Intoa kuin pienellä lapsella - Sirkka Santapukki Koulutukset

12 PIRKKALAINEN
26.9.2012
Intoa kuin pienellä lapsella
mien ja autonomisen hermoston
ongelmien kuten, ADHD:n ja
migreenin takana voi olla myös
opettaja, jonka häpäisevää käytöstä herkkä oppilas resonoi.
Työyhteisö- ja
muutosvalmentaja
Sirkka Santapukki
uskoo oivalluksiin,
yksilön vastuuseen
ja häpeästä
vapautumiseen
Ero ja häpeä
Santapukin pitkä avioliitto
päättyi hiljattain eroon. Ulkopuolisten silmin erinomaiselta
vaikuttavaan liittoon molemmat
olivat tuoneet omat häpeätaakkansa.
Elämän tuomat kriisit pakottivat puolisot omiin häpeäprosesseihin ja näin yhteys katosi.
Kun liitto päättyi, luvassa oli
lisäsuihkaus häpeää. Avioero oli
pienessä yhteisössä häpeällinen
asia.
- Ymmärrän hyvin, että monet jäävät mieluummin toimimattomaan liitton kuin ottavat
vastaan erosta aiheutuvan ympäristön kritiikin. Minullekin jopa
puolituntemattomat tulivat kertomaan arvailuja avioeron syistä.
Santapukki osaa ammentaa
voimaa häpeään liittyvistä kokemuksistaan.
- Olen tarvinnut kaiken tullakseni tähän, olen kaikesta kokemastani iloinen. Kaikki meni
niin kuin piti ja olen selvinnyt.
Kaikki on hyvin juuri nyt.
KAROLIINA AHOLA
Sirkka Santapukki on hetken
lapsi.
Sen kuulee heti puhelimessa,
kun sovimme haastattelusta.
Yhteisökouluttajana ja NLPvalmentajana toimivan Santapukin puhe pulppuilee rönsyilevänä ja ystävällisenä. Monen tv- ja
lehtijutun nainen kuulostaa vilpittömän innostuneelta ja yllättyneeltä saadessaan soiton paikallislehdestä.
- Uskomatonta, että juuri sinä
soitat minulle, Santapukki hehkuttaa.
Tapaamme lopulta Santapukin kodissa Vähäjärven rannalla.
Hän on muuttanut sinne Heinolasta vasta syyskuun alussa.
- Kun tulin tämän asunnon
eteiseen, tiesin heti, että tämä se
on. Sanoin heti välittäjälle, että
otan tämän. Kun näin parvekkeen sanoin taas, otan tämän,
Santapukki nauraa.
Vapaaksi häpeästä
Kuolevien testamentti
Santapukista tuli työyhteisökouluttaja ja muutosvalmentaja saattohoitotyöstä saadun sykäyksen
ansioista.
- Työskentelin sisätautikirurgisena sairaanhoitajana ja kipuhoitajana saattohoitopotilaiden
parissa 23 vuotta. Kuolevat potilaat antoivat minulle testamentin tähän työhön, kun he kertoivat, miksi ovat sairastuneet. He
osasivat selittää sairastumiseensa konkreettisen syyn. Se johtui
aina mielestä.
Lopulta Santapukki koki, että
työ saattohoidossa oli tullut tiensä päähän.
- Aloin myös etsimään itseäni ja opiskelemaan niin sanottua
positiivista psykologiaa.
Nyt nainen on kiertänyt 14
vuotta luennoimassa mielen voimasta, terveydestä ja työnilosta
ympäri Suomea.
- En puhu työhyvinvoinnista organisaation näkökulmasta,
vaan siitä mikä on yksilön vastuu. Ihmisten pitää kysyä: Mitä
minä voin tehdä? Ihmiset, jotka
selviävät, ottavat itse vastuun.
Ne, jotka eivät selviä, syyttävät
olosuhteita ja muita ihmisiä.
Terveys lähtee oivalluksesta
Santapukki tarjoaa oivallusmenetelmiä tunteiden purkamiseen ja
ongelmien ratkaisemiseen.
- Ihmisillä on jo tieto, miten pitää toimia ja elää. Heidän on vain
oivallettava se. En tee tulkintoja
tai analyysejä, enkä anna neuvoja,
vaan lähden yksilön omista oivalluksista.
Oivallus saa elimistössä aikaan
dopamiinipurkauksen. Ihminen
alkaa toimia vain omien oivallusten kautta. Ulkopuolisten neuvot
eivät auta, eikä niihin liity dopamiinia.
Santapukin mukaan purkamattoman tunteet kuormittavat
elimistöä ja aiheuttavat psykosomaattisia ja autoimmuunisairauksia. Ne ovat sairauksia, joiden
varsinaista syytä ei tiedetä, mutta
niiden puhkeamiseen liittyy aina
stressi.
- Epämiellyttäviä tunteita ei
- Olen kohta kuusikymppinen, mutta tunnen olevani kuin pieni lapsi. Tunnen, että silmäni ovat auenneet ja nyt
elämä alkaa, kertoo Sirkka Santapukki.
saa kieltää, vaan ne on purettava
kehosta pois.
- Ihminen voi pettää itseään,
muita ja työnantajaakin, mutta
autonomista hermostoaan ei voi
pettää. Ihmisen elimistössä tapahtuvasta toiminnasta kymmenen prosenttia on tahdonalaista,
loput on tahdosta riippumatonta. Tunteet, negatiiviset ja positiiviset, vaikuttavat kehossa ja ne
sairastuttavat tai tervehdyttävät.
Peritty taakka
Koska Santapukki on juuri kirjoittamassa kolmatta kirjaansa,
puhutaan tovi siitä. Tammikuussa ilmestyvän kirjan nimi tulee
olemaan Rakkaus, paluu paratiisiin. Kirjan teemoista lienee raskain on häpeä.
Koska olemme Pirkkalassa,
Suomen kuuluisimman häpeäkirjailijan Jouko Turkan kotikunnassa, otamme käsittelyyn kuitenkin häpeän.
- Häpeä on haarniska tunteiden päällä. Hävytön ihminen
siirtää häpeän aina siihen, joka
ottaa sen kantaakseen, Santapukki sanoo.
- Häpeästä ja siitä vapautumisesta minulla on omakohtaisia kokemuksia.
Santapukin isä oli avioton
lapsi, jonka äiti oli jättänyt vieraiden hoitoon.
FAKTA
”Olen paratiisissa”
Sirkka Santapukki
Syntynyt: 1953.
Koulutus: Sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja, NLP Master Coach, terveysvalmentaja,
kirjailija.
n Perhe: aikuiset lapset Reetta,
Simo ja Seppo.
n Harrastukset: sauvakävely,
avantouinti, hiihto.
n Kirjat: Oivallus -elämäsi eliksiiri 2010, Oivallus 2008, Minuusvoima -vapaus valita 2006.
n
n
- Vasta muutama vuosi sitten
tajusin, että olen kantanut koko
elämäni isältäni saamaa häpeätaakkaa.
Häpeä on kuolema
Myös Santapukin ensimmäinen
opettaja jätti jälkensä.
- Opettaja oli vanha ja tiukan
uskonnollinen. Koin, että hän ei
pitänyt minusta, koska olin arka
lapsi.
Arkuuksissaan pieni Sirkka
puri kynsiään.
- Lopulta opettaja sitoi käteni
selän taakse koko luokan edessä.
Santapukin mukaan häpeästä vapautuminen alkaa, kun uskaltaa
nousta raivoon ja puolustaa rajojaan. Aikuisen pitää itse puolustaa itseään ja heikompiaan.
- Minun piti muuttaa Heinolasta pois. Vasta nyt tajuan, etten olisi koskaan saanut olla oma
itseni siellä ja energia olisi mennyt itseni puolustamiseen. Kaikki
tämä on täysin näkymätöntä, jolle vasta nyt kaukaa, välimatkan
päästä on tullut muoto. Liian lähellä sitä ei näe.
- Seura tekee kaltaisekseen, se
on totta, siksi välimatka on aina
hyväksi. Jos on joutunut häväistyksi, eli omassa olemuksessa on
häpeää johon hävytön häpäisynsä
kohdistaa, silloin on tehtävä Lokki Joonatanit eli lähdettävä ahdistavasta yhteisöstä. Niin minä
olen tehnyt.
Sanatapukin mukaan häpeän
huomaa poistuneen, kun osaa
asettaa etukäteen selkeät rajat ja
säännöt. Niiden avulla voi pitää
ohjat itsellään asioissa, joissa on
osallisena ja vastuullisena.
Kustantajana Sun Text.
n Tuleva kirja: Rakkaus -paluu
paratiisiin 2013. Teemoina häpeä, terveys, ihmissuhteet, seksuaalisuus, rakkaus.
n Elämänohje: Elämän tärkeimmissä risteyksissä ei ole tienviittoja.
n Seuraava luento Tampereella:
Oivalluksia työniloon, Tampereen yliopisto, 18.10. klo 13-16.
Häpesin niin paljon, että minuuteni kuoli silloin.
Opettajan toiminta vaikutti
myös luokkatoverihin.
- Sen seurauksena minusta tuli
koulukiusattu. Tunteet tarttuvat
hyvässä ja pahassa. Niin ihmisen
peilineuronit toimivat. Kun joutuu silmätikuksi, saattaa joutua
silmätikiksi joka paikassa.
Santapukin mukaan opettajien oppilaisiin kohdistama kiusaaminen on edelleen mahdollista.
- Nykyään se on henkistä ja
sitä on vain hankalampi selvästi
havaita. Erilaisten oppimisongel-
Mutta palataan vielä hetkeksi
Pirkkalaan. Miksi Santapukki
päätyi juuri tänne?
- Kun Härmälässä asuva tyttäreni sai sydämen pysähdyksen
vuonna 2006, vietin paljon aikaa
täällä. Hiihtelin Vähäjärven ympäristössä ja täällä oli kaunista.
Ihmiset ovat täällä aivan ihania,
ajattelin, että voiko tällaisia ihmisiä edes olla, he ovat ystävällisiä
ja koiran ulkoiluttajat juttelevat
tuntemattomillekin.
Vuonna 2006 muutto ei kuitenkaan ollut ajankohtainen
asia.
Kun Santapukin avioliitto
päättyi, oli paikkakunnan vaihdon aika.
Santapukki aprikoi Jyväskylän
ja Tampereen välillä, mutta Pirkanmaa tuntui vetävän enemmän puoleensa. Plussaa on myös,
että lapsia on lähellä. Poika asuu
Pirkkalassa ja tytär edelleen Härmälässä.
- Se ei ollut kuitenkaan ratkaisevaa. Olen sanonut lapsille,
että ollaan yhteydessä entiseen
tapaan, vaikka olenkin nyt lähempänä.
Ratkaisevaa oli juuri Pirkkala
ja Vähäjärvi, joka on Santapukille pyhä järvi.
- Nyt olen paratiisissa.