docRautatieläinen 2/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
download 
Report Transcription
Rautatieläinen 2/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
NRO 2 2011 Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat vaativat lisää rahaa raiteille. s.24 Helsingin liikenteenohjauskeskus on pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen hermokeskus s.21 Sisällys RAUTATIELÄINEN 2 8.4.2011 RAUTATIELÄINEN Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia 9 Pykälässä 10 RZD työllistää yli miljoona venäläistä 15 JaaEi 16 Edunvalvonta Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 20 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli 24 Raiteilta Arkadianmäelle Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti–to) 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät 27 Sovitaan yhdessä 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 Tapahtumat Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 32 Ristikko Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 SIRPA PALOKARI 3 Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot [email protected] Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen [email protected] VR Trackin lomautuksissa pelisäännöt hukassa? s. 7 SVETLANA HOLJAVTSHUK Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 € Irtonumeron hinta 5,00 € Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Suuri ja mahtava Venäjän rautatiet s. 10 2 Rautatieläinen 2 2011 Rahaa raiteille E lämme jännittäviä aikoja. Puolentoista viikon päästä ratkeaa vaaliuurnilla Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Rautatieläisille ei ole yhdentekevää, kuka eduskunnassa päättää muun muassa liikennepolitiikasta. Rautatieläiset toimivat työn ja ympäristön puolesta. Nämä teemat on nostettu keskeisiksi asioiksi myös Rautatieläisten Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin vuosille 2011–2015. Työstä ja ympäristöstä pidetään parhaiten huolta riittävällä ratarahoituksella. Raideliikenne on maaliikenteen kuljetusmuodoista puhtain, ja se on myös hyvää aluepolitiikkaa, koska se ylläpitää työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Myös kansalaiset arvostavat raideliikennettä ja olisivat valmiita satsaamaan siihen enemmän. Kaikki siis oikealla tolalla rautateillä? No, ei sinnepäinkään, sillä arvostusta tarvitaan huomattavasti enemmän myös Arkadianmäeltä. Ratarahoitukseen ja siis pelkästään ratojen peruskunnossapitoon budjetoidaan vuosittain 100 miljoonaa euroa liian vähän eikä tulevaisuus näytä sen ruusuisemmalta. Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2015, eikä siinäkään ole luvassa hyvää rautateille. Rautateiden tulevaisuus onkin kiinni seuraavasta eduskunnasta, hallituksesta ja siitä, mitä rautateistä hallitusohjelmaan kirjataan. Seuraavan hallituksen tärkeimpiä liikennepolitiikan tehtäviä on laatia uusi liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, ja sen tulee ottaa raideliikenteen haasteet vakavasti. Selonteon yhtenä painopisteenä tulee olla junaliikenteen kasvattaminen Suomessa. Liitossa ollaan huolissaan myös VR Trackin tilanteesta, koska alkaa näyttää siltä, että VR Trackin organisaatio on organisaatiomuutoksesta huolimatta jäämässä edelleen raskaaksi. Työn tehokkuutta ei voidakaan lisätä tiukentamalla vain käytännön ratatyöntekijöiden työtä. Raskaalla organisaatiorakenteella ratakunnossapidon kilpailussa pärjääminen voi olla vaikeaa. Organisaatiomuutoksen KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY… voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläk- siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä keelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämi- saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsen- sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Il- asiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myön- moita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et tää liiton hallitus. saa palkkatuloa. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun otta- Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä matta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on perit- tapaturmavakuutusta. ty palkasta. Rautatieläinen 2 2011 TÖN TYÖN JA YMPÄRIS PUOLESTA YHTEISJÄRJESTÖ JHL:N RAIDEAMMATTILAISTEN ITTEET 2011–2015 HALLITUSOHJELMATAVO Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL onnistuminen saattaa lisäksi olla kohtalonkysymys koko VR Trackille: mikä on VR Trackin asema jatkossa osana VR:ää, jos muutoksessa on epäonnistuttu? Maarit Uusikumpu päätoimittaja Jäsenrekisterin puhelin 040 503 9934 arkisin klo 9–15. Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on [email protected] 3 MAARIT UUSIKUMPU Yhteisöissä tapahtuu Suomalaiset Gallup-kyselyn mukaan: Julkista arvostetaan Yli 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että hyvät julkiset palvelut ovat paras keino hillitä ihmisten eriarvoistumista. Näkemys on vahva kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä ympäri Suomen, puoluekannasta riippumatta. Tulos ilmenee JHL:n teettämästä kyselystä, johon osallistui 1 375 vastaajaa. Vastaajilta pyydettiin kannanottoa väitteeseen ”Panostaminen laadukkaisiin julkisiin palveluihin on paras tapa hillitä ihmisten eriarvoistumista Suomessa”. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 28 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 53 prosenttia eli yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 12 prosenttia ja 7 prosenttia ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. Ikäryhmittäin usko hyvien julkisten palvelujen eriarvoistumista hillitsevään vaikutukseen on voimakkain vanhimmis- sa ryhmissä. Epäröivien osuus kasvaa sitä mukaa mitä nuorimmista ikäluokista on kysymys. Kaikkien puolueiden kannattajista selkeä enemmistö tuki väitettä. Perussuomalaisten kannattajista väitteen sisältämän ajatuksen jakoi 74 prosenttia, keskustan 79 prosenttia, kokoomuksen 82 prosenttia, vihreiden 85 prosenttia, SDP:n 90 prosenttia ja vasemmistoliiton 99 prosenttia. Kyselyssä esitettiin myös väite ”On tärkeämpää turvata vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut kuin laskea veroja.” Suuri enemmistö vastaajista eli 81 prosenttia kannatti tätäkin ajatusta. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 36 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 45 prosenttia. Täysin eri mieltä oli vain 3 prosenttia. Yrittäjistäkin vain noin joka neljäs laskisi mieluummin veroja kuin turvaisi nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Enemmistö kansalaisista pitää julkisten palvelujen turvaamista veronalennuksia tärkeämpänä. Ylivoimainen enemmistö myös kaikkien puolueiden kannattajista arvottaa vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut verojen alentamista tärkeämmäksi. Nokian Siuron junaonnettomuuden syynä paikantamisongelmat Mäntyluotoon matkalla ollutta tavarajunaa avustamaan tullut toinen juna törmäsi avustettavan junan perään Nokialla Siuron ja Suoniemen välillä 21.2. aamuyöstä. Avustamaan tulleen junan veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Törmänneen junan kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella veturinkuljettaja oli aloittanut hätäjarrutuksen joitakin sekunteja ennen törmäystä 46 km/h nopeudesta. Törmäyshetkellä junan nopeus oli 41—46 km/h. Törmänneen junan suurin sallittu nopeus oli 50 km/h. Tutkinnassa on nyt selvinnyt muun muassa, että edellä menevän junan veturiin tuli kello 2.50 tekninen ongelma, jonka seurauksena juna pysähtyi. Kuljettaja ilmoitti asiasta liikenteenohjaajalle 4 ja yritti sen jälkeen selvittää vian ja saada junaa uudelleen liikkeelle. Hän saikin seuraavan puolen tunnin aikana junan liikkumaan ryömintävauhdilla yhteensä noin 890 metriä. Junan pysähdyttyä lopullisesti kuljettaja ilmoitti siitä junasuorittajalle ja he totesivat yhdessä, että tarvitaan joku avustamaan juna Suoniemen sivuraiteelle. Tutkijoiden käytössä olleen materiaalin perusteella on todettu, että pysähtyneen junan paikantamisessa oli ongelmia. Avustamaan tulleen junan kuljettaja lähestyi avustettavaa junaa virheellisen paikkatiedon perusteella. Tutkintalautakunta selvittää paikantamisongelmien syitä. Tutkintaan liittyvässä rekonstruktiokoeajossa todettiin, että paikallaan olleen junan perä näkyi lähestyvään veturiin vas- ta noin 130 metrin etäisyydeltä. Kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella törmännyt juna ehti jarruttaa ennen törmäystä jonkin verran alle sata metriä. Tästä voidaan päätellä, että veturinkuljettaja on aloittanut jarrutuksen välittömästi havaittuaan pysähtyneen junan perän. Onnettomuustutkintakeskus nimitti 24.2.2011 tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtava tutkija Esko Värttiö ja jäseniksi Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijat, psykologian tohtori Mika Hatakka, koulutuspäällikkö Timo Kivelä ja veturinkuljettaja Usko Lehtinen. Tutkintalautakunta jatkaa työtään ja tutkintaselostus valmistuu vuoden kuluessa. Rautatieläinen 2 2011 Yhteisöissä tapahtuu SAK:n tavoite: Perhevapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä jätti maaliskuussa raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Ratkaisut perhevapaiden uudistamisesta jäävät hallitusneuvotteluihin. SAK:n edustaja työryhmässä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto toivoo, että perhevapaissa valitaan ratkaisu, joka palvelisi tasapuolisesti erilaisia perheitä. Paljon julkisuudessa esillä ollut 6+6+6 -malli kohtelisi erilaisissa työsuhteissa olevia epätasa-arvoisesti, sillä pätkä- ja silpputöissä työskentelevät eivät pystyisi hyödyntämään vapaita täysmittaisesti. — Järjestely