Tässäkin - Suomen Amputoidut ry

Transcription

Avuksi arkeen
Hyödyllistä tietoa ennen
ja jälkeen amputoinnin
Sisällysluettelo
A
Ajankohtaista tietoa (tiedot vuodelta 2013) 9
Ammatillinen erityisopetus
13
Ammatinvalinnanohjaus13
Ammatillinen kuntoutus
13
Apuvälineet14
Asunnon muutostyöt
14
Auto15
E
Edunvalvoja17
Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen
10
Eläkkeensaajan asumistuki
18
Eläkettä saavan hoitotuki
19
Erityishoitoraha19
H
Henkilökohtainen apu
19
Hoitotakuu20
Hoitotarvikkeet21
Hoivatakuu21
Hyödyllisiä linkkejä
42
K
Korjausavustus21
Kotihoito22
Koulumatkat22
Koulunkäynti23
Kotitalousvähennys24
Kuljetuspalvelut25
Kuntoutus25
Kuvallinen Kela-kortti
27
L
Liikunta27
Lääkekorvaukset28
Lääkinnällinen kuntoutus
28
M
Maksukatto11
Matkakustannukset36
O
Omaishoidon tuki
29
P
Palkkatuki30
Palveluasuminen31
Palvelujen hakemisesta
8
Palveluseteli31
Palvelutarpeen selvittäminen
31
Palvelusuunnitelma ja päätöksenteko
32
Postin jakelupalvelu
32
Potilasasiamies33
Potilasvakuutus33
S
Sairasvakuutus33
Selviytyminen4
Sopeutumisvalmennus34
Sosiaaliset yritykset
35
Sosiaaliasiamies35
Suosituksia kompressioterapiaan Iceross Post-Op tupella
44
Sähköinen asiointi Kelassa
35
T
Tulkkauspalvelut37
Työkyvyttömyyseläke38
Työolosuhteiden järjestelytuki
39
Työttömyyseläke10
V
Vammaistuki39
Verotus40
Vertaistuki41
Y
Yleinen asumistuki
41
Yöpymisraha11
I
hminen kohtaa elämässään monenlaisia tilanteita ja elämänvaiheita. Niiden joukossa
on niin myönteisiä ja ilahduttavia kuin haasteellisia ja vaikeitakin aikoja. Elämäntilanteen
vaikeus on yksilöllinen kokemus ja ihmisillä on myös yksilöllisiä keinoja ratkaista vaikeita
elämäntilanteita. Joskus selviytymistapa riippuu ongelmasta, useimmiten tarvitaan kuitenkin läheisten ja asiantuntijoiden apua. Älä jää ajatustesi kanssa yksin!
Kriisistä toipuminen tapahtuu usein niin samalla tavalla, että on mahdollista puhua kriisin vaiheista. Vaiheesta toiseen eteneminen on kuitenkin yksilöllistä. Jotkut ihmiset toipuvat
nopeammin ja toiset palaavat toipumisprosessin aikana useammin edelliseen vaiheeseen.
Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen järkyttävän tilanteen jälkeen. Shokkivaiheen
aikana saattaa tuntua siltä, että järkyttävä tapahtuma ei kerta kaikkiaan ole totta. Alussa ei
välttämättä edes itketä tai tunnu muuten pahalta. Joillakin shokkivaihe voi kuitenkin alkaa
myös hyvin rajuna, jolloin saattaa itkettää kovasti tai tekee mieli huutaa suoraa huutoa.
Shokkivaiheessa omat reaktiot ja tunteet voivat tuntua pelottavilta ja omituisilta. Niille on
kuitenkin ymmärrettävä selitys: liian suurta järkytystä ei voi hahmottaa lyhyessä ajassa ja
shokkivaihe antaa aikaa kohdata tapahtunut.
Shokkivaiheen jälkeistä vaihetta kutsutaan reaktiovaiheeksi. Reaktiovaiheen aikana mieli
alkaa käsitellä kriisin aiheuttanutta tapahtumaa. Tapahtuma palaa usein mieleen muistikuvina hereillä ollessa ja siitä saattaa nähdä myös unia. Unet saattavat ensiksi olla painajaisia,
mutta myöhemmin ne yleensä monipuolistuvat. Reaktiovaiheessa tuntuu usein hyvältä saada puhua tapahtumasta. Puhumisen tarve voi olla jopa aivan pakottava. Silloin on tärkeää,
että on joku joka kuuntelee.
Käsittelyvaiheessa kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää. Käsittelyvaiheessa
olo saattaa olla usein aika väsynyt ja ärtynyt. Jos epämiellyttävä olo tuntuu kuitenkin vain
jatkuvan ja jatkuvan, kannattaa hakea ulkopuolista apua. Käsittelyvaiheessa kriisi ja sen
aiheuttamat muutokset omaan elämään tiedostetaan ja moni ryhtyy pohtimaan omaa
identiteettiään. Kriisin aiheuttanut tapahtuma ei ole enää jatkuvasti mielessä. Tulevaisuuden ajattelu saattaa silti tuntua ainakin ajoittain vielä vaikealta.
Uudelleen suuntautumisen vaiheessa elämä alkaa taas vähän kerrassaan tuntua
hyvältä. Kriisin aiheuttanut tapahtuma ei ole enää mielessä jatkuvasti, vaan sopeutuminen
siihen on alkanut. Aina välillä voi tulla paha olo, mutta elämässä on yhä useammin jälleen
myös iloa. Itsensä saattaa tuntea myös aiempaa vahvemmaksi ja kokeneemmaksi. On
huomannut selviävänsä, vaikka alussa tuntui hyvin pahalta.
4
Erilaisia selviytymistyyppejä
(PSYKOTERAPEUTTI OFRA AYALON)
Ihmisellä on mahdollisuus käyttää useaa erilaista selviytymiskeinoa kerrallaan eli hän voi olla
yhtä aikaa esimerkiksi tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ja fysiologisesti suuntautunut
selviytyjä.
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän
kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monelta eri suunnalta ja
yrittää löytää uusia näkökulmia siihen. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä
voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää.
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää tunteensa ja käyttää tunteiden
ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista.
Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä
Hakee tukea muilta ihmisiltä esimerkiksi osallistumalla ryhmään. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa
myös itse muille tukea ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa.
Luova selviytyjä
Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai sitten löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän yrittää ajatella positiivisia asioita,
tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.
Henkisesti suuntautunut selviytyjä
Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle antaa tukea ja merkitystä elämään uskonto, sosiaalinen vastuunkanto, arvojärjestelmä tai ideologia.
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee tukea ja voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää.
5
Palvelujen hakemisesta
HAKEMUKSET
Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, kuka
hakee, kenelle haetaan, mitä haetaan ja miksi eli vaatimus edun saamisesta on perusteltava. Hakemus on lisäksi allekirjoitettava ja päivättävä. Hakemukseen on syytä liittää
lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, esim. kuntoutusohjaajan tai
fysioterapeutin lausunto, jossa on otettu kantaa toimintakykyyn ja mielellään sen suhdetta
haettuun palveluun tai tukitoimeen. Yleensä hakemuksista on laadittu valmiit lomakkeet,
joissa kaikki asian ratkaisemisen kannalta oleelliset seikat on huomioitu ja tällöin hakemuslomaketta on syytä käyttää.
Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen.
Kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen
tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka
tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen,
hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus
on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä
toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa
hallitsemaan elämäntilanteensa.
(Invalidiliiton Kuntoutusselonteko 2002)
PÄ ÄTÖS
Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija
on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi
tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen
perustana olevat tosiseikat. Vammaispalvelulain mukaisia ja tukitoimia koskevat päätökset
on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun hakemus on jätetty viranomaiselle, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi
pitempää käsittelyaikaa. Erityisenä syynä voidaan pitää vamman harvinaislaatuisuutta,
mutta tällöinkin on päätökset tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja huolehdittava siitä,
että laitoshuolto vältetään.
MUUTOKSENHAKU
Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa
päätökseen voi hakea muutosta ja mihin muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä.
Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea
muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen kohtelustaan terveydenhuollon yksikön vastuuhenkilölle/johtajalle tai kantelun valvontaviranomaiselle. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan
asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja
muistutusasioissa.
SUBJEKTIIVINEN OIKEUS ELI ERIT YINEN
JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS
Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (= subjektiivinen oikeus)
piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon
muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä kunnan määrärahoista
riippumattomat palvelut ja tukitoimet kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelujen ja tukitoimien kohdalla täyttyvät.
Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suhteen, jos hän saa alle 65-vuotiaana:
• korotettua tai ylintä alle 16 vuotta täyttäneen vammaistukea;
• korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea;
• korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai
• ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen edellytyksenä on lisäksi kirjallinen julkisen terveydenhuollon
laatima kuntoutussuunnitelma, joka on toimitettava Kelaan.
6
7
Ajankohtaista tietoa
Tiedot ovat vuodelta 2013, tarkista tarvittaessa osoitteesta www.kela.fi
EL ÄKEVÄHENTEINEN KANSANEL ÄKE JA TAKUUEL ÄKE
MÄ ÄR ÄR AHASIDONNAISET PALVELUT ELI
YLEINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS
Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole nk. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat määrärahasidonnaisesti kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia
kunta myöntää asiakkaan yksilöllisen tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen
puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. Vammaispalvelulaissa on asetettu kunnalle velvoite
huolehtia siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja
laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa.
VAIKEAVAMMAISUUS
Vaikeavammaisuuden sen enempää kuin vammaisuudenkaan määrittely ei koskaan voi
perustua yksin lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvioon, vaan arvioinnissa on
kiinnitettävä huomiota asiakkaan elämän tilanteeseen kokonaisuutena. Vaikeavammaisuus
määritellään aina erikseen suhteessa laissa säädettyyn palveluun, jota haetaan. Vammaispalvelulaissa esimerkiksi kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä,
jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi
käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee
pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa,
yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä, eikä
tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen
henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden
eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kelalla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä,
joka liittyy korotettuihin hoitotukiin ja ylimpiin vammaisetuuksiin.
8
Perhesuhteet
Täysi määrä Ansioeläke, joka ei vaikuta
Ansioeläke,
jolla ei enää saa
Yksinäinen Parisuhteessa Takuueläke Lapsikorotus/lapsi Rintamalisä 630,02 €/kk 558,83 €/kk 738,82 €/kk
21,97 €/kk
49,22 €/ kk
55,62 €/kk 55,62 €/kk 1302,30 €/kk
1159,88 €/kk
Kansaneläkettä tai täyttä kansaneläkettä nimitetään nyt eläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi. Kuntaryhmät ovat poistuneet em. eläkkeestä. Eläkettä maksetaan samansuuruisena asuinpaikasta riippumatta. Takuueläkkeen määrää ei alenna avio-, avoliitossa tai
rekisteröidyssä parisuhteessa eläminen.
Eläkevähenteisen kansaneläkkeen maksupäivä määräytyy sukunimen kirjaimen mukaan
• A-K  4. päivä
• L-R  14. päivä
• S-O  22. päivä
Takuueläke maksetaan joka kuukauden 22. päivä. Mikäli eläkevähenteinen kansaneläke
maksetaan 4. tai 14. päivä, tulee loppuosa takuueläkkeenä 22. päivä. Jos pankit ovat kiinni
maksupäivänä, eläkevähenteinen kansaneläke ja takuueläke maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä.
YLEISTÄ TAKUUEL ÄKKEESTÄ
Laki takuueläkkeestä astui voimaan 1.3.2011 alkaen. Eläkkeessä on kuuden kuukauden
takautuva hakuaika. Takuueläkettä maksetaan eläkeläiselle ja siihen oikeutetulle maahanmuuttajalle, jonka kaikki muut Suomesta ja ulkomailta maksetut eläkkeet ovat ennen
verotusta yhteensä alle 738,82 euroa kuukaudessa.
Laissa takuueläkkeestä (20.08.2011/703) on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä
(9§). Takuueläkettä ei makseta pysyvästi ulkomailla asuville. Omaisuus, pääomatulot, eläkettä saavan hoitotuki, lapsikorotus, rintamalisä ja omaishoidontuki eivät vaikuta takuueläkkeen
määrään. Asumistukeen ja mahdolliseen toimeentulotukeen takuueläke kuitenkin vaikuttaa
