Pielisen-Kamerakeron_historiikki_new

Transcription

Pielisen-Kamerakeron_historiikki_new
PIELISEN KAMERAKERHO RY
Alkuvaiheet
Lieksalaiset valokuvauksen harrastajat kypsyivät kesän 1958 aikana siihen, että paikkakunnalle
pitää saada kamerakerho. Lieksan Koneaitan toimitusjohtaja Pentti Björninen valittiin väliaikaisen
toimikunnan puheenjohtajaksi. 3.10.1958 kutsuttiin lehti-ilmoituksella harrastajia koolle
Kamerakerhon perustavaan kokoukseen. Kokous pidettiin Lieksan Koneaitta Oy:n myymälässä 20
osanottajan voimin.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Björninen ja sihteeriksi toimittaja Lauri Rönkkö ja
pöytäkirjan tarkastajiksi toimittajat Hannu Mäkelä ja Arvo Kuusela, siis monta lehtimiestä.
Nimeksi vahvistettiin Pielisen Kamerakerho ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti
Björninen sekä hallituksen varsinaisiksi jäseniksi autokoulunopettaja Sulo Kaipainen, toimittaja
Lauri Rönkkö, metsänhoitaja Osmo Kolehmainen, rautatievirkailija Antti Kortelainen ja toimittaja
Arvo Kuusela sekä varajäseniksi dipl.ins. Pentti Portimojärvi, johtaja Olli Vartiainen ja
piirityönjohtaja Eino Karvinen. Äänten laskijoiksi valittiin Antti Kortelainen ja Olli Vartiainen sekä
tilintarkastajiksi veistonohjaaja Martti Hirvonen ja piirityönjohtaja Reino Frilander ja varalle
hammasteknikko Martti Vitikainen sekä rakennusmestari Unto Savolainen.
Liittymismaksuksi vahvistettiin 200 mk, eikä muuta jäsenmaksua luvattu periä 1958.
Kokoontumispaikaksi hyväksyttiin Pielisenkatu 8:n mankelihuone ja seuraava kokous kutsuttiin
koolle 15.10.
Vuoden 1959 vuosikokous pidettiin 4.2.59 15 jäsenen voimin. Pöytäkirjassa mainituista uusista
nimistä todettakoon Elo Kiljunen, Yrjö Miikkulainen ja Pentti Heikkilä. Liittymismaksuksi
vahvistettiin 100 mk ja jäsenmaksuksi 300 mk aikuisilta. Päätettiin järjestää kuukausikilpailuja ja
maalis-huhtikuulle määrättiin aiheiksi Lapsi ja Talvi.
Arkiston mukaan kerholla oli vuonna 1959 7 kuukausikilpailua, joihin tuotiin yhteensä 121 kuvaa.
Eniten pisteitä keräsi Reino Frilander. Seuraavat sijat olivat 2. Pentti Heikkilä, 3. Lauri Rönkkö, 4.
Yrjö Miikkulainen, 5. Eino Karvinen ja 6. Viljo Vuori.
Ensimmäinen oma valokuvanäyttely oli esillä Sarkalassa jo 18.5.59. Näyttelyluettelossa
mainitaan 116 kuvaa, nimistä päätellen kaikki lieksalaisten tekemiä.
Maaliskuussa 1959 Pielisen Kamerakerho osallistui ensi kerran oman kerhon ulkopuoliseen
näyttelyyn Joensuussa Pohjois-Karjalan Kameraseuran kutsumana. Kerholaisten kuvia oli siellä
esillä 15. Tämä yhdistys käsittääkseni vaihtoi myöhemmin nimensä Joensuun Kameraseuraksi.
1960 kerhon kokoontumispaikaksi tuli Keskuskansakoulun kerhohuone. Kerholle oli hamkittu
suurennuskone, mitä sai lainata pientä päiväkorvausta vastaan. Kevätkauden kilpailuaiheita olivay
mm. Hiihtäjä ja Työ.
1961-70 pj. vaihtuu, kilpailu- ja näyttelytoiminta käynnistyy.