toimisi ehkä perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa, vakinaisissa työsuhteissa. Vakituisessa työsuhteessa olevat pitäisivät vanhempainvapaata maksimimäärän ja muut sen verran kuin pystyisivät, Veirto pelkää. Veirton mukaan etenkin isävapaa jää monilta nykymallissakin käyttämättä. Äidit jäävät kotiin, koska jopa puolella heistä ei ylipäätään ole työpaikkaa, johon palata. — Kuitenkin järjestelmän maksaisivat kaikki yhdessä. Helposti käy niin, että pienituloiset pätkätyöläiset joutuvat parempiosaisten perhevapaiden maksumiehiksi. Veirton mielestä työryhmän esittämistä malleista Väestöliiton kehittämä joustomalli vastaa hyvin SAK:n tavoitteita. Siinä isän osuus pitenee nykyisestä ja vapaan voi käyttää koska tahansa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. — Joustavampi malli tarjoaisi isille paremman mahdollisuuden lasten kanssa kotiin jäämiseen ja toisi samalla isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi, Veirto kuvailee. Perhevapaaryhmä esitti uudistusmallien lisäksi osittaisen hoitorahan korotusta ja laajentamista. Erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ryhmä lisäisi parannuksilla, jotka hyödyttäisivät muun muassa adoptiovanhempia, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, yksinhuoltajia, opiskelijoita, sijaisperheitä ja monikkoperheitä. Rautatieläinen 2 2011 ISTOCKPHOTO Joustavat perhevapaat i malli toisi p m a v a t s u Jo mmuuden isien vanhe äkyväksi. än työelämäss 5 Painavasana Liitto olemme me kaikki L iiton luottamusmiesjärjestelmä on kokenut melkoisen uudistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden puolella saatiin kasaan palkkaliitteiden 1 ja 2 luottamusmiesvalinnat. Tätä kirjoitettaessa valmiina alkavat olla myös VR Trackin valinnat. Kesken on vielä työsuojelujärjestelmä, joka toivottavasti saadaan neuvoteltua kuntoon sekä valinnat tehtyä kuluvan kevään aikana. Uusi luottamusmiesjärjestelmä kehittää liiton ja tulevan Raideammattilaisten yhteisjärjestön edunvalvontaa. Se myös antaa vastuuta sinne, missä ongelmat tunnetaan parhaiten. Ongelmat ja erimielisyydet on saatava kiinni mahdollisimman varhain ja pyrittävä ratkaisemaan ensin työpaikkatasolla: työntekijän ja työnantajan, sitten työnantajan ja työpisteluottamusmiehen ja lopulta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Mikäli asia ei muutoin ratkea, siirtyy ratkaisun hakeminen divisioonatasolle. Silloin neuvotteluosapuolina ovat kunkin divisioonan divisioonapääluottamusmiehet ja heidän vastapuolenaan divisioonan henkilöstöhallinto. Viimeinen toimija divisioonatasolla on siis ao. divisioonapääluottamusmies. Liiton roolina on astua kuvaan siinä vaiheessa, kun yllä mainittu neuvottelujärjestys on kuljettu loppuun saakka. Kun asia tulevaisuudessa siirtyy liittotasolle, se myös todellisuudessa merkitsee sitä, että jatkossa toimimme, kuten ammattiliitot yleensä. Tällöin neuvotteluosapuolina ovat työntekijä- ja työnantajaliitot. Käytännössä, mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan, siirtyy ratkaisu työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tärkeää on, että erimielisyydet dokumentoi- 6 daan kunnolla joka tasolla muun muassa tehdään erimielisyysmuistiot. Oikeusavut pyydetään vuoden 2012 alusta suoraan JHL:n oikeudelliselta osastolta, jolla työskentelee kymmenkunta lakimiestä päätoimisesti oikeusasioiden parissa. Tulevaisuudessa kunkin divisioonan sisällä divisioonanvetäjät kutsuvat säännöllisesti kokoon omat pääluottamusmiehensä ongelmien tunnistamista, niiden ratkaisua ja tiedonkulkua varten. Matkustajaliikenteen, tavaraliikenteen, kunnossapidon ja radan pääluottamusmiehet siis kokoontuvat jatkossa omiin ja myös yhteisiin kokouksiinsa osana liiton hallituksen päättämää edunvalvontaketjua. Näistä kokouksista muodostuu tulevaisuudessa myös yhteisjärjestön hallituksen ja sen valtuuston valmisteluelin. Muutoksella vastataan siihen, että paras asiantuntemus on kerätty ongelmien ratkaisemiseksi. ”Liitto” ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. Raideammattilaisten yhteisjärjestö on enemmän kuin VR-työnantajan sisällä työskentelevä vanha Rautatieläisten Liitto. Yhteisjärjestöön ovat jo tehneet liittymispäätöksen metro- ja raitiotieliikenteen työntekijät, jotka tulevat muodostamaan vajaat 15 % järjestön jäsenkunnasta. JHL:n jäsenkunta tuottaa yhdistymisen seurauksena noin 75 % koko Etelä-Suomen matkoista. Yhteenvetona voi todeta, että siinä, missä VR-maailmassa luottamusmiesjärjestelmä ottaa edunvalvonnassa merkittävämmän rooli, muodostuu yhteisjärjestös- ”Liitto” ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. tä koko raideliikenteen kysymyksiä esiin tuova edunvalvoja. Meillä on paitsi annettavaa, niin myös opittavaa. Liiton hallitus on asettanut kolme työryhmää valmistelemaan syysvaltuustolle linjauksia: HSL (Helsingin seudun liikenne) -työryhmän, teollisuuden rajapintoja kartoittavan työryhmän ja radanrakentamisen tulevaisuutta selvittävän ryhmän. Tätä yhtenäisyyttä ja edunvalvonnan nykyistä laajempaa leveyttä tarvitaan, kun käydään meneillään olevia lukuisia yt-neuvotteluita. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Rautatieläinen 2 2011 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia VR Track Oy pani kolmekymmentä vuotta VR:ää palvelleen Harri Pitkäsen pakkolomalle sairauslomalta. Yhtiö joutui kuitenkin perumaan työehtosopimuksen vastaisen lomautuksen. Radanrakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR Track Oy on vuoden vaihteen jälkeen lomauttanut nelisenkymmentä työntekijää. Kaikkiaan tarkoitus on lomauttaa enintään 125 työntekijää toistaiseksi ja määräaikaisesti 255 työntekijää. Lomautusten syyksi yhtiö sanoo vähenty- neen ratojen rakentamisen ja kiristyneet kunnossapitomarkkinat. Lappeenrannassa vaihteenkorjaajana työskentelevä Harri Pitkänen tiesi, että työnantajalla on menossa henkilöstön siivous, mutta yllätys oli silti suuri, kun työnantajan edustaja soitti hänelle helmikuun puolivälissä, kesken joulukuussa alkaneen sairausloman ja ilmoitti puolen vuoden lomautuksesta. VR Trackin Itä-Suomen liiketoimintaluottamusmies Pertti Varpenius ryhtyi selvittämään lomautusta, ja maaliskuun lopussa yhtiö ilmoitti, että lomautus puretaan. Varpeniuksella on selvitettävänä myös kaksi muuta lomautusta, jotka saattavat olla laittomia. Varpenius tietää myös entuudestaan muutaman vastaavan sairauslomalla tapahtuneen lomautuksen, jossa työnantaja on joutunut maksamaan sairausloma-ajan palkan työntekijälle — tosin näitä lomautuksia ei ole peruttu. — Kysymys saattaa olla siitä, ettei yhtiössä ole aiemmin toteutettu massalomautuksia, joten pelisäännöt ovat epäselviä ja hakusessa. Lomautusmenettelyt eivät ole tapahtuneet välttämättä vuorovaikutteisesti, myös informoiva ja yksilöä kunnioittava osuus on puuttunut, Varpenius toteaa. Epäreilut lomautuskäytännöt Harri Pitkänen hämmästyi, kun sai VR Trackilta tiedon lomautuksesta kesken sairausloman. Rautatieläinen 2 2011 30 vuotta VR:llä työskennellyt Pitkänen koki nöyryyttäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi tavan, jolla lomautuksesta ilmoitettiin. Puhelimitse annettu lomautusilmoitus oli hänen tietämättään nauhoitettu todistelumielessä. Hänelle ei myöskään annettu aikaa järjestää allekirjoitustapahtumaan edunvalvojaa paikalle. — Tiesin, että siihen minulla olisi ollut oikeus, enkä siksi allekirjoittanut paperia. 7 puhelin ja — Avaimet, tivät saman h lä t e e t t a työva än se kerro h ö ik e n e t jo . tien, ta enää ole u lu a p i e t t e siitä, Lomautusilmoituksen oheen työnantaja oli jo liittänyt muistilistan asioista, joita irtisanominen edellyttää. — Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole. VR Track on luvannut lieventää työntekijöiden vaikeaa tilannetta järjestämällä heille ammatillista koulutusta ja auttamalla uuden työpaikan löytämisessä. — Lomautusilmoituksen yhteydessä sain tietoa työpaikoista kirjallisesti, ja että olisin voinut käydä Imatralla 88 kilometrin päässä muutospoolin tiloissa. Terveys ja työpaikka menivät Lappeenrannassa työskenteli parhaimmillaan kolmisenkymmentä ratamiestä, joista jäljellä on enää kymmenkunta. Ratamiesten työt on pikkuhiljaa siirretty Destialle, joka tekee ne halvemmalla. 8 — Viime syksystä asti on viidakkorumpu laulanut, että pahaa on tulossa. Olemme laskeskelleet, että tänne jää jatkossa ehkä kaksi miestä ja esimies, joille riittää lumitöitä Kaukaan tehtaan radalla. Pitkänen näkee VR Trackin toiminnassa moraalittomuutta sen lomauttaessa VR:ää pitkään palvelleita viisikymppisiä. — Yhtiö panee vanhat romut pois, ihan jo siksikin, ettei näillä työvuosilla tehdä töitä minimipalkalla. Pitkänen on ollut työelämässä 14-vuotiaasta lähtien. Koko aikuisuutensa, ja sittemmin hän on antanut myös terveytensä rautateille. — Kun aloitin vuonna 1981, sanoivat, että tervetuloa varmaan taloon! Olen tehnyt VR:llä lähes kaikkea; aloitin junamiehenä, sitten olin autokuskina ja vuodesta 1995 lähtien ratamiehenä. Jäisillä kiskoilla ja sepelillä konttaamisen seurauksena lonkat ja polvet ovat sökönä. Ulkotöissä meni kolmesta neljään nappia kasisatasta Buranaa päivässä, Pitkänen listaa historiaansa. Pitkäsellä on ollut ulkotöissä isoja ongelmia kulumien kanssa, ja hän ehti siirtyä työskentelemään yhtiön Kouvolan toimipisteeseen radan kunnossapitoon liittyvällä Arttu-tietojärjestelmällä. — Olin siellä vajaa vuoden ja olin juuri oppinut systeemin, mutta nyt Artun päivittämistä ei kuulemma enää riitä kenellekään. Ristiriitaiseksi kokeneen työntekijän lomautusyrityksen tekee sekin, että Pitkänen on juuri ollut työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa, josta on vielä yksi viikko jäljellä. Pitkäsen lomautus purettiin ja hän jatkaa sairauslomaansa huhtikuun loppuun asti, ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin päästäkseen jossain vaiheessa sairaseläkkeelle. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari Rautatieläinen 2 2011 Sairausajan palkka ja lomautus Liiton toimistoon on tullut useita kysymyksiä, miten sairausajan palkkaa maksetaan, jos sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja miten tilanteissa, jolloin sairausloma on alkanut lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen antamista. Lisäksi on kysytty, miten lomautus vaikuttaa vuosiloman pituuteen. Vastaus: Aikaprioriteettiperiaate Työoikeudessa näitä tilanteita, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, aikaprioriteettiperiaatteen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Lomautus ei siis tällaisessa tilanteessa katkaise työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työntekijä ei näin ollen ole lomautettuna Rautatieläinen 2 2011 vaan sen sijaan sairauslomalla. Lomautus alkaa vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Samoin menetellään koko sairausajan, jos työntekijän ennen lomautusilmoituksen antamista alkanut työkyvyttömyys on jatkunut saman sairauden perusteella yhdenjaksoisesti mutta useammalla kuin yhdellä lääkärintodistuksella. Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksen alkamiseen saakka. Lomautuksen alettua päättyy sairausajan palkan maksaminen ja myös sairausajan palkkajakson kuluminen keskeytyy. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, jatkuu keskeytyneen sairausajan palkan maksaminen jäljellä olevan sairausajan palkkajakson loppuun. Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen kuluessa, ei sairausajan palkkaa makseta lomautuksen aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, alkaa sairausajan palkan maksaminen ja sairausajan palkkajakson kuluminen. Vuosiloman kertyminen Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää. Työssäolon veroista aikaa on lomautusaika enintään 30 työpäivää kerrallaan. Työehtosopimuksen mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä. Koska työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja sairauslomalla, seuraa tästä, että lomautukseen ja sairauslomaan liittyvät työssäolon veroiset päivät eivät voi kulua päällekkäin. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, alkavat lomautus ja siitä kertyvät työssäolon veroiset päivät kulua vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Jari Kiviharju, lakimies 9 Venäjällä rautatie on valtio valtiossa 10 Rautatieläinen 2 2011 Venäjällä valtion rautatieyhtiö RZD on maan ylivoimaisesti suurin työnantaja, jonka liikevaihto vastaa puolta Suomen valtion budjetista. Yli miljoonasta työntekijästään yhtiö pitää huolta kehdosta haudan partaalle. Rautatiet ovat aina yhdistäneet Suomea ja Venäjää. Oman rahan, postilaitoksen, tullin sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ohella juuri rautatiet on Suomen autonomian ajan monumenteista pysyvin – senkin jälkeen, kun on oma raha on kadonnut ja tullit kerätään yhteiseen kassaan Brysseliin. Rautatieläinen 2 2011 11 Yhteyden luontevuutta korostaa sekin, että keisarikunnan perintönä Suomella on sama raideleveys kuin Venäjällä, vaikka varsinaisesti maiden rautatieverkko yhdistettiin toisiinsa vasta ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917. Venäjälle rautateillä on aina ollut suunnaton taloudellinen, poliittinen, strateginen, mutta myös sotilaallinen merkitys. Juuri kiskot ovat 150 vuoden ajan sitoneet suuren, 11 aikavyöhykettä käsittävän maan yhteen — myös sen jälkeen, kun Suomi lähti imperiumista omille teilleen. Rautatiet ovat Venäjällä eräänlainen verenkiertojärjestelmä, joka on elinehto maan talouselämälle ja ihmisten liikkuvuudelle. Venäjän eurooppalaisista osista ei käytännössä ole kunnon tieyhteyksiä maan Aasian puoleisille alueille Siperiaan ja sen itäpuolelle Tyynenmeren rannalle. Lisäksi lentoyhteydet ovat kalliita eikä siivillä voi kuljettaa suuria tavaramääriä. Meritse Venäjän laidasta toiseen päästäkseen on puolestaan kierrettävä, koko eteläinen Aasian mantere. Rautateiden strategisesta ja sotilaallisesta merkityksestä kertoo sekin, että Venäjän armeijan merkittävän aselajin muodostavat erilliset rautatiejoukot, joihin kuuluu lähes 100 000 sotilasta. Puolet Suomen valtion budjetista Isossa maassa myös rautateitä hoitaa jättimäinen yhtiö tai oikeastaan yritysimperiumi. Venäjän rautatiet RZD (Rossiiskie Zheleznodorogie) on Venäjän ylivoimaisesti suurin työnantaja, jolla on noin miljoona työntekijää. Myös liikenteen volyymit ovat maailman huippua. 12 Henkilömatkustajia on vuosittain yli 1,1 miljardia. Erilaista tavaraa Venäjän kiskoilla puolestaan kulkee vuositasolla noin 1,3 miljardia tonnia. Vertailukohtana on VR:n volyymi, joka on alle 40 miljoonaa tonnia vuositasolla. Yhtiön jättimäinen, noin 25 miljardin euron liikevaihto vastaa puolta Suomen koko valtion budjetista. Yhtiön kalustoon kuuluu noin 20 000 veturia sekä yli 620 000 tavaravaunua. Matkustajavaunujakin on reilut 24 000. Konserni jakaantuu kaikkiaan 17 alueelliseen rautatieyhtiöön, josta suomalaisille tutuimmaksi on tullut Lokakuun rautatiet. Se vastaa Luoteis-Venäjän liikenteestä Kuolan niemimaalla, Karjalassa, Pietarin ympäristössä, Novgorodissa ja Moskovassa. Kaikkiaan RZD:n katon alla toimii lähes 1 000 eri yhtiötä ja 165 tytär- tai osakkuusyhtiötä, joiden verkko Suomesta aina Pohjois-Koreaan saakka. Kasvua nopeissa yhteyksissä Neuvostoliiton luhistumisen jälkeisinä vuosina RZD:n suurin haaste on ollut rapistuva rataverkko ja Venäjän koko kiskoliikenteen tuominen uudelle vuosituhannelle. Venäjän valtiojohdossa on ymmärretty, että toimiva, koko jättimäisen maan kattava liikennejärjestelmä on avaintekijä maan talouskasvulle. Siksi maan hallitus on käynnistänyt massiivisen investointiohjelman, jossa uusien kiskojen rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, muun ratainfrastruktuurin uusimiseen ja kalustohankintoihin on tarkoitus upottaa runsaat 330 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on rakentaa vähintään 6 000 kilometriä uusia kiskoja sekä hankkia 23 000 veturia, lähes miljoona tavaravaunua sekä noin 30 000 matkustajavaunua. Venäjän rautateiden kunnianhimoinen, strateginen päämäärä on luoda Venäjän halki kulkeva liikennekäytävä, joka yhdistäisi Euroopan Aasian kasvaviin talouksiin. Lisäksi yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu Euroopan sekä Persianlahden ja Intian valtameren yhteen kytkevä pohjoisen ja etelän rautatiekäytävä. Lähivuosina RZD hakee kuitenkin kasvua nopeissa yhteyksissä Moskovasta maan eri osiin, mutta myös rajojen yli. Yhtiö laskee, että sillä on vuoteen 2015 mennessä noin 2 500 kilometriä nopeita rautatiereittejä, jotka yhdistävät Moskovan Ukrainan ja Valko-Venäjän pääkaupunkeihin Kiovaan ja Minskiin. Lisäksi nopea yhteys on tarkoitus avata Moskovasta Sotshiin, jossa järjestetään olympialaiset vuonna 2014. Siksi on ymmärrettävää, että nopea junayhteys Sapsan Moskovan ja Pietarin välillä sekä Allegro-yhteys Pietarin ja Helsingin välillä ovat RZD:n keskeisiä strategisia hankkeita. Huolenpitoa kehdosta haudan partaalle Vaikka Venäjän rautatieyhtiö on kansainvälisillä markkinoilla toimiva globaali logistiikkajättiläinen, kantaa se ytimessään edelleen vanhoja neuvostoperinteitä. Siihen kuuluu muun muassa huolenpito henkilökunnasta kehdosta lähelle hautaa. RZD ylläpitää muun muassa esikouluja, kouluja, opistoja ja jopa omia yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, joissa kasvatetaan tulevia rautatieläispolvia. Lisäksi yhtiö myöntää työntekijöille vanhempainlomia sekä lapsilisiä ja äitiys- Rautatieläinen 2 2011 Vladimir Jakunin on Venäjän rautateiden ruhtinas Venäjällä valtion rautatieyhtiön RZD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin on mahtava herra, joka johtaa satojen tuhansien junavaunujen, noin tuhannen yhtiön ja yli miljoonan työntekijän muodostamaa yritysimperiumia. Jakunin nousi rautateiden ykkösmieheksi vuonna 2005. Taustaltaan hän on tiedustelumies, jonka sanotaan toimineen näissä tehtävissä muun muassa Neuvostoliiton YKlähetystössä 1980-luvun lopulla. Neuvostoliiton romahdettua Jakunin lähti mukaan liike-elämään, kunnes hänet 2000-luvun alkupuolella nostettiin varaliikenneministeriksi, RZhD:n varapääjohtajaksi ja siitä pääjohtajaksi. Julkisuudessa tästä ”rautateiden ruhtinaasta” kaavailtiin aikanaan jopa presidentti Vladimir Putinin seuraajaa maan presidenttinä. Leningradista kotoisin olevaa Jakuninia pidetäänkin Putinin läheisenä liittolaisena ja Venäjää hallitsevan Pietarin piirin sisärenkaan jäsenenä. Jakunin kuuluu myös maan valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän johtoon, jonka ykkönen — tosin ilman jäsenkirjaa — on juuri Putin. Jakuninin luottoasemasta kertoo sekin, että hänellä on ollut eräänlainen puolueen ”ulkomaiden kassanhoitajan” rooli. Virossa paljastettiin — sopivasti juuri parlamenttivaalien alla — että Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue oli pyytänyt 1,5 miljoonan euron suuruista raha-avustusta Venäjältä. Välikätenä järjestelyissä oli toiminut juuri Jakunin. Jakunin on julkisuudessa profiloitunut myös hartaana uskovaisena ja ortodoksisen kulttuurin edistäjänä. Hän johtaa vaurasta Pyhän Andreaksen säätiötä, joka on rahoittanut merkittävien venäläisten ikonien ja kirkkojen kunnostamista. Antero Eerola Venäjällä rautatiet ovat kuin verenkiertojärjestelmä, jota ilman ihmisten liikkuminen ja talouselämän toimiminen ei ole mahdollista. Maan eurooppalaisista osista Siperiaan ja Kauko-itään