Piiska 2 2014.pdf - Pohjois

Piiska 2/2014
PIISKA
2/2014
1
Piiska 2/2014
Julkaisija
Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n
Pohjois-Suomen Piiri ry
Piiska 2/2014
Päätoimittajalta
Sisälmys
3 Päätoimittajalta
4 Liittohallituksen kuulumiset
5 Puheenjohtajalla on asiaa
6 Kutsu Liittokokoukseen
7 Koulukiusaaminen jättää arvet
8 Opiskeluvinkkejä ykkösille, kakkosille ja
kolmosille
10 Hauskaa tekemistä ja uusia kavereita
tapahtumilta
11 Täydellinen nuoruus?
12 Horoskoopit
13 Opetusteknologia - askel kohti
edistystä vai kompastuskivi
14 Kahvikone Kajaanista kirjoittaa
15 Levyarvostelut
15 Mokapalsta
Päätoimittaja
Kamilla Rajander
[email protected]
Taittaja
Kamilla Rajander
Avustava taitto-ohjelmistokonsultti
Saku Virtanen
Kansikuva
Petteri Hentilä
Paino
Erweko OY
Ilmestyminen
Kolmesta neljään numeroa vuoden
2014 aikana
Piirihallitus vuonna 2014
Taneli Kastikainen (puheenjohtaja)
Veera Petäsnoro (varapuheenjohtaja)
Lotta Keränen
Julia Kittilä
Saku Virtanen
Lauri Aine
Antti Jaakkola Aguilera
Julius Norrena
Jere Penttilä
Kamilla Rajander
Hannes Torppa (piirikummi)
2
Syksyn ihanuus
K
esäloma on vaihtunut syyslukukauden
alkamiseen, ja meille lukiolaisille se tarkoittaa taas aherrusta kurssien ja uusien asioiden oppimisen parissa. Minä ainakaan en olisi
pistänyt pahakseni, vaikka kesäloma olisi jatkunut
vielä, mutta toisaalta syksyn saapuminenkin on
ihan mukavaa, sillä pidän syksystä vuodenaikana.
Voisin jopa sanoa rakastavani syksyä!
Miksikö rakastan syksyä?
Tiedän, että kuulostaa oikein kliseeltä,
mutta vastaanpa silti, että pimeät syysillat tuoksukynttilöiden valossa, mukillinen ihanaa laventeli- tai greippiteetä, pinkit villasukat varpaita
lämmittämässä ja pehmoinen huopa ympärillä
kirjaa lukiessa vievät ajatukset pois työntäyteisestä arjesta eivätkä saa haikailemaan myös niin
ihanien kesäiltojen perään.
Nautin myös siitä, että kylminä
syysaamuina saan kaivaa kaapista ihanan violetin
piponi, äitini neulomat lapaset ja syystakkini ja
tallustella syksyiset korolliset nilkkurit jalassa ohi
värikkäiden lehtien koristelemien puiden.
Edes sateinen sää syksyllä ei haittaa
minua, sillä se on yksi niistä asioista, joista pidän
eniten syksyssä. En osaa sanoa tarkkaa syytä,
mutta sateinen sää rauhoittaa minua.
Muistan pari vuotta sitten lukion ensimmäisellä koeviikollani, kuinka Suomen syys näytti
sateisen puolensa. Kun kävelin vajaan puolen tunnin kestävän koulumatkani tulevaa kurssikoetta
samalla miettien, niin taivaalta ropisseet vesipisarat saivat stressaantuneen oloni rauhallisemmaksi.
Saman huomasin myös tänä syksynä:
oloni oli heti paljon virkeämpi, kun sattumalta
sadekuuro yllätti minut, kun olin kahvilassa viettämäni hyppytunnin jälkeen palaamassa takaisin
koululle ruotsin tuntia varten.
Yleensä olen syksyisin muutenkin täynnä
energiaa levätyn kesäloman jälkeen, vaikka
aloitankin viikkojen laskemisen syyslomaan jo heti
kesäloman jälkeen (- enää noin seitsemän viikkoa
syyslomaan!)
Tämä alkusyksy on itselleni kuitenkin
paljon kiireisempi kuin aikaisempi. Lapsuudessani
pimeinä syysiltoina lukemani The Babysitter’s
3
Club -kirjat ovat vaihtuneet lukion ruotsin kertauskirjaan, ja ylioppilaskirjoitukset häämöttävät
muutaman kalenterisivun kääntämisen päässä.
Vielä viimeiset kertauskurssit, ja sitten on aika
näyttää tiedot ja taidot, joita vuosien aikana
pääkoppaan on tarttunut.
Omaa kirjoituksiin valmistautumistani on
kuitenkin helpottanut se, että vuotta vanhemmat
kaverini ovat jakaneet minulle omia vinkkejään
selvitä kirjoitusurakastaan.
Sen vuoksi Piiskan toimituksessa
päätimme kerätä tähän numeroon opiskeluvinkkejä vanhemmilta opiskelijoilta nuoremmille;
nykyiset kakkoset kertovat uusille ykkösille, mitä
itse olisivat halunneet tientää vuosi sitten ja niin
edelleen. Jutun pääset lukemaan sivulta 8.
