Ilves-sanomat (helmikuu 2013)

Liigapomo
Jukka-Pekka Vuorinen
koventaisi rangaistuksia
Vesa Toskala
on jättänyt stressit
nuoremmille
ILVES
Kitaristi Kankkis
työstää Ilveksen
radiomainoksia
Sanomat
Helmikuu 2012
Ilves
IceGirls
PETRI NYGÅRD
on Ilveksen miehiä
edistää markkinointia tyylillä
Taisto ja Saana
tähtien kanssa
tanssin pyörteissä
Pelaajien
vaimoille
Marille ja
Emilialle
paikkakunnalta
toiselle
muutto
on tuttua
puuhaa
TINKE ja ANNE
kovassa seurassa
Mestareiden mestaritkilpailussa Espanjassa
Janne Sarmalla on
PELIPAITOJA
tuvan täydeltä
2
a
s
s
i
l
l
a
H
a
p
l
a
H
e
e
s
i
r
u
m
”Ilves
”
a
s
s
o
l
E
s
u
k
Kauppakes
2
1
0
2
.
2
.
4
2
a
n
Perjantai
ä
l
l
i
s
r
e
v
a
s
c
e
p
S
ja
a
s
s
i
l
l
a
H
a
p
l
a
H
Ylöjärven
!
!
!
ä
n
e
v
i
l
a
ji
a
a
l
e
p
n
e
s
k
e
v
l
I
a
g
i
i
SM-L
stajalle
o
in
s
ip
S
is
u
R
o
it
A
0:lle
12)!
0
Halpa-Hallissa 20
.2
.2
5
(2
n
u
lu
e
tt
o
s
-Blue
VAPAALIPPU Ilves
Pelaajat jakavat nimikirjoituksia klo 16-18.00
MaSI MarJaMäKI
t.fi
www.HHne
Halpa-Hallissa
klo 16-18
toNI raJaLa
t.fi
www.HHne
Halpa-Hallissa
klo 16-18
JESSE NIINIMäKI
Specsaversillä
klo 16-18
Jääkiekkomaali
virallinen koko
Nimmarin saat nyt mailaan tai vaikkapa luistimen terään!!
Pelaajat kirjoittavat nimmareita ja auttavat
talviurheiluvarusteiden hankinnassa.
Ilves Ice Girl Sara-Sofia Kuusisto Halpa-Hallissa ja
Reeta Viljanen Specsaversillä
opastaa tyttöjä luistin hankinnoissa yms.
et.fi
www.HHn
Nyt
(ennen 59,90)
Kahvitarjoislsua!
Halpa-Halli
45,-
3
4
ILVES
Sanomat
Helmikuu 2012
Toimitusjohtaja................ 4
Ilves IceGirls................... 6
Jukka Tammi................... 8
Vesa Toskala..................11
Tommi Välimaa...............13
Kiekkovaimot..................15
Jukka-Pekka Vuorinen.....16
Pelipaitakeräilijä.............19
Tinke ja Anne.................20
Petri Nygård...................23
Sami Karppinen..............24
Antti Airila......................27
Konsta Mäkinen..............29
Samuli Kivimäki..............31
Kauppiaselämää.............33
Koulukadulla kuohahti.....36
■■■
Julkaisija:
Ilves-Hockey Oy
Päätoimittaja, tuottaja:
Tarmo Hurskainen
K
Katse eteenpäin
uluva kausi on jo kääntymässä loppusuoralle ja jännitystä on vieläkin
luvassa, tosin eri syistä kuin ennen
kauden alkua odotettiin. Kauden
loputtua on syytä käydä läpi syyt,
joista johtui ennakoitua heikompi
menestys kaukalossa.
Ensi kaudella päävalmentajaksi
siirtyy Raimo Helminen, joka omalla kiekkourallaan ehti nähdä lähes
kaiken mitä jääkiekolla on tarjottavana. Raipella on varmasti paljon
annettavaa erityisesti henkisellä
puolella nuorelle joukkueelle, jolta
nälkää ei pitäisi puuttua.
Pitkä kausi on tarjonnut kannattajille monenlaista draaman kaarta
valmentajan vaihdoista aina pelaajakauppoihin tai niissä epäonnistumisiin. Positiivista on ollut kui-
tenkin nähdä Ilves-kannattajien
pysyminen joukkueen takana myös
vaikeina hetkinä. Tämä on osoitus
vahvasta jääkiekkokulttuurista, joka ei ole itsestään selvää joka kaupungissa.
Aalto-yliopistossa tehtiin 2011
tutkimus SM-liigan katsojamääristä ja niihin vaikuttaneista tekijöistä 2000-2011. Tämän tutkimuksen mukaan Ilveksellä on selkeästi
keskimääräistä uskollisempia kannattajia. Kärkisijat tässä vertailussa menivät HIFK:lle ja Kärpille ja
toisesta ääripäästä löytyvät Kalpa
ja Lukko, joiden kannattajat eivät
kuuluneet sarjan uskollisimpiin.
tänyt taisteluvireen, jonka ansiosta
tällekin kaudelle mahtuu onnistumisen hetkiä.
Pelicans on osoittanut tällä kaudelle, että kesän aikana on mahdollista saada aikaan suuriakin
muutoksia joukkueen pelaamisen
osalta. Viime vuonna karsinnoissa
tarponut joukkue on kolkutellut liigan kärkisijoja ja saanut Lahdessa
aikaan oikean kiekkobuumin. Tämä
kannattaa pitää mielessä ja pitää
katse vahvasti eteenpäin suunnattuna jo tämän kauden aikana.
Kautta on jäljellä vielä kuukauden verran ja maajoukkuetauon aikana joukkue on toivottavasti löy-
Taitto ja sivunvalmistus:
BestPress
Valokuvaajat:
Sami Raiskio
Jarmo Syvänen
Timo Koistinen
Paino:
■■■
Pääyhteistyökumppanit
Ilves-Hockey Oy
Takojankatu 2 B
33540 Tampere
p. (03) 2259 400
f. (03) 2259 444
www.ilves.com
[email protected]
Ville Raunio
toimitusjohtaja
(03) 2259 416
Seppo Hiitelä
urheilujohtaja
Jori Järvensalo
myyntipäällikkö
(03) 2259 415
Leena Alanen
hallintopäällikkö
(03) 2259 417
Cilla Kurtti
myyntisihteeri
(03) 2259 400
Lasse Fihl
myyntiedustaja
(03) 2259 421
Maikki Arjanmaa
toimistosihteeri
(03) 2259 400
Tarmo Hurskainen
mediatuottaja, tiedottaja
050 5644 425
Viralliset yhteistyökumppanit
Kevätterveisin,
Ville Raunio
Toimitusjohtaja
Ilves-Hockey Oy
5
6
•••Ilveksen kotiotteluis-
IceGirls-trio.
Riina Nurminen
(vas.), Lila Järvelin (kesk.) ja Reeta Viljanen (oik.)
ovat osa Ilves
IceGirls -ryhmää,
joka on saanut
hyvän vastaanoton erilaisissa
markkintointitehtävissä.
sa monet katsojat ovat
huomanneet näyttävän ja
edustavan tyttöporukan
hallin käytävillä ja yrityksille tarkoitetuissa tiloissa. Kyseessä on Ilves IceGirls-ryhmä. Ajatus tämän
perustamisesta syntyi viime vuoden alussa.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Sami Raiskio
V
uosi sitten toteutimme Ilves
Business Clubilla (IBC) asiakkuustutkimuksen, jonka tuloksina olivat toiveet laajemmasta
ja viihteellisemmästä palvelutarjonnasta. Tästä idea kirkastui, kertoo
projektipäällikkö Katri Tulokas.
Jäähalli on yrityksen näkökulmasta myös markkinointiviestinnän kenttä,
missä voi toteuttaa mainontaa, sponsorointia, suhdetoimintaa ja tapahtumamarkkinointia. IceGirls–palvelu tuo hallille laadukkaan ja jokaisen yrityksen
tavoitteisiin ja kohderyhmään sopivan
myynninedistämistavan. Myynninedistämistä voi toteuttaa joko ottelukohtaisesti tai useammassa ottelussa tavoitteesta riippuen.
– Tiimilläni on ollut toimeksiantoja,
jossa tavoitteet ovat olleet esimerkiksi
suoraan myynnissä kuten Eppu Normaalin Mutala–albumin kanssa, messutyyppisesti kontaktimäärissä, vahvan brändin
olemassa olon muistutuksessa, uudehkon yrityksen tunnettuuden lisäämisessä
ja viime lauantaina oli ensimmäisen kerran tarjolla maistiaisia, luettelee Tulokas.
– Kaikki on siis mahdollista. Peleissä on noin 5000 ihmisen kohderyhmä,
jota voi lähestyä myös IceGirls–palvelun kautta tehokkaasti ja elämyksellisesti. Katsojat tykkäävät saada etuja ja tuotenäytteitä, vaikka sitten suoraan yleisön
joukkoon heitettynä, Tulokas muistuttaa.
Palvelu julkaistiin rekrytoinnilla vasta
kauden alettua, koska sillä haluttiin välttää juhlakaudella julkaistavan promootiopalvelun kopiointi.
– Hakemuksia tuli paljon – pitkälti
toista sataa ja niitä tuli ympäri Suomea.
Tähän syynä oli varmaankin Iltalehden
mobiilisivujen artikkeli. Myös paikallisradio julkisti rekrytoinnin ja tietenkin asiaa tulevasta tyttötiimistä, sanoo Tulokas.
Ilves IceGirls–ryhmän jäsenistä Reeta
Viljanen ja Lila Järvelin löysivät uutisen Facebookista.
– Kävin ”Facessa” täyttämässä hakemuksen enkä kertonut kenellekään, mutta silti kaverit kyselivät, joko olen ilmoituksen lähettänyt, naurahtaa Reeta.
– Kun näin IceGirls–mainoksen, ajattelin kokeilla, pääsisinkö mukaan. Luulin, että sinne otettaisiin vain täysikäisiä,
mutta ilokseni yllätyin, että meitä alaikäisiäkin otettiin muutama mukaan, kertoo porukan nuorin jäsen Lila.
Riina Nurminen työskentelee jäähallilla Restelin palveluksessa, joten hän
bongasi uutisen hallin seinältä. Valintaprosessi oli Tulokkaalle hankala ja aikaa vievä, sillä hän haastatteli 55 tyttöä.
Haastattelut pidettiin kolmena päivänä
ja jokainen haastattelu kesti noin 20 minuuttia.
– Hakijat olivat todella hyviä, mutta
valinnat toteutettiin tietyillä kriteereillä
– kukaan ei päässyt ryhmään pelkän ul-
IceGirls
edistää markkinointia näyttävästi
konäön ansiosta. Lopulta valittiin 16 tyttöä mukaan, ryhmästä vastaava Tulokas
painottaa ja huomauttaa, että tyttöjä on
nykyään jo 18.
– Valinnat onnistuivat erinomaisesti ja
olen erittäin tyytyväinen tyttöjen asenteeseen ja motivaatioon edustaa Ilvestä
erilaisissa promootio– ja pr–tehtävissä.
Miss Ilves –valinta edessä
Ryhmä on saanut erinomaisen vastaanoton yritysten ja katsojien keskuudessa.
Moni yritys on lähtenyt juttuun mukaan,
joten edustustilaisuuksia on ilmestynyt
kiitettävästi laidasta laitaan. Toimeksiantoja on tullut reilulta kymmeneltä yritykseltä ja osalta firmoista useamman kerran.
– B–to–b –markkinointia olemme harjoittaneet IBC:llä, kuluttajia olemme ottaneet huomioon käytävillä ja olemme
olleet myös aitioemäntien rooleissa, Tulokas sanoo.
Toimintaa on myös jäähallin ulkopuolella.
– Olen ollut edustustehtävissä Finlaysonin alueella joulutapahtumassa – pelaajista paikalla oli Matias Myttynen. Sen
lisäksi olen vienyt Linkosuon tuotteita
esimerkiksi fanimatkoille, kertoo Lila.
Kauppakeskus Elossa, Ylöjärvellä, on
tarjolla perjantaina 24.2. eräänlainen Ilves–tapahtuma, kun Halpa–Hallissa nähdään Ilveksen pelaajista Masi Marjamäki ja Toni Rajala sekä tytöistä Sara–Sofia
Kuusisto. Samana päivänä Specsaversilla on Jesse Niinimäki jakamassa nimikirjoituksia Reetan toimiessa myynninedistämistehtävissä.
Lauantaina on vuorossa Miss Ilves –valinta. Tulokas toivookin, että ihmiset kävisivät tutustumassa IceGilrs–sivuihin
(www.ilvesicegirls.palvelee.fi) ja antamassa siellä äänensä suosikilleen.
– Kannattaa ehdottomasti käydä äänestämässä, koska jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Eniten netissä ääniä saaneesta tytöstä tulee Ilves–kissa.
Miss Ilveksen sen sijaan valitsee tuomaristo, johon kuuluvat Ilves–legenda
Jukka Tammi, karaoke– ja teatteri–ihmisille tuttu Sami Hintsanen, erilaisia pienimuotoisia kauneuskilpailuja järjestävä
Tarja Manner ja yksi Ilveksen kumppaniyrityksen edustaja.
– Tärkeintä kuitenkin on, että tiimihenki on kunnossa ja teemme yhdessä hyvää
laatua, korostaa Tulokas.
Tulokas toivoo toimeksiantajalta hyviä
ja selkeitä ohjeistuksia, jotta tyttöryhmä
pystyisi valmistautumaan mahdollisimman hyvin tehtäviinsä.
– Tarvitsemme tavoitteita ja niihin suhteutettavia mittareita, jotka antavat selkeän suunnan työlle ja joilla toimeksiantojen onnistumista voi mitata ja saada
juuri oikeaa palautetta sekä toimeksiantaja yritykselle että tytöille ja minulle.
Tavoitteiden ja onnistumisten kautta voidaan palvelua kehittää entistä paremmaksi.
Tytöt kuuluvat Ilves–Hockey Oy:n
palkkalistoille, ja heille maksetaan korvaus ottelu– ja tapahtumakohtaisesti.
Työ tarjoaa ryhmän jokaiselle jäsenelle
uusia haasteita ja elämyksiä.
– Haastavinta on se, etten ole aiemmin tehnyt tällaista työtä. Tämä on hyvin
ihmisläheistä ja edustamme tiettyä yritystä, emmekä vain itseämme. Pitää olla tarkkana, mitä puhuu ja miten käyttäytyy. Mukavinta on ollut myyntityö, sillä
se sopii luonteeseeni. Kaikki toimeksiannot ovat olleet oikein mukavia, kehuu
merkonomiksi opiskeleva Reeta.
– Meillä on hyvä ryhmä kasassa – siitä kiitos Katrille. Joskus ihmiset antavat
palautteen suoraan ja ehkä jopa tylysti,
mutta siitä huolimatta pitäisi jatkaa positiivisena eteenpäin. Se on yksi iso haaste, myöntää Riina.
Ilveksen fanikatsomossa usein otteluita seuraava Lila on huomannut, että katsojat ovat uskaltautuneet entistä
enemmän hänen juttusilleen Ilves IceGirls–työn ansiosta.
– Olen nauttinut jokaisesta työteh-
tävästä ja saanut monta uutta kaveria.
Kaikki tytöt ovat olleet minua kohtaan
todella mukavia, vaikka olenkin nuorin,
hän hymyilee.
– Toivomme, että yleisö muistaa meidän tekevän asiakaspalvelutyötä ja edustavan otteluissa Ilvestä, ja käyttäytyvän
humalassakin kivasti meitä kohtaan, toivoo Tulokas.
Itseluottamusta
kehittämässä
Ilves IceGirls–toiminta on käynnissä vasta ensimmäistä kauttaan, joten toiminta–
alueena on ollut lähinnä jäähalli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
– Olemme toki kiinnostuneita laajentamaan toimintaa, mutta näin alkutaipaleella olemme olleet tekemisissä lähinnä
Ilveksen yhteistyökumppaneiden kanssa,
kertoo Tulokas.
– Tämä on uusi juttu Suomessa. Ihmiset alkavat hiljalleen herätä tähänkin toimintaan. Tulee hyvä mieli, kun katsojat tulevat juttelemaan otteluissa, toteaa
Reeta.
– Nyt alkaa olla jo imua – sen huomaa
selkeästi. Palaute on ollut positiivista, joten hyvältä näyttää, Tulokas jatkaa.
Sekä Reeta että Lila korostavat, kuinka
työ on tuonut molemmille itseluottamusta lisää. Jokainen tytöistä nauttii työstään – sen näkee kaikista eleistä ja puheista.
– Olen ujo luonteeltani, mutta olen
voittanut pelkoni ja uskallan mennä ihmisten joukkoon eri tavalla, kiittelee Riina.
– Itseluottamuksen lisäksi tästä saa
kokemuksia edustustöistä ja myynnistä. Yleisömäärän nostaminen on kova tavoite, mutta toivottavasti voimme olla
edesauttamassa tässä, Reeta sanoo.
– Tästä saa paljon kokemuksia! Olen
utelias ja haluan jutella vieraiden ihmisten kanssa. Kaikkia uusia kivoja työtehtäviä otetaan vastaan, vinkkaa Lila hymyillen. ••
7
”ANNA
KIINTEISTÖSI
AMMATTILAISTEN
KÄSIIN”
Puh. 0500 931 448
8
Saana Akiola oli Jukka Tammen pari Tanssii
tähtien -kisassa.
•••Tanssitaituri ja kunnioitettu Ilves-legenda. Jukka ”Taisto” Tammen
loppuvuoteen 2011 mahtui muisteltavaa. Syksyllä Tammi palasi tv-ruutuihin sitten pelivuosiensa
Tanssii tähtien kanssa
-ohjelmassa. Joulukuussa Tammen pelinumero 30
nostettiin Hakametsän hallin kattiooon. Mies on monessa muussakin mukana.
Teksti: Ilkka Uitti
T
ammi esiintyi syksyllä suursuosion saaneessa tv-ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa. Ohjelmassa ammattitanssijat yrittävät
opettaa tanssin saloja julkisuuden henkilöille. Tammen parina toimi
Saana Akiola, ja kaksikko selviytyi kilpailussa puolivälin tienoille ennen putoamistaan jatkosta. Tammi oli kesällä
kysellyt vinkkejä edellisellä tuotantokaudella Akiolan parina tanssineelta
näyttelijä Jukka Rasilalta, kuinka tansseihin kannattaa valmistautua.
- Lopulta se meni siihen, että minä en
enää soittanut, vaan Rasila pommitti ja
kyseli, missä vaiheessa menen ja mitä
olen oppinut, kertoo Tammi pilke silmäkulmassa.
Pari suunnitteli alun perin, että harjoittelevat viikossa 15 tuntia – kolme kertaa
viiden tunnin erissä.
- Jaksoin reilut kolme tuntia, kunnes
tuli stoppi. Kroppa olisi ehkä jaksanut,
mutta pää ei ottanut enää ohjeita vastaan. Tämän jälkeen muutimme aikatauluja. Aluksi harjoittelimme pelkkää askellusta ja perusjuttuja. Niissä harjoituksissa
ei vielä hiki tullut, mutta henkisesti se oli
raskasta, kun helpotkaan asiat eivät menneet oikein.
Pirkkalassa asuva Tammi ajoi viidesti viikossa Helsinkiin tanssiharjoituksiin
ja loppuaikoina harjoituksia oli päivittäin.
Parhaimmillaan Tammi ja Akiola harjoittelivat kolmesti päivässä. Välillä tanssikuvioita hiottiin illalla ja seuraavana aamuna, ja tällöin Tammi yöpyi muutaman
tuttavan luona Espoossa.
- Soittelin vain ja kyselin, mitä on tänään
ruokana, Taisto naurahtaa.
Aluksi tanssiaskeleet eivät löytyneet
mitenkään ja Tammi myöntää olleensa aivan hukassa. Hiljalleen tahti parani.
- Joskus yhtä tanssia vedettiin melkein
kolme viikkoa, mutta valssi löytyi jo parissa tunnissa. Se oli ensimmäinen tanssi, mitä päästiin oikein hiomaan. Muut
menivät puskemalla läpi, kuten quickstep, minkä harjoituksissa loukkasin akillesjänteeni.
Tammi sanoo kiekkourasta olleen selvästi hyötyä tanssikarkeloissa. Paineiden
hallitseminen oli helpompaa.
- Minua ei jännittänyt, vaan välillä sain
rauhoitella muita. Ei se niin rentoa ollut
kuin mitä television välityksellä voisi kuvitella. Lavalla jännitystä ei huomannut,
mutta kulisseissa kyllä.
Tanssi-Taisto
on monessa mukana
Tanssiporukassa vallitsi erinomainen
yhteishenki.
- Kyllä siellä toivottiin aidosti, että kukaan ei tippuisi – meillä oli niin mukavaa
yhdessä. Viidennessä suorassa lähetyksessä tuli meille lähtö, mutta olin todella
tyytyväinen, että olimme niinkin pitkään
mukana. Kipeytyneen jalan takia en olisi
pystynyt enää vetämään seuraavaa tanssia, jiveä, joten täysin oikeaan aikaan tipuimme jatkosta.
Paita hallin kattoon
Tammi sai kuulla Ilveksen kunnianosoituksesta eli pelinumeronsa jäädytyksestä marraskuun alussa toimitusjohtaja
Ville Raunion soittaessa hänelle. Asiasta oli liikkunut huhuja jo useita vuosia, eikä Ilves ollut antanut pelinumeroa
30 kenenkään käyttöön Tammen lopetettua pitkän Ilves-uransa. Tammen paita nostettiin Hakametsän kattoon Ilveksen 80-vuotisjuhlaottelussa joulukuun
10. päivä.
- Totta kai olin otettu. Minulle annettiin tehtäväksi laatia muutaman minuutin
puhe. Valmistelin sen perjantai-iltana ja
hioin yksityiskohtia juhlapäivän aamuna.
Katsoin mikronkellosta aikaa ja aloin puhua. Puheesta tulikin yllättävän pitkä, joten jouduin karsimaan sitä, Tammi naurahtaa.
Herkkä puhe sai osan paikalla olleista
pyyhkäisemään silmäkulmia.
- Ajattelin vain, että pokka on pidettävä. Seremonia oli hieno ja illalla olin ottamassa Tampereen Työväen Teatterilla 80-vuotisjuhliin tulevia vieraita vastaan
Ilves-Hockey Oy:n hallituksen jäsenten
kanssa.
Proteesikiekon
MM-kisojen pääsihteeriksi
Mieleenpainuvat viime kuukaudet saivat
jatkoa, kun Tammi nimitettiin proteesikiekon MM-kisojen pääsihteeriksi. Kisat
pelataan toukokuun alussa Tampereella.
Kuva: MTV3/Viestintä
- Alun perin minua pyydettiin mukaan
myymään halliin mainoksia ja keräämään
rahaa, mutta homma karkasi käsistä ja
minusta tuli pääsihteeri vastuualueena oikeastaan kaikki – kuljetukset, ruokailut,
oheistapahtumat, ottelut, juhlallisuudet...,
luettelee Tammi hymyillen.
Keväälle riittää puuhaa toden teolla, sillä ”Taisto” on useissa eri yritysten projekteissa mukana omalla toiminimellään,
ja yksi näistä on myyntityö Ilves-Hockey
Oy:n eteen.
