RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA - Keski

Transcription

RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
3
Sisältö
SAATTEEKSI RYHMÄNOHJAAJALLE..........................................................................................................................6
1. TEHTÄVÄT..............................................................................................................................................................7
1.1 Ryhmänohjaajan tehtäviä......................................................................................................................................9
Ryhmänohjaajan vuosikello...................................................................................................................................9
1.2 Opettajan tehtäviä................................................................................................................................................10
1.3 Yhtymähallituksen tehtäviä...................................................................................................................................10
1.4 Ammattiosaamisen toimikunnan tehtäviä.............................................................................................................10
1.5 Opiskeluoikeuden toimikunnan tehtäviä..............................................................................................................10
1.6 Rehtorin tehtäviä..................................................................................................................................................10
1.7 Toimialapäällikön tehtäviä.....................................................................................................................................10
1.8 Koulutuspäällikön tehtäviä....................................................................................................................................10
1.9 Perustutkintovastaavan tehtäviä...........................................................................................................................11
1.10 Opinto-ohjaajan tehtäviä......................................................................................................................................12
1.11Erityisopettajan / HOJKS-vastaavan tehtäviä........................................................................................................13
1.12Kuraattorin tehtäviä.............................................................................................................................................13
1.13Terveydenhoitajan tehtäviä...................................................................................................................................14
1.14Opintosihteerin/toimistohenkilöstön tehtäviä......................................................................................................14
1.15Psykologin tehtävät..............................................................................................................................................15
1.16 Muut opiskeluhuollon ja erityisopetuksen sekä osallistamisen tukipalvelut..........................................................15
• Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat
• Opiskelijahuoltoryhmä
• Opiskelijakunta
• Opiskelijatutorit
• Kansainvälisyys
2.RYHMÄNOHJAUS...................................................................................................................................................16
2.1 Ryhmän muodostumisen vaiheet.........................................................................................................................16
2.2 Kuinka joukosta opiskelijoita muodostuu ryhmä? ................................................................................................16
2.3 Ryhmän kehittymisen vaiheet ja ohjaajan rooli.....................................................................................................16
2.4Tukimateriaalia.....................................................................................................................................................17
3SORA-MUUTOKSET ..............................................................................................................................................18
3.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa .........................................................18
3.2 Opiskekeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen.........................................................................................18
3.3 Muut sorasäädökset.............................................................................................................................................18
4
LIITTEET
LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN
LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA............................................21
VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI
LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN..............................................................................22
TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN
LIITE 3. RYHMÄN TEHOKKUUS.............................................................................................................................................29
LIITE 4. RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN.........................................................................................................30
LIITE 5. RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI.............................................................................................................................31
AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA
LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA.....................................33
SÄÄNTÖJÄ
LIITE 7. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...............................................................................................................................34
LIITE 8. ASUNTOLAN SÄÄNNÖT..........................................................................................................................................37
LIITE 9. KOULURAUHAPAKETTI............................................................................................................................................39
MUITA LIITTEITÄ
LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO.........................................................................................................................41
LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ.......................................................................................................................................................42
LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...............................................................................................................................................44
YHTEYSTIETOJA.........................................................................................................................................................47
5
Saatteeksi ryhmänohjaajalle
Hyvinvoiva nuori kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa ja arvostavassa ja innostavassa työilmapiirissä alansa ammattilaiseksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Ammattiopistossa
keskeisiä tavoitteitamme ovat opiskelijoiden osallisuuden, valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaa oppimistaan ja tavoitteitaan koskien sekä vastuullisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Keskeisiä yhteisiä arvojamme ovat
asiakaslähtöisyys, osaamisen arvostaminen, vastuullisuus yhteisöä ja ympäristöä kohtaan sekä avoimuuden ja luottamuksen edistäminen. Ryhmänohjaaja ja kaikki oppilaitoksessa työskentelevät ovat avainasemassa yhteisten arvojen ja
tavoitteiden mukaisen myönteisen toimintakulttuurin vahvistamisessa työyhteisössään. Tämä ryhmänohjaajan käsikirja
on koottu selkiyttämään nuorten koulutuksen ryhmänohjaajan moninaisia tehtäviä, yhdenmukaistamaan käytänteitä
ja antamaan vinkkejä ja työvälineitä niin yksittäisen opiskelijan asioiden hoitamiseen kuin opintoryhmän ohjaamiseen.
Käsikirjan tavoitteena on esitellä hyviksi havaittuja toimintatapoja tehtävien hoitamiseksi.
Opetushallitus on julkistanut kesällä 2014 Hyvän ohjauksen kriteerit, jota koulutuksen järjestäjät ja oppilaitoksen kaikki
toimijat voivat käyttää ohjauksen laadun, kehittämisen ja varsinaisen toiminnan tukena. Se on ladattavissa osoitteesta
http://oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf
Sivulla 3. määritellään, mitä ohjauksella tarkoitetaan. Alla oleva kuvio havainnollistaa ohjauksen kokonaisuutta ja
jatkumoa.
Yhdessä paremmin!
Liisa Sadeharju
johtaja.
Sirkku Purontaus
rehtori
Yhteiskuntaan kiinnittynyt tasapainopinen nuori
aikuinen jolla on valmiudet siirtyä
jatko-opintoihin ja työelämään
aineenopettaja
ryhmäohjaajan
opiskelijahuoltopalvelut
opinto-ohjaaja
rehtori
ohjaus lukiokoulutuksessa
Ohjausyhteistyö
Päättötodistus
luokanopettaja
aineenopettaja
opinto-ohjaaja
Oppilaan / opiskelijan oma osallisuus ohjauksessa
Tutkinto toiselta asteelta
Jatko-opintoihin tai työelämään siirtyminen
ammatinopettaja
ryhmäohjaaja
opiskeluhuoltopalvelut
opinto-ohjaaja
johto
ohjaus ammatillisessa
koulutuksessa
Toisen asteen
opintoihin siirtyminen
verkostot
työelämä
yhteistyökumppanit
huoltajat
kaveripiiri
rehtori
oppilashuoltopalvelut
ohjaus perusopetuksessa
Lähde: http://oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf
7
HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT
6
1. Tehtävät
1.1 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVIÄ
Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan ryhmän opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan
huoltajan, opettajien ja opiskelijahuollon verkoston kanssa.
KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ
Tutustuttaa opiskelijat oppilaitokseen, opiskeluympäristöön ja toisiinsa
• Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön ja keskeisiin paikkoihin sekä
Wilma -tietojärjestelmään ja sen käyttöön. Wilma -ohjeet löytyvät Intrasta, kohdasta Ohjeet ja lomakkeet -> Opiskelija-asiat: (Wilma ohjeet opettajille )
• Käy aloittavien opiskelijoiden kanssa läpi Opiskelijan ja huoltajan oppaan
• Luoda ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joilla edistetään hyvää yhteishenkeä ja opiskelurauhan
ylläpitämistä ja ottaa ryhmän kanssa puheeksi havaitsemansa epäkohdat.
• Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoille ajankohtaisista
asioista ja muutoksista esim. ryhmään palaavat opiskelijat, uudet opiskelijat, uuden opintojakson tai lukuvuoden asiat,
tilojen tai laitteiden muutokset. Tiedottaa opiskeluhuollon palveluista.
Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyn alkuun
• Osallistuu ryhmäyttämiseen.
• Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä, rohkaisee osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin
• Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa.
• Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn.
Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin
• Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita suhteessa opintosuunnitelmaan ja ohjaa opintojen etenemistä.
Seuraa poissaoloja ja hoitaa opiskelijan läsnäoloon liittyvät lakisääteiset velvoitteet
•Seuraa säännöllisesti, vähintään jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja Wilmasta ja selvittää niiden syitä ja etsii
ratkaisuja opiskelun edistämiseen yhdessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
• Myöntää luvan enintään viiden päivän poissaoloon.
• Ottaa vastaa opiskelijoiden poissaolotodistukset/omailmoituskaavakkeet ja päivittää tiedot Wilmaan. Jos opiskelija
toimittaa useita omailmoituskaavaketta sairauspoissaoloon lyhyen ajan sisällä, ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta terveydenhoitajalle.
• Luvattomista poissaoloista keskustellaan aina opiskelijan (ja alaikäisen opiskelijan huoltajan) kanssa.
• Jos keskustelu ei auta, vaan luvattomia poissaoloja kertyy lukuvuoden aikana - ryhmänohjaaja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja keskustelee tilanteesta. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu ja annetaan suullinen
huomautus ja tiedotetaan varoituskäytänteistä. Suullinen huomautuksen antamisaika kirjataan Wilmaan.
• Jos poissaoloihin ei tule sovittua muutosta tai opintoihin liittyy keskeyttämisuhka ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan
opiskelijahuoltohenkilöstön luokse selvittämään tilanne. Ryhmänohjaaja kirjaa tämän Wilmaan.
• Jos aiheettomat poissaolot edelleen jatkuvat ryhmänohjaaja käynnistää kurinpitotoimet (1. varoitus 40 h).
• Jos aiheettomat poissaolot jatkuvat edelleen kurinpitotoimena seuraa ryhmänohjaajan antama ja toimialapäällikön
allekirjoittama toinen varoitus ja ryhmänohjaajan kutsu kuulemiseen. Opiskelijan lisäksi kutsutaan alaikäisen
huoltaja mukaan. Opiskelijan kuuleminen kirjataan kuulemispöytäkirjaan.
• Päivämäärä ja kellonaika sovitaan toimialapäällikön ja kuraattorin kanssa, myös ryhmänohjaaja osallistuu tähän tilai
suuteen.
• Mikäli rikkeet jatkuvat järjestetään uusi kuuleminen, ja toimipäällikön mahdollisesta esityksestä opiskeluoikeuden toimielin voi päättää määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Päätös on kirjallinen ja siihen on lisättävä vali-
tusosoitus.
•Mikäli opiskelija harkitsee keskeyttävänsä opintonsa, ohjataan opiskelija tarvittaessa keskustelemaan kuraattorin
tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija täyttää erolomakkeen ja hakee siihen vaadittavat allekirjoitukset.
Tekee yhdessä opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS:n)
• Ohjaa opiskelijan täyttämään Wilman HOPS-lomakkeen alkuhaastatteluosion, jossa perustietoja aiemmista opinnoista,
tavoista opiskella ja mm. harrastuksista.
• Tiedottaa aiemmin opitun tunnistamisesta ja tunnistamisesta, ks. tarkemmin liite.
• Ryhmänohjaaja käy lomakkeen läpi opiskelijan kanssa henkilökohtaisessa keskustelussa vähintään lukukausittain ja
tarkistaa myös yhteystiedot ja päivittää ne Wilmaan.
Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet
7
• Perehtyy opiskelijan taustatietoihin (saattaen vaihto, siirtymätiedot, peruskoulun ja muut todistukset) lukuvuoden alussa.
• Käy HOPS keskustelut
• Tekee lukivaikeuksien seulonnan, mahdollisen matematiikkatestin.
• Käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa.
• Tarkistaa vähintään lukukausittain opiskelijan suoritukset ja täydennettävät opinnot.
• Laatii suunnitelman rästien suorittamiseen yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
• Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta opiskelijahuoltohenkilöstölle
ja toimii yhteistyössä heidän kanssaan.
• Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista.
• Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erityisopettajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa).
• Käy ohjauskeskustelut ja antaa lisäohjausta pulmatilanteista.
• Laatii HOPSit.
• Laatii HOJKSit yhdessä erityisopettajan ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
• Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne yhteistyössä erityisopettajan ja/tai
opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
Luo ja ylläpitää yhteyksiä
Opiskelijoihin
• Tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta.
• Vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta.
Huoltajiin
• Ottaa yhteyttä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin heti lukuvuoden alussa (esim. kotiväen ilta,
kirje, puhelu,tapaaminen).
• Tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista.
• Vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita.
Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erityisopettajaan
• Tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista.
• Tiedottaa HOPSista ja Hojksista.
• Välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista.
• Ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijan tukitoimia ja opetusta
toteuttaville henkilöille.
• Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan.
Tiedottaminen, tiedonsiirto ja ohjaus
• Tutustumisyhteydenotot huoltajiin (Wilman kautta, kotiväen illat, ryhmäkohtaiset tapaamiset jne.)
• Valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen ja opiskelijoiden ohjaus.
• Tiedonsiirto Atto-opettajille tuloluokista.
• Tiedottaa kevään yhteishausta.
• Tiedottaa työssäoppimista ja ulkomailla tapahtuvasta työssäoppimisesta.
• Tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä.
• Perehdyttää seuraavan vuoden ryhmänohjaajaa ja siirtää tiedot tuen tarpeessa olevista.
Ryhmänohjaaja tutustuu oppilaitoksen
• Opetussuunnitelman yhteiseen osaan,
•Pelastussuunnitelmaan,
•Kriisisuunnitelmaan,
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan,
• Opinto-ohjauksen suunnitelmaan,
• Opiskeleluhuollon suunnitelmaan sekä
• Erityisopetuksen suunnitelmaan
Hankkii tietoa ja apua opiskelijahuollolta ja muilta asiantuntijoilta ja vie havaitsemiaan asioita eteenpäin
• Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt.
• Opiskelijahuoltohenkilöstö toimii tiivisti yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa erilaisissa kriisitilanteissa.
• Käsittelee ryhmän kanssa ilmeneviä kiusaamis- ja häirintätilanteita ja muita ryhmän jäseniä/oppilaitosta kohdanneita
kriisejä ja onnettomuuksia (opiskelijahuollon/oppilaitoksen johdon kanssa sovitulla tavalla.)
• Puuttuu kiusaamis- ja häirintätilanteisiin, käsittelee niitä yhdessä ryhmän kanssa. Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan.
8
RYHMÄNOHJAAJAN VUOSIKELLO
HOJKS-toteutumien
kirjautuminen.
Täytätä ohjauskeskustelukaavake.
Valvo, että opiskelijat
tekevät rästejä.
Tilastointipäivä 20.1.
» HOJKS kartoitus
tammikuun alussa.
JOULULOMA
joulukuu
Aloittavien kyselyyn
vastaaminen
m
ra
ar
sk
Jaksotodistusten
jakaminen.
Valvo, että opiskelijat
tekevät rästejä, hyvissä
ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.
ta m
uu
mi
ku
TALVILOMA
Jatkavien kyselyyn
vastaaminen 2vsk.
u
RO ja ervapalaverit
RO ja ervapalaverit
u
l ok
ak
iku
lm
uu
he
SYYSLOMA
JATKUVA PROSESSI
• Luo yhteys opiskelljoihin ja ryhmäytä
luokkasi » ylläpidä ryhmähenkeä
• Ole yhteistyössä kodin kanssa
• Seuraa poissaoloja (Wilma,
varoitukset, palaverit, kuuleminen)
• Pyri tunnistamaan tuen tarve ja
ohjaa tukitoimiin
• Seuraa opiskelijan opintojen
etenemista (Primus)
• Seuraa muiden opettajien antamien
arvosanojen ilmaantumista rekisteriin
ajallaan omalle ryhmällesi
• Ohjaa suorittamaan rästejä
Kotiväen ilta
• Ryhmänohjaajan tuntien pitäminen
(lukujärjestykset, informoiminen)
• Osallistu tarvittaessa OHR:n kokouksiin
• Tutustu kriisitoiminta-, pelastautumis sekä tasa-arvosuunnitelmaan
• Motivoi opiskeluun
• Pyri havaitsemaan ryhmän pulmia ja
puuttumaan niihin
• Informoi eri toimijoita työyhteisössäsi
• Yhteistyö opintotoimiston kanssa
elo
ku
u
hu
hti
ku
u
HOJKS-toteumien
kirjaaminen.
kesäkuu
• Tarvittaessa ohjaa opon luo.
• Jos opiskelija tulee tarvitsemaan
paljon tukea, keskustele HOJKSin
mahdollisuudesta.
hei
nä
ku
u
2-3.lk
Käy opiskelijoiden kanssa läpi säännöt, Wilman käyttö, opintojen tilanne ja ohjaa suorittamaan rästit pois.
u
ku
l. lk
Ryhmäytä ryhmäsi, käy läpi säännot, tutustuta opiskelijaoppaaseen
ia Wilmaan. Tee alkukartoitus
(HOPS), tarvittaessa HOJKS.
o
uk
to
Haastattelut
maaliskuu
syyskuu
Tilastointipäivä 20.9. »
HOJKS
KESÄLOMA
Haastattelut + HOPS Primukseen
• Aloita opiskelijoista, joista on saattaenvaihtotietoja tai jotka ovat jääneet
kiinni lukiseulassa tai pärjänneet heikosti
lähtötasotesteissä
• Niille jotka tulevat tarvitsemaan enemmän tukea laaditaan HOJKS
(tulee olla laadittuna 20.9. mennessä)
Huolehdi, että
opiskelijat vastaavat
palautekyselyyn.
Varmista
opiskelijoidenarvioinnit
Primukseen/Wilmaan.
Valmistujaiset:
Työ on tehty! Jaa luokallesi
opintokortit/päättötodistukset.
Hyvää ansaittua lomaa!
9
1.2 OPETTAJAN TEHTÄVIÄ
Opettajien työn tavoitteena on opettaa opetussuunnitelman mukaisesti oman opetusalansa ammattitaidon saavuttamisen kannalta
tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukea opiskelijan kasvua ihmisenä ja elinikäisenä oppijana ja antaa jatko-opintokelpoisuus.
Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Huolehtii ja vastaa oman opinalansa osalta
• Tutkinnon osan opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointiperusteiden
tiedottamisesta opiskelijoille.
• Opiskeluun, opiskelutaitoihin ja Wilmaan perehdyttämisestä.
• Ryhmänsä opiskelijoiden tietoihin perehtymisestä ja erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta
opintoalakohtaisen suunnitelman laatimisesta sitä tarvitseville.
• Vie tietoa eteenpäin opiskelijahuoltohenkilöstölle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opintojaksosta.
• Opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnin kirjaamisesta 2 viikkoa opintojakson/tutkinnnon osan
päättymisen jälkeen Wilmaan.
• Opiskelijan täydennettävän arvosanan kirjaamisesta Wilmaan opintojakson kohdalle sekä lisätietoja sarakkeeseen
tiedon, mitä tekemällä opiskelija saa (kurssin) opinnot suoritettua
Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä
tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstölle.
• Opiskelijan läsnäoloseuranta kuuluu kaikille.
• Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta, jos hän on jäänyt.opinnoista tilapäisesti jälkeen tai
hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia.Tukiopetusta voidaan järjestää kaikissa opinnoissa.
»» Erityisopiskelijoilla on oikeus saada lisäopetusta tai muuta tukea opintojen suorittamiseen oppituntien aikana
»» tai erikseen sovitusti HOJKS -suunnitelman mukaisesti.
»» Tiedottaa opiskeluhuoltopalveluista.
Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä
• Ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• Opiskelijalla on oikeus perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavan
aiemmin suoritetun tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista
ja tunnustamista ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu,
johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon pakollisissa,
valinnaisissa ja vapaasti valittavissa osissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty osaamisen
tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimitettavat asiakirjat ja aineisto.
• Arvioitu ja tunnustettu osaaminen merkitään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkintotodistukseen
asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osasta puuttuu arvosana tai osaamisen ajantasaisuus
on kyseenalaista, opiskelija ja ko. alan opettaja sopivat yhteisessä arviointikeskustelussa mahdollisista opinnoista ja
osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Arviointitavan valinnan perusteena käytetään tutkinnon osan
ammattitaitovaatimuksia / tavoitteita sekä tutkinnon perusteiden ohjetta ammattitaidon osoittamistavasta.
• Suoritetuilla toisen asteen perustutkinnon ja lukio-opinnoilla tunnustetaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat
ammattitaitoa täydentävät, vapaasti valittavat ja muut valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan tunnustettavaa osaamista
voivat olla myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat. Osaamista voi muodostua työkokemuksesta,
harrastuksista tai varusmies-/ siviilipalveluksesta. Kesken jäänet opinnot, ulkomailla suoritetut opinnot tai opinnot
kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa tai yliopistoissa voidaan myös hakea tunnustettaviksi.
1.3 YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVIÄ
• vahvistaa opetussuunnitelman yhteisen osan
• päättää aloituspaikoista
• vahvistaa yhteisista järjestyssääntöjen
10
1.4 AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ
• vahistaa osaamisen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat
• käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset
• pj allekirjoittaa näyttätodistukset
1.5 OPISKELUOIKEUDEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ
• päättää opiskelijan soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista lain säätämillä tavoilla
• päättää määräaikaisesta erottamisesta opiskelusta tai asuntolasta
1.6 REHTORIN TEHTÄVIÄ
• vastaa opetussuunnitelman yhteisen osan valmistelusta
• hyväksyy tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat noudattaen hallituksen hyväksymää opetussuunnitelman yhteistä osaa
• vastaa ammattiosaamisen toimikunnan työskentelystä ja toimintatavoista sekä työelämän yhteistyöryhmien yhteisistä
toimintatavoista
• päättää ammatillisen peruskoulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä
• päättää opiskelijaksi ottamisesta ja valinnoista opiskelija-asuntolaan
• vastaa lisähaun toimeenpanosta
• valmistelee opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen koulutustarjonnan
• päättää yhteisesti tarjottavien valinnaisten ja vapaasti valittavien tutkiNnon osien tarjonnasta
• vastaa nuorten koulutuksen yhteisistä työssäoppimisen puitesopimuksista
• päättää opiskelijahuollon ja erityisopetuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista
• allekirjoittaa tutkintotodistukset
1.7 TOIMIALAPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ
• vastaa työelämäyhteistyön järjestämisestä ja työelämän yhteistyöryhmien toiminnasta yhdessä aikuiskoulutuksen
vastaavan toimialan kanssa
• vastaa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta
• hyväksyy vastuualueensa koulutussopimukset (mikäli ei ole tehty yhteistä koulutussopimusta)
• päättää/vastaa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä erityisopetuksen järjestelyistä yhdessä sovittujen
periaatteiden mukaisesti,
• päättää erityisopetusta tarvitsevista opiskelijoista sekä opintojen vapauttamisesta.
• vastaa pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä
• vastaa työturvallisuudesta työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti
• vastaa toimialueella järjestyssääntöjen noudattamisesta
• valmistelee/vahvistaa opiskelijoiden kirjalliset varoitukset
• valmistelee esitykset määräaikaisesta erottamisesta
• päättää määrätä opiskelijan laillistetun terveydenhuollon ammattihenki- lön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
• vastaa opiskelijoiden poissaolohakemusten käsittelystä (yli 5 pv)
1.8 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ
• vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa
• vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa
• vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 pv)
1.9 PERUSTUTKINTOVASTAAVAN TEHTÄVIÄ
Mikäli ei ole alan (esim. yksialainen) koulutuspäällikön tehtäviä -valmistelee tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat
yhdessä alan opettajien ja toimialapäällikön kanssa
• vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa
• vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa
• vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 )
11
1.10 OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVIÄ
Oppilaitoksen sosiaalityön tavoitteena on edistää opiskelijan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja auttaa sosiaalisten ongelmien
selvittelyssä niin, että opiskelujen eteneminen mahdollistuu.
• on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa
• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa
- valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen
- yksilölliset opiskelujärjestelyt
- oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja
- yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa
- opiskeluhuoltoryhmän ja hyvinvointiryhmän toimintaan osallistuminen
- yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus
- opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen
-uraohjaus
• koulutusohjelmavalintojen ohjaus
• työllistymiseen ja jatko
- opintoihin siirtymisen tukeminen
- seurannan suunnittelu ja toteuttaminen
- yhteistyö työ - ja elinkeinotoimiston toimijoiden kanssa
• yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuollon
edustajien kanssa
• perusopetuksen TET
- perusopetuksen oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen
• tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opintoja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa
• koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto
- oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa
1.11. ERITYISOPETTAJAN / HOJKS-VASTAAVAN TEHTÄVIÄ
Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin,
että jokainen opiskelija saa edellytystensä mukaisen opetuksen. Erityistä tukea tarvitseville voidaan järjestää erityisopetusta.
• Ohjaa ja tukee opiskelijoiden oppimista.
• Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan ryhmän opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet.
• Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista ryhmänohjaajaa ja opettavia
opettajia.
• Valmistelee/tukee ryhmänohjaajaa tekemään esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista opiskelijan
tarvitseman tuen perusteella.
• Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS -lomakkeet ja seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta
sekä toteutumien kirjaamisia.
• Tukee ja ohjaa opiskelijoita oppimisen esteiden poistamisessa ja oman opiskelutyylin löytymisessä
• Neuvottelee ja pitää yhteyttä opiskelijan huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden auttajatahojen kanssa
erityisopiskelijan opiskelujen sujumiseksi.
• Konsultoi erityisopetukseen liittyvissä asioista opettajia ja opiskelijahuoltoa.
• Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan.
• Organisoi henkilökunnan koulutusta erityisopetukseen liittyen, silloin kun siihen on tarvetta ja resursseja.
• Osallistuu muiden erityisopettajien kanssa yhteispalavereihin.
• Osallistuu samanaikaisopetuksen toteuttamiseen.
12
1.12. KURAATTORIN TEHTÄVIÄ
• Ohjaa ja neuvoo opiskelijaa asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa .
• Tekee opiskelijan ongelmatilanteissa elämäntilanteen kartoitusta ja sen pohjalta jatkosuunnitelmia
yhdessä opiskelijan kanssa.
• Toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja koko opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
• Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa yhdessä ryhmänohjaajan ja muiden
opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa.
• Osallistuu opiskelijoiden kuulemistilaisuuksiin ja kirjaa keskeiset sovitut asiat.
• Ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin (esim. päihde
ja mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, Kela), ja toimii tarvittavassa yhteistyössä niiden tahojen kanssa.
• Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu
alueelliseen verkostoyhteistyöhön.
• Osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen.
• Osallistuu tarvittaessa HOJKSin valmisteluun ja tukitoimien suunnitteluun yhteistyössä ryhmänohjaajien ja
opettajien kanssa.
• Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön ja oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa yksittäisen opiskelijan tai
opiskelijaryhmiin huolta aiheuttavista asioista.
• Osallistuu oman toimipaikan ja toimialan opiskelijahuoltoryhmiin työskentelyyn.
• Osallistuu muuhun oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuollon kehittämistyöhön.
• Osallistuu opiskelijavalintoihin (joustava haku).
• Tekee yhteistyötä Kelan kanssa.
Huomioitavaa yhteistyössä: kuraattori ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, jos
• Opiskelija on hakeutunut oma-aloitteisesti tai tullut huoltajansa tai jonkun viranomaistahon ohjaamana kuraattorin
ohjaukseen ja selvittelyssä oleva asia edellyttää opetushenkilöstön tiedonsaantia (opiskelijan kanssa sovitulla tavalla).
Huomioitavaa yhteistyössä: ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin / opiskelijahuoltoon, kun hän huolestuu
• Opiskelijan opintojen etenemisestä.
• Opiskelijan poissaolojen runsaudesta, jatkuvista myöhästelyistä, luvattomista lähtemisistä tai siitä ettei saada yhteyttä
opiskelijaan, opiskelijan olemuksen muutoksesta: yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä.
• Opiskelijan kertomista asioista (häntä kohdanneesta kiusaamisesta, onnettomuudesta, kuolemantapauksesta,
elämäntilanteen vaikeudesta tms.), joissa hänellä on ilmeinen avun tarve, ohjaten opiskelijan mieluiten
henkilökohtaisesti kuraattorin luokse.
• Ryhmänohjaajan on tärkeää muistaa ammattinsa tuomat velvollisuudet asioiden eteenpäin viemisestä opiskelijan
mahdollisista vastusteluista huolimatta.
Ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun keskustelut opiskelijan tai huoltajan kanssa eivät tuota tulosta
• Asioihin ei löydy yhteisymmärrystä.
• Asiat eivät ole opettajan ja kodin ratkaistavissa.
• Opiskelijan tukemiseen / auttamiseen tarvitaan lisävoimavaroja.
Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun opiskelijan laiminlyönnit johtavat lakimääräisen kuulemistilaisuuden
järjestämiseen opiskelijalle ja hänen huoltajilleen.
13
1.13. OPISKELIJATERVEYDENHOITAJAN TEHTÄVIÄ
Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen ja
hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa.
Opiskeluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoamaa maksutonta opiskeluterveydenhuollon palvelua.
• Kutsuu uudet opiskelijat terveystapaamiseen ensimmäisen lukuvuoden aikana, Terveystapaamiset muodostavat
opiskeluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan tapaamisen.
• Arvioi terveystapaamisissa monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyrkii löytämään terveyttä
ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Opiskelijat arvioivat omaa vointiaan ja opiskelussa selviytymistään, kuvaavat
kokemuksiaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä tuovat esille niitä koskevia huolia.
• Laatii terveystapaamisesta opiskelijan terveydenhuoltosuunnitelman, jossa yhdessä opiskelijan kanssa sovitaan
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, tarvittavista toimenpiteistä, tutkimuksista, hoitoon ohjaamisesta ja seurannasta.
• Keskustelee terveystapaamisissa opiskelijan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista laaja-alaisesti huomioiden
myös mahdolliset oppimisen ongelmat, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat.
• Ohjaa opiskelijaa perhesuunnittelussa ja seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa.
• Huolehtii opiskelijan rokotussuojasta.
• Ohjaa tarvittaessa muiden terveyspalveluiden käyttöön.
• Pitää päivystys- ja ajanvarausvastaanottoja oppilaitoskohtaisesti ilmoitetulla tavalla.
• Kutsuu tarvittaessa opiskelijan vastaanotolle, jos opiskelija on ilmoittanut omailmoituslomakkeella jakson aikana yli
kolme sairauspoissaoloa, ja tilanteesta herää huoli.
1.14 OPINTOSIHTEERIN / TOIMISTOHENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ
Opintosihteereiden ja toimistohenkilöstön tehtävät vaihtelevat eri oppilaitoksissa
• Osallistuu yhteishakuprosessiin ja opiskelijavalintoihin ja siirtää uusien opiskelijoiden lähtötiedot
opiskelijahallintojärjestelmään Priimukseen.
• Ylläpitää ja kehittää opiskelijahallintorekisteriä (mm. Opiskelijoiden yhteystiedot, sähköisen HOPS:n, arvioinnin, työssäoppimisen, tulostepohjat, AON. jne.) sekä neuvoo omalta osaltaan opiskelijoita ja henkilökuntaa Wilman käytössä
• Tuottaa oman toimipaikkansa osalta opiskelijoita koskevat lakisääteiset opiskelijatilastot.
• Tuottaa opiskelijahallintojärjestelmästä viralliset opintosuoritusotteet ja tutkintotodistukset.
• Tulostaa tutkinto-, näyttö-, ja erotodistukset.
• Huolehtii opetukseen liittyviin lomakkeiston saatavuudesta sekä arkistoi säilytettäviksi määritellyt opiskelija-asioihin
liittyvät dokumentit.
• Tekee opiskelijoille, huoltajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle Wilma-salasanat.
• Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset.
• Voi toimia opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä.
• Voi toimia opiskelijoiden yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki ja valvontailmoitusasiat).•
• Hoitaa opiston muita päivittäisrutiineja ja juoksevia asioita.
Tukipalvelujen avulla varmistetaan opiskelijan tarvitsema erityinen tuki läsnäolon säännöllisyyteen, opiskelujen
sujumiseen sekä asumisen hallintaan.
Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda
terve oppimis- ja työympäristö, suojata ja edistää terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää yhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuoltotyö kuuluu oppilaitosyhteisössä kaikille siellä työskenteleville.
1.15 PSYKOLOGIN TEHTÄVIÄ
Tehtävänä on toisen asteen oppilaitosten psykologityö, jossa painottuvat moniammatillinen yhteistyö sekä tukikeskustelut. Toimenkuvaan kuuluu mm: asiantuntijatehtävät:
- Opiskelijahuoltoryhmätyö ja muut moniammatilliset työryhmät, esim. kriisi-, HOJKS- ja erityisen tuen työryhmät
- Henkilöstön konsultointi
- Osallistuminen oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen
- Moniammatillinen ja hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö
- Asiakastyö
14
Psykodiagnostiikka (psykologiset selvittelyt, tutkimukset ja arvioinnit):
- Ohjaus, neuvonta, supportiivinen tuki ja hoito mielenterveyteen sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
sekä ohjaus jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin
- Yhteistyö huoltajien ja asiakkaan muun verkoston kanssa
Ehkäisevä mielenterveystyö
1.16 MUUT OPISKELUHUOLLON JA OSALLISTAMISEN MUODOT
Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat
osallistuvat opiskelijoiden päivittäiseen opiskelujen sujumiseen ja elämäntilanteen tukemiseen
varmistamalla läsnäolon opetuksessa, ohjaamalla tehtävien tekemisessä ja lisäopetuksessa ja vapaa-ajan ohjauksessa.
Opiskeluhuollon ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutuksen järjestäjä -tasoinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat
rehtori, toimialapäälliköt ja edustajat toimialoittain/ammattiryhmittäin (kuraattori, opinto-ohjaus, erityisopetus, asuntolaedustaja, terveydenhoitaja,) mukaan lukien opettaja ja opiskelijaedustajat. Puheenjohtajana on hyvinvointialan toimialapäällikkö,
sihteerinä opiskelijahuollon koordinaattori. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Mukana voi olla myös sidosryhmien
edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnittelu, tavoitteiden asettelu, linjanveto, kehittäminen, ohjaus ja arviointi/omavalvonta.
Ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään oppilaitoksen arkea ja
kehittämistyötä.Ryhmä tekee esityksiä johtotiimille ja johtoryhmälle. Kokoonpano kirjataan myähemmin.
Opiskeluhuoltoryhmä
Toimialakohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmien puheenjohtajina toimivat toimialapäälliköt,
niiden on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmiä muodostettaessa on varmistettu opetuksen,
opinto-ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen ja terveydenhoidon ammattiryhmien edustajien sekä
asuntolaohjaajien kuuluminen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on toimialakohtainen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen,
toteuttaminen ja arviointi. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Suunnittelu- ja kehittämistyössä kuullaan opiskelijoita. Ryhmä
kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee esityksiä ohjausryhmälle.
Hyvinvointiryhmä
Lisäksi on toimipaikkakohtaiset/opintoalakohtaiset hyvinvointiryhmät, joiden tehtävänä turvata opiskelun ja arjen sujuvuus,
osallisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmiä vetää toimipaikan vastuuhenkilö.
Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä
on tilannekohtainen asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja,
ryhmänohjaaja, asuntolanohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö. Ryhmän
kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida
annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa
käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään.
Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset
Opiskelijakunta
• Toimii koulutusyhtymässä (Keko ry) ja toimipaikkakohtaisesti
• Mahdollistaa opiskelijoiden yhteistoiminnan, asioihin vaikuttamisen ja osallisuuden.
• On virallinen väylä opiskelijoiden näkökulman kuulemiseen niin toimipaikkakohtaisesti kuin koulutusyhtymän tasolla.
Opiskelijatutorit
• Perehdyttävät uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa.
• Osallistuvat uusien opiskelijoiden rekrytointiin.
• Ilmaisevat ryhmänohjaajalle mikäli havaitsevat koulukiusaamista tai opiskelijoiden keskuudessa ongelmia,
joihin oppilaitoksessa olisi puututtava.
Kansainvälisyys
• Koko opistoa koskevien kansainvälisten toimintamallien ja käytänteiden kehittäminen ja dokumentointi.
• Kansainvälisten työssäoppimisen prosessien tukeminen, aktiivinen toimija kv-jaksoissa.
• Henkilöstön kv-osaamisen tukeminen, opistoa koskevien kansainvälisten projektien suunnittelu ja koordinointi
15
2.Ryhmänohjaus
2.1 RYHMÄN MUODOSTUMISEN VAIHEET
Seuraavat vaiheet ovat usein löydettävissä tehtäväkeskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eivät tosin esiinny
samassa järjestyksessä ja toisinaan yksittäinen vaihe saattaa jäädä kokonaan pois.
Muotoutumisvaiheeksi kutsutaan ryhmän alkutaipaletta. Sen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet
hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi,
koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi.
Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein
erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Se on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta.
Normien luomisen vaiheessa ryhmän jäsenten roolit alkavat olla selviä ja yhteishenki hyvä. Ryhmälle kehittyy omia toimintatapoja ja sääntöjä eli normeja, joita sen jäsenten tulee noudattaa. Säännöt voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja
piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu ylös, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja.
Toteuttamisvaiheeseen päästyä on rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista
löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen.
Ryhmä toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa.
Lopettamisvaihe voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaiheeseen saattaa liittyä rituaaleja tai juhlallisuuksia. Ryhmän
muodostuminen: Lähde Wikipedia
2.2 KUINKA JOUKOSTA OPISKELIJOITA MUODOSTUU RYHMÄ?
Yksilöllisten oppijoiden muodostamassa yhteistoiminnallisessa ryhmässä säilyy jokaisen oppijan vastuu omasta itsestään,
mutta samalla otetaan vastuuta ryhmästä ja toisten oppijoiden kehityksestä. Parhaimmillaan yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus siis täydentävät toisiaan. Toimivassa ryhmässä kaikki opettavat toisiaan ja oppivat samalla itse - ohjaaja on
tavallaan oppijana muiden joukossa.
Ryhmän kehittymisen ja toiminnan sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että ohjaaja tunnistaa ryhmäytymisen
ilmiöitä. Tällöin hän osaa varautua etukäteen mahdollisiin ongelmiin ja luotsata ryhmää eteenpäin.
2.3 RYHMÄN KEHITTYMISEN VAIHEET JA OHJAAJAN ROOLI
Muodostumis- eli orientaatiovaiheessa ryhmän vetäjään, ohjaajaan kohdistuu suurin riippuvuus. Ryhmä ei vielä ole
varsinainen ryhmä, vaan joukko yksilöitä, jotka tunnustelevat paikkaansa muiden joukossa.
Konfliktivaiheessa kilpaillaan tietoisesti tai tiedostamatta ryhmän johtajuudesta. Jäsenet eivät vielä tunnista ryhmän tavoitteita omikseen ja ohjaajaan kohdistuvat vaatimukset erilaistuvat. Oppijat voivat turhautua heitä koskeviin odotuksiin
ja se saattaa johtaa kiukkuun ohjaajaa kohtaan.
Solidaarisuusvaiheessa ryhmän toiminta organisoituu ja ryhmä kiinteytyy - me-henki kasvaa. Tavoitteet, toiminnalliset
roolit ja yhteistyön mallit selkiintyvät. Ohjaajaan kohdistuvat ristiriidat alkavat purkautua.
Toiminnanvaiheessa ryhmä suorittaa tehtäväänsä työskentelemällä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Ohjaajaan kohdistuu
hänen asiantuntijuuteensa liittyviä realistisia ja perusteltuja vaatimuksia.
Nämä ryhmädynaamiset ryhmäytymisen vaiheet eivät ole kuitenkaan sellaisinaan sovellettavissa kaikkiin ryhmiin.
Erityisesti virtuaalisissa verkko-opinnoissa ryhmän tai yhteisöllisyyden kehittymisen muodostumista voi olla vaikeampi
havainnoida, eikä se näyttäydy samanlaisena kuin kasvokkaisissa ryhmissä. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota jotta muutos tapahtuu ryhmän toimintaedellytyksiä parantavasti.
Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ohjaaja ottaa huomioon tehtäväkeskeisten prosessien lisäksi tunnekeskeiset toiminnot, ja antaa näille aikaa kehittyä. Ryhmän oppimisilmapiirin pitäisi olla kannustava ja tukeva, jotta
se motivoisi jäsenensä tekemään parhaansa ryhmän eteen. Ohjaaja elää mukana ryhmässä, mutta ohjaajan roolissaan
säilyttää mahdollisuuden etääntyä tarkkailijaksi ja tasapuoliseksi auttajaksi. Tarkkaillessaan hän kerää tietoa ryhmän
toiminnasta ja antaa rehellistä palautetta ryhmälle.
16
Ohjaaja on ryhmän käynnistäjä, virittäjä, konsultti, valmentaja ja "johtaja", pääosassa ovat silti oppijat. Myös ongelmatilanteiden ratkaisuissa ryhmän oma panos on merkittävä. Ohjaaja on vain apuna ongelmien käsittelyssä; hänen pitää
välttää liiallisen vastuun ottamista ryhmästä, jotta vältetään keskinäisriippuvuuden syntyminen. On toki luonnollista,
että opintojen alkuvaiheissa tutorin vastuu voi olla suurempi, mutta niin ryhmän kuin ohjaajan kehityskaareen liittyy
vastuun asteittainen siirtyminen oppijoille ja ryhmälle.
Lähde: www.verkkotutor.fi
2.4 TUKIMATERIAALIA
Suomen koulutusjärjestelmä http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot
www.opastin.fi
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä www.kpedu.fi, Kpedu intra
• Opetussuunnitelman yhteinen osa:
• Opinto-ohjauksen suunnitelma:
• Opiskelijan ja huoltajan opas:
OPH:n arvioinnin opas: http://www.oph.fi/download/142318_Arvioinnin_opas.pdf
Toisen asteen yhteistyö http://2aste.kpedu.fi/
Minä oppijana http://virtuoosi.pkky.fi/minaoppijana/
Ryhmän ohjaajan tukena http://edu.fi/ammattikoulutus/opinto-ohjaus/hyvia_kaytanteita_esr_hankkeista
Harjoituksia ryhmäyttämiseen ja yksilöharjoituksia
http://www.luovi.fi/luovi/yhteistyossa/projektit/paattyneet-kehittamisprojektit/mun-reitti/
http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/ero/eo-netti.htm#sivu-alku
Ryhmän muodostaminen http://www.nuortenakatemia.fi/trr
