 150 487
-3 336 387
-3 415 001
-3 495 837
Toiminta
Koulu panostaa vahvasti oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Koulun painopistealueet ovat kestävä kehitys, ”Vi i världen” (me
maailmassa), kolmiporrasmalli, eriyttäminen
sekä oppiminen digitaalisten apuvälineiden
kautta, ”Intelligent på tangent” (älykäs näppäimillä), kielellinen tietoisuus ja lukeminen.
Tietohallinnossa Fronterin ja WILMA:n käyttöä
kehitetään edelleen.
Oppilashankkeita ovat mm. joulunäytelmä (6.
vuosikurssi), Kiva koulu, välituntitoiminta ja
turvallisuuspäivä. Koulun oppilasneuvosto
järjestää mm. välituntitoimintaa, jonka tarkoituksena on luoda aktiviteettia ja viihtyisyyttä.
Neuvosto tekee yhteistyötä Mäntymäen koulun kanssa.
Koulu toteuttaa pääkaupunkiseudun Design
2012 –hanketta yhdessä Mäntymäen koulun
kanssa.
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
Verksamhet
Skolan fokuserar starkt på elevernas och personalens välmående. Skolans tyngdpunktsområden är hållbar utveckling, ”Vi i världen”, trestegsmodellen, differentiering samt inlärning via
digitala hjälpmedel, intelligent på tangent, språklig medvetenhet och läsning. Inom IT vidareutvecklas användandet av Fronter och WILMA.
Elevprojekten omfattar bl.a. julskådepelet (åk 6),
Kiva koulu, rastaktiviteter och trygghetsdag och
skolans elevråd organiserar bl.a rastverksamhet
med syftet att skapa aktivitet och trivsel. Rådet
samarbetar med Mäntymäen koulu.
Skolan genomför Design 2012 i huvudstadsområdet tillsammans med Mäntymäen koulu.
Skolan samarbetar också aktivt kring bl.a.
klubbverksamhet och språkbadsundervisning
med Mäntymäen koulu.
Koulu tekee myös aktiivisesti yhteistyötä Mäntymäen koulun kanssa mm. kerhotoiminnassa
ja kielikylpyopetuksessa.
Talous
Koululla on 380 oppilasta ja tuntikerroin on
1,536 lukuvuodelle 2012-2013. Koulun opetta-
Ekonomi
Skolans elevantal är 380 och timresursen är
1,536 för läsåret 2012-13 och behörighetsgra102
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
jien pätevyysaste on 100 %.
den bland skolans lärare är 100 %.
Koulu panostaa pienryhmäopetukseen sekä
uudenaikaisiin ja tarkoituksenmukaisiin välineisiin. Opetus eriytetään kolmiporrasmallin
mukaan ja lainmukainen dokumentaatio tapahtuu WILMA:ssa.
- Jatketaan panostusta luokkahuoneiden
kalustuksen vaihtamiseksi moderneihin,
tarkoituksenmukaisiin huonekaluihin ja interaktiivisiin kirjoitustauluihin, joita käytetään apuna opetuksessa.
Skolan satsar på smågruppsundervisning och
modern och ändamålsenlig utrustning. Undervisningen differentieras inom trestegsmodellen
och den lagenliga dokumentationen sker i WILMA.
- En fortsatt satsning görs på att byta ut klassrummens möblemang till moderna ändamålsenliga möbler och interaktiva skrivtavlor
som används som hjälpmedel i undervisningen
-
Kerhotoiminnan puitteissa tehdään oma
Granibladet-niminen koululehti. Koulun tavoitteena on profiloitua kuorotoiminnan
avulla.
-
Inom klubbverksamheten görs en egen skoltidning som heter Granibladet och med stöd
av körverksamheten strävar skolan efter att
profilera sig.
-
Palkkojen odotetaan nousevan noin 2 %
verrattuna vuoden 2011 arvioituun palkkasummaan. Muut menot on budjetoitu
kasvaneen oppilasmäärän ja 3 %:n lisäyksen mukaan verrattuna vuoden 2011 talousarvioon.
-
Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2
% jämfört med den estimerade lönesumman
år 2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående från elevökningen och en 3 % ökning
jämfört med budgeten 2011.
0931 Grundläggande utbildning
09311 Granhultsskolan
prestationer
tp 2009
lärarlöner
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 128 799
1 229 563
1 130 000
1 267 142
1 292 485
1 318 334
övrig personal
345 500
300 707
416 000
424 310
432 796
441 452
elevbundna kostnader
218 065
161 032
193 316
199 200
205 100
211 400
interna utgifter
977 783
970 180
953 820
1 002 115
1 032 200
1 063 100
3 059 139
3 039 169
3 153 887
3 339 787
3 418 402
3 499 238
357
363
372
380
380
380
3 160
3 386
3 039
3 335
3 401
3 469
utgifter totalt
elevantal, medeltal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
611
444
540
524
540
556
interna utgifter
2 738
2 672
2 565
2 637
2 716
2 798
utgifter totalt
8 565
8 370
8 482
8 789
8 996
9 209
tim resurs
lv 2008-09
elever
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
lv 2012-13
358
356
371
380
380
380
timmar/elev
1,565
1,565
1,536
1,536
1,536
1,536
timresurs
560,3
557,1
569,9
583,7
583,7
583,7
special.koeff.
0,19
0,19
0,19
0,19
0,30
0,30
specialundervisning
68,0
67,6
70,5
72,2
114,0
114,0
inflyttare
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
vikarier
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
IUP-resurs
172,0
172,0
172,0
172,0
112,0
112,0
847,3
843,8
859,3
874,9
856,7
856,7
tim resurs totalt
103
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09312
GRANKULLA
Driftsbudget
Hagelstamska skolan
Hagelstamska högstadiet
TP
Bokslut
2010
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TP
Bokslut
2009
102 600
0
1 558
5 339
0
109 497
0
0
14 121
4 856
0
18 977
0
0
0
10 000
0
10 000
0
0
0
10 000
0
10 000
0
0
0
10 000
0
10 000
0
0
0
10 000
0
10 000
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 920 489
-52 529
-158 541
0
-8 376
-699 722
-2 839 657
-1 884 109
-51 517
-99 298
0
-9 092
-724 134
-2 768 150
-2 093 715
-57 603
-86 070
0
-9 500
-718 750
-2 965 638
-2 034 308
-58 000
-84 800
0
-8 990
-809 630
-2 995 728
-2 075 015
-59 700
-87 300
0
-9 300
-833 900
-3 065 215
-2 116 587
-61 500
-90 000
0
-9 500
-858 900
-3 136 487
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 730 160
-2 749 173
-2 955 638
-2 985 728
-3 055 215
-3 126 487
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
Toiminta
Koulussa painotetaan hyvinvointia, kunnioitusta ja turvallisuutta opetuksessa sekä tehdään
työtä päihteidenkäytön ehkäisemiseksi.
Verksamhet
Stor vikt fästs vid välmående, respekt och trygghet i undervisningen. Rusmedelsförebyggande
åtgärder vidtas i skolan.
Lukuvuoden ainekohtaiset painopistealueet
ovat kolmiporrasmalli, eriyttäminen ja kielellinen tietoisuus. Ympäristökasvatuksen tulee
leimata koulutyötä. Ohjelmat IT/Fronter ja
WILMA ovat tekninen lisä opetuksessa. Dokumentaatio oppilaiden pedagogisista arvioinneista ja oppilaiden oppimissuunnitelmat ovat
WILMA:ssa. Kaikki 7. vuosikurssin oppilaat
saavat IT-perusopetusta. 8. ja 9. vuosikurssin
oppilailla on mahdollisuus valita lisäopetusta
tietotekniikassa.
Ämnesvisa tyngdpunktsområden för läsåret är
trestegsmodellen, differentiering och språklig
medvetenhet. Miljöfostran ska genomsyra skolarbetet. IT/Fronter och WILMA programmen är
tekniska komplement i undervisningen. Dokumentationen om pedagogiska bedömningar av
elever och planerna för elevernas lärande finns i
WILMA. Alla elever i åk 7 får grundundervisning
i IT. Eleverna i åk 8 och 9 har möjlighet att välja
extra IT-undervisning.
Joustoluokkaa jatketaan teemalla ”syrjäytymisen riskin” estäminen, yhteistyötä kodin kanssa vahvistetaan ja oppilaan ympärillä olevaa
verkostoa tehostetaan. Opettajat saavat tukea
ja lisäkoulutusta viestinnässä. Syksyn aikana
järjestetään teemapäiviä oppilaille ja huoltajille.
Talous
Oppilaita on 259 ja koulun tuntikehys on 2,07
lukuvuodelle 2012-2013. Koulun opettajien
pätevyysaste on 100 %.
Koulu panostaa kolmiporrasmalliin, mikä tarkoittaa oppilaan ongelmien huomioimista, pieniä opetusryhmiä, uudenaikaisia ja tarkoituksenmukaisia opetustiloja sekä panostusta
oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin.
Flexklassen fortsätter med inriktning på att förhindra ”risk för utslagning”, samarbetet med
hemmet stärks och det nätverk som finns kring
eleven effektiviseras. Lärare får stöd och fortbildas inom kommunikation, temadagar för elever
och vårdnadshavare ordnas under hösten.
Ekonomi
Antalet elever är 259 och skolans timresurs är
2,07 för läsåret 2012-13 och behörighetsgraden
bland skolans lärare är 100 %.
Skolan satsar på trestegsmodellen vilket innebär
att elevens problem uppmärksammas, små undervisningsgrupper, moderna och ändamålsenliga undervisningslokaler samt på elevernas och
personalens välmående.
104
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
Estimoitu palkkojen korotus on noin 2 % verrattuna arvioituun palkkasummaan vuonna
2011. Muut menot on budjetoitu kasvaneen
oppilasmäärän ja 3 %:n lisäyksen mukaan
verrattuna vuoden 2011 talousarvioon.
Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2 %
jämfört med den estimerade lönesumman år
2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående
från förändringen gällande elevantalet och en 3
% ökning jämfört med budgeten 2011.
-
-
För att få flera elever till åk 7 måste skolans
konkurrenskraft ökas. Prognosen för skolans
vidkommande för 2012-2013 är 259 elever.
-
En satsning görs på klubbverksamheten som
delvis byggs upp med hjälp av Utbildningsstyrelsens finansiering.
-
Skolan satsar mer än tidigare på högklassiga
läroböcker i samhällslära, modersmål, fysik
och kemi samt ändamålsenlig utrustning.
-
-
Koulun kilpailukykyä lisätään useamman
oppilaan saamiseksi 7. vuosikurssille.
Koulun ennuste vuosiksi 2012-2013 on
259 oppilasta.
Koulu panostaa kerhotoimintaan, jota rakennetaan osittain opetushallituksen rahoituksen avulla.
Koulu panostaa aiempaa enemmän korkealuokkaisiin koulukirjoihin yhteiskuntaopissa, äidinkielessä, fysiikassa ja kemiassa sekä tarkoituksenmukaisiin välineisiin.
0931 Grundläggande utbildning
09312 Hagelstamska skolan
prestationer
tp 2009
lärarlöner
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 313 368
1 294 680
1 350 000
1 340 253
1 367 058
1 394 399
övrig personal
211 535
205 286
255 300
260 410
265 618
270 931
elevbundna kostnader
218 056
158 335
150 973
149 590
154 100
158 800
interna utgifter
699 722
724 131
718 750
809 630
833 900
858 900
2 839 657
2 768 150
2 965 638
2 995 728
3 065 214
3 136 487
302
281
261
259
259
259
4 345
4 610
5 171
5 175
5 278
5 384
721
564
578
578
595
613
interna utgifter
2 315
2 579
2 753
3 126
3 220
3 316
utgifter totalt
9 395
9 857
11 359
11 567
11 835
12 110
utgifter totalt
elevantal, medeltal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
tim resurs
lv 2008-09
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
lv 2012-13
elever
311
290
269
259
259
259
timmar/elev
2,11
2,11
2,07
2,07
2,07
2,07
timresurs
656,2
611,9
557,3
536,1
536,1
536,1
special.koeff.
0,19
0,19
0,19
0,19
0,30
0,30
specialundervisning
59,1
55,1
51,2
49,2
77,7
77,7
inflyttare
6,0
6,0
6,0
6,0
6,0
6,0
extra resurs
20,0
10,0
0,0
vikarier
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
35,0
IUP-resurs
110,0
110,0
110,0
110,0
95,0
95,0
886,3
828,0
759,4
736,3
749,8
749,8
tim resurs totalt
105
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09321
GRANKULLA
Driftsbudget
Gymnasiet Grankulla samskola
Gymnasiet Grankulla samskola
TP
Bokslut
2009
45
0
49 343
70
0
49 458
TP
Bokslut
2010
51 139
0
11 250
0
0
62 389
BG
2011
70 000
0
0
0
800
70 800
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-1 330 066
-70 549
-98 310
0
-12 402
-607 288
-2 118 615
-1 396 086
-60 299
-41 006
-3 125
-8 312
-641 609
-2 150 437
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 069 157
-2 088 048
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
TA
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
70 000
0
800
70 800
0
0
70 000
0
800
70 800
0
0
70 000
0
800
70 800
-1 392 393
-54 100
-37 300
0
-6 800
-656 735
-2 147 328
-1 477 662
-57 100
-39 500
0
-7 080
-759 075
-2 340 417
-1 507 158
-58 800
-40 700
0
-7 200
-781 900
-2 395 758
-1 537 380
-60 600
-41 900
0
-7 400
-805 300
-2 452 580
-2 076 528
-2 269 617
-2 324 958
-2 381 780
Toiminta
Koulu jatkaa neljän opinto-ohjelman kehittämistä. Tämän tueksi koulu tarjoaa useita syventäviä ja soveltavia kursseja. Koulu vahvistaa kansainvälistä profiiliaan osallistumalla
Comeniusprojektiin, MEP:iin ja muihin hankkeisiin, joita koulu järjestää yhteistyössä eurooppalaisten koulujen kanssa.
Verksamhet
Skolan fortsätter att utveckla de fyra studieprogrammen. Som stöd för detta erbjuder skolan
många fördjupade och tillämpade kurser. Skolan
förstärker sin internationella profil genom att
delta i Comeniusprojekt, MEP och andra projekt
som skolan arrangerar i samarbete med skolor i
Europa.
Koulu panostaa pieniin opetusryhmiin erityisesti äidinkielessä. Oppilasvirta Gymansiet
Grankulla samskolanin ja Kauniaisten lukion
välillä vahvistuu yhteisen positiolukujärjestyksen ja muiden molempien koulujen taholla
toteutettavien tukitoimenpiteiden ansiosta.
Lukio aloittaa virtuaalista opetusta koskevan
yhteistyön myös seuraavien lukioiden kanssa:
Mattliden, Helsinge ja Kyrkslätt. Kauniaisten
lukion, Porkkalan lukion ja Kyrkslätt gymnasium –lukion kanssa yhteinen opinto-ohjauksen
pilottihanke saatetaan päätökseen.
Skolan satsar på små undervisningsgrupper,
särskilt i ämnet modersmål. Elevströmmen mellan Gymnasiet Grankulla samskola och Kauniaisten lukio förstärks tack vare gemensam positionsläsordning och andra stödåtgärder från
båda skolornas sida. Gymnasiet inleder också
ett samarbete med Mattliden, Helsinge och
Kyrkslätt gymnasium kring virtuell undervisning.
Det med Kauniaisten lukio, Porkkalan lukio och
Kyrkslätt gymnasium gemensamma pilotprojektet inom studiehandledningen slutförs.
Koulu vahvistaa asemaansa kilpailussa lukioopiskelijoista seudulla panostamalla tapahtumiin, jotka saavat näkyvyyttä.
Skolan stärker sin position i konkurrensen om
gymnasiestuderande i regionen genom en att
satsa på evenemang som får synlighet.
Talous
Gymnasiet Grankulla samskolanissa on 280
oppilasta. Tuntikerroin on 1,631 viikkotuntia/oppilas lukuvuodelle 2012-2013, oppilaskohtaiset kustannukset ovat 366 € per oppilas
ja pätevien opettajien osuus on 100 %, mikä
tarkoittaa suurempia palkkamenoja.
Ekonomi
Antalet elever i Gymnasiet Grankulla samskola
är 280. Timresursen är 1,631 års veckotimmar/elev för läsåret 2012-13 och de elevbundna
kostnaderna 366 € per elev och antalet behöriga
lärare i skolan har stigit till 100 %, vilket innebär
ökade löneutgifter.
-
-
Yksi erityisopettajan virka on jaettu Hagel-
106
En speciallärartjänst är delad mellan Hagels-
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
-
-
stamska skolanin (12 h) ja lukion (13 h)
välillä. Pääluottamusmiestehtävästä johtuvat kustannukset on kirjattu lukon alle ja
ne vastaavat 10 h/viikko.
Koulun kansainvälisistä projekteista hoidetaan 30 % koulun omilla resursseilla, loput
ulkoisilla avustuksilla.
Arvioitu palkankorotus on noin 2 % verrattuna vuodelle 2011 arvioituun palkkasummaan. Muut menot on budjetoitu lisääntyneen oppilasmäärän ja 3 %:n korotuksen
mukaan verrattuna vuoden 2011 talousarvioon.
GRANKULLA
Driftsbudget
tamska skolan (12 h) och gymnasiet (13 h).
Kostnaderna för huvudförtroendemannens
uppgifter är förlagda till gymnasiet och motsvarar 10 h/vecka.
Av skolans olika internationella projekt sköts
30 % dels med skolans egna resurser, resten med externt bidrag.
Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2
% jämfört med den estimerade lönesumman
år 2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående från elevökningen och en 3 % ökning
jämfört med budgeten 2011.
-
-
09321 Gymnasiet Grankulla samskola
prestationer
tp 2009
lärarlöner
tp 2010
ta 2011
tae 2012
ts 2013
ts 2014
1 025 650
1 084 716
1 029 500
1 122 303
1 144 749
1 167 644
25 216
28 258
35 000
35 670
36 383
37 111
elevbundna kostnader
179 773
111 472
97 000
102 480
105 500
108 700
interna utgifter
607 288
641 609
656 735
759 075
781 900
805 300
2 118 615
2 150 436
2 147 328
2 340 417
2 395 759
2 452 580
272
280
273
280
280
280
3 771
3 874
3 771
4 008
4 088
4 170
övrig personal
utgifter totalt
elevantal, medeltal
€/elev
lärarlöner
elevbundna kostnader
661
398
340
366
377
388
interna utgifter
2 233
2 291
2 406
2 711
2 793
2 876
utgifter totalt
7 789
7 680
7 866
8 359
8 556
8 759
tim resurs
lv 2008-09
elever
lv 2009-10
lv 2010-11
lv 2011-12
lv 2012-13
lv 2012-13
266
285
271
280
280
280
timmar/elev
1,609
1,661
1,631
1,631
1,631
1,631
timresurs
428,0
473,4
442,0
456,7
456,7
456,7
specialundervisning
6,0
6,0
6,0
6,0
13,0
13,0
vikarier
20,0
20,0
20,0
20,0
20,0
20,0
454,0
499,4
468,0
482,7
489,7
489,7
tim resurs totalt
107
09
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi
Övrig skolverksamhet
Muu koulutoimi
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
0
0
0
0
0
3 640
0
0
0
3 640
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-25 470
-149 724
-612
-48 100
-58
0
-223 964
12
-179 819
-31
-83 034
0
0
-262 872
0
-142 300
-5 200
-72 000
0
-4 000
-223 500
0
-186 500
-6 200
-84 000
0
0
-276 700
0
-192 100
-6 400
-86 300
0
0
-284 800
0
-197 900
-6 600
-88 700
0
0
-293 200
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-223 964
-259 232
-223 500
-276 700
-284 800
-293 200
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Koulukyydit hoidetaan palvelujen ostona ja ne
koskevat 7 oppilasta, jotka kuljetetaan erityiskouluun Helsinkiin.