Seuraava vuosikokous 15.2.61 valitsi hallitukseen: pj. Esko Lappi, muut hallituksen jäsenet Pentti
Björninen, Sulo Kaipainen, Reino Frilander, Antti Kortelainen, Olli Vartiainen sekä varajäsenet
Viljo Vuori, Elo Kiljunen ja Hannu Mäkelä. Tilintarkastajat Yrjö Miikkulainen ja Pekka Kivimäki,
varalla Reino Kaasinen ja Jaakko Heikkinen. Kokous pidettiin uuden valokuvausliikkeen, KuvaMäkelän tiloissa. Lieksassa toimi aiemmin kaksi valokuvaamoa, Apell ja Henna.
28.2.1962 pidetyn vuosikokouksen osanottajamäärä oli alle kymmenen. Siihen saattoi vaikuttaa
se, että kokous pidettiin kaukana Merilässä opettaja Jaakko Heikkisen kotona. Samat tutut nimet
tulivat valituksi virkoihin.
Kiteen Kamerakerho perustettiin 10.4.1961. Koska mm. Pentti Björnisellä oli yhteyksiä Kiteelle,
niin jo syksyllä 1962 lähetettiin kuvia Kiteen Kamerakerhon näyttelyyn. Huhtikuussa 1963
vierailtiin ensi kerran Kiteen kamerakerhon vieraina. Yhteistyö kiteeläisten kanssa on jatkunut
pitkään.
Vuonna 1968 oli jostain syystä vähän toimintaa.
Vuosi 1969 toi hallitukseen uutena jäsenenä Matti Eskelisen. Toimintakertomuksessa todetaan
toiminnan näyttävän ulospäin voimakkaalta. Pielisen Karjalan Kulttuuriviikon valokuvanäyttelyä
kiitettiin.
Vuonna 1970 kerho sai musta-valkolaboratorion Keskuskoululle. Pääosin näyttelykuvat kuitenkin
tehtiin kotilaboratorioissa hyvin monentyyppisten viritysten avulla. Harrastuksen painopiste alkoi
siirtyä diojen puolelle.
1971-80 – tiiviin toiminnan vuosikymmen
Vuonna 1971 hallitus entinen, uutena varajäsenenä Seppo Pollari.
Vuosi 1974 toi hallitukseen uutena Jorma Heinämäen.
Kylänlahden Opistolla pidettiin kesällä Reijo Liljamon vetämä valokuvauskurssi. Hänestä jäi
mieleen mm. taitavat värimuotokuvat koirista.
Uusi laboratorio perustettiin Rauhalan koulun kellariin, minne hankittiin Durst M 700
suurennuskone. Se sopi myös värityöskentelyyn.
Vuoden 1975 hallitus oli; pj. Esko Lappi, Pentti Björninen, Jorma Heinämäki, sihteerirahastonhoitaja Matti Nieminen, Mauno saarelainen ja Viljo Vuori, varalle Elo Kiljunen ja Kauko
Tanskanen.
Lääniin saatu uusi kulttuuripuolen virkamies läänintaiteilija Mikko savolainen aloitti
valokuvausharrastuksen edistämisen ja koulutuksen. Hän piti Lieksassa kaksiosaisen peruskurssin.
Hannu Hautalan luontokuvailta saavutti syksyllä suuren suosion.
Vuonna 1976 tuli hallitukseen uutena jäsenenä Unto Mikkonen, muut entiset.
Pelkillä jäsenmaksuilla ei Kamerakerhon toimintaa pitkälle pyöritetä. 1970-luvulla useana vuonna
saatiin kulttuurilautakunnan avustuksena toimintaa 100 mk, 1980-luvun alkupuoliskolla 1500
mk/vuosi.
Vielä merkittävämmäksi rahoittajaksi muodostui Pohjois-Karjalan Läänintaidetoimikunta.
”Paperisota” oli tarkkaa ja siitä vastuun otti suurelta osin ”toiminnanjohtajaksi” korotettu Niemisen
Matti. Anomukset piti kohdentaa ja eritellä tarkasti ja kaavakkeet täyttää huolellisesti. Matti
huolehti tästä kiitettävästi vapauttaen yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin muihin töihin.