niitä alentavasti.
9
PALKKATULOJEN VAIKUTUS EL ÄKEVÄHENTEISEEN
KANSANEL ÄKKEESEEN TAI TAKUUEL ÄKKEESEEN
Jos eläkevähenteinen kansaneläke on myönnetty kansaneläkelain 12§ 4 momentin perusteella (sokea tai liikuntakyvytön henkilö), ei palkka- eli ansiotuloilla ole vaikutusta eläkkeeseen. Jos eläke tulee 12§ 2 momentin perusteella, saa ansaita 738,82 euroa kuukaudessa.
Ansioraja on sidottu kela-indeksiin ja se nousee samassa suhteessa kuin takuueläke. Jos
palkkatulo ylittää 738,82 euroa kuukaudessa on mahdollista jättää eläke lepäämään
vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Jos eläkkeellä ollessaan on saanut
eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16 vuotta täyttäneen
vammaistuen suuruisen kannustimen. Eläkkeen lepäämään jättämiskertoja ei sinänsä ole
rajoitettu. Kertojen välillä on kuitenkin oltava vähintään 3 kk eläkkeellä, eikä sinä aikana saa
ansaita työllä enempää kuin edellä on mainittu. Kansaneläkettä tai takuueläkettä saavalla
on aina velvollisuus ilmoittaa Kelalle työllistymisestään vaikkapa vain lyhytaikaisesti.
EL ÄKETTÄ SA AVAN HOITOTUKI JA VAMMASTUKI
Eläkettä saavan hoitotuet:
perushoitotuki 61,83 €/kk
korotettu hoitotuki 153,91 €/kk
ylin hoitotuki 325,46 €/kk
Eläkkeensaajan hoitotuki on nykyään nimeltään eläkettä saavan hoitotuki. Lapsen hoitotuki on nimeltään alle 16 vuotiaan vammaistuki ja vammaistuki taas 16 vuotta täyttäneen
vammaistuki. Kaikkia edellä mainittuja tukia kutsutaan yhteisellä nimellä Kelan vammaisetuudet. Tuet maksetaan luokissa perus-, korotettu- ja ylin tuki.
T YÖTTÖMÄN PERUSTURVA JA
PIENIN SAIR AUSPÄIVÄR AHA
Lapsikorotukset
Yhdestä lapsesta Kahdesta lapsesta yhteensä Vähintään kolmesta
lapsesta yhteensä 10
YÖPYMISR AHA
enintään 20,18 €/yö
MAKSUKATOT
TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO 636 €
Maksukatto- kausi kestää kalenterivuoden ja sitä kerryttää:
• terveyskeskusmaksu; (*välikatto täyttyy usein kolmen käyntikerran jälkeen)
Helsinki luopui terveyskeskusmaksusta vuoden 2013 alusta.
• poliklinikkamaksut
• sairaalavuorokaudet ja muut lyhytaikaisen laitoshuollon maksut
• sarjahoidot kuten fysioterapia ja muut terapiat, dialyysi- ja sytostaattihoidot
(*välikatto 337,50 €/vuosi)
• päiväkirurgian maksut
Maksukaton täytyttyä terveyskeskus- ja päiväkirurgiakäynnit, poliklinikkamaksut sekä fysioterapia ja sarjahoito ovat loppuvuoden maksuttomia, mutta sairaalahoidosta ja muusta
lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään alennettu hoitopäivämaksu.
Lapsen ja aikuisen vammaistuet:
perusvammaistuki 92,31 €/kk
korotettu vammaistuki 215,40 €/kk
ylin vammaistuki 417,68 €/kk
Peruspäiväraha Työmarkkinatuki Pienin sairauspäiväraha on 23,77 € ja se maksetaan ma-la sekä aattopäiviltä.
Ei makseta su, arkipyhänä, vapunpäivänä tai itsenäisyyspäivänä.
32,46 € viitenä päivänä viikossa
Maksukattoa ei kerrytä:
• hammashoito
• yksityiset lääkäripalkkiot
• yksityisissä lääkärikeskuksissa tai sairaaloissa tehdyt tutkimukset esim. laboratorio- tai röntgentutkimukset
• sairaankuljetus
• lääkärintodistukset.
Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Helpoiten siitä
selviää pyytämällä vuoden ensimmäisellä poliklinikka tai terveyskeskuskäynnillä itselleen nk.
seurantakortin. (*Kun nk. välikatto täyttyy, ko. terveydenhuollon palvelusta ei enää tarvitse
sinä vuonna maksaa asiakasmaksua, vaikka vuotuinen kokonaiskatto ei vielä olisi täynnä.
Välikatto on olemassa vain terveyskeskusmaksuissa ja sarjahoidoissa.)
MATKAKATTO 242,25 €
Yksi matkakatto, johon kuuluvat sekä sairausvakuutus- että kuntoutusmatkat on 242,25 €
kalenterivuodessa. Omavastuuosuus ennen katon täyttymistä on 14,25 € /matka. Kela
lähettää asiakkaalle nk. matkakustannusten omavastuu kortin ilmoituksena matkakaton
11
täyttymisestä. Sen jälkeen loppuvuoden sairausvakuutus ja/tai kuntoutusmatkat korvataan
kokonaan. Myös alle omavastuuosuuden jäävät matkat kerryttävät kattoa, joten kuitit kannattaa toimittaa viipymättä Kelaan.
Asiakas tarvitsee taksimatkoja varten terveydenhuollon ammattihenkilöstön antaman
todistuksen (SV 67). Todistus voidaan kirjoittaa julkisessa terveydenhuollossa asioiville
kertamatkan lisäksi myös määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tai määräajaksi kirjoitettu
todistus tulee lähettää Kelaan, jossa se tallennetaan Kelan asiakastietoihin, eikä uutta todistusta tarvitse pyytää joka matkasta erikseen. On huomattava, että Kela korvaa ainoastaan
sairauden hoitoon ja tutkimukseen tai kuntoutukseen liittyviä matkoja, joten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon matkoja ei korvata, vaikka asiakas ei pysty liikuntavammansa
vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Terveydenhuollonmatkoja, joita Kela ei korvaa,
ovat esimerkiksi mammografia, papa-koe ja sikiöseulonta, rokotus tai uusittujen reseptien
haku ilman lääkärin vastaanottoa, asiakirjan haku tai diabetesta sairastavan jalkahoito.
LÄÄKEKATTO 670 €
Reseptilääkkeillä, joista maksetaan Kelan sairausvakuutuskorvausta, on vuotuinen katto.
Katon täytyttyä tulee kuitenkin maksaa vielä 1,50 € omavastuuosuus jokaisesta lääkkeestä.
Lisäksi on huomioitava, että kattoa eivät kerrytä käsikauppatavarana myytävät lääkkeet
eivätkä myöskään sellaiset lääkkeet, joihin vaaditaan lääkärin resepti (esim. jotkut kipulääkkeet), mutta joihin ei saa lainkaan sairausvakuutuskorvausta. Reseptivalmisteita käyttäessään kannattaa olla tarkkana, sillä sama vaikuttava lääkeaine tietyn tehtaan valmisteena
kuuluu korvauksen piiriin ja toisen taas ei. Lääkekaton täyttymisen jälkeen tulevan lisäkorvauksen voi tietyin ehdoin saada suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin lisäksi Kelan
lähettämän erillisen ilmoituksen apteekkia varten. Lisätiedot omasta apteekista.
Lääkkeiden korvaamisessa on voimassa nk. viitehintajärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että samaa lääkeainetta sisältävät lääkkeet muodostavat viitehintaryhmän ja Kela-korvaus tullaan
maksamaan ryhmän halvimmasta valmisteesta lisäämällä siihen 1,50 – 2 € valmisteen
hintatasosta riippuen. Jos haluaa ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, joutuu maksamaan
kuuden lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Lääkekatto karttuu halvimman
mukaan. Lääkäri voi hoidollisista tai lääketieteellisin perustein kieltää lääkevaihdon tekemällä merkinnän lääkemääräykseen ja potilasasiakirjoihin. Tällöin asiakas saa korvauksen
alkuperäisen lääkkeen hinnasta. Jos lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa
korvauksen lääkkeen myyntihinnasta. Tämän vuoden alusta viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintoja on alennettu viisi prosenttia.
Sairausvakuutuksen piiriin kuuluvien lääkkeiden korvausprosentteja on kuitenkin tänä vuonna leikattu peruskorvauksen osalta 42 prosentista 35 prosenttiin ja alemman erityiskorvauksen osalta 72 prosentista 65 prosenttiin.
12
AMMATILLINEN ERIT YISOPETUS
Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja
jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi vammaisuus,
oppimisvaikeudet, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Erityisopetusta järjestetään tavallisissa ammattioppilaitoksissa sekä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa.
Lisätietoja esim. www.ammatillinenerityisopetus.fi.
AMMATINVALINNANOHJAUS
Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostusta ja soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen
aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa
ammatissaan. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu auttaa urasuunnitelmien täsmentämisessä ja uuden ammatin valinnassa. Työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologit auttavat toteuttamiskelpoisten suunnitelmien laadinnassa. Tukena voidaan käyttää
psykologisia testejä tai käytännön työ- ja koulutuskokeiluja.
AMMATILLINEN KUNTOUTUS
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja
ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai
vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä
ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa vaikeavammaiselle työhön ja opiskeluun
liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea.
Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä
kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista,
ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhön valmennusta.
Kelan ja työeläkevakuutuksen ammatillisen kuntoutuksen perusteeksi on yhdenmukaistettu
työkyvyttömyyden uhan käsite. Kelan ammatillisen kuntoutuksen perusteena on lisäksi
työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen. Ammatillisen kuntoutuksen
järjestäminen työeläkevakuutuksen kustannuksella on tarkoituksen mukaista silloin, kun
henkilö on työelämässä eikä hänen yhteytensä siihen ole lopullisesti katkennut. Jos henkilö
on nuori ja/tai yhteys työelämään on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, että Kela vastaa
kuntoutuksesta. Työeläkevakuutus ei enää kustanna kuntoutustutkimuksia eikä lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi.
13
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain tarkoitus on auttaa kuntoutujaa saamaan
tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Kaikkien järjestelmien kuntoutuslait sisältävät velvoitteen
ohjata kuntoutuja asianmukaiseen kuntoutukseen ja muiden palvelujen piiriin, mikäli kuntoutuja ei kuulu sen järjestelmän piiriin, josta hän on kuntoutusta hakemassa.
APUVÄLINEET
Terveydenhuolto vastaa lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista välineistä ja laitteista,
joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi,
proteesi, pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet
(esim. sähköpyörätuoli) keskussairaalasta. Monissa sairaanhoitopiireissä apuvälinetoiminta
on keskitetty apuvälinekeskuksiin. Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota
käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset,
koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti).
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat
sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Apuvälineitä voi saada
aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen
suunnitelma.
Vammaispalvelulain mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa
kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (esim. harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Hakemus apuvälineistä tehdään sosiaalitoimeen.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö. Apuvälineiden sopivuuden arviointi ja järjestäminen tapahtuu terveydenhuollon
henkilöstön toimesta.
ASUNNON MUUTOST YÖT
Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan vakituiseen asuntoon nk. subjektiivisena oikeutena eli kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisena
vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät ja kohtuuhintaiset asunnon muutostyöt
(esim. kynnysten poistaminen tai luiskienrakentaminen) sekä muutostöiden suunnittelukustannukset ja esteiden poistaminen välittömästä lähiympäristöstä. Lisäksi vammaispalvelu
korvaa asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet (esim. sähköisesti avautuva ovi) sekä
niiden asennustyöt.
Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Vaikeavammaisena henkilönä asunnonmuutostöiden osalta
14
pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa
asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Korvauksen saaminen
ei ole sidoksissa vammaisen henkilön tuloihin tai varallisuuteen eikä lainsäädännössä aseteta euromääräisiä ylärajoja. Tapaturma– ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden
asunnon muutostyöt tulevat korvattaviksi vakuutusyhtiöstä. Asiakkaan apuna asunnonmuutostyön asioissa toimii usein Vakuutuskuntoutuksen (VKK) kuntoutussuunnittelija.
AUTO
AUTOVERONPAL AUTUS JA – HUOJENNUS
Autoverolain 51 §:n perusteella voidaan Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästä autosta palauttaa vammaiselle henkilölle auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai
osittain. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella ja tuelle
on määritelty enimmäisraja. Vamman laadun ja vaikeusasteen (haitta-aste/invaliditeettiprosentti) määrittää aina lääkäri. Lisätietoja: Tullin valtakunnallinen palvelunumero 020 690
