Pienten sarjojen sorvaus
Transcription
Pienten sarjojen sorvaus
KOPIOSORVAUS Keith Rowley, Puunsorvaus – Peruskurssi (vapaasti mukaillut LN) Minulta on toistuvasti kysytty kuinka valmistetaan sarja yhtä lä isiä tuolin tai pöydä n jalkoja, tiimalasin kulmatappeja, kaidepylvä itä jne., kä yn sen lä pi seuraavassa. Ei ole epä ilystä kä ä n siitä , etteikö kopiosorvauksen hallitseminen ole arvokas taito ja kun kerran hallitsee kaapimien ja talttojen kä ytön, se ei ole niin vaikeaa kuin useimmat luulevat. Olen vakaasti sitä mieltä , että yksinkertaisen kopiosorvauksen jatkuva harjoittelu nopeasti kehittä ä oppilaan taitoja. Rohkaisen oppilaitani harjoittelemaan yksinkertaista kopiosorvausta jä tepaloilla ja jokainen joka osallistuu kursseilleni saa varmasti harjoitustehtä vä n, johon sisä ltyy kopioimisen lisä ksi useimpia kä rkivä lisorvauksen tekniikoita. Olen kuullut kokeneiden sorvaajien sanovan, että esimerkiksi viidenkymmenen pöydä njalan tai kaidepylvä ä n sorvaaminen on "tylsä ä ". En voi muuta kuin ihmetellä miksi! Kuten edellä mainitsin, kauniin kulhon tekemisestä saa ainutlaatuisen suuren tyydytyksen. Minulle tuottaa yhtä suuren tyydytyksen sorvata tä ydellinen sarja kaidepylvä itä , erityisesti jos saan nä hdä työn tä ysin valmiina, eli asennettuna ja ammattimaisesti kiillotettuna. Kopiotyö vaatii todellakin sekä kuria että koko joukon keskittymistä . Luulisin, että nä mä kaksi tekijä ä yhdistettynä nopeimmin kehittä vä t taitoja. Suurin osa tuotannostani on tä mä ntyyppistä , kuten baari- ja myymä lä kalustusten sekä porraskaiteiden ja huonekalujen osien sorvaamista. Jos olet taitava ja pystyt yhdistä mä ä n tarkkuuden nopeuteen, tä llaiset työt voivat olla todella tuottavia. Lisä ksi palvelujesi kysyntä tulee olemaan jatkuvaa ja saatat pä ä stä asemaan, jossa itse pä ä tä t mitä teet. Tä llainen vä ite voi kuulostaa oudolta aikana, jolloin kehittyneet automaattiset kopiosorvit kirnuavat maailmalle tuhansia tä mä ntyyppisiä esineitä . Mutta voin vakuuttaa, että ei ole. Edelleenkin on olemassa kä sin tehtyjen tuotteiden tarve, sillä ei pidä unohtaa, että valtaosaa massatuotannon valmisteista voidaan tehdä vain parista kolmesta puulajista. Jos asiakas toivoo jotain erikoista puulajin tai muotoilun suhteen, hä n etsii kä siinsä sorvaajan, joka tekee työn enemmä n kä sipelillä . Muista myös, että "automaatti-ihmiset" eivä t useinkaan ole kiinnostuneita lyhyistä tuotantosarjoista. Olen sanonut, että kopiosorvaus ei ole niin vaikeata kuin erä ä t uskovat, edellyttä en, että sinulla on riittä vä sti pä ä ttä vä isyyttä , itsekuria ja kä rsivä llisyyttä . En halua uskotella, että nopeuden ja tarkkuuden yhdistä minen on helppoa, ja sen voi saavuttaa vain jatkuvalla jokapä ivä isellä harjoittelulla. Edellyttä en että aloittelija on valmis työskentelemä ä n huolellisesti ja jä rjestelmä llisesti, ei ole mitä ä n syytä miksei yksinkertaista kopiotyötä voisi aloittaa jo sorvaamisen varhaisessa vaiheessa. Muista kuitenkin, että kukaan ei vielä ole keksinyt keinoa millä korvata vahingossa poisleikattu puu. Kopiosorvaus on lyhyesti sanottuna ennaltamä ä rä tyn muotoilun kertaamista, varmistaen että muotojen yksityiskohdat sijoittuvat samoihin kohtiin ja että niiden leveydet ja paksuudet ovat samat. Vaikkei puunsorvaajan olekaan mahdollista työskennellä konepajatekniikan toleransseilla, hyvä sorvaaja voi kuitenkin, kä yttä mä llä työssä ä n muutamia yksinkertaisia apuvä lineitä yhdistettynä tarkkaan silmä ä n, saavuttaa hyvä n tarkkuuden. Tarkka silmä kehittyy jatkuvassa kä ytä nnön työssä eikä kokeneen sorvaajan tarvitse turvata mittatulkkeihin ja vastaaviin halkaisijaa mä ä ritellessä ä n. Voidaan sanoa, että kopiosorvausta ei pitä isi ottaa mukaan pä ä asiassa aloittelijoille tarkoitettuun kirjaan, mutta olen eri mieltä . Aloittelijan tulisi kokeilla kopiosorvausta jo ensimmä isenä pä ivä nä , ja omasta mielestä ni taito ja tekniikka kehittyvä t nopeasti jos aloittelija keskittyy tä mä ntapaisiin töihin. Projektina esittelen porraskaiteen pylvä iden teon. Se on haasteellisen tehtä vä ja siinä esitellä ä n kuinka valmistetaan ja kä ytetä ä n sorvaustukea. PROJEKTI KAIDEPYLVÄÄT Pylvä iden muotoilun mä ä rä ä useimmiten arkkitehti tai asiakas. Seuraavassa tyypillinen esimerkki, jonka tein erä ä n myymä lä kalustajan piirustusten mukaan. Piirustus oli tehty pienempä ä n mittakaavaan, joten ensimmä inen tehtä vä oli suurentaa se luonnolliseen kokoon paksulle pahville ja numeroida avainhalkaisijat. Samoinkuin tuoliprojektissa kiinnitin pahvin vanerille, jonka pituus oli sama kuin nelikulmaisten osuuksien vä li. Sen syrjä ä n projisoin ulostyöntyvien kohtien paikat ja tein niihin pienet V-lovet lyijykynä llä . Seuraavaksi valmistin mittatulkin 6 mm vanerista ja numeroin sen mittalevyn halkaisijoiden mukaan. Piirustus, mittalevy sekä mittatulkki. Tä hä n nimenomaiseen tilaukseen tarvittiin 48 pylvä stä . Tä mä ntyyppisessä työssä on kappaleiden keskittä minen ja nelikulmaisten osuuksien merkitseminen tehtä vä huolella. Menetelmä ni merkitsemisen nopeuttamiseksi on latoa noin kymmenen aihiota vaneri- tai lastulevyalustalle, johon olen ruuveilla kiinnittä nyt kolme ripaa 90 asteen kulmaan. Pylvä saihiot ladon tä lle alustalle ja kiristä n ne paikoilleen kahdella lomittaisella kiilalla. Seuraavaksi tä ytyy tehdä kahteen aihioon kynä llä ehdottomasti kohtisuorassa olevat merkkiviivat ja nä mä aihiot sijoitetaan ä ä rimmä isiksi kummallekin puolelle. Vä liin jä ä vä t pylvä ä t merkitä ä n laittamalla suorakulma tehtyjen merkkien kohdalle ja vetä mä llä viivat yli kaikkien. Keskipisteiden merkintä erikseen joka pylvä ä seen lä vistä jä viivoja kä yttä en veisi erinomaisen paljon aikaa ja olisi pitkä veteistä puuhaa. Tä hä n työhön on kuitenkin olemassa monta nopeaa, mutta silti tarkkaa menetelmä ä . Ehkä helpoin tapa on panna kierrepiikki-istukkaan puupala ja sorvata se lieriöksi sekä tehdä sen "vapaaseen" pä ä hä n riittä vä n suuri kartiomainen reikä , niin että aihion nelikulmainen pä ä sopii siihen. Reiä n syvyyden tulee olla riittä vä jotta piikin kärki olisi esillä ja jä ttä isi jä lkensä sisä ä ntyönnetyn aihion pä ä hä n. Kuva nä yttä ä sen valmistamisen yksityiskohdat ja seuraava kuva keskiönlöytä jä n" kä ytössä . Tä mä npituisten ja -kokoisten (esimerkissä pituus on 762 ja paksuus 42 mm) sorvaaminen voi olla kokeneellekin sorvaajalle erä iltä osin vaikeaa. Suurin pulmista on "vipotus". Lisä ksi voi pulmana olla talttatuen pituus. Ellei se yllä koko aihion pituudelle, joudut siirtä mä ä n sitä vä hä n vä liä ja se sekä vie aikaa että turhauttaa. Pulman voi poistaa valmistamalla puisen talttatuen, joka kiinnitetä ä n penkkiin. Pohjalevyn hahlojen ansiosta tuki on siirrettä vissä . Varsinainen tukiosa on tarpeen vaatiessa vaihdettavissa erimittaisia töitä ajatellen. Kuvassa 8.19 on tietoja sen valmistamiseksi ja jatkossa olevissa valokuvissa se nä kyy kä ytössä . Pitkien ohuiden kappaleiden sorvauksessa nousee pulmana esiin työkalun aiheuttama voima, joka työntä ä puuta pois oikealta aksiaalilinjaltaan. Usein puu alkaa vä ristä jo ilman että työkalu ottaa siihen. Ellei tä tä estetä jollain tavoin, puu kimpoaa kosketuksesta työkaluun aiheuttaen mitä todennä köisimmin rouhaisun. Puun pintaan jä ä myös herkä sti kierteenmuotoinen kuvio eikä siitä tule tä ysin pyöreä ä . On olemassa monta tapaa tä mä n estä miseksi: 1 Laske sorvin pyörimisnopeutta. 2 Löysä ä siirtopylkä n painetta niin paljon kuin mahdollista. 3 Jä tä ohuimmat kohdat viimeiseksi. 4 Jaa esine osiin ja liitä ne yhteen jä lkikä teen. (Osuudet, joissa on nelikulmaisia muotoja, kuten pylvä issä ja puolissa voi olla, sopivat luonnostaan erikseen tehtä viksi.) 5 Takatukea kä yttä en. 6 Kä yttä mä llä kä ttä tukitena. 7 Ottamalla ohutta lastua ja pysymä llä tiukasti viisteeseen nojaavassa työtavassa. (Kaapimen kä yttö kuormittaa aihiota enemmä n ja se painuu enemmä n pois suunnastaan, aiheuttaen mitä todennä köisimmin rouhaisun. Muista myös, että tylsä työkalu, erityisesti viistotaltta,voi aiheuttaa kierreilmiön vaikka aihio ei olisikaan kovin ohut.) "Takatukia" on markkinoilla monenlaisia, mutta ne ovat yleensä aika kalliita, ja vaihtoehtona onkin oman tekeminen. Nä itä on monennä köisiä ja sinun tulee tehdä omaan sorviisi sopiva. Alla olevassa kuvassa esitetty sopii sorveihin, joissa on kaksi johdetta ja se ei ole vaikea valmistaa. On tä rkeä ä , että tuki on helposti siirrettä vissä pä ä stä pä ä hä n ja siksi tä ssä vastakkain olevat, V-lovin varustetut kappaleet on kiinnitetty toisiinsa pultilla ja siipimutterilla. Ylä osan hahlopalan pulteissa on myös siipimutterit. Hahlo on tehty poraamalla rivi reikiä ja suoristamalla niiden vä lit taltalla. Tä mä n hahlon ansiosta tukea voi siirtä ä sopivalle etä isyydelle aina halkaisijan mukaan. Rullat tulee kiinnittä ä tukevasti, mikä edellyttä ä niiden varsien reikien poraamista lievä sti alimittaan. On olennaista, että rullat sijoitetaan niin, että niiden keskivä liin vedetty linja on tarkalleen aihion keskilinjan korkeudella. Kuva esittelee takatuen sekä omatekoisen tä ysimittaisen talttatuen kä ytössä . Kaikilla mekaanisilla takatuilla on yhteiset haittansa; ne tapaavat olla meluisia; niiden kitka voi hiiltä ä puun (ei ole