Yhtymän viestiliikenneperusteet – vaatimukset ja laatiminen

Transcription

Yhtymän viestiliikenneperusteet – vaatimukset ja laatiminen
16
Viestimies 2/2011
TEKSTI: JUKKA EISTE
KUVAT: JUKKA EISTE, JUKKA-PEKKA VIRTANEN
Yhtymän
viestiliikenneperusteet
– vaatimukset ja
laatiminen
Kapteeni Jukka
Eiste palvelee
tutkijaupseerina
Viestikoululla.
- laatijan ja verkkojen käyttäjien välistä yhteistyötä
Tulenjohtaja kuulee vieressään olevalta joukkueenjohtajalta käskyn lamauttaa
edessä oleva vastustajan
tukikohta. Tulenjohtaja antaa tulenjohtoaliupseerille
tehtävän etäisyyden mittaamisesta. Etäisyyden kuultuaan tulenjohtaja muotoilee
partion viestimiehen kanssa
tulikomennon, joka lähetetään tulenjohtopartion radiolla tuliyksikköön. Hetken
kuluttua tulenjohtopartion
sanomalaite herää eloon ja
antaa tulevan sanoman
merkkiäänen. Kuittauksen
luettuaan tulenjohtaja tietää,
että sanoma on mennyt
perille ja tuliyksikkö toteuttaa hetken kuluttua lähetetyn tulikomennon.
Taistelun ja johtamisen
mahdollistaja
Edellinen kuvaus nostaa esille viestiliikenneperusteiden vaatimukset ja arkipäiväisyyden. Perusteita ei juuri näy,
mutta ne ovat kuitenkin mukana lähes
kaikessa yhtymän toiminnassa. Esimerkissä tulenjohtajalla on sanomalaite, jossa on sanomalaitetunnus. Tulikomento
34873_Viestimies_2_2011.pmd
16
Tulenjohtopartion toiminta edustaa klassista esimerkkiä viestiliikenneperusteiden käytöstä. Onnistunut tulikomentoliikenne kertoo viestisuunnittelun onnistumisesta ja todistaa myös sitä, että yhtymän taistelu ei ole mahdollista ilman toimivia viestiliikenneperusteita.
lähetetään radiolla jossain radioverkossa, jolla on taajuus tai toimintakanava.
Lisäksi tulikomento lähetetään johonkin
tulikomento-osoitteeseen, joka on myös
sanomalaitetunnus. Voidaankin sanoa,
että viestiliikenneperusteet ovat keskeisessä osassa sekä yhtymän johtamisessa, että sen voimien keskittämisessä halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Kääntäen voidaan myös todeta, että yhtymän
taistelu ei ole mahdollista ilman toimivia
viestiliikenneperusteita.
Mitä sitten kuuluu viestiliikenneperusteisiin? Perinteisesti ajatellaan, että
viestiliikenneperusteisiin kuuluu loppukäyttäjän viestityksen mahdollistavat
johtamisjärjestelmäkäskyn liitteet - puhelinluettelo, radioliikennetaulukot ja
sanomalaitetunnukset sekä käytettävät
avaimistot. Nykyään viestiliikenneperusteita pitää kuitenkin ajatella laajemmin. Johtamisjärjestelmien digitalisoituminen ja sähköisten palveluiden tuleminen taistelukentälle lisäävät huomatta-
24.5.2011, 11:32
Viestimies 2/2011 17
vasti viestiliikenneperusteiden tarvetta.
Tämä siitä syystä, että tietoliikenneverkoissa olevat uudet laitteet ja niiden
avulla välitettävät palvelut vaativat teknisiä perusteita. Laajasti voidaankin ajatella, että viestiliikenneperusteisiin kuuluu kaikki johtamisjärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät tekniset
perusteet.