600 tai www.tulli.fi > yksityishenkilöt > autoverotus > autoveronpalautus invalideille (http://
www.tulli.fi/fi/yksityisille/autoverotus/veronpalautus_invalideille/index.jsp).
Autoveroa voidaan joissakin tapauksissa palauttaa vammaisuuden perusteella myös ns.
veronhuojennuksena. Tullihallitus voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50§:n
perusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Veronhuojennuksena autoveroa on palautettu esim. vanhemmille, joille auto on vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi tarpeellinen. Lisätietoja
Tullihallituksesta puh. (09) 6141 (vaihde).
TUKI AUTON HANKINTA AN
Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntää tukea käytetyn tai uuden auton hankintaan. Korvausta voi saada enintään puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista.
Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys
sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea, vaikka henkilö ei
olisi saanut autoveronpalautusta. Auton hankinnan tuki on kunnan talousarvioon varattujen
määrärahojen puitteissa tapahtuvaa toimintaa, jota ei koske vammaispalvelulain mukainen
erityinen järjestämisvelvollisuus. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton
hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö.
AUTON APUVÄLINEET JA MUUTOST YÖT
Vammaispalvelulain perusteella voidaan korvata vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin,
pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen
puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk. subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla
15
voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista
laitteista (esim. lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton
muutostöistä aiheutuvia kustannuksia.
AJONEUVOVERO
Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta
autoveron palautuksesta. Vammaisen pysäköintiluvan omaava voi saada vapautuksen ajoneuvoverosta hakemuksen perusteella. Lisätietoa ja hakemuslomakkeita (D602) saa muun
muassa poliisilta ja katsastustoimipaikoilta ja internetistä: www.trafi.fi > verotus > ajoneuvovero > vapautus ajoneuvoverosta (http://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ajoneuvovero/
vapautus_ajoneuvoverosta tai www.suomi.fi).
Vapautusta on haettava uudelleen aina autoa vaihdettaessa sekä pysäköintiluvan voimassaoloajan umpeuduttua. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää saman
henkilön vamman perusteella vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan. Hakemuksen vireille
tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäivänä. Jos hakemus hyväksytään,
maksettu vero palautetaan hakemuksessa ilmoitetulle pankkitilille. Vapautusta verosta voi
hakea myös takautuvasti. Takautuvat hakemukset käsitellään aina tapauskohtaisesti.
Tiedustelut: TraFi puh. 020 618 5125 (klo. 8-20)
VAMMAISEN HENKILÖN PYSÄKÖINTILUPA
Jos henkilö on niin sairas tai vanha, ettei hän pysty enää huolehtimaan itsestään ja asioistaan tai taloudestaan, voi käräjäoikeus tai holhousviranomainen määrätä hänelle edunvalvojan eli henkilön, joka huolehtii hänen asioistaan. Jossain tilanteissa voidaan edunvalvoja
määrätä myös alaikäiselle henkilölle. Edunvalvojaa voi hakea henkilö itse tai muu läheinen
henkilö tai viranomainen. Yleisenä holhousviranomaisena toimii edunvalvontapalveluiden
osalta valtion oikeusaputoimisto. Jos edunvalvojaa hakee muu kuin valvottava henkilö itse,
osoitetaan hakemukset kotipaikan käräjäoikeuteen.
Edunvalvojalle annettu määräys on voimassa joko toistaiseksi tai määräajaksi. Edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus tarkistetaan viranomaisaloitteisesti neljän vuoden välein.
Edunvalvoja voidaan myös määrätä tiettyä tehtävää varten, jolloin määräys loppuu, kun
tehtävä on suoritettu loppuun. Edunvalvontamääräys voidaan myös purkaa käräjäoikeuden
päätöksellä, kun tarve edunvalvonnalle on päättynyt. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi
katsomaansa henkilöä edunvalvojakseen. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen. Ellei se ole mahdollista, edunvalvojaksi määrätään
yleinen edunvalvoja. Yleisen edunvalvonnan palveluita ovat vuoden 2009 alusta lukien
järjestäneet valtion oikeusaputoimistot. Oikeusaputoimistoissa tehtävää hoitavat yleiset
edunvalvojat ja heitä avustava henkilökunta. Osa toimistoista on ostanut palvelun joko
kokonaan tai osittain muilta palveluntuottajilta kuten kunnilta, yhdistyksiltä tai yrityksiltä.
Kaikkien edunvalvojien toimintaa valvoo maistraatti.
Poliisiviranomaiset voivat myöntää tieliikennelain 28 §:n mukaan vaikeasti vammaiselle
henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupaa haetaan
paikalliselta poliisiviranomaiselta saatavalla lomakkeella. Hakemuksen voi täyttää myös
sähköisenä www.poliisi.fi >luvat>vammaisen pysäköintilupa.
Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu. Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen
perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen taloudellisista asioista. Edunvalvojalla on aina oikeus korvaukseen aiheutuneista kohtuullisista
kuluista.
Pysäköintiluvan saaminen edellyttää haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja joka on arvioitu tapaturmavakuutuslain mukaisesti olevan vähintään
haittaluokkaa 11 (näön tarkkuus vähintään haittaluokka 17). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan
aina lääkärinlausunto ja siinä on hyvä mainita myös, että se on kirjoitettu vammaisen pysäköintilupaa varten. Lupa on henkilökohtainen ja se kelpaa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden
varalta asioiden hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden hoito. Edunvalvontavaltuutus
tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä
valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan
kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa
allekirjoituksen. Kun valtuuttaja on pääasiallisesti menettänyt toimintakykynsä, valtuutetun tulee toimittaa valtakirja paikalliseen holhousviranomaiseen saadakseen valtuutuksen
voimaan.
LIIKENNEVAKUUTUSMAKSUALENNUS
Jotkut vakuutusyhtiöt voivat myöntää invaliditeetin perusteella alennusta liikennevakuutusmaksuun. Alennuksen saamiskesi on toimitettava hakemus omaan liikennevakuutusyhtiöön, jonka liitteenä on jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Koska bonustaulukot
ovat yhtiökohtaisia, täytyy invaliditeetin perusteella myönnettävän alennuksen eli lähtöbonusluokan suuruus tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Tätä poikkeusmääräystä voidaan
soveltaa saman vakuutuksenottajan osalta vain kerran.
16
EDUNVALVOJA
Apua edunvalvontakysymyksiin antavat alueelliset valtion oikeusaputoimistot.
17
EL ÄKKEEN JA PALKAN YHTEENSOVITTAMINEN
EL ÄKETTÄ SA AVAN HOITOTUKI
Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavalla voi olla ansiotuloja vuoden 2013
tasossa enintään takuueläkkeen suuruinen määrä eli 738,82 euroa kuukaudessa ilman
että työansiot vaikuttavat maksussa olevaan eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista täyttä
työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enintään 40 % työkyvyttömyyttä edeltävästä
vakiintuneesta keskiansiosta tai vähintään 738,82 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita 60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään
738,82 euroa kuukaudessa. Ansiotulo on sidottu kansaneläkeindeksiin eli se on jatkossakin
samansuuruinen kuin takuueläke ja sen määrä tulee vaihtelemaan vuosittain indeksikorotuksen suuruisesti.
Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan eläkettä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin
ulkopuolella ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu
avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki
ja ylin tuki. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, joka ei saa olla puolta vuotta
vanhempi. Hoitotuki voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Tuki on verotonta tuloa.
Jos KEL:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ylittävät yllämainitut ansaintarajat, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi
kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Sama koskee työeläkkeitä. Jos on eläkkeellä
ollessaan saanut eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16
vuotta täyttäneen vammaistuen suuruisen kannustimen. Lepäävänä olevan eläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman työkyvyn arviointia eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle työskentelyn päättymisestä tai työansioiden vähentymisestä enintään ansaintarajan
suuruiseksi. Omalle eläkelaitokselle on syytä aina ilmoittaa työssä käynnin aloittamisesta.
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä on määräaikainen, se
tuli voimaan 2010 alusta ja päättyy vuoden 2013 loppuun. Tämä koskee myös ansaintarajaa. Lain voimassaoloaikana seurataan, edistääkö se riittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä
olevien työhön palaamista.
Vanhuuseläkkeiden kohdalla ja KEL 12 § 4 mom mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavilla
(pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät) ei ole ansaintarajoituksia.
EL ÄKKEENSA AJAN ASUMISTUKI
Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Asumistuen määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, vuositulot ja omaisuus.
Asumistuki on 85 prosenttia niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuuosuuden ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärän. Hakemuksen
liitteenä tulee olla selvitys asumiskustannuksista, omista ja puolison tuloista sekä veloista ja
velkojen koroista. Kulutusluottojen korkoja ei saa vähentää tuloista. Asumistuki on verotonta tuloa. Asumistuen saajan tulee ilmoittaa Kelaan muutoksista, jotka vaikuttavat asumistuen määrään, kuten perhesuhteet, tulotaso, asumiskustannukset tai asunnonvaihto.
Kelan etusivulta www.kela.fi löytyy valikko Asumisen tuet ja sieltä klikkaamalla kohtia Eläkkeensaajan asumistuki, löytyy laskuri, jolla voi itse arvioida asumistuen määrää.
18
ERIT YISHOITOR AHA
Erityishoitoraha on verollista tuloa ja Vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksetaan ansionmenetyksestä erityishoitorahaa silloin, kun hän osallistuu lapsensa
hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sen poliklinikalla tai näihin liittyen hoitaa lasta
kotona tai osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Mikäli lapsen sairaus ei
ole vaikea, voi erityishoitorahaa saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.
Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista, mutta on vähintään minimisairaspäivärahan suuruinen (ks. Ajankohtaista tietoa). Sitä maksetaan saman
sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden. Aika lasketaan erikseen sairaalaja syistä erityishoitorahaa voidaan maksaa vielä enintään 30 arkipäivää. kotihoidon osalta.
Erityisistä hoidollisista Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto.
Myös kotona olevat vanhemmat, opiskelijat ja yrittäjät voivat saada erityishoitorahaa.
Erityishoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
Erityishoitorahaa voidaan maksaa myös avio- tai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi.
HENKILÖKOHTAINEN APU
Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö
tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista, eikä avun tarve johdu
pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista. Henkilökohtaisen
avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä
avun sisältö ja toteutustapa.
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä
laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muita toimintoja
19
varten, kuten harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista tai sosiaalisen vuorovaikutuksen
ylläpitämiseksi henkilökohtaista apua on järjestettävä 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
Henkilökohtaista apua voidaan järjestää siten, että vaikeavammainen henkilö toimii itse
avustajan työnantajana ja kunta korvaa henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuneet lakisääteiset ja välttämättömät palkkauksesta aiheutuneet kustannukset sekä muut kohtuulliset
avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kunnan on neuvottava ja ohjattava vaikeavammaista henkilöä. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää myös antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palveluseteli tai hankkimalla
vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.
Vaikeavammainen henkilö voi kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä henkilökohtaista apua muulla tavalla. Palvelusetelin käyttämisestä henkilökohtaiseen apuun ei voida periä kuluja, vaan palvelusetelin arvon on katettava kaikki lain mukaiset
henkilökohtaisen avun kustannukset.
Henkilökohtainen apu tulee järjestää siten, että se edistää parhaiten vaikeavammaisen
henkilön itsenäistä elämää ja osallistumista sekä vastaa yksilölliseen avuntarpeeseen ja elämäntilanteeseen. Henkilökohtaisen avun järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa vaikeavammaista
henkilöä tekemään samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Vaikeavammaisen henkilön
itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ottamalla huomioon vaikeavammaisen henkilön
toivomukset ja mielipide. Henkilökohtaisen avun järjestämistavassa on otettava huomioon
palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Lisätietoa henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksesta osoitteesta www.heta.fi.
(Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto). Jos olet itse vaikeavammainen työnantaja, lisätietoa ja neuvontaa henkilökohtaisesta avusta saat osoitteesta www.assistentti.info.
Www.avustajaportti.fi/info/project.php löydät tietoa henkilökohtaisen avun verkkopalvelusta. Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmällä voit itse arvioida tuen ja
avun tarvettasi kotona ja kodin ulkopuolella, www.paavo.fi.
HOITOTAKUU
Hoitotakuu tarkoittaa pääsyä määräajassa kiireettömään sairaan- ja terveydenhoitoon. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä aina heti. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan
asukkaille terveyskeskuksissa, ja hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat. Kiireettömässä
hoidossa potilaalla on oikeus päästä arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi
puhelinyhteyteen terveydenhoidon ammattilaisen kanssa tai sinne on voitava mennä
käymään. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, on sinne saatava
aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Arvion voi suorittaa terveydenhuollon
ammattilainen, muukin kuin lääkäri ja joissakin tapauksissa se voidaan tehdä jo puhelimes-
20
sa. Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Sairaalaan
pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. Sairaalan on arvioitava hoidon tarve kolmen viikon aikana lähetteen saapumisesta ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden
kuluessa (erikoissairaanhoidossa). Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan
potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle,
joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä
kuluja ja siitä on oikeus myös kieltäytyä. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on kuitenkin päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa.
HOITOTARVIKKEET
Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia
hoitovälineitä ja -tarvikkeita kotikäyttöön. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina yksilöllisesti
hoitava lääkäri. Hoitavan lääkärin kanssa tehdään hoitosuunnitelma, johon kirjataan henkilön tarvitsemat hoitotarvikkeet. Hoitotarvike ja -välinejakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä vähintään kolme kuukautta.
Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Yleensä annetaan kolmen kuukauden tarve
kerrallaan. Hoitovälineitä ja -tarvikkeita voivat saada esim. diabeetikot, avanne-, sääri- ja
makuuhaavapotilaat sekä henkilöt, joilla on esim. muuttunut suolen ja rakon toiminta tai
keuhkojen vajaatoiminta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden
hoitotarvikekustannukset terveyskeskuksille korvaa vakuutusyhtiö.
HOIVATAKUU
Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on myös Kelan ylintä hoitotukea saavilla
henkilöillä. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän
kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä,
jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä
mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee
sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea,
laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve
on aina arvioitava viipymättä.
KORJAUSAVUSTUS
Korjausavustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Kunnan korjausavustusneuvoja vastaa korjausavustusta koskeviin kysymyksiin sekä käsittelee korjausavustukseen
liittyvät avustushakemukset. Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava
ennen töiden aloittamista.
21
Korjausavustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa
asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias
tai vammainen henkilö. Korjausavustusta myönnetään vain sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeellisuuden perusteella eli myöntämisessä käytetään tuloja
varallisuusharkintaa. Ruokakunnan tulot eivät saa ylittää asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla
saa ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta.
Avustuksen määrä on enintään 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai siksi, ettei asunnossa
voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Rintamaveteraanit
tai rintamaveteraanin lesket voivat saada poikkeustapauksissa veteraanilisän, enintään 30
prosenttia.
Korjausavustusta myönnetään vain sellaisiin toimenpiteisiin, joiden rahoittamiseksi hakijalla
ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea. Muuta julkista tukea on esim. vammaispalvelulain mukainen korvaus, joka on siis ensisijainen korjausavustukseen nähden. Vuoden 2013
osalta korjausavustusten hakuaika on käynnissä ja se päättyy 27.3.2013. Lisätietoja Vanhustyön keskusliitosta: http://www.vanhustyönkeskusliitto.fi/fin/korjausneuvonta/.
KOTIPALVELU/KOTIHOITO
Yksityisistä kotipalveluyrityksistä on saatavilla perinteistä kotipalvelua kuten siivousta,
kaupassa käyntiä, ulkoilua jne. Palvelun hinnasta voi saada kotitalousvähennystä, mikäli
henkilöllä on verotettavia tuloja. Takuueläkeläisiä vähennysoikeus ei koske, koska takuueläkkeestä ei makseta veroa.
Kunnallista kotihoitoa on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen,
sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Kotihoito on maksullista. Tilapäisestä käynnistä tai tukipalveluista veloitetaan kertamaksu. Jatkuvasta hoidosta tai palvelusta
laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo
-avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on hyötyä, kun kartoitetaan avuntarvetta.
KOULUMATKAT
Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan
ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea,
rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus, myös taksilla tai invataksilla. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa
tai saattamiseensa.
22
Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla, jotka käyttävät julkisia
kulkuneuvoja, on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun
yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä ja kustannuksen ylittävät 54 euroa
kuukaudessa. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä
tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman
hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen
matkan mukaan. Koulumatkatukea voi saada lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston
mukaan 1-12 kuukaudeksi. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta
(www.kela.fi > opiskelijat > koulumatkatuki). Hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija
tarvitsee vaikean vammansa vuoksi opiskelumatkoja taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii
oman kunnan sosiaalitoimi (ks. Kuljetuspalvelut).
KOULUNKÄYNTI
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin
oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen
merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin
tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen
tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon
tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
YLEINEN TUKI
Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin
opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden
yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja
opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi
voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen
tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Lisäksi oppilaalla, jolla on vaikeuksia
oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun
opetuksen ohessa.
TEHOSTETTU TUKI
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava
tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea
annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta
varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen
23
tuki. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun
ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta.
ERIT YINEN TUKI
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko
yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen
päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.
Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.
Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä mm. oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä sekä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Lisäksi opetuksen järjestäjän on hankittava
oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja
oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta
(pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella
tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.
Lisätietoa opetushallituksen sivuilta: www.oph.fi > koulutus ja tutkinnot >
perusopetus > Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppimisen ja koulunkäynnin
tukea koskevia muutoksia. Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain
mukaisesti henkilökohtaisen avustajan.
KOTITALOUSVÄHENNYS
Kotiin tai vapaa-ajan asunnolle ostetuista tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä kunnossapito- ja perusparannustyöstä saa kotitalousvähennystä. Vuodesta 2009
lähtien vähennyksen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut.
Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat
ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Mikäli henkilön
tulot muodostuvat pelkästä kansaneläkkeestä/takuueläkkeestä, ei kotitalousvähennys tule
kysymykseen, koska ko. eläkkeestä ei makseta veroja.
Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus
tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennystä saa myös kotitalous-,
24
remontti- ja tietotekniikkatöistä, jotka tehdään henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien
tai isovanhempien kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Henkilön on kuitenkin maksettava itse
kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät voi niitä tällöin maksaa.
Kotitalousvähennyksenä voit työnantajana vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta
sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuodessa
on 2000 euroa henkilöä kohden. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöä kohden vuodessa. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu. Lisätietoja
verotoimistosta tai osoitteesta www.kotitalousvähennys.fi
KULJETUSPALVELUT
Vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vamman
tai sairauden vuoksi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä,
on oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin
työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoillakin. Kuljetuksista voidaan periä enintään julkisen liikenteen mukainen tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Kunnan erityisen
järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu välttämättömät opiskelu- ja työmatkat (yleensä yksi
edestakainen matka opiskelu- tai työpäivää kohden) sekä vähintään 18 muuta yhdensuuntaista ns. vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai vammaisen henkilön toiminnan sekä tarpeen kannalta
tärkeisiin kohteisiin ja palveluihin, joita ei ole saatavissa vammaisen asuinkunnan alueella
