liitteenä - Asunto Oy Helsingin Eko

Asunto Oy Helsingin Eko-Helmi
Norkkokuja 9
00790 Helsinki
12.2.2015
1 (4)
HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO
Kaupunkisuunnitteluvirasto
PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
ASIA
Mielipide Helsingin yleiskaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä valmisteluaineistosta.
LAATIJA
Asunto Oy Helsingin Eko-Helmi
Norkkokuja 9
00790 Helsinki
MIELIPIDE YLEISKAAVALUONNOKSESTA PERUSTELUINEEN
Uusi yleiskaavaluonnos on herättänyt lähinnä ihmetystä ja tyrmistystä Asunto Oy Helsingin
Eko-Helmen asukkaissa. Yleiskaavaluonnos esittää Eko-Viikin eteläpuolisten peltojen rakentamista täyteen 4 – 6 kerroksisia kerrostaloja.
Helsingin Eko-Viikki on ensimmäinen ekologisesti suunniteltu kaupunginosa Suomessa. EkoViikin 23 hehtaarin kokoinen asuntoalue rakennettiin vuosina 1999–2004. Alueen suunnittelun
lähtökohtana on ollut kestävä, terveellinen ja muunneltava asuinympäristö. Eko-Viikin rakentamista varten luotiin ekologisen rakentamisen kriteeristö, ja kaikkiin toteutettuihin hankkeisiin
tuli sisältyä ekologista koerakentamista. Eko-Viikkiä on rakennettu periaatteella, että Kevätkadun ja Tilanhoitajankaaren kerrostaloilta lähtien asuntojen korkeus laskee. Alue on rakennettu
hyödyntämään talven vähäinenkin auringonvalo ja -lämpö lämmityksessä. Tämä merkittävä
ominaisuus menetetään jos aivan viereen rakennetaan 4 – 6 kerroksisia kerrostaloja.
Eko-Viikin alue on saavuttanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja ja huomionosoituksia
(http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/rakentaminen/eko-viikin-ekologinen-kaupunginosa). Sen
alkuperäinen ajatus ja arvo kärsivät dramaattisesti, jos nykysuunnitelman mukainen kaava-alue
toteutuu. Täysin erityyppisen alueen rakentaminen kiinni Eko-Viikkiin varmasti hämmästyttäisi
alueelle runsaslukuisina saapuvia kansainvälisiä vierailijoita. Onko Helsingin kaupungilla varaa pilata tällainen kansainvälisesti palkittu ekologisen arkkitehtuurin mallialue ja suosittu nähtävyys?
Tunnusomaista alueelle myös on, että sen asemakaava perustuu sormimaiseen rakenteeseen.
Pienet vihersormet, joille sijoittuu mm. viljelypalstoja, erottavat korttelit toisistaan. Hieman laajemmassa mittakaavassa Viikki-Kivikko on yksi pääkaupunkiseudun vihersormista, jotka yhdistävät Kehä III:n sisäpuolella sijaitsevat viheralueet isommiksi kokonaisuuksiksi. Viikki-Kivikon vihersormeen kuuluvat muun muassa Hallainvuori, Vadelmakallio, Helsingin yliopiston Viikin opetusja tutkimustila sekä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue.
Suomen Natura 2000 kohteena oleva Vanhankaupunginlahti (FI0100062) on myös kansainvälisesti Ramsar kosteikkosopimuksen (3F008) suojelema merkittävä suojelualue, jonka arvo on
edelleen kasvamassa. Vanhankaupunginlahti on Helsingin laajin ja tunnetuin luonnonsuojelualue. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan alue muodostaa yhdessä läheisten peltojen
kanssa luonnoltaan monimuotoisen ja etenkin linnustolle erittäin tärkeän alueen. Nykyisellään
Viikintien varren pohjois- ja eteläpuoliset pellot toimivat keväästä myöhäiseen syksyyn lintujen
tärkeänä muutto-, ruokailu- ja pesintäalueena. Selvää on, että linnustollisesti arvokkaiden peltoalueiden rakentaminen pienentäisi Viikin pelto- ja niittyalueiden muuttolajistoa ja Suomen antamia kansainvälisiä suojelusitoumuksia Ramsar -sopimuksen alla.