Verksamhet
Skolskjutsarna sköts via upphandling och omfattar 7 elever som förs till specialskola i Helsingfors.
Lisäksi 10. vuosikurssin oppilaille annetaan
koulumatkalippu.
Dessutom ges elever som går i årskurs 10 skolresekort.
Iltapäivätoiminnasta huolehtii sopimuksen
mukaan Folkhälsan, joka saa tukea toiminnalle. Granhultsskolan huolehtii aamutoiminnasta.
Eftermiddagsverksamheten sköts enligt avtal
med Folkhälsan som erhåller understöd för
verksamheten. Morgonverksamheten sköts av
Granhultsskolan.
108
KAUNIAINEN
Käyttötalous
09
109
GRANKULLA
Driftsbudget
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI
KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 6,1 M€
Liikuntapalvelut
Idrottstjänster
43 %
Sivistyslautakunnan hallinto
Bildningsnämndens
förvaltning
2%
Kansalaisopisto
Medborgarinstitutet
10 %
Kaupunginkirjasto
Stadsbiblioteket
17 %
Kulttuuripalvelut
Kulturtjänster
18 %
Nuorisopalvelut
Ungdomstjänster
10 %
Liikuntapalvelut Idrottstjänster
Nuorisopalvelut Ungdomstjänster
Kulttuuripalvelut Kulturtjänster
2009
Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket
2010
Kansalaisopisto Medborgarinstitutet
2011
Sivistyslautakunnan hallinto
Bildningsnämndens förvaltning
2012
0
500
1 000
1 500
2 000
Teur
110
2 500
3 000
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
GRANKULLA
Driftsbudget
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN
10 SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET
103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET
104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER
11 NUORISOLAUTAKUNTA – UNGDOMSNÄMNDEN
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN
Kulttuuri – ja vapaa-aikatoimen tulosalueeseen kuuluu sivistyslautakunnan alaiset tulosyksiköt; kansalaisopiston, kaupunginkirjaston ja kulttuuripalvelut, liikuntalautakunnan
alainen yksikkö; liikuntapalvelut sekä nuorisolautakunnan alainen yksikkö; nuorisopalvelut.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle on määritelty
yhteiset strategiset tavoitteet pohjautuen kaupungin visioon, arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin sekä kaupunginvaltuuston 15.3.2010 §
17 hyväksymään Kauniaisten kaupungin sivistyspoliittiset linjaukset 2010–2012 – ohjeistukseen. Myös lautakuntien itse määrittämä tahtotila tavoitteiden asetannassa on ollut tärkeä
osa organisaation strategiatyötä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa ja niitä on yhteensä
22. Niistä on poimittu yhteiset päätavoitteet
vuodelle 2012, jotka ovat:
- Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sisältyvät peruspalveluna Kauniaisten hyvinvointipolitiikkaan; tavoitteena lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä
lisätä ja parantaa kuntalaisten psyykkistä
ja fyysistä hyvinvointia.
- Toimintatapojen kehittäminen palvelujen
parantamiseksi; tavoitteena että jokaisessa yksikössä päivitetään palvelumuotoja ja
kehitetään uusia, jotka paremmin vastaavat kuntalaisten tarpeita.
Resultatområdet för kultur- och fritidsverksamhet
omfattar de under bildningsnämnden lydande
resultatenheterna; medborgarinstitutet, stadsbiblioteket och kulturtjänster, den under idrottsnämnden lydande enheten; idrottstjänster och
den under ungdomsnämnden lydande enheten;
ungdomstjänster.
För kultur- och fritidssektorn har fastställts gemensamma strategiska mål utgående från stadens vision, värderingar och strategiska mål
samt Grankullas bildningspolitiska riktlinjer 20102012, som godkändes av fullmäktige 15.3.2010
§ 17. Också de strategiska avsikter som nämnderna fastställt vid uppsättandet av mål har varit
en viktig del av den nya organisationens strategiarbete.
Kultur- och fritidssektorns sammanlagt 22 strategiska mål styr verksamheten. Av dessa har
nedanstående gemensamma huvudmål för 2012
plockats ut:
- Kultur- och fritidssektorns tjänster ingår som
bastjänster i Grankullas välfärdspolitik; syftet
är att öka samarbetet med tredje sektorn och
öka och förbättra kommuninvånarnas psykiska och fysiska välbefinnande.
-
Utveckling av arbetsformerna för att förbättra
tjänsterna; målet är att varje enhet uppdaterar serviceformerna och utvecklar nya tjänster som bättre motsvarar invånarnas behov.
-
Fungerande lokaliteter och utveckling av fastighetsunderhållet; målet är att kultur- och fritidssektorns lokaler ska användas rätt och
optimalt och att man tillsammans med samhällstekniska sektorn drar försorg om att lokalerna hålls snygga och i skick.
- Toimivat tilat ja kiinteistönhoidon kehittäminen; tavoitteena että kulttuuri- ja vapaaaikatoimen tilat ovat optimaalisessa ja oikeassa käytössä sekä huolehtia tilojen
siisteydestä ja kunnosta yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa.
111
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
10
GRANKULLA
Driftsbudget
SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN
Toiminnan kuvaus
Sivistyslautakunnan tavoitteena on edistää
yleistä sivistystä, tukea opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja
eri taidelajien harrastusta.
Beskrivning av verksamheten
Bildningsnämnden strävar efter att främja allmänbildning, stödja studier och självständig
informationssökning samt främja intresset för
litteratur och andra konstformer.
Sivistyslautakunta
Bildningsnämnden
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
263 509
269 392
304 635
270 070
270 350
272 904
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
0
0
-1 104 739 -1 132 303 -1 219 191 -1 243 575
-1 268 446
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-1 053 967
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-236 595
-267 398
-306 691
-333 275
-343 273
-353 571
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-167 780
-112 439
-103 670
-119 525
-123 111
-126 804
Avustukset - Understöd
-369 680
-454 120
-456 650
-414 720
-427 162
-439 976
-11 147
-10 535
-9 550
-10 200
-10 506
-10 821
-530 577
-625 920
-637 105
-787 650
-811 280
-835 618
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2 369 746
-2 575 151 -2 645 969 -2 884 561 -2 958 906
-3 035 237
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-2 106 237
-2 305 759 -2 341 334 -2 614 491 -2 688 556
-2 762 333
Talous
Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2012 ylittää annetun kehysarvion n.
150 000 €:lla. Tämä summa muodostuu sisäisista vuokrien korotuksista sekä joistakin muutosehdotuksista, joita tässä jäljempänä yksiköittäin tarkemmin selostetaan. Ei ole ollut
perusteltua vähentää toiminnasta summaa,
joka kuluu kiinteistöjen ja rakennusten ylläpitoon. Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluu
viisi suurehkoa kiinteistöä.
Ekonomi
Bildningsnämndens budgetförslag för 2012
överskrider den givna ramkalkylen med ca
150 000 €. Denna summa består av höjningar av
interna hyror och av några ändringsförslag som
beskrivs närmare nedan per enhet. Det har inte
varit motiverat att från verksamheten dra av ett
belopp som hör till underhåll av fastigheter och
byggnader. Bildningsnämnden administrerar fem
rätt stora fastigheter.
112
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
101 HALLINTO - FÖRVALTNING
Hallinto
Förvaltning
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
97 994
97 994
0
0
0
0
0
139 125
139 125
0
0
0
0
0
82 670
82 670
0
0
0
0
0
85 150
85 150
0
0
0
0
0
87 704
87 704
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-6 232
-3 033
-197
0
0
-372
-9 834
-78 935
-17 050
-5 280
0
-161
-2 639
-104 065
-100 300
-36 500
-7 350
0
-100
-3 400
-147 650
-109 493
-13 100
-7 100
0
0
-2 500
-132 193
-111 683
-13 493
-7 313
0
0
-2 575
-135 064
-113 917
-13 898
-7 532
0
0
-2 652
-137 999
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-9 834
-6 071
-8 525
-49 523
-49 914
-50 295
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Toiminta
Sivistyslautakunnan hallintoon on keskitetty
kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ja sihteerin
palkat, tulosalueen yhteiset menot ja hankinnat sekä sivistyslautakunnan menot.
Verksamhet
Under bildningsnämndens förvaltning tas upp
kultur- och fritidschefens och sekreterarens löner, resultatområdets gemensamma utgifter och
anskaffningar och bildningsnämndens utgifter.
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen yhteiset menot
on jaettu kolmen lautakunnan kesken, joista
sivistyslautakunnan osuus on budjetoitu hallintokohtaan ja 2/3 tulee sisäisenä tulona nuorisolautakunnalta ja liikuntalautakunnalta.
Kultur- och fritidssektorns gemensamma utgifter
har delats mellan tre nämnder. Bildningsnämndens andel har budgeterats under förvaltningen
och 2/3 kommer som intern inkomst från ungdomsnämnden och idrottsnämnden.
Talous
Sivistyslautakunnan hallintokulut ovat edellisvuotta pienemmät. Tämä selittyy mm sillä että
Kansalaisopiston IT-kulut 20 000 €, ovat aiemmin olleet budjetoituna hallintoon. Nyt ne
on siirretty Kansalaisopistolle. Toisena syynä
on sisäisen tulon muutos. Aikaisemmin 1/3
menoista on siirretty sisäisenä tulona lautakunnan sisällä kulttuurista. Nyt tämä osuus on
varattu suoraan hallintoon.
Ekonomi
Bildningsnämndens förvaltningskostnader är
lägre än året innan. Det här beror bl.a. på att
medborgarinstitutets IT-kostnader, 20 000 €,
tidigare budgeterats under förvaltningen. Nu har
de överförts på medborgarinstitutet. En annan
orsak är att de interna inkomsterna ändrats. Tidigare har 1/3 av utgifterna överförts från kulturen som intern inkomst inom nämnden. Nu har
denna andel reserverats direkt under förvaltningen.
113
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET
Kansalaisopiston tehtävänä on edistää jatkuvaa, koko elämän kestävää omaehtoista oppimista, harrastamista, itsensä kehittämistä ja
henkistä kasvua. Opisto järjestää eri alojen
koulutusta tavoitteenaan aktiivinen kuntalainen. Visiona on kilpailukykyinen, kaksikielinen,
aikaansa seuraava ja monipuolinen oppilaitos.
Medborgarinstitutets uppgift är att främja ett kontinuerligt, livslångt lärande, fritidssysselsättningar, självutveckling och andlig tillväxt. Medborgarinstitutet ger utbildning i olika ämnen med aktiva
kommuninvånare som mål. Visionen är en konkurrenskraftig, tvåspråkig och mångsidig läroinrättning som följer med sin tid.
Kansalaisopisto
Medborgarinstitutet
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
TA
BG
2011
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
56
174 952
0
1 435
293
176 736
0
0
87 439
0
1 393
775
89 607
0
0
79 810
0
1 700
0
81 510
0
0
107 000
0
700
0
107 700
0
0
107 000
0
700
0
107 700
0
0
107 000
0
700
0
107 700
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-401 779
-40 990
-29 384
0
-1 144
-109 856
-583 153
-379 879
-30 455
-8 875
0
-1 143
-125 235
-545 587
-363 310
-24 800
-7 100
-600
-1 100
-141 700
-538 610
-406 334
-60 500
-7 500
-600
-1 200
-162 300
-638 434
-414 461
-62 315
-7 725
-618
-1 236
-167 169
-653 524
-422 750
-64 184
-7 957
-637
-1 273
-172 184
-668 985
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-406 417
-455 980
-457 100
-530 734
-545 824
-561 285
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Toiminta
Toiminta jatkuu niin kuin ennenkin, 5.200
normaalituntia opetusta ja n. 300 maksupalvelutuntia vuodessa.
Verksamhet
Verksamheten fortsätter som tidigare, 5.200
timmar normal undervisning och ca 300 timmar
uppdragsutbildning per år.
Talous
Kehys ylittyy seuraavista asioista johtuen.
Maksupalvelutoiminta on ensimmäistä kertaa
budjetoitu. 27 190 euroa on lisätty tuloihin.
Sama summa on lisätty menoihin (12 690
henkilöstökuluihin ja 14 500 euroa palvelujen
ostoihin). Henkilöstökuluihin on myös lisätty
kohonneet varhe-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut: yhteensä 14 870 euroa. Kansalaisopistojen WDC-hankkeeseen ja WDCkaupunkien opistojen yhteiseen kevätnäyttelyyn on varattu henkilöstökuluihin 8 000 euroa.
Kansalaisopiston luokkien tietokoneet on siirretty sivistyslautakunnan hallinnon budjetista
kansalaisopiston budjettiin palvelujen ostoihin:
20 500 euron lisäys. Sisäinen vuokra on
noussut 21 %, eli sisäisiin menoihin tulee
20 900 euron korotus.
Ekonomi
Ramen överskrids p.g.a. följande. Uppdragsutbildningen har för första gången budgeterats.
27 190 euro har lagts till inkomsterna. Samma
summa har lagts till utgifterna (12 690 euro till
personalutgifterna och 14 500 euro till köp av
tjänster). Till personalutgifterna har också lagts
till de höjda pensions- och arbetslöshetsförsäkrings avgifterna: totalt 14 870 euro. För medborgarinstitutens WDC-projekt och WDC-städernas
gemensamma vårutställning har till personalutgifterna reserverats 8 000 euro. Datorerna som
finns i medborgarinstitutets klassrum har i budgeten flyttats från bildningsnämndens förvaltning
till medborgarinstitutets budget under köp av
tjänster: en ökning på 20 500 euro. Den interna
hyran har stigit med 21 %, vilket betyder att
20 900 euro har lagts till i de interna utgifterna.
114
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET
Kaupunginkirjaston tehtävänä on tuottaa kirjastolain ja – asetuksen edellyttämät kirjastopalvelut, sekä edistää demokraattista tietoyhteiskuntaa ja elinikäistä oppimista
Stadsbibliotekets uppgift är att producera bibliotekstjänster enligt bibliotekslag och biblioteksförordning samt att befrämja ett jämlikt informationssamhälle och det livslånga lärandet.
Kaupunginkirjasto on avoin ja julkinen kohtaamispaikka, jossa kuntalaisille tarjotaan heidän elämänsä eri vaiheissa viihtyisät tilat, monipuoliset kokoelmat ja asiakaspalvelua.
Stadsbiblioteket är en öppen och offentlig mötesplats, som erbjuder kommuninvånarna trivsamma utrymmen, mångsidiga samlingar i olika
faser av deras liv.
Kaupunginkirjasto
Stadsbibliotek
TP
Bokslut
2009
TP
Bokslut
2010
9 162
22 881
0
0
0
32 043
0
7 511
18 809
600
553
0
27 473
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-548 032
-77 268
-130 380
-120
-4 418
-147 544
-907 762
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-875 719
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
Talous
Kirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2012
ylittää annetun kehysarvion n. 28 000 euroa.
Tämä selittyy kirjaston kohdalla korotetuilla
varhemaksuilla. Muutoin kirjaston talousarvio
on kehysehdotuksen mukainen.
TA
BG
2011
10 000
24 000
0
0
0
34 000
0
TA
TAE
2012
6 000
20 000
0
0
0
26 000
0
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
6 000
20 000
0
0
0
26 000
0
6 000
20 000
0
0
0
26 000
0
-575 932
-95 887
-90 828
-120
-4 591
-160 738
-928 096
-583 183
-617 676
-630 030
-111 575
-111 725
-115 077
-81 620
-93 525
-96 331
-50
-120
-124
-4 350
-5 000
-5 150
-163 215
-181 350
-186 791
-943 993 -1 009 396 -1 033 501
-642 630
-118 529
-99 221
-127
-5 305
-192 394
-1 058 206
-900 623
-909 993
-1 032 206
-983 396 -1 007 501
Ekonomi
Bibliotekets budgetförslag för 2012 överskrider
den givna ramkalkylen med ca 28 000 euro. Det
här beror på höjda förtidspensionsutgiftsbaserade avgifter. I övrigt följer bibliotekets budget ramförslaget.
115
10
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
104 KULTTUURIPALVELUT– KULTURTJÄNSTER
Kulttuuripalveluiden tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille kulttuuritarjontaa, huolehtia taiteen perusopetuksen tukemisesta, kaupungin
taidekokoelmasta sekä paikallishistoriallisesta
arkistosta.
Kulturtjänsternas uppgift är att producera kulturutbud för invånarna, stöda den grundläggande
undervisningen i konst samt förvalta stadens
konstsamling och det lokalhistoriska arkivet.
Kulttuuritoimi
Kulturbyrå
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
TP
Bokslut
2010
0
3 861
0
50 869
0
54 730
0
0
4 060
0
50 048
210
54 318
0
TA
BG
2011
0
4 300
0
45 700
0
50 000
0
TA
TAE
2012
0
5 000
0
48 700
0
53 700
0
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
4 400
0
47 100
0
51 500
0
0
4 400
0
47 100
0
51 500
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Avustukset - Understöd
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Sisäiset kulut - Interna utgifter
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-97 924
-115 304
-7 819
-369 560
-5 585
-272 805
-868 997
-69 993
-85 510
-85 688
-87 402
-124 006
-133 816
-147 950
-152 389
-7 456
-7 600
-11 400
-11 742
-454 000
-456 000
-414 000
-426 420
-4 640
-4 000
-4 000
-4 120
-337 308
-328 790
-441 500
-454 745
-997 403 -1 015 716 -1 104 538 -1 136 817
-89 150
-156 960
-12 094
-439 213
-4 244
-468 387
-1 170 048
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-814 267
-943 085
-1 118 548
-965 716 -1 050 838 -1 085 317
Talous
Kulttuuripalveluiden talousarvio ylittää annetun kehyksen 59 000 €. Syynä poikkeamaan
ovat kohonneet sisäiset vuokrat sekä erikseen
Word Design Capital 2012 vuoden hankkeisiin
varatut resurssit (15 000 €).
Ekonomi
Kulturtjänsternas budget överskrider den givna
ramen med 59 000 €. Orsaken till avvikelsen är
höjda interna hyror och de resurser (15 000 €)
som reserverats för projekt under World Design
Capital 2012-året.
Kulttuuripalveluiden talousarvioon tehtiin myös
järjestelyjä jotka vaikuttavat sisäisten erien
sekä avustusten suhteisiin. Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniaisten kuvataidekoulun
yhdyskuntatoimelle maksamat vuokrat siirrettään kulttuuripalveluiden talousarvioon ja vastaavasti sivistyslautakunnan myöntämät toiminta-avustukset pienenevät. Aineiden ja tarvikkeiden osalta talousarvioon on myös varattu hieman kehyksestä poikkeava summa jolla
uusitaan Uuden Paviljongin jo hieman vanhentunutta esitystekniikkaa.
I kulturtjänsternas budget gjordes också arrangemang som påverkar förhållandet mellan interna poster och understöd. De hyror som Grankulla musikinstitut och Grankulla konstskola betalar
till samhällstekniska sektorn överförs till kulturtjänsternas budget och de verksamhetsbidrag
som bildningsnämnden beviljar minskar i motsvarande mån. I budgeten under material och
varor reserveras en summa som avviker litet
från ramen. Med den förnyas Nya Paviljongens
redan litet föråldrade presentationsteknik.
116
11
KAUNIAINEN
Käyttötalous
GRANKULLA
Driftsbudget
11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN
Nuorisolautakunnan tehtävänä on huolehtia nuorisolaissa kunnalle asetettujen tehtävien hoidosta.
Ungdomsnämndens uppgift är att dra försorg om de
arbetsuppgifter som ålagts kommunen i ungdomslagen.
Nuorisolautakunnan tehtävä on tarjota kasvatuksellista ohjausta, toimitiloja, toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukea nuorisoyhdistyksiä ja
muita nuorisoryhmiä. Tehtävänä on toimia vaikuttamassa nuorten kasvu- ja elinoloihin sekä ohjata
nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen.
