TAKAISIN TOIMEEN - Crohn ja Colitis ry

1/2009
TAKAISIN
TOIMEEN
Uusi artikkelisarja alkaa:
Kuka meitä hoitaa?
Crohn ja
Colitis ry
vuotta
2009
Sisältö 1/2009
Pääkirjoitus
Kuka meitä hoitaa?
Suurin osa potilaista tyytyväisiä,
J-pussileikkauksen jälkeiset ongelmat
IBD ja imeytymishäiriöt
IBD:n uusimmat tutkimus- ja hoitomenetelmät Sairaus - uhka ja mahdollisuus parisuhteessa IBD ja suunhoito
Kesäpäivät 2009 Pitkäaikaissairaat tahtovat tehdä töitä
IBD tulee hiipien
IBD-opasprojekti onnistui yli odotusten
www.lifeandibd.org internetissä
Lähde yhdistyksen järjestämälle matkalle Berliiniin!
Lukijan kynästä
CroCo-risteily 5.-6.12.2008
Pelaa IBD tutuksi
Sopeutumisvalmennuskurssit 2009
Sopeutumisvalmennuskurssihakemus Tukihenkilöt
Aluetapaamiset Neiti Crohn
Lapsiperhetapahtumat
Hallituksen päätöksiä
Hallitus 2009
3
4
6
8
10
12
14
15
17
18
20
22
23
24
25
25
26-27
28
29
30
32
33
35
35
Crohn ja Colitis ry on valtakunnallinen Crohnin tautia, colitis ulcerosaa tai muuta
suolistosairautta sairastavien ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö. Jäsenmäärä on voimakkaassa kasvussa ja on nyt noin 5200.
Crohn ja Colitis ry:n edunvalvontatoiminta on vaikuttamista ja yhteistyötä lääkäreiden, muun hoitohenkilökunnan, sairaaloiden, Kelan, alan järjestöjen ja yhteiskunnallisten päättäjien kanssa. Keskeinen osa toimintaa on sairautta koskevan
tiedon kerääminen ja jakaminen jäsenille jäsenlehdessä tai erillisinä julkaisuina.
Järjestämme sopeutumisvalmennuskursseja yhteistyössä alan järjestöjen kanssa. Yhdistyksen kevät- ja syyspäivien yhteydessä järjestetään asiantuntijaluentoja. Aluetapaamisia järjestetään eri paikkakunnilla.
Yhdistyksen toimisto on Tampereella ja siellä palvelevat yhdistyksen
osa-aikainen järjestösihteeri Carita Sinkkonen, tiedotussihteeri Tiina
Silvast sekä projektivastaava Ulla Suvanto.
2
Crohn &
Colitis
Julkaisija:
Crohn ja Colitis ry
Kuninkaankatu 24 A, 2 krs.
33210 Tampere
Puh. 075 325 4400
Faksi (03) 266 2660
www.crohnjacolitis.fi,
[email protected]
Päätoimittaja:
Tiina Silvast
[email protected]
Taitto:
Tiina Silvast
Ilmestyminen vuonna 2009:
Nro
Ilm.vko
1/09
4
2/09 14
3/09 26
4/09 36
5/09 46
Seuraavan lehden aineisto
viimeistään 6.3.2009.
Ilmoitushinnasto 2009:
1 sivu
650 e
takakansi
800 e
1/2 sivua
400 e
1/4 sivua
300 e
rivi-ilmoitus 100 e
Painos:
6000 kpl
Paino:
Hämeen Kirjapaino Oy
ISSN 1238-8890
Toimitus pidättää oikeuden
tarvittaessa lyhentää ja stilisoida
kirjoituksia. Vastaanotamme
aineistoa sitoumuksetta, mutta
mielellämme.
Lahjoitukset
Nordea 228118-20707
(ei jäsenmaksuja)
Kansi ja muut kuvat, jollei toisin
mainita:
Dreamsweaver’s Photostream
Crohn & Colitis 1/2009
Pääkirjoitus
Hoidon laatu vaihtelee
Stakesin julkaiseman sosiaali- ja terveydenhuollon
laatua käsittelevän tilannekatsauksen mukaan
erikoissairaanhoidon hoitokäytännöissä ja vaikuttavuudessa on suuria alueellisia ja sairaalakohtaisia
eroja. Ehkäisevä terveydenhoito jää monella alueella korjaavan terveydenhoidon varjoon.
Hoidon saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa on
vielä ongelmia hoitotakuusta huolimatta. Sairaanhoidon kustannukset nousevat jatkuvasti ja erot
eri sairaaloiden välillä ovat suuret.
