Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri

Transcription

Ty
yöolo
osuhtteet ja
j ty
yösuo
ojelu
un
ha
allinta
amen
nette
elyt
toiimipa
aikoiittain
n eri aloillla
Työ
ösuojeluhallin
nnon Valmeri
V
-kysely
yjen ja
Halm
meri-ta
arkastu
usten tulokse
et 2002 - 2009
9
Heikki Laitinen, Erkki Yrjän
nheikki
TYÖ
ÖSUOJELUHA
ALLINT
TO
Työsu
uojelujulkaiisuja 93
Julkaisija
Työsuojeluhallinto
Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla. Työsuojeluhallinnon Valmerikyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset 2002 - 2009
Heikki Laitinen, 3T Ratkaisut Oy
Erkki Yrjänheikki, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto
ISBN 978-952-479-096-3
ISSN 1455-4011
Tampere 2010
Sisällysluettelo
OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus ..............................................................................7
1. Johdanto ...........................................................................................................................................7
2. Valmeri –kyselyjen tulokset 2002-2009 ..........................................................................................8
2.1. Valmeri -aineisto ja menetelmät ..................................................................................... 8
2.2. Työolot eri vuosina........................................................................................................ 12
2.3. Työpaikan koko ja työolot............................................................................................. 12
2.4. Työolot päätoimialoilla ................................................................................................. 15
2.5. Työolojen vaihtelu eri työpaikoilla ............................................................................... 18
3. Halmeri –tarkastusten tulokset vv. 2006-2009 ...............................................................................21
3.1. Aineisto ja menetelmät .................................................................................................. 21
3.2. Työsuojelun hallinta eri vuosina ................................................................................... 24
3.3. Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta ........................................................................ 24
3.4. Työsuojelun hallinta päätoimialoilla ............................................................................. 25
3.5. Työsuojelun hallinnan vaihtelu eri työpaikoilla ............................................................ 27
3.6. Halmeri tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät .......................................... 29
OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot .....................................................................................31
Johdanto ............................................................................................................................... 31
Kuvat 1. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan
kuormitustekijäryhmittäin, n= 165 .....................................................................................................32
Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin .............................................................................33
Kuvat 2. a ja b. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä
korjaus (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan
kuormitustekijäryhmittäin, n= 38 .......................................................................................................34
Kuvat 3. a ja b. Tukkukaupan (TOL=46) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon
mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 105 .......................................................................................36
Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin ............................................................................37
Kuvat 4. a ja b. Vähittäiskaupan (TOL=47) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon
Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin ........................................................................39
Kuvat 5. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen
vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 35 ...........................................................40
Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin .............................................................41
Kuvat 6. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin ................................................43
Kuvat 7. a ja b. Informaatio ja viestintä (TOL=J) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin ...........................................................45
3
Kuvat 8. a ja b. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL=K) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin.................................................47
Kuvat 9. a ja b. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen
(TOL=O) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin,
n= 265.................................................................................................................................................48
Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin ......................................................................49
Kuvat 10. a ja b. Koulutuksen (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon
Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin ................................................................................51
Kuvat 11. a ja b. Terveyspalveluiden (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen
vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 105 .........................................................52
Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin .....................................................................53
Kuvat 12. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalveluiden (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin ...............................................55
Kuvat 13. a ja b. Sosiaalihuollon avopalveluiden (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin ..................................................57
Kuvat 14. a ja b. Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910) työpaikkojen
jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 85 ..................................58
Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin ...................................59
Kuvat 15. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=766 ........60
Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ........................................61
Kuvat 16. a ja b. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=103 ....................................................................................................................62
Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................63
Kuvat 17. a ja b. Sahatavaran ym. valmistus (TOL=16), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=61 ......................................................................................................................64
Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................65
Kuvat 18. a ja b. Kumituotteiden ym. valmistus (TOL=22), työpaikkojen jakautuminen
Halmeri-indeksin mukaan, n=50 ........................................................................................................66
Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................67
Kuvat 19. a ja b. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=174 ....................................................................................................................68
Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................69
Kuvat 20. a ja b. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työpaikkojen
jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=93 .................................................................................70
4
Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun
hallintamenettelyt asiakohdittain........................................................................................................71
Kuvat 21. a ja b. Rakentamisen (TOL=F), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin
mukaan, n= 248 ..................................................................................................................................72
Taulukko 21. Rakentamisen työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ......................................73
Kuvat 22. a ja b. Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL=G) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 490 ...................................................................................................................74
Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ...................75
Kuvat 23. a ja b. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työpaikkojen
jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 43 ................................................................................76
Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun
hallintamenettelyt asiakohdittain........................................................................................................77
Kuvat 24. a ja b. Tukkukauppa (TOL=46), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin
mukaan, n= 63 ....................................................................................................................................78
Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ....................79
Kuvat 25. a ja b. Vähittäiskauppa (TOL=47), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin
mukaan, n= 382 ..................................................................................................................................80
Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ................81
Kuvat 26. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 131 ...................................................................................................................82
Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .......83
Kuvat 27. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen
Halmeri-indeksin mukaan, n= 160 .....................................................................................................84
Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................85
Kuvat 28. a ja b. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................87
Kuvat 29. a ja b. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=O)
työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 157 ........................................................88
Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H),
työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ....................................................................................89
Kuvat 30. a ja b. Koulutus (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan,
n= 118.................................................................................................................................................90
Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .............................91
Kuvat 31. a ja b. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOL=Q) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 537 ...................................................................................................................92
Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................93
Kuvat 32. a ja b. Terveyspalvelut (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin
mukaan, n= 96 ....................................................................................................................................94
5
Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ................95
Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen
Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................97
Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 170 ...................................................................................................................98
Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain .....................................................................................................................................99
Liite 1. Valmeri -kyselyn käyttöohjeet .............................................................................................100
Liite 2. Valmeri kyselylomake .........................................................................................................104
Liite 3 Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake ..................................................................................106
6
OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus
1. Johdanto
Työsuojelun keskeisiä ongelmia on työolojen tason mittaaminen ennen vaara- ja
kuormitustekijöistä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien syntyä. Perinteisesti on käytetty
yhtä tai harvoja tekijöitä mittaavia teknisiä mittalaitteita, kuten melumittari ja ilman
epäpuhtauksien mittalaitteet. Niiden avulla kokonaiskäsityksen muodostaminen työpaikan
työolosuhteista on suhteellisen suurtöistä ja kallista.
Työsuojeluhallinto käynnisti 1990-luvun alkupuolella hankkeita, joiden tavoitteena oli oman
toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on ollut laatia kentällä
helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita
ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain,
työsuojelupiireittäin ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille
sekä tarkastajien että työpaikkojen omaan käyttöön.
Tavoitteena oli myös lisätä tarkastustoiminnan tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Työpaikoille oli tarkoitus menetelmien avulla tarjota luotettavaa bencmark-vertailutietoa, joka
auttaa niitä kehittämään omaa toimintaansa.
Aluksi hankkeissa kehitettiin fyysisiä työolosuhteita koskevia standardoituja havainnointiin
perustuvia tarkastusmenetelmiä. Niitä olivat talonrakennusalan TR-mittari, maa- ja
vesirakennusalan MVR-mittari sekä teollisuuden Elmeri –menetelmä (kuva 1). Havainnointi
sopii huonosti psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointiin ja mittaamiseen. Siksi
kehitettiin 2000 -luvun alussa Valmeri –kyselymenetelmä, jonka 18 kysymyksestä puolet
koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä
työympäristöä.
Turvallisuusjohtamisen tasoa selvittävä Halmeri menetelmä kehitettiin yhteistyössä eri
työsuojelupiirien kanssa vuosina 2004–2005. Käyttöohjetta kysymyskohtaisine
soveltamisohjeineen muokattiin piirikohtaisissa koulutuksissa vuosina 2006-2007.
Koulutuksen yhteydessä kehitettiin menetelmästä myös pienten työpaikkojen supistettu versio
Kehitetyt standardoidut tarkastusmenetelmät täydentävät työsuojeluhallinnon käytössä olevaa
keinovalikoimaa. Niiden tehokas käyttö edellytti myös soveltuvaa olosuhdetietojärjestelmää,
joka otettiin käyttöön vuonna 2006.
Standardoitujen tarkastusmenetelmien keskeiset hyödyt ovat seuraavat:
• tarkastusten tasalaatuisuus, koulutetut tarkastajat arvioivat työpaikkoja yhtenäisillä
kriteereillä ja säännöllinen kalibrointikoulutus pitää yhtenäisyyttä yllä
• tarkastusten läpinäkyvyys, työpaikat tietävät mitä niiltä vaaditaan ja ne voivat käyttää
samaa menetelmää myös itse
• hallinto ja työpaikat saavat luotettavaa vertailutietoa kehittämisen tueksi
Pisimpään käytössä olleet TR-mittari, MVR-mittari ja Elmeri on otettu laajasti käyttöön
työpaikoilla. Niitä molempia on käytetty menestyksellisesti myös toimialakohtaisten
kilpailuiden mittarina. Niistä on kilpailujen yhteydessä jo aiemmin julkaistu tilastotietoa.
Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä kertynyt Valmeri kyselyiden ja Halmeri -tarkastusten aineisto.
7
Hallinnon työolosuhdemittarit
Halmeri
Turvallisuusjohtaminen
Tr-mittari, MVR-mittari,
Elmeri+, Näppärä, Valmeri
Kysely, Valmeri Haastattelu
tapaturmat,
vammapoissaolot,
sairaspoissaolot
Vakavat
terveyshaitat
Fyysinen työympäristö
Työvälineet ja -menetelmät,
Työskentelytavat,
Psykososiaalinen
työympäristö
Vaaratilanteet
Turvallisuusjohtamisen malli
4
Lievät
terveyshaitat
Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit
2. Valmeri –kyselyjen tulokset 2002-2009
2.1. Valmeri -aineisto ja menetelmät
Valmeri -kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta
riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen (Valmeri –kyselyn käyttöohje liitteenä
1). Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (asia on erittäin hyvin – asia on
erittäin huonosti) (kyselylomake liitteenä 2). Kysymyksistä puolet koskee psykososiaalista
kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä.
Kysymykset laadittiin niin, että ne soveltuvat kaikille aloille.
Valmeri kyselyyn vastaa työpaikalla vain pieni, mutta mahdollisimman edustava otos
henkilöstöstä. Se on tarkastajan ja hallinnon väline, eikä korvaa työpaikan omia koko
henkilöstölle suunnattuja henkilöstökyselyitä. Menetelmällä tarkastaja saa valvontatyötään
varten tietoa henkilöstön työolosuhteita koskevista mielipiteistä. Työpaikan tuloksia voi myös
verrata saman alan muiden työpaikkojen tuloksiin käyttäen hyväksi hallinnon omaa
työolosuhdetietojärjestelmää. Tarkastajalle saa näin ”kättä pitempää” vaikeana pidettyyn
psykososiaalisten työolosuhteiden valvontaan. Hallinnolle se antaa tietoa eri alojen tilanteesta
ja kehityksestä sekä vaihtelusta yritysten välillä.
Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuosina 2002-2009 kerätty laaja ja ainutlaatuinen
kyselyaineisto. Aineiston ainutlaatuisuus perustuu tiedon työpaikkakohtaisuuteen. Kaikissa
muissa Suomessa tehtävissä julkisissa työolokyselyissä (esimerkiksi Tilastokeskuksen
Työolobarometri, Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys haastattelututkimus) kysely
kohdistetaan väestöotokseen. Siksi niiden tuloksista voidaan saada vain toimialakohtaisia
keskiarvotietoja. Valmeri-kyselystä saadaan sen lisäksi tietoa työolosuhteiden vaihtelusta eri
työpaikoilla. Samoin saadaan seurantatietoa työolojen kehittymisestä ja valvontatoimien
vaikuttavuudesta. Tiedolla on käyttöä myös työpaikoilla. Työpaikka voi verrata omia
tuloksiaan alan parhaisiin työpaikkoihin ja asettaa sen perusteella tavoitteita kehittämiselle.
8
Maantieteellisesti aineisto painottuu voimakkaasti Uudellemaalle. Työsuojelupiireittäin
tehtyjen Valmeri-kyselyjen määrät ovat seuraavat:
Uusimaa
Itä-Suomi
Keski-Suomi
Pohjois-Suomi
Kaakkois-Suomi
1437
81
23
14
8
Vuodesta 2002 lähtien vuoden 2009 loppuun menetelmää on käytetty yhteensä 1 563
työpaikalla, jotka edustavat kaikkia päätoimialoja lukuun ottamatta maataloutta,
kaivostoimintaa ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 1). Eniten aineistoa on
terveysja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja
koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille.
Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty
taulukossa 2. Eniten on 20-49 hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten sitäkin pienempiä alle 20
hengen työpaikkoja. Kuitenkin mukana on myös toista sataa yli 250 hengen työpaikkaa.
Valmeri-kyselyyn osallistuneilla työpaikoilla on ollut henkilöstöä keskimäärin 96 henkilöä,
joista kyselyyn on vastannut keskimäärin 18 henkilöä. Kyselyyn on vastannut vuoden 2009
loppuun mennessä yhteensä 28 382 henkilöä (taulukko 3).
Taulukko 1. Työpaikkojen määrä eri vuosina päätoimialoittain
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
kaikki
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
5
0
9
0
17
0
15
0
68
0
31
0
18
0
165
E vesihuolto, viemäri- ja
jätevesihuolto ja muu ympäristön
puhtaanapito
0
0
0
0
0
1
1
0
2
F rakentaminen
0
0
0
1
0
3
0
0
4
0
0
15
13
21
49
70
84
252
0
0
12
0
0
0
0
14
0
0
0
0
14
2
0
3
0
4
2
0
1
0
1
0
1
6
4
2
42
2
12
27
0
1
0
13
22
3
0
0
35
53
50
47
3
0
3
1
3
0
2
1
1
11
0
0
1
0
0
3
7
0
11
0
8
36
59
45
36
64
17
265
0
0
0
0
19
0
31
33
23
30
53
25
25
63
22
6
56
14
29
111
1
1
111
12
122
446
97
0
0
0
0
0
0
0
0
0
14
49
165
210
194
294
355
282
1 563
A maatalous, metsätalous ja
kalatalous
B kaivostoiminta ja louhinta
C teollisuus
G tukku ja vähittäiskauppa;
moottoriajoneuvojen korjaus
H kuljetus ja varastointi
I majoitus- ja ravitsemistoiminta
J informaatio ja viestintä
K rahoitus- ja vakuutustoiminta
L kiinteistöalan toiminta
M ammatillinen, tieteellinen ja
tekninen toiminta
N hallinto- ja tukipalvelutoiminta
O julkinen hallinto ja
maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
P koulutus
Q terveysja sosiaalipalvelut
S muu palvelutoiminta
T kotitalouksien toiminta
työnantajina
kaikki
9
Taulukko 2. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain
1
1-19
19
2
20-49
46
E vesihuolto, viemäri- ja
jätevesihuolto ja muu ympäristön
puhtaanapito
0
1
1
F rakentaminen
0
0
42
C teollisuus
M ammatillinen, tieteellinen ja
tekninen toiminta
O julkinen hallinto ja
maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
P koulutus
kaikki, kpl
osuus kaikista, %
3
4
50-99 100-249
41
28
5
25018
6
ei tietoa
13
0
0
0
2
0
2
0
2
4
93
44
26
13
34
252
8
17
2
10
0
4
24
11
12
3
5
11
10
8
0
6
0
6
8
0
4
0
2
9
0
8
1
19
0
0
35
53
50
47
3
1
1
4
0
2
3
11
1
5
2
0
1
2
11
36
98
45
45
32
9
265
12
148
21
317
20
53
177
44
572
37
37
45
10
263
17
6
22
5
154
10
2
23
2
108
7
12
31
15
149
10
122
446
97
1 563
100
kaikki
165
Taulukko 3. Kyselyn vastaajien määrä sekä työpaikkojen määrä ja koko päätoimialoittain
vastaajia koskevat tiedot
C teollisuus
O julkinen hallinto ja maanpuolustus;
pakollinen sosiaalivakuutus
P koulutus
muu
kaikki
työpaikkoja
kpl
165
252
vastaajia /
työpaikka
keskiarvo
26
15
vastaajia
yhteensä
4333
3876
työpaikkoja koskevat tiedot
henkilöstön
henkilöstön
määrä
määrä
keskiarvo
yhteensä
118
17907
75
16379
35
21
723
98
2650
53
50
13
12
692
614
33
110
1693
3395
47
265
17
20
777
5260
155
118
7279
30321
122
446
14
19
1754
8318
57
105
6287
43382
97
31
15
19
1451
584
46
102
3808
2449
1563
18
28382
96
135552
10
Raportissa tarkastellaan ensin kyselytulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2002 vuoteen
2009. Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Raportin
osassa 2 esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla, ja joillakin alatoimialoilla, joilla
aineistoa on ollut riittävästi.
Aineiston analyysia varten laskettiin ensin työpaikkakohtaisesti kunkin kysymyksen
vastausten keskiarvot. Näin saatiin raportin tekoa varten perustaulukko, jossa kukin työpaikka
on omalla rivillään ja sarakkeilla ovat työpaikan taustatiedot ja Valmeri-kyselyn 18
kysymyksen vastauskeskiarvot.
Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti:
• kaikkien kysymysten vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat
• fyysistä työympäristöä koskevien viiden kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten
jakaumat,
• tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevien neljän kysymyksen vastauskeskiarvot ja
vastausten jakaumat,
• psykososiaalista kuormitusta koskevien yhdeksän kysymyksen vastauskeskiarvot ja
vastausten jakaumat
• 18 yksittäisen kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat.
Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla:
•
•
•
keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä
keskiarvosta
kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen
ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat
pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin
pylväs esittää 0,5 yksikköä vastausasteikolla.
11
2.2. Työolot eri vuosina
Koko aineistossa kaikkien kysymysten keskiarvo on 3,6 (taulukko 4). Asteikossa 3 on
neutraali ja sitä parempi tulos kertoo suhteellisesta tyytyväisyydestä työolosuhteisiin. Tuki- ja
liikuntaelinten kuormituksen koetaan olleen parhaalla tolalla ja psykososiaalisten
kuormitustekijöiden heikoimmalla tolalla, joskin erot työolojen eri osa-alueiden välillä ovat
pienet.
Vuositasolla kyselyn tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää
trendiä (taulukko 4). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen
erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä kyselyt ovat voineet kohdistua
erityyppisille työpaikoille eri vuosina.
Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden
perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden
vaikuttavuudesta.
Taulukko 4. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin vuosina 2002-2009
Vuosi
2002, n=14
2003, n=49
2004, n=165
2005, n=210
2006n n=194
2007, n=293
2008, n=355
2009, n=282
kaikki, n=1563
Fyysinen
työympäristö
3,953
3,605
3,756
3,634
3,61
3,577
3,575
3,555
3,607
Tuki- ja
liikuntaelinten
kuormitus
4,038
3,736
3,877
3,717
3,676
3,585
3,574
3,546
3,644
Psykososiaalinen kuormitus
Kysymykset
yhteensä
3,785
3,553
3,635
3,583
3,584
3,584
3,573
3,573
3,586
3,926
3,631
3,756
3,645
3,623
3,582
3,574
3,558
3,612
2.3. Työpaikan koko ja työolot
Työpaikan henkilöstön määrän yhteyttä koettuihin työoloihin selvitettiin päätoimialoilla,
joilla oli aineistoa yli 150 työpaikalta. Henkilöstön määrän mukaan työpaikat jaettiin viiteen
luokkaan, (kuvat 1-5).
Kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa työolot koettiin parhaiksi kaikkein
pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla (kuvat 1-5). Julkisessa hallinnossa suurimpien yli
249 hengen työpaikkojen olot koettiin hieman paremmiksi kuin pienimpien työpaikkojen.
Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa henkilöstö kokee työolot heikoimmiksi 20-99 hengen
työpaikoilla. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä Sosiaali- ja terveyspalveluissa heikoimmiksi
työolot taas koettiin yli sadan hengen työpaikoilla.
Erot ovat pienet, mutta tulokset osoittavat johdonmukaisesti työntekijöiden olevan
työoloihinsa tyytyväisimpiä pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla.
12
Kuva 1. Työolojen vaarav
ja kuorrmitustekijätt työpaikan koon
k
mukaann, vastausten keskiarvo jaa
keskihajonta, kaikki työpaikat, n=
=1563 (kokooluokat: 1=1--19, 2=20-499, 3=50-99, 44=100-249, 5=
5 yli
249)
Kuva 2. Teollisuudenn työolojen vaarav
ja kuoormitustekijäät työpaikan koon
k
mukaann, vastausten
n
keskiarvvo ja keskihajjonta, n=1522 (kokoluokaat: 1=1-19, 2=
=20-49, 3=500-99, 4=100--249, 5= yli 249)
13
Kuva3. TukkuT
ja väähittäiskaupaan työolojen vaarav
ja kuo
ormitustekijäät työpaikan kkoon mukaan
n,
vastausteen keskiarvoo ja keskihajoonta, n=218 (kokoluokat:
(
: 1=1-19, 2=220-49, 3=50-99, 4=100-2
249, 5=
yli 249,))
Kuva 4. Julkisen halllinnon työoloojen vaara- ja kuormitusttekijät työpaikan koon m
mukaan, vastaausten
keskiarvvo ja keskihajjonta, n=2566 (kokoluokaat: 1=1-19, 2=
=20-49, 3=500-99, 4=100--249, 5= yli 249)
14
Kuva 5. Terveys- ja sosiaalipalveelujen työoloojen vaara- jaa kuormitusteekijät työpaikan koon mu
ukaan,
vastausteen keskiarvoo ja keskihajoonta, n=415 (kokoluokat:
(
: 1=1-19, 2=220-49, 3=50-99, 4=100-2
249, 5=
yli 249)
Ty
päätoimia
aloilla
2.4. Työolot
Fyysineen työympärristö on koeettu parhaakksi toimialoiilla informaaatio ja viesttintä sekä raahoitusja vakuuutustoimintaa. Heikoimm
maksi se onn koettu toim
mialoilla teoollisuus, kulljetus ja varrastointi
sekä terrveys- ja sossiaalipalveluut (taulukkoo 6 ja kuva 6).
Tuki- jaa liikuntaelinnten kuorm
mitus on koetttu olevan parhaalla
p
tassolla toimiaaloilla inform
maatio
ja viestiintä sekä rahhoitus- ja vaakuutustoim
minta. Rasitttavimmaksii kuormitus on koettu
toimialooilla teollisuuus, kuljetus ja varastointi, majoitu
us- ja ravitssemistoiminnta sekä terv
veys- ja
sosiaalippalvelut (taaulukko 6 jaa kuva 7).
Psykosoosiaalinen kuormitus
k
onn koettu oleevan parhaaalla tasolla tooimialoilla informaatio
o ja
viestintää sekä rahoiitus- ja vakuuutustoiminnta. Rasittav
vimmaksi see on koettu toimialalla terveysja sosiaaalipalvelut (taulukko
(
6 ja kuva 8). Psykososiiaalisen kuoormituksen eerot eri toim
mialojen
välillä ovat
o pienem
mmät kuin fyyysisen työyympäristön ja tuki- ja liiikuntaelintten kuormitu
uksen
erot.
Kaikki kysymykset
k
t huomioideen työolojenn on koettu olevan parhhaalla tasollla toimialoillla
informaaatio ja viesttintä sekä raahoitusja vakuutustoi
v
iminta. Heikkoimmiksi nne on koettu
u
toimialooilla teollisuuus, kuljetus ja varastointi sekä terrveys- ja sosiaalipalvellut (taulukko
o 6 ja
kuva 9).
15
mittäin eri toimialoilla
Taulukkko 6. Vastauuskeskiarvoot kuormitusstekijäryhm
työpaikkkoja
nen
fyysin
työympä
äristö
tukki- ja
liikunta
aelinten
kuorrmitus
p
psykosossiaalinen
ku
uormitus
kaikki
ysymykset
ky
C teollissuus
165
3,32
2
3,22
3,59
3,38
G tukku ja vähittäiska
auppa;
ajoneuvojen korjaus
k
moottoria
252
3,70
0
3,48
3,64
3,61
H kuljetu
us ja varastoin
nti
35
3,32
2
3,41
3,59
3,44
I majoitu
us- ja ravitsem
mistoiminta
53
3,72
2
3,39
3,65
3,59
J inform
maatio ja viestin
ntä
50
4,12
2
4
4,3
3,87
4,1
K rahoitus- ja vakuutu
ustoiminta
47
4,04
4
4,18
3,87
4,03
O julkine
en hallinto ja maanpuolustu
m
us;
pakolline
en sosiaalivaku
uutus
265
3,76
6
3,96
3,58
3,77
P kouluttus
122
3,61
3,95
3,68
3,75
Q terveyys- ja sosiaalip
palvelut
446
3,41
3,48
3,45
3,45
p
a
97
3,83
3
3,92
3,6
3,78
muu
31
3,86
6
3,76
3,63
3,75
kaikki
1563
3
3,61
3,64
3,59
3,61
Kuva 6.. Fyysinen työympärist
t
tö, vastauskkeskiarvo ja keskihajonnta eri toimiaaloilla
16
Kuva 7.. Tuki- ja liiikuntaelinteen kuormituus, vastauskeeskiarvo ja keskihajontta eri toimiaaloilla
vo ja keskihhajonta eri ttoimialoilla
Kuva 8.. Psykososiaaalinen kuoormitus, vasttauskeskiarv
17
Kuva 9.. Kaikki kyssymykset, vastauskeski
v
iarvo ja kesskihajonta eri toimialoilla
2.5. Työolojen
Ty
n vaihtelu
u eri työp
paikoilla
a
oksi 4 Työpaikkkojen välilllä on suurett erot. Parass neljännes työpaikoista saa vastauuskeskiarvo
4,8 vasttausasteikonn ollessa yhdestä (heikooin) viiteen (paras). Heeikoin neljännnes sijoittu
uu
vastaavaasti välille 2,3
2 – 3,3 (kuuva 10).
n raportin ossassa 2 esiteetyt
Osin vaaihtelua selitttää työpaikkan toimialaa. Kuitenkin
toimialaakohtaiset tiiedot osoittaavat saman toimialankiin työpaikkoojen välisett suuret erott.
Työpaikkkojen välisset erot ovattkin selvästii suuremmaat kuin toim
mialojen väliiset erot.
Fyysisen työympärristön ja psyykososiaalissten kuormittustekijöideen osalta työöpaikat jakaautuvat
normaallin jakaumaan tavoin ja eniten työppaikkoja on välillä 3,5 - 4.
Tuki- jaa liikuntaelinnten kuorm
mituksen suhhteen työpaiikkojen jakaauma on vinno ja hajonta
suuremppi kuin muissa työoloteekijöissä, enniten työpaiikkoja on väälillä 4 – 4,55. Näitä
ergonom
misesti hyviiä työpaikkooja on erityiisesti aloillaa informaatiio ja viestinntä sekä raho
oitus ja
vakuutuustoiminta. Toisaalta läähes 20 % työpaikoista
t
a on alle kollmosen tasoon (kuva 11)), näitä
työpaikkkoja on erittyisesti teolllisuuden sekkä terveysja
j sosiaalipalvelujen pääätoimialoilla.
myksistä parrhaat arvosaanat saivat väkivallan
v
u
uhkaa
ja häiirintää sekä
Yksittäiisistä kysym
työvälinneiden tarkooituksenmukkaisuutta jaa turvallisuu
utta koskevaat kysymyksset (Taulukk
ko 7).
Heikoim
mman arvossanan saivatt työympäristön lämpöo
olosuhteet sekä
s
työn suujuvuus ilm
man
häiritsevvää etsiskellyä, keskeyttyksiä ja odootuksia.
18
Kuva 100. Työpaikkoj
ojen jakautum
minen neljäsoosiin vastauskeskiarvon mukaan
m
kuormituustekijäryhm
mittäin, kaikkki työpaikat, n=
n 1563
ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista
ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista
- * = joukkosta poikkeava työpaikka
alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista
alemp
pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista
ojen jakaumaa vastauskeskkiarvon mukaaan kuormituustekijäryhm
mittäin, kaikki
työpaikaat, n= 1563 (vvasemmalla pystyakselillla työpaikkojjen lukumääärä ja oikeallaa prosenttijak
kauma)
19
Taulukko 7. Kysymyskohtaiset tulokset, kaikki työpaikat, n=1563
Kaikki, n=1563
1
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
Ovatko käyttämäsi työvälineet
tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä
sujuuko työ niillä ilman häiriöitä?
3,904
0,510
1,600
5,000
2
Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat
ja hyvässä järjestyksessä?
3,643
0,688
1,207
5,000
3
Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla
(hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla
keleillä?
3,678
0,711
1,400
5,000
4
Onko työympäristö jossa työskentelet
lämpötilaltaan sopiva ja vedoton?
3,106
0,655
1,111
5,000
5
Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät
(bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi
terveysvaaraa?
3,706
0,707
1,444
5,000
Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan
kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat
mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet
oman työsi ergonomiaan?
3,477
0,566
1,517
5,000
7
Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja
epämukavissa työasennoissa?
3,523
0,705
1,286
5,000
8
Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita
taakkoja käsin ilman työtä keventäviä
apuvälineitä?
3,735
0,751
1,448
5,000
Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia
yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta
näyttöpäätetyötä)?
3,841
0,684
1,000
5,000
10
Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä,
keskeytyksiä ja odotuksia?
3,148
0,529
1,583
4,857
11
Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn
tekemiseen kunnolla ja turvallisesti?
3,300
0,549
1,393
5,000
12
Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi
äärirajoilla?
3,455
0,502
1,429
5,000
13
Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja
koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista
töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista?
3,567
0,471
1,600
5,000
14
Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä,
tavoitteista ja niiden saavuttamisesta?
3,338
0,556
1,400
4,909
15
Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi?
3,763
0,543
1,500
5,000
16
Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja
muutoksissa?
3,525
0,532
1,625
5,000
17
Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan
tai sen uhkan vuoksi työssäsi?
4,112
0,643
1,714
5,000
18
Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä
vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai
onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä
häirinnän kohteena?
4,072
0,531
1,600
5,000
Kaikki kysymykset yhteensä
3,612
0,453
2,057
4,760
6
9
20
3. Halmeri –tarkastusten tulokset vv. 2006-2009
3.1. Aineisto ja menetelmät
Halmeri -menetelmä on tehty työturvallisuuslain mukaisten turvallisuusjohtamismenettelyjen
valvontaa varten. Menetelmä kattaa pääpiirteet työturvallisuuslain sisältämistä seikoista. Sitä
ei ole tarkoitettu pykäläkohtaisen valvonnan välineeksi, vaan antamaan kokonaiskuva
työpaikan työsuojelun hallinnan tilasta toistettavan menetelmän avulla.
Työpaikkatarkastuksissa tarkastaja ratkaisee menetelmässä kuvattujen osa-alueiden kunnossa
olon tai korjaamistarpeen. Kunnossa olevista osioista muodostuu indeksi, jonka avulla
työpaikkojen turvallisuuden hallintaa ja sen kehittymistä voidaan vertailla. Lainvastaisista
tilanteista työpaikalle annetaan indeksin lisäksi toimintaohjeet, kehotukset ja neuvot
valvontalain mukaisesti. (Halmeri –kyselyn käyttöohje liitteenä).
Turvallisuusjohtamisen tarkastusmenetelmien yhtenä ongelmana on varmistaa, että asiat ovat
käytännössä siinä kunnossa kuin niiden kerrotaan olevan ja miten ne asiakirjojen mukaan
ovat. Halmeri- menetelmässä tätä varmistetaan kahdella tavalla: 1) Tarkastaja puhuttaa
työpaikalla sekä työnantajan edustajaa (yleensä työsuojelupäällikkö), että työntekijöiden
edustajaa (yleensä työsuojeluvaltuutettu), tarvittaessa kumpaakin erikseen. 2) Tarkastaja
tutustuu itse lattiatasolla keskeisimpien vaara- ja kuormitustekijöiden hallinnan tasoon.
Edellä mainittua tarkoitusta varten Halmeri menetelmän liitteenä on vaara- ja
kuormitustekijöiden tarkistuslista. 35-kohtaisen listan avulla tarkastuksella voidaan tunnistaa
tekijät, jotka työpaikalla voivat aiheuttaa 1) vähäistä vaaraa, 2) kohtalaista vaaraa (1-30 pv
sairasloma) tai 3) vakavaa vaaraa (yli 30 pv sairausloma, pysyvä vamma tai hengen menetys)
työntekijöiden terveydelle. Tässä huomioidaan vain vaaran vakavuus, ei tapaturman tai
sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteenhän vaikuttaa paljon ongelman hallinnan taso,
jonka arviointiin Halmeri-menetelmä on laadittu.
Vuosina 2006-2009 Halmeri menetelmää käytettiin työsuojelupiirien tekemissä tarkastuksissa
yhteensä 3036 työpaikalla. Maantieteellisesti (työsuojelupiireittäin) aineisto jakautuu melko
tasaisesti ympäri maata (taulukko 8).
Taulukko 8. Halmeri –tarkastusten määrä eri työsuojelupiireissä vuosina 2006-2009
2006
2007
2008
2009
kaikki
Häme
11
70
118
125
324
Itä-Suomi
15
21
247
82
365
3
112
182
122
419
Kaakkois-Suomi
Keski-Suomi
0
45
91
59
195
18
139
250
369
776
2
37
82
64
185
12
23
113
126
274
Vaasa
2
57
209
230
498
kaikki
63
504
1 292
1 177
3 036
Pohjois-Suomi
Turku ja Pori
Uusimaa
21
Aineisto kattaa kaikki päätoimialat lukuun ottamatta maataloutta ja työnantajina toimivia
kotitalouksia (taulukko 9). Eniten aineistoa on terveysja sosiaalipalveluista, julkisesta
hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut
jossain määrin eri toimialoille.
Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty
taulukossa 10. eniten on 1-19 hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten 20-49 hengen työpaikkoja.
Koon kasvaessa määrä pienenee, kuitenkin mukana on myös 153 yli 250 hengen työpaikkaa.