ei ole edes kunnon tieyhteyksiä. Rautatieläinen 2 2011 13 Venäjän valtion rautatieyhtiöön kuuluu yli 1 000 tytäryhtiötä. Sen kansainvälisten yhteistyöyritysten verkko ulottuu Suomesta Pohjois-Koreaan. päivärahoja. Myös yhtiöstä eläkkeelle jääneille työntekijöille maksetaan asuntojen lämmityskuluja, terveydenhoitoa ja sanatoriomatkoja. Yhtiö tukee myös työntekijöiden asumista joko antamalla perheille suoraan asuntoja, myöntämällä asuntolainoja tai maksamalla osan vapailta markkinoilta ostetuista asunnoista. Rautateillä on myös useita omia urheilujoukkueita, jotka kilpailevat kansallisella mestaruustasolla Venäjällä useassa eri urheilulajissa. Vaikka valtio omistaa yhtiön sataprosenttisesti, on Venäjän hallitus tehnyt selväksi, että se on valmis yksityistämään tuntuvan siivun yhtiöstä. Tarkoituksena on ennen muuta hankkia yhtiölle lisää pääomaa. Rautatieyhtiön määräysvallasta ei mikään hallitus itänaapurissa ole silti valmis luopumaan, sillä Venäjällä rautatiet ovat valtio valtiossa. VR panostaa lujasti itään VR-konsernin keskeisiä tavoitteita lähivuosina on hakea uutta kasvua nimenomaan Venäjän liikenteessä. Yhtiö uskoo vahvasti lisääntyviin lukuihin paitsi henkilöliikenteen matkustajamäärissä, myös tavarakuljetuksissa. VR:n tärkein idän liikenteen valtti on viime vuoden puolella Helsingin ja Pietarin välillä liikennöinnin aloittanut nopea Allegro-juna. VR:n usko Allegroon näkyy junayhteyden voimakkaana ja näkyvänä markkinointina julkisuudessa. Pietaria mainostetaankin nyt matkakohteena massiivisemmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Allegron omistaa VR:n ja Venäjän valtion rautatieyhtiön RZhD:n yhteisyritys Karelian Trains.. VR:ssä sanotaankin, että konsernin tavoite on laajamittainen kumppanuus RZhD:n kanssa, josta Allegro on vain yksi esimerkki. Isoja yhteistyöhankkeita on myös tavaraliikenteessä ja logistiikkapalveluissa. Suomalaiset ovat perusta- neet RZhD:n tavarakuljetuksia hoitavan tytäryhtiön Freight One Companyn kanssa yhteisyrityksen, jonka perusajatus on hakea lisää volyymia Suomen ja Venäjän välillä kiskoilla kulkevaan tavaraliikenteeseen. VR:n kiinnostus ulottuu kuitenkin koko logistiikkaketjuun. Tästä osoituksena on, että konserniin kuuluva Transpoint International on ostanut itänaapurissa logistiikka-, maantiekuljetus- ja jakelupalveluja tarjoavan Avain-Trans Oy:n. Suomalais-venäläisiin yhteisyrityksiin kuuluu myös ContainerTrans Scandinavia, jonka toimialaan kuuluu konttikuljetusten myynti ja markkinointi. Lisäksi VR:llä ja RZhD:llä on yhteisiä logistiikkakeskushankkeita Pietarissa ja Moskovassa. VR:ssä myönnetäänkin suora suhde yhtiön menestyksen ja Venäjän välillä. Sama raideleveys on yhdistänyt jo 150 vuoden ajan. Antero Eerola Teksti: Antero Eerola Kuvat: Svetlana Holjavtshuk 14 Rautatieläinen 2 2011 Jaaei Rautatieliikenteen tulevaisuus I tsekin rautateillä työskennelleenä 35 vuotta, näin VR:n kehityksen 70-luvun alkupuolelta 2000-luvulle valtakunnan merkittävimmäksi kuljetusyhtiöksi. Se kehittyi moderniksi kuljetusyhtiöksi henkilöstön ja johdon yhteistyöllä. VR:ää kehitettiin yhdessä ja sen tuloksista saatiin kansalaisilta hyvää palautetta. Myös henkilökunta sai ansaitsemansa palkkion työstään. Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. Tuottavuus heikkenee, mikä johtuu toimenpiteistä joilla heikennetään työskentelyturvallisuutta, työmotivaatiota ja kalustovarmuutta. Lomautukset ja irtisanomiset ovat nykypäivää myös VR:llä. Tämä ei ole valtion yhtiölle työttömyyden kasvun aikaan parasta mahdollista PR:ää. Henkilöliikenteen kilpailutusta varten hallitus vie eteenpäin lainsäädäntöä, jolla pakotetaan VR:n hallussa olevaa huoltotoimintaa vuokrattavaksi myös muiden operaattoreiden käyttöön. Rautatielain muutoksella VR pakotetaan vuokraamaan jo ennestään tiukalla olevaa huoltoaikaa myös muille operaattoreille. Tavaraliikenteen kilpailu on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kilpailijoita ei VR:lle ole tullut, mikä osoittaa, ettei rautatieliikennettä harjoittavaksi operaattoriksi ole kovin helppoa tulla. Turvallisuustodistuksen saaminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Mistä otat koulutetun henkilökunnan ja kaluston? Kysymys on merkittävistä investoinneista. Tavarankuljetuksen osalta kiinnostavimmat kohteet ovat malmijunat, terästehtaiden tuotteet sekä raakapuu ja prosessiteollisuuden tuotteet. Henkilöliikenteen osalta halutuimpia on Helsingin lähiliikenne ja suurten keskusten väliset linjat. Kiinnostus johtuu suoraan niiden kannattavuudesta. Kyseiset junat ovat tuottavia osia. Kilpailun ”kerman kuorijat” pyrkisivät saamaan parhaat päältä kilpailutuksen kautta ja harvaan asuttujen seutujen tavarankuljetuk- Rautatieläinen 2 2011 set kuin myös henkilöliikenne jäisi VR:n hoidettavaksi. Eikä se olisi mahdollista ilman verorahoitussubventiota. Tämä olisi todella kallis ratkaisu veronmaksajille. Ratojen kunnossapitoon on lisättävä rahoitusta ja investoinnit toteutettava nopealla aikataululla. Se on veronmaksajien kannalta edullisinta ja tehokkainta rahan käyttöä. Rautatieliikenteen pitää olla tulevaisuuden kehittyvä ja kannatettava liikennemuoto sen vähäpäästöisyydestä johtuen. Ratoihin olisi panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt on edesmenneen parinkymmenen vuoden aikana tehty. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan 1000 miljoonaa euroa. Kunnossapitomäärärahojen tasoa on nostettava ja investoinnit hoidettava riittävällä kertarahoituspäätöksellä. SDP on esittänyt viimevuosien budjetteihin investointimäärärahojen korotuksia esim. Seinäjoki- Oulun ratavälin korjaamiseen ja osin uuden kaksoisraiteen rakentamiseen. Hallituksen nuiva suhtautuminen rautateiden korjausinvestointiin on käsittämätöntä rautatieliikenteen kehityksen jarruttamista. Hallituspuolueiden edustajat ovat täysistunnon puheenvuo- Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. roissa tukeneet SDP:n esityksiä, mutta kun määrärahoista on eduskunnassa äänestetty, hallituspuolueiden edustajilta ei ole kuitenkaan tukea tullut. Pohjois-Suomen tulevaisuuden kaivoshankkeet tarvitsevat toimivat rautatieyhteydet. Rautatieinvestoinneilla on suuri merkitys työllistämiseen ja tehokkaaseen ympäristöystävälliseen liikenteeseen. Raimo Piirainen kansanedustaja/sd, Oulu Päätoimittaja, tiedotussihteeri ja kuntapäättäjä Vasenta raidetta eteenpäin – kohti oikeudenmukaisempaa Suomea! 15 Edunvalvonta Pääluottamusmiehiä lähikuvassa VR on uusinut organisaatiotaan, mikä aiheuttaa muutoksia myös liiton edunvalvontaorganisaatioon. Rautatieläisten Liitto ja VR ovat sopineet uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka uskotaan vastaavaan paremmin edunvalvonnan haasteisiin ja VR:n organisaatiomuutokseen. VR-yhtymä on jakanut toimintansa divisiooniin ja päätoimiset pääluottamusmiehet ovat uudessa järjestelmässä divisioonan pääluottamusmiehiä ja VR Track Oy:n osalta liiketoimintaluottamusmiehiä. Hallituksen ja valtuuston päättämä uusi edunvalvonnan toimintamalli ja liiton käyARTO KUKKONEN Konsernin pääluottamusmies [email protected] p. 050 043 0578 1. Konsernipääluottamusmies edustaa kaikkia Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä toimivia työntekijöitä. Konsernipääluottamusmiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa osallistua divisioonakohtaisiin neuvotteluihin, esim. divisioonan pääluottamusmiehen ollessa estyneenä. Tehtäviin kuuluu myös olla erinäisissä liiton nimeämissä työryhmissä mukana. Kauttani kulkee myös yhteistoimintalain mukaiset ytkokouskutsut. Tehtävänäni on seurata kaikkia sopimusalamme asioita ja tarvittaessa osallistua niiden toimintaan. 2. Toimin Etelä-Suomen alueen liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmiehenä. 3. Uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäänajo ja toimintamuotojen selkeyttäminen kaikilla luottamusmiesorganisaation tasoilla. 16 tännön edunvalvonta rakentuvat tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin uuden luottamusmiesjärjestelmän varaan. Tässä ajattelussa oleellista on, että ongelmiin käytännön työtehtävissä tartutaan mahdollisimman ajoissa ja paikallisella tasolla. Rautatieläisten Liiton toimistosta saa tarvittaessa edelleen edunvalvonta-apua työehtosihteereiltä ja lakimieheltä. Tässä jutussa esitellään uuden organisaation mukaisesti VR-Yhtymän divisioonien pääluottamusmiehet ja VR Trackin liiketoimintaluottamusmiehet. Kaikille on esitetty samansisältöiset kysymykset. Kysymykset 1. Mitkä ovat työtehtäväsi ko. luottamusmiesasemassasi? 2. Mitä teit ennen nykyistä pestiäsi? 3. Mikä on tämän hetken tärkein asia edunvalvonnassa konsernin pääluottamusmiehen näkökulmasta? 4. Mitä teet asian eteen? 5. Sana on vapaa. SAKARI OJALA Varikot ja konepajat divisioonan pääluottamusmies [email protected] p. 040 863 7685 1. Konepajalla eri tehtävissä ja samalla pääluottamusmiehen tehtävät. 3. Tärkein asia edunvalvonnassa on Dynamo- hankkeen haasteisiin vastaaminen. 4. Pyrin yksiköiden pääluottamusmiehiä ja eri asiantuntijoita käyttäen hoitamaan asiat tehokkaasti. Rautatieläinen 2 2011 Edunvalvonta ERKKI TAATILA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies [email protected] p. 040 863 0410 1. Uusi luottamusmiesjärjestelmä hakee varmaan vielä paikkaansa, mutta nyt ollaan yhdessä Takalan Eskon kanssa osallistuttu muutosohjelman tuomiin haasteisiin. Ratapihoille suunnitellut uudet tekniset ratkaisut esim. robottiveturit, RFID jarjestelmien käyttöönotto tulevat vähentämään työpaikkojamme. Myös vuorotaulusuunnitelun keskittyminen Helsinkiin ja samalla VIP-järjestelmän käyttöönotto työllistävät paljon. Näiden asioiden keskittäminen tekee asioiden hoitamisen entistä vaikeammaksi. Pääluottamusmiehet osallistuvat myös yt-neuvotteluihin ja mahdollisesti tes-neuvotteluihin. 