Potilasturvallisuuteen on alettu kiinnittää Suomessa
erityistä huomiota. Sairaanhoidon haittatapahtumien raportointia ja analysointia varten on kehitetty
järjestelmä. Asiakaskokemusten keräämisellä
ja hyödyntämisellä tulee olemaan aikaisempaa
merkittävämpi asema terveydenhuollon kehittämisessä. Asiakaskyselyt osoittavat potilaiden olevan
pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä palveluihin.
Käypä hoito –suositusten tavoitteena on toimia
valtakunnallisesti yhtenäisinä hoitosuosituksina
ja perustana alueellisten hoito-ohjelmien laadinnassa ja alueellisten hoitoketjujen suunnittelussa.
Käypä hoito –suosituksia tehdään jatkuvasti lisää
ja aiemmin laadittuja hoitosuosituksia päivitetään.
Ensimmäinen Käypä hoito –suositus julkaistiin
vuonna 1997 ja tällä hetkellä niitä on valmiina
liki 100 kpl.
Crohn & Colitis 1/2009
Stakesin tavoitteena on ollut määritellä terveydenhoidon palvelujärjestelmälle sen toimivuutta
kuvaavat mittarit. Laatu voidaan määritellä hyvin
eri tavoin. Tarkastelun kohteena voi olla palvelujen
saatavuus ja oikea-aikaisuus, potilasturvallisuus,
asiakastyytyväisyys, hoidon/palvelun antajien
osaaminen, resurssit, hoidon/palvelun sujuvuus
tai vaikuttavuus tai tehokkuus.
Crohn ja Colitis ry toteutti lokakuussa 2006 suppean kyselyn IBD:n hoidosta taudin aktiivisessa ja
passiivisessa vaiheessa. Kyselyn mukaan hoidon
saatavuus ja asiakastyytyväisyys olivat erittäin
hyvät. Tulevaisuudessa on syytä harkita IBD:n
hoidon laadun mittaamista uudelleen ja laajemmalla tutkimuksella. Tutkimuksen pohjalta voidaan
todeta tarpeet toimenpiteille IBD-hoidon laadun
pitämiseksi korkealla tasolla.
Jyrki Koskinen
puheenjohtaja
[email protected]
3
Gastrokirurgi
Petri Aitola
KUKA MEITÄ HOITAA? on CClehden artikkelisarja, jossa
esitellään eri terveydenhoitoalan ammattilaisia ja heidän
ammattejaan.
Kaikille meille IBD-sairauksia
(tulehdukselliset suolistosairaudet) sairastaville ovat
tulleet tutuiksi niin gastroenterologian poliklinikat kuin
gastroenterologitkin. Olemmeko enää perillä meille
tehtyjen tähystysten määrästä tai siitä kuinka monta
verinäytettä olemme antaneet. Gastro-osastot hoitajineen ovat tuttuja ja kirurgit
tunnemme leikkausarpiemme mukaan. Tukeudumme
tuttuhin avannehoitajiin ja
apteekissakin olemme jo
kanta-asiakkaita.
Sairauttamme hoitaessamme kohtaamme useita
hoitoalan ammattilaisia,
joista muodostuu meille
ns. sairaalatuttuja. Mutta
keitä he ovat? Kuka meitä
tutkii, tähystää, leikkaa, pistää ja neuvoo? Kuka meitä
hoitaa?
4
Apulaisylilääkäri, dosentti
Petri Aitola on ensimmäinen
”sairaalatuttumme”. Hän
työskentelee Tampereen
Yliopistollisessa sairaalassa
(TAYS) gastrokirurgina.
Petri Aitola kertoo, että
hyvin pian, aloitettuaan
lääketieteen opiskelut, hänelle selvisi, että kirurgia
on hänen alansa, mutta
gastrokirurgiksi hän ajatui
sattumalta. Nykyään Aitola
toimii TAYS:ssa gastroenterologisen yksikön varajohtajana.
Gastroenterologian
hallinnollinen yksikkö
TAYS:ssa on yhdistetty
kaikki kolme gastroenterologian osastoa sekä gastroenterologian poliklinikka
yhdeksi hallinnolliseksi
kokonaisuudeksi (sisältäen
sekä kirurgisen että sisätautisen gastroenterologian).
Yksikön johtajana toimii
gastroenterologi Pekka Collin. Tämä gastroenterologisten yksiköiden yhdistäminen
antaa toimintaan joustavuutta ja helpottaa potilaiden
asioiden käsittelyä.
Petri Aitolan työhuone sijaitsee Gastro 1:llä, gastroenterologian osastolla, jossa
hoidetaan pääasiassa paksuja perä- sekä ohutsuolileikkauksia, eli muun muassa
IBD-sairauksista johtuvia
leikkauksia. Lähimpänä
työparinaan hänellä on gastrokirurgi Marja Hyöty.
