docBerggren-lehti 02/12 (PDF)
download 
Report Transcription
Berggren-lehti 02/12 (PDF)
2/ 2012 B E R G G R E N G R O U P I N A S I A K A S L E H T I • I P R N e w s BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti arvostaa now-how’ta 1 Thermo Fisher Scientific valitsi Greip® -palvelun • Lumidesignin valaisimille IPR-suojaa S i s ä lt ö Pääkirjoitus Oma design kullan kallis AJANKOHTAISTA Oma design kullan kallis / 3 Asiakkaamme Contastic teki menestyksekkäät patenttikaupat / 14 ILMIÖ Aalto-yliopiston Anssi Tuulenmäki kääntää ajattelun päälaelleen / 4 BERSOONA ASIAKAS & ASIANTUNTIJA TEKIJÄNOIKEUDET Thermo Fisher Scientific – pisaran verran muita edellä / 6 Ei vain pala paperia. Case Lumidesign Oy / 16 Katriina Toorikka ratkaisee, siis on / 15 UUSIIN ASEMIIN PATENTIT Nimitykset Berggren Groupissa / 18 Tunne patentointiprosessien erot USA:ssa ja Euroopassa / 9 MUISTAMISET Henkilöstön palvelusvuodet ja merkkipäivät / 18 KANSAINVÄLISYYS Asiamiehemme maailmalla / 12 SANASTA ASIAMIESTÄ! Alan sanastoa valottava pakinasarja – osa 16: P / 19 6 4 15 P Designmuseossa 1950- ja 60-lukuja luonnehditaan suomalaisen designin kulta-ajaksi. Oltiinko silloin nykyistä luovempia tai tuotteliaampia? Ei, vaan design on muuttunut ajassa ja sen ympärille on syntynyt uusia ilmiöitä, jotka vievät designerin huomiota. Verkkomaailma on globalisoinut designin, tekijänoikeusrikkomukset ja tuoteväärennökset ovat yleistyneet. Mutta ovatko taiteilijat ja designerit itsekään aina riittävän tietoisia työnsä suojausmahdollisuuksista? Tuntuuko suojaaminen mahdottomalta rahareiältä aloittelevalle designerille? Monesti päädytään luottamaan vain tekijänoikeuksiin. Helsinki World Design Capital 2012 on pyrkinyt tuomaan designia lähemmäksi ihmisten arkea ja viestinyt, että mikä tahansa arjessa ilmenevä asia on designia. Ajatus on kultainen. Sen ohella designerit tarvitsevat myös neuvoja ja esimerkkejä siitä, miten saada designilleen kaivattua lisämyyntiä ja taloudellista hyvää. Vuotuisessa Syysseminaarissamme 27.9.2012 EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamiehemme Hannu Halmetoja yhdisti tunteikkaasti nämä kaksi näkökulmaa: Koska suomalainen design rikastuttaa vahvasti arkeamme, on tärkeää että se rikastuttaa maatamme myös kaupallisesti (ks. s. 14). Aivan samoin Helsingin Sanomat totesi 13.9.2012 pääkirjoituksessaan Hyvä design on tyylin, toimivuuden ja rahan liitto, ettei designpääkaupunkivuoden tehtävänä ole vain houkutella turisteja Suomeen. Hyvällä suunnittelulla ja muotoilulla on myös tarkoitus tehdä taloudellista tulosta designtoimialoilla. HS peräänkuulutti suomalaisten ryhdistäytymistä designin viennissä, markkinoinnissa ja myynnissä, mutta unohti tärkeän asian: suojauksen. Suojauksen avulla kun designereilla on huomattavasti paremmat edellytykset myydä ja markkinoida tuotteitaan maailmalle. BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Yhtenä kultaisena sääntönä designerille pidänkin suojauksen arvioimista etukäteen ennen tuotteen lanseeraamista markkinoille. Kysy itseltäsi, kestätkö sinä, entä kestääkö liiketoimintasi sen, että luomistyötäsi kopioidaan? Jos vastaat ei, selvitä, mitä yksinoikeuksia designillesi voitaisiin varmistaa. Design määritellään esteettisesti kauniiksi uudenlaiseksi muotoiluksi, jolla on myös usein teknisiä käyttöominaisuuksia. Designia ovat uudenlaiset astiat ja astiastot, valaisimet, erikoiset designhuonekalut, taidelasiesineet, designkäsilaukut, muotivaatteet. Mitä yksinoikeuksia niihin voi sisältyä vai voiko? Milloin design nauttii tekijänoikeutta? Tekijänoikeus on selvempi musiikin, taideteoksen tai kirjan osalta, mutta sen sijaan huonekalun, lampun tai kahvikupin tekijänoikeuskynnys ei helpostikaan ylity. Entä onko designia mahdollista suojata mallioikeudella, hyödyllisyysmallioikeudella tai peräti patentilla? Se on tietyin edellytyksin mahdollista. Lehtemme sivuilta 8−9 löydät casen, jossa valaisimia valmistava yritys on onnistunut suojaamaan työtään sekä tekijänoikeuksilla että mallioikeuksilla. IPR on tämän päivän kultaa, johon kannattaa panostaa. Sen ansiosta luomistyön arvo nousee, säilyy ja pärjää kilpailussa – niin arkemme ilona kuin suomalaisen designin uuden kulta-ajan varmistajana. Kuva: JUKKA LEHTINEN PÄÄKIRJOITUS Tarja Tchernych ryhmäpäällikkö, IPR-lakimies Berggren Oy Ab www.berggren.eu Berggren Oy Ab Antinkatu 3 C, PL 16 00101 Helsinki Puh. 010 227 2000 Fax (09) 693 3944 [email protected] 2 Berggren Oy Ab, Oulu Kirkkokatu 9 90100 Oulu Puh. 010 227 2100 Fax (08) 556 6701 [email protected] Tampereen Patenttitoimisto Oy Hermiankatu 1 B 33720 Tampere Puh. 010 227 2600 Fax 010 227 2662 [email protected] Tampereen Patenttitoimisto Oy, Lappeenranta Valtakatu 49 53100 Lappeenranta Puh. 010 227 2670 Fax 010 227 2662 [email protected] Tampereen Patenttitoimisto Oy, Kuopio Microkatu 1 70210 Kuopio Puh. 010 227 2680 Fax 010 227 2662 [email protected] Tampereen Patenttitoimisto Oy, Jyväskylä Ylistönmäentie 26 40500 Jyväskylä Puh. +358 10 2272 662 [email protected] PS. Berggrenillä oli kunnia toimia tänä vuonna yhtenä WIPO Design Awardin tuomareista. Lue kilpailusta lisää osoitteessa www.prh.fi TOIMITUS Turun Patenttitoimisto Oy Tykistökatu 2–4 B, PL 99 20521 Turku Puh. 010 227 2555 Fax 010 227 2556 [email protected] Berggren Groupin asiakaslehti 2/2012 JULKAISIJA Berggren Group Antinkatu 3 C 00100 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jouni Joronen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mariliina Karppo MUU TOIMITUSKUNTA Jorma Hanski Erkki Holmila Sisko Knuth-Lehtola ULKOASU Petteri Kivekäs, Edita Publishing Oy Osoitteenmuutokset: [email protected] KANNEN KUVA Jukka Lehtinen Internet: www.berggren.eu TAKAKANSI Berggren Group Berggren-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. PAINOPAIKKA Edita Prima Oy, Helsinki 2012 3 I de a o u a h v di ri s sa at t Ilmiö P Aalto-yliopiston MIND-innovaatiokoneiston yli-innovaatioaktivisti – perinteisemmin tutkimusryhmän vetäjä − Anssi Tuulenmäki aloitti yliopistouransa humanistina. − Tajusin pian, että jos haluan muuttaa maailmaa, on järkevää hypätä ”vihollisen leiriin”; sille puolelle, jossa asioita todella tehdään – yrityksiin, bisneksiin. Vaihdoin Kauppakorkeakouluun. Parikymmentä vuotta myöhemmin Tuulenmäki on kymmenissä yritysprojekteissa kouliintunut tutkija ja konsultti, joka työskentelee Aalto-yliopistossa, mutta tiimeineen ajattelee ja toimii itsenäisesti. Hän kiertää yrityksissä antamassa niille kimmokkeita ajatella eri tavalla. Kirjassaan Lupa toimia eri tavalla Tuulenmäki esittelee keinoja, joilla yritykset voivat löytää ja toteuttaa strategisia innovaatioita: ideoita, jotka haastavat koko toimialan konventioita. Tapasimme miehen Senaatintorilla, hengellisen, akateemisen ja materiaalisen risteyskohdassa, ja kuulimme piristäviä vastineita perinteiseen bisnesajatteluun: Löydä oma agendasi Anssi Tuulenmäen mielestä now-how voittaa aina know-how’n. eri tavalla Ja on parempi kuin ”Sillä tavalla!” -silittäminen myötäkarvaan. 4 Tuulenmäellä ja taiteilija Jorma Uotisella on eräässä mielessä samanlainen maailmankuva. Molempien mielestä on vain uniikkeja ihmisiä, uniikkeja tilanteita ja uniikkeja työtehtäviä. − Yritysten olisi aika myöntää, että liukuhihnatyyppinen, toistuvasti samanlainen työ on siirretty koneille tai viety halvempiin maihin. Sen sijaan työn ja organisoitumisen keskiöön täytyisi nostaa ihmisten ainutlaatuisuus, rakkaus ja innostus. Nuorten yrittäjyysbuumi vaikkapa Aalto-yliopiston ympärillä on tämän ilmiön eräs seuraus. Kouluissamme on kasvava joukko nuoria, jotka haluavat elämältään jotain ainutlaatuista. Kuinkahan monta vuotta menee, ennen kuin koulumaailma alkaa mitata elämäntehtävien löytymistä virallisena mittarina ja organisoituu tämän päämäärään mukaan? Tuulenmäestä oman uniikin agendan löytäminen on jokaisen yksilön täydeksi tulemisen ja sitä kautta menestymisen edellytys. Ihmiset, jotka tietävät mitä haluavat ja tekevät sitä intohimoisesti, menestyvät. Saman hän soisi yleistyvän yrityksissäkin. Agenda saattaa löytyä, jos kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä. Vaikkapa liiketoimintastrategian. Salli strategiassasi kokeileminen − Kokeileminen ja strategia eivät valitettavasti viihdy samassa lauseessa. Kokeilut viittaavat pieneen, epävarmaan taktiseen tekemiseen. Strategia taas viittaa isoon, organisaatiotasoilla ajatuksena hyvin testattuun ja mietittyyn asiaan, ”viralliseen totuuteen”. Tuulenmäestä