2. Olin Länsi-Suomen aluepääluottamusmies. 3. Junatoimistotöiden keskittäminen yhä harvempiin paikkoihin on suurin haaste tällä hetkellä. Tärkeimpänä näen turvata jäsentemme työpaikkoja ja että vältyttäisiin irtisanomisilta. Työnantajalta tarvitaan joustoa eikä jääräpäistä toimintojen karsimista. Kuljetusvirtojen kasvaessa on pelkona, että ollaan ohennettu oma toiminta niin huonoksi, että kuljetukset hoi- TIMO JELEKÄINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies [email protected] p. 040 862 1864 1. Edustan lähiliikenteessä työskenteleviä Rautatieläisten Liiton jäseniä. 2. Olin konduktööri ja liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmies. 3. Pidän tärkeimpinä edunvalvonnan asioina valmistautumista kilpailuttamiseen, uusitun henkilöstön käytön Rautatieläinen 2 2011 taa joku muu. Näitä samoja ongelmia on myös muiden rautatiejärjestöjen keskuudessa, joten entistä tiiviimpää yhteistyötä tulisi liittojen harjoittaa. 4. Vanha sanonta on, että kun lyödä ei saa eikä puhe auta, niin jäljelle jää osallistuminen liiton ja työnantajan työryhmiin ja liittomme näkemysten esille tuominen. Myös divisioonien pääluottamusmiehet pitävät tapaamisia ja yhteyttä säännöllisesti. 5. Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät. Nykyinen porvarihallitus on ohjannut omistajaohjauksellaan VR:n sivuraiteelle kuljetuksissa ja ratakunnossapidossa. Nyt meillä on mahdollisuus olla valitsemassa omaa työnantajaa. Tällaista mahdollisuutta ei monella työtekijällä ole, joten kaikki äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa. ESKO TAKALA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies [email protected] p. 040 863 4245 1. Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies valvoo ja edistää jäsenistön etuja 14 pääluottamusmiehen kanssa yhteistyössä Rautatieläisten Liiton ja työehtosihteeri Hannu Mattilan kanssa sekä neuvottelee jatkuvan neuvottelun periaatteella työnantajan kanssa. 2. Toimin Itä-Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. VR:n muutosohjelman mukaisten ytneuvottelujen toteutumisen valvonta sekä uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäistäminen ja viestittäminen niin työnantajalle kuin omillekin. 4. Teen kaikkeni. 5. Vaikka VR työnantajana muuttuu, meillä on vielä paljon hyviä asioita ja etuja, joita kannattaa joskus miettiä. ongelmia, työssä jaksamista ankarien talvien vuoksi, vuorotaulujen kehittämistä, luottamushenkilöiden kouluttamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 4. Parhaiten haasteisiin vastataan ennakoivalla työllä, jatkuvilla neuvotteluilla, tietojen keräämisellä, valmistautumisella seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin. 5. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n mahdollisuuksien hyödyntäminen edunvalvonnassa on erittäin tärkeää. 17 Edunvalvonta VR Track Oy PENTTI SUHONEN Yhtiöluottamusmies [email protected] p. 040 862 5097 TIMO TUKIAINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies [email protected] p. 040 864 5410 1. Edustan kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä matkustajaliikennedivisioonassa. Osallistun konsernin pääkonttorilla järjestettäviin neuvottelu- ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko divisioonan henkilöstön edustusta. 2. Olin palkkaliite 1:n Pohjois–Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. Henkilöstönkäytön keskittyminen Helsinkiin, Vip-järjestelmä. Uuden luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden varmistaminen. 4. Jatkuvan neuvottelun periaatteella. Pulmatilanteissa ota aina ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen! 1. Edustan kaikkia rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 piirissä olevia VR Trackin työntekijöitä asioissa, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä eri liiketoimintayksiköissä. Koordinoin eri liiketoimintojen edunvalvontaa säännöllisillä liiketoimintaluottamusmiesten tapaamisilla, jolloin saadaan yhtenäinen toimintamallipohja kaikkiin liiketoimintayksiköihin. 2. Olen ollut aiemmin, 1.4.2004 lähtien, Sähköasennuskeskuksen pääluottamusmiehenä. 3. Tärkeintä on pyrkiä löytämään ne keinot, joilla turvataan meidän ja yrityksen menestyminen kiristyvässä kilpailussa. Pitää kuitenkin noudattaa voimassa ole- RAIMO SALOW Liiketoimintaluottamusmies Radan rakentaminen [email protected] p. 040 864 5457 1. Sovin ja neuvottelen liiketoimintaan liittyvissä asioissa. 2. Toimin aiemmin aluepääluottamusmiehenä VR Radan Pohjois-Suomen alueella. 3. Tärkeintä on valvoa TES:n noudattamista rakennustyömailla. HANNU HÄMÄLÄINEN Liiketoimintaluottamusmies Materiaalit [email protected] p. 040 863 0453 18 via lakeja ja työehtosopimuksia eikä lähteä huutokauppalinjalle. 4. Tärkeää on yhteydenotot työnantajan edustajiin (asiaa on jo alustavasti käynnistelty ) ja yhteisten näkemysten löytäminen, miten toiminta saadaan kannattavaksi ja menestymisen myötä saadaan kannustinjärjestelmät käyttöön. 4. Kierrän työmailla ja seuraan sopimusten noudattamista yhdessä luottamusmiesten kanssa. 5. Tämän hetken VR Trackin tilanteen vuoksi on tärkeää valvoa työntekijöiden jaksamista ja tasapuolista kohtelua. 1. Edunvalvonta 2. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies 3. Saada aikaiseksi toimiva luottamusmiesverkosto. 4. Yhteistyöllä liiton neuvottelijoiden kanssa sekä keskustelemalla työnantajan kanssa. Rautatieläinen 2 2011 Edunvalvonta JARMO NYBERG Kunnossapito [email protected] p. 040 862 1737 1. Toimin VR Track kunnossapidon liiketoiminnan valtakunnallisena luottamusmiehenä. 2. Toimin Oy VR Rata Ab Etelä-Suomi aluepääluottamusmiehenä vuodesta 2002 ja sitä ennen pääluottamusmiehenä samalla alueella vuodesta 1996. Tätä ennen olin Ratapiirin konekorjaamolla asentajana vuodesta 1974— Corenet Oy:n pääluottamusmiehet PERTTI VARPENIUS Liiketoimintaluottamusmies Maa- ja sillanrakentamisen ja kansainvälisten toimintojen ja suunnittelun sekä pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset [email protected] p. 040 866 1234 1. Liiketoimintasektorit ovat osin "uutta aluevaltausta". Maa- ja sillanrakentamisen sektorilla on eri työehtosopimukset käytössä, joten yleissitova työehtosopimuksemme ei siellä päde. Paitsi tietysti suunnittelun osalta mittausalan ammattilaisten keskuudessa. Myös kansainväliset projektit kulkevat työehtosopimuksemme ja keskinäisten sopimusten puitteissa pääsääntöisesti. Eli ajan jäsenistön etuja ja tavoitteita. 2. Rehellisiin ratahommiin tulin VR:n 2. ratapiiriin vuonna 1973. Edunvalvontatyö alkoi Kouvolan Rata-alueen varapääluottamusmiehenä vuonna 1998 ja myöhemmin työsuojeluvaltuutettuna vuosina 2000–2007 täällä Itä-Suomessa. Aluepääluottamusmieheksi minut valittiin vuodesta 2006 alkaen. 3. Uudet ja vanhat edunvalvonnalliset asiat kulkevat rinnakkain ainakin tämän vuoden loppuun asti. Nyt jäsenistö kyselee paljon VR Trackin massalomautusten käänteistä ja vaikutuksista. Lomautukset sekä tulevat irtisanomiset ovat rata-ammattilaisten lähihistorian Rautatieläinen 2 2011 1989 ja sen jälkeen tukemiskoneilla. 3. Toimia työntekijöiden ja työnantajan välisten paikallisen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitämisen ja kehittämisen eteen. Työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamisessa, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. 4. Pyrin toimimaan avoimesti ja yhteistyökykyisesti huomioiden kaikki osapuolet. s-posti [email protected] Etelä-Suomi TOMI SUOJANEN p. 040 862 1967 varamies Markku Lähdeniemi Pohjois-Suomi PASI TOLONEN p. 040 866 3636 varamies Esa Mikkonen raskain murrosvaihe sekä sietämätön ja ahdistava elämänkokemus. 4. Pyyteetöntä työtä ja tiedottamista jäsenistön asioiden eteenpäin viemiseksi unohtamatta jäsenistöä ja niitä ihmisiä, jotka ovat minulle antaneet valtakirjan toimia luottamus- ja edusmiehenä. Haluan toimia luottamuksen arvoisesti. 5. Pohdin, miten edunvalvontakoneisto saataisiin toimimaan vieläkin paremmin. Luottamusmiesten pitää ottaa merkittävästi enemmin vastuuta edunvalvontatyöstämme ja myös kehittämällä työelämää niin, että meillä duunareilla olisi töitä vielä tulevinakin vuosikymmeninä ratamaailmassa. Olemme jäsenistöä varten, kuulolla ja läsnä. Näkisin tärkeänä myös sen, että jätetään tuleville sukupolville hyvä ja kunniakas edunvalvonnan perintö! Itä-Suomi MATTI RÄMÄ p. 040 863 4528 varamies Pertti Raatikainen Länsi-Suomi JORMA WALLENIUS p. 040 863 1014 varamies Esko Ritala Yhteistyö on voimaa. Liiton jäsenenä et ole yksin. 19 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli Tumma talo törröttää radan varressa Helsingin Linnunlaulun kallioleikkausta vasten. Sisällä talossa monitorit vilkkuvat. Punaiset ja vihreät pisteet liikkuvat linjoja pitkin kuvaten junien kulkua raiteilla. Täältä Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta kauko-ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä, mutta keskuksen ohjaava käsi ulottuu Helsingin ratapihan raiteista aina Turun Kupittaalle asti ja laiturinäyttöjen tiedotukseen. Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Opastusliikenteenohjaaja Ari Uusitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta. 20 Rautatieläinen 2 2011 Liikenteenohjauskeskus tai pikemminkin sen asetinlaite nousi uutisiin rautateiden talviliikenteen ongelmien yhteydessä. Liikenteenohjauksessa käytettävä asetinlaite on jo vuodelta 1976. Sen tekniikka oli 70-lvulla uusinta uutta, sillä sen junanumeroautomatiikka oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Opastusliikenteenohjaaja Ari Uusitalo kertoo, että asetinlaite on ikäänsä nähden toiminut hyvin, mutta viime keväänä sii- Rautatieläinen 2 2011 nä ilmeni vika. Vika tuotti paljon harmia muun talviliikenteen ongelmien lisäksi. — Vika saatiin korjatuksi vasta viime helmikuussa. Suurin vika oli relepohjaisessa juna-automatiikassa. Vian vuoksi käskyt eivät kulkeneet ja junat jäivät jonoon. Jono oli purettava manuaalisesti, ja tästä aiheutui paljon lisäminuutteja. Nyt junien myöhästymiset eivät ainakaan enää johdu asetinlaiteviasta. Liikenteenohjauskeskus on monitorien maailma. 