Tutustumissivut

Henkilönnimen edessä olevat pikkusanat kirjoitetaan yleensä pienel­
lä alkukirjaimella, paitsi virkkeen alussa. Tähän on kuitenkin poik­
keuksia kuten ranskan »Le».
Louis de Broglie keksi aineaallot.
Näytelmän ohjasi Arto af Hällström.
Talo on Le Corbusier’n suunnittelema.
Henkilönimen edessä oleva aatelisarvoa tai vastaavaa osoittava etulii­
te kuten Sir ei ole itse nimen osa. Siksi sitä ei tarvita suomen kielessä,
jossa ei yleensä ole tapana tuoda esiin aateluutta.
Thomas More (englannissa usein: Sir Thomas More)
Iso ja pieni alkukirjain
Ison alkukirjaimen käytössä on monia eroja kielten välillä:
•• saksassa kaikki substantiivit aloitetaan isolla, esim. Land ’maa’
•• englannissa aloitetaan isolla selvien erisnimien lisäksi mm. eris­
nimien johdokset (esim. Roman ’roomalainen’) sekä usein lähes
kaikki sanat otsikoissa ja teosten nimissä (esim. On the Origin of
Species)
•• suomessa aloitetaan isolla yleensä vain erisnimet, joskin on osit­
tain tulkinnanvaraista, mikä on erisnimi (esim. Internet ~ inter­
net)
•• useimmat Euroopan kielet ovat suunnilleen samoilla linjoilla kuin
suomi, mutta niissä voi olla kielikohtaisia erikoisuuksia; esimer­
kiksi ranskassa nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan pienellä,
jos se on yleisnimi (kuten sana rue ’katu’ kadunnimissä: rue de
Sévigné)
•• useissa kielissä ei lainkaan tehdä eroa isojen ja pienten kirjainten
välillä, mutta siirtokirjoituksessa noudatetaan joko englantilaista
tai yleiseurooppalaista käytäntöä.
Englannin kielen käytäntö siis poikkeaa muista kielistä, mutta valtaasemansa takia englanti vaikuttaa eri kieliin, horjuttaen niiden käy­
täntöjä. Seuraavaan taulukkoon on koottu tässä suhteessa erityisen
tavallisia ongelmatapauksia.
29
Ison alkukirjaimen käyttö englannissa ja suomessa
Sanan tai ilmauksen tyyppi
Еsimerkki (englannissa – suomessa)
Aatteen nimi
Aikakauden nimi
Arvonimi nimen yhteydessä
Erisnimen johdos
Horoskooppimerkki
Johtajan titteli tms.
Juhlapäivän nimi
Kielen nimi
Kuukauden nimi
Laitoksen nimi
Liittouman nimi (eräät)
Puolueen käyttönimi
Sodan nimi
Tapahtuman nimi
Uskonnon nimi
Viikonpäivän nimi
Socialism – sosialismi
the Middle Ages – keskiaika
President Bush – presidentti Bush
African – afrikkalainen
Aquarius – vesimies
the Pope – paavi
Thanksgiving Day – kiitospäivä
English – englanti
January – tammikuu
Parliament – eduskunta (~ parlamentti)
the Allied – liittoutuneet
Labour – labour
the Winter War – talvisota
the Restoration – restauraatio
Islam – islam
Monday – maanantai
Mistä kielestä?
Vieraasta nimestä käytetään yleensä sen kielen mukaista asua, johon nimi lähinnä kuuluu. Käytännössä paikannimissä noudatetaan
yleensä maan virallista kieltä tai hallitsevassa asemassa olevaa kieltä. Jos virallisia kieliä on useita, seurataan yleensä eurooppalaista
kieltä tai puhutuinta kieltä. Kuitenkin esimerkiksi Intiassa on muutettu vakiintuneitakin englannin mukaisia nimiä paikallisen kielen
mukaisiksi.
Nimien muuttelu on seurannut enemmän rajojen ja poliittisten järjestelmien kuin kieliolojen muutoksia. Esimerkiksi Danzigin vaihtaminen Gdanskiksi (oikeastaan Gdańsk) suomenkielisessäkin tekstissä
johtui ennen muuta kaupungin siirtymisestä Puolalle. Tästä johtuu
sekin, että Danzig-nimeä käytetään edelleen historiasta puhuttaessa.