Taulukko 9. Halmeri –tarkastusten määrä päätoimialoittain vuosina 2006-2009
2006
2007
2008
2009
kaikki
0
1
4
1
6
28
192
329
217
766
D, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto
0
1
24
16
41
E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu
ympäristön puhtaanapito
0
4
8
15
27
F rakentaminen
5
32
110
101
248
11
66
168
245
490
1
14
59
57
131
1
8
87
64
160
1
2
1
13
17
1
24
2
3
30
0
1
8
15
24
M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
0
4
6
17
27
2
5
42
51
100
O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
2
66
60
29
157
P koulutus
3
6
70
39
118
6
66
245
220
537
R, Taiteet, viihde ja virkistys
0
0
20
9
29
1
4
20
20
45
X ei tietoa
1
8
29
45
83
63
504
1 292
1 177
3 036
B, Kaivostoiminta ja louhinta
C teollisuus
G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen
korjaus
kaikki
Raportissa tarkastellaan ensin tulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2006 vuoteen 2009.
Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Lopuksi esitetään
tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla.
Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti:
• Halmeri-indeksin keskiarvot ja jakaumat
• Halmerin osa-alueiden indeksit ja jakaumat
o Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi
o Työntekijöiden opetus ja ohjaus
o Esimiesten ja organisaation toiminta
o Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt
o Vaarojen selvitys ja arviointi
• jokaisen Halmerilla tarkastettavan asian indeksikeskiarvot ja keskihajonnat
• vaara- ja kuormitustekijöiden riski-indeksit
22
Taulukko 10. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain
B, Kaivostoiminta ja louhinta
C teollisuus
1
1-19
4
2
3
20-49 50-99
0
1
4
100-249
0
5
6
250- ei tietoa
0
1
kaikki
6
240
206
147
105
59
9
766
D, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto
16
14
6
4
1
0
41
E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu
ympäristön puhtaanapito
21
2
2
2
0
0
27
F rakentaminen
143
58
25
14
2
6
248
349
78
38
13
5
7
490
78
21
12
15
4
1
131
142
12
2
2
1
1
160
3
5
5
4
0
0
17
14
10
5
0
1
0
30
20
3
0
1
0
0
24
M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
12
5
4
5
1
0
27
57
19
7
12
5
0
100
O julkinen hallinto ja maanpuolustus;
49
30
17
19
40
2
157
P koulutus
60
25
18
3
7
5
118
319
120
39
25
24
10
537
R, Taiteet, viihde ja virkistys
24
1
2
2
0
0
29
25
10
5
2
0
3
45
X ei tietoa
46
19
6
5
3
4
83
1 622
638
341
233
153
49
3 036
kaikki
Vaara- ja kuormitustekijöiden toimialoittainen riski-indeksi on laskettu Halmerin liitteenä
olevalta vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslistalta saatujen tietojen pohjalta seuraavalla
laskentakaavalla:
riski-indeksi = (asian kohtalaiseksi vaaraksi arvioineiden työpaikkojen lukumäärä +
100 x asian vakavaksi vaaraksi arvioineiden työpaikkojen lukumäärä) / (kaikkien
asiaa arvioineiden työpaikkojen lukumäärä)
Siten riski-indeksi teoreettinen vaihteluväli on 0 – 100:
• jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan vähäiseksi, saa indeksi arvon 0,
• jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan kohtalaiseksi, saa indeksi arvon 1, ja
• jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan vakavaksi, saa indeksi arvon 100.
Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla:
•
•
•
keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä
keskiarvosta
kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen
ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat
pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin
pylväs esittää 10 prosenttiyksikköä vastausasteikolla.
23
3.2. Työsuojelun hallinta eri vuosina
Koko aineistossa kaikkien kysymysten keski-indeksi on 78,2 % (taulukko 11). Parhaalla
tolalla ovat esimiesten ja organisaation toiminta, työntekijöiden opetus sekä työpaikan omat
tarkastus- ja ilmoitusmenettelyt. Heikoimmalla tolalla on vaarojen selvitys ja arviointi.
Vuositasolla tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä
(taulukko 11). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen
painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä tarkastukset ovat voineet kohdistua
erityyppisille työpaikoille eri vuosina.
Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden
perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden
vaikuttavuudesta.
Taulukko 11. Indeksit asiaryhmittäin vuosina 2006 - 2009, %
Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi
2006,
n=63
2007,
n=504
2008,
n=1292
2009,
n=1173
Kaikki,
n=3032
76,5
79,4
78,8
78,6
78,7
Työntekijöiden opetus ja ohjaus
81,7
83,3
89,0
87,1
87,2
Esimiesten ja organisaation toiminta
82,8
87,1
91,1
86,6
88,6
Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat
aloite- ja ilmoitusmenettelyt
81,2
83,2
87,3
84,7
85,5
Vaarojen selvitys ja arviointi
67,7
74,2
66,9
65,7
67,7
kaikki
77,1
79,2
78,7
77,3
78,2
3.3. Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta
Työpaikan koolla oli selvä yhteys työsuojelun hallintamenettelyjen tasoon, mutta yhteys
vaihteli eri osa-alueilla. Kaikki osa-alueet huomioiden hallinnan taso parani työpaikan koon
kasvaessa (kuva 12). Tämä trendi oli selvä työsuojelun organisoinnin & yhteistoiminnan ja
vaarojen selvityksen osa-alueilla. Kaikilla muilla osa-alueilla trendi olikin päinvastainen,
työntekijöiden opetus ja ohjaus, esimiesten ja organisaation toiminta sekä työsuojelua
koskevat seurantamenettelyt toimivat sitä paremmin mitä pienempi työpaikka on. Tulokset
olivat johdonmukaisesti samanlaiset myös tarkasteltaessa eri toimialoja erikseen.
24
Kuva 122. Työolojen vaara- ja kuoormitustekijäät työpaikan koon mukaaan, vastaustenn keskiarvo ja
j
keskihajonta, kaikki työpaikat, n=
=1563 (kokooluokat: 1=1--19, 2=20-499, 3=50-99, 44=100-249, 5=
5 yli
249)
3.4. Työsuojel
Ty
lun hallin
nta pääto
oimialoillla
H
osa-alueet huuomioiden parhaalla
p
tasolla työturrvallisuudenn hallintameenettelyt
Kaikki Halmerin
ovat rahhoitus ja vakkuutustoimiinnassa, jossa kaikkien
n osa-alueideen taso ylitttää 80 proseenttia
(taulukkko 12 ja kuvva 13).
Heikoim
mmalla tasoolla hallintam
menettelyt ovat
o toimiallalla hallintoo- ja tukipalvelutoimin
nta, jossa
vain esiimiesten ja organisaatio
o
on toiminta ylittää 80 prosentin
p
tasson. Myös rrakentamiseen ja
teollisuuuden työpaiikoilla on tyyöturvallisuuuden hallinttamenettelyyissä paljon parantamissen
varaa. Erityisesti
E
vaaarojen selvvitys on tehtty usein puu
utteellisesti.
25
Taulukko 12. Tulokset osa-alueittain päätoimialoilla
n
organisointi &
yhteistoiminta
opetus
ja
ohjaus
6
79,2
100,0
100,0
100,0
69,4
81,3
C Teollisuus
766
75,4
83,6
85,8
82,8
69,7
76,1
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto
41
85,0
92,7
86,6
79,7
73,8
81,7
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja
muu ympäristön puhtaanapito
27
85,1
83,3
97,2
88,9
76,5
83,8
F Rakentaminen
248
71,5
90,3
87,2
75,3
63,3
75,2
G Tukku ja vähittäiskauppa;
490
77,5
93,5
95,0
90,2
60,1
79,3
H Kuljetus ja varastointi
131
72,5
96,2
94,7
86,8
69,1
77,7
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
160
79,3
91,3
95,1
93,5
57,0
78,9
J Informaatio ja viestintä
17
75,3
91,2
95,6
94,1
69,7
83,3
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
30
84,3
96,7
99,2
98,3
84,8
90,4
L Kiinteistöalan toiminta
24
84,7
91,7
89,8
90,6
68,8
80,6
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen
toiminta
27
79,4
90,7
94,4
91,7
59,3
79,6
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
100
69,4
77,3
81,4
78,1
59,0
70,3
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus;
157
86,0
76,3
83,5
81,2
86,2
82,4
P Koulutus
118
90,0
76,3
89,2
88,9
66,3
78,0
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
537
86,2
86,8
85,4
89,4
72,6
81,1
R Taiteet, viihde ja virkistys
29
83,5
94,8
92,9
92,6
68,5
83,4
S Muu palvelutoiminta
45
79,0
93,3
87,2
81,1
71,0
79,5
ei tietoa
83
70,4
87,3
84,6
73,1
59,5
70,3
3036
78,7
87,2
88,6
85,5
67,7
78,2
B Kaivostoiminta ja louhinta
kaikki
26
esimiesten
ja organi- seuranta- vaarojen
saation menettelyt selvitys
toiminta
kaikki
osaalueet
Kuva 133. Kaikki tyyösuojelun hallinnan
h
ossa-alueet pääätoimialoillla, % (n=30036)
3.5. Työsuojel
Ty
lun hallin
nnan vaiihtelu erii työpaik
koilla
manneksellaa työpaikoista Halmeri indeksi on
Työpaikkkojen välilllä on suurett erot. Kolm
vähintäään 95 % kunn heikoimm
man neljänneeksien indek
ksi on välilllä 35-70 % (kuvat 8 ja 9).
n osan 2 toim
mialakohtaiiset tiedot ossoittavat
Osin vaaihtelua selitttää työpaikkan toimialaa. Kuitenkin
saman toimialankin
t
n työpaikkoojen väliset suuret erot. Työpaikkoj
ojen väliset eerot ovatkin
n
selvästi suuremmatt kuin toimiialojen välisset erot.
Yksittäiisistä kysym
myksistä parrhaat arvosaanat saivat työsuojelun
t
huomioimiinen suunnittelussa
ja hankiinnoissa, työöaikakirjanppito, työtappaturmien tu
utkinta ja tieedottaminenn henkilöstö
ölle
(taulukkko 13). Heikkoimman arrvosanan saaivat työpaik
kan vaarojenn selvitys,
työsuojeeluhenkilöstön koulutuus, työsuojellun toimintaaohjelma, tyyöpaikan
työsuojeelutarkastukkset ja työteerveyshuolloon työpaikk
kaselvitys.
27
ojen jakautum
minen neljäsoosiin Halmerri-indeksin mukaan,
m
kaikkki työpaikat, n= 3036
alemp
ojen jakaumaa Halmeri-inddeksin mukaaan, kaikki tyyöpaikat, n= 33036 (vasem
mmalla
pystyaksselilla työpaiikkojen lukum
määrä ja oikeealla prosentttijakauma)
28
Taulukko 13. Asiakohtaiset indeksit, kaikki työpaikat
työpaikkojen
määrä
keskiarvo, %
keskihajonta
Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta
2 943
84,4
36,3
2.
Työsuojeluhenkilöstön koulutus
1 530
72,0
44,9
3.
Työsuojelun toimintaohjelma
2 994
72,6
44,6
4.
Tiedottaminen henkilöstölle
2 994
88,3
32,1
5.
Ensiapuvalmius
2 982
75,7
42,9
6.
Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta)
2 983
90,1
29,9
7.
Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin
1 560
84,7
36,0
8.
Opetus ja ohjeet työhön
3 008
87,4
33,2
9.
Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa
1 542
77,0
42,1
1.
10.
Esimiesten valvontatehtävät
2 983
90,2
29,7
11.
Kunnossapito
1 500
85,5
35,3
12.
Suunnittelu ja hankinnat
1 494
91,6
27,8
13.
Työpaikan omat työsuojelutarkastukset
1 506
74,2
43,7
14.
Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut
1 493
85,3
35,4
15.
Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt
2 929
86,5
34,1
16.
Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta
1 497
89,2
31,0
17.
Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä
3 022
61,1
48,8
18.
Työterveyshuollon työpaikkaselvitys
2 982
75,1
43,3
19.
Muut selvitykset
1 433
87,2
33,5
20.
Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät
1 516
69,7
46,0
21.
Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön
1 517
73,5
44,1
22.
Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät
1 512
75,2
43,2
23.
Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät
1 492
72,5
44,7
Kaikki kohdat
3 036
78,2
18,3
3.6. Halmeri -tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät
Halmeri -menetelmään kuuluva vapaaehtoisesti täytettävä vaara- ja kuormitustekijöiden
tarkistuslista oli täytetty runsaan tuhannen työpaikan tarkastuksella (taulukko 14). Koko tässä
joukossa merkittävimmiksi riskitekijöiksi nousivat ilman epäpuhtaudet, henkinen
työkuormitus ja väkivallan uhka. Vaara- ja kuormitustekijöiden merkitys eri toimialoilla
vaihteli paljon (taulukko 15).
Taulukko 14. Riski-indeksit eräillä toimialoilla vaaratekijäryhmittäin
fyysiset vaara- ja kuormitustekijät
psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
fysikaaliset työympäristötekijät
kemialliset ja biologiset työympäristötekijät
tapaturmavaarat
kaikki, keskiarvo
C
3,9
0,9
4,1
3,3
4,3
3,37
29
F
3,4
2,3
2,7
2,4
6,5
3,98
G
2,62
1,04
1,70
1,73
2,57
2,00
O
1,5
6,0
1,0
2,1
1,3
2,35
P
0,1
1,9
0,2
1,1
1,0
0,90
Q
2,2
3,2
0,7
1,9
0,7
1,16
kaikki
2,9
1,8
2,2
2,4
3,0
2,53
Taulukko 15. Vaara- ja kuormitustekijäkohtaiset riski-indeksit eräillä toimialoilla
C
F
G
O
P
Q
0,12
0,04
0,64
2,27
0,14
0,12
kaikki
ka.
0,46
9,97
10,08
7,55
2,12
0,21
5,23
7,21
6,04
2,39
1,69
0,10
0,09
0,93
2,80
4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä,
tuki kädelle / keholle
2,21
0,18
1,25
2,20
0,26
1,80
1,76
5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen,
voiman tarve, tärinä, lämpö
2,78
2,23
1,75
0,19
0,09
0,98
1,87
6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus
2,34
5,25
2,31
2,27
0,10
3,89
2,96
7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn
äärirajoilla
3,50
5,10
1,64
19,85
7,27
8,33
4,75
8) väkivalta ja sen uhka
9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla
10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys
0,01
0,42
0,65
4,84
2,90
0,13
2,69
0,60
0,02
15,92
4,04
0,15
4,75
0,21
0,19
9,81
1,72
0,84
4,61
1,03
0,49
11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin
työtapoihin
0,99
1,04
0,58
2,13
0,19
0,09
0,62
12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä
koskevassa asiassa
0,68
1,11
0,58
0,08
0,09
0,45
0,60
13) tuen ja avun saaminen esimieheltä
14) melu, jatkuva melu, iskumelu
15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus
16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus
17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva
18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser
19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut
20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille
21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot
22) käyttöturvallisuustiedotteet
23) tartuntatautien vaarat
24) ensiapu- ja pelastusvalmius
25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet
26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä
0,36
12,63
4,99
0,68
1,02
0,95
9,90
3,33
2,01
0,89
0,05
2,09
3,37
4,11
1,00
5,43
2,45
2,24
2,27
1,12
6,40
2,18
0,10
1,17
1,99
3,98
5,99
9,86
1,05
2,16
3,72
0,05
0,61
1,81
3,36
2,31
1,17
1,15
0,63
1,21
3,21
3,35
0,13
0,18
4,54
0,20
0,04
0,00
8,26
0,04
0,02
0,14
2,26
2,25
0,23
2,19
0,12
0,42
0,21
0,23
0,00
0,00
0,37
0,12
2,45
2,52
0,21
0,18
0,10
2,70
0,85
0,98
1,51
0,09
0,44
0,45
3,82
0,55
0,02
0,07
4,74
0,52
0,49
1,85
0,56
5,27
3,42
0,55
0,74
0,79
5,99
2,13
1,13
0,78
1,73
1,69
2,50
3,60
27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat,
kaiteet, aukkosuojat
4,00
14,69
4,42
2,04
0,23
0,97
3,99
28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat
4,26
12,81
2,32
2,06
0,13
0,46
3,51
29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet,
hälytysjärjestelmät, sammutusvälineet
3,70
3,97
2,18
0,12
2,55
0,47
2,51
30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet,
merkinnät
8,05
3,05
2,26
2,04
0,24
0,48
3,68
31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit,
liikennesuunnitelma
6,50
3,05
4,01
1,96
5,05
0,02
3,69
32) lastaus- ja purkupaikat
33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset
34) henkilönostimet
35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat
kaikki, keskiarvo
2,37
7,22
1,76
3,89
3,37
3,14
7,89
5,90
3,21
3,98
2,27
2,86
1,82
0,64
2,00
2,00
0,00
0,00
0,14
2,35
0,17
0,00
0,05
0,03
0,90
0,03
0,47
0,45
2,29
1,61
1,89
4,40
1,97
2,88
2,53
1) näyttöpääte-ergonomia
2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat,
tapaturmat)
3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva
yläraajan liike (ei näyttöpäätetyö)
1 Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja
2 Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma)
3 Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai
hengen menetyksen jossain työtehtävässä
riski-indeksi = (kohtalaiset vaarat + 100 x vakavat vaarat)/(vähäiset + kohtalaiset + vakavat vaarat); asteikko 0100
30
OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot
Johdanto
Valmeri -kyselyn tuloksia esitetään eri toimialoittain yksityiskohtaisesti kuvissa 1-14 ja
taulukoissa 1-14. Aineiston koon salliessa osa päätoimialoista on jaettu alatoimialoihin:
tukku- ja vähittäiskauppa on jaettu kolmeen osaan, terveysja sosiaalipalvelut on jaettu
kolmeen osaan, ja muusta palvelutoiminnasta on esitetty erikseen seurakuntien tulokset.