Aktiivisimpana toiminta-ajanjaksona 1976-1985 yhdistys sai taidetoimikunnalta avustuksina
reilusti yli 20 000 mk. Näillä varoilla hankittiin mm. värisuurennuskone ja laboratoriokalustoa.
Lieksan luonto-projektin tuloksia on vieläkin nähtävänä Lieksan Kirjastolla kerhomme näyttelyssä.
Maakunnalliset valokuvanäyttelyt voitiin viedä läpi kunniallisesti. Hyvän kuvan kurssi rahoitettiin
1978 tätä kautta. Useampaan kertaan kerho anoi rahaa oman diaprojektorin hankintaan, mutta tämä
projekti ei onnistunut.
Näyttelytoiminta oli 1976 laajempaa kuin aiemmin. I maakunnallinen valokuvanäyttely pidettiin
kesällä. Kerhon jäsenistä seitsemän sai kuviaan mukaan.
Kameraseurojen Liiton vuosinäyttelyssä oli kerholla seitsemän diaa, mm, Esko Lapin Kuukkelit.
Kameralehden väripaperikuvien sarjassa oli Viljo vuoren kuva kolmas.
Heinäkuussa kerho toimi Suomen Kameraseurojen Liiton kesäkurssin isäntänä. Kurssi valmisti
näyttelyn Lieksan aseman arkipäivästä. Näyttely meni VR:n museoon Hyvinkäälle.
Kouluilla pidettiin 18 eri tilaisuutta.
Vuonna 1977 hallituksessa uusina Kari Mauro ja Jaakko Ahvenainen.
Vuonna 1978 hallituksessa uutena Urho Virkkunen, muut entisiä.
Perehdyttiin Mikko Savolaisen johdolla Cibachrome paperivärikuvien tekoon dioista ja hankittiin
tätä varten kerholle kalustoa. Myöhemmin useiden Ciba-kurssien opastajana on toiminut Reino
Turunen Nurmeksesta. Kurssit pidettiin yleensä Kulttuurikeskuksen laboratoriossa, minne kerhon
kalusto siirrettiin.
Vuonna 1979 tuli hallitukseen uusina Erkki Kutvonen ja Osmo Lukkarinen.
Maaliskuussa pidettiin Kylänlahden Opistolla Mikko Savolaisen johtama ”Hyvän kuvan kurssi”
Vuonna 1980 tuli hallitukseen uutena Reijo Sahlman.
Kitee-Lieksa valokuvakilpailu pidettiin kymmenennen kerran. Kitee voitti.
Sisäisenä kilpailuna pyöri kuukausikilpailuista ja vuosikilpailusta koostunut ”Vuoden kuvaaja
Lieksassa”. B-sarjan voitti Reijo Sahlman , A-sarjan mitalistit olivat Matti Härkönen, Matti
Nieminen ja Esko Lappi.
Syksyn luontokuvaillassa diakuvia näytti Pekka Helo Kajaanista.
Kerhon sääntöjä uudistettiin niin, että siirryttiin kahden vuosikokouksen systeemiin.
1970-luvun lopulla kokeiltiin neljän seuran kilpailutoimintaa; Pielisen ja Kiteen Kamerakerhot,
Joensuun Kameraseura ja Joensuun VR:n Kamerakerho.
Uuden pj:n vuosikymmen
Syksyllä 1981 syyskokouksessa vihdoinkin vaihdettiin puheenjohtajaa. Uusi mies oli Matti
Härkönen (1982 alkaen). Muu hallitus; Jukka Heikkinen, Pertti Nevalainen, Urho Virkkunen, Osmo
Lukkarinen, Leena Nevalainen ja Pekka Ovaskainen, varalle Einari Honkanen, Antti Hämäläinen.
Vuoden kuvaaja-viisikko: Jukka Heikkinen, Urho Virkkunen, Matti Härkönen, Osmo lukkarinen
ja Esko Lappi.
Kolme valokuvanäyttelyä: Lieksalainen luonto Peltolan koululla, marraskuussa mustavalkokuvia
Kirjastolla ja vuoden vaihteessa talvikuvia Osuuspankin ikkunoissa.
Vuonna 1982 hallitus jatkoi entisellä miehityksellä. Vuodet 1982-86 oli puheenjohtaja Matti
Härkösen kausi, Matin kotitalon mukaan Teppanan kausi.