Neuvostoliiton hajoamisen myötä on ruvettu käyttämään paikoista
mm. niiden ukrainan- tai valkovenäjänkielisiä nimiä. Niinpä ennen
Lvov-nimellä tunnettua Ukrainan kaupunkia on ruvettu kutsumaan
ukrainankielisellä Lviv-nimellä. Ei ole virallista yleistä kannanottoa
30
Seuraavaan taulukkoon on koottu perustiedon antiikin aikaan kuuluvien nimien (lähinnä vanhaa kreikkaa ja latinaa) tavallisimmasta
taivutuksesta. »Mallisana» tarkoittaa suomen kielen sanaa, jota voi
käyttää taivutuksen mallina. Kirjan nimiluetteloon on pyritty ottamaan tärkeimmät tästä poikkeavat nimet (esim. Isis : Isiksen).
Vokaaliin ja s:n loppuvien antiikin nimien
tavallisin taivutus
Sananloppu
Taivutus
Mallisana
Еsimerkki
-as
-es
-is
-os
-us
-ys
-as : -aa-es : -ee-is : -ii-os : -okse-us : -ukse-ys : -ykse-
valas
kirves
aulis
jaos
ositus
herätys
Feidias : Feidiaan
Hermes : Hermeen
Salamis : Salamiin
Kyyros : Kyyroksen
Pilatus : Pilatuksen
Othrys : Othryksen
Antiikin nimien taivutustapaa sovelletaan yleensä myös myöhempien aikojen latinankielisiin nimiin ja Bysantin ajan kreikkalaisiin
nimiin.
Scotus : Scotuksen
Fotios : Fotioksen
Sama koskee vanhan kreikan mukaisten nimien käyttöä nykyajan
paikoista puhuttaessa.
Naksos : Naksoksen
Nykyaikaisia s-loppuisia nimiä taivutetaan yleensä vieraiden kielten
yleisen taivutustavan mukaan. Sana vartalo ei muutu, ja sen perään
tulee sidevokaali i ja sitten taivutuspääte.
Dallas : Dallasin
Tähän on kuitenkin poikkeuksia:
•• os- ja us-loppuisia nimiä taivutetaan varsin usein antiikin nimien
tavoin
Torremolinos : Torremolinoksen
Elbrus : Elbruksen
56
Standardinäppäimistön käyttö
Standardinäppäimistöllä voidaan tuottaa monia merkkejä näppäinyhdistelmillä, joille ei ennen ollut käyttöä. Tällöin käytetään AltGrnäppäintä ja tarkenäppäimiä, joita käsitellään jäljempänä. »AltGr»
johtuu sanoista alternate graphic ’vaihtoehtoinen merkki’.
Esimerkiksi saksalainen kaksois-s ß voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr+S. Perusajatus on se, että AltGr:n avulla tuotettavaksi
merkiksi on määritelty sellainen, joka muistuttaa näppäimen tavallista merkitystä ja siinä olevaa merkintää (kaiverrusta). Edellä esitettyyn kuvaan on merkitty näppäimen oikeaan alakulmaan, minkä
merkin näppäin tuottaa AltGr:ää käytettäessä.
AltGr+S tarkoittaa, että pidetään AltGr-näppäintä (välilyöntimerkin oikealla puolella) alas painettuna ja näpäytetään S-näppäintä.
Näppäimistöasettelulla voidaan kirjoittaa latinalaisten perus­kir­
jain­ten lisäksi tässä kirjassa kuvatut latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet (æ ð ʒ ß ĸ œ ı đ ǥ ħ ł ø), eräitä erikoismerkkejä sekä seuraavat
tarkkeelliset kirjaimet ja vastaavat isot kirjaimet:
Standardinäppäimistön tarkkeelliset merkit
Merkit
Tarke
Tarkenäppäin
áćéíĺńóŕśúẃýźǽǿǻ
ăĕğĭŏŭ
ǎčďěǧȟǐǩľňǒřšťǔžǯ
çģķļņŗşţ
âĉêĝĥîĵôŝûŵŷ
äëïöüẅÿ
ḃ ċ ḋ ė ḟ ġ i (İ) ṁ ṗ ṡ ṫ ż
ạẹịọụỵ
őű
àèìòùẁỳ
ảẻỉỏủỷ
ơư
āēīōūǣǟ
ąęįǫų
åů
ãẽĩñõũỹ
akuutti
lyhyysmerkki
hattu
sedilji
sirkumfleksi
treema
yläpiste
alapiste
kaksoisakuutti
gravis
koukku
sarvi
pituusmerkki
ogonek
yläympyrä
tilde
´ (aksenttinäppäin)
Vaihto+AltGr+'
AltGr+'
AltGr+´
Vaihto+¨ (eli ^)
¨ (treemanäppäin)
Vaihto+AltGr+.