(ns. toiminnallinen lähikunta). Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin.
KUNTOUTUS
Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja
kasvatukselliseen kuntoutukseen. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet.
KUNTOUTUSAVUSTUS
Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Avustusta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntoutuja
on mennyt aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen
jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei
samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa starttirahaa. Kuntoutusavustus on määrältään
kuntoutusrahan suuruinen ja on veronalaista tuloa. Työeläkepuolella kuntoutusavustus
25
koskee pääasiassa yrittäjiä. Kuntoutusavustusta on haettava.
KUNTOUTUSOHJAUS
Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman
aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa
hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa.
KUNTOUTUSR AHA JA YLL ÄPITOKORVAUS
Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta sekä tarvittaessa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen
alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta.
Kuntoutusrahaa maksetaan 16 –67-vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen
edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi
Kela maksaa 16 –19-vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan tehostettua työkyvyn arviointia
ja kuntoutusta. Tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos
nuoren kuntoutus, esimerkiksi ammatillinen koulutus on kesken hänen täyttäessään 20
vuotta, nuoren kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen saakka.
Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta
osalta. Kelan maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen sekä
perhe- ja päihdekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa.
Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 prosentilla
korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman
kuntoutuskorotusta.
Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien
tutkimusten ja kokeilujen tai avomuotoiseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta henkilölle,
joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on verotonta.
KUNTOUTUSSUUNNITELMA
Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen,
lääkärin ja myös moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee
selvitä, miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän/perhetilanteissa
sekä kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten
kuntoutuspalvelut perustellusti turvaavat tai parantavat em. selviytymistä. Lääkinnällisen
kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa 1–3 vuotta. Terveydenhuollon
tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus eikä
oikeudellisessa mielessä Kelaa sitova. Kuntoutussuunnitelma ei ole kuntoutushakemus vaan
hakemus on tehtävä erikseen.
KUNTOUTUSTUKI
Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn
voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Sen myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnielma, joka sisältää
jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet. Kuntoutustuki on saman suuruinen kuin työkyvyttömyyseläke.
KUVALLINEN KEL A-KORTTI
Kela luopui maksullisten kuvallisten Kela-korttien myöntämisestä 13.10.2008 lukien. Kaikki
tähän päivämäärään mennessä myönnetyt kortit ovat kuitenkin edelleen voimassa. Jos
henkilöllä on ennestään voimassa oleva kuvallinen Kela-kortti, voidaan hänelle myöntää
ilmainen uusintakortti myös 13.10.2008 jälkeen esimerkiksi henkilö- tai sairausvakuutustietojen muuttuessa. Uusintakorttien myöntäminen päättyy vuonna 2014. Kuvallista korttia
voi vuoden 2014 jälkeenkin käyttää niin kauan kuin siinä olevat tiedot ovat voimassa.
Vaihtoehto kuvalliselle Kela-kortille on poliisin myöntämä henkilökortti, johon voidaan
liittää sairausvakuutustiedot. Aikuisen henkilökortti maksaa 55 euroa ja alaikäisen 35 euroa.
Henkilökortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Maksuton kuvaton Kela-kortti on edelleen
normaalissa käytössä ja siihen ei ole tullut muutoksia.
LIIKUNTA
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on urheilu- ja liikuntajärjestö, jonka tehtävänä
on suunnitella, toteuttaa ja kehittää liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten henkilöiden sekä
elinsiirtoväen liikunnan harrastamisen ja kilpailemisen mahdollisuuksia ja olosuhteita. VAU
palvelee liikunnanharrastajia vauvasta vaariin koko elämänkaarella.
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tarjoaa monia vaihtoehtoja liikunnan
harrastamiseen, www.vammaisurheilu.fi. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan
26
27
(SOLIA) kautta voi vuokrata liikuntavammaisille henkilöille sopivia harrastusvälineitä,
www.vammaisurheilu.fi. Harrastusvälineitä vuokraavat tahot on myös koottu yhteen
www.valineet.fi -osoitteeseen. Tarkoituksena on helpottaa asiakasta löytämään sopiva,
juuri hänen tarvitsemansa apu- tai toimintaväline. Lisätietoja: Teemu Lakkasuo,
puh. 040 565 1001, [email protected].
Invalidiyhdistyksissä on myös tarjolla paikkakuntakohtaisia harrastusmahdollisuuksia. Oman
kunnan liikuntatoimesta tai erityisliikunnanohjaajilta voi kysyä kunnan tarjoamista erityisliikunnan/soveltavan liikunnan palveluista.
L Ä ÄKEKORVAUKSET
Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan, joita ovat peruskorvaus (35
prosenttia lääkkeen hinnasta), alempi erityiskorvaus (65 prosenttia lääkkeen hinnasta) ja
ylempi erityiskorvausluokka (100 prosenttia lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään kuitenkin kolmen euron omavastuuosuus per lääke.
Peruskorvauksen saa yleensä Kela-kortilla, mutta joidenkin lääkkeiden (esim. kasvuhormoni,
interferoni) kohdalla peruskorvattavuutta korvattavuutta on rajoitettu. Niitä tulee silloin
hakea erikseen Kelan toimistosta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Tarkempi luettelo
rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä löytyy Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi >Yhteistyökumppanit> Lääkärit ja terveydenhuolto> Lääkkeet ja lääkekorvaukset> Rajoitettu
peruskorvaus.
Myös oikeus saada lääke erityiskorvattavana on aina erikseen haettava Kelasta lääkärintodistuksella ja oikeuden myöntämisestä tulee maininta Kela-korttiin. Kerralla voi hankkia tai
korvataan yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet.
Lisäksi Kela korvaa tietyin edellytyksin kliinisiä ravintovalmisteita sekä perusvoiteita. Yleensä
käsikauppalääkkeistä ei saa korvausta, vaikka niihin olisi lääkärin kirjoittama resepti tai suositus. Korvausta ei myöskään makseta sellaisista lääkkeistä, joissa resepti on pakollinen (esim.
monet kipulääkkeet), mutta jotka eivät kuulu mihinkään edellä esitellyistä korvausluokista.
Lisätietoja lääkekorvausasioista saa Kelan toimistoista ja apteekeista. Ks. myös tämän oppaan kohtaa Ajankohtaista tietoa > Lääkekatto.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vahinkotapahtumasta
aiheutuvat lääkekustannukset korvaa vakuutusyhtiö. Reseptissä tulisi olla lääkärinmerkintä
siitä, että kyseessä on vakuutusyhtiön korvauksen piiriin kuuluva lääke.
L Ä ÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
ja toimintakykyä parantavaa hoitoa, kuntoutusjaksoja, apuvälinepalveluita, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta. Kunta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta
siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen
kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä
kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun
ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.
Kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos
kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa.
Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa,
ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, laitoskuntoutusta tai
sopeutumisvalmennusta. Kelan kustantama kuntoutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus tai keskussairaala) tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Yksityislääkärin, vaikka hän olisi ko. vamman tai sairauden ns. asiantuntijalääkäri, tekemä suunnitelma
ei käy.
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on vakuutusasiakkaille ensisijaista muuhun
kuntoutukseen nähden.
OMAISHOIDON TUKI
Omaishoidon tuki on omaishoitolain mukainen määrärahasidonnainen palvelu. Tuen
myöntämisen perusteena on vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon, huolenpidon ja
tukemisen tarve. Omaishoidontuella on tarkoitus ehkäistä laitoshoitoon joutumista ja tukea
kotona selviytymistä. Tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoitosopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siinä määritellään hoidettavalle annettujen
palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut sekä hoitopalkkion
määrä sekä lakisääteisten vapaiden järjestäminen että sopimuksen kesto. Hoitajan on oltava omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on valmis vastaamaan hoidosta
ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Omaishoidon tuessa on näin ollen kyse
sopimussuhteesta kunnan sosiaalitoimen ja omaishoitajan kesken.
Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio
on vuonna 2013 vähintään 374,51 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan
vuosittain työntekijän eläkelaissa olevan palkkakertoimen mukaisesti automaattisesti.
Hoitopalkkio on verollista tuloa ja siitä kertyy hoitajalle eläkettä. Eläkkeellä olevan omaishoitajan kannattaa tarkistuttaa tuen vastaanottamisen vaikutus omaan eläkkeeseensä ja verotukseen. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava
tapaturmavakuutuslain vakuutus hoitajalle.
Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa.
Kuntoutukseen sisältyy kuntoutusneuvontaa, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ-
28
29
Sitovassa omaishoitotilanteessa olevalla omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmeen
vapaavuorokauteen kuukaudessa (ns. lakisääteiset vapaat). Tämän lisäksi kunta voi halutessaan järjestää omaishoitajalle enemmän vapaapäiviä. Joka tapauksessa kunnan on aina
huolehdittava omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalta hoidettavan hoidon järjestämisestä
tarkoituksenmukaisesti. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun hoitoa. Kunta
voi järjestää omaishoitajan vapaan tai poissaolon sijaishoidon avulla, jos omaishoitaja
suostuu siihen. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon
hoidettavan henkilön mielipide ja että järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun
mukaiseksi. Vapaapäivän pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Omaishoitajan vapaan ajalta järjestettävästä hoidosta hoidettavalle saa periä maksua enintään 10,60 euroa
vuorokaudessa. Tämä koskee myös palvelusetelillä järjestettävää hoitoa. Lisätietoa www.
omaishoitajat.fi
PALKKATUKI
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea työsopimussuhteessa tehtävään työhön
tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voivat saada kunnat, yritykset, yhdistykset, säätiöt, muut yhteisöt ja kotitaloudet. Työnantajan on haettava palkkatukea.
Palkkatukea voidaan myöntää silloin, kun palkattavan henkilön mahdollisuudet saada
työtä esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi ovat heikentyneet, ja palkattava henkilö on
työttömänä työnhakijana ennen työsuhdetta. Tuen kesto ja määrä vaihtelevat työllistyjän
tilanteesta ja työnantajasta riippuen. Palkkatukea voidaan myöntää määräaikaiseen tai
toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tukea voidaan myöntää myös osa-aikaiseen
työsuhteeseen. Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt päätöksen palkkatuen myöntämisestä.
Palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatukea voidaan myöntää henkilöä
kohden enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Jos kuitenkin vamma tai sairaus vaikeuttaa
työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi kerrallaan eikä edellytetä viiden kuukauden työttömyysjaksoa ennen uuden palkkatukijakson alkamista. Oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko oppisopimuksen ajan. Sosiaaliselle yritykselle
voidaan myöntää palkkatukea henkilön alentuneen työkyvyn perusteella 36 kuukaudeksi