2 (4)
Vanhankaupunginlahden linnuista monet lajit ruokailevat Viikin peltoalueilla, ja osa linnuista
lentää säännöllisesti lahdelta pois. Lahti ja sitä ympäröivät alueet muodostavat ekologisen kokonaisuuden, ja suojelualueen ulkopuolellakin tapahtuvalla ihmistoiminnalla on vaikutusta alueen
sisälle. Arabianrannan rakentamisen yhteydessä on tutkittu koepaalutusten avulla melun vaikutusta lintuihin ja kaloihin. Tutkimuksessa havaittiin, että paalutus pelästytti linnut lentoon kilometrinkin päässä, alle 250 metrin etäisyydellä paalutuspaikasta linnut häiriintyivät pahoin (viite:
http://files.kotisivukone.com/vanhankaupunginlahti.kotisivukone.com/tiedostot/vkl_hks_10122014_osa1
_pieni.pdf). Esitetyt rakennusalueet sijaitsevat alle 500 m etäisyydellä suojelualueesta.
Viikin opetus- ja tutkimustilan pinta-ala on jo aikaa myöten supistunut Helsingin kaupungin ja
valtion välisten maakauppojen seurauksena huomattavasti. Esitetyllä peltorakentamisella olisi
myös tutkimustilan toiminnalle negatiivinen vaikutus koska hyviä koelohkoja poistuisi käytöstä.
Tutkimustilalla on jo nyt ongelmana löytää tutkijoille sopivaa peltomaata viljelykokeisiin. Koelohkojen uudelleen perustaminen muualle tietäisi samalla yli viiden vuoden ylimääräistä työtä ja
heikentäisi tutkimuksen laatua merkittävästi. Onko taustalla kenties ajatus Helsingin yliopiston
maailmanlaajuisestikin korkeatasoisen maa- ja metsätaloustieteiden roolin kaventamisesta tai
alasajosta? Siinä tapauksessa se olisi kova isku Viikin kampukselle, juuri kun toimivat yhteydet
Kumpulan ja Viikin välille on saatu aikaan.
Yleiskaavan luonnoksessa Viikintien varren viljelypellot on muutettu kerrostaloja kasvaviksi asfalttiviidakoiksi. Niiden rakentamisen alta on tarkoitus siirtää Viikinoja, joka pitkäjänteisen talkootyön ansiosta juuri on saanut siika- ja lohipitoisen vesistön statuksen. Siihen valuisi jatkossa
enemmän hulevesiä, joita rakennetulta alueelta tulee ryöpsähdyksinä. Veden laadun kannalta
sillä olisi haitallisia seurauksia, joita tähän mennessä tuskin on tutkittu sen enempää kuin rakentamisen vaikutuksia linnustoon tai Natura-alueen luontoarvoihin yleensäkään.
Yleiskaavalle on tehty varjoyleiskaava Pro Helsinki 2.0, http://www.urbanhelsinki.fi/. Siinä peltoa
on rakennettu huomattavasti vähemmän, kerrostalot on ilmeisesti säästetty Viikintien ja Tilanhoitajankaaren varsiin, ja uusia asuntoja on sijoitettu enemmän tämänhetkisen kaupunkirakenteen ”hukkatilaan”. Varjoyleiskaavan mukaan alueen puisto-, ranta- tai peltoalueita ei juuri tarvitsisi rakentaa, ja Viikinoja säilyisi ennallaan. Seuraavassa karttaote ko. varjoyleiskaavasta:
3 (4)
Selvää on, että lisärakentamista ja täydennysrakentamista on voitava tehdä Helsingissä. Yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä Viikin peltoalueita sopivampia olisivat esimerkiksi seuraavat:
− Raskaalle kerrostalokaavalle soveltuva alue sijaitsee Tilanhoitajankaaren ja Prisman välisellä
alueella, kävelyetäisyydellä hyvistä liikenneyhteyksistä ja palveluista.
− Kerrostaloja olisi muutenkin järkevä sijoittaa Prisman kauppakeskuksen, palvelujen ja kehittyvien liikenneyhteyksien, välittömään läheisyyteen.
− Eviran ympäristöön, kasvihuoneiden eteläpuolelle, sopii enemmän lisärakentamista kuin on
ehdotettu ja myös rakentamattomia toimistotontteja voidaan muuntaa asumiskäyttöön
− Purku-uhan alla olevan Gardenian ympäristöön sopii jonkin verran täydennysrakentamista.
− Maaherranpuisto on luontoarvoiltaan selkeästi edellä mainittuja peltoja vähäarvoisempi.
− Helsingin kaupungilla on jo nyt omistuksessaan muualla kuin Viikissä moninkertaisesti
enemmän peltomaata, jonka soveltuvuutta rakentamiseen tulisi selvittää.
Viikin alueen suuntaviivat esiteltiin Viikin osayleiskaavassa, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto
hyväksyi vuonna 1995. Alueen vieressä sijaitseva Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue
ja alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas peltomaisema edellyttivät jo osayleiskaavavaiheessa
ympäristökysymysten huolellista pohtimista. Helsingin kaupungin ja ympäristöministeriön raportissa (http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/2009/Eko-Viikki_loppuraportti_Motiva%202004.pdf)
vuodelta 2004 on tarkemmin esitetty Eko-Viikin tavoitteita ja niiden toteutumista. Nykyisen
Eko-Viikin mahdollinen laajentaminen tulisi tapahtua siten, että kerrostalot sijoittuisivat Tilanhoitajankaaren varteen sen suuntaisesti ja siitä rakennuskorkeus laskisi pelloille päin. Toivottavasti Helsingin yliopisto ja luonnonsuojelujärjestöt laativat omat lauselmansa koskien peltojen
tutkimuskäyttöä ja ympäristökysymysten huomioon ottamista.
Lisärakentamisen ulottaminen koetilan pelloilla noin itään ja ratapenkan yli eteläpuolisille pelloille menee liian pitkälle. Jos yliopiston koeviljelyaluetta välttämättä on pakko supistaa jotenkin,
niin se kannattaisi tehdä Viikinojaa säästäen, ja esitettyä matalammilla (enintään 2-kerroksisilla)
taloilla Eko-Viikin asemakaavaa soveltaen. Tällainen Eko-Viikin laajennusalue antaisi mahdollisuuksia kehittää ekologista, omatoimista kaupunkipientalorakentamista, jolle Viikissä ei ole juurikaan osoitettu tontteja. Näin ylläpidettäisiin Eko-Viikin kansainvälistä mainetta ekologisen rakentamisen mallialueena. Ajatusta puoltaa myös se, että koetilan pellot ovat vanhaa merenpohjaa, joka vaatii rajut perustamistyöt. Lisäksi Viikintien varrella tarvitaan maan runsasta täyttöä
tai tulvasuojausta esimerkiksi vallein merenpinnan nousun varalta.
Uusi yleiskaavaluonnos on siis osin ylimitoitettu, se on puutteellisesti perusteltu erityisesti luonto- ja virkistysarvojen osalta Vanhankaupunginlahden aluetta ja Viikki-Kivikko vihersormea
(erityisesti Viikin pelto- ja niittyalueita) koskien. Yleiskaavalle tehty varjoyleiskaava Pro Helsinki
2.0 on tältä osin onnistunut selvästi paremmin. Pidemmän aikavälin tärkeät strategiset linjaukset tulisi kunnioittaa kaavoituksessa nykyistä selkeämmin. Nyt kaavoituspolitiikka tuntuu todella
tempoilevalta, ja uusi yleiskaavaluonnos on murentamassa edellisen kaavan pyhiä periaatteita.
Viikin osalta kysymys on koko Viikin ilmeestä ja sen luontoarvoista.
Toivomme, että edellä esittämämme mielipiteet otetaan huomioon kaavoituksessa.
Helsingissä 12.2.2015
Asunto Oy Helsingin Eko-Helmi
Ronnie Olander
hallituksen puheenjohtaja
[email protected]
puh. 040 585 3437
4 (4)
TIEDOKSI
Asunto Oy Helsingin Eko-Helmi (kaikki osakkaat/asukkaat erillisen jakelulistan mukaisesti)
Asunto Oy Helsingin Eko-Keidas ([email protected])
Asunto Oy Helsingin Niittyleinikki ([email protected])
Viikki-Seura ry ([email protected])
Helsingin yliopisto / Viikin opetus- ja tutkimustila ([email protected])
Suomen luonnonsuojeluliitto ry ([email protected])
BirdLife Suomi ry ([email protected])
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry ([email protected])
Virtavesien hoitoyhdistys ry ([email protected])
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ([email protected])
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ([email protected])
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ([email protected])