1983 kuvaajien kärkiviisikko Jukka Heikkinen, Matti Nieminen, Urho Virkkunen, Mauno
Saarelainen ja Viljo Vuori. JH:n kuva Tiina-lehmän pako aamulypsyltä menestyi hyvin.
Heinäkuussa 1984 Vuonislahden koululla kylän arkipäivästä kertova näyttely (Härkönen,
Nieminen, Saarelainen), kävijöitä yli 600.
1987-99 hiljaiseloa. lähes toimimatonta aikaa. Kun toiminta saatiin uudelleen käyntiin, niin
alkusaldo piti kaivaa pankin tiliotteesta ja kaluston arvo vuoden 1986 tilinpäätöksestä. Rahat eivät
olleet hävinneet, mutta ei niitä korkojakaan hirveästi ollut!
1999 kilpailuna Vaskiviikko, sponsorina Lieksan Lehti.
Uusi vuosituhat, esimerkkejä toiminnasta.
1999 herätettiin Kamerakerho unestaan uudelleen toimintaan. Aktiivisena puuhamiehenä
annettakoon kiitos Eero Tahvanaiselle, joka toimi puheenjohtajana ensin vuodet 1999-2002. 2003
jatkoi hommia Heikki Räsänen, 2004-05 uudelleen Eero Tahvanainen, 2006-07 Päivi Putkonen.
2008 kutsuttiin Eero Tahvanainen jälleen nuijan varteen.
Ensimmäinen Votomaratooni järjestettiin kesällä 2001. Tämän jälkeen kilpailu on järjestetty
vuosittain Vaskiviikon alkaessa. Kerhon hallitus tai sen valitsema henkilö on valinnut aiheet, mitkä
on ilmoitettu kilpailijoille alkutilaisuudessa.
Alkuvuosina jokainen kilpailija sai 12 kuvan värifilmin. Kuvat otettiin kahden jakson aikana,
ensimmäiset kuusi kuvaa klo 10-14 ja loput kuusi kuvaa klo 14-19. Kuvista Foto-Pekka teki
paperikopiot, joiden avulla kilpailun tuomaristo asetti ne paremmuusjärjestykseen. Kuvat olivat
sitten jonkin aikaa näytteillä Kirjastossa. 2007 hyväksyttiin kilpailuun myös digikamerat.
Maakunnallinen valokuvakilpailu on järjestetty 1993 alkaen muutaman vuoden välein Mikko
Savolaisen aloitteesta. Vetovastuu on kiertänyt maakunnan eri kerhoilla. Pielisen Kamerakerho oli
järjestäjänä mm. 2001 ja 2006. Tähän kilpailuun otettujen kuvien on pitänyt olla kuvattu PohjoisKarjalassa.
Syksyisiä luontokuvailtoja on jatkettu Kulttuurikeskuksessa Hannu Hautalan ja Pekka Helon
jälkeenkin. 30.11.2000 vieraili ahmakuvaajana tunnettu Antti Leinonen, 31.10.2002 PK:n oma
poika Heikki Kokkonen, 2003 lieksalainen Markku Tano, 2004 lieksalainen rajavartija Ari
Komulainen ja sitten vielä Matti Pihlatie Kontiolahdelta ja Pentti Kallinen Juuasta.
Toukokuussa 2001 kokeiltiin kamerakoulutusta ”Vain naisille” – seitsemän rohkeata sai oppia.
Kerho sai omat internet-sivut 2003 Ismo Karin laatimina. Osoite oli
www.personal.inet.fi/yhdistys/pielisenkamerakerho. Tällä hetkellä Heikki Räsänen uudistaa sivuja.
Vierailut kylillä 2004 alkaen; Vuonislahti, Esko Lappi, Hattuvaara, Ismo Kari ja Eero
Tahvanainen, 2005 Jaakonvaara-Kuora, Eero Tahvanainen.
Kuukauden kuva Lieksan Lehdessä on toiminut jo useita vuosia. Kerho hallitus ”määrää”
aktiivisimmille kerholaisille kuukauden, milloin heidän on vietävä kuva jossain muodossa Lieksan
Lehden toimitukseen. Nykyisin tämä käy kätevimmin digimuodossa. Kerho saa myönteistä
julkisuutta ja pienen alennuksen ilmoituskuluissa.