Tukea oppimiseen
www.datero.fi
http://www.lukihero.fi/
www.nmi.fi
Työssäoppiminen http://www.edu.fi/tonet/
http://www.maailmalle.net/harjoittelu_ja_tyoskentely/tyossaoppiminen
http://toplaaja.wikispaces.com/
Työkykypassi www.alpo.fi
Muita hyödyllisiä www-sivuja:
Verkkolehdestä ajankohtaista opetukseen liittyvää http://www.oph.fi
Opetushallituksen maksuttomia julkaisuja http://www.edu.fi/julkaisut/
Tietoa kaikista koulutukseen ja opiskeluun liittyvistä asioista www.opintoluotsi.fi/
Verkko-oppimateriaalia http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ammattikoulutus
Säädökset ja ohjeet http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet
Materiaalia omasta itsestä, itsetuntemuksesta ja oppimisesta yhdessä toimimiseen. Keskustelujen ja harjoitusten avulla
pyritään tutustuttamaan opiskelijoita toisiinsa, oppimaan mielipiteiden ilmaisua sekä kuuntelemaan ja arvostamaan
toisiaan. http://edu.fi/ammattikoulutus/opinto-ohjaus/ytya_opiskeluun
17
3. SOVELTUMATTOUUDEN RATKAISUJA
3.1. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
1.1.2012 voimaan tulleen sora-säädöspaketin tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä
työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin
soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.
Esteettömyys korostuu opiskelijaksi ottamisen edellytyksissä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011).
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle.
Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin
liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai
asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys
ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässävaatimukset koskevat
lähihoitajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, maarakennskoneenkuljettan ja metsäkoneenkuljettajan koulutuksia.
Nämä vaatimukset koskevat 1.1.2012 jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa
pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä
mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan
oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa.
Tutkinnon perusteissa on määritelty kaikkien tutkintojen osalta terveydentilavaatimukset.
Jokaisen opiskelijan tulee toimittaa nuorison terveydentilavaatimus.
3.2.OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN
Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen lähinnä alalle soveltumattomuuden,
puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi. Opiskelija voi olla alalle soveltumaton, jos
hän esimerkiksi vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Soveltumattomuutta
ratkotaan ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja muiden ennaltaehkäisevien
tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin muun alan opintoihin. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen
sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia,
koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011 olevien perusteiden mukaisesti määräaikaisesti
enintään vuodeksi. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/2011 16 §.
Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan
määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä
vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) ote rikostausta ote, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten
parissa työskentelyä.Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista,
häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos
opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti,
kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen
aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot.
3.3.MUUT SORASÄÄDÖKSET
Lain (951/2011 34 a §) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen
alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista
18
kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain
(1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta. Huumausainetestaus koskee kaikkia ammattiopistossa opiskelevia opiskelijoita kaikissa perustutkinnoissa, myös ennen 1.1.2012 aloittaneita.
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää toimialapäällikkö. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja
palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän asettama monijäseninen opiskeluoikeuden toimikunta, jonka puheenjohtajana
toimii rehtori.
Laissa 951/2011 tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja
39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden
peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevaan
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Nämä asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on
ratkaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista;
2) 20 §:ssä säädettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa;
3) 21 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;
4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä
5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta
Aluehallintoviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta
pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai
opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin päätä. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista
varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee
tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Sora-opas:
http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf
19
LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN
LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA
VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI
LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN
TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN
LIITE 3. RYHMÄN TEHOKKUUS
LIITE 4. RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN
LIITE 5. RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI
AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA
LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA
SÄÄNTÖJÄ
LIITE 7. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
LIITE 8. ASUNTOLAN SÄÄNNÖT
LIITE 9. KOULURAUHAPAKETTI
MUITA LIITTEITÄ
LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO
LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ
LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ
MM. SEURAAVAT OHJAUSTA TUKEVAT LOMAKKEET LÖYDÄT WILMASTA
Siirtymätiedot perusopetuksesta toiselle asteelle
HOPS
HOJKS
Poissaololupahakemus
Opiskelijan omailmoitus sairauspoissaoloista
Suullinen huomautus
1.Kirjallinen varoitus
2.Kirjallinen varoitus
Kutsu kuulemiseen
Kuulemispöytäkirja
Siirtymätiedot TE-toimistoon
20
RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA
Uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuus
• tervetulotoivotus
• henkilöstön ja tutorien esittäytyminen
• jakaantuminen ryhmiin koulutusohjelmittain
Tutustuminen ryhmän kesken
• ryhmänohjaajan ja opiskelijoiden
esittäytyminen
• todistusten kerääminen
• tulohaastattelulomakkeiden jakaminen ja täyttäminen
Tutustumiskierros
• opetustilat, sosiaalitilat, pysäköintipaikat,
tupakointi
• opiskelijaravintola ja kahvio
• opintotoimisto
• opiskelijahuollon henkilöstön vastaanottotilat
Ryhmäyttäminen
• laaditaan oman ryhmän pelisäännöt
• ryhmäyttämistehtävä
• retki tai tutustumiskäynti
Opiskeluun liittyvät hankinnat
• kirjat, monisteet, työasut,
henkilökohtaiset työvälineet
Opintososiaaliset edut
• opintotuki, opiskelija-asiat
• poissaolojen vaikutus opintotukeen
• koulumatkatuki
Työ- ja väestönsuojelu
• ryhmänohjaajan johdolla läpikäyty
poistumisharjoitus
• menettely tapaturma- tai sairastumistilanteissa
• opiskelijoiden taustatietoihin ja todistuksiin
tutustuminen
• tulohaastattelut
• HOPSin laadinta
• opiskeluvalmiuskartoitusten tekeminen
(lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka)
• yhteenveto ryhmän opiskelijoista ja heidän
erityistarpeistaan
• erityisopiskelijaksi nimeäminen, HOJKSin
tekeminen ja alustava tukitoimien suunnittelu
(20.9. ja 20.1.) Huom. palauttaminen
vähintään viikkoa ennen.
Tiedottaminen, tiedonsiirto ja opiskelijoiden ohjaus
• tutustumisyhteydenotot huoltajiin
-huoltajien ilta (tmv.) ja mahdolliset
luokkakohtaiset illat
• syksyn yhteishaku
• valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen
ja opiskelijoiden ohjaus
• tiedonsiirto atto-aineiden opettajille
tuloluokista
• kevään yhteishaku
• työssäoppiminen ja opiskelu ulkomailla,
tiedotustilaisuus
• tiedottaminen seuraavan lukuvuoden
järjestelyistä
• ryhmän seuraavan opintovuoden
ryhmänohjaajan perehdyttäminen ja tietojen
siirtäminen
Opiskelijoiden opintosuoritusten ja poissaolojen
yhteenveto, ehdotukset jatkotoimenpiteiksi
Opiskelijoille järjestettävien tukitoimien
suunnittelu ja organisointi
HOPSin tarkastaminen
Tutustuminen koulutusalaan
• ammattilaisen ja päättävän luokan
opiskelijan info alan tarjoamista
mahdollisuuksista
Ammatillisen perustutkinnon rakenteen esittely
• ammatilliset opinnot, työssäoppiminen,
opinnäytetyö ja näytöt
• Atto-aineet ja niiden opettajat
• opintokortin ja tutkintotodistusmallin esittely
• tunnistetut ja tunnustettavat opinnot
• valinnaiset aineet
• lukio-opinnot ja yhdistelmätutkinnot
• opintojen edistymisen seuraaminen ja
arvioinnin periaatteet
• täydennettävät opinnot, uusintakokeet
Oppilaitoksen säännöt ja käytännöt (esimerkiksi):
• tauot lukujärjestys
• vaatetus, muut tarvikkeet, opiskeluruokailu,
kahvila
• oppilaitoksen tilojen laajempi kierros
• läsnäolon seuraaminen, poissaolojen
korvaamisen periaatteet
Erityisopiskelijoiden HOJKSin seuranta ja
tarkastaminen
Tiedottaminen tukitoimista, uusinnoista ja rästien
suorittamismahdollisuuksista
Tiedottaminen seuraavan jakson ohjelmasta,
arvioinnista ym.
Kokoukset
• opiskelijahuoltoryhmän ja koulutusalojen
seurantakokoukset
• opiskelijahuoltoryhmän muut kokoukset
• erva-opettajien kokoukset opiskelijoiden
tukitoimien tarpeesta ja järjestelyistä
Tulohaastattelut, alkukartoitukset ja alustavien
tukitoimien suunnittelu
LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista 21
HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN
Varhaisen puuttumisen malli auttaa tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. On tärkeää, että jokainen
opettaja ilmaisee huolensa opiskelijasta. Stakesin ”Huolen vyöhykkeistö”-lomake auttaa opettajaa arvioimaan omaa huoltaan opiskelijaan liittyvissä asioissa. Huolen tunnistamisesta edetään asioiden puhumiseen opiskelijan ja hänen huoltajiensa
kanssa. Huoltaan voi jakaa myös oppilaitoksen opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa ja suunnitella yhdessä, miten huolen
pienentämiseksi toimitaan. Huolen näkyväksi tekeminen edistää asioihin puuttumista ja tällä tavalla vahvistaa nuorten turvallisuutta, opiskelujen etenemistä ja yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksissa.
”Huolen puheeksi ottaminen” on varhaisen puuttumisen menetelmä, joka lisää opettajan varmuutta tarttua asioihin jo
pientä huolta havaitessaan. Puheeksi ottaminen on opettajan tavoitteellista, ammatillista toimintaa. Yhteisessä keskustelussa
opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa pyritään luomaan sellainen yhteistyösuunnitelma, joka toteutuessaan pienentää
opettajan kokemaa huolta ja edistää nuoren opiskelun sujumista. Puheeksi ottamista voidaan harjoitella mm. ennakoimalla
tulevaa kohtaamista ja pohtimalla omia tapoja keskustella huolen aiheista.
MITEN TOIMITAAN, KUN HUOLI HERÄÄ
Jokainen opettaja
ilmoita ryhmänohjaajalle
Vanhemmat jos
• runsaat poissaolot
• puuttuvat suoritukset
• oma huolesi (huolen harmaa)
alle 18-vuotias
Opiskelija
Ryhmänohjaaja
keskustele
opiskelijan kanssa
runsaat
poissaolot
Opinto-ohjaaja
väärä ala
elämäntilanne
Terveydenhoitaja
sairaus
Kuraattori
ohjaa tarvittaessa
Oppilashuoltoryhmä
paljon opintojan
rästissä
Erityisopettaja
tai erityistuen
vastuuhenkilö
Ulkopuoliset auttamistahot
Koulutusyhtymän opiskelijahuollon strategiasta ”Miten toimitaan, kun huoli herää”
22
LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen
sivu 1/7
Rästipaja-ohjaaja
Tukihenkilöt
Huolen vyöhykkeistön käyttäminen
Lomaketta käyttäessään työntekijä puntaroi omaa huolen tunnetta opiskelijasta havaittavissa olevien asioiden pohjalta.
Esimerkiksi: opiskelija myöhästelee jatkuvasti, tai hän on usein niin väsynyt ettei kykene seuraamaan opetusta, tai osallistumaan
annettuihin työtehtäviin, tai hänen opintosuorituksensa tulevat hylätyiksi, tai hänen käytöksensä toisia kohtaan on asiatonta.
Huolen aste on aina henkilökohtainen tuntemus ja se voi vaihdella eri tilanteissa. Tärkeää, että huolestumista arvioidaan
oman perustehtävän näkökulmasta – jos tehtävänäni on opettaa ja saada opiskelija oppimaan niin onnistuuko se vai onko siinä
esteistä: opiskelijan asenne, käytös, kyvyt tms. Huolestumisen astetta arvioitaessa työntekijä puntaroi myös millaista apua
on saatavissa opiskelijan auttamiseksi ja voiko huoli pienentyä, jos kaikki tukitoimet ovat käytössä (”usko omiin mahdollisuuksiin” – kohta lomakkeessa). Jos ryhmänohjaajan huoli jostain opiskelijasta tai luokkansa tilanteesta alkaa lähestyä tai
on jo harmaalla vyöhykkeellä, niin hänen kannattaa ehdottomasti ottaa asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskelijahuollon
työntekijän kanssa.
Huolen vyöhyke- lomake auttaa opettajaa omassa pohdinnassa, kun herää tunne, että kaikki asiat eivät ole kunnossa
opiskelijan / opiskelijaryhmän kanssa. Vyöhyke jäsentää myös ryhmänohjaajan valmistautumista opiskelijahuollon tai osaston
kokoukseen, kun selvitellään opiskelijoiden tuen tarvetta. Käytettiinpä huolen vyöhykettä missä muodossa tahansa, sen
tarkoituksena on aina johtaa keskusteluun opiskelijan tilanteen muuttamisesta parempaa suuntaan.
HUOLEN HARMAA VYÖHYKE - TYÖVÄLINE
Mieti omaa huoltasi opiskelijasta. Kuinka huolissasi olet? Selviätkö käytettävissä olevin keinoin vai tarvitaanko lisäapua? Joko olet puhunut huolestasi opiskelijalle?
Huoltajalle? Opiskelijahuollon henkilöstölle?
1
2
3
Ei huolta lainkaan
Pieni huoli tai ihme
käynyt mielessä;
luottamus omiin
mahdollisuuksiin
vahva.
Huoli tai ihmettely
käynyt toistuvasti
mielessä;
luottamus omiin
mahdollisuuksiin
hyvä. Ajatuksia
lisävoimavarojen
tarpeesta.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin
heikkenee.
Mielessä toivomus
lisävoimavaroista
kontrollin
lisäämiseksi.
Selvästi koettu
lisävoimavarojen
kontrollin lisäämisen
tarve.
6
7
Huolta paljon ja
jatkuvasti; nuori
vaarassa. Omat
keinot loppumassa.
Lisävoimavaroja ja
kontrollia saatava
mukaan heti.
Huoli erittäin suuri;
nuori välittömässä
vaarassa. Omat
keinot lopussa.
Muutos nuoren
tilanteeseen saatava
heti.
Mukailtu Stakesin mallista.
Huolen vyöhyke. Malli, jota voidaan käyttää esim. opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen
valmistauduttaessa tai oman huolen pohdinnan tukena.
Ohjeita huolen vyöhykkeen käytöstä
1)Tarkastellaan omaa huolen tunnetta siinä suhteessa mikä opettajalla on opiskelijaan, keskinäisen vuorovaikutuksen
näkökulmasta, tässä hetkessä ja käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa (opettajan omat/osastolla käytössä olevat,
opiskelijahuollon sekä muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen tukitoimet).
Huolta voi aiheuttaa esim.
• opiskelija on paljon poissa koulusta
• opiskelija on väsynyt, haluton, alakuloinen
• opiskelijan käytös on muuttunut
2)Oman huolen tarkastelussa ei diagnostisoida opiskelijaa
3)Jäsennetään omaa huolta ja tehdään se näkyväksi
» mahdollistaa asioihin puuttumisen
4)Otetaan huoli puheeksi
• opiskelijan kanssa ja/tai