kerrallaan, vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi ja pitkäaikaistyöttömän
palkkaamiseksi 12 kuukaudeksi.
Työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena palkkatukiseteliä, jonka työ- ja elinkeinotoimisto hänelle antaa. Palkkatukiseteli osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää
palkkatukea setelin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. Lisätietoja www.mol.fi tai www.tem.fi > Vammoista viis
– tärkeintä on osaaminen.
30
PALVELUASUMINEN
Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Osoitteesta
www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo-avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on
hyötyä toisen henkilön avuntarvetta määriteltäessä.
Vammaispalvelulain mukaiseen vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä
asumiseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa omistus-, vuokra- tai muussa
vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa.
Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esim. henkilökohtaisen avustajan,
kotipalvelun/kotihoidon, omaishoidon tuen avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja. Kun
vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty ovat em. palvelut asiakkaalle
maksuttomia.
PALVELUSETELI
Palveluseteli mahdollistaa hankkimaan sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä palvelujen
tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai
kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Kunta tai kuntayhtymä päättää,
ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Jos asiakas tai
potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja
muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä.
Asiakasmaksulailla maksuttomiksi säädetyissä palveluissa palvelusetelin arvon tulee kattaa
koko palvelun hinta. Muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas voi maksaa osan palvelusta
palvelusetelillä ja osan kustantaa itse. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseen annetun setelin on katettava asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen
apuväline. Asiakas voi kuitenkin hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin
hän itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen.
PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja tukitoimia järjestettäessä on sosiaaliviranomaisen
aloitettava palveluja tukitoimen tarpeen selvittäminen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa,
muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan
31
viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Yhteydenoton muoto on vapaamuotoinen.
Em. viranomaisvelvollisuutta kutsutaan palvelutarpeen selvittämiseksi.
PALVELUSUUNNITELMA JA PÄ ÄTÖKSENTEKO
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi laaditaan
yhteisymmärryksessä vammaisen henkilön tai poikkeustilanteissa hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelma tulee laatia aina paitsi
tilanteissa, joissa on kyseessä tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta tai jollei suunnitelma
laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelman avulla asiakkaalle
annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteutumiseen.
Suunnitelman laatimisen yhteydessä on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitettava.
Palvelusuunnitelma laaditaan kirjallisesti ja sen tulee sisältää kaikki henkilön tarvitsemat
palvelut. Erityinen merkitys palvelusuunnitelmalla on henkilökohtaisen avunpalvelussa, jossa
henkilökohtaisen avun järjestämistapa tulee kirjata palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelma ei ole hallintopäätös, vaan palvelusuunnitelmasta on tarkoitus käydä riittävän yksilökohtaisesti ilmi asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja elämäntilanteisiin liittyvät seikat, joilla on
merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Lähtökohtana
on, ettei palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja tulisi ilman perusteltua syytä sivuuttaa
päätöksenteossa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava, kun asiakkaan palvelutarpeissa tai
olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Osoitteesta
www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on
hyötyä palvelusuunnitelmaa laadittaessa.
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman
aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei
asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa.
POSTIN JAKELUPALVELU
Palvelu koskee Postin perusjakelua eli päivällä tehtävää postinkantoa, ei sanomalehtien
varhaisjakelua tai postipaketteja. Liikuntarajoitteisella ja yli 75-vuotiaalla on oikeus saada
pyynnöstään postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaisesti postiluukkuun. Poikkeavan jakelun perusedellytys on se,
että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu palveluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postinsaaja, joka joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti
olemaan yksin siten, että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on myös
oikeutettu palveluun.
32
Muun kuin korkean iän aiheuttaman liikuntaesteisyyden toteamiseen voidaan käyttää joko
paikallisen postinjakelun omaa harkintaa tai asiasta voidaan pyytää esittämään lääkärintodistus. Jokainen palveluratkaisu sovitaan aina tapauskohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa.
Lisätietoja saa Postin asiakasnumerosta 0200 71000.
POTIL ASASIAMIES
Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja avustaa potilasta potilaan oikeuksista ja asemasta annetun
lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutoinkin
potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä
mm. tilanteissa, joissa potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun.
POTIL ASVAKUUTUS
Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon
yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään
Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen.
Tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä terveydenhoitoyksikön potilasasiamieheen.
Lisätietoa ja lomakkeita www.potilasvakuutuskeskus.fi
SAIR ASVAKUUTUS
Sairausvakuutuksen piirissä ovat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Se korvaa osan yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksista.
Korvausta ei makseta terveyskeskuksen perimistä sairaanhoidon maksuista eikä muista
julkisen terveydenhuollon maksuista. Sairausvakuutukseen kuuluvat myös sairauspäivärahan
maksaminen, lääke- ja matkakorvaukset.
SAIR AUSVAKUUTUKSEN PÄIVÄR AHA JA OSAPÄIVÄR AHA
Jos työkyvyttömyys kestää yli 10 arkipäivää tai noin kaksi viikkoa, Kela voi maksaa sairauspäivärahaa. Se on korvaus ansionmenetyksestä. Jos saat sairausajaltasi palkkaa, Kela maksaa
korvauksen työnantajallesi. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen.
Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää.
Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16– 67 -vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden
vuoksi kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä ja on ollut
työssä kolme kuukautta ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Jos työedellytys ei täyty, oikeus
päivärahaan alkaa 55 päivän omavastuuajan jälkeen. Päiväraha on tällöin minimipäivärahan
suuruinen. Korvauksen perusteena käytetään viimeksi suoritettua verotusta, joka tarkistetaan palkkakertoimella tai viimeisen kuuden kuukauden tuloa, jos verotettava tulo kerrottu-
33
na kahdella on noussut vähintään 20 prosenttia. Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa.
1.6.2012 alkaen sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista.
Muutos koskee vain työntekijöitä.
Kun henkilö on saanut päivärahaa 150 päivältä, päivärahan saajalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläkkeen hakemisesta. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työkyvyttömyyseläke estää yleensä sairausvakuutuksen päivärahan myöntämisen.
Sen sijaan KEL 12 § 4 mom mukainen työkyvyttömyyseläke ei estä päivärahan myöntämistä. Sama koskee takuueläkettä.
Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea työntekijän kuntoutumista ja omaan työhön
paluuta. Sitä voidaan maksaa kokoaikaisesti työssä oleville työntekijöille ja yrittäjille. Myös
työkyvyttömyyden alkaessa on mahdollista työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi
osasairauspäivärahaa. Työajan on vähennyttävä 40 – 60 % aikaisemmasta. Osasairauspäiväraha on määrältään puolet sitä välittömästi edeltäneestä sairauspäivärahasta. Sitä voidaan
maksaa 12 –72 arkipäivää. Oikeus osapäivärahaan perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osa-aikatyöstä. Sopimus tehdään vähintään kahden viikon tai enintään
kolmen kuukauden ajaksi. Osa-aikatyösopimus voidaan keskeyttää uudella sopimuksella eli
sopimuksella siirtyä kokoaikatyöhön tai kokoaikaiselle sairauslomalle. Osasairauspäiväraha
on itsenäinen etuus eikä se vaikuta sairauspäivärahan enimmäis- tai ensisijaisuusaikoihin.
Sairauspäivärahaa varten tulee täyttää hakemus ja liitteenä tulee olla lääkärinlausunto:
A-lausunto enintään 60 päivää kestävä työkyvyttömyysaika ja B-lausunto pyydettäessä tai
tilanteissa kun työkyvyttömyysajan on lääketieteellisesti arvioitu kestävän yli 60 päivää.
34
Myös terveyskeskus, keskussairaala tai sosiaalitoimisto voivat maksaa sopeutumisvalmennuksen. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaan tai lääkärinlausuntoon pohjautuvaa
maksusitoumusta, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Matkat korvaa Kela.
Henkilöt, jotka saavat vammautumisensa vuoksi korvausta vakuutusyhtiöstä, hakevat
maksusitoumuksen sopeutumisvalmennukseen ja siitä aiheutuneisiin matkakustannuksiin
vakuutusyhtiön kautta. Kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausunto tarvitaan.
Vammaisjärjestöt ja monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemana. Mikäli osallistuu RAY:n sopeutumisvalmennuskurssille ja tarvitsee siihen matkakorvauksen Kelalta on kurssihakemukseen liitettävä
lääkärin suositus kurssille. Lähetteen tulee olla kirjallinen A-, B-, C- tai D-lau¬sunnolla oleva
merkintä tai vapaamuotoinen lähete, josta ilmenee sopeutumisvalmennuskurssin tarpeellisuus. Sopeutumisvalmennusta järjestävä taho merkitsee asiakkaan osallistumistodistukseen
tiedon siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennus perustuu.
SOSIA ALISET YRIT YKSET
Sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys lukuun ottamatta sen harjoittamaa
vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistämistoimintaa ja siihen liittyviä
erityisiä tukitoimia. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on
vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisen yrityksen statuksen ja
oikeuden sosiaalisille yrityksille kohdennettuihin tukitoimiin yritys saa, mikäli se hyväksytään
työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Lisätietoja www.
sosiaalinenyritys.fi
SOPEUTUMISVALMENNUS
SOSIA ALIASIAMIES
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on auttaa ja tukea vammaisia henkilöitä ja heidän
läheisiään muuttuneessa elämätilanteessa. Tavoitteena on, että ihminen voi elää mahdollisimman itsenäistä ja täysipainoista elämää ja osallistua yhteiskunnassa. Sopeutumisvalmennus on tarpeen paitsi vammautumisen yhteydessä myös myöhemmin elämän aikana,
jolloin ikä tai vamman vaikutus tuovat muutoksia elämäntapahtumiin ja toimintakykyyn.
Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassa vammaisjärjestöt ryhmämuotoisina kursseina, mutta tarvittaessa on mahdollisuus saada yksilöllistä sopeutumisvalmennusta.
Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon
asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen tekemisessä, tiedottaa
asiakkaan oikeuksista ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä
seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa. Kahdella tai useammalla
kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies.
Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen asiakas tarvitsee julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennusta haetaan Kelan lomakkeella ja hakemus toimitetaan Kelan
toimistoon. Kelalta voi hakea myös korvausta sopeutumisvalmennuksesta aiheutuneista
matkakuluista.