vasta kokeilut eli empiria antaa perustelutBeFakto uusille toimintavoille takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 niin tieteessä kuin liiketoiminnassakin. − Aidosti uusia asioita ei voi vain suunnitella. Ne tulee kokeilemalla luoda. Yrityksissä on aika vähän osaamista kehittää kokeilemalla. Yleensä kokeilu liitetään joko ei-strategisiin johtopäätöksiin tai sitten aivan liian isoihin asioihin, miljoonina euroina, IT-järjestelminä jne. Olennaista on päästä halvasti liikkeelle ja oppia nopeasti. Älä pelkää failure resumeta Tuulenmäestä suomalaisen faktapohjaisen jalat maassa -kulttuurin luulisi ymmärtävän epäonnistumisten arvon. Epäonnistuneet kokeilut opettavat parhaiten, joten epäonnistuminen olisi nähtävä uuden projektin käynnistysvaiheena, ei toiminnan loppuna. Failure resume on hyvä lisä cv:hen, ja yritysjohdonkin kannattaisi se tiedostaa. − Viisas johto antaa myös hullulta kuulostaville ideoille mahdollisuuden osoittaa elinkelpoisuutensa nopeilla, halvoilla kokeiluilla. Vasta toteutuksen ideat ratkaisevat, oliko idea hullu vai nerokas. Ja toiston uhallakin: vasta kokeilemalla saadaan parhaat toteutuksen ideat selville. Tilaisuuksia strategisten ideoiden etsimiseen tulisi antaa enemmän ja kai- kille. Kuka pomo esimerkiksi irtisanomispäätöstä harkitessaan antaisi työntekijälle mahdollisuuden muuttaa bisneksen suuntaa? Kysyisi, ”Onko sinulla jokin idea, joka kääntäisi kurssimme”? Toteuta ja nyt Tuulenmäen mukaan yrityksissä yleensä tiedetään, mitä asiakas haluaa ja miten tarpeet saadaan tyydytettyä. Haasteena on, että yritykset organisoituvat niin monimutkaisilla tavoilla, että ihmisten aika kuluu sisäisen organisoitumisen vaatimuksiin. Jos organisaatiot olisivat yksinkertaisempia ja totuudellisempia, ne ehtisivät keskittymään olennaiseen ja luomaan uutta. −Miettimään vaikkapa, pystyisimmekö huolehtimaan asiakkaidemme elämästä ajallisesti pidempään kuin muut yritykset tai toimiala yleensä? Tai mitä asiakkaamme elämässä tapahtuu juuri ennen kuin hän käyttää tarjoamaamme, tai heti sen jälkeen? Tuulenmäki vaalisi erityisesti toteuttamisen hyvettä, sillä toteuttamisen ideoilla ideat herätetään jokapäiväisessä toiminnassa henkiin. Yli-innovaatioaktivisti ei katso tulevaisuuteen vaan arvostaa nykyisyyttä ja eri tavalla toimimista juuri nyt. Nowhow voittaa aina know-how:n. Hänestä nyt on aina paras hetki ja Suomi on maailman paras maa strategisten innovaatioiden etsimisessä. Vielä on kiertämistä ja rohkaisemista eri tavalla ajattelemiseen, mutta onneksi Tuulenmäen potkulaudalla pääsee ruuhkaisiakin katuja nopeasti päämääräänsä. Teksti: Mariliina Karppo Kuvat: Jukka Lehtinen Teksti perustuu Berggrenin toimitusjohtaja Jorma Hanskin ja yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen lounastapaamiseen sekä kirjaan Tuulenmäki, Anssi: Lupa toimia eri tavalla. 5 A s i a k as & as i a n t u n t i j a Thermo Fisher Scientificin suomalaista t&k-osaamista innostuneimmillaan: edessä Technology Manager Juha Telimaa ja Patent Manager Katja Eklin, takana oikealla Senior Physicist Jukka Tuunanen. Vieressä Berggrenin eurooppapatenttiasiamies Esko Heikkinen. Thermo Fisher Scientific − Pisaran verran muita edellä Amerikkalaisen Thermo Fisher Scientificin suurta IPR-salkkua hallinnoidaan Suomen liiketoimintojen osalta pian Greip® -palvelussa. Edelläkävijäyrityksen suomalaisen tuotekehityshistorian IPR:t, täkäläiset ”pöytälaatikkokeksinnöt” ja paikalliset keksintöilmoitukset ovat kohta selattavissa reaaliajassa. P Monikanavapipetit ja magneettipartikkeli-instrumentit ovat kaksi merkittävää tuoteperhettä, jotka edustavat Thermo Fisher Scientificin missiota parhaimmillaan. Lähes 39 000 henkeä yli 40 maassa työllistävän amerikkalaisyhtiön missiona on palvella tiedettä. Thermo Fisher kehittää edistyksellisiä laboratorioinstrumentteja, -laitteita ja -menetelmiä tutkijoille, jotka pyrkivät tekemään maailmasta terveellisemmän, puhtaamman ja turvallisemman paikan elää. Lisää laatua, volyymiä ja tehoa laboratorioihin Suomessa Vantaalla toimiva Thermo Fisher Scientific Oy on konsernin mittakaavassa henkilöstömäärältään ”vain pisara meressä”. Senior Physicist Jukka Tuunasella ja Technology Manager Juha Telimaalla on kuitenkin ollut