Viestierikoismääräyksestä
johtamisjärjestelmäkäskyksi
Viestiliikenneperusteet eivät ole uusi
asia. Kaikilla aikakausilla on ollut omat
perusteensa, jotka ovat mahdollistaneet
johtamisjärjestelmien käytön ja toiminnan. Perusteiden nimikin on muuttunut
aikojen saatossa. Oman palvelusurani
alussa oli viestierikoismääräys (VEM),
joka sisälsi tiedot käytettävistä viestiverkoista, puhelinluettelot, radioliikennetaulukot, paikantamismenetelmän ja
puhepeitteistöt. Viestiyhteyksien rakentaminen käskettiin viestikäskyllä, joka
sisälsi muun muassa tehtävät viestijoukoille, viestikeskukset, puhelinyhteyskaavion, johtokaavion, johtokytkennät
viestiasemittain ja johtamispaikoittain,
rakennettavat linkki-, kaapeli- ja HF-yhteydet sekä viestihuollon.
Yhtymän viestijärjestelmän (YVI) ja
sanomalaitteiden tulo muutti käytettäviä
perusteita. Yhtymän viestijärjestelmän
rakennetta kuvattiin tämän jälkeen YVIkaaviolla ja sanomalaiteverkon rakennetta KSL-kaaviolla (keskussanomalaite-kaavio). Puhelinluettelo muuttui siten, että puhelinnumerot sidottiin käyttäjiin, jolloin kenttäteleverkon tilaaja
pystyi liikkumaan keskuksesta toiseen
puhelinnumeron pysyessä samana. Uutena perusteena tulivat käyttöön sanomalaitetunnukset. YVI-ajan viestikäsky
piti sisällään vähintään tehtävän viestiyksikölle, edellä kuvatut kenttäteleverkon ja sanomalaiteverkon verkkokuvat,
käytettävät avaimistot sekä HF-yhteyksien toteuttamisen.
Seuraavassa vaiheessa kaikki viestiliikenteen toteuttamisessa tarvittavat perusteet yhdistettiin viestikäskyksi. 2000luvun puolessa välissä viesti-sana korvautui aikaansa mukaillen johtamisjärjestelmällä, jolloin viestikäskykin muuttui johtamisjärjestelmäkäskyksi, vaikka
käskyn sisältö pysyi samana. Verkkojen
rakennekuvat ja tehtävä verkkojen ra-
34873_Viestimies_2_2011.pmd
17
Viestiliikenneperusteita on tarvittu läpi viestiliikenteellisen historian.
Sisältöjä on luonnollisesti jouduttu säätämään verkojen ja järjestelmien kehittyessä, mutta tarkoitus on säilynyt muuttumattomana - mahdollistaa viestiliikenteessä käytettävien järjestelmien toiminta.
kentamisesta ovat eriytyneet viime vuosikymmenen lopussa uudelleen ja tällä
hetkellä ne käsketään johtamisjärjestelmäverkkokäskyssä.
Aikaan ennen tietokoneita perusteet
tehtiin käsin tai paremminkin kirjoituskoneella, mikä oli erittäin työlästä. Puhelinluettelot olivat yleensä melko muuttumattomia, mikä luonnollisesti helpotti
niiden laatimista. Radioliikennetaulukot
käytettävine taajuuksineen piti kuitenkin tehdä aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi tykistön kesäleireillä Rovajärvellä pataljoonan viestiupseerin tehtävänä oli oman harjoituspatteriston radioliikennetaulukon tekeminen. Tehtävä
ei yleensä ollut kovin mieluisa. Taulukon tekemisessä oli melkoinen homma ja
virheistä sai takuuvarmasti kuulla koko
harjoituksen ajan. Tietokoneiden yleistyminen helpotti perusteiden tekemistä
ja nykyään perusteet laaditaan Exceltaulukkolaskentaan perustuvalla johtamisjärjestelmäkokonaisuudella.
Vaatimukset
yhteyksien käyttäjiltä
ja verkkojen
rakentajilta
Viestiliikenneperusteiden vaatimukset
tulevat käyttäjiltä eli kaikilta yhtymään
kuuluvilta joukko- ja erillisyksiköiltä.
Viestiliikenneperusteiden laatijalla on
oltava hyvä kuva yhtymään kuuluvien
joukko- ja erillisyksiköiden toiminnasta
ja niiden käytössä olevasta kalustosta.
