luontoon eskilstunassa
Transcription
luontoon eskilstunassa
1. KRONSKOGEN-STENBYN NIITTY Kronskogen keskellä taajamaa on Eskilstunan asukkaille tuttu viheralue. Monet tulevat tänne kuntoilemaan ja kävelylle, nauttimaan kauniista luonnosta. Kauris Keskellä luontoreservaattia sijaitsee Stenbyn niitty mahtavine tammineen, tiheine hasselpähkinäpuustoineen ja rikkaine kasvistoineen – suosittu retkeilykohde keväällä ja kesällä. Alueella on myös runsaasti muinaisjäännöksiä. 2. MESTA-ÅSBY-KOLSTA Tutustu Luontoon Eskilstunassa Oletko kiinnostunut Eskilstunan aikaisesta historiasta ja muinaisjäännöksistä? Tällöin kannattaa mennä Mesta-Åsby-Kolsta -alueelle, joka sijaitsee aivan kaupungin ulkopuolella. Täällä on yksi läänin merkillisimmistä ja suurimmasta hautapaikoLinnunruoho ista. Hautapaikka ja muinaisjäännökset kertovat jännittäviä tarinoita ihmisistä, jotka ovat eläneet ja vaikuttaneet täällä muinaisajoista aina meidän päiviimme. Avoimilla laidunmailla ja hasselpähkinärikkaissa lehtimetsissä on myös runsas kasvisto ja eläimistö. Yksi harvinaisuuksista on närhi, jossa saattaa hyvällä onnella näyttäytyä syksyllä. Alueen halki kulkee useita polkuja ja reittejä, joista jotkut on sovitettu pyörätuolilla liikkuville. Vilstan luonto on vaihtelevaa. Joen länsipuolella kasvaa tuuheita lehtimetsiä, joita kaunistavat keväällä taajat valkovuokkomatot. Sinivuokot, imikät ja keväiset linnunVilsta herneet antavat maisemalle omat siniset, vaaleanpunaiset ja violetit värivivahteensa. Loppuosaa luontoreservaatista leimaavat havupuiden kattamat kumpareet ja kalliot. Sammaleen joukosta tarkkanäköinen voi erottaa harvinaiset kasvit, haavayrtin ja yövilkan. Sadunomainen havumetsä sammaleen peittämine kivenlohkareineen ja kaatuneine puunrunkoineen kohtaa kävijän Tolamossenin ja Skiren-Kvickenin luontoreservaateissa. Merkityt vaellusreitit näyttävät tietä ja Skiren -järven rannalla on leiripaikka tulisijoineen. Leiripaikalle johtava tie on sovitettu pyörätuoli- ja lastenvaunuliikenteelle sopivaksi. Aarniometsä on omistettu harvinaisille kasveille ja eläimille, jotka eivät viihdy nykyaikaisissa, viljellyissä metsissä. Tällaisiin lajeihin kuuluvat tietyt hyönteiset, sienet, jäkälät ja sammaleet, joista monien olemassaolo on riippuvainen vanhoista lahopuista. Tikat, metsot ja teeret viihtyvät myös rauhallisessa aarniometsässä. Skiren -järvi 13. HAMRA Sundbyholmin linna T ämä esite näyttää tien Eskilstunan luonnon 19 mansikkapaikkaan. Täällä on vinkkejä retkistä viheralueille sellaisille, jotka haluavat etsiytyä luonnon helmaan rentoutumaan tai harrastamaan liikuntaa, mutta myös niille, jotka haluavat oppia tuntemaan kiinnostavia kasveja ja eläimiä elinympäristössään. Jotkut paikoista ovat yleisesti tunnettuja, toiset taas salaisia aarteita, jotka vain odottavat useampia löytäjiä. Anna siis inspiraation tulla! Pakkaa polkupyöräsi kori, pikniklaukku tai selkäreppu ja lähde liikkeelle – tutustumaan Eskilstunan luontoon! Sigurdin kalliopiirros Kaunista Sundbyholmin linnaa ympäröivä luonto on vaihtelevaa ja otollinen vierailuille. Samannimisessä