Kunkin toimialan Valmeri –tulosten työpaikkakohtaista vaihtelua esitetään kahdella kuvalla.
Ensimmäisessä työpaikat on jaettu vastauskeskiarvojen perusteella paremmuusjärjestyksessä
neljään yhtä suureen ryhmään (kuva a). Toisessa kuvassa on esitetty työpaikkojen jakauma
pylväsdiagrammilla (kuva b). Kuvat osoittavat, että kaikilla aloilla parhaiden ja heikoimpien
työpaikkojen erot ovat suuret.
Lisäksi on esitetty Valmerin osalta kysymyskohtaisesti kunkin toimialan työpaikkojen
vastausten keskiarvot, keskihajonnat, minimit ja maksimit. Useimmilla toimialoilla parhaita
vastauksia annettiin väkivallan uhkaa, häirintää ja työvälineitä koskeviin kysymyksiin. Kaikki
tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevat kysymykset saivat hyviä arvosanoja erityisesti
toimialoilla informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen hallinto ja
koulutus.
Terveyspalvelujen psykososiaalisista kuormitustekijöistä heikoimmat arvosanat saivat töiden
sujuvuutta (kysymys 10, ka. 2,7) ja kiirettä (kysymys 11, ka. 2,8) koskevat kysymykset.
Millään muulla toimialalla näiden kysymysten keskiarvot eivät olleet alittaneet neutraalitasoa
3, lukuun ottamatta sosiaalihuollon avopalveluja (kysymys 10, ka. 2,9). Töiden sujuvuutta
koskeva kysymys mittaa työtä häiritsevien keskeytysten ja odotusten määrää ja kuvastaa
osaltaan töiden organisoinnin laatua. Sillä on myös yhteys kiireen määrään, sillä häiriöt vievät
aikaa tehokkaalta työnteolta ja osaltaan aiheuttavat kiirettä.
Halmeri tarkastusten tuloksia on esitelty toimialoittain kuvissa 14-33 ja taulukoissa 14-33.
Päätoimialokohtaisten tulosten lisäksi esitetään aineiston koon sallimien alatoimialojen
tulokset.
Työsuojelun hallinnan tason vaihtelua työpaikoittain on esitetty kahdella kuvalla.
Ensimmäisessä työpaikat on jaettu Halmeri-indeksin perusteella paremmuusjärjestyksessä
neljään yhtä suureen ryhmään (kuva a). Toisessa kuvassa on esitetty työpaikkojen jakauma
pylväsdiagrammilla (kuva b). Kuvat osoittavat, että kaikilla aloilla parhaiden ja heikoimpien
työpaikkojen erot ovat suuret.
Yksittäisiä Halmerin asiakohtia tarkasteltaessa näyttää siltä että yksityisen sektorin
toimialoilla (teollisuus, rakentaminen, yksityiset palvelualat) on linjaorganisaation toiminta
työsuojeluasioissa paremmalla tolalla kuin julkisella sektorilla (julkinen hallinto, koulutus,
terveysja sosiaalipalvelut). Näin on esimerkiksi esimiesten toimintaedellytysten osalta. Sen
sijaan Julkisella sektorilla ovat työsuojeluorganisaation toiminta paremmalla tasolla kuin
yksityisellä puolella.
31
alemp
vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau
p
uma
Kuvat 1.
1 a ja b. Teoollisuuden työpaikkoje
t
en jakautum
minen vastauuskeskiarvonn mukaan
kuormittustekijäryhhmittäin, n= 165
32
Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin
Teollisuus (TOL 10-33), n=165
1
2
3
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset
turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman
häiriöitä?
3,660
0,511
2,100
4,909
Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja
hyvässä järjestyksessä?
3,243
0,636
1,600
4,900
(hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä?
3,580
0,595
1,943
4,818
4
Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan
sopiva ja vedoton?
2,830
0,597
1,500
4,500
5
Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit
ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa?
3,305
0,616
1,929
4,875
6
Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja
työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia.
Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan?
3,154
0,494
1,929
4,500
7
3,213
0,555
1,714
4,571
8
taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä?
3,312
0,609
1,500
4,846
Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia
liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)?
3,200
0,681
1,000
4,714
10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja
odotuksia?
3,141
0,489
2,000
4,185
11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen
kunnolla ja turvallisesti?
3,371
0,425
2,167
4,400
12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi
äärirajoilla?
3,475
0,413
2,400
4,429
13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta
selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös
mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista?
3,619
0,466
1,600
4,667
14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä,
3,097
0,547
1,400
4,400
15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi?
3,613
0,496
2,071
4,800
16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja
muutoksissa?
3,286
0,507
1,800
4,500
17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai
sen uhkan vuoksi työssäsi?
4,545
0,310
2,857
5,000
18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa
epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu
työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena?
4,198
0,403
2,667
5,000
3,32
0,47
2,19
4,60
9
33
alemp
p
uma
Kuvat 2.
2 a ja b. Mooottoriajoneeuvojen ja moottoripyö
m
rien tukku- ja vähittäisskauppa sek
kä
korjaus (TOL=45),, työpaikkojjen jakautum
minen vastaauskeskiarvoon mukaan
kuormittustekijäryhhmittäin, n= 38
34
Taulukko 2. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus,
työolot kysymyksittäin
Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto (TOL 45), n=38
1
2
3
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,749
0,466
2,889
4,800
Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja
3,323
0,725
2,100
4,867
3,201
0,666
1,556
4,611
4
sopiva ja vedoton?
2,905
0,635
1,222
4,067
5
3,135
0,692
1,867
4,786
6
3,150
0,518
2,222
4,533
7
2,945
0,684
1,600
4,467
8
3,303
0,683
2,100
4,800
Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia
3,284
0,708
2,167
4,800
odotuksia?
2,868
0,532
1,769
4,000
3,132
0,484
2,111
4,385
äärirajoilla?
3,280
0,429
2,111
4,308
3,328
0,490
2,308
4,385
3,044
0,588
1,900
4,267
3,516
0,600
1,889
4,643
muutoksissa?
3,152
0,470
2,250
4,400
4,512
0,323
3,800
5,000
4,225
0,387
3,400
4,875
3,26
0,52
2,11
4,48
9
35
alemp
vasemmaalla pystyakseelilla työpaikko
kojen lukumäärä ja oikealla prosenttijakaauma
Kuvat 3.
3 a ja b. Tukkkukaupan (TOL=46) työpaikkojeen jakautum
minen vastauuskeskiarvo
on
mukaann kuormitusttekijäryhmiittäin, n= 1005
36
Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin
Tukkukauppa (TOL 46), n=105
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,966
0,517
1,636
4,800
2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja
3,683
0,795
1,615
5,000
3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla
3,860
0,592
1,900
4,842
1
4
sopiva ja vedoton?
3,243
0,740
1,182
5,000
5
3,926
0,669
2,000
5,000
6
3,383
0,612
2,000
4,556
7
3,544
0,742
1,700
4,900
8
3,598
0,766
1,455
4,900
9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia
3,711
0,783
2,067
5,000
odotuksia?
3,127
0,531
1,600
4,750
3,375
0,450
2,300
4,417
äärirajoilla?
3,460
0,437
2,517
4,500
3,573
0,468
1,800
4,917
3,172
0,526
2,188
4,778
3,696
0,514
2,182
4,833
muutoksissa?
3,399
0,512
2,267
4,684
4,651
0,308
3,176
5,000
4,284
0,436
2,824
5,000
3,64
37
alemp
p
uma
Kuvat 4.
4 a ja b. Vähittäiskaupaan (TOL=47) työpaikk
kojen jakautuminen vaastauskeskiaarvon
38
Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin
Vähittäiskauppa (TOL 47), n=109
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,057
0,469
2,500
5,000
3,669
0,659
1,800
5,000
4,176
0,494
2,800
5,000
1
4
sopiva ja vedoton?
3,150
0,622
1,429
4,357
5
4,086
0,422
3,050
4,917
6
3,437
0,464
2,250
4,308
7
3,515
0,527
2,000
4,692
8
3,508
0,573
2,100
5,000
3,559
0,603
1,900
4,875
odotuksia?
3,343
0,499
2,316
4,625
3,436
0,601
1,500
5,000
äärirajoilla?
3,576
0,570
2,000
5,000
3,612
0,517
2,000
5,000
3,382
0,605
2,000
4,909
3,922
0,558
1,700
5,000
muutoksissa?
3,608
0,547
2,100
5,000
4,289
0,398
3,143
5,000
4,263
0,443
2,750
5,000
3,68
39
alemp
p
uma
Kuvat 5.
5 a ja b. Kuuljetus ja varrastointi (TO
OL=H) työp
paikkojen jaakautumineen
vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij
ijäryhmittäin
n, n= 35
40
Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin
Kuljetus ja varastointi (TOL 49-53), n=35
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,697
0,719
1,600
4,727
3,496
0,619
2,200
4,667
3,276
0,677
2,069
4,818
1
4
sopiva ja vedoton?
2,782
0,609
1,500
4,500
5
3,327
0,645
2,250
4,818
6
3,304
0,562
1,700
4,200
7
3,324
0,589
1,700
4,400
8
3,671
0,609
2,100
4,889
3,343
0,775
1,667
5,000
3,2
0,548
2,000
4,364
3,499
0,568
1,800
4,500
äärirajoilla?
3,585
0,59
1,800
4,833
3,655
0,653
1,900
4,700
3,121
0,558
1,900
4,286
3,586
0,561
2,400
4,909
muutoksissa?
3,179
0,638
1,700
4,727
4,32
0,702
1,759
5,000
4,138
0,616
2,556
5,000
odotuksia?
3,44
41
alemp
p
uma
Kuvat 6.
6 a ja b. Maajoitus- ja raavitsemistoiiminnan (TO
OL=I) työpaikkojen jakkautuminen
n
ijäryhmittäin
n, n= 53
42
Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin
Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL 55-56), n=53
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,007
0,448
2,600
4,667
3,480
0,632
1,556
4,417
3,938
0,649
2,200
4,917
1
4
sopiva ja vedoton?
3,198
0,658
1,500
4,533
5
3,981
0,596
2,071
4,769
6
3,318
0,454
2,308
4,182
7
3,435
0,493
2,231
4,400
8
3,313
0,564
2,000
4,600
3,487
0,555
2,286
4,600
odotuksia?
3,384
0,573
1,923
4,400
3,363
0,586
1,875
4,500
äärirajoilla?
3,424
0,573
1,875
4,500
3,618
0,527
1,875
4,533
3,308
0,688
1,462
4,455
3,858
0,636
1,923
5,000
muutoksissa?
3,527
0,600
1,923
4,600
4,245
0,434
3,250
5,000
4,131
0,514
2,538
5,000
3,59
43
alemp
p
uma
Kuvat 7.
7 a ja b. Infformaatio jaa viestintä (T
TOL=J) työ
öpaikkojen jakautumineen
ijäryhmittäin
n, n= 50
44
Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin
Informaatio ja viestintä (TOL 58-63), n=50
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,284
0,359
3,222
4,875
4,224
0,444
3,185
5,000
3,953
0,627
2,400
4,938
1
4
sopiva ja vedoton?
3,577
0,656
2,143
4,750
5
4,555
0,354
3,375
5,000
6
3,804
0,383
2,909
4,455
7
4,215
0,384
3,000
4,833
8
4,628
0,311
3,636
5,000
4,552
0,284
3,750
5,000
odotuksia?
3,538
0,458
2,556
4,375
3,668
0,441
2,909
4,750
äärirajoilla?
3,704
0,397
2,833
4,500
3,768
0,410
2,667
4,500
3,511
0,491
2,222
4,444
4,038
0,419
3,217
4,778
muutoksissa?
3,814
0,449
2,556
4,556
4,320
0,606
3,091
5,000
4,504
0,406
3,167
5,000
4,10
45
alemp
p
uma
Kuvat 8.
8 a ja b. Rahhoitus- ja vakuutustoim
minnan (TO
OL=K) työpaaikkojen jakkautuminen
n
ijäryhmittäin
n, n= 47
46
Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin
Rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL 64-66)
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,174
0,394
3,250
4,857
4,023
0,541
2,143
5,000
4,324
0,449
3,238
5,000
1
4
sopiva ja vedoton?
3,342
0,641
2,000
4,714
5
4,329
0,415
3,000
5,000
6
3,806
0,407
2,550
4,714
7
4,129
0,460
2,900
4,857
8
4,454
0,364
3,083
5,000
4,330
0,395
3,250
4,900
odotuksia?
3,393
0,459
2,250
4,333
3,507
0,473
2,250
4,714
äärirajoilla?
3,714
0,402
2,567
4,714
3,739
0,407
2,875
4,444
3,826
0,470
2,833
4,800
3,999
0,380
3,125
4,857
muutoksissa?
3,742
0,421
2,712
4,714
4,529
0,418
3,000
5,000
4,419
0,311
3,667
4,900
4,03
47
alemp
p
uma
Kuvat 9.. a ja b. Julkiisen hallinnoon, maanpuollustuksen ja pakollisen
p
soosiaalivakuuttuksen (TOL
L=O)
työpaikkkojen jakautuuminen vastaauskeskiarvon mukaan ku
uormitustekijjäryhmittäin, n= 265
48
Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin
Julkinen hallinto (TOL 84), n=265
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,095
0,382
2,636
4,900
4,015
0,528
1,909
5,000
3,815
0,673
1,545
5,000
1
4
sopiva ja vedoton?
3,056
0,574
1,500
4,357
5
3,804
0,736
1,708
5,000
6
3,634
0,463
2,250
4,600
7
3,819
0,605
1,833
4,857
8
4,191
0,715
1,800
5,000
4,187
0,441
2,167
5,000
odotuksia?
3,215
0,390
2,091
4,500
3,327
0,457
1,818
4,571
äärirajoilla?
3,470
0,422
2,040
4,571
3,557
0,416
2,000
4,643
3,347
0,463
1,727
4,500
3,739
0,448
2,355
4,800
muutoksissa?
3,480
0,474
2,083
4,500
4,034
0,659
2,182
5,000
4,072
0,470
1,917
5,000
3,77
49
alemp
p
uma
Kuvat 10.
1 a ja b. Koulutuksen
K
(TOL=P) työpaikkojen
n jakautumiinen vastauskeskiarvon
n
50
Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin
Koulutus (TOL 85), n=122
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,925
0,471
2,000
4,917
3,639
0,527
2,250
5,000
3,453
0,597
1,882
4,833
1
4
sopiva ja vedoton?
3,287
0,569
1,750
4,700
5
3,752
0,601
1,861
4,857
6
3,851
0,329
3,111
4,857
7
3,840
0,466
2,000
5,000
8
4,022
0,441
2,000
5,000
4,084
0,441
2,000
5,000
odotuksia?
3,200
0,449
2,250
4,429
3,355
0,437
2,000
4,714
äärirajoilla?
3,545
0,422
2,600
4,714
3,547
0,399
2,545
4,429
3,509
0,479
2,000
4,571
3,970
0,411
2,909
4,875
muutoksissa?
3,799
0,428
2,000
4,750
4,257
0,435
2,611
5,000
4,055
0,482
2,297
5,000
3,75
51
alemp
p
uma
Kuvat 11.
1 a ja b. Teerveyspalveeluiden (TO
OL=86) työp
paikkojen jaakautuminenn
ijäryhmittäin
n, n= 105
52
Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin
Terveyspalvelut (TOL 86), n=105
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,647
0,511
1,862
4,700
3,257
0,797
1,207
4,696
3,708
0,691
1,455
4,846
1
4
sopiva ja vedoton?
2,823
0,677
1,143
4,450
5
3,284
0,653
1,824
4,826
6
3,212
0,582
1,517
4,435
7
3,087
0,703
1,286
4,571
8
3,459
0,822
1,448
4,950
3,707
0,574
2,429
4,889
odotuksia?
2,721
0,558
1,586
4,000
2,840
0,623
1,586
4,300
äärirajoilla?
3,108
0,600
1,429
4,300
3,427
0,434
2,222
4,364
3,263
0,483
1,917
4,300
3,625
0,564
2,000
4,706
muutoksissa?
3,446
0,514
1,625
4,600
3,467
0,675
1,733
5,000
3,851
0,496
2,625
4,889
3,34
53
alemp
p
uma
Kuvat 12.
1 a ja b. Soosiaalihuolllon laitospallveluiden (T
TOL=87) tyyöpaikkojenn jakautumin
nen
ijäryhmittäin
n, n= 204
54
Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin
Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL87), n=204
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,739
0,498
2,333
4,833
3,535
0,650
1,667
4,875
3,552
0,647
1,667
4,900
1
4
sopiva ja vedoton?
3,203
0,678
1,111
4,750
5
3,578
0,624
1,444
4,889
6
3,502
0,647
1,786
5,000
7
3,371
0,739
1,500
4,833
8
3,500
0,758
1,750
5,000
3,897
0,664
2,286
5,000
odotuksia?