Tässä lehdessä on myös muun muassa jutut tekniikan käytöstä opetuksesta (s.
13), koulukiusaamisesta (s. 7) sekä oman tien
löytämisestä (s. 11). Ja mitä olisikaan Piiska ilman horoskooppeja? Sivulta 12 pääset lukemaan,
mitä juuri Sinun horoskooppimerkillesi on luvassa
tulevana syksynä.
Oikein mukavaa ja antoisaa kouluvuotta
sekä mukavia lukuhetkiä Piiskan parissa!
Kamilla Rajander,
Piiskan päätoimittaja
Piiska 2/2014
Liittohallituksen
kuulumiset
P
Abeilla on edessä myös kirjoitukset, suurella osalla ne alkaa jo luultavasti heti syksyllä ja
jatkuu ensi keväänä. Abivuosi kuitenkin on yleensä
opintojen puolesta rennoin jos kursseja on kertynyt edes 60 kahtena edellisenä vuonna. Silti
viimeiset syventävät ja soveltavat kurssit kannattaa opiskella huolellisesti ettei ”lukulomalla” iske
paniikki.
Lukiolaisten liiton syksy menee tapahtumia järjestellessä, liittokokoukseen asiakirjoja
valmistellessa ja poliittisia päätöksiä ja esityksiä odottaessa. Oppivelvollisuuden nostaminen
toiselle asteelle valitettavasti etenee eduskuntaan
hallituksen esityksenä syksyllä ja tulee menemään
läpi jos ihmeitä ei tapahdu. Lukion järjestäjäverkko uudistuksia odotettiin jo alku kesäksi, mutta
500 henkilön järjestäjämalli (huom. ei 500 per yksikkö) kaatui kesällä ja uusia esityksiä odotetaan
syksyllä.
Näissä merkeissä toivotan hyvää syksyn
alkua ja kliseisesti menestystä opintoihin =)
äivät lyhenevät, luonto kuihtuu ja ihmiset
masentuvat. Siitä tunnistaa syksyn. Lukiolaisten onneksi uusi lukukausi alkaa eikä
ole syytä lannistua, vaan nauttia ja ottaa kaikki irti
lukiovuosista!
Kevään yhteishaussa opiskelupaikan
saaneet 25 700 nuorta aloittavat lukiotaipaleensa
elokuussa. Heillä on edessään unohtumattomat
3-4 vuotta. Osa jää oman paikkakuntansa lukioon
luontevasti yläasteen jälkeen, kun taas osa lähtee
hieman kauemmaksi, joko kaupungin sisällä tai
jopa toiseen kaupunkiin, kuten itsekin tein neljä
vuotta sitten. Suurin osa teistä tulee myös kokemaan ”taikaiskun”, joka tarkoittaa että lapsellisuudet on jätetty peruskouluun ja kypsä, mutta
myös vapaampi opiskelu alkaa oppivelvollisuuden
päätyttyä.
Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat jo
rutinoituneet ottamaan vastuuta opinnoistaan ja
syksyllä sama tahti jatkuu. Abiristeilyt on toivottavasti jo varattu ja silmissä kiiltää wanhojen
tanssien glitteri. Rohkeimmat (/fiksuimmat)
aloittavat myös kirjoitusurakan jo ensi keväänä
ja kaiken kokeneena alisuorittajana varoitan, että
kevät tulee nopeasti.
Terveisin Hannes Torppa,
Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksen jäsen
sekä Pohjois-Suomen Lukiolaisten ja Lapin Lukiolaisten piirikummi
4
Piiska 2/2014
Puheenjohtajalla on
asiaa
T
aas on aika uuden lukuvuoden pyörähtää
käyntiin lukioissa kautta maan. Lukion alku
voi tuntua etäiseltä ja pelottavalta, kuten
kaikki uusi ja tuntematon. Ensimmäiset päivät
lukiossa usein tuntuvat hämmentäviltä kaiken
uuden keskellä.
Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä
lukiomaailman tavat ja käytänteet oppii nopeasti.
Muistan edelleen kirkkaasti oman lukiotieni alun
kolmen vuoden takaa.
En tuntenut lukiostani ketään etukäteen
ja tietoni lukion käymisestä perustuivat kaveripiirissä liikkuviin huhuihin ja vanhempien ihmisten
muisteloihin omista lukioajoistaan. Ei siis järin
vankka tietopohja aloittaa lukiota.
Jo ensimmäisenä päivänä sain muutamia ystäviä, ja seuraavina päivinä uusiin ihmisiin
tutustuminen vain kiihtyi.
Tämä on hyvä merkki lukiomaailmassa
vallitsevasta hengestä, jossa lukion opiskelijoista
muodostuu tiivis porukka jo heti alussa. Nyt lukion
jälkeen ylioppilaana minulla on laajasti ystäviä,
joista osa tulee säilymään loppuelämän läheisinä.
Ehdottomasti eniten lukiosta saa irti
lähtemällä mukaan oheistoimintaan, kuten erilaisiin turnauksiin ja tapahtumiin. Helppo tapa
päästä syvemmälle lukion toimintaan ja päästä
vaikuttamaan on pyrkiä oman lukion opiskelijakunnanhallitukseen. Opiskelijakuntien hallitukset toimivat lukion kaikkien opiskelijoiden hyväksi
parantaen lukioarkea. Ne järjestävät teemapäiviä
ja tapahtumia sekä valvovat opiskelijoiden edun
täyttymistä. Liittymällä opiskelijakunnanhallitukseen pääsee todella vaikuttamaan asioihin.
Toinen hyvä keino päästä vaikuttamaan
on lähteä mukaan Suomen Lukiolaisten Liiton
toimintaan. Suomen Lukiolaisten Liitto on valtakunnallinen etu- ja edunvalvontajärjestö, jossa
lukiolaiset itse pääsevät vaikuttamaan suuriinkin
lukiota ja lukiolaisia koskevii asioihin.
Suomen Lukiolaisten Liitossa on 11 piiriä,
jotka jakaantuvat alueellisesti ympäri Suomen.
Tämä lehti on Pohjois-Suomen piirin ikioma
julkaisu, eli tätä lehteä omassa lukiossaan lukeva
kuuluu Pohjois-Suomen piiriin. Piiri tunnetaan
5
yleisesti nimellä Pohjois-Suomen Lukiolaiset.
Lähtemällä mukaan toimintaan pääsee
päättämään alueen lukiolaisten asioista sekä
valtakunnallisista asioista. Toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää päätösten tekemistä ja kokouksien pitämistä, vaan se pitää sisällään huikean
hauskoja valtakunnallisia ja alueen omia tapahtumia. Esimerkkejä tapahtumista ovat valtakunnalliset Water-opiskelijakuntafestivaalit, Kevätpäivät ja tietenkin vuoden kruunaava mahtava
Liittokokous. Piiri järjestää esimerkiksi leffailtoja
ja mökkiviikonloppuja.
Toimintaan pääsee mukaan helposti
seuraamalla piiriä Facebookissa nimellä PohjoisSuomen Lukiolaiset. Sivulla ilmoitamme kokouksista ja tapahtumista, joihin kiinnostuneet ovat
lämpimästi tervetulleita!
Taneli Kastikainen, Pohjois-Suomen Lukiolaisten
puheenjohtaja
Kuva: Sebastian Tynkkynen
Piiska 2/2014
Piiska 2/2014
Koulukiusaaminen
jättää arvet
K
oulukiusaaminen on vakavaa aina. Se koskettaa, riipaisee ja haavoittaa kiusattua,
hänen perhettään ja lähipiiriä. Kukaan ei
halua olla kiusattu. Myös kiusaajalle tilanne on
vaikea. Hankala tapaus, jossa kukaan ei voita,
jokainen häviää.
Yle uutisoi 19.5.2014 amerikkalais-brittiläistutkimuksesta, jonka tulokset saivat
sydämeni pomppaamaan kurkkuun. Tutkimuksen
mukaan kiusattujen tulehdusarvot ovat herkemmin korkeammalla, ja näin ollen kiusaaminen
vaikuttaa myös aikuisiällä: 50-vuotiaana terveys
on heikompi ja sosiaaliset suhteet voivat heiketä.
Onko minunkin kohtaloni siis sinetöity?
Peruskoulun ajan kestäneen, enemmän ja välillä
vähemmän esiintyneen kiusaamisen on täytynyt
tehdä tehtävänsä.
Minun tilanteeni hoidettiin huonosti.
Opettajat sanoivat, ettei ole heidän asia puuttua.
Toivottavasti tänä päivänä on toisin. Opettajat
ovat ensimmäisiä, joiden tulee puuttua. Koululuokan me-hengen muodostumista edistetään juuri
tavallisilla oppitunneilla.
Minun tilanteeni oli myös hankala, koska
luulen, että tunsin olevani kiusattu, mutta minulla ei ollut kiusaajia. Tämä kuulostanee tutulta ja
tehnee koulukiusaamisesta entistä hankalamman
havaita.
Kiusaajat eivät tiedä loukanneensa,
tai sitten he vain yksinkertaisesti vakuuttavat
ympäristön viattomuudestaan. Olen vakuuttunut
siitä, että jokaisessa koulussa opiskelee kiusattuja ilman kiusaajia.
Pystyykö kiusattua parantamaan? Ei
täysin koskaan, haavat jättävät arvet,
ja ken tietää, jossain elämän tilanteessa arven
rupi revitään irti. Kiusaaminen jää häilymään
mörkönä taustalle. Senpä vuoksi on kiusaajan
kannalta elintärkeää, että hän saisi käsitellä
tilannettaan ammattilaisen kanssa – jokaisessa
tapauksessa.
Omalla kohdallani olen saanut apua vasta lukiossa, jossa tosin kiusaamistakaan ei ole
esiintynyt. Ehkäpä lukioiässä käyttäytyminen on
jo paremmin hallussa. Itselleni on ollut tärkeää
saada keskustella asioista. Syyllisyyden tunne on
6
7
pahin taakka, mitä kiusattu voi kantaa: syyllisyys
omasta virheellisyydestä; vika ei koskaan ole kiusatussa!
Voimavaroja pitäisi käyttää eniten ennalta ehkäisyyn. Jo aiemmin vihjailin me-hengen
lisäämisestä.
Ekaluokalla olisi tärkeää varmistaa, että
jokainen oppilas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi
ja koulukavereita löytyy. Vaikka koulukavereista
ei olisi vapaa-ajanviettokavereiksi, niin koulutyö
sujuu, kun aina joku jonka kanssa olla ja tehdä.
Luokassa tulisi korostaa kaveruuden tärkeyttä
asiana, joka kuuluu kaikille, jokaisen kanssa tullaan toimeen, vaikkei sydänystäviä oltaisikaan.
Tämä asia kun iskostuisi jokaiseen loppuelämäksi, niin loppuisi työpaikka kiusaaminenkin kertaheitolla.
Anna Korhonen, Kajaanin lukio
Piiska 2/2014
Opiskeluvinkkejä ykkösille, kakkosille ja
kolmosille
Liikennekoulu
”
lukiossa
opiskeleville
henkilöautokortin
perusvaiheen
kurssista,
kun esittää
tämän
mainoksen
autokoululla.
työtä seuraavaan päivään. Työtaakan kasvu tuntuu, se on taattu.
- kielten opettajilta kannattaa kysyä vanhoja
yo-vihkoja tehtäväksi, sillä niiden rakenteesta pisteytyksestä ja tasosta olisi hyvä tietää jo
etukäteen
- vanhojentanssit on vain yksi
päivä elämässä, joten niitä ei
kannata stressata liikaa
-selvisit ensimmäisestä vuodesta lukiossa, joten selviät
myös seuraavista vuosista
-jos opiskeluun uppoaa turhauttavan paljon aikaa laihoin
tuloksin, voi oppimistekniikassa olla muuttamisen tarvetta.
Virheistä oppii”, kuuluu sanonta. Piiskan toimitus päätti kysellä opiskeluvinkkejä vanhemmilta opiskelijoilta nuoremmille, jotta
nuoremmat voisivat välttää samoja karikoita kuin
vanhemmat ovat tehneet sekä hyödyntää hyviksi
koettuja opiskeluun liittyviä
asioita.
Vinkkejä ensimmäisen
vuoden opiskelijoille:
“Jos ykkösellä on
tullut ”höntsäiltyä”,
niin toisena vuonna on vielä mahdollisuus skarpata”
-vaikka jokin opiskelutyyli
olisi saattanut yläasteella
tuntua hyvältä, niin pitää
varautua, että lukiossa sitä
saattaa joutua muuttamaan
-muistiinpanojen tekeminen tunneilla helpottaa
kokeisiin lukemista
-kokeeseen lukemista ei kannata jättää viimeiseen iltaan
-jos haluaa myydä omat kirjat eteenpäin, niin
kirjoja ei kannata sotkea
-muista jättää aikaa myös rentoutumiseen, sillä
jatkuva stressaaminen ei ainakaan paranna oppimistuloksia
Vinkkejä kolmannen vuoden opiskelijoille:
-aloita ylioppilaskirjoituksiin lukeminen hyvissä
ajoin, jotta se ei jää viimetippaan
- anna itsellesi silloin tällöin jättää jokin asia
vähemmälle opiskelulle, jos kyseessä ei ole kirjoitettava aine
-lukulomalla koko päivää ei saa kuluttaa pelkkään
lukemiseen, sillä jaksaminen ei välttämättä riitä
sellaiseen
-lukulomalla on aikaa lukea kevään kirjoituksiin, joten talvella kannatta panostaa käytäviin kursseihin eikä rakentaa talvea kirjoituksiin
lukemiselle.
Vinkkejä toisen vuoden opiskelijoille:
-jos ykkösellä on tullut ”höntsäiltyä”, niin toisena
vuonna on vielä mahdollisuus skarpata
- Toisena vuonna annattaa opiskella ahkerasti,
sillä kerran kunnolla opiskeltu asia on helppo palauttaa päähän kirjoituksiin kerratessa.
- lukion pakolliset kurssit kannattaa käydä tokana
vuonna loppuun
-pääpaino kannattaa pitää kirjoitettavissa aineissa ja valita mahdollisimman paljon näiden aineiden kursseja
-älä missään tapauksessa jätä edes yhden päivän
8
Piiska 2/2014
Safetycar
tarjoaa -5%
alennusta
9
Piiska 2/2014
Hauskaa tekemistä ja
uusia kavereita tapahtumilta
Lähtemällä mukaan Suomen Lukiolaisten Liiton
toimintaan tapaat paljon uusia ihmisiä ja pääset osallistumaan mahtaviin tapahtumiin. Tällä
sivulla kuvia tämän vuoden tapahtumilta.