Kela-asioita voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.kela.fi klikkaa etusivun kuvaketta
Asioi verkossa. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
SÄHKÖINEN ASIOINTI KEL ASSA
35
TERVEYDENHUOLLON JA L Ä ÄKINNÄLLISEN
KUNTOUTUKSEN MATKAKUSTANNUKSET
Kela korvaa sairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tehdyltä matkalta ylittävät 14,25 euron
(1.1.2013 alkaen) omavastuuosuuden. Kuntoutuksesta aiheutuneet matkat Kela korvaa,
jos ne perustuvat Kelan tekemään kuntoutuspäätökseen tai julkisen terveydenhuollon
maksusitoumukseen. Jos itselle maksettavaksi jäävät matkakustannukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan kokonaan.
Vuosiomavastuun karttumista seurataan Kelassa, matkakustannusten kuitit on säilytettävä
itse. Korvaus oman auton käytöstä on 0,20 euroa/km.
Kela siirtyy taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn koko maassa vuosien 2011–2013 aikana. Asiakas saa Kela-korttia näyttämällä matkakorvauksen jo taksista ja maksaa yhdensuuntaisesta taksimatkastaan matkakorvauksen omavastuuosuuden, 14,25 euroa. Taksi tilataan
palvelunumerosta, kun matka tehdään terveydenhuoltoon tai Kelan järjestämään kuntoutukseen terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi.
Sairaanhoitopiirit, jotka kuuluvat suorakorvausjärjestelmään ja taksin tilausnumerot:
Kanta-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Lappi ja Länsi-Pohja Satakunta Vaasa Etelä-Pohjanmaa (03) 106 25 300
0100 876 50
0100 84 488
0200 200 50
0600 398 008
0100 865 00
0200 200 55
106 0060 (suomi), 106 0600 (ruotsi)
0200 99 000
0600 309 666
0600 399 411 0100 860 01
Asiakas saa yhä edelleen terveydenhuollosta todistuksen taksimatkaa varten, jonka säilyttää
itsellään. Jos asiakkaalla on pitkäaikainen todistus taksin käytöstä ei ko. todistusta tarvita.
Jos asiakas tilaa taksin muualta kuin palvelunumerosta, joutuu hän maksamaan koko matkan hinnan itse ja hakemaan myöhemmin korvausta Kelasta.
Matka tilataan viimeistään edeltävänä päivänä ennen klo 16.00. Samalla kertaa voi tilata
seuraavan kahden viikon matkat. Samassa kuljetuksessa voi olla muita samaan aikaan ja
samaan suuntaan matkustavia asiakkaita. Terveydenhuollolla on mahdollisuus kirjoittaa asiakkaalle yksinmatkustusoikeus silloin, kun asiakas ei sovellu yhdistelykyytiin terveydentilan
vuoksi. Tällöinkin matka tilataan taksikeskuksesta.
36
Oman vakiotaksin käyttäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun asiakkaalla on Kelan
päätös vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kela lähettää kaikille niille
asiakkaille tiedotteen asiasta, joilla on kyseessä oleva päätös voimassa silloin, kun alueella
toimintamalli alkaa. Jos asiakas tarvitsee vakiotaksin terveydentilan vuoksi, ottaa hän yhteyttä Kelaan, joka toimittaa tiedon taksikeskukseen. Myös yli 65-vuotiailla asiakkailla, jotka
ovat pudonneet lääkinnällisen kuntoutuksen piiristä, on sama oikeus vakiotaksiin. Vakiotaksiin ovat lisäksi oikeutettuja alle 16-vuotiaat yksin matkustavat lapset sekä vaikeasti sairaat
pikkulapset, joiden hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaaloihin.
Tarvittavat tiedot puhelun yhteydessä
Kun asiakas soittaa taksitilauksen, puhelun vastaanottaja kysyy seuraavia tietoja,
joita tarvitaan matkan järjestämiseen ja matkakorvauksen käsittelyyn Kelassa.
1. Nimi ja henkilötunnus
2. Osoite, mistä auto noutaa sinut
3. Matkan kohde
4. Kellonaika, jolloin sinun tulee olla perillä hoitoyksikössä
5. Apuvälineet ja saattaja
6. Puhelinnumero, josta sinut tavoittaa
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vakuutusvahingosta
aiheutuvien terveydenhuollon ja kuntoutuksen matkat tulevat korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Tätä varten tulee laatia vapaamuotoinen hakemus ja liitteeksi selvitys matkoista sekä
mahdolliset kuitit.
TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO
Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on maksukatto. Kattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut sekä terveyden- että
sosiaalihuollon laitoksissa. Alaikäisten lasten asiakasmaksut otetaan huomioon huoltajan
maksukatossa. Seurantajakso on kalenterivuosi. Maksukaton karttumista tulee asiakkaan
itse seurata. Kun maksukatto on täyttynyt asiakas voi noutaa ns. vapaakortin siitä julkisen
terveydenhuollon toimipisteestä, jonka palvelusta on viimeksi maksanut. Käsittelyä nopeuttaa, jos asiakkaalla on mukanaan kuitit suoritetuista maksuista.
Maksukaton täytyttyä asiakas saa terveydenhuollon avohoidon palvelut pääsääntöisesti
maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksu alenee.
TULKKAUSPALVELUT
Tulkkauspalveluita on järjestettävä siten, kuin edelleen laissa vammaisten henkilöiden
tulkkauspalvelusta on säädetty henkilölle, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai
37
puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun,
asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on
käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.
Tulkkauspalvelua on järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia vuodessa. Palvelua voidaan järjestää enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset
tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tutkintoon tai ammattiin, tai työelämässä pysymistä
tai työllistymistä ja niissä edistäviin toimenpiteisiin tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä
laajuudessa, kun henkilö sitä välttämättä tarvitsee.
Tulkkeja asiakkaille välittävät viisi Kelan välityskeskusta: Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Välityskeskukset aloittivat sivupisteineen (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti,
Mikkeli, Kuopio, Kajaani, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Tampere, Pori) toimintansa 1.9.2010,
josta alkaen asiakkaat tilaavat tulkin niiden kautta. Välityskeskus määräytyy tulkkauspalvelun
käyttäjän kotikunnan perusteella.
T YÖKYVYTTÖMYYSEL ÄKE
Työkyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyttää yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttömyyttä hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voi olla oikeus kahteen eri lakisääteiseen eläkkeeseen: työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyysajan toimeentuloturva rakentuu työeläkkeestä sekä mahdollisesta kansaneläkkeestä ja eläkkeensaajien asumistuesta sekä eläkettä saavan hoitotuesta. Sitä
voidaan täydentää vapaaehtoisilla työeläkkeen lisäeduilla ja vakuutusyhtiöiden myöntämillä
työkyvyttömyysvakuutuksilla.
Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatuloja
tai ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole. Ennen eläkkeen myöntämistä selvitetään
perusteellisesti mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen vaikeasti vajaakuntoisen
16 –19 -vuotiaan kohdalla (henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma). Alle
20 -vuotiaan ensisijainen toimeentuloturva on kuntoutusraha, jonka maksamiseen ei tarvita
kuntoutuspäätöstä. Jos nuori 20 vuotta täyttäessään on vielä kuntoutuksessa, maksetaan
kuntoutusraha enintään sen kuukauden loppuun, jona meneillään oleva kuntoutus päättyy.
Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelaitokselta voi pyytää kirjallisesti otteen työsuhderekisteristä ja arvion eläkkeen määrästä. Työeläkkeen vanhuuseläkkeelle voi päästä porrastetusti 63– 68 -vuotiaana. Kelan vanhuuseläkeikä on edelleen 65 vuotta.
38
T YÖOLOSUHTEIDEN JÄRJESTELYTUKI
Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata työpaikalla työhön sijoittumisen tai työn
säilyttämisen tueksi työkoneita, -välineitä tai -menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan
haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi. Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelystä aiheutuviin kustannuksiin tukea TE-toimistosta.
Ennen työolosuhteiden järjestelytuen myöntämistä tehtyjä muutoksia ei korvata.
Lisätietoja esim. www.tem.fi > Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen.
T YÖTTÖMYYSEL ÄKE
Työttömyyseläkettä voi saada, kun on ennen vuotta 1950 syntynyt pitkäaikaistyötön.
Työttömyyseläkkeen tarkoituksena on turvata ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulo, ennen kuin hän tulee vanhuuseläkeikään. Kelan työttömyyseläkkeen voi saada, jos
on 62 – 64 -vuotias, ollut töissä vähintään viisi vuotta viimeisten 15 vuoden aikana, saanut
todistuksen työttömyydestä työvoimaviranomaisilta sekä saanut työttömyyskassalta tai
Kelalta todistuksen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismäärästä tai enimmäismäärän täyttymisen jälkeen maksetuista lisäpäivistä.
VAMMAISTUKI
ALLE 16-VUOTIA AN VAMMAISTUKI
Alle 16-vuotiaan vammaistukea maksetaan sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan tavanomaista suuremman rasituksen ja sidonnaisuuden korvaamiseksi. Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei voida myöntää pelkän taloudellisen
rasituksen perusteella. Taloudellinen rasitus voidaan kuitenkin huomioida lapsen hoidosta,
huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden kokonaisuutta
arvioitaessa. Omaishoidon tuli tai vammaispalvelulain perusteella maksettavat korvaukset
eivät estä vammaistuen saamista. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai siihen saakka
kun lapsi täyttää 16 vuotta riippuen siitä, miten pysyvä lapsen erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarve on. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Alle 16-vuotiaan vammaistuki päättyy aina lapsen täyttäessä
16 vuotta, jonka jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.
16 VUOTTA TÄYTTÄNEEN VAMMAISTUKI
Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia
ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää 16– 67 -vuotiaalle henkilölle,
joka ei ole eläkkeellä. Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on sairaus tai
39
vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistukea
maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekä
vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. Tuen määrä on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Perustuen saaminen edellyttää sekä
olennaista haittaa että jatkuvia erityiskustannuksia vähintään perustuen verran. Korotetussa
ja ylimmässä tuessa riittää jompi kumpi. Vammaistuki on verotonta tuloa.
VEROTUS
INVALIDIVÄHENNYS
Vammaisuuden perusteella ansiotuloverotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste
on 100%. Jos haitta-aste on pienempi kuitenkin vähintään 30%, invalidivähennys on haittaasteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Vähennyksen voi saada 30%
pienemmän haitta-asteen mukaan, jos verovelvollisella on vuonna 1975 voimassa olleiden säännösten mukaan ollut pienempi kuin 30 %:n mukainen haitta-aste. Vähennyksen
saaminen edellyttää sellaisen lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee haitta-aste ja
alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen viran
puolesta. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan 100 %
ja osaeläkettä saavan 50% ilman eri selvitystä.
Valtionverotuksessa vähennys tehdään valtiolle suoritettavasta ansiotulon tuloverotuksesta.
Vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 115 eurosta. Valtionverotuksen invalidivähennyksen saamisen edellytyksenä ei ole, että verovelvollisella on ollut
muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Toisin kuin kunnallisverotuksessa vähennyksen saa siten
myös sellainen henkilö, jolla on ollut vain eläketuloa. Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan
lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionverotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä
vähennetään verovelvollisen puolison tuloverosta.
Kunnallisverotuksessa vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 440
eurosta. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta. Kunnallisverotuksessa ei eläketulosta ole mahdollista saada invalidivähennystä ellei eläkkeensaajalla ole
jo vuonna 1982 ollut veronalaista eläketuloa.
verovuoden ansiotulot että muu varallisuus. Vähennys on harkinnanvarainen. Tarkempaa
tietoa saa veroilmoituksen täyttöohjeista. Veroilmoituksessa myös kohtaan ”työmatkakulut”
kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kts. myös tämän oppaan kohta Kotitalousvähennys.
VERTAISTUKI
Amputoitujen kriisipuhelin numerossa 010 320 4120 päivystää arkisin klo 18–21 ja viikonloppuisin klo 14 –16.
Mikäli sinua askarruttaa amputaatioon liittyvät asiat, olitpa itse amputoitu tai lähipiiriä,
ota yhteyttä. Kriisipuhelin on tarkoitettu joko ennen amputaatiota tai sen jälkeen liittyviin
asioihin. Kriisipuhelimessa päivystävät yhdistyksen koulutetut vertaistukihenkilöt.
Sinulla on mahdollisuus halutessasi tavata vertaistukihenkilömme sairaalassa ennen tai
jälkeen amputaation. Myös kotioloissa tapaamiset mahdollisia. Ollessasi Savon alueella ota
yhteyttä Irma Iivoseen puh. 050 560 5116 ja muualla Suomessa Maarit Lindroosiin puh. 050
566 7700.
YLEINEN ASUMISTUKI
Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Pienituloisille eläkeläisille myönnetään eläkkeensaajan asumistukea ja perheettömille opiskelijoille
asumislisää.
Lisätietoja www.kela.fi (klikkaa etusivun kuvaketta Asumisen tuet). Asumisen tuet -valikon
kohdasta Yleinen asumistuki löytyy sivun alalaidasta laskuri, jolla voi itse arvioida tuen
suuruutta.
YÖPYMISR AHA
Kela korvaa yöpymisestä aiheutuvia kustannuksia silloin, kun potilas/kuntoutuja joutuu
yöpymään hoito-tai kuntoutuspaikkakunnalla ehtiäkseen tutkimukseen, hoitoon tai kuntoutukseen puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi tai välttääkseen tutkimus- ja hoitoaikojen aiheuttamat edestakaiset päivittäiset matkat kodin ja hoitopaikkakunnan välillä.
VERONMAKSUKYVYN ALENEMINEN JA T YÖMATKAKULUT
Jos veronmaksukyky on erityisen syyn johdosta olennaisesti alentunut (työttömyys, elatusvelvollisuus, sairaus ja huomattavan suuret sairauskulut), voi anoa veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Vähennys voi olla enintään 1 400 e (2010). Vähennyksen määrä arvioidaan
henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanteen mukaisesti. Harkintaan vaikuttavat sekä
40
41
Hyödyllisiä linkkejä
Ajoneuvovero, Autoveroneuvonta: www.trafi.fi
Aluehallintoviranomainen (ent.lääninhallintus): www.avi.fi
Apuvälinepalvelujen tietokanta: www.stakes.fi/apudata
Asumistuki: www.kela.fi
Asuntojen korjausavustukset: www.ara.fi tai www.ymparisto.fi
Autoilun erityisvaatimukset – liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon
käyttäjänä opas: www.trafi.fi, ”Autoilun erityisvaatimukset” - opas www.trafi.fi >
Tieliikenne > etsitkö tietoa > autoilun erityisvaatimukset,
http://www.ake.fi/AKE/Etsitkö+tietoa/Autoilun+erityisvaatimukset/
Autonveronhuojennus ja Autoveronpalautus: www.tulli.fi
Edunvalvonta: www.maistraatti.fi
Eläketurva: www.kela.fi, www.etk.fi, www.tela.fi
Esteettömyys: www.esteeton.fi
Henkilökohtainen apu: www.heta-liitto.fi, http://www.kynnys.fi/vike.html,
http://www.avustajaportti.fi/, www.kynnys.fi/assistentti.html
Invalidiliitto ry: www.invalidiliitto.fi
www.paavo.fi (henkilökohtaisen avun itsearviointi-menetelmä)
Kantelut: www.oikeusasiamies.fi, www.okv.fi (oikeuskanslerin virasto), www.avi.fi
Kuntoutus: www.kela.fi, www.valtiokonttori.fi, www.vkk.fi, www.mela.fi
42
Lainsäädäntö ja sähköinen Suomen säädöskokoelma: www.eduskunta.fi
www.finlex.fi
Oikeusturvakeinot: www.asianajajat.fi, www.kho.fi (korkein hallinto-oikeus),
www.kko.fi (korkein oikeus), www.oikeus.fi (tuomioistuimet: syyttäjälaitos,
käräjäoikeudet, hallinto-oikeudet, oikeusapu, vakuutusoikeus), www.poliisi.fi,
www.vksv.oikeus.fi (valtakunnan syyttäjävirasto)
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta: www.somla.fi
Työ- ja elinkeinotoimistot (ent.työvoimatoimistot): www.mol.fi, www.tem.fi, www.
sosiaalinenyritys.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi
Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE: www.vane.to
Vammaisen pysäköintilupa: www.poliisi.fi
Vammaispalvelujen käsikirja (asiantuntija-artikkeleita ja oikeuskäytäntöä):
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/
Verotus: www.vero.fi
Kuntien palveluista kuntien omilla www-sivuilla
43
Miksi kompressiohoito Iceross® Post-Op
tupella?
Iceross -silikonituppia on käytetty dokumentoidusti
hyvin tuloksin jo vuodesta 1997 alkaen transtibiaalisesti amputoitujen varhaisessa kompressiohoidossa.
Iceross auttaa tehokkaassa ja ennakoitavissa olevassa
proteesikuntoutuksessa ja antaa hallitun ja asteittaisen
kompression, joka vähenee proksimaalisesti riippumatta siitä, kuka tupen on asettanut paikalleen.
Ellei erityisiä estäviä syitä ole (esim. vakava dementia tai
infektio, joka ei ole hallinnassa), voidaan hoito aloittaa
5-7 päivä amputaation jälkeen. Parhaat tulokset saavutetaan kun amputoituun tynkään on ensin asennettu jäykkä
side, esim. Ossur Rigid Dressing (ORD) tai tyngän ympäri
menevä kipsisidos, välittömästi leikkauksen jälkeen.
Kompressiohoito alkaa välittömästi ORD:n tai kipsisidoksen poistamisen jälkeen, 5-7 päivää leikkauksesta.* Hoidon varhainen aloittaminen on tärkeää, koska
suurimmat koonvaihtelut tapahtuvat ensimmäisinä
viikkoina amputoinnin jälkeen. Näiden viikkojen aikana annettu hoito tehostaa potilaan kuntoutumista huomattavasti.
Hoito aloitetaan asteittain tietyn ohjelman mukaisesti.
2 x 4 h/päivässä katsotaan olevan maksimaalinen hoitoaika ja sitä jatketaan proteesin sovitukseen saakka.
Vähitellen pidennettävä hoitoaika antaa potilaalle ja ennen kaikkea tyngälle aikaa tottua uusiin olosuhteisiin ja
se auttaa hoitohenkilöstöä hoidon suunnittelussa.
Suosituksia kompressioterapiaan
Iceross® Post-Op tupella
– askel askeleelta
44
4
*Vigier, S., J. M. Casillas, et al. (1999). ”Healing of open stump wounds after
vascular below-knee amputation: plaster cast socket with silicone sleeve versus
elastic compression.” Arch Phys Med Rehabil 80(10): 1327-30.
45
Iceross® Post-Op tupen etuja
Varmistetusti korkealaatuista kompressiohoitoa
Iceross Post-Op tupen rakenne varmistaa yhtä lailla hallitun ja asteittaisen
kompression riippumatta siitä, kuka tupen asettaa paikoilleen.
Pukeminen
Huolehdi siitä, että tuppi on desinfioitu ennen
käyttöä
Tehokas muotoutumisprosessi
Varhaisen hoidon lceross Post-Op tupen on osoitettu helpottavan aikaista
mobilisointia ja se tehostaa tyngän
muotoutumisprosessia, jolloin on proteesia käyttävä potilas on hoitohenkilöstöstä riippumaton jo varhaisessa
vaiheessa.
1. Ennen kuin tuppi asetetaan tyngän päähän
on se käännettävä kunnolla nurinpäin. Tämä
estää ilmataskujen muodostamisen ja helpottaa pukemista.
2. Rullaa silikonituppi kokonaan ylös. Jos tuppi
on liian pitkä, voidaan sitä lyhentää Össurin
suosittelemilla menetelmillä.
Edullinen muoto proteesin sovitukseen
Kompressiohoito lceross-tupella tekee
tyngästä sopivan muotoisen proteesin sovitukseen ja vähentää erilaisten
komplikaatioiden riskiä.
Jos pukeminen sujuu ”kankeasti”, on se aloitettava alusta.
3. Tunnustele koko tupen matkalta ettei ilmataskuja ole muodostunut.
Haavasiteet & Iceross® Post Op tupen koon valinta
Aseta haavaside haava-alueen päälle.
Haavan paranemisen kannalta tiivis
side on kaikkein tehokkain. Käytä tarvittaessa imukykyistä sidettä.
Koon valinta
Silikonitupen koko valitaan niin, että
mitataan tyngän ympärysmitta 4 cm:n
etäisyydeltä sen distaalipäästä. Alussa
on hyvä käyttää täsmälleen ympärysmittaa vastaavaa tai yhtä pienempää
kokoa. Näin potilas saa myönteisen
ensikokemuksen tupesta, kun puristus
ei ole liian kova.
46
Jos ilmataskuja on, tulee tuppi pukea uudelleen.
5
8
47
ICEROSS
Post-Op
Koko*
Tunteja
hoitoa
kohden
Hoito-ohjelma
Amputoidun nimi
Tyngän mitta
ICEROSS Post OP –hoito-ohjelma
Päiväys
Amputaation päivämäärä
Päivä
Hoito tapahtuu asteittain seuraavan
hoito-ohjelman mukaisesti:
ICEROSSia käytetään:
Päivä 1:
2 x 1h
Päivä 2:
2 x 2h
Päivä 3:
2 x 3h
Päivä 4:
2 x 4h
Pukeminen
Öisin ja silloin kun tuppea ei käytetä,
on käytettävä ORD:tä tai putkisidosta
jotta säilytetään tupen positiiviset vaikutukset. Hoitohenkilöstö kirjaa päivittäin
käytön ylös.
Poistaminen
Tämän asteittaisen lisäyksen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan
kanssa. Jos potilas kokee olonsa epämukavaksi, voi lisäys tapahtua esim. joka
toinen päivä.
HOIDON I
aika
* Mittaa tyngän ympärys 4 cm distaalipään yläpuolelta. Lue manuaali ennen hoidon aloittamista.
Iceross® Post-Op tupen päivittäinen käyttö
Poistaminen
HOIDON II
aika
Pukeminen
Tupen käytön 2 x 4 h/päivä katsotaan
olevan maksimaalinen hoitoaika. Tätä
jatketaan kunnes potilas on hoitohenkilöstön näkemyksen mukaan valmis proteesin sovitukseen.
Kommentteja
Sovitun käytön lisäksi tupen on oltava
puettuna myös kun potilas on aktiivinen, käytettäessä pyörätuolia ja WC:ssä
asioitaessa, jos se on käytännössä mahdollista. Tarkoituksena on suojata tynkää
ja estää turvotuksen muodostuminen.
10
48
49
Puhdistus
Koon vaihtaminen
Tynkä on mitattava mieluiten päivittäin. Mitta sekä muut kommentit kirjataan hoito-ohjelmaan, jolloin on mahdollista seurata tyngän kehittymistä.
Tupen kokoa pienennetään tyngän
ympärysmitan pienentymisen tahdissa, jolloin kompressiohoito pysyy jatkuvasti hyvänä. Tynkä mitataan samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja oikea
koko valitaan sen mukaan.
Päivittäinen hoito
Käännä tuppi nurin päin, hankaa varovaisesti puhtaalla sienellä tai pehmeällä harjalla. Käytä lämmintä vettä
ja saippualiuosta. Älä käytä synteettisiä puhdistusaineita tai öljypohjaista
saippuaa. Huuhtele saippua pois huolellisesti.
ICEROSS Post OP –hoito-ohjelma
Amputoidun nimi
Amputaation päivämäärä
Päivä
Päiväys
Tyngän mitta
ICEROSS
Post-Op
Koko*
Tunteja
hoitoa
kohden
HOIDON I
aika
Pukeminen
Poistaminen
HOIDON II
aika
Pukeminen
Kommentteja
Poistaminen
Pesun jälkeen tuppi tulee desinfioida
ennen käyttöä. Kostuta nukkaamaton
kangas alkoholiliuoksella ja kuivaa,
vaihtoehtoisesti suihkuta tuppeen
Össurin ”Clean & Simple” -alkoholiliuosta.
* Mittaa tyngän ympärys 4 cm distaalipään yläpuolelta. Lue manuaali ennen hoidon aloittamista.
Tavallisesti potilaan hoidossa kokoa
vaihdetaan 3–4 kertaa kolmena ensimmäisenä viikkona amputoinnin
jälkeen.
Tupen voi myös pestä pesukoneessa
jopa 90 °C:n pesuohjelmassa. Tuppea
pidetään aina oikein päin kuivatuksen
ja säilytyksen aikana.
Jos tyngän mitattu ympärys on 34 cm ja käyttäjä käyttää Iceross Post-Op tupen kokoa 34, saadaan kompressiotaso 5 mmHg.
Iceross Clean & Simple: Sarja, joka sisältää kaiken
tarvittavan: pehmentävän kosteusvoiteen, saippuan ja
liukusuihkeen. Helpottaa Iceross-silikonitupen päivittäistä puhdistusta ja käyttöä.
Jos samalle käyttäjälle puetaan Iceross Post-Op koko
32, saadaan kompressiotaso 25 mmHg.
Kompressiotaso ei koskaan saa ylittää luokkaa 2, toisin
sanoen 32 mmHg.
12
50
11
51
www.amputoidut.fi
www.respecta.fi
www.ossur.com
Respectan toimipisteet
HELSINKI Tenholantie 12, 00280 Helsinki, ma-pe 8-17.
Myymälä 040 3488 420, [email protected]
JOENSUU Kuurnankatu 7, 80100 Joensuu, ma-pe 9-16.
JYVÄSKYLÄ Technopolis Innova 2, Lutakonaukio 7, 40100 Jyväskylä.
KUOPIO Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio, ma-pe 8-16.
LAHTI Kauppakatu 18 (Kauppakeskus Syke), 15140 Lahti, ma-pe 8-16.
MIKKELI Yrittäjänkatu 30, 50130 Mikkeli, ma-pe 8-16.
OULU Kiviharjunlenkki 4 (Rehapolis1), 90220 Oulu, ma-pe 8-17.
SEINÄJOKI Vakkurinkatu 1, 60320 Seinäjoki, ma-pe 8-16.
Ei myymälätoimintaa, vastaanotto ajanvarauksella 0207 649 749.
TAMPERE Biokatu 6 (TAYS), 33520 Tampere, ma-pe 8-17.
TURKU Joukahaisenkatu 6 (NEO-talo), 20520 Turku, ma-pe 8-17.
TUUSULA Mukulakuja 4B, 04300 Tuusula. Vain autojen muutostyöt,
ma-pe 8-16, 040 3488 559, [email protected]
VAASA Asemakatu 1 (FinFonic), 65100 Vaasa.
Rajattu myymälävalikoima, vastaanotto ajanvarauksella 0207 649 749.
52

Tässäkin - Suomen Amputoidut ry

Transcription

Similar documents

Vammaisen pysäköintiluvan hakeminen 1.1.2016 alkaen

Autoilu 2013 Ajohallintalaitteet Erikoisistuimet Autojen turvavyöt

Myymäläjalkineet kevät/kesä 2015-kuvastoon

täältä - Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymä

Keski-Suomen vammaisstrategia luonnos

Lakitoimisto Kumpuvuori Oy Vammaisoikeuden Julkaisusarja B nro

Vammaistyön OPS 2013 - Oulun Diakoniaopisto

Kestääkö verkko? Sairaan tai vammaisen lapsen perheen

Aivoliiton Palveluopas 2011

Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti

Uudistuva vammaispalvelulaki. Oikeus henkilökohtaiseen apuun

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Jalkineet ja tukipohjalliset 2014

Sosiaalisia etuuksia-opas

Eva PLAT1000

Yksilölliset ortoosit Yksilöllisesti valmistettavat Ortoosit