Vaskiviikon pyynnöstä kerho suoritti konserttien yms. kuvausta. Kommentti vuosikertomuksessa
– taisimme onnistua.
Tällä vuosituhannella on useimmin varapuheenjohtajana toiminut Ismo Kari, rahastonhoitajana
Riitta Tahvanainen ja tilintarkastajina Ilkka ja Kaija Eisto.
27.3.2006 Esko Lappi sai vapaajäsenen oikeudet.
Pientä kevätväsymystä 2007, kevätkokous pidettiin vasta 31.5..
Vuoden 2008 hallitus oli seuraava:
Eero Tahvanainen pj
Päivi Putkonen vpj
Jani Sormunen, siht.
Anita Rantanen
Aune Vallius
Ismo Kari
Jussi Kovanen
Kuvausretket tulivat toimintaan mukaan jo varhain. Kolilla on käyty useita kertoja eri
vuodenaikoina ja vaihtelevassa säässä. Erästä talvista kuutamokeikkaa mainostettiin, että
retkipäivänä on takuuvarmasti täysikuu, mutta pilvettömyyttä ei voitu varmasti luvata. Toinen
suosittu kohde on ollut Patvinsuo, missä on muutaman kerran kävelty Suomujärven Kurkilahdesta
Teretin lintutornille. Ruunaan kosket ja polut on myös kuvattu. ”Kaukoretkiä” on tehty mm. Kolin
maastoon Herajärvelle ja Kuhmon Suolajoen Hiidenportille. Jotkut retket on tehty yhdessä Lieksan
luonnonystävien kanssa. Hallitus/vetäjät ovat kiitettävästi tarjonneet retkimahdollisuuksia, mutta
minulle on jäänyt kuva, että useimmille retkille olisi sopinut enemmänkin väkeä.
Vaikka valokuvauksen painopiste on siirtynyt väri- ja digikuvaukseen, niin
musta/valkokuvaustakaan ei ole unohdettu. Vielä 2005 järjestettiin kaupungin Nuorisotoimiston
kanssa kurssi, missä esiteltiin ja kokeiltiin käytännössä filmin hallittua valottamista ja kehittämistä
negatiiviksi ja edelleen paperikuviksi.
Kun tarkastellaan kerhon toimintaa viiden vuosikymmenen ajalla, niin positiivinen piirre on ollut
se, että retkien, kurssien ym. tilaisuuksien vetäjiä on ollut useita kerholaisia. Vapaaehtoisia on
löytynyt kohtuullisesti. Homma ei ole kaatunut aina samojen vetäjien harteille. Tämän
aktiivisuuden soisi jatkuvan edelleenkin.
”Vanhat valokuvaajat”, alte Kameraden, on tunnetusti kaikkien valokuvakerhojen kunniamarssi.
Haastatteluissa on ollut ilo todeta useiden jo ikääntyneiden kerholaisten vielä ulkoiluttavan
kameraansa. Hyvin moni on tehnyt viisaan ratkaisun ja siirtynyt digiaikaan. Viimeistenkin
jarrumiesten/naisten pitäisi tehdä tämä ratkaisu. Muutamalla sadalla eurolla saa tosi hyvän kameran.
Valinnan varaa on ehkä liikaakin. Kuvaaminen nykyisillä automaattikameroilla on huomattavasti
helpompaa kuin ennen. Ei tarvitse miettiä aukkoa ja/tai suljinaikaa. Kehitteiden ja kiinnitteiden
kanssa läträäminen on taakse jäänyttä elämää. Jotkut jäärät vielä selittävät, etteivät ymmärrä
tietokoneista yhtään mitään. Ei tarvitsekaan. Digikuvaaja ei välttämättä tarvitse pöydällä pidettävää
tietokonetta tai nykyaikaista läppäriä. Muistikortilta on helppo poistaa epäonnistuneet ”ruudut”.