• opiskelijan huoltajan kanssa ja/tai
• jos asiasta puhuminen asianosaisten kanssa tuntuu vaikealta, otetaan huoli puheeksi
sivu 2/7
23
ensin työparin ja/tai opiskelijahuollon työntekijän kanssa
» asian hoitamista jatketaan yhteisen suunnitelman mukaan
» tavoitteena asian puhuminen opiskelijan kanssa ja muutos
5)Huolen ilmaisemisen lisäksi selvitetään millaisin tukitoimin huoli pienenisi ja tehdään sellainen sopimus johon
opiskelijakin sitoutuu, pienikin askel muutoksen suuntaan on hyvä alku, kun asiat otetaan ajoissa puheeksi.
6)Arvioidaan pienenikö huoli puheeksi ottamisen / sovittujen tukitoimien jälkeen
» huoli pieneni, opiskelija olosuhteiden muutoksessa havaittavissa parannusta » jatketaan sovittuja tukitoimia
» huoli ei pienentynyt tai huoli lisääntyi, opiskelija tilanteen selvittämiseen tarvitaan lisävoimavaroja
opiskelijahuollon muilta toimijoilta / oppilaitoksen ulkopuolisilta tahoilta
Huolen puheeksiottaminen
Poissaolot ovat usein näkyvin merkki nuoren asioiden vaikeutumisesta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan tartutaan, sitä
paremmin opiskelijaa on mahdollista tukea ja löytää ratkaisuja ja siten ehkäistä hänen ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen. Ryhmänohjaajan ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista, onko huoli oikeasti suuri tai
objektiivisesti olemassa tai mistä se mahtaa johtua. Riittää, että hän tuntee tarvitsevansa neuvoa tai apua häntä huolettavassa
nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta ja ryhmänohjaajan intuitiivinen kuva omasta
huolestaan tarkentuu: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella selvittää tarkemmin.
Ohjeita huolen puheeksi ottamiseen
Puheeksiotto-keskustelussa työntekijä kuvaa huolta aiheuttavia asioita sellaisina kuin ne hänelle näkyvät, - esim.: opiskelija
myöhästelee jatkuvasti, tai hän on usein niin väsynyt ettei kykene seuraamaan opetusta tai osallistumaan annettuihin työtehtäviin tai hänen opintosuorituksensa tulevat hylätyiksi tai hänen käytöksensä toisia kohtaan on asiatonta.
Keskustelusta on tarkoitus luoda vuoropuhelu, jossa huomioidaan millaisia näkemyksiä opiskelijalla itsellään tai huoltajillaan
on asioista. Työntekijä voi omilla vuorovaikutustaidoillaan vaikuttaa keskustelun kulkuun ja onnistumiseenkin. * Huolen ilmaisemisen ohella on tärkeää löytää opiskelijan tilanteesta myös jotain myönteistä, vaikka pientäkin. Keskustelun tavoitteena
on saada aikaan muutosta tavoitteleva suunnitelma. Opiskelijan myönteiset asiat ja vahvuudet ovat suunnitelman runko.
On hyvä muistaa, että vahvuuksia ja voimavaroja voidaan tukea, ei ongelmia. Suunnitelmaan asetetaan tavoite: miten asiat
ovat silloin, kun ne ovat hyvin – määritellään se yhdessä. Tavoitteen saavuttamiseksi mietitään olemassa olevia keinoja: mitä
opiskelija itse tekee, mitä huoltajat, mitä opettaja voi tehdä, mitä oppilaitoksen muut tukipalvelut sekä pitääkö opiskelijalle
saada apua jostain muualta. Lisäksi sovitaan aika jolloin asioiden sujumista tarkastellaan yhdessä. Kun pieni huoli otetaan
puheeksi, asiat korjaantuvat yleensä helposti. Kun huoli on jo iso, on tarkoituksenmukaista asettaa pienempiä, helpommin
saavutettavia osatavoitteita. Myös siitä on syytä keskustella mikä on opettajan / oppilaitoksen vastuuta ja velvollisuutta, jos
asioihin ei tule muutosta.
Huolen puheeksi ottamiseen valmistautumiseen on Stakesissa laadittu ”Puheeksioton ennakointi” -lomake, joka auttaa
ryhmänohjaajaa valmistautumisessa häntä huolestuttavan asian eteenpäin viemisessä. Puheeksi ottaminen on tavoitteellinen
keskustelu, jonka avulla pyritään auttamaan opiskelijaa. Oma valmistautuminen lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa eteen tulevien asioiden ennakoiminen vahvistaa työntekijän kykyä myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen silloinkin,
silloinkin kun asiakasosapuoli en sitä tee.
Ennakoiminen valmistautumisessa puheeksiottamiseen
Liitteenä puheeksi ottamisen ennakointilomake
Liitteenä olevassa lomakkeessa on kuvattu seuraavat vaiheet:
Mieti ennen puheeksi ottamista
1. Mieti nuorta, josta sinulla on huoli.
2. Mitä tiedät hänestä nyt?
3. Mistä olet huolissasi nuoren tilanteessa?
4. Mitä luulet tapahtuvan, jos et ota huolta puheeksi?
5. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu?
6. Mitä voimavaroja / hyvää nuoren tilanteessa on?
7. Mitä sinä voit tehdä tukeaksesi huolen vähenemistä?
8. Kenen apua tarvitset siihen?
9. Miten otat huolesi puheeksi? Mitä sanot? Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei
puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. Etsi itseksesi ajatuskokein ja mahdollisesti työtoverisi kanssa ääneen
puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista.
Kun tunnet, että olet löytämässä rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan
tullen ja sopivassa paikassa.
10. Aika ja paikka?
11. Mitä luulet tapahtuvan?
24
sivu 3/7
LIITE 10
*** Ota asia puheeksi opiskelijan/ja hänen huoltajiensa kanssa.
Mieti jälkeenpäin
Miten toteutit puheeksi ottamisen?
Mitkä ovat omat tuntemuksesi tilanteen sujumisesta?
Miten jatkat tästä eteenpäin?
Puheeksiottamisen jälkeen tapahtuvan pohdiskelun avulla työntekijällä on mahdollisuus tunnistaa omat onnistumisen paikat
keskustelussa ja vahvistaa itsessään sellaisia toimia seuraavia kohtaamisia varten. Itsetutkiskelulla on myös mahdollisuus
löytää itsestä niitä kohtia, joihin keskustelujen on vaara kariutua. Opetus- ja kasvatustyössä asioiden puheeksiottaminen
on tavoitteellista, nuoren kasvua tukevaa ammattitaitoa jota kannattaa kehittää. Ennakoiminen, asiaan valmistautuminen,
vahvistaa omaa selviämistä sellaisissa tilanteissa, joissa keskustelu on ajautumassa väittelyyn, kiistelyyn tai muuhun itsen
kannalta epäsuotuisaan asetelmaan.
Huolen puheeksioton ennakointilomake Stakes/ Arnkill & Eriksson
Tämä lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa:
• sinulla on huolta nuoresta
• et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi aikuisten kanssa ja
• haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi
• ei välttämättä edellytä kirjaamista, riittää kun pohdit asioita mielessäsi ennen kohtaamista
Lomakkeessa on kolme osaa:
Ensimmäinen osa A
on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tapausta, jossa aiot kehitellä
huolenaiheesi puheeksiottamista.
Toinen osa B
on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan ko. henkilön tai henkilöt.
Kolmas osa C
on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen.
sivu 4/7
25
Puheeksiottaminen osa A
A. Täytettäväksi, kun valitset tapausta (kysymykset 1-3)
1. a) Perustiedot perheestä, asiakkaasta (ilman tunnistetietoja)
1. b) Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi
2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?
3. a) Mistä olet huolissasi asiakkaan tilanteessa?
3. b) Miten paljon olet huolissasi asiakkaan tilanteessa huolen vyöhykkeistön mukaan? (rastita)
o
Pieni huoli
o
Harmaa vyöhyke
o
Suuri huoli
Puheeksiottaminen osa B
B. Täytettäväksi ennen tapaamista (kysymykset 4-7)
4. Missä asioissa asiakas kokee saavansa sinulta apua, tukea? (arviosi mukaan)
Onko asioita, joissa hän voi kokea sinut uhkaavaksi?
26
sivu 5/7
5. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi?
o
En
o
Kyllä, kerro miksi?
Jos vastasit kyllä, kerro miksi et kuitenkaan ottanut, mikä oli ennakointisi puheeksi oton seuraamuksista?
6. Mitä voimavaroja tuet ja mikä on tukitarjouksesi?
7. Miten ja missä yhteydessä ja milloin aiot ottaa huolesi puheeksi?
Puheeksiottaminen osa C
C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 8-13)
8. Mitä ennakoit puheeksiottamisesta seuraavan?
a) Miten asiakas reagoi?
b) Ketkä muut reagoivat? (esim. lapsi, puoliso…)
sivu 6/7
27
10. Mitä tapahtui? Tapahtuiko / koitko mitään yllättävää?
11. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:
a) alla
b) aikana
c) jälkeen
28
sivu 7/7
RYHMÄN TEHOKKUUS
Arvioi oman ryhmäsi toimintaa seuraavien kysymysten suhteen arvosanoilla
1 = hyvin
2 = kohtalaisesti
3 = huonosti
1. Ryhmässä on paljon ajatusten vaihtoa liittyen käsiteltäviin asioihin
2. Ryhmän toiminta on avointa ja rehellistä
3. Ryhmän työskentelyn tarkoitus on selvä ja käsitys siitä kaikille yhteinen 4. Kuuntelemme toisiamme ja otamme toisten mielipiteet vakavasti 5. Kukaan ei ole ryhmässä liian hallitseva 6. Ryhmässä saa erehtyäkin, ei munaamisen pelkoa 7. Ryhmä pyrkii ratkaisuihin määrätietoisesti 8. Ryhmä arvioi ja arvion mukaan parantaa työskentelyään 9. Ryhmän toiminta on epämuodollista 10. Kritiikki kohdistuu asioihin, ei henkilöihin 11. Ryhmässä ei ole velttoilua 12. Ryhmässä ilmaistaan avoimesti tunteita Kun tämä arviointi on tehty yksilötyönä, on sitä hyvä käsitellä myös ryhmässä.
Mietitään huonon arvioinnin (3) saaneiden väittämien kohdalla
1) Miten ongelmat käytännössä ilmenevät tämän asian suhteen?
2) Miten voimme käytännössä poistaa tätä ongelmaa?
3) Parannusehdotuksia voi tehdä esim. ideakortteja kierrättämällä
LIITE 3. Ryhmän tehokkuus
29
RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN
1. Millainen on mielestäsi hyvä työyhteisö?
•kollegiaalisuus
•avoimuus
•sallivuus
•vastuullisuus
•ilmapiiri
2. Millainen mielestäsi oma ryhmäsi on työyhteisönä?
Mitä kehitettävää?
Miten itse voin vaikuttaa
Hyvä, toimiva
30
LIITE 4. Ryhmässä / työyhteisössä toimiminen
Kehitettävää
Oma toiminta: ilmeet, eleet
RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI
Valitse rastittamalla seuraavalta sivulta vasen tai oikea puoli, sen mukaan, kumpi kuvaa tapaasi toimia eri tilanteissa paremmin.
Laske, montako rastia on A ja B ryhmien oikealla puolella olevien ja merkitse yhteensä viivalle rastien määrä. Merkitse luku
A taulukosta A-akselille ja B taulukosta B-akselille. Yhdistä pisteet viivalla toisiinsa. Alue jonka viiva kulkee, osoittaolla a
tyylin, jonka vahvuudet ja kehittämiskohteet taulukossa sivulla 3. Mitä lähempänä keskipistettä viiva kulkee, sitä enemmän
henkilössä on piirteitä kaikista tyyleistä. Näitä itseä kuvaavia sanoja voi hyödyntää itsetuntemuksen lisäämiseen ja esim.
työpaikkahakemukseen. Jokaisella on vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Hyvässä ryhmässä on kaikkien tyylien edustajia. Ryhmässä listatkaa ja tutkikaa, mitä hyviä ominaisuuksia jokaisella on.
Yksilöllisesti: Mieti kehittämiskohteistasi ja suunnittele, miten toteutat
10
INNOSTAJASOVITTELIJA
8
A
2
4
6
8
10
4
TOTEUTTAJATEKIJÄ
2
B
A) OLEN: B) OLEN:
o
PUHELIAS
o
HILJAINEN
o
JÄRJESTELMÄLLINEN
o
IMPULSIIVINEN
o
OTTAA HOITAAKSEEN
o
SEURAA MUKANA
o
VIRALLINEN
o
EPÄVIRALLINEN
o
HALLITSEVA
o
MUKAUTUVA
o
ASIALLINEN
o
DRAMAATTINEN
o
KIIHKEÄ
o
LEPPOISA
o
KYLMÄ o
KUUMA
o
TIUKKA
o
SALLIVA
o
AJATTELEVA
o
TUNTEVA
o
HAASTAVA
o
TUKEA ANTAVA
o
KURINALAINEN
o
VÄLITÖN
o
VAKUUTTAVA
o
ODOTTELEVA
SUORAPUHEINEN
o
HIENOVARAINEN
oVAIKEA OPPIA
TUNTEMAAN
o
o
HELPPO OPPIA
TUNTEMAAN
o
TOIMIVA
o
MIETTELIÄS
oAJATTELEVA
o
TOIMIVA
o
OTTAA KANTAA
o
KUUNTELEE
o
HILLITTY
o
TUNTEIKAS
o
ILMEETÖN
o
PURSUILEVA
o
TEHTÄVÄKESKEINEN
o
IHMISKESKEINEN
o
NOPEAT PÄÄTÖKSET
o
HARKITSEVUUS
Tämän puolen valintoja yhteensä
LIITE 5. Ryhmässä toimimisen tyylisi
Tämän puolen valintoja yhteensä
sivu 1/2
31
INNOSTAJA
Vahvuudet:
aloitteellinen
luova
kekseliäs
jännittävä
innostava
liioittelija
eloisa
vauhdikas
idearikas
SOVITTELIJA
Kehittämiskohteet:
itsevarma
aina esillä
ylipuhuja
teennäinen
ei vie loppuun
tukahduttava toisen
luovuuden
TOTEUTTAJA
Vahvuudet:
määrätietoinen
tavoitteellinen
tehtäväkeskeinen
kunnianhimoinen
tuloskeskeinen
asiakeskeinen
kantaa ottava
nopea
Vahvuudet:
sovitteleva
me-henkinen
tukee muiden ehdotuksia
ihmiskeskeinen
yhteistyöhaluinen
tunteet huomioon
auttavainen
hyväksyvä
lämmin
Kehittämiskohteet:
tavoitteeton
herkkäuskoinen
mielistelijä
vaikea sanoa EI
nöyristelevä
ei suora
TEKIJÄ
Kehittämiskohteet:
määräilevä
tunteeton
kaikkitietävä
ei kuuntele
kärsimätön
ei ota muita
huomioon
Vahvuudet:
perusteellinen
järjestelmällinen
yksityiskohtainen
harkitseva
täsmällinen
uskottava
ahkera
tarkka
huolellinen
Kehittämiskohteet:
pikkutarkka
hiustenhalkoja
ahdasmielinen
hidas
saivartelija
jääräpäinen
täydellisyyden tavoittelija
Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä
kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön
hyvinvoinnista.
32
LIITE
LIITE 5.
16.Ryhmässä
Ryhmässätoimimisen
toimimisentyylisi
tyylisi
sivu
sivu 2/2
2/2
LIITE 17:
6 Aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen oppaat, ohjeet ja työkalut KPEDU:ssa
OHJEISTUS, OPPAAT JA TYÖKALUT
Yleinen ohjeistus- ja
tukimateriaali
•
•
•
•
Wilman lomakkeet:
Sähköinen HOPS1 ja
HOPS2,
AOTT-tuloste
Opiskelijalle
Opinto-ohjaajalle
Ryhmänohjaajalle
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Opettajalle
Toimisto/opintosihteerille
•
•
•
•
•
•
•
Opetussuunnitelman yhteinen osa:
http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/d6a4ee96db454707a297c82dacf046da.pdf
Ryhmänohjaajan käsikirja:
http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/a5e7ab425f2d414c912ed7d856a88887.pdf
Opinto-ohjauksen suunnitelma:
http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/652d6f0053a14b41a98ae859116d2b20.pdf
Opiskelijan ja huoltajan opas:
http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/e47c7d679077470aade435cd6305c21c.pdf
OPH:n arvioinnin opas: http://www.oph.fi/download/142318_Arvioinnin_opas.pdf
Opiskelija täyttää HOPS1 lomakkeen Wilmassa
Opiskelija täyttää yhdessä RO:n kanssa HOPS2 lomakkeen Wilmassa
Osaamisen tunnustamista haetaan (RO:n avustuksella) Wilmasta tulostettavalla lomakkeella > lomakemuotoon??
Valitusoikeus kuvattu AOTT-hakulomakkeen lopussa
Tervetulokirje
Opiskelijan ja huoltajan opas
HOPS1 lomake Wilman lomakkeissa (löytyy myös Wilman tulosteista)
Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tiedottavat, neuvovat ja ohjaavat
Opettaja tunnistaa ja tunnustaa, tiedottaa omalta osaltaan
Toimisto/opintosihteeri tunnustaa lukio-opinnot AOTT-hakemuksen perusteella (korvaavuudet kuvattu
opetussuunnitelmassa)
AOTT-lomake Wilmassa > valitusoikeus kuvattu hakemuksen yhteydessä, tunnustamiset kirjautuvat HOPS2-lomakkeelle
Opetussuunnitelman yhteinen osa
Opinto-ohjauksen suunnitelma
OPH:n arvioinnin opas
Wilman lomakkeet:
o HOPS1 ja HOPS 2 –lomakkeet
o AOTT-tuloste Wilmassa
Ryhmänohjaajan käsikirja:
o Alkuhaastattelulomake
o Ohjauskeskustelulomake
o Opintosuoritusten kertymisen lomake
Wilman lomakkeet:
o HOPS1 ja HOPS 2 –lomakkeet
o AOTT-tuloste Wilmassa
Wilman lomakkeet: AOTT-tuloste
Opetussuunnitelmissa kuvattu lukiokurssien korvaavuudet ammatillisiin opintoihin
Allekirjoitettu ja liitteiden kanssa varustettu AOTT-hakemus toimii opitun tunnustamisen perustana
LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA
33
YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Hallitus hyväksynyt 19.1.2012, § 11
1 Järjestyssääntöjen perusta ja tavoite
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (952/2011)
Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 1032/2011
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 1033/2011
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 479/2003 28 §
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta 480/2003
Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998
Tupakkalaki 698/2010
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöt koskevat kaikkien koulutusyhtymän opistojen opiskelijoita sekä henkilökuntaa soveltuvin osin. Yhteisten
järjestyssääntöjen lisäksi on noudatettava toimipaikkakohtaisia toimintaohjeita ja turvallisuusmääräyksiä sekä viranomaisten