luontoreservaatissa voi retkeillä avoimissa maisemissa, laihoissa mäntymetsissä ja harsomaisen vihreyden keskellä yhdessä Ruotsin pohjoisimmista pyökkimetsistä. Linnan läheisyydessä on grillauspaikkoja, hiekkaranta, leikkipaikkoja, ravintola, satama ja kahvila. Täällä kannattaa myös käydä katsomassa kuuluisaa viikinkiajalta peräisin olevaa Sigurdsristningen -kalliopiirrosta. Lähes 1000 vuotta vanha kuvitus kertoo joitakin osia Sigurd Fafnesbanesta kertovasta tarusta, joka oli levinnyt eri muodoissa koko pohjoiseen Eurooppaan. Taru kertoo Sigurdista, sankarista, jonka onnistui tappaa Fafner niminen lohikäärme ja sillä tavoin päästä käsiksi suureen aarteeseen. 12. SOFIEBERGIN HARJU Jäderin kummut, kuten Sofiebergsåsenin luontoreservaattia usein kutsutaan, on suosittu retkeilykohde keväällä. Tällöin kuivilla hiekkakukkuloilla kukkii tuhansittain mäkivuokokoja. Harju on myös käynnin arvoinen kesäkuussa, jolloin pieni kumpare on Haluatko lisätietoja? Ridö-Sundbyholmin saaristo on todellinen helmi Eskilstunan luonnossa, ainakin kasvien ja eläinten moninaisuuden suhteen. Saarten jalolehtipuumetsien katsotaan olevan maan lajirikkaimmat. Luontoreservaatissa esimerkiksi elää kymmenen hyKalasääski önteislajia, joita ei esiinny muualla maassa. Kasvisto on myös mahtava suurine määrine misteleitä. Sadan pesivän linnun joukossa on muun muassa metsäkyyhkynen ja nokkavarpunen. Reservaatti on suuri – ainoastaan sen eteläinen osa, johon kuuluvat suuret saaret, kuten Sundbyholmsön, Hummelholmen ja Nysslingen, kuuluvat Eskilstunaan. Saarille pääsyyn vaaditaan vene. Sundbyholmsön saarella on runsaasti polkuja ja hienoja kallioita, joilta voi käydä uimassa. Askholmen koja ja muita kasveja. Keväällä vihreiden puiden ja pensaiden lehvistöstä kuuluu intensiivinen lintujen laulu. Jäkälien, sammalten, sienien ja hyönteisten joukossa on monia harvinaisia lajeja. 8. SKÄRET Årby Kielo 6. EKBACKEN 10. SÖDERFJÄRDEN Ekbacken tarjoaa mahdollisuuksia vaeltaa kukikkaassa monisatavuotisten jättiläistammien katveessa. Retkeilijä voi seurata alueen läpi kulkevia vaellusreittejä ja pysähtyä lepopaikoille nauttimaan luonnon vihreydestä! Keväällä maata peittävät valkovuokkomatot, joiden tilalle tulee alkukesästä suuret määrät kieloja. Monet tammista ovat jopa 200 vuotta vanhoja, järeitä ja uurteisia tuuheine latvoineen. Tällaiset jättiläistammet saattavat toimia satojen eri hyönteis-, jäkälä-, sieni, lintu-, ja perhoslajien kotina. Näistä monien olemassaolo on täysin riippuvainen vanhoista tammista. Koska vanhat tammet alkavat olla harvinaisia, monia niiden asukkaita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Luontoreservaatissa niillä on kuitenkin mahdollisuus säilyä tulevaisuuteen. Söderfjärden on itsestään selvä retkeilykohde linnuista kiinnostuneille! Suurissa kaislikoissa pesii ruskosuohaukka, partatiainen ja kaulushaikara. Kaulushaikara on harvinainen lintu, joka muistuttaa haikaran ja pöllön risteytystä ja josta on tullut Söderfjärdenin symboli. Kaulushaikaroita on nimittäin täällä harvinaisen suuri määrä. Tämä omaperäinen lintu on antanut