Päivät täyttyvät vastaanotosta gastron poliklinikalla, osastokierroilla, yhteistyökokouksissa ja tietenkin
leikkaussalissa.
- Leikkaukset ovat ennalta suunniteltuja, päivytyskirurgiaa en yleensä päiväsaikaan hoida. Olen toki
vuorollani takapäivystäjänä
ja silloin tällöin joudunkin
lähtemään yöllä leikkaukseen. Takapäivystäjän työ
on erityisen vaativaa, koska
ihmisen tarkkuus ei ole yöaikaan parhaimmillan. Leikkauksissa ei kuitenkaan ole
varaa epätarkkuuteen, vaan
leikkauksesta on suoriuduttava samoilla vaatimuksilla
kuin päivällä. Yöllä ei pitäisi leikata jos ei ole pakko,
mutta joskus on pakko, Aitola kiteyttää
IBD:n leikkaushoidot
- Tapaan potilaita gastroenterologian poliklinikan
vastaanotolla ja tietenkin
ennen leikkausta esikäynnillä sekä leikkausten jälkeen
osastolla, Aitola kertoo.
- Kaikkia potilaita ei
toki tarvitse leikata ja varsinaisesta lääkinnällisestä
hoidosta vastaa gastroenterologi. Crohnin taudissa
leikkaus voi kuitenkin tulla
ajankohtaiseksi, jos jokin
suolen osa ahtautuu liikaa
tai pahimmassa tapauksessa
tukkeutuu. Leikatuista potilaista noin 30 – 40 prosenttia
joutuu uusintaleikkaukseen
10 vuoden sisällä ja 20 vuoden sisällä noin puolet on
leikattu toiseen kertaa. Jotkut joutuvat käymään läpi
useita leikkauksia. Crohnin tautia ei voida parantaa,
mutta leikkauksilla pyrityään helpottamaan potilaan
oireita.
Haavaisen paksunsuolen tulehduksen (colitis
ulcerosa) leikkaukseen
taas voidaan joutua, jos
lääkehoito ei tuo toivottua
tulosta. Yleensä päädytään
Crohn & Colitis 1/2009
poistamaan koko paksuja peräsuoli, jolloin tauti
periaatteessa paranee, hän
kertoo. Useimmille tehdään
nykyään nk J-pussi eli suolisäiliö lantionpohjaan. Tällä
voidaan normaali ulostamisreitti säilyttää.
Myös suoliavanteita tehdään ja ne voivat olla joko
pysyviä tai väliaikaisia.
Petri Aitola kiitteleekin
avannehoitajien osuutta
avannepotilaiden hoidossa.
Potilas tapaa avannehoitajan
ensimmäisen kerran muutamaa päivää ennen sairaalaan
tuloa. Avannehoitaja piirtää
vatsalle avanteen paikan
varmuuden vuoksi, vaikka avannetta ei olisikaan
suunniteltu.
Crohn & Colitis 1/2009
- Avannehoitajien työ on
erittäin vaativa ja tärkeä työ,
heistä on meille suuri apu.
Korkealaatuista
osaamista
- IBD-sairauksien kirurginen hoito on tänäpäivänä
maassamme yhtä tehokasta ja korkealuokkaista kuin
missä tahansa maailmalla.
Sama koskee IBD:n lääkinnällistä hoitoa. Maailman
IBD-hoidon ”meccana”
voisi ehkä mainita Mayoklinikan Minnesotassa,
Yhdysvalloissa, mutta vain
siinä mielessä, että sieltä
tehdään uusia hoitomuotoja
koskevia tutkimuksia. Nykyajan maailma on pieni ja
tiedon leviäminen ja uusien
menetelmien käyttöönotto on nopeaa. Esimerkiksi
maailmanlaajuiset kongressit, internet ja alan julkaisut
ovat kaikkien tavoitettavissa: kaikki tieto on tässä ja
nyt!
misesta. Syksyinen metsä
antaa tarvittavan etäisyyden
leikkaussaleihin. Erittäin
mieluisa harrastus onkin
metsästys ja metsästysreissuilla mukana jolkottelee
uskollinen perheenjäsen,
pirteä suomenpystykorva.
Tasapainoa perheestä ja
luonnosta
46 vuotias Petri Aitola on
myös Pinsiöläinen perheenisä. Taustajoukoissa
ovat vaimon lisäksi neljä
lasta, ikähaarukkassa neljästä neljääntoista vuotta.
Monen suomalaisen tapaan
Aitola löytää vastapainon
vaativaan työhönsä metsästä sekä luonnossa liikku-
Tiina Silvast
5
SUURIN OSA POTILAISTA
TYYTYVÄISIÄ
J-pussileikkauksen jälkeiset ongelmat
Heikki Järvinen, CC:n syyspäivät 25.10.2008
Meilahden sairaalassa Helsingissä tehtiin viime syksynä tuhannes J-pussileikkaus. Kirurgi Heikki Järvinen kertoi yhdistyksen
syyspäivillä, että leikatut ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä
lopputulokseen.