Ungdomsnämnden ska erbjuda fostrande handledning, lokaliteter samt verksamhets- och hobbymöjligheter och stödja ungdomsföreningar och andra ungdomsgrupper. Till uppgifterna hör också att inverka
på de ungas uppväxt- och levnadsförhållanden och
vägleda de unga mot ett aktivt medborgarskap.
Nuorisolautakunta
Ungdomsnämnden
TP
Bokslut
2009
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
TP
Bokslut
2010
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
5 039
10 466
7 000
10 000
10 000
10 000
11 254
8 030
13 000
11 000
11 000
11 000
0
0
0
0
0
0
6 815
5 387
7 000
5 000
5 000
5 000
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
TA
TAE
2012
TA
BG
2011
0
1 324
2 000
2 000
2 000
2 000
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
23 108
25 207
29 000
28 000
28 000
28 000
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-237 678
-207 986
-214 260
-240 912
-245 730
-250 645
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-71 593
-58 537
-89 200
-71 150
-73 285
-75 483
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
-29 961
-22 930
-30 050
-34 750
-35 793
-36 866
Avustukset - Understöd
-16 400
-16 370
-18 400
-18 400
-18 952
-19 521
-150
-150
0
0
0
0
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-158 427
-200 794
-200 900
-220 255
-226 863
-233 669
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-514 209
-506 767
-552 810
-585 467
-600 622
-616 183
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-491 101
-481 560
-523 810
-557 467
-572 622
-588 183
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
Talous
Nuorisolautakunnan talousarvioesitys vuodelle
2012 on laadittu annetun kehysarvion mukaisesti.
Kehyksen ylittävä osuus on sisäisten vuokrien
korotus 17 000 €. Suurimmat muutokset menoissa ovat sisäisten vuokrien nousu sekä ns.
varhemaksu (eläkemenoperusteinen maksu).
Ekonomi
Ungdomsnämndens budgetsförslag för 2012 har
gjorts upp enligt den givna ramkalkylen.
De interna hyrorna höjs med 17 000 €, vilket
överstiger ramen. De största utgiftsförändringarna är en höjning av de interna hyrorna och den
s.k. förtidspensionsutgiftsbaserade avgiften.
Nämndens budget har justerats och ett nytt
kostnadsställe har öppnats bl.a. för att stödja
ungas delaktighet. Kostnadsstället omfattar ungdomsrådets eventuella kostnader och de utgifter
och personalkostnader som genomförandet av
det barn- och ungdomspolitiska programmet
orsakar. Också den i budgetsförslaget framförda
ökningen i personalkostnader beror på detta.
Lautakunnan talousarviota on nyt tarkastettu
ja mm. nuorten osallisuuden tukemiselle on
avattu uusi kustannuspaikka. Tämä sisältää
nuorisoneuvoston mahdolliset kulut sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimeenpanemisesta aiheutuvia menoja ja henkilöstökuluja. Tästä johtuu myös talousarvioehdotuksessa esitetyt henkilöstökulujen nousu.
117
12
KAUNIAINEN
Käyttötalous
12
GRANKULLA
Driftsbudget
LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN
Toiminta
Liikuntalautakunnan suunnittelussa ja tavoitteissa keskeistä on edistää liikunnan keinoin
väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa
vaiheissa, ylläpitää kansalaisten työ- ja toimintakykyä, lisätä ikäihmisten omatoimisuutta ja
elämänhalua sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta.
Verksamhet
Det centrala i idrottsnämndens planering och
mål är att med hjälp av motion främja befolkningens välmående i livets alla faser, upprätthålla invånarnas arbets- och funktionsförmåga, öka
äldre personers självständighet och levnadslust
samt stärka samhörigheten
Liikuntalautakunta
Idrottsnämnden
TP
Bokslut
2009
TA
TAE
2012
TA
TAE
2013
TA
TAE
2014
0
0
11 000
11 000
5 000
202 541
215 207
194 800
178 800
178 800
178 800
0
0
0
0
0
0
158 377
136 157
154 400
179 100
179 100
179 100
Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag
Muut toimintatuotot - Övriga inkomster
TA
BG
2011
0
Myyntituotot- Försäljningsinkomster
Maksutuotot - Avgiftsinkomster
TP
Bokslut
2010
38 745
40 410
40 025
39 715
38 000
38 000
TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT
399 663
391 774
389 225
408 615
406 900
400 900
Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk
0
0
0
0
0
0
Henkilöstökulut - Personalutgifter
-703 127
-721 381
-707 600
-773 880
-789 358
-805 145
Palvelujen ostot - Köp av tjänster
-93 145
-105 903
-121 200
-171 200
-176 336
-181 626
Sisäiset tuotot - Interna inkomster
-145 045
-164 462
-177 800
-211 100
-217 433
-223 956
Avustukset - Understöd
-91 350
-92 700
-92 100
-95 000
-97 850
-100 786
Muut toimintakulut - Övriga utgifter
-14 660
-9 919
-14 000
-21 300
-21 939
-22 597
Sisäiset kulut - Interna utgifter
-1 273 509
-1 139 925
-1 182 900
-1 372 215
-1 413 381
-1 455 783
TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT
-2 320 836
-2 234 290
-2 295 600
-2 644 695
-2 716 297
-2 789 892
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG
-1 921 173
-1 842 516
-1 906 375
-2 236 080
-2 309 397
-2 388 992
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor
Toiminta
Liikuntalautakunnan tavoitteissa keskeistä on
yhteistyön kehittäminen koulujen, sosiaali- ja
terveystoimen sekä yhdyskuntatoimen kanssa. Myös liikuntaseurojen kanssa tehtävää
yhteistyötä kehitetään ja lisätään. Liikuntapalveluita järjestetään kohdistetusti eri väestöryhmille ja sitä eniten tarvitseville ennaltaehkäisevästä terveysnäkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja siisteyteen panostetaan sekä kehitetään niiden toimivuutta
ja turvallisuutta, huomioiden tulevat tarpeet ja
kestävän kehityksen vaatimukset.
Verksamhet
Idrottsnämndens centrala mål är att utveckla
samarbetet med skolorna, social- och hälsovårdssektorn och samhällstekniska sektorn.
Även samarbetet med idrottsföreningar utvecklas och ökas. Motionstjänster riktas till olika befolkningsgrupper och till dem som mest behöver
dessa ur förebyggande hälsoperspektiv. Enheten satsar på att hålla idrottsanläggningarna
rena och i skick samt utvecklar deras funktionalitet och säkerhet med beaktande av kommande
behov och kraven på hållbar utveckling.
Talous
Sisäisten menojen osuus liikuntalautakunnan
talousarviossa on 50%.
Sisäisten menojen kasvu edelliseen vuoteen
verrattuna on 103 000 €. Palvelujen ostoihin
on vuodelle 2012 budjetoitu jäähallin ja uima-
Ekonomi
Andelen interna utgifter i idrottsnämndens budget är 50 %.
Jämfört med året innan ökar de interna utgifterna med 103 000 €. Inom köp av tjänster har man
för 2012 budgeterat snöröjning från ishallens
118
KAUNIAINEN
Käyttötalous
hallin lumenpoisto katolta sekä huomioitu
lämmitettävän tekonurmikentän lämmityskustannusten nousu. Nämä kulut yhteensä noin
36 000 €.
Henkilöstömenojen kasvun osalta on huomioitava sivukulujen kirjausvirhe (35 000 €) vuoden 2011 talousarviossa.
12
GRANKULLA
Driftsbudget
och simhallens tak. Dessutom har en ökning av
kostnaderna för uppvärmning av konstgräsplanen beaktats. Sammanlagt uppgår dessa kostnader till ca 36 000 €.
Vad gäller ökningen av personalutgifter bör ett
bokföringsfel (35 000 €) i lönebikostnaderna i
2011 års budget beaktas.
119
Toimintatulot 2012 Verksamhetsinkomster
Myyntitulot
Försäljningsinkomster
4%
Valtionosuudet
Statsandelar
4%
Rahoitustulot
Finans.inkomster
1%
Kiinteistövero
Fastighetsskatt
4%
Maksutulot
Avgiftsinkomster
5%
Yhteisövero
Samfundsskatt
1%
Tuet ja avustukset
Understöd och bidrag
1%
Muut tulot Övriga
inkomster
2%
Sisäiset tulot Interna
inkomster
15 %
Kunnallisvero ansiotulo
Kommunal inkomstskatt
63 %
Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter
Sisäiset menot
Interna utgifter
14 %
Suunnitelmapoistot
Avskrivningar enligt
plan
8%
Rahoitusmenot
Finansiella utgifter
0%
Henkilöstömenot
Personalutgifter
41 %
Muut menot Övriga
utgifter
1%
Avustukset
Understöd
4%
Aineet ja tarvikkeet
Material och varor
6%
Palvelujen ostot Köp
av tjänster
25 %
120
HENKILÖSTÖ
PERSONAL
121
122
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
HENKILÖSTÖ – PERSONAL
Vuoden yhtenä tavoitteena on henkilöstön
työkyvyn ylläpitäminen ja kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin avulla edelleen parantaa organisaation tuloksellisuutta ja henkilökunnan hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentämistä.
Ett av årets mål är att upprätthålla personalens
arbetsförmåga och med hjälp av sporrande arbetsklimat och arbetskultur ytterligare förbättra
organisationens resultat och personalens välbefinnande, hjälpa de anställda att orka i sitt arbete
och förlänga karriärerna.
160
140
120
100
M
80
N
60
40
20
0
---19
20-29
30-39
Henkilökunnan (vakituiset palvelussuhteet)
keski-ikä on 46,4 vuotta.
Suurin ikäryhmä kaupungin henkilökunnasta
on 50-59 vuotiaita.
Ikäjakauman perusteella voidaan ennakoida
toimialojen ja tulosalueiden eläkkeelle lähtijöiden määrää. Seuraavan viiden vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimissa on eniten eläkkeelle jääviä. Yhteensä
kaupungin palveluksessa 60 - 65 – vuotiaita
on 51 henkilöä (14,4 % koko henkilökunnasta).
Kaupunki työnantajana pyrkii edelleen lisäämään työhyvinvointia ja edistämään osaamisen ja osallistumisen mahdollistamaa kokemusta onnistumisesta.
Työhyvinvointia pyritään varmistamaan terveellisen psyykkisen ja fyysisen työympäristön
lisäksi myös mm. henkilöstökoulutuksen ja
valmennuksen avulla, joissa sisältöinä ovat
vuorovaikutustaidot, ristiriitojen ratkaisu ja
kokoustekniikka mukaan lukien neuvottelutai-
40-49
50-59
60---
Medelåldern bland de fast anställda är 46,4 år.
Det största antalet anställda finns i åldersgruppen 50-59 år.
Utifrån åldersfördelningen kan man förutse hur
många anställda inom olika sektorer och resultatområden som kommer att gå i pension. Under
de fem följande åren kommer pensionsavgången att vara störst inom social- och hälsovårdssektorn och skolförvaltningarna. Sammanlagt
har staden 51 anställda i åldersgruppen 60 – 65
år (14,4 % av alla anställda).
Som arbetsgivare strävar staden efter att ytterligare öka arbetshälsan och de anställdas upplevelser av att lyckas, vilket möjliggörs genom
kompetens och deltagande.
Avsikten är att trygga arbetshälsan med hjälp av
en sund psykisk och fysisk arbetsmiljö och genom bl.a. personalutbildning och handledning i
interaktionsfärdigheter, konfliktlösning och mötesteknik, inklusive förhandlingsteknik.
Målen i jämställdhetsplanen och planen för
123
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
to.
Tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelman
tavoitteet konkretisoituvat kehitteillä olevin
uusin keinoin ja menetelmin viestinnässä ja
perehdyttämisessä.
mångkulturell verksamhet konkretiseras i kommunikationen och inskolningen genom nya, under utveckling varande metoder.
Dessutom stöder staden utöver frivillig motionsverksamhet också möjligheterna till kulturerfarenheter.
Lisäksi vuoden aikana omaehtoisen liikunnan
lisäksi tuetaan mahdollisuutta kulttuurikokemuksiin.
Yli 50 vuotta täyttänyt henkilökunta toimialoittain - Antalet 50 år fyllda anställda per sektor:
50
45
40
35
KH
30
SOTE
25
YLK
20
KOULUT
15
SIV
LIIK
10
5
0
50-54
55-59
Vuoden aikana laaditaan ikäohjelma yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edesauttamaan ikääntyvän henkilökunnan jaksamista ja
työssä selviytymistä. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestetään valmentavaa voimavarakoulutusta.
Henkilökunnan määrä
Vuoden 2012 käytettävissä olevien vakanssien määrä on 677.
Lisätarpeita henkilöstön määrään on sosiaalija terveystoimella, joka esittää neljän uuden
vakanssin perustamista. Nuorisotoimeen esitetään määräaikaisen projektityöntekijän tehtävän perustamista.
Suurin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi,
jossa on 263,5 vakanssia.
Koulutoimilla on vakansseja yhteensä 252.
Vuonna 2012 vakanssilisäystä koko kaupungin tasolla on 4 vuoden 2011 lokakuun tilanteeseen verrattuna. Seuraavassa on esitetty
vakanssimuutokset:
60-64
yli 65
Under året utarbetas ett åldersporgram i samarbete med företagshälsovården för att hjälpa äldre anställda att orka och klara sig i sitt arbete.
Därtill ordnas handledande resursutbildning för
hela personalen.
Antalet anställda
År 2012 är antalet vakanser 677.
Fler anställda behövs inom social- och hälsovården som föreslår inrättande av fyra nya vakanser. Inom ungdomstjänsterna föreslås inrättande
av en befattning som visstidsanställd projektarbetare.
Social- och hälsovårdssektorn med 263,5
vakanser är den största sektorn.
Skolförvaltningarna har sammanlagt 252 vakanser.
År 2012 ökar antalet vakanser med fyra jämfört
med situationen i oktober 2011. Nedan framförs
vakansändringarna.
Inom ekonomiförvaltningen ändras reskontraskötarens deltidsanställning till en heltidsanställ124
KAUNIAINEN
Henkilöstö - Personal
Taloushallinnossa ostoreskontranhoitajan
osa-aikainen tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi.
Ruoka- ja puhdistuspalveluissa toimistonhoitajan osa-aikainen tehtävä lakkautetaan.
Sosiaali- ja terveystoimessa perustetaan toinen erityislastentarhanopettajan tehtävä.
Vanhuspalveluissa perustetaan palveluohjaajan ja lähihoitajan tehtävät sekä terveydenhuollossa fysioterapeutin tehtävä Kauniaisten
ikääntymispoliittisen strategian (KV21.3.2011
§ 8) esitysten mukaisesti. Terveyskeskuslääkäriresurssia lisätään hieman (0,5).
Suomenkielisessä koulutoimen henkilöstösuunnitelmassa näkyvät erityisopetuksen
(KELPO) ja maahanmuutto-opetuksen lisääntynyt tarve. Yksi sivutoimisen tuntiopettajan
(Mäntymäen koulu) ja päätoimisen tuntiopettajan (Kauniaisten lukio) vakanssi lakkautetaan.
Ruotsinkielisessä koulutoimessa muutoksia
on koulunkäyntiavustajissa sekä opettajien
vakansseissa siten, että vakanssien kokonaismäärä laskee. Uusia vakituisia tuntiopettajan virkoja perustetaan ja vastaavasti tuntiopettajien määrää vähennetään.
Kauniaisten lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa (KV 12.9.2011 § ) esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä lasten ja
nuorten osallisuusmallin jalkauttamiseksi lisätään nuorisopalvelujen resursseja määräaikaisella projektityöntekijällä, joka työskentelee
nuorten osallisuuden edistämiseksi eri hallintokunnille.
Henkilöstösuunnitelmassa (jäljempänä)
esitetyt henkilöstölisäykset edellyttävät
kaupunginhallituksen 26.10.2011 § 243
päätöksen mukaan KH:n erillistä hyväksymispäätöstä ennen niiden käyttöönottoa.
Edelleen on myös voimassa ns. täyttölupamenettely (KH 3.6.2010 § 151), jonka mukaan
kaupunginhallitus edellyttää täyttölupaa kaikkiin avoimiin virkoihin ja toimiin ja yli 6 kk:n
sijaisuuksiin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimien hoito-, kasvatusja opetustehtäviä ja työllistämistukivaroin palkattua henkilökuntaa. Kaupunginjohtajan täyttölupaa edellytetään alle 6 kk:n sijaisuuksiin ja
määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset
avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat
ym.).
GRANKULLA
ning.
Inom kost- och städservicen dras en deltidsbefattning som byråföreståndare in.
Inom social- och hälsovårdssektorn inrättas en
andra befattning som specialbarnträdgårdslärare. Inom äldreomsorgen inrättas befattningar
som servicehandledare och närvårdare och
inom hälsovården en befattning som fysioterapeut enligt förslagen i Grankullas äldrepolitiska
strategi (STF 21.3.2011 § 8). Läkarresursen på
hälsocentralen ökas något (0,5).
I den finskspråkiga skolförvaltningens personalplan syns det ökade behovet av specialundervisning (KELPO) och invandrarundervisning. En
vakans som timlärare i bisyssla (Mäntymäen
koulu) och en vakans som timlärare i huvudsyssla (Kauniaisten lukio) dras in.
I den svenskspråkiga skolförvaltningen sker förändringar bland skolgångsassistenterna och
lärarvakanserna så att det totala antalet vakanser sjunker. Nya ordinarie tjänster som timlärare
inrättas och antalet timlärare minskas i motsvarande mån.
För att genomföra de åtgärder som framförs i
Grankulla stads barn- och ungdomspolitiska
program (STF 12.9.2011 § 51) och för att implementera modellen för barns och ungas deltagande ökas ungdomstjänsternas resurser med
en visstidsanställd projektarbetare som arbetar
för olika förvaltningsgrenar för att främja de ungas delaktighet.
De i personalplanen (nedan) framförda personalökningarna förutsätter enligt stadsstyrelsens beslut 26.10.2011 § 243 ett separat
godkännandebeslut av STS innan de verkställs.
Därtill är förfarandet med tillstånd för att besätta
tjänster och befattningar (STS 3.6.2010 § 151)
fortfarande i kraft. Enligt förfarandet förutsätter
stadsstyrelsen tillstånd för besättande av alla
öppna tjänster och befattningar och över 6 mån.
långa vikariat med undantag för vård-, fostringsoch undervisningsuppgifter inom social- och
hälsovården och skolförvaltningen samt personal som anställs med sysselsättningsstödmedel.
Stadsdirektörens tillstånd krävs för under 6 månaders vikariat och visstidsanställningar (säsongarbetare, projektanställda o.d., assisterande
uppgifter på viss tid, högskolepraktikanter, osv.).