AltGr+.
Vaihto+Å
Vaihto+´ (eli `)
Vaihto+AltGr+P
AltGr+P
Vaihto+AltGr+¨
Vaihto+AltGr+´
Vaihto+AltGr+Å
AltGr+¨ (eli ~)
72
Tarkkeen käsite
Tarke eli diakriittinen merkki tarkoittaa kirjaimeen liitettyä pientä
lisäosaa, esimerkiksi akuuttia aksenttia é-kirjaimessa tai pisteitä ükirjaimessa. Oikeastaan myös ä:n ja ö:n pisteet ja å:n ympyrä ovat
tarkkeita.
Useimmiten tarke sijaitsee kirjaimen yläpuolella, mutta on myös
monia tarkkeita, jotka kirjoitetaan kirjaimen alapuolella. Jotkin kirjoitetaan kirjaimen viereen tai esimerkiksi vasempaan tai oikeaan
yläkulmaan. Tavallisesti tarke ei aivan kosketa sitä merkkiä, johon se
liittyy. Poikkeuksen muodostavat mm. sedilji ja ogonek, jotka tyypillisesti koskettavat kirjaimen alareunaa.
Tarkkeina ei pidetä erilaisia poikkiviivoja (englanniksi stroke), joita käytetään esimerkiksi puolan kielen poikkiviiva-L:ssä Ł (esimerkiksi nimessä Łódź). Kansainvälisissä merkistöstandardeissa poikkiviivallisia kirjaimia pidetään täysin erillisinä merkkeinä, latinalaisen
merkistön lisäkirjaimina.
Tarkkeiden merkityksestä
Tarkkeiden merkitykset vaihtelevat suuresti mm. kielen mukaan.
Samassa kielessäkin saattaa samalla tarkkeella olla erilainen merkitys eri kirjainten yhteydessä. Esimerkiksi puolassa akuutti tarkoittaa liudennusta eräiden konsonanttikirjainten yhteydessä (ć, ś,
ź), mutta o-kirjaimen yhteydessä se osoittaa, että kirjain ääntyy uäänteenä.
Usein tarkkeista, ainakin suomalaisille tutuimmista, puhutaan
korko­merkkeinä, painomerkkeinä, aksentteina tms., mutta nimitykset
antavat kovin yksipuolisen kuvan tarkkeista. Erityisesti vokaalin
pääll­ä olevalla tarkkeella voi olla mm. seuraavat merkitykset:
•• painomerkki, joka usein myös osoittaa vokaalin pitkähköksi (esim.
espanjassa: José)
•• pituusmerkki, joka ei vaikuta mitään painoon, mutta voi aiheuttaa
sen, että vokaali on laadultaankin erilainen kuin lyhyt vokaali
(esim. unkarissa e ~ é)
•• vokaalin laatua (ääntämistapaa) osoittava merkki, joka ei vaikuta
pituuteen eikä painoon (esim. puolan ó taikka ranskan é ja è)
73
é
ü
ç
ų
Akuutti
Treema
Sedilji
Ogonek
Bretoni (br) Breton
Kuvaus
Bretagnessa (Ranskassa) puhuttu kelttiläinen kieli
Kirjaimisto
Latinalainen; oikeinkirjoitus ranskantapainen, osittain
vakiintumaton
Lisämerkit
â, ê, î, ô, û, ù, ü, ñ (osoittaa ed. vokaalin nasaaliseksi),
’ (heitto­merkki)
Ääntämisestä
Esimerkkinimi
ch [š], c’h [h], eu [ö], gn [nj], j [ž], ou [u], u [y], y [j]
Amede Ar C’hozig [amede ar hosig] (henkilönnimi)
Bulgaria (bg) Bulgarian
Kuvaus
Kirjaimisto
Siirtokirjoitus
Bulgariassa puhuttu slaavilainen kieli
Kyrillinen
Mm. suomalainen standardi ja Bulgarian virallinen järjestelmä
Lisämerkit suo- š, ž,
malaisessa siirto­ ă (a ja lyhyysmerkki, ääntyy bulgariassa [ə], suomessa yleensä [a])
kirjoituksessa
Esimerkkinimi
Кърджали ~ Kărdžali ~ Kŭrdzhali ~ Kardzhali
Suomalaisen standardin mukaan bulgarian siirtokirjoitus poik­keaa
venäjän siirtokirjoituksesta muutamien merkkien (е, и, щ, ъ, ь) osalta.
