LADUN VARRELTA - Loimaan Jankko
Transcription
LADUN VARRELTA - Loimaan Jankko
LADUN VARRELTA Jankon hiihdolla on takanaan pitkä historia, sillä hiihto on kuulunut alusta alkaen seuran lajivalikoimaan. Lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta olivat seuramme hiihtäjät niittäneet mainetta ja kunniaa valtakunnan kärjen tuntumassa. Samoin Jankko hallitsi piirin hiihtoa laajalla rintamalla niin viesti- kuin myös yksilösuoritusten tasolla. Onko näin hyvä menestys mahdollista säilyttää ikuisesti, oli varmasti kysymys, joka kävi monen asioita seuranneen mielessä. Seuramme hiihto ei kuitenkaan missään vaiheessa vaipunut kovin syvään kuoppaan, johon moni valtakunnan menestyneistä seuroista valui. Esimerkiksi sellainen seura kuin Mikkelin Hiihtäjät, joka hallitsi SM-viestejä lähes vuosikymmenen ajan, poistui näyttämöltä Harri Kirvesniemen lopettamisen jälkeen lähes täydellisesti. Tosin seura on nyt viime vuosina tehnyt uutta tulemista vankan nuorisotyön ansiosta. Saman kaltaisia esimerkkejä on useita, osa ei ole palannut näyttämölle uudestaan. Olen seurannut Varsinais-Suomessa yhtä samankaltaista seu- raa kuin Jankko hieman tarkemmin. Tämä seura, Paimion Urheilijat, oli reilu vuosikymmen sitten hyvin voimakas hiihtoseura, joka hävisi vähitellen kokonaan Varsinais-Suomen hiihdon kartalta. Tätä hiljaiseloa kesti hyvin pitkään niin, ettei seuran hiihtäjiä näkynyt millään hiihtoestraadilla. Viime aikoina on Paimion suunnalta näkynyt valoisamman tulevaisuuden merkkejä, sillä uusi hiihtäjäjäsukupolvi on sielläkin nostamassa seuransa nimeä esille. Tätä ei voi muuta kuin tervehtiä ilolla, sillä tuohan se uutta väriä varsinais-suomalaiseen hiihtoperheeseen. KOHTUULLISTA TULOSTASOA Jankolle ei siis tällaista totaalista pudotusta tapahtunut, vaikka pahimmissa painajaisunissa se oli mielen syövereissä kummitellutkin. Menestys maakuntaviestissä niin, että mitaliketju ei ole päässyt katkeamaan, on siitä oiva osoitus. Samoin sijoittuminen Suomen Hiihtoliiton seuraluokittelulistalla on ollut vuosien saatossa tasaisen hyvää tasoa. HIIHTOJAOSTON KOKOONPANO 2005 Jorma Mörsky, puheenjohtaja Ari Syrjälä Anni Mörsky Mika Kilpeläinen Esa Kuusela Jouko Kylä- Utsuri Keijo Hongisto Antti Vuorinen Timo Juusti Arto Elomaa LOIMAAN JANKKO 60 V. 37 Vuosituhannen vaihteeseen osuu yksi Jankon historian merkkitapauksistakin, kun seuramme edustaja Timo Juusti voitti vuoden 2000 Finlandia-hiihdon vapaalla hiihtotavalla. Osa Jankon vahvasta hiihdon historiasta on kilpailujen järjestäminen. Seuramme on perinteisesti ollut Varsinais-Suomen piirin yksi aktiivisimpia kilpailujen järjestäjiä. Jankko on niittänyt mainetta myös sillä, että sille uskotut kilpailut pyritään järjestämään sovittuna päivänä ja sovitun aikataulun mukaisesti. Tämä on joskus vaatinut runsaasti talkootunteja ja välillä hyvää tuuriakin, jotta olosuhteet on saatu kuntoon. Yhtään kilpailua tai tapahtumaa ei ole jouduttu perumaan eikä siirtämään, mikä on melkoinen saavutus lajissa, jossa olosuhteet näyttelevät merkittävää osaa. KULTAKELLOHIIHDOT JA MINIVIESTIT Myös kilpailujen urheilullisella ja taloudellisella puolella on