antamia määräyksiä. Tupakkalaki 698/2010 kieltää tupakoinnin oppilaitosten alueella kokonaan.
2 Järjestyssäännön soveltamisalue
Järjestyssäännöt ovat voimassa:
- opiston alueella sekä kaikissa opiskeluun liittyvissä paikoissa ja tilanteissa,
- matkoilla kotoa opiskelupaikalle ja takaisin,
- työssäoppimispaikoissa noudatetaan lisäksi työpaikan ohjeita ja määräyksiä
- säännöt ovat voimassa myös opiskeltaessa ulkomailla.
3 Työaikojen ja tehtävien noudattaminen
- opiskelijan tulee säännöllisesti osallistua opetukseen
- lukujärjestyksen ja työssäoppimisen työaikoja noudatetaan täsmällisesti
- henkilökohtainen opiskeluohjelma, HOPS, voi tuoda muutoksia perusohjelmaan, tällöin noudatetaan HOPSissa sovittuja
aikoja ja toimintatapoja
- oppimistehtävien tekeminen ajallaan on edellytys opintojen arvioinnille ja etenemiselle
4 Poissaolojen seurannassa noudatetaan yhteisiä ja yksikkökohtaisesti tarkennettuja ohjeita
- sairauspoissaolojen todistusten toimittamisessa
- poissaololuvan pyytämisessä
- luvattomien poissaolojen korvaamisessa tai muissa seuraamuksissa
- opintojaksojen ja suoritusten läsnäoloehdoissa 2
5 Työasu ja henkilökohtaiset suojaimet
Työasua ja henkilökohtaisia suojaimia on käytettävä ohjeiden mukaisesti.
6 Työrauha
Oppimisyhteisön jokaisella jäsenellä on oikeus työrauhaan ja turvalliseen oppimis- ja opetusympäristöön. Toisten opiskelijoiden ja henkilökunnan työntekoa ei saa häiritä, esim. matkapuhelimista ei saa aiheutua häiriötä opetustilanteisiin. Toisia
opiskelijoita ja henkilökuntaa ei saa kiusata tai kohdella epäasiallisesti.
7 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus
Opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee pitää salassa sellaiset asiat, jotka ovat salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden alaisia.
Sosiaalisen median käytöstä on laadittu erilliset tarkentavat toiminta-ohjeet.
34
LIITE 7. Yhteiset järjestyssäännöt
sivu 1/3
8 Siisteys ja työturvallisuus
- jokainen on velvollinen pitämään oman työympäristönsä siistinä ja turvallisena
- työpisteissä jätteet lajitellaan ohjeiden mukaisesti ja toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita
- oppilaitoksen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan työ- ja väestönsuojelusta sekä paloturvallisuudesta annettuja ohjeita
- työpistekohtaisiin työturvallisuusohjeisiin ja pelastussuunnitelmaan on perehdyttävä ja niitä on noudatettava
- vahingonvaarasta tai tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava lähimmälle henkilökunnan jäsenelle
- jokainen paikalla oleva on velvollinen osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan ensiavun antamiseen tapaturman uhrille ja toimittamaan hänet hoitoon.
9 Oppilaitoksen omaisuuden käyttö
- rikki olevasta laitteesta tulee ilmoittaa ensi tilassa ryhmää ohjaavalle henkilölle
- oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.
10 Tupakoiminen ja päihteet
- tupakoiminen ja muiden tupakkatuotteiden käyttö on kielletty oppilaitoksessa ja sen alueella
- päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen oppilaitoksessa ja sen
alueella on kielletty
- erillisiin tilaisuuksiin, joissa tarjoillaan alkoholia, rehtori voi myöntää luvan erikseen anniskeluoikeuksien puitteissa. Tupakkatuotteiden hallussapito on lainsäädännön mukaan kielletty alle 18-vuotiailta.
11 Seuraamukset sääntöjen rikkomisesta
Mikäli opiskelija väärinkäyttää oppilaitoksen suomia etuja ja rikkoo järjestyssääntöjä, asia käsitellään lain 951/2011 35§:n
mukaan seuraavasti:
Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen:
- opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi opetustilasta
- opetustilassa toimivien henkilöiden turvallisuutta vaarantavasti käyttäytyvältä opiskelijalta voidaan evätä osallistuminen
opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi
- ellei opiskelija noudata poistumiskehotusta, rehtorilla tai opettajalla on oikeus poistaa hänet opetustilasta tai oppilaitoksen
alueelta
Tupakoiminen oppilaitoksen alueella:
- työntekijän havaittua opiskelijan tupakoivan oppilaitoksen alueella hän pyytää opiskelijan henkilötiedot ja toimittaa ne
ryhmänohjaajalle
- ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijan ja antaa kirjallisen huomautuksen, tieto tupakointirikkeestä lähetetään alaikäisen
opiskelijan kotiin tiedoksi
- jos tupakointi jatkuu, opiskelijaa ja hänen huoltajaansa kuullaan kirjallista varoitusta varten, josta opistossa sovittu johdon
edustaja (yksikönjohtaja/rehtori) tekee päätöksen
- jos opiskelija havaitaan tupakoimassa kirjallisen varoituksen jälkeen, oppilaitoksen johto on yhteydessä poliisiin rikesakon
määräämiseksi
- jos tupakointi jatkuu vielä tämän jälkeen, myös määräaikainen erottaminen voi tulla kyseeseen
- jos tupakointi on tapahtunut selkeästi yleistä turvallisuutta vaarantavalla tavalla aiheuttaen esim. paloturvallisuusriskin,
sanktiona on suoraan kirjallinen varoitus tai poliisin kautta rikesakon määrääminen
Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta.
Henkilökunnan edustajan tupakointirikkomuksesta ovat seurauksena henkilöstöä koskevat kurinpidolliset menettelyt:
suullinen huomautus ja kirjallinen varoitus.
Tupakoinnin lopettamiseen ja savuttomaan työ- ja opiskelupäivään pyrkiville tarjotaan tukea opiskelija- ja työterveyshuollon
kautta.
Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle joka:
- häiritsee opetusta
- käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti
- menettelee vilpillisesti, rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä
LIITE 7. Järjestyssäännöt
sivu 2/3
35
- kieltäytyy laissa 951/2011 34 a §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä taikka
- on laissa 951/2011 34 a § tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Erottaminen
- jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi
tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.
Laki määrittelee kirjallisen varoituksen ja erottamisen kurinpitorangaistuksiksi, joita sovellettaessa teko tai laiminlyönti on
yksilöitävä, opiskelijaa on kuultava sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Toimenpiteet ja menettelyt tulee kirjata. Oppilaitoksen rehtori tai rehtorin delegoima henkilö voi antaa kirjallisen varoituksen opiskelijalle, joka saatetaan tiedoksi myös
hänen huoltajalleen. Kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan käyttää myös opiskelijalle annettavaa, enimmillään kolmen
päivän pituista, poistumismääräystä, jonka opettaja tai oppilaitoksen rehtori antaa. Kurinpidolliset toimenpiteet kirjataan
opiskelijahallintojärjestelmään.
Määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta tekee päätöksen koulutuksen järjestäjän nimeämä opiskeluoikeuden toimikunta, jonka tekemä kirjallinen päätös toimitetaan tiedoksi opiskelijalle ja hänen huoltajalleen.
36
LIITE 7. Yhteiset järjestyssäännöt
sivu 3/3
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen ja kansanopiston opiskelija-asuntoloiden järjestyssäännöt
Hyväksytty 12.06.2014, Yhtymähallitus § 70 Nämä säännöt on laadittu ammatillisesta koulutuksesta annettujen lakien
630/1998, 951/2011,asetuksen 811/1998 ja tupa kalain 698/2010 mukaisesti. Näillä säännöillä korvataan 19.1.2012 (Hall.
§11/2012) hyväksyt asuntolan järjestyssäännöt. Asuntolasääntöjen lisäksi asuntolassa asuvan opiskelijan on noudatettav
koulutuksen järjestäjän yleisiä järjestyssääntöjä ja niiden nojalla annettuja tarkempia ohjeita.
1 Järjestyssääntöjen tavoitteet
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden asua ilmaiseksi tai kansanopisto-opiskelijoiden osalta mak
sullisesti opintojensa aikana opiskelija-asuntolassa. Sääntöjen tavoitteena on asumis- ja opiskelurauhan sekä turvallisuuden
ja viihtyvyyden säilyminen ja edistäminen asuntolassa. Jokainen asukas ja alaikäisten kohdalla myös asukkaiden huoltajat
sitoutuvat noudattamaan näitä järjestyssääntöjä asuntolasopimuksella. Asuntolassa asuvat ovat vastuussa siitä, että vieraat
noudattavat samoja sääntöjä.
2 Järjestyssääntöjen soveltamisalue
Asuntolalla tarkoitetaan oppilaitoksen hallinnassa olevaa asuntolarakennusta piha-alueineen ja seurustelu- ja sosiaalitiloineen.
Nämä säännöt koskevat kaikkia asuntolassa asuvia opiskelijoita, heidän vieraitaan ja muita asuntolassa asioivia.
Järjestyssääntöjä noudatetaan kaikissa asuntola-asumisen tilanteissa ja niihin välittömästi liittyvissä yhteyksissä.
3 Asuntolan henkilökunnan tehtävät ja toimivalta
Asuntolassa toimii asuntolaohjaajia, yövalvojia, laitoshuoltajia, kiinteistöhuoltajia, päivystäviä opettajia ja muita tehtäviä
hoitavia työntekijöitä. Asuntolatoiminnan kehittämisryhmästä vastaa nimetty toimialapäällikkö ja asuntolasta vastaa nimetty
koulutuspäällikkö/toimialapäällikkö toimipaikoittain. Henkilökunnan tehtävänä on auttaa ja tukea asukkaita arjen taitoihin
ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa, vastata asukkaiden kanssa yhdessä paikan viihtyvyydestä ja vapaa-ajantoiminnasta, valvoa
sääntöjen noudattamista sekä kuulua toimialan opiskeluhuoltoryhmään ja toimipaikan opiskeluhyvinvointiryhmään.
Asuntolaohjaajat tekevät viikoittain tarkastukset huoneisiin ennalta sovittuna aikana.
4 Asumisoikeus
Asuntolassa asuvat ne opiskelijat, jotka ovat tehneet asuntolasopimuksen oppilaitoksen kanssa. Asumisoikeuden saanut
opiskelija saa asua toimipaikkakohtaisen asuntolasopimuksen määräämän ajan hänelle osoitetussa asunnossa.
Asuntolassa saa asua viikonloppuisin ja lomapäivinä ainoastaan kunkin asuntosopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa kerr
taan, miten viikonloppuasumista haetaan ja kuka sen myöntää. Asumisoikeuden edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu
säännöllisesti oppilaitoksen opetukseen. Asuntolassa saa oleskella opiskelupäivän aikana ainoastaan terveydenhoitajan,
opettajan tai asuntolaohjaajan luvalla. Sairaustapauksessa olisi mentävä kotiin.
5 Avaimet
Asuntolan avaimet luovutetaan asukkaalle asuntolasopimusta ja takuumaksua vastaan. Avaimen luovuttaminen toiselle
henkilölle on kielletty. Jos avain katoaa, asukas on velvollinen kustantamaan uuden avaimen teettämisen ja mahdollisen
sarjoittamisen kustannukset.
6 Vierailijat
Vierailuaika asunnoissa päättyy klo 21:00. Yövieraita ei asuntolassa sallita kuin poikkeustapauksissa asuntolaohjaajan luvalla.
7 Lemmikkieläimet
Asuntolaan ei saa tuoda lemmikkieläimiä. Poikkeuksena ovat eläintenhoitaja ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoille sallitut
lemmikkieläimet asuntolasopimuksen mukaisesti.
8 Asumis- ja opiskelurauha
Asuntolassa käyttäydytään asiallisesti kaikkia kohtaan. Asuntolan tiloissa vältetään melua ja meteliä sekä muuta häiriöitä
aiheuttavaa toimintaa. Tärkeää on hyvä asumis- ja opiskelurauha. Toisen opiskelijan henkilökohtaisen koskemattomuuden
häiritseminen esim. kiusaaminen ja omaisuuteen kos keminen on kielletty. Kaikista asuntolassa tapahtuneista häiriöistä ja
epäkohdista on ilmoitettava heti asuntolaohjaajalle. Asuntolan hiljaisuus alkaa klo 22:00 ja päättyy klo 6:00. Toisten asuk
kaiden huomioon ottaminen on jokaisen velvollisuus. Jokaiselle on taattava mahdollisuus nukkumiseen.
9 Yleinen siisteys
Asuntolan asukkaan on päivittäin huolehdittava oman huoneensa sekä yhteisten tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Asukas
siivoaa itse huoneensa sekä vuorollaan yhteiset tilat. Asukkaan tulee huolehtia myös asunnon välittömässä läheisyydessä
levan ulkoalueen siisteydestä. Asuntolaohjaajat tekevät siivoustarkastukset joka viikko. Jos asukas kehotuksista huolimatta
laiminlyö siivousta, asunto siivotaan oppilaitoksen toimesta ja siivouksen maksaa asuntolan asukas. Kaikenlainen tahallinen
sotkeminen ja siivouksen laiminlyönti johtaa kurinpitotoimiin ja korvausvelvollisuuteen.
10 Opiskelija-asuntolan omaisuudesta huolehtiminen
Jokaisen asukkaan tulee käsitellä huolellisesti asuntolan omaisuutta. Seiniin ja oviin naulaaminen on kielletty. Omaisuuden
vahingoittumisesta tai katoamisesta on ilmoitettava välittömästi asuntolaohjaajalle. Tahallinen omaisuuden vahingoittaminen
tai hukkaaminen on korvattava ja se johtaa kurinpitotoimiin. Asuntola ei vastaa asukkaiden henkilökohtaisesta omaisuudesta.
Asukkaan tulee hankkia tarvittaessa itse henkilökohtaisille tavaroilleen vakuutus.
LIITE 8. Asuntolan säännöt
37
11 Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö
Oppilaitoksemme on savuton (L698/2010) ja päihteetön.
Asuntolassa ei saa polttaa tupakkaa eikä sähkötupakkaa, ei käyttää nuuskaa, alkoholia eikä huumeita. Myös lääkkeiden
väärinkäyttö on
kielletty. Edellä mainittuja ei saa myöskään myydä eikä pitää hallussaan eikä niiden vaikutuksen alaisena saa esiintyä asuntolan alueella.
Mikäli asukasta epäillään edellä mainituista, hänelle annetaan mahdollisuus epäilyksen poistamisen todistamiseen puhallustestauksella tai
toimittamalla huumetestaus koulutuksenjärjestäjän ohjeistuksen mukaisesti.
12 Palo- ja räjähdysvaaralliset aineet sekä aseet
Yleisen turvallisuuden säilymiseksi asuntolaan ei saa tuoda ilotulitteita, räjähteitä eikä ampuma-, terä- ym. aseita.
13 Turvallisuus
Kaikki noudattavat yleisiä palo- ja turvallisuusohjeita.
Asuntolaohjaajat sekä valvontaa ja kiinteistönhoitoa suorittavat henkilöt voivat hätätilanteissa joutua käymään huoneissa/
asunnoissa.
Asuntolaohjaajilla ja valvontaa suorittavilla henkilöillä on turvallisuuden ja asumisrauhan säilyttämiseksi oikeus poistaa
häiriötä aiheuttava
ulkopuolinen henkilö asuntolasta. Kun kyseessä on asuntolan asukas, ryhdytään tarvittaviin kurinpitotoimiin.
Asuntoloissa on tallentava kameravalvonta yleisten tilojen kulunvalvonnan seuraamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Asuntolan alueella tapahtuvassa liikenteessä on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä liikenne-opasteita. Ajoneuvot on
pysäköitävä
niille varatuille paikoille.
14 Vapaa-aika
Asukkaalla tulee olla vapaa-ajanvakuutus voimassa osallistuessaan vapaa-ajantoimintaan.
15 Toimenpiteet asuntolasääntöjen rikkomisesta
Kurinpitotoimien tavoitteena on varmistaa opiskelijalle turvallinen ja terveellinen opiskelu- ja asumisympäristö sekä turvata
opiskeluyhteisön hyvinvointi ja viihtyvyys. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijan fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja
säilyttää opiskeluyhteisön toimintakyky hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.
Järjestyssääntöjen rikkomisessa noudatetaan lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, L 951/2011) mukaista kurinpitomenettelyä. Rangaistuksena käytetään huomautuksia, varoituksia sekä asuntolasta poistamisia ja erottamisia.
Huomautuksen antaa asuntolaohjaaja tai lähijohto. Kirjallisista varoituksista päättää toimialapäällikkö tai aikuiskoulutuspäällikkö. Häiritsevän, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantavan opiskelijan voi
asuntolan lähijohto määrätä poistumaan asuntolasta enintään kolmen päivän ajaksi. Yli kolmen päivän erottamisista päättää
koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen opiskeluoikeuden toimikunta. Asukkaalle ja hänen huoltajalleen varataan
tilaisuus tulla kuulluksi rikkomusta käsiteltäessä.
Tupakkalain rikkomisen seuraamukset määräytyvät koulutuksen järjestäjän yleisten järjestyssääntöjen mukaisesti.
Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla asuntolan työntekijät tai opiskeluhuollon toimijat ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen lain velvoittamissa tapauksissa.
