Avaa pdf - Emma Elias

Transcription

Avaa pdf - Emma Elias
Porukka
Kymmenkunta perhettä meloo
Vantaanjoella pääskysten
sirkuttaessa ja auringon helliessä.
Oi, jospa oisit saanut olla mukana!
Ulla-Maija Lammi-Ketoja kuvat Liisa Huima
42
/ Lapsen Maailma 9 / 2013
M
Anneli Matila-van Houtum ja
Emmie van Houtum nauttivat
kesäpäivästä Vantaanjoen aalloilla
ilmatäytteisellä kaksikolla.
elontarannan majalla Vantaanjoella käy aikamoinen huiske. On kesäinen lauantaiaamu ja alkamassa
koko perheen melontaretki. Sen
järjestää Jaatinen ry, vammaisperheiden monitoimikeskus ja Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike, joka tarkoittaa Matkalle liikkeelle keskelle elämää.
Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta ja linnut
visertävät. Retkelle on lähdössä kymmenisen perhettä.
Suunnitelmissa on meloa Tuomarinkylän rannasta Haltialaan ja laittaa grilli kuumenemaan. Täydellä vatsalla on mukavampi tutustua Haltialan eläimiin. Ainekset onnistuneeseen retkipäivään ovat kasassa: yhteyttä,
iloa, elämyksiä, läheisyyttä ja virkistävää välipalaa. Mehukanisteritkin on täytetty!
Anni Iisaho, 9, odottaa malttamattomana joelle pääsyä. Hänen seurueeseensa kuuluvat vanhemmat ja isosisko Jenni.
– Anni on lähdössä melomaan ensimmäistä kertaa
ja on vähän arvoitus, miten hän sen kokee, tuumii äiti Sari Heikkinen.
– Koska Anni ei näe, häntä pelottavat kaikki vaappuvat laitteet. Mutta kunnon vauhdista Anni pitää, ja
moottoriveneellä meno on hurjan hauskaa.
Anni on Nurmijärven erityiskoulun kolmasluokkalainen. Hän pitää koulunkäynnistä ja on varsin huumorintajuinen. Välillä hän viljelee jopa mustaa huumoria.
– Olin kissankeittokurssilla! saattaa Anni letkauttaa
kysyttäessä koulupäivän kuulumisia.
Onnellista elämää
kasassa
Hei sitä menoa, Touko
nauttii vauhdista.
Työntekijät kantavat kanootteja laiturille. Monet lapsista asettuvat kanoottiin tai kajakkiin kanoottituolissa. Se
on kevyesti siirrettävä tuoli, jota voidaan käyttää veneissä, kanooteissa ja uimarannalla.
– Kun vammainen lapsi syntyy perheeseen, perhe
saattaa mennä syyttä suotta lukkoon. Tähän tilanteeseen Jaatinen haluaa antaa kaiken mahdollisen avun.
Kaikki meidän työntekijät ovat vammaisperheistä, kertoo Jaatisen toimintasuunnittelija Katja Pulli.
Jaatinen pyrkii edistämään luovaa ajattelua vammaisen lapsen asioissa tiedonvälityksen, avoimen keskustelun ja ideoiden jakamisen avulla.
– Järjestämme koulutusta vanhemmille ja silloin erityislastenhoitajat huolehtivat lapsista. Pikku-Miinat on
lauantaisin toimiva uintiryhmä erityislasten perheille.
Jaatinen on kuin suuri perhe. Jaatisia voivat olla >
Sari Heikkisen ja Jennin, 11,
yhteistyö sujui. Pian lähdetään
koko perheen melontaretkelle
omin neuvoin.
Vähän ennen h-hetkeä. Osa retkeläisitä on päässyt
jo vesille, osa odottaa vielä vuoroaan.
Kaunis kesäsää helli retkeläisiä koko päivän.
Topi antaa melalle vauhtia.
Juho nauttii retkestä Vantaanjoella.
”Anni siirtyi kanootista äidin reppuselkään.”
< vammaiset lapset, heidän vanhempansa, sisaruksen-
sa, isovanhempansa tai muut läheiset, vammaisten lasten kanssa työskentelevät tai muuten heidän asioistaan
kiinnostuneet.
– Jaatisen nimi tulee Arto Paasilinnan kirjasta Onnellinen mies. Siinä siltainsinööri Akseli Jaatinen uhkuu
samanlaista rohkeutta, pitkäjänteisyyttä, voimaa ja luovuutta kuin vammaisten lasten vanhemmat ja läheiset,
Pulli kertoo ikuistaen samalla kamerallaan retkelle lähtijöitä. Hymy on monella herkässä.
Kanoottiin voidaan asettaa myös sivukellukkeet. Niillä lisätään kanootin tai kajakin sivuttaisvakautta. Sivukellukkeita tarvitaan erityisesti aloittelijoilla tai silloin,
kun kyydissä on levoton meloja.
Ihana Axl
Kajakkia aikovat kokeilla Anneli Matila-van Houtum ja
hänen tyttärensä Emmie van Houtum, 9.
44
/ Lapsen Maailma 9 / 2013
– Viime kesänä hankimme pumpattavan yhden istuttavan kajakin, nyt aiomme mennä Emmien kanssa
ilmatäytteisellä kaksikolla, Anneli Matila-van Houtum
suunnittelee.
Myös Emmien isoveli, Matias, 15, on mukana. Hän
on kokenut meloja ja aikoo kajakilla joelle itsekseen.
Perhe odottaa mukavaa ja liikunnallista päivää. Emmie istuu pelastusliiveissä maalla olevassa kanootissa.
Hän on istunut siinä jo kauan ja odottanut lähtöä. Hän
on lähes laskenut öitä retken alkamiseen. Nyt se päivä
on koittanut!
Sisarukset Matias ja Emmie näyttävät viihtyvän hyvin
toistensa kanssa. He kiusoittelevat toisiaan, ja Emmie
nauraa välillä helakasti.
– Emppu on ihana. Hän haluaa tehdä aina kaikkea
kivaa ja osallistua kaikkeen, mitä muutkin tekevät. Hän
oppi tänä keväänä ajamaan 24-tuumaisella pyörällä. Siinä sain minäkin liikuntaa, kun olen juossut hänen pe-
rässään. Viime talvena Emmie oppi uimaan, Anneli-äiti iloitsee.
Emmie käy Solakallion erityiskoulua Helsingissä.
Mikähän onkaan lempiaineesi?
– Pyöräily, Emmie vastaa nauraen ja ravistaa paksuja, mustia hiuksiaan.
Yksi Emmien mieltymyksistä voittaa silti pyöräilynkin,
nimittäin Axl Smith.
– Välillä tuntuu, että Axl Smith asuu meillä. Emmie
pitää niin kovasti hänen musiikistaan.
Emmie nyökyttelee iloisesti. Hän soittaa itse Resonaari-musiikkiopistossa rumpuja ja pianoa.
Heinänkorsi korvan taakse
Rannalla seisovat käsi kädessä myös Marjo Lamminen
ja hänen tyttärensä Mariana, 9.
– Emme koskaan aikaisemmin ole meloneet, vähän
jännittää. Olemme olleet kyllä Maliken monilla retkillä
mukana. Geokätkeily Nuuksiossa oli varsin hauskaa.
Mariana on syntynyt Prahassa, ja tänä kesänä aiotaan
tehdä matka hänen synnyinkaupunkiinsa.
– On varattu jo Malikelta rattaat matkaa varten, Marjo Lamminen kertoo.
– Olen ihan aloitteleva, autattehan sitten minua, jos
tarvitsen apua? Marjo Lamminen pyytää asettuessaan
kanoottiin.
Marjo ja Mariana saavat seurakseen Malike-toiminnan esimiehen Susanna Teron, joka lähteekin riuskasti
luotsaamaan kanoottia väljemmille vesille.
Pian kaikki pääsevät matkaan. Seitsemän kanoottia ja
pari kajakkia liukuu pitkin Vantaanjoen tyyntä pintaa.
Ilmassa on leppoisan kesäretken tuntua.
– Pyritään pitämään porukka kasassa, niin että olemme ainakin näköetäisyydellä toisistamme, sanoo Maliken toimintavälineneuvoja Antti Tulasalo.
Vehreät puut reunustavat jokea kuin airueina. Pieni
poika viilettää isänsä kanssa kanootilla. Hänen hattunsa on somasti kallellaan, puuttuu vain heinänkorsi korvan takaa. Poika hihkuu isälleen innokkaasti ja osoittelee kaikkea ympärillään näkemäänsä.
Kun päästään Haltialan rantaan, kaikki ei menekään
ihan käsikirjoituksen mukaisesti. Tärkeää on nimittäin
sekin, kuka ehtii ensimmäiseksi rantaan. Kun se onkin
isoveli, puhkeaa pikkuveli pettymyksen kyyneliin. Kuten elämään yleensä, melontaretkeenkin sisältyy monenlaisia tunteita. Kun pettymys on läpikäyty, jatketaan
taas eteenpäin.
– Emmie jaksoi meloa koko matkan! iloitsee Anneli
Matila-van Houtum ja Emmie itse vielä enemmän.
Myös Anni Iisahon retki isän kanssa kanootissa sujui mainiosti. Hän oli lörpötellyt innoissaan koko matkan ajan.
– Oli tosi kivaa! hän hihkaisee hypätessään äitinsä
reppuselkään.
– Anni ei pelännyt lainkaan, vaikka joutui aivan outoon vempaimeen. Nyt uskallamme vuokrata Malikesta kanootit ja lähteä oman perheen kesken melomaan,
iloitsee Sari-äiti.
Sana paikallaan
Susanna Tero paistattaa päivää aurinkovarjon tuntumassa.
– Jokaisella on oikeus liikkumiseen, osallistumiseen
ja tekemiseen koko elämänkaarensa ajan. Malike tukee
vaikeavammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia
osallistua muun perheen tekemiseen, toimintaan päiväkodissa ja koulussa sekä harrastuksiin tasavertaisina
muiden lasten kanssa, hän kertoo.
– Haluamme vaikuttaa myös siihen, että yhteiskun-
ta tukisi enemmän välinehankintaa. Eniten haluamme vaikuttaa asenteisiin, sillä niissä juuri pitää tapahtua suurin muutos.
Perillä kaikille maistuvat grillimakkarat ja mehu.
Ruokapöytien lähistöllä aitauksen takana lepäilevät
lampaat, joukossa muutama pikkukaritsakin. Lämpö
on mennyt eläimilläkin luihin ja ytimiin, mutta joku
niistä kohottautuu jaloilleen ja tepastelee aidan viereen
taputeltavaksi.
Juho Jättömäki, 5, pitää eläimistä. Hän tapaa niitä
usein, sillä kodin lähellä sijaitsee Falkullan kotieläintila. Maliken työntekijä Reetta Hermiö työntää Juhon
rattaissa katsomaan lehmiä.
– Ammuu! Juho sanoo innoissaan nähdessään varjossa lekottelevan lehmän.
Samoin hän sanoo toisinaan juodessaan piimää – onhan purkissa lehmän kuva.
Juholle alkoi tulla sanoja viime marraskuussa ja nyt
niitä on reilut 20. Hän käyttää sanoja valikoiden ja tietyissä tilanteissa, mutta laittaa yleensä oikean sanan oikean paikkaan.
– Juho käy ratsastusterapiassa. Ratsastustunnin jälkeen hän totesi hevoselle: ”Kiitti”, Juhon äiti Pia Jättömäki kertoo.
Juholla on myös kehittynyt makuaisti. Hänen erikoisherkkuaan on pyökkisavustettu kinkku.
Pia Jättömäki toimii JaatisWikissä projektisuunnittelijana.
– JaatisWiki on vammaisten lasten asioiden wikipedia-sivu, vammaisperheiden oma Niksi-Pirkka, jossa jaetaan tietoa, ideoita ja kokemuksia, hän kertoo.
Nyt sinne voisi kirjoitMikä kumman Jaatinen
taa vinkkejä siitä, miten
ja Malike?
vammaisen lapsen kans✦ Jaatinen vammaisperheiden
sa pääsee melomaan.
monitoimikeskus ry on vammaisten lasten
Maukkaitten makkavanhempien perustama yhdistys.
roitten jälkeen perheet
Se kutsuu koko perhettä jakamaan tukea,
hajaantuvat Haltialaan
tietoa, ideoita ja iloa ilman diagnoosia
tutustumaan eläimiin.
tai asuinkuntarajoja. Se haluaa edistää
Vaikka lämpö ei luita riluovaa ajattelua vammaisen lapsen asioissa
kokaan, kuumuus janottiedonvälityksen, avoimen keskustelun ja
taa itse kutakin.
ideoiden ja ilon jakamisen avulla.
– Anna! sanoo Juho ja
näyttää vesipulloa. u
Jaatinen kuuluu Emma & Elias -avustus-
➜ www.jaatinen.info
http://jaatiswiki.
wikispaces.com
”
Juho totesi
ratsastustunnin
jälkeen hevoselle
että kiitti.
”
ohjelmaan. Emmassa & Eliaksessa edistetään
lasten ja heidän perheidensä terveyttä sekä
sosiaalista hyvinvointia. Siinä keskitytään
alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden
parantamiseen.
✦ Malike pyrkii ehkäisemään vammaisten
syrjäytymistä. Se järjestää kokeilutapahtumia
ja toiminnallisen vertaistuen kursseja
sekä tarjoaa toimintavälineneuvontaa,
välineitä kokeiltaviksi ja vuokrattaviksi, sekä
ideoita ja keinoja osallistumisen tueksi.
Välinevuokraamot palvelevat Tampereella,
Helsingissä ja Rovaniemellä.
Maliken motto on: Siellä missä muutkin ja
sitä, mitä muutkin tekevät!
✦ Molemmat toimivat RAY:n tuella.
Lapsen Maailma 9 / 2013 /
45