- Myyn oikeastaan kaikkea, mitä
Ilveksellä on tarjota. Aitioita, vippejä,
näkyvyyttä hallissa ja peliasussa, kausikortteja. Eipä käy aika pitkäksi, maalivahtilegenda sanoo.
Kultaa 1985,
karsinnat 1995
Tammi voitti 15 kautta kestäneellä Ilvesurallaan yhden Suomen mestaruuden,
hopean ja kaksi pronssia. Kirkkain mita-
9
Pelinumeron
jäädyttäminen
oli Jukka Tammelle mieleenpainuva hetki.
Kuva: Timo
Koistinen
li tuli vuonna 1985, kun Ilves kukisti ratkaisevassa viidennessä finaalissa Turun
Kupittaalla TPS:n trillerimäisesti 2-3. Ottelun viimeisillä sekunneilla Tepsi-hyökkääjä Jukka Porvari lähetti viuhuvan lämärin puolesta kentästä kohti Taiston
vartioimaa maalia.
- Muistan sen laukauksen hyvin. Tiesin,
että peliaikaa on jäljellä sekunti tai kaksi,
ja keskityin vain torjumaan kiekon. Päävalmentaja Seppo Hiitelä totesi matsin
päätteeksi, että ”jos se laukaus olisi mennyt maaliin, olisi tullut aika mielenkiintoinen loppu...”
Kun katsoo Tammen pitkää ja menestyksekästä uraa, ei voisi uskoa, kuinka
ensimmäinen liiga- ja maaottelu alkoivat.
- Lappeenrannassa pääsin tolppien väliin ja heti ensimmäinen kuti upposi. Leijonissa kävi samalla tavalla, kun pelattiin Neuvostoliittoa vastaan. Igor Larionov
pääsi läpiajoon ja hyppäsin ihan väärään
suuntaan, vaikka tein mielestäni kaikki oikein ja verkko heilahti 25 sekunnin pelin
jälkeen. Hyvin alkoi sekin ura, naureskelee Taisto.
Tuolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan ja tasoero Suomen maajoukkueeseen
oli valtava. Tammi muistaakin keskustelutuokion maalivahtikollega Hannu Kamppurin kanssa.
- Jos kahdeksan menee omiin, se on
normaalia. Seitsemän on jo ihan ok, kuusi
on hyvä, viisi tosi hyvin ja neljä uskomattoman hyvin!
Kevät 1988 karvas pettymys
Tammen Ilves-uralle mahtuu myös pettymyksiä, joista kenties kirvelevin on
Lukko-välieräsarjan häviäminen keväällä 1988. Ennakko-odotusten mukaan Ilveksen piti kävellä Rauman Lukon yli finaaliin, mutta toisin kävi. Lukko eteni
jatkoon otteluvoitoin 3-0. Kevään 1990
finaaleissa TPS oli Ilvestä vahvempi voitoin 4-2.
- Ehkä meillä oli jotain saumaa finaaleissa, mutta kyllä Tepsi oli yksinkertaisesti vain parempi.
Kauhunhetkiä olivat kevään 1995 karsintaottelut SaPKoa ja SaiPaa vastaan. Ilves selvitti lopulta karsinnat kunnialla ja
säilytti liigapaikkansa.
- Minun lisäkseni kokenutta kaartia olivat muun muassa Mattilan ”Hantta”, Peltomaan ”Tinke” ja Measuresin ”Allu”. Siinä piti vain olla panikoimatta ja näyttää
esimerkkiä. Pyrimme omalla keskittymisellämme, valmistautumisellamme ja puheillamme viestiä, että nyt on tosi kyseessä. Kun karsinnat olivat ohitse, se oli
todella helpottavaa – tunnelma oli kuin
mestaruuden voittamisen jälkeen, muistelee Tammi.
Jukka Tammella on kiireinen kevät, sillä hän on
toukokuussa Tampereella pelattavien proteesikiekon
MM-kisojen pääsihteeri.
Voittamisen vaikeus
Kuva: Sami Raiskio
Kauden päätyttyä Taisto ilmoitti Ilveksen johdolle, että ei ole enää käytettävissä seuraavalla kaudella. Mies etsi aktiivisesti pelipaikkaa ulkomailta, mutta
sopivaa seuraa ei löytynyt, joten Tammi
päätyi TuTon riveihin.
Menestystä
maajoukkueessa
TuTo-kauden jälkeen maalivahti lähti
kolmeksi kaudeksi Saksan DEL-liigaan
Frankfurt Lionsin joukkueeseen. Ensimmäisellä kaudella seurassa pelasi seitsemän muutakin suomalaista ja päävalmentajana toimi Pentti Matikainen.
- Se kausi ei mennyt kovin hyvin ja pelaajistoon tehtiin isoja muutoksia. Jäimme
Toni Porkan kanssa ainoiksi suomalaisiksi, ja kaksi seuraavaa kautta etenmimme aina välieriin saakka. Pronssipelejä ei
Saksassa pelattu. Opin saksalaista kulttuuria ja kun on pidemmän aikaa muualla,
sitä osaa arvostaa kotimaata eri tavalla.
En ihan nopeasti Saksaan muuttaisi – ainakaan noin suureen kaupunkiin.
Tammi kutsuttiin mukaan vuoden 1998
olympialaisiin Naganoon, ja kisat huipentuivat pronssimitaliin. Nykypäivänä olisi
suorastaan käsittämätöntä, mikäli yksi arvokisojen suomalaisvahdeista tulisi DELliigasta.
- Siihen valintaan vaikuttivat Jari Kurrin, Teemu Selänteen ja kumppaneiden
mielipide, kun kolmosvahtia haettiin – haluttiin kokeneempi kaveri mukaan, joka
rauhoittaisi joukkuetta. Tiesin roolini hyvin, monessa ottelussa luukkuvahtina toiminut Tammi kertoo.
Neljät olympiakisat
Tammi edusti Suomea neljissä olympialaisissa (1988, 1992, 1994 ja 1998), ja
vuonna 1984 hän oli kotona varamaalivahdin roolissa, sillä silloin kisajoukkueeseen sai ottaa vain kaksi veräjänvar-
Hän pyrkii käymään joka kotipelissä, mikäli muita menoja ei ole tiedossa.
- Nykyään seuraan peliä katsojan vinkkelistä, mutta kritisoin molareita omassa mielessäni. Eivät he nyt niin hyviä ole
kuin annetaan ymmärtää, valitettavasti,
täräyttää Taisto.
- Emme me antaneet reboundeja tai tiputeltu kiekkoja kuin nykymolarit, ja
pyrimme pelaamaan eteenpäin. Kyllä
pelisilmässä on kehitettävää monella maalivahdilla. Toskalan Vesku pystyy pelaamaan kiekkoa, mutta muut ovat suoraan
sanoen kädettömiä. Meillä oli toki enemmän aikaa, kun vauhti ei ollut näin kovaa,
mutta kun tulee hetki pelata mailalla, niin
silloin pitäisi myös pelata!
Tammi oli itse Suomen ensimmäisiä
maalivahteja, jotka pystyivät purkamaan
kiekon toiseen päätyyn ja auttamaan puolustajia hyvän mailankäsittelytaitonsa ansiosta. Tästä tuli myös Taiston tavaramerkki.
- Rupesin miettimään peliä. Mitä enemmän kiekko on toisessa päässä, sitä vähemmän ollaan vaikeuksissa. Halusin auttaa puolustajia ja totta kai välillä saatoin
pistää turhaankin kiekon peliin, jos pakeilla oli jo pitkä vaihto alla. Harjoittelin helkkarin paljon. Toistoja, toistoja ja
toistoja.
Tammi näkee Ilveksen maalivahdit tasaväkisinä. Hänen mielestään kukaan ei ole
noussut ylitse muiden.
- Onnistuessaan he ovat liigan eliittiä,
mutta tasaisuutta kaipaan lisää. Jos ei tule loukkaantumisia, on vaikea tilanne valmennukselle, kenet laittaa maaliin. Pitäisi
samalla myös katsoa tulevaisuuteen, kenen kanssa jatketaan.
tijaa. Olympialaisista saaliiksi tarttuivat
yksi hopea ja kaksi pronssia. Kansainväliseen uraan mahtuivat myös seitsemät
MM-kilpailut, joista kirkkaimpana kruununa Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen maailmanmestaruus 1995. Siitä
huolimatta vuosi 1994 on jäänyt mieleen,
vaikka se sisälsikin kaksi tappiota.
- Lillehammerissa pelasimme Suomen
kaikkien aikojen parasta kiekkoa, vaikka kisojen alla harjoitusotteluissa peli ei
kulkenut. Hävisimme olympialaisissa vain
yhden erän ja kultamitali meni siinä.
- Samana vuonna hävisimme Kanadalle
MM-finaalin rankkareissa. Ennen ottelua
minulta ja Jarmo Myllykseltä kysyttiin,
ketkä meiltä ampuvat rankkuja, jos sinne asti mennään. Ja kun rangaistuslaukaukset koittivat, sanoin (valmentaja) Hannu Aravirralle, että haluan ehdottomasti
maaliin! Olin harjoitellut rangaistuslaukauksia varsin paljon, mutta (päävalmentaja) Lindströmin Currella ei ollut rohkeutta laittaa minua tolppien väliin, paljastaa
Taisto.
Kiekkouran päätyttyä vuonna 1999 silloinen Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo
soitteli Tammelle ja kysyi hänen kiinnostustaan liittyä seuran maalivahtivalmentajaksi. Tammi suostui ja oli mukana
yhteensä kolme kautta, joista kaksi viimeisintä hän teki yhteistyötä Jouni Antilan kanssa.
- Tekisin nyt asioita toisin. Maalivahtivalmentaminen vaatii kouluttautumista
ja se on kokopäivätyötä. Itselläni oli muita töitä siinä ohella, enkä ehtinyt paneutumaan asiaan tarpeeksi. Kun ”Ripa” soitti kolmannen kauden päätteeksi, sanoin
hänelle heti kärkeen, että jos ensi kaudesta kysyt, en aio jatkaa. Ripa naurahti ja
sanoi, että sitä samaa hänkin oli ehdottamassa, hymyilee Tammi.
Vakioviers Ilveksen peleissä
Tammi on vakiokasvo Ilveksen peleissä.
Ilves on hävinnyt kuluvan kauden aikana
usein maalilla, vaikka on hallinnut peliä.
Koko kausi on sujunut mollivoittoisesti.
- Pelaaminen on ollut näennäistä, tehotonta hallintaa. On pelattu hyviä pelejä,
mutta ei ole osattu voittaa. Se on fakta,
että ei osata kääntää pelejä voitoiksi. Siinä on hirveä ero, pelaako hyvin vai voittaako.
Viime kaudella Ilves esiintyi pirteästi ja
kykeni kääntämään tiukkoja otteluita itselleen.
- Joukkue ei kantanut paineita, vaan he
menivät pelaamaan ja nauttimaan. Nyt
ei kone lähtenyt käyntiin. Avainpelaajien
loukkaantumiset ja pieni alavireisyys on
vaikuttanut esityksiin. Myöskään maalivahdit eivät ole kyenneet ottamaan ratkaisevia torjuntoja, heittää Tammi.
Tammi ei jäisi vain odottamaan, että
omista nuorista kasvaisi vastuunkantajia.
-Ilveksessä ollaan optimisteja ja luotetaan omiin kasvatteihin – se on toki hyvä
linja. Sieltä ei kuitenkaan välttämättä tule ykkös- ja kakkoskentän lahjakkuuksia
muutamaan vuoteen. Se on liian pitkä aika odottaa. Tarvittaisiin ratkaisurooleihin
kovia pelimiehiä. Heidän ei tarvitse olla
kokeneita, kunhan saavat omalla pelipaikallaan tulosta, näkee Taisto.
Vaikka Ilveksen tilanne on ollut koko
kauden ajan tukala ja joukkue on saanut
taistella karsintapaikkaa vastaan, Tammi
uskoo Ilveksen selviävän kuiville.
- Uskon, että karsinnat kyetään vielä
välttämään. Nyt vain pitää alkaa voittaa.
Aina voidaan seurata muiden joukkueiden
tilanteita, mutta oma tekeminen pitää ensisijaisesti saada hyvälle tasolle ja tunnetta esiin.
Karsinnoissa liigajoukkueella on selvä
etu Mestis-joukkueisiin nähden pelaajamateriaalissa ja harjoitusmäärissä ja -laadussa.
- Liigajoukkueella on vain hävittävää
niissä peleissä ja Mestis-porukoilla taas
pelkästään voitettavaa. Siinä on todella
iso henkinen ero ja ainoa tekijä, mikä voi
kallistaa vaakaa Mestis-joukkueen eduksi. ••
10
KIEKKOJYRSIN
ON MONIPUOLINEN
TYÖKALU
METALLIEN
LASTUAVASSA
TYÖSTÖSSÄ
Seco Toolsin tuotevalikoimassa on yli 21000
tuotetta lastuavan teollisuuden tarpeisiin.
- kääntöterät sorvaus, jyrsintä ja poraus
- pitimet
- täyskovametalliporat ja -varsijyrsimet
- STEP - koulutus ym.
Lisätietoa:
Seco Tools Oy
09 - 2511 7200
Lastuavan työstön vahva ammattilainen
Nyt koko talomallisto myös passiivitasoisena.
HAIL
UO
TO
(1
Perusm 81 300 e) T 153: 1 3
43 e/m
a
allissa
5 h, k, mpereen a
²
lu
khh, sa
una ja eella
teknine
n tila.
Suunnittelu
sallittu!
Design-Talon malleista voit suunnitella perheesi näköisen oman kodin. Pääset
vaikuttamaan jopa sisätilojen jakoon ja ikkunoiden kokoon. Kaikki Design-Talon
talomallit ovat muuttovalmiita ja myös äärimmäisen energiatehokkaita. Jos haluat
minimoida lämmityslaskusi, voit rakennuttaa kotisi passiivitasoisena.
Tutustu uudistuneeseen mallistoomme ja tilaa talokirja www.designtalo.fi.
Kysy lisää lähimmältä edustajaltamme: Ville Saikkonen, p. 0207 463 947.
11
Vesa Toskala palasi
maailmalta Ilves-maalille
•••Maalivahti Vesa Toskala päätti ulkomaankiertueensa kuluvaan kauteen
ja palasi Ilveksen maalia
vartioimaan.
Teksti: Riku Teiskonlahti
Kuva: Sami Raiskio
Toskala, 34, pelasi Ilveksessä neljä kautta 90-luvun lopulla ja työsulkukaudella 2004-05 muutaman runkosarjaottelun
ja pudotuspelit. Muu aika on vierähtänyt
NHL:ssä ja Elitserienissä, mutta Tampere on aina pysynyt veskarin sydämessä,
joten ratkaisu paluusta oli helppo.
- Koti on koti. Tämä on hyvä paikka
olla. Ei ollut hirveää hinkua lähteä muualle, Toskala kertoo.
- Kai tässä jonkin näköistä henkistä
kasvua on tapahtunut. Pojasta mieheksi.
Vähän nähnyt maailmaa enemmän ja sitä
kautta nähnyt kaikkea, mitä lätkän ympärillä tapahtuu. Monia kokemuksia rikkaampana. On ollut hieno reissata maailmalla.
Toskala osaa arvostaa Tampereen
kiekkohenkisyyttä.
- Kun tuli tänne takaisin, huomasi ettei
nuorempana ymmärtänyt kuinka kova
kiekkokaupunki Tamperekin on. Ihmisiä
kiinnostaa ja kyselevät joukkueen kuulumisia, kun kaupungilla kulkee.
Valmennustiimi
tuttu peliajoilta
Kuluva kausi alkoi Toskalan osalta mainiosti, kun hän torjui nollapelin kauden
toisessa ottelussa HPK:ta vastaan. Sen
jälkeen koko joukkueen kausi on synkentynyt eikä pisteitä ole tullut odotetusti.
- Ihan hyvältä on tuntunut. Jäällä on
ollut hyvä, varma fiilis. Voittoja ei tietysti ole tullut.
Toskalan kautta varjosti myös nivusvamma, jonka vuoksi kauteen tuli liki kahden kuukauden tauko. Lokakuussa tapahtuneen loukkaantumisen jäljiltä
paluu kaukaloihin tapahtui vasta tammikuun puolella.
Ilveksellä on kasassa laaja veskariosasto, joten poissaolon aikana työt jakaantuivat Miika Wiikmanille ja Sami Aittokalliolle. Toskalaa maalivahtien
määrä ei haittaa.
- Se on maalivahdille ihan kivakin tilanne, että kukaan ei tunne, että pitää
yksin kantaa joukkuetta.
Joukkue oli Toskalalle tuttu, vaikka
pelit on pelattu muualla. Toskala on ollut tuttu näky Ilveksen kesäharjoituksissa ja tuntee joukkueen hyvin. Olo ei ole
tuntunut vanhalta nuoren Ilves-joukkueen keskelle.
- Ikää on tullut, mutta olen lapsenmielinen edelleen. Onneksi ei ole tuntenut
itseään vanhaksi. Jos tuntisi, pitäisi varmaan lyödä luistimet naulaan.
Tuttuja miehiä on paitsi kentällä myös
valmennuksessa. Seppo Hiitelä on ainoa
Vesa Toskala
ymmärtää kokemuksen perusteella, että virheitä tulee kaikille eikä
niistä kannata ottaa stressiä.
Idolin numero jäädytettiin
Vesa Toskalan ollessa loukkaantuneena Ilves pelasi 80-vuotisjuhlaottelunsa, jossa jäädytettiin Jukka Tammen
pelinumero 30. Tapahtuma oli Toskalalle erityinen, sillä Tammi on ainoa idoli,
joka Toskalalla on koskaan ollut.
- Ansaitusti jäädytettiin. Hän pelasi hienon uran ja oli meikäläiselle iso
esikuva. Ilveksestä on varmaan Taiston ansiosta tullut paljon hyviä molareita. Oli hieno nähdä, kun idolin numero
nostettiin joukkoon.
Toskalan ja Tammen pelityyleistä löytyy selkeänä yhtäläisyytenä vahva maiuusi tuttavuus Toskalalle. Raimo Helmisen, Pekka Kangasalustan ja Markus
Korhosen kanssa Toskala on ehtinyt pelata Ilves-aikanaan.
- Kaikkia valmennusryhmän jäseniä
yhdistää se, että he ovat aikamoisia lätkä-äijiä ja suhtautuvat työhön intohimoisesti. Heillä on selkeä halu oppia uutta ja kova halu kehittyä. Ja oikealainen
auktoriteetti, vaikka kokemusta ei kamalasti ole muilla kuin Sepolla.
Stressaaminen
jäänyt taakse
Kun Toskala miettii uraansa taaksepäin,
hän sanoo osanneensa nauttia jokaisesta hetkestä.
lapeli. Toskalalla mailapeli on peruja
lapsuudesta.
- Paljon olen aina pelannut ja pihapeleissä aikanaan paljon treenannut.
En usko, että siinä on mitään sen suurempaa. Pihapeleissä olin harvemmin
maalivahti. Vetelin pikkuveljelle. Siellä
ne juuret varmaan ovat.
- Ekoista joukkueharkoista lähtien
olen ollut maalissa. Yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun pelaajan kamat ovat olleet päällä. Tuntui aika selvältä valinnalta ja aika pitkälle on
päästy.
- NHL:ssä pääsin pelaamaan lähes 300
ottelua. En tiedä olisinko uskonut, kun
lähdin täältä. Se on ollut suuri unelma ja
sen saavutin.
Toskalan uran aikana kiekko on muuttunut paljon. Samalla veskarin pelityyli on hioutunut. Taisteluhengen tilalle on
tullut rauhallisuutta ja henkisesti Toskala arvioi vahvistuneensa.
- Virheistä ei jaksa enää stressata niin
hirveästi, niitä tulee jokaiselle. Joka pelissä jotain. Joskus ne maksavat maaleja
ja joskus eivät, mutta niitä ei auta ruveta pelkäämään, Toskala linjaa.
Eurooppaan palaaminen tarkoitti Toskalalle myös pelin muuttumista. PohjoisAmerikan kapea kaukalo suoraviivaistaa
peliä, minkä vuoksi laukaukset tulevat
NHL:ssä nopeammin.
SM-liigassa veskari joutuu odottamaan
laukauksia kauemmin ja olemaan kärsivällisempi.
- Täällä tulee paljon pitkiä poikittaissyöttöjä. Ei voi pelata niin paljon vastassa.
Kiekkoilun kehittämispuheissa puhe kääntyy ajoittain maalien suurentamiseen, jotta maalimäärää saataisiin
nostettua. Toskala tyrmää ajatuksen ja
muistuttaa, että peli voi olla viihdyttävä
myös vähämaalisena.
- Jos miettii, että seitsemän vanhana
on alkanut treenata tuon kokoisilla maaleilla, niin maalin koon vaihtamisessa
paketti voisi mennä vähän sekaisin. Mielestäni niissä puheissa ei ole mitään järkeä.
Jatkosuunnitelmat auki
Oman uransa jatkosta Toskala ei ole vielä tehnyt päätöksiä. Niiden aika on kauden jälkeen.
- Varmuudella jatkuu tämän kauden
loppuun. Mietitään, kun kausi on pelattu
ja varmaan saa mennä hetken kesääkin
ensin. Kaikki on mahdollista.
Sitäkään Toskala ei osaa vielä sanoa,
kuuluuko kiekko elämään, kun peliura
joskus loppuu.
- On sitä miettinyt, haluaako olla lätkän kanssa tekemisissä vai ei. Aika vuoristorataa ovat menneet ajatukset sen
suhteen. ••
12
PIHVISUNNUNTAI
VAIHTUVA
HIILIGRILLATTU
PIHVI
Joka sunnuntai
14
90
› Frenckellin aukio, Tampere
› Pöytävaraukset 010 229 4010
› www.grill.fi
› MA 11-23 › TI-TO 11-00 › PE 11-01 › LA 12-01 › SU 13-21
Lounaaksi,
välipalaksi,
pikku nälkään
Täytetyt
- Sämpylät
- Patongit
- Kolmioleivät
- Ruisleivät
- Salaatit
- Wrapit
- Ciabatat
Hyvin varustetuista kaupoistaTampereen alueella
www.jarvensivunleipomo.fi
13
Tommi Välimaa on iskenyt juuri alivoimamaalin vastustajan
verkkoon, ja tuuletuksessa on
tyyliä. Kuva: Timo Koistinen
Tommi Välimaa
kasvoi liigaan pitkällä kaavalla
Teksti: Riku Teiskonlahti
I
lveksen pelaajiston onnistujiin tällä
kaudella on kuulunut nelosketjun laitahyökkääjä Tommi Välimaa. Toista liigakauttaan pelaava Välimaa (28)
tuli joukkueeseen LeKin kautta, sillä viime kauden jälkeen sopimusta ei aluksi uusittu.
- Oli aika omatoiminen kesä. Olin ilmoittanut LeKiin, että menen sinne, kunhan saan paikat hoidettua kuntoon. Viime kaudella oli nivusvaivaa ja kauden
lopussa se oli ärtynyt aika pahaksi. Hoidin sen pois eikä se ole enää vaivannut
ollenkaan. Oli ihan hyväkin, että ei ollut
missään väkisin vääntämässä, vaan hoiti
vaivat alta pois, Välimaa summaa.