3,025
0,524
1,643
4,636
3,225
0,614
1,393
4,800
äärirajoilla?
3,414
0,553
1,536
4,778
3,527
0,527
1,778
4,800
3,417
0,526
1,923
4,625
3,775
0,627
2,000
5,000
muutoksissa?
3,598
0,555
2,000
5,000
3,552
0,595
2,143
4,857
3,798
0,586
2,000
5,000
3,52
55
alemp
p
uma
Kuvat 13.
1 a ja b. Soosiaalihuolllon avopalvveluiden (TO
OL=88) työppaikkojen jaakautumineen
ijäryhmittäin
n, n= 137
56
Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin
Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88), n=137
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
3,688
0,482
2,455
4,667
3,408
0,639
2,000
4,875
3,045
0,873
1,400
5,000
1
4
sopiva ja vedoton?
2,956
0,657
1,500
4,667
5
3,358
0,671
1,750
4,800
6
3,232
0,63
2,000
4,800
7
3,097
0,816
1,733
4,857
8
3,484
0,692
2,167
5,000
3,877
0,608
2,143
5,000
odotuksia?
2,953
0,571
1,857
4,857
3,089
0,613
1,800
4,714
äärirajoilla?
3,366
0,538
2,000
4,714
3,582
0,463
2,333
4,857
3,517
0,612
1,800
4,857
3,813
0,612
1,500
4,900
muutoksissa?
3,574
0,535
1,875
4,714
3,812
0,619
1,714
5,000
3,932
0,58
1,762
5,000
3,41
57
alemp
p
uma
Kuvat 14.
1 a ja b. Seeurakuntienn ja uskonnoollisten järjeestöjen (TO
OL=94910) ttyöpaikkojeen
jakautum
minen vastauskeskiarrvon mukaann kuormitusstekijäryhm
mittäin, n= 85
58
Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin
Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910), n=85
keskiarvo
keskihajonta
minimi
maksimi
häiriöitä?
4,186
0,359
3,125
4,857
3,949
0,477
2,000
4,667
3,720
0,519
1,800
4,833
1
4
sopiva ja vedoton?
3,290
0,545
1,875
4,667
5
4,044
0,529
2,250
5,000
6
3,817
0,363
2,500
4,500
7
3,882
0,442
3,000
5,000
8
3,976
0,419
3,182
4,929
4,193
0,374
3,308
4,900
odotuksia?
3,265
0,445
1,938
4,400
3,406
0,396
2,250
4,438
äärirajoilla?
3,507
0,403
2,533
4,500
3,542
0,379
2,500
4,231
3,154
0,465
1,750
4,125
3,603
0,516
1,800
4,786
muutoksissa?
3,642
0,419
2,188
4,500
4,204
0,448
2,833
5,000
3,928
0,615
1,600
4,875
3,80
59
alemp
p
uma
Kuvat 15.
1 a ja b. Teeollisuudenn työpaikkojjen jakautum
minen Halm
meri-indeksiin mukaan, n=766
60
Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
TOL 2008=C
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta
746
80,0
40,0
2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus
437
67,0
47,1
3 Työsuojelun toimintaohjelma
755
73,5
44,2
4 Tiedottaminen henkilöstölle
762
86,0
34,8
5 Ensiapuvalmius
760
70,0
45,9
6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta)
750
86,7
34,0
7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin
436
83,0
37,6
8 Opetus ja ohjeet työhön
763
82,3
38,2
9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa
433
78,1
41,4
10 Esimiesten valvontatehtävät
752
86,2
34,5
11 Kunnossapito
423
83,0
37,6
12 Suunnittelu ja hankinnat
431
88,6
31,8
13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset
434
73,7
44,1
14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut
430
78,6
41,1
15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt
756
84,0
36,7
16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta
431
84,7
36,1
17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä
762
59,7
49,1
18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys
756
86,6
34,0
19 Muut selvitykset
418
85,6
35,1
20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät
429
62,0
48,6
21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön
432
67,8
46,8
22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät
434
71,4
45,2
23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät
428
66,6
47,2
766
76,1
16,8
Kaikki kohdat
61
1 a ja b. Ellintarvikkeiiden valmisttus (TOL=1
10), työpaikkkojen jakauutuminen HalmeriKuvat 16.
indeksinn mukaan, n=103
n
62
Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
98
78,6
41,2
67
71,6
45,4
TOL 2008=10
101
82,2
38,5
103
90,3
29,8
5 Ensiapuvalmius
102
62,7
48,6
101
87,1
33,7
69
82,6
38,2
102
80,4
39,9
69
72,5
45,0
103
90,3
29,8
11 Kunnossapito
69
91,3
28,4
69
85,5
35,5
69
72,5
45,0
69
79,7
40,5
101
76,2
42,8
69
91,3
28,4
102
77,5
42,0
99
87,9
32,8
19 Muut selvitykset
69
95,7
20,5
69
68,1
46,9
70
87,1
33,7
69
88,4
32,3
68
85,3
35,7
98
81,9
37,2
Kaikki kohdat
63
1 a ja b. Saahatavaran ym. valmisttus (TOL=1
n
64
Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
60
78,3
41,5
46
58,7
49,8
TOL 2008=16
60
68,3
46,9
60
85,0
36,0
5 Ensiapuvalmius
59
72,9
44,8
61
88,5
32,1
46
91,3
28,5
60
85,0
36,0
46
80,4
40,1
58
82,8
38,1
11 Kunnossapito
47
87,2
33,7
46
93,5
25,0
46
76,1
43,1
44
70,5
46,2
61
85,2
35,8
47
74,5
44,1
60
61,7
49,0
59
91,5
28,1
19 Muut selvitykset
43
79,1
41,2
45
68,9
46,8
44
70,5
46,2
46
76,1
43,1
44
72,7
45,1
60
78,2
40,1
Kaikki kohdat
65
1 a ja b. Kumituotteid
K
den ym. valm
mistus (TOL
L=22), työppaikkojen jaakautuminen
n
Kuvat 18.
Halmerii-indeksin mukaan,
m
n=50
66
Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
50
70,0
46,3
23
82,6
38,8
50
68,0
47,1
50
90,0
30,3
5 Ensiapuvalmius
49
65,3
48,1
TOL 2008=22
46
89,1
31,5
23
69,6
47,0
50
82,0
38,8
22
81,8
39,5
46
84,8
36,3
11 Kunnossapito
22
81,8
39,5
22
81,8
39,5
23
82,6
38,8
23
95,7
20,9
48
85,4
35,7
23
78,3
42,2
50
60,0
49,5
50
90,0
30,3
19 Muut selvitykset
22
86,4
35,1
23
52,2
51,1
23
56,5
50,7
23
52,2
51,1
23
52,2
51,1
50
75,6
40,8
Kaikki kohdat
67
1 a ja b. Metallituotte
M
iden valmisstus (TOL=2
n
68
Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
170
70,6
45,7
68
52,9
50,3
TOL 2008=25
174
60,9
48,9
173
76,9
42,3
5 Ensiapuvalmius
173
61,8
48,7
168
88,7
31,8
68
75,0
43,6
173
83,8
36,9
67
71,6
45,4
171
87,1
33,6
11 Kunnossapito
68
76,5
42,7
68
89,7
30,6
68
70,6
45,9
66
69,7
46,3
170
84,1
36,7
68
88,2
32,5
174
44,8
49,9
173
80,3
39,9
19 Muut selvitykset
64
84,4
36,6
67
56,7
49,9
67
58,2
49,7
68
60,3
49,3
67
56,7
49,9
170
71,7
42,9
Kaikki kohdat
69
2 a ja b. Muiden
M
koneeiden ja laittteiden valm
mistus (TOL=
=28), työpaaikkojen
Kuvat 20.
jakautum
minen Halm
meri-indeksiin mukaan, n=93
70
Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun
hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
93
82,8
37,9
50
78,0
41,8
TOL 2008=28
93
73,1
44,6
93
92,5
26,5
5 Ensiapuvalmius
92
71,7
45,3
93
84,9
36,0
51
82,4
38,5
93
66,7
47,4
51
80,4
40,1
92
81,5
39,0
11 Kunnossapito
51
78,4
41,5
51
92,2
27,2
51
74,5
44,0
51
74,5
44,0
92
83,7
37,1
49
79,6
40,7
91
44,0
49,9
92
89,1
31,3
19 Muut selvitykset
47
78,7
41,4
50
54,0
50,3
51
51,0
50,5
51
56,9
50,0
51
45,1
50,3
93
73,7
41,5
Kaikki kohdat
71
alemp
p
uma
Kuvat 21.
2 a ja b. Rakentamise
R
n (TOL=F), työpaikkoj
ojen jakautum
minen Halm
meri-indeksin
mukaann, n= 248
72
Taulukko 21. Rakentamisen (F) työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
230
74,3
43,8
114
67,5
47,0
243
60,1
49,1
243
82,7
37,9
5 Ensiapuvalmius
246
75,6
43,0
240
88,3
32,2
128
95,3
21,2
245
89,8
30,3
126
94,4
23,0
245
86,1
34,6
11 Kunnossapito
119
94,1
23,6
115
93,9
24,0
118
70,3
45,9
97
83,5
37,3
226
75,2
43,3
119
93,3
25,1
246
64,2
48,0
240
62,9
48,4
19 Muut selvitykset
81
79,0
41,0
110
63,6
48,3
114
67,5
47,0
114
69,3
46,3
99
59,6
49,3
248
75,2
24,1
Kaikki kohdat
73
alemp
vasemmaalla pystyakseelilla työpaikko
kojen lukumäärä ja oikealla prosenttijakaauma
Kuvat 22.
2 a ja b. Tuukku- ja vähhittäiskaupaan (TOL=G
G) työpaikkoojen jakautuuminen Halm
meriindeksinn mukaan, n=
n 490
74
Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
TOL 2008=G
keskiarvo
keskihajonta
482
82,0
38,5
126
59,5
49,3
487
62,2
48,5
475
94,5
22,8
Ensiapuvalmius
471
75,4
43,1
485
94,0
23,7
127
94,5
22,9
483
93,4
24,9
126
84,1
36,7
480
96,0
19,5
Kunnossapito
124
90,3
29,7
120
97,5
15,7
121
70,2
45,9
126
85,7
35,1
464
92,7
26,1
121
92,6
26,3
489
50,1
50,1
474
70,9
45,5
Muut selvitykset
121
82,6
38,0
125
61,6
48,8
124
62,9
48,5
121
62,8
48,5
120
64,2
48,2
Kaikki kohdat
490
79,3
17,5
75
Kuvat 23.
2 a ja b. Moottoriajon
M
neuvojen kaauppa ja huo
olto (TOL=445), työpaikkkojen
jakautum
minen Halm
meri-indeksiin mukaan, n= 43
76
Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun
hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
43
88,4
32,4
23
39,1
49,9
43
60,5
49,5
42
100,0
0,0
5 Ensiapuvalmius
43
55,8
50,2
43
86,0
35,1
22
100,0
0,0
TOL 2008=45
42
95,2
21,6
23
73,9
44,9
43
93,0
25,8
11 Kunnossapito
23
78,3
42,2
23
95,7
20,9
23
47,8
51,1
23
82,6
38,8
42
92,9
26,1
23
95,7
20,9
42
47,6
50,5
43
74,4
44,1
19 Muut selvitykset
23
60,9
49,9
23
52,2
51,1
23
52,2
51,1
23
52,2
51,1
23
52,2
51,1
43
72,9
37,3
Kaikki kohdat
77
2 a ja b. Tuukkukauppaa (TOL=46)), työpaikko
ojen jakautuuminen Halm
meri-indekssin
Kuvat 24.
mukaann, n= 63
78
Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
62
77,4
42,2
19
42,1
50,7
63
66,7
47,5
62
91,9
27,5
5 Ensiapuvalmius
62
71,0
45,8
62
87,1
33,8
19
89,5
31,5
63
92,1
27,2
TOL 2008=46
19
84,2
37,5
62
95,2
21,6
11 Kunnossapito
19
89,5
31,5
18
100,0
0,0
17
70,6
47,0
18
94,4
23,6
59
88,1
32,6
18
88,9
32,3
63
46,0
50,2
62
72,6
45,0
19 Muut selvitykset
19
89,5
31,5
19
52,6
51,3
19
73,7
45,2
18
66,7
48,5
18
72,2
46,1
62
78,3
37,0
Kaikki kohdat
79
Kuvat 25.
2 a ja b. Vähittäiskaup
V
ppa (TOL=447), työpaik
kkojen jakauutuminen Halmeri-indeeksin
mukaann, n= 382
80
Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
375
81,9
38,6
84
69,0
46,5
379
61,5
48,7
369
94,3
23,2
5 Ensiapuvalmius
364
78,3
41,3
378
96,0
19,5
86
94,2
23,5
376
93,4
24,9
84
86,9
33,9
TOL 2008=47
373
96,5
18,4
11 Kunnossapito
82
93,9
24,1
79
97,5
15,8
81
76,5
42,6
85
84,7
36,2
361
93,4
24,9
80
92,5
26,5
382
50,8
50,1
367
70,0
45,9
19 Muut selvitykset
79
87,3
33,5
83
66,3
47,6
82
63,4
48,5
80
65,0
48,0
79
65,8
47,7
375
80,8
35,2
Kaikki kohdat
81
alemp
p
uma
Kuvat 26.
2 a ja b. Kuljetus
K
ja varastointi (T
TOL=H) työ
öpaikkojen jakautuminnen Halmeriiindeksinn mukaan, n=
n 131
82
Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
125
82,4
38,2
46
58,7
49,8
128
60,9
49,0
129
89,9
30,2
5 Ensiapuvalmius
130
63,1
48,4
130
70,8
45,7
48
91,7
27,9
129
96,9
17,4
49
87,8
33,1
TOL 2008=H
130
95,4
21,1
11 Kunnossapito
48
91,7
27,9
43
95,3
21,3
41
70,7
46,1
41
80,5
40,1
123
86,2
34,7
47
93,6
24,7
130
63,8
48,2
129
73,6
44,2
19 Muut selvitykset
42
92,9
26,1
43
69,8
46,5
44
86,4
34,7
43
88,4
32,4
42
85,7
35,4
131
77,7
19,2
Kaikki kohdat
83
alemp
p
uma
Kuvat 27.
2 a ja b. MajoitusM
ja ravitsemisto
r
oiminta (TO
OL=I) työpaaikkojen jakkautuminen
m
n= 160
84
Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
152
88,2
32,4
78
75,6
43,2
155
68,4
46,6
154
90,9
28,8
5 Ensiapuvalmius
147
76,9
42,3
153
94,8
22,3
81
95,1
21,8
158
91,1
28,5
73
90,4
29,6
152
94,7
22,4
11 Kunnossapito
67
100,0
0,0
TOL 2008=I
66
95,5
21,0
75
92,0
27,3
70
94,3
23,4
143
94,4
23,1
67
100,0
0,0
159
58,5
49,4
159
50,9
50,1
19 Muut selvitykset
66
81,8
38,9
76
77,6
41,9
73
74,0
44,2
73
72,6
44,9
73
71,2
45,6
160
78,9
20,7
Kaikki kohdat
85
alemp
p
uma
Kuvat 28.
2 a ja b. HallintoH
ja tuukipalvelutoiminta (TO
OL=N) työppaikkojen jaakautuminen
n
m
n= 100
86
Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
92
78,3
41,5
29
65,5
48,4
95
63,2
48,5
98
71,4
45,4
5 Ensiapuvalmius
99
71,7
45,3
99
84,8
36,0
30
96,7
18,3
TOL 2008=H
97
76,3
42,8
30
90,0
30,5
94
83,0
37,8
11 Kunnossapito
27
92,6
26,7
27
100,0
0,0
29
79,3
41,2
30
83,3
37,9
97
79,4
40,7
27
96,3
19,2
99
55,6
49,9
98
62,2
48,7
19 Muut selvitykset
26
84,6
36,8
29
75,9
43,5
26
76,9
43,0
26
80,8
40,2
26
76,9
43,0
100
70,3
29,1
Kaikki kohdat
87
alemp
p
uma
Kuvat 29.
2 a ja b. Juulkinen hallinto, maanppuolustus jaa pakollinenn sosiaalivakkuutus (TOL
L=O)
työpaikkkojen jakauutuminen Haalmeri-indeksin mukaaan, n= 157
88
Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H),
työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
156
98,7
11,3
132
79,5
40,5
157
91,7
27,6
155
88,4
32,1
5 Ensiapuvalmius
156
69,9
46,0
157
95,5
20,7
132
68,2
46,8
TOL 2008=H
156
81,4
39,0
133
65,4
47,7
154
87,0
33,7
11 Kunnossapito
132
88,6
31,9
131
93,1
25,4
132
72,0
45,1
130
83,8
36,9
154
81,8
38,7
131
85,5
35,3
156
85,3
35,6
154
85,1
35,8
19 Muut selvitykset
129
94,6
22,7
133
82,0
38,6
131
87,0
33,7
132
90,2
29,9
133
91,0
28,8
157
82,4
13,0
Kaikki kohdat
89
alemp
p
uma
Kuvat 30.