125
KAUNIAINEN
Henkilöstö - Personal
GRANKULLA
muutos
muutos muutos
Lokak. 2011 TAE 2012 TAE 2012 TS 2013 TS 2014
TP 2010
59,10 03 YLEISHALLINTO
61,1
-0,2
59,9
0,0
0,0
259,50 05 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
259,1
4,4
264,0
0,0
0,0
57,00 07 YHDYSKUNTATOIMI
57,0
0,0
57,0
0,0
0,0
2,00 09 SIVISTYSTOIMEN HALL. JA TALOUS
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
118,50 09 KOULUTOIMI*
124,5
1,0
125,5
0,0
0,0
128,50 SKOLVÄSENDET
128,5
-2,0
126,5
0,0
0,0
17,90 10 SIVISTYSTOIMI
17,9
0,0
17,9
0,0
0,0
4,60 11 NUORISOTOIMI
4,6
1,0
5,6
0,0
0,0
18,60 12 LIIKUNTATOIMI
18,6
0,0
18,6
0,0
0,0
YHTEENSÄ
665,70
673,3
4,2
677,0
0,0
0,0
Henkilöstökulut, henkilöstösivukulut ja henkilöstökorvaukset (euroa)
MUUTOS MUUTOS %
TP 2010 TA 2011 TAE 2012 2011-2012 2011-2012
YLEISHALLINTO
2 762
2 954
3 096
142
5%
SOTE
10 106
11 668
12 306
638
5%
YLK
2 775
2 889
3 040
151
5%
RAKENNUSVALVONTA
146
161
175
14
9%
KOULUTOIMI
5 826
5 934
6 147
213
4%
SKOLVÄSENDET
5 300
5 627
5 701
74
1%
SIV.HALLINTO
3
96
118
22
23 %
SIVISTYS
1 105
1 132
1 219
87
8%
NUORISO
208
214
241
27
13 %
LIIKUNTA
721
708
774
66
9%
YHTEENSÄ
28 952
31 383
32 817
1 434
5%
126
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
Lokakuu
2011
TAE
2012
TAE
2012
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
O3 YLEISHALLINTO
O31
kaupunginjohtaja
1,0
1,0
1,0
1,0
O32
KAUPUNGINKANSLIA
O321
Hallintopalvelut
kaupunginsihteeri
1,0
1,0
hallintopäällikkö
1,0
1,0
kaupunginlakimies
kaup.johtajan sihteeri
1,0
0,0
1,0
0,0
hallintoassistentti
kielenkääntäjä
1,0
1,1
1,0
1,1
keskusarkistonhoitaja
julkaisusihteeri
1,0
1,0
1,0
1,0
toimistosihteeri
1,0
1,0
keskuksenhoitaja
keskus-toimistosiht.
1,0
1,0
1,0
1,0
vahtimestari
iltavahtimestari
1,0
0,5
1,0
0,5
11,6
11,6
henkilöstöpäällikkö
henkilöstösihteeri
1,0
1,0
1,0
palkkahallintosihteeri
palkkasihteeri
1,0
3,5
O322
Henkilöstöhallinto
6,5
O324
Tiedottaminen
tiedotussihteeri
O32
3,5
0,0
1,0
1,0
O325
1,0
1,0
6,5
1,0
0,0
1,0
Ruoka- ja puhdistuspalvelut
ruokahuolto-siiv.pääll.
1,0
toimistonhoitaja
palveluesimies
0,7
1,0
ruokapalveluesimies
ruokapalvelutyönjohtaja
2,0
1,0
2,0
1,0
ruokapalvelun hoitaja
laitoshuoltaja
16,8
2,0
16,8
2,0
ruokapalv.hoit.-siivooja
3,0
3,0
siivooja-ruokapalvelun hoitaja
siivooja
1,0
3,0
1,0
3,0
KAUPUNGINKANSLIA YHT.
1,0
-0,7
31,5
-0,7
50,6
-0,7
127
0,0
1,0
30,8
49,9
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O33
Lokakuu
2011
TAE
2012
TAE
2012
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
TALOUSHALLINTO
talousjohtaja
1,0
1,0
taloussuunnittelija
1,0
1,0
laskentasuunnittelija
1,0
1,0
pääkassanhoitaja
1,0
1,0
ostoreskontranhoitaja
0,6
1,0
kustannusvaikutus
tietohallintopäällikkö
1,0
1,0
7.913e/ v.
sivuk.
IT-suunnittelija
järjestelmäasiantuntija
2,0
2,0
2,0
2,0
TALOUSHALLINTO YHT.
9,6
0,4
10,0
0,0
0,0
61,2
-0,3
59,9
0,0
0,0
O3 YLEISHALLINTO YHTEENSÄ
128
0,4
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O5
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
5000
HALLINTO
Lokakuu
2011
1,0
1,0
hallintopäällikkö
1,0
1,0
hallintoassistentti
1,0
1,0
toimistonhoitaja
1,0
1,0
0,0
4,0
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
SOSIAALIPALVELUT
sosiaalipalvelupäällikkö
sosiaalityöntekijä
1,0
3,0
1,0
3,0
sosiaaliohjaaja
1,0
1,0
perheneuvoja
etuuskäsittelijä
1,0
1,0
1,0
1,0
palveluohjaaja
1,5
1,5
psykologi
kanslisti
1,0
0,5
1,0
0,5
palvelukeskuksen johtaja
0,0
0,0
toimistosihteeri
toiminnanohjaaja
0,0
0,0
0,0
0,0
laitoshuoltaja
0,0
laitosmies
0,0
0,0
0,0
10,0
10,0
5002
TAE
2012
sosiaali-ja terveysjohtaja
4,0
5001
TAE
2012
PÄIVÄHOITO
varhaiskasvatuspäällikkö
1,0
päiväkodin johtaja
6,0
erityislastentarhanopettaja
1,0
lastentarhanopettaja
lastenhoitaja
0,0
1,0
6,0
1,0
2,0
31,0
41,0
31,0
41,0
päiväkotiapulainen
8,0
8,0
keittäjä
ruokapalvelun hoitaja
2,0
5,0
2,0
5,0
vast. ruoanjakaja
henk.koht.avustaja
laitosapulainen
perhepäivähoitaja
1,0
1,0
10,0
7,0
10,0
7,0
6,0
119,0
129
6,0
1,0
120,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
5003
Lokakuu
2011
johtava hoitaja
0,0
0,0
vanhuspalvelupäällikkö
osastonhoitaja
1,0
4,0
1,0
4,0
kotihoidon ohjaaja
palveluohjaaja
1,0
0,0
toimistonhoitaja
1,0
O5
1,0
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
1,0
1,0
1,0
sairaanhoitaja
hoitaja
24,0
40,0
lähihoitaja
laitoshuoltaja
0,0
9,5
ruokapalvh./-laitosh.
0,5
0,5
palvelukeskuksen johtaja
toimistosihteeri
1,0
0,5
1,0
0,5
toiminnanohjaaja
1,0
1,0
laitoshuoltaja
1,0
1,0
laitosmies
1,0
-40,0
41,0
24,0
0,0
41,0
9,5
1,0
2,0
87,5
TERVEYDENHUOLTO
johtava lääkäri
1,0
terveyskeskuslääkäri
4,6
toimistonhoitaja
psykologi
2,0
1,0
2,0
1,0
psykiatrinen sairaanhoitaja
1,0
1,0
puheterapeutti
1,0
1,0
vast. terveydenhoitaja
1,0
1,0
terveydenhoitaja
7,0
7,0
osastonhoitaja
1,0
1,0
perheohjaaja
1,0
1,0
sairaanhoitaja
2,5
2,5
terv.kesk.avustaja
1,0
1,0
vast.fysioterapeutti
1,0
1,0
fysioterapeutti
5005
TAE
2012
VANHUSPALVELUT
85,5
5004
TAE
2012
0,0
0,0
0,0
1,0
0,4
5,0
4,0
1,0
5,0
29,1
1,4
30,5
SUUN TERVEYDENHUOLTO
vastaava hammaslääkäri
1,0
1,0
tk-hammaslääkäri
osastonhoitaja
3,0
1,0
3,0
1,0
hammashoitaja
5,0
5,0
suuhygienisti
välinehuoltaja
1,0
1,0
1,0
1,0
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
0,0
12,0
0,0
12,0
0,0
0,0
259,6
4,4
264,0
0,0
0,0
130
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O7
Lokakuu
2011
TAE
2012
TAE
2012
YHDYSKUNTATOIMI
yhdyskuntatoimen johtaja
1,0
1,0
kuntatekniikkainsinööri
1,0
1,0
toimialasihteeri
1,0
3,0
1,0
3,0
MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ
maankäyttöpäällikkö
kiinteistöinsinööri
maankäyttöteknikko
maanmittausteknikko
paikkatietokäsittelijä
kartoittaja
mittamies
vastaava mittamies
maankäyttösihteeri
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
9,0
YMPÄRISTÖTOIMI
ympäristöpäällikkö
0,0
0,0
KIINTEISTÖT
isännöitsijä
rakennusinsinööri
talonrakennusmestari
kiinteistömestari
kiinteistönhoitaja
huoltomestari
kirvesmies
0,0
KUNTATEKNIIKKA
kuntatekniikkapäällikkö
projekti-insinööri
toimistorakennusmestari
kaupunginpuutarhuri
toimistonhoitaja
toimistosihteeri
0,0
1,0
1,0
1,0
1,0
5,0
1,0
3,0
13,0
131
TS
2014
0,0
0,0
9,0
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
1,0
3,0
1,0
1,0
1,0
1,0
5,0
1,0
3,0
0,0
1,0
1,0
0,0
1,0
1,0
1,0
5,0
TS
2013
1,0
RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU
rakennuttajapäällikkö
1,0
projekti-insinööri
1,0
tilahallintosihteeri
1,0
3,0
muutos
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
muutos
13,0
1,0
1,0
0,0
1,0
1,0
1,0
0,0
5,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
Toimiala/
Tehtävänimike
KUNNOSSAPITO
kunnossapitomestari
kunnossapitopuutarhuri
puutarhatyöntekijä
kunnossapitoetumies
traktorinkaivurin käyttäjä
traktorin käyttäjä
pyöräkuormaajan kuljettaja
kuorma-autonkuljettaja
sekatyömies
hautausmaanhoitaja
Lokakuu
2011
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
3,0
1,0
2,0
1,0
1,0
16,0
KONEVARIKKO
koneteknikko
autonkuljettaja
auto-koneasentaja
07 YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ
TAE
2012
muutos
TS
2013
muutos
TS
2014
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
3,0
1,0
2,0
1,0
1,0
0,0
1,0
1,0
2,0
4,0
RAKENNUSVALVONTA
rakennustarkastaja
assistentti
muutos
TAE
2012
16,0
1,0
1,0
2,0
0,0
2,0
1,0
4,0
2,0
1,0
3,0
0,0
3,0
0,0
0,0
57,0
0,0
57,0
0,0
0,0
132
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O90
Lokakuu
2011
TAE
2012
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS
talouspäällikkö
1,0
toimistosihteeri
1,0
2,0
0,0
1,0
2,0
0,0
0,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Yhteensä
O92
TAE
2012
1,0
SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA
O920 HALLINTO
koulutoimenjohtaja
1,0
1,0
mikrotukihlö
1,0
1,0
2,0
0,0
2,0
O9211 MÄNTYMÄEN KOULU
koulusihteeri
1,0
koulupsykologi
1,0
1,0
av. + IP
13,0
1,0
13,0
1,0
21,25 h/vko
1,0
1,0
1,0
1,0
koulunkäyntiavustaja
vahtimestari
iltavahtimestari
viik.loppuvahtimestari
21 h/vko
18,0
1,0
0,0
18,0
Opettajat
Rehtori
Luokanopettaja
Erityisopettaja
Maahanmuut.op.
1,0
18,0
1,0
18,0
3,0
1,0
3,0
1,0
23,0
0,0
23,0
5,0
3,0
-1,0
3,0
4,0
5,0
2,0
7,0
0,0
0,0
46,0
2,0
48,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Tuntiopettajat
Päätoim. tuntiop.
Sivutoim. tuntiop.
Mäntymäen koulu
O9211
O9212 KASAVUOREN KOULU
koulusihteeri
1,0
1,0
koulupsykologi
koulukuraattori
0,5
1,0
0,5
1,0
koulunk.avustaja
4,0
4,0
vahtimestari
iltavahtimestari
1,0
1,0
1,0
1,0
32,5 h/vko
vkl.vaht.mest. 27 h/vko
irtaimistonhoitaja (½ Hgst)
1,0
1,0
0,5
0,5
10,0
133
0,0
10,0
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
Lokakuu
2011
Vakinaiset opettajat
Rehtori
Lehtori
Erityisopettaja
1,0
24,0
1,0
1,0
OPO
27,0
Tuntiopettaja
Päätoim.tuntiop.
Sivutoim. tuntiop.
O9221 KAUNIAISTEN LUKIO
koulusihteeri
koulupsykologi
0,0
O9221
Kauniaisten lukio
muutos
TS
2013
TS
2014
27,0
0,0
0,0
6,0
1,0
0,0
7,0
0,0
0,0
44,0
0,0
44,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,5
1,0
0,5
0,0
1,0
20,0
Tuntiopettajat
Päätoim.tuntiop.
muutos
7,0
1,5
Vakinaiset opettajat
Rehtori
Lehtori
TAE
2012
1,0
24,0
1,0
1,0
6,0
1,0
Kasavuoren koulu
O9212
TAE
2012
1,5
1,0
20,0
21,0
0,0
21,0
8,0
-1,0
7,0
8,0
-1,0
7,0
0,0
0,0
30,5
-1,0
29,5
0,0
0,0
O923 MUU KOULUTOIMI
kouluk.av muualla
O92
Suomenkieliset koulut yht.
2,0
2,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
124,5
1,0
125,5
0,0
0,0
134
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala
Tehtävänimike
Lokakuu
2011
O93
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
O930
FÖRVALTNING
skoldirektör
1,0
1,0
O9311
GRANHULTSSKOLAN
skolsekreterare
skolkurator
skolpsykolog
skolgångsbiträden
skolvärd
kvällsvaktmästare
veckoslutsvaktm.
Ordinarie lärare
Rektor
Klasslärare
Speciallärare
Specialklasslärare
O9312
Granhult
HAGELSTAMSKA HÖGSTADIET
skolsekreterare
skolpsykolog + GGs
skolkurator + GGs
skolgångsbiträde
Vaktmästare
kvällsvaktmästare
veckoslutsvaktm.
inventarieskötare
1,0
1,0
1,0
9,0
1,0
1,0
0,5
1,0
1,0
1,0
1,0
10,0
1,0
1,0
0,5
14,5
1,0
15,5
TS
2013
TS
2014
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
21,0
3,0
1,0
25,0
1,0
26,0
5,0
8,0
-2,0
5,0
6,0
13,0
-2,0
11,0
0,0
0,0
52,5
0,0
52,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
11,0
-2,0
-2,0
1,0
21,0
2,0
2,5
26,5
135
muutos
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
5,0
1,0
1,0
0,5
0,5
Ordinarie lärare
Rektor
Lektor
Specialklasslärare
Speciallärare
TAE
2012
0,0
1,0
20,0
3,0
1,0
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
O9311
TAE
2012
muutos
1,0
1,0
1,0
3,0
1,0
1,0
0,5
0,5
9,0
1,0
21,0
2,0
2,5
0,0
26,5
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Lokakuu
TAE
2011
2012
Toimiala
Tehtävänimike
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
11,0
0,0
0,0
48,5
-2,0
46,5
0,0
0,0
1,0
0,0
1,0
1,0
0,0
1,0
0,0
0,0
1,0
16,0
1,0
0,5
0,0
3,0
1,0
16,0
1,0
0,5
3,0
18,5
3,0
21,5
0,0
0,0
4,0
3,0
-3,0
1,0
3,0
7,0
-3,0
4,0
0,0
0,0
26,5
0,0
26,5
0,0
0,0
128,5
-2,0
126,5
0,0
0,0
GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLA
skolsekreterare
Timlärare
Timlärare heltid
Timlärare deltid
O93
Gymnasiet
SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN
7,0
4,0
0,0
Ordinarie lärare
Rektor
Lektor
Stud.hl.
Speciallärare
Timlärare
O9321
muutos
TS
2014
11,0
Hagelstam
O9312
O9321
7,0
4,0
TAE
2012
muutos
TS
2013
136
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
Toimiala/
Tehtävänimike
O10
SIVISTYSLAUTAKUNTA
O102
KANSALAISOPISTO
rehtori
toimistonhoitaja
iltavahtimestari
suunnittelijaopettaja
Lokakuu
2011
1,0
1,0
0,3
1,0
3,3
O103
KIRJASTO
kirjastotoimenjohtaja
informaatikko
kirjastovirkailija
erikoiskirjastovirkailija
vast.kirjastovirkailija
palvelusihteeri
O10
KULTTUURITOIMI
kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö
toimistosihteeri
kulttuurituottaja
SIVISTYSLAUTAKUNTA
TAE
2012
muutos
TS
2013
muutos
TS
2014
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
1,0
0,3
1,0
0,0
1,0
4,0
2,0
1,0
4,0
3,3
1,0
4,0
2,0
1,0
4,0
1,0
13,0
O104
muutos
TAE
2012
1,0
0,0
0,3
0,3
1,0
13,0
0,3
0,3
1,0
1,6
0,0
1,6
0,0
0,0
17,9
0,0
17,9
0,0
0,0
137
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Henkilöstö - Personal
Kauniaisten kaupunki
muutos
Toimiala/
Tehtävänimike
O11
Lokakuu
2011
TAE
2012
TAE
2012
muutos
muutos
TS
2013
TS
2014
NUORISOLAUTAKUNTA
NUORISOPALVELUT
kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö
0,3
0,3
toimistosihteeri
0,3
0,3
erityisnuorisotyöntekijä
2,0
2,0
nuorisonohjaaja
projektityöntekijä
2,0
O11
NUORISOLAUTAKUNTA YHT.