Jos asukas on ollut perusteltua syytä ilmoittamatta pois asuntolasta, asuntolaohjaaja ottaa yhteyttä asukkaaseen asian selvittämiseksi. Jos asukasta ei tavoiteta tai hän ei kehotuksesta huolimatta jatka asumista, voidaan hänen asumisoikeutensa
katsoa päättyneeksi 7 vuorokauden kuluttua yhteydenotosta.
16 Ilmoitusvelvollisuus asumisessa tapahtuvista muutoksista
Väliaikaiset poissaolot (esim. työssäoppimisjaksot ja opintojen määräaikaiset keskeyttämiset) opiskelija ilmoittaa ajoissa
asuntolaohjaajalle. Turvallisuussyistä asuntolaohjaajalle ilmoitetaan myös poissaolosta yön yli. Asuntola on tyhjennettävä
henkilökohtaisista tavaroista kesäloman ajaksi sekä pyydettäessä myös muina aikoina.
17 Asumiseen liittyvät ohjeet
Asuntolan järjestyssäännöt hyväksyy koulutuksen järjestäjän hallitus. Jokaisessa asuntolassa on käytössä järjestyssääntöjä
täydentävät asuntolasopimus sekä asuntolaohjeet, joita on noudatettava. Ohjeet tarkastetaan vuosittain, ja ne hyväksyy
asuntolan kehittämisryhmästä vastaava toimialapäällikkö
38
LIITE 8. Asuntolan säännöt
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta seuraavasti:
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa
laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa pidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen
tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön
turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä
sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi
määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja
sen alueella.
34 §
Opiskelijan velvollisuudet
------------------Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
35 d §
Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita
Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 28 §:n 2 momentissa
tarkoitettu kielletty esine tai aine.
Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen,
rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita
voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi
huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä
tai aineita.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai
koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman
mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.
35 e §
Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat
Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa
olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai
aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa
on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita,
ettei hänen hallussaan niitä ole.
Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysiikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa
oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen
luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai
koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman
mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.
LIITE 9. Koulurauhapaketti
39
35 f §
Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet
Edellä 35 d ja 35 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja
turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava
olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa.
Edellä 35 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata.
Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.
35 g §
Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Edellä 35 d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle
lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille
tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan
ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman
pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet
sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaanottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan
todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.
36 §
Osallisuus ja opiskelijakunta
Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä
asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 28
§:n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun.
Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunta voi olla useamman oppilaitoksen yhteinen. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle
riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia
ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan
valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen
1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta,
ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä.
Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.
Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien
osana tai yhteydessä.
Tämän lain 28 §:n 3 momentin mukainen koulutuksen järjestäjän suunnitelma tämän lain kurinpitokeinojen käyttämisestä
ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
Opetushallituksen tulee antaa määräykset suunnitelman laatimisesta siten, että koulutuksen järjestäjä voi ottaa suunnitelman
käyttöön viimeistään mainittuna päivänä.
40
LIITE 9. Koulurauhapaketti
vk 42 13. – 18.10.2014
Kiusaaminen, häirintä,
ilkivalta, laillisuus
Teemaluento 1.vslk
Kotiväen illat, viikko 36
Hojks-neuvottelut
opiskelijoiden
ja huoltajien kanssa 13.9.
mennessä.
Asuntolakurssi alkaa.
Kestää koko lukuvuoden
Opiskelijoiden läsnäolotarkistukset 20.9.
OL
OK
YS
EL
Y
tam
mi
ku
u
Ryhmänohjaajakoulutus
21.-22.8.2014
Kalajoella, ilm. 15.8.
mennessä.
• HOJKS-palaverit
• Opiskellijahyvinvointi-ryhmä,
miniOHRA viikkoittain (opiskelijakohtaiset asiat)
- opettajilla tarvittaessa konsultointimahdollisuus
• Opiskelijakohtaiset neuvottelut
• Hops-keskustelut ja laatimiset
• Kodin ja koulun tiivis yhteistyö
• Luokkien työrauhan seuraaminen
• Poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttuminen
Opiskelijavalinnat
Ammattistartttin ja Aikalisään
Ryhmänohjaajien käsikirja
Varhaisen puuttumisen toimintaohjeet
päivitettynä: Tupakka, päihteet, kiusaaminen, väkivalta, tasa-arvo, turvallisuusja kriisitoiminta, työturvallisuus
Ryhmäyttäminen
toimipaikoilla
1/2 päivä/ryhmä
joulukuu
Ryhmänohjaajan jatkuva työ opetuksen ohella
0
14
u
sku
..12
-. 5
m
ra
ar
JOULULOMA
KESÄLOMA
19
Opiskelijoiden läsnäolo
tarkistukset
20.1.
22.12.2014 – 6.1.2015
Itsenäisyyspäivän 5.12.
juhla
Avoimet
ovet 1.2.
Saattaentietojen kirjaukset ja
siirtymätietokirjaukset
(Primus /opinto-ohjauslehti /
opettajaruutu)
1. Erillishaku
Kouluterveystulosten käsittelyt
Opiskelijat - opiskelijakunta
Opettajat
Yhteishaku
Harkinnanvaraiset haut
Johdon ja
opiskelijaedustajien
tapaaminen
Opiskelijahyvinvoinnin
Arvio- ja kehittämispäivä
HOJKS-toteumien kirjaaminen
3.4. –6.4.2015
PÄÄSIÄISLOMA
Liikenne ja turvallisuus
teemapäivä 2-3vslk
Saattaenvaihtoneuvottelut
peruskouluilla
( maalis-toukokuu )
Jatko-opinto
Yhteishaku
Hojks- seurantaneuvottelut
Sählyturnaus
ERVAT & RO
Talous, toimeentulo,
velkaantuminen
Yhteistyössä Kauppiksen
kanssa
24.2. – 28.2.2015
TALVILOMA
Erityisopiskelijoiden koulutuskokeilut
Luovi-tutustumiset
Liikuntapäivä
8.5.
opiskelijoiden
kanssa
15
2. Erillishaku
5.7.-5.8.2014
Paikka
kaikille 20.8.
klo 12
syyskuu
Uudet Hojksit
Hojks-tarkistukset ja jatkot
Seurantaneuvottelut
hu h
tik
uu
Hojks-kansiot
ryhmänohjaajille
- Yhteisesti ja perustutkinnoittain
Kehittämispäivät
Opiskelijoiden palautteiden
huomioiminen kehittämisessä
5.9.
Yrittäjäpäivä
ERVAT & RO
SYYSLOMA
Seksuaalikasvatus (häirintä)
Asuntolan nuorille ja tutoreille
28.-29.10.
Luovin
erityisopet.
pajat
ak
uu
T
lukukauden
koko
ena
Vertaisryhmätoiminta
kiusatuille opiskelijoille
11.-12.11.
alueen 9 lk:t
vierailee
27
.1
1.10. Kokkola, 2.10 Kannus
”hyvinvointi virtaa”
OPISKEILJAN HYVINVOINTIMESSUT
terveys, elämäntavat, tupakka,
päihteet 1-3vslk
ku
u
lok
Hojks-toteumakirjaukset
seurantaneuvottelut
Hojks-jatkot
kesäkuu
hei
nä
Erityisopiskelijoiden koulutuskokeilut
Luovi-tutustumiset
uu
TT
Ö
u
ku
.20
elo
0.2
.-2
ok
uk
to
U
L
O
KY
SE
LY
.1
u
iku
im
avo
LY
SE
KY
lm
he
PÄ
Ä
LIITE 10 . Opiskelijahuollon vuosikello
maaliskuu
41
Muistiinpanoja
11.(12.8) – 3.10.2014
6.10. – 29.11.2014
1.12.2014 – 4.2.2015
5.2. – 2.4.2015
7.4. – 30.5.2015
VUOSISUUNNITELMA 2014-2015
OPISKELIJAHYVINVOINTITYÖN
LIITE 14
Usein kysyttyä
OPISKELIJAT KYSYVÄT:
1 Miksi poissaoloja seurataan?
Poissaoloja täytyy seurata, koska opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta).
Poissaolot vaikuttavat oppimiseen ja opintojen etenemisen. toistuvat poissaolot voivat olla myös merkki jostakin ongelmasta koulussa, kotona tai muusta, johon on pyrittävä puuttumaan. Oppilaitoksessa valmentaudutaan työelämään
ja myös työnantajat vaativat todistuksia kaikista poissaoloista.
2. Miksei saa olla pois esim. työn takia, jos on jo täysikäinen?
Koska läsnäolot ja aktiivinen osallistuminen vaikuttavat oppimisen ja opintojen etenemiseen. Oppilaitoksessa opetellaan
myös työelämän pelisääntöjä. Työlomat on anottava erikseen ryhmänohjaajalta tai toimialapäälliköltä. (Ks. poissaolohakemus -liite).
3. Miksi on tunteja jo aamukahdeksasta ja sitten vielä kahdesta neljään?
Koska muutoin kaikki opetus ei mahtuisi työjärjestyksiin. Työjärjestyksiä laadittaessa on otettava huomioon ryhmien
määrä, opettajien määrä sekä luokkatilojen määrä. Joskus tilanne voi olla sellainen, että opettajalle ja ryhmälle löytyy
muu aika kuin aamu tai iltapäivän viimeiset tunnit, mutta ei ole vapaata luokaa. Opiskelu on osaltaan valmentautumista
työelämään, jossa tehdään usein pitkiä päiviä.
4. Miksi tunneilta ei saa myöhästyä? Miksi opettaja saa myöhästyä?
Häiritsee opetusta, kun opetus keskeytyy. Opettajakaan ei saa myöhästyä, mutta joskus tulee puhelu, joku pysäyttää
käytävällä tms., juuri kun opettaja on lähdössä tunnille. Anteeksipyyntö on paikallaan.
5. Miksi opettaja ei ole antanut arvosanaa?
Opiskelija ei ehkä ole tehnyt kaikkia opintojakson suorittamiseksi vaadittavia suorituksia. Asia on paras varmistaa ko.
aineen opettajalta.
6. Miksi pitää olla kokeita?
Kokeet tukevat oppimista ja arviointia, mittaavat osaamista ja ovat apuna myös itsearvioinnissa. Riippuu opeteltavasta
aiheesta, tarvitaanko kirjallisia kokeita vai ei. Myös suulliset kokeet ovat mahdollisia.
7. Miksi uusintaan pitää ilmoittautua ajoissa?
Jotta opettaja ehtii laatia kokeen ja toimittaa sen eteenpäin. Näin opitaan myös työelämää varten.
8. Mitkä asiat vaikuttavat arviointiin?
Ennen kaikkea osaaminen (tehtävien tekeminen, jatkuva näyttö, kokeet ja opiskeluasenne).
9. Miksi lomakkeita on niin paljon?
Monet asiat edellyttävät kirjallista käsittelyä ja päätöstä. Yleensä lomakkeet helpottavat asiointia ja selkiyttävät tilannetta
ja lisäävät myös opiskelijan oikeusturvaa.
10. Miksei kaikilla opettajilla ole samoja sääntöjä?
Kaikilla on samat säännöt, mutta työyhteisö on iso ja siihen mahtuu erilaisia opettajia kuin opiskelijoitakin. Tavoitteen
ovat yhtenäiset toimintatavat, joten epäkohdat kannattaa tuoda esille.
11. Miksi kannattaa käydä opiskelijahuollon eri työntekijöiden luona?
Heiltä saa apua erilaisissa elämäntilanteissa, jotka mahdollisesti liittyvät myös koulun ulkopuolisiin asioihin, mutta vaikuttavat koulunkäyntiin.
12. Mikä on opiskeluhuoltoryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä?
Oppilaitoksen/toimialan opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen
oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta,
kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä.
42
LIITE 11. Usein kysyttyä
OPETTAJAT KYSYVÄT:
1.Miten voin parantaa ryhmähenkeä/ motivoida opiskelijaa?
Ohjaavat keskustelut, hyvin vedetty orientaatio, lukuvuoden alussa, antaa positiivista palautetta ja arvostaa opiskelijoita,
laatia yhdessä ryhmän kanssa ryhmän säännöt opiskelijaoppaassa olevien sääntöjen lisäksi, kutsua jonkun ko. koulutuksen
saaneen kertomaan ammatti-identiteetistä. Lisää vinkkejä löytyy käsikirjan lopussa.
2.Mistä keksin aiheita ryhmänohjaajan tunneille?
Tässä oppaassa ja linkeissä on muutamia aiheita. Joskus on hyvä varata aikaa myös vapaalle keskustelulle, jolloin aina
kannattaa kysyä opiskelijoilta, onko heillä jotakin ajankohtaista kerrottavaa tai keskusteltavaa.
3.Milloin tehdään HOPS?
Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS heti opintojen alkaessa. HOPS: a päivitetään koko opintojen ajan.
4.Miten erityisopiskelijat tulee huomioida?
Kaikilla erityisopiskelijoilla tulee olla HOJKS jonka ryhmänohjaaja tekee yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavien kanssa
ja tietysti yhteistyössä opiskelijan ja mikäli hän on alle 18-vuotias myös huoltajien kanssa. Tarkemmat ohjeet löytyvät
erityisopetuksen suunnitelmasta. Neuvontaa ja ohjausta voi kysyä erityisopettajalta, kuraattorilta jne.
5.Miten edetä, jos opiskelijalla on paljon täydennettäviä opintoja?
Jos keskustelussa opiskelijan kanssa selviää, että opiskelijalla on täydennettäviä suorituksia, niin opiskelijan tulee ottaa
yhteyttä niihin opettajiin, joiden kurssit ovat jääneet kesken. Jos on oletettavaa että opiskelija ei ilman apua saa otettu
yhteyttä niin häntä voidaan ohjata opiskelijahuoltohenkilöstön luokse tuen saamiseksi ja suunnitelman tekemiseksi.
Ryhmänohjaaja voi myös tehdä suunnitelman jotta opiskelija saisi rästit mahdollisimman pian suoritetuiksi eivätkä rästit
jäisi kohtuuttoman pitkäksi ajaksi tekemättä. Seurantaa ja suunnitelman tarkistus on myös tärkeää tehdä, jottei asia vain
jää ja siirtyy. Täydennettävien opintojen suorittaminen ajoissa on sekä oppilaitoksen, opettajien että opiskelijan etu.
6.Mikä on opettajan salassapitovelvollisuus?
Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua eivät saa luvattomasti
sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön
sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Opetustoimen viranomaisille ei ole
säädetty erityistä tietojenantovelvollisuutta. Viranomaisyhteistyö kuitenkin edellyttää tietojen vaihtoa esimerkiksi silloin,
kun sosiaaliviranomaiset ovat yhdessä kouluviranomaisten kanssa selvittäneet asiakkaiden osalta, millä edellytyksillä ja
miten nuoren koulunkäynti voitaisiin turvata. Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja
opetusharjoittelua suorittavat sekä opiskelijaterveydenhuollosta ja muusta opiskelijahuollosta vastaavat henkilöt saavat
salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opiskelun asianmukaisen
järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Opiskelijan henkilökohtaisista asioista tai persoonasta puhuminen
kahvi- ja ruokapöytäkeskusteluissa ei ole hyväksyttävää.
7. Milloin ryhmänohjaajan pitää ottaa yhteyttä vanhempiin/huoltajiin?
• Alle-18-vuotiaan kohdalla kun opiskelu on epäsäännöllistä tai opiskelijalla on luvattomia poissaoloja. Ennen kuin
opiskelija saa kirjallisen varoituksen
• Kun on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä tai jotain muita opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia
tai muita mielenterveyden häiriöitä. Useimmiten yhteys opiskelijahuoltohenkilöstöön on myös suotava jotta tarvittava
apu voidaan järjestää opiskelijalle ennen kuin opiskelijalle tehdään HOJKS
• Kun opinnot eivät etene tai tulee paljon hylättyjä arvosanoja Yli 18-vuotiaan kohdalla yhteyttä vanhempiin saa ottaa
vain opiskelijan suostumuksella. Jos 18-vuotias asuu vanhempien luona on kuitenkin hyvä käydä keskustelua syistä,
miksi ei voida ottaa yhteyttä vanhempiin.
8. Mihin ohjata opiskelija ongelmatilanteessa, jos esim. poissaoloja kertyy, opiskelija vaikuttaa masentuneelta,
käyttäytyy poikkeavasti tms.?
Riippuu hiukan opiskelijan ongelmasta: kuraattorille, terveydenhoitajalle. erityisopettajlle. opinto-ohjaajalle, psyko
logille.Pääasia on että ottaa yhteyttä jollekulle em. henkilöille, joka taas ohjaa eteenpäin jos asia kuuluu paremmin toisen tehtäväalaan. Opiskelijahuollon henkilöt voivat myös ohjata koulun ulkopuolisiin erityispalveluihin.