aktiivinen rooli keksijöinä juuri magneettipartikkeli-instrumenttien ja pipettien tuotekehityshistoriassa. Kumpikin on ollut mukana innovoimassa aina 1980-luvulta saakka. He aloittivat silloisessa Labsystems Oy:ssä, joka oli kehittynyt lääkäri-keksijä Osmo Suovanniemen ideoiden pohjalta. Sittemmin 6 Labsystems päätyi välivaiheiden kautta nykyiseen konserniin. Myöhemmin Suomen yhtiöön on liitetty esimerkiksi tunnetut Kone Instruments ja Finnzymes-yhtiöt. Suomalainen laboratorioteknologian tuotekehitysosaaminen on saanut amerikkalaisyhtiössä hyvän uuden kodin. − Monikanavapipetti on esimerkki keksinnöstä, joka on tuonut laboratoriotutkimukseen lisää volyymiä eli mahdollistanut laajemmat näytteidenottosarjat esim. analysoitaessa sikainfluenssan tai noroviruksen kaltaisia epidemioita. Keksinnön juuret ulottuvat jo 1970-luvulle, ja sen 2000-luvun versioissa on viety pitkälle muun muassa ergonomisuutta ja elektroniikkaa, Juha Telimaa kertoo. − Magneettipartikkeli-instrumenttien tuoma parannus alalle on tutkimusprosessin yksinkertaistaminen. DNA:n puhdistukseen tarvittiin aiemmin useita erillisiä työvaiheita. Kehittämämme MPPteknologia mahdollistaa peräkkäisten puhdistusvaiheiden hyödyntämisen. Prosessit ovat sen ansiosta kehittyneet tasalaatuisemmiksi ja nopeammiksi. Tähän keksintöön pohjautuu yksi tunnetuimmista tuoteperheistämme, KingFisher®, Jukka Tuunanen selvittää. Winning together, thinking alone BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Tuunanen ja Telimaa ovat molemmat puhdasverisiä keksijöitä ahaa-elämyksineen ja ajoittaisine pettymyksineen. Siinä missä Telimaa työskentelee ”Winning together” -periaatteella isommassa t&k-tiimissä ja haistelee uusia mahdollisuuksia, Tuunanen tekee enemmän itsenäistä ajatustyötä kehittäen ideoita ydinkeksintöjen ulkopuolelta; ideoita, joita voi kaivaa tulevaisuudessa esiin. − Esimerkiksi magneettipartikkeliinstrumentit edustavat ratkaisua, joka nostettiin pöytälaatikosta korvaamaan eräs täysin toisenlainen ratkaisu, Tuunanen toteaa. Kuten yleensä, Thermo Fisherilläkin tuotekehitys on paljolti olemassaolevien keksintöjen parantamista. Täysin uutta syntyy silti säännöllisesti. Edelläkävijyyden vaaliminen ja tuoteperheiden suuri määrä tekevät yhtiöstä aktiivisen IPR:ien suojaajan. Suomessa Thermo Fisherillä on salkussaan vajaat parisataa patenttiperhettä, uusia patenttihakemuksia on jatkuvasti vireillä eri puolella maailmaa ja tärkeimmät tavaramerkit on suojattu laajalti. ➔ 7 P at e n t i t Greip® -palvelu on syksystä lähtien ollut Thermo Fisher Scientificin Suomen IPRasioiden hallinnointi- ja johtamisratkaisu. Ensituntuma palveluun on hyvä. Council -systeemi, jossa käsitellään uudet keksintöilmoitukset. Suomessa IP Council kokoontuu kerran kuukaudessa−parissa, Juha Telimaa kertoo. − Maksamme patenttihakemuksista keksijöille aina kohtuupalkkion, hän korostaa. IPR-asiat organisoitu liiketoiminta-alueittain ja maittain Suomessa Thermo Fisherin patentointiprosesseista vastaa Patent Manager Katja Eklin, joka siirtyi yhtiöön Finnzymes Oy:n patentti-insinöörin tehtävistä. Eklin alkoi perehtyä patentointiin vuodesta 2005 lähtien ensin puoliksi laboratoriotutkijana, puoliksi IPR-analyytikkona ja sittemmin kokopäiväisenä patenttiasiantuntijana. Thermo Fisherin ostettua Finnzymesin Eklin siirtyi vastaavaan toimeen koko Suomen liiketoimintojen avuksi. Siihen asti toimipisteessä oli pärjätty lakimiehen ja IPR-toimistojen avulla, joten uusi patentti-insinööri otettiin ilolla vastaan. Thermo Fisher käyttää apunaan Suomessa useita IPR-toimistoja, joista Berggren Oy Ab on yksi. − IPR-strategiamme on osa liiketoimintastrategiaa ja sijoittuu konsernin ytimeen. IPR-organisaatiomme on kuitenkin hajautettu, eli vastuualueita on jaettu sekä liiketoiminnallisesti että maantieteellisesti. Suomessa liiketoiminta-alueita on viisi, Eklin kertoo. Yhteensä IPR- ja lakiasioiden parissa työskentelee konsernissa noin 50 henkilöä eri puolilla maailmaa. Keskitettyjä IPR-toimintoja on mm. IP-loukkaustapauksien hoito, joka on Yhdysvalloista käsin toimivien IPR-lakimiesten johtovastuulla. − Meillä on luonnollisesti yhteisiä hyviä käytäntöjä, joita vaalitaan kaikkialla. Yksi sellainen on työntekijöiden aktiivinen kannustaminen keksimään uutta ja tuomaan ideansa arvioitaviksi. Meillä on käytössä vakiintunut IP 8 Vuosikymmenien yhteistyötä Berggrenin kanssa Berggrenin eurooppapatenttiasiamies Esko Heikkinen on laatinut Thermo Fisherin patenttihakemuksia 1980-luvulta lähtien. Heikkinen oli mukana myös jo ensimmäisten magneettipartikkeli-instrumenttien patentoinnissa 1990-luvun alkupuolella, silloin vielä toisen IPR-toimiston palveluksessa. − Heikkistä ei tarvitse perehdyttää asioihin, hän tuntee ne jo valmiiksi, Telimaa kehuu. Asiakassuhteen syvyys ja pitkäaikaisuus näkyvät esimerkiksi Heikkisen reaktiivisessa konsultoinnissa, jonka tasoon ja nopeuteen Thermo Fisher on erittäin tyytyväinen. − Berggren kyseenalaistaa keksintömme juuri oikealla tavalla. Saamme tehtäväksi selittää ja perustella hänelle tavoitteitamme tarkemmin, ja vuoropuhelustamme syntyy liiketoiminnan kannalta hyvä patenttihakemus, Telimaa ja Eklin luonnehtivat. Tavaramerkkiasioissa yhtiötä on konsultoinut Berggrenin IPR-lakimies, EUtavaramerkkiasiamies Jukka Palm. Sähköinen IPR-hallinnointi ison muutoksen kynnyksellä Berggren-yhteistyön ansiosta Thermo Fisherillä tutustuttiin 2000-luvun alussa myös Berggrenin tuotekehittämään BEXTRANET® -palveluun, joka tarjosi Excel-listoja monipuolisemman sähköisen arkistointi- ja hallinnointiratkaisun IPR-dokumenteille. BEXTRANET® -palveluun Thermo Fisher pystyi tuolloin keskittämään kaikki Berggrenin hoidossa olleet caset. IPR-tiedon strategisen hyödyntämisen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta, mutta Jukka Tuunasen mukaan alan dokumentointi- ja hallinnointityökalut ovat sähköistyneet yllättävän hitaasti. Markkinoilla ei vieläkään ole kovin monia kokonaisratkaisuja ison talon tarpeisiin. Eräs sellainen kuitenkin esiteltiin Thermo Fisherin Suomen tuotekehityksen asiantuntijoille tämän vuoden alussa. Berggrenin uusi Greip® -palvelu, johon yritys voi keskittää sekä IPRettä sopimusasiansa kattavasti, sai Katja Eklinin vakuuttuneeksi. Thermo Fisher hankki keväällä käyttöönsä Greip® Complete -ratkaisun, johon ollaan parhaillaan keskittämässä kaikkia Suomen liiketoimintaan liittyviä IPR-asioita. − Halusin ottaa käyttöön kokonaisvaltaisemman työkalun, johon voisimme yhdistää eri liiketoiminta-alueiden IPRtietoa, ulottaa mukaan useita eri IPRtoimistoja ja sujuvoittaa arkisten IPRrutiinien hoitoa. Työkalu on eri osapuolten taholta otettu hyvin myönteisesti vastaan, Eklin kertoo. Vaihtoehtona olisi ollut konsernin Yhdysvalloissa käyttämä sähköinen ratkaisu. Eklinistä Greip® oli valintana parempi, sillä sen monipuolisuus vakuutti ja toiminnallisuudet huomioivat myös suomalaisen IPR-lainsäädännön. − On hyvä lisäarvo, että suomalaiset tuotekehittäjät pääsevät käsiksi IPR-dokumentteihin käyttöliittymästä, joka on heidän omalla äidinkielellään, ja paikallista IPR-asioiden hoitoa tämä varmasti sujuvoittaa. Erityisesti odotan pian valmistuvaa keksintötyökalua, joka tarjoaa yrityksellemme varmasti uutta bisneshyötyä. Eklinin mukaan Thermo Fisherin Suomen yrityksen on tarkoitus taltioida Greip® -palveluun mahdollisimman kattava ja aktiivisesti hyödynnettävä IPRaineisto, jonka äärelle pääseminen tukisi myös tulevaa tuotekehitystä ja uusien suuntaviivojen valintaa. Nähtäväksi jää, millä tavoin Greip®-palvelun tuomat selkeät ajalliset ja kustannukselliset hyödyt konsernissa noteerataan. Teksti: Mariliina Karppo Kuvat: Jukka Lehtinen Tunne patentointiprosessien erot BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 − US-patenttiprosessi saattaa vaikuttaa monimutkaiselta ja sekavalta suomalaiseen ja eurooppapatenttiprosessiin tottuneelle. Kummassakin on kuitenkin omat hyvät puolensa, joita kannattaa hyödyntää parhaan suojan saamiseksi sekä Euroopassa että USA:ssa, toteavat US-patenttiasiamies Susanne Somersalo sekä patenttiasiamiehet Sisko Knuth-Lehtola ja Outi Virtaharju. PATENTIN HAKEMINEN USA Jättäessään ensimmäistä patenttihakemustaan Yhdysvalloissa keksijä joutuu ensimmäiseksi päättämään, haluaako hän vireille provisionaalisen vai non-provisionaalisen (varsinaisen) hakemuksen. Provisionaalinen hakemus on voimassa yhden vuoden ja siitä voi pyytää etuoikeutta, kun vuoden kuluessa tekee kansainvälisen eli nk. PCT-hakemuksen tai uuden kansallisen hakemuksen USA:ssa tai jossakin muussa maassa. US-provisionaalista hakemusta ei tutkita eikä siinä tarvitse olla vaatimuksia. Patenttivaatimusten liittäminen hakemukseen on kuitenkin suositeltavaa etuoikeuden varmistamiseksi. Suomi ja muut Euroopan patenttisopimukseen liittyneet maat Myös Suomen patenttivirastossa (PRH) ja Euroopan patenttivirastossa (EPO) voi laittaa vireille hakemuksen, jossa keksintö on kuvattu, mutta jossa ei ole vaatimuksia. Kuten USA:n myös Suomen virasto ja EPO antavat tällaiselle hakemukselle tekemispäivän, ja hakemuksesta voi pyytää etuoikeutta. Vastaavalla tavalla kuin USA:ssa patenttivaatimusten liittäminen hakemukseen on erittäin suositeltavaa etuoikeuden varmistamiseksi. Suomalaisen ja eurooppapatenttia hakevan etuoikeushakemuksen etuna on ensimmäisen vuoden aikana tehtävä vaatimuksiin perustuva hyvälaatuinen patentoitavuustutkimus, joka antaa arvokasta tietoa jatkopäätösten tekoon. ➔ 9 P at e n t i t US-viraston sekä Suomen ja EPO:n tulkinnat keksinnön yhtenäisyydestä eroavat jossain määrin toisistaan. Suomen virasto ja EPO korostavat yhtenäistä teknistä ratkaisua, kun taas USA:ssa yhtenäisyyden määrittely painottuu enemmän vaatimuskategorioihin (esim. tuote- vs. menetelmävaatimukset). JOS HAKEMUS SISÄLTÄÄ MONTA KEKSINTÖÄ USA Ensimmäinen välipäätös varsinaiselle US-hakemukselle on yleensä ns. Restriction Requirement, jossa tutkija toteaa hakemuksen sisältävän useamman kuin yhden keksinnön. Valitsemalla yhden keksinnön tutkittavaksi keksijä ei luovu muista hakemuksen sisältämistä keksinnöistä, vaan osa niistä voidaan mahdollisesti myöhemmin liittää takaisin hakemukseen. USA:ssa keksijä voi jättää jaetun hakemuksen (divisional application) missä tahansa vaiheessa perushakemuksen ollessa tutkittavana. Suomi ja EPO Toisin kuin USA:ssa, mikäli Suomen ja EPO:n virastokäsittelyn alussa hakijaa pyydetään epäyhtenäisyyden vuoksi valitsemaan tutkittavaksi vain yksi keksintö, poistettuja vaatimuksia ei myöhemmin voi liittää takaisin. Muut keksinnöt on aina suojattava jakamalla erotetulla hakemuksella. EPO:ssa aika jaettujen hakemusten tekemiseksi on rajoitettu 24 kuukauteen laskettuna ensimmäisestä (tutkimusjaoston) välipäätöksestä. Määräaika käynnistyy kuitenkin uudelleen, jos tutkijainsinööri/tutkimusjaosto antaa aiemmin mainitsemattoman huomautuksen keksinnön yhtenäisyydestä. 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY VIRASTOSSA USA Restriction Requirementin jälkeen UStutkija antaa varsinaisen välipäätöksen. Tämän jälkeen tutkijalla on oikeus antaa lopullinen välipäätös (Final Office Action). Lopulliseen välipäätökseen on olemassa useita tapoja vastata: Keksijä voi tehdä valituksen, hän voi pyytää uutta tutkintakierrosta tekemällä niin sanotun Request for Continuing Examination (RCE, pyyntö tutkimuksen jatkamiseksi). Kolmas vaihtoehto on tehdä jatkettu hakemus (Continuation) tai niin sanottu Continuation in Part -hakemus (CIP). Valitus menee käsiteltäväksi Appeal Boardiin. Jos keksijällä on se käsitys, ettei tutkija ymmärrä keksintöä tai viitejulkaisuja tai muuten vain on ’hankala’, on valitusmenettelyssä se etu, että asian käsittelee kolme kokenutta tutkijatuomaria. Valitusreitti on silti usein hidas. Request for Continuing Examination eli RCE on yleisesti käytetty tapa vastata lopulliseen välipäätökseen. RCE tarkoittaa sitä, että tutkija tekee tarvittaessa uuden tutkinnan ja kirjoittaa uuden välipäätöksen ja mahdollisesti uuden lopullisen päätöksen. Continuation application eli jatkettu hakemus jätetään yleensä kun halutaan esimerkiksi lisätä vaatimuksia. Jatkettu hakemus voi kuitenkin olla myös vastaus lopulliseen välipäätökseen. Hakemuksen selitysosan on oltava täysin sama kuin alkuperäisen hakemuksen. Vaatimukset sen sijaan voivat olla esimerkiksi siinä muodossa, missä ne jätettäisiin RCE:ta varten. Jatkettu hakemus saa uuden hakemusnumeron ja uuden hakemuspäivän, mutta vaikka se on uusi hakemus, se menee patenttivirastossa valitettavasti samaan pinoon kuin RCE. Jatketun hakemuksen etu verrattuna RCE:hen saattaa olla siinä, että tutkija joutuu käsittelemään hakemuksen uutena hakemuksena ja tekemään uuden uutuustutkimuksen. Hakemus ei myöskään välttämättä joudu samalle tutkijalle kuin alkuperäinen hakemus − tosin tutkijan vaihtumisesta ei ole mitään takeita. Se, että RCE:n tutkii sama tutkija, voi toisaalta olla etu, koska uutta hakua ei välttämättä tarvita. Joskus lopullinen välipäätös saattaa olla enemmänkin muodollisuus tai jonkinlainen väärinymmärrys. Tutkijalta kannattaa pyytää puhelinhaastattelua, jonka perusteella on helpompi päättää, mitä reittiä pitkin hakemus parhaiten saadaan hyväksytyksi. Jos hakemuksessa ei ole suurta määrää vaatimuksia, on jatketun hakemuksen hinta tällä hetkellä suunnilleen sama kuin RCE:n hinta. Jatkettu hakemus voidaan myös jättää PCThakemuksen kansallisena osana. Continuation -in -part (CIP) on käytäntö, jota ei ole muualla kuin Yhdysvalloissa. Tyypillisesti CIP jätetään, kun keksijä on parannellut alun perin kuvaa- NIKSEJÄ NOPEUTUKSEEN Patenttihakemusten nopeuttamiseksi Yhdysvalloissa kannattaa myös muistaa muutama pikkuniksi: jos yksikin keksijöistä on yli 65-vuotias, voidaan patenttihakemus johdattaa nopeutetulle reitille ilman lisäkustannuksia. Nämä hakemukset myönnetään noin puolentoista vuoden kuluessa hakemuksen vireille panosta. Euroopan patenttivirastolta on mahdollisuus pyytää nopeutettua käsittelyä (PACE) missä tahansa vaiheessa käsittelyä. Pyyntöön yleensä suostutaan, mutta myös asiakkaan pitää vastata nopeasti viraston lausuntoihin. Patenttien käsittelyä USA:n patenttivirastossa ja muutamassa muussa patenttivirastossa voi no- maansa keksintöä ja alkuperäinen hakemus on vielä käsiteltävänä.CIP-hakemuksen selitysosa sisältää usein uutta asiaa ja esimerkkejä. CIP-hakemus voidaan jättää myös PCT-hakemuksen kansallisena jatkona: jos keksijä on oivaltanut uusia piirteitä PCT:n vireilläolon aikana, voidaan nämä uudet piirteet lisätä US-hakemukseen jättämällä hakemus RCE-PINOT Vuonna 2010 myönnetyistä patenteista 25 % oli käynyt läpi ainakin yhden RCE-kierroksen. RCE-hakemusten käsittelyaika voi olla parikin vuotta. Lyhentääkseen uusien hakemusten käsittelyyn ottoa patenttivirasto on rukannut tutkijoiden kannustussysteemiä siten, että tutkija saa enemmän suorituspisteitä uuden hakemuksen käsittelystä kuin RCE:n käsittelystä. Tilastot näyttävät VALITUS USA:SSA Alkuperäisen patenttihakemuksen jättämisestä siihen, että Appeal Board antaa päätöksensä menee keskimäärin 85 kuukautta – eli melkein kolmannes patentin voimassaoloajasta (www.USPTO.gov). paremmilta, kun katsotaan uusien hakemusten tutkintaa, mutta tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta, sillä nyt hakemukset seisovat RCEpinoissa. Vuonna 2010 elokuussa tutkintajonossa oli 42 000 RCE-hakemusta, tämän vuoden 2012 elokuussa 95 000 (www.uspto.gov). CIP-hakemuksena. CIP-hakemuksen vaatimukset saavat etuoikeuden alkupeBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 räisestä hakemuksesta silloin, kun vaatimuksen sisältö on riittävästi kuvattu alkuperäishakemuksessa. Vaatimukset, jotka perustuvat yksinomaan CIP-hakemuksessa lisättyyn asiaan, saavat etuoikeuden CIP-hakemuksen jättöpäivästä. Suomi ja EPO Suomalaisen ja EP-käytännön mukaan materiaalin lisääminen hakemukseen on kielletty ja voi johtaa patentin kumoamiseen väitekäsittelyssä. Tämän säännön tarkoitus on estää hakijaa parantamasta asemaansa hakemisprosessin aikana ja näin myös selkeyttää kolmansien osapuolten asemaa. Kuitenkin molemmat virastot hyväksyvät usein välipäätöksen yhteydessä toimitettuja uusia koetuloksia esim. osoituksena keksinnön toimivuudesta koko vaatimuksissa määritellyssä laajuudessa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä ehtoa, että keksinnön tulee olla hakemuksessa kuvattu siten, että alan ammattimies voisi käyttää keksintöä. Suomen patenttilaki tuntee käsitteen lohkaisemalla erotettu hakemus. Se muistuttaa USA:n CIP-hakemusta siinä, että se voi sisältää lisättyä asiaa, joka saa etuoikeuden omasta jättöpäivästään. EPO:ssa lohkaisumahdollisuutta ei tunneta. peuttaa käyttämällä ns. PatentProsecution-Highway (PPH) -pikatietä. Jos US-hakemus perustuu PCT:hen tai tiettyihin kansallisiin hakemuksiin (esim. suomalaiseen patenttihakemukseen), joista on positiivinen välipäätös, voidaan patentoitavaksi todettujen vaatimusten patentointi Yhdysvalloissa ja muutamassa muussa virastossa pikaistaa. Tällä hetkellä PPH:n kautta jätettävistä US-hakemuksista 80 % myönnetään. Lisäksi pikatie-hakemukset harvoin joutuvat USA:ssa RCE-rattaisiin ja näin ollen keksijälle koituvat kulut saattavat jäädä alhaisemmiksi. Vastaavasti USA:ssa hyväksytyt patenttivaatimukset voivat johtaa nopeutetusti patenttiin Suomessa. Teksti: Susanne Somersalo, Sisko Knuth-Lehtola ja Outi Virtaharju KUVAT: ICLIPART Susanne Somersalo työskentelee US-patenttiasiamiehenä Gearhart Law -lakitoimistossa. Sisko Knuth-Lehtola ja Outi Virtaharju ovat Berggren Oy Ab:n patenttiasiamiehiä. 11 K a n sa i n v ä l i s y y s Asiamiehemme maailmalla Aloitamme BERGGREN-lehdessä artikkelisarjan, jossa laajan kansainvälisen asiamiesverkostomme asiantuntijat kertovat työstään ja mietteistään yhteistyökumppaneinamme. Tähän numeroon haastattelimme kiinalaisen asiamiestoimisto Chofnin osakasta ja IPR-lakimiestä Tingxi Huota sekä brasilialaisen asiamiestoimisto Aspeby&Szabasin IPR-asiamiestä Magnus Aspebytä. Mitä he tuumivat Berggrenistä ja Suomesta? kysymykset: n olet tehnyt 1. Kuinka pitkää grenin kanssa? yhteistyötä Berg elläsi i sinulla ja yrityks 2. Millainen rool ina? iamieskumppan on Berggrenin as kysymyksiin 3. Millaisiin IPRgrenin kanssa yhteistyösi Berg y? useimmiten liitty lisella Berggren paikal 4. Tunnetaanko IPR-alueellasi? rggreniä 5. Miten arvioit Be anina? yhteistyökumpp teet yhteistyötä 6. Kuinka usein sa, ja miten Berggrenin kans juu? yhteydenpito su uissa Suomessa tai m 7. Oletko käynyt Pohjoismaissa? IPRevinta työssäsi 8. Mikä on palkits ammattilaisena? 12 Tingxi Huo, Chofn Intellectual Property, Beijing: 1. − Yhtiömme Chofn Intellectual Property on toiminut Berggrenin yhteistyökumppanina heinäkuusta 2011 lähtien. Berggrenin IPR-lakimies Erkki Holmila sekä IPR-assistentit Mirva Junnilainen, Juulia Vanninen ja Heidi Velasco työskentelevät kanssamme usein. 2. − Olen yksi yhtiömme kolmesta osakkaasta ja vastaan ensisijaisesti paljon selvitystyötä vaativista tapauksista sekä koordinoin kansainvälistä yhteistyötä edellyttäviä tapauksia. Chofn Intellectual Property on täyden palvelun IPR-toimisto, joka on perustettu vuonna 2002. Kymmenen toimintavuottamme ovat olleet jatkuvan kasvun aikaa. Yhtiöllämme on Kiinassa viisi toimipistettä ja yli 400 työntekijää. Henkilöstöömme kuuluu 80 tavaramerkkiasiamiestä, kymmenen patenttiasiamiestä ja 20 IPR-lakimiestä. 3. − Tätä nykyä tarjoamme Berggrenille tavaramerkkeihin liittyviä IPR-palveluja, joihin sisältyy konsultointia, ennakkotutkimuksia, hakemusten ja väitteiden jättämistä sekä muutoksenhakua. Useimmat toimeksiantomme Berggreniltä liittyvät kansainväliseen muutoksenhakuun. 4. − Kiinan IPR-alalla toimivista tahoista ne, jotka tuntevat Berggrenin, antavat tunnustusta Berggrenin helposti lä- hestyttäville asiantuntijoille, laadukkaille palveluille sekä kilpailukykyiselle hinnoittelulle. 5. − Arvostan Erkki Holmilaa paitsi kollegana, myös ystävänä. Yhteydenpito on sujuvaa ja työn tulokset laadukkaita. 6. − Yhteistyömme liittyy kuukausittain keskimäärin pariin kolmeen tapaukseen Kiinan eri hallintoalueilla. Keskustelemme Berggrenin kollegojemme kanssa enimmäkseen sähköpostin välityksellä, ja alkuperäisdokumentit kulkevat tarvittaessa postitse. Lisäksi on vielä faksilaite varmistamassa, että jollakin keinolla viestit aina kulkevat. Meille on oleellista, että toimintatapamme ovat täsmällisiä ja käytännöllisiä. 7. − Olen käynyt, mutta siitä on vuosia. Uusi matka kuuluu tulevaisuuden suunnitelmiin. Toivotamme toki suomalaiset kumppanimme aina tervetulleiksi Kiinaan. 8. − Työssäni parhaat hetket ovat niitä, jolloin asiantuntemuksemme on ollut myötävaikuttamassa asiakkaamme menestykseen liiketoiminnassaan, tai kun voitamme asiakkaamme kannalta ratkaisevan IPR-tapauksen. Olen myös aina ylpeä ohjaamieni opiskelijoiden saavutuksista. Magnus Aspeby, Aspeby & Szabas, Rio de Janeiro: 1. − Aivan ensimmäistä kertaa olen ollut tekemisissä Berggrenin kanssa vuonna 1994, jolloin työskentelin patentti-insinöörinä ruotsalaisyhtiö Sandvik AB:ssä. Pidin Euroopan patenttisopimusta koskevan koulutuspäivän Berggrenin patenttiassistenteille yhdessä Ruotsin patenttiviraston edustajan kanssa. Mieleeni on jäänyt, miten päivän luentojen päätteeksi tiedustelin yