luontoon eskilstunassa

Transcription

luontoon eskilstunassa
1. KRONSKOGEN-STENBYN NIITTY
Kronskogen
keskellä taajamaa
on Eskilstunan
asukkaille tuttu
viheralue. Monet tulevat tänne
kuntoilemaan ja
kävelylle, nauttimaan
kauniista luonnosta.
Kauris
Keskellä luontoreservaattia sijaitsee Stenbyn niitty mahtavine tammineen, tiheine hasselpähkinäpuustoineen ja rikkaine kasvistoineen – suosittu retkeilykohde
keväällä ja kesällä. Alueella on myös runsaasti muinaisjäännöksiä.
2. MESTA-ÅSBY-KOLSTA
Tutustu
Luontoon Eskilstunassa
Oletko kiinnostunut Eskilstunan aikaisesta historiasta ja muinaisjäännöksistä? Tällöin kannattaa
mennä Mesta-Åsby-Kolsta
-alueelle, joka sijaitsee
aivan kaupungin ulkopuolella. Täällä on yksi
läänin merkillisimmistä ja
suurimmasta hautapaikoLinnunruoho
ista. Hautapaikka ja muinaisjäännökset
kertovat
jännittäviä tarinoita ihmisistä, jotka ovat eläneet ja vaikuttaneet
täällä muinaisajoista aina meidän päiviimme.
Avoimilla laidunmailla ja hasselpähkinärikkaissa lehtimetsissä
on myös runsas kasvisto ja eläimistö. Yksi harvinaisuuksista on
närhi, jossa saattaa hyvällä onnella näyttäytyä syksyllä. Alueen
halki kulkee useita polkuja ja reittejä, joista jotkut on sovitettu
pyörätuolilla liikkuville.
Vilstan luonto
on
vaihtelevaa.
Joen länsipuolella
kasvaa
tuuheita
lehtimetsiä, joita
kaunistavat
keväällä taajat valkovuokkomatot.
Sinivuokot, imikät
ja keväiset linnunVilsta
herneet
antavat
maisemalle omat siniset, vaaleanpunaiset ja violetit värivivahteensa. Loppuosaa luontoreservaatista leimaavat havupuiden kattamat kumpareet ja kalliot. Sammaleen joukosta tarkkanäköinen
voi erottaa harvinaiset kasvit, haavayrtin ja yövilkan.
Sadunomainen havumetsä sammaleen peittämine kivenlohkareineen ja kaatuneine puunrunkoineen kohtaa kävijän Tolamossenin
ja Skiren-Kvickenin luontoreservaateissa. Merkityt vaellusreitit
näyttävät tietä ja Skiren -järven rannalla on leiripaikka tulisijoineen. Leiripaikalle johtava tie on sovitettu pyörätuoli- ja lastenvaunuliikenteelle sopivaksi.
Aarniometsä on omistettu harvinaisille kasveille ja eläimille,
jotka eivät viihdy nykyaikaisissa, viljellyissä metsissä. Tällaisiin
lajeihin kuuluvat tietyt hyönteiset, sienet, jäkälät ja sammaleet,
joista monien olemassaolo on riippuvainen vanhoista lahopuista.
Tikat, metsot ja teeret viihtyvät myös rauhallisessa aarniometsässä.
Skiren -järvi
13. HAMRA
Sundbyholmin linna
T
ämä esite näyttää tien Eskilstunan luonnon 19 mansikkapaikkaan. Täällä on vinkkejä retkistä viheralueille
sellaisille, jotka haluavat etsiytyä luonnon helmaan rentoutumaan tai harrastamaan liikuntaa, mutta myös niille, jotka
haluavat oppia tuntemaan kiinnostavia kasveja ja eläimiä elinympäristössään. Jotkut paikoista ovat yleisesti tunnettuja,
toiset taas salaisia aarteita, jotka vain odottavat useampia
löytäjiä.
Anna siis inspiraation tulla! Pakkaa polkupyöräsi kori, pikniklaukku tai selkäreppu ja lähde liikkeelle – tutustumaan
Eskilstunan luontoon!
Sigurdin kalliopiirros
Kaunista Sundbyholmin linnaa ympäröivä luonto on vaihtelevaa
ja otollinen vierailuille. Samannimisessä luontoreservaatissa voi
retkeillä avoimissa maisemissa, laihoissa mäntymetsissä ja harsomaisen vihreyden keskellä yhdessä Ruotsin pohjoisimmista pyökkimetsistä. Linnan läheisyydessä on grillauspaikkoja, hiekkaranta, leikkipaikkoja, ravintola, satama ja kahvila.
Täällä kannattaa myös käydä katsomassa kuuluisaa viikinkiajalta peräisin olevaa Sigurdsristningen -kalliopiirrosta. Lähes 1000
vuotta vanha kuvitus kertoo joitakin osia Sigurd Fafnesbanesta
kertovasta tarusta, joka oli levinnyt eri muodoissa koko pohjoiseen Eurooppaan. Taru kertoo Sigurdista, sankarista, jonka onnistui tappaa Fafner niminen lohikäärme ja sillä tavoin päästä
käsiksi suureen aarteeseen.
12. SOFIEBERGIN HARJU
Jäderin kummut, kuten Sofiebergsåsenin luontoreservaattia usein kutsutaan, on suosittu retkeilykohde keväällä. Tällöin kuivilla
hiekkakukkuloilla kukkii tuhansittain mäkivuokokoja. Harju on
myös käynnin arvoinen kesäkuussa, jolloin pieni kumpare on
Haluatko lisätietoja?
Ridö-Sundbyholmin saaristo on todellinen helmi
Eskilstunan
luonnossa,
ainakin kasvien ja eläinten
moninaisuuden suhteen.
Saarten jalolehtipuumetsien katsotaan olevan
maan lajirikkaimmat. Luontoreservaatissa esimerkiksi elää kymmenen hyKalasääski
önteislajia, joita ei esiinny
muualla maassa. Kasvisto
on myös mahtava suurine määrine misteleitä. Sadan pesivän linnun joukossa on muun muassa metsäkyyhkynen ja nokkavarpunen.
Reservaatti on suuri – ainoastaan sen eteläinen osa, johon kuuluvat suuret saaret, kuten Sundbyholmsön, Hummelholmen ja
Nysslingen, kuuluvat Eskilstunaan. Saarille pääsyyn vaaditaan
vene. Sundbyholmsön saarella on runsaasti polkuja ja hienoja
kallioita, joilta voi käydä uimassa.
Askholmen
koja ja muita kasveja. Keväällä vihreiden puiden ja pensaiden
lehvistöstä kuuluu intensiivinen lintujen laulu. Jäkälien, sammalten, sienien ja hyönteisten joukossa on monia harvinaisia lajeja.
8. SKÄRET
Årby
Kielo
6. EKBACKEN
10. SÖDERFJÄRDEN
Ekbacken tarjoaa mahdollisuuksia vaeltaa kukikkaassa monisatavuotisten jättiläistammien katveessa. Retkeilijä voi seurata alueen
läpi kulkevia vaellusreittejä ja pysähtyä lepopaikoille nauttimaan
luonnon vihreydestä! Keväällä maata peittävät valkovuokkomatot, joiden tilalle tulee alkukesästä suuret määrät kieloja.
Monet tammista ovat jopa 200 vuotta vanhoja, järeitä ja uurteisia tuuheine latvoineen. Tällaiset jättiläistammet saattavat toimia
satojen eri hyönteis-, jäkälä-, sieni, lintu-, ja perhoslajien kotina.
Näistä monien olemassaolo on täysin riippuvainen vanhoista
tammista. Koska vanhat tammet alkavat olla harvinaisia, monia
niiden asukkaita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Luontoreservaatissa niillä on kuitenkin mahdollisuus säilyä tulevaisuuteen.
Söderfjärden on itsestään selvä retkeilykohde linnuista kiinnostuneille! Suurissa kaislikoissa pesii ruskosuohaukka, partatiainen ja
kaulushaikara. Kaulushaikara on harvinainen lintu, joka muistuttaa haikaran ja pöllön risteytystä ja josta on tullut Söderfjärdenin symboli. Kaulushaikaroita on nimittäin täällä harvinaisen
suuri määrä. Tämä omaperäinen lintu on antanut nimensä myös
Örsundetin koeasemalle, jossa tehdään lintututkimusta ja selkävesien inventointia.
Askholmenin luontoreservaatissa voi retkeillä tuuheissa lehtimetsissä ja puuston kattamilla laidunmailla. Österbyn pysäköintipaikalta lähtee merkittyjen polkujen ja pikkuteiden verkosto.
Mälarin rannalla on hieno taukopaikka, jossa voi levähtää ja syödä eväitään.
Lehtimetsässä elää mahtava määrä erilaisia kasveja ja eläimiä.
Lehtometsän ravinteikkaassa mullassa viihtyy suuri määrä vuok-
Suuressa ja mäkisessä reservaatissa on useita pysäköintipaikkoja, joita lähtee
polkuja ja vaellusreittejä.
Polut seurailevat vesistöjä ja
kulkevat läpi monien hienojen näköalapaikkojen, kuten
torppien, pienten tilojen ja
pienten kalkkilouhosten, jotka ovat muistona ajalta, jolloin Hedlandet kuului Bibyn
kartanoon.
Käärmeenkieli
Pikkuisen Grindstuganin
torpan luoteispuolella sijaitsee pieni kostea niitty. Niityllä kasvaa
keltaängelmää, räpelöä, nurmitatarta ja tuhansittain harvinaista
käärmeenkieltä. Muutama sata vuotta sitten tämäntyyppiset niityt olivat erittäin tavallisia. Tänään ne ovat yksi uhatuimmista ja
lajirikkaimmista luototyypeistä tässä maassa.
15. KVARNTORP
Hamra
Hamra on jäännös laajoista aarniometsistä, jotka olivat tavallisia
ennen moottorisahojen ja metsäkoneiden aikakautta. Pienen luontoreservaatin läpi kulkee pieni polku ikivanhojen honkien ja jäkälän peittämien kallioiden lomitse. Polku lähteen tien numero 53
varrella olevalta pysäköintipaikalta noin kilometrin päässä Slytanin
taukopaikalta etelään.
Tee tuttavuutta Hamran ikihonkien kanssa! Vuosisatojen saatossa kasvanut kaarna on sileää, mutta se on halkeillut desimetrin
mittaisiksi palasiksi ja muistuttaa kilpikonnan kuorta. Kilpikonnakaarna, panssarikaarna ja krokotiilikaarna ovat eri nimiä tälle
erityiselle ikihongissa kasvavalle kaarnalle.
Osoitteessa www.eskilstuna.se/natur voit lukea lisää aiheesta.
14. HEDLANDET
Mäkivuokko
Årbyn luontoreservaatti on yksi Eskilstunan taajamien läheisyydessä sijaitsevista mansikkapaikoista. Täällä voi käydä lenkkeilemässä hölkkäradoilla tai tehdä rauhallisen kävelyretken kauniissa
rautakaudelta peräisin olevassa maanviljelysmaisemassa. Monet
retkeilijät lähtevät liikkeelle Årbyn majalta, jossa on leikkipaikka
ja grillausmahdollisuudet.
7. ASKHOLMEN
vaaleanpunaisen keltainen kukkivista mäkitervakoista ja huopakeltanoista.
Selityksenä kukkien moninaisuudelle ovat laiha maa ja jatkuva
laiduntaminen. Ilman laidunnettavia eläimiä korkea ruoho ja
yrtit pääsisivät leviämään ja kukkaloisto muuttuisi ajan mittaan
metsäksi.
11. SUNDBYHOLM
9. RIDÖ-SUNDBYHOLMIN SAARISTO
4. TOLAMOSSEN JA SKIREN-KVICKEN
3. VILSTA
Vilsta on yksi Eskilstunan suurimmista ja suosituimmista luontoreservaateista kauniin luontonsa ja erinomaisten kuntopolkujensa ansiosta. Lumisina talvina tietyille reiteille valaistulle kuntopolulle tehdään hiihtolatuja. Sörmlandsledenin vaellusreitti tekee
lenkin läpi koko luontoreservaatin.
5. ÅRBY
Hedlandetin luontoreservaattiin tulee kävijöitä ympäri vuoden
retkeilemään, uimaan, kuntoilemaan, poimimaan marjoja ja
sieniä. Luontoreservaatin maisemat vaihtelevat karuista kalliomaista soisiin havumetsiin, lehtimetsiin, kosteikkoihin ja kauniisiin viljelysmaisemiin.
Kvarntorpin
luontoreservaatissa kilometrien pituiset
vaellusreitit
kiemurtelevat
kauniin pieniä torppia, peltoja ja laidunmaita käsittävän
viljelysmaiseman läpi. Näshultasjön -järven rannoilla
on useita miellyttäviä taukopaikkoja. Kevättulvan aikaan
Sågrändelnin puroon syntyy
useita pikku putouksia paljailta kallioilta – jännittävää
Kvarntorp
näkemistä sekä nuorille että
vanhoille! Tienvarsilla ja laidunmailla kasvaa hieno ja lajirikas
kasvisto. Harvinainen hirvenkello kukkii reservaatin valoisilla
metsien laitamilla heinäkuussa.
16. VARGLYAN JA TREHÖRNINGEN
Varglyanin luontoreservaatti on retkeilyjohde koskemattomassa
metsämastossa liikkuville. Reservaattiin ei ole yleisiä teitä ja sinne
päästyään on suunnistettava omatoimisesti, sillä alueella ei ole
merkittyjä vaellusreittejä.
Varglyan on todellinen aarniometsä, jossa on kauniita suolampia ja pieniä soita. Täällä voi nauttia luonnon rauhasta ja
hiljaisuudesta muiden retkeilijöiden häiritsemättä. Jos sattuu
oleman onnea matkassa, voi nähdä joitakin metsän asukkaita –
Skäret
Skäretin avoimille ja kosteille laidunmaille Väsbyvikeniin Mälarin rannalle tekee suuri joukko muuttolintuja välilaskun. Täällä
haapasorsa, suokukko, merihanhi ja keltavästäräkki pitävät hyvin
ansaitun lepotauon matkalla pesimispaikoilleen pohjoiseen.
Luontoreservaatissa on muutakin katsottavaa kuin linturikkaat rantaniityt. Kosteisiin rantametsiin uskaltautuvan kannattaa
pukeutua kumisaappaisiin ja varata mukaansa hyttyssumutetta.
Soisessa metsässä on runsaasti hyönteisiä ja lahopuuta, joka on
katettu ruokapöytä tikoille. Jos on tarkkana, saattaa nähdä pikkutikan, joka on tuskin suurempi kuin punatulkku.
Kuivilla moreenirinteillä kasvaa hasselpähkinäpensaita, tammia, saarnia ja muita lehtipuita. Toukokuussa metsien reunustat ovat valkoisenaan suippoliuskaorapihlajan kukista – todella
ihana näky!
Merihanhi
18. STORA SUNDBY
Trehörningen
Näkyviin ehkä pilkahtaa palokärjen musta siluetti puiden välistä.
Nimi Varglyan tulee reservaatin eteläosassa sijaitsevasta, suuren
kivenlohkareen ja kallioseinän väliin jäävästä luolamaisesta käytävästä.
Yksi keino päästä tänne on tulla Trehörningen -järven kautta.
Näshultasjön järven yhteydessä olevasta Hedenistä on järvelle viitoitus: ”Å! Fiske” (vapaaehtoinen urheilukalastusyhdistys). Trehörningen -järven rannalla yhdistyksellä on useita kunnostettuja
onkipaikkoja. Kalastukseen vaaditaan kalastuskortti.
17. PRÄSTSJÖN
Stora Sundbyn linna
Stora Sundby on sadunomainen linna ja suuri tila Hjälmaren
-järven rannalla, sen itäosassa. Linnan ympäristössä on paljon
mielenkiintoista nähtävää. Siellä on linnanrauniot, riimukivi ja
riista-aitaus, jossa on kuusipeuroja ja muflonilampaita. Linnuista kiinnostuneiden kannattaa pitää silmällä linnan ympäristöön
tehtyjä suuria patoja. Borgklippanin lähellä sijaitseva suuri riistavesi on peräti 7,5 hehtaarin kokoinen ja se houkuttelee lintuja,
kuten lörppösorsa, heinätavi, siperiantavi, punajalkaviklo ja ruskosuohaukka. Herrshuvudin niemestä voi nähdä linnan järven
puolelta, mutta kannattaa olla varuillaan – paikka kantaa kertomusten mukaan synkkää salaisuutta...
Vieraiden pysäköintialueelta johtaa merkitty polku läpi kauniin
linna-alueen.
19. HERRFALLET
Prästsjön
Siperiantavi
Prästsjön on lintujen ja ornitologien kultamaa. Kaulushaikara,
ruskosuohaukka, laulujoutsen, siperiantavi, partatiainen ja
kurki ovat vai joitakin monista järvellä pesivistä lintulajeista.
Jos sattuu olemaan hieman onnea, voi myös nähdä merikotkan
liitävän mahtavilla siivillään.
Matalaa ja ravinteikasta järveä on viime vuosina restauroitu
rikkaan linnuston vaalimiseksi. Järveen on tehty pesimissaaria ja
kaislikkoon avoimia uomia. Pieneltä kukkulalta luoteisrannalla
on hyvä näkyvyys järvelle. Kukkulalle johtaa polku Magda Ladugårdin ja Fredriksbergin väliseltä soratieltä.
Herrfalletin luontoreservaatti on pitkässä Hjälmaren -järven niemessä sijaitseva suosittu ulkoilualue.
Niemi on osa Katrineholmin sora- ja hiekkaharjua.
Täällä on sen vuoksi pitkiä, hienoja uimaan houkuttelevia hiekkarantoja.
Alueella on myös vapaaHerrfallet
aika- ja konferenssikeskus,
josta voi lainata polkupyöriä, kanootteja, kalastusvälineitä ja veneitä. Niemellä risteilee helppokulkuisia teitä ja polkuja. Pienellä
Tallholmenin saarella, jonne saa mennä omalla veneellä, on leiripaikka tulisijoineen.
Layout och text: Naturcentrum AB. Foton: Eskilstuna kommun och Naturcentrum AB.
Karta: Eskilstuna kommun. Tryckår: 2012.
naturguide_eskilstuna FIN.indd 1
2013-02-22 15:22:15
Lisää retkeilyvinkkejä!
Eskilstunan luontoalueet
N
VESITSE LÄPI ESKILSTUNAN
Testaa taajaman läpi kulkeva melontareitti, joka alkaa Skogstorpista ja päättyy Torshällaan – joelta kaupunki näkyy toisenlaisessa perspektiivissä! Melonta sopii kaikenikäisille, sekä
aloittelijoille että tottuneille melojille. Koko reitin melomiseen
taukoineen kuluu noin 6 tuntia.
= Luontoalue
9
= Luontoreservaatti
Mälaren
7
GYLLENHIELMIN REITTI
1. Kronskogen-Stenby äng 59.36407, 16.48685
Gyllenhielmin reitti lähtee Årbyn majalta ja päättyy Sundbyholmin vierassatamaan. Reitin kokonaispituus on 24 km, mutta on
myös mahdollista vaeltaa vain osa reitistä.
2. Mesta-Åsby-Kolsta 59.35593, 16.43715
12. Sofiebergsåsen 59.40595, 16.65833
3. Vilsta 59.34974, 16.51002
13. Hamra 59.22441, 16.61278
KALASTA ESKILSTUNASSA
4. Tolamossen ja Skiren-Kvicken 59.35395, 16.38321
14. Hedlandet 159.27390, 16.40004
Kalavedet ovat aina lähellä Eskilstunassa! Kimalteleva Eskilstunan joki halkoo kaupunkia ja tekee mahdolliseksi esimerkiksi
pyydystää sateenkaarirautuja kaupungin keskustasta. Eskilstunajoen kalavedet houkuttelevat kaikenikäisiä kalastuksesta kiinnostuneita ja paikalliset yhdistykset järjestävät erilaisia jokikalastustapahtumia.
5. Årby 59.38745, 16.52489
15. Kvarntorp 59.23294, 16.40131
6. Ekbacken 59.41055, 16.46401
16. Varglyan ja Trehörningen
Kunta on laatinut esitteitä melontareitistä, Gyllenhielmin reitistä ja kalastuksesta. Näitä voi noutaa matkailutoimistosta.
9. Ridö-Sundbyholmsarkipelagen 59.46452, 16.63678
7. Askholmen 59.44294, 16.38168
8. Skäret 59.44777, 16.42292
10. Söderfjärden 59.39396, 16.79313
8
11. Sundbyholm 59.44610, 16.62098
Kvicksund
Sundbyholm
11
Tumbo
Torshälla
59.20466, 16.37954
6
12
17. Prästsjön 59.21102, 16.23173
18. Stora Sundby 59.26997, 16.11959
19. Herrfallet 59.28235, 15.90585
Kjula
Nimien jälkeen olevat numerot ovat pysäköintipaikkojen ja tietyissä tapauksissa tiedotustaulujen koordinaatteja (WGS 84) kullakin alueella.
Eskilstuna
1
Vaali luontoa!
Jotta kaikki voivat nauttia luonnosta, emmekä vahingoita eläimiä ja luontoa, meidän on ajateltava joitakin seikkoja:
• Älä jätä jälkeesi tai heitä luontoon roskia. Purkit, pullot, muovit ja muut jätteet voivat vahingoittaa sekä ihmisiä että eläimiä.
• Koirat on pidettävä kiinni luonnossa 1. maaliskuuta - 20. elokuuta välisenä aikana.
• Et saa kulkea tonttien, puutarhojen, istutusten tai viljelysten,
esimerkiksi peltojen läpi.
• Et saa ajaa autolla, moottoripyörällä tai mopolla luonnossa. Et
saa myöskään ajaa poluilla, puistojen teillä tai hölkkäradoilla.
• Et saa tehdä avotulta kuivalla tai tuulisella säällä. Tällöin tuli
saattaa levitä.
• Et saa ottaa mukaan tai vahingoittaa puita ja pensaita.
• Et saa ottaa hedelmiä, marjoja tai muuta puutarhassa, istutuksissa tai pelloilla kasvavaa.
• Et saa metsästää, häiritä tai vahingoittaa eläimiä. On myös
kiellettyä ottaa linnunmunia tai koskea eläinten pesiin tai
poikasiin.
• Et saa kalastaa luvatta järvissä ja vesistöissä, poikkeuksena Mälaren ja Hjälmaren, jossa saa kalastaa vapaongella ja heittoongella ilman lupaa.
E20
4
2
Täällä Ruotsissa me kaikki saamme oleskella luonnossa, myös
muiden omistamilla alueilla. Tätä kutsutaan jokamiehenoikeudeksi. Jokamiehenoikeutta voi käyttää käydessään kävelyllä
metsässä, kajakkimelonnassa tai vaikka kiivetessään kivelle ja
istuessaan siinä mietiskelemässä. Jokamiehenoikeus merkitsee
myös sitä, että meidän on oltava varovaisia emmekä häiritse
muita ihmisiä ja eläimiä. Emme saa myöskään vahingoittaa luontoa tai muiden omaisuutta. Lyhyesti sanottuna ei häiritä, ei
hävittää.
Jokamiehenoikeus merkitsee myös, että saamme:
• Kävellä, pyöräillä ja ratsastaa luonnossa, mutta emme liian
lähellä asumuksia (asuintaloja). Jos avaa veräjän, se on suljettava perässään.
• Kävellä, pyöräillä ja ratsastaa yksityisillä teillä.
• Telttailla yhden yön. Haluttaessa telttailla pitempään, on
kysyttävä lupa maanomistajalta.
• Uida, veneillä ja nousta maihin, mutta ei liian lähellä asumuksia (asuintaloja).
• Poimia kukkia, marjoja ja sieniä.
• Kalastaa onkivavalla ja heittouistimella Mälarissa ja Hjälmarissa.
• Tehdä pienen tulen varovaisuutta noudattaen. Tulta ei pidä
tehdä kalliolle, joka rikkoutuu siitä. Parasta on tehdä tuli
erityiselle tulisijalle. Kesälä avotulen teko on usein kielletty.
Kunnasta saa tietää mikä on voimassa.
10
5
3
Skogstorp
56
Hällberga
230
Hållsta
214
Alberga
Ärla
14
19
18
53
Östra Hjälmaren
Bälgviken
15
Näshultasjön
13
17
16
1
5
10 km
(lähde: www.naturvardsverket.se)
Kvarntorp (15)
naturguide_eskilstuna FIN.indd 2
Askholmen (7)
Herrfallet (19)
2013-02-22 15:22:35