Sitten muistikortti tyrkätään valokuvausliikkeen automaattiin ja valitaan, mitkä kuvat halutaan
väripaperikuviksi. Kone tekee ne vaivatta kohtuulliseen hintaan. Kuvia ei pidä jättää pelkästään
sähköiseen muotoon. Niillä on mahdollisuus hävitä bittiavaruuteen. Aito paperikuva albumissa tai
pöytälaatikossa on viisautta. Siihen pyrittäköön.
Kamerakerhon puolesta esitän lopuksi kauniit kiitokset kaikille kerhon jäsenille ja tukijoille,
erikoisesti kaupungin Sivistystoimelle, kuten koulujen ja kansalaisopiston rehtoreille ja kirjaston
johdolle.
Jatketaan hommaa ainakin toiset 50 vuotta!
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kamerakerhon hallituksessa.
Ahvenainen, Jaakko
Björninen, Pentti
Eskelinen, Matti
Frilander, Reino
Heikkilä, Pentti
Heikkinen, Jukka
Heinämäki, Jorma
Honkanen, Einari
Hämäläinen, Antti
Härkönen, Matti
Kaipainen, Sulo
Kananen, Jarmo
Kari, Ismo
Karvinen, Eino
Kiljunen, Elo
Kolehmainen, Osmo
Kortelainen, Antti
Kovanen, Jussi
Kutvonen, Erkki
Kuusela, Arvo
Lappi, Esko
Lukkarinen, Osmo
Mauro, Kari
Miikkulainen, Yrjö
Mikkonen, Kari
Mikkonen, Unto
Mäkelä, Hannu
Mölsä, Marja
Nevalainen, Leena
Nevalainen, Pertti
Nieminen, Matti
Ovaskainen, Pekka
Pollari Seppo
Portimojärvi, Pentti
Putkonen, Päivi
Rantanen, Anitta
Sukupuolijakauma ei mene tasan – 6 naista!
Räsänen, Heikki
Rönkkö, Lauri
Saarelainen, Mauno
Sahlman, Reijo
Sormunen, Jani
Tahvanainen, Eero
Tahvanainen, Riitta
Tano, Markku
Tanskanen, Kauko
Wallius, Aune
Vartiainen, Olli
Virkkunen, Urho
Vuori, Viljo
Väisänen, Pekka
Tähän on päivitetty historiikkia eteenpäin
Historiikkia ei ole päivitetty vuosilta 2009-2012
Vuoden 2013 Hallitus oli seuraava
Jari Leivo pj
Ismo Kari vpj
Jani Sormunen, siht.
Riitta Tahvanainen
Jarmo Kananen
Vuonna 2013 tehtiin seuran sääntöjen päivitys, jossa hallituksen kokoa pienennettiin 5 hlöön.
Kamerakerholle tehtiin uudet www-sivut ja hankittiin oma domain, www.pielisenkamerakerho.net.
Aloittelijoille järjestettiin Pohjois-Karjalan ammattiopistolla digijärjestelmäkamerakurssi neljänä
iltana, johon osallistui 12 hlöä. Kävimme myös vierailemassa Nurmeksen kamerakerhon
kuvaviikolla. Votomaratoonille 26.7.2013 osallistui 20 kuvaajaa, jonka kuvaus aiheet Ismo Kari
suunnitteli. Kuvaillassa 15.12.2013 oli Antti Leinonen Kuhmosta aiheena ”Petoja ja Peuroja”
Kuvaillassa Brahea-salissa oli noin 230 henkilöä.
Vuonna 2013 Pielisen kamerakerho voitti maakuntakisan 90 pisteellä, toiseksi tuli Joensuu 70
pisteellä ja Kiteen kolmas 40 pisteellä. Kamerakerhon Jukka Sikstus oli paras kuvaaja 24 pisteellä.
Muita jaettuja sijoituksia Jari Leivo 2., Ismo Kari 3., Jani Sormunen 4., Pietu Eronen 7., ja Tarmo
Sotikov 9.
Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 28 jäsentä (17 miestä ja 11 naista).
Vuoden 2014 hallitus on seuraava
Jari Leivo pj
Ismo Kari vpj
Jani Sormunen, siht.
Päivi Pakkanen
Jukka Sikstus
varalla Ilkka Piiroinen