Lintti 14 2013.pdf - Heinosen sukuseura ry

Isät ja tyttäret.
LINTTI 14/2013
Nuorissa on tulevaisuutemme
Heinosen Sukuseura ry
1.1.2013
LINTTI 14/2013
Heinosen Sukuseura ry
postios: Talviahteentie 35, 36270 Kangasala
kotisivut: www.elisanet.fi/lintti
Facebookissa: Heinosen sukuseura
Sisältö
3.
4.
5-6.
Pääkirjoitus
Puheenjohtajan terveiset
Edellisen puheenjohtajan muistoja
ja uuden sihteerin terveiset
7.
Arkistot saivat uuden kodin
8-9 .
Terveiset sukuseuran
XI-sukukouksesta ja 20vuotisjuhlasta
Muistoja äidistä ( Anneli Aartola)
Valokuvia sukutapaamisesta
Unelma-tätini kultaiset vuodet
(Raimo Rannikko)
Sukukokous 2014
Perheuutiset
Lasten suusta
Lisäyksiä ja korjauksia
Lisäysten aakkosellinen hakemisto
10.
11-12.
13-14.
15.
16.
17.
18.
19.
Puheenjohtaja
Kalervo Lehtovaara
p. 050 5122 211
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Toivo Heinonen
p. 0400 162854
[email protected]
Huvitoimikunta
Kalevi Jokela,
p. 040 588 0544
[email protected]
Ohjelmatoimikunta
Jari Aartola
p. 040 3551 750
[email protected]
Kannen isät ja tyttäret:
Vasemmalla: Erkki Heinonen ja Tuija-Tiina Mikkonen, edellinen puheenjohtaja ja sihteeri
Oikealla: Kalervo Lehtovaara ja Jenni LehtovaaraNiinimäki, nykyiset puheenjohtaja ja sihteeri
Muut jäsenet
Raili Hamari, Oulu
Einari Heinonen, Reisjärvi
Kalle Heinonen, Lempäälä
Kristiina Ruokoja, Jyväskylä
Mikko Vehniäinen, Kokkola
Raija Änäkkälä, Mänttä
Sihteeri/rahastonhoitaja
Jenni Lehtovaara-Niinimäki
p. 040 1244 491
[email protected]
Lintin päätoimittaja/tiedottaja
Eila Lehtovaara
p. 050 5122 213
[email protected]
Tilintarkastajat
Raimo Rannikko (Turku)
Helena Heinonen (Lahti)
Varatilintarkastajat: Olavi Takala (Lestijärvi)
Eila Saarikettu (Kaustinen)
2
Pääkirjoitus
Haluan vielä lausua kauneimmat kiitokset Erkille, Tuija-Tiinalle ja Mailalle.
Kunnioituksena heidän uurastuksestaan 20 vuoden ajan, tämä lehti painottuukin aika paljon heistä kertoviin juttuihin.
Tämän lehden tekeminen on antanut minulle enemmän kuin osasin odottaa. Kaiken tiedon hankkiminen kantapään kautta on ollut erittäin antoisaa,
tosin Erkki on ollut aina avuliaana auttamassa, jos olen apua tarvinnut. En
ole koskaan aikaisemmin tehnyt lehteä ja tässä se nyt vain on! Äskettäin
taistelin nuo numeroidut sivut parillisiin ja parittomiin puoliin. Siinäkin oli
oma hommansa, mutta nyt sen jo osaan.
Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että viimeiseen saakka vastustin
koko Heinosen sukuseura ry:n vetovastuuta ja jatkumoa meidän perheessä.
Pelkäsin ehkä, että se on liian vaativaa ja vie liikaa aikaa. Erkin ja TuijaTiinan saappaat ovat myös aika suuret ja vaativat. En tiedä, aika näyttää…
Näin siinä vaan kävi…, ja minä lupauduin toimittamaan sukulehteä. Tätä
kirjoittaessani eletään elokuun -12 loppupuolta. Olen jo hahmotellut sivuja
ja miettinyt uutta, lainattua ja vanhaa. Tulen kunnioittamaan mahdollisuuksien mukaan perinteitä, joilla Linttiä on tehty. Tuon siihen myös uusia tuulia
mm. perheuutiset ja ajankohtaisia mietteitä. Lapsinurkka on myös mielessäni, saa nähdä mikä toteutuu ja nythän jo luemme tuoretta uutta Linttiä ja
näemme mitkä ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Tämän lehden tekeminen
on vähän niin kuin juhla, juhlakansahan juhlan tekee ja Lintin teemme yhdessä ja siitä tulee; meidän Lintti, sukuseuramme näköinen ja oloinen.
Olen ylpeä tästä ensimmäisestä Lintistä, toivottavasti viihdytte sen parissa
ja olette kuvin ja jutuin taas mukana tekemässä lehteä no 15/2014.
Teidän tiedottajanne/sukulehden päätoimittaja, Eila Lehtovaara
-3-
Lintti 14/2013
Julkaisija:
Heinosen Sukuseura ry
Jakelu:
- sukuseuran jäsenmaksun maksaneet perheet
- vapaajäsenet
- yhteistyökumppanit
Aineisto ja lisätiedot:
Eila Lehtovaara
sähköposti; [email protected]
Paino: Kopijyvä Oy, Tampere
Painomäärä:
350 kpl
Puheenjohtajan tervehdys
Kiitos luottamuksesta saadessani luotsata Heinosen sukuseuraa
puheenjohtajan ominaisuudessa seuraavat 4 vuotta.
Tulemme jatkamaan sukuseuran toimintaa perinteitä kunnioittaen,
mutta tulevaisuuden vaatimin haastein. Tässä tulemme tarvitsemaan paljon apuja, teiltä maailmaa paljon eläneet sukulaiset, jotta
saisimme menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaamaan kaikkia meitä kiinnostavalla tavalla.
Sukujuhlassa lauloimme laulun Kesäpäivä Kangasalla.
Laulussa sanotaan:
Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on.
Vaan oisinpa uljas kotka, niin nousisin lentohon.
Tunnen puheenjohtajan vastuullisen tehtävän, kuin olisin tuo lintu
pieni ja siipeni heikot on. Näin varmasti olisikin, jos tekisin tätä
yksin.
Uskon, että yhdessä tekemällä olemme varsinainen uljas kotkalauma. Tähän tarvitsen perheeni tuen sekä kaikkien teidän osallistumista tavalla tai toisella, hyvässä hengessä, vapaaehtoisesti, jotta
pääsemme lentohon ! On suurenmoista tietää, mistä tulemme ja
missä juuremme ovat.
Erkin saappaat johon minun pitää astua, ovat vielä todella suuret.
Hyvällä yhteistyöllä saamme saappaat muuttumaan jopa tanssikengiksi, joilla tanssitaan tähtiin saakka.
Tämä ensimmäinen Lintti on hyvä esimerkki siitä, miten perinteiden
eli menneisyyden historia kohtaa nykypäivän ihmiset omalla rakkaalla äidinkielellämme.
On mielenkiintoista lukea, mitä mielenkiintoisimpia tarinoita ja voi
olla ylpeä siitä, että kuuluu joukkoon.
Tulemme uudistamaan sukujuhlaa, niin että puitteet ja ohjelma
houkuttelisivat yhä enemmän Heinosen suvusta ylpeitä vanhoja ja
juuriaan etsiviä nuoria jäseniä tapaamaan samaa verta ja lihaa olevia sukulaisiaan ja heidän elinkumppaneitaan. Pyrimme saamaan
myös lehteen saatavilla mainoksilla katettua sukujuhlan majoitus ja
ruokailukustannuksia, josta oli jo hyvä esimerkki 20vuotissukujuhlamme ilmaiset ateriat, kahvit ja välipalat sekä monipuolinen ohjelmisto.
Toivotan hyvää tulevaisuutta Heinoslaisille ja toivon myös, että
mahdollisimman moni tulisi tutuksi aivan kasvotusten.
Teitä tervehtien,
Kalervo ( Kale ) Lehtovaara
4
Sakari Topelius kertoo
Kesäpäivä Kangasalla runon synnystä:
"Kesällä 1853, jolloin kolera
raivosi Helsingissä, läksimme
jälleen pienelle retkelle Kangasalle, jonne everstiluutnantti
Aminoff oli kutsunut meidät
vierailemaan kauniiseen Franssilaansa Vesijärven rannalla. Se
oli herttainen perhe: isä vanhan
polven veteraani, äiti yksinkertainen ja vilpitön, tytär Emilie,
sittemmin rouva Bergroth, älykäs, lämminsydäminen ja jaloluontoinen. Hän se saattoi meidät
jyrkkiä polkuja myöten Harjulan
harjulle ja se antoi minulle
aiheen paljon laulettuun Sylvian
lauluun ("Kesäpäivä Kangasalla"), johon G. Linsén sepitti
sävelen."
Runon syntymästä kului kymmenen vuotta.
Kangasalan maisemissa vieraili
säveltäjä.
Seuraavana talvena sanat saivat
sävelen.
Runosta tuli laulu.
Laulusta tuli kaunis, koskettava. .
ja paljon laulettu.
Mä oksalla ylimmällä oon
Harjulan seljänteen; niin
kauas kuin silmään siintää,
nään järviä lahtineen. Kas
Längelmävesi tuolla vöin
hopeisin hohtelee, ja Roineen
armaiset aallot sen rantoja
hyväelee.
Mä vain olen lintu pieni ja
siipeni heikot on; vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin
lentohon, ja nousisin taivoon
asti luo Jumalan istuimen ja
nöyrin, hartahin mielin näin
laulaisin rukoellen:
Oi taivahan pyhä Herra, sä
Isämme armias! Ah kuink´ on
sun maasi kaunis, kuink´
ihana taivahas! Sä järveimme
säihkyellä suo lempemme
tulta vaan. Oi Herra intoa
anna ain maatamme rakastamaan.
Edellisen puheenjohtajan muistoja matkanvarrelta.
Viime kesänä sain tilaisuuden
luovuttaa Heinosen sukuseuran
puheenjohtajuuden nuorempien käsiin.
Olikin jo korkein aika, sillä ehdin olla toimessa 20 vuotta. Heinosen sukuseuran
kotipaikaksi on nimetty Lestijärvi, sillä tärkeä risteyskohta sukumme historiassa on
Yli-Lestin silloinen Heinosen talo, johon
sukumme miespuolinen haara tuli Kannuksen Annalasta ja ukkini ensimmäisen vaimon suku Ullavan Läntästä. Täällä kaikki
ottivat sukunimekseen talon mukaan Heinonen. Sukukirjasta saa näistä alkutapahtumista tarkemman kuvan.
pojaksi ja sitä jatkui yli kaksi vuotta. Nuori
luonto veti kuitenkin eteenpäin ja niin lähdin merille, jossa vierähti pari vuotta. Siskoni ”ohjastuksella” tieni johti lopulta Kajaaniin ja siellä pääsin opiskelemaan seminaariin, josta v. 1958 valmistuin opettajaksi.
Eläkkeelle siirryin Paltamossa v. 1994. Kajaaniin vaimoni kanssa muutimme 2003
vuoden lopussa.
Tutustuimme tehtävään kurssin
avulla.
Sukuseuran hommaan jouduin mukaan
vähän kuin vahingossa. Hämeenlinnassa
Olavi-veljeni hautajaisissa v. 1991 tuli puhetta, miten suku on hajautunut ja serkut
eivät enää tunne kunnolla toisiaan. Pohdinnan tuloksena nuoret kääntyivät puoleeni
ja sanoivat minun olevan ”joutilas” tekemään jotain asian hyväksi, koska pian jään
eläkkeellekin. Aluksi pidin hommaa liian
suurena, mutta sitten tyttäreni Tuija-Tiinan
kanssa aloimme selvittää tilannetta. Tutustuimme tehtävään kurssin avulla. Sen jälkeen alkoi tutkimustyö mikrofilmien, kirkonkirjojen ja kyselyjen avulla sekä syventymällä erilaisiin arkistoihin.
Minun juureni ovat myös tiukasti Lestijärvellä. Isäni on syntynyt Yli-Lestin Konttikoskella metsänvartijan torppaan v. 1875 ja
äitini Syrinkylän Hautakankaalla v. 1890.
Siihen aikaan Lesti-järveltäkin lähti paljon
väkeä Amerikkaan töitä etsimään, niin minunkin vanhempani toisistaan tietämättä.
Isäni ensimmäinen vaimo kuoli Amerikassa
nuorena ja sen jälkeen isäni meni uusiin
naimisiin äitini kanssa Amerikassa. Lopulta
he kuitenkin kotiutuivat Lestijärvelle ja
ostivat Syrinkylältä Savikankaan torpan.
Lopulta saimme niin paljon materiaali
kasaan, että päätimme kutsua ensimmäiseen tapaamiseen ja perustavaan kokoukseen kaikki sukuun kuuluvat, joiden osoitteet olimme saaneet. Tapaaminen tapahtui
Paltamossa 11.-12.7.1992. Siellä perustettiin Heinosen sukuseura ja valittiin jäsenet
ensimmäiseen hallitukseen. Minut valittiin
puheenjohtajaksi ja Tuija-Tiina sihteeri/rahastonhoitajaksi. Näin meidän 20 vuotinen rupeama sai alkunsa. Sukututkimustyötä on ollut tehtävä jatkuvasti ja tietoja
lisättävä, sillä tämä työ ei koskaan ole valmis, vaan se elää jatkuvasti ja vaatii edelleen vaalimista.
”Itsepäisenä” kakarana ryhdyin
hankkimaan omaa rahaa…
Tähän torppaan minä synnyin vanhempieni
”iltatähtenä”, sillä äiti oli jo 44 ja isä 59
vuotta minun syntyessä. Vanhempani sairastuivat ja kuolivat neljän kuukauden sisällä minun ollessa 12 vuoden ikäinen. ”Itsepäisenä” kakarana ryhdyin hankkimaan
omaa rahaa, mutta alaikäisyyteni takia työhommat olivat lyhytaikaisia ja pienituloisia.
Ymmärtäväisen opettajan johdolla kävin
kyllä kouluni loppuun kurssinomaisesti.
Sitten onni potkaisi, sillä 14 vuoden ikäisenä pääsin liikennöitsijä Hakolalle rahastaja5
Sukuseuran tapaamiset ovat jatkuneet joka
toinen vuosi – parillisena vuonna. Osallistujia on ollut 60 ja 110 välillä, keskimäärin 7080 henkilöä. Tapaamisista on tullut jo ehkä
liiankin kaavamaisia, mutta jatkossa varmasti saamme uusien vetäjien toimesta
uutta mielenkiintoista vaihtelua sukutapaamisohjelmiin. Heinosen sukuseurassa
on ollut koko ajan erittäin aktiivisia jäseniä
ja toimijoita, joten työ sen parissa on sujunut luontevasti koko ajan. Kaikille lämmin
kiitos siitä.
Samoin LINTTI-lehteen, joka on tärkeä jäsentiedote, muistakaa antaa kuvia ja juttuja. Näin ne tallentuvat myös tuleville polville, kun lehdet laitetaan talteen kirjahyllyyn.
Minä en ehtinyt näkemään ainoatakaan
mummua enkä ukkia, joka minua usein
harmitti, kun toiset puhuivat mummulasta
ja ukkilasta. Minun mummut ja ukit olivat
kuolleet jo ennen minun syntymääni. Siksi
tuntuikin aluksi ihmeelliseltä, kun meistä
Mailan kanssa tuli jo isomummu ja –ukki.
Meillä on omia lapsia viisi, lastenlapsia neljätoista ja lastenlastenlapsia seitsemän ja
ennen vuoden loppua taitaa olla kahdeksan.
Mukana mekin olemme niin kauan kuin
terveys ja kunto antaa myötä, sillä niin paljon ehti tulla tuttuja sukulaisia näiden vuosien aikana.
Sukututkimustietojen työstäminen kirjaksi asti oli erittäin mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa työtä. Näin saatiin jälkipolville arvokasta tietoa juuristaan ja ehkä
sitä serkkujen tuttaviksi tulemista, jota alun
perin kaivattiin. Edelleen tulee tallentaa
vanhaa ja uutta tietoa jälkipolville ja näin
saadaan lisäystä aikanaan painettavaan
uusinta painokseen tai lisä painoksena.
Rakkaat terveiset kaikille Heinosen sukuseuran jäsenille näistä miellyttävistä vuosista, jotka sain olla vetotehtävissä sukuseuran hyväksi. Onnea ja virkeyttä uusille vetäjille ja meille kaikille, ollaan enenevin joukoin mukana toiminnassa jatkamassa Heinosen sukuseuran perinteitä.
Kirjoitti: Erkki Heinonen
Jenni Lehtovaara-Niinimäki
Tervehdys sukulaiset kaikissa polvissa!
Kalervon ja Eilan nuorimpana tyttärenä oli luonnollinen valinta, että minusta leivotaan sukuseuran sihteeri/rahastonhoitaja. Tehtävä on mieluinen, kiitos luottamuksesta. Suvun vaiheet ja
historia ovat aina kiehtoneet minua ja nyt on oiva tilaisuus paneutua asioihin perinpohjin. Perheeseeni kuuluu aviopuoliso Marko sekä lapset Eveliina 10v, Matias 6v, Sanni 4v ja Samuel 2v.
Olemme kolunneet jo monet sukujuhlat ja saaneet paljon uusia kokemuksia ja tuttavia. Paras
juhla oli 20v.-juhla, jossa oli panostettu myös lastenohjelmiin. Rauhoittaa kummasti äitiä ja
isää, kun lapsillakin on jotain puuhastelua. Koulutukseltani olen merkonomi mutta nyt olen
lasten kanssa kotona ja lisäksi hoidan siskoni 2v. poikaa, joka on kummipoikamme. Näissä askareissa kyllä vipinää riittää ja aina saisi olla jotain puuhastelemassa mutta aikansa kutakin. Sukuseuran harrastus tuo kivaa vastapainoa näille arkipuuhille. Ensimmäinen isompi haaste on sukulehden postitus ja tässähän se Lintti nyt jo on ja sen jälkeen tilinpäätös. Hyvää vuoden alkua
kaikille! Terveisin, Jenni
6
Arkistot saivat uuden kodin.
20 vuotta samassa hallinnassa olleet mapit saivat
uuden kodin Kangasalta.
Jess, …Se on siinä…
Harmaankirjavia koteloita, joiden sisällä
pahvisia kansioita. Ne kertoivat jo historian
havinasta, vaikkei yhtään mappia olisi aukaissut.
Arkistossa oli sukukirjoja, viirejä, T-paitoja,
kassalipas yms. Nyt ne ovat kaikki kotiutuneet uuteen kotiin. Mietimme kauan, että
mistä niille löydämme säilytyspaikan, josta
ne on helposti saatavissa. Komeron yläkaappi siellä ne nyt asustavat.
Kunpa osaisimme pitää arkistot yhtä hyvässä järjestyksessä, kun Erkki ja Tuija-Tiina
ovat ne pitäneet. Kaikki paikoillaan, kaikki
järjestyksessä, kiitos Erkki ja Tuija-Tiina.
Erkki ja Maila saapuivat iltapäivällä mappeineen Kangasalle. Ensitöikseen Erkki ja Kalervo asensivat sukuohjelman Kalen koneelle, jossa sitten päivitetään ja pidetään sukuasiat ajan tasalla.
Eivät olisi miehet edes malttaneet kahville tulla, niin oli mielenkiintoista. Noh, tulokahvit joimme terassilla ja sen jälkeen aloimme tutkia papereita. Opettajan varmuudella saimme opetusta
ja me oppilaat pyrimme kuuntelemaan ja saamaan edes jonkinlaista käsitystä 20 vuoden tapahtumista ja nykyhetkestä.
Saunan lämmitys oli seuraavana ja Maila kyllä totesi, että seuraavaan kertaan pitää saada yksi
askelma lauteille lisää, jotta on helpompi kulkea löylyyn. Löylyttelyjen jälkeen söimme myöhäispäivällistä, joka jo kuittasi iltapalankin. Istuimme raukeina olohuoneessa ja rupattelimme
pitkälle keskiyöhön. Kuulimme mielenkiintoisia asioita sota-ajasta ja myös 12-vuotiaana orvoksi
jääneestä pikkupojasta, joka monien selviytymistarinoiden jälkeen on kasvattanut ja rakentanut
ympärilleen rakastettavan lähisuvun ja tehnyt mahdottoman ison työn hoitaessaan 20 vuotta
Heinosen Sukuseura ry:n asioita. Kiitos Erkki ja Maila käynnistä ja kiitos 20 vuoden historiaarkistosta.
Kirjoitti Eila Lehtovaara
7
Terveiset sukuseuran XI-sukukokouksesta ja 20-vuotisjuhlasta
Juhlaa ja kokousta vietettiin Hirvikosken
Maaseutuhotellissa, Toholammella, la – su
7.7. - 8.7.2012. Osa osallistujista saapui jo
perjantaina tutustumaan alueeseen. Perjantaipäivä oli sattumalta myös tulevan
sihteerin syntymäpäivä ja kaikille paikalla
oleville tarjottiin kakkua ja limsaa. Laulettiin
myös onnittelulaulu, tilaisuus oli lämminhenkinen. Perjantai-iltana kokoontui myös
perinteisesti hallitus.
Taikuriesityksistä vastasivat oikea taikuri ja
”oppipojat” Aleksi ja Emil Aartola sekä
avustajat.
Juhlakahvien ja – mehujen jälkeen alkoi 20vuotisjuhla. Tervehdyssanat lausui Kalervo
Lehtovaara, samassa yhteydessä kukitettiin
”eläkkeelle lähtijät”.
Kiitokset kauneimmat olette ansainneet!
Nuorissa on tulevaisuutemme, Eveliina
ojensi kiitoskukat. Erkille ojennettiin myös
Viisastenpöllö ja Tuija-Tiinalle pingviini.
Alkulauluna laulettiin Kesäpäivä Kangasalla. Oli monenmoista arvokasta ohjelmaa,
puheita ja musiikkiesityksiä. Juhlapuheen
piti Sukuseurojen
Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin.
Haitarimusiikista
vastasi Jari Saarenpää.
Valaisevan esityksen
historiikista esitelmöi
Kristiina Ruokoja.
Vapaansanan vuorossa kuulimme
muistelmia sukuseuran synnystä ja oli
mukana kivoja kommelluksiakin.
Anneli Aartolan muistelmia äidistään luki
Jari Aartola.
Päätössanat lausui Toivo Heinonen. Loppulauluna lauloimme Kotimaani ompi Suomi.
Pihaohjelmat alkoivat niin lapsille kuin aikuisillekin.
Tunnelma oli kotoinen ja kaikki tuntuivat
viihtyvän ”omiensa parissa”.
Karaoke raikui ja virvelin tarkkuusheitto oli
mielekästä kaiken ikäisille.
Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja Suomenlippu sai arvoisensa aurinkoiset puitteet.
Juhlakansaa saapui
pikkuhiljaa, valtava
puheensorina ja halaukset täyttivät aulan.
Sukuseuran tarjoama
juhlalounas nautittiin
klo 11 alkaen.
Varsinainen sukukokous alkoi klo 12.30.
Kokous oli historiallinen, koska 20 vuotta
sukuseuraa luotsannut puheenjohtaja Erkki ja sihteeri TuijaTiina lähtivät ansaitulle ”eläkkeelle”.
Käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin Kalervo Lehtovaara ja sihteeriksi Jenni Lehtovaara-Niinimäki,
molemmat Kangasalta.” Isä ja tytär” jatkavat edelleen.
Uutena hallitukseen valittiin juhlatoimikunnanvetäjäksi Jari Aartola.
Sukuseuran standaarit luovutettiin Jenni
Lehtovaara-Niinimäelle ja Antti Heinoselle.
Kokouksen aikana oli lapsille monenmoista
ohjelmaa, mm kaksi pomppulinnaa ja poniajelua.
Sukuseura tarjosi vielä mahtavan iltapalapöydän, jossa oli monenmoista herkkua ja
Kalevi Jokela toimi grillimestarina.
8
Lipunlaskun jälkeen vielä seurusteltiin ja vaihdettiin kuulumisia.
Sunnuntaina oli jumalanpalvelus Lestijärven kirkossa ja seppeleen lasku sankaripatsaalle.
Lounas syötiin vielä Seurakuntakeskuksessa, jossa tapasimme vielä sattumalta suvun jäseniä,
jotka olivat estyneet tulemaan sukukokoukseen ja juhlaan. Vuonna 2014 heinäkuussa taas tapaamme!
”Menneiden sukupolvien ja isänmaan puolesta henkensä antaneiden muistolle.”
KAUNEIMMAT KIITOKSET OSALLISTUJILLE; TEITTE TILAISUUDESTA JUHLAN!
Kirjoitti: Eila Lehtovaara
9
Anneli Aartola
Muistoja äidistä
Muistoja äidistä 1. osa ilmestyi Lintissä 11/2010.
Tämän 2. osan luki Jari Aartola 20 v. juhlassa.
Impi Ksenia Näppi,
(Erkki Matias Heinosen sisko)
s. 22.01.1904 USA, k. 12.04.1996 Paimio
… Osa 2.
Vuosi 2012 on merkittävä vuosi äiti-mummuni kertoman mukaan. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 100
vuotta Titanic - laivan uppoamisesta. Äiti-mummulla ja isoisällä oli tarkoitus matkustaa jäävuoreen
törmänneellä Titanicilla Suomeen. Ei ollut vielä heidän aikansa ja niin he onneksi myöhästyivät tältä
matkalta. Luojalle kiitos!
1500 ihmistä hukkui tässä kaameassa onnettomuudessa. Äitini ja isoisäni pelastuivat. Myöhemmin he
matkustivat Suomeen jäädäkseen, siitä alkoi uusi ajanjakso. Vuodet vierivät äitini avioitui ja näin me
lapset, ihanat sisarukset saamme taivaltaa täällä matkaa. Isoisäni uusioperheeseen syntyi myös lapsia,
minulle ihania tätejä ja enoja…koko laaja suku.
Tällaisten seikkailujen jälkeen Impi-mummun jälkikasvu on olemassa, muistelee Anneli tytär.
Titanic – neitsytmatkallaan v. 1912.
10
Kuvia sukutapaamisesta:
Perjantai-illan kakkukestit paikalla oleville.
Lauantai-aamun lipunnosto Erkki ja Kalle Heinonen.
Lastenohjelmaa – pomppulinnat.
Mikko Vehniäinen kukittaa uutta
hallitusta. Takana oikealla: Jari Aartola,
Kalervo Lehtovaara ja Jenni LehtovaaraNiinimäki
Karaoken tunnelmissa Pirjo Silvola
ja Eveliina sekä Matias Niinimäki.
Taikuri ja ”taikurin oppi-poika”
11
Lauantai-illan iltapala.
Lastenohjelmassa poniajelua.
Haitarimusiikista vastasi Jari Sillanpää. Takana Eine Kusmin, joka piti
juhlapuheen, Sukuseurojen Keskusliiton edustajana.
Standaarit luovutti edell. ja nyk. puheenjohtaja
Jenni Lehtovaara-Niinimäelle ja Antti Heinoselle.
20v. juhlakansaa.
12
Raimo Tynkkinen
Unelma-tätini kultaiset vuodet.
Minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa pieni
tarina 90-vuotiaasta tädistäni.
Olin vielä
pieni tyttö
kun nevoilta
niitettiin
heinät
karjalle, reissuissa oltiin aina muutaman
päivän. Niistä reissuista muistan vain käärmeet ja piimän.
Elämäntarinahan voi tiivistää ansioluetteloon aika nopeasti, mutta elämässähän on
paljon muutakin.Mutta annetaanpa tytön
kertoa itse:
No syntymäänihän en muista, mutta monta
muuta juttua kyllä.Äitini on Kuneliuksen
sukua Lestin Kuivaniemeltä. isäni Meriläisestä Sammalmaa sukua.
Kotona töitä tehdessä ja varttuessa aloin
kaipaamaan jotakin muuta. Jokirantoja niitellessä tuntui että nyt riittää tämä, löin viikatteen siankarvikkoon ja lähdin soittamaan
Kokkolaan. Sain itselleni kampaamoopiskelijan paikan!Opiskeltuani ja valmistuttuani perustin ensimmäisen kampaamoyritykseni Vetelin keskustaan. Myöhemmässä
vaiheessa laajensin liiketoimintaa myös
kahvilaksi ja matkustajakodiksi.
He muuttivat Kanaseen Ranta nimiselle
tilalle. Isäni Oskari Sammalmaa ja äitini
Selma Kunelius avioituivat ja saivat kaksi
lasta: Orvokki ja Unelma. Isääni muistan
hyvin vähän. Ajat olivat vaikeat ja hän lähti
Kanadaan, kuten siihen aikaan monet
muutkin joutuivat tekemään.
”NO maitoahan piisaa
sitten!”
Sota-ajan olin Lotta-työssä. Olin Kokkolassa
asevarastolla ruudinkäsittelijänä. Homma oli
hyvin yksitoikkoista ja sainkin vaihdon ravintola-alallle. Huolsimme saksalaisia junia ym.
Työhömme kuului myös vainajien vastaanotto Kokkolassa. Vainajat tuotiin junilla Kokkolan asemalle. Osa oli arkuissa, osa vain
liinoihin käärittynä, siitä ne nosteltiin lavaautoon ja kuljetettiin kotipitäjiin ympäri Keski-Pohjanmaata. Siitä ajasta jäi raskaat
muistot.
Lähdön hetkellä itkin portailla. Totesin kuitenkin että: ”NO maitoahan piisaa sitten!”
Se on ainoita hetkiä joita isästäni muistan.
Isäni Sammalmaa Oskari hukkui Porth Arthurissa toukokuussa 27pv 1938.
Elämä oli siihen aikaan kovaa. Töitä opittiin
jo lapsena tekemään. Leipomiset ja sonnan
ajot olivat pienelle tytölle arkipäivää.
Hevosten kanssa piti tulla toimeen, oli sitten
laiskimus tai potkuri kyseessä.
Eräänä päivänä kampaamoon asteli Antti
Heikkilä, tuleva aviomieheni. Avioiduimme
Antin kanssa, ja aloimme rakentaa omaa
kotia Heikkilänmäelle. Siihen rakennettiin
myös kampaamo. Myöhemmässä vaiheessa laajensimme liiketoimintaa kaupaksi.
Kaupassa myytiin kaikkea mitä elämiseen
tarvitaan. Saimme Antin kanssa 2 lasta Pirjo
ja Sointu. Lisäksi meillä oli myös kaksi ottolasta: Hannu ja Sisko.
Änkyrä hevonen ei suostunut pysähtymään!?
Meillä oli siihen aikaan aika änkyrä hevonen
talossa. Äestelin peltoja myöhään iltaan.
pysähtymään !
Änkyrä hevonen ei suostunut pysähtymään,
ja kaikki muut nukkuivat jo. En tiennyt että
mitä tekisin. Keksin keinon ja päästelin talon
ympäri hevosen ja äkeen kanssa, raput
hajoten. Apua sain hyvinkin nopeaan!
24v jaksoimme liiketoimintaa. Antti teki viuluja sekä kanteleita harrastuksena. Lopetimme liiketoiminnan ja lähdimme Mänttään.
Lapset houkuttelivat ja antoivat virikkeen
elämänmuutokseen. Aloin sairastelemaan
selkää ja lonkkaan tuohon aikaan.
13
Sairastelusta ei oikein tullut mitään joten
päätin aloittaa työt. Ajattelin että sairastelenpa myöhemmin.
Olen kiitollinen Luojalle joka on johtanut
elämääni hyvissä ja vaikeissa päivissä.
Nyt on mittarissa 90v. Voimia ja vauhtia
riittää. Kunnioitettavaa ikää on juhlittu pitemmän aikaa. Ensin Vetelissä Foxmannissa. Paikalla oli 100 ”nuorta” ystävääni. Juhlat jatkuivat Mäntässä näyttävästi. Päätin
että juhlitaan nyt, eipä sitten harmita kun
hautajaisissa en saa olla mukana.
Mänttään muuton jälkeen aloitin vapaaehtoistyön Mäntän seurakunnassa. Avustustyötä tein Venäjälle Inkerinmaalle. Toimitimme avustuskuormia vähäosaisille. Antti ei
suostunut koskaan lähtemään mukaan
itänaapuriin. Hänellä oli huonoja kokemuksia aikaisemmasta vierailusta sota-aikana
kun häneltä ammuttiin siellä toinen silmä.
Syy oli mielestäni riittävä. Antti poistui viereltäni vuonna 1994.
Lempinimi Digimummo
Arkipäivieni piristykseksi hommasin itselleni
tietokoneen. Tyttöni houkutteli myös liittymään Facebook- yhteisöön. Siinä monella
on suu loksahdellut auki kun laittelen kaveripyyntöjä ja avaan keskusteluikkunoita!
Media kiinnostui minusta, ja kertoivat että
olisin Suomen vanhin Facebook-käyttäjä.
Minusta tehtiin useampi lehtijuttu ja sain
uuden lempinimen
DIGIMUMMO.
Olin 85v kun kiinnostuin matkaoppaan töistä
ja toiminkin oppaana lukemattomissa reissuissa Venäjälle. Ystävystyin siellä moniin
ihmisiin ja he olivatkin sitten vieraanani
useasti Mäntässä.
Venäjän matkoilta jäi
mieleeni lukemattomat surulliset tarinat.
Lastenkodit, vanhustenkodit, sairaalat ym
oli kurjuudessaan
sanoinkuvaamattomia.
Ei siinä tietokoneen
käytössä mitään
kummallista ole, etsin
netistä paljon tietoa,
ja uutiset luen. Ja
olenhan minä saanut
opetella sen käyttöä
paljon kauemmin kuin
te.
Matkustelin Israelissa
useampaan kertaan.
Kävin myös Kreikassa sekä teimme Euroopan kiertueen linjaautolla.
Syntymäpäivät on pidetty ja arki alkaa. Puolukat ovat vielä poimimatta joten ei muuta
kuin metsään vain. Hyppään aamulla Simon
ja Raijan kyytiin ja suunnistamme Simon
marjapaikkaan jossa punaisenaan marjoja.
Vuosien kokemuksella taito on vielä tallessa. Kun ämpäri on täynnä, niin kaupan kautta kotiin jossa Väinö odottelee hymyssä
suin.
Olin sotaveteraanien kuntoutuslaitoksessa
hoidoissa kun tapasin Väinön. Väinö teki
suuren vaikutuksen minuun ja päässäni
sanoikin vain KLIK! Ja yhteinen taival alkoi.
Asunkin puolet ajasta Mäntässä ja toisen
puolen Lahdessa, Väinön kotona.
– Näin se on, vuodet tulevat ja menevät kuin vaahtoava aalto kokoa ja tarinaa
vaihdellen. Aalto tuo suruja ja iloja mutta se myös huuhtoo ne mennessään.
Tätiäni olen aina kohdellut kunnioitukslla, kuten hän myös minua.
-
Raimo -
14
Heinosen sukuseura ry:n XII Sukukokous
Heinäkuussa 2014
Aika:
12.–13.07.2014
Paikka: Hotelli Keurusselkä
www.keurusselka.com
Nyt on oiva tilaisuus kerätä lähisuku ja tulla joukolla mukaan!
Etäisyyksiä:


9 km Keuruun keskusta, 68 km Jyväskylä, 110 km Tampere, 146 km Seinäjoki, 167 km Hämeenlinna, 180 km Mikkeli
200 km Pori, Lahti ja Varkaus, 220 km Vaasa, Kuopio ja Kokkola, 250 km Kehä III, 265 km Turku, 388 km Oulu
Omalla autolla sujuvasti osoitteeseen: Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu
Junalla Keuruun rautatieasemalta on matkaa 10 km. Junayhteyksiä moneen suuntiin.
(Pyrimme järjestämään yhteiskuljetuksia rautatieasemalta)
Sukuseura tulee osallistumaan jäsentensä osallistumis- ja majoituskustannuksiin myöhemmin ilmoitettavalla tavalla.
Ohjelmat ja aikataulut muokkautuvat lähempänä ajankohtaa niin lauantaille kuin sunnuntaillekin.
Hotellin tarjoamat tarjoushinnat huomioidaan jo perjantaina tuleville.
Tervetuloa sukuloimaan !
15
Perheuutiset:
Tälle palstalle voi toimittaa
tietoja syntymäpäivistä, kastepäivistä ym perhetapahtumista.
Kuva Erkki ja Maila Heinosen seitsemännen lapsenlapsenlapsen ristiäisistä, jossa mukana on kaksi isomummua ja yksi isoukki.
Vasemmalta: Erkki Heinonen, Anna-Liisa Johansson,
Maila Heinonen sylissä Helmi Emilia Keränen.
Niko Tynkkinen (taulu 813) ja
Teija os. Hautala. Vihitty 1.9.2012.
(ilm. Raija Änäkkälä)
Unelma Heikkilä
90 v. 23.08.2012
Aleksi Emil von Bonsdorff s. 15.01.2012
äiti: Jenna Karoliina Nikula s. 06.06.1986
isä: Niko Kalevi von Bonsdorff s. 14.01.1983
taulu: 814
Aatu Oskari Nikula, synt. 16.07.2012
paino 3,210 kg, pituus 50,5 cm
Isä: Toni Nikula, Äiti: Kati Jeronen, taulu 1128
Eila-isoäidin ”lahjat” vuonna 2010. Noa, Samuel ja
Viljami.
16
Lastenlasten suusta ja vähän muuta lapsellista:
Isoveli sanoi vajaa kaksi vuotiaalle pikkuveljelleen:
”Lasketaanko liukumäkeä?” , johon pikkuveli:
”Yssi, kassi, koome” :D)
Samainen pikkupoika: ”Maamilassa” on
pootta..ja ”maami” vain ei ymmärtänyt.
Tällöin 2-vuotias sanoi: ”Vauvat istuu” Ai pottaako sinä tarkoitit? Joo 
**********
Isä yritti tehdä uusia sääntöjä 2,5- vuotiaalle
tyttärelleen. Isä sanoi: ” Kun olet syönyt kaikki
puuron, niin mennään luistelemaan.” Tyttö: ”
Mikäs uus juttu toi nyt on?”
**********
Olin työelämäni alkuaikoina myös lastentarvikkeiden kauppias. Myynnissä lastenvaunuja ym.
Kilpailijan vaunumerkki oli silloin Ora. Olimme
tyttäreni kanssa kaupungilla ja vastaan tuli vähän kulahtaneet lastenvaunut, jolloin tyttäreni
tokaisi: ”Katso äiti mitkä Oran vanhat rutkut”
(Kokemus Eila ja Jenni)
**********
**********
3 v. lapsenlapsi palasi Suomeen, oltuaan puoli
vuotta vanhempiensa kanssa ulkomailla.
Nähdessään isoäitinsä, hän kysyi: Miksi sinulle
on tullut uusia polkuja tuohon (kasvoihin)?”
**********
Pikkutyttö istui lentokoneessa ja katseli ulos
ikkunasta. Onko pilvet tippuneet alas?
**********
Totuttelua:
Tyttäreni meni sairaalaan synnyttämään toista
lastaan. Sairaalaan sai mennä katsomaan ainoastaan aviopuoliso ja sisarukset. Olin ihmeissäni, että miksi ei isovanhemmat? (kunnes hoksasin ketä sisaruksia tarkoitettiin.)
**********
Professorin alku:
2-vuotiaalla pikkumiehellä oli tapana selittää
asioita vaihtoehtoisille sanoilla, ellei saa sanomaansa perille.
Hän sanoi: ”Katso äiti muumikko”. Hän sanoi
sen moneen kertaan…äiti ei vaan ymmärtänyt,
jolloin poika tokaisi: ”No heinää!”
Muistan myös kun kerran olin tyttäreni Saijan
tai Katjan kanssa huoltoasemalla maksamassa
tankattua bensaa. Tiskillä oli kaunis pakkaus,
jossa mehiläisen kuvia;) Äiti haluan tuon, onko
siinä karkkia? Ei ole lapseni, siinä on sellaisia
joita vaan nuo huoltoaseman pojat käyttää.
Silloin punastuivat äiti ja huoltoaseman poika
**********
**********
Tämä sivu keskittyy seuraavissakin sukulehdissä lasten asioihin, juttuihin, tokaisuihin, askareisiin.
Otan mielelläni juttuja näissä merkeissä.
17
LISÄYKSIÄ JA KORJAUKSIA n:o 14, 1.12.2011 – 30.11.2012saakka.
Uusin painos: ”LESTIJÄRVEN HEINOSIA JÄLKIPOLVINEEN III” (ilmestynyt 2010)
TAULU 69 KOLMAS LAPSI Tyyne Ida Maria Rekonen (e. Piispanen). Lapset:
1)Paavo Matias Piispanen s. 30.1.1921 Lestijärvi, k. 1988 Ylöjärvi, plso Eeva (o.s.
Laitala) s. 21.3.1928 Lestijärvi, k. 1993 Ylöjärvi. Lapset:
1)Mirja Kyllikki Lehtonen (o.s. Piispanen) s. 2.1.1951 Lestijärvi, plso Aate
Ensio Lehtonen s. 26.1.1949 Parkano, k. 2006 Tampere. Lapset:
1)Jarkko Kristian Lehtonen s. 12.4.1969 Ylöjärvi, plso Heli Hjelt
s. 8.5.1975. Lapset: 1)Elmo Evert Kristian s. 20.7.1995 Tampere.
2)Sami Niko Kristian s. 13.11.1997 Tampere.
3)Eelis Mikael Kristian s. 28.4.2002 Vantaa.
2)Lasse Olavi Piispanen s. 14.5.1955, vih. 13.7.2012, plso Kirsi Marjatta
(o.s. Korhonen) s. 22.1.1966.
2)Olli Ilmari Piispanen, kuollut pienenä.
3)Alli Paananen (o.s. Piispanen) s. 13.5.1925 Lestijärvi, plso Eino Johannes Paananen
s. 1924 Pihtiputaalla, k. 2000. Lapset:
1)Helena Järvinen (o.s. Paananen) s. 20.8.1952 Lestijärvi, plso Hannu Järvinen
s. 20.9.1953 Nokia, k. 2005. Lapset:
1)Toni Valtter s. 15.12.1973 Tampere.
2)Anette Helena s. 5.11.1981 Nokia.
2)Tuula Elina Hietamäki (o.s. Paananen) s. 3.7.1960 Tampere, plso Veikko
Hietamäki s. 3.7.1959 Viljakkala. Lapset:
1)Laura s. 15.12.1989 Nokia.
2)Eero s. 30.4.1991 Viljakkala.
3)Rami s. 6.6.1995 Viljakkala.
4)Maire AnnaLiisa Kuivaniemi (o.s. Piispanen) s. 16.9.1929 Lestijärvi, plso Arvo
Vilpas Kuivaniemi s. 12.1.1934 Lestijärvi. Lapset:
1)Hely AnnaLiisa Solonen (o.s. Kuivaniemi) s. 21.7.1955 Lestijärvi, plso Urpo
Olavi Solonen s. 1.12.1952 Reisjärvi. Lapset:
1)Sirpa Heidi-Maria Solonen-Bode, s. 15.11.1972 Reisjärvi, plso
Christian Bode s. 20.7.1966 Olbe Saksa.
2)Tuomo Juhani Kuivaniemi s. 4.3.1964 Lestijärvi, plso Riitta-Liisa (o.s. Laitala)
s. 1.2.1969 Kokkola. Lapsi: 1)Roosa Maria s. 18.4.2002 Kokkola.
5)Väinö Johannes
TAULU 97 SEITSEMÄS LAPSI Antti Ilmari Vehniäinen kuollut 17.2.2012 Lohja.
TAULU 104 Rannikko ”Siiri” Sigrid Rauha kuollut 2.3.2012 Särkisalo.
TAULU 145 NELJÄS LAPSI Heimo Matias Tiala kuollut 25.6.2012 Lestijärvi.
TAULU 199 Karasevicz Martha kuollut 28.4.2012 Waterford CT USA.
TAULU 251 KOLMAS LAPSI Saija Heinonen, plso Jarmo Olavi Heikkinen s. 1.7.1986 Pudasjärvi.
TAULU 266 TOINEN LAPSI Minna ja Tomi Virtaselle syntynyt lapsi:
1)Vili Kristian s.17.4.2012 Tampere.
TAULU 297 Lappi Eini Martta kuollut 6.3.2012 Lestijärvi.
TAULU 481 TOINEN LAPSI Adam Karasevicz ja plso Kristin saanet lapsen:
1)Reily s. 23.9.2011 CT USA.
TAULU 485 Sohlman Frans Anton ”Antti” kuollut 1.6.2011 Vihti.
TAULU 620 Janne ja Minna Luomalle syntynyt toinen lapsi: 2)Paavo Oskari s. 6.11.2011 Siikajoki.
TAULU 628 Teemu ja Laura Keräselle syntynyt toinen lapsi: 2)Helmi Emilia s. 20.5.2012 Kerava.
TAULU 764 REINON oikea nimi REIJO ja Jonna Niitymäelle syntynyt kuudes lapsi:
6)Sam Viktor s. 17.9.2011 Hellefors Ruotsi.
TAULU 814 KOLMAS LAPSI Jenna Karoliina Nikula, plso Niko Kalevi von Bonsdoff s. 14.1.1983
Turku. Lapset: 1)Aleksi Emil von Bonsdoff s. 15.1.2012 Kaarina.
TAULU 932 ENSIMMÄINEN LAPSI: Tapani Hyvämäki vih. 11.9.2010 Kurikka, plso Heli Maarit
(o.s. Palomäki) s. 31.7.1978 Kurikka. Lapset: 1)Venla Matilda s. 29.11.2011 Vaasa.
TAULU 983 Janne ja Jenni Vinkalle syntynyt kolmas lapsi: 3)Kimi Lauri Matias s. 23.11.2011 Sammatti.
18
HEINOSEN SUKUKIRJAAN 1.12.2011 JÄLKEEN TULLEIDEN UUSIEN NIMIEN
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO: 30.11.2012 SAAKKA.
Bode Christian s. 20.7.1966
69/lisä
Bonsdoff Aleksi Emil s. 15.1.2012
814/lisä
Heikkinen Jarmo Olavi s. 1.7.1986
251/lisä
Hietamäki Eero s. 30.4.1991
69/lisä
Laura s. 15.12.1989
Rami s. 6.6.1995
Tuula Elina s. 3.7.1960
69/lisä
Veikko s. 3.7.1959
Hjelt Heli s. 8.5.1975
Hyvämäki Heli Maarit s. 31.7.1978
932/lisä
Venla Matilda s. 29.11.2011
Järvinen Anette Helena s. 5.11.1981
69/lisä
Hannu s. 20.9.1953
Helena s. 20.8.1952
Toni Valtter s. 15.12.1973
69/lisä
Karasevicz Reily s. 23.9.2011
Keränen Helmi Emilia s. 20.5.2012
628/lisä
Kuivaniemi Arvo Vilpas s. 12.1.1934
69/lisä
Maire AnnaLiisa s. 16.9.1929
69/lisä
Riitta-Liisa s.1.2.1969
Roosa Maria s.18.4.2002
69/lisä
Tuomo Juhani s. 4.3.1964
69/lisä
Lehtonen Eelis Mikael Kr. s.28.4.2002 69/lisä
Elmo Evert Kristian s. 20.7.1995
69/lisä
Ensio 1)Aate s. 26.1.1949
69/lisä
Jarkko Kristian s. 12.4.1969
Mirja Kyllikki s. 2.1.1951
69/lisä
Sami Niko Kristian s. 13.11.1997
69/lisä
Luoma Paavo Oskari s. 6.11.2011
620/lisä
Paananen Alli s. 13.5.1925
69/lisä
Eino Johannes s. 1924
Piispanen Eeva s. 21.3.1928
69/lisä
Kirsi Marjatta s. 22.1.1966
69/lisä
Lasse s. 14.5.1955
Olli Ilmari
Paavo Matias s. 30.1.1921
69/lisä
Väinö Johannes
Solonen Hely AnnaLiisa s. 21.7.1955
69/lisä
Urpo Olavi s. 1.12.1952
69/lisä
Vinkka Kimi Lauri Mat. s.23.11.2002 983/lisä
Virtanen Vili Kristian s. 17.4.2012
266/lisä
19
69/lisä
69/lisä
69/lisä
69/lisä
932/lisä
69/lisä
69/lisä
481/lisä
69/lisä
69/lisä
69/lisä
69/lisä
69/lisä
69/lisä
Sponsoroidut
Omakotitalorakentamisen ammattiosaamista
* Varmoja ideoita
Suunnittelu tapahtuu aina asiakkaan tarpeista, tontin vaatimuksista, asiakkaan budjetista ja rakennuskaava-määräyksistä.
* Asiakkuutesi
Yksilöllinen arkkitehtisuunnittelu toteutetaan aina asiakkaan toiveiden pohjalta.
* Lupauksemme
Useiden vuosien kokemus on tuonut tullessaan vahvan ammattiosaamisen niin arkkitehtisuunnitteluun kuin pientalorakentamiseenkin. Olemme rakentajan apuna sovittaessa koko rakennusprojektin ajan.Teemme kustannusarvion, jota noudattaen työurakat
ja materiaalit hankitaan. Kilpailutamme aliurakoitsijat ja teemme yhteistyötä rakennusalan eri osa-alueiden ammattilaisten kanssa. Olemme rakentajaperheen tukena aina
uuteen kotiin muuttoon saakka.
Palveluksessanne:
VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN
KOKONAISTOIMITTAJA
TK-Vilmet Oy
Teollisuustie 14 - 35700 Vilppula
Puh. (03) 471 7800
Faksi (03) 4717 820
www.tk-vilmet.fi
20