O12
LIIKUNTALAUTAKUNTA
1*
2,0
1,0
4,6
0,0
5,6
0.0
0.0
4,6
0,0
5,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
O121 HALLINTO
Kulttuuri -ja vapaaaikapäällikkö
toimistosihteeri
Liikunnanohjaaja
0,3
0,3
1,0
1,6
0,3
0,3
1,0
0,0
1,6
O122 LIIKUNTAPALVELUT
Uimahalli
hallimestari
1,0
1,0
laitosmies
2,0
2,0
lippukassanhoitaja
2,0
2,0
uinninvalvoja
uimaopettaja
3,0
1,0
3,0
1,0
9,0
0,0
9,0
Jäähalli
kenttämestari
urheilulaitoksen hoitaja
1,0
7,0
1,0
7,0
8,0
0,0
8,0
0,0
0,0
18,6
0,0
18,6
0,0
0,0
O12
LIIKUNTALAUTAKUNTA
*
lasten ja nuorten osallisuusprojektiin
määräaik. Työntekijä
138
INVESTOINNIT
INVESTERINGAR
139
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 2012-2016
1 000 euroa
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
2016
TS
HANKE
2011-16
1 KIINTEÄ OMAISUUS
FAST EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
MENOT UTGIFTER
TULOT INKOMSTER
400,0
43,5
100,0
26,9
100,0
77,5
100,0
17,6
100,0
800,0
165,5
2 TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD
03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN
Kaupungintalon saneeraus - Sanering av stadhuset
1 400,0
1 400,0
4 000,0
4 150,0
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Sansinpellon uusi päiväkoti - Sansåkers nya daghem
150,0
Kasavuoren päiväkoti uusi päärakennus hankkeen loppuunsaattaminen Kasabergets daghem, slutförande av projektet för ny huvudbyggnad
118,3
Villa Bredan alueen suunnittelu - Planering av Villa Breda-området
100,0
200,0
2 000,0
7 000,0
7 000,0
16 300,0
1 500,0
1 000,0
1 000,0
1 000,0
1 000,0
5 500,0
118,3
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja
Investeringar för underhåll och service av byggnader
Klostret, palovahinkokunnostus - Klostret, reparation av brandskada
- palovakuutuskorvaus (täysarvo) - brandförsäkringsersättning (fullt värde)
1 500,0
-1 500,0
1 500,0
-1 500,0
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu
Pienten (D-)siiven saneeraus, suunnittelu -12, toteutus -13
Sanering av flygeln för de lägsta årskurserna (d), planering 12, genomförande 13
150,0
950,0
1 100,0
Hallintotilojen saneeraus, tarveselvitys - Sanering av förvaltningslokalerna, behovsutredning
10,0
20,0
500,0
530,0
Julkisivujen kohentaminen, tarveselvitys - Renovering av fasaderna, behovsutredning
10,0
Ruokalan laajennus monitoimitilaksi - Utbyggnad av matsalen till allaktivitetsrum
10,0
50,0
600,0
660,0
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C ja D käytävät Modernisering av hustekniken och lokaliteterna
Opettajien työhuoneet - Lärarnas arbetsrum
20,0
200,0
3 000,0
3 220,0
10,0
50,0
0-luokan peruskorjaus - Sanering av 0-klassen
50,0
10,0
Kasavuoren koulukeskus
800,0
860,0
50,0
Granhultsskolan
Luokkatilojen perusparannus - Renovering av klassrum
10,0
20,0
180,0
210,0
Svenska skolcentrum
A-osan kunnostaminen - Renovering av A-delen
408,2
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, tarveselvitys, F- ja G-osien saneeraus
Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, behovsutredning, sanering av F- och G-delarna
200,0
Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, osat B ja D, aulan wc-tilat
Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, B- och D-delarna, vestibulens toaletter
Pihan kunnostus - Iståndsättning av gården
408,2
1 850,0
1 040,0
1 040,0
80,0
80,0
Liikuntatilan saneeraaminen - Sanering av gymnastiksalen
10,0
Mediateekki ja lukusali - Mediatek och läsesal
2 050,0
150,0
900,0
20,0
Luokkien uudistaminen fy-ke H-siipi (lukio) - Modernisering av fysik- och kemisalarna
1 060,0
20,0
10,0
20,0
200,0
230,0
Kaikki koulut - Samtliga skolor
Lukituksen uudistaminen , tarveselvitys Nya låssystem, behovsutredning
15,0
15,0
10 SIVISTYSTOIMI - BILDINGSNÄMNDEN
Vallmogård
Musiikkiopiston tilojen muutostyöt - Ändringsarbeten i musikinstitutets lokaliteter
140
10,0
10,0
1 000 euroa
Annex
Musiikkiopiston tilojen muutostyöt - Ändringsarbeten i musikinstitutets lokaliteter
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
2016
TS
HANKE
2011-16
50,0
50,0
400,0
400,0
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
Jäähalli - Ishallen
Kentän alusrakenteen peruskorjaus - Ombyggnad av planens grundkonstruktion
Vss-palloiluhalli - Skyddsrummet-bollhallen
Pesutilojen kunnostus - Sanering av tvättrummen
50,0
Uimahalli - Simhallen
Uimahallin kunnostus - Renovering av simhallen
50,0
350,0
MENOT - UTGIFTER
4 336,5
350,0
9 795,0 7 160,0 10 580,0
8 000,0
39 871,5
400,0
4 500,0
550,0
550,0
3 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS
PUBLIK EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Liikenneväylät - Trafikleder
1 100,0
1 000,0
1 000,0
1 000,0
Tunnelitien pohjoispään rakentaminen - Ombyggnad av Tunnelvägens norra del
Kaupunkirata - Stadsbanan
Viheralueet - Grönområden
220,0
300,0
500,0
2 000,0
2 000,0
4 800,0
220,0
220,0
220,0
220,0
1 100,0
100,0
100,0
Kirkonmäen puistoalueen kunnostus - Iståndsättning av kyrkbackens parkområde
Keskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum
400,0
Liityntäpysäköintipuisto - Anslutningsparkeringspark
350,0
Gallträsk
10,0
400,00
700,0
2 000,0
3 500,0
350,0
10,0
20,0
10,0
50,0
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
Kasavuoren kuntopolun valaistuksen uusiminen - Ny belysning vid Kasabergets motionsslinga
80,0
80,0
Smedsinkentän valaistuksen uusiminen - Ny belysning på Smedsplan
30,0
30,0
Lämmitettävän tekonurmikentän valojen uusiminen, vallin poisto, aidan rakentaminen Ny belysning på den uppvärmbara konstgränsplan, borttagning av vall, byggande av staket
Keskusurheilukentän luonnonnurmen muuttaminen tekonurmeksi ja valaistuksen rakentaminen Ändring av planens naturgräsmatta till konstgräs och anläggande av belysning på planen
MENOT- UTGIFTER
40,0
20,0
2 100,0
40,0
565,0
585,0
2 605,0 2 480,0
5 230,0
3 270,0
15 685,0
4 IRTAIN OMAISUUS
LÖS EGENDOM
03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN
Kaupungintalon saneerauksen ensikertainen kalustaminen Första inredning av stadshuset sanerade lokaliteter
100,0
Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden uusiminen Förnyande av utrustning i centralköket och utdelningsköket
IT-hankinnat, hallinto (KH) - IT-anskaffningar, förvaltningen (STS)
100,0
15,0
64,0
67,0
94,0
400,0
450,0
450,0
450,0
240,0
450,0
2 200,0
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Kasavuoren päiväkodin ensikertainen kalustaminen - Första inredning av Kasabergets daghem
115,0
115,0
Sansinpellon päiväkodin ensikertainen kalustaminen - Första inredning av Sansåkers daghem
115,0
115,0
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Konekalusto - Maskinpark
355,0
250,0
80,0
21,0
80,0
21,0
340,0
340,0
390,0
1 675,0
09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN
SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu ja Kasavuoren koulukeskus
IT-hankinnat 2011-2012 - IT-anskaffningar 2011-2012
Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät
Opettajakoneet - Lärardatorer
141
160,0
42,0
1 000 euroa
Mäntymäen koulu
Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat) Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag)
Kasavuoren koulukeskus
Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat)
Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag)
2012
TS
2013
TS
2014
TS
2015
TS
2016
TS
HANKE
2011-16
20,0
20,0
40,0
40,0
RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI - SVENSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN
IT-hankinnat 2011-2012 Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät
Opettajakoneet - Lärardatorer
Pulpettien ja säilytyskaappien uusiminen luokkahuoneissa Förnyandet av pulpeter och uttjänta förvaringsskåp i klasser
10 SIVISTYSTOIMI - BILDINGSNÄMNDEN
Bio Grani elokuvateatterin digitalisoiminen ja vanhan kaluston osto Digitalisering av biografen Bio Grani och köp av den gamla inredningen
80,0
21,0
80,0
21,0
40,0
40,0
160,0
42,0
40,0
40,0
40,0
90,0
90,0
MENOT-UTGIFTER
1 277,0
200,0
1 106,0 1 012,0
924,0
880,0
5 199,0
5 OSAKKEET JA OSUUDET - AKTIER OCH ANDELAR
Osakkeet ja osuudet
Ilmastoinfo Oy:n osakemerkintä - Ilmastoinfo Oy, teckning av aktier
1,0
1,0
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
70,0
70,0
MENOT-UTGIFTER
71,0
71,0
YHTEENSÄ MENOT-TOTALA UTGIFTER
YHTEENSÄ TULOT-TOTALA INKOMSTER
NETTO
8 184,5
43,5
8 141,0
142
13 606,0 10 752,0
26,9
16 834,0
77,5
17,6
13 579,1 10 674,5
16 816,4
12 250,0
61 626,5
12 250,0
61 461,0
165,5
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
1. KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
Määräraha 2012
400 000 €
Anslag 2012
400 000 €
Määräraha 2013-2016
100 000 € / vuosi
Anslag 2013-2016
100 000 € / år
Ostot - Förvärv:
2012-2016
Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan.
Gatu- och parkområden efter behov.
Myynnit - Försäljning:
2012
2012
2012
2012
2013
2014
2015
Hinta-arvio –
Beräknat pris
Alppikuja 2 ja 3, Alppitie 17 –Alpgr. 2 och 3, Alpvg.17
Kasavuorentie 11 – Kasabergsvägen 11
Ratakortteli - Bankvarteret
Kasavuorentie 3-9 – Kasabergsvägen 2-9
Koivuhovi – Björkgård
Koivuhovi – Björkgård
Junghansinkuja 3 – Junghansgränden 3
720 000
900 000
521 300
44 550
2 555 000
12 460 000
1 625 000
.
Tulot Inkomster
2012
2013
2014
2015
Myyntivoitto Försäljningsvinst
(Hankintahinta Anskaffningspris)
2 138 559
2 528 069
12 382 462
1 607 407
Maanmyyntikohteitten myyntihintojen ja kaupungin taseessa olevien hankintahintojen erotus (=myyntivoitto) tuloutetaan joko yhdyskuntatoimen maankäyttöyksikön käyttötaloudessa
tai tuloslaskelman rahoitusosassa satunnaisena eränä sen mukaan kuinka merkityksellinen myyntivoitto on kaupungin tuloslaskelman
vuosikatteeseen nähden.
(43 500)
(26 931)
(77 538)
(17 593)
Skillnaden mellan markförsäljningsobjektens
försäljningspris och deras i stadens balans ingående anskaffningspris (=försäljningsvinsten) tas
upp som intäkt i driftsbudgeten för samhällstekniska sektorns markanvändningsenhet i form av
extraordinär post enligt det hur betydelsefull försäljningsvinsten är i förhållande till årsbidraget i
stadens resultaträkning.
143
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
2. TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD
Investointiaste kohoaa uudisrakentamisen
osalta samalla kun kunnossapito- ja peruskorjausinvestointiaste säilyy.
Investeringsgraden stiger för nybyggnationens
del samtidigt som underhålls- och saneringsinvesteringsgraden förblir oförändrad.
03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN
Kaupungintalo – Stadshuset
KAUPUNGINTALON SANEERAUS – SANERING AV STADSHUSET
Määräraha 2013
1 400 000 €
Anslag 2013
1 400 000 €
Perustelut
Määräraha KV:n 1.2.2010 hyväksymien luonnossuunnitelmien pohjalta laadittujen saneeraussuunnitelmien toteuttamiseksi. Kustannusten nousu luonnosvaiheen perusteella
arvioituun verraten johtuu lisääntyneistä rakenteellisista ja ulkoseinämuutoksista, väli- ja
lasiseinien, siirtoseinien sekä pääsisäänkäynti- ja hissiratkaisun kustannuksista. Lisäkustannus on perusteltu toiminnallisuus ja saavutettavat hyödyt, kuten paraneva pääsisäänkäynnin ilme, huollettavuus, käytettävyys ja
turvallisuus sekä esteettömyys huomioiden.
KH päätti 2.3.2011 siirtää toteutus vuodelle
2013 lähinnä vuodelle 2012 ajoittuvan WDC vuoden johdosta.
Motiveringar
Anslag för genomförande av saneringsplaner
som utarbetats utgående från de av STF
1.2.2010 godkända skisserna. Kostnadsstegringen jämfört med beräkningarna i skissfasen
beror huvudsakligen på fler konstruktionsmässiga ändringar och ändringar av ytterväggen, samt
kostnaderna för mellan- och glasväggar, flyttbara väggar samt huvudingångs- och hisslösningen. Tilläggskostnaden är motiverad med tanke
på funktionaliteten och den nytta som erhålls,
såsom huvudingångens bättre utseende, underhållsmöjligheterna, användbarheten, säkerheten
och tillgängligheten. STS beslutade 2.3.2011 att
flytta verkställandet till år 2013, främst på grund
av WDC-året 2012.
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
SANSINPELLON UUSI PÄIVÄKOTI – SANSÅKERS NYA DAGHEM
Määräraha 2012
150 000 €
Anslag 2012
150 000 €
Määräraha 2013
4 000 000 €
Anslag 2013
4 000 000 €
Perustelut
Määräraha sosiaali- ja terveyslautakunnan
esittämän rakennushankkeen suunnittelua ja
toteutusta varten (15.6.2010 § 55). Toteutusajankohta- ja kustannukset tarkentuvat
kaavaprosessin ja suunnittelun edettyä pidemmälle.
Motiveringar
Anslag för planering och genomförande av det
av social- och hälsovårdsnämnden föreslagna
projektet (15.6.2010 § 55). Tidpunkten för genomförande och kostnaderna preciseras när
planläggningsprocessen och planeringen fortskridit.
144
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
KASAVUOREN PÄIVÄKOTI, UUSI PÄÄRAKENNUS HANKKEEN LOPPUUN SAATTAMINEN KASABERGETS DAGHEM, SLUTFÖRANDE AV PROJEKTET FÖR NY HUVUDBYGGNAD
Määräraha 2012
118 276 €
Anslag 2012
118 276 €
Perustelut
KV on hyväksynyt hankkeen kokonaiskustannuksiksi 4,8 miljoonaa euroa joka on sisältänyt
vanhan päiväkotirakennuksen purkukustannukset. Purkukustannusten määrärahavaraus
200 000 euroa on siirretty käyttötalousosaan.
Purkukustannukset toteutuivat kuitenkin 118
276 euroa pienempinä, ollen 81 723 euroa.
Palautetaan käyttötalousosassa toteumaton
määrärahavaraus investointiosaan.
Motiveringar
STF har godkänt totalkostnaderna för projektet
till 4,8 miljoner euro, inklusive kostnaderna för
rivning av den gamla daghemsbyggnaden. Anslagsreserveringen på 200 000 euro för rivningskostnader har överförts till driftsekonomidelen. De faktiska rivningskostnaderna underskred
budgeten med 118 276 euro, dvs. de uppgick till
81 723 euro. Den anslagsreservering som inte
realiserats i driftsekonomidelen återförs till investeringsdelen.
VILLA BREDAN ALUEEN SUUNNITTELU - PLANERING AV VILLA BREDA-OMRÅDET
100 000 €
Anslag 2012
100 000 €
Määräraha 2013
200 000 €
Anslag 2013
200 000 €
Määräraha 2014
2 000 000 €
Anslag 2014
2 000 000 €
Määräraha 2015-2016
7 000 000 €/v.
Anslag 2015-2016
7 000 000 €/år
Perustelut
Kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa on määritelty määrälliset ja osin sisällölliset
tavoitteet vanhustenhuollon palvelurakenteelle. Uuden strategian senioriasumista, palveluasumista ja laitospalveluja koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien investointien suunnittelua ja tarveselvityksen laatimista
varten varattiin vuonna 2011 määräraha ensisijaisesti Villa Bredan alueen suunnittelulle.
Tämän alueen kaavoitusta palveleva suunnittelu on aloitettu.
Rakennussuunnitteluun ja useammassa vaiheessa rakentamiseen varataan määräraha.
Hankkeen toteutusajankohta kustannukset ja
rahoitusmuoto tarkentuvat kaavaprosessin ja
suunnittelun edettyä pidemmälle. Hankkeelle
ennakoidaan haettavan 40 %:n kustannusosuutta vastaavaa investointiavustusta,
Motiveringar
I stadens äldrepolitiska strategi fastställs kvantitativa och delvis innehållsmässiga mål för servicestrukturen inom äldreomsorgen. För planeringen av de investeringar som behövs för att nå
den nya strategins mål för seniorboende, serviceboende och institutionstjänster och för utarbetande av en behovsutredning reserverades år
2011 ett anslag i första hand för planering av
Villa Bredas område. Planeringen av planläggningen av detta område har påbörjats.
Anslag reserveras för byggnadsplanering och
byggande i flera etapper. Tidpunkten för genomförande av projektet, kostnaderna och finansieringsformen preciseras när planläggningsprocessen och planeringen avancerat ytterligare.
För projektet kommer sannolikt att ansökas om
investeringsunderstöd som motsvarar 40 % av
kostnaderna.
Määräraha 2012
145
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA –
INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER
Määräraha 2012
1 500 000 €
Anslag 2012
1 500 000 €
Määräraha 2013-2016
1 000 000 €/v.
Anslag 2013-2016
1 000 000 €/år
Perustelut
Suunnitelmakauden vuosille 2012-2016 osoitetaan määräraha rakennusten kokonaistaloudellisen yllä- ja kunnossapidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella
suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön, rakennusautomaation
ja rakennusten jätehuollon tarpeet huomioiden. Määrärahan jako kohteittain täsmentyy
talousarviovuosittain. Taulukkoon on koottu
kaupungin kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja
kuntoarvioissa esiin tulleet korjaustarpeet.
Kustannustasoltaan esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja kunnossapitopainotteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa.
Motiveringar
För planperioden 2012-2016 anvisas ett anslag
för de fastighetsbesiktningar som ett totalekonomiskt underhåll förutsätter och för de åtgärder
som vidtas på basis av dessa samt för planering
med beaktande av de krav som energibesparing, byggnadsautomation och avfallshantering
ställer. Fördelningen av anslaget per fastighet
preciseras per budgetår. I tabellen räknas upp
de underhållsbehov som kommit fram i de långsiktiga planerna för fastigheterna och vid fastighetsbesiktningar. Till sin kostnadsnivå syftar
förslaget till en mer varaktig inriktning på energieffektivitet och underhåll i husbyggnadsinvesteringarna.
Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja (31082011 TMe)
TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS
ALUSTAVA TYÖOHJELMA VUOSILLE 2012-2016
2012
2013
2014
2015
2016
Metsämajan pk A)
- ilmanvaihdon laajennus 16,5 t€ / 2010
16,5
- kellaritilojen peruskorjaus 21,0 t€ / 2011
21
- automaatiojärjestelmän alakeskuksen päivitys / uusinta 15 t€ / 2012
15
- lämmönsiirtimien uusinta 28 t€ / 2013
28
Folkhälsanin pk
- automaatiojärjestelmän alakeskeskusten päivitys / uusinta 15 t€ / 2013
15
- partiolaisten tilojen pintojen peruskorjaus 35 t€ / 2014
35
Heikelintien pk A)
- ilmanvaihdon parannukset 22,6 t€ / 2009
22,6
- kellaritilojen peruskorjaus 22,6 t€ / 2010
22,6
- asuinhuoneiston peruskorjaus 30,1 t€ / 2011
30,1
- automaatiojärjestelmän alakeskusten päivitys / uusinta 15 t€ / 2012
15
- lämmitys & sähköjärjestelmien parantaminen, lämmönsiirtimien uusinta 75,3 t€ / 2013
75,3
Puistokujan pk A)
- julkisivumaalaus 15 t€ / 2010
25
- putkisto- ja automaatiokorjauksia 20 t€ /2013
20
- sähköverkon korjauksia 25 t€ / 2014
25
Pikku Akatemian pk A)
- pihavarusteiden ja -aitojen huoltomaalaus, -käsittely 10 t€ / 2011
10
- sokkelipintojen kunnostus ja huoltomaalaus 5 t€ / 2012
5
- puuverhoilun & kuitusementtilevyjen huoltomaalaus & -käsittely 20 t€ / 2012
20
- ikkunoiden, puuverhoiltujen varasto-ovien huolto + kuultokäsittely & sisäänkäyntiovien lakkaus
ja huolto 10 t€ / 2012
10
- sadevesikaivot 30 t€ / 2012
30
Satuvuoren pk A)
- talotekniikan korjauksia (mm. lämpöverkosto 10 t€ & sähköjärjestelmät 12,5 t€ kunnostukset)
kuntoarvion 2012 mukaisesti
57
60
Mäntymäen koulu
- vanhan tiilijulkisivun korjauksia 36,3 t€ / 2013
36,3
146
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
- rappauskorjauksia 18 t€ / 2014
- ulkokatoskorjaus 50 t€ / 2014
- valaistuksen parantaminen (julkisivukorjausten yhteydessä)
Svenska Skolcentrum
- F- & G-osien huopakatteen uusinta 150 t€ / 2013 -> AIKAISTETAAN 2012
- A-osa: lattiarakenteen korjaus & eristekerroksen uusiminen w1, w2, w4 & käytävät
Nya Paviljongen
- julkisivujen puuosien huoltomaalaus 100 t€ / 2012
- julkisivujen valaistuksen uusiminen 90 t€ / 2012
Kasavuoren koulukeskus
- luokkakohtaisen ilmanvaihdon korvaaminen C-käytävällä 2015
Granhultsskolan
- opettajainhuoneen & ATK-luokan ilmanvaihdon & lämpötilahallinnan parantaminen
- kolmen luokkahuoneen valaisinten uusinta
Tammikumpu, tk-sairaala
- patteriventtiilien uusiminen ja verkoston tasapainotus
- lämmönjakokeskuksen uusiminen
- ulkovalaistuksen ja paloilmoitinjärjestelmän uusiminen
- kompensointiyksikön ja turvavalaistuskeskuksen uusiminen
- ikkunoiden, julkisivujen laudoitusten ja puu-ulko-ovien kunnostus ja maalaus 12 t€ / 2012
- alkuperäisten ikkunoiden uusiminen 20 t€ / 2014
Tammikumpu, asuntola
- pintakuivatus- & sokkelirakennekorjauksia & salaojien uusiminen
- taloteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan
Tammikumpu, aitta
- julkisivujen korjauksia
Villa Breda
- piha-alueen kunnostusta
- ikkunoiden & parvekovien korjaus ja maalaus 14 t€ / 2014
- mahdollinen kierreportaan muutostyö 12 t€ / 2014
Kavaljeerirakennus
- asuntokorjauksia 74,2 t€ / 2010
- taloteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan
Villa Frosterus A)
- pintakuivatus, perusmuuri- ja porraskorjauksia 39,6 t€ / 2009
- alapohja-, runko-, julkisivu-, ikkuna- ja terassikunnostuksia 148,7 t€ / 2010
Jäähalli
- rakenneteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan
- uusi vesikate & kosteusteknisiä parannuksia 140 t€ / 2012
- katsomokorjaus (lattia+penkit) 10 t€ / 2013
- IV-kanavien & pääte-elinten puhdistus 16,5 t€ / 2012
- paloilmoitinjärjestelmän rakentaminen 40 t€ / 2013
Uimahalli
- sokkelin korotus lasijulkisivulla 88 t€ / 2009
- lämmitys-, kemikaalijärjestelmän & kiukaiden uusinta 29,7 t€ / 2013
- vesikatteen uusiminen (2007 kuntoarvion mukaan)
Keskusurheilukentän katsomo
- talotekniikan korjauksia (mm. sähköjärjestelmien kunnostus 10 t€) kuntoarvion 2012 mukaan
Kirjasto
- vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmän korjauksia (2011 -> 2012)
- sähköjärjestelmän (2015) korjauksia
- lämmitysjärjestelmän uusinta (lämmönsiirtimet, verkosto- & patteriventtiilit, käyttöveden
kiertovesipumput) 33 t€ / 2015
Vallmogård
- ikkunoiden, vesipeltien, parvekkeen ym. uusimista & kunnostusta 73 t€ / 2011 -> 2013
- vesikaton kunnostus & kattoturvatuotteiden uusiminen 10 t€ / 2011 -> 2013
- sähköjärjestelmä- ja valaistuskorjauksia
- julkisivun rappauskorjaus
Annex
- sähköjärjestelmän korjauksia 2011 -> 2012
- vesi- viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmän (2015) korjauksia
- ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen 15t€ / 2013
- sisätilojen pintaremontti (2. krs ja portaikko) 10 t€ / 2014
-iv-koneet
147
18
50
30
150
20
200
30
800
20
15
12
28
17
13
12
20
16
10,5
40
10
14
12
74,2
16
36,9
148,7
14,4
140
10
16,5
40
88
29,7
100
34
105
14
132
33
73
10
55
45
13
77
15
10
12
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
- jakokeskukset (uusinta)
- valaistusryhmäjohdot (uusinta)
Kansalaisopisto Petra
- vesikaton peruskorjaus (2006 kuntoarvion mukaan)
Villa Junghans
- vanhan osan ilmanvaihdon parantaminen 30 t€ / 2010
- iv-koneiden & laitteiden uusintaa 10 t€ / 2012
- taloteknisiä korjauksia 120 t€ / 2013
Nuorisotalo
- talotekniikan parannuksia (2008: 263,5 t€)
- kattovesikourujen uusiminen
- julkisivun, sokkelin ja vesikaton maalaus
Rakennuskonttori
- julkisivukorjauksia (A-osa, rappauskorjaus & maalaus)
- ulkopesupaikka
Asematie 17
- pihasuunnitelma ja pihan kunnostus 10 t€ / 2013
- alapohjan uusiminen 30 t€ / 2013
- ikkunoiden uusiminen 12 t€ / 2014
- vesikatteen uusiminen 15 t€ / 2015
- varastorakennuksen kunnostus / uusinta 15 t€ / 2015
- sadevesikaivot, sähköjohdot & maadoitukset
- poistoilmakoneet varusteineen & kanavistoineen 12 t€ / 2015
- piha- ja aluevalaistuksen täydennys 10 t€ / 2011
- koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, sähköjakokeskukset & valaistusryhmäjohdot
Smedsintie 8
- vesikatteen uusimisen yhteydessä yläpohjan lisälämmöneristys
Muut rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit
- investointien ja energiatehokkuuden parantamisen suunnittelua
- ohjaus- ja valvontajärjestelmän täydentäminen (-12 kaup.talo)
- jätekatoksia (kirjasto -12 / ??? -13)
- Ennalta arvaamattomat työt, lisä- & muutostyöt & kustannusnousuvaraukset
KAIKKI YHTEENSÄ (v. 2012 MÄÄRÄRAHAVARAUS 1,5 Me/v)
A) kohteen tilastrateginen luokitus huomioitava
20
20
38
30
10
120
272
30
180
35
40
10
30
12
15
15
65
12
10
66
12
35
44
16,5
145
2163,9
35
35
35
44
44
44
16,5
145
145
145
972,1 1247,3 1062,0
35
44
145
224,0
Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointien vuoden 2012 määrärahavarauksen tasoksi on asetettu 1,5 milj.euroa
periaatteella, että varauksen puitteissa toteutetaan yllä olevan alustavan työohjelman mukaisia kohteita ja tarvittaessa
anotaan lisämäärärahaa. Määrärahojen jako täsmentyy v. 2013 alussa laadittavan työohjelman myötä.
Anslagsreserveringen för investeringar i fastighetsunderhåll har fastslagits till 1,5 miljoner euro år 2012 enligt principen att arbetena i det preliminära arbetsprogrammet ovan genomförs inom anslagsramen och vid behov ansöks om
tilläggsanslag. Anslagsfördelningen preciseras i och med det arbetsprogram som görs upp i början av 2013.
Klostret
PALOVAHINKOKUNNOSTUS – REPARATION AV BRANDSKADA
Määräraha 2012
1 500 000 €
Anslag 2012
1 500 000 €
Perustelut
Palossa vahingoittunut rakennus varaudutaan
kunnostamaan. Palovakuutuksen nojalla jälkikäteen saatava korvaus huomioidaan tulona.
Motiveringar
Den i en brand skadade byggnaden renoveras.
Den ersättning som fås i efterhand med stöd av
brandförsäkringen beaktas som inkomst.
148
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
09 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN
Mäntymäen koulu
PIENTEN (D-)SIIVEN SANEERAUS, SUUNNITTELU 12, TOTEUTUS 13 –
SANERING AV FLYGELN FÖR DE LÄGSTA ÅRSKURSERNA (D), PLANERING 12, GENOMFÖRANDE 13
Määräraha 2012
150 000 €
Anslag 2012
150 000 €
Määräraha 2013
950 000 €
Anslag 2013
950 000 €
Perustelut
D-Siipi on rakennettu vuonna 1988 eikä sitä
ole juurikaan remontoitu kuluneina vuosina.
Tilojen ajanmukaiseksi saattaminen. Toteutuskustannukset tarkentuvat suunnittelun
edettyä pidemmälle.
Motiveringar
D-flygeln byggdes 1988 och har inte renoverats
sedan dess. Modernisering av lokaliteterna.
Kostnaderna för saneringen preciseras i takt
med att planeringen fortskrider.
Mäntymäen koulu
HALLINTOTILOJEN SANEERAUS, TARVESELVITYS –
SANERING AV FÖRVALTNINGSLOKALERNA, BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Määräraha 2014
20 000 €
Anslag 2014
20 000 €
Määräraha 2015
500 000 €
Anslag 2015
500 000 €
Perustelut
Tiloja ei ole remontoitu vuoden 1989 jälkeen.
Kyseessä on tilojen ajanmukaiseksi saattaminen.
Motiveringar
Lokalerna har inte renoverats efter 1989. Det är
fråga om moderniseringen av lokaliteterna.
Mäntymäen koulu
JULKISIVUN KOHENTAMINEN, TARVESELVITYS –
RENOVERING AV FASADERNA, BEHOVSUTREDNING
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Perustelut
Koulun vanhan osan julkisivu on 1970-luvulta,
jolloin sitä viimeksi kohennettiin. Julkisivu on
paikoin ränsistynyt ja tarvitsee perusparannuksen.
Motiveringar
Fasaden på skolans gamla del är från 1970talet, då den senast renoverades. Fasaden är
ställvis förfallen och är i behov av ombyggnad.
149
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Mäntymäen koulu
RUOKALAN LAAJENNUS MONITOIMITILAKSI –
UTBYGGNAD AV MATSALEN TILL ALLAKTIVITETSRUM
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Määräraha 2013
50 000 €
Anslag 2013
50 000 €
Määräraha 2014
600 000 €
Anslag 2014
600 000 €
Perustelut
Koulun ruokala halutaan laajentaa nykyaikaiseksi monitoimitilaksi. Tällä hetkellä ruokala
on ahdas pelkästään ruokailun tarpeisiin. Koulu tarvitsee mediateekkimaista tilaa, jossa
ruokailun lisäksi voi opiskella, pitää eri kokoisia tilaisuuksia. Tilaa voidaan osittain käyttää
myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeisiin.
Motiveringar
Avsikten är att bygga ut skolans matsal till ett
modernt allaktivitetsrum. För närvarande är matsalen trång också bara för måltiderna. Skolan
behöver ett mediatek där man utöver att inta
måltider kan studera och ordna olika stora evenemang. Utrymmet kan delvis användas också
för morgon- och eftermiddagsverksamhet.
Kasavuoren koulukeskus
TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN –
MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA
Määräraha 2012
20 000 €
Anslag 2012
20 000 €
Määräraha 2013
200 000 €
Anslag
200 000 €
Määräraha 2014
3 000 000 €
Anslag
3 000 000 €
Perustelut
Kasavuoren koulukeskuksen C- ja D- käytävien tilat ovat vuodelta 1977. Tilat tulee suunnitella uudelleen ottaen huomioon alueeseen
kuuluvan sisäpiha-alueen ottamisen mukaan
uuteen kokonaisuuteen. Alueelle sijoitetaan
eri kokoisia oppimistiloja. Saneerauksen myötä tiloihin saadaan turvallinen ja nykyaikainen
talotekniikka.
Motiveringar
C- och D-korridorens lokaler i Kasavuoren koulukeskus är från 1977. Lokaliteterna bör planeras på nytt så att den innergård som hör till området inkluderas i den nya helheten. I området
placeras olika stora studierum. Saneringen medför att man får en trygg och modern husteknik i
lokaliteterna.
Kasavuoren koulukeskus
OPETTAJIEN TYÖHUONEET - LÄRARNAS ARBETSRUM
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Määräraha 2013
50 000 €
Anslag
50 000 €
Määräraha 2015
800 000 €
Anslag
800 000 €
150
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
Perustelut
Kasavuoren koulukeskuksesta puuttuvat opettajien työhuoneet. Opettajienhuoneen viereinen luokka muutetaan työhuoneeksi, jossa on
monta erillistä työpistettä.
GRANKULLA
Motiveringar
Kasavuoren koulukeskus har inga arbetsrum för
lärarna. Klassummet bredvid lärarrummet byggs
om till arbetsrum med flera separata arbetsplatser.
Kasavuoren koulukeskus
0-LUOKAN PERUSKORJAUS - SANERING AV 0-KLASSEN
Määräraha 2012
50 000 €
Anslag 2012
50 000 €
Perustelut
Ns. 0-luokka muutetaan lukion kuvaamataidonluokaksi.
Motiveringar
Den s.k. 0-klassen ändras till teckningsklass för
gymnasiet.
Granhultsskolan
LUOKKATILOJEN PERUSPARANNUS - RENOVERING AV KLASSRUM
Määräraha 2013
10 000 €
Anslag 2013
10 000 €
Määräraha 2014
20 000 €
Anslag 2014
20 000 €
Määräraha 2015
180 000 €
Anslag 2015
180 000 €
Perustelut
Musiikkisalin sisäseinät äänieristetään. Ympäröivien luokkien opetus häiriintyy.
Motiveringar
Musiksalens inre väggar ljudisoleras. Omgivande klassers undervisning störs.
Svenska skolcentrum
A-OSAN KUNNOSTAMINEN - RENOVERING AV A-DELEN
Määräraha 2012
408 200 €
Anslag 2012
408 200 €
Perustelut
Kuvataidekoulun tilat ovat koulukeskuksen
vanhinta osaa ja ne ovat erittäin huonossa
kunnossa. Vesi- ja viemäriverkosto samoin
kuin lämpöjohdot ja patterit uusitaan.
Motiveringar
Konstskolans utrymmen är den äldsta delen av
skolcentrum och är i mycket dåligt skick. Vattenoch avloppsnätet förnyas. Likaså förnyas värmeledningarna och elementen.
Svenska skolcentrum
TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, TARVESELVITYS, F- JA G-OSIEN SANEERAUS
– MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, BEHOVSUTREDNING, SANERING AV
F- OCH G-DELARNA
Määräraha 2012
200 000 €
Anslag 2012
200 000 €
Määräraha 2013
1 850 000 €
Anslag 2013
1 850 000 €
151
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
Perustelut
F-osa on rakennettu 1977 ja G-osa 1983 ja ne
ovat erittäin kuluneita. Svenska skolcentrumin
F- ja G-osissa uusitaan ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja lämpöjohdot sekä sähköasennuksia. F- ja G-osan käytävät, luokkahuoneet ja
käymälät tulee saneerata ja suurentaa. Tietokoneluokan ylilämpöongelmat tulee poistaa
(esim. asentamalla ilmalämpöpumppu). Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee
olla kaksi poistumistietä. F-osan ja aulan välisen palo-oven tulee olla elektroninen. Mediateekki ei sisälly määrärahavaraukseen.
GRANKULLA
Motiveringar
F-delen är byggd 1977 och G-delen är byggd
1983 och är mycket nedslitna. I svenska skolcentrums F- och G-delar förnyas ventilationssystemet, vatten och värmeledningar och elinstallationer. F- och G-delens korridorer, klassrum
och toaletter bör saneras och förstoras. Datasalen bör få en luftvärmepump så att temperaturen
hålls på en normal nivå. Av säkerhetsskäl bör
alla klassrum ha två utrymningsvägar. Branddörren mellan F-delen och aulan bör vara elektronisk. Anslagsreserveringen omfattar inte mediatek.
Svenska skolcentrum
TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, OSAT B JA D, AULAN WC-TILAT –
MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, B- OCH D-DELARNA, VESTIBULENS
TOALETTER
Määräraha 2012
1 040 000 €
Anslag 2012
1 040 000 €
Perustelut
B-osa on rakennettu 1959 ja D-osa 1962 ja ne
ovat suuresti saneerauksen tarpeessa. B- ja
D-osien käytävät, luokkahuoneet ja käymälät
saneerataan ja ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja
lämpöjohdot sekä sähköasennuksia tulee uusia. Biologian luokkahuoneet ovat kuluneita ja
ne tulee uusia nykyisten standardien mukaisiksi. Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee olla kaksi poistumistietä. Sisäistä
koulutusta varten käytettyä toisen kerroksen
tietokoneluokkaa tulee suurentaa niin, että
siihen mahtuu 18 henkilön ryhmä. Saneerausalueeseen sisällytetään myös aulan huonokuntoiset wc-tilat.
Motiveringar
B-delen är byggd 1959 och D-delen 1962 och de
är i stort behov av sanering. B- och D-delens
korridorer, klassrum och toaletter saneras och
ventilationssystemet, vatten och värmeledningar
och elinstallationer bör förnyas. Biologiklassrummen är nedslitna och bör förnyas till dagens
standard. Alla klassrum bör ha två utgångar av
säkerhetsskäl. Datasalen i andra våningen som
används för intern utbildning bör förstoras så att
det ryms in en grupp på 18 personer. Saneringen omfattar också vestibulens toaletter, som är i
dåligt skick.
Svenska skolcentrum
PIHAN KUNNOSTUS (KH 4.5.2011, § 88, nuorisoltk 17 t€ +skolnämnden 63 t€) – ISTÅNDSÄTTNING AV
GÅRDEN (STS 4.5.2011, § 88, ungdomsnämnden 17 000 € + skolnämnden 63 000 €)
Määräraha 2012
80 000 €
Anslag 2012
80 000 €
Perustelut
KH:n päätöksen mukainen kunnostustyö jossa
nykyisiä piha- ja pelikenttiä ja leikkipaikkaa
kunnostetaan, ja pihalta nousevat epäkäytännölliset portaat uusitaan tarveselvityksen
10.3.2011 mukaan. Hankkeessa pihakentän
pysäköintijärjestelyjä ja kuivatusta parannetaan kentän asfaltoinnin yhteydessä. Pelikent-
Motiveringar
Iståndsättning enligt STS beslut där de nuvarande gårds- och spelplanerna och lekplatsen renoveras och den opraktiska trappan som leder upp
från gården förnyas enligt behovsutredningen
10.3.2011. Gårdsplanens parkeringsarrangemang och dränering förbättras i samband med
att gården asfalteras. Spelplanen iståndsätts och
152
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
tä kunnostetaan ja pinnoitetaan palloiluun
sopivaksi ja kentän valaistusta parannetaan.
Penkit ja pöytä sekä ”amfiportaat” sisällytetään hankkeeseen määrärahan puitteissa toteutettaviksi.
GRANKULLA
beläggs så att den lämpar sig för bollspel, och
planens belysning förbättras. Bänkar och bord
och en ”amfitrappa” inkluderas i projektet inom
anslagsramen.
Svenska skolcentrum
LIIKUNTATILAN SANEERAMINEN – SANERING AV GYMNASTIKSALEN
Määräraha 2013
10 000 €
Anslag 2013
10 000 €
Määräraha 2014
150 000 €
Anslag 2014
150 000 €
Määräraha 2015
900 000 €
Anslag 2015
900 000 €
Perustelut
Liikuntatila rakennettiin vuonna 1972 ja sitä
käytetään sekä voimistelusalina että juhlasalina. Se on perusteellisen korjauksen tarpeessa: kaikki pinnat tulee uusia, äänitekniikka
tulee uusia, pimennystekniikka on puutteellinen ja varastotiloista on puute.
Motiveringar
Gymnastiksalen är byggd år 1972 och används
såväl som gymnastikutrymme och festsal. Den
är i behov av grundlig renovering: alla ytor måste
förnyas, ljudtekniken bör förnyas, mörkläggningstekniken är ofullständig, brist på förvaringsutrymmen.
Svenska skolcentrum
MEDIATEEKKI JA LUKUSALI. tarveselvitys – MEDIATEK OCH LÄSESAL (GYMNASIUM + HAGELSTAM)
Määräraha 2012
20 000 €
Anslag 2012
20 000 €
Perustelut
Kumpikin koulu tarvitsee keskeisen tilan opetukseen liittyville erilaisille toiminnoille: tapaamispaikka, ryhmätyöt, kirjasto, itseopiskelu,
näyttelyitä jne. Mediateekki muodostetaan
vanhasta kirjastosta, osasta aulaa ja osasta
ruokasalia.
Motiveringar
Vardera skolorna är i behov av ett centralt utrymme för olika verksamheter i anslutning till
undervisningen: mötesplats, grupparbeten, bibliotek, självstudier, utställningar mm.. Mediateket
kommer att bestå av det gamla biblioteket, en
del av aulan, en del av matsalen.
Svenska skolcentrum
FYSIIKKA- JA KEMIALUOKKIEN UUDISTAMINEN - MODERNISERING AV FYSIK- OCH KEMISALARNA
Määräraha 2013
10 000 €
Anslag 2013
10 000 €
Määräraha 2014
20 000 €
Anslag 2014
20 000 €
Määräraha 2015
200 000 €
Anslag 2015
200 000 €
Perustelut
Motiveringar
153
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
Nykyisten fysiikan ja kemian luokkien tilat ja
varustelu ajanmukaistetaan.