Tulehduksellisten suolistosairauksien hoitona on
käytetty lääkkeiden ohella
erilaisia leikkauksia jo vuosikymmeniä. Perinteisesti
suolenpoisto johti avanteeseen, mutta 50-luvulla
kehitettiin ns. Kockin rakko,
jossa ohutsuolesta rakennettu säiliö tyhjennetään
katetrilla.
Peräaukkoon yhdistettävän ohutsuolisäilön leikkauksen kehitti vuonna 1978
sir Alan Parks. Leikkausmenetelmää kehitettiin teknisesti, ja J-mallinen säiliö
rakennettiin pari vuotta
myöhemmin Japanissa.
Suomessa ensimmäiset
J-pussileikkaukset tehtiin Meilahden sairaalassa
vuonna 1985. Nykyään
leikkauksia tehdään noin
50 vuodessa.
- Ennen J-pussileikkauksen kehittämistä 1980-luvulla vaikeassa koliitissa oli
jopa 25 prosentin kuolleisuus. On hämmästyttävää,
että näinkin suureen leikkaukseen liittyy näin vähän
kuolleisuutta: Meilahdessa
leikatuista tuhannesta potilaasta vain kaksi on kuollut
leikkauksen aiheuttamiin
komplikaatioihin, Järvinen
muistutti.
6
Toiminta vakiintuu noin
vuodessa
J-pussin toimintaan
vaikuttaa monia tekijöitä,
tärkeimpänä leikkauksesta
kulunut aika. Yleensä Jpussin toiminta vakiintuu
ajan mittaan. Noin vuoden
kuluessa leikkauksesta saavutetaan lopullinen tulos.
Tässä ajassa säiliö täyttää
lantiossa sen tilan, joka sille
on mahdollista.
Myös mahdolliset leikkauksen jälkeiset komplikaatiot sekä ohutsuolisäiliön
malli ja koko vaikuttavat sen
toimintaan. Leikkaukseen
voi liittyä tulehduskomplikaatioita tai verenvuotoa
vatsan tai lantionpohjan
alueella. Tällainen pitkittää toipumista ja heikentää
toimintatulosta.
Leikkaustekniikasta riippuen peräsuolen limakalvo
joko poistetaan kokonaan tai
sitä jätetään hieman jäljelle. Jäljelle jätetty limakalvo
saattaa tulehtua ja aiheuttaa
ongelmia. Toisaalta kapea
limakalvokranssi parantaa
peräaukon tuntoaistimuksia
ja pidätyskyky on siten parempi. - Meilahdessa limakalvo poistetaan kokonaan
tulehdus- ja syöpävaaran
takia, jos se vain on teknisesti mahdollista, Järvinen
kertoi.
Crohn & Colitis 1/2009
Samoin toimintaan vaikuttaa se, onko leikkaussaumat ommeltu käsin vai
niitattu. Nitomalla tehtyyn
liitokseen jää aina limakalvoa, käsin alakautta tehtävään ei.
Selkeitä yksiselitteisiä
ruokavalion vaikutuksia
ei ole nähtävissä. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että
tietyt ruoka-aineet, kuten
kahvi, alkoholi ja maustetut
ruuat vilkastuttavat vatsan
toimintaa.
- Vaikutukset ovat hyvinkin yksilöllisiä, joten
on vaikea antaa neuvoja tai
ohjeita kenellekään, nämä
asiat oppii käytännössä,
Järvinen totesi.
Lääkeaineilla voidaan
vaikuttaa suolen liikkeeseen
vilkastuttavasti tai hidastavasti. Suolen toimintaa
hidastava loperamidi (esim.
Imodium ) on opiumin sukuinen, mutta sillä ei ole
huumavaa vaikutusta. Lääkkeen vaikutus on lyhytaikainen. Se on hyvä tilapäiseen
käyttöön, mutta tulee muistaa, että suolen toiminaan
hidastuminen aiheuttaa turvotusta ja kramppeja.
Elimistöstä poistuu
enemmän nestettä
J-pussileikkauksen jälkeen elimistöstä poistuu
enemmän nestettä. Tähän
pystyy jossain määrin vaikuttamaan syömällä ravintoa, josta syntyy jätettä,
jolloin uloste kiinteytyy
puuromaiseksi. Koska
ulosteessa on normaalia
enemmän nestettä, sen tilavuus on suurempi ja ulostamiskertoja useampia kuin
normaalisti. Ulostamiseen
saattaa liittyä myös kipua,
joka johtuu peräaukon ihoongelmista tai liitoskohdan
ahtaudesta.
