LADUN VARRELTA - Loimaan Jankko

LADUN VARRELTA
Jankon hiihdolla on takanaan pitkä historia, sillä hiihto on kuulunut alusta alkaen seuran lajivalikoimaan. Lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta olivat seuramme hiihtäjät niittäneet mainetta ja
kunniaa valtakunnan kärjen tuntumassa. Samoin Jankko hallitsi
piirin hiihtoa laajalla rintamalla
niin viesti- kuin myös yksilösuoritusten tasolla. Onko näin hyvä
menestys mahdollista säilyttää
ikuisesti, oli varmasti kysymys,
joka kävi monen asioita seuranneen mielessä. Seuramme hiihto
ei kuitenkaan missään vaiheessa
vaipunut kovin syvään kuoppaan,
johon moni valtakunnan menestyneistä seuroista valui.
Esimerkiksi sellainen seura
kuin Mikkelin Hiihtäjät, joka hallitsi SM-viestejä lähes vuosikymmenen ajan, poistui näyttämöltä
Harri Kirvesniemen lopettamisen
jälkeen lähes täydellisesti. Tosin
seura on nyt viime vuosina tehnyt
uutta tulemista vankan nuorisotyön ansiosta. Saman kaltaisia
esimerkkejä on useita, osa ei ole
palannut näyttämölle uudestaan.
Olen seurannut Varsinais-Suomessa yhtä samankaltaista seu-
raa kuin Jankko hieman tarkemmin. Tämä seura, Paimion Urheilijat, oli reilu vuosikymmen sitten
hyvin voimakas hiihtoseura, joka
hävisi vähitellen kokonaan Varsinais-Suomen hiihdon kartalta.
Tätä hiljaiseloa kesti hyvin pitkään niin, ettei seuran hiihtäjiä
näkynyt millään hiihtoestraadilla.
Viime aikoina on Paimion suunnalta näkynyt valoisamman tulevaisuuden merkkejä, sillä uusi
hiihtäjäjäsukupolvi on sielläkin
nostamassa seuransa nimeä esille. Tätä ei voi muuta kuin tervehtiä ilolla, sillä tuohan se uutta väriä varsinais-suomalaiseen hiihtoperheeseen.
KOHTUULLISTA
TULOSTASOA
Jankolle ei siis tällaista totaalista
pudotusta tapahtunut, vaikka pahimmissa painajaisunissa se oli
mielen syövereissä kummitellutkin. Menestys maakuntaviestissä
niin, että mitaliketju ei ole päässyt
katkeamaan, on siitä oiva osoitus.
Samoin sijoittuminen Suomen
Hiihtoliiton seuraluokittelulistalla
on ollut vuosien saatossa tasaisen
hyvää tasoa.
HIIHTOJAOSTON KOKOONPANO 2005
Jorma Mörsky, puheenjohtaja
Ari Syrjälä
Anni Mörsky
Mika Kilpeläinen
Esa Kuusela
Jouko Kylä- Utsuri
Keijo Hongisto
Antti Vuorinen
Timo Juusti
Arto Elomaa
LOIMAAN JANKKO 60 V.
37
Vuosituhannen
vaihteeseen
osuu yksi Jankon historian merkkitapauksistakin, kun seuramme
edustaja Timo Juusti voitti vuoden 2000 Finlandia-hiihdon vapaalla hiihtotavalla.
Osa Jankon vahvasta hiihdon
historiasta on kilpailujen järjestäminen. Seuramme on perinteisesti
ollut Varsinais-Suomen piirin yksi
aktiivisimpia kilpailujen järjestäjiä. Jankko on niittänyt mainetta
myös sillä, että sille uskotut kilpailut pyritään järjestämään sovittuna päivänä ja sovitun aikataulun mukaisesti. Tämä on joskus
vaatinut runsaasti talkootunteja
ja välillä hyvää tuuriakin, jotta
olosuhteet on saatu kuntoon. Yhtään kilpailua tai tapahtumaa ei
ole jouduttu perumaan eikä siirtämään, mikä on melkoinen saavutus lajissa, jossa olosuhteet näyttelevät merkittävää osaa.
KULTAKELLOHIIHDOT JA
MINIVIESTIT
Myös kilpailujen urheilullisella ja
taloudellisella puolella on onnistuttu. Loimaan Jankon Kultakellohiihdot ovat saaneet hiihtäjien
keskuudessa korkeatasoisen ja
arvostetun kilpailun maineen. Tämän maineen siivittämänä on Loimaalla nähty monia maajoukkuetason hiihtäjiä kilpailemassa kultaisen kellon kiinnityksestä. Näistä hiihtäjistä voisi mainita esimerkiksi Olympia tai MM-kisoissa
maatamme edustaneet naishiihtäjät Milla Saari, Satu Salonen, Anu
Kittilä sekä miehistä Valeri Rodolebov, Sami Pietilä ja Karri Hietamäki. Nämä kuten monet muut
hiihtäjät ovat poistuneet Loimaalta tyytyväisinä niin järjestelyjen –
kuin myös kilpailujen tason suhteen. Kultakellohiihdot ovat jo pitkään olleet ainoita kilpailuja, joissa palkinnosta on konkreettista
hyötyä. Loimaan Jankon Kultakellohiihdoista voidaan puhua jo
eräänlaisesta Jankon hiihdon
”brändistä”, joka yhdistetään Jankon hiihtoon ja mikä tunnetaan
laajemminkin.
Toinen perinne, joka on säilynyt
Kuva Toijalan Vauhdin, Forssan Salamien ja Loimaan Jankon seuraottelusta talvella -95.
38
LOIMAAN JANKKO 60 V.
Jankon nuoret hiihtäjät Hopeasomman loppukilpailuissa 1998, Helsingin Paloheinässä. Kuvassa M15
viestijoukkue: Lauri Eskola, Tapio Pukki ja Aapo Riponiemi sekä N14 viestijoukkueesta Miia Kärkäinen.
katkeamattomana, on Loimaan
Lehden Miniviesti. Tämä lähes
kolmekymmentä vuotta hiihdetty
nuorten viestitapahtuma on säilynyt elinvoimaisena vuodesta toiseen. Miniviestin suosio ei ole itsestään selviö, vaan on vaatinut
jämäkkää,
peräänantamatonta
työskentelyä, jotta yksikään viesti
ei ole jäänyt hiihtämättä.
Vahvuuksina Jankon hiihdolla
ovat olleet hyvät yhteistyökumppanit ja niille tarjottavat palvelut.
Kertunmäen latujen kunnostus on
ollut pitkään jankkolaisten varassa niin kaluston kuin myös työskentelyn osalta. Tämä yhteistyö
jatkuu, vaikka Kertunmäen kuntorataa isännöivä Loimaan kunta
häipyi kartalta ja tilalle tuli Loimaan kaupunki.
Muita merkittäviä yhteistyökuvioita ovat olleet pankkien nuorisohiihtojen järjestäminen. Yrityk-
set, joiden kanssa on tehty tukisopimuksia,
ovat
hyödyntäneet
jankkolaista osaamista omien ulkoilupäivien vietossa. Saamamme
palautteen perusteella voimme todeta onnistuneemme tälläkin osaalueella hyvin.
SUURIA
MYLLERLYKSIÄ
Viime vuosina hiihto on kokenut
suuria myllerlyksiä, joista suurin
osa on ollut myönteisiä, mutta
mukaan on mahtunut ikäviäkin
asioita. Ehkä pahimpana lähiajan
tapahtumista hiihdon piirissä toimivilla on muistissa Lahden MMhiihtojen hemohes-sekoilu. Tämä
Suomen hiihdon synkempi jakso
osui Jankon kauteen, jolloin sillä
itsellään ei ollut ongelmia omasta
takaa. Toki yleisen ilmapiirin nuiva suhtautuminen hiihtourheiluun vaikutti työskentelymotivaa-
LOIMAAN JANKKO 60 V.
39
tioon. Ei ollut kerta eikä kaksi,
kun joutui selittämään, ettei kyseinen ilmiö ollut hiihtoväen keskuudessa maan tapa.
Onnitella täytyy niitä päättäjiä,
jotka olivat älynneet tehdä hiihdon
tukemiseen pitkäaikaisia sponsorointisopimuksia. Niiden avulla jaoston talous pysyi vakaana, eikä
meidän tarvinnut näin toimia sijaiskärsijöinä muiden tekemistä
virheistä. Näistäkin on valtakunnan tasolla useita ikäviä esimerkkejä. Ihmisten muisti on tunnetusti lyhyt, joten tämäkin todella
murheellinen näytelmä on pääosin
painunut unohduksen alhoon.
PITOTEIPIT
TULIVAT
Hiihdossa on tapahtunut monia
myönteisiäkin asioita. Yksi hiihtoa
helpottava tekijä on ollut viime
vuosina markkinoille tulleet pitovoiteet. Nämä niin kutsutut pitoteipit ovat madaltaneet monen toimintaa hiihdon parissa. Samalla
hiihdosta ja varsinkin murtomaa-
Loimaan Lehden Miniviestit keväällä 2005.
40
LOIMAAN JANKKO 60 V.
hiihdosta on julkisuudessa tehty
kuva, joka mairittelee hiihtoa.
Hiihto nähdään pitkästä aikaa
myös julkisuudessa täysipainoisena ja koko kehoa tasaisesti kuormittavana liikuntamuotona. Tämän me hiihtoihmiset olemme
tienneet aina.
Loimaan alueella asuvia on usean vuoden ajan hemmoteltu kunnon talvilla. Aina lunta ja pakkasta ei ole ollut lokakuun lopusta alkaen, mutta reilusti on hyviä hiihtokelejä riittänyt kuukausi tolkulla.
Hiihto-olosuhteet ovat myös
osaltaan parantuneet Loimaan lähialueilla. Hyvin kunnostettuja ja
eri vaatimustason omaavia reittejä löytyy niin vapaan hiihtotyylin
taitajille, kuten myös perinteisen
tyylittelijöille. Uusimpina ratoina
vaativammasta päästä voidaan
mainita uudistettu Kosken Hevonlinnan rata, joka vaatimustasoltaan vastaa Varsinais-Suomen
haastavimpia ratoja. Samaan harjureitistön piiriin kuuluvat Virt-
Kuva: Kari Nummila/Loimaan Lehti
Kuva: Tiina Naula/Loimaan Lehti
Jankon nuoret
hiihtäjät vastaanottamassa uusia
lämmittelyasuja
kaudelle 2004–
2005.
Marianne Holm,
Juha Prusi ja Leena
Skogström.
taan upeat hiitomaastot, jotka
taas edustavat loivapiirteisempää
ja helpommin hiihdettävää latuprofiilia parhaimmillaan. Unohtaa
ei sovi myöskään Mannisten, Metsämaan eikä Ypäjän tarjoamia
loistavia hiihtoreittejä.
Latupohjien kuntoon on kiinnitetty paljon huomiota, joka on
huomattavasti helpottanut latujen
talvikunnostusta. Tästä syystä viime vuosina ladut on saatukin
kuntoon pienelläkin lumimäärällä. Myös latujen ja paanojen ajoon
käytetty kalusto on kehittynyt. Nyt
on käytössä Loimaan alueellakin
laitteita, joilla saadaan aikaan
kunnollista jälkeä hieman vaikeimmissakin olosuhteissa.
ALLE
KOULUIKÄISET HIIHTÄMÄÄN
Jankon hiihdon kehityksessä oli
pitkään aikuishiihtoa ja varsinkin
kilpailutoimintaa korostava luonne. Tämän kilpailutoiminnan rinnalle on muutaman vuoden ajan
pyritty aktiivisesti kehittämään
muita toimintamalleja. Tämä kehitystyö on osin vielä kesken, mutta on jo nyt saanut erittäin mielenkiintoisia ja toimivia muotoja.
Näistä yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa alle kouluikäisten harrastustoiminnan
kehittäminen
hiihdon parissa. Se on paljon leikinomaisempaa, kuin vastaavat
harjoitukset vanhemmille ikäryhmille.
Kehitystyö jatkuu vielä näiltä
osin ja saa rinnalleen varmasti
uusiakin ideoita. Eräinä hiihtojaoston tukitoimina hiihdon harrastajien auttamiseksi ovat olleet varustehankinnat. Yhtenäiset hiihtoasut, pipot ja lämmittelyasut
ovat olleet nostamassa seuran jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samaa yhteenkuuluvuutta
on koettu myös alkutalven Lapin
lumileireillä, joita jaosto on järjestänyt ja osaltaan myös taloudellisesti tukenut.
Jorma Mörsky
Hiihtojaoston puheenjohtaja
LOIMAAN JANKKO 60 V.
41