GRANKULLA
De nuvarande klassrummen för fysik och kemi
och deras utrustning moderniseras.
Kaikki koulut – Samtliga skolor
LUKITUKSEN UUDlSTAMINEN – NYA LÅSSYSTEM (Tarveselvitys - Behovsutredning 13)
Määräraha 2013
15 000 €
Anslag 2013
15 000 €
Perustelut
Kaikkien koulujen lukitustarpeet selvitetään
tavoitteena koulukohtainen, yhtenäinen ja
yksinkertainen järjestelmä.
Motiveringar
Alla skolors låsningsbehov utreds för att åstadkomma ett skolspecifikt, enhetligt och enkelt
system.
10 SIVITYSLAUTAKUNTA – BILDINGSNÄMNDEN
Vallmogård
MUSIIKKIOPISTON TILOJEN MUUTOSTYÖT –
ÄNDRINGSARBETEN I MUSIKINSTITUTETS LOKALITETER
Määräraha 2012
10 000 €
Anslag 2012
10 000 €
Perustelut
Määräraha käyttäjähallintokunnan tarveselvityksen mukaisia muutostöitä varten.
Motiveringar
Anslag för ändringsarbeten enligt den användande enhetens behovsutredning.
Annex
MUSIIKKIOPISTON TILOJEN MUUTOSTYÖT –
ÄNDRINGSARBETEN I MUSIKINSTITUTETS LOKALITETER
Määräraha 2012
50 000 €
Anslag 2012
50 000 €
Perustelut
Määräraha käyttäjähallintokunnan tarveselvityksen mukaisia muutostöitä varten.
Motiveringar
Anslag för ändringsarbeten enligt den användande enhetens behovsutredning.
154
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN
Jäähalli-Ishallen
KENTÄN ALUSRAKENTEEN PERUSKORJAUS –
OMBYGGNAD AV PLANENS GRUNDKONSTRUKTION
Määräraha 2012
400 000 €
Anslag 2012
400 000 €
Perustelut
Hankkeessa huonokuntoinen kentän asfalttija eristekerros sekä putkistot korvataan uudella teräsbetonipintaisella rakenteella. Hanke
alentaa hallin kylmäkoneiden vuorokautista
energiankulutusta, mutta mahdollistaa samalla
hallin nykyistä monipuolisemman ympärivuotisen käytön.
Motiveringar
Planens asfalt- och isoleringsskikt, som är i dåligt skick, och rörnätet ersätts med en ny konstruktion av armerad betong. Projektet sänker
kylmaskinernas energiförbrukning per dygn, men
möjliggör samtidigt att hallen kan användas året
runt på ett mångsidigare sätt än tidigare.
Vss-palloiluhalli-Skyddsrummet-bollhallen
PESUTILOJEN KUNNOSTUS – SANERING AV TVÄTTRUMMEN
Määräraha 2013
50 000 €
Anslag 2013
50 000 €
Perustelut
Pesutilojen uudistaminen toimiviksi, nykyaikaisiksi ja vedenkulutusta vähentäviksi sekä
pesutilojen käyttömukavuuden lisääminen.
Motiveringar
Sanering av tvättrummen så att de blir välfungerande och moderna och att man kan minska på
vattenkonsumtionen. Samtidigt görs tvättrummen mer bekväma att använda.
Uimahalli-Simhallen
KUNNOSTUS – RENOVERING
Määräraha 2014
350 000 €
Anslag 2014
350 000 €
Perustelut
Uimahallin allasvesitekniikan ja altaan valaistuksen modernisointia sekä pesuhuoneiden
kaakelipintojen ja suihkusekoittajien uudistamista. Kemikaalisyöttöjen ja vedenkäsittelytilojen putkilinjojen uudistamista sekä henkilökunnan sosiaalitilojen modernisointia.
Motiveringar
Simhallens bassängvattenteknik och belysningen av bassängen moderniseras och tvättrummens kakelytor och duschblandare förnyas. Rörlinjerna för kemikaliematning och i vattenbehandlingsutrymmena förnyas och personalutrymmena moderniseras.
155
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
3. JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS - PUBLIK EGENDOM
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
LIIKENNEVÄYLÄT – TRAFIKLEDER
Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyy
kohteittaisen työohjelman kunakin vuonna
toteutettavista kohteista.
Efter att budgeten godkänts fastställer samhällstekniska nämnden ett arbetsprogram med de
projekt som genomförs respektive år.
Työohjelmassa huomioidaan alustavan kohdeluettelon mukaisesti erityisesti kaupungin
kehittämisstrategian tarpeet sekä seudullisesti
hyväksytyt strategiat yms.
I arbetsprogrammet beaktas enligt den preliminära projektlistan särskilt behoven enligt stadens
utvecklingsstrategi och regionalt godkända strategier o.d.
Perustelut
Kadunrakennuskohteet sisältävät katujen ja
kevytliikenneväylien saneerauksen ja parantamisen, uusien katujen ja kevytliikenneväylien rakentamisen, kaavojen toteuttamisen
edellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perusparannuskohteet, liikenneturvallisuuden parantamiskohteet sekä esteettömän ympäristön
kohteet. Päällystyskohteet sisältävät erilliset
päällystyskustannukset.
Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuksen ja rakentamis- ja saneerauskohteet.
Motiveringar
Gatubyggnadsprojekten omfattar sanering och
förbättring av gator och gång- och cykelvägar,
byggande av nya gator och gång- och cykelvägar, gatubyggnadsarbeten som genomförande
av planer förutsätter, kommunaltekniska ombyggnadsarbeten, förbättringar av trafiksäkerheten samt projekt för en tillgänglig omgivning.
Beläggningsprojekten innefattar separata beläggningskostnader. Belysningsprojekten inkluderar separata projekt för byggande och sanering av belysning.
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2012
1.000 €
Bredantie
Suunnittelukohteita
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
Ersintie (siirtyy 2011=2012)
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
Yht.
580
50
100
270
100
1100
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2013
Kauniaistentie välillä Laaksotie-Gresantie
Bembölentie välillä Kasav.tie-Espoon raja
Gresantien eteläosa
Suunnittelukohteita
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
rakennus
rakennus
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
Yht.
280
270
150
50
50
200
1000
156
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2014
Helsingintie välillä Raamattuopisto-Espoo, svviemäröinti
Suunnittelukohteita
Pienet kohteet
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
suunnittelu
rakennus
rakennus
rakennus
Yht.
700
50
50
50
150
1000
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2015
Laaksotie, asemanseutu
Stenberginkujan sv-viemäri
Kylpyläntien länsipää, sv-viemäröinti
Suunnittelukohteita
Valaistuskohteet
Päällystyskohteet
rakennus
rakennus
rakennus
suunnittelu
rakennus
rakennus
Yht.
350
250
150
50
50
150
1000
KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2016
Smedsintie (ilman pysäköintialuetta)
Vanta Turuntie/pohj. Heikelintien KVL
Yhtiönkuja
Pienet kohteet
Liikenneturvallisuuskohteet
rakennus
rakennus
rakennus
rakennus
rakennus
Yht.
150
150
100
400
TUNNELITIEN POHJOISPÄÄN RAKENTAMINEN – OMBYGGNAD AV TUNNELVÄGENS NORRA DEL
Määräraha 2016
550 000 €
Anslag 2016
550 000 €
Perustelut
Kadun etelä- ja pohjoisosien peruskorjaus
kahdessa vaiheessa osana keskusta-alueen
kehittämistä ja ajoitettuna ennen talonrakentamisen aloituksia Laaksotien ja Helsingintien
kortteleissa. Asemakaava määrittelee toteutuksen bulevardimaisena. Keskiosan peruskorjaus tunnelin kohdalla jää odottamaan
kaupunkiradan toteutusajankohtaa.
Motiveringar
Ombyggnaden av gatans södra och norra delar
utförs i två steg som en del av utvecklingen av
centrumområdet. Arbetet utförs innan husbyggnationen i Dalvägens och Helsingforsvägens
kvarter påbörjas. Enligt detaljplanen ska gatan
bli boulevardlik. Ombyggnaden av den mellersta
delen vid tunneln senareläggs tills stadsbanan
verkställs.
157
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
KAUPUNKIRATA - STADSBANAN
Määräraha 2013
300 000 €
Anslag 2013
300 000 €
Määräraha 2014
500 000 €
Anslag 2014
500 000 €
Määräraha 2015-2016
2 000 000 €/v.
Anslag 2015-2016
2 000 000 €/år
Perustelut
Osana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämistä kaupunkirataa ollaan kehittämässä lähivuosina jatkamalla sitä
Leppävaarasta Espooseen. Tämä tarkoittaa
mm. toisen raideparin rakentamista ja asemien uusimista. Hankkeen toteutus kestää 4-5
vuotta hankepäätöksestä.
Motiveringar
Som en del av utvecklingen av huvudstadsregionens trafiksystem kommer att utveckla stadsbanan under de närmaste åren genom att förlänga den från Alberga till Esbo centrum. Detta
innebär bl.a. att ett dubbelspår anläggs och stationerna byggs om. Projektet pågår i 4–5 år från
projektbeslutet.
VIHERALUEET – GRÖNOMRÅDEN
Määräraha 2012-2016
220 000 € / vuosi
Perustelut
Viheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoitteena viihtyisä, turvallinen ja huoliteltu kaupunkikuva.
Anslag 2012-2016
220 000 €/år
Motiveringar
Iståndsättningen av grönområden fortsätter med
en prydlig och välskött stadsbild som mål.
VIHERALUEINVESTOINNIT 2012-2016
1000 e
Katualueiden viherympäristöt (*
Leikkipaikat
Päiväkotien pihat
Puistoalueiden kunnostaminen
Bensowin lammen kunnostus, suunnittelu ja rak.
Bensowinkujan viheralue
Helsingintien katupuiden parannustoimenpiteet
Granhultin koulun kiipeilyteline
Paul Olssonin arboretumpuiston kunnostustyöt
(Thurmaninpuiston itäpää)
Viheralueohjelma
Kaupungintalon puistoalueen ja valaistuksen kunnostus
Arvokkaiden tieympäristöjen hoitosuunnitelman
päivitys
2012
30
20
15
30
2013
50
20
30
30
20
2014
40
30
20
40
50
10
30
30
15
10
30
10
10
Hautausmaan uusi aita
YHTEENSÄ
2016
50
30
30
50
50
Koirapuiston katokset
Ennalta-arvaamattomat /suunnit./ takuuhoidot
2015
50
30
30
50
20
20
30
30
30
30
220
220
220
220
220
(* Kohteet työohjelman kadunrakennuskohteista
158
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
KIRKONMÄEN PUISTOALUEEN KUNNOSTAMINEN –
ISTÅNDSÄTTNING AV KYRKBACKENS PARKOMRÅDE
Määräraha 2016
100 000 €
Anslag 2016
100 000 €
Perustelut
Kadunrakennustyöt tulevat muuttamaan alueen korkomaailmaa huomattavasti, mikä aikaansaa suunnittelutarpeen tietä rajaavalle
puistoalueelle sekä kirkolle johtavien kevyen
liikenteen väylille. Tavoitteena on samalla
hienovaraisesti perusparantaa maisemallisesti
merkittävä Tunnelitien näkymäakselin päätepiste, Kauniaisten Kirkonmäki, tarpeellisin osin
siten, että lopputuloksena on korkealaatuinen,
kaupunkikuvaan soveltuva puisto.
Motiveringar
Gatubyggnadsarbetena kommer att ändra områdets höjdförhållanden betydligt, vilket medför
att det uppstår ett behov av att planera parkområdet vid vägen och gång- och cykelvägarna till
kyrkan. Målet är att samtidigt aktsamt, till behövliga delar, restaurera den landskapsmässigt viktiga kyrkbacken i Grankulla, som utgör ändpunkten på Tunnelvägens siktaxel, så att slutresultatet är en högklassig park som passar in i stadsbilden.
KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM
Määräraha 2012-2013
400 000 €/v.
Anslag 2012-2013
400 000 €/år
Määräraha 2014
700 000 €
Anslag 2014
700 000 €
Määräraha 2015
2 000 000 €
Anslag 2015
2 000 000 €
Perustelut
Liikekeskustan uudistamisen edellyttämän
infrastruktuurin toteutukseen varattava määräraha, joka tarkentuu hankkeen edetessä talonrakentamistyön valmistumisaikataulujen mukaisesti. Vuoden 2011 määräraha varataan
Kirjaston- ja radanvarsiraitin maatöihin, tarvittaviin muurirakenteisiin ja toteutussuunnitteluun.
Motiveringar
Anslag för genomförande av den infrastruktur
som ombyggnaden av centrum kräver. När arbetet framskrider preciseras anslaget enligt tidschemat för när husen blir färdiga. Anslaget för
2011 reserveras för markarbeten vid Biblioteksstråket och järnvägsstråket, behövliga murkonstruktioner och verkställighetsplanering.
LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPUISTO - ANSLUTNINGSPARKERINGSPARK
Määräraha 2012
350 000 €
Anslag 2012
350 000 €
Perustelut
Keskustan kehittämisen osa-alue ja kaupungin WDC 2012-hanke. Alueesta muodostetaan tavanomaisesta pysäköintipaikasta
myönteisesti poikkeava ympäristö, kauniaislainen pysäköintipuisto, joka on kaupunkikuvallisesti kiinnostava elementti ja joka kohentaa asema-alueen ilmettä.
Motiveringar
Delområdet för utvecklande av centrum och stadens WDC 2012-projekt. Området ska ombildas
till en miljö som positivt avviker från en vanlig
parkeringsplats, till en parkeringspark i Grankulla
som är ett intressant element med tanke på
stadsbilden och som förbättrar stationsområdets
utseende.
159
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
GALLTRÄSK
Määräraha 2012-2013
10 000 €/v.
Anslag 2012-2013
10 000 €/år
Määräraha 2014
20 000 €
Anslag 2014
20 000 €
Määräraha 2015
10 000 €
Anslag 2015
10 000 €
Perustelut
Gallträskin kunnostustyön jälkeistä järven tilan
seurantaa jatketaan lupapäätöksen ehtojen
mukaisesti.
Motiveringar
Uppföljningen av Gallträsks tillstånd efter restaureringen forsätter enligt villkoren i tillståndsbeslutet.
12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN
KASAVUOREN KUNTOPOLUN VALAISTUKSEN UUSIMINEN –
NY BELYSNING VID KASABERGETS MOTIONSSLINGA
Määräraha 2013
80 000 €
Anslag 2013
80 000 €
Perustelut
Vuonna 2010 uudistetun kuntopolun valaistuksen uusiminen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty
KH:ssa 21.6.2010 (§ 157).
Motiveringar
Ny belysning vid den 2010 iståndsatta motionsslingan för att förbättra säkerheten. Behovsutredningen för projektet godkändes i STS
21.6.2010 (§ 157).
Smedsinkenttä – Smedsplan
KENTÄN VALOJEN UUSIMINEN - NY BELYSNING PÅ PLANEN
Määräraha 2013
30 000 €
Anslag 2013
30 000 €
Perustelut
Käyttöikänsä lopussa olevien valaisinpylväiden ja valaistuksen uusimista energiasäästön
ja käyttömukavuuden lisäämiseksi sekä iltaisin
tapahtuvan ilkivallan vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kenttä on päiväkotien
aktiivisessa käytössä ja iltaisin perheet käyttävät kenttää arkiliikunnassaan. Kenttä jäädytetään talvisin luisteluradaksi, jolloin sen käyttö
painottuu pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppukäyttöön.
Motiveringar
Belysningsstolparna, som är i slutet av sin livslängd, och belysningen förnyas för att öka energibesparingen och användarvänligheten samt för
att minska skadegörelsen om kvällarna och öka
säkerheten. Planen används aktivt av daghem
och om kvällarna använder familjer planen i sin
vardagsmotion. På vintern fryses planen ner till
en skridskoplan och då används den främst under kvällar och veckoslut.
160
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
Lämmitettävä tekonurmikenttä – Uppvärmbar konstgräsplan
VALOJEN UUSIMINEN, VALLIN POISTO, AIDAN RAKENTAMINEN –
NY BELYSNING, BORTTAGNING AV VALL, BYGGANDE AV STAKET
Määräraha 2014
40 000 €
Anslag 2014
40 000 €
Perustelut
Lähtökohtana on Standardin EN 12193 määrittely urheilukenttien ja alueiden valaistusteknillisistä vaatimuksista siten, että harjoittelu ja
otteluiden pelaaminen on turvallista ja peli/
harjoitteluolosuhteet sääntöjen mukaiset.
Nykyinen valaistus on käyttöikänsä lopussa.
Uuden valaistuksen rakentaminen mahdollistaa täysi- ja puolivalon säädön valaistuksessa
ja on siten energiataloudellisempaa.
Motiveringar
Utgångspunkten är de krav för belysningstekniken på idrottsplatser som ställs i standarden EN
12193 så att det är tryggt att träna och spela
matcher och att spel/träningsförhållandena följer
bestämmelserna. Den nuvarande belysningen är
i slutet av sin livslängd. Den nya belysningen
skulle göra det möjligt att växla mellan full och
halv belysning, vilket är energiekonomiskt bättre.
Kentän vallin poistaminen on välttämätöntä,
kun uusi aita rakennetaan ilkivallan vähentämiseksi tekonurmella.
Det är nödvändigt att ta bort planens vall, då det
nya staketet byggs för att minska skadegörelsen
på konstgräsplanen.
Keskusurheilukenttä - Centralidrottsplan
KENTÄN LUONNONNURMEN MUUTTAMINEN TEKONURMEKSI JA VALAISTUKSEN RAKENTAMINEN
KENTÄLLE – ÄNDRING AV PLANENS NATURGRÄSMATTA TILL KONSTGRÄS OCH ANLÄGGANDE AV
BELYSNING PÅ PLANEN
Määräraha 2012
20 000 €
Anslag 2012
20 000 €
Määräraha 2013
565 000 €
Anslag 2013
565 000 €
Perustelut
Hankkeen tavoitteena on keskusurheilukentän
ja sen yhteydessä olevan katsomorakennuksen käytön tehostaminen lähes ympärivuotiseksi. Hanke mahdollistaa jalkapallon pelaamisen 7-11kk/v sääolosuhteista riippuen. Kentän käyttötunnit lisääntyvät nykyisestä n.
264h/v jopa 2.250h/v. Pinnoitteen uusiminen
lisää kentän käyttöä myös muuhun toimintaan,
esim. muut liikuntalajit, päiväkodit, koulujen
liikuntatunnit ja tapahtumat. Talvella kentän
valaistus ja pukutilat mahdollistavat luistelun
kentällä. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh.ssa 30.3.2011 § 72.
Motiveringar
Målet för projektet är att effektivera användningen av centralidrottsplanen och dess läktarbyggnad så att de kan användas nästan året runt.
Projektet gör det möjligt att spela fotboll 7-11
mån./år beroende på väderleksförhållandena.
Användningen av planen ökar från nuvarande ca
264 h/år till upp till 2 250 h/år. Den nya beläggningen ökar användningen av planen också för
annan verksamhet, såsom andra motionsgrenar,
daghemmen, skolornas gymnastiktimmar och
evenemang. På vintern är det tack belysningen
och omklädningsutrymmena möjligt att åka
skridskor på planen. Behovsutredningen av projektet godkändes i STS 30.3.2011 § 72.
161
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
4. IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM
03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN
Kaupungintalo
KAUPUNGINTALON SANEERAUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN –
FÖRSTA INREDNING AV STADSHUSETS SANERADE LOKALITETER
Määräraha 2013
100 000 €
Anslag 2013
100 000 €
Perustelut
Kalusteiden osittaista uusimista saneerattavissa tiloissa (aulat, valtuustosali, kokoushuoneet, asiakaspalvelu).
Motiveringar
En del av inredningen förnyas i de lokaliteter
som saneras (vestibulen, fullmäktigesalen, mötesrummen, kundbetjäningen).