Välimaa pelasi Lempäälässä neljä ottelussa, joissa syntyivät tehot 2+1=3. Paluusta Ilvekseen ilmoitetiin syyskuun
vaihteessa.
Paluuhetkellä Ilveksen paha syöksykierre oli alkanut. Kaksi ensimmäistä peliä voittanut joukkue oli hävinnyt neljä
seuraavaa otteluaan.
- Porukka oli vähän epävarmaa ja itseluottamus oli kadonnut. Niissä peleissä, joissa pääsin mukaan, peli tuntui parantuvan koko ajan. Paikkoja oli, mutta
mistään ei mennyt sisään.
Välimaa erottautui joukosta edukseen
tultuaan mukaan.
- Varmaan omatoimisen kesän takia
olin hyvässä kunnossa. En ollut hirveästi rassannut jalkoja punttiksella. Tuntui,
että ainakin jalat olivat hyvässä kunnos-
sa. Aika paljon panostin aerobisiin treeneihin kesän aikana.
Viiden vuoden Mestis-taival
Kovalla asenteella kentällä painava ja
hyvin kulmissa viihtyvä Välimaa myöntää, että ilman sopimusta jääminen oli
viime keväänä pettymys. Pettymystä lievensi kuitenkin lupaus siitä, että takaisin on mahdollista päästä, kunhan LeKissä kulkee.
- Omatoimisesti hain paikkaa muualtakin, mutta pitäisi olla agentti.
Välimaa kuuluu siihen varsin harvalukuiseen nykypelaajien joukkoon, joka ei
käytä agentin palveluksia, vaan hoitaa
sopimusneuvottelut itse. Mutta miksi?
- En tiedä. Omaa hölmöyttä. A-nuorten
jälkeen olisi voinut jo saada ensimmäiset liigapelit, mutta ei ollut agenttia.
A-nuorten jälkeen Välimaa lähtikin
Mestis-polulle. Viiden vuoden aikana hän
näki KooVeen, FPS:n ja LeKin.
- Tuntuu, että viisi vuotta meni nopeasti. Pääkopassa oli aina ajatus, että
pääsisi joskus liigaa pelaamaan, mutta
se alkoi jo vähän unohtua.
Toissa kesänä puhelin soi ja Juha Pajuoja kysyi laitahyökkääjää mukaan Ilveksen kesärinkiin try out –sopimuksella.
- Se tuli vähän yllättäen. Pelasin silloin
nelosessa LeKissä ja ajattelin, että nyt
homma alkaa mennä penkin alle. Nelosketjussa pelattiin kuitenkin Nippalan Josen ja Silvennoisen Heikin kanssa hyvät
pudotuspelit. Kauden jälkeen Juupe soit-
ti ja kysyi, kiinnostaako lähteä vielä yrittämään. Vähän oli tunne, että kiinnostaa,
mutta onko tämä joku vitsi.
Pajuojalle Välimaa oli tuttu pelaaja Anuorista. Pajuoja luotsasi Välimaata kaudella 2004-05, jolloin nuoret voittivat Anuorten kultamitalit.
Ilveksen A-nuoriinkin Välimaa tuli aikanaan poikkeuksellista tietä. Hän ei
käynyt Ilveksen juniori-ikäluokkia läpi,
vaan pelasi Kangasalla. Miesten peleihin
Välimaa siirtyi jo B-juniori-ikäisenä ennen Ilveksen A-nuoriin tuoa.
- Kehittävintä oli juuri se, kun Kangasalla sai pelata B:ssä, A:ssa ja miehissä.
Parhaimmillaan pääsi pelaamaan neljä
peliä viikossa.
- Ilveksen A:ssa rooli pysyi samana.
Ensimmäinen vuosi meni huonosti ja
jouduimme karsimaan. Seuraava vuosi oli täysin käänteinen, mutta itselleni huono, koska loukkaannuin alussa ja
olin tammikuuhun asti sivussa. Sen jälkeen pääsi taas mukaan siihen hommaan. Taisimme hävitä yhdeksän runkosarjapeliä sillä kaudella.
Pitkä sopimus on
Välimaan tavoite
Ennen helmikuun maaottelutaukoa Välimaa on onnistunut liigassa maalinteossa vain kerran. Osuma oli tärkeä alivoimamaali kotiottelussa Pelicansia vastaan
tammikuussa. Tuuletukset kertoivat, että
paineet purkautuivat osuman myötä.
Välimaa arvioi, että huolimatta pie-
Tommi Välimaakin kokee kolhuja
kaukalossa, mutta ei paljon väistele.
Kuva: Sami Raiskio
nemmistä tehoista otteet ovat olleet tällä
kaudella viime kautta parempia. Erityisesti liike on kohentunut.
- Huomaa, että ei joudu koukkimaan
niin paljon. Liikettä voi saada vieläkin lisää ja samalla yrittää kehittää itseään
joka osa-alueella. Kun huomaa, että on
kehittynyt, se motivoi lisää. Kiekollista peliä olen parantanut, vaikka se ei tehopisteissä näykään. Paikkoja on ollut,
joista olisi pitänyt laittaa. Varmuutta on
tullut pelaamiseen lisää. Viime kaudella
oli enemmän roiskimista.
Jatko Välimaalla on auki. Sopimus Ilvekseen päättyy kuluvaan kauteen. Loppusuoralla on myös kahden vuoden
liikunnanohjaajakoulutus Varalan urheiluopistossa.
- Vuosi kerrallaan periaatteella on
menty. Tietysti pitkän sopimuksen saaminen olisi hieno homma, että voisi katsoa vähän eteenpäin. Jääkiekkoa pelaan
niin kauan kuin vain pystyn. ••
14
Olipa liikunnallinen tavoitteesi
mikä tahansa, tule mukaan
iloiseen joukkoomme tehdään siitä yhdessä totta!
Lue lisää - www.fressi.fi
FRESSI TAMPERE
Verkatehtaankatu 4
Tampere
p. 03 222 6009
Energiaa
arkeen!
FRESSI YLÖJÄRVI
Fressiä
Sykeä!
s Sykkeen
Käytössäsi nyt myöteensä yli
yh
palvelut - siis
tuna!
200 ryhmäliikunta
Elotie 14, Ylöjärvi
puh. 050 562 5435
HELSINKI • ESPOO • TAMPERE • YLÖJÄRVI • SEINÄJOKI • LAHTI • MIKKELI • KUOPIO - www.fressi.fi
15
Tampereelle
kehuja. Mari Wiikmanin
(vas.) ja Emilia Kesän mielestä Tampere
on loistopaikka
asua niin vanhemmille kuin
lapsillekin.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Sami Raiskio
M
aalivahti Miika Wiikmanin
vaimo Mari ja Ilves-puolustaja Teemu Kesän puoliso
Emilia ovat hyviä esimerkkejä kiekkovaimoista. Arki
kuluu joko lasten parissa tai töissä, mutta molemmat ovat reissanneet miestensä
mukana kaupungista ja maasta toiseen.
Wiikmanit ovat kulkeneet samaa matkaa vuodesta 2004 saakka ja naimisissa he ovat olleet puolitoista vuotta. Perheellä on myös puolivuotias poika.
Yhteistaipaleen aikana Mari on ehtinyt
kokea asuinpaikkanaan Hämeenlinnan,
Hartfordin, Charlotten, San Antonion,
Rauman ja nyt Tampereen. Tällä hetkellä
Mari on äitiyslomalla.
- Onhan se matkustaminen kivaa ja
jännittävää. Saa kokea paljon ja ystävystyy erilaisten ihmisten kanssa. En kadu päivääkään, että olen lähtenyt mieheni mukaan.
Emilia ja Teemu Kesä ovat olleet 14
vuotta yhdessä – naimisiin he menivät
2006. Kotona on kaksi lasta, joista toinen on 4-vuotias ja toinen täyttää kohta
kaksi. Emilia tekee luokanopettajan työtä. Kesät ovat kokeneet Tampereen, Turun, Porin ja Rauman lisäksi myös reissut Yhdysvaltoihin (Albany), Saksaan
(Bietigheim-Bissingen), Tanskaan (Odense) ja Ruotsiin (Malmö).
Haastatteluhetkellä Teemu Kesä oli
vielä ilman seuraa ensi kaudeksi, mutta Miika Wiikmanin sopimuksesta löytyy
vuoden optio Ilveksen kanssa. Joka tapauksessa harva kiekkoilija pelaa enää
montaa kautta samassa seurassa ja kaupungissa, joten muuttopuuhat ovat tulleet myös perheille tutuiksi.
- On tämä aika stressaavaa varsinkin
nyt, kun on pieni lapsi. Tosin muuttamisiin on jo tottunut. Aiemmin Miikalla on
ollut pitempiä sopimuksia, joten olemme pystyneet olemaan aloillamme, kertoo Mari.
- Kevät on jännittävää aikaa, kun ensi
kauden paikkaa miettii. Nyt olemme olleet kaksi vuotta Tampereella ja hienoahan se olisi täällä jatkaa, Emilia myöntää.
- Pienten lasten kanssa muuttaminen
on vielä ok, mutta kun he ovat kouluiässä, sekin tuo omat haasteensa. Silloin pitää alkaa miettiä tarkemmin eri vaihtoehtoja, säestää Mari.
Elämä pääosin perusarkea
Kiekkoperheen arki on hyvin tavanomaista. Mari viettää aikaansa kotona
lapsen kanssa, ja Emilia käy päivisin
töissä.
- Meillä Teemu vie joka aamu lapset tarhaan, kun hän lähtee minua myöhemmin treeneihinsä. Se hieman vaihtelee, kumpi ehtii hakemaan lapset kotiin.
Ruuanlaitto on minun vastuullani. Olemme paljon lasten kanssa päivisin, mutta
kun he menevät nukkumaan, jää meille
omaa aikaa, Emilia kertoo.
Wiikmanin perheessä ruuanlaittovastuu on Miikan harteilla, mutta Mari hoitaa enemmän arkipäivän askareita.
- Itse pesen pyykkiä ja siivoan, kun
minulla on aikaa olla kotona. Toki Miika
yrittää auttaa parhaansa mukaan – varsin tasapuolisesti teemme kotitöitä. Miika touhuaa paljon lapsen kanssa, joten
saan välillä pientä hengähdysaikaa, kiittelee Mari.
Pienten lasten ansiosta sekä Mari että Emilia käyvät kotiotteluita katsomassa lähinnä viikonloppuisin, mutta arkisin
he saattavat olla pelissä erän tai kaksi. Vierasotteluiden ajaksi Ilves-pelaajien vaimot ja tyttöystävät kokoontuvat
”kisastudioon”säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kiekkovaimoille
muutot ovat tuttua puuhaa
- Lapset menevät nukkumaan klo 20,
joten se rajoittaa peleissä käymistä. Ulkomailla kävimme useammin otteluita
seuraamassa, vaikka ne alkoivatkin myöhemmin kuin Suomessa. Se oli todella
iso voimavara, kun pääsi hetkeksi pois
kotoa ja näki muita ihmisiä. Silloin yritettiin muu arkirytmi, kuten päiväunet,
hoitaa siten, että pystyimme olemaan
peleissä, muistelee Emilia.
- Kävimme katsomassa kaikki pelit,
kun lapsi oli pienempi, mutta nykyään
se on erä tai kaksi. Peleissä näkee tyttöjä ja muiden lapsia, joten siksi yritämme
käydä hallilla pikaisestikin, Mari kertoo.
Tappiot näkyvät kotona
Molemmat kertovat, että joukkueen jatkuvat tappiot näkyvät myös kotona, kun
pelaajat saapuvat otteluista.
- Puhumme toki muustakin kuin kiekosta, mutta on se henkisesti kovaa, kun
tulosta ja voittoja ei tule. Kyllä sen Miikasta näkee, että hän miettii työasioitaan kotona, sanoo Mari.
- Sama se on jokaisen työn kanssa –
jos ei mene hyvin, se heijastuu vapaaajalle. Teemukin on ollut tällä kaudella
kauan aikaa loukkaantuneena, mutta on
väärä käsitys, että hän olisi ollut enemmän kotona. Vierasotteluiden aikana hän
on tietty kanssamme, mutta muuten hän
on yhtä paljon hallilla kuin muut pelaajat, säestää Emilia.
Vapaa-aika kuluu molemmilla samalla kaavalla lapsien ehdoilla, kuten seitsemällä muullakin Ilves-joukkueen pariskunnalla, joilla on lapsia – viime
kaudella jälkikasvua oli vain Arto Tukion ja Kesän perheillä. Wiikmaneilla ei
ole Tampereella sukulaisia, mikä aiheuttaa omat haasteensa.
- Tunnemme oikeastaan vain joukkueen jäseniä. Kun isovanhemmat tulevat
kylään, yritämme hyödyntää sen ja lähdemme ulos syömään tai leffaan, Mari sanoo.
Kesän perheessä tilanne on erilainen,
sillä mummut ja papat asuvat samassa
kaupungissa.
- Saamme hyvin hoitoapua, jos haluamme lähteä Teemun kanssa ulos. Sen
lisäksi meillä on toki paljon tuttuja, joiden kanssa vietämme aikaa. Lasten
kanssa menemme pulkkamäkeen ja luistelemaan.
Ilves ottaa vaimot huomioon
Seura käsittelee pelaajien parempia puoliskoja hyvin. Ilves kustantaa naisväen
pikkujoulut, otteluissa on usein aitio tarjolla ja naiset kutsutaan kauden aloitusjuhlaan ja päätösristeilylle. Tällä kaudella Ilves järjesti 80-vuotisjuhlagaalan,
minne myös naiset kutsuttiin.
- Tämähän kuulostaa siltä, että elämämme olisi pelkkää juhlaa, nauraa Mari naisten listatessa tapahtumia.
- Kun Ilves on auttanut meitä, olemme vastavuoroisesti olleet heille apuna.
Hyväntekeväisyyteen (Ensi- ja turvakodit) olemme keränneet lippailla rahaa ja
olemme jakaneet kaulahuiveja otteluissa. On mukavaa tehdä yhteistyötä ja auttaa Ilveksen organisaatiota tapahtumissa
ym., Emilia sanoo.
Vaimot kehuvat kilpaa Tamperetta.
He kertovat monien muidenkin kiekkovaimojen tykästyneen kaupunkiin.
- Täällä on niin paljon tekemistä. Lapsiperheille on tarjolla kerhoja ja vaikka mitä ”hoplopeja”. Tampereella on
isoja kauppakeskuksia, paljon kahviloita ja ravintoloita sekä aktiviteetteja, sanoo Emilia, joka on myös kotoisin Tampereelta.
Mari Wiikman on itse lähtöisin Kokkolasta, missä pariskunnalla on edelleen
oma asunto odottamassa. Sekä Teemu
että Miika ovat pelanneet uransa aikana
myös Raumalla.
- Rauman jälkeen tämä on ihan suurkaupunki, naurahtaa Mari.
- Täällä ovat kaikki tarvittavat palvelut lähellä toisiaan ja bussiyhteydet toimivat. Voisin kuvitella muuttavani tänne
Miikan peliuran päätteeksi, mutta eihän
sitä koskaan tiedä, minne elämä vie, hän
jatkaa.
Emilia opiskeli Rauman-aikana, joten
hänellä riitti tekemistä.
- …Mutta onneksi siellä oli myös Makuuni, hän nauraa.
Naiset kertovat ulkomailla asumisen
yhdistäneen perhettään, sillä muutamissa paikoissa ei ole ollut tarjolla muuta kuin kotona olemista ja peleissä käymistä.
- Ei ulkomailla aina helppoa ole. Joka paikkaan pitää kuitenkin sopeutua,
ja siellä vietetään keskenämme enemmän aikaa. Se yhdistää ja vahvistaa meitä perheenä, Emilia sanoo Marin nyökä-
tessä vieressä.
Kiekkomaailmassa muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Pelaajat vaihtavat seuroja, joten ihmiset ympärillä vaihtuvat.
Kuinka haastavaa on päästä uuteen porukkaan mukaan?
- Se on paljon itsestä kiinni, haluaako saada uusia ystäviä vai onko vain kotona. Naisilla on keskenään valmis tiivis
porukka, joten pitää olla itse aktiivinen.
Joka paikassa olen päässyt hyvin mukaan ja saanut paljon erinomaisia ystäviä, kertoo Mari.
- Kiekkoporukoissa naiset ovat hyvin
avoimia ja sosiaalisia. Kaikki ovat tottuneet siihen, että mikään ei ole pysyvää.
Välillä ulkomaalaisvahvistukset vaihtuvat, joskus tulee uusia nuoria porukkaan
– tilanne elää koko ajan, Emilia jatkaa.
Glamour on kaukana
Elämä kiekkovaimona SM-liigassa ei todellakaan ole sitä, mitä usein kuvitellaan. Glamour on kaukana, mutta perusarki sen sijaan lähellä.
- Eivät vaimot käy vain ulkona tai
shoppailemassa. Marikan Kakon kirja
”Lätkässä” kertoo todella hyvin siitä, mitä tämä elämä oikeasti on. NHL:ssä elämä olisi varmasti erilaista, mutta ei täällä elämä eroa esimerkiksi putkimiehen
vaimon elämästä, Mari sanoo.
- Toki työajat ovat erilaiset ja pelaajilla saattaa olla aamuharjoitusten jälkeen
koko loppupäivä aikaa viettää perheen
kanssa. Vastavuoroisesti pelipäivinä työpäivä voi venyä 13 tuntiin ja Oulun-reissuilla pojat ovat yön poissa kotoa, jatkaa Emilia.
Pelipäivinä vaimot yrittävät antaa miehilleen mahdollisuuden latautua illan otteluun. Tietyt rutiinit ovat läsnä.
- Päiväunet ja ruokailut tehdään samalla kaavalla. Lasten myötä rytmi ei
ole enää niin orjallista. Teemu yrittää
viikonloppuisin ajoittaa omat päiväunensa lasten kanssa samaan aikaan, Emilia sanoo.
- Ennen lasta aikataulut olivat todella tarkat. Miika yrittää nukkua päivällä,
mutta ei se enää välttämätöntä ole. Muutos lapsettomaan aikaan on yllättänyt itsenikin. Hallilla se tärkein keskittyminen
kuitenkin tehdään, myöntää Mari. ••
16
25
kysymystä liigan toimitusjohtajalle
•••Esitimme SM-liigan toimitusjohtajalle Jukka-Pekka Vuoriselle 25
kysymystä. Vuorinen ottaa kantaa mm. tv-sopimukseen, rangaistuksiin ja
palkkakattoon sekä kannattaa jääkiekkoilun Suomen Cupin pelaamista.
Haastattelu: Tarmo Hurskainen
Millainen SM-liigakausi on meneillään
toimitusjohtajan silmin katsottuna?
Liigan kannalta oleellisinta on, että
sarja on tasainen ja urheilullisesti tasokas ja yleisömäärissä on kasvava trendi.
Kaikki nämä ovat täyttyneet tähän mennessä.
Loukkaantumiset huolestuttavat Jukka-Pekka Vuorista. Hämen mielestään
loukkaantumisiin johtaneista rikkeistä pitäisi antaa kovempia rangaistuksia. Kuvassa Ilveksen Markus
Västilä on kokenut kovia.
Miten katsojamäärien kehitys on vastannut odotuksia?
Olemme edellä katsojakeskiarvossa, ja
se on positiivinen asia. Toki myös seuroittain huonompiakin tarinoita on, mutta yleistrendi on hieman kasvava.
Kuva: Jarmo Syvänen
Seurojen taloudet ovat jatkuvasti kovilla. Mitä liiga voisi tehdä tässä asiassa?
Liigan mahdollisuus piilee muutamissa
asioissa. Viime vuosina olemme pystyneet auttamaan seuroja kahdessa oleellisessa asiassa. TV-sopimuksen nostimme
edelliskerralla lähes 200 % aiemmasta
ja urheilijaturvan muutoksella saimme
seuroille yhteensä useamman miljoonan
säästön sen aikaiseen tilanteeseen nähden. Uusi AV-Media eli TV-sopimus on
jälleen työn alla.
Ruotsissa seurat ovat huomattavasti varakkaampia ja niiden palkanmaksukyky on selvästi parempi kuin Suomessa. Mitä opittavaa meillä olisi
Ruotsista?
Opittavaa varmasti on monessakin asiassa kuten myös päinvastoin. Pitää kuitenkin muistaa, että ruotsalainen yhteiskunta on erityisesti yritysmaailman ja
sponsoroinnin osalta aivan eri tilanteessa kuin Suomi. Ruotsissa on yritysten
pääkonttoreita, kun meillä enenevässä
määrin vain sivukonttoreita. Ruotsissa on myös esim. maksuTV:n kattavuus
yli 60%, kun se meillä on alle 30%. Tämä näkyy myös suoraan Mediasopimuksen arvossa. Muistetaan kuitenkin myös
se, että Ruotsissa näyttää tällä hetkellä
selvästi suurempi määrä seuroja elävän
täysin yli varojensa 1/3 osan seuroista
ollessa ns. aivan kuralla, joten kaikki on
suhteellista.
Mitä mieltä olet palkkakatosta?
Tällä hetkellä meillä on liigassa seurojen kanssa yhteisesti sovittuna selvä
strateginen päätös, että palkkakattoasia
ei ole agendalla, joten asia ei ole ajankohtainen. Palkkakattoasiaan voitaisiin
palata seuraavan kerran vasta sitten, jos
pelaajien kanssa on selkeä työehtosopimus. Siitä neuvotellaan kevään aikana.
Millaisena näet SM-liigaseurojen mahdollisuudet jääkiekon ulkopuoliseen
bisnekseen?
Se on oikeastaan lähes ainoa keino
nyky-yhteiskunnassa löytää selkeä uusi suurempi tulonmuodostuskeino kuten
Raumalla on menestyksellisesti tehty.
Perjantaiotteluita on lisätty tuntuvasti torstain kustannuksella. Millaiset kokemukset tästä ovat?
Katsojamäärien ja oheismyynnin osalta erinomaiset. Ottelumäärämme vain
ovat niin suuret, että viikollakin on pakko pelata ja tässä tapauksessa tiistaisin,
koska kolmea peräkkäistä ottelupäivääkään ei voida käyttää. Tiistai toimii selvästi huonommin kuin viikonloppu.
Mitä meillä olisi opittavaa muista liigoista ottelutapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä?
Euroopan tasolla varmasti joitain yk-
sittäisiä detaljeja. NHL:n osalta jo enemmänkin. Ottelutapahtumista tulisi tehdä
selkeitä teemoitettuja kokonaisuuksia,
joista syntyisi jollain tavalla kauden mittainen ”tarina”. Kaikille jotakin, oikein
ajoitettuna ja oikeilla viesteillä. Haastava tehtävä, mutta väitän, että asiaan ei
vielä ole riittävästi panostettu. TV-kehittymisen myötä tämä on myös yksi elinkysymyksistämme.
Millaiset kokemukset liigalla on nykyisistä televisiointisopimuksista? Mitä
kehitettävää?
Tilanne muuttui sopimuskauden aikana oleellisesti, kun kilpailuvirasto puuttui asiaan Bonnierin yrityskaupan osalta.
Pahalta tuntuu nykyinen epäselkeys kuluttajan kannalta, mutta sen kanssa on
elettävä vielä ensi kausi. Sen jälkeen uskon, että tilanne on taas paljon selkeämpi, ja tuotetta voidaan kehittää oikeaan
suuntaan.
Tammikuun puolivälissä oli 50 liigapelaajaa loukkaantuneena. Mitä olisi tehtävissä loukkaantumisten vähentämiseksi, koska suuret korvausmäärät
ilmeisesti alkavat tuntua vakuutusmaksuissakin?
Loukkaantumisia on aivan liikaa. Yhtä lääkettä asiaan ei ole, mutta useiden
tekijöiden summana niitä saadaan varmasti vähennettyä: pelaajien vastuun lisääminen-kovemmat rangaistukset-varusteet-turvallisemmat kaukalot. Lista
on selkeä, ja uskon jääkiekkojohdon
olevan siitä kohtuullisesti samaa mieltä. Nyt pitää vain pistää asioiden kanssa toimeksi.
Monen mielestä vastustajan loukkaantumiseen johtavista sääntöjen vastaisista taklauksista sanktiot ovat liian
pieniä. Mitä mieltä olet tästä?
Olen rangaistusten koventamisen kannalla, mutta silti niissäkin pitää olla kohtuus ja muistaa se, että aina vahinko on
myös mukana suurimmissa osaa loukkaantumisista.
Valmentajat ovat kaiketi aika yksimielisiä siitä, että pöytäkirjaan tulisi saada
merkitä maalivahtien lisäksi 20 kenttäpelaajaa. Tämän säännön voimassa ollessa eivät sopimuspelaajien määrät
ole juurikaan laskeneet. Mikä siis estää 20 kenttäpelaajan säännön palauttamisen?
Olen eri mieltä. Tällä oli selkeä vaikutus pelaajapalkkoihin juuri silloin kun
sääntö tehtiin samaan aikaan EU-pelaajien vapauttamisen kanssa. Seurajohdon
mielestä sillä on vaikutusta vieläkin, ja
mielestäni se on oleellista, että kustannuksia pystytään säännöstelemään myös
sääntöpykälin. Nythän pitää nähdä myös
heijastusvaikutukset taloudellisesti. Yksi pelaaja enemmän kokoonpanossa ei
sinänsä ole suoraan merkittävä asia. Uskon silti, että 19. pelaaja tullaan lisäämään lähivuosina.
Lahdessa nähtiin tällä kaudella Suomen oloissa aika harvinainen joukkotappelu. Kun nyt on pöly laskeutunut
tappelun aiheuttaman julkisuusmylläkän ympäriltä, niin mitä tapahtuma
opetti?
Näitä tulee jatkossakin, siitä voinee olla melko varma ja keskustelu käy yli laineiden silloinkin. Olemme kuitenkin valmistelemassa joitakin sääntömuutoksia,
joilla näitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja
rangaistusten koventaminen tässäkin tapauksessa toimii varmasti ennaltaehkäisevästi. On muistettava, että Jääkiekko
on tunne-peli ja altis tällaisille ”räjäh-
dyksille”. Silti niitä ei saa hyväksyä ja lajin kannalta ne eivät koskaan ole hyväksi.
Millä mielellä olet seurannut Tampereen Keskusareena -hanketta?
Positiivisin odotuksin, mutta huolestuneena. Tampere jos kukaan tarvitsee
tuollaisen areenan. Espoon Barona areena on viimeisin kokonaan uusi liigahalli, ja tässä jos missä olemme jääneet pahasti Ruotsin jalkoihin. Tuotetta voidaan
kehittää fasiliteetteja parantamalla. Minkä tahansa tuotteen pitäisi tasaisin väliajoin pystyä uusiutumaan.
Millainen mielestäsi ylipäätään on hallitilanne tällä hetkellä SM-liigaseuroilla?
Riippuu oikeastaan mihin vertaa. Sanoisin, että kohtuullinen, mutta esimerkiksi Pori ja Lappeenranta ovat myös
suhteellisen heikkoja. Uudistamista tällä hetkellä kaipaisivat kiivaimmin lisäksi
vielä Oulu ja Kuopio.
Tammikuun puolivälissä molemmat
tamperelaisseurat ovat liigan häntäpäässä. Millaisena näet tamperelaiseurojen tulevaisuuden?
Tampere tarvitsisi monella tapaa ns.
uuden alun. Uusi Keskusareena voisi olla tällainen sytyke. Tampere on jääkiekkoilun Mekka, ja sille tasolle sen pitäisi
jälleen nousta.
Mikä on SM-liigaseurojen lukumäärä
viiden vuoden kuluttua? Mitkä olisivat
mahdollisia uusia liigapaikkakuntia?
Uskon, että meillä pystyy elämään 14
liigaseuraa, vaikka monelta osin 12 voisikin olla se ihanteellinen lukumäärä.
Sitä se olisi jo teknisestikin esim. sarjaohjelman teon kannalta. Moni ei var-
17
Katsojamäärät ovat tällä kaudella olleet kasvussa. Ilves kerää perinteisesti isoja
katsomoita, vaikka menestys olisi heikompikin. Kuva: Timo Koistinen
”Ilveksen jälkeen löysin uuden uran nopeasti
Stafflinkista. Toimimme rekrytointien
ja henkilöstövuokrauksen parissa kaikilla
toimialoilla. Soita minullle, pistetään
yrityksenne henkilöstötarpeet kuntoon,
puh. 045 257 4422.”
www.stafflink.fi
Tunteet kuohahtavat kaukalossa varmasti jatkossakin, mutta tappeluita halutaan ennaltaehäistä sääntömuutoksilla. Kuva: Jarmo Syvänen
masti ymmärrä, että jo matemaattisesti 12 ja 14 joukkueen sarjoissa on aivan
erilainen logiikka, joka vaikuttaa paljonkin juuri sarjaohjelman rakenteeseen.
Tietysti oleellista on se, riittääkö meillä urheilullinen ja taloudellinen pohja
14 joukkueeseen? Mielestäni toistaiseksi riittää.
Uusimpana tulokkaana sarjajärjestelmässä ovat tammikuun tasauspelit.
Mihin suuntaan ylipäätään sarjajärjestelmää ollaan kehittämässä?
Mielestäni ottelumäärä on tällä hetkellä ja näillä kansainvälisillä tauoilla maksimissaan. Itse kannatan ajatusta siitä,
että voitaisiin pelata joitakin otteluita
ristiin Ruotsin kanssa, ja jotka myös
laskettaisiin mukaan sarjataulukkoon.
Maidemme erilainen joukkuemäärä tekee ajatuksen toteuttamisesta kuitenkin
haastavan.
Mitä mieltä olet ajatuksesta, että pelattaisiin myös Suomen Cup?
Olen itse sitä ehdottanut, joten asiaa
myös kannatan. Teknisiä toteutustapoja voi olla erilaisia. Monessa eri palloilulajissa maailmalla ratkaistaan kauden aikana erilaisia mestaruuksia, ja pidän sitä
mahdollisuutena tuoda piristystä pitkään
pelikauteen.
Mikä on tilanne tällä Euroopan liigan
suunnitelmissa ja mikä on arviosi eurooppalaisen liigan toteutumisesta?
Itse kannatan sitä, että liigan rinnalla olisi kansainvälisiä sarjoja, joissa parhaat voisivat myös pelata. CHL oli tällainen, ja valitettavasti se pilattiin kentän
ulkopuolella.Varsinaiseen pysyvään Euroopan liigaan en vielä usko. Sellainen
voi toki joskus syntyä, mutta vaikea on
uskoa, että kovin nopeasti. Talous on
siinäkin aikamoinen realiteetti. Seurojen täytyy olla erittäin varmoja sen onnistumisesta, ennen kuin sen riskin ottavat. On myös liian suuri riski hajoittaa
nykyistä systeemiä vain spekulatiivisten
odotusarvojen pohjalta.
Millaiset SWOT-analyysin olette SM-liigasta tehneet - vahvuudet/heikkoudet,
mahdollisuudet/uhat?
SM-liigalla on voimassa oleva strategia, jota me liigatoimistossa pyrimme
noudattamaan. Siinä on tehty selkeät
SWOT-analyysit, mutta se on liian pitkä
tässä mainittavaksi. Strategiaa päivitetään säännöllisesti ja ensi kauden aikana
riippuen liigan muista uudistushankkeista tullaan myös strategian päivitys jälleen käynnistämään.
Mikä on ollut paras tällä kaudella näkemäsi SM-liigaottelu?
Vaikea sanoa mikä olisi ollut paras peli? Paras peli syntyy loppujen lopuksi
monesta osatekijästä - jännitys–maalitvauhti-tunnelma. Toivon, että parasta peliä en ole vielä nähnyt.
Ketkä SM-liigapelaajat kaikkina aikoina ovat tehneet sinuun suurimman
vaikutuksen?
Toki olisi helppo mainita nykyiset tai
lähivuosien tähdet, mutta kyllä haluan
mainita entisaikojen tähdet, joiden kanssa sain jonkin aikaa olla jopa samassa kaukalossa eli Lasse Oksanen, Seppo
Ahokainen ja Risto Siltanen.
Mikä on vuoden 2012 lupauksesi SMliigakatsojille?
SM-liiga tulee tarjoamaan jatkossakin
upeita tarinoita, sykettä ja viihdettä elämäänne. ••
18
Avoinna
Ma-To klo 16–23
Pe-La klo 14–24
Su klo 14–23
Aleksanterinkatu 26
33100 Tampere
puh. (03) 212 9394
www.hotwings.fi
19
Janne Sarnan
paitakokoelma on muhkea,
mutta lisää tekee mieli.
Pelipaidat
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Sami Raiskio
J
ääkiekko on suomalaisille suosittu penkkiurheilulaji eikä
Janne Sarna tee tässä poikkeusta. Mies seuraa aktiivisesti Ilveksen otteita, mutta hänet
erottaa tavallisesta rivikannattajasta yksi asia – valtava aitojen pelipaitojen kokoelma.
Sarnan pelipaitaharrastus sai alkunsa
1990–luvun puolivälin jälkeen. Mies ei
ollut tyytyväinen Ilveksen fanipaitojen laatuun, vaan hän halusi tyylikkäämmän paidan. Ilveksen fanikaupassa myytiin joukkueen kauden 1996–97 aikana
käytettyjä pelipaitoja, joten Sarna päätti
hommata itselleen sellaisen.
– En ole koskaan omistanut fanipaitaa,
vaan siirryin heti kovaan kamaan, hymyilee Sarna.
Nykyään hänen kokoelmansa kattaa
noin 180 game worn –paitaa. Termi ”game worn” tarkoittaa sitä, että kyseinen
pelipaita on ollut itse pelissä pelaajan
käytössä. Varamaalivahdin päällä ollut
paita on puolestaan ”bench worn” ja lopulta käyttämättömäksi jäänyt paita ”game issued”.
– Näissä on hieman mielipide– ja näkemyseroja, missä rajat menevät, mutta nämä kolme ovat yleisimmät kategoriat.
Pääasiallisesti Sarna kerää Ilveksen tai
Ilveksessä pelanneiden paitoja.
– Pyrin hommaamaan joka kaudelta yhden Ilveksen koti– ja vieraspaidan.
NHL:stä, AHL:stä, Kanadan juniorisarjoista ja maajoukkueesta kerään paitoja,
millä Ilveksestä lähtöisin oleva kaveri on
pelannut. En kerää tietyn pelaajan paitoja, mutta jokaisen Jyrki Lumpeen pelipaidan olen hommannut, mikä on vastaan
tullut, sanoo Sarna ja kertoo Lumme–paitoja löytyvän kokoelmasta uskomattomat
24 kappaletta.
– Ilveksen paitoja on saatavilla seuran
kautta, mutta pääasiallisesti hommaan
Janne Sarnan harrastuksena
tuotteet netistä. Jenkeissä on pelipaitahuutokauppoja, jotka pyörittävät tätä todella isona bisneksenä.
Pohjois–Amerikassa
pelipaidat ovat iso juttu
Pohjois–Amerikassa pelipaitakulttuuri on
täysin eri tasolla kuin Suomessa. NHL–
joukkueet eivät välttämättä itse omista
pelipaitojaan, vaan ne saattavat vain olla
seuroilla lainassa. Huoltoväelle on annettu tehtäväksi pitää tarkkaa kirjanpitoa,
kuka on pelannut milläkin paidalla missäkin ottelussa – ja jopa erässä. Usein
paitojen mukana tulee myös aitoustodistus.
– Itse en pidä sitä lappusta niin tärkeänä, vaan minulle itse paita kertoo tarinaansa, Sarna kertoo.
– Suomessa satunnaisia harrastajia on
satoja, mutta aktiivisempaa väkeä on
kymmenkunta. Pidämme yhteyksiä nettifoorumien kautta, mutta kun olemme
tulleet jo tutuiksi, olemme tekemisissä
myös puhelimitse ja sähköpostilla, jos jotain mielenkiintoisia paitoja on myynnissä ja tarjolla. Suomessa on varmasti olemassa kokoelmia, mistä kukaan ei tiedä
mitään, mutta osa pitää kaikkia paitakuvia nähtävillä netissä, vertailee Sarna.
Historian tallentamista
Mikä keräilyssä sitten kiehtoo? Vastaus
tulee nopeasti.
– Se on historian tallentamista – eipä
tarvitse vuosien päästä voivotella, että
joku tietty paita olisi pitänyt hankkia.
Osa legendaarisista paidoista on valitettavasti kaatopaikoilla maatumassa.
Vanhoissa Ilveksen pelipaidoissa on
Sarnalle erityisen paljon tunnearvoa.
Myös se, kuinka paidat ovat muuttuneet
vuosikausien aikana, on mielenkiintoinen asia – villasta on siirrytty puuvillan
kautta keinokuituisiin reikäkankaisiin ja
hiljalleen nykyisiin, viimeisen päälle testattuihin materiaaleihin.
– Pidän ehkä arvokkaimpina 1950–luvun paitoja. Yhdellä näistä paidoistani on
voitettu kolme Suomen mestaruutta. Materiaalien kehittyminen kertoo tietyllä tapaa kiekkohistoriasta.
Nykyään paidoissa on iso kasa mainoksia, mikä on täysin ymmärrettävää,
kun puhutaan ammattilaissarjasta, missä
kulut – kuten palkat – ovat kovat. Tämä
tuo oman vivahteensa.
– Paidat eivät suinkaan ole kaikki samanlaisia. Osa haluaa leventää puseroa
sivuhelmasta ja kun mallit tulevat Pohjois–Amerikasta, niin siellä maalivahtien
paidat ovat matalia – täällä pitää lisätä
kangasta, että saadaan kaikki mainokset
näkyviin logon alle, kertoo Sarna.
– NHL–paitojen sisällä on ”fight strap”
eli remmi, joka pitää paidan housuissa kiinni, ettei puseroa voida repiä pään
ylitse esimerkiksi tappeluissa. Suomessa on nähty kevyempiä versioita ja tarkoituksena on pitää paita housujen päällä, mutta vain sen takia, että alaselkään
myydyt mainokset näkyvät, hän vertaa.
– Pohjoisamerikkalaisiin paitoihin pääsee käsiksi reilulla sadalla eurolla, mutta ylähaarukka alkaa olla viisinumeroinen luku.
Ihmiset haalivat paitoja itselleen eri
syistä. Joku haluaa kerätä NHL:stä joka
seuralta yhden paidan, toinen saattaa olla kiinnostunut vain suomalaisten käyttämistä ja kolmas katsoo puserojen ulkonäköä. Nimikirjoitukset paidoissa on
kaksipiippuinen juttu.
– Osa keräilee sellaisia paitoja, mutta lonkalta heitettynä sanoisin, että ne
laskevat tuotteen arvoa – tai ainakin vähentää paidasta kiinnostuneita henkilöitä. Kyllä pelaaja on ehtinyt ottelussa saamaan omat jälkensä peliasuunsa, joten
myöhemmin lisättyä nimikirjoitusta ei
tarvita, Sarna näkee.
– Pelipaitojen arvo nousee ajan myötä
– eihän vuosi sitten hankittu paita tunnu
vielä siinä vaiheessa historialliselta. Joka
paidalla on oma historiansa ja tarinansa,
minkä ne kertovat.
Kallein paita jenkeissä
miljoona taalaa!
Vaikka Sarnalla on huikea paitamäärä,
nälkä ei ole vähentynyt. Edelleen hän
kaipailee kokoelmiinsa muutamaa vanhempaa mallia.
– Minulla on enimmäkseen pysyvä kokoelma, mutta keräilijöillä se menee niin,
että tiukassa paikassa on joskus vaihdettava paita pois. Paitatyylit kiinnostavat,
ja 60–luvun ja vielä 70–luvun alkupuolen
Ilves–paitoja puuttuu itseltäni. Samoin
on 80–luvulta – osa koti– tai vieraspaidoista olisi kiva saada 1985 vuoden mestaruuspaidasta puhumattakaan.
– En kuitenkaan aktiivisesti pommita ihmisiä ja kysele, mistä saisin täydennystä kokoelmiini. Olen tätä 15 vuotta
tehnyt ja Ilveksessä on joka tasolla suhtauduttu positiivisella tavalla tähän hulluuteen. Aina joku vihjaisee tai tietää,
mitä voisi olla tarjolla. Harrastushan tämä vain on, naurahtaa Sarna. ••
Paitojen rahallinen arvo vaihtelee. SM–
liigapaitoja on mahdollista saada halvimmillaan alle sadalla eurolla, mutta keskimäärin hinta pyörii 200–300 euron
välillä. Joskus kotimaiset paidat nousevat päälle viidensadan.
– Niiden pitää sitten olla spesiaalipaitoja. Pääkaupunkiseudun Talviklassikko–paidoista on maksettu hyväntekeväisyyshuutokaupassa jopa 10 000 euroa,
mutta ne ovat täysin poikkeuksia.
NHL– ja AHL–puseroilla ei ole isoa
eroa hinnassa. Kaikkien aikojen kallein
paita on kustantanut päälle miljoona taalaa! Kyseessä on Paul Hendersonin vuoden 1972 Summit Series –sarjassa käyttämä paita, joka päällään Henderson iski
voittomaalin, kun Kanada ja Neuvostoliitto ottivat tiukasti yhteen.
Paitoja yhä haussa
20
Ilvekset Mestareiden mestarit -kisassa
TINKE
ANNE!
ja
••• Ilveksestä lähtöisin olevat ex-kiekkoilijat Anne Haanpää ja Timo Peltomaa pelasivat ansiokkaat ja pitkät urat.
Molemmat nähtiin myös kisaamassa MTV3:n Mestareiden
mestari –ohjelmassa.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Sami Raiskio
K
aksikko osallistui tammikuussa MTV3:lla alkaneeseen Mestareiden mestari –ohjelmaan.
Siinä 11 entistä huippu-urheilijaa ottavat mittaa toisistaan
Espanjassa Alcaudetessa yli 30 asteen
lämmössä, mutta iltaisin lämpötila laski selvästi ja tuuli kävi kovana. Ohjelma kuvattiin syksyllä ja pyörii täyttä häkää eetterissä maanantaisin kello 20.
Haastattelua tehtäessä takana oli muutama jakso.
- Kutsu ohjelmaan tuli varsin lyhyellä
varoitusajalla. Sain työnantajaltani vihreää valoa ja päätin pienen pohtimisen
jälkeen lähteä leikkiin mukaan, kertoo
Haanpää.
- Itse mietin viikon verran, kun tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä. Piti keskustella asiasta perheeni kanssa ja kysyä myös työantajalta mielipidettä,
mutta kun peilissä näkyi nyökkäystä,
uskalsin lähteä, nauraa Tinke.
- Totta kai neuvottelin myös Ilveksen
kanssa. C-junnujen ykköskoutsi Jouko
Myrrä ja valmennuspäällikkö Kari ”Kilu”
Järvinen olivat hengessä mukana, vaikka meillä osui samalle ajankohdalle SMsarjan karsinnat.
Kovassa seurassa
Sekä Peltomaa että Haanpää olivat otettuja, että heidät oli kutsuttu ansioituneiden ex-urheilijoiden joukkoon.- Se
oli suuri kunnia. Suomi on urheiluhullu
kansa ja pääsimme 11 valitun joukkoon,
Haanpää pyörittelee päätään.
- Kyllä me kiekkoilijat olimme kovassa ympäristössä, kun katselimme sitä
porukkaa – maailmanmestareita, olympiavoittajia..., Peltomaa säestää Haanpäätä.
Yksi huippu-urheilijoiden erityispiirre
on kova kilpailuvietti. Espanjassa käydyissä kilpailuissa testattiin myös muita
urheilijoiden ominaisuuksia.
- Teimme suorituksemme tosissamme,
mutta kyllä siellä erottuivat he, jotka
ovat yhä todella kilpailuhenkisiä, Peltomaa pohjustaa.
- Lajit olivat meille täysin tuntemattomia, emmekä ehtineet harjoitella niitä
kertaakaan. Iltaisin asunnollamme analysoitiin suorituksia porukalla ja todella hyvässä hengessä. Kukaan ei mököttänyt huonosti sujuneita lajeja, jatkaa
Haanpää.
”
Naisten sarja menee koko ajan kovempaan suuntaan. Nykyään on
kuuden joukkueen
jatkosarja ja siellä
pelit ovat tasaväkisempiä
Belgialaiset ihmeissään!
Molemmat yllättyivät, kuinka nopeasti urheilijat tutustuivat keskenään, vaikka monet tapasivat toisensa ensimmäistä
kertaa lentokentällä. Isona tekijänä olivat samantyyliset elämäntavat ja yhteinen urheilukieli. Kolmas tamperelainen
kilpailija, painin olympiavoittaja Pertti
Ukkola, piti huumoria yllä.
- Suomi menetti ison koomikon, kun
”Pertsa” lähti painitielle. Tarinaa riitti ja tilannetaju oli uskomaton. Kameran sammuttua vitsiä tuli niin paljon, että sai putoilla koko ajan, Tinke ja Anne
kehuvat ”kilpatoveriaan”, joka joutui jättämään leikin kesken kipeytyneen polvensa takia.
Alcaudete on pieni kylä ”hevonkuusessa” kuten Peltomaa asian ilmaisee. Kuvaukset tehtiin upeilla paikoilla, mutta
muuten seutu oli kuivaa, karua ja piikikästä ja oliivipuita oli silmän kantamattomiin saakka. Kilpailijat viettivät aikaa
asunnossaan, mutta kävivät välillä kaupassa ja kahvilla ”keskustassa”. Anne
vietti pari päivää omissa oloissaan, kun
hän tippui, mutta pääsi yllätysnumerona
jatkamaan kisaa.
”
Ottelut Ruotsia
ja Kanadaa vastaan olivat hienoja. Pelit pelattiin Torontossa
ja tunnelma oli
uskomaton.
- Kiertelin ympäriinsä ja otin rauhassa. Paikka ei todellakaan ollut turistirysä, eikä siellä paikalliset osanneet puhua
englantia, Haamu kertoo.
Kun kilpailijat kävivät keskustan ulkokahvilassa, vieressä olevasta koulusta
oppilaat huutelivat ja heiluttivat käsiään
vimmatusti, sillä paikallisessa lehdessä
oli ollut mainintaa tv-kuvauksista.
- Olimme lähes julkkiksia, ja kerrankin
pääsin käyttämään Tex Willer –espanjaa:
”Adios amigos!”, Tinke hehkuttaa.
Kämpällä työnjako oli selvä. Jari ”Jallu” Rantanen oli ruoka- ja Peltomaa salaattivastaava.
- Ihan vain sen takia, koska ruuanlaittajat saivat punaviiniä, heittää Peltomaa.
Muuten naiset hoitivat keittiöpuolen ja
miehet grillauksen. Ukkola heräsi porukan ensimmäisenä, joten hänen tehtävänään oli keittää aamusumpit ja kananmunat.
Mestareiden mestari on belgialainen
tv-formaatti, joka on pyörinyt ennen
Suomea mm. Ruotsissa ja Norjassa. Kuvausryhmä ja ”päätuomari” tulivat luonnollisesti Belgiasta, jotta formaatti ja
säännöt pysyisivät täysin samoina.
- Siinä olivat belgialaiset ihmeissään,
kun suomalaiset antoivat palaa. Rikoimme oikeastaan joka lajissa aiemmat ennätykset ja sokkofutiksessa mentiin rymistellen, kun aiemmin siinä lajissa
kilpailijat ovat vain sipsutelleet ja varoneet toisiaan, kaksikko nauraa.
Pitkiksi venyneistä päivistä ja osin
rankoista lajeista huolimatta kokemus
oli antoisa. Kummatkin ovat tyytyväisiä,
että tarttuivat mahdollisuuteen lähteä kisaan mukaan.
- Se on sanottava, että lajit suosivat enemmän miehiä kuin naisia, toteaa
Haanpää.
- Älä selitä, virnuilee Tinke.
- Kyllä Anne on oikeassa. Oli siellä toki tasa-arvoisiakin lajeja, mutta ei sellaisia, missä naiset olisivat olleet ennakkoon vahvemmilla.
Palataanpa Espanjan lämpöisistä muistoista takaisin Pohjolan talveen. Haanpää ja Peltomaa ovat järjestäneet ohjelmaan osallistuneille yhteistapaamista
lauantaina 25.2. pelattavaan Ilves-Blues
21
harrastaa kiekkoilun lisäksi muun muassa veteraaniyleisurheilua ja tammikuun
lopulla Haanpää osallistui avantouinnin
MM-kisoihin.
- Se on huono harrastus, kun ei pääse lämpimiin maihin ollenkaan, veistelee
suupaltti Peltomaa.
- Kansainvälisesti laji on winter swimming eli MM-kisoissa uimme järvessä,
meressä tai joessa eri mittaisia matkoja. Olin omassa sarjassani 52 osallistujan
joukosta 14. ja avomieheni Mika Pöyhölä voitti puolestaan MM-kultaa, joten
meni oikein hyvin. Joskus käyn avannossa neljäkin kertaa viikossa, mutta vähintään kerran pyrin sinne menemään,
Haanpää kertoo.
Uran parhaat muistot
maajoukkuepeleistä
–kiekko-otteluun. Kuinka Ilveksen käy
keväällä?
- Pitää uskoa loppuun saakka, että Ilves ei joudu karsimaan, vaikka tilanne
näyttääkin pahalta, sanoo Haanpää Peltomaan nyökytellessä vieressä.
Naiskiekkoilun Raipe
Anne Haanpää on suomalaisen naiskiekkoilun yksi suurimmista ikoneista – oikeastaan naiskiekkoilun Raipe Helminen. Hän aloitti pelaamisen 40 vuotta
sitten Ilves-Mimmeissä, ehti voittaa Ilveksessä viisi ja Keravan Shakersissa kolme Suomen mestaruutta, ja myös
maajoukkuetasolla tuli menestystä neljän MM-pronssin ja neljän EM-kullan
muodossa. ”Haamu” aloitti uransa hyökkääjänä, mutta siirtyi puolustajaksi vuoden 1989 EM-kisoja edeltävällä maajoukkueleirillä. Haanpää sai peliuransa
aikana myös lempinimen ”jäähykuningatar”, mutta millainen pelaaja hän oikeasti oli?
- Ihan sika! heittää Timo Peltomaa vierestä.
- Hiljaa, Tinke, kuittaa Haanpää nauraen.
- Kun vauhti alkoi kasvaa, jäin varmaan jalkoihin ja jouduin koukkimaan,
vähättelee Haanpää.
- Kerran kirjautin 5+20 minuuttia, kun
mailani osui vahingossa vastustajan kypärään, mutta en muuten saanut isoja
rangaistuksia – ehkä muutamaa kymppiä
lukuun ottamatta.
Aluksi naiskiekkoilussa sai taklata railakkaasti, mutta sääntöihin tehtiin muutos 1990-luvun alkupuolella.
- Alkoi tulla vakavia loukkaantumisia,
kun kokoerot olivat valtavia ja toiset olivat treenanneet selvästi enemmän kuin
toiset. Silloin tehtiin päätös, että jos halutaan saada lisää naisia kiekkoilun pariin, niin taklaussääntöä tulee muuttaa.
Peli kovenee koko ajan, mutta naisten
peli perustuu edelleen taitokiekkoon,
näkee Haamu.
Haanpää on aktiivinen liikkuja. Hän
Sekä Haanpää että Peltomaa ovat saaneet jääkiekon kautta paljon ystäviä ja
hienoja muistoja.
- ”Vihollisista” on tullut peliuran jälkeen ystäviä. Tämän lisäksi jääkiekko
on pitänyt hyvässä fyysisessä kunnossa,
Haanpää sanoo.
- Olen tavannut paljon erilaisia ihmisiä
ja siitä on ollut hyötyä myös työelämässä. Enemmänkin voisin suhteita hyödyntää, mutta on hienoa, että aina voi jollekin soittaa ja kysyä neuvoa, myöntää
Peltomaa.
Naisten SM-sarja on ollut vuosikausia
epätasainen – kärkipään joukkueet ovat
voittaneet hirmuisella maalierolla sarjan
hännänhuiput. Nyt tilanne on tasaantumaan päin.
- Sarja menee koko ajan kovempaan
suuntaan. Nykyään on kuuden joukkueen jatkosarja ja siellä pelit ovat tasaväkisempiä, Haanpää toteaa tyytyväisenä.Kovat ja tasaiset ottelut kehittävät. On
hienoa, jos naiskiekkoilu menee eteenpäin tällä tavalla, sanoo Peltomaa.
Naisten jääkiekossa marssimisjärjestys on ollut selvä – aluksi tulevat pohjoisamerikkalaiset ja tämän jälkeen Suomi ja Ruotsi.- Suomi voitti 22-vuotiaiden
ottelussa Kanadan – se on hyvä merkki. Kanadassa on harrastajia 85000, kun
Suomessa vastaava luku on ehkä 4500.
Siinä on hirveä ero. Kun Kanadassa on
kiekkokulttuuri muutenkin kova, niin
paljon saadaan Suomessa tehdä töitä,
jos ja kun tasoeroa yritetään kuroa kiinni.
Haanpää uskoo, että jonain päivänä
Suomi kykenee kaatamaan Kanadan arvokisoissa, mutta se vaatii Suomelta
nappionnistumisen ja Kanadalta sen sijaan heikomman esityksen. Mahdotonta
se ei kuitenkaan ole.
- Olin mukana, kun kerran voitimme kanukit 6-3 MM-kisojen alla pelatussa harjoitusottelussa. Kanadalla oli paras mahdollinen kokoonpano, eivätkä he
tahallaan suostu häviämään, muistuttaa
Haamu.
Haanpään uraan mahtui muutamia
muitakin ikimuistoisia hetkiä.- Mestaruuspelit painuvat aina mielen syövereihin. Yksi upeimmista otteluista pelattiin Kitchenerissä – kohtasimme silloin
USA:n ja pelasimme 3-3. Meillä toimi joka osa-alue ja pysyimme vauhdissa mukana. Lopulta hävisimme USA:lle maalierolla ja saimme välierissä vastaamme
Kanadan, joka voitti tiukan ottelun. Nuo
1997 pelatut MM-kisat olivat urani viimeiset ja meillä oli kasassa kenties maajoukkuehistoriani paras nippu.
Pelinumero jäädytettiin
Tammikuun 28. päivä Haanpää sai Ilvekseltä suuren kunnianosoituksen, kun
seura jäädytti pelinumeron 10 ”Koulukarun lassikko” –ottelussa Ilves-Blues.
Näin Haamusta tuli kolmas suomalainen
naiskiekkoilija, joka on vastaavan kunnian saanut.
- Arvostan tätä erittäin paljon. Tunnelma Koulukadun ulkojäällä oli upea, kun
Kimmo Leinonen alkoi asiasta kuuluttaa. Tunteet nousivat pintaan, ja osittain
myös siksi, kun Leinonen mainitsi saavutukseni lisäksi urani pahimmasta pettymyksestäni, Naganon olympiajoukkueesta putoamisesta, kertoo Haanpää, joka
pääsi kuitenkin 2002 Salt Lake Cityn
olympialaisiin, tuomarina. Ennen naisten
SM-sarjan ottelua pelattiin ”mammapeli”,
missä kohtasivat Ilves ja “Muu Suami”. Päivän kruunasi yhteinen illanvietto entisten ja nykyisten Ilves-pelaajien sekä
Bluesin ja Muun Suamen pelaajien kanssa unohtamatta muuta kiekkoväkeä. Iso
kiitos Ilves-Naisten manageri Jorma Viitaselle, joka järjesti hienon tapahtuman!
Kanadasta mallia
Kanadassa maalintekoa harjoitellaan
hurjasti ja pelaajat janoavat onnistumisia aivan eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa – ja tämä pätee niin juniori-, naiskuin mieskiekkoiluun.
- Olen tietenkin ”Kanadan kaatajana”
paras mies kommentoimaan asiaa..., letkauttaa Peltomaa ja viittaa vuoden 1992
MM-kisoihin, kun kultakutrein varustettu voimahyökkääjä viimeisteli unohtumattomat kolme maalia Ron Hextallin
selän taakse.
- Toimin Ilveksen C-junioreiden valmennusryhmässä ja sielläkin on nähtävissä valtava ero heidän välillä, jotka
ampuvat kesäisin levyltä ja ketkä eivät.
Jäällä ollaan tunti ja toistoja tulee vähän
– omalla ajalla pitäisi tehdä töitä enemmän vaikkapa ulkojäillä, Tinke tuumaa.
Kuuluisan Kanada-ottelun lisäksi Peltomaa muistelee lämmöllä vuotta aiemmin käytyä Kanada Cupia.
- Ottelut Ruotsia ja Kanadaa vastaan
olivat hienoja. Pelit pelattiin Torontossa
ja tunnelma oli uskomaton.
Peltomaa oli varattu NHL-joukkue Los
Angeles Kingseihin jo ennen 1992 MMkisoja, mutta väkevät otteet kisoissa eivät kuitenkaan vieneet miehen uraa lähemmäs Pohjois-Amerikan kaukaloita.
- Nykyään sinne lähtee useita yrittäjiä,
mutta siihen aikaan tilanne oli toinen.
Kyllä pelaaja-agentit pitivät minulle kovia luentoja ja yrittivät saada siipiensä
suojaan, mutta sanoin vain, että jos olen
tarpeeksi hyvä, niin minut haetaan vaikka kotiovelta. Ei koskaan haettu, nauraa Tinke.
Hakametsä vetää yhä
Kumpikin seuraa edelleen jääkiekkoa
aktiivisesti ja käyvät ahkerasti otteluissa.
- Isännän kanssa käydään peleissä ja joskus eksytään Tapparankin otteluihin, jos on mielenkiintoinen vastustaja, Haanpää sanoo.Peltomaa toimii
URHOtv:llä kommentaattorina keskimäärin kerran viikossa, mutta pudotuspeleissä keikkoja saattaa tulla enemmänkin.
- Pyrin käymään katsomassa kaikki Ilveksen kotipelit, mutta valmentamisen
ja URHOtv:n takia jokunen peli jää näkemättä.
Haanpää työskentelee Nääshallissa urheilulaitoksen hoitajana. Peltomaa on
ollut reilut viisi vuotta yrittäjänä Lielahdessa sijaitsevassa Valokuvia Timo
Peltomaa Oy:ssä.
- Ala on vaikea. Se elää edelleen murroksessa. Kameran myynti on hyvin kilpailtua ja kuvapuoli on omalla tavallaan
etsimässä itseään. Teettävätkö ihmiset
enää paperikuvia, jäävätkö ne kokonaan
pois vai tuleeko se entistä vahvemmin
takaisin?
- Kun ihminen siirtyy ajasta ikuisuuteen, perikunta saattaa löytää 10 vuotta
vanhan tietokoneen ja nakkaa sen pois –
ja samalla saattaa koneella olleet 10.000
valokuvaa kadota. Osa haluaa kuvista
muistoja paperikuvien muodossa, mutta tulevaisuus on auki, Peltomaa myöntää. ••
22
herkutteluun ja lahj
asta
aks
a
l
i
suk
l
a
a
i
s
m
t
o
a
u
a
S
käsity
e
k
ötä
ik
Iit
a
tal
K
a
st
a
Suklaakiekko, lätkätikkari ja
paljon muuta herkullista, katso www.kultasuklaa.fi
KULTASUKLAA OY • Könnölänmäentie 2 D, 14500 Iittala
P. 010 423 2600 • www.kultasuklaa.fi
VERKKOKAUPPA
Joukkuepelillä painovoimaa
www.punamusta.com
Korkea laatu ja
uusin tekniikka
tekevät meistä
luotettavan
pelikaverin
monella kentällä.
– PunaMusta,
pelissä mukana
Ota yhteyttä ja
kysy lisää!
Rotaatio
Jälkikäsittely
Arkkipaino
Postitus
Repro
www.punamusta.com
23
Rap-artisti Petri Nygård käy Ilveksen peleissä, kun keikkakiireiltään ehtii.
olleet niin kiireisiä, että olen paikan päällä ehtinyt näkemään vain neljä–viisi peliä
kaudessa. Ja onhan asia tietenkin niin, että kun katsoo maajoukkuepelejä, niin kaikillehan tulee mieleen joku Raipe, jonka
seuraaminen maajoukkueessakin oli mahtavaa, hehkuttaa Laurila.
Timo Peltomaa suosikki
Petri Nygård
on Ilveksen miehiä
•••Itsekin Ilveksen 1974 -ikäluokan edustusjoukkueessa numerolla 12 oikeana laitahyökkääjänä viilettänyt Petri Laurila tunnetaan
nykyisin paremmin taiteilijanimellä Petri Nygård.
Teksti: Vesa Suonsyrjä
Kuva: Sami Raiskio
H
aastatteluun tullessaan Petrillä oli takanaan parin kuukauden
keikkatauko, jonka aikana lomailun ohessa kuvattiin Los Angelesissa hänen tuleva musiikkivideonsa ”Märkää”, joka julkaistaan 27.2. 2012
Petri Laurilan menestys musiikkimaailmassa on ollut huikeaa, sillä Petri Nygårdin albumeita on myyty noin 80.000 kappaletta ja hänen videoitaan on katsottu
internetin Youtube–videopalvelussa jopa
viisi miljoonaa kertaa. Viime vuonna huippusuosittu Nygård teki yli 200 konserttia.
Petri Laurilalla on vahva urheilutausta,
sillä hän on pelannut niin jalkapalloa kuin
jääkiekkoakin:
– Oikeastaan kaikki mun kaverit on pelannut joskus jääkiekkoa ja sitä kautta
olen itsekin tullut lajin pariin. Pienestä asti pelasimme kesät jalkapalloa ja talvet
jääkiekkoa. Aloitin molemmat lajit Lielahdessa kaupunginosatasolla, kunnes sitten
pääsin ”ykkösiin” ensin jalkapallossa ja
sitten myöhemmin jääkiekossa. Kun mo-
lempien lajien harrastaminen koulunkäynnin ohella alkoi käydä raskaaksi, päätin
valita jääkiekon, kertoo Laurila.
Jääkiekon pelaaminen jatkui aina täysi–
ikäisyyteen asti, mutta ihan hetkeen miestä ei ole nähty jäillä luistimet jalassa.
– Kun olin päättänyt panostaa jääkiekkoon, niin pelasin muutamia vuosia kiekkoa ihan tosissani Ilveksen junioreissa.
Kun siellä tie sitten nousi pystyyn, kävin
koittamassa muutaman viikon naapuriseurassa ja sitä kautta ajauduin KooVee:n
joukkueeseen, jossa pelasin aina lopettamiseeni asti. Se minua hävettää, että en
ole nyt ainakaan neljään vuoteen käynyt
luistelemassa jäällä. Metalliyhtyeen Mokoman laulaja Marko Annala on yrittänyt
minua saada nyt mukaansa pelaamaan,
mutta en ainakaan vielä ole ehtinyt, harmittelee Laurila.
Lielahti oli Ilveksen aluetta
Tampereella on aina seuravalinta tehty
jo nuorena eikä siitä ole ollut syytä lipsua. Petri Laurilalla on monta syytä miksi hänestä tuli Ilveksen mies.
– Kyllä siinä varmaan on kaveriporukallakin vaikutusta. Meillä Lielahdessa
kaikki kannattivat Ilvestä ja se oli siksi
itsellenikin luonnollinen valinta. Kaupunginosapelit jääkiekossa lentävänniemeläisiä vastaan olivat täyttä sotaa, kun siellä siihen aikaan kannatettiin Tapparaa. Ja
tietenkin osaksi meistä tuli ilvesläisiä jalkapallonkin kautta, kun pelasimme Ilveksessä. Kävimme jalkapallopeleissäkin ja
kannatimme tietenkin Ilvestä, muistelee
Laurila.
Vuodet ovat kuluneet ja elämäntilanteet vaihtuneet, mutta Ilves ja ilvesläisyys
on jäänyt.
– Ilveksellä on mennyt monta vuotta
huonommin kuten tälläkin kaudella, ja peli on ollut hirveän näköistä etenkin verraten siihen, mitä se oli, kun teini–iässä
käytiin katsomassa lähes kaikki pelit ja
joukkue menestyi. Eihän sitä voi kiistää,
että sarjan kärkipäässä oleminen oli hienompaa seurattavaa kuin nykyinen taistelu säälipleijaripaikasta. Mutta kaikesta
huolimatta on se kuitenkin aina silti Ilves.
Edelleen tykkään käydä paikan päällä peleissä ja katsella peliä. Viime kaudet ovat
Pitkään kiekkoa seuranneen Laurilan
omat suosikkipelaajat ovat suoraviivaisia pelaajia, joille on yhteistä pitkä Ilves–historia.
– Suosikkipelaajia on vuosien varrelta
paljon, mutta Timo ”Tinke” Peltomaa nyt
tulee ensimmäisenä mieleen, kun hän on
pelaajana samaa pelaajatyyppiä, mitä itse olin aikanani. Osasin lähinnä lämmätä
kovaa sekä taklata ja luistelin sen minkä
jaloista irtosi. Tykkään sellaisesta suoraviivaisesta tyylistä. Pelaajat kuten Raimo Helminen ja Jesse Niinimäki ovat ok,
mutta omia suosikkejani ovat pelaajat kuten Raimo Summanen ja ”Tinke”. Yleensäkin omiksi suosikeiksini nousevat pitkään
seuraa edustaneet pelaajat, jotka luistelevat aggressiivisesti ja lujaa sekä taklaavat.
Marko Anttilalla oli mahdollisuuksi tähän
kastiin, mutta hän pelasi täällä kuitenkin
niin lyhyen ajan. Suomessa on ehkä liikaa sellaista siirtelykulttuuria, josta en pidä itse katsojana enkä pelaajana, napauttaa Laurila.
Jäähalleissa on totuttu siihen, että jäähallimusiikki on rock–painoitteista. Mitä
mieltä asiasta on rap–artisti?
– Itse miellän, että jäähalliin kuuluu
sellainen äijärock, mikä siellä soi. Aika on
ehkä kuitenkin muuttumassa, sillä olen
kuullut omaa musiikkiani soitettavan jäähalleissa ja muutenkin aiempaa laajemmin
musiikkia. Tietenkin niissä joissain tutuissa biiseissä on sitä jotain, joka sytyttää,
kun niitä kuulee paikan päällä enkä kaipaakaan mitään Lady Gagan uutuushittejä
jäähalleihin, kertoo Laurila.
Itse peli on tärkein
Ilves järjesti edellisellä kaudella Rock ´n’
Hockey–tapahtumia. Voisiko jonkinlainen vastaava rap–tapahtuma tuoda uusia
kannattajia jäähalliin?
– Lätkä on lätkää ja musiikki on musiikkia. En näe, että niitä sotkemalla saadaan väkeä lisää halliin. Kaiken pitää kuitenkin lähteä itse pelistä. Se on minun
mielipteeni, mutta voihan niitä tietenkin
kokeilla, jos ne vaikka toimisivatkin. Olen
usein miettinyt, että millä peleihin saisi lisää ihmisiä ja sitä kautta tunnelmaa, mutta mitään isoa aiheeseen liittyen en ole
keksinyt, sanoo Laurila.
Onko mahdollista, että tekisit Ilvekselle
joskus uuden kannatuslaulun ?
– On sellaista joskus minulta pyydettykin. Itsekseni olen miettinyt olisiko siinä
sitten jotain mitä seuran fanit haluavat vai
jäisikö se vähän tyhjän pantiksi. Joskus
olen ajatellut, että muokkaisin ”Ilves murisee”–biisin sanat uusiksi tai samplaisin
”We are the kingsiä”. Aika näyttää tuleeko sellaista koskaan, pohtii Laurila.
Joitain musiikki–ihmisiä on ärsyttänyt Petri Nygårdin yhteistyö suomalaisten
heavy–yhtyeiden kuten Mokoman ja Sotajumalan kanssa. Artistia itseään korpeaa
ihmisten halu lokeroida asioita.
– Olen itse kuunnellut koko nuoruuteni
heavymusiikkia kuten Acceptia, Anthraxia ja Iron Maidenia ja itse asiassa löysin rap–musiikinkin heavyn kautta kun
Anthrax ja rap–yhtye Public Enemy tekivät yhteiskappaleen ”Bring the noise”. Aina löytyy ihmisiä, joiden mielestä jotain
ei saa tehdä, mutta se kannattaa jättää
omaan arvoonsa. Kaikkia ei voi koskaan
miellyttää, huomauttaa Laurila. ••
24
Hakametsän hallin
käytävät ovat tulleet Sami
Karppiselle tutuiksi. Hänen
mielestään monelle nuorelle sopisi paremmin pelata Anuorissa kuin Mestiksessä.
Sami Karppinen
kouluttaa A-junioreita ammattilaisuuteen
Teksti: Riku Teiskonlahti
Kuva: Sami Raiskio
Ilveksen A-nuoret saivat kuluvalle kaudelle uuden päävalmentajan. Pääkäskijän roolin
otti Sami Karppinen, jonka
meriittilistalta löytyy esimerkiksi KalPan luotsaaminen Anuorten Suomen mestaruuteen
kaudella 2008.
K
arppinen on aisaparinsa Vesa Viitakosken kanssa vienyt nuorta
joukkuetta eteenpäin määrätietoisesti. Ainoa tavoite on ollut pelaajien kehittäminen kohti miesten sarjoja.
- Meidän pelitapamme on sellainen, että opetamme poikia pelaamaan peliä.
Meillä on vähän purkukieltokin, mikä on
aika harvinaista tässä sarjassa, kun yritetään tehdä tulostakin. Me teimme radikaalin päätöksen, että emme mene tulos
edellä, vaan kehittymisen ehdoilla, Karppinen valottaa.
- Esimerkiksi herkistelyjaksoja ei ole
tehty fysiikkapuolella ollenkaan, vaan
painettu kovaa työtä koko ajan. Testitulokset joulun jälkeen näyttävät pelkkää
käyrää ylöspäin.
Karppisen mukaan suunnitelma kehittyi viime kevään aikana. Jo silloin oli
olemassa aavistus, että kaudesta ei tule
tuloksellisesti kovin hyvä.
- Oli aika iso shokki, miten huonot
fyysiset ominaisuudet monella pelaajalla oli. Kun vedin ensimmäisen ihan normaalin harjoituksen, eräs meidän kärkipelaajamme alkoi lähes hyperventiloida
20 minuutin jälkeen ja toinen yökkäillä
puolen tunnin kohdalla. Oli pakko alkaa
vetää pohjia kuntoon.
Pelaaja tarvitsee luovuutta
Sami Karppisen taustat ovat vahvasti
kuopiolaisessa, kiekkokontrolliin perustuvassa jääkiekossa. Hän toimi KalPan
A-nuorissa yhdessä Pekka Virran kanssa, kunnes Virta siirtyi edustusjoukkueeseen.
- Itselläni oli vastuu alakerrasta ja
Peksillä yläkerrasta. Alettiin katsoa pakki-pakki –syöttöjä ja hyvin lähti. Itse
olen aina ollut kiekollisuuden kannattaja, vaikka vähän äijäluonne olenkin.
- Ajatusmallini on se, että pelaajan pitää oppia tekemään luovia ratkaisuja. Jos me opetamme jo nuorille kaistat,
missä pitää seistä, se on vähän kuin pöytäjääkiekkoa katsoisi. Vaikea kuvitella,
että voisi tehdä uraa ilman luovuutta. Siten, että esimerkiksi ainoat vaihtoehdot
pakille olisivat pleksin kautta ulos tai
yksi syöttö ylöspäin.
Omalla pelaajaurallaan Karppinen kulki tien Raahesta etelämmäs. Viimeinen
kausi oli 1994-95 TuTossa. Karppinen
harjoitteli liigajoukkueen mukana, mutta
liigapelejä ei kertynyt vyölle. Pekka Virtaan hän tutustui juuri tällä reissulla.
Pelaajana Karppinen viiletti hyökkääjänä, mutta valmentajana vahvuus on
puolustajien pelaamisessa.
- Vanhoilla päivillä höntsäilin pakkina
ja tykästyin siihen paljon. Oma pelityylini hyökkääjänä oli räiskyvä, vaikka pienikokoinen olinkin. Parhaimmillaan olen
ollut häiriköimässä vastustajan vaihtoaitiossa.
Juniorisarjoissa voisi
viipyä pidempään
Karppinen on ehtinyt nähdä myös Mestis-kiekkoa, kun hän toimi syksyn 2010
Kajaanin Hokin valmennuksessa.
Karppisen mielestä monen pelaajan pitäisi pelata A-nuorissa pidempään kuin
nykyisin. Se parantaisi A-nuorten sarjan
tasoa ja varmistaisi, että pelaaja oppii
pelaamaan vastuullisessa roolissa.
- A-nuorten sarjassa pitää pystyä osoittamaan, että on johtava pelaaja. Sen jälkeen on valmis miesten mukaan. Liikaa hosutaan turhaan Mestiksen kanssa.
Kuopiossa meillä meni parhaillaan 16
kaveria A:sta liigaan eikä kukaan pelannut Mestiksessä välillä, vaan oppivat
olemaan johtavia pelaajia A:ssa. Siitä vähitellen ajettiin sisään liigaan ja jatkuvasti oli kilpailutilanne päällä.
Karppinen on huolissaan siitä, että Anuorten sarjassa tuntuu olevan kilpailua
siitä, kuka peluuttaa nuorinta pelaajaa.
- Sinne pitää saada toinen toistaan pienempää ja fyysisesti vajavaisempaa poikaa oman statuksen takia. Olen sitä
mieltä, että pelaajan pitää päästä sinne
siinä vaiheessa, kun omilla näytöillään
sen kokonaan ansaitsee. Ei siksi, että se
olisi joku statusmerkki seuralle tai valmentajalle.
Kovat treenimäärät
testaavat ammattimaisuutta
Pelaajamäärän tiputtamista 18 kenttäpelaajaan Karppinen ei ymmärrä. Hän
muistuttaa, että kiekkoilu on kallis laji harrastajalle, mutta bussit ja jäävuorot
ovat täysin samanhintaisia riippumatta siitä, onko kokoopanossa 20 pelaajaa
18:n sijaan.
Liigan pelaajamäärän nosto heijastuisi
Karppisen mukaan myös A-nuoriin, sillä
liigassa käytettäisiin enemmän A-nuoria,
jotka olisivat juniorijoukkueeen käytössä silloin, kun liigan aikataulut sallivat.
Karppinen ehdotti aikanaan Vierumäen
kehityspäivillä järjestelmää, jossa liigassa olisi saanut käyttää 20 kenttäpelaajaa
siten, että kahden näistä olisi pitänyt olla A-juniori-ikäisiä. A-nuorissa olisi käytetty samaa järjestelmää niin, että olisi
vaadittu kahden B-ikäisen käyttöä.
- Mielestäni se olisi tuonut jatkuvuutta. Jos ajatellaan 20-vuotiaiden maajoukkuetta, niin pelaajia oli pakko viedä Mestikseen pelaamaan. Jos ne kaksi
paikkaa olisivat olleet liigassa, väitän että maajoukkue olisi ollut parempi.
Tällä kaudella A-nuoret jäävät pudotuspelien ulkopuolelle. Kova harjoittelu
on kuitenkin luonut arvokasta pohjaa tulevaan. Harjoituksia on ollut viikossa jopa kahdeksan ja oheisharjoitteet päälle.
- Se on jumalaton määrä. Moni poika
saa katsoa haluaako tosissaan ammattilaiseksi. Nyt sen näkee. Jos nämä treenimäärät kestää ja pystyy kehittämään
itseään ja tietää, että on mahdollista pelata ammattilaisena. ••
25
w
.m
ehum
ie
s
.
•
t
ä
j
ä
t
a
ka
Ra i
k
w
w
fi
Con Frutos
••
t
ee
ILVES
JÄSENKORTILLA
ERIKOISEDUT!
MAALÄMPÖPUMPUT
• • • ja
mehut
www.mehumies.fi
Osa-aika
TYÖTÄ
reippaita ja tunnollisia
JAKAJIA
jakamaan kaupunkilehtiä
ja mainostuotteita!
Opiskelija, koululainen, lisätyötä
kaipaava, kuntoilija! Tule jakajaksi 2-4 tuntia
keskiviikkoisin ja lauantaisin tapahtuvaan jakotyöhön!
Jaettavat tuotteet toimitamme sinulle kotiin.
Kysy toimistoltamme kotiasi lähellä olevia HETI VAPAITA sekä
vapautuvia jakelualueitamme.
Soita heti (03) 3140 4200
Voit ilmoittautua jakajaksi myös netissä www.ykkosjakelut.fi
tai lähettämällä tekstarin 040586 3700 (nimi, ikä ja osoite)
Tampereen Ykkösjakelut Oy
ILMALÄMPÖPUMPUT
Myllypuronkatu 30, 33330 Tampere
045 - 127 8669 / 040 - 500 0033
Myyntipisteemme palvelee arkisin 8-16
[email protected]
WWW.ILMALAMPO.COM
Neste Hervannan
Kotipizzasta
Tällä kupongilla
Tällä kupongilla
Kahden
täytteen
normaali
pizza
Kolmen
täytteen
normaali
pizza
perhe
perhe
4,90 5,90
9,90 11,90
• Leiri-, turnaus- ja joukkueruokailut (paikan päällä Sentterillä tai Hervannan Nesteellä,
mukaan lämpölaukussa tai
lämpökaapissa)
• Pelimatkaeväät (nouto joko
Sentteristä tai Hervannan
Nesteeltä)
Kahvila Yläpesä
Juha Lehtinen
040 556 6561
[email protected]
www.kahvilaylapesa.fi
26
PALVELEVA
TILITOIMISTO
Tule
Katsomaan
Vierasottelut
Livenä
Oluen ja
Pizzan kera
www.scantilit.fi
ELÄMME KANSSASI
G A NT.C O M
TIMANTTISET
MIlford
199,W105810
TIMANTTISET
ASEMA Hämeenkatu 12. CITY KULTA Sokos Tampere. CITY KULTA Prisma Kaleva.
CITY KULTA Prisma Kangasala. KOSKIKESKUS. IDEAPARK.
PRISMA KOIVISTONKYLÄ Lempääläntie 21. PRISMA LINNAINMAA Liikekatu 3, Tampere.
NOKIA Korkeemäenkatu 5. PRISMA LIELAHTI Turvesuonkatu 2.
Bonusta
Sokoksen ja Prisman
myymälöistä
27
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Sami Raiskio
R
avintola 2 H+K:n omistaja Antti Airila on ehtinyt luoda pitkän uran tamperelaisessa ravintolamaailmassa. Airila aloitti
reilut 20 vuotta sitten Kotipizza-yrittäjänä, mutta vuonna 1993 hän perusti veljensä Jussin kanssa ensimmäisen ravintolansa – Wanha Posti nousi
pystyyn nykyiselle paikalleen Hämeenkadun varrelle.
- Wanhan Postin aikana teimme paljon bussireissuja Ilveksen vierasotteluihin. Sinne syntyi eräänlainen Ilves-huuma. Tuolloin pubi- ja olutkulttuuri oli
vasta syntymässä kaupunkiin, ja kun
meille tuli Guinnessin hanat toisena tamperelaisravintolana Pub Pikilinnan jälkeen, saapui jopa lehdistö paikalle, Airila muistelee.
Silloin elettiin olutseksikkyyden aikaa.
Meillä oli oma panimo ja ihmisiä tuli linja-autokyydeillä ympäri Suomea katsomaan sitä. Pari kaapillista oli täynnä juomia ja tarjolla oli monta hanaa. Nykyään
tämä kulttuuri alkaa jo kadota.
1990-luvun puolivälin jälkeen Airilan
veljekset myivät Postin ”Ilves-henkiseen
perheeseen” kuten Antti asian itse toteaa. Vetovastuu siirtyi Rengasravintolat
Oy:lle Mika Niemen johdolla. Tämän jälkeen veljekset siirtyivät hetkeksi Pirkanmaan Uudelle Panimolle myyntitöihin,
mutta Antin seuraava oma liiketoiminta syntyi kivenheiton päähän edellisestä, kun mies perusti Olutravintola Konttorin. Sitä hän ehti vetää viitisen vuotta,
kunnes oli nykyisen ”Kaksion” vuoro astella Tampereen ravintolabisnekseen mukaan. Kaksiossa Airilan yhtiökumppanina toimii Mika Hiltunen.
Juontajana
Ilveksen peleissä
Airila on toiminut Ilveksen kotiotteluissa
juontopuuhissa niin Ilves Business Clubilla kuin VIP:n puolella. Kaksion asiakaskunta koostuukin ennen kaikkea lauantai-iltaisin Clubin väestä.
- Siellä käydään jälkipelit klubilaisten ja Lehtisen Timon kanssa. Aikoinaan
olin Ilveksen markkinointiryhmässä ja
olimme Kaksion kanssa mukana Meiränmiäs-projektissa. Sen lisäksi olen todellinen pienosakas, koska minulla on Ilves-Hockey Oy:n osakkeita peräti kaksi
kertaa minimimäärä, virnistää Airila.
Ravintolayrittäjä oli veljensä kanssa
aktiivisia henkilöitä, kun Ilves Business
Club perustettiin 1990-luvun puolivälin
tienoilla.
Rakensimme klubia, kehystimme tauluja, pystytimme baaritiskejä ja somistettiin. Muistan ensimmäisen haastatteluvuoroni hyvin. Heikit Vihinen ja
Silvennoinen olivat klubilla vieraina ja
minua jännitti kunnolla. He ottivat mikrofonin minulta ja sanoivat, että kun tästä ei tule muuten mitään, niin haastatellaan me sitten sinua, nauraa Airila.
Aleksanterinkadulla sijaitseva Kaksio sisältää sekä ruoka- että baaripuolen. Kaksio on ollut pystyssä kahdeksan
vuotta ja baari aukesi viitisen vuotta sitten. Airila on tyytyväinen firmansa menestykseen.
- Meillä menee ihan hyvin. Loppusyksy
oli etenkin ruokapuolella erinomainen.
Pääsääntöinen asiakkaamme maksaa
omalla rahallaan. Pari vuotta sitten ollut laman tynkä vähensi firman korteilla
maksamista, mutta myynneissä tämä ei
näy. Ravintolassamme on hyvä ja rauhal-
Antti Airila
Antti Airila tietää kokemuksesta, että menestyvän ravintolan on sijaittava hyvällä paikalla.
on Ilveksen näköinen ravintoloitsija
linen hintataso, ja on sitä ruokaa joku
kehunutkin. Pubin puolella on tarjolla
pientä purtavaa kuten siipiä, ristikkoperunoita ja chiliannoksia.
- Välillä tuntuu, että asiakaskunta on
nuorentunut, mutta taidankin itse olla
ikääntynyt – mutta yhä on pojan mieli!
Airila nauraa.
Sijainti on tärkein
Kysyttäessä mikä on tärkein asia menestyvälle ravintolalle, vastaus tulee nopeasti.
- Siinä on kolme asiaa. Sijainti, sijainti ja sijainti. Sitten tulevat muut seikat
kuten mukava ja persoonallinen henkilökunta, hyvä ruoka ja sydämellä tekeminen. Juhani Tamminen on sanonut
hyvän kiekkojoukkueen tärkeimmiksi tekijöiksi ykkösmaalivahdin, -puolustajan
ja –sentterin. Nämä hankinnat tulevat
selkäytimestä, mutta osin myös onnen
avulla. Sama koskee ravintolahenkilökuntaa, Airila vertaa.
Airila on harmissaan, että Ilveksen
kausi on ollut kaikkea muuta kuin hyvä.
Edessä ovat mahdollisesti toiset karsinnat kolmen kauden sisällä.
- Odotukset kasvoivat erittäin positiivisen viime kauden jälkeen, mutta alkukauden aikana sössittiin pahasti, eikä
siitä sählingistä selvitty ollenkaan. Ilves on kärsinyt myös loukkaantumisista.
Toivon, että nuori porukka hitsautuisi
yhteen ja loppukauden pelit selvitettäisiin kunnialla, ettei taas tarvitsisi katsella karsintaotteluita Kaksion telkkarista,
Airila murjaisee.
Ilveksellä on olemassa ensi kaudeksi
useita pelaajasopimuksia, joten tilanne
ei ole täysin katastrofaalinen.
- Toivottavasti Niinimäen Jessellä ja
Marjamäen Masilla ei ole ulkomaanpykäliä, vaan he pelaisivat meillä ensi kaudellakin tärkeissä rooleissa. Vapaita pelaajia on tarjolla toista sataa. Harmittaa,
että ensi kauden valmentaja julkaistiin näinkin myöhään. Edessä on hankala tilanne, kun pitää palauttaa Ilveksen
uskottavuus. Seurassa on tehty pitkäjänteistä työtä ja uskon edelleen tähän
polkuun.
Hyökkäykseen
maalintekijöitä
Ilves luopui ennen tammikuun siirtoajan umpeutumista Ville Koistisesta (joulukuussa), Mark Leestä ja Ryan
Glennistä. Vaikka jokainen pelaaja olisi
ollut Ilvekselle tärkeä, näkee Airila asiassa myös valoisat puolet.
- Esimerkiksi Jyrki Jokipakka on nos-
tanut omaa profiiliaan selvästi puolustuksessa, kun tonttia on ollut jaossa. Ensi kaudella on varmasti jokaiselle
vastuuta ja peliaikaa tiedossa, jos pojat ovat valmiita tarttumaan haasteeseen. Hyökkäyspäähän tarvitaan selkeästi maalintekovoimaa – tästä ei ole kahta
sanaa, Airila sanoo.
- Loukkaantuneena olevaa Mäkisen
Konstaa on ikävä. Itse kaipaan hänen itseluottamuksellaan varustettuja jätkiä
kehiin. Konsta oli nuorten MM-kisoissa
erinomainen! Eikä kai sekään olisi pahitteeksi, vaikka joukkueeseen tulisi pari
puhelinkopin kokoista hyökkääjää tuomaan fyysisyyttä, sanoo Airila.
Tammikuun lopulla Jokerit-Ilves –ottelussa tamperelaisten kokoonpanossa
oli 18 pelaajasta peräti 16 sellaisia, jotka
ovat pelanneet Ilveksen junioreissa. Tämä lienee eräänlainen ennätys SM-liigahistoriassa.
- Meiltä löytyy omaa kapasiteettia. Joka kausi pitää uskoa ja luottaa, että paremmat ajat koittavat ja menestystä tulee myös omavaraisella joukkueella.
Meitä on viisi ukkoa, jotka ovat luvanneet ottaa vasempaan käsivarteen Ilvestatuoinnin seuraavan mestaruuden tullessa. Kyllä minä uskon, että se tatuointi
joku päivä siihen ilmestyy…••
28
TERVEYSPALVELUT KAUKAJÄRVELTÄ
Astu fanituotekauppaan!
www.ilves.com
Pohjola on Leijonien pääyhteistyökumppani.
Nyt on mitä mainioin hetki keskittää pankki- ja vakuutusasiat saman katon
alle. Uudet keskittäjät saavat nimittäin itselleen uunituoreen pelipaidan, johon
sonnustautuneena kelpaa kannustaa Leijonia. Varaa neuvotteluaika numerosta
010 254 6011. Voit myös jättää meille viestin osoitteessa op.fi/tampere, niin
me otamme yhteyttä sinuun.
Yhdessä hyvä tulee.
29
Konsta Mäkinen
Pyynikin portaat nousevat kevyesti. Konsta Mäkisen seuraava etappi
on lunastaa vakituinen pelipaikka liigajoukkueesta.
etenee askel
kerrallaan
kohti huippua
•••Viime keväänä ylioppilaaksi valmistuneen Konsta Mäkisen tavoitteet
ovat nyt jääkiekossa. Koko
uransa ilveksessä pelannut
pelimies lähti 6-7 vuotiaana
luistelukoulujen kautta lajin pariin.
Teksti: Vesa Suonsyrjä
Kuvat: Sami Raiskio
I
tsensä yleispuolustajaksi mieltävä
Mäkinen ei ole mikään pistelinko,
mutta ei missään nimessä mitenkään
kädetönkään. Erityisenä vahvuutena
Mäkisellä on hyvä liike.
- Minulla ei ole mitään erityistä hyökkäys –tai puolustusvoittoista pelitapaa
eikä sellaisia pistemääriä, joilla voisi itseään minään hyökkäävänä puolustajana
pitää. Tarkoitus olisi olla hyvä molemmissa päissä kenttää. Yritän pysyä liikkeessä koko ajan ja hyvä liikkuminen on
myös vahvuuteni.
Kaudella 2009-10 Konsta Mäkinen teki
läpimurtonsa A-nuorten SM-liigassa tehden 38 ottelussa erinomaiset tehopisteet
6+17=23. Kauden huipensi 18-vuotiaiden
MM-turnaus, joka pelattiin Valko-Venäjällä Minskin kaupungissa.
- Se oli itselleni hyvä kausi. Nousin
vuotta ikäluokkaani aiemmin Nuorten
SM-liigaan ja sain vakiinnutettua siellä paikkani. Pelasin sen kauden kokonaan Ville Laineen kanssa ja siitä oli minulle paljon hyötyä. Sain häneltä paljon
omaan pelaamiseeni. Kisat olivat mukava kokemus ja voitimme lopulta pronssia. Sieltä jäivät hyvät muistot, muistelee Mäkinen.
Edellinen kausi toi jo ensimmäiset pelit SM-liigassa. Nuorten maajoukkueen
Mestis-ottelussa tullut loukkaantuminen
häiritsi kuitenkin kautta.
- Pääsääntöisesti pelasin A-nuorissa.
Kautta haittasi harmittava loukkaantuminen, kun käteni murtui ja olin sivussa
lähes kaksi kuukautta. Lopulta vaikean
runkosarjan jälkeen pelasimme hyvät
pudotuspelit ja voitimme pronssia kauden päätteeksi. Hyvä loppu jätti hyvän
maun vaikeasti alkaneesta kaudesta, kertoo Mäkinen.
Tähtäin oli MM-kisoissa
Kuluvaan kauteen Mäkinen lähti tavoitteenaan pelata mahdollisimman paljon
liigassa ja hankkia sitä kautta paikka
nuorten MM-kisajoukkueessa.
- Ihan niin paljon en päässyt pelaamaan liigassa syksyllä, mitä olin ajatellut, mutta onneksi pääsin pelaamaan
miesten pelejä Lempäälään. Aiempaa kokemusta miesten sarjoista minulla ei
KONSTA MÄKINEN
Pelipaikka: puolustaja
Syntymäaika: 19.1.1992
Syntymäpaikka: Pirkkala
Pituus: 175 cm
Paino: 75 kg
Maila: left
kuitenkaan ollut kuin muutamista peleistä nuorten maajoukkueen Mestis-kiertueelta.
Hyppäys nuorten peleistä Mestikseen
on sujunut ihan hyvin ja vastuutakin on
tullut niin LeKissä kuin myös ajoittain ilveksessä, jossa syntyi myös uran avausmaali liigassa.
- Kyllä nuorten peleissä on iso ero
Mestikseen. Siellä pelataan kuitenkin
jo ihan miesten peliä. Olen saanut ihan
mukavasti peliaikaa ja roolia LeKin valmentajalta Marko Keskiseltä sekä erikoistilannevastuuta niin yli- kuin alivoimallakin. Liigassa sain maalitilin auki,
kun pääsin Kärppiä vastaan hivenen onnekkaastikin iskemään maalin.
Maaleja tulee sen verran harvoin, että
ne kyllä maistuvat, nauraa Mäkinen.
Nuorten MM-kisat lajin suurmaassa
Kanadassa olivat iso kokemus ja pelirohkeudellaan sekä USA-ottelun ”jalkakynällään” hurmannut Konsta Mäkinen
ristittiin internetin yhteisöpalvelussa
Twitterissä #KONDEksi.
- Puolustajan perustehtävä on puolustaa, mutta ei peleissä aristelemalla pärjää. Mitenkään erityisesti ei kannustettu
hyökkäämään, mutta ei myöskään kahlittu. Kisat olivat hieno tapahtuma, jossa
kaikki järjestelyt olivat viimeisen päälle.
Katsojia oli todella paljon ja kaikenlaisia
tapahtumia pelien ympärillä. Pientä kuittia kavereilta on tullut nimestä, mutta ei
mitenkään liikaa.
Omaa onnistumistaan tappioon pronssiottelussa päättyneissä kisoissa Konsta
arvioi seuraavasti itsekriittisesti.
- Kyllähän aina voisi mennä paremminkin. Joitain hyviä juttuja siellä oli mihin voi olla tyytyväinen, mutta sellainen
tunne jäi, että niissä viimeisissä peleissä
olisi pitänyt pelata vielä vähän paremmin.Ihan hyvää peruspelaamista, mutta
aika paljon tappiot jäivät harmittamaan,
kun nämä olivat viimeinen mahdollisuus
näissä turnauksissa, harmittelee Mäkinen.
Murtuneella
sormulla kaukaloon
Kisoissa Mäkinen pelasi neljä ottelua
murtuneella sormella, joka operoitiin kisojen jälkeen. Haastattelun aikaan sairaslomaa on vielä joitain viikkoja jäljellä.
- Kyllä koko ajan tiedostin sormen olevan rikki, mutta en antanut sen häiritä
pelaamista ,ja kun maajoukkueen lääkäri sai hoidettua sormen puuduttamalla ja
passiivisella tuella pelikuntoon, olin todella tyytyväinen, ettei sen vuoksi joutunut jättämään kisoja kesken.
Jääkiekon SM-liigassa käytössä oleva
18 kenttäpelaajan säännön on katsottu
vievän peliaikaa juuri Konstan kaltaisilta
pelaajilta. Ihan näin yksinkertaista asia
ei kuitenkaan näytännössä ole.
- Asioilla on yleensä kaksi puolta. Kun
antaa riittävät näytöt, niin siihen kuuden puolustajan joukkoon mahtuu kyllä.
Ja kun kuudella pelataan, tulee kaikille
vastuuta hyvin ja rytmi säilyy. Toisaalta
jos joku loukkaantuu tai saa pitkiä rangaistuksia, joudutaan pelaamaan viidellä puolustajalla ja silloin seitsemännelle puolustajalle olisi tarvetta, pyörittelee
Mäkinen.
Vielä ilman NHL-varausta pelaavalla
Konsta Mäkisellä on tulevaisuudessa tavoitteena kehittyä pelaajana askel kerrallaan.
- Seuraava etappi on lunastaa liigasta vakituinen pelipaikka ja kunnollinen
rooli joukkueesta. Sitten askel kerrallaan maajoukkue ja NHL, jos vain rahkeet riittävät.
Vapaa-aikansa kavereiden kanssa ja XBoxilla pelaten viettävällä Konsta Mäkisellä on sopimus katkolla keväällä.
- Kyllä minä haluan jatkaa Tampereella. Asiat ratkeavat varmaan keväämmällä ja seura tiedottaa sitten, kun on tiedotetettavaa. ••
30
Teollisuuden
kylmälaitteiden
- suunnittelu- ja asennuspalvelut
- huolto- ja kunnossapitopalvelut
Ammattitaidolla!
Kiinteistömaailma | Hervanta
puh. 050 434 9380
[email protected]
Kiinteistömaailma | Sammonkatu
Puh: 050 4488 090
[email protected]
Pinninkatu 53B
33100 Tampere
Lounastella
Kotiruokaa
noutopöydästä
Arkisin 7.30-15.00
Lounas 10.30-14.30
Teollisuustie 39
Pirkkala
31
•••Vaasalaisen kiekkokoulun kasvatti Samuli Kivimäki (23) on ehtinyt haistella kiekkomaailman tuulia niin
Turussa kuin Raumallakin, ennen kuin tänä keväänä oli aika siirtyä Tampereelle Ilveksen riveihin.
Samuli
Kivimäki
tuli Ilvekseen
hakemaan peliaikaa
Teksti: Vesa Suonsyrjä
Kuvat: Jarmo Syvänen
K
iekkoilun perusoppinsa Vaasassa saanut Kivimäki pelasi Sportin junioreissa 18-vuotiaaksi,
jonka jälkeen oli aika kokeilla
jotain muuta.
– Päätin lähteä Turkuun pelaamaan
TPS:n junioreihin. Ei siihen mitään isompaa syytä ollut. Nuori mies vaan päätti
lähteä haistelemaan uusia tuulia, naureskelee Kivimäki.
Reilun kauden jälkeen oli aika palata
kotikaupunkiin, jossa pikku hiljaa koko
kaupunki hullaantui kiekkoilusta Juhani Tammisen ollessa lietsomassa vaasalaista kiekkohuumaa. Myös Kivimäki
oli pelaajana kovassa nosteessa voittaen Mestiksen tulokaspalkinnon kaudella 2008-09.
– Palasin Vaasaan kaudelle 2006-07
ja pelasin silloin pääasiassa A-nuorissa. Samassa joukkueessa pelasi silloin
myös Niko Peltola, joka on siis tuttu minulle jo siltä ajalta. Seuraavalla kaudella kaupungissa oli oikea kiekkobuumi,
kun voitimme Mestiksen mestaruuden ja
haastoimme Ässät liigakarsinnoissa aina seitsemänteen otteluun asti. Se oli
hienoa aikaa ja joukkueemme peli kulki
hienosti, muistelee Kivimäki.
Tammisen koulussa
Sportissa Samuli Kivimäkeä valmensi
suuri kiekkopersoona Juhani ”Aurinkokuningas” Tamminen, joka usein jakaa
mielipiteet. Kivimäki arvostaa Tammista.
– Kyllä Tamminen on minun mielestäni hyvä valmentaja. Hän on sellainen sytyttäjä, joka osaa nostaa tärkeimmät asiat esiin ennen otteluita.
Samuli Kivimäki on pelaajana kohtuullisen isokokoinen (187cm/85kg) ja tilastojen pohjalta nimenomaan maalintekijätyyppiä. Näkeekö hän itse asian samoin?
– Kyllä minä itsekin niin miellän. Varsinkin nuorempana tein paljon maaleja. Yritän laukoa paljon huonommistakin
Samuli Kivimäki teki heti maalin ensimmäisessä pelissään
Ilveksen paidassa.
paikoista, sillä omaan hyvän laukauksen
ja vanha totuushan on, ettei ilman laukauksia maaleja tule. Eikä maalintekoon
ikinä kyllästy, sillä se on mukavaa puuhaa. Jonkinlainen vahvuuteni on myös
tietynlainen kiekonkäsittelytaito ja isona
miehenä taklaan kyllä, jos tulee taklauksen paikkoja.
Erinomaisesti sujunut Mestis-kausi toi Kivimäelle liigasopimuksen, kun
Rauman Lukko iski kyntensä edukseen
esiintyneeseen nuorukaiseen. Raumalla
Samuli Kivimäki pelasi 102 Sm-liigaottelua tehoilla 12+16.
– Raumalla viettämäni vuodet olivat
hyvää aikaa, joka huipentui viime kauden päätteeksi voittamiimme pronssimi-
ti siihen polven päälle ja polven sivuside
katkesi, muistelee Kivimäki.
Siirtoajan lopulla Lukko ja Kivimäki purkivat sopimuksensa, ja Kivimäki
päätti siirtyä ilvekseen. Myös Sportin on
uutisoitu olleen kiinnostunut kasvattinsa
palveluksista.
– Oikeastaan olin itse aloitteellinen
asiassa ja halusin siirtoa muualle, sillä
katsoin, että Lukossa tie alkoi olla pystyssä ja peliaika kortilla. Katsoin, että
täällä peliaikaa olisi tarjolla ja kun purimme sopimuksen lukon kanssa, oli sopimus Ilvekseen jo valmiina, taustoittaa
Kivimäki.
taleihin. Sain joukkueessa paljon hyviä
ystäviä ja pelikin kulki ihan kohtuullisesti. Jotenkin sitten alkoi tuntua sille,
että urakehitykseni vähän pysähtyi ja pelaaminen meni paikallaan junnaamiseksi,
kertoo Kivimäki.
Pitkä sairasloma
Kuluva kausi pääsi hädin tuskin alkuunsa, kun Kivimäki koki kovia ja joutui pitkälle sairaslomalle.
– Olisikohan se ollut kauden yhdestoista peli, kun loukkaannuin. Luistelin
ihan vaarattoman oloiseen kiekontavoittelutilanteeseen, jossa astuin vastustajan
mailan lavan päälle ja menetin tasapainoni. Siinä samassa sitten joku rysäh-
Hyvä vastaanotto
Samuli Kivimäki teki ilveksen kanssa sopimuksen, joka kattaa myös tulevan kauden ja näin numerolla 28 esiintyvä Kivimäki nähdään Ilveksen paidassa myös
ensi kaudella.
- Olen nyt ollut täällä vasta lyhyen aikaa, mutta ensivaikutelman mukaan kaupunki tuntuu mukavalle ja uskon viihtyväni, sillä minut on otettu hyvin vastaan.
Kopissa on hyviä jätkiä, joista minulle
ennalta ovat tuttuja niin Niko Peltola ja
Miika Wiikman kuin ketjukaverini Antti
Kangasniemi ja Ville Korhonenkin, sanoo
avausottelussaan Ilves-uransa ensimmäisen maalin viimeistellyt Samuli Kivimäki. ••
32
Paikallisuus arvossa.
Sydämellä
mukana.
Luotettava kumppani.
www.etiket.fi
www.tampereenpuhelin.fi
JÄLKILÖYLYT TARJOAA
KAIJAKAN SAUNA
PANASONIC lämpöpumput
KODIT • LIIKETILAT • TOIMISTOT • HALLIT
Soita ja tilaa ilmainen esittely!
Nyt viiden vuoden täystakuu.
KODINKONEHUOLTO VEIJO MATIKKA
Tällä kupongilla
saunavaraus
puoleen hintaan!
kylmälaitteet • pesukoneet • hellat • sähköasennukset
KYLMÄ- JA KUUMAHUOLTO MATIKKA OY
(etu 75 €)
SUURKEITTIÖLAITTEET • MYYNTI • HUOLTO • ASENNUS
Laukontori 12 | www.kaijakka.fi
Asfaltointi- ja
maarakennustyöt
Kiviaineksen myynti
ja toimitus
puh. 02071 58059
Possijärvenkatu 3
33400 TAMPERE
puh. 02071 57787
Possijärvenkatu 3
33400 TAMPERE
Myllyvainiontie 33, Lempäälä Puh. 375 2484,
0400 628 780
www.lemminkaineninfra.fi
HIENO KUVA HERÄTTÄÄ AINA TUNTEITA.
Minkälaisen kuvan sinä annat itsestäsi?
WWW.WILLEVALOKUVAA.FI
info@willevalokuvaa.. facebook.com/WILLEVALOKUVAA
Jos haluat osua, ota Sihti
p. 010 320 6500
33
Kauppiaselämä viehättää
Oulusta kotoisin oleva Ilpo Kuusimaa on
Kärppien mies, mutta
Ilveskin on lähellä sydäntä.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Sami Raiskio
T
orniosta lähtöisin oleva Ilpo
Kuusimaa toimii kolmessa Teboil-huoltamoliikkeessä yrittäjänä.
Ennen Teboil-uraansa Kuusimaa
ehti toimia K-kauppiaana ja Huittisten
Lihapoikien myyntijohtajana.
Hän oli perustamassa muun muassa
Teboil Pirkanhovia ja veti samalla kymmentä isoa liikenneasemaa. Nykyään
Kuusimaan hallussa ovat Heinolan Tähtihovi, Närpiön Rantahovi ja Teboil Sammonkatu, missä hän aloitti yrittäjänä
viime vuoden lopussa. Kuusimaan alaisuudessa työskentelee satakunta henkilöä ja liikevaihtoa syntyy noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
- Teboililla toimin viimeiset vuodet
ketjujohtajana ja liiketoimintajohtajana,
mutta kauppiaselämä alkoi houkuttaa ja
on kiva olla asiakaspinnassa mukana eikä ainoastaan istua mahonkipöytien ääressä, Kuusimaa hymyilee.
Teboil Sammonkadun vahvuus on sen
sijainti, mutta myös huoltopalvelu, mitä Kuusimaa aikoo ylläpitää ja kehittää
jatkossakin. Yrityksen slogan kuuluukin:
”Teboil huoltaa autoja ja ihmisiä.”
- Keskustan alueella ei liiemmin ole
huoltopaikkoja. Tämä osa-alue on minullekin vieraampi, mutta juuri tämä on
asia, mikä kiehtoo, kun saa oppia uusia
juttuja. Meille on tulossa Sammonkadulle pikahuolto eli jos hallissa on ruuhkaa,
pystymme tekemään pihalla pieniä huoltotöitä – ihmisiä ei jätetä pulaan, korostaa Kuusimaa.
Kuusimaa on ollut luomassa Teboilin
brändiä ja Shop & Deli –konseptia. Uutuutena Teboilille on tullut oma hampurilaisketju FiftyFive (55).
- Tämä tulee valtaamaan koko Suomen
aluksi Teboilin mukana, mutta toivottavasti ketju saisi muutenkin jalansijaa.
FiftyFive on Kotipizza-yhtiön kehittelemä juttu, joten taustat ovat kunnossa ja osaajia löytyy. Sammonkadulle tulee myös lounas ja muutamaa á la carte
–ruokalaji, joten ihan puhdas pikaruokapaikka tämä ei ole, keroo Kuusimaa.
Teboil-konserni on Ilveksen mukana
pelipaitanäkyvyydellä. Sen lisäksi on sovittu, että Ilveksen joukkue pesettää ja
tankkaa autonsa yrityksen huoltoasemil-
la. Kuusimaa sanoo itse olevansa Oulun
Kärppien mies syntymäpaikkansa ansiosta.
- Olen käynyt ahkeraan katsomassa Ilveksen kotiotteluita ja kyllä sekin seura
on lähellä sydäntäni, naurahtaa Teboilyrittäjä.
Kuusimaa on ihmeissään, miksi tamperelaisseurat eivät menesty nykyistä paremmin, mutta sen sijaan KalPa, JYP, Ässät ja Pelicans ovat nousseet pohjalta
huipulle.
- Perinteet ovat Tampereella vahvat,
mutta niitä ei kyetä hyödyntämään, vaikka osaamista pitäisi käsitykseni mukaan
löytyä.
Ilveksen kevätkausi on haastava. Joukkueen pitäisi napsia voittoja kovalla tahdilla, jos se haluaa välttää henkisesti
raskaat karsintaottelut.
- Toivotaan, että karsintoihin ei jouduta. Jos kuitenkin tie vie sinne, pitää
joukkueesta löytyä ammattiylpeyttä. Ilman sitä noutaja voi tulla, koska haastaja on nälkäinen, pelaa ilman paineita ja tahtotila on kova. Ilveksellä ei ole
varaa pienimpäänkään ylimielisyyteen,
mutta jos asenne ja ylpeys ammattiaan
kohtaan ovat kunnossa, mahdolliset karsinnat hoidetaan kyllä tyylikkäästi kotiin. ••
Teboil Sammonkadun ja Pirkanhovin helmikuun tarjoukset
1,95€
1,00€
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
DoUBlE
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
FlAMEs
CHEEsE
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
ovH 3,00€
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
BACon &
CHEEsE
MEAl
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
ovH 7,70€
ovH 6,90€
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
ovH 4,90€
5,95€
4,95€
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
ovH 7,90€
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
DoUBlE
DECkER
MEAl
MEAl
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
ovH 4,10€
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
ovH 2,60€
5,95€
2,95€
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
3,90€
2,00€
Kup
ong
Max it voima
. 2 tu ssa 2
otet
3
ta/k .2.2012
upo
nki. asti
Tarjo
us
Max voimas
2 tuo sa 23
tetta .2.20
/ kup 12 as
onki. ti.
ovH 2,20€
CHiCkEn
nskAlA
+ DipispEi t
URGER
RGER
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
isot RA
CHEEsEB
HAMBU
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
Teboil Sammonkatu
Teboil Pirkanhovi
34
LIPUT
PELIIN
LIPPUPISTEESTÄ
WWW.LIPPU.FI
0600 900 900
1,97 e/min + pvm (klo 7-22)
MYYNTIPISTEET
R-KIOSKIT
35
Kitaristi ja Ilves-mies
Teksti: Mikko Helin
Kuva: Sami Raiskio
T
amperelainen kitaristi sekä
musiikin monitoimimies Ari
”Kankkis” Kankaanpää on
urallaan ollut monessa mukana. Juice Leskisen monivuotinen
luottokitaristi on soittanut myös toisen
Manserockin legendan Pate Mustajärven
levyillä. Nykyisin miestä työllistää sekä
Eppu Normaalin perustama musiikin
monitoimilaitos Akun Tehdas sekä keikkahommat, joita ovat mm. TTT:n Klubilla esitettävä Niskavuoren Aarnet sekä
Musiikkiteatteri Palatsissa pyörivä Juicemusikaali.
Ilvesläiset tunnistavat miehen varmimmin radion ”Hakametsään,
Hakametsään”-mainoksesta. Ammattimuusikoksi Kankkis alkoi verrattain varhain eli teini-iässä. Siihen asti mies tasapainoili kahden rakkaan harrastuksen
välissä.
-Tarkka päivämäärä oli 15.10 1977. Siitä asti olen tehnyt musiikkihommia ja
saanut siitä palkkaa. Jääkiekko sai tuolla päivämäärällä jäädä, ja hyppäys oli
melkoinen. Pelejä ja treenejä oli tietenkin koko ajan, ja pakkohan se päätös oli
suuntaan tai toiseen tehdä. 1980-luvun
loppupuolella kiekko sitten palasi elämään höntsymielessä, ja on pysynyt mukana näihin päiviin asti, muistelee Kankaanpää.
Teini-ikäisenä monet ovat saman ongelman edessä. Mahdollinen potentiaali
isojen poikien peliin alkaa näkyä tai loistaa poissaolollaan.
-Olen samaa ikäluokkaa Ruben Rajalan, Veikko Helstenin ja Jukka ”Taisto”
Tammen kanssa, joten kyllä siinä itsekin näki, että ei ihan samalla viivalla ole.
Ei musta mitään Teemu Selännettä ollut
siis tulossa, naurahtaa Kankkis.
Vaikka kitaristi myöntääkin ajoittain
miettineensä, että olisiko siltikin kannattanut kiekon parissa jatkaa, niin päätöstään ei ole katunut.
-Ihmiset aina voivottelevat, kuinka on
niin paljon töitä. Eihän minulla ole koskaan mitään töitä ollutkaan! Onhan tämä
raskasta välillä, mutta ei silti työltä tunnu. Kyllä mä niin ajattelin, että kun mahdollinen pelaaja-ura olisi loppunut, niin
tämä ura olisi vasta alussa. Täytän tänä vuonna 50, ja tuntuu että pikkuhiljaa
alkaa tämä soittotouhu vasta starttailemaan. Tämän homman hienoin puoli onkin juuri se, että jos kuvittelet osaavasi,
olet metsässä. Koko ajan oppii uutta, ja
pitääkin oppia.
Legendojen kanssa
Muusikon ura on välillä kivinen, mutta toisaalta hienoja hetkiäkin löytyy. Ari
nostaa legendat Pate Mustajärven ja Juice Leskisen esiin, kun puhutaan hyvistä hetkistä.
-Paten kanssa työnteko on aina ollut
todella mutkatonta. Keskitytty aina pelkästään olennaiseen, ja on todella hienoa ollut käydä soittamassa sekä herran
levyillä, että myös keikoilla.
Edesmennyttä Juicea Kankkis muistelee lämmöllä.
-Juicen kanssa ei tarvinnut turhia lässyttää. Esimerkiksi keikkatarjouksista
mies tuli aina meille, ja kysyi ”tän verran
tarjottiin, ja tän verran tästä jää käteen,
otetaanko vai jätetäänkö?”. Siinä ei turhia venkoiluja sallittu, ja keikkapaikoilla homma pelasi aina loistavasti. Juicen
tapoihin ei nuolenta kuulunut, muistelee
Kankaanpää maestro Leskistä.
Haastattelussa Kankkikselta löytyvät
Ari Kankaanpään kitarakokoelmasta löytyy soittopeliä moneen lähtöön – kuten tämäkin ruskeasävyinen Reino-kitara.
päältä niin Ilves-huppari kuin hurjan
suosion saaneet Ilves-Reinot. Kuinka katu-uskottavaa on musiikkipiireissä olla
lätkäjätkä vai onko se mikään iso asia?
-Meillähän on Reino-höntsyjen MM-kisat 17-18.3 Koulukadun kentällä.. Reino & Aino kotikenkä Oy:n toimitusjohtaja Huhtisen Arto on koonnut Pispalan
Tohvelisankarit -joukkueen. Siinä pelaavat kaikki porkkanapöksyt Marjamäestä
Ojasen Janneen. Meidän joukkueen nimi
on Reinocaster (nimi juontaa juurensa
Fenderin kitaramallistosta, yhdistettynä
Reinoihin toim. huom.), ja ainoa pääsyvaatimus on, että pitää olla selkäydintä
myöten Ilves.
Reinocasterin nimilista onkin komeaa luettavaa. Joukkueenjohtajana toimii Heikki ”Pote” Vihinen, ja pelaajistosta löytyy Jonne Aaronia, Ruben Rajalaa,
Jukka Tammea, Peltomaan Tinkeä, Huhtalan Jampea sekä tietenkin Jyrki ”Sonja” Lumme. Risto Jalon ja Raipe Helmisen vahvistuksia osallistuminen vielä
odottaa.
Vannoutunut Reino-fani
Kankkis on vannoutunut Reinojen käyttäjä. Jopa mittavasta kitaravalikoimasta löytyy niin sinivalkoisella Reino-kankaalla koristeltu Juicen legendaariseksi
tekemän Suomen kartan muotoinen kitara kuin ruskeasävyinen Telecaster-mallinen keppi. Tällä hetkellä valmistuksessa
on Ilves-Reinokitara. Miehen Reino-rakkauden takana onkin varsin koskettava tarina.
Pitkä-aikainen ystävä Juice kun tiesi
itsekin, ettei ole kovin pitkäikäinen, joten Kankaanpää oli luonnollinen valinta maestron komean kitarakokoelman
viralliseksi holhoajaksi. Leskinen myös
pyysi, että Kankkis olisi Sari-vaimon tukena perinnönjaon yhteydessä tulevissa
ongelmissa, koska Juice fiksuna miehenä tiesi että niitä olisi tulossa. Niinkuin
tulikin.
-Juicen viimeisiä toiveita ennen poisnukkumista oli, että hänen mittava kirjastonsa testamentataan Viola-kodille.
Sari oli tietenkin sitä mieltä, että ehdottomasti tehdään niinkuin Juice halusi.
Muut perinnönjakajat olivat kuitenkin
eri mieltä, niin päädyttiin ratkaisuun, että pistetään kirjasto myyntiin, muistelee
Kankkis.
Pelastavaksi enkeliksi saapui Reino &
Aino Kotikenkä Oy, joka osti koko kirjaston ja lahjoitti Viola-kodille sellaisenaan.
-Se oli niin kova juttu, että vieläkään
ei löydy sanoja osoittamaan kiitollisuutta. Kertakaikkiaan uskomaton temppu,
herkistyy Kankaanpää.
”Riitikko” ja ”truparuuri”
Kankaanpää on tehnyt Ilvekselle mainoksia omien muisteluidensa mukaan
kahdeksisen vuotta.
-Hintsasen Samin kautta alkujaan aloitin, ja siitä asti on hommia paiskittu
myös Ilvekselle. Meillä on Tinken (Peltomaa) kanssa aina hauskaa kun näitä
mainoksia tehdään. Tinke on ”riitikko”,
ja mää taas ”truparuuri”. Mainosten yksinkertainen ideahan on se, että elämässä voi yrittää vaikka mitä, mutta loppujen lopuksi aina mennään Hakametsään.
Käydään peleissä eikä lässytetä turhia!
mandoliinin kanssa mainoksia säestävä
kitaristi nauraa.
Kuten lukuisat muut Tamperelaiset, on
Kankaanpääkin viihtynyt Hakametsässä
lukuisia kertoja. Pelaajana mies saavut-
ti junioreissa SM-kultaa vuonna -74, mutta itse halli on erittäin lähellä miehen sydäntä
-Muistan kyllä kuinka kakarana oli hienoa jo pelkästään se, että pääsi halliin.
Sitä odotettiin aina pitkään, kun ei tarvinnut Sorsussa (Sorsapuiston kenttä)
tai muualla ulkokentillä nuhjata. Se oli
aina juhlapäivä kun pääsi Hakametsään
pelaamaan.
Katsomon puolella samat fiilikset pätevät edelleen.
-En minä ehkä mitään yksittäistä tapahtumaa nostaisi esille. Hakametsässä
on niin kotoinen fiilis, ja sinne on aina
yhtä hienoa mennä, tunnelmoi Kankaanpää.
Uuden hallin suhteen Kankaanpää on
hieman pessimistinen.
-Jos se nyt ikinä edes valmistuu... Hakametsän resurssit riittäisivät hyvin kahdelle joukkueelle. Kyllä tamperelainen
kiekkoilu pitää saada uomiinsa Hakametsän hallillakin. Esimerkiksi Hartwallareena on aivan pöyristyttävä paikka.
Jos joku saa sieltä oikean jäähallin tunnelmaa, niin morjens. Toisaalta, minulla
rupeaa tulemaan muutenkin pahoinvointia kun lähestyn Kehä Kolmosta, tykittää
Kankkis.
Uutta areenaa on kaavailtu myös konserttikäyttöön, mutta tähänkin musiikin
ammattilaisella on vastaus valmiina.
-Meillähän on jo Tampere-talo, joka
on mun suhteellisen laajan kokemukseni mukaan Suomen ylivoimaisesti paras
konserttipaikka, lataa Kankaanpää.
Tampere-talon akustiikkaa on käyty ulkomailta asti ihmettelemässä, ja talossa
konsertoinut kitaristi vahvistaa asian.
-Akustiikka on aivan uskomaton. Olin
viimeksi soittamassa siellä 2010, kun
tehtiin Mustajärven Paten kanssa Nytkiertue. Kävimme kuitenkin Lahden Sibelius-talossa, Kuopion musiikkikeskuksessa sekä Finlandia-talossa, jotka ovat
kaikki erittäin hyviä konserttisaleja. Mikään noista ei kuitenkaan ollut lähelläkään Tampere-taloa – päinvastoin aivan
valovuosien päässä. Niin akustiikaltaan
kuin muiltakin toiminnoiltaan, kehuu
Kankaanpää.
-Mutta tottakai jos uusi halli tulee, ja
Ilves siellä pelaa, niin kyllä minut katsomosta löytää. Toivottavasti halli tehdään
samalla asiantuntemuksella kuin Tampere-talo, tarkentaa Ari.
Ei auta synkistellä
Viime kaudella jäällä nähtiin pitkästä aikaa Tamperelainen Ilves, kun omien junioreiden hyvät peliesitykset palkittiin
viimein peliajalla omassa joukkueessa.
Tämä lämmitti myös pitkän linjan Ilvestä.
-Tuohan on ilman muuta se ideaalitilanne. Ulkoapäin tuodut pitäisi sitten olla kiistattomia vahvistuksia. Jos muualta
tuotu on samalla viivalla, tai edes lähellä
kuin oma kasvatti, niin ilman muuta painopiste pitää olla omissa kasvateissa.
Ilveksen yllä taivas on tällä hetkellä
kovin synkkä. Kankkis ei kuitenkaan ole
heittämässä kuokkaa kaivoon.
-Ei tässä synkistellä auta. Mutta kauhukuva on tietenkin esimerkiksi sellainen tilanne, että karsintoihin mennessä Jesse tai Rajala tai vaikka kummatkin
loukkaantuvat. Meidän kiekollinen pelimme on kuitenkin niin vahvasti näiden
kahden harteilla. Jos porukka pysyy hyvin kunnossa, niin kyllähän me tietenkin
erittäin vahvoilla ollaan, uskoo kitaristi
ja viimeisen päälle lätkäjätkä Kankaanpää. ••
36
Koulukadulla kuohahti
Ilveksen
joukkue
kaudella
1954-55.
Hämeen piirinsarjan ottelu TBK-Ilves keskeytettiin vuonna 1955
Historian
K
sivuilla :
Jari Vainio
oulukadun legendaarisellä kentällä pelattiin 22.3.1955 skandaalinkäryinen Hämeen piirinsarjan ottelu helmikuussa
Suomen mestaruutensa sinetöineen TBK:n ja historiansa ainoan Suomen sarjan kautensa päättäneen ja nousunsa SM-sarjaan varmistaneen Ilveksen
välillä.
Ennakkoasetelma oli TBK:laisittain
herkullinen – olivathan he mainostaneet
ottelua kauan odotettuna kohtaamisena.
Ja tarkoitushan oli tietenkin antaa isän
kädestä Suomen sarjaa pelanneelle nuorelle Ilvekselle, vaan toisin kävi.
Aamulehdessä 23.3.1955 kuvailtiin ottelun tapahtumia seuraavasti:
TBK:n pelaajat lakkorintamassa
– Ilves yllätti skandaaliottelussa
Ilveksen ja TBK.n välisessä piirin sarjan ottelussa eilen oli erilaisia maustimia liiankin kanssa ja sen päätöksessä oli sellainen skandaalinkäry,
jollaista meikäläisissä ottelussa ani
harvoin on nähty. TBK:n mestarijoukkue oli otteluun astuessaan ilman
muuta voittajaehdokas, mutta Ilves
näytti olevan asiasta eri mieltä. Nuorten ”ampiaisten” harkittu yhteispeli ja selvä painostus palkittiin 1. erässä 4-0 -yllätysjohdolla ja toisen erän
alussa numerot muuttuivat 5-0:aan,
mitä TBK ei pystynyt kaventamaan
siitäkään huolimatta, että mustapaidat tässä erässä olivat selvästi niskan päällä. 3. erän alkupuoli oli TBK:n
saavuttamasta kavennusmaalista huolimatta kokonaisuudessaan melko tasainen. Ottelu sai kuitenkin yllättävän
ja kaikkea muuta kuin miellyttävän
päätöksen, Kun peliajasta oli jäljellä
enää 8 minuuttia, TBK kieltäytyi jat-
Juhani Ruusunen.
kamasta peliä.
Ottelu oli ollut koko ajan liiankin kova, mihin tuomarina toimineen Lehdon olisi ollut alusta pitäen syytä tiukemmin puuttua. Ratkaiseva tilanne
sai alkunsa TBK:n Hytösen ja Ilveksen
Salmisen nahistelusta maalin edustalla, jolloin Rintakoski katsoi asiakseen takaapäin rynnätä viimeksi mainitun kimppuun kaataen tämän, joka
on joukkueen kapteenilta kaikkea muuta kuin puolustettavissa. Erotuomari määräsi kahdelle ensiksi mainitulle kahden minuutin rangaistukset sekä
Rintakoskelle henkilökohtaisen 10 minuutin rangaistuksen. TBK:n syntipukit kieltäytyivät kuitenkin noudattamasta käskyä ja kun joukkue ei
asettunut jatkamaan peliä erotuomarin
määräämän ajan kuluttua, soi loppuvihellys. Ilves johti tällöin 5-1.
TBK:n tempaus ei jääne ilman jälkiselvittelyjä, ja sääntöjen mukaan on
todennäköistä, että luovuttaneeksi kat-
Pentti Isotalo
sottuna joukkueena TBK suljetaan sarjasta.
Ilveksen esityksestä todettakoon, että sen pelaajat esittivät 1. erässä yllättävän harkittua ja tehokasta yhteispeliä, eikä yrityshalussakaan ollut
mitään vikaa. Toisessa erässä konseptit sekaantuivat, mutta jatkossa ote parani jälleen huomattavasti. Puolustus
pelasi lujaotteisesti. Isotalo oli paras
rauhallisena järjestelijänä, Koiso taas
ruudikkain miehenottaja. Ketjut olivat
varsin tasavahvat. Rassa teki pari kaunista maalia, kun taas Kilpiö järjesteli ketjun hyökkäyksiä. Toisessa ketjussa Räsänen mukautui yllättävän hyvin
Hakimsanin ja Salmisen punontoihin.
TBK ei saanut oikeata otetta pelistä. Joukkue näytti lähteneen kentälle
liian hyväuskoisena, ja kun vastustaja ei alistunutkaan suosiolla, mustapaitojen peli muuttui hermostuneeksi
ja väkinäiseksi. Joukkueella oli lisäksi
epäonnea, sillä 2. erän painostus olisi
Heikki Salminen
ansainnut palkkion maaleinakin. Kenttäpelaajista esittivät parasta Lampainen, Hakala ja Takala, joille on myös
annettava tunnustus siitä, etteivät he
lähteneet ”pienoissotaan”. Kahta viimeksi mainittua pidettiin kuitenkin
erityisen tarkasti, joten heidän yhteistyönsä tuotti vain yhden osuman.”
Ottelun maalit:
2` Räsänen 0-1
8` Rassa 0-2
13` Kilpiö (Koskela) 0-3
16` Räsänen 0-4
21` Rassa 0-5
45` Takala (Hakala) 1-5
TBK:n johto
valittaa välikohtausta
Aamulehdessä 27.3.1955 kerrotaan
TBK:n johdon valittavan vilpittömästi välikohtausta. TBK:n kerrotaan lähettäneen kirjelmän tapahtuneesta SVUL:n
Hämeen piirin jääkiekkojaostolle. Kir-
37
jelmässä mainitaan, että seurajohto ryhtyy ankariin kurinpidollisiin toimenpiteisiin, jotta vastaavalta tulevaisuudessa
vältyttäisiin. Kirjelmän mukaan suurin
syyllinen tapahtuneeseen on erotuomari
Lehto, joka ”ei hoitanut tehtäväänsä” ja
tuomitsi kohutilanteen jäähyt väärin.
Ilveksen selvitys Suomen
Jääkiekkoliitolle 30.3.1955
”SVUL:n Hämeen piirin jääkiekkojaoston pyydettyä selostusta piirin mestaruussarjan TBK-Ilves –ottelusta, ilmoitamme seuraavaa:
Ottelu pelattiin Tampereella 22.3.
1955 klo 19 alkaneena. Olosuhteet olivat erinomaiset ja järjestäjän TBK:n
mainostettua ottelua ”kauan odotetuksi” oli katsomossa yleisöä noin 1000
henkeä keväisestä ajankohdasta huolimatta. Ottelun järjestäjä TBK oli hyväksynyt puolueettomaksi erotuomariksi U Teromaan sairastuttua Kalevi
Lehdon Tampereen Kilpa-Veljistä, mainitsematta vaihdosta mitään vastapuolelle.
Sanomalehdet ovat selostaneet ottelun
kulun ja tuloksen, joten me selostamme
omaa ja todenmukaista näkemystämme
välikohtauksesta.
Erotuomari K Lehdon toiminta oli
rauhallista ja johdonmukaista, joskin
hän salli kovan pelin ja raisun miehen
oton. Hän pyrki johtamaan peliä vähin ulosajoin, noudattaen jo aikaisemminkin omaksumaansa linjaa sääntötulkinnoissa.
Kun kolmatta erää oli jäljellä 8 minuuttia, jolloin Ilves johti 5-1, pelasi TBK:n joukkue ns. pakkopeliä Ilveksen puolustusalueella. Pelitilanne
selviää oheisesta piirroksesta. Maalin edessä nahistelivat Ilveksen puolustaja J Ruusunen (lyijykynäpiirros) ja
TBK:n hyökkääjä E Hytönen (sinikynäpiirros) tavanmukaisessa maalinedusta-miesvartiointitilanteessa. Ilveksen
H Salminen (vihreä piirros) luisteli
Hytösen ohi ja taklasi hänet ohi mennessään niin, että Hytönen kaatui ja
luisui kohti Ilveksen maalia. Taklattu nousi ylös, heitti mailansa jäälle ja
lähti luistelemaan kohti Salmista, joka oli pysähtynyt vastaanottamaan
hänen hyökkäystään kasvot kohti Ilveksen maalia. Tässä kohdassa erotuomarin pilli soi ja tappelijat eivät
ehtineet käydä toisiinsa kiinni. Sen sijaan TBK:n pelikapteeni M Rintakoski (punakynäpiirros) lähti vihellyksen
jälkeen luistelemaan n. 10-15 metrin
päästä kohti Salmista, heitti matkalla mailansa ja toisen käsineensä pois
ja tavoitti kohteensa lyöden häntä takaapäin niskaan. Salminen tuupertui
jäälle ja samanaikaisesti Rintakoski
heittäytyi hänen päälleen. Pahoinpitelypaikalle syntyi miesruuhka. Erotuomarin valpas toiminta esti suurtappelun syntymisen. Välittömästi
tapahtumapaikalla erotuomari Lehto
saneli tuomiot: Salmiselle ja Hytöselle
2 minuutin sekä Rintakoskelle 10 minuutin rangaistukset. Tämä laimensi
pelaajien tappeluhalua. Pelaajien keskeistä sanasotaa jatkui, josta mainittakoon Ilveksen Isotalon sanonta Rintakoskelle: ”Kuinka sinä kehtaat lyödä
mailalla nuorta pelaajaa”, johon Rintakoski käsinekättään näyttäen vastasi:
”Pena, saatana, tällä nyrkillä löin”, kuten hän tekikin, eikä siis mailalla.
Vastapuolen taholta otteluiltana ja
myöhemmin sanomalehdissä esitetty
väite, että Ilveksen joukkueenjohto olisi
vaikuttanut neuvoillaan tuomarin päätökseen, on vailla kaikkea todellisuuspohjaa, koska rangaistukset jaettiin
jäällä pahoinpitelypaikalla. Vaihtomiesaitiossa emme tienneet tuomioista
mitään, ennen kuin pelikapteenimme
P Isotalo toisti kentällä kuulemansa tuomarin antamat rangaistukset.
TBK:laisten leiristä kuului huutoja, että he eivät pelaa, jos Hytösen ja Rintakosken tuomiot pannaan voimaan. Heidän huoltajansa ja johtajansa J Ohlson
ilmoitti erotuomarille huutaen, että
tuomiot on pantava tasan, muuten he
tekevät lakon. Tämä erotuomariin kohdistunut painostus ja järkeä vailla oleva vaatimus sai aikaan niin meidän
pelaajissamme kuin takana olevissa
katselijoissakin ihmettelyä ja voimakasta ”buuausta”. Erotuomari Lehto tuli vaihtoaitiomme eteen ja kysyttyämme tuomioita häneltä, ilmoitti hän ne
kuten edellä on mainittu, mutta lisäsi, että hän ei saa rangaistuja poistumaan kentältä. Me vaadimme, että
tuomiot on ilmoitettava kovaäänisellä
pelaajille ja yleisölle, kuten säännötkin
määräävät. Erotuomari ilmoitti tuomionsa kuuluttajalle, joka kuitenkin poistui paikaltaan, eikä halunnut TBK:n
jäsenenä kuuluttaa seuralleen epäedullista erotuomarin päätöstä. Yleisö kävi kärsimättömäksi ja kun järjestäjien
puolelta ei hoidettu kuulutusta, vaadimme sitä edelleen ja ilmoitimme, että sen voi tehdä ajanottajakin. Ajanottaja keskittyi hetken tehtäväänsä ja
kuulutti niin kuin erotuomari oli sanonut. Emme muista tarkoin, missä vaiheessa Ilveksen Salminen poistui
kentältä, mutta rangaistujen aitiossa hän istui yksin välittömästi kuulutuksen jälkeen, kun otimme tilanteesta selvän.
Erotuomari yritti aloittaa peliä,
mutta un TBK:n rangaistut pelaajat eivät poistuneet kentältä, tuli hän takaisin vaihtoaition eteen ja neuvotteli tilanteen johdosta TBK:n Ohlsonin
kanssa. He puhuivat yhden minuutin
rauhoittumisajasta. Tänä aikana Ilveksen pelaajat pelikapteeninsa Isotalon kehotuksesta, ilman rangaistujen penkillä olevaa Salmista, asettuivat
puolustusalueensa aloituspisteen kohdalle peliä alkamaan. Saman minuutin aikana Ilveksen R Lindroos ilmoitti TBK:n J Ohlsonille, että jos he eivät
tuomarin kehotuksesta huolimatta lopeta lakkoaan, käsittelee liittojohtokunta
asian ja rankaisee heitä. Tähän Ohlson
vastasi sanoilla, joita emme halua julkaista, vaikuttaen menettäneensä täysin hermojensa hallinnan.
Kun rangaistut Rintakoski ja Hytönen eivät poistuneet kentältä, vaikka erotuomari Lehto sitä edelleen vaati ko. minuutin kuluttua, vihelsi hän
pelin päättyneeksi ja ilmoitti Ilveksen
voittaneen ottelun maaliluvuilla 5-1
TBK:n kieltäytyessä sitä jatkamasta,
vaikka peliajasta oli jäljellä vielä 8 minuuttia.
Ilveksen pelaajat kokoontuivat siniviivalle riviin ja pelikapteeni P Isotalon johdolla kohottivat kolminkertaisen
hei-huudon. TBK:n joukkue ei suvainnut ryhmittyä tavanmukaiseen riviin
hei-huutoa varten, vaan pelaajat osoittivat mieltään johtajiensa kehotuksesta
luistelemalla pukukoppiinsa oman kannattajayleisönsä heittämien lumipallojen saattamina.”
TBK:lle kovat seuraamukset
Jääkiekkoliitto pohti tapausta varsin pitkään. Seuraamukset olivat viimeistä
kauttaan ennen nimen muutostaan pelaavalle TBK:lle kovat. Valmentaja Jarl
Ohlson sai peräti vuoden mittaisen toiminta-/toimitsijakiellon.
Kaudeksi 1946-47 Ilveksestä ”isolla rahalla” TBK:n riveihin siirtynyt Matti Rintakoski sai seuraavan vuoden (1956)
tammikuun loppuun asti kestävän pelikiellon. Erkki Hytönen selvisi varoituksella. TBK:n johtoportaan Aamulehdessä
mainitsemia omia kurinpidollisia toimia
ei siis tarvittu. ••
Kiekkokonkarit. Iso-Pena (Pentti Isotalo, vas.) ja Vispari-Hessa (Heikki Salminen) vuonna 2012.
Ottelu on edelleen
hyvin mielessä
Juhani Ruusunen kertoi tammikuussa 2012, että tilanne sai alkunsa siitä, että
TBK:n Hytönen löi Ruususta normaalissa miehenpitotilanteessa nyrkillä tai poikittaisella mailalla kaulaan, johon Heikki Salminen puuttui taklaamalla Hytösen Ilveksen maaliin. Ruusunen oli myös sitä mieltä, että TBK ei millään kestänyt ajatusta
täysin odottamattomasta tappiosta nuorelle Ilvekselle, ja etenkin joukkueen johdon käpy paloi totaalisesti
Tammikuussa 2012 keskustelimme tästä ottelusta Heikki Salmisen ja Pentti Isotalonkanssa. Isotalohan on myös itse kokenut ja arvostettu erotiuomari. Kuultuaan
Ilveksen raportin tapahtuneesta muistelivat molemmat tätä kuumaa ottelua.
Pentti Isotalo: Mielestäni, jos vihellyksen jälkeen noin hyökätään kimppuun, ei
kymmenen minuutin rangaistus kyllä riitä. Sinänsä tuomari toimi kyllä aivan oikein,
koska tuomarilla on oikeus keskeyttää ottelu, mikäli sitä ei pelata urheiluhengen
mukaisesti.
Heikki Salminen: Muistan tapahtuman oikein hyvin. Ihan pelitilanteen mukaista
toimintaa se oli. Ei siinä loppujen lopuksi mitään ihmeellistä kahinaa sattunut, eikä missään nimessä mitään raportin mukaista ”pahoinpitelyä” ainakaan. Tapahtuneen jälkeen on ihan kavereita oltu Rinulin ja Hytösen kanssa. Olemme keskustelleet ja aina on morjestettu, kun on tultu kadulla vastaan. Ei tuo kahina
seuraamuksistaan huolimatta meistä vihollisia tehnyt.
Jari Vainio: Tuo ”pahoinpitely” lienee tässä yhteydessä hiukan kova sana. Tästähän tuli kovat sanktiot etenkin Ohlsonin Jallulle: vuoden toimitsijakielto.
Pentti Isotalo: Muistan, että Jallu oli vähän sellainen ”Kiukku-Kalle”. Melkoinen
rangaistus tuo oli kylläkin. Pelaajana Jallu oli huono luistelija, mutta hyvä mailan
käsittelijä. Sillähän nilkat menivät siksakkia luistellessa.
Heikki Salminen: Jallu oli kyllä kuuma ja tulinen kaveri. Mielestäni kaikki tuon pelin seuraamukset olivat hänen syytään. Ihmettelen, että Rintakoskikin sai sitten
noinkin kovan rangaistuksen. Hän olisi mennyt jäähylle, mutta Ohlson kielsi menemästä.
Pentti Isotalo: Siihen aikaan ei ollut liikaa johto- ja huoltohenkilöitä joukkueissa.
Nykyäänhän on iso liuta miehiä penkin takana jopa terapeutista lähtien. Ehkä olisi
ollut vuonna 1955:kin hyvä ollut olla…
Heikki Salminen: Muistan, kun oli erilaisia tilaisuuksia esim. saunailtoja tai vastaavia, missä Linkosuon Jussi oli paikalla, niin hän otti aina tämän harvinaisen tapahtuman puheeksi. Ja olihan se toki harvinainen tapaus.
Pentti Isotalo: Eipä tuollaisia tapahtumia juurikaan ole sen jälkeen tapahtunut.
Eipä ihme, että Jussiakin kiinnosti.
Jari Vainio:Heikk alias ”Vispari-Hessa”, Jussia saattoi kiinnostaa tapauksessa
myös se, että juuri sinä olit siinä mukana. Sinuahan ei voi millään sanoa kaukaloiden ”pahaksi pojaksi”. Koko SM-sarjaurasi jäähymäärä jäi vain kymmeneen minuuttiin, vaikkei tuo peli SM-sarjaottelu ollutkaan. ••
38
Asumisen polku
Pohjolassa
>>>
Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825, 33101 Tampere
Puh. 020 775 9600, [email protected]
www.pohjolarak.fi
39
SL-Mediat Oy
ERIKOISLEHTIÄ
YLI 30 VUOTTA
www.autokanta.com