Tykkää meistä Facebookissa, seuraa
meitä Instagramissa ja käy kurkkaamassa myös
nettisivumme, niin pysyt ajantasalla siitä, mitä
kaikkea hauskaa on seuraavaksi tulossa.
Piiska 2/2014
Täydellinen nuoruus?
M
Toukokuussa vietimme Hääpäivää yhdessä Lapin Lukiolaisten kanssa Tervolassa.
Tammikuussa kävimme keilaamassa, minkä jälkeen
menimme vielä syömään.
Ihanat aktiivimme saivat hieman koulutusta Icebreaker
-mökkiviikonlopun aikana Kuusamossa.
SLL:n Talvipäivät pidettiin tänä vuonna Oulussa, ja PSP
isännöi Talvipäivien iltaohjelmaa. Kuvassa illan pukeutumistyyliä.
PSP:läisiä kotimatkalla Koulukävijäkulutuksesta.
Koulukävijät kouluttautuivat Orivedellä elokuussa.
10
onesti miettii, että elääkö sitä nuoruutta,
mitä haluaa. Onko valinnat ollu oikeita, ja
opiskeleeko tällä hetkellä sitä omaa juttua.
Tää nuoruus on lähinnä ittensä ehtimistä ja oman
polun löytämistä.
Sillon tällön astuu vähä ohi polusta ja käy
mehtässä samoilemassa, mutta lopulta kumminki löytää takas. Jotkut taas saattaa kompastua.
Polulla voi olla oksa, ja sitten lennetään nurin. Jalka voi katketa, mutta se paranee ajan kuluessa.
Mutta voi tulla myös isompi vamma, jota kantaa
mukanaan polun loppuun asti.
On paljon tämmösiä sanontoja, jossa
käsketään tarttua hetkeen ja elää hetkessä. Hetkessä eläminen on yleensä ihan hyvä juttu. Mutta
liian hetkessä eläminen voi vahingoittaa tulevaisuutta. Mitä se siis tarkottaa? Pitää miettiä, et
mihin haluat opiskelemaan, mitä mahollisesti teet tulevaisuudessa tai miten tienaat.
Ei ihan helppoja juttuja, mutta niitä on
vaan pakko vähä mietiskellä. Suomessa sun on
tosi vaikia päästä töihin, jos sulla ei oo mitään
ammattia tai taitoa sitä alaa kohtaan. Nuorena
pitää tehä isoja valintoja siihen nähen kuin kauan ollaan täällä maapallolla tallusteltu ja nähty
asioita. Mutta ei kai sitä auta muutako kokeilla ja
kahtoa mihin suuntaan asiat lähtee rullaileen.
Tuntuu myös nykyään, että semmosia
”tavallisia” ammatteja arvostetaan vähemmän.
Nuorilla pitää olla suuria tavoitteita tulevaisuutta kohti. On hyvä juttu, että on vähä suurempiaki
haaveita ja unelmia, mutta ois tärkiä jos että ois
niitä pienempiäki. Se, että tavottelet kuuta taivaalta heti
aluksi, mahdollisesti heikentää sun itseluottamusta ja motivaatiota. Elämässä pitää kulkea
pieniä askelia kerralla.
On tullu vastaa myös tää nuoriin kohdistuva paine. Tuntuu, että epäonnistumisia ei sallita,
koulussa ei saa tulla huonoja numeroita, koska
ei pääse hyvään kouluun ja sen jälkeen ei pääse
töihin. Rima on tosi korkealla. Se on osa syy miks Suomessakin syrjäytyy ihmisiä jo nuorena niin paljo. Paineet siihen
millanen sun pitäs olla ovat kovat. Tää yhteiskunta
vaatii sulta tosi paljo, ja jotkut ei vaan pääse sen
riman yli. Joillekki iskee nii kova rimakauhu, että
ei lähetä mihinkää opiskelee ja tulee pitkä kierre,
josta on vaikea päästä työelämään. Nykyään jos
haluat tulla joksikin kuuluisaksi tai nousta uralla,
nii sun on pakko olla tosi hyvä. Ei välttämättä tosi
hyväkään riitä.
Tätä maailmaa on puhaltelemassa muutoksen tuulet. Mää oon hieman muutoksen vastanen ihminen. Ehkä johtuu siitä, että ei välttämättä
oo tietoa, mitä se muutos tuo tullessaan. Se voi
tuoda hyviä asioita eteen, mutta myös huonoja.
Se on vähä niinku, että kävelis sitä omaa polkua
yöllä. Näkemättä eteenpäin.
Tärkeää on, että löytää sen polun, mitä
on hyvä kulkea eteenpäin. Kokeilla muutamia eri
tienhaaroja ja palata takasi jos ei tuntunukkaan
hyvältä. Muista levähtää välillä ja ottaa rennosti.
Nosta lippu korkealle ja oo oma ittes. Mää
uskon, että niiden avulla sää löydät sun polun.
Jenni Vaikonpää, Oulaisten lukio
11
Piiska 2/2014
Horoskoopit
Neitsyt (23.8.-22.9.)