tavatonta että puu alkaa savuta); ja mikä kaikkein tä rkeintä , ainakin ammattisorvaajan kannalta, ne ilman muuta hidastavat työtä . Jotta edellä esitettyä kotitekoista tukea voitaisiin kä yttä ä , tä ytyy aihio (tai osa siitä ) ensin sorvata lieriöksi. Tuki asennetaan sitten edullisimpaan paikkaan, yleensä lä helle puun mitan keskikohtaa. Mainituista epä kohdista johtuen ammattisorvaaja yrittä ä viimeiseen asti vä lttä ä mekaanisen tuen kä yttöä ja pä rjä tä kä situella. Tä ssä onnistuminen vaatii koko joukon harjoittelua, mutta sinnikkyys ja mä ä rä tietoisuus palkitaan. Kun olet saanut aihion kunnostetuksi sorvausta varten, asenna se paikoilleen sorviin ja sä ä dä kierrosluku vä lille 1000/1500 k/min. Useimmiten asetan pylvä ä n paksuimman pä ä n karapylkä n puolelle koska mieluiten tuen vasemmalla kä dellä ni ja työskentelen vasemmalta oikealle. Nelikulmaosien kohdalla olevien lyijykynä viivojen tulee nä kyä selvä sti sorvin kä ydessä ja ensimmä inen tehtä vä on leikata nä mä kohdat 12 mm viistotaltalla. Aloita pienillä leikkauksilla ohuita lastuja ottaen ja jatka vuorotellen viivan kummaltakin puolelta kunnes leikkaus yltä ä puun ympä ri ja on halutun syvyinen. Kaarevan leikkauksen aikaansaamiseksi on taltan liikkeen oltava, kuten muistanet, sekä kiertyvä että nostava. Nelikulmaosien vä liin jä ä vä osa pyöristetä ä n sitten rouhintataltalla, joka on kä ä nnettä vä aivan syrjä lleen lä hellä nelikulmaosia jotteivä t ne vahingoittuisi. . Sorvin edelleen kä ydessä merkitä ä n nyt mittatikun ja kynä n avulla ulostyöntyvä t yksityiskohdat. (Nyt selviä ä , miksi mitan pituuden tulee olla sorvattavan osuuden mittainen: muuten se osuisi pyöriviin nelikulmaosiin.) Jos tarkoituksesi on kä yttä ä mekaanista tukea, niin nyt on aika sen paikoilleenasettamista varten, tietenkin sorvin ollessa pysä ytettynä . Hyvä ksikä yttä en aikaisemmin tehtyä mittatulkkia ja 6 mm erotustalttaa tehdä ä n nyt oikeanmittaiset syvennykset niille kuuluville paikoille. Kun nä mä on tehty, tulisi aihion olla kuvan 8.23 mukainen. (Huomaa Paksuutta 1. varten ei tarvitse tehdä tulkkia, koska sen halkaisija vastaa puun tä yttä paksuutta lieriöksi sorvaamisen jä lkeen.) Seuraavaksi muotoillaan kohoreunukset ja koverrukset taltoilla ja pitkä kartio-osuus voidaan tehdä rouhintataltalla. Muista, että tä llä työkalulla, kun se on erittä in hyvin teroitettu, saadaan hyvä ksyttä vä pinta moneen puulaatuun, jos sitä pidetä ä n lastuavassa asennossa ja viistellä nojataan rohkeasti puuhun. Kuva 8.24 osoittaa kuinka viistotalttaa kä ytetä ä n silitysleikkaukseen vasemmalta oikealle (alamä keen) kartio-osuutta pitkin. Nyt voidaan tehdä tarvittava hionta hiekkapaperilla ja pinnan kiillottamiseen voi kä yttä ä kourallista lastuja kuten kuvassa 8.25. Valmis pylvä s voidaan nyt sijoittaa V-tukien varaan sorvin taakse toimimaan alkuperä iskappaleena, kuva 8.26. Harjoitellesasi jatkuvasti tä mä ntapaista sorvausta eivä t ainoastaan taitosi kehity nopeasti, vaan samalla kehitä t myös silmä ä si niin, että sinun tarvitsee jatkossa tehdä vain hyvin vä hä n mittauksia.