nimensä myös Örsundetin koeasemalle, jossa tehdään lintututkimusta ja selkävesien inventointia. Askholmenin luontoreservaatissa voi retkeillä tuuheissa lehtimetsissä ja puuston kattamilla laidunmailla. Österbyn pysäköintipaikalta lähtee merkittyjen polkujen ja pikkuteiden verkosto. Mälarin rannalla on hieno taukopaikka, jossa voi levähtää ja syödä eväitään. Lehtimetsässä elää mahtava määrä erilaisia kasveja ja eläimiä. Lehtometsän ravinteikkaassa mullassa viihtyy suuri määrä vuok- Suuressa ja mäkisessä reservaatissa on useita pysäköintipaikkoja, joita lähtee polkuja ja vaellusreittejä. Polut seurailevat vesistöjä ja kulkevat läpi monien hienojen näköalapaikkojen, kuten torppien, pienten tilojen ja pienten kalkkilouhosten, jotka ovat muistona ajalta, jolloin Hedlandet kuului Bibyn kartanoon. Käärmeenkieli Pikkuisen Grindstuganin torpan luoteispuolella sijaitsee pieni kostea niitty. Niityllä kasvaa keltaängelmää, räpelöä, nurmitatarta ja tuhansittain harvinaista käärmeenkieltä. Muutama sata vuotta sitten tämäntyyppiset niityt olivat erittäin tavallisia. Tänään ne ovat yksi uhatuimmista ja lajirikkaimmista luototyypeistä tässä maassa. 15. KVARNTORP Hamra Hamra on jäännös laajoista aarniometsistä, jotka olivat tavallisia ennen moottorisahojen ja metsäkoneiden aikakautta. Pienen luontoreservaatin läpi kulkee pieni polku ikivanhojen honkien ja jäkälän peittämien kallioiden lomitse. Polku lähteen tien numero 53 varrella olevalta pysäköintipaikalta noin kilometrin päässä Slytanin taukopaikalta etelään. Tee tuttavuutta Hamran ikihonkien kanssa! Vuosisatojen saatossa kasvanut kaarna on sileää, mutta se on halkeillut desimetrin mittaisiksi palasiksi ja muistuttaa kilpikonnan kuorta. Kilpikonnakaarna, panssarikaarna ja krokotiilikaarna ovat eri nimiä tälle erityiselle ikihongissa kasvavalle kaarnalle. Osoitteessa www.eskilstuna.se/natur voit lukea lisää aiheesta. 14. HEDLANDET Mäkivuokko Årbyn luontoreservaatti on yksi Eskilstunan taajamien läheisyydessä sijaitsevista mansikkapaikoista. Täällä voi käydä lenkkeilemässä hölkkäradoilla tai tehdä rauhallisen kävelyretken kauniissa rautakaudelta peräisin olevassa maanviljelysmaisemassa. Monet retkeilijät lähtevät liikkeelle Årbyn majalta, jossa on leikkipaikka ja grillausmahdollisuudet. 7. ASKHOLMEN vaaleanpunaisen keltainen kukkivista mäkitervakoista ja huopakeltanoista. Selityksenä kukkien moninaisuudelle ovat laiha maa ja jatkuva laiduntaminen. Ilman laidunnettavia eläimiä korkea ruoho ja yrtit pääsisivät leviämään ja kukkaloisto muuttuisi ajan mittaan metsäksi. 11. SUNDBYHOLM 9. RIDÖ-SUNDBYHOLMIN SAARISTO 4. TOLAMOSSEN JA SKIREN-KVICKEN 3. VILSTA Vilsta on yksi Eskilstunan suurimmista ja suosituimmista luontoreservaateista kauniin luontonsa ja erinomaisten kuntopolkujensa ansiosta. Lumisina talvina tietyille reiteille valaistulle kuntopolulle tehdään hiihtolatuja. Sörmlandsledenin vaellusreitti tekee lenkin läpi koko luontoreservaatin. 