Neitsyitä viedään. Tarjouksia satelee sieltä ja
täältä. Tunnet itsesi energiseksi, ja se myös näkyy.
Mahdollisuudet tarjoavat jännityksen lisäksi jopa
vauhtia ja vaarallisiakin tilanteita. Järki kädessä
sanoi eno veneessä. Älä humallu liikaa uudesta
tilanteesta.
Kalat (20.2.-20.3.)
Tämä syksyn on vetten elättien jokilaakso! Opiskelu ja rakkaus soljuvat kuin Tenojoki konsanaan.
Rakkaus kiihtyy kosken kuohuihin asti ja hikikarpalot virtaavat, sillä karikoita näkyy jo. Kovalla
ponnistelulla vie kalat kutemaan. Päättäväisyys
maasi perii.
Vaaka (23.9.-23.10.)
Vaaka kupit keikkuvat. Tehokkuutesi on ilmiömäistä. Asiat hoituvat lähes itsestään ja ponnistelut tuntuvat mitättömiltä. Syksy suosii
punnitsijoita, opiskelijoita ja kaikenlaisia uurtajia,
jotka pyrkivät saamaan mahdollisimman loistavan tuloksen aikaan. Rakkaudessa kannattaa nyt
ottaa riski.
Oinas (21.3.-20.4.)
Nyt kaikkien pässinpäiden on pidettävä nyörit
kaulassa. Kiireisyys aiheuttaa räjähdysvaaraa
ja voimakkaat tunteet pulpahtavat tuon tuosta.
Tyyntä myrskyn edellä: kuta huolettomampi, sitä
sotkuisemmaksi kaikki käy. Niin rakkaus kuin
opiskelukin on koetuksella.
Skorpioni (24.10.-22.11.)
Piikit pystyyn ja tuulta päin! Jos jokin on mennyt pieleen, niin ei mene enää. Nyt ei skorpioneja
tallata! Sinulle tarjoutuu aivan uskomaton mahdollisuus, joka vie sinut aivan uusiin maisemiin,
uusien ihmisten keskellä ja henkinen nousu on
väistämätön! Tartu tilaisuuteen!
Jousimies (23.11.-22.12.)
Amorin nuolet ovat katkeilleet ja soppa on viimeisen päälle keitetty. Karvaalta maistuu tämä
keitos. Lusikointi on aloitettava lusikallinen kerrallaan. Viimeistään jouluna voit jo juhlia riemuvoittoa. Kohtuus ja suoraselkäisyys palkitaan.
Luottamuksesi lisääntyy puolin ja toisin.
Kauris (23.12.-19.1.)
Uljaudesta ja kauneudesta saat riittämiin, sillä
kateelliset ovat nousseet barrikadeille. Tee kuitenkin selväksi aikomuksesi ja pidä jauhosi puhtaina, niin että puheet pysyvät perättöminä. Äläkä
juokse kuin pieni varomaton Bambi, metsästäjät
vaanivat avoimella pellolla.
Vesimies (20.1.-19.2.)
Vesisadetta, lupaa Pouta astrologiselle sääkartalle. Nyt ei auta jäädä tuleen makaamaan.
Epävarmuus tekijät ovat painostavat lähes musertavat, mutta kykenet ne löylyttämään. Lätäkön
reuna vaikuttaa ylitsepääsemättömältä, mutta
onnen kyyneleet löytyvät vielä.
Härkä (21.4.-20.5.)
Nyt on punainen vaate heilahtanut, silmät
mullistelevat ja päätä kivistää. Seuraelämän
suunnalla punainen väri vilkkaa. Kesän kosteuden
ja hummauksen vastapainoksi on aika vaipua
syksyn harmauteen. Opiskelu tarjoaa tarvitsemasi
selkärangan.
Kaksonen (21.5.-21.6.)
Hurlum hei! Syksyä päin. Rappio siintää kesän
jälkeen. Velikulta taisi pettää tänään. Rakkauden
signaalit ovat voimakkaita, ja sekös saa opiskelut sekaisin. Ruotsia ja matematiikkaa uhkaavat
homevauriot ja hengenahdistukselta sekä homeflunssalta tuskin vältytään.
Rapu (22.6.-22.7.)
Kylkimyyryä kulkee elämä ja vanhat tottumukset piinaavat. Kaipaat uusia tuulia ja muutosta.
Opiskelu sujuu, mutta sielläkin tasapaksu puurtaminen alkaa käydä voimille. Vaaleanpunaiset
unelmat toteutuvat, ja rakkaus tarjoaa toivottua
muutosta.
Leijona (23.7.-22.8.)
Turha on karjahdella, sillä rantaleijonien löhöilyt
on löhöilty. Pyörät pyörivät kiihtyvää tahtia. Sirkus
on tullut. Alkuun tehokkuus on hyvä, mutta loppuun palaminen uhkaa. Pelastus ilmenee kuitenkin
yllättävältä taholta ja kelkan täyskäännös pelastaa nahkasi.
Punainen haltijatar
12
Piiska 2/2014
Opetusteknologia - askel kohti
edistystä vai kompastuskivi?
O
petusteknologian käyttö on yleistynyt yhä
useammissa lukioissa ympäri Suomea.
Vanhanaikaiset piirtoheittimet ja liitutaulut
ovat saaneet väistyä SmartBoardien tieltä, joita hyödynnetään mm. PowerPoint -esitelmien
esittämiseen, opetusvideoiden katselemiseen,
sekä mm. erilaisten interaktiivisten opetuspelien
pelaamiseen.
Muutamat koulut ovat myös investoineet
kannettaviin tietokoneisiin taikka iPadeihin, jotka
luovutetaan oppilaiden käyttöön, ja joita he saavat
käyttää opiskelunsa aikana vapaasti niin koulussa
kuin kotonakin.
Opetusteknologia ja sen käyttö jakaa ihmisiä niin oppilaita kuin opettajiakin - kahteen kastiin.
Osa pitää sen käyttöä merkittävänä askeleena
kohti tulevaisuutta, ja perustelevat sen tarpeellisuutta mm. sillä, että kun koulussa opitaan
kymmensormijärjestelmä sekä Excel -taulukoiden
laatiminen, ei sitä tulevaisuudessa työelämässä
tarvitse uudelleenopetella, ja kaiken lisäksi se
näyttää CV:ssäkin hyvältä!
Se toinen osa ryhmästä, joka taas haluaisi heittää läppärit seinään ja kirjoittaa esseensä
perinteikkäästi paperille, kokee, että opetusteknologia ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä,
minkä vuoksi myös sen jouheva käyttökin on työn
ja tuskan takana.
Kuten monella muullakin asialla, on myös
opetusteknologiankin käytöllä hyvät sekä huonot
puolensa.
Selkeitä etuja ovat esimerkiksi opetuksen
monipuolistuminen; kun tavallisten tehtävien
tekeminen alkaa maistua puulta, ja tiedon etsiminen oppikirjoista alkaa pänniä, voi kirjat sysätä
hetkeksi sivummalle ja vaikkapa pelata opetustarkoituksiin kehitettyjä pelejä.
Oman läppärin ansiosta tieto on myös
nopeammin saatavilla, kun tunnilla voi etsiä vastauksia tehtävien kysymyksiin netistä.
Vaikka opetusteknologia onkin huippuhienoa ja modernia, ja sen kuuluisi tehdä
opiskelusta mielekkäämpää ja helpompaa, on sillä
myös haittapuolensakin. Esimerkiksi vanhemmille
opettajille älytaulun tai piirustuspyödän käyttö voi
olla vaikeaa, sillä he ovat koko elämänsä käyttäneet liitutaulua apunaan, jonka vuoksi myös itse
opetus voi takkuilla.
Oppilaille haasteellisinta on taas omien
kannettavien tai tablettien säilyttäminen ehjänä,
sillä erilaisista suojakoteloista ja läppärilaukuista
huolimatta laitteita tulee herkästi kannettua repussa, minkä vuoksi ne myös vaurioituvat helposti.
Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että opetusteknologian avulla voidaan tehdä opiskelusta
mielekkäämpää ja monipuolisempaa, ja olenkin
huomannut sen toimineen apuna minulle kielten
opiskelussa. Toisaalta tämänkaltaisten suurten
muutosten kanssa tulisi edetä kaikessa rauhassa,
eikä yhdellä rysäyksellä uusia kokonaisen koulun
varustusta, sillä se aiheuttaa niin oppilaiden kuin
opettajienkin parissa turhaa hämmennystä, ja
vaatii totuttelua.
Suvi-Anna Salminen
Utajärven lukio
13
Piiska 2/2014
Piiska 2/2014
Kahvikone Kajaanista kirjoittaa
”
Hei! Nimeni on Eevertti. You can use me!”
Tämä teksti kirjoitettiin valkoiselle paperiarkille ja kiinnitettiin kylkeeni viime syksynä,
kun saavuin tänne Kajaanin lukiolle. Olen siis Kajaanin lukion opiskelijoita ilahduttava kahviautomaatti Eevertti ja tarjoilen kahvien ja erikoiskahvien lisäksi kaakaota, teetä ja mustikkakeittoa.
Tällä palstallani kerron lukiomme kuulumisista
omasta näkökulmastani.
Ajatella, että siitä on kulunut jo melkein
vuosi, kun saavuin tänne. Minut otettiin vastaan
erittäin lämpimästi. Seuranani täällä opiskelijakunnan huoneessa on suklaapatukka-automaatti, ja yhdessä me tarjoilemme pientä
välipalaa opiskelijoillemme.
Tapaan koulumme opiskelijoita väli- ja
hyppytuntien aikaan, ja opiskelijakunnan hallituksen porukka käy säännöllisin väliajoin tarkistamassa vointini. Jos minulla on huono päivä, ja tarjoankin maitokahvin sijaan tavallista kahvia, niin
hallituksen porukka ryntää kyllä pian antamaan
minulle noottia –ja maitojauhetta, jota tarjota.
Olen koko täälläoloaikani päässyt
seuraamaan projektia ”Operaatio kahviouudistus”. Kyseinen projekti on hallituksen porukan
tavoite saada tästä minunkin kotihuoneestani viihtyisämpi, jotta opiskelijat viihtyisivät paremmin
täällä luonani.
En olisi uskonut, että kahviouudistuksessakin on niin paljon työtä. Olen salakuunnellut
työryhmän palavereita, minkä vuoksi tiedän, että
kaikki on mietittävä aina budjetista värisävyihin.
Viime kevään viimeisillä kouluviikoilla
pääsin todistamaan jotain hupaisaa: tilatut ja kovasti odotetut kahviokalusteet olivat saapuneet,
ja hallituslaisten oli aika ryhtyä kokoamaan noista
kymmeniin laatikoihin pakatuista osista tukevat
kalusteet.
Voi sitä tuskailun määrää, kun ensiksi piti
jostakin etsiä sopivat työkalut kokoamisurakkaan.
Sitten haastetta aiheuttivat kokoamisohjeet, jotka
kukin kokoaja tulkitsi eri tavalla. Pikku hiljaa tuoli
toisensa jälkeen kuitenkin valmistui, ja urakka eteni hyvin –jos ei siis lasketa väärinpäin kiinnitettyjä osia ja kahden kokoajan vannomista siitä,
kuinka toisen pöydän saisi koota joku muu kuin
he.
Koska kokoamisurakka on vielä hieman
kesken tämän lehdessä mennessä painoon, niin
Piiskan seuraavassa numerossa pääsen vasta
kertomaan teille valmiista, uudistuneesta kahviosta. Siihen asti näkemiin –ja kahvittelemisiin!
Eevertti, Kajaanin lukion kahviautomaatti
Levyarvostelut
Stepa
Ultramagneettinen
Burzum
The Ways of Yore
Sodankylän poika raottaa virtuoosimaista sanallista arkkuaan tällä neljännellä pitkäsoitolla.
Tuotannon taso on noussut tasaista tahtia, ja
Ultramagneettisella Stepan taidot biittinikkarina nousevat todella esille. Hervottomat jazz- ja
funkkisamplet ja -vaikutteet tekevät levystä
äärimmäisen mielenkiintoista kuunneltavaa, ja
esimerkiksi kaksi ensimmäistä verseä samaa loppusointua tykittävä Ghettounelmii todella näyttää
Stepan sanankäytön nerokkuuden.
Onhan levyllä myös heikkouksia. Tee omaa
juttuu -kipale jää hieman platkuksi munattoman
biittiratkaisunsa ja heikohkojen Aren ja Jodarokin feattien vuoksi. Julistava huutokertsi alkaa
räpissä olla melkoisen nähty juttu.
Synkällä Black Mötül -tuotannollaan lähes kulttimaineeseen noussut Varg Vikernesin yhden miehen projekti tekee uudella lätyllään täyskäännöksen. Poissa ovat muovipurkkimaiset särökitarat
ja raivokkaat blast beatit. Tilalle on tullut tyylikäs,
jopa musikaalinen, selkeästi kansanmusiikkivaikutteinen ambient.
Levyn helmeksi nousee The Portal, joka
loistaa kauniilla kitarasovituksillaan ja lennokkaalla rytmiikallaan. Kyseisessä raidassa näkyy
myös selviten Vikernesin tekemä pesäero Black
Metalliin ja siihen liittyvään saatananpalvontaskeneen, ja tilalle nostetaan kaunis skandinaavimystiikka.
Kirjoittaja on anonyymi herrasmies, joka nautti pitkistä kävelyistä rannalla ja luulee tietävänsä jotain musiikista.
Mokapalsta
Tällä palstalla julkaistaan
opiskelijoille koulussa ja koulun
ulkopuolella sattuneita mokia.
Tämä moka ei ole oikeastaan
sattunut vain kerran. Välillä kun
olen pyytänyt puheenvuoroa
14
opettajalta, niin ”opettaja”-nimityksen sijaan olen saattanut
sanoa opettajaani äidiksi. Luojan kiitos, en ole kutsunut vielä
miespuolista opettajaa äidiksi.
Olin Helsingissä autolla liikenteessä. Käännyin sitten yhdessä
risteyksessä vasemmalle, mutta
tällaiselle maalaispojalle ratikkaraiteet ei sattunut mieleen.
Tien keskellä siis kulki raide, jolle
vahingossa ajoin. Siitä sitten
vedän katukivetyksen yli takaisin
15
ajoradalle. Lievä sydänkohtaus,
mutta selvisinpä hengissä siltä
reissulta.
Ranskan tunnilla ope kysyi
minulta, miten sanon ”Rakastan
merta!” Noh, väärän artikkelin laittamalla totesin sitten
rakastavani pormestaria, sillä
sanat lausutaan muuten samalla tavalla, artikkelit vaan ovat
erit. Jatkossa ainaki muistan,
mikä ero on sanoilla ”la mer” ja
”le maire”…
Piiska 2/2014
16