onnistuttu. Loimaan Jankon Kultakellohiihdot ovat saaneet hiihtäjien keskuudessa korkeatasoisen ja arvostetun kilpailun maineen. Tämän maineen siivittämänä on Loimaalla nähty monia maajoukkuetason hiihtäjiä kilpailemassa kultaisen kellon kiinnityksestä. Näistä hiihtäjistä voisi mainita esimerkiksi Olympia tai MM-kisoissa maatamme edustaneet naishiihtäjät Milla Saari, Satu Salonen, Anu Kittilä sekä miehistä Valeri Rodolebov, Sami Pietilä ja Karri Hietamäki. Nämä kuten monet muut hiihtäjät ovat poistuneet Loimaalta tyytyväisinä niin järjestelyjen – kuin myös kilpailujen tason suhteen. Kultakellohiihdot ovat jo pitkään olleet ainoita kilpailuja, joissa palkinnosta on konkreettista hyötyä. Loimaan Jankon Kultakellohiihdoista voidaan puhua jo eräänlaisesta Jankon hiihdon ”brändistä”, joka yhdistetään Jankon hiihtoon ja mikä tunnetaan laajemminkin. Toinen perinne, joka on säilynyt Kuva Toijalan Vauhdin, Forssan Salamien ja Loimaan Jankon seuraottelusta talvella -95. 38 LOIMAAN JANKKO 60 V. Jankon nuoret hiihtäjät Hopeasomman loppukilpailuissa 1998, Helsingin Paloheinässä. Kuvassa M15 viestijoukkue: Lauri Eskola, Tapio Pukki ja Aapo Riponiemi sekä N14 viestijoukkueesta Miia Kärkäinen. katkeamattomana, on Loimaan Lehden Miniviesti. Tämä lähes kolmekymmentä vuotta hiihdetty nuorten viestitapahtuma on säilynyt elinvoimaisena vuodesta toiseen. Miniviestin suosio ei ole itsestään selviö, vaan on vaatinut jämäkkää, peräänantamatonta työskentelyä, jotta yksikään viesti ei ole jäänyt hiihtämättä. Vahvuuksina Jankon hiihdolla ovat olleet hyvät yhteistyökumppanit ja niille tarjottavat palvelut. Kertunmäen latujen kunnostus on ollut pitkään jankkolaisten varassa niin kaluston kuin myös työskentelyn osalta. Tämä yhteistyö jatkuu, vaikka Kertunmäen kuntorataa isännöivä Loimaan kunta häipyi kartalta ja tilalle tuli Loimaan kaupunki. Muita merkittäviä yhteistyökuvioita ovat olleet pankkien nuorisohiihtojen järjestäminen. Yrityk- set, joiden kanssa on tehty tukisopimuksia, ovat hyödyntäneet jankkolaista osaamista omien ulkoilupäivien vietossa. Saamamme palautteen perusteella voimme todeta onnistuneemme tälläkin osaalueella hyvin. SUURIA MYLLERLYKSIÄ Viime vuosina hiihto on kokenut suuria myllerlyksiä, joista suurin osa on ollut myönteisiä, mutta mukaan on mahtunut ikäviäkin asioita. Ehkä pahimpana lähiajan tapahtumista hiihdon piirissä toimivilla on muistissa Lahden MMhiihtojen hemohes-sekoilu. Tämä Suomen hiihdon synkempi jakso osui Jankon kauteen, jolloin sillä itsellään ei ollut ongelmia omasta takaa. Toki yleisen ilmapiirin nuiva suhtautuminen hiihtourheiluun vaikutti työskentelymotivaa- LOIMAAN JANKKO 60 V. 39 tioon. Ei ollut kerta eikä kaksi, kun joutui selittämään, ettei kyseinen ilmiö ollut hiihtoväen keskuudessa maan tapa. Onnitella täytyy niitä päättäjiä, jotka olivat älynneet tehdä hiihdon tukemiseen pitkäaikaisia sponsorointisopimuksia. Niiden avulla jaoston talous pysyi vakaana, eikä meidän tarvinnut näin toimia sijaiskärsijöinä muiden tekemistä virheistä. Näistäkin on valtakunnan tasolla useita ikäviä esimerkkejä. Ihmisten muisti on tunnetusti lyhyt, joten tämäkin todella murheellinen näytelmä on pääosin painunut unohduksen alhoon. PITOTEIPIT TULIVAT Hiihdossa on tapahtunut monia myönteisiäkin asioita. Yksi hiihtoa helpottava tekijä on ollut viime vuosina markkinoille tulleet pitovoiteet. Nämä niin kutsutut pitoteipit ovat madaltaneet monen toimintaa hiihdon parissa. Samalla hiihdosta ja varsinkin murtomaa- Loimaan Lehden Miniviestit keväällä 2005. 40 LOIMAAN JANKKO 60 V. hiihdosta on julkisuudessa tehty kuva, joka mairittelee hiihtoa. Hiihto nähdään pitkästä aikaa myös julkisuudessa täysipainoisena ja koko kehoa tasaisesti kuormittavana liikuntamuotona. Tämän me hiihtoihmiset olemme tienneet aina. Loimaan alueella asuvia on usean vuoden ajan hemmoteltu kunnon talvilla. Aina lunta ja pakkasta ei ole ollut lokakuun lopusta alkaen, mutta reilusti on hyviä hiihtokelejä riittänyt kuukausi tolkulla. Hiihto-olosuhteet ovat myös osaltaan parantuneet Loimaan lähialueilla. Hyvin kunnostettuja ja eri vaatimustason omaavia reittejä löytyy niin vapaan hiihtotyylin taitajille, kuten myös perinteisen tyylittelijöille. Uusimpina ratoina vaativammasta päästä voidaan mainita uudistettu Kosken Hevonlinnan rata, joka vaatimustasoltaan vastaa Varsinais-Suomen haastavimpia ratoja. Samaan harjureitistön piiriin kuuluvat Virt- Kuva: Kari Nummila/Loimaan Lehti Kuva: Tiina Naula/Loimaan Lehti Jankon nuoret hiihtäjät vastaanottamassa uusia lämmittelyasuja kaudelle 2004– 2005. Marianne Holm, Juha Prusi ja Leena Skogström. taan upeat hiitomaastot, jotka taas edustavat loivapiirteisempää ja helpommin hiihdettävää latuprofiilia parhaimmillaan. Unohtaa ei sovi myöskään Mannisten, Metsämaan eikä Ypäjän tarjoamia loistavia hiihtoreittejä. Latupohjien kuntoon on kiinnitetty paljon huomiota, joka on huomattavasti helpottanut latujen talvikunnostusta. Tästä syystä viime vuosina ladut on saatukin kuntoon pienelläkin lumimäärällä. Myös latujen ja paanojen ajoon käytetty kalusto on kehittynyt. Nyt on käytössä Loimaan alueellakin laitteita, joilla saadaan aikaan kunnollista jälkeä hieman vaikeimmissakin olosuhteissa. ALLE KOULUIKÄISET HIIHTÄMÄÄN Jankon hiihdon kehityksessä oli pitkään aikuishiihtoa ja varsinkin kilpailutoimintaa korostava luonne. Tämän kilpailutoiminnan rinnalle on muutaman vuoden ajan pyritty aktiivisesti kehittämään muita toimintamalleja. Tämä kehitystyö on osin vielä kesken, mutta on jo nyt saanut erittäin mielenkiintoisia ja toimivia muotoja. Näistä yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa alle kouluikäisten harrastustoiminnan kehittäminen hiihdon parissa. Se on paljon leikinomaisempaa, kuin vastaavat harjoitukset vanhemmille ikäryhmille. Kehitystyö jatkuu vielä näiltä osin ja saa rinnalleen varmasti uusiakin ideoita. Eräinä hiihtojaoston tukitoimina hiihdon harrastajien auttamiseksi ovat olleet varustehankinnat. Yhtenäiset hiihtoasut, pipot ja lämmittelyasut ovat olleet nostamassa seuran jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samaa yhteenkuuluvuutta on koettu myös alkutalven Lapin lumileireillä, joita jaosto on järjestänyt ja osaltaan myös taloudellisesti tukenut. Jorma Mörsky Hiihtojaoston puheenjohtaja LOIMAAN JANKKO 60 V. 41