Kotinurkka 2/2006

Numero
2 / 2006
M I K K E L I N
V U O K R ATA L O T
O Y: N
A S U K A S L E H T I
Rauhallista Joulua
ja Onnellista Uutta Vuotta!
2
sivu
Numero 2 / 2006
Toimitusjohtajan mietteitä
M
ikkelin Vuokratalot Oy:n ensimmäinen asukkaille ja yhteistyökumppaneille suunnattu asukaslehti ilmestyi toukokuussa 1996, kymmenen vuotta sitten, Mikkelin Vuokratalot Oy nimisenä. Seuraavan vuoden toinen numero, historian neljäs asukaslehti, ilmestyi jo Koti Nurkka nimellä. Koti Nurkka nimen asukkaat
valitsivat vuoden 1997 alkupuolelle järjestettyyn nimikilpiluun jätettyjen 37 ehdolla olleen nimen joukosta. Lehden kaksitoista ensimmäistä numeroa, vuoteen 2001 asti, ilmestyivät tabloid-sivuformaattissa mustavakoisena punaisella tai sinisellä värillä korostettuna. Vuodesta 2002 vuoteen 2004 lehti ilmestyi monivärisenä ja vuodesta 2005 alkaen nykyisessä asussaan.
K
ymmenen vuotta sitten kirjoitin toimitusjohtajan mietteinä
mm. seuraavaa: ”Toisaalta on todettava, että talon ja sitä ympäröivän pihamaan viihtyisyyteen ei voi vaikuttaa ainoastaan kiinteistöhenkilökunta, vaan asukkailta toivotaan yhteispeliä kiinteistöhenkilökunnan kanssa. Mitä vähemmän roskaamme ja sotkemme paikkoja, sitä enemmän kiinteistöhenkilökunnalle jää aikaa ”vikojen” ennaltaehkäisyyn. Ei saisi enää ajatella niin, että talkkarihan
tästä palkan saa, hoitakoot hommansa, vaan puhalletaan yhteiseen
hiileen meidän kaikkien asuinympäristön viihtyvyyden parantamiseksi. Sen minkä teet asuintalosi parhaaksi teet itsesi ja koko yhtiön
parhaaksi.” Teksti taitaa istua edelleen sopivasti myös tämän päivän
elämänmenoon. Vai kuinka?
V
iime kesänä kävimme isännöitsijäpalaverissa arvokeskustelua sanojen asunto ja koti välillä. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että Mikkelin Vuokratalot Oy ei omista ainoatakaan kotia vaan noin
2800 asuntoa. Aiheen keskusteluumme antoi asunnonvälittäjien
mainoksissa lisääntynyt koti sanan käyttö asuntojen myynti ja vuokrausilmoitusten yhteydessä. Asunnonvälittäjät myyvät tai vuokraavat asuntoja nykyisin mm. seuraavasti alkavilla ilmoitusteksteillä ”
Kun haet kotia, ota yhteys”, ”Koti etsii ihmistä”, ”Ihminen etsii kotia”, ”Vuokraa itsellesi pikkuisen parempi koti”, ”Onko tässä uusi
kotisi?”, ”Kivitalo kutsuu kotiin”, ”Kestäviä koteja”, ”Kerrostalokodit Vesijärven rannalla” jne. En voi syyllistää ainoastaan asunnonvä-
littäjiä koti sanan lisääntyneestä käytöstä kun kyseessä on asunto, koska myös
omassa toiminnassamme vilahtelee joskus koti asunnon sijasta.
Veli-Pekka Sinkko
antaani asunto ja koti sanojen välillä perustelen mm. seuraavasti. Asunto on ”kauppatavaraa”,
joka vaihtaa omistajaa tai haltijaa oston tai vuokrauksen yhteydessä. Ilman asuntoa ihminen ei yleensä tule toimeen, sillä ihminen
tarvitsee asunnon luonnonvoimia, kylmää, sadetta, tuulta ja myrskyä vastaan sekä suojaksi lähipiiriin kuulumattomilta ihmisiltä sekä
eläimiltä. Asunto on suurimmalle osalle ihmisistä välttämättömyys,
tosin on myös muistettava, että yhteiskunnassamme elää marginaalinen osa ihmisiä jatkuvasti vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomuus näissä tapauksissa on useimmiten asunnottoman omasta välinpitämättömyydestä johtuvaa, omien velvoitteiden laiminlyömistä tai tietoinen valinta.
K
K
otia sen sijaan ei voi myydä. Koti on yksilöity asunto, johon
liittyy kunkin asukkaan oman toiminnan kautta muodostuneet
muistot ja mielikuvat, menneisyys ja tulevaisuus, elämän rytmit ja
arkirutiinit. Asunnosta tulee koti siellä asuvien ihmisten omien halujen, mieltymysten, kalustuksen ja esineiden kautta. Asunnosta koti eroaa siinä, että koti on taatusti aina yksilöllinen vaikka se pohjaratkaisultaan on täsmälleen samanlainen kuin samassa kerros- tai rivitalossa sijaitseva toinen asunto. Kotia ei voi luoda yhdellä kertaa
eikä se ole valmis tiettynä ajankohtana kuten asunto, joka saa muotonsa rakennuksen valmistumisen yhteydessä. Koti etsii muotoaan
koko ajan, se elää. Mikkelin Vuokratalot Oy omistaa siis 2800 asuntoa eikä yhtään kotia, ainakin minun mielestä.
K
iitokset kuluneesta vuodesta ja hyvää joulunaikaa asukkaille ja
yhteistyökumppaneille.
Veli-Pekka Sinkko
toimitusjohtaja
Lintujen ruokinta
Haluamme muistuttaa lintujen ruokinnasta. Lintuja
on mukava katsella. Hyvää tarkoittavat ihmiset ruokkivat lintuja ja tuntevat mielihyvää voidessaan auttaa
metsän pikkulintuja.
Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli: linnut
sotkevat ulosteillaan parvekkeilla tuuletuksessa olevat tekstiilit, seinät, ikkunat ja muutenkin ympäristö sotkeentuu lintujen vierailuista. Oma lukun-
sa ovat ruokintapaikan houkuttelemat rotat ja muut
jyrsijät.
Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelujärjestys
kieltää lintujen ruokkimisen taajama-alueella ilman
kiinteistönomistajan lupaa.
Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä noudatetaan kaupungin
ympäristömääräyksiä, joten lintujen ruokinta parvekkeilla ja tuuletuspaikkojen läheisyydessä on kielletty.
N u m e r o 2 / 2006
3
sivu
ASUKKAAN VELVOLLISUUS
ilmoittaa havaitsemistaan vioista
Järjestyssäännöissä on kohdassa kuusi (6.)
maininta siitä, että asukkaan on viipymättä ilmoitettava huoneistossa havaitsemistaan vioista isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle. Ilmoittamatta jättäminen voi
aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksen.
Ohessa olevissa kuvissa on vesivahingon aiheuttanut vaurio keittiön hanassa.
Hanaa tarkastellessa voi havaita suuria,
vuotaneesta tiivisteestä, johtuvia kalkkikertymiä. Lisäksi hanan kiinnitys tiskipöytään on ollut huono ja hana on päässyt heilumaan edes takaisin terävää tiskipöydän reunaa vasten. Lopulta kupari-
putket leikkautuivat lähes poikki ja vesi
syöksyi keittiöön aiheuttaen mittavat vahingot kyseiseen asuntoon ja kahteen alapuolella olevaan. Tiivisteen korjaus ja hanan kiristys olisi vienyt aikaa 10 – 30 minuuttia ja maksanut muutamia euroja.
Kuivatus ja vaurioiden korjaus maksaa
tuhansia euroja.
Ilmoittamalla havaitsemistaan vioista
ja vaurioista asukas poistaa itseltään vastuun mahdollisista vahingoista. Isännöitsijän tai kiinteistönhoitajan välinpitämättömyys ilmoituksia kohtaan asettaa heidät
syyllisten penkille.
PESUAIKAA JOULULAHJAKSI
31.12. asti pesupoletin (17,00 €) ostajalle pesuaikaa joululahjaksi 7,50 €.
Poletteja saa toimistostamme.
T ÄSSÄ NUMEROSSA:
2
Toimitusjohtajan mietteitä
10 Haukivuori osaksi Mikkeliä
2
Lintujen ruokinta
11 Maksut 1.1.2007 alkaen
3
Asukkaan velvollisuus ilmoittaa
havaitsemistaan vioista
12 Sairaalan välikatot ja elämänmuutoksia
3
Pesuaikaa joululahjaksi
4
Mitä kuuluu Otavaan?
6
Mikkelin Vuokratalot Oy:n henkilökunta
koulutuksessa
7
Taloutta 2007
8
Asukastoimikunnat
13 Ajankohtaista rakentamisessa
14 Joulu, ihana ja turvallinen joulu
14 Lajittelusta
16 Toimistomme aukioloajat
16 Palautelaatikko
16 Muutoksia yhtiön toiminnassa
16 Isännöitsijöiden tavoitettavuuus
4
sivu
Numero 1 / 2006
Mitä kuuluu Otavaan?
Otava, tähtikuvion mukaan nimetty Mikkelin kaupunginosa, sijaitsee vartin automatkan päässä
torilta. Etäisyys ei päätä huimaa,
mutta eroja lähempänä keskustaa
oleviin taajamiin verrattuna on
kuitenkin olemassa. Yksi on selvästi se, että tyypillisen lähiömeiningin sijaan Otavassa vallitsee
enemminkin kylähenki.
Kolkkojen kerrostalolähiöiden kasvatille voi
tulla yllätyksenä, että niinkin lähellä keskustaa on maalaisidylli, joka on täynnä niin
suuria ja pieniä kodikkaita puutarhan keskellä pilkottavia puutaloja. Opiskelija-asuntoloita rakennettiin taajamaan takavuosina
merkittävästi. Otavasta löytyy myös Mikkelin Vuokratalot Oy:n miellyttäviä rivitaloja,
joissa asuu kaikin puolin tyytyväisen tuntuisia ihmisiä. Vaan totta se on.
Kuntaliitoksen myötä kaksituhatta luvun
alussa Otavassa olleet Mikkelin maalaiskunnan vuokratalot sulautettiin Mikkelin Vuokratalot Oy:hyn. Nykyisin taloja on seitsemi-
senkymmentä, joista ilahduttavan moni on
remontoitu.
Jaana Kontinen asuu Ollintiellä kouluikäisten Pyryn ja Jetron kanssa yhdessä näistä remontoiduista kolmen huoneen rivitaloasunnoista. Lisäksi taloa asuttavat venäläinen Sasha-kissa, Oliver ja Lumi -nimiset
hiiret, joista Lumen tunnistaa lyhyemmästä hännästä. Viihtyisästi sisustetun asunnon
useissa näyttävissä ja selkeästi huippuhyvin
hoidetuissa akvaarioissa asustelevat eksoottiset kalat.
– Viisi vuotta olen asunut Otavassa. Täällä on pikkuväen hyvä kasvaa. On lyhyet koulumatkat, lähipalvelukeskuksesta saa päänsärkyyn apua ja muutenkin peruspalvelut toimivat. Pojilla on tilaa leikkiä ja tulevaisuudessa
he voivat ajella mopoilla turvallisemmin kuin
lähempänä keskustassa, Kontinen kertoo.
Kuntaliitoksen myötä asuminen ei muuttunut Kontisen mielestä paljoakaan.
– Tai kyllä itse asiassa jotkut asiat muuttuivatkin. Vesimaksut, sähkömittaus, remontit ja vuokra nousivat, jos rehellisiä ollaan,
Kontinen listaa. Mutta eipä se paljon mitään haittaa. Tämä uusi asunto on kyllä kiva. Ihan ykkönen.
– Olen hurahtanut siihen, että ikkunasta näkee vuodenaikojen vaihtelut niin hyvin. Syksylläkin pellot ja vaahtera olivat tosi nättejä. Nytkin talvella vähäinen aurinko
pilkottaa hienosti asunnon ikkunoihin. Tästä on hirveän kiva katsella luontoa ja sen ilmiöitä, Kontinen iloitsee ja katsoo keittiönsä ikkunasta lumista maisemaa.
Kontisen pojatkin viihtyvät hyvin. Remontin myötä tullut sauna on ollut ahkerassa käytössä, ja pihalla on uudet leikkitelineet.
– Kyllä me saunotaan paljon. Varsinkin Jetro on ihan saunapeto, Kontinen
naurahtaa.
– Ihan kivaa on täällä, kuittaa Jetro itsekin. Mutta kyllä ne vanhat leikkitelineet
olivat parempia. Keinut varsinkin ja se entinen maja, poika toteaa. Äiti hymähtelee
vieressä, että ei maja täyttänyt kyllä mitään
turvatarkastusten vaateita.
Mitään valitettavaa ei oikeastaan Kontiselta löydy. Lumityöt hoituvat kiitettävästi
ja korjaustyötkin ajallaan.
– Niin, kyllä me tyytyväisiä ollaan ja
tulevaisuudessakin täällä asutaan. Kontinen tiivistää.
Jaana Kontinen asuu Ollintiellä kouluikäisten Pyryn ja Jetron kanssa yhdessä näistä remontoiduista kolmen huoneen rivitaloasunnoista.
N u m e r o 1 / 2006
5
sivu
Otava
Yhtenä kiinteistönhoitajana toimiva Sirpa Ollikainen on tehnyt Otavassa töitä melkeinpä koko ikänsä.
Samaa vakuuttaa yhtenä kiinteistönhoitaja toimiva Sirpa Ollikainen. Ollikainen
on tehnyt Otavassa töitä melkeinpä koko
ikänsä, joten luulisi hänen tietävän mistä puhuu.
– Olen ollut töissä täällä vuodesta 1986
lähtien. Ensin maalaiskunnan puolella ja nyt
Mikkelin Vuokratalot Oy:llä. Kuntaliitos ei
tosin tuonut töihin juurikaan mitään muutoksia, ehkä lähinnä lisää huoltotöitä, Ollikainen kertoo.
Yleiseen työnkuvaan Ollikainen kuuluu
muun muassa ulkotöitä, siivousta ja remonttitöistä lähinnä maalausta. Äkkiseltään hänelle ei tule mieleen mitään yllättävää.
– Ihan hyvin kaikki sujuu, kyllä täällä
pärjää. On tietynlainen vapaus ja tuttujen
ihmisten parissa työskentely on mukavaa.
On mukava kuulla kun ihmiset ovat tyytyväisiä, enkä haluaisi tehdä töitä muualla, Ollikainen summaa.
Kuvia taloista voi käydä katsomassa Mikkelin Vuokratalojen kotisivuilta:
www.mikkelinvuokratalot.fi
Heta Heiskanen
Otava on 2000 asukkaan kohtuullisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut tarjoava taajama, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Savon radan valmistuttua 1889 Otava lähti kehittymään ja sittemmin asutus ja palvelut ovat vakiintuneet alueelle.
Historiansa aikana Otava on tunnettu sahastaan ja satamastaan.
Nyt rautatieasemakin on jo hiljentynyt, mutta viitostie viistää
taajaman ohi. Moni pysähtyi takavuosina rinkelikioskille, mutta se
on jo siirtynyt osaksi kylän historiaa. Otavalaisen perinteisen takomon näyttävät portit toimivat nykyään taajaman merkkinä autoilijoille Yli satavuotias vapaan sivistystyön linnake, Otavan Opisto,
seisoo tutulla paikallaan remontin jälkeen ylväänä paikoillaan kyljessään koulu, ruokala ja asuntola. Elokuun alussa vanhan ja onnellisen jazzin ystävät kokoontuvat opiston vehmaaseen pihapiiriin
piknikille tuttavineen.
Otavassa on varsin hyvä palvelutaso: ravintoloita, kauppoja, huoltoasemia. Maalaiskunnan liitoksen myötä vuodesta 2001 lähtien
Otava on kuulunut Mikkeliin.
Otavalaiset itse markkinoivat aluetta muun muassa Puulan, luonnonrauhan, Otavan Opiston, Ryöppään tuulimyllyn ja iloisten kyläläisten avulla.
Otavassa Mikkelin Vuokratalot Oy:n
omistuksessa on viisi kiinteistöä. Kiinteistöt ovat yhtä kustannuspaikka lukuun ottamatta rivitaloja.
Kiinteistöhoitajien puhelinnumerot löytyvät kiinteistötietojen jälkeen.
osoite
valm. vuosi
asuinneliöt
huoneistoja
puhelin
Ollintie 3-5
1989
651,5
11
020 751 9469
Antintie 3
1988
1113,5
19
020 751 9470
Notkotie 1-3
1992
914,0
14
020 751 9471
Ollintie 15-17 1982-86
peruskorjaus 2006
1212
22
020 751 9477
Mäntytie 6-8
2165,5
34
020 751 9480
1973
6
sivu
Numero 1 / 2006
Mikkelin Vuokratalot Oy:n
HENKILÖKUNTA KOULUTUKSESSA
Markkinointivalmennus
Mikkelin Vuokratalot Oy on aloittanut yhdessä kuuden muun kiinteistöyhtiön kanssa
markkinointivalmennuksen. Vakituisessa ja
kokopäiväisessä työsuhteessa oleva henkilökunta on syksyn aikana osallistunut kolutukseen, jonka tarkoituksena on lisätä henkilökunnan tietoisuutta muuttuvista markkinatilanteista asuntojen vuokrausalalla.
Kouluttajat ja Mikkelin Vuokratalot Oy:
n toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko ovat
korostaneet asiakkaan huomioonottamista ja yhtiön imago-kysymyksiä. Asiakkaan
huomioiminen ja lupausten pitäminen ovat
tärkeitä asioita ja luovat pohjan hyvälle asiakassuhteelle. Kouluttajina ovat olleet alalla
menestystä saavuttaneet osaajat, kuten TV:
stä tuttu Diili-ohjelmassa esiintynyt Olli Rikala. Vauhdikkaiden luentojen ansiosta jokainen on saanut ajattelemisen aihetta omaan työhönsä. Toivottavasti saatu oppi näkyy myös ”kentällä” asukkaiden kanssa toimiessamme.
Jyväskylässä...
Kekkolan kartanossa...
N u m e r o 1 / 2006
7
sivu
TALOUTTA 2007
Yhtiön talouden suuntaviivoja käsiteltiin ja määriteltiin keväällä 2006
vuokralaisneuvoston kokouksessa.
Vuoden 2007 talousarvio ja vuokranmääritys on tehty pitkälti käyttäen perusteena kokouksessa laadittuja
ja hyväksyttyjä suuntaviivoja. Apuna on myös käytetty vuoden 2005 tilinpäätöksen tietoja ja aikaisempien
vuosien tilastotietoja.
Vuokrien nousut johtuvat pitkälti ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. Lämmön, sähkön ja veden
hinnat nousevat, kiinteistöjätteiden
poiskuljetus kallistuu ja kaatopaikkamaksut nousevat, kiinteistöverot
nousevat, lainojen korot ovat nousussa ja jne.
Yhtiön tulot muodostuvat pääomavuokrasta, hoitovuokrasta ja käyttökorvauksista. Pääomavuokrilla katetaan yhtiön lainojen korko- ja lyhennyskustannukset. Hoitovuokrilla
katetaan kiinteistön hoitomenot. Hoitovuokra on kustannuspaikkakohtainen, sitä ei jyvitetä kiinteistöjen kesken, vaan jokainen kustannuspaikka vastaa omista hoitomenoistaan.
Käyttökorvausten, joita ovat vesimaksut, autopaikka- ja tilavuokrat, sauna- ja pesulamaksut tuotot huomioidaan hoitovuokrassa.
Tilavuokriin on laskettu 3–5 % korotus,
autotallien ja -paikkojen vuokrat pysyvät ennallaan eli autopaikka 4,50 €/kk, autokatokset 7,50 €/kk ja autotallit 19,00 €/kk.
Vesimaksun ennakko pysyy ennallaan eli
0,27 €/m2/kk. Vesimaksu tasataan puolivuosittain (30.06. ja 31.12.). Kylmänveden laskutushinta 1.1.2007 alkaen on 2,60 €/m3 ja
lämpimän veden 4,12 €/m3. Niissä taloissa,
joissa on pelkästään lämminvesimittari, on
hinta 9,35 €/m3. Saunamaksu on edelleen
6,70 €/kk ja pesulapoletin lataus 1,50 €/
tunti. Pienin lataus on 9 euroa/ kerta.
Asuntoja remontoidaan, remonttiajalta ei tule vuokraa. Talousarviossa on tyhjänä oloon varattu yhteensä 400 000 € eli
0,21 €/m2/kk.
Asuintalovarauksen purulla rahoitetaan
suurempia huoltoja, remontteja ja korjauksia, yhteensä 406 495 € eli 0,22 €/m2/kk.
Palkoissa vuoden 2005 todellisen tasoon
on lisätty 3,5 %. Sosiaalikulujen osuus palkkasummasta on n. 24 % ja arvonlisäveron
osuus on koko summasta keskimäärin 16 %.
Hallintopalveluiden eli toimiston osuus on
0,54 €/m2/kk. Huoltoyhtiöiden palkkioihin
on huomioitu 5 %:n korotus vuoden 2005
tasoon. KTV-maksu on 72 000 euroa. Summa on jaettu asuntojen lukumäärän suhteessa niille kiinteistöille, joissa on kaapeliteevee.
Hissihuollot nousevat 4,0 % vuoden 2006
tasoon verrattuna. Siivouspalvelut nousevat
2006 tasoon verrattuna 5 %.
Lämmitys: Kulutus on laskettu vuosien
Hoito- ja pääomamenojen jakauma vuoden 2007 talousarvion
mukaan
Korjaus ja huolto
9%
Kiinteistövakuutus,
tonttien vuokrat ja
kiinteistövero
5%
Hallintopalvelut
7%
Lainojen lyhennykset
30 %
Jätehuolto
2%
Lämmitys, vesi ja sähkö
15 %
Käyttö- ja huoltopalvelut
5%
Henkilöstökulut
7%
Lainojen korkokulut
20 %
2001–2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Kaukolämpöenergian hinta on 27,30 €/
MWh ja perusmaksut vuoden 2006 tason
mukaan. Öljyn hinta 0,80 (0,65) €/l.
Vesi: Kulutus on laskettu vuosien 2001–
2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Hinta arvio 2,60 €/m3 kuutiolta.
Sähkö: Kulutus on laskettu vuosien 2001–
2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Energiamaksu 0,069 tai 0,089 €/kWh kiinteistön
tariffista riippuen. Perusmaksut on päivitetty
vuoden 2005 tason mukaisesti.
Jätehuolto nousee vuoden 2006 toteutumaan 5 %. Kiinteistön vakuutusmaksut nousevat 2006 nähden kustannuspaikkakohtaisesti 10 prosenttiyksikköä. Tontin vuokra
nousee 2006 toteutumaan 3,0 % kustannuspaikkakohtaisesti. Kiinteistövero on laskettu
vuoden 2005 verotusarvoilla 0,42 % rakennuksen arvosta ja 0,90 % tontin arvosta.
Ylläpitokorjauksiin on varattu 905 220
euroa ja vuosikorjauksiin 372 810 euroa.
Vuosikorjaukset ovat kustannuspaikkakohtaisesti määritetty huomioiden PTS-talousarvion mukaiset korjaussuunnitelmat.
Muissa hoitokuluissa on varattu asukastoimikunnille oma määräraha, jota toimikunnat
voivat käyttää omaan toimintaansa.
Asuintalovarauksella kerätään kaikilta kustannuspaikoilta yhteensä 406 495 € keskiarvona 0,22 €/m2/kk, summa käytetään suurempien remonttien rahoitukseen, sekä öljytalojen talouden tukemiseen.
Pääomakulut katetaan kokonaisuudessaan
pääomavuokrilla. Kulut sisältävät kaupungin
tertiäärilainojen korkokulut (8 %), ainoastaan Peitsarinkuja 11 suoritetaan lyhennystä,
valtion asuntolainojen lainaehtojen mukaiset
lyhennykset ja korot, yhtenäislainojen vuosimaksut, ensisijaislainojen (pankki- ja muiden vastaavien lainat) sekä myös Kiinteistö
Oy Nuottapuisto ja Kiinteistö Oy Suksimäen osakkeiden hankinnan lainakulut.
Yhtiön hoitovuokran keskiarvo on
1.1.2007 3,71 euroa/neliö/kk, jyvitetyn pääomavuokran keskiarvo 4,11 euroa/neliö/kk
ja kokonaisvuokran keskiarvo 7,82 euroa/
neliö/kk.
Uudet vuokrakuitit jaetaan asuntoihin
ennen joulua.
Esa Nordman
kiinteistöpäällikkö
8
sivu
Numero 1 / 2006
ASUKASTOI
HAUSKOO OLLA PITÄÄ
Nuijamiestenkatu 22–24 asukastoimikunnan kauniit rouvat kutsuivat asukkaat pilvisiin ”rääppiäisiin” 14.8.2006. Sää oli siis soma ja vaatetus sen mukainen. Tämänkin kirjoittaja ajatteli pukeutua pyöreään puseroon,
pieneen salsahameeseen ja värikkääseen hattuun, mutta toisin kävi.
Ei sentään satanut hyvää vettä, mutta savenharmaa taivas enteili säätilan muutosta.
Koko kesän oli ollutkin mukava helle. Se
kyllä koetteli kainoja astmaatikkoja ja pehmeitä sydänsairaita. Veden puutteesta pihamme hyvä nurmikko kärsi, mutta imelät ruusupensaat kukkivat oikein kauniisti.
Pihassamme loistaneet rettuiset kukkapadat
kasteltiin usein.
Rehevä keinu heilutteli joitain painavia
asukkaita, jotka kevyeltä auringolta jaksoivat
siinä aikansa istua. Vähitellen grillin tuulinen tuoksu houkutteli lisää happamia ihmisiä. Nautimme julmia makkaroita. Jokainen
joi värillistä mehua omista nokisista mukeistaan. Kivahan tuo on tavata kiitollista porukkaa näin rentoa makkaraa järsien ja rupatellen
Juttu syntyi siten, että Riitta Juvonen kirjoitti rungon ja jätti laatusanat pois. Paikalla olleet
(23 hlöä) sanoivat vuorotellen kursiivilla kirjoitetut adjektiivit. Valokuva Orvokki Grek
pyöreitä juttuja. Eli ennen kuin taas rasvainen
syksy saa ja itse kukin istuu kummastuttavassa kodissaan askaroiden, katsoo kiharaisia tv-
ohjelmia tai lukee tunkkaisia lehtiä ja iloisia
kirjoja. Ikkunoiden kivat verhot sentään joskus heilahtavat!
TALLAKUJA 12
ASUKASTOIMIKUNTA
Ilma oli suotuisa. Laulettiin musiikin tahdissa ja hauskaa oli.
Kuvissa osa talon asukkaista, joukossa
nuoria ja vähän vanhempiakin.
Terv. Anneli Backman
järjesti mukavan asukkaita yhdistävän päivän
talon pihamaalla syyskuun lopulla.
N u m e r o 1 / 2006
IMIKUNNAT
VUOKRALAISNEUVOSTON JÄRJESTÄMÄ ILLANVIETTO 2.9.2006
Vuokralaisneuvosto järjesti kaikille asukkaille tarkoitetun illanvieton Myyrylän kartanossa sateisena alkusyksyn päivänä. Paikalle oli
saapunut yli 170 iloista asukkaita lapsineen.
Lapsille olikin järjestetty erikoisohjelmaa, jota Anne ja Niina ansiokkaasti järjestivät. Kartanoon oli saatu myös Arto Kivekäs, jonka
musiikkiesitykset saivat innokkaan vastaanoton. Ohjelmassa oli yhteislaulua ja paikalla
olleet olivat oikein tyytyväisiä järjestelyihin
ja tapahtumalle toivottiin jatkoa.
Askartelu on yhde
ssä kivaa.
Kiitos vuokralaisneuvostolle järjestelyistä!
avaa
hän muk
t vuoroaan. Mitä
Lapset jonottava
teen tekeekään?
Anne minulle kä
Keskustellen tutustutaan.
Arto Kivekäs ja Hanuri
Laulu tuo ihmiset yhteen.
9
sivu
10
sivu
Numero 1 / 2006
HAUKIVUORI
osaksi Mikkeliä
1.1.2007 lähtien Haukivuoren kunta liittyy Mikkelin kaupunkiin. Tervetuloa haukivuorelaiset mikkeliläisiksi. Oma kunnan
poistuminen on varmaan myös surullinen
asia, eikä ole helppoa mieltää itseään osaksi
laajentuvaa Mikkeliä. Uskon kuitenkin, että alkujärkytyksen laimennettua liittymisellä saavutetaan koko seutukuntaa hyödyntävää yhteisvoimaa.
Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt säilyvät
itsenäisinä yhtiöinä, ko kiinteistöjen fuusioituminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Mikkelin Vuokratalot Oy ottaa isännöitäväkseen Haukivuoren omistamat yhtiöt ja
tekee Kyyveden Kuva ja Tili avoimen yhtiön
kanssa sopimuksen isännöinnin ja kirjanpidon hoitamisesta paikallistasolla Haukivuoressa. Mikkeli Vuokratalot Oy:lle tulee isännöitäväksi viisi kiinteistöä, yhteensä n 170
huoneistoa.
Asuntojen hakeminen
Asuntohakemukset jätetään Mikkelin asuntotoimistoon, tai yhteispalvelupisteisiin, joita
ovat tällä hetkellä Haukivuoren kunnantalon, Rantakylätalon ja Anttolatalon yhteispalvelupisteet sekä Otavan lähipalvelupiste.
N u m e r o 1 / 2006
Maksut 1.1.2007 alkaen:
Oheisena lista maksuista vuoden 2007 alkaen.
Muutokset koskee vesimaksujen tasauslaskutukseen, avainmaksujen osalta.
Autopaikka
Autokatos
Autotalli
4,50 euroa/ kk
7,50 euroa/ kk
19,00 euroa/ kk
Saunavuoro
6,70 euroa/ 1 tunnin vuoro kuukaudessa
Perintäkulu
Viivästyskorko
5 euroa
Korkolain mukainen tällä hetkellä 10 %
Pesupoletti pantti
Pesulapoletti pesuaika
17 euroa
1,50 euroa/ 10 pesurahaa minimi lataus 9 euroa
Vesimaksu ennakko
Lämminvesi
Kylmävesi
Pelkkä lämminvesi
0,27 euroa/ m2 (k= 0,12 ja l=0,15 euroa)
4,15 euroa/m3
2,60 euroa/m3
9,35 euroa/m3
Vakuusmaksu 1h+kk-k
Vakuusmaksu 2h+kk-k
Vakuusmaksu 3h+k
Vakuusmaksu 4h+k
Vakuusmaksu 5h+k
222 euroa
297 euroa
370 euroa
444 euroa
500 euroa
Ovien aukaisut klo 6-18
8,50 euroa
Ovien aukaisut klo 18-6
16 euroa
Mikäli aukaisut laskutetaan erikseen 32-85 euroa
Exec
Lisäavain
Lämmitystolpan avain
avainpantti
Exec
Exec ID
Exec IQ
tuplaura
classic
6 euroa
10 euroa/kpl
18 euroa
27 euroa
30 euroa
12,75 euroa
5,10 euroa
Toimituskulu avaimille
Toimituskulu avaimille pikana
2,60 euroa /toimitus
14,10 euroa /toimitus
Asukkaan on maksettava tilaamansa lisäavaimet tilauksen yhteydessä.
11
sivu
12
sivu
Numero 1 / 2006
Kirjoitus sairastuvalta, sivussa kaikesta
Sairaalan välikatot ja
ELÄMÄNMUUTOKSIA
Potilas tulee päivystysvastaanottoon työterveyslääkärin lähetteellä embolia-epäilyn vuoksi! Suunnilleen näin alkaa epikriisi, jonka sain postitse kaksi viikkoa sen jälkeen, kun minut kotiutettiin Mikkelin Keskussairaalan osastolta 34.
Olin sairaalassa 10 päivää ja otsikossa oleva maininta sairaalan välikatoista johtuu siitä, että ne tulivat hyvinkin tutuiksi. Makailin sängyssä liikuntakiellossa ja tuijottelin
kattoon. Välillä minut työnnettiin sänkyineni tutkimuksiin ja sain katsella käytävien välikattoja, mielenkiintoista. Siinä ehti
miettiä monia asioita: elämän tarkoituksesta ja sen loppumisesta, tehtyihin ja tekemättömiin asioihin. Työasiat eivät juuri tulleet
mieleen. Mikä osaltaan vahvistaa sitä ajatusta, että eivät ne niin tärkeitä olekaan, kuin
joskus luulin.
Perhe ja oma elämä saivat aivan uusia merkityksiä. Sen tietää jokainen joka on kokenut
vakavan sairauden ja tiedän, että lukijoiden
joukossa on paljon ihmisiä joilla on samanlaisia kokemuksia ja selviytymisiä omaa tilaani vakavammistakin sairauksista. Suhtautuminen moniin asioihin muuttuu.
Samassa huoneessa oli kohtalotovereita,
joiden kertomukset sairauksistaan auttoivat
laittamaan oman surkeutensa oikeisiin mittasuhteisiin. Tuttuja ja ystäviä kävi katsomassa
minua, se oli mukavaa. Harmittaa vaan, kun
oli niin väsynyt ja itseensä käpertynyt olo, että kävijöille jäi varmaan vaivautunut olo koko
vierailusta. Kiitos kuitenkin kaikille.
Sairaalasta pois lähtö on oma lukunsa.
Siinä vaiheessa potilas tietää miksi on sinne joutunut, mistä sairaus johtuu ja mikä
tärkeintä/pahinta, saa mukaansa repullisen
ohjeita uuteen, parempaan ja terveellisempään elämään. Reseptejä tulee paljon, jonka seurauksena syöt myös paljon lääkkeitä.
Lääkkeistä seuraa sivuvaikutuksia ja huonoa
oloa. Kierre on valmis, mutta minkäs teet.
Elintapojen muutos on merkittävä ehto
parempaan elämään. Seurauksena on elämänmuutos. Vähemmän jotain ja enemmän jotain
toista, ovat ohjeet. Liikuntaa, painonpudotusta, ei alkoholia, ei tupakkaa. Itse asiassa aika helppoa, vaatii vaan motivaatiota. Minulle
sanottiin suoraan, että loppuelämä on lyhyt,
jos asiat eivät muutu. Hyvä motivointi. Silti
elämänsä pituutta ei voi tietää eikä ennustaa
ja niinhän sen täytyykin olla.
Sairauslomalla on jäänyt aikaa jo
miettiä työasioitakin, vähän…
Omassa työssäni olen nähnyt, kuinka ihmiset pilaavat elämänsä viinan kanssa lotraamalla. Väkivalta ja muita häiritsevä asumistapa
sekä hoitamattomat vuokranmaksut liittyvät
lähes aina alkoholin suurkulutukseen. Taloudellinen ahdinko voi syntyä muistakin syistä,
mutta silloin ihminen osaa usein hakea apua
ja tilanteet selviävät. Alkoholin suurkuluttaja jää loukkuun ongelmiensa kanssa ja hakee
apua pullosta, mikä ei varmasti toimi. Miksi otin asian esille? Luin lehdestä, että Etelä-Savossa miehet kuolevat nuorena ja syynä on usein alkoholi. Perinteinen kysymys,
miksi Jeppe juo, olisi syytä jo selvittää! Taitaa enimmäkseen olla niin, että viikonlopun
kännääminen on paha tapa. Tulee sellainen
tunne perjantaina, että nyt pitää rentoutua ja
ottaa muutama paukku. Nuoriso juo saadakseen rohkeutta lähestyä toista ihmistä. Humala antaa verhon, jonka suojissa voi tehdä
mitä vaan, voi perustella tekemisiään seuraavana päivänä sanomalla: ”voi vitsi, mä olin
niin tuubassa etten muista mitään”.
Sairaalaan mennessä oli alkusyksyn helle, yli 20 astetta lämmintä ja vedestä tai lumesta ei tietoakaan. Nyt olen ollut kotihoidossa jo yli kuukauden ja ensimmäinen lumimyräkkä on takana. Sattumoisin juuri Py-
ryn päivänä 1.11.2006 satoi lunta enemmän
kuin vuosikausiin on kerralla satanut. Työasiat tulivat jälleen esille: Olenko muistanut
hoitaa kaikki valmistelut isännöimissäni kiinteistöissä, vai kaatuiko kaikki tuuraajien niskoille? Noh, taisi kaatua. Osani kiukkuisista puheluista sain minäkin. Kuuntelin hölmöyksissäni työpuhelimen viestit! Täytyy
ihmetellä ihmisten käyttäytymistä puhelimessa ja asioiden tärkeysjärjestyksiä? Odotetaan ja oletetaan, että se oma, maailman
tärkein piha, on myös kiinteistönhoidon listalla se maailman tärkein. Valitettavasti nämä kaksi asiaa eivät usein kohtaa toisiaan ja
pettymyksiä tulee.
Jokainen kiinteistönhoidossa töissä oleva
joutui tekemään sen saman kuin muutkin,
eli kaivamaan oman autonsa esille ja putsaamaan pysäköintialuetta ja ehkä vielä kunnan
katua päästäkseen töihin muita auttamaan.
Mikseivät valittajat voisi tarttua kolaan tai lapion ja osallistua poikkeustilanteen lumitöihin? Miksei? Onko oletus niin, että me maksamme kiinteistönhoidosta vuokrassamme ja
meidän kuuluu saada palvelua siltä osin. Oikein, näinhän se on, mutta eikö joskus voisi
ajatella toisin. Tilanne oli niin poikkeuksellinen ja harvinainen, että kaikkien apu olisi
varmaan ollut tarpeen ja tervetullutta. Erityiskiitos niille asukkaille, jotka oivalsivat että lumentulo on poikkeuksellisen runsasta ja
ymmärsivät kiinteistönhoidon vaikeuden ja
tarttuivat kolaan auttaakseen itseään!
Ihmiset ovat yllättävän pahansuopia ja
kiukkuisia, suorastaan ilkeitä. Aina ollaan
valmiita moittimaan muita ja korostamaan
omaa etevyyttään. Hengissä säilymisen ja
lajin kehityksen kannalta on tärkeää toimia ”minä ensin – periaatteella”. Mutta se
edellyttäisi, että elettäisiin järjestäytyneen yhteiskunnan säännösten ja turvaverkon ulkopuolella. Sivistynyt ja toiset huomioon ottava
käyttäytyminen on jotain muuta. Vanha vii-
N u m e r o 1 / 2006
13
sivu
AJANKOHTAISTA
rakentamisessa
saus: ”kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi
kohdeltavan”, pitää paikkansa ja on hyvä ohje elämään. Huutamalla ja räyhäämällä ei saa
mitään hyvää aikaiseksi eikä se varmasti paranna tai nopeuta ongelman ratkaisua.
Vanhaa asiaa
Yhtiömme on syksyn aikana ollut muutaman kerran esillä paikallisessa sanomalehdessä, tai ainakin edustamamme ala on ollut
esillä ja jutuissa on sivuttu Mikkelin vuokra-asumista.
Muistakaa hyvät asukkaat, että kun puhutaan tai kirjoitetaan Mikkelin Vuokratalot
Oy:stä, on se eri asia kuin kaupungin vuokratalot. Puhekielessä asiat menevät sekaisin,
mutta asiansa tunteva tai asioista selvää ottava toimittaja ei saa sotkea näitä asioita, kuten
paikallisen sanomalehti Länsi-Savon toimittajat jatkuvasti tekevät. Mikkelin Vuokratalot
Oy on kaupungin omistama osakeyhtiö, kuten Etelä-Savon Energia. Ne ovat omia yhtiöitä, jotka toimivat osakeyhtiölain mukaisesti
omalla johdollaan. Kaupunki ei maksa kiinteistönhoitoa meille, ei lämmitystä, ei vettä,
ei palkkoja, ei mitään. Kaiken maksamme
me, vuokralaiset. Kaupunki päinvastoin saa
meiltä vuosittain tuntuvaa korkotuloa myöntämistään lainoista.
Jaahas, siinähän sitä olikin. Aika ottaa
lääkkeet. Ne eivät lopu…
Kaikille lukijoille Hyvää ja
rauhallista Joulua!
Tapio Lankinen
isännöitsijä
(toivottavasti jo työkunnossa lehden ilmestyessä)
Kuppitie 1 piha korjauksen kohteena kuva 5.9.2006
Kuppitie 1–3 perusparannustyöt on aloitettu 1.9.2006 ja A-C taloon pääsee asukkaat muuttamaan maaliskuun 2007 alussa.
Pääurakoitsijana toimii JL-Rakentajat Oy,
LVI-urakoitsija on Teknocon Oy ja Sähköurakoisijana SN-Sähkörakennus Oy. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään saunat ja porrashuoneet varustetaan hissillä. Kuppitie
1:n asunnot tulevat haettavaksi heti alkuvuodesta 2007 ja Kuppitie 3:n asunnot syksyllä 2007. Järjestämme tutustumistilaisuuden
talossa 23.2.2007 klo 14.00 – 19.00, jolloin
pääsen tutustumaan Kuppitien ”uusiin” ja
hienoihin asuntoihin.
Peitsarinkuja 11 hissiremontti on meneillään ja kohde valmistuu helmikuussa 2007.
Urakoitsijana toimii Rakennusliike Avikainen Oy.
Anttolassa on alkanut Urheilutie 1 suunnittelu, Pertti Honkanen toimii arkkitehtinä. Rakentamisvaihe on suunniteltu alkavaksi syyskuussa 2007.
PETTERI PUNAKUONO
Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan
ja Punahilkan ja sudenkin harmaan,
mutta poro tää sulta usein unhohon jää.
Petteri Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten.
Tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen:
Aattoilta pitkä on, taival valoton.
Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään!
Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen
johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien.
14
sivu
Numero 1 / 2006
JOULU
– ihana ja turvallinen Joulu!
Joulun tunnelma syntyy pienistä tärkeistä
asioista. Tutuista joululauluista, piparin
tuoksusta ja kynttilöiden valosta.
Joululeivonnaisista, lahjapaperin rapinasta
ja kauniista ovikranssista. Ja ennen kaikkea
yhteisestä ajasta. Lomapäivät pitäisi viettää
yhdessä rentoutuen ja nauttia niistä.
Turvallinen joulu syntyy pienillä keinoilla: riittävällä huolellisuudella ja riskien ennakoimisella. Turvallisuutta ei kannata unohtaa
kynttilöiden palaessa.
Käytä palamatonta ja kuumuutta kestävää alustaa tai polta niitä ulkokynttilöille tarkoitetussa telineessä, lumihangessa tai hiekassa, ettei tuuli pääse kuljettamaan lyhtyä (kun
se on palaessa keventynyt) helposti syttyvien
materiaalien läheisyyteen. Sijoita ulkotuli vähintään metrin etäisyyteen rakennuksista, aidasta tai muista rakenteista. Älä polta ulkokynttilää sateella (roiskumisvaara).
Palavaa kynttilää ei saa jättää ilman valvontaa, ei edes parvekkeelle. Muistattehan
myös ohjata lapsia tulen käytössä.
Jouluvalmistelujen yhteydessä kannattaa
tarkistaa kodin perusturvallisuus kuntoon.
– Tarkista palovaroittimen ja sen paristojen toimivuus.
– Varmista, että sammutuspeite on sellaisessa paikassa, mistä saat sen nopeasti käsiisi.
– Tarkista, että alkusammuttimen määräaikaishuollot on hoidettu.
– Kertaa, miten toimia mahdollisessa tulipalotilanteessa.
Joulu ja joulunodotus lisää erilaisten valojen käyttöä kotitalouksissa. Valot luovat tunnelmaa sekä sisälle että ulos.
Valoja laitettaessa paikoilleen on hyvä samalla tarkastaa että ne ovat kunnossa. Palanneet lamput kannattaa vaihtaa johtojen johtimet tarkastaa ja jos niissä löytyy vikoja ne
on korjattava tai poistettava kokonaan käytöstä. Muistathan tarkastaa valojen pakkauksista mihin tarkoitukseen ne on tarkoitettu
(ulko vai sisäkäyttöön).
Lähde: Lähivakuutuken netti-sivut
Lajittelusta
Viereisellä sivulla löytyy ohjeet
yleisempien jätteiden lajittelusta. Lukekaa ja opetelkaa lajitteluohjeet. Kysykää neuvoa, jos
ohjeista ei saa selvää. Väärästä
lajittelusta, tai irtotavaran jättämisestä katoksiin laskutetaan
asukasta, jos vain tekijä saadaan selville. Yleensä joku aina
näkee väärin toimineen henkilön ja otamme mielellämme tietoja vastaan.
Joulu tuo tullessaan monessa perheessä lisää paperija pahvijätettä. Muistakaa, että pahvin keräykseen menevät
pahvit PITÄÄ levittää mahdollisimman matalaksi, jolloin niitä mahtuu yhteen keräilylaatikkoon paljon enemmän. Kiinteistönhoitajan töihin ei kuulu olla roskapoliisina,
vaan asukkaiden on itse käsiteltävä pahvilaatikot, niin ettei astia täyty yhdestä laajakulmatelevision kuljetuslaatikosta.
N u m e r o 1 / 2006
Julkaistu L&T:n luvalla
15
sivu
16
sivu
Numero 1 / 2006
TOIMISTOMME AUKIOLOAJAT
Aukioloaikamme muuttuu 1.1.2007.
Toimistomme on auki ma 9.00-18.00, ti–to 9.00 – 15.00 ja pe 9.00-13.00.
Juhlapyhien aattoina 9.00–13.00
Maanantain aukioloajalla haluamme huomioida ne asukkaat,
jotka eivät pääse asioimaan toimistossamme muina aikoina.
PALAUTELAATIKKO
1.1.2007 alkaen voi asiakkaamme antaa palautteena risut tai ruusut toimistollamme olevaan palautelaatikkoon tai nettisivuillamme olevalla palautelomakkeella.
MUUTOKSIA YHTIÖN
TOIMINTATAVOISSA:
1.1.2007 alkaen yhtiömme veden tasauslaskutus
tehdään kerran vuodessa 31.12. sekä asukkaan pois
muuton yhteydessä.
ISÄNNÖITSIJÖIDEN TAVOITETTAVUUS
Isännöitsijät muistuttavat, että varmimmin heidät tavoittaa ajanvarauksen kautta.
Työn luonteen vuoksi kiinteitä päivys-
T O IMISTO
Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli
Puhelinvaihde
020 7519 550
Faksi
020 7519 579
S-posti:
[email protected]
www.mikkelinvuokratalot.fi
Skype: mvt_esa
mvt_tapio
S U ORAT NUMEROT
tysaikoja on mahdotonta määritellä, joten
varmin keino oman isännöitsijän tapaamiseksi on puhelinsoitto hänelle etukäteen.
1.1.2007 alkaen toimiston aukioloaiko-
ASUKASVALINNAT:
Marja-Leena Savikurki 020 7519 552
Hannele Vesalainen
020 7519 551
Kaisa Leskinen
020 7519 553
jen muuttuessa yksi isännöitsijä on tavattavissa aina maanantaisin toimistossa klo 16.00 – 18.00 (aluksi kokeiluna
1⁄2 vuotta).
ASUKASLEHTI
Painosmäärä
3.800 kpl
MAKSULIIKENNE
Pirjo Pulkkinen
020 7519 556
Julkaisija
Mikkelin Vuokratalot Oy
HALLINTO:
Veli-Pekka Sinkko
Tuula Nakari
Tetra Venäläinen
020 7519 565
020 7519 558
020 7519 557
Päätoimittaja
Veli-Pekka Sinkko
LVI-ASIAT:
Juhani Valjakka
020 7519 563
ISÄNNÖITSIJÄT
Tapio Lankinen
Juha Lahti
Timo Romo
Tapani Heiskanen
Esa Nordman
020 7519 559
020 7519 560
020 7519 561
020 7519 562
020 7519 564
VIIKO N L O P P U - J A
ARKIP Ä I V Y S T Y K S E T
VUOKRA-ASIAT
Päivi Himanen
Eeva Valanta
020 7519 554
020 7519 555
Päivystäjien tiedot
puhelinnumeroineen löydätte
talonne ilmoitustaululta.
Toimitustyö
Veli-Pekka Sinkko,
Heta Heiskanen,
Tapio Lankinen ja
Hannele Vesalainen
Taitto- ja painotyö
AO-paino, Mikkeli