Rakennetun säiliön supistuminen ei vastaa peräsuolen supistumista, joten
tyhjentyminen ei välttämättä ole täydellistä. Tämäkin
saattaa lisätä wc-käyntien
määrää. Epätäydelliseen
tyhjentymisestä ja ulosteen
löysyydestä saattaa aiheutua myös tahrimista etenkin
öisin, jolloin uloste ärsyttää
peräaukon seudun ihoa.
10 - 20 prosentilla J-pussileikatuista on jatkuvasti
joitain ongelmia, mutta
useimmat eivät kuitenkaan
halua avannetta. Toimintahäiriöt saattavat johtua
monista eri syistä.
Pussitulehdus
noin
kolmasosalle
Suolisäiliön
tulehduksessa
on ilmeisesti
kyse siitä, että
ulostebakteerit
muokkaavat
ohutsuolen limakalvoa paksu- ja peräsuolen limakalvon
kaltaiseksi.
Normaalisti
ohutsuoli on
jatkuvasti tyhjä
ja uloste varastoituu paksuCrohn & Colitis 1/2009
suolessa. Oletetaan, että
haavainen paksusuolen tulehdus saattaa tulla myös
muuntuneeseen ohutsuolen
limakalvoon.
- Pussitulehdus tulee noin
kolmasosalle potilaista, ehkä
jopa puolelle. Useimmiten
tulehdus on lyhytaikainen ja
antibiooteilla hoidettavissa,
eikä se välttämättä toistu,
Järvinen selosti. Pieni osa
potilaista on sellaisia, joilla
sisäaukko on suoliliitoksessa ja ulkoaukko peräaukon
seutuvilla.
- Fisteleiden kiinniompeleminen ei tahdo pysyä
kiinni ja vaarana uusiutuminen. Nämä fistelit ovat
yksi tavallisimmista syistä
peräaukkoliitoksen purkamiseen, Järvinen kertoi.
Osalla potilaista alkuperäinen diagnoosi colits ulcerosasta saattaa olla väärä,
tulehdus toistuu. Noin viidellä prosentilla on jatkuva,
krooninen tulehdus, joka
vaatii jatkuvaa lääkehoitoa.
Pussitulehduksessa ulostamistiheys kasvaa ja voi tulla
verta. Siihen liittyy myös
lämpöilyä ja nestehukkaa.
Osalla potilaista suoliliitos on teknisesti hankala
tehdä eli ohutsuoli ei ulotu kunnolla peräaukkoon
saakka. Tällöin aukko jää
pieneksi ja arpeutuu yhä
pienemmäksi, mistä aiheutuu tyhjentymisongelma.
Aukkoa on näissä tapauksissa laajennettava. Liikaa
laajennettaessa on vaarana
sulkijalihaksen vaurioituminen.
ja kyseessä onkin Crohnin
tauti. Tällöin Crohnin tulehdus voi uusiutua jäljellä
olevassa ohutsuolessa, ja
erityisesti fistelit ovat ongelmana. Crohnin taudissa ei
säiliöleikkauksia suositella
lainkaan.
Aina ongelmille ei löydy
selitystä. Esimerkiksi iän
myötä lihasvoima heikkenee
myös peräaukossa, jolloin
tahriminen voi lisääntyä.
Ruokavalio tai muutokset
ruokavaliossa saattavat vaikuttaa. J-pussin toiminnassa
on paljon yksilöllisiä vaihteluita ilman selkeää syytä.
Heli Parjanen
Ongelmille ei aina
selitystä
Osalle potilaista saattaa
jäädä liitokseen aukkoja,
jos liitoksen ompeleet eivät pidä. Tällaiseen kohtaan
syntyy helposti fisteli, jonka
7
Ihmisen limakalvojen pintaala on n. 300 m , joka vastaa
tilavan omakotitalon pintaalaa. Vertailuna voi sanoa,
että ihon pinta-ala on n. 2
m . Suoliston limakalvojen
normaali bakteerifloora on
n. 1014 mikrobia (vrt. kehon
solujen määrään, joka on
n.1013).
Ruuansulatuskanava on
putki ihmisen sisään. Suoliston tehtävänä on ottaa
talteen ravinnon sisältämä
energia, vitamiinit sekä hivenaineet.
Imeytymisessä tapahtuvat
häiriöt voivat johtua useasta
syystä. Häiriöiden yleisin
ilmenemismuoto johtuu
IBD:n (tulehdukselliset suolistosairaudet) aiheuttamista
muutoksista suoliston toiminnassa, mutta ei sinänsä
itse IBD:stä. Usein syynä
on voi olla IBD:N kirurginen hoito, jossa poistetaan
paksusuoli tai osa ohutsuolesta.