21 Nopeus on valttia - Junaliikenteen ohjaaminen on joskus niin hektistä palapelin kokoamista, että stressikäyrä nousee korkealle, kuvailee liikenteenohjaaja Kari Tervo. Liikenteenohjauksen tärkein tehtävä on huolehtia, että junat kulkevat ajallaan ja turvallisesti. Tämä tehtävä on monimutkainen palapeli, joka vaatii liikenteenohjaajilta nopeita hoksottimia ja päätöksiä. — Jos junasta puuttuu vaunuja tai niitä on rikki, niin palapeli hajoaa, mutta me kokoamme sen uudelleen. Aina meillä ei ole kuitenkaan käytössä korvaavaa kalustoa, sillä se on tehokkaassa kierrossa. Silloin junia voi jäädä ajamatta. Joskus ongelmat liikenteessä saattavat vaikuttaa ohjauskeskukseen monta tuntia, Uusitalo selvittää. Uusitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta ja hänen työtoverinsa liikenteenohjaaja Kari Tervo häntä vuotta vähemmän. Sekä Tervo että Uusitalo ovat pitäneet työstään, mutta pari talvea on tehnyt siitä vähemmän mukavaa. — Ihmiset ovat väsyneitä kovasta talvesta, eikä normaalimiehitys ole riittänyt, Uusitalo kertoo. — Rankkaa on ollut ja ylitöitä tehty. Junia hajoaa, ja tilalle pitää keksiä uutta kalustoa. Palapelin sovittelu on ollut sellaista, että stressikäyrä nousee. Asiat on ratkaistava tässä ja nyt. Joskus jopa henkilökunta soittelee meille, missä junat viipyvät, vaikka se ei nopeuta asiaa yhtään, Tervo toteaa. Huomaamattomuus on ammattitaitoa Tervo ei kuitenkaan ole menettänyt yöuniaan. — Paljon auttaa se, että täällä on hyvä ilmapiiri. Joskus tosin meteli nousee kovaksi, jos on paha tilanne päällä. Hän on huomannut työtahdin kiristymisen muutenkin kuin vain ongelmatalvina. — Kun ennen oli 400 paikallisjunaa niin nyt niitä kulkee päivittäin vähän alle 900. Kyllä se vaikuttaa täällä meilläkin. Tervo pitää huonona, että korvaavaa junakalustoa eikä varakuljettajia ole riittävästi tarjolla ongelmatilanteissa. — Jokainen ajamatta jäänyt juna on meille henkinen ja VR:lle tietysti taloudellinen tappio. Henkilökunta tekee kuitenkin täällä kaikkensa, mutta joskus vaikut- 22 Rautatieläinen 2 2011 taa siltä, että olemme vain poliittisen pelin nappuloita. VR:ltä vähennetään 1200 työntekijää ja samaan aikaan kehdataan ihmetellä, että homma ei toimi. VR ei taas halua palkata lisää työntekijöitä, koska siitä tulee lisäkuluja. Pohjimmiltaan se on omistajaohjauksesta kiinni, Tervo pohtii. Uusitalon mukaan liikenteenohjaajien ammattitaitoa kuitenkin on, että liikenne sujuu. — Häiriötilanteessa me olemme parhaimmillamme silloin, kun matkustajat eivät huomaa mitään. Uudet tilat odottavat Ilmalassa Nykyiset ohjauskeskuksen Helka-näyttölaitteet korvataan Esko-kauko-ohjausjärjestelmällä. Ohjauskeskuksen työntekijät siirtyvät Pasilaan kevään aikana, mutta asetinlaitevanhus jää ainakin toistaiseksi Linnunlauluun. Sen korvaamisen on arvioitu maksavan 100 miljoonaa euroa ja vievän kymmenisen vuotta. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Linnunlaulusta Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta näkee korkealta ja pitkälle. Pohjantähti-leiri 4.–9.7.2011 Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan liikunnallista ohjelmaa perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, testata kuntoa tai viettää rennon lomaviikon. Leiri järjestetään Kisakeskuksessa, läntisellä Uudellamaalla Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyvät täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Sisämajoitus aikuiset lapset 6–16-v. Teltta tai asuntovaunu aikuiset lapset 6–16-v. hinta 385 e 195 e 220 e 110 e tuettu hinta 55 e 30 e 50 e 25 e Ps: Mummon voi ottaa leirille mukaan! Kivempaa kuin mummolassa – ja halvempaa! Pohjantähti-leirille osallistujilla on mahdollisuus hakea SAL:n lomatukea. Lomatukihakemukset ja lisätietoa osoitteessa www.salry.net. Ilmoittautumiset ja lomatukianomukset viimeistään 10.6.2011. Hakijoille ilmoitetaan 17.6.2011 mennessä, onko lomatuki myönnetty. Leirin järjestävät TUL, SAK, SAKKI, SAL, Kisakeskus ja Nuoret Kotkat. Lisätiedot www.kisakeskus.fi Ilmoittautumiset 019 2230 300 Rautatieläinen 2 2011 23 Raiteilta Arkadianmäelle Eduskuntavaalit ovat ovella ja kampanjointi kiihkeimmillään. Enää puolitoista viikkoa, ja Suomella on uudet päättäjät, osa täysin uusia kasvoja ja osa jo ennestään politiikasta tuttuja. Media on tärkeä kanava poliitikon tunnettuuden kannalta, mutta noviiseille julkista tilaa tarjotaan niukasti. Tässä jutussa annetaan puheenvuoro ehdokkaille, jotka eivät vielä ole kansanedustajia ja jotka joko työskentelevät tai ovat työskennelleet raideliikenteen parissa. Kysymykset 1. Miksi lähdit ehdokkaaksi? 2. Kaksi tärkeintä teemaasi ja perustelut teemoille. 3. Mitkä ovat rautateiden/ raideliikenteen keskeisimmät haasteet päättäjille ja mitä seuraavalla hallituskaudella pitäisi tehdä näille asioille? 4. Mikä olisi paras tapa rahoittaa rautatieinvestointeja? 5. Sana on vapaa. Tekstikooste: Jussi Päiviö ja Maarit Uusikumpu AROMAA, 24 v Hyvinkäältä EHDOKAS JUUSO rinharrastaja tte a te ja ri ö ö kt – kondu liitto, Uusimaa – Vasemmisto 11. Aid Aidosta h halusta l muuttaa maailmaa il jja pelastaa l suomalainen l i hyvinvointivaltio. Tahdosta taistella duunarien ja altavastaajien puolesta, hyväksymättä kuitenkaan ahdasmielistä ja konservatiivista änkyrämeininkiä. 2. a) Reilu työelämä - Tehokkuus ja tuotto on revitty aina työläisten selkänahasta, mutta viime vuosina tilanne on mennyt erityisen pahaksi. Suomeen on saatava lakisääteinen minimituntipalkka, joukkokanneoikeus ammattiliitoille ja mielivaltainen työsuhteiden pätkiminen ja halkominen on lopetettava. b) Kansa kiskoille – Raide- ja joukkoliikenteen kehittäminen ei ole pelkästään ilmastopoliittisesti tärkeää, se on myös tasaarvokysymys. Edulliset käyttömaksut, tiheät vuorovälit ja tehokas linjaverkosto pitää taata kaikkialle, missä mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiseen on. Tämä pätee sekä kaupunkien sisäiseen että väliseen liikenteeseen. Suomalaiset kokevat joukkoliikenteen julkisena palveluna, ja sellaisena sitä pitää myös toteuttaa. 3. Radan kunnossapidon ja raiteiden rakentamisen rahoitus pitää taata sellaiselle tasolle, että talviset liikennekatastrofit vältetään tulevaisuudessa. Pisararadan rakentaminen on hyvin pitkä hanke, joka täytyy käynnistää nyt, jotta Linnunlaulun pullonkaula saadaan joskus purettua. Kilpailutusta ei pidä missään nimessä tuoda henkilöliikenteen puolelle, ja jo olemassa oleva kilpailutus tavaraliikenteen ja kunnossapidon puolella pitää purkaa. Rautatiet ja VR ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta, eikä sitä saa myydä ulkomaalaisille suuryrityksille. VR:n 24 pitää i ää kkuitenkin i ki kkeskittyä korkealaatuisen palvelun tuottamiseen, eikä mahdollisimman suuren voittomarginaalin luomiseen henkilöstön ja kalustonhuollon kustannuksella. 4. Rautatieliikenne on loppuen lopuksi melko huonoa bisnestä. Siksi toimintaa pitääkin rahoittaa julkisin varoin. Tarvittavat varat voidaan kerätä verotuksen progressiota lisäämällä ja laajentamalla pääomaverotuksen piiriin. 5. Rautatieläiset tarvitsevat rautatieläisen kansanedustajan ajamaan asioitamme. Rautatieläinen 2 2011 Rautatieläisten Liiton tiedotussihteeri harrastaa sienestämistä. tulevaisuuteen ja työllisyyteen. Henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle ei löydy riittävän painavia syitä, ja kilpailu raiteilla tuhoaisi synergiaedun, lisäisi liikennehäiriöitä ja uhkaisi henkilöstön asemaa. 4. Raideinfran rahoituksen pitää olla pitkäjänteistä, koska raidehankkeet ovat kalliita ja aikaavieviä projekteja. Nykyisen vuosittaisen budjettiväännön sijasta rahoitusta voitaisiin hoitaa pitkäjänteisesti liikenneinfra-rahaston tai Infra Oy:n kautta. 5. Vasenta raidetta eteenpäin! 99–2007 Y WALLIN, 57 v sanedustaja 19 EHDOKAS HARR n ka , lta e jo ä yhmän ja Sein teen ystävät -r n ke lii – veturinkuljetta tie ta u a duskuntaan R – perustanut e vaalipiiri – SDP, Vaasan 1. Sain viime vaaleissa 6027 ääntä ja putosin eduskunnasta. Uskoisin, että eduskunta tarvitsee työelämän ja rautatieasioiden asiantuntijaa, joka puhuu ihmisen äänellä ja on rohkea sekä osaava. 2. a) Teemani ovat työ, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Työn kautta ihmisellä on oikeus toimeentuloon työssä ja eläkkeellä ollessaan. b) Kaikilla pitää olla yhtäläinen oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Suuremmista tuloista pitää maksaa enemmän veroa. 3. Olen herättänyt keskustelua VR:n nykyisestä johtamisesta, jonka seurauksena liikenne osaksi takkuilee. Tekeviä käsipareja on liian vähän, sen seurauksena kalusto on huonossa kunnossa. Perusradanpitoon on saatava viipymättä 100 miljoonaa euroa lisää rahaa. Nyt jo huomaa veturinohjaamossa ratojen Rautatieläinen 2 2011 ULLA SYDÄNOJA-WALLIN 1. Olen oppinut kantapään kautta hyvinvointivaltion puolustajaksi ja haluan puolustaa ja kehittää sitä jatkossakin. Suomi on oikeistolaistunut ja se olisi ohjattava oikeille raiteille eli tässä tapauksessa vasemmalle raiteelle. 2. a) Veroja on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan, palautetaan varallisuusvero, laitetaan pääomaverot progressiiviseksi, kerätään pääomatuloista myös kuntaveroa, että saadaan kunnissa asuvat pääomatuloilla elävät vapaamatkustajat mukaan palvelujen rahoittamaan. Myös rahoitusmarkkinoiden ostoja myyntitapahtumista pitää kerätä veroa. Arvonlisäveroja ei tule korottaa. b) Kaikki pois kyykystä. Kaikille kuluu työ ja toimeentulo. Perusturvan tasoa on korotettava, koska se on jäänyt jälkeen eikä sillä tule enää toimeen. 3. Keskeisimpiä haasteita on ratainfran rahoitus ja henkilöliikenteen kilpailutuksen estäminen raiteilla. Ratainfran perusparannukseen kaivataan kipeästi vuosittaista 100 miljoonan euron tasokorotusta. Uusia kärkihankkeita ovat Helsingin ratapihan ja pääradan välityskyvyn parantaminen. Nämä pitäisi sisällyttää liikennepoliittiseen selontekoon ja päätökset niistä pitäisi tehdä pikaisesti. Infraan satsaaminen on satsaus ympäristöön, KARI UUSIKUMPU 50 v a, T UUSIKUMPU, RI A A M S läisten Liitoss KA O tie D ta EH u a R ri e te -tiedotussih – päätoimittaja enpäästä valtuutettu Järv VTM, kunnan liitto, Uusimaa – Vasemmisto Wallin viettää vapaa-aikaansa mielellään hiihtäen, mökkeillen ja luonnossa liikkuen. Tässä ollaan Ylläksen maisemissa. huonon kunnon. Ensi vaalikaudella rataverkko kuntoon ennen uusia kehittämiskohteita. 4. Valtion tulo- ja menoarvion kautta. 5. Jos tulen valittua eduskuntaan, lupaan jatkaa hyvää yhteistyötä rautatieläisten kesken. 25 Pekka Keto vaali- ja lomakiertueella Pohjois-Savossa. sijoittajatkin verotalkoisiin mukaan, jotta valtiolle kertyy varoja riittävästi rataverkon kunnossapitoon ja investointeihin. Myös eläkeyhtiöillemme olisi kotimaan infra turvallisempi sijoituskohde kuin Kreikan, Irlannin, Espanjan ja Portugalin pankit. Tuemme näiden valtioiden pankkijärjestelmiä huomattavilla summilla vastoin Suomenkin allekirjoittaman Maastrichtin sopimusta vuodelta 1992, joka kieltää muiden EU-maiden talouksien tukemisen. 5. Käytä ääntäsi muutoksen puolesta ja päästä lapsiperheet, vanhukset ja vammaiset huolesta. KARI UUSIKUMPU 11. Olen puolueen käytettävissä eduskuntapaikan varmistamisek varmistamiseksi Pohjois-Savossa. En hyväksy merkintää perustuslakiimme EU-jäsenyydestä, koska se merkitsee meille liittovaltiojäsenyyttä. 2. a) Maamme nuorten syrjäyttäminen on loputtava heti. Kaikille suomalaisille työtä ensin, ja vasta sitten voidaan ajatella työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaistaustaisen halpatyövoiman käyttö vuokratyöfirmojen kautta, jotka eivät maksa verojaan Suomessa, lisää harmaan talouden kasvua. b) Valtion tuottavuusohjelma, jonka todellisista säästöistä ei ole selvää näyttöä, ajaa ammatti-ihmisiä työttömiksi ennen eläkkeelle pääsyä. Valtion ei tule lisätä työttömyyttä maassamme vaan työllistää. 3. VR:n johdon olisi viimeistään 2011 kuunneltava niitä jäljellä olevia pitkän linjan VR:n työntekijöitä siitä, kuinka asiat tulisi hoitaa. Mentorointi muuten ajaa ohi väen eläköityessä ja johdon viivytellessä. Liikenneministeriltä asialle erikoisprioriteetti, ennen kuin junaliikenteessä täydellinen osaamattomuus ja kokonaisuuksien ymmärtämättömyys lisääntyvät. 4. Suursäätiöt pitää saada veronmaksajiksi ja suurimmat pääoma- MIKA WALLIUS A KETO, 54 v EHDOKAS PEKK Varkaudesta , eläkeläinen ri ö ö kt u d n o K – 2 vuotta – Rautateillä 3 sta neljä lapsenla ja a st la ljä e N – -Savo laiset, Pohjois – Perussuoma HAVASTO, 58 v htaja EHDOKAS TAPIO estöpuheenjo rj jä , ja tta lje ku n – Raitiovaunu s tön isä, ay-mie ty n ä – Seitsem – SDP, Helsinki 1. Haluan l tehdä hd työtä oikeudenmukaisen k d k yhteiskunnan h k puolesta. l 2. a) Hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille varallisuudesta riippumatta. Kattavat, hyvin tavoitettavat palvelut ehkäisevät omalta osaltaan ihmisten välistä eriarvoistumista ja niiden avulla kyetään torjumaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kuntien omana työnä, koska niin niitä on mahdollista kehittää pitkäjänteisesti. b) Oikeudenmukainen verotus edellyttää pääomatulojen tiukempaa verotusta ja tuloverotuksen progressiivisuus tulee säilyttää. En kannata tasaveroa. Tarvitsemme lisää verotuloja kyetäksemme varmistamaan erityisesti työttömien nuorten työllistymisen ja peruskoulunsa lopettaneiden mahdollisuuden hankkia kouluttautumisen avulla ammattitutkinnon. 3. Suomeen tarvitaan ehdottomasti liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkän aikavälin liikennepolitiikkaa. Junaliikenteen kasvattaminen täytyy olla eräänä selonteon keskeisenä 26 Tapio Havasto on työskennellyt raitiovaunukuljettajana ja kuljettajien pääluottamusmiehenä ennen kuin hänet valittiin Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajaksi. osana. Rataverkon parantaminen ainakin perusväylien osalta on välttämätön investointikohde. 4. Pääkaupunkiseudun raideliikennettä on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. Valtion ja kuntien on osoitettava tarvittavat varat raideliikenteen parantamiseen ja kehittämiseen 5. Ahneus tuhoaa – Oikeudenmukaisuuden puolesta! Rautatieläinen 2 2011 Sovitaan yhdessä Suomalaisen työelämän tilasta käydään vilkasta keskustelua. Yhteiskunnan tulevaisuuden nimissä kannetaan huolta työurien pidentämisestä. Elinkeinoelämä on arvostellut työelämän tutkijoita siitä, että nämä nostavat tutkimuksissaan esiin vain ongelmia, ei niitä asioita, jotka ovat hyvät mallilla. Lopulta meneillään on työmarkkinakierros, ja monilla aloilla neuvotellaan palkoista ja työehdoista. Ajankohtaisen keskustelun taustalla on joukko työelämän muutoksen prosesseja, joiden suhteen meidän on myös syytä olla valppaina. Työ on entistä globaalimpaa, erilaiset riippuvuudet muista toimijoista ovat lisääntyneet. Työ on tietoistunut ja osaamisvaatimukset ovat kas- Yksin sovittu — Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka Toimittanut Suoranta Anu & Anttila Anu-Hanna. 160 sivua. Vastapaino 2010. Rautatieläinen 2 2011 vaneet. Työ on yksilöllistynyt, yksilölliset riskit ovat kasvaneet ja kollektiiviset käytännöt vähentyvät. Samalla työ on henkilöistynyt. Palkkatyön ja yrittäjyyden rajat hämärtyvät erilaisten alihankinta- ja toimeksiantojärjestelyjen seurauksena. Työmarkkinoilla tärkeä muutos on ollut siirtyminen keskitetyistä tulopoliittisista sopimuksista liittokohtaisiin ratkaisuihin. Lisäksi erilaiset henkilökohtaiset sopimuskäytännöt yleistyvät jatkuvasti. Tähän keskustelun — ja käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen — kontekstiin sopii erinomaisella tavalla Anu Suorannan ja Anu-Hanna Anttilan toimittama teos Yksin sovittu (Vastapaino 2010). Kirjassa eturivin tutkijat ja keskeiset työmarkkinatoimijat esittävät ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden tilasta Suomessa. Kirja koostuu kaikkiaan 11 artikkelista. Kirjoittajina esiintyvät muiden muassa Tuire Santamäki-Vuori, Pauli Kettunen, Lauri Lyly, Tuomo Alasoini, Raija Julkunen, Anne Kovalainen, Ann Selin ja Tapio Huttula. Kirjassa pohditaan monipuolisesti työelämän muutoksia. Tekijät painottavat, että muutoksessa kyse on myös työelämän ja sosiaaliturvan toimintatapoja ja sääntöjä koskevasta hegemoniakamppailusta. Tässä kamppailussa ollaan muokkaamassa vanhoja suhteita uusiksi ja samalla rakentamassa uudenlaisia järjestelmiä ja toimintatapoja. Lyhyessä esittelyssä on mahdotonta pureutua kirjan yksittäisten artikkeli- en rikkaisiin yksityiskohtiin. Artikkeleita yhdistää monta tekijää. Kirjoittajat kantavat huolta sosiaalisesta turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tilanteessa, jossa eriytyminen ja eriarvoistuminen luonnehtivat kaikkein hallitsevimmalla tavalla työelämän kehityskulkua. Tilanteen kohentaminen vaatii monenlaisia toimenpiteitä. Tarvitaan tutkimusta, yhteisiä verkostoja tai jopa neuvottelukuntaa, jolla ohjataan työmarkkinoita. Turvattomuuden kasvu työelämässä on kiistämätön. Siitä kertovat yksittäisten työntekijöiden kokemukset ja laajat tutkimusaineistot. Saattaa hyvin olla, että nurkan takana häämöttää tilanne, jossa olemme sopineet yksin työmme ehdoista ja puolustamme enemmän tai vähemmän yksin omia etujamme. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla. Myös vastaisuudessa voidaan sopia yhdessä, huolehtia, että instituutiot kantavat huolta myös heikommista. Tässä kyse on politiikasta ja tahdon asiasta. Mitään ei synny ilman yhteistä tahtoa ja tahdon ilmaisua, ilman yhteistä rintamaa. Tosin kirjoittajat suhtautuvat varsin kriittisesti tällaisen rintaman mahdollisuuteen. Tarvitaan työelämää koskevaa keskustelua. Yksin sovittu on tärkeä puheenvuoro aikana, jolloin analyyttinen ote ja perusteltu kritiikki eivät näytä kovinkaan helposti läpäisevän yhä populistisempaa julkisuutta. Kirja on suunnattu niin akateemisen keskustelun herättäjäksi kuin ajankohtaisen ammatillisen edunvalvonnan tarpeisiin. Onkin enemmän kuin suotavaa, että näin vaalien alla eri osapuolten välille viriää vilkas keskustelu luottamuksesta ja työmarkkinoiden logiikasta. Harri Melin Sosiologian professori Tampereen yliopisto 27 Vapaa-aika Radanvarrelta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n ensimmäiset Avoimet biljardimestaruuskilpailut pelataan lauantaina 14.5. alkaen kello 14.00 Seinäjoen Biljardi-ravintola Galaxia Centerissä, Kalevankatu 3, Seinäjoki. Kysy tukea matkoihin ja osallistumismaksuun omasta ammattiosastostasi. Osallistumismaksu 5 € sisältää kaksi juomaa ja pelioikeuden. Ilmoittautumiset Antti Ahoselle sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050 3512 205. 28 Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Täsmennys Rautatieläisen 1/2011 Radan varrella –palstalla julkaistiin Jouni Korkalaisen kirjoitus Tulevaisuus – tuleeko vaisuus? Jutusta oli pudonnut tekstin keskivaiheilta joitakin sanoja pois. Toimitus pahoittelee virhettä. Alla tekstin vioittunut osa alkuperäisessä muodossaan. ”Organisaatiot ovat ihmisten vuorovaikutusten kautta toimivia ja kehittyviä sosiaalisia järjestelmiä. Kun organisaation rakenteita muutetaan ja ihmisiä saneerataan ulos, tietotaidon häviämisen lisäksi henkilöstön väheneminen rikkoo yhteistoimintasuhteita, joiden avulla tuotantoa toteutetaan. Tilannetta vielä pahentaa joidenkin tuotantoprosessien ulkoistaminen. Yhteisö muuttuu yksilökeskeiseksi, jolloin yksilöt pitävät tietotaitoa itsellään selvitäkseen taas seuraavasta saneerauksesta, sen sijaan että toimisivat yhteisön hyväksi. Energiaa suuntautuu muuhun kuin organisaation perustehtävään ja tilanteen monimutkaisuus heikentää yhteistoiminnallisuutta. Saneeraustilanteessa lähestytään helposti organisaation vaikeuksia yksinkertaistamalla asioita ja tehdään sen perusteella päätöksiä, jotka kuitenkaan eivät kestä lähempää tarkastelua. Surullisimpia tällaisista ovat tuotannolliset muutokset, joiden perusteet eivät ole kestäviä tai kustannushyötyä ei ole edes arvioitu ja jotka lisäksi ovat ristiriidassa yrityksen tulosta ohjaavien mittareiden kanssa.” Rautatieläinen 2 2011 Osastot toimivat Kisko Team Turku Osaston jäsenten TUTUSTUMISMATKA Kustavin kesäpaikalle järjestetään lauantaina 11.6.2011. Eläkeläiset ovat myös tervetulleita matkalle. Osasto tarjoaa matkan ja paikan päällä kuumaksi lämmitetyn saunan ja makkaran paistoa virvokkeiden kera. Matkalle lähdemme linja-autolla Turun varikon parkki-alueelta kello 12.00 ja palaamme takaisin n. kello 21.00. Lähtijöiden ennakkovaraukset vastaanottaa 4.6.2011 mennessä Kari Kopola, kari. [email protected] tai Heikki Arhippainen, [email protected]. Osastot 2 ja 25 Osastojen 2 ja 25 yhteiset PILKKIMES TARUUSKILPAILUT pidettiin Sammatissa lauantaina 12.3.2011. Kilpailu käytiin Enäjärven jäällä hyvissä olosuhteissa. Osastojen välisen ahvensaaliiseen perustuvan kilpailun voitti toistamiseen osasto 25 tuloksella 9,880 kg osasto 2:n saaliin ollessa 8,980 kg. ”Suurin kala” kilpailun voitti ylivoimaisesti Pauli Timoskainen 510 g:n ahvenella. Kilpailun jälkipeli käytiin hernesopan syönnin ja kahvittelun yhteydessä Kaiturin tuvassa. Tulokset osasto 2 (kaikki kalat) 1. Timoskainen Pauli 2. Karstunen Seppo 3. Ohvo Kari 6000 g 5340 g 1070 g Tulokset osasto 25 (ahven) 1. Häyrynen Pentti 2. Kämäräinen Matti & Jenni 3. Hakonen Eero 4. Halonen Jouko 5. Heinonen Kari 6. Isokoski Esko 7. Laakko Anssi 8. Nevalainen Markku 9. Stålhammar Simo 10. Porkka Juhani & Laina 11. Jansson Erkki Kaituritoimikunta Pohjankurun pirtin TALKOOT pidetään lauantaina 7.5.2011 kello 10.00, jolloin pirtin ympäristö ja mökit laitetaan viihtyisään kuntoon. Osaston nuoret ja vanhat jäsenet tulkaa tutustumaan osastomme vapaa-ajanviettopaikkaan. Lisätietoja antavat Mauri Lunden, p. 040 5796 301 ja Timo Jelekäinen, p. 040 8621 864 Johtokunta Osasto 89 VR Auto-Miehet KESÄKAUDEN AVAJAISET pidetään Mustiossa lauantaina 21.5.2011 klo 9.00. Tarjolla pientä puuhastelua mökkien ja pihojen parissa. Pannaan paikka kesäkuntoon. Tarjoilu entiseen malliin. Jäsenet joukolla mukaan. Tervetuloa! si e s i ä i s ä ä p Vietä ! a l l i v o h n i Vuokat Koulutusta 2011 Liitto tarjoaa järjestöllistä koulutusta kaikille työssäkäyville jäsenilleen sekä luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta edunvalvojille. Jos Sinulla ei ole vielä Kiljavan opiston opinto-opasta 2011, voit tilata painetun oppaan: Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975 (ti–to) tai [email protected]. Koulutustiedot löytyvät myös nettisivuilta www.kiljavanopisto.fi. Liiton omat kurssit löydät www. rautl.fi/jäsenpalvelut/koulutus 3870 g 3230 g 2780 g 2480 g 940 g 780 g 700 g 680 g 400 g 160 g 150 g Osasto 51 Muista VR-etusi, majoitu Säätiön tuella jopa 60% edullisemmin. lähellä sunnoissa -a a m lo sa vis ita. Majoitu tila onipuolisia harraste m n ti a k Vuo uffet. n pääsiäisb Herkulline ylyissä… ehmeissä lö p n a n u sa nta Virkisty Ra yllätys! Lapsille HOTELLI VUOKATINHOVI Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI, Puh. 020 1555 850, [email protected] | www.vuokatinhovi.fi Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %. Rautatieläinen 2 2011 29 Ristikon voittajat NRO 2 2011 Raideliikenteeneduskuntavaali vat ehdokkaat vaati lle. lisää rahaa raitei s.24 Helsingin keskus liikenteenohjaus udun on pääkaupunkise n rautatieliikentee s.21 hermokeskus Rautatieläisen numerossa 1 / 2011 olleen ristikon arvonnassa onni suosi Martti Eerolaa Forssasta ja Yrjö Vahantoa Raumalta. Onnittelumme voittajille. KIITOKSET Paljon kiitoksia Liitolle onnentoivotuksesta täyttäessäni 70 vuotta 12.3.2011. Raimo Roine, os. 59, Jyväskylä Iso kiitos kaikille työkavereilleni kiskojen kolkkeesta jäädessäni eläkkeelle 1.4.2011! Pelit jatkuvat, vene odottaa kunnostamista keväällä rannassa ja kitara senkun soi... Upeata kuluvaa vuotta! Arska, Aarre Kangas RAUTATIELÄISEN ILMESTYMINEN 2011 KUOLLEET Numero 3 ilmestyy 17.6. aineisto toimitukseen 27.5. RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Järjestösihteeri Visa Tammi Hakaniemenranta 1, PL 205 040 5796 309 00531 HELSINKI Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941 041 5481 320 sähköposti: [email protected] Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen kotisivut: www.rautl.fi (ti—to) 040 5039 975 Puheenjohtaja Vesa Mauriala ILMAILU- JA 040 5309 702 RAUTATIEKULJETUSALAN Taloussihteeri Maija Auvinen TYÖTTÖMYYSKASSA 040 1613 085 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. Lakimies Jari Kiviharju 00100 HELSINKI 040 7367 938 faksi: (09) 4785 7209 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen sähköposti: [email protected] 040 5748 529 kotisivut: www.irkatk.fi Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen 040 1648 111 Kassanhoitaja Paula Seppälä Työehtosihteeri Hannu Mattila (09) 4785 7200 040 5823 631 Kassanhoitaja Sari Meling Hallintosihteeri Minna Palkia (09) 4785 7202 0400 455 624 Kassanhoitaja Mirva Tuomi Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö (09) 4785 7203 040 5785 916 Kassanjohtaja Kari Kallio (09) 4785 7201 30 — 21.11.2010 osaston 121 jäsen Kalle Karppinen 66-vuotiaana, Paltamo — 26.11.2010 osaston 121 jäsen Kauko Mustonen 74-vuotiaana, Paltamo — 17.12.2010 osaston 51 jäsen Leila Hussi 81-vuotiaana, Hyvinkää — 9.1.2011 osaston 58 jäsen Siiri Hautala 93-vuotiaana, Oulu — 25.1.2011 osaston 51 jäsen Lauri Piiroinen 72-vuotiaana, Helsinki — 30.1.2011 osaston 102 jäsen Erkki Rantala 71-vuotiaana, Karjaa — 30.1.2011 osaston 54 jäsen Martta Kumpu 84-vuotiaana, Riihimäki — 5.2.2011 osaston 13 jäsen Veikko Musakka 85-vuotiaana, Järvenpää — 1.2.2011 osaston 8 jäsen Sulo Kovanen 86-vuotiaana, Hankasalmi — 5.2.2011 osaston Kisko Team Turku jäsen Alf Sandell 81-vuotiaana, Turku — 12.2.2011 osaston 32 jäsen Aarre Hinkkurinen 78-vuotiaana, Inkeroinen — 12.2.2011 osaston Kisko Team Turku jäsen Tuomo Aho 63-vuotiaana, Turku — 19.2.2011 osaston 51 jäsen Veijo Taponen 92-vuotiaana, Helsinki — 20.2.2011 osaston 2 jäsen Aune Pesonen 92-vuotiaana, Helsinki — 25.2.2011 osaston 19 jäsen Matti Kuusrainen 55-vuotiaana, Pihtipudas — 2.3.2011 osaston 25 jäsen Sauli Suominen 86-vuotiaana, Espoo — 3.3.2011 osaston 64 jäsen Heikki Nyman 81-vuotiaana, Ylöjärvi — 5.3.2011 osaston 45 jäsen Raimo Saarinen 70-vuotiaana, Riihimäki — 7.3.2011 osaston 64 jäsen Matti Kivilahti 78-vuotiaana, Lahti Rautatieläinen 2 2011 Tapahtumat Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan kassankokous KUTSU Visa Tammi 50 vuotta JÄSENRISTEILY Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan varsinainen kassankokous pidetään perjantaina 29.4.2011 klo 12.00 Helsingissä Messukeskuksen kokoustiloissa (Pasila, Messuaukio 1). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 44 §:n edellyttämät asiat sekä muutokset sääntöjen pykälään 4 (toimintapiiri). Osallistumisoikeus määräytyy sääntöjen 38 §:n mukaisesti. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 18. —28.4.2011 virka-aikana kassan toimistolla, os. Kaisaniemenkatu 3 B 26, 00100 Helsinki. Tervetuloa viettämään Visan 50-vuotispäivää JOKO perjantaina 29.4.2011 kello 12.00—18.00 Korson Työväentalolle Metsotorniin, Metsolantie 4, 4. kerros TAI lauantaina 30.4.2011 kello 13.00 alkaen Vihdin kirkonkylän Työväentalolle: Nurmijärventie 23, Vihti. Ei lahjoja eikä kukkia vaan pieniä puheita, pöytälippuja, standaareja. Lahjojen ja kukkien sijasta toivotaan kartuttavan Kansan Sivistysrahaston Työväentalorahastoa tilille 800019-707002. Viestikenttään: Visa Tammi 50 vuotta. pongit jaetaan lähtijöille Helsingin Länsiterminaalissa TallinkSiljan pisteistä lähtöpäivänä lauantaina 9.4.2011 kello 16.00–18.00 välisenä aikana. Laiva lähtee kello 18.30. Helsingissä 8.3.2011 Hallitus V.p. 26.4.2011 mennessä Airi Pajarinen p. 0400 738 427 Risteilyliput ja ruokalailuku- LISÄTIETOJA: Jussi Päiviö p. 040 578 5916 i Kun henkes on muillekin kallis. Turvan Henkikulta on ammattiliittojen jäsenille tarkoitettu henkivakuutus, jonka avulla voit taata perheesi tutun arkielämän jatkuvuuden ja taloudellisen turvallisuuden. Se tuo turvaa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi Josku s sin äkin olet poiss a Vakuuta perheesi tulevaisuus ja ota yhteyttä. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä. Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/rautl Palvelunumero 01019 5110 www.turva.fi Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. Kuolemanvaravakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja tapaturmavakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva. Rautatieläinen 2 2011 31 Ratkaisut 27.5.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.