Englannin kielessä käytetään useita erilaisia järjestelmiä, mm. YK:n
suosittamaa maantieteellisten nimien järjestelmää ja BGN/PCGNjärjestelmää. Toisaalta vuonna 2006 Bulgaria otti käyttöön oman siirto­kirjoitusjärjestelmänsä. Järjestelmien erot on kuvattu seuraavassa.
Bulgarian siirtokirjoitusjärjestelmien vertailua
Kyr.
Suom. YK
BCN Bulg. Huomautuksia
ж
й
х
ц
ч
ш
щ
ъ
ž
i~j
h
ts
tš
š
št
ă
zh
y
kh
ts
ch
sh
sht
ŭ
114
ž
j
h
c
č
š
št
ă
zh
y
h
ts
ch
sh
sht
a
Suom.: i muun vokaalin kuin i:n jäljessä.
A
Aabenraa Åbenrå [oobenroo]: Åben­råssa :
Åbenråhon • Åbenrå ~ Aabenraa (da)
Aachen Aachen [aahhen] • Aix-laChapelle (fr), Aquisgrana (it)
Aalborg Ålborg [oolbori] : Ålborgissa
• Ålborg ~ Aalborg (da) • Esim. tuote­nimi: Aalborg Jubilæums Akvavit.
Aarhus Århus [oorhuus] • Århus ~
Aarhus (da)
Abel (Raam.) Aabel (1938) ~ Abel (1992)
Abelard, Peter Abélard, Pierre [abelaar
piäär] (fr)
Aberdeen Aberdeen [äbədiin] : Aberdeenissa [äbədiinissä] ~ Aberdeenissä
Abimelech (kuninkaita) Abimelek
Abkhazia Abhasia • Abházija (ru),
A­pkhazeti (ka), Apsny (ab)
Abraham (Raam.) Aabraham (1938) ~
Abraham (1992)
Abruzzo ~ Abruzzi Abruzzit [abrutsit] ~
Abruzzo [abrutso] (←it)
Abyssinia Abessinia • Nyk. Etiopia.
l’Académie française ~ the French
Academy Ranskan akatemia
Acca ~ Acco Akko : Akkossa • Acre (en)
Aceh ~ Achin Aceh [atšeh] : Acehissa :
Acehiin • Acèh (ace) • Kielitoimiston
mukaan tulisi lausua [atše] ja taivuttaa
Aceh’ssa : Aceh’een.
Achaean (adj.) akhaialainen
Achaemenid akhemenidi ~ akhaimenidi
Achilles Akhilleus • Akhilleús (grc)
• Akilles sanonnassa »Akilleen
kantapää» ja yhdyssanoissa (akillesjänne).
A Coruña A Coruña [a korunja] (←gl) ~
La Coruña [la korunja] (←es)
176
Acropolis Akropolis : Akropoliilla
• Akrópolis (grc), Akrópoli (ell)
Actaeon Aktaion • Aktaíōn (grc)
Acts (Raam. kirja) Apostolien teot
Adam (Raam.) Aadam ~ Aatami
• Raamatussa Aadam, yleiskielessä
Aatami.
Adam’s Peak Aataminhuippu : Aatamin­
huipulla
Aden Aden [aaden] : Aadenissa
Addis Ababa Addis Abeba • Addis
Abāba (am)
Adjara Adžaria
Adolph (kuninkaita) Aadolf • Adolf (sv)
• Esim. Aadolf Fredrik, Kustaa II
Aadolf.
Adrian (paaveja) Adrianus : Adrianuksen
Adrianople Adrianopoli • Nykyisin
Edirne.
Adriatic Sea Adrianmeri • Mare
Adria­ti­co (it)
Adygea Adygeia • Adygéja (ru)
Aegean Sea Egeanmeri ~ Aigeianmeri
• Ejéo Pélagos ~ Aigaio Pelagos (ell),
Aigaío Pélagos (grc)
Aeolia ~ Aeolis Aiolia • Aiolía ~ Aiolís
(grc)
Aeschylus Aiskhylos : Aiskhyloksen
• Aiskhýlos (grc)
Aesculapius Asklepios : Asklepioksen
• Asclepius (en), Asklēpiós (grc)
Aeolian Islands ~ Lipari Islands
Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~
Eoliset saaret
Aesop ~ Esop Aisopos : Aisopoksen
• Aísōpos (grc)
Aetius Aëtius [aeetius] : Aëtiuksen