5. ÅRBY Hedlandetin luontoreservaattiin tulee kävijöitä ympäri vuoden retkeilemään, uimaan, kuntoilemaan, poimimaan marjoja ja sieniä. Luontoreservaatin maisemat vaihtelevat karuista kalliomaista soisiin havumetsiin, lehtimetsiin, kosteikkoihin ja kauniisiin viljelysmaisemiin. Kvarntorpin luontoreservaatissa kilometrien pituiset vaellusreitit kiemurtelevat kauniin pieniä torppia, peltoja ja laidunmaita käsittävän viljelysmaiseman läpi. Näshultasjön -järven rannoilla on useita miellyttäviä taukopaikkoja. Kevättulvan aikaan Sågrändelnin puroon syntyy useita pikku putouksia paljailta kallioilta – jännittävää Kvarntorp näkemistä sekä nuorille että vanhoille! Tienvarsilla ja laidunmailla kasvaa hieno ja lajirikas kasvisto. Harvinainen hirvenkello kukkii reservaatin valoisilla metsien laitamilla heinäkuussa. 16. VARGLYAN JA TREHÖRNINGEN Varglyanin luontoreservaatti on retkeilyjohde koskemattomassa metsämastossa liikkuville. Reservaattiin ei ole yleisiä teitä ja sinne päästyään on suunnistettava omatoimisesti, sillä alueella ei ole merkittyjä vaellusreittejä. Varglyan on todellinen aarniometsä, jossa on kauniita suolampia ja pieniä soita. Täällä voi nauttia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta muiden retkeilijöiden häiritsemättä. Jos sattuu oleman onnea matkassa, voi nähdä joitakin metsän asukkaita – Skäret Skäretin avoimille ja kosteille laidunmaille Väsbyvikeniin Mälarin rannalle tekee suuri joukko muuttolintuja välilaskun. Täällä haapasorsa, suokukko, merihanhi ja keltavästäräkki pitävät hyvin ansaitun lepotauon matkalla pesimispaikoilleen pohjoiseen. Luontoreservaatissa on muutakin katsottavaa kuin linturikkaat rantaniityt. Kosteisiin rantametsiin uskaltautuvan kannattaa pukeutua kumisaappaisiin ja varata mukaansa hyttyssumutetta. Soisessa metsässä on runsaasti hyönteisiä ja lahopuuta, joka on katettu ruokapöytä tikoille. Jos on tarkkana, saattaa nähdä pikkutikan, joka on tuskin suurempi kuin punatulkku. Kuivilla moreenirinteillä kasvaa hasselpähkinäpensaita, tammia, saarnia ja muita lehtipuita. Toukokuussa metsien reunustat ovat valkoisenaan suippoliuskaorapihlajan kukista – todella ihana näky! Merihanhi 18. STORA SUNDBY Trehörningen Näkyviin ehkä pilkahtaa palokärjen musta siluetti puiden välistä. Nimi Varglyan tulee reservaatin eteläosassa sijaitsevasta, suuren kivenlohkareen ja kallioseinän väliin jäävästä luolamaisesta käytävästä. Yksi keino päästä tänne on tulla Trehörningen -järven kautta. Näshultasjön järven yhteydessä olevasta Hedenistä on järvelle viitoitus: ”Å! Fiske” (vapaaehtoinen urheilukalastusyhdistys). Trehörningen -järven rannalla yhdistyksellä on useita kunnostettuja onkipaikkoja. Kalastukseen vaaditaan kalastuskortti. 17. PRÄSTSJÖN Stora Sundbyn linna Stora Sundby on sadunomainen linna ja suuri tila Hjälmaren -järven rannalla, sen itäosassa. Linnan ympäristössä on paljon mielenkiintoista nähtävää. Siellä on linnanrauniot, riimukivi ja riista-aitaus, jossa on kuusipeuroja ja muflonilampaita. Linnuista kiinnostuneiden kannattaa pitää silmällä linnan ympäristöön tehtyjä suuria patoja. Borgklippanin lähellä sijaitseva suuri riistavesi on peräti 7,5 hehtaarin kokoinen ja se houkuttelee lintuja, kuten lörppösorsa, heinätavi, siperiantavi, punajalkaviklo ja ruskosuohaukka. Herrshuvudin niemestä voi nähdä linnan järven puolelta, mutta kannattaa olla varuillaan – paikka kantaa kertomusten mukaan synkkää salaisuutta... Vieraiden pysäköintialueelta johtaa merkitty polku läpi kauniin linna-alueen. 19. HERRFALLET Prästsjön Siperiantavi Prästsjön on lintujen ja ornitologien kultamaa. Kaulushaikara, ruskosuohaukka, laulujoutsen, siperiantavi, partatiainen ja kurki ovat vai joitakin monista järvellä pesivistä lintulajeista. Jos sattuu olemaan hieman onnea, voi myös nähdä merikotkan liitävän mahtavilla siivillään. Matalaa ja ravinteikasta järveä on viime vuosina restauroitu rikkaan linnuston vaalimiseksi. Järveen on tehty pesimissaaria ja kaislikkoon avoimia uomia. Pieneltä kukkulalta luoteisrannalla on hyvä näkyvyys järvelle. Kukkulalle johtaa polku Magda Ladugårdin ja Fredriksbergin väliseltä soratieltä. Herrfalletin luontoreservaatti on pitkässä Hjälmaren -järven niemessä sijaitseva suosittu ulkoilualue. Niemi on osa Katrineholmin sora- ja hiekkaharjua. Täällä on sen vuoksi pitkiä, hienoja uimaan houkuttelevia hiekkarantoja. Alueella on myös vapaaHerrfallet aika- ja konferenssikeskus, josta voi lainata polkupyöriä, kanootteja, kalastusvälineitä ja veneitä. Niemellä risteilee helppokulkuisia teitä ja polkuja. Pienellä Tallholmenin saarella, jonne saa mennä omalla veneellä, on leiripaikka tulisijoineen. Layout och text: Naturcentrum AB. Foton: Eskilstuna kommun och Naturcentrum AB. Karta: Eskilstuna kommun. Tryckår: 2012. naturguide_eskilstuna FIN.indd 1 2013-02-22 15:22:15 Lisää retkeilyvinkkejä! Eskilstunan luontoalueet N VESITSE LÄPI ESKILSTUNAN Testaa taajaman läpi kulkeva melontareitti, joka alkaa Skogstorpista ja päättyy Torshällaan – joelta kaupunki näkyy toisenlaisessa perspektiivissä! Melonta sopii kaikenikäisille, sekä aloittelijoille että tottuneille melojille. Koko reitin melomiseen taukoineen kuluu noin 6 tuntia. = Luontoalue 9 = Luontoreservaatti Mälaren 7 GYLLENHIELMIN REITTI 1. Kronskogen-Stenby äng 59.36407, 16.48685 Gyllenhielmin reitti lähtee Årbyn majalta ja päättyy Sundbyholmin vierassatamaan. Reitin kokonaispituus on 24 km, mutta on myös mahdollista vaeltaa vain osa reitistä. 2. Mesta-Åsby-Kolsta 59.35593, 16.43715 12. Sofiebergsåsen 59.40595, 16.65833 3. Vilsta 59.34974, 16.51002 13. Hamra 59.22441, 16.61278 KALASTA ESKILSTUNASSA 4. Tolamossen ja Skiren-Kvicken 59.35395, 16.38321 14. Hedlandet 159.27390, 16.40004 Kalavedet ovat aina lähellä Eskilstunassa! Kimalteleva Eskilstunan joki halkoo kaupunkia ja tekee mahdolliseksi esimerkiksi pyydystää sateenkaarirautuja kaupungin keskustasta. Eskilstunajoen kalavedet houkuttelevat kaikenikäisiä kalastuksesta kiinnostuneita ja paikalliset yhdistykset järjestävät erilaisia jokikalastustapahtumia. 5. Årby 59.38745, 16.52489 15. Kvarntorp 59.23294, 16.40131 6. Ekbacken 59.41055, 16.46401 16. Varglyan ja Trehörningen Kunta on laatinut esitteitä melontareitistä, Gyllenhielmin reitistä ja kalastuksesta. Näitä voi noutaa matkailutoimistosta. 9. Ridö-Sundbyholmsarkipelagen 59.46452, 16.63678 7. Askholmen 59.44294, 16.38168 8. Skäret 59.44777, 16.42292 10. Söderfjärden 59.39396, 16.79313 8 11. Sundbyholm 59.44610, 16.62098 Kvicksund Sundbyholm 11 Tumbo Torshälla 59.20466, 16.37954 6 12 17. Prästsjön 59.21102, 16.23173 18. Stora Sundby 59.26997, 16.11959 19. Herrfallet 59.28235, 15.90585 Kjula Nimien jälkeen olevat numerot ovat pysäköintipaikkojen ja tietyissä tapauksissa tiedotustaulujen koordinaatteja (WGS 84) kullakin alueella. Eskilstuna 1 Vaali luontoa! Jotta kaikki voivat nauttia luonnosta, emmekä vahingoita eläimiä ja luontoa, meidän on ajateltava joitakin seikkoja: • Älä jätä jälkeesi tai heitä luontoon roskia. Purkit, pullot, muovit ja muut jätteet voivat vahingoittaa sekä ihmisiä että eläimiä. • Koirat on pidettävä kiinni luonnossa 1. maaliskuuta - 20. elokuuta välisenä aikana. • Et saa kulkea tonttien, puutarhojen, istutusten tai viljelysten, esimerkiksi peltojen läpi. • Et saa ajaa autolla, moottoripyörällä tai mopolla luonnossa. Et saa myöskään ajaa poluilla, puistojen teillä tai hölkkäradoilla. • Et saa tehdä avotulta kuivalla tai tuulisella säällä. Tällöin tuli saattaa levitä. • Et saa ottaa mukaan tai vahingoittaa puita ja pensaita. • Et saa ottaa hedelmiä, marjoja tai muuta puutarhassa, istutuksissa tai pelloilla kasvavaa. • Et saa metsästää, häiritä tai vahingoittaa eläimiä. On myös kiellettyä ottaa linnunmunia tai koskea eläinten pesiin tai poikasiin. • Et saa kalastaa luvatta järvissä ja vesistöissä, poikkeuksena Mälaren ja Hjälmaren, jossa saa kalastaa vapaongella ja heittoongella ilman lupaa. E20 4 2 Täällä Ruotsissa me kaikki saamme oleskella luonnossa, myös muiden omistamilla alueilla. Tätä kutsutaan jokamiehenoikeudeksi. Jokamiehenoikeutta voi käyttää käydessään kävelyllä metsässä, kajakkimelonnassa tai vaikka kiivetessään kivelle ja istuessaan siinä mietiskelemässä. Jokamiehenoikeus merkitsee myös sitä, että meidän on oltava varovaisia emmekä häiritse muita ihmisiä ja eläimiä. Emme saa myöskään vahingoittaa luontoa tai muiden omaisuutta. Lyhyesti sanottuna ei häiritä, ei hävittää. Jokamiehenoikeus merkitsee myös, että saamme: • Kävellä, pyöräillä ja ratsastaa luonnossa, mutta emme liian lähellä asumuksia (asuintaloja). Jos avaa veräjän, se on suljettava perässään. • Kävellä, pyöräillä ja ratsastaa yksityisillä teillä. • Telttailla yhden yön. Haluttaessa telttailla pitempään, on kysyttävä lupa maanomistajalta. • Uida, veneillä ja nousta maihin, mutta ei liian lähellä asumuksia (asuintaloja). • Poimia kukkia, marjoja ja sieniä. • Kalastaa onkivavalla ja heittouistimella Mälarissa ja Hjälmarissa. • Tehdä pienen tulen varovaisuutta noudattaen. Tulta ei pidä tehdä kalliolle, joka rikkoutuu siitä. Parasta on tehdä tuli erityiselle tulisijalle. Kesälä avotulen teko on usein kielletty. Kunnasta saa tietää mikä on voimassa. 10 5 3 Skogstorp 56 Hällberga 230 Hållsta 214 Alberga Ärla 14 19 18 53 Östra Hjälmaren Bälgviken 15 Näshultasjön 13 17 16 1 5 10 km (lähde: www.naturvardsverket.se) Kvarntorp (15) naturguide_eskilstuna FIN.indd 2 Askholmen (7) Herrfallet (19) 2013-02-22 15:22:35