On tiedettävä mitä joukkoja yhtymän
viesti- ja tietoverkkoihin liittyy, mitä radioverkkoja ja radioita käyttäjillä on ja
mitä sanomalaitetunnuksia ja puhelinnumeroita liittyjä käyttää. Lisäksi suunnittelijan on tiedettävä liittyjän tietojärjestelmät, miten joukko ja sen johtamispaikat liitetään yhtymän viesti- ja tietoverkkoihin sekä periaatteet alajohtoportaiden viestiverkkojen toimeenpanosta.
Perusteiden laatijaa ei helpota aselajeittain vaihtelevat käytännöt verkkojen
nimeämisestä. Hyvä esimerkki radioverkkojen erilaisesta ja joukkokohtaisesta käytöstä on sanomalaiteverkon tukiasemat. Yhtymän viestiverkon (YVI)
viestiasemissa verkot ovat tukiasemia,
kun taas tykistön komentopaikoilla näitä
nimitetään tulikomentoverkoiksi. Verkoissa on tyypillisesti sama kalusto ja
samat asetukset. Nimellä on kuitenkin
haluttu korostaa verkon ensisijaista
käyttötarkoitusta. Epäilemättä tykistöllä
asiaan liittyy myös vahvoja perinteitä,
joista ei haluta luopua.
Viestiliikenneperusteiden laatijan on
tiedettävä eri joukkojen käyttämät radioverkot, jotta kaikki käyttäjät saavat niissä tarvittavat tiedot viestiliikenneperusteissa. Oman, tutuksi käyneen joukon
radioverkkojen määrittäminen on yleensä helppoa, mutta perusteiden laatiminen vieraille joukoille käy usein haaste-
24.5.2011, 11:32
18
Viestimies 2/2011
elliseksi. Valmiusyhtymän omissa harjoituksissa toimeenpantavat pataljoonien,
patteristojen ja muiden joukkoyksiköiden verkot sekä niissä käytettävä kalusto ovat pitkälti vakioituja. Usein käytettävät radioverkot ovat johtamisjärjestelmäkäskyn pohjassa valmiina. Haasteen
tuo tilanne, jossa valmiusyhtymälle alistetaan pataljoona tai patteristo, joka ei
olekaan kokoonpanoltaan tai varustukseltaan valmiusprikaatin joukkoyksiköitä vastaava, vaan esimerkiksi vanhemmalta aikakaudelta periytyvä jääkäriprikaatin pataljoona.
Esimerkkeinä verkkojen moninaisuudesta toimivat tykistön ja ilmatorjunnan
valtakunnalliset ampumaharjoitukset
sekä jokaiselle saapumiserälle järjestettävä loppusota eli yhtymäharjoitus. Joukot näihin harjoituksiin tulevat eri varuskunnista ja niiden koulutuskokoonpanot vaihtelevat suuresti. Osa kouluttaa varusmiehiä valmiusprikaateihin tai
muihin operatiivisiin joukkoihin. Osa
taas alueellisiin joukkoihin, joiden kalustokirjo voi olla varsin suuri. Perusteiden
laatijan onkin tehtävässä onnistuakseen
oltava aktiivisessa kanssakäymisessä
kaikkien harjoitukseen osallistuvien
joukko-osastojen kanssa ja selvitettävä
etupainoisesti osallistuvien yksiköiden
tarvitsemat perusteet sekä joukon käyttämä kalusto.
Digitaalisen ja
analogisen
radiokaluston
yhteensovittamista
Radiokaluston vaatimukset koskevat
radion toimintaa, taajuuksia ja kanavavälejä. Radioverkoille osoitettavien taajuuksien on toimittava kaikkien verkoissa liikennöivien radioiden kanssa - laitetyyppiin katsomatta. Tästä syystä perusteiden laatijan on selvitettävä verkkokohtaisesti millaisia radiolaitteita
verkkoon on suunniteltu. Esimerkiksi
valmiusprikaatin käytössä oleva digitaalinen kenttäradio on yhteensopiva vanhan analogisen radiokaluston kanssa
vain selväkielisessä toimintamoodissa.
Tästä syystä radioverkoissa, joissa toimii samanaikaisesti sekä uutta että vanhaa radiokalustoa on liikennöitävä selväkielimoodissa tai vaihtoehdoksi jää
laatia analogiselle radiokalustoille omat
versionsa vastaavista verkoista.
34873_Viestimies_2_2011.pmd
18
Viestiperusteiden suunnitteluprosessi etenee hierarkisesti ylhäältä
alaspäin kytkeytyen vahvasti operatiiviseen suunnitteluun. Yhtymätasolla perusteiden laatimisesta vastaa viestipäällikkö. Käytännön
työ tehdään yhteistoiminnassa esikunnan viestiupseereiden ja esikunta- ja viestipataljoonan esikunnan kanssa.
Verkkojen taajuuksiin vaikuttaa käytettävien radioiden taajuusalue ja kanavaväli. Yleisesti kenttäradioiden taajuusalue on 30.000-88.000 MHz ja kanavaväli 25 KHz. Poikkeuksen muodostaa
muun muassa LV217-radiokalusto, jonka
taajuusalue on 30.000-75.950 MHz ja kanavaväli 50 KHz. Lisäksi käytössä on
vaunuradioita, joiden taajuusalue voi
olla esimerkiksi 30.000-52.000 MHz. Mainitut poikkeamat vaikuttavat merkittävästi verkkojen taajuushallintaan. Mikäli
radioverkossa toimii digitaalisten kenttäradioiden lisäksi LV217-radioita ja vaunuradioita tulee verkolle määrättävät
taajuudet olla väliltä 30.000-52.000 ja kanavavälin 50 KHz.
Taajuushallintaan vaikuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen käyttöön varatut taajuudet. Taajuuksissa on valtakunnallisten rajoitusten lisäksi myös alueellisia rajoituksia. Tästä syystä viestiliikenneperusteiden laatijan on tarkastettava operaatiokohtaisesti käytössä oleva taajuusalue ja poistettava toimintaalueella kielletyt taajuudet. Yleensä käytöstä poistetaan kiellettyjen taajuuksien
lisäksi varo-, erotuomari- ja pelastuspalvelutoiminnassa käytettävät taajuudet,
kaikkien alueella toimivien kiinteiden tukiasemien taajuudet sekä varuskunnalli-
set varotaajuudet, mikäli sellaisia on.
Pyrkimyksenä
vakioidut ratkaisut
Joukon kolmimerkkisten sanomalaitetunnusten suunnitteluun vaikuttaa sanoma- ja johtamislaitteiden määrä. Perusteiden laatijan on suunnitteluvaiheessa selvitettävä tarvittavat tunnukset ja niiden perusjako. Näillä perusteilla
suunnittelija sijoittaa tunnukset sanomalaitetunnusmatriisiin. Tavoitteena on,
että joukon normaaliaikana käyttämät
sanomalaitetunnukset eivät vaihdu. Tähän ei kuitenkaan aina päästä. Esimerkiksi, jos valmiusprikaatille alistetaan
pataljoona jostain muusta joukko-osastosta, sovitetaan sen tunnukset valmiusprikaatin tunnuksiin, jolloin joukon
sanomalaitetunnuksen ensimmäinen
merkki yleensä vaihtuu.
Joukon puhelinluettelo laaditaan televerkkoihin liittyneiden tilaajien mukaan.
Yksittäisellä tilaajalla voi olla useita puhelinnumeroita käytettävien järjestelmien mukaan. Omien taktisten puhepalveluiden lisäksi joukoilla saattaa olla käytössään Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen tuottamia ja ylläpitämiä operatiivisia puhepalveluita, jolloin
24.5.2011, 11:32
Viestimies 2/2011 19
heillä on myös palveluiden tarvitsemat
päätelaitteet ja numerot. Perusteiden
laatijan on tästä syystä selvitettävä
verkkoon liittyneiden tilaajien puhepalvelut ja eri joukkojen puhelinnumerotarpeet. Hankittujen tietojen perusteella
syntyy puhelinluettelo, josta selviää puhepalveluiden käyttäjät ja heidän puhelinnumeronsa.
Suunnitteluprosessin lopputuotteena
on johtamisjärjestelmäkäsky, joka sisältää puhelinluettelon, radioliikennetaulukot, VIRVE-radioliikennetaulukon, sanomalaitetunnuskentän, puheen ja numeroiden peittämismenetelmän sekä YVIverkkojen teknisessä suunnittelussa tarvittavan teknisen puhelinluettelon. Laadittu asiakirja jaetaan yhtymän joukoille.
Viestiliikenneperusteiden laadinnasta
vastaa yhtymän esikunta. Käytännön
työ tehdään yleensä esikunta- ja viestipataljoonan esikunnassa.
Tekninen suunnittelu
yhä keskeisemmässä
asemassa
Alun esimerkki tulenjohtajan tulikomentoliikenteestä sopii myös yhtymän
johtamisjärjestelmien tarkasteluun. Tulenjohtaja voi lähettää tulikomennon
suoraan tykistöpatteriston tulikomentoverkon kautta patteriston komentopaikalle, jolloin yhtymän viesti- ja tietoverkkoja ei käytetä sanoman välittämiseen. Tällöin yhteysetäisyys kasvaa
usein pitkäksi ja vaara vastustajan suorittamalle häirinnälle on ilmeinen. Yhtymän sanomaverkko ja sen tiedonsiirtoalustana toimiva kenttäteleverkko tuovat tukiasemapalvelut lähelle tulenjohtajaa, jolloin etäisyyden lyhentyessä ja
viestitysvaihtoehtojen lisääntyessä saadaan tulikomentoliikenteeseen varmuutta ja taistelunkestävyyttä.
Tilannekuvajärjestelmän, tulenkäytön
ja johtamisen tiedonsiirtoalustana olevat yhtymän viesti- ja tietoverkot vaativat myös oman suunnittelunsa ja perusteensa. Tähän tarkoitetut perusteet eivät näy loppukäyttäjälle, mutta ovat
verkkojen rakentamisen kannalta välttämättömiä. Johtamisjärjestelmien digitalisointi ja erilaisten johtamista tukevien
tietojärjestelmäpalveluiden jalkautuminen entistä alemmille tasoille lisää teknisen suunnittelun tarvetta. Käytännössä
digitalisointi tarkoittaa reitittimien tuloa
komentopaikoille ja viestiasemille. Lisäk-
34873_Viestimies_2_2011.pmd
19
Tilannekuvajärjestelmän, tulenkäytön ja johtamisen tiedonsiirtoalustana toimivat yhtymän viesti- ja tietoverkot vaativat omat tekniset perusteensa, jotka eivät näy loppukäyttäjälle, mutta ovat verkkojen rakentamisen kannalta välttämättömiä.
si entistä suurempi osa viestiasemista
sisältää sanomaverkon palvelimen ja tukiaseman. Komentopaikkakalustoon
kuuluvat PC-pohjaiset johtamislaitteet
ovat syrjäyttäneet sanomalaitteen. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen tuottamat operatiiviset palvelut
ovat yhtymän johtamispaikkojen käytössä. Lisäksi osalla loppukäyttäjistä
voi olla YVI-puhelimen tilalla VOIP-puhelin.
Yhtymän viesti- ja tietoverkkojen
viestiliikenneperusteet tarkoittavat toisaalta verkkojen rakenteita sekä verkkokuvia ja toisaalta eri laitteille annettavia
teknisiä perusteita. Yhtymän operatiivisessa suunnittelussa määritetään viestija tietoverkkojen painopisteet ja tehtävät. Näiden lisäksi viestipäällikkö määrittää ainakin yhteyksien tärkeysjärjestyksen ja ne tietojärjestelmäpalvelut
mitä kullekin komentopaikalle tuotetaan.
Operatiivisten perusteiden pohjalta esikunta- ja viestipataljoonan esikunnassa
laaditaan perusteet verkkosuunnittelulle
ja käsketään viestikomppanialle kenttäteleverkon suunnittelu ja toteuttaminen.
Yhtymän kenttäteleverkon rakenne riippuu kaikissa tilanteissa operaatiosta
sekä yhtymän komentopaikkojen ja alajohtoportaiden liikkeistä. Kenttäteleverkon sisällä virtuaalisina toimivat data-
verkko, sanomaverkot ja tietojärjestelmäyhteydet sen sijaan ovat rakenteeltaan vakioidumpia, jolloin ne eivät
yleensä tarvitse paljoakaan operaatiokohtaista suunnittelua.
Yhtymän johtamisjärjestelmien tekniset perusteet ovat laitteiden alustustietoja, joita koordinoidaan keskitetysti.
Tällaisia teknisiä perusteita ovat esimerkiksi keskusten numerot, televerkon
suuntanumerot, laitteiden nimet ja IPosoitteet sekä laitteiden porttien IPosoitteet. Lisäksi komentopaikoilla ja
johtamisajoneuvoissa on lähiverkkoja,
joissa on erilaisia palvelimia, työasemia,
tulostimia, VOIP-puhelimia ja muita tarvittavia päätelaitteita. Nämäkin tarvitsevat vähintään IP-osoitteen ja osa myös
sanomalaitetunnuksen tai puhelinnumeron.
Yhteispelillä
haasteiden tulisi hoitua
Nykyisen johtamisjärjestelmän viestiliikenneperusteet ja tekninen suunnittelu on monitahoinen kokonaisuus, jossa
lukuisista yksityiskohdista muodostuu
suuri kokonaisuus. Suunnittelussa suurin haaste onkin yksityiskohtien hallinnassa. Pieni asia voi muuttua toiminnan
24.5.2011, 11:32
20
Viestimies 2/2011
kantoa. Näin vältetään pahimmista pahin tilanne, jossa
ollaan ilman puhelinta ja ilman yhteyttä.
On ymmärrettävä ja eritoten hyväksyttävä, että tänä
päivänä kyse ei useinkaan
ole pelkästä fyysisestä kytkemisestä. Palveluiden toimivuus edellyttää usein mittavan määrän eri johtoportaissa suoritettavaa ohjelmointityötä, jolloin pientenkin
muutosten tekeminen voi
olla hankalaa ja viedä harmillisen paljon aikaa. Huolellisella valmistelulla, yhteistyöllä ja toimintojen vakioinnilla perusteet saadaan kuitenkin laadittua ja ainakin
pohja muutoksille on valmiina. Viestintuojaa en kuitenkaan suosittele ammuttavaksi, koska täysin virheettömiä
viestiliikenneperusteita taitaa
olla tänä päivänä mahdoton
laatia.
©2010 Accenture. All rights reserved.
aikana suureksi. Esimerkiksi
tulenkeskittäminen, jossa
usean joukon tuliyksikkö ampuu yhteen ja samaan maaliin voi epäonnistua, mikäli
tulenkeskittämistunnusta ei
ole suunniteltu joukkojen välisen sanomaverkon rajapinnan tunnushallintaan.
Suunnittelu vie paljon aikaa. Perusteiden laadinta ei
onnistu ilman hyvää ja aktiivista yhteistyötä suunnittelijan ja verkkojen käyttäjän
kesken. Yhteistyön pitää olla
molemminpuolista. Käyttäjän
on annettava suunnittelijalle
tämän tarvitsemat tiedot hyvissä ajoin. Äkkiväärällä toteamuksella, että tänne on
tullut puhelin ja yhteydet
pyytämättä 70-luvulta lähtein, ei välttämättä enää onnistuta. Asiakkaan on opeteltava toimimaan asiakkaana,
johon toimintamalliin kuuluu
molemminpuolista vastuun-
Is your business
in shape to compete?
To see how our research and experience can help you
become a high-performance business, visit accenture.com
34873_Viestimies_2_2011.pmd
20
24.5.2011, 11:32