3 a ja b. Koulutus
K
(TO
OL=P) työppaikkojen jak
kautuminenn Halmeri-inndeksin mu
ukaan,
n= 118
90
Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
117
95,7
20,3
63
90,5
29,6
118
92,4
26,7
117
88,0
32,6
5 Ensiapuvalmius
117
82,9
37,8
114
81,6
38,9
62
61,3
49,1
116
81,0
39,4
60
63,3
48,6
TOL 2008=P
118
95,8
20,2
11 Kunnossapito
59
74,6
43,9
59
89,8
30,5
59
74,6
43,9
58
86,2
34,8
118
89,8
30,4
58
77,6
42,1
118
60,2
49,2
117
71,8
45,2
19 Muut selvitykset
59
84,7
36,3
61
77,0
42,4
61
82,0
38,8
62
77,4
42,2
62
56,5
50,0
118
78,0
14,2
Kaikki kohdat
91
alemp
p
uma
Kuvat 31.
3 a ja b. Teerveys- ja sosiaalipalveelut (TOL=Q) työpaikkkojen jakauttuminen Haalmeriindeksinn mukaan, n=
n 537
92
Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
523
90,4
29,4
346
82,1
38,4
TOL 2008=Q
532
82,0
38,5
535
91,0
28,6
5 Ensiapuvalmius
533
86,3
34,4
531
97,0
17,1
354
83,3
37,3
534
87,5
33,2
353
65,4
47,6
532
90,2
29,7
11 Kunnossapito
346
79,5
40,4
347
89,9
30,2
344
71,8
45,1
353
92,6
26,2
526
91,6
27,7
339
92,6
26,2
535
66,5
47,2
531
73,4
44,2
19 Muut selvitykset
338
90,5
29,3
352
77,0
42,2
353
79,0
40,8
351
80,6
39,6
352
81,0
39,3
537
81,1
14,9
Kaikki kohdat
93
3 a ja b. Teerveyspalveelut (TOL=886) työpaik
kkojen jakauutuminen Haalmeri-indeeksin
Kuvat 32.
mukaann, n= 96
94
Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
96
94,8
22,3
82
80,5
39,9
96
86,5
34,4
96
85,4
35,5
5 Ensiapuvalmius
96
88,5
32,0
TOL 2008=86
95
94,7
22,4
80
78,8
41,2
96
82,3
38,4
80
55,0
50,1
95
80,0
40,2
11 Kunnossapito
79
74,7
43,8
79
89,9
30,4
80
66,2
47,6
81
91,4
28,3
96
84,4
36,5
81
85,2
35,7
96
78,1
41,6
95
69,5
46,3
19 Muut selvitykset
79
89,9
30,4
81
82,7
38,0
80
78,8
41,2
80
80,0
40,3
79
81,0
39,5
96
81,7
37,2
Kaikki kohdat
95
Kuvat 33.
3 a ja b. Soosiaalihuolllon laitospallvelut (TOL
L=87) työpaaikkojen jakkautuminen
m
n= 244
96
Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
234
85,0
35,7
132
76,5
42,6
240
77,9
41,6
244
93,4
24,8
5 Ensiapuvalmius
242
87,2
33,5
241
98,3
12,8
139
87,8
32,9
TOL 2008=87
243
88,1
32,5
139
62,6
48,6
243
93,0
25,6
11 Kunnossapito
136
84,6
36,3
137
89,1
31,3
132
62,1
48,7
138
91,3
28,3
238
91,2
28,4
132
92,4
26,6
243
62,1
48,6
240
75,8
42,9
19 Muut selvitykset
132
93,2
25,3
137
73,7
44,2
138
77,5
41,9
136
80,9
39,5
138
81,9
38,7
234
82,9
35,3
Kaikki kohdat
97
Kuvat 33.
3 a ja b. Soosiaalihuolllon avopalvvelut (TOL=
=88) työpaikkkojen jakauutuminen Halmeriindeksinn mukaan, n=
n 170
98
Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt
asiakohdittain
työpaikkojen
määrä
keskiarvo
keskihajonta
166
94,0
23,9
113
90,3
29,8
169
85,8
35,0
168
91,7
27,7
Ensiapuvalmius
168
84,5
36,3
168
95,8
20,0
116
81,0
39,4
TOL 2008=88
168
88,7
31,8
115
75,7
43,1
167
92,2
26,9
Kunnossapito
112
77,7
41,8
112
92,9
25,9
113
86,7
34,1
115
96,5
18,4
165
95,8
20,2
107
97,2
16,6
169
65,7
47,6
169
74,0
44,0
Muut selvitykset
108
91,7
27,8
115
76,5
42,6
116
79,3
40,7
116
81,0
39,4
116
81,0
39,4
Kaikki kohdat
166
85,9
32,7
99
Liite 1. Valmeri –kyselyn käyttöohjeet
Kyselyn tarkoitus
Kyselyn tarkoituksena on saada yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
ajankohtana. Tarkastaja voi kohdistaa valvontaa niihin asioihin, jotka työpaikalla
tulosten perusteella näyttävät kaipaavan huomiota. Tulosten ja vertailuaineiston avulla
työnantajalle voi tarjota lisätietoa mahdollisten toimenpiteiden tueksi.
Eri ajankohtina toistettuna saadaan tuloksia vertaamalla käsitys henkilöstön mielestä
tapahtuneista muutoksista. Ajatuksena on, että myönteiset muutokset kuvaisivat
mahdollista valvontatoiminnan vaikuttavuutta.
Työntekijöiden käsityksiin työoloistaan ja työolojen muutoksiin vaikuttaa kuitenkin yhtä
aikaa useita tekijöitä. Lisäksi kyselyn mahdollisesti pienehkö otanta voi heikentää
tulosten luotettavuutta. Siksi johtopäätösten tekoon tarvitaan yleensä huolellista
tarkastelua.
Kyselyä soveltuu erityisesti tapauksissa, joissa valvonnan painopiste on
psykososiaalisessa kuormituksessa. Tarkastuksen välineenä käytettynä erityisesti
kyselytulosten vertailu muiden työpaikkojen tuloksiin antaa tarkastajalle
mahdollisuuden perusteltuun argumentointiin. Kyselyä on käytetty myös
asiakasaloitteisessa valvonnassa.
Kyselyä on toteutettu myös postitse, jolloin kyselyn organisoinnista on sovittu työpaikan
kanssa. Näin toimien kyselyn avulla voi myös valita tarkastuskäyntien kohteet.
Kyselyn kohderyhmä ja vastaajien valinta
Kyselyn kohderyhmänä on kohteena olevan työpaikan henkilöstö. Se voi olla koko
työpaikka tai suuren työpaikan tietty/tietyt osastot. Yleensä ei ole mahdollista eikä
tarpeen, että kyselyyn osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Riittää, että
kyselyyn vastaa pieni otos, jos vastaajat on valittu oikein.
Vastaajien tulee muodostaa edustava otos kohderyhmästä, sen tulisi edustaa
tasapuolisesti esimerkiksi erilaisia työtehtäviä ja työpaikan osastoja. Kyselyä koskevat
tässä suhteessa samat vaatimukset kuin esimerkiksi Elmeri+ ja Näppärä havainnointia.
Jos kohteessa tehdään samoihin aikoihin myös havainnointi, on parasta että kyselyn ja
havaintojen otos on sama.
Kyselyn vastaajien määrä
Kyselyn koodaustyön minimoimiseksi vastaajien määrä on syytä rajata niin pieneksi
kuin riittävän luotettavan tuloksen kannalta on mahdollista. Toinen vastaajien määrään
vaikuttava seikka on vastaajien tietoturva, kun kyselystä annetaan palautetietoa
työpaikalle. Tältä kannalta minimimääränä voi pitää 7 vastaajaa. Työpaikan koosta
riippuen 7-25 vastaajaa riittää. Seuraavassa on ohjeellinen vastaajien vähimmäismäärä
erikokoisissa kohderyhmissä. Jos osa kyselyn saajista voi jättää vastaamatta, on kysely
jaettava vastausten minimiä suuremmalle joukolle. Pienehköllä työpaikalla on
käytännöllistä jakaa kysely kaikille paikalla oleville.
100
vastaajien
määrä
vähintään
7
13
15
20
25
kohderyhmän
koko
10
50
100
200
500
Jos kysely halutaan raportoida erikseen eri henkilöstöryhmistä, esimerkiksi työntekijät
ja toimihenkilöt, koskevat yllä olevat lukumäärät erikseen molempia ryhmiä.
Tietokantaan nämä ryhmät on syötettävä erikseen kahtena eri tarkastuksena ja
osastotietoon on kirjoitettava myös henkilöstöryhmä.
Kyselyn organisointi
Kysely on käytännössä organisoitu usealla eri tavalla. Kaikissa tapauksissa olisi
riittävästi varmistettava, että vastaajiksi valittu otos on edustaa oikein sitä joukkoa,
jonka käsitykset halutaan. Esimerkiksi otoksessa on kaikkien eri osastojen, työvuorojen
ja ammattiryhmien edustajia lukumääräisesti suunnilleen oikeassa suhteessa. Lisäksi
otos ei saisi olla valikoitunut esimerkiksi mielipiteiden kriittisyyden suhteen (ei
pelkästään kriittiset tai myönteiset).
Edustavuuden voi toteuttaa kahdella tavalla:
a) Jaetaan kysely kaikille. Pienellä työpaikalla tämä lienee paras tapa. Suurella
työpaikalla haittana on se, että tietokantaan koodaaminen on iso työ. Tämän voi toisin
välttää sillä, että otos muodostetaan koodausvaiheessa: koodaaja valitsee
vastauslomakkeiden pinosta esimerkiksi joka viidennen ja koodaa vain ne. Muut
säilytetään siltä varalta että myöhemmin tulee tarve laajentaa otosta.
b) päätetään, montako henkilöä halutaan vastaajiksi kustakin osajoukosta (osasto/vuoro
jne.), ja valitaan sitten henkilöt satunnaisesti. Satunnaistaminen voi tapahtua esimerkiksi
valitsemalla osastojen henkilöstöluetteloista nimet tasajaolla (esim. joka viides). Jos
lomakkeet jakaa tarkastaja työpaikalla ollessaan, hän voi antaa ne satunnaisesti
näkemilleen työntekijöille; koska tarkastaja ei tunne heitä, ei ole vaaraa lomakkeiden
antamisesta vain kriittisille tai myönteisille.
Käytännössä kysely on toteutettu esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1) Tarkastaja jakaa ja kerää kyselyn tarkastuksen aikana. Tulokset esitetään
tarkastuskertomuksessa ja tietokannan työpaikkaraportti on kertomuksen liitteenä.
Tämän tavan heikkoutena on pidetty pelkän kirjallisen palautteen antamista työpaikalle.
Vaikuttavuutta luultavasti parantaisi uusi tarkastuskäynti, jonka aikana tuloksista ja
mahdollisesta toimenpidetarpeesta keskustellaan.
2) Tarkastaja määrittää tarkastuksella vastaajat ja jättää kyselylomakkeet ja suljettavat
palautuskuoret työpaikalle. Jokainen vastaaja voi palauttaa kuoren suoraan, toinen
vaihtoehto on että työpaikalla ne kerätään yhteiseen palautuskuoreen. Palaute annetaan
työpaikalle kuten vaihtoehdossa yksi.
101
3) Tarkastaja sopii ennen tarkastusta kyselyn toteutuksesta työnantajan edustajan ja
työsuojeluvaltuutetun kanssa siten, että valtuutettu jakaa lomakkeet ja ne palautuvat
piiriin kuten vaihtoehdossa kaksi. Kyselyssä voi olla piirin saatekirje tai sovittaessa
työnantajan oma saatekirje, jossa kehotetaan vastamaan ja korostetaan vastausten
luottamuksellisuutta. Tulokset ovat käytettävissä myöhemmin tehtävällä tarkastuksella
ja niiden tulkinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä keskustellaan.
Tarkastuskertomuksessa esitetään tarkastajan johtopäätökset, ohjeet/suositukset ja
liitteenä on vielä tietokantaraportti.
Palaute työpaikoille
Palautteen antamiseksi kyselyyn vastanneita työntekijöitä pitää olla vähintään seitsemän
kappaletta. Palauteraportti saadaan tietojärjestelmästä. Siinä esitetään fyysisen
työympäristön, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja psykososiaalisen kuormituksen
osioiden keskiarvot vertailuaineiston keskiarvot sekä jakautuminen neljänneksittäin.
Vertailuaineiston rajausvaihtoehtoja on lukuisia. Niistä pitäisi valita yhdistelmä, joka
vastaa parhaiten kohdetyöpaikkaa ja on kuitenkin riittävän iso, mieluiten ainakin
muutama kymmenen vertailutyöpaikkaa.
Tietojärjestelmästä tulostuu tarkastajan käyttöön myös yksittäisten vastauslomakkeiden
vastaukset, joista tarkastaja näkee vastausten hajontaa. Niitä ei saa antaa työpaikalle.
Lisäksi raportissa näkyy kysymyskohtaiset vastausten keskiarvot. Niistä on hyötyä
työpaikalle tulosten tulkintaan ja mahdollisten toimenpiteiden harkintaan. Siksi
tarkastaja voi harkitessaan ilmoittaa ne työpaikalle.
Käytännössä kyselyn tulosten on koettu antavan tarkastajalle mutua vankemman pohjan
argumentoinnille työpaikan kanssa. Näin etenkin silloin, kun tulos poikkeaa selvästi
vertailuaineistosta.
Sidosryhmäyhteistyö
Valvonnan vaikuttavuuden tehostamiseksi voi yhteistyö alan työmarkkinajärjestöjen ja /
tai tiedotusvälineiden kanssa olla eduksi. Näille voi esimerkiksi tiedottaa
valvontahankkeista. Valvontahankkeen kohderyhmälle (järjestöt ja työpaikat) voi myös
järjestää tiedotustilaisuuksia tai seminaareja hankkeen alussa, sen kuluessa ja lopussa.
102
Liite: Saatekirje (postitus)
Aluehallintoviraston logo
Valmeri -kyselyn vastaanottaja
Viite
Asia
VALMERI-KYSELYYN VASTAAMINEN
Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toteuttaa työpaikallanne Valmeri kyselyn osana työpaikkavalvontaa. Siinä henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista
käsityksensä työoloistaan kyselyn ajankohtana.
Vastaukset täytetään nimettömänä.
Kyselyt jaetaan tapauksesta riippuen koko henkilökunnalle, tai satunnaisesti
valituille henkilöille, jotka edustavat tasapuolisesti eri henkilöryhmiä ja osastoja.
Kyselylomakkeet jakaa työpaikan työsuojeluvaltuutettu, jolle
työsuojelutarkastaja on ne antanut.
Työsuojelutarkastaja toimittaa työpaikalle Valmeri -kyselyn tuloksista
yhteenvedon, jossa työpaikan tulokset ovat verrattavissa muihin saman
toimialan työpaikkojen tuloksiin. Palautteeseen lasketaan fyysisen
työympäristön, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja psykososiaalisen
kuormituksen osioiden keskiarvot ja kokonaisindeksi lasketaan em. arvojen
keskiarvona. Yhteenvedossa eivät näy yksittäisten vastaajien vastaukset.
Vastaukset pyydetään postittamaan oheisessa kirjekuoressa viikon sisällä
suoraan aluehallintovirastoon allekirjoittaneelle.
Kiitokset avustanne!
N.N.
tarkastaja
[email protected]
Puh.
103
Liite 2. Valm
meri kyse
elyloma
ake
Sivu
u1
Valmerri kyselylomake
Työpaikkka:
pvm:
Aluehalllintovirasto
on työsuo
ojelun vasttuualue se
elvittää tällä kyselylllä toimialan
työolosu
uhteita. Kyysely on tä
äysin luotttamuksellinen, yksiittäisiä vasstauksia ei
e anneta
työnanta
ajan käyttö
öön!
Pyydän vastaama
aan kaikkiiin kysymyyksiin. Rastita miele
estäsi lähiinnä oikea
a
hto.
vaihtoeh
Asia oon
hyvin
5
☺
Fyy
ysinen työy
ympäristö
ö
1
Ova
atko käyttämäsi työvä
älineet tarkkoituksenm
mukaiset
turvvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilm
man
häirriöitä?
atko työympäristösi ja
a kulkuväylät riittävän
n tilavat ja
2 Ova
hyvä
ässä järjesstyksessä?
?
dutko käve
elemään työ
össäsi liukkkailla
3 Joud
(hiekkoittamatto
omilla) ulko
oalueilla on
ngelmallisillla keleillä?
?
4
Onkko työympä
äristö jossa
a työskente
elet lämpötilaltaan
sopiva ja vedo
oton?
5
Aihe
euttavatko kemikaalitt, biologise
et tekijät (b
bakteerit
ym.) tai ilman epäpuhtau
udet työssä
äsi terveys
svaaraa?
Tuk
ki- ja liikun
ntaelinten kuormitus
s
6
Ergo
onomisesti hyvä työ on fyysisessti sopivan
n kevyttä ja
a
työa
asennot se
ekä työliikke
eet ovat mukavia
m
ja vaihtelevia
v
a.
Mite
en tyytyväin
nen olet om
man työsi ergonomia
e
aan?
7
Joud
dutko työskentelemä
ään usein vaikeissa
v
ja
a
epämukavissa
a työasenn
noissa?
8
Joud
dutko usein nostama
aan tai siirttämään ras
skaita
taakkkoja käsin
n ilman työtä keventä
äviä apuvällineitä?
ntyykö työsssäsi paljon
n käden to
oistuvia yks
sipuolisia
9 Esiin
liikke
eitä (tällä ei
e tarkoiteta
a näyttöpää
ätetyötä)?
104
4
Asia on
huonosti
3
2
1
Sivu
u2
Asia on
huonosti
Asia oon
hyvin
5
4
3
2
☺
ykososiaallinen kuorrmitus
Psy
uuko työsi ilman
i
häirittsevää etsiskelyä, ke
eskeytyksiä
ä ja
10 Suju
odottuksia?
o sinulla ussein liian vähän
v
aikaa työn teke
emiseen
11 Onko
kunn
nolla ja turvvallisesti?
dutko liian usein työsskentelemä
ään suoritu
uskykysi
12 Joud
äärirrajoilla?
p
ämistä ja ko
oulutusta
13 Oletko saanut riittävästi perehdyttä
nulle kuulu
uvista töistä
ä, myös
selviiytyäksesi kaikista sin
mahdollisista häiriöh
ja va
aaratilanteista?
allasi riittävvästi tehtäv
vistä,
14 Keskkustellaankko työpaika
tavoitteista ja niiden
n
saavvuttamisessta?
15 Saattko tarvittaessa tukea
a ja apua esimieheltä
e
äsi?
16 Tule
etko kuullukksi työtäsi koskevissa
a asioissa ja
muutoksissa?
erveytesi ta
ai turvallisu
uutesi väkiivallan tai sen
s
17 Vaarrantuuko te
uhka
an vuoksi työssäsi?
t
oistuvaa ja
a terveyttä vaarantavvaa
18 Häirinnällä tarkkoitetaan to
epäa
asiallista ko
ohtelua. Oletko itse, tai onko jo
oku muu
työyksikössäsi tällä hetke
ellä häirinn
nän kohtee
ena?
Kiitos yhteistyösttä, vastauksesi autttaa meitä kehittämä
ään alan ty
yösuojelua
a!
105
1
Liite 3. Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake
Tarkastukseen valmistautuminen
Halmeri -tarkastuksesta sovitaan ja lomakkeet lähetetään valmistautumista varten
työpaikalle etukäteen. Tarkastajan harkinnan mukaan käytetään laajempaa tai
suppeampaa pienen työpaikan versiota. Laaja versio soveltuu työpaikalle jolla
työsuojelutoiminta on jo vakiintunutta.
Työpaikkaa pyydetään erityisesti täyttämään vaara- ja kuormitustekijöitä koskeva
tarkistuslista. Työpaikkaa pyydetään varaumaan myös työsuojeluvaltuutetun (jos
valittu) osallistumiseen tarkastukseen ja toimittamaan kopio Halmeri –
lomakkeesta hänelle. Halutessa työpaikkaa voi pyytää palauttamaan täytetty
lomake ennen tarkastusta.
Tarkastuksen toimittaminen
Tarkastuksella asiat käsitellään tarkastajan harkinnan mukaisessa järjestyksessä.
Etenkin jos tarkastaja ei ennestään tunne työpaikkaa tai edellisestä käynnistä on jo
aikaa, on syytä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehdä käynti varsinaisissa
työpisteissä. Se olisi paras tehdä niissä paikoissa, joissa työpaikan oman arvion
mukaan on pahimmat työsuojeluriskit. Tällöin tarkastaja voi havainnoimalla ja
työntekijöitä haastattelemalla arvioida vaarojen hallinnan riittävyyttä. Tällä
tiedolla on tärkeä merkitys, kun hallintaa käydään läpi Halmeri -lomakkeen avulla.
Halmeri -lomake käydään läpi haastatellen työpaikan edustajia. Tarkastajan
tehtävänä on määrittää ovatko kysytyt asiat kriteerien mukaisessa kunnossa
kohteena olevalla työpaikalla. Haastateltavien tulisi olla juuri kyseisen työpaikan
hyvin tuntevia työnantajan ja työntekijöiden edustajia.
Haastattelutilanteessa varmistetaan, että saadaan sekä työnantajan, että
työntekijöiden edustajan itsenäinen mielipide kysytyistä asioista. Se saattaa
edellyttää molempien haastattelemista erikseen. Yhteishaastattelussa on
varmistettava, että molemmat vastaavat itsenäisesti. Tarkastaja merkitsee oman
näkemyksensä vastausten ja/tai muun saamaansa tiedon perusteella siten, että hän
arvioi asioita eri työpaikoilla samojen kriteereiden mukaisesti.
Tarkistuslistan kohdat ovat väittämämuodossa. Asioiden kysymiseen on kaksi
vaihtoehtoa:
1) Pyydetään kertomaan asiasta ”avoimella” kysymyksellä, esim. ”Miten teillä
hoidetaan uusien työntekijöiden työnopastus?”
2) Kysytään ”suljetulla” kysymyksellä ”Opastetaanko kaikki uudet työntekijät?”
Suositeltavaa on aloittaa kunkin asiakohdan käsittely avoimella kysymyksellä, ja
tehdä sitten tarvittavia täsmentäviä suljettuja kysymyksiä. Esimerkiksi kysytään
ensin ”Miten teillä hoidetaan uusien työntekijöiden opastus?” Sitten tarkennetaan
”Sisältyykö opastukseen toiminta häiriö- ja uhkatilanteissa?”.
Johdattelevia kysymyksiä on vältettävä, esim. ei kysytä ”Opastetaanhan teillä
uudet työntekijät?”
Haastateltavat kertovat yleensä mielellään asioista laajemmin kuin kysymys
edellyttää ja voi kertoa asioita, joita lomakkeella myöhemmin kysytään. Tarkastaja
106
voi tällöin merkitä ko. asiankin lomakkeelle, jolloin sitä ei enää tarvitse kysyä.
Rönsyilyä voi pyrkiä rajoittamaan, sitä vähentää myös, kun haastateltavat ovat
etukäteen tutustuneet lomakkeeseen ja täyttäneet sen.
Ratkaisu kunnossa/korjattavaa tehdään nykytilanteen mukaan. Jos tulee esille
työpaikan ongelmia, on niistä selvitettävä ovatko ne vielä ajankohtaisia vai onko
ongelmaan jo puututtu/korjattu. Tilanne voi olla menetelmän kriteereiden mukaan
kunnossa, vaikka työpaikan edustajat näkevät asiassa vielä ongelmia ja
toimenpiteitä on tekeillä. Toisaalta, jos nykytila ei täytä vaatimuksia, pelkät
suunnitelmat tai päätökset parannuksista eivät riitä, ellei niitä ole jo alettu panna
toimeen.
Käynnin lopuksi tarkastaja kertoo keskeiset havaintonsa: Mitkä asiat työpaikka on
hoitanut hyvin, ja missä asioissa on kehittämisen tarvetta.
Palaute työpaikalle käynnin jälkeen
Tarkastustiedot tallennetaan tietokantaan, josta saadaan myös työpaikkaraportti.
Raportissa työpaikan tietoja verrataan soveliaan vertailujoukon tuloksiin.
Vertailujoukkona voi olla esim. koko maan teollisuus, kun kohdetyöpaikkana on
tehdas. Tarkastuksesta lähetetään tarkastuskertomus, jonka liitteeksi laitetaan
tietokannasta tulostettu palauteraportti.
107
Halmerilomake ja asiakohtaiset tulkintaohjeet
Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi
1
2
3
4
5
6
Kunnossa
Korjattavaa
Työpaikan työsuojeluyhteistyö on järjestetty asianmukaisesti, esim.
työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut vähintään 10 hengen työpaikalla ja
työsuojelutoimikunta tai vastaava vähintään 20 hengen työpaikalla.
Työpaikan työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja -toimikunnan
jäsenten yhteystiedot on ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin.
Työsuojeluhenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä.
Työpaikalla on työsuojelun toimintaohjelma.
Työsuojeluasioista tiedotetaan työntekijöille esim. henkilöstökokouksissa
ja ilmoitustaululla, työpaikkaa koskeva työlainsäädäntö on työntekijöiden
nähtävänä.
Ensiapuvalmius
Työpaikalla on riittävästi (työterveyshuollon suosittelema määrä)
ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. On järjestetty myös koulutusta
tai harjoituksia tulipalon/onnettomuuden varalta.
Työpaikalla on lainmukainen työaikakirjanpito ja ylityön enimmäismäärät
pysyvät lain sallimissa rajoissa.
Tulkintaohjeita
1. Työnantajan on järjestettävä työntekijöille edellytykset valtuutetun valintaan (ohje). Valinta on
työntekijöiden asia ja he voivat jättää sen myös tekemättä, jolloin asia on ”kunnossa”. Valittu valtuutettu on
vapautettava työsuojelutehtävien hoitoon alan sopimusten tai vähintään 4 tunnin ajaksi neljän peräkkäisen
viikon aikana (10 hengen työpaikka) (ohje)
2. Valtuutetuilla on oikeus asianmukaiseen koulutukseen. Koulutustarvetta ja -järjestelyjä on käsiteltävä
yhteistoiminnassa kahden kuukauden kuluessa valinnasta (ohje). Sisällöistä voi olla tarkennuksia TES:ssa ja
koulutussopimuksissa. Työpaikan tai toimialan erityispiirteistä voi johtua erikoiskoulutusvaatimuksia.
Esimerkiksi työsuojelun peruskurssi (neuvo).
Työsuojelupäällikön tulee tuntea työsuojelusäännökset, työpaikan olosuhteet ja hänellä on oltava kykyä hoitaa
työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Suositeltavaa on käydä esim. työsuojelupäällikkökurssi, päällikön
perustietokurssi tai työsuojelun perus/jatkokurssi (neuvo).
3. Työnantajalla on oltava kirjallinen työsuojelun toimintaohjelma, ja toimintaohjelmaan pohjautuvia tavoitteita
on käsiteltävä yhteistoiminnassa (ohje). Itse ohjelman muotovaatimukset ovat käytännössä vaatimattomat.
4. Työntekijöiden nähtävillä on oltava mm. ilmoitus työterveyshuollosta, työterveyshuollon työpaikkaselvitys,
ilmoitus tapaturmavakuutuksen hoitavasta vakuutusyhtiöstä, työsuojelupäällikön ja valittujen
suosuojeluvaltuutettujen yhteystiedot, työvuoroluettelo, ensiapuohjeet, ensiapukoulutettujen nimet, ohjeet
toiminnasta onnettomuustilanteessa, työsuojeluviranomaisen yhteystiedot ja työpaikalla sovellettava
työlainsäädäntö (ohje). Työnantajan on tiedotettava ajoissa työturvallisuuteen vaikuttavista asioista,
selvityksistä ja suunnitelmista (ohje). Työpaikkakokoukset ovat hyvä tiedotustapa (neuvo).
5. Työterveyshuolto antaa tarvittaessa ohjeet ensiapuvalmiudesta. Riittävä ensiapuvalmius on yleensä oltava
vähintään 5 % paikalla olevasta henkilökunnasta (ohje). Ensiapuvälineiden on oltava ajan tasalla ja helposti
saatavilla (ohje/kehotus olosuhteista riippuen). Työpaikan nimi ja täydellinen hälytyspuhelinnumero on hyvä
olla oikeissa paikoissa näkyvillä avun hälyttämistä varten (ohje).
6. Oltava työaikakirjanpito, josta selviää jokaisen henkilön tekemät kaikki työtunnit ja erikseen lisä-, yli-, ja
sunnuntaityötunnit sekä hätätyöt. Oltava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työn alkamis- ja päättymisajat ja
lepoajat, ellei alan työehtosopimuksessa ole toisin sovittu (ohje/kehotus).
108
Työntekijöiden opetus ja ohjaus
Kunnossa
7
Työntekijöiden perehdyttämiseksi työpaikan työsuojeluasioihin on
toimiva menettelytapa. Heille selvitetään ainakin
– työterveyshuolto
– työpaikan / yhteisen työpaikan vaara- ja kuormitustekijät
– turvallisuusohjeet sekä toiminta hätätilanteissa ja ensiavun
tarpeessa
– työntekijän vastuu omasta ja muiden työntekijöiden
turvallisuudesta
– työntekijän velvollisuus ilmoittaa vioista, puutteista ja
vaaratilanteista
– työntekijän velvollisuus kohdella toisia asiallisesti.
Perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä.
8
Kaikki työntekijät, tarvittaessa myös ns. vuokratyöntekijät, opastetaan
työhönsä ja varmistetaan että he osaavat turvalliset ja terveelliset
työtavat ennen itsenäistä työskentelyä. Opastusta annetaan
tarvittaessa tehtävien muuttuessa ja pitkän poissaolon jälkeen.
Opastus kattaa esimerkiksi
– työasennot ja työpisteen ergonomisen säätämisen
– työvälineiden, turvallisuuslaitteiden ja henkilösuojainten käytön
– vaaranarvioinnissa todetut erityiset vaarat, esim. häiriö- ja
uhkatilanteet ja vaarallisten aineiden käsittely
– myös harvemmin toistuvat tehtävät, esim. puhdistus-, huoltoja korjaustyöt.
Opetus ja ohjeet on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä
kielellä. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain pätevä
työntekijä.
Korjattavaa
Tulkintaohjeita
7. Perehdyttämisvaatimus koskee soveltuvassa laajuudessa sekä omia, että ulkopuolisia työntekijöitä
riippumatta työskentelyn pituudesta. Yleensä perehdyttäminen edellyttää asioiden kertomista, pelkkä
kehotus lukea asiat ”intranetistä ” tms. ei riitä (ohje). Perehdytyksessä on kerrottava menettelytavat
myös mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten tapaturman tai vaaratilanteen sattuessa, työntekijän
havaitessa epäasiallista kohtelua tai terveyttä vaarantavaa kuormitusta (ohje). Suositeltavaa on
käyttää kirjallista perehdytyksen tarkistuslistaa tms. johon perehdytettävä myös kuittaa asiat
nimikirjoituksellaan (ohje/neuvo). Monikielisessä työpaikassa riittävä perehdytys on annettava
kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä.
8. Työnopastuksen on oltava sitä perusteellisempi mitä vaarallisempi työ on ja mitä vähemmän
työntekijä sitä tuntee. Opastuksen perillemeno on hyvä varmistaa kuittauksella ja valvonnalla
erityisesti itsenäisen työskentelyn alkuvaiheessa. Nuorten opetukseen ja ohjaukseen on kiinnitettävä
erityistä huomiota. Monikielisessä työpaikassa kunkin on saatava tarpeellinen opastus sekä työ- ja
käyttöohjeet ymmärtämällään kielellä. Työnopastuksen ja perehdytyksen menettelytavat on
käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. (ohje)
Vaarallisissa töissä opastuksen tulee perustua kirjallisiin työohjeisiin tai tarkistuslistoihin. Tällaisia
ovat esimerkiksi asiakaspalvelutehtävät, joissa on väkivallan uhka, työ tapaturmavaaraa aiheuttavilla
koneilla, vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt, rakennusten purkutyöt, korkealla
työskentely, säiliössä työskentely, trukin kuljettaminen, henkilönostot ja muut vaativat nostot sekä
kemiallisia ja biologisia vaaroja aiheuttavat työt, tulityöt, tilapäiset sähköasennukset, sekä työskentely
tiellä ja kadulla (ohje). Joitakin töitä varten on olemassa esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vaatimia
koulutuksia/pätevyyskortteja, esim. tulityökortti, joita voi suositella (neuvo).
Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä saa tehdä vain riittävän koulutuksen saanut pätevä työntekijä.
109
Esimiesten ja organisaation toiminta
9
10
11
12
Kunnossa
Korjattavaa
Esimiehillä on asianmukaiset toimintaedellytykset hoitaa
työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä.
– tietävät työturvallisuuslain velvoitteet
– on riittävästi asiantuntemusta (koulutus, kokemus)
– on riittävästi työaikaa ja resursseja hoitaa lain velvoitteet.
Esimiesten tehtäviin kuuluu käytännössä
– työympäristön jatkuva valvonta ja vaaraa aiheuttaviin
epäkohtiin puuttuminen
– työtapojen turvallisuuden jatkuva valvonta ja vaarallisiin
työtapoihin puuttuminen
– työyhteisön vuorovaikutuksen jatkuva seuraaminen ja
esimerkiksi epäasialliseen käytökseen puuttuminen.
Kunnossapito
Työpaikan rakennukset, piha-alueet sekä koneet ja laitteet
pidetään turvallisessa kunnossa. Esimerkiksi
– ilmanvaihto- ja sähkölaitteet huolletaan asianmukaisesti
– ulkoalueiden liukkaudentorjunta on riittävä myös
ongelmakeleillä
– ajoneuvot, kuljetus ja nostovälineet sekä tuotantokoneet
huolletaan asianmukaisesti
– tarvittavat määräaikaistarkastukset tehdään määräysten
mukaisesti.
Kunnossapito tarkastaa riittävän usein turvalaitteiden toiminnan.
Terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon
– työtilojen ja – menetelmien suunnittelussa
– työn suunnittelussa ja mitoituksessa
– työvälineiden, koneiden, tarvikkeiden, materiaalien ja
kemiallisten aineiden hankinnoissa
Tulkintaohjeita
9. Esimiesten työsuojelutehtävät ja -vastuut on määriteltävä riittävän tarkasti, on oltava mm. tiedossa keiden
turvallisesta työskentelystä kukin esimies on vastuussa. (ohje). Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava
myös esimiehet tehtäviensä vaatimalla tavalla, ja opastuksen perillemeno on varmistettava. Suositeltavaa on,
että tehtävät on määritelty kirjallisesti ja että työsuojelutietämys on kartoitettu ja laadittu tarvittaessa
koulutussuunnitelma. Esimiehillä on oltava riittävät valtuudet ja resurssit pitää työolot lain edellyttämässä
kunnossa (neuvo).
10. Valvonnan on oltava sitä tehokkaampaa, mitä vaarallisempaa työ on ja mitä heikommin työntekijä sen
hallitsee. Nuorten työskentelyä on valvottava erityisen hyvin. Muutos- ja poikkeustilanteet vaativat yleensä
tavallista tehokkaampaa valvontaa. On valvottava myös perehdytyksen ja opastuksen toteutumista. Valvontaan
kuuluu välitön puuttuminen havaittuihin epäkohtiin. Esimiehen on estettävä vaaraa aiheuttava työskentely,
esimerkiksi suojavarusteiden käyttämättä jättäminen. On myös puututtava työympäristössä havaittaviin
vaaroihin, kuten kulkuteiden epäjärjestykseen ja puutteellisiin suojavarusteisiin. Samoin on puututtava
työyhteisössä havaittaviin terveyttä vaarantaviin ongelmiin, kuten liialliseen kuormittumiseen ja epäasialliseen
käytökseen. Esimiehen on reagoitava työntekijöiden tekemiin ilmoituksiin ja aloitteisiin. Hänen on tiedotettava
omalle esimiehelleen puutteista, joiden korjaamiseen omat toimivaltuudet eivät riitä. (ohje)
11. Kunnossapidolta edellytetään ripeyttä vaaraa aiheuttavien olosuhteiden korjaamisessa. Valmistajan antamia
huolto-ohjeita on noudatettava. Vikojen ilmoittamiseksi on oltava toimiva menettely. Joillekin laitteille on
säädetty käyttöönotto- ja/tai määräaikaistarkastukset, joita on noudatettava (ohje). Suositeltavaa on
järjestelmällinen ennakkohuolto, jonka ennakoivat tarkastukset kattavat myös turvalaitteet ja kulkutiet (neuvo).
12. Työsuojeluun vaikuttavat muutokset ja hankinnat on suunniteltava yhteistoiminnassa työntekijöiden tai
heidän edustajiensa kanssa. Suunnittelun yhteydessä on tehtävä vaarojen selvitys. Suunnittelijoilla on oltava
riittävä asiantuntemus myös suunnittelukohteen työturvallisuusvaatimuksista. Tarvittaessa on käytettävä
ulkopuolista asiantuntemusta. (ohje)
110
Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat
aloite- ja ilmoitusmenettelyt
13
14
15
16
Kunnossa
Korjattavaa
Työympäristöä ja työtapoja seurataan toistuvasti sisäisillä
tarkastuksilla, havainnointikierroksilla tai mittauksilla. Havaitut
puutteet korjataan.
Työyhteisön vuorovaikutusta (tilaa) seurataan toistuvasti
esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla tai esimiesalaiskeskusteluissa (kehityskeskusteluissa). Ilmi tulleisiin
ongelmiin puututaan ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan.
Työpaikalla on toimiva menettely työntekijöiden työoloihin
liittyvien ongelmien ja vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden)
ilmoituksille sekä parannusehdotuksille.
– menettely on kaikkien tiedossa ja ilmoittamista
aktivoidaan
– ilmoitukset ja aloitteet tutkitaan ja niiden johdosta
tehdään tarvittaessa toimenpiteitä
– ilmoituksen/aloitteen tekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle
annetaan palaute, mihin toimenpiteisiin ilmoitus
mahdollisesti johtaa.
Kaikki poissaoloon johtaneet työtapaturmat tutkitaan ja havaitut
puutteet korjataan. Ammattitauteihin ja työperäisiin sairauksiin
johtaneet olosuhteet selvitetään ja korjataan.
Tulkintaohjeita
13. Sisäisillä työsuojelutarkastuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi työsuojeluorganisaation tekemiä
tarkastuksia. Ne täydentävät esimiesten tekemää jatkuvaa tarkkailua. Laissa ei sitä suoraan
edellytetä, vaan se on osa jatkuvaa tarkkailua. (ohje jatkuvasta tarkkailusta, neuvo
työsuojelutarkastuksista). Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu perehtyä työympäristöön ja
työyhteisön tilaan, jota voi toteuttaa myös tarkastusluontoisesti. Standardoitujen tarkistuslistojen ja
havaintomenetelmien (esim. Elmeri+, Näppärä ja TR-mittari) käyttö yleensä parantaa tarkastusten
tuloksellisuutta, niitä voi suositella (neuvo).
14. Työyhteisön tilan seuranta on velvoite (ohje). Hyviä menettelyjä ovat esimerkiksi säännölliset
kehityskeskustelut, työpaikkakokoukset sekä henkilöstökyselyt, joiden tuloksia käsitellään yhdessä
työntekijöiden kanssa (neuvo).
15. Työntekijöiden ilmoituksia varten on oltava selkeä menettely, joka kerrotaan perehdytyksen
yhteydessä (ohje). Ilmoitusmenettelyn tulee koskea myös esimerkiksi väkivallan uhkatilanteita ja
henkisiä kuormitustilanteita (ohje). Yleensä ilmoitusten kirjaaminen on tarpeen, muuten niitä on
vaikea mm. ottaa huomioon vaarojen selvityksessä (ohje/neuvo). Esimerkiksi teollisissa työpaikoissa
kirjattujen vaaratilanneilmoitusten runsaus liittyy yleensä pieneen tapaturmien määrään. Se voi olla
siten merkki pikemmin hyvästä turvallisuuskulttuurista kuin työpaikan vaarallisuudesta.
16. Työturvallisuuslaki edellyttää näiden huomiointia vaarojen selvityksessä, mikä vaatii
jonkintasoista kirjaamista ja tutkintaa (ohje). Työntekijöille on perehdytyksen yhteydessä
selvitettävä, miten menetellä työtapaturman sattuessa (ohje). Sattuneista työtapaturmista ja niiden
johdosta tehdyistä toimenpiteistä on hyvä tiedottaa henkilöstölle (neuvo).
111
Kunnossa
Vaarojen selvitys ja arviointi
17
18
19
20
21
22
23
Korjattavaa
Työn vaarojen selvitys ja arviointi
Vaarojen selvitys- ja arviointiprosessi on käynnissä ja siinä
toteutuu yhteistoiminta henkilöstön kanssa.
Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on tehty ja se on ajan tasalla.
Muut selvitykset
Tarpeellisiksi katsottavat muut työolojen selvitykset, kuten
ergonomiset tai työhygieeniset (melu, ilman epäpuhtaudet jne.)
selvitykset on tehty.
Vaarojen selvitys kattaa kaikki erilaiset työtehtävät ja työkohteet,
myös harvemmin tehtävät työt sekä häiriö- ja poikkeustilanteet.
Vaarojen selvitys tehdään myös muutosten yhteydessä ja uuden
työn suunnitteluvaiheessa.
Vaarojen selvitys kattaa tärkeimmät fyysisen työympäristön
tekijät, kuten mahdolliset tapaturman vaarat, kemialliset ja
biologiset tekijät sekä melun, tärinän ja säteilyt.
Vaarojen selvitys kattaa TULE – kuormitustekijät
Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät tuki- ja liikuntaelinten
(TULE) kuormitustekijät, esimerkiksi käsin tehtävät nostot,
yläraajan toistotyön ja näyttöpäätetyön.
Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät henkiset
(psykososiaaliset) kuormitustekijät, esimerkiksi väkivallan uhan,
epäasiallisen kohtelun sekä muut työn laadulliset ja määrälliset
kuormitustekijät.
Tulkintaohjeita
17. Työnantajan on selvitettävä työn vaarat (ohje). Selvityksestä on annettava tiedot työntekijöille ja
sitä on käsiteltävä yhteistoiminnassa (ohje). Selvityksellä ei ole määrämuotoa, mutta yleensä sen on
oltava dokumentoitu, jotta sen voi esittää ja käsitellä työntekijöiden kanssa (ja esittää tarkastajalle).
Tämä kohta merkitään ”kunnossa”, kun työpaikalla on käynnistetty tai tehty vaarojen selvitys, vaikka
se ei täytäkään sisällöltään kaikkia vaatimuksia. Jos työpaikalla ei ole esittää selvitystä ja arviointia,
merkitään ”Korjattavaa” sekä tähän kohtaan, että kohtiin 20–23.
18. Työpaikkaselvitys on oltava ja se on päivitettävä, kun olosuhteet olennaisesti muuttuvat. (ohje)
19. Erityisiä työolojen selvityksiä tarvitaan etenkin, jos työpaikalla on oireilua tai tarkastuksella tulee
esille epäily terveysvaaroista, joita on vaikea todentaa tai poistaa ilman tarkempia selvityksiä.
Selvityksen tarve voi koskea myös psykososiaalista (henkistä) kuormitusta. Työnantajan on myös
selvitettävä kuormitustekijät saatuaan tiedon työntekijän mahdollisesta kuormittumisesta terveyttä
vaarantavalla tavalla. (ohje)
20. Vaarojen selvityksen on katettava työpaikan erityyppiset tehtävät, kuten toimistotyöt,
tuotantotyöt, kuljetustyöt, huoltotyöt, siivoustyöt. Tarvittaessa sen on katettava myös ulkopuoliselta
ostetut (ulkoistetut) tehtävät, joita tehdään työpaikan omissa tiloissa. Samoin on katettava oman
henkilökunnan tehtävät kiinteän työpaikan ulkopuolella. (ohje)
21-23. Fyysisen työympäristön, TULE -kuormitustekijöiden ja henkisten kuormitustekijöiden osalta
selvityksen on otettava huomioon alalle tyypilliset tekijät ja työpaikan erityispiirteet. Kattavuus
edellyttää siten myös sattuneiden vaaratilanteiden, tapaturmien ja ammattitautien ottamista
huomioon, minkä tulisi ilmetä selvityksestä. (ohje)
TULE- ja henkiset tekijät voivat tulla riittävästi selvitettyä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä,
kun se on osa vaarojen selvitystä. Selvityksen kattavuus on kyseenalainen, jos selkeä työpaikalla
oleva vaara- tai kuormitustekijä on selvityksessä jätetty huomiotta tahi arvioitu ”mitättömäksi” ilman
erityisiä perusteita. Riittävä peruste voi olla esim. asian oleminen erityisen hyvin hallinnassa.
112
Seuraavassa kysytään työpaikan merkittävimpiä vaara- ja kuormitustekijöitä ja niiden
hallintakeinoja. Vaaran merkittävyyttä arvioitaessa otetaan tässä huomioon mahdollisen
terveyshaitan vakavuus, ei niinkään sen todennäköisyyttä. Merkittävimpiä ovat tekijät, jotka
voisivat aiheuttaa hengenvaarallisen tai pysyvän vamman tai sairauden, jos
hallintatoimenpiteet syystä tai toisesta eivät käytännössä ole riittävät tai ne jossain
tilanteessa pettävät. Voit käyttää tarvittaessa apuna liitteenä olevaa vaarojen tarkistuslistaa.
Hallintakeinoja voivat olla esimerkiksi vaaran poistaminen tai lieventäminen, tekniset
suojauskeinot, työjärjestelyt, opastus ja ohjaus, oikeiden työtapojen valvonta,
henkilösuojaimet ja suojavaatetus, altistumisen seuranta, ja työntekijän henkilökohtaisten
edellytysten huomioiminen.
Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta
24
Mikä on merkittävin vaara- ja kuormitustekijä:
_______________________________________________
Kuvaile lyhyesti ongelma
sekä missä
tehtävissä/keillä se
esiintyy
25
Kuvaile lyhyesti tehtyjä
toimenpiteitä ja mahdollisia
suunniteltuja lisätoimenpiteitä
Mikä on 2. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä:
_______________________________________________
sekä missä
esiintyy
26
Mikä on 3. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä:
_______________________________________________
sekä missä
esiintyy
113
Kunnossa
Korjattava
a
24-26 Tulkintaohjeita
Näillä kysymyksillä selvitetään ovatko työpaikan keskeisimmät vaara- ja kuormitustekijät lain
edellyttämällä tavalla hallinnassa. Näihin kohtiin liittyy myös todentaminen itse työkohteissa, eli
käydään kyseisissä työpisteissä tarkastamassa asioiden hallinta. Vaatimukset vaarojen hallinnalle on
määritelty työtuvallisuuslaissa ja muissa säädöksissä. Minimivaatimukset työolojen osalta on
täytettävä.
Tarkastus voi osoittaa esimerkiksi, että työntekijät eivät ole tietoisia vaarasta tai heillä ei ole tietoa
miten toimia vaara- tai uhkatilanteessa. Työntekijät eivät kenties käytä tarvittavia suojavarusteita tai
ottavat riskejä. Nämä voivat olla osoituksia siitä, että opastus taikka valvonta ei ole riittävää.
Tarkastuksella voi myös ilmetä työympäristön puutteita, jotka voivat olla osoitus esimerkiksi
työympäristön valvonnan, tarkastustoiminnan tai kunnossapidon puutteista. Tarkastajan on tällöin
arvioitava kyseiset Halmerin kohdat uudelleen.
Fyysisessä työympäristössä, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksessa ja henkisessä kuormituksessa
havaittujen ongelmien suhteen tarkastaja toimii valvontalain edellyttämällä tavalla, kuten muillakin
tarkastuksilla.
Tulkintaohjeita, työpaikan vaara- ja kuormitustekijät (LIITE 1)
Kohdan 24 luettelon rastitettaessa on huomioitava, että arvioidaan vain mahdollisen terveyshaitan
vakavuutta, ei sen todennäköisyyttä. Tarkoituksena on seuloa vakavimmat terveyden vaarat ja
varmistua, että ne ovat lain edellyttämällä tavalla hallinnassa.
Terveyden vaarojen hallinnan tasosta riippuu paljolti miten todennäköisiä terveyshaitat ovat.
Esimerkiksi kova melu työpaikalla on vakava riski (3). Kuulovammojen todennäköisyys on kuitenkin
pieni, jos työntekijät käyttävät asianmukaisesti kuulonsuojaimia.
Jotkin listan seikat eivät sinällään ole vaaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus ja ohjaus,
käyttöturvallisuustiedotteet ja ensiapuvalmius. Puuttuessaan tai ollessaan puutteelliset ne voivat
kuitenkin aiheuttaa välillisesti vaaraa. Esimerkiksi puuttuva tieto kemikaalin vaaroista ja
suojautumisesta voi johtaa vaaralliseen altistumiseen aineen käsittelyssä.
Tekijät, jotka eivät koske työpaikkaa (esim. ei ole henkilönostimia), rastitaan kohtaan 1 (vähäinen
vaara).
114
LIITE 1: Vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista
Tarkistuslistan täyttäminen on vapaaehtoista, sitä voi käyttää apuna kohdissa 24–26 kysyttyjen
vaaratekijöiden valinnassa. Ota huomioon kaikki työtehtävät, joissa vaara voi esiintyä. Rastita sen
mukaan missä tehtävässä vaara on suurin. Huomio vaaran vakavuus, ei niinkään tapaturman tai
sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteen vaikuttaa miten hyvin vaara on hallinnassa.
Työpaikan vaara- ja kuormitustekijät
1 2 3
Työn fyysiset kuormitustekijät
1) näyttöpääte-ergonomia
2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat, tapaturmat)
3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva yläraajan liike (ei
näyttöpäätetyö)
4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä, tuki kädelle / keholle
5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen, voiman tarve, tärinä, lämpö
6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus
Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla
8) väkivalta ja sen uhka
9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla
10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys
11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin
12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä koskevassa asiassa
13) tuen ja avun saaminen esimieheltä
Fysikaaliset työympäristötekijät
14) melu, jatkuva melu, iskumelu
15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus
16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus
17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva
18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser
Kemialliset ja biologiset työympäristötekijät
19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut
20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille
21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot
22) käyttöturvallisuustiedotteet
23) tartuntatautien vaarat
Tapaturmavaarat
24) ensiapu- ja pelastusvalmius
25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet
26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä
27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat, kaiteet, aukkosuojat
(putoamissuojaus)
28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat
29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet, hälytysjärjestelmät,
sammutusvälineet
30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet, merkinnät
31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit, liikennesuunnitelma
32) lastaus- ja purkupaikat
33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset
34) henkilönostimet
35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat
Muu tekijä (mikä?)
36)
1) Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja
2) Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma)
3) Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai
hengen menetyksen jossain työtehtävässä
115

Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri

Transcription

Similar documents

Tampereen kaupunki

Psykososiaalisten riskien kartoitus

TSO 35 Turvallisuusjohtaminen

Harjoitteluraportti - Noppa

Työsuojelu Suomessa - Työsuojeluhallinnon julkaisut

3T Sanomat -10, sivut 4-7

Piikkari 2012_2.pdf

Maija Hurri-Martikainen - Vilja