Jos ryhmänohjaaja ei heti tavoita opiskeluhuollon henkilöä, hän voi lähettää tekstiviestin tai sähköpostiviestin. Joka
tapauksessa on suotava että kysyy neuvoja ajoissa, jotta asioihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.Yleensä asiat
vain pitkittyvät ja mutkistuvat sekä oppilaitoksen että opiskelijan näkökulmasta jos asia annetaan vain olla.
LIITE 11. Usein kysyttyä
43
Keskeisiä käsitteitä
Ammattiosaamisen näyttö ( AON)
on ammatillisen perustutkinnon keskeinen arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa ja sitä arvioidaan
käytännön työtilanteissa. Oppimistulos kirjataan näyttötodistukseen tutkinnon osittain. Ammattiosaamisen näytön
minimilaajuus on määritetty tutkinnon perusteissa.
Arviointimenetelmät
sisältävät kaikki arvioinnissa käytetyt menetelmät, joiden avulla opiskelija voi ilmaista osaamisensa. Arviointimenetelmät
valitaan mittaamaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, tukemaan opiskelijan oppimista ja soveltumaan käytettyihin
opiskelumenetelmiin.
Atto-aineet
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Niiden tavoitteet ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa samanlaiset. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu kaikille yhteisiä atto-aineita vähintään 20 opintoviikkoa. Pakollisia yhteisiä
opintoja on 16 ov (äidinkieli 4 ov, toinen kotimainen kieli (ruotsi) 1 ov, vieras kieli (englanti) 2 ov, matematiikka 3 ov,
fysiikka ja kemia 2 ov, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov, terveystieto 1 ov ja liikunta 1 ov. Yhteisten opintojen
valikoimasta opiskelijan pitää valita valinnaisia opintoja vähintään 4 ov.
Erityisopetus
eli ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Syy erityisjärjestelyihin määritetään erikseen. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja hänelle
tehdään HOJKS.
Etenemisehto
tarkoittaa sitä, että tietyt opinnot tai tutkinnon osa on oltava suoritettuna ennen kuin voidaan edetä opinnoissa. Tutkintokohtaiset etenemisehdot kuvataan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa.
Etäopetus
tarkoittaa opiskelijan itsenäisesti tekemiä opintoja opettajan ohjeiden mukaisesti esimerkiksi kotona, työpaikalla tai
verkko-opintoina. Opiskelijaa voidaan ohjata puhelimitse, oppimisalustalla tai sähköpostitse.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS
tehdään erityisopiskelijalle yhdessä hänen kanssaan. HOJKS eli kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma on edellytyksenä erityisopiskelijaksi kirjaamiselle.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS
on opiskelijan yksilöllinen opintojen toteuttamissuunnitelma, jossa näkyvät aiemmin hankittu osaaminen, opiskelijan
tekemät valinnat, suoritukset ja opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet. HOPS:a päivitetään opintojen etenemisen myötä.
Koulutusala
on opetusministeriön valtakunnalliseen luokitukseen perustuen humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden & hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan & liikenteen ala, luonnonvara- & ympäristöala,
sosiaali-, terveys- & liikunta-ala tai matkailu-, ravitsemis- & talousala.
Koulutusohjelma on ammatillisen perustutkinnon sisällä eriytynyt osaamisala, joista voidaan valmistua erilaisilla tutkintonimikkeillä.
Lisäopetus (ammatillisessa erityisopetuksessa)
tarkoittaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille annettavaa, laadittuun henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä
koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), kirjattua lisäopetusta.
Lukuvuosijaksotus (periodi)tarkoittaa lukuvuoden, syys- ja kevätlukukauden, muodostamia viittä noin 8 opintoviikon
mittaista lukujaksoa.
Moodle ja Optima
ovat verkko-opintojen oppimisalustoja.
44
LIITE 12. Keskeisiä käsitteitä
Opetusmenetelmät
voidaan ryhmitellä opettajakeskeisiin (mm. luento, kysely, yhteinen harjoitus), opiskelijakeskeisiin (mm. yksilöllinen
työskentely, esitys, ryhmätyö) ja yhteistoiminnallisiin menetelmiin (mm. yhteistoiminnallinen oppiminen, dialoginen
oppiminen, projektioppiminen)
Opinnäyte
ammatillisiin opintoihin sisältyy opinnäyte, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opinnäyte voi olla tuote tai
palvelu, kirjallinen työ, projektityö, selvitys jne. Opinnäyte toteuttaa tutkinnon tavoitteita ja se esitellään kirjallisesti ja
suullisesti.
Opintorekisteriote / Opintokortti
on virallinen leimalla varustettu tuloste opiskelijan opintosuorituksista. Opintorekisteriotteen voi pyytää tarvittaessa
ryhmänohjaajalta tai opintotoimistosta. vrt. todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista. Opiskelija voi myös
itse tulostaa itselleen otteen suorittamistaan opinnoista Wilma -järjestelmästä.
Opiskelijahuolto
pyrkii toimillaan edistämään ongelmien varhaista tunnistamista, kehitetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä ja ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on huolehtia opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja
sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Opiskelijakunta
toimii jokaisessa opistossa ja lisäksi koulutusyhtymällä on yhteinen opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat
ja toiminnasta vastaa hallitus. Tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja osallistua koulutuksen kehittämiseen.
Opiskelijakuntaa on kuultava ennen opintoihin tai muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
Oppimisen arviointi
on tutkinnon osittain suunniteltua toimintaa, jonka tavoitteena on motivoida, kannustaa ja ohjata opiskelijaa tavoitteiden
mukaiseen oppimiseen: palautetuokiot, kehittämiskansio, oppimispäiväkirja, PBL (Problem Based Learning) -tentti,
vertaisarviointi, itsearviointi, harjoitustyö, miellekartta, demotilaisuus, vuorovaikutteiset tilaisuudet, pikaraportit.
Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät oppimista. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö
on didaktisesti ja pedagogisesti huolella mietitty.
Oppisopimuskoulutus
Koulutuksen järjestämismuodossa suurin osa osaamisesta hankitaan työpaikalla täydennettyinä oppilaitoksen järjestämällä tietopuolisilla opinnoilla.
Osaamisen arviointi
on tutkinnon osittain suunniteltua toimintaa, joka tuottaa oppimistulostiedon todistukseen ammattiosaamisen näytön
ja muun osaamisen arvioinnin perusteella.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Opiskelijalle voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamiseksi muualla suoritettuja opintoja tai hankittua ammattitaitoa,
jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Osaamista ja ammattitaitoa on voitu
vhankkia oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Osaamisen tunnistamista
ja tunnustamista haetaan erikseen.
Ryhmänohjaaja
vastaa tietyn opiskelijaryhmän tiedottamisesta ja perehdyttämisestä, ryhmän yksittäisten opiskelijoiden opintojen
edistymisen seurannasta ja tuen tarpeen tunnistamisesta.
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
on ammattiin opiskelevien oma etujärjestö.. http://www.sakkinet.fi/
45
SAKU ry
Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry on toiminut vuodesta 1949 asti ammatillisen
koulutuksen hyväksi. SAKU ry:n tehtävänä on jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen
ammatilliseen koulutukseen. SAKU ry järjestää liikunta- ja kulttuuritapahtumia ammatillisen koulutuksen henkilöstölle
ja opiskelijoille sekä aktivoi myös oppilaitoksia järjestämään harrastustoimintaa. Järjestö toimii koko maassa ja sen
jäsenyhteisöissä on noin 120 000 henkilöä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on jäsenenä SAKU ry:ssä. Kaikkien
opistojemme opiskelijat ja henkilökunta voivat osallistua SAKU ry:n järjestämiin tapahtumiin. www.sakury.net
Sora-lainsäädäntö
Ns. SORA-lainsäädäntö sisältää säädösmuutoksia ammatillisen koulutuksen ja rikosrekisterilakiin. Lakimuutoksilla
pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin
soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.
Tasa-arvo
Tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtälaista arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan
jäseninä. Suomessa sanalla tasa-arvo viitataan usein nimenomaan miesten ja naisten tasa-arvoon.
Tukiopetus
on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan kenelle
tahansa opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumishäiriöitä (A 812/1998).
Tutkintonimike
on perustutkinto- tai koulutusohjelmakohtainen ammattinimike.
Tutkinnon osa on pienin kokonaisuus, jonka osaaminen arvioidaan / merkitään päättötodistukseen. Tutkinnon osa voi
olla ammatillinen, ammattitaitoa täydentävä tai vapaasti valittava.
Tutor-opiskelija
on vanhempi opiskelija, joka ohjaa ja tukee opintoja aloittavaa opiskelijaa opiskeluun liittyvissä asioissa. Tutorit ovat
peruskoulun oppilaiden tiedotustilaisuuksissa opinto-ohjaajien mukana. Tutoreille järjestetään erillistä koulutusta.
Työssäoppiminen
on ammatillisessa peruskoulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävissä sopimuksen mukaisesti järjestettyä opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.
Vapaasti valittavat opinnot
voivat muodostua ammatillisista tai yhteisistä opinnoista, jotka syventävät, laajentavat tai monipuolistavat opiskelijan
oman alan opintoja.
Vapautus opinnoista
Pääperiaate on, että opiskelijat osallistuvat kaikkeen opetukseen. Jos opiskelijalla on ollut vapautus peruskoulussa esimerkiksi ruotsin kielestä, hänen on mahdollista anoa vapautusta ruotsin kielen opinnoista myös ammatillisissa opinnoissa.
Ennen ammatillisten opintojen aloittamista 18 vuotta täyttänyt henkilö voi anoa vapautusta liikunnasta, terveystiedosta
sekä taide- ja kulttuuriopinnoista.
Verkko-opetus
tarkoittaa opintojen toteuttamista hyödyntäen verkkopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä.
WILMA
on tietoverkon käyttöjärjestelmä, jonka kautta opiskelijat voivat seurata opintorekisteriin tallennettuja henkilö- ja
osoitetietojaan sekä opintojen suoritustietojaan.
Yhdenvertaisuus (ks. myös kohta tasa-arvo) tarkoittaa oikeudellista ja tosiasiallista tasa-arvoa ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen,
uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai
muuhun henkilöön liittyvään asiaan katsomatta. (Yhdenvertaisuuslaki, L 21/2004)
46
Yhteystietoja
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Närvilänkatu 8, 67100 KOKKOLA
Rehtori
Apulaisrehtori
Sirkku Purontaus Kaija Kähäri-Wiik
044 725 0101
044 725 0501
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto,
ammattikampus
Närvilänkatu 8, 67100 KOKKOLA
Toimialapäällikkö
Teollisuus ja rakentaminen
Tom Bjon
044 725 0102
Liiketalous, palvelut ja kulttuuri
Tuula Junttila
044 725 0160
Koulutuspäällikkö
Pirjo Koski 0408085081
Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset koulutuspäällikkö
Erkki Juola 044 725 0169
Opinto-ohjaajat Kuraattorit Terveydenhoitaja Marjo Saarinen Jouni Mantila Tapio Oinas
Britt-Marie Karlsson Päivi Kaustinen Rauno Perttula Marika Isoniemi (audit)
Ulla Myllymäki Sari Kola Asuntolanohjaaja
Hilkka Viitala Kristiina Salo Etsivä nuorisotyöntekijä Anu Kainu Maahanmuuttajakouluttaja
Ann-Louise Känsälä Aikalisä Pasi Venäläinen
Reijo Paavola Ammattistartti
Eveliina Tyynelä Erityisopettaja Leena Hietalahti Tutkintohautomo
Auli Saari
Lisäopetustila, koulunkäyntiavustaja
Anita Kaunisto Työkykypassivastaava Markku Forsell HOJKS-tuki ja
Työkykypassivastaava Laura Nikkanen 044 725 0183
044 725 0175
044 808 5090
044 725 0115
0447250118
044 725 0428
044 725 0686
044 725 0141
044 730 7636
044 725 0142
044 725 0127
044 725 0117
040 808 5534
044 725 0724
040 808 5078
040 807 3579
044 725 0156
0447250509
044 948 6684
044 725 0122
044 725 0415
Kokkolan ammattilukio
Rehtori Opinto-ohjaaja Terho Taarna 044 780 9620
Ann Christine Mannström 044 725 0416
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto,
Luonnonvara
Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala
Perhon toimipaikka
044 725 0682
Haanentie 26, 69951 Perho
Matti Louhula Opinto-ohjaaja
Marika Riihimäki Kuraattori
Silva Sevola
Erityisopettaja
Auli Saari
Asuntolanohjaaja
Veera Mäkelä
Työkykypassivastaava Tapani Humalajoki
Opiskelija terveydenhuolto
044 725 0655
040 808 5520
040 359 6265
044 725 0509
040 743 2883
040 743 2883
040 804 3620
Kaustisen toimipaikka
Raviradantie 36 B, 69600 Kaustinen
Sirpa Puusaari
Opiskelija terveydenhuolto
Asuntolanohjaaja
Hilkka Heikkinen
Kuraattori Silva Sevola
0407250613
040 804 5621
044 725 0609
040 3596265
Toholammin toimipaikka
Ullavantie 20, 69300 Toholampi
Koulutuspäälikkö Opinto-ohjaajat Terveydenhoitaja Kuraattori Aarne Törmänen
Eija Mastosalo Tuulikki Väänänen Ulla-Maj Suominen Marika Isoniemi
044 725 0672
044 725 0675
044 725 0678
040 804 4620
044 725 0686
Hyvinvointikampus
Terveystie1, 67200 Kokkola
Kaija Kähäri-Wiik 044 725 0501
Jaana Sinko
044 725 0036
Opinto-ohjaajat Katriina Sipilä 044 725 0512
Sari Haglund 040 808 5153
Kuraattori Rauno Perttula 044 725 0428
Terveydenhoitaja Carita Hilli
044 730 7951
Erityisopettaja
Marja Aho
040 808 5098
Kälviän toimipaikka
Opistontie 1, 68300 Kälviä
Opinto-ohjaaja/erva
Asuntolaohjaaja
Kuraattori
Terveydenhoitaja
Työkykypassivastaava
Katriina Sipilä
Ulla Matveinen Marika Isoniemi Päivi Porkola Lasse Kahelin 044 725 0512
040 808 5039
044 725 0686
(06) 828 7720
044 725 0 731
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston yhteiset
opiskelijahuollon yhteyshenkilöt
Opiskelijahuollon
koordinaattori
Anne Eteläaho Koordinoiva
opinto-ohjaaja, toisen asteen koordinaattori
Terhi Petäjä
Projektityöntekijä
Marika Ahola 044 725 0106
044 725 0721
044 725 0157
Kannuksen toimipaikka
Ollikkalankatu 3, 69100 Kannus
Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala
Eija Mäki-Ullakko
Opinto-ohjaajat
Pentti Roivas Taisto Hakkarainen Piritta Pärssinen
Koulutusohjaaja
Juha Yli-Korpela Asuntolanohjaaja
Kaisu Salminen Opiskelija terveydenhuolto
Erityisopettaja Pertti Hanni Kuraattori Marika Isoniemi 044 725 0682
044 725 0637
044 725 038
044 725 0610
044 725 0652
044 725 0660
044 725 0618
040 804 2621
044 725 0634
044 725 0686
Opiskelijayhdistys
044 725 0091
Yhteinen haku- ja opintotoimisto 040 808 5010
* (06) 825 0000 /keskus
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola
Käyntiosoite: Peikkolinnankatu 6
Puh. (06) 825 0000 • Fax (06) 825 2009
[email protected] • www.kpedu.fi

RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA - Keski

Transcription

Similar documents

OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA - Saimaan ammattiopisto Sampo

Opiskelijan opas 2015

Opeussuunnitelman yhteinen osa

Kosol, Tkto ja Vak yhteinen kriisi

Oppilaan käyttäjäsitoumus

Kauneus- ja hiusala

WINNOVAN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

keski-pohjanmaan ammattiopisto opiskeluhuollon

EAT-opas 2013-2014 - SKY

Luentomateriaali

Haluan vuokrata pöytäpaikan Tampereen joulutorille Päiväpaikka

OPISKELIJAN OPAS - Turun Aikuiskoulutuskeskus

Europass curriculum vitae

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma

erityisopetuksen järjestämissuunnitelma - Hämeen ammatti

Turvallisuus on itsestäänselvyys, mutta se ei synny tyhjästä

Erikoisnäyttelyn tuomariesittelyt

Työpaikkaohjaajan käsikirja

Vuosikertomus 2012-13 - Keminmaan koulut

Lataa sll_lausunto_oppilaitosten_ty_rauhaa_edist_vist_esityksist.pdf

op as 2016 o pis kelu oikeu den va iht o

Osaamisperusteisuutta koskevan kehittämisen