8
IBD ja yleisimmät
imeytymishäiriöt
Yleisin imeytymishäiriö on
keliakia. Muita ovat B12vitamiinin imeytymishäiriö,
laktaasin puutostila eli laktoosi-intoleranssi, rasvojen
ja sappihappojen imeytymishäiriö sekä eräät muut
imeytymishäiriötilat.
B12-vitamiinin
imeytymishäiriö
Ravinnossa B12-vitamiini
on sitoutunut proteiineihin.
Mahalaukun happamuus
vapauttaa B12-vitamiinin
ja se sitoutuu sisäistekijään
(IF) mahalaukussa ja ohutsuolen alkuosassa. Imeytyminen tapahtuu ohutsuolen
loppuosassa sisäistekijän
avulla.
Ruokavaliosta johtuva
B12-vitamiinin puute on
Suomessa harvinaista.
Tavallisin imeytymis-
häiriön syy (60 – 70 %) on
proteiiniin sitoutuneen B12vitamiinin malabsorptio.
Sen aiheuttaa yleisimmin
limakalvoatrofia (40 %:lla
80-vuotiaista), gastrektomia
tai terminaalisen ileumin
resektio sekä terminaalisen
ileumin sairaudet (Crohnin
tauti, lymfooma, tuberkuloosi, amyloidoosi, skeloderma sekä harvinainen
lapamatoinfektio).
Muita B12- vitamiinin
malabsoption syitä ovat
happosalpaus, suolistoleikkaukset ja haiman vajaatoiminta.
Muita syitä ovat perniöösi
anemia sekä imeytymishäriöitä aiheuttavat perinnölliset tilat (< 1 %) kuten
Gräsbeck-Imerslundin oireytymä ja IF:n puuttuminen
tai sen poikkeava rakenne.
Laktaasin
puutostila
Laktoosi pilkkoutuu glukoosiksi ja galaktoosisksi.
Hajoamaton laktoosi kulkeutuu paksusuoleen aiheuttaen vatsaoireita. Laktaasin synnynnäinen puutos on
äärimmäsen harvinaista.
Hankinnallinen laktaasinpuutos kehittyy imeväisille
1 % (pohjoisessa) – 99 %
(etelässä). Sekundaarinen
laktaasinpuutos voi liittyä
keliakiaan, infektioripuliin
tai Crohnin tautiin.
Rasvojen
imeytymishäiriö
Jos ulosteessa esiintyy rasvaa enemmän kuin 7 g/vrk,
puhutaan rasvojen imeytymishäiriöstä. Luokiteltuja
imeytymishäiriöitä ovat
vähentynyt lipolyysi, vähentynyt misellinmuodos-
Crohn & Colitis 1/2009
tulehduksellisista
suolistosairauksista
Dosentti Kalle Jokelainen luennoi suoliston imeytymishäiriöistä
CC-yhdistyksen syyspäivillä Helsingissä.
tus ja vähentynyt absorptio
limakalvoilla.
Vähentyneen lipolyysin
yleensä aina aiheuttaa haiman eksokriininen vajaatoiminta. Harvinaisempi syitä
ovat Zollinger-Ellisonin
oireyhtymä sekä synnynnäinen entsyyminpuutos,
jolloin haima ei toimi kunnolla.
Vähentynyt misellinmuodostus voi tarkoittaa
vähentynyttä sappihappojen eritystä, joita aiheuttavat
mm. kolestaattiset maksasairaudet ja sappiteiden
tukos. Se voi tarkoittaa
myös lisääntynyttä sappihappojen menetystä kuten
sappihappojen malabsorptiota ohutsuolesta.
Kun limakalvolta on
vähentynyt absorptio on
kyseessä ohutsuolen limakalvojen sairaudet, kuten
Crohnin tauti sekä ohutsuoliresektio. Usein rasvojen
imeytymishäiriöön voi liittyä myös rasvaliukoisten
vitamiiinien (A, D, E, K)
puutos.
Sappihappojen
imeytymishäiriö
Konjugtoimattomat sappihapot imeytyvät passivisesti koko suoliston alueelta.
Crohn & Colitis 1/2009
Aktiivisesti ne imeytyvät
kuljetusmekanismin avulla terminaalisesta ileumista. 50 – 60 cm:n resektio
johtaa imeytymishäiriöön.
Imeytymättömät sappihapot
valuvat paksusuoleen aiheuttaen osmooottisen ripulin.
Yli 100 cm:n resektio johtaa
täydelliseen malabsorptioon
ja sappihappopoolin pienentymiseen, tämä johtaa
rasvojen malabsroptioon.
Hoitona käytetään sappihappoja sitovaa resiini-lääkitystä (Questran ®). Mikäli
on kehittynyt rasvaripuli, resiini voi pahentaa oireita.