Keskuskeittiö - Centralköket
KESKUSKEITTIÖN JA JAKELUKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN –
FÖRNYANDE AV UTRUSTNING I CENTRALKÖKET OCH UTDELNINGSKÖKET
Määräraha 2012
15 000 €
Anslag 2012
15 000 €
Määräraha 2013
64 000 €
Anslag 2013
64 000 €
Määräraha 2014
67 000 €
Anslag 2014
67 000 €
Määräraha 2015
94 000 €
Anslag 2015
94 000 €
Perustelut
Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden
korvausinvestointeja.
Motiveringar
Ersättningsinvesteringar av utrustning i centralköket och utdelningsköken.
IT-HANKINNAT, HALLINTO - ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN
Määräraha 2012
400 000 €
Anslag 2012
400 000 €
Määrärahat 2013 -2016
450 000 €/v.
Anslag 2013 -2016
450 000 €/år
Perustelut
Oheisena oleva suunnitelma pohjautuu valtuuston hyväksymään (16.6.2008 § 47), vuoteen 2012 ulottuvaan tietohallintostrategiaan
ja sen toteuttamiseen. Päivitetty IT-strategia
valmistunee vuoden 2011 loppuun mennessä.
Motiveringar
Den bifogade planen baserar sig på den av fullmäktige godkända (16.6.2008 § 47) IT-strategin,
som gäller till 2012, och dess genomförande. En
uppdaterad IT-strategi torde bli färdig före utgången av 2011.
162
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Toimiala
Kohde
Hinta
Kanslia
Siirtyminen KuntaRekry-ohjelmaan
2000
Siirtyminen uuteen kyselyohjelmaan
5000
HR-työpöytä
31000
Monikanavapalveluiden kehittäminen
(sähköiset ja mobiilipalvelut)
10000
Verkkoviestinnän kehittäminen
(kotisivu, intra, extra, some etc) Huom!
WDC-vuosi
10000
Dream Screen –ohjelmistoalusta
(2000e) + lisenssit (2 lisenssiä à
600e)
3500
Rahatoimisto
Laskutusprosessien sähköistäminen
15000
työasemien ja tulostimien uusintaa
MS-sopimuksen uusinta (3v)
Valokuitukaivuut liittymätöineen
Kytkimiä
PKS-yhteistyöprojektit
70000
30000
30000
20000
50000
e-Reseptin projekti
AvoHilmo(perusterv.huollon avohoidon
ilm.järj.)
AvoHilmo/Mediatrin liityntä
e-Reseptin/Mediatrin liityntä
25000
IT
SOTE
5000
32000
41000
YLK
TeklaGIS (entinen Xcity) –järjestelmän
laajennus
10500
Rakennustietojärjestelmä
10000
400000
05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Kasavuoren päiväkoti – Kasabergets daghem
ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA INREDNING
Määräraha 2012
115 000 €
Anslag 2012
115 000 €
Perustelut
Motiveringar
163
KAUNIAINEN
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
Sansinpellon päiväkoti – Sansåkers daghem
ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA INREDNING
Määräraha 2014
115 000 €
Anslag 2014
115 000 €
Perustelut
Motiveringar
07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN
KONEKALUSTO SEKÄ VAIHTOKONEHYVITYS MASKINPARK OCH ERSÄTTNING FÖR BYTESMASKINER
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
21.6.2011 AH-T
Inv1216 koneidenvaihtovuodet.xls
KONEVARIKKO
INVESTOINTIOHJELMA VUOSINA 2012-2015
KONE
NO:
25
26
30
54
58
Uusi
81
82
83
2012
23
41
44
45
47
65
71
90
KOHDE
HANKINTA VAIHTO NETTO
HINTA
HYVITYS MENO
40.000
6.000
34.000
25.000
4.000
21.000
140.000
35.000 105.000
15.000
2.000
13.000
40.000
3.000
37.000
20.000
0
20.000
20.000
5.000
15.000
20.000
5.000
15.000
20.000
5.000
15.000
15.000
0
15.000
Nurmikonleikkaustraktori
Nurmikonleikkaustraktori
Kunnossapitokuormaaja
Lakaisulaite
Katupesuri, KA 11 lisälaite
Kuormaava lumilinko traktoriin
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Kunnossapitokalustoa
YHTEENSÄ EUROA
Pienoiskaivuri
Pakettiauto
Pakettiauto
Pakettiauto
Pakettiauto
Puuhakkuri
Iskuvasara, luovutetaan 23 pienoisk. Kanssa
Henkilöauto (mittausryhmä)
Kunnossapitokalustoa
2013 YHTEENSÄ EUROA
34 Kunnossapitokuormaaja
52 Lakaisukone
164
355.000
40.000
45.000
25.000
50.000
40.000
40.000
0
30.000
20.000
65.000
6.000
5.000
5.000
6.000
5.000
2.000
1.000
5.000
0
290.000
34.000
40.000
20.000
44.000
35.000
38.000
-1.000
25.000
20.000
250.000
100.000
140.000
29.000
25.000
30.000
221.000
75.000
110.000
KAUNIAINEN
84
85
86
87
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Henkilöauto (kotihoito)
Kunnossapitokalustoa
2014
24
43
66
77
80
91
2015
20
21
50
GRANKULLA
Investoinnit - Investeringar
20.000
20.000
20.000
20.000
20.000
5.000
5.000
6.000
6.000
0
15.000
15.000
14.000
14.000
20.000
YHTEENSÄ EUROA
Traktori
Pakettiauto
Lakaisulaite
Metsäperävaunu
Kuormausnostin
Henkilöauto (nuorisotoimi)
Kunnossapitokalustoa
340.000
130.000
40.000
15.000
40.000
40.000
60.000
15.000
77.000
30.000
5.000
1.000
3.000
5.000
6.000
0
263.000
100.000
35.000
14.000
37.000
35.000
54.000
15.000
YHTEENSÄ EUROA
Traktori
Traktori
Lakaisukone
Kunnossapitokalustoa
340.000
140.000
110.000
120.000
20.000
50.000
40.000
30.000
20.000
0
290.000
100.000
80.000
100.000
20.000
390.000
90.000
300.000
2016 YHTEENSÄ EUROA
Perustelut
Kone no 25
Nurmikonleikkaustraktori Kubota F3060, joka
on hankittu vuonna 2001. Ruohonleikkurissa
on lisävarusteena korkealle kippaava ruohonkokooja. Konetta on käytetty pääasiassa kunnossapidossa lehtien keruuseen ja liikuntatoimen kenttien puhdistukseen, sekä varakoneena toiselle vastaavanlaiselle leikkurille,
joka on ilman ruohonkokoojaa. Uusi leikkuri
on tarkoitus varustaa myöskin hautausmaan
kesä- ja talvikäyttöön. Uudessa koneessa
tulisi olla lämmitettävä ohjaamo talvikäyttöä
varten. Lisävarusteena tulisi olla myöskin ruohonkokooja, sekä lumilinko ja perävaunu hautausmaan käyttöön.
Kone no 26
Nurmikonleikkaustraktori Kubota F3060, joka
on hankittu vuonna 2005.
Konetta käytetään kunnossapidossa katuviheralueiden ja puistojen nurmikoiden leikkuuseen. Koneessa on enemmän käyttötunteja
kun vanhemmassa ruohonkokoojalla varustetussa koneessa no: 25. Tässä koneessa on
levä allepuhaltava etuleikkuri. Tilalle tulisi
hankkia uusi vastaavanlainen leikkuri. Koneiden huoltojen ja korjausten vuoksi olisi tarkoituksenmukaista hankkia molemmat peruskoneet samanlaiset ja samaan aikaan, kuitenkin
erilaisella varustuksella.
Motiveringar
Maskin nr 25
Gräsklippningstraktor Kubota F3060. Den köptes
2011. Som tilläggsutrustning har gräsklipparen
en högt tippande grässamlare. Maskinen har
använts inom underhållet främst för lövsamling
och rengöring av idrottstjänsternas plan och som
en reservmaskin för en annan liknande maskin
som saknar grässamlare. Avsikten är att utrusta
den nya klipparen också för sommar- och vinterbruk på begravningsplatsen. Den nya maskinen
bör ha en uppvärmbar förarhytt för vinterbruk.
Tilläggsutrusningen bör inkludera också en
grässamlare, en snöslunga och en släpvagn för
användning på begravningsplatsen.
Maskin nr 26
Gräsklippningstraktor Kubota F3060, som köptes 2005. Maskinen används vid underhållsenheten för klippning av gräsmattor i gatugrönområden och parker. Maskinen har varit fler timmar
i drift än den äldre maskinen nr 25 som är utrustad med en grässamlare. Den här maskinen har
en bred frontklippare som blåser neråt. I stället
för denna borde en liknande klippare köpas.
Med tanke på underhåll och reparationer av maskinerna är det ändamålsenligt att skaffa två
likadana basmaskiner samtidigt, men med olika
utrustning.
Maskin nr 30
Köp av underhållslastare till underhållsenheten.
165
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
Kone no 30
Kunnossapitokuormaajan hankinta Kunnossapito-osastolle. Nykyisin käytössä oleva Wille
855B on hankittu vuonna 2004. Konetta käytetään kesä- ja talvikunnossapidon töissä. Uusi
kone tulisi olla vastaavanlainen kone jolla voidaan käyttää jo aikaisemmin hankittuja työlaitteita. Tällaisen koneen taloudellinen pitoaika
olisi 7 vuotta ja 5.000 tuntia, mutta tämä kone
on jo 8 vuotta ja yli 7.000 tuntia ajettu vuonna
2012. Kaluston ollessa näin vanhaa niiden
käyttövarmuus heikkenee ja korjauskustannukset kohoavat kohtuuttomaksi verrattuna
koneen käypään arvoon.
Kone no 54
Lakaisulaite SALO Minihamsteri vm. 1994
vaihto uuteen vastaavanlaiseen Kiinteistöosaston käyttöön. Lakaisulaitteessa tulisi olla
vesisäiliö mukana pölynsidontaa varten, vanhasta laitteesta sellainen puuttuu.
Kone no 58
Katupesuri, kuorma-auton lisälaite, joka on
hankittu vuonna 1999 edelliseen kuormaautoon, joka oli 2-akselinen ja nykyinen on 3akselinen. Katupesurin säiliö on vain 8 m3,
kun nykyiseen ja uuteen esitettyyn autoon
voidaan hankkia noin 12 m3 säiliö. Katupesurin teho on myöskin heikentynyt huomattavasti ja se on vanhalla tekniikalla toimiva,
joka käyttää runsaasti vettä. Uusilla katupesureilla saadaan nopeampi ja parempi pesutulos vähemmällä vedellä.
Uusi kone
Kuormaavan lumilingon hankinta kunnossapidon käyttöön. Lumilingolla kuormattaessa lumi
pakkautuu keskimäärin noin 2/3 osaan kauhalla kuormaukseen verrattuna ja kuormausaika on noin 4 - 5 kertaa nopeampaa.
Lingolla lastaus haittaa liikennettä vähemmän
kuin kauhalla lastaus. Lumilingon käytöllä
säästetään työaikaa ja ympäristöä.
Koneet no:t 81, 82 ja 83
Kotihoidon kolmen henkilöauton, Polo 1.4,
vuosimallia 2004, vaihto uusiin.
Vaihto uusiin vastaavanlaisiin henkilöautoihin.
Hankinnassa huomioidaan autojen vähäpäästöisyys valintakriteerinä.
Hankintakustannus yhteensä 60.000 euroa.
Konevarikolla on ylläpidettävänä työkone- ja
kuljetuskalustoa (v. 2011) yhteensä 33 kpl,
hankinta-arvoltaan noin 2,62 milj. € (ALV 0
%).
GRANKULLA
Den nuvarande lastaren Wille 855B köptes
2004. Maskinen används för sommar- och vinterunderhåll. Den nya maskinen borde vara en
liknande maskin med vilken tidigare köpta redskap kan användas. Den ekonomiska användningstiden för en sådan maskin är 7 år och
5 000 timmar, men den nuvarande maskinen är
redan 8 år och användningstiden är över 7 000
timmar år 2012. När maskinerna är så här gamla
försvagas deras driftssäkerhet och reparationskostnaderna blir orimligt höga jämfört med maskinens gängse värde.
Maskin nummer 54
Byte av sopmaskinen SALO Minihamsteri, årsmodell 1994, till en ny motsvarande för underhållsenheten. Sopmaskinen bör ha en vattenbehållare för dammbindning, den gamla maskinen
saknar en sådan.
Maskin nr 58
Gatutvätt, tilläggsutrustning till lastbil, köptes
1999 till föregående lastbil med 2 axlar, medan
den nuvarande har 3 axlar. Gatutvättens tank är
bara 8 m3, medan man till den nuvarande och
den nya föreslagna bilen kan skaffa en ca 12 m3
stor tank. Gatutvättens effekt har också försvagats avsevärt och den fungerar enligt gammal
teknik som använder mycket vatten. Med de nya
gatutvättarna får man snabbare och bättre tvättresultat med mindre vatten.
Ny maskin
Köp av en lastande snöslunga till underhållsavdelningen. Vid lastning med snöslunga packas
snön till omkring 2/3 volym jämfört med lastning
med skoplastare och lastningen går ca 4 – 5
gånger snabbare. Lastning med snöslunga stör
trafiken mindre än lastning med skopa. Genom
att använda snöslunga sparar man arbetstid och
miljön.
Maskiner nr 81, 82 och 83
Byte av hemvårdens tre personbilar, Polo 1.4,
årsmodell 2004, mot nya.
Byte mot nya motsvarande personbilar. Små
utsläpp beaktas som ett urvalskriterium vid anskaffningen.
Kostnaden totalt 60 000 euro.
Maskindepån har sammanlagt 33 arbets- och
transportmaskiner att underhålla (år 2011). Anskaffningsvärdet är ca 2,62 mn € (moms 0 %).
Underhållsmaskiner skaffas efter behov. T.ex.
nya plogar köps. Plogarna kan skadas så att det
inte längre är lönsamt eller ändamålsenligt att
166
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
reparera dem.
Kunnossapitokalustoa hankitaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi uusitaan auroja. Aurat
saattavat vaurioitua niin ettei niiden korjaus
ole enää kannattavaa eikä tarkoituksenmukaista.
09 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN
Suomenkielinen koulutoimi – Finskspråkiga skolförvaltningen
Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus
IT – HANKINNAT 2012–2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2012–2013
Määräraha 2012
- Oppilaskoneet ja verkko 80 000 €
- Opettajakoneet 21 000 €
Anslag 2012
- Elevdatorer och nät 80 000 €
- Lärardatorer 21 000 €
Perustelut
Määräraha käytetään langattoman verkon
perusparannuksiin, uusiin palvelimiin ja palvelinten uusintaan, oppilaskoneiden uusintaan,
tehokkaiden kuvankäsittelykoneiden hankintaan, uusien palvelujärjestelmien (esim. oppimispäiväkirja) hankintaan ja Pad-tietokoneiden käytön kokeiluun koulutyössä.
Motiveringar
Anslaget används för att förbättra det trådlösa
nätet, för nya servrar och nya elevdatorer, köp
av effektiva bildbehandlingsmaskiner, köp av
nya servicesystem (t.ex. inlärningsdagbok) och
försök med att använda Pad-datorer i skolarbetet.
Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus
KOULUKALUSTEIDEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIMISOHJELMA MODERNISERINGSPROGRAM FÖR SKOLORNAS INREDNING OCH INLÄRNINGSMILJÖN
Määräraha 2012
Mäntymäen koulu 20 000 €
Kasavuoren koulukeskus 40 000 €
Anslag 2012
Mäntymäen koulu 20 000 €
Kasavuoren koulukeskus 40 000 €
Perustelut
Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden
uusimiseen. Samalla projektin tarkoituksena
on uudistaa oppimisympäristö nykyajan vaatimusten mukaiseksi.
Motiveringar
Anslaget för förnyande av skolornas gamla möblemang. Samtidigt är projektets syfte att modernisera inlärningsmiljön till att motsvara dagens krav.
Ruotsinkielinen koulutoimi –Svenskspråkiga skolförvaltningen
IT –HANKINNAT 2012-2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2012-2013
Määräraha 2012
- Oppilaskoneet ja verkko 80 000 €
- Opettajakoneet 21 000 €
Anslag 2012
- Elevdatorer och nät 80 000 €
- Lärardatorer 21 000 €
Perustelut
Vanhan laitteiston uusiminen, langattoman
Motiveringar
Förnyande av det gamla apparatbeståndet, in167
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
verkon hankkiminen neljään luokkahuoneeseen, usean palvelimen ja muiden palvelimiin
liittyvien varusteiden osto. Videokonferenssilaitteiden osto lukioon liittyen oppimisympäristö- ja kansainvälistymishankkeisiin. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat lukuvuonna 2014, mikä
tarkoittaa sitä että kahdessa luokkahuoneessa
täytyy olla kaikille oppilaille kannettavat tietokoneet varusteinen (60 000 euroa).
GRANKULLA
förskaffande av trådlöst nätverk i fyra klassrum,
köp av flera servrar och annan utrustning i anslutning till servrar. Köp av videokonferensutrustning i gymnasiet i anslutning till Lärmiljö och
internationaliseringsprojekten. Studentskrivningarna görs om inför läsåret 2014 vilket medför
krav på två klassuppsättningar av laptop med
tillbehörig utrustning (60 000 euro).
PULPETTIEN JA SÄILYTYSKAAPPIEN UUSIMINEN LUOKKAHUONEISSA - FÖRNYANDET AV PULPETER OCH UTTJÄNTA FÖRVARINGSSKÅP I KLASSER
Määräraha 2012-2016, per vuosi:
40 000 €
Anslag 2012-2016 per år:
40 000 €
Perustelut
Saneeratut luokkahuoneet kalustetaan ergonomisesti oikeaoppisilla tuoleilla ja pöydillä
opettajille ja oppilaille. Olemassaolevat kalusteet ovat vanhoja ja niissä ei ole säätömahdollisuuksia. Hankitaan myös luokkahuoneisiin
lukittavia säilytyskaappeja.
Motiveringar
De sanerade klassrummen möbleras med ergonomiskt riktiga stolar och bord för lärare och elever. De befintliga möblerna är gamla och har
inga justeringsmöjligheter. Låsbara förvaringsskåp köps till klassrummen.
10 SIVITYSLAUTAKUNTA – BILDINGSNÄMNDEN
BIO GRANI ELOKUVATEATTERIN DIGITALISOIMINEN JA VANHAN KALUSTON OSTO DIGITALISERING AV BIOGRAFEN BIO GRANI OCH KÖP AV DEN GAMLA INREDNINGEN
Määräraha 2012
90 000 €
Anslag 2012
90 000 €
Perustelut
Bio Granin elokuvateatterin digitalisointi ja
kaluston hankinta KHn 26.10.2011 (§ 244)
hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti.
Motiveringar
Digitalisering av biografen BioGrani och köp av
inredning enligt den av STS 26.10.2011 (§ 244)
godkända behovsutredningen.
168
KAUNIAINEN
Investoinnit - Investeringar
GRANKULLA
5. OSAKKEET JA OSUUDET – AKTIER OCH ANDELAR
ILMASTOINFO OY, OSAKEMERKINTÄ - ILMASTOINFO OY, TECKNING AV AKTIER
Määräraha 2012
1 000 €
Anslag 2012
1 000 €
Määrärahavaraus kaupungin merkintä osuudelle perustettavasta yhtiöstä. KH 14.9.2011
Anslagsreservering för stadens teckning av aktier i det bolag som grundas. STS 14.9.2011.
SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY
Määräraha 2012
70 000 €
Anslag 2012
70 000 €
Määrärahavaraus pääkaupunkiseudun henkilöstöpalveluyhtiöön (SEURE) liittymiseksi.
Anslagsreservering för anslutning till huvudstadsregionens bemanningsbolag (SEURE).
169