Silta-Viesti 1/2014 - Silta

SILTA-VIESTI
1/2014 Silta-Valmennusyhdistys ry
Haaveet todeksi
Asunto on perusoikeus
S I LTA
VA L M E N N U S
Mahdollisuudet muutokseen
Sillan kuntouttavan valmennuksen palvelukokonaisuus
tarjoaa ohjausta ja valmennusta niille, jotka haluavat
muuttaa elämäntilannettaan ja irrottautua rikollisuudesta
ja haittoja tuottavasta päihteidenkäytöstä. Vanhasta elämäntavasta irrottautuminen edellyttää uusien
toimintatapojen ja taitojen opettelua sekä asenteiden ja
arvojen tarkistamista. Se vaatii myös aikaa ja sisukkuutta
sekä vastuun ottamista omasta toiminnasta. Sillan toimintaympäristössä tätä uuden opettelua on tukemassa
ammattilaisten, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden
muodostama turvallinen yhteisö.
Sillassa tavoitteellista elämäntavan muutoksen työtä
tehdään ensivaiheessa kuntoutusyhteisössä työstämällä
päihteetöntä arkea, luomalla itsenäisen elämän mahdollisuuksia, rakentamalla uutta elämäntapaa tukevia
ihmissuhteita ja opettelemalla myös käyttämään vapaaaikaa mielekkäästi. Perusvaiheen jälkeen on tarjolla
mahdollisuus harjoitella ohjatusti työelämän perustaitoja
ja hankkia ammatillista osaamista työpajatoiminnassa.
Tähtäimenä on edetä koulutukseen ja työelämään.
Kuntoutuminen ja oman elämän kuntoon laittaminen
ei onnistu ilman asuntoa, kotia. Asunto ensin -periaatetta
soveltavan tukiasumisen ohella on tarjolla myös päihteetöntä tukiasumista.
Yhteistyö ja verkostot ovat keskeisellä sijalla toiminnassa. Asiakkaidemme elämäntavan muutosta ovat
kanssamme mahdollistamassa ja rakentamassa myös
Silta-Viesti
Julkaisija
Silta-Valmennusyhdistys ry
Vehnämyllynkatu 4
33560 Tampere
www.siltavalmennus.fi
Päätoimittaja
Maija Laukkanen
Toimituskunta
Erja Pietilä, Reijo Kypärä, Maarit Korkeamäki
2
Rikosseuraamuslaitos, Tampereen kaupunki ja muut
kunnat, A-klinikat, VTS, TVA, Kris-Tampere ja monet muut
toimijat.
Käsillä olevasta Silta-Viestin haastatteluista ja jutuista
saat toivottavasti monipuolisen kuvan kaikesta tästä.
Kiitokset yhteistyökumppaneillemme ja kaikille lehden tekemisessä eri tavoin mukana olleille!
Toimittaja
Iita Kettunen / MediaKomeetta
Valokuvat
Silta-Viestintä: Miika Salonen, Mikko Tarvainen
Ulkoasu ja taitto
Jarmo Hyytiä
Painopaikka
PK-Paino Oy
Silta-Viesti 1/2014
Haaveet todeksi
Keijo Häkkisen kokemusasiantuntijuudesta on hyötyä ohjaajan työssä.
KEIJO ”GEPARDI” HÄKKINEN ei olisi vielä muutama
vuosi sitten uskonut, että hänellä on jonain päivänä
ammattitutkinto ja kokopäiväinen palkkatyö. Häkkinen
valmistui viime joulukuussa lähihoitajaksi ja on nyt ohjaajana Kuntoutus-Sillassa.
− Minulla on lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia. Vedin
kuitenkin opinnot läpi jopa kiitettävin arvosanoin, koska
minulla oli haaveena päästä työkseni auttamaan kohtalotovereita.
Kun Häkkinen vapautui vankilasta tammikuussa 2009,
hän tuli suoraan Siltaan kuntoutukseen ”uteliaisuudesta”.
Puoli vuotta kestäneen kuntoutusjakson jälkeen hän oli
avustavana ohjaajana ensin Sillassa, sitten KRIS-Tampereessa ja palasi sitten vielä ohjaajaksi palkkatuella Siltaan.
Kun palkkatuki oli loppumassa, Häkkinen päätti hakea
lähihoitajakoulutukseen. Hän haaveili oppisopimuspaikasta, ja puhui siitä moneen suuntaan. Eräänä päivänä
Häkkiselle soitettiin Sillasta ja pyydettiin käymään.
− Kun kysyin, mitä asia koskee, minulle sanottiin, että
se selviää sitten huomenna. Koska minulle on rikostaustani vuoksi poliisi sanonut usein samalla tavalla, minulta
meni yöunet kun luulin tehneeni jotain väärin.
Aamulla asia sitten selvisi: Sillassa kirjoitettiin Häkkisen kanssa oppisopimuspaperit lähihoitajakoulutukseen.
Ohjauksessa on Häkkisen mielestä tärkeintä se, että
ohjaaja tekee kuntoutujan asioissa ison taustatyön,
mutta muuten kuntoutujan puolesta ei tehdä mitään.
Ohjaaja näyttää kuntoutujalle suunnan, mutta oma halu
muutokseen on tärkeintä.
− Minäkään en pystynyt aluksi keskittymään edes
toimeentulotukianomuksen täyttämiseen, mutta ohjaaja
oli siinä tukena. Pikkuhiljaa sain tehdä vaikeampia juttuja
ja loppujen lopuksi opin täyttämään anomuksia jopa
tietokoneella.
Kuntoutus-Sillan ohjaajana Häkkiselle on hyötyä
omasta taustastaan. Sen ansiosta hän voi nähdä asiat
myös asiakkaan näkökulmasta. Hänen mielestään
Kuntoutus-Sillan toiminta on erinomaista, mutta hän
kaipaisi työtoimintapäiväksi ryhmälle ”oikeita töitä”, koska
joukossa on muun muassa puuseppiä ja muita ammattimiehiä.
− Voisimme tehdä vaikka huonekaluja tai hyllyjä tukiasuntoihin, Häkkinen miettii.
Keijo Häkkinen sanoo olevansa kestokuntoutuja, eikä
aio lähteä pois Sillasta kuin kulumalla. Mies on erittäin
tyytyväinen elämäänsä ja kiittelee Sillasta saamaansa
apua. Hän osallistuu aktiivisesti myös KRIS-Tampereen
toimintaan ja ohjaa sinne omia asiakkaitaan Sillasta.
Lisäksi Häkkinen osallistuu tarvittaessa Kylmäkosken
vankilan VAPARI-kursseille.
Mutta mistä Keijo ”Gepardi” Häkkinen haaveilee nyt?
− Siitä, kun vapaudun kahdeksan kuukauden kuluttua
velkavankeudesta ja olen velaton mies. Ja siitä, että Ilves
voittaisi jonain päivänä mestaruuden.
Silta-Valmennusyhdistys ry
3
Valinnan teoria
Sillan kuntoutuksessa
ERJA PIETILÄ
SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY:N kuntouttavan valmennuksen palveluissa keskeisenä työmenetelmänä käytetään
realiteettiterapiaa. Realiteettiterapia perustuu valinnan
teoriaan. Valinnan teorian ja sille rakentuvat työskentelymenetelmät on kehittänyt amerikkalainen lääketieteen tohtori
William Glasser (1925-2013). Valinnan teoria on psykologinen
ajattelu- ja työskentelymalli, jota käytetään ihmisten sisäisen
hallinnan vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden parantamiseksi.
Seurauksena ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyy.
Sisäisen hallinnan psykologialla tulee korvata ihmissuhteiden laatua ja ihmisten hyvinvointia vahingoittava ulkoisen
hallinnan psykologia, joka on vielä eniten käytössä oleva
toimintatapa maailmassa.
Realiteettiterapiaa käytettäessä kuntoutujalle / valmentautujalle / asiakkaalle / opiskelijalle itselleen opetetaan valinnan teorian perusperiaatteet. Seuraavaksi esitellään lyhyesti
niistä keskeisimpiä.
Valinnan teoria kuvaa sitä, miten ihmisen aivot toimivat
ja miten ihminen valitsee käyttäytymistä. Teorian mukaan
ihminen voi kontrolloida ja hallita ainoastaan omaa käyttäytymistään. Lisäksi ihmisen omalla käyttäytymisellä voi
olla merkittävä vaikutus toisten ihmisten käyttäytymiseen.
Ihmisen käyttäytyminen on vaikutusyritys maailmaan, jotta
ihminen saa sen, mitä hän haluaa. Samalla käyttäytyminen on
viesti muille.
Kokonaisvaltainen käyttäytyminen sisältää toiminnan,
ajattelun, tunteet ja fysiologian. Aivojen tietoinen kontrolli
ulottuu ajatteluun ja toimintaan. Aivoissa toimii luovuusjärjestelmä, joka lisää kaikkeen käyttäytymiseen luovuuden
elementin.
Ihmisen käyttäytyminen tähtää geneettisten perustarpeiden tyydyttämiseen.
Ihmisen perustarpeet: rakkaus ja yhteenkuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus, ilo ja elämästä nauttiminen ja
selviytyminen ja terveys.
Kaikki tehdyt valinnat ovat ihmiselle sillä hetkellä parhaita
mahdollisia valintoja. Ohjaaja auttaa kuntoutujaa ottamaan vastuun omista valinnoistaan ja tekemään parempia
valintoja. Ihmisiä autetaan ratkaisemaan ristiriitojaan luovalla,
toimivalla tavalla, ei tuhoisalla tavalla. Ihminen ei voi muuttaa
menneisyydessä tekemiään asioita, mutta hän voi hallita sitä,
4
mitä hän tekee nyt. Ihmistä autetaan ymmärtämään, että hän
on vapaa elämään tehokkaampaa elämää.
Ihmiset elävät maailmassa, jonka he voivat nähdä, kuulla,
maistaa, haistaa ja jota he voivat koskettaa. Tämä on todellinen maailma, josta jokaisella on oma käsitys, oma havaittu
maailma (oma realiteetti). Lisäksi jokaisella ihmisellä on oma
erityinen maailma (ihannemaailma), joka sisältää hänen
myönteisinä pitämänsä asiat, toisin sanoen hänen halunsa.
Erityinen maailma sisältää mielikuvia, jotka heijastelevat kunkin ihmisen parhaita tapoja tyydyttää perustarpeensa.
Kun ihmiset hakevat apua ja tukea, heillä on jokin ongelma nykyisissä ihmissuhteissaan. Ihmisiä autetaan niin, että
he tekevät voitavansa nykyisten ihmissuhteittensa korjaamiseksi. Parin tai useamman ihmisen kanssa työskenneltäessä
voidaan käyttää menetelmänä sovittelukehää, jolla autetaan
ihmisiä neuvottelemaan erimielisyyksistään.
Valinnan teorian mukaan ihmiset lähellämme tarvitsevat
meitä yhtä paljon kuin me tarvitsemme heitä. Ihmissuhteiden
laadun näkökulmasta ihmisten kannattaa suosia välittäviä
ihmissuhdetapoja kuolettavien sijaan.
Kuolettavat tavat
kritisointi
syyttely
valittaminen
nalkuttaminen
uhkaileminen
rankaiseminen
lahjonta tai
kontrolliin perustuva
palkitseminen
Välittävät tavat
tukeminen
rohkaiseminen
kuunteleminen
hyväksyntä
luottaminen
kunnioittaminen
neuvottelu
erimielisyyksistä
Valinnan teoriaa käytetään ja sovelletaan monissa yhteisöissä ja organisaatioissa: hoito- ja kuntoutuslaitoksissa,
vankiloissa, työpaikoilla, kouluissa. Glasser on kirjoittanut
laatukouluista teoksia, joissa hän kertoo, miten valinnan
teoriaa voidaan toteuttaa kouluissa. Laatukouluissa koko
henkilökunta ja oppilaat saadaan yhteistyössä työskentelemään laadukkaasti. Laatu on parasta, mitä voidaan
tehdä ja sen saavuttaminen vaatii aikaa ja ponnisteluja.
Silta-Viesti 1/2014
Tavoitteena hallittu
vapautuminen
Kylmäkosken vankilassa annetaan vahvaa tukea elämän muutokseen.
KYLMÄKOSKEN VANKILA vastaanottaa noin 400 vankia
vuodessa ja 300 vapautuu. Riippumatta tuomion pituudesta kaikille vangeille tehdään rangaistusajan suunnitelma, jota täydennetään vapautumisen lähestyessä
vapauttamissuunnitelmalla.
− Suunnitelmat voivat käsittää muun muassa
päihdekuntoutusta ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen
vaikuttavia terapiakeskusteluja ja ryhmätapaamisia sekä
koulutusta ja harrastustoimintoja, kertoo Kylmäkosken
vankilan apulaisjohtaja Riitta Kari.
Päihdekuntoutusta ja väkivaltatyötä tehdään sekä
ryhmä- että yksilötyönä, joita ohjaavat psykologi, pastori
ja päihdetyön erityisohjaajat. Vankila tekee yhteistyötä
myös Silta-Valmennuksen kanssa.
− Meidän työssämme on tärkeää motivoida ja kannustaa vankia muutokseen ja itsensä kuntouttamiseen,
painottaa Kari.
Vaikka Kylmäkoskella on tarjolla runsaasti erilaisia
kursseja ja toimintaohjelmia, on niihin jatkuvasti tulijoita
enemmän kuin voidaan ottaa.
− Saamme myös vangeilta jatkuvasti uusia ideoita
toimintojen järjestämiseksi. Tarvetta olisi erityisesti sellaisille, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, kuten
keskusteluryhmät.
Karin mielestä Kylmäkosken vankila on siinä mielessä poikkeuksellisen hyvässä asemassa, että se kuuluu
monen eri alan toimijan kanssa YRE-yhteistyöverkostoon,
jonka tarkoituksena on etsiä keinoja seuraamusjärjes-
telmän asiakkaiden elämänhallinnan parantamiseksi ja
yhteiskuntaan paluun helpottamiseksi.
YRE:een eli Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -verkostoon kuuluvat Kylmäkosken vankilan lisäksi Tampereen ev.lut seurakunta, KRIS-Tampere, Rikosseuraamuslaitoksen edustajia, Tampereen kaupungin aikuissosiaalityö
ja Silta-Valmennusyhdistys. Verkoston puheenjohtaja on
johtava sosiaalityöntekijä Tuija Rajala. YRE:ssä on sekä
yhteistyöryhmä että tiimi, joissa on samoja toimijoita. Rajalan mukaan rikosseuraamusasiakkaan asioiden hoitoa
helpottaa huomattavasti se, että YRE-tiimiläiset tuntevat
toisensa. Tiimin tärkeimpiä tehtäviä on turvata sujuva
tiedon kulku eri toimijoiden välillä.
− Pysymme selvillä järjestettävistä toiminnoista ja
ilmenevistä tarpeista sekä siitä, mikä taho niihin pystyy
vastaamaan.
Kun asiakkaan vapautuminen alkaa lähestyä, Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja käyvät
Kylmäkoskella tapaamassa häntä. Asiakkaalle annetaan
tarvittaessa ohjausta sosiaali-, terveys- ja asumispalveluihin.
− On hyvä, että asioita aletaan hoitaa ja suunnitella
yhdessä jo ennen varsinaista vapautumista. Ilman ennakointia voi olla vaikea saada tarvittavia palveluja nopeasti, mikä voi hankaloittaa asiakkaan tilannetta. Tavoitteena
on hallittu vapautumisprosessi, mikä on parasta kaikkien
kannalta, Rajala sanoo.
Vihreä kuvitusk
Silta-Valmennusyhdistys ry
5
Kaveria ei jätetä
Kuntoutus-Silta on yhteisö, jossa vertaisryhmä ja henkilökunta auttavat
elämän muutokseen.
− Tulin tänne, koska olin valmis tekemään mitä vain päästäkseni entisestä elämästäni eroon. Täällä on osoitettu luottamusta ja annettu mahdollisuus toimia toisin. Olen karkeasti
ottaen saanut uuden elämän, kiteyttää Markus kokemuksensa Kuntoutus-Sillan ryhmästä.
Kuntoutuja-ryhmällä on tiivis päiväohjelma, joka käsittää
muun muassa 12 askeleen ohjelman. Tiistaisin on työtoimintapäivä. Ryhmässä on nyt 14 henkeä eri puolilta Suomea.
Kaikilla on vankilatausta.
Markuksen mielestä vertaistuki on korvaamaton. Kun
itse antaa, voi saada paljon. Saa oikeanlaista tukea ja tapaa
ihmisiä, jotka ovat saaneet elämästään hyvin kiinni. Näkee
konkreettisesti, että muutos on mahdollista ja voi pitää jopa
rikkautena, että omassa elämässä on vertailukohta. Vaikeina
hetkinä voi aina muistuttaa itseään, mistä tulee.
− Muutokseen täytyy kuitenkin olla itsellä oikeasti halua,
sillä helppoa se ei ole. Senkin olen täällä tajunnut, että kasvu
tapahtuu pääasiassa epämukavuusalueella, Markus sanoo.
Myös Mikan mielestä porukan tuki on ensiarvoisen
tärkeää ja se, että kuntoutuksen jälkeenkään ketään ei jätetä
yksin. Kaikille on räätälöity oma polku eteenpäin. Puoli vuotta kestävän kuntoutusjakson aikana luodaan vasta pohja
muutokselle.
− Alussa on tärkeää saada normaali päivärytmi ja aamusta iltaan tekemistä.
Mikan mielestä elämän muutokseen auttaa ennen kaikkea se, että muuttaa omista vanhoista kuvioista pois toiselle
paikkakunnalle, jossa saa uuden, tervehenkisen porukan
ympärilleen.
Mika on valmentautumassa vapauteen. Kun hänelle
tarjottiin mahdollisuutta tulla Siltaan, hän ei epäröinyt. Mika
on ollut jo aiemmin Kuntoutus-Sillassa, ensin kuntoutuksessa ja sitten työkokeilussa, mutta joutui palaamaan vielä
6
suorittamaan vanhoja tuomioitaan. Mikalla on rakennus- ja
ravintola-alan koulutukset. Hän on kuitenkin ollut vertais- ja
apuohjaajana Kuntoutuja-ryhmässä ja pitää työstään.
− Kun vankeustuomioni loppuu, suunnitelmana on päästä tähän töihin palkkatuella.
Myös Katjalla on vielä rangaistusaikaa jäljellä. Hän tuli
Tampereelle toiselta puolelta Suomea, koska halusi lopullisesti kääntää lehteä elämässään ja luoda muutokselle vahvan pohjan. Katja kertoo jännittäneensä kovasti KuntoutusSiltaan tulemista, koska tiesi olevansa täällä ainoa nainen.
− Kun tulin sisään ensimmäisen kerran, en ollut edes
meikannut, kun halusin vain, että minut hyväksytään. Minut
otettiin heti mukaan porukkaan ja nyt uskallan olla jo oma
itseni, Katja nauraa.
Katjan mielestä on hyvä, että kuntoutusryhmässä pistetään oikeasti tekemään itsensä kanssa töitä. Ryhmäläiset
joutuvat esimerkiksi kirjoittamaan paperille elämästään
nousevia ikäviä asioita. Sitten ne luetaan koko ryhmälle,
joka antaa palautetta. Siten opitaan myös ottamaan palaute
vastaan, sekä positiivinen että negatiivinen.
− Kaikkein pahimpien tehtävien jälkeen tulee jossain
vaiheessa oivallus.
Katja sanoo ilahtuneensa, että itsehoitoryhmässä voi olla
niin mukavaa ja että siitä voi saada niin paljon voimia.
Ryhmässä kaikki ovat tasavertaisia, eikä ketään jätetä
yksin. Jos joku yrittää vetäytyä omaan pahaan oloonsa neljän
seinän sisälle, siihen kiinnitetään heti huomiota ja patistetaan mukaan harrastuksiin, vaikkapa keilaamaan, elokuviin
tai salille. Katjan mielestä on tärkeää, että Kuntoutus-Sillassa
on vaihteleva ja ohjattu ohjelma. Kaikkia kannustetaan ja
autetaan oikeasti eteenpäin ja muutokseen.
− Täällä alkaa arvostaa uudenlaista elämää, jossa pienetkin asiat voivat tehdä onnelliseksi, Katja sanoo.
Silta-Viesti 1/2014
Pitkää polkua maaliin asti
Kärsivällisyys palkitaan työuran suunnittelussa.
ON HYVIN TÄRKEÄÄ, että vapauduttuaan vankilasta
ihmiselle ei tule toimettomia kausia, koska silloin saattaa
iskeä levottomuus. Odotusaika kaupungin kuntouttavan
työtoiminnan palveluihin voi olla liian pitkä, jos on juuri
päättänyt ottaa ison askeleen elämänmuutoksen eteen.
− Ihminen saattaa alkaa eristäytyä juuri silloin, kun
pitäisi oppia elämään muiden kanssa ilman, että leimaa
itsensä epäonnistujaksi, sanoo Tavalliseen elämään
-hankkeen koordinaattori Reijo Kypärä.
Hankkeessa valmentautuja voi päästä Sillassa työkokeiluun jo vapautumistaan seuraavana päivänä. Asiakkaat ottavat yhteyttä usein jo vankeustuomioin aikana
Kypärään, jonka kanssa he voivat miettiä polkua koulutukseen ja työelämään esimerkiksi Sillan työpajoissa.
− Koulutuksen voi aloittaa jo vankilassa, ja meillä voi
jatkaa koevapaudessa, Kypärä sanoo.
Yhteistyötä tehdään tiiviisti Vangin oppimispolku
-hankkeen kanssa, jossa kehitetään vapautuville vangeille polkuja koulutukseen ja työelämään. Koulutus- ja työtoimintapaikkoja on Sillan omissa toimipisteissä, mutta
niitä autetaan tarvittaessa etsimään myös muualta.
− Teemme myös ohjaustyötä niiden kanssa, jotka
ovat jatkaneet palkkatyöhön tai opiskelemaan toisaalle,
Kypärä sanoo.
Santeri olisi valmis kokeilemaan myös
muita aloja, jos rakennusala ei työllistä.
Santeri tuli Sillan kuntoutukseen aloittaessaan
koevapauden puolitoista vuotta sitten. Kuntoutusjakson jälkeen hän jatkoi Tavalliseen elämään -hankkeen
työkokeilussa Silta Monitori Oy:n rakennuksilla. Nyt hän
on siellä palkattuna.
− Minulla ei ole vielä alan koulutusta mutta on sen
verran osaamista, että pomo otti minut suoraan töihin.
Santeri aikoo lähteä jossain vaiheessa myös koulutukseen. Kypärän kanssa on kaavailtu oppisopimuskoulutusta, mutta rakennusalalla on tällä hetkellä niin kitsaasti
töitä, että suunnitelmaa ei ole päästy vielä toteuttamaan.
− Voin toki kokeilla muitakin aloja, esimerkiksi logistiikkaa ja kuljetusalaa. Onhan tässä koko elämä aikaa.
Silta on Santerin tukiverkosto. Mies kiittelee, että on
saanut merkittävää tukea kaikissa vaiheissa ja saa sitä
edelleenkin sekä henkilökunnalta että vertaistukea muilta valmentautujilta. Santerin mukaan kaikki arjen asiat
ovat järjestyneet varsin helposti sen jälkeen, kun hän
pääsi kuntoutuksen avulla päihteistä irti.
Reijo Kypärän mielestä Santerin kanssa on onnistuttu,
koska on edetty riittävän rauhallisesti ja menty pätkä
kerrallaan. Usein asiat menevät mönkään, jos ihmisellä
on liian kiire saavuttaa unelmiaan. Kypärä sanookin toimivansa eräänlaisena jarrumiehenä, että maltetaan edetä
rauhallisesti kokeilemalla kohti koulutusta ja maaliin asti,
kuten Santeri.
− Meidän tunnusmerkkimme on pitkät polut, ja onneksi pystymme sitä useampien kanssa toteuttamaan.
Hankekoordinaattori Reijo Kypärä ohjaa
etenemään rauhallisesti kohti tavoitteita.
Silta-Valmennusyhdistys ry
7
Asunto on
perusoikeus
Vastaava asumisohjaaja Tanja Tourunen ja tutkija Riitta Granfelt kehittävät Asunto ensin -mallia.
Etuovesta-hanke auttaa asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia
asiakkaita, joilla voi olla vaikeuksia saada asunto muuta kautta.
HANKETTA RAHOITTAA Tampereen kaupunki ja se
on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmaa (Paavo II). Asuntoja on hankittu
RAY:n investointiavustuksen tuella. Asunnon lisäksi hanke
tarjoaa asukkaille tukea asumisen ajaksi. Tuettu asumisaika voi kestää puoleentoista vuoteen asti, mutta tarvittaessa pidempäänkin.
− Tuona aikana käymme asiakkaan kotona säännöllisesti ja tuemme hänen arjessa selviytymistään.
Seuraamme myös vuokran maksua ja kannustamme
mielekkääseen tekemiseen, mikä tukee onnistunutta
asumista, sanoo Etuovesta-hankkeen vastaava ohjaaja
Tanja Tourunen.
Hankkeessa sovelletaan asunto ensin -periaatetta.
Asukkaalle ei aseteta erityisiä vaatimuksia asunnon
saamiselle, mutta vastuu häiriöttömästä asumisesta on
hänellä itsellään. Asukkaiden on noudatettava asumisen
sääntöjä ja sitouduttava tuen vastaanottamiseen. Se
antaa hyviä asumisvalmiuksia ja muun muassa rohkeutta
pyytää apua jo siinä vaiheessa, kun ongelma on vielä
pieni. Jos asuminen ei suju, voidaan asukkaalle tarjota
esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa ennen itsenäistä
asumista.
Ohjaajat antavat palveluohjausta ja auttavat asumistuen tai muiden etuuksien hakemisessa.
− Näin asiakkaat oppivat myös käyttämään heidän
käytettävissään olevaa tukiverkostoa, Tourunen lisää.
Kun asuminen alkaa sujua, autetaan asiakasta etsimään asunto vapailta vuokramarkkinoilta, ja Siltavalmennus voi suositella asukasta vuokranantajalle.
Riitta Granfelt työskentelee tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin soveltaminen
Suomessa. Asunto ensin -mallissa kehitetään asumissosiaalista työtä, jolla turvataan asuminen myös niille, jotka
eivät pysty sitoutumaan päihteettömyyteen tai joilla on
mielenterveysongelma. Granfelt tekee yhteistyötä SiltaValmennuksen kanssa, sillä hänen kohderyhmänsä ovat
rikosseuraamusasiakkaat ja heidän asumispalvelunsa.
− Asukkaat kokevat hyväksi sen, että asumisohjaajalta
ei ole tarvinnut salata esimerkiksi omaa päihteiden käyttöään, vaan apua on voinut hakea ilman, että asuminen
on vaarantunut, Granfelt sanoo.
Asunto ensin -mallia sovelletaan useissa Euroopan
maissa. Sen mukaan asunto on edellytys muun muassa
rikollisuudesta irrottautumiselle.
− Kun on turvallinen asunto, on mahdollista tarttua
myös ongelmiin, jotka ovat ylläpitäneet asunnottomuutta ja rikoskierrettä. Asunto kuuluu kaikille riippumatta
elämäntavasta.
On ensiarvoisen tärkeää, että asumissosiaalisessa
työssä ymmärretään, mitä vaikeuksia vankilassa ja
rikoskulttuurissa eläminen tuottaa asumiselle ja miten se
vaikeuttaa asioimista eri palveluissa.
− Keräämäni aineiston perusteella Silta-Valmennusyhdistys tekee tällä alueella oivallista työtä, sillä asiakkaat
kokevat, että täällä tunnetaan heidän tilanteensa ja
heistä tykätään, sanoo Granfelt.
S I LTA
VA L M E N N U S