Muita
imeytymishäiriötiloja
Lyhytsuolioireyhtymä:
Crohnin tauti, vaskulaariset
syyt, volvulus tai stragulaatio sekä traumat.
Ohutsuolen bakteerien
ylikasvu: suolianastomossit,
striktuurat, fistelit, amyloidoosi, skeloderma, DM sekä
immuunipuutostilat.
Kalle Jokelaisen
luennon pohjalta
kirjoittanut TiinaSilvast.
Kuva: Pirkko Jormalainen
Crohn ja
Colitis ry
9
IBD:N
uusimmat tutkimusja hoitomenetelmät
Tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD, inflammatory bowel
disease) tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät kokoajan. Seuraavassa esitellään uusimmat IBD:n hoidossa käytettävät tutkimus- ja hoitomenetelmät.
Ulosteen kalprotektiini
10
oireiden ilmaantumista. Tutkimuksen avulla voidaan
erottaa myös toiminnalliset
oireet, kuten tulehduksellisista suolistosairauksista
ärtyvän suolen oireyhtymä,
sekä tutkia lääkehoidon vaikutusta IBD:hen.
Magneettienterografia
Magneettienterografia
(MRI) on menetelmä ohutsuolen tutkimiseen. Sillä
tarkoitetaan ohutsuolen
kuvantamista magneettikuvauksella. Toimenpide
on turvallinen eikä siinä
altistu röntgensäteille. Se
on myös helppo, ja siinä
saadaan tietoa ohutsuolen
muutoksista sekä mahdollisista fisteleistä. Lisäetuna on myös se, että siinä
nähdään muutkin vatsaontelon elimet. Sen huonoina
Kuva: Tiina Silvast
Ulosteesta voidaan tutkia tulehdusmerkkiaineita.
IBD:n kannalta merkittävä
merkkiaine on kalprotektiini, joka on tulehdussoluista,
lähinnä neutrofiileistä, peräisin oleva valkuaisaine.
Tutkimus on helppo, turvallinen ja kohtalaisen luotettava, mutta sen huonoina
puolina ovat kokemuksen
puute, hitaus sekä tutkimuksen hinta verrattuna
sen hyötyyn. Vastauksen
saaminen kestää noin 3-4
viikkoa ja tutkimuksen hinta on reilut 50 €. Ulosteen
kalprotektiinia tutkitaan
yleensä lapsilla sekä lisätutkimuksena epäselvissä
tilanteissa.Tulevaisuudessa
se saattaa olla yksi IBD:n
rutiiniseurantaan kuuluvista
menetelmistä. Koholla oleva
arvo voi ennakoida taudin
aktivoitumista ja lääkitystä
voidaan tehostaa jo ennen
Magneettienterografia (MRI) on menetelmä ohutsuolen
tutkimiseen.
Crohn & Colitis 1/2009
puolina ovat, että siinä ei
pystytä erottamaan pinnallisia limakalvomuutoksia
sekä se, että koepaloja ei
pystytä ottamaan. Lisäksi
se vaatii hyvän magneettikuvauslaitteiston, vanhoilla
laitteilla sitä ei pystytä tekemään. Kuvauksen kesto
on noin 20–30 minuuttia
ja se ei sovellu potilaille,
joilla on metallia kehossaan
kuten esimerkiksi sydäntahdistin.
Kapseliendoskopia eli
”kapselikamera”
tulkinta on hidasta, tutkimus
kestää n. 2-3 tuntia. Tutkimuksen huonona puolina
ovat, ettei siiniä pysty ottamaan koepaloja ja, että
kapselikamera voi juuttua
ohutsuolen kaventumaan eli
striktuuraan. Kapseliendoskopiaa käytetään harkitusta Crohnin tauti -epäilyssä,
mutta sen suurin indikaatio,
eli käyttötarkoitus, on anemian selvittäminen.
Kapseliendoskopia soveltuu ohutsuolen tutkimiseen,
mutta se ei koskaan tule
korvaamaan kolonoskopiaa
koska siinä ei voida ottaa
Kapseliendoskopiat on aloitettu Suomessa vuonna 2001.
Kapseliendoskopiat on
aloitettu Suomessa vuonna 2001. Potilas nielee ison
kapselin kokoisen (11x27
mm) kameran ja kun kapseli etenee ruoansulatuskanavassa, kuva siirtyy
iholla olevien antureiden
välityksellä vyöllä olevaan
nauhuriin. Kapseli ottaa 2
kuvaa per sekunti ja koko
tutkimuksen aikana n. 50
000 kuvaa. Kuvaus kestää
noin 4-8 tuntia ja kapseli
poistuu luonnollista reittiä
pitkin pois elimistöstä. Kapseliendoskopian edut ovat
sen turvallisuus, helppous
ja siinä nähdään ohutsuolen
pinnalliset muutokset. Siinä
ei myöskään altistu säteilylle. Kapseliendoskopian
Crohn & Colitis 1/2009
koepalaoja. On myös olemassa oma kapselikamera
paksusuolen tutkimiseen.
