Karjalais - Kiuruveden Kotiseutuyhdistys ry
Transcription
Karjalais - Kiuruveden Kotiseutuyhdistys ry
8 — Torsfaina huhtikuun 5. paivana KARJALA N:o 14 — 1979 ! Pitajasta pitajaan ^ Kaixp Kierros Kiuruvedella Niku Kamaja Suojarvelta Juho Venkula Suistamon Kontuvaarasta Toivotettuaan meidat tervetulleiksi tutustumaan tehtaaseensa Kamajan Kutomo Ky:n, ohjasi Suojarven Annantehtaalta syntyisin oleva johtaja Niku Kamaja pienta juttuhetkea varten tyohuoneeseensa. Suojarvella Niku Kamajan isa ja kolme velAjelimme pari kilometria Kiujea toimivat vaattureina, itse ruveden kirkonkylasta syrjaan Niku ei koskaan ole tehnyt vaattieta joka alunperin oli tehty turin toita. Toisena elannon anliian pitkaksi ja nainollen joutajana Annantehtaalla oli pieni duttu laitattamaan mutkille etta noin viidenkymmenen hehtaase kokonaan sopisi olemaan, ja rin maatila. Sotien jalkeen Niku nimpa siuen eraan jyrKan mui-^ Kamjan tie johti sitten pohjankan takana kaansimme auton maalle ensin kansanhuollon palpienella aukeaUa olevan talon pivelukseen josta sitten siirtyi haan. Kolistelimme sisaan ja terkansanelakelaitoksen piirimievehdimme sisalla olevat vanhukheksi Harmaan. 17 vuotta Niku set. Yrjo tuttavana selostaa milla Kamaja toimi valtion palvelukasiaUa liikumme, saamme kehoisessa. 20 vuotta sitten alkoi Hartuksen istua. Niin he kertovat massa Karjalais-Pohjalaisena yrielamansa tarinaa, tarinaa johon tyksena neulomo, joka tana paisota ja sen ymparilla aina esiinvana tunnetaan varsin mittavana Suojarvelainen Niku Kamaja tyo- tyva ja tuska ovat heita alan yrityksena Kamajan Kuto- poytansa aarella Kiuruvedella. Juho pelko ja Sanni Venkulaa ehka mo Ky:na. Polijalaisena osapuohuomattavasti normaalia keslena yrityksessa on mukana Nienemman koskun Ala-Harmalainen vaimo. Tal- 25 %. Menekkivaikeuksia yrityk- kivertosiirtolaista kettaneet. Juhon vaimo Sanni la hetkella yrityksen palveluk- sella ei ole oUut, kertoi Niku Ka- o.s. Paksunen on lahtoisin Impisessa tyoskentelee koko Kama- maja. Kun oli nama tiedot yri- lahden Pitkarannan Perakylasta. jan perhe. Vanhempien lisaksi tyksesta ja sen johtajasta kirjoi- Siella kauniin rannalla kaikki heidan viisi lastaan, kolme tettu, olikin aika lahtea kierrok- han vietti 12 Laatokan ensimmaista ehnpoikaa ja kaksi tytarta ovat toi- •selle tehtaaseen. Talla kierrok- vuottaan. Kaksitoistavuotiaasta minnassa mukana osan oUessa sella tulikin esille Niku Kamajan lahtien han on itsensa elattanyt, Kiuruvedella osan Harmassa, jos- valiton ja iloinen karjalaisluonne silla tuon ikaisena han joutui viesa on myoskin toimintaa kayn- johon viela liittyy voimakas huu- raan palvelukseen karjanhoitoon. nissa. Yrityksen runsaasta sadas- morin tavu seka leikkisa puhe- Sielta sitten loytyi aikanaan puota tyontekijasta on Kiuruvedella tyyli. Olikin siella tehtaassa vaik- liso ja lapsia syntyi niin, etta on yli kahdeksankymmenta. Lisaksi ka minkaaista konetta kuten neljatoista kaikkiaan, joista yksiyrityksella on tehtaan myyma- toistakymmenta neulekonetta. toista on viela elossa. Juho elatti loita paitsi varsinaisilla toimintaKun oli kierretty laitos ja kat- perheensa rakennustoilla. paikoilla myoskin lisalmessa. seltu vahan joka osastoUe olikin Valirauhan alettua alkoi Konlahtea. Niinpa sitten Niku tuvaaralaisten evakkotie. Heidan Paatuotteita Kamajan Neulo- aika Kamaja johdatteli meidat tottu- joukossaan myoskin Venkulat moUa ovat verryttelypuvut, alus- mattomasta lahinna lapurintilta aloittivat matkansa Pohjanmaalasut sekaerilaiset vapaa-ajan asut. tuntuvasta rakennuksesta auton le. Talla matkalla heidan silloin Tuotteiden korkeasta laatutasos- luo, jossa toivotti meille hyvaa nuorimmainen neljan kuukauden ta on todisteena se, etta yrityk- matkaa. — A.K. ikainen Yrjo-poikansa kylmettyi sella asiakassuhteet ovat oUeet kuorma-auton lavalla, ja nelja sangen kestavia, jopa jatkuneet tuntia sairastettuaan illalla Tohkoko yrityksen toiminta-ajan. majarvella kuoli. AamuUa kun Vientiin tuotannosta menee noin - matkaa taytyi taas jatkaa jai pieni vainaja pajapolkyn paklle odottamaan vieraitten ihmisten suorittamaa hautaamista. Jatkosodan aikana Juho Venkola oli rakentamassa asemarakennuksia ensimmaisena Suistamon ja viimeisena Suojarven, josta han sitten aloittikin toisen evakkomatkansa. Kiertolaisen elama paattyi sitten tanne Kiuruvedelle, josta he saivat asuntoviljelystilan, tilan joka on kuin tilkkutakki, siUa vahaiset peUot Sanni ja Juho Venkula kotipihallaan. ovat neljassa lohkossa. Perhe saapui Kiuruvedelle valmiiseen taloon, jonka aikaisemmin paikkakunnalle saapunut Juho oli rakentanut. Kotoa lahdbn jalkeen tama olikin jo kymmenen paikka jossa he ovat asuneet. Elamansa iltaa he viettavat elaimia, neljaa lehmaa, vasikoita ja hevosta hoitaen, seka siina sivussa karjalaa muistellen. Elamassa tarkeata kun raskaina aikoina saa oUa hyvien ihmisten parissa toteaa 73-vuotias Sanni-emanta, johon puolestaan 78-vuotias Juho yhtyy. Katkeruudelle ja kaunalle nama pirteat ihmiset eivat ole antaneet itsessaan valtaa, vaikka siihen ehka olisi aihettakin, vaan ovat sailyttaneet iloisen ja elamanmyonteisen mielenlaadun. — A.K. Martti Valotie (vas.) ja Yrjo Aitavaara. Martti Valotie Salmista Koulupaivan paatyttya juuri kotiinsa oli ehtinyt opettaja Martti Valotie Salmin Orusjarvella syntynyt kun menimme tapaamaan hanta Kiuruveden kirkonkylassa, jossa iian toimii edelleen peruskoulun opettajana. Sodan jalkeen Valotie asui Rautalammilla. Opettajaksi han valmistui -61. Ensin han toimi nelja vuotta opettajana Muhoksella josta siirtyi sitten Kiuruvedelle. Harrastuksena Martti Valotiella on hiihto eli niinkuin han itse asiao ilmaisi, etta ainoa turvallinen urheilumuoto. Nakyvimpana saavutuksena hanella on opettajien ikamiesten Suomen mestaruus viime vuodelta. Talta vuodelta viesti-pronssia P-Savon joukkueessa. Paitsi, etta itse hiihtaa, Martti Valotie valmentaa Kiuruveden Janteen hiihtajia. 6 hanen valmennettavistaan eri sarjoissa on kovaa piiritasoa kun lasketaan pois Juhani Repo, joka onkin aivan omaa luokkaansa. Martti Valotie odottaa Janteen hiihdon nousevan siita aallanpohjasta, jossa se on talla vuosikymmenella ollut, aiempien suuruuden paivien tasolle. Elpymisen merkit ovat jo nakyvissa. Karjalaisten toimintaan Valotie on osallistunut aikaisemmin kuuluen Kiuruveden Karjalaisten johtokuntaan, mutta valmennustoiminta on niin paljon aikaa viepaa ettei nyt ole kerinnyt oUa mukana toiminnassa. — A.K. Lauri Matikan perhetta, vas. Pekka, Paivi, Lauri, vaimo Saara seka pojista Vanhin Risto. - Lauri Matikka Jaaskesta Jaasken Hirslammella on syntynyt nykyisin Kiuruveden kirkonkylassa asuva Lauri Matikka. Laurin isalla oli Jaaskessa saha, puuseppatehdas ja mylly. Talvisodan jalkeen Matikat tulivat Kiuruvedelle, jossa oli saha myytavana. Jatkosodan ajan he olivat Jaaskessa etta taalla. Kun sota sitten loppui oli heilla rajanvetotilanteessa jannaaminen siita, kummalle puoien koti lopuUisesti jaa, ja vajaa kilometri on nyt sitten uudwlta rajalta entiseen kotiin. Saha, myUy ja puusepantehdas pyori pitkalle viisi- kymmentaluvulle, jolloin eteen tuli ylipaasemattomat vaikeudet ja toiminta loppui. Kuorma-autoUe Lauri Matikka sai liikenneluvan -58 ja taksille -62 josta lahtien elatus onkin tuUut autoista. Taksiajoja on nykyisin vahan, mutta kuorma-autopuolella on ajoja ollut. Paitsi sora-autoja on Matikalla rekka joUa kuljetetaan Ser- metin savupiippuja ympari Su' men ja betonimassan ajossa yk kuuppa-auto joUa ajetaan mass; ympari pitajaa omalta asemalt Lapsia Lauri Matikalla ja h nen Aanekoskelais-syntyisel Saara-vaimoUaan on kuusi, jois kaksi vanhinta tytarta ovat Sve sissa, nuorin tytar ja pojat ov sensijaan kotona. — A.K. Kauhasen Kukkapalvelu ja Hautaustoimisto Kiuruvedella, torin varrella pitavat Kukkapalvelu ja hautaustoimisto-liikettaan Mauno ja Esteri Kauhanen. Esteri on alkujaan Ruskealan tyttoja, sielta Suikan kylasta talvisodassa kaatuneen Matti Simpuran ja taman Ly^ia vaimon tytar. Aikanaan Esteri sitten valmistui kotitalousneuvojaksi ja niin tuli sitten siihen aikaan Tampereella asuneelle Esterille lahto ensimmaiseen paikkaan pienviljelijayhdistyksen neuvojaksi Kiuruvedelle. Neuvojan tehtaviin kuului antaa erilaisia selostuksia lisalmen Sanomiin jonka paikallisen toimiston hoitajana oli silloin Mauno Kauhanen. Niin he sitten kirjoittivat saman poydan aarella Esteri omat selostuksensa ja Mauno omia juttujaan. Kolmen vuoden kuluttua Esteri teki lahtoa pois Kiuruvedelta, ja kun mitkaan suostuttelut eivat tehonneet ja Esterin luona kaydessa oli hanen laittamansa ruuat maistaneet paljon paremmilta kuin baarin sOTsselifcj-nii» yksinomaan naiden varaan jaah«fi>elotti; eika Esteri ja- Mauno^ Kauhanen Ini oHut tiiuuta tehtkvissa kun kosia keessaan. kertoi Maano. Tata ratkaisua ei sitten ole tarvinnut kertaakaan katua han jatkoi. Niin sitten Esteri on ollut jo 25 vuotta Kiuruvetelaisena ja lapsia heilla on nelja, kaksi poikaa ja kaksi tytarta. Ensimmainen ihminen jonka Kiuruvedella tapasin oli tuleva appeni, Esteri lisasi. — A.K. Pentti ja Kirsti Ruokola Torin varrella pitaa KelloKulta ja Optiikka-liikettaan alkuaan Orimattilalainen Pentti Ruokola Suistamon Kontuvaarassa syntyneen Kirsti o.s. Sinokki kanssa. Kiuruvedelle Ruokolat tulivat 25 vuotta sitten sattumalta. Omaan yritykseen piti paastaja taalla oli Hike myytavana ja niin he ostivat sen. Alku heilla oli tiukkaa aikaa, mutta kovalla tyoUa on vaikeudet onnistuttu voittamaan. Toita talla hetkella on mukavasti, josta osuvana ilmaisuna Kirsti Ruokolan toteamus kun kysyin EtelaSuomalaisen ja Karjalaisen sopeutumista keskenaan, niin han vastasi etta "paivalla ei jouda riitelemaan ja illalla ei jaksa". Lapsia Ruokoloilla on kaksi, tytto ja poika. Pentti ja Kirsti Ruokolan lisaksi liikkeessa pn yksi harjoit- Kirsti ja Pentti Ruokola ovat pysahtyneet kesken kiireen kuvaan. telija. Optiikkatoiminta on linen seka jasenet Erkki Peltola, saantynyt voimakkaasti ja on nyYrjo Aitavaara, Santeri AUinen, kyisin liikkeen toiminnassa merEino Tanjunen, Salme Lehtokittavin. nen, Hilkka Peurala, Bertta Asiakkaina karjalaiset ovat Ronkainen ja Milja Rahikaimukavia ja vilkkaita, Ruokolat nen. — A.K. toteavat. — A.K. toiminnasta kertoili seuran puheenjohtaja Onni Taukojarvi mainiten, etta toiminta on ollut normaalia vilkasta yhteydenpitoa ilman erikoisempia tapahtumia. Runkona toiminnassa ovat olleet kerho ja tarinaillat. Virpojaiset ja pikkujoulu ovat taas olleet nakyvimpina toimintamuotoina yhdessa naapuriseurojen sen johtaja Kauko Hiekka-aho kanssa. Retkia eri kohtesiin on edustaa sita nuorempaa suoma- tehty, samoin mm. myyjaistenlaista polvea joka ei ole yleisen avulla on pyritty kohentamaan tavan mukaan jaanyt omaa ela- seuran taloutta. - Talouspuolelta maansa valittelemaan, vaan on voidaan mainita, etta seura on kovalla ja maaratietoiseUa pon- pystynyt antamaan joitakin pienistelulla nostanut itsensa siita nia avustuksia ja lahjoituksia. metsatyomiehesta, joka rankan Oman osansa seuran toiminnasta hakkuupaivan jalkeen meni ky- muodostavat erilaiset tervehdyssymaan tyota kampan lahella kaynnit, seka tietenkin surunolevasta Kainuulaiskaupasta, ja valittelut. Seuran johtokunnan puheenjohtaja joka ensi toikseen sai siirrella vir- muodostavat: SHELL-huoltamo voitusjuomat varastoon. Tana Onni Taukojarvi, varapj. Einari paivana samalla Kauko Hiekka- Jaatinen. sihteeri Toini Luttihuoltamo ahoUa on Kiuruveden kk:ssa Super-market -luokkaa oleva elintarvike-, pientekstiili- ja talous(VaJLahummwtavaroihin erikoistunut tavaratalo seka baafi. Aivan varmasti tama yrittelias ja rehti KiuruveteOSUUSKAUPPA ELD laispoika ansaitsee reilun tunnusKlURUVESI - PUH. 52531 tuksen ja hatunnoston myoskin meilta karjalaisilta. — A.K. Kiuruveden Karjalaisten SaastoMarketissa meidan merkki SOKOS