seensa. hän keksi mitä erilaisimpia tekosyitä.

Transcription

seensa. hän keksi mitä erilaisimpia tekosyitä.
KÖYHÄT
KYYKKYYN
Lasten ja nuorten
urheilemisen hinta
on moninkertaistunut
useissa lajeissa.
Se aiheuttaa masennusta,
lisää eriarvoisuutta ja
tuhoaa unelmia.
MARKO LEMPINEN · Kuvat PETE AARRE-AHTIO
einipoika on masentunut ja vaivautunut. Hän haluaisi itkeä, mutta ei uskalla päästää tunteitaan valloilleen.
Hän pelkää kyynelten satuttavan surun murtamaa äitiään, joka on juuri
ilmoittanut pojalleen jääkiekkoharrastuksen päättymisestä.
Keski-Suomessa asuva yksinhuoltajaäiti on
jo vuosia tehnyt kaikkensa pystyäkseen maksamaan poikansa urheiluharrastuksen kustannukset, jotka ovat alati kasvaneet. Kaksi vuotta aiemmin pojan kiekkoharrastus maksoi
kaikkine kuluineen noin 2 500 euroa vuodessa, mutta nyt kustannukset ovat jo yli 5 000
euroa. Seinä on tullut vastaan.
T
KUSTANNUKSET NOUSSEET
MELKEIN JOKA LAJISSA
Jalkapallo
Kuukaudessa noin 2 000 euroa nettona
tienaava äiti ei pysty millään maksamaan
harrastuksen vaatimia lähes 500 euron
kuukausimaksuja. Äiti on useaan otteeseen pyytänyt pojan isältä apua maksuihin, mutta tämä ei ole halunnut osallistua
niihin. Muiden läheisten tai sukulaisten
puoleen äiti ei ole kehdannut kääntyä. Ulkopuoliset avustusyhdistykset hän on
nähnyt korkeintaan hetkellisinä pelastuskeinoina ja jättänyt siksi tarttumatta niihin.
Itse asiassa äidillä ei ole ollut enää pariin vuoteen varaa harrastusmaksuihin.
Tähän asti hän on pystynyt peittelemään
totuutta korkeakorkoisilla kulutusluotoilla, joita hän on saanut nostettua vaivatta
netistä.
Paineissaan äiti on nähnyt kulutusluotot ainoana ratkaisuna piinalliseen tilanteeseen, vaikka on aavistanut, että niistä
koituu myöhemmin uudenlaisia ongelmia.
Äiti ei ole halunnut joutua tilanteeseen,
jossa joutuisi nostamaan kätensä pystyyn
pojan harrastuksen suhteen. Hän on kokenut, että harrastaminen kuuluu pojan elämän tärkeimpiin asioihin.
Nyt tilanne on lohduton. Äiti ei ole pystynyt selviytymään tuhansien eurojen
suuruisten kulutusluottojen kuukausimaksuista, ja jo kuukausia sitten ne ovat
edenneet perintään. Seuraavaksi maksut
ovat siirtymässä ulosottoon, mikä voi tehdä perheen muusta elämästä pitkäksi aikaa merkittävästi normaalia hankalamman. Pian äidillä ei ole – kiitos mahdollisen maksuhäiriömerkinnän – mahdollisuutta turvautua edes kulutusluottoihin.
Valheessa eläminen on tullut väistämättä
päätepisteeseen.
Äiti itkee. Tuskan tunne on raskas. Hän
pyytää pojaltaan useaan kertaan anteeksi
ja toivoo tämän ymmärtävän tilanteen vakavuuden. Mopoikään ehtinyt poika haluaa lohduttaa äitiään.
»Älä huoli, kyllä minä ymmärrän. Mä
keksin jotain muuta tekemistä. Kyllä me
pärjätään!» poika sanoo.
Hammasta purren poika pidättelee yhä
kyyneleitään ja kiukkuaan. Lohdutusta ja
voimaa teinikiekkoilija saa hyvin tuntemastaan faktasta: hän ei todellakaan ole
Suomessa ainoa lapsi tai nuori, joka joutuu lopettamaan urheiluharrastuksen sen
kalleuden vuoksi.
Hän tietää, ettei ole yksin – ei edes
omassa kaveriporukassaan.
»POIKANI EI
KEHDANNUT KERTOA
SALIBANDYKAVEREILLEEN
OIKEAA SYYTÄ LOPETTAMISEENSA. HÄN KEKSI MITÄ
ERILAISIMPIA TEKOSYITÄ.»
»Perinteinen seuroissa tapahtuva junioriurheilu on kallistunut niin paljon,
että edes keskiluokkaan kuuluvilla vanhemmilla ei ole pian varaa siihen. Totta
puhuen jotkin lajit ovat jo eliitin yksinoikeus», liikuntasosiologian professori
Hannu Itkonen lataa.
Itkosen mukaan suomalaisista on jo
tehty kahden kerroksen väkeä urheilulajien suhteen.
»Vanhempien sosioekonominen tausta
vaikuttaa siihen, mitä lajeja heidän lapsensa harrastavat. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei todellakaan ole samaa mahdollisuutta. Puhutaan äärimmäisen suuresta
yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon olisi jo pakko puuttua.»
Raadollinen totuus paljastuu Urheilusanomien tekemästä laajasta hintaselvityksestä. Selvitimme 13 urheilulajin tämänhetkiset kustannukset viidessä kaupungissa eri puolilla Suomea. Kyselytutkimus tehtiin 10- ja 14-vuotiaiden tyttöjen
ja poikien urheiluharrastuksia pyörittävil-
rjen todellisuudesta saatu esimerkkitapaus on karu, mutta ei
yllättävä. Useimpien lajien kustannukset ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet dramaattisesti,
eikä suurella osalla perheistä ole
enää varaa niihin. Yhä useammat
lapset ja nuoret eivät pysty harrastamaan
omaa suosikkilajiaan urheiluseuroissa.
A
223
10 000
9 000
10 134 €
10 343 €
11 000 euroa / vuosi
178
SM-TASOLLA URHEILEVIEN NUORTEN KULUT
JA TREENIMÄÄRÄT OVAT KASVANEET RAJUSTI
KYMMENEN KAUDEN HINTA
11–14-vuotiaiden SM-tason kilpaurheilijoiden kokonaiskustannusten
ja harjoittelumäärän muutos aikavälillä 2001–2012
Arvio kilpaurheilijoiden kokonaiskuluista lajeittain 2001–2012
Vuoden kustannukset 2001
257
209
274
6 621 €
6 596 €
8 000
Yleisurheilu
2001
2012
–
11 124 €
6–10 v.
2001
2012
738 €
1 360 €
Kilpaurheilu
11–14 v.
6 749 €
9 845 €
11–14 v.
1 325 €
2 231 €
15–18 v.
10 532 €
17 731 €
15–18 v.
1 916 €
3 424 €
2001
2012
2001
2012
6–10 v.
1 630 €
3 153 €
6–10 v.
1 052 €
2 153 €
11–14 v.
2 817 €
7 294 €
11–14 v.
2 231 €
3 612 €
15–18 v.
4 983 €
9 961 €
15–18 v.
2 554 €
6 087 €
2001
2012
6–10 v.
1 588 €
2 620 €
6–10 v.
11–14 v.
2 390 €
4 682 €
15–18 v.
3 761 €
12 697 €
11–14 v
15–18 v
6 000
Uinti
Tanssi
6–10 v
7 000
5 000
4 642 €
Koripallo
Jääkiekko
Hiihto
2001
2012
664 €
2 117 €
11–14 v.
1 539 €
4 398 €
15–18 v.
1 968 €
5 049 €
4 207 €
4 000
3 068 €
3 000
Salibandy
2001
2012
6–10 v.
2 252 €
1 904 €
6–10 v.
11–14 v.
3 005 €
4 540 €
15–18 v.
7 389 €
9 241 €
2001
2012
6–10 v.
4 107 €
4 919 €
6–10 v.
11–14 v.
5 089 €
7 052 €
15–18 v.
6 735 €
9 196 €
2001
2012
–
1 388 €
11–14 v.
1 217 €
2 388 €
15–18 v.
1 892 €
3 517 €
2001
2012
474 €
–
11–14 v.
1 360 €
1 821 €
15–18 v.
1 846 €
2 725 €
2 000
1 495 €
Pesäpallo
Taitoluistelu
2 440 €
2 646 €
2 109 €
1 075 €
1 586 €
1 000
926 €
828 €
Harrasteliikunta
6–10 v
0
11–14 v
2001
LÄHDE: KARI PURONAHON TUTKIMUS, VALTION LIIKUNTANEUVOSTO · KUVITUKSET: GRAPHIC NEWS
2012
15–18 v
11 000
/
i
että tilanne aiheutti noloutta», Salminen
tietää.
»Poikani ei kehdannut kertoa salibandykavereilleen oikeaa syytä lopettamiseensa. Tiedän hänen keksineen mitä erilaisimpia tekosyitä sille asialle. Tämä harmittaa tosi paljon näin jälkikäteenkin.»
Äiti näki ilmassa pahaenteisiä merkkejä.
»Poikani ei tuntunut keksivän uutta sisältöä vapaa-ajan elämäänsä. Mieleeni tuli
kaikenlaisia ajatuksia siitä, mihin tämä
kaikki vielä johtaa. Siksi en missään vaiheessa luovuttanut, vaan päätin jatkaa
taistelua. Haravoin netistä päivittäin avustusjärjestöjen yhteystietoja ja lähetin niihin avustushakemuksia.»
Sitkeys palkittiin. Kun pojan salibandyharrastuksen päättymisestä oli kulunut
puolisen vuotta, perheiden harrastustoiminnan tukemiseen erikoistuneesta Hope
ry:stä soitettiin Salmiselle. Hänelle myönnettiin muutaman sadan euron suuruinen
vuosiavustus.
heilullisuutta ja ennen kaikkea paljon kavereita», Salminen sanoo.
Äidin mahdollisuudet loppuivat, sillä
myös hänen toinen poikansa harrastaa
salibandya ja tytär puolestaan tanssiurheilua.
»Tein pitkään kaikkeni mahdollistaakseni jokaisen lapseni samanaikaisen harrastamisen. Mutta koska en saanut ulkopuolelta tarpeeksi tukea, mahdollisuuteni
yksinkertaisesti loppuivat. Kymmenessä
vuodessa salibandyn vuosittaiset
kustannukset olivat ainakin
tuplaantuneet. Vaikka miten kipeää teki, muita vaihtoehtoja ei
ollut.»
Harrastuksen päättyminen
vaikutti äidin mukaan heti negatiivisesti pojan käyttäytymiseen.
»Se oli totta kai kova paikka pojalle. Hän oli usein alakuloinen, eikä
elämänliekki palanut parhaalla tavalla. Keskittyminen elämän erilaisiin
asioihin hankaloitui myös sen vuoksi,
sesti lasten ja nuorten liikkumattomuuteen, siihen kaikista suurimpaan tulevaisuuden uhkaamme», Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen
linjaa.
n vuosi 2014. Kolmen lapsen
pääkaupunkilaisperheessä ei
ikävöidä päivää, jolloin 15-vuotiaan pojan salibandyharrastus
päättyi taloudellisista syistä.
Asiasta ilmoittaminen oli mitä
raskain paikka perheen yksinhuoltajaäidille Mervi Salmiselle.
»Kyllä siinä itkua puolin ja toisin
väännettiin», hän kertoo.
Vanhin poika oli ehtinyt harrastaa salibandya jo kymmenisen vuotta. Äidin mukaan
harrastus oli hänelle kaikki
kaikessa, yksi elämän tärkeimmistä asioista.
»Salibandy toi poikani
elämään tavoitteellisuutta, ur-
O
5 289 €
Yleisurheilu
3 503 €
Uinti
Koripallo
103 113
1 484 €
3 629 €
3 922 €
Voimistelu *
103
2 437 €
1 325 €
Jalkapallo
147
1 539 €
1 378 €
Taitoluistelu
57 593
Uinti
42 833
Ratsastus
42 719
Koripallo
34 275
Jalkapallo
34 122
143
1 360 €
Hiihto
2 231 €
137
198
235
2 635 €
125
202
1 217 €
Jääkiekko
79 491
212
207
3 005 €
2 389 €
2 817 €
3 318 €
84 471
Maastohiihto
116
137
Taitoluistelu
209
0
Tanssi
3 195 €
2 706 €
86 987
Tanssi
1 000
Ratsastus
1 378 €
15–18 v.
220
5 089 €
4 000
2 000
11–14 v.
XXX Harjoituskertoja / vuosi
5 694 €
252
5 000
138
Jääkiekko
Vuoden kustannukset 2012
7 431 €
6 749 €
7 000 173
3 000
1 856 €
7 541 €
Ratsastus
6–10 v.
950 €
Näin kustannukset ovat kasvaneet
eri ikäluokissa. Keskiarvot
vasemmalla esitetyistä 11 lajista.
Kulut yhteensä, euroa
8 000
6 000
le seuroille Helsingissä, Lahdessa, Kuopiossa, Vaasassa ja Rovaniemellä.
Lopputulos tukee valtion liikuntaneuvoston vuosi sitten julkaisemaa harrastusten hintatutkimusta, jonka mukaan sekä
kilpa- että harrasteurheilun maksut ovat
kaksin- tai kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Valtion liikuntaneuvoston julkaisema
ja Kari Puronahon toteuttama tutkimus
kertoo kylmääviä lukuja SM-tasolla kilpailevien nuorten harrastusten hinnoista.
Esimerkiksi jääkiekon kustannukset ovat
nousseet 2 500 eurosta (vuonna 2001)
7 500 euroon (vuonna 2012). Hurjia kulujen nousut ovat olleet myös jalkapallossa
(1 400:sta 5 700 euroon), yleisurheilussa
(1 300:sta 5 300 euroon), hiihdossa
(3 000:sta 6 600 euroon) ja monissa muissa lajeissa.
Kustannukset ovat kasvaneet reippaasti
kaikissa ikäluokissa, mutta suorastaan räjähdysmäisesti 15–18-vuotiaiden kilpaurheilussa. Tässä ikäluokassa vuosi hiihtoa
voi maksaa jo 9 200 euroa! Kyse ei ole
normaalista inflaatiosta, vaan rahan arvon
muuttumisen vaikutus on huomioitu liikuntaneuvoston tutkimuksen luvuissa.
Suomalaisten mediaanipalkka on vajaat
3 000 euroa kuukaudessa bruttona eli
noin 2 000 euroa nettona. Kahden työssä
käyvän vanhemman talouksissa harrastusmaksuista selviäminen on luonnollisesti helpompaa kuin yksinhuoltajaperheissä, mutta miten monella perheellä on
oikeasti varaa sijoittaa esimerkiksi 300–
500 euroa kuukaudessa pelkästään yhden
lapsen saati sitten moninkertaisesti useamman lapsen harrastukseen?
Vanhemmilla menee säännöllisesti rahaa myös lasten muihin välttämättömiin
menoihin, joten on syytä kysyä: tuhoaako
hintojen huimaava kasvukehitys suomalaisen urheilun perustan tulevaisuudessa?
Urheilusanomien kyselytutkimuksessa
kalleimmiksi lajeiksi erottuivat odotetusti
kilparatsastus, taitoluistelu ja jääkiekko.
Kilparatsastus voi maksaa 14-vuotiaan
vanhemmille peräti 28 000 euroa vuodessa. Taitoluistelussa kustannukset ovat lähes kymppitonnin ja lätkässäkin noin
kuusituhatta. Kyse on pakollisten maksujen sekä väline- ja matkakulujen muodostamasta yhteissummasta.
Hintojen kasvu selittyy osittain liikuntapaikkamaksujen kallistumisella ja harjoitusmäärien lisääntymisellä, mutta samaan aikaan myös urheiluvälineiden hinnat ja matkakulut ovat kasvaneet merkittävästi. Jos kehitys jatkuu samaa tahtia,
kilpailullinen jääkiekon junioriharrastus
maksaa kymmenen vuoden päästä jo käsittämättömät 23 000 euroa kaudessa.
»Lasten ja nuorten urheilulajien hintojen nousu on erittäin huolestuttavaa. Kyse
on totta kai suuresta yhteiskunnallisesta
ongelmasta, joka lisäksi vaikuttaa keskei-
2012
6–10 v.
Näin kilpaurheilun harrastamisen keskimääräiset kustannukset muuttuivat
eri lajeissa vuodesta 2001 vuoteen 2012.
KASVU ERI IKÄLUOKISSA
2001
Salibandy
Pesäpallo
Yleisurheilu
29 750
Pesäpallo
19 196
Salibandy
* 2012 luvuissa mukana myös telinevoimistelu.
9 994
LÄHDE: KARI PURONAHON TUTKIMUS, VALTION LIIKUNTANEUVOSTO · KUVITUKSET: GRAPHIC NEWS
14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
650
400
400
650
14v.
10v. 14v.
SALIBANDY
VOIMISTELU
UINTI
HIIHTO
YLEISURHEILU
GOLF
RATSASTUS
TAITOLUISTELU
PESÄPALLO
(HNMKY)
(Tapanilan Erä)
(VSH)
(Simmis)
(Pakilan Veto)
(HKV)
(Helsingin Golfklubi)
(Keskustalli)
(Taitoluisteluklubi)
(Roihu)
9000
6400
10v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
SALIBANDY
VOIMISTELU
UINTI
HIIHTO
YLEISURHEILU
GOLF
RATSASTUS
(Namika Lahti, SB-Girls)
(PHSB)
( Viipurin Reipas)
(LaUS)
(Lahden HS)
(Lahden Ahkera)
(Lahden Golf)
(Lahden Ratsastajat)
Kuopio
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
1800
600
1100
10v. 14v.
1100
14v.
600
10v. 14v.
1800
10v.
1230
800
1230
600
880
14v.
600
10v.
1400
1400
3000
3500
3500
2200
14v.
1800
14v.
1000
10v.
1
0
400
1000
200
14v.
1200
900
9000
4500
10v.
SALIBANDY
3000
10v. 14v.
1000
200
200
14v.
830
1200
10v.
500
1200
900
480
10v. 14v.
10v. 14v.
PESÄPALLO
(LMV)
13000
3000
14v.
KORIPALLO
(Kuopion Linkki)
700
10v.
900
480
840
600
10v. 14v.
(Puijo Wolley)
600
1100
14v.
LENTOPALLO
(KuPS, Pallokissat)
1800
3000
10v.
840
600
900
10v. 14v.
JALKAPALLO
400
1000
14v.
800
2600
1200
2000
10v.
(KalPa)
350
10v. 14v.
JÄÄKIEKKO
350
650
14v.
600
1200
1000
10v.
1500
3000
2000
3000
10v. 14v.
(LTL)
5000
4000
1300
900
10v. 14v.
TAITOLUISTELU
28000
25000
5500
600
550
10v. 14v.
KORIPALLO
(Salpis, Kimmo Volley)
600
1800
1800
10v. 14v.
700
700
700
820
1800
2200
2200
920
1500
820
14v.
1170
10v.
650
2300
640
2300
1600
640
14v.
520
10v.
800
3000
1800
1500
1200
1200
300
1200
300
650
450
800
500
1000
1410
1610
14v.
LENTOPALLO
(Kuusysi)
10v.
14v.
1 245
10v. 14v.
1010
1210
740
680
1200
14v.
JALKAPALLO
600
10v.
1860
2800
10v. 14v.
JÄÄKIEKKO
(Pelicans 2000, Kiekkoreipas)
1 245
14v.
610
1170
10v.
630
700
14v.
600
14v.
520
10v.
740
1000
1200
900
2200
2500
1500
2000
2400
3000
1000
14v.
KORIPALLO
(PuMa Volley)
9000
1400
1700
4000
2000
10v.
400
600
1000
10v. 14v.
LENTOPALLO
(MPS, HJK)
4000
5000
5000
3500
3500
1800
1800
14v.
1800
2560
10v.
1610
14v.
1600
10v.
1000
2000
2000
14v.
2560
3500
10v.
600
600
10v. 14v.
800
1600
3000
600
14v.
300
10v.
7000
1000
10v.
1700
1700
1300
1900
2000
10v. 14v.
7000
1000
14v.
1710
10v.
1050
1050
1850
800
10v. 14v.
1610
1860
14v.
1400
2000
3000
10v.
707
677
10v. 14v.
K
4800
Lahti
14v.
JALKAPALLO
1000
1600
10v.
1000
1200
10v. 14v.
3100
Tytöt, kilpa
300
600
14v.
JÄÄKIEKKO
(PiTa, HIFK, Blues)
753
1600
800
650
1000
2000
Tytöt, harraste
Pojat, kilpa
2000
2500
1900
2000
10v.
Pojat, harraste
3500
4000
2300
3000
2400
4000
10v.
14v.
10v. 14v.
VOIMISTELU
UINTI
HIIHTO
YLEISURHEILU
GOLF
RATSASTUS
TAITOLUISTELU
PESÄPALLO
(KRV)
(KuUS)
(Puijon HS)
(Kuopion Reipas)
(Tarinagolf)
(KuoR)
(Luisteluseura ry)
(SiiPe)
(Welhot)
Vaasa
(Sport)
(Vasama)
(Salama)
(SB Vaasa)
(pojat Telinetaiturit,
tytöt Vasamattaret)
(VUS)
(Vaasan hiihtäjät)
(Vasama)
(Vaasan Golf)
10v. 14v.
14v.
800
10v.
750
14v.
10v. 14v.
TAITOLUISTELU
PESÄPALLO
(VaaRat)
(muodostelmaluistelu,
Wasa Team Skaters)
(Vaasan Maila)
25000
14v.
(RNMKY)
10v.
14v.
10v. 14v.
SALIBANDY
(RSB-Team)
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
10v. 14v.
14v.
3900
10v. 14v.
10v. 14v.
10v. 14v.
10v.
14v.
500
500
500
490
10v. 14v.
500
14v.
1500
10v.
1270
2500
1900
1900
1300
10v.
600
490
1150
700
850
1150
700
850
2500
600
2500
2000
10v.
600
14v.
450
10v.
600
2550
2550
1800
1800
950
950
950
510
510
510
680
510
570
1000
1000
10v. 14v.
KORIPALLO
2500
10v.
1270
3900
(NaPa)
1000
1800
10v. 14v.
LENTOPALLO
(RoPS)
1000
14v.
850
10v.
JALKAPALLO
(RoKi)
2500
10v. 14v.
800
800
14v.
JÄÄKIEKKO
600
10v.
830
850
10v. 14v.
700
900
14v.
900
10v.
500
500
1100
2000
800
2000
3000
1200
3000
4000
3500
12000
5000
1000
10v.
RATSASTUS
25000
Rovaniemi
750
1200
10v. 14v.
800
900
10v. 14v.
GOLF
750
1100
14v.
YLEISURHEILU
1200
10v.
1500
1500
1500
400
10v. 14v.
750
14v.
800
10v.
900
900
1700
10v. 14v.
HIIHTO
800
14v.
UINTI
2000
2200
10v.
1700
3200
10v. 14v.
455
14v.
655
10v.
455
1000
14v.
330
10v.
VOIMISTELU
2000
2200
10v. 14v.
1600
1100
350
950
525
10v. 14v.
800
14v.
SALIBANDY
800
10v.
350
10v. 14v.
700
650
450
650
14v.
KORIPALLO
400
700
10v.
650
10v. 14v.
450
700
14v.
LENTOPALLO
1000
1500
2600
(VPS-j)
10v.
400
1500
10v. 14v.
330
820
14v.
JALKAPALLO
650
10v.
400
800
10v. 14v.
400
700
14v.
JÄÄKIEKKO
400
700
10v.
1000
2200
1300
2200
600
1000
1200
1500
2000
1500
3000
2300
4000
2300
3800
5000
500
1000
ja lapsiemme kehityksen kannalta
erittäin tärkeä asia», Nieminen näkee.
»Liikuntapaikkamaksut ovat monissa paikoissa suurin kuluerä vuositasolla, ja tässä kohdin kuntapäättäjien olisi syytä miettiä, mikä on yhteiskunnallisesti järkevintä – tukea seuroja nykyistä enemmän olosuhdemaksuissa ja tinkiä muusta vai antaa harrastajien määrän pudota. Samaan aikaan lajiliittojen olisi syytä pohtia
sääntöjään. Onko esimerkiksi jääkiekossa järkevää, että kymmenvuotias
poika pelaa 200 euroa maksavalla
komposiittimailalla 50–100 euroa
maksavan puumailan sijaan?»
Bluesin B-junioreiden valmentajan
Niko Marttilan mielestä jääkiekkojunioreilla menee liikaa rahaa pelimatkoihin. Hänen joukkueensa pelaajien
vuosittaiset kustannukset ovat 5 500
euroa, vaikka jäävuorot maksavat vain
kymmenen euroa per tunti.
»B-juniorit pelaavat vuositasolla
liikaa. Riittäisi, että pelejä olisi vain
viikonloppuisin. Tällöin heillä jäisi arkena aikaa keskittyä paitsi koulunkäyntiin myös harjoitteluun – ja matkakulut putoaisivat selvästi.»
Kustannusten kasvu ja lisääntyvät
harjoitusmäärät karsivat viimeistään
teini-iässä monet urheilun harrastajat. Tilalle pitäisi löytää halpa ja mielekäs vaihtoehto, muuten Suomen
nuoret toivot jäävät helposti sohvaperunoiksi.
Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumattomuus on jo nyt valtava ongelma. Vuositasolla se maksaa varovaisenkin arvion mukaan noin kaksi miljardia euroa yhteiskunnalle.
»Nyt on korkea aika herätä tekemään harrastusten hintapolitiikalle
jotain. Pitäisi miettiä, missä määrin
urheilun tavoitteellisuus on enää järkevää tai pakollista. Entä jos vain kokoonnuttaisiin muutaman kerran viikossa kunnan ylläpitämään liikuntapaikkaan pelaamaan esimerkiksi lätkää tai koripalloa, ja nautittaisiin pelaamisesta ja urheilusta sellaisenaan?» professori Hannu Itkonen
kysyy.
»Seuratoiminnan rinnalle pitäisi
joka tapauksessa löytää vaihtoehto, joka palvelee jokaista lasta ja nuorta. Jokaisen on voitava harrastaa mieleistään lajia, ainakin jollain tavalla. Tämän vuoksi ehdotan, että opetusministeriö perustaisi työryhmän tekemään strategian kuntien liikuntapaikkamaksujen uudistamiseksi.»
Yksi työryhmä ei ongelmaa ratkaise. Jokainen urheiluihminen voi pysähtyä ja miettiä, mitä voisi itse tehdä,
jotta innokkaat lapset ja nuoret saisivat harrastaa urheilua.
5000
300
600
5600
5000
1000
Helsinki
ari Puronaho laski valtion liikuntaneuvoston julkaisemassa
tutkimuksessa, että yhden pojan
kilpailulliseen lätkäharrastukseen upposi noin 86 000 euroa
kymmenen vuoden aikana 2001–
2012. Jos kehitys jatkuu, kilpaurheilu lajissa maksaa kymmenen seuraavan vuoden aikana reilusti yli 100 000
euroa. Onko touhussa enää mitään järkeä?
Jääkiekko on Suomen suosituin yleisölaji, mutta tätä menoa sillä on suuria vaikeuksia saada massoittain junioreita mukaan. A-maajoukkueen entinen päävalmentaja Jukka Jalonen on tilanteesta erittäin huolissaan.
»Jääkiekon kalleus on iso ongelma. Se
on lajin suurin uhka tällä hetkellä, ei kahta
kysymystäkään», nykyään alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta luotsaava Jalonen
painottaa.
»Kun ylipäätään puhutaan junioriurheilun harrastusten hinnoista, tilanne
alkaa jo olla katastrofaalinen. Ei tässä ole
kohta enää kenelläkään varaa laittaa lapsia seuratoimintaan.»
Miljoonan euron kysymys on, mitä tehdä ongelmalle. Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen sysää vastuuta sekä kunnille että lajiliitoille.
»Laadukkaan valmennuksen määrä
seuratoiminnassa on viime vuosina
selvästi kasvanut ja sitä myötä kustannukset ovat kasvaneet. En kuitenkaan tinkisi valmennuksen
laadusta, koska se on urheilumme
KUSTANNUKSET
KUSTANNUKS
KAUPUNGEITTAIN JA LAJEITTAIN
5000
LASTEN JA NUORTEN URHEILUHARRASTUSTEN VUOSITTAISET
ongelma, että heillä ei useinkaan ole vielä
sponsoreita. Näytöt annetaan vasta myöhemmin», Mikkola tietää.
»LAPSEN HARRASTUKSEN
PUOLESTA TAISTELEMINEN ON
TÄRKEÄÄ. MONET PÄÄSEVÄT
HARRASTUKSESSA PAKOON
KOULUKIUSAAMISTA.»
5000
aikana.
Hyvä esimerkki on salibandyseura Tapanilan Erä, jossa 14-vuotiaiden poikien
kilpajoukkueen maksut ovat noin 1 900
euroa vuodessa, kun taas samanikäisten
tyttöjen kuluvat nousevat 3 000 euroon.
Yllättävä ero selittyy sillä, että Erän tyttöjoukkueessa on vähemmän harrastajia
kuin poikien vastaavassa ryhmässä.
Alueellisiakin eroja on. Jääkiekon pelaaminen maksaa 14-vuotiaalle Helsingissä tai Lahdessa 5 000–6 000 euroa, kun
taas samanikäiset rovaniemeläispojat selviävät runsaalla 1 000 eurolla. Lahdessa
salibandya voi kilpatasolla harrastaa noin
800 eurolla, mutta Kuopiossa hinnat ovat
jo lähes puolta kalliimmat.
Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, golf ei
ole ainakaan varhaisemmissa junioreissa
erityisen kallis harrastus. Lahdessa alle
1000
H
400
0
800
8
V
arrastusten vuosimaksuihin
vaikuttavat monet seikat – esimerkiksi se, kuinka paljon palloilujoukkueessa on pelaajia.
Tai se, montako kertaa teiniikää lähestyvä kilpauimari
tai -hiihtäjä kilpailee vuoden
14-vuotias selviää noin 800 eurolla, josta
pakollisten välinehankintojen osuus on
300 euroa. Kilpailukulut voivat nostaa kokonaispotin 1 500 euroon.
»Pidän hintaa vähintäänkin kohtuullisena, sillä hintaan sisältyy säännöllinen
fysiikka- ja tekniikkavalmennus», kertoo
Mikko Verto, jonka Kalle-poika harrastaa
lajia Lahden Golfissa.
Kyselyn lajeista ratsastuksessa kulut
voivat vaihdella kaikkein eniten. Perusharrastaja, joka käy vain ratsastustunneilla ja hankkii välttämättömät varusteet,
selviää usein 750–1 500 eurolla, mutta
kilparatsastus on vain harvojen perheiden
herkkua. Omalla tai vuokrahevosella tosissaan kilpailevan nuoren vuosikustannukset nousevat jopa yli 25 000 euron.
»Mitenkö meillä on varaa tyttäremme
25 000 euroa maksavaan kouluratsastusharrastuksen? No, olen siitä onnellisessa asemassa, että pystyn huolehtimaan maksuista yrityksestäni
nostamilla tuloilla», rovaniemeläinen Kirsi Mikkola kertoo.
»Se kuitenkin tarkoittaa, että
koko perheemme omistautuu
täysin tyttären harrastukselle.
Miltei kaikki mahdollinen menee
hevosharrastukseen, ja muusta on
sitten tingittävä. Juuri tuossa laskin,
että näillä ratsastuksen vuosimenoilla
perheemme tekisi viisi luksusluokan
Thaimaan-matkaa. Reissuun ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä.»
Ratsastusharrastuksessa suurin menoerä on luonnollisesti hevonen, johon
voi upota helposti noin 15 000 euroa
vuodessa.
»Alle 14-vuotiaiden kohdalla on vielä se
1700
uonna 2009 perustetun Hopen
kautta elintärkeää avustusta on
saanut myös nimettömänä pysyttelevä helsinkiläisopettaja, jonka
poika pelaa jääkiekkoa.
»Lapsen harrastuksen puolesta taisteleminen on tärkeää monestakin syystä. Yksi tärkeimmistä on
koulukiusaaminen, jota monet pääsevät
nimenomaan vapaa-ajan harrastuksessa
pakoon», hän sanoo.
»Jos vapaa-ajan rakas harrastus viedään koulukiusatulta pois, hän mitä ilmeisimmin syrjäytyy – ja nopeasti. Koulukiusattuja tässä maassa riittää, joten harrastusten kallistumisen uhkakuvat ovat
tässäkin mielessä rajut», opettaja kertoo.
»Ammatissani olen myös nähnyt, että
harrastus on usein paras tapa pitää lapsen
kouluintoa yllä. Harrastus tuo lapsille monia sellaisia itseluottamuksen kannalta
tärkeitä asioita, joita he eivät koulussa
saa.»
Opettaja kertoo useista tapauksista,
joissa nuorten harrastaminen on päättynyt vanhempien varojen puutteeseen.
»Kun nuoren harrastus on tästä syystä
päättynyt, vaikutukset ovat poikkeuksetta
sä, että yhä useamman perheen varat eivät
riitä enää lasten harrastuksiin, vaikka mitä tekisi. Tämä on tuonut mukanaan myös
kielteisiä lieveilmiöitä», Hostila kertoo.
»Useat tuntevat voimakasta häpeää,
kun varat eivät enää riitä lapsen urheiluharrastukseen. Kaikki eivät tämän vuoksi
kehtaa turvautua edes ulkopuolisiin avuntarjoajiin, vaan nostavat pikavippejä tai
kulutusluottoja netistä. Tiedossa on tapauksia, joissa tämä on aiheuttanut entistä suurempaa ahdinkoa perheelle.»
olleet negatiiviset. Nuoret ovat masentuneet ja heidän keskittymisensä on alkanut
suuntautua vääriin asioihin.»
»Harrastusten kalleus on yleinen puheenaihe oppilaiden vanhempien kanssa,
ja tietysti myös oman poikani lätkäjoukkueen tilaisuuksissa. Maksujen kohdalla
puhutaan usein lähinnä jäsenmaksuista
sekä matka- ja varustekuluista, mutta esimerkiksi bensakulut unohdetaan. Olen
yksinhuoltajaäiti, enkä saa pojan isältä
mitään rahallista tukea. Tämän vuoksi
tarvitsen oman auton, jotta voin kuskata
poikaa harjoituksiin. Hän ei jaksaisi kantaa painavaa varustekassia yksin linjaautossa.»
Etelä-Suomessa taitoluistelua harrastavan, teini-ikää lähestyvän tytön äiti puolestaan joutuu tekemään kahta työtä saadakseen lajin kalliit maksut kokoon. Sekään ei kuitenkaan riitä.
»Ilman Hopen tukea tyttäreni ei pystyisi jatkamaan luistelua. On erittäin hienoa,
että löytyy yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä,
jotka lahjoittavat varojaan erilaisten avustusjärjestöjen kuten Hopen käyttöön», äiti
kiittelee.
»Meidän seurassammekin on nähty
useita tyttöjä, jotka ovat joutuneet lopettamaan harrastuksen sen kalleuden vuoksi.»
Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina
Hostila tietää tämän tosiasian turhankin
hyvin. Hope on tukenut vähävaraisten
perheiden harrastustoimintaa nyt runsaat
kaksi vuotta ja sinä aikana avustushakemusten määrä on yli tuplaantunut.
»Omien lasten harrastus koetaan tärkeäksi, moni tinkii siitä viimeiseksi. Se on
hienoa. Koko ajan on kuitenkin nähtävis-
450
»Hopen ansiosta myös vanhimman poikani salibandyharrastus alkoi hiljattain
uudestaan. Samalla ilo on palannut hänen
elämäänsä. On vaikea edes kuvailla, kuinka onnellinen olen tästä», Salminen korostaa.
»Näen, että monesta muusta asiasta voi
tinkiä, mutta ei sittenkään asioista, jotka
ovat lapsen kehittymisen kannalta elintärkeitä – kuten lapselle rakkaasta harrastuksesta.»
10v. 14v.
VOIMISTELU
UINTI
HIIHTO
YLEISURHEILU
GOLF
RATSASTUS
TAITOLUISTELU
PESÄPALLO
(Taipumattomat)
(RoiUS)
(Ounasvaaran HS)
(Santasport)
(Arctic Golf)
(Urheiluratsastajat)
(RTL)
(Napa Pesis)