Kapseliendoskopiaa ei voida tehdä raskaana olevalle,
tai jos potilaalla on todettu
ahtauma tai fisteli tai niiden
epäily. Sitä ei myöskään voida käyttää jos potilaalla on
sydämentahdistin tai muu
implantoitu sähkölaite.
Uusimmat
hoitomuodot
Adacolumn
ADACOLUMN on lääkkeetön, dialyysityyppinen,
lääketieteellinen laite, joka
on tarkoitettu aktiivisessa
vaiheessa olevan IBD:n hoitoon. Laite poistaa verestä
valikoiden valkosoluja (granulosyyttejä ja monosyyttejä/makrofageja) ja vähentää
näin TNF-alfan vaikutuksia.
Hoito kestää noin tunnin, jona aikana verta kierrätetään
laitteen selluloosa-asetaattipallojen läpi. Hoitoa annetaan yleensä 5-10 kertaa
viikon välein ja seurataan
vastetta. Jatkossa voidaan
antaa ylläpitohoitoa tai uusia hoitojakso. Adacolumnhoidon hyvnä puolina ovat,
että se on turvallista eikä
sillä ole juuri haittavaikutuksia. Huonoina puolina
ovat, että tutkimusnäyttöä
sen tehosta on vain vähän,
se vaatii käynnin sairaalassa ja sen hinta on noin 8
000–16 000 €/hoitosarja.
Adacolumn-hoitoa annetaan aikuisille usein vasta
viimeisenä vaihtoehtona
ennen leikkausta, lapsilla
sitä käytetään jonkin verran
enemmän. Colitis ulcerosaa
sairastavista, adacolumnhoitoa saaneista lapsipotilaista jopa 70 % on saanut
vasteen hoidosta.
Infliksimabi
Infliksimabi on TNF-α:n
kimeerinen (=osittain hiirestä peräisin oleva), monoklonaalinen vasta-aine.
Tuumori nekroosi faktori- α
(TNF-α) on tulehdusta ylläpitävä välittäjäaine, jonka
pitoisuuksien on todettu olevan merkittävästi koholla
Crohnin tautia sairastavien
suoliston limakalvolla. Infliksimabi sitoo tuumorinekroositekijä alfaa, jonka
toiminta tulehduksen välittäjäaineena estyy. Infliksimabia käytetään lähinnä
Crohnin taudin hoidossa,
joskus myös Colitis ulcerosan hoidossa, kortisoniriippuvaisessa taudissa
tai leikkaus-uhan alla. Se
annetaan sairaalassa tiputuksena laskimoon viikoil-
la 0, 2 ja 6 ja, jos saadaan
vaste, ylläpitohoitona 6-8
viikon välien. 2/3 saa vasteen infliksimabista ja 1/5
on remissiossa eli sairauden
rauhallisessa vaiheessa vielä
vuoden kuluttua. Infliksimabin hyvänä puolena on, että
potilas ei joudu leikkaukseen ja huonona puolena
taas se, että se altistaa infektioille ja tuberkuloosille.
Se voi myös aiheuttaa yliherkkyyttä, koska se sisältää
hiirimolekyylin. Hoito maksaa noin 15 000–25 000 €
vuodessa potilasta kohden.
Sen teho voi myös laskea
hoidon edetessä.
Adalimumabi
Adalimumabi on TNF-α:n
humaani monoklonaalinen
vasta-aine. Sitä käytetään
Crohnin taudin hoidossa ja
on peruskorvattava (42 %)
tietyin erityisperustein, Kelan omavastuuosuus täyttyy
heti ensioston yhteydessä.
Lääke pistetään itse ihon
alle yleensä 2 viikon välein,
tai sen voi pistättää esimerkiksi terveysasemalla. Hyvinä puolina ovat, että sen
voi pistää itse eikä se sisällä
hiiriperäisiä ainesosia. Huonoina puolina ovat, että se
altistaa infektioille ja tuberkuloosille ja sen hinta yhteiskunnalle on noin 17000
€/vuosi potilasta kohden.
Adalimumabia käytetään
usein mikäli infliksimabi
ei ole auttanut tai potilas ei
siedä sitä.
Lähteet:
Osaston ylilääkäri
Mika Puhto,
luento Mikkelin aluetapaamisessa 23.9.2008
www.terveysportti.fi
www.kaypahoito.fi
www.otsuka.fi
www.abbott.fi
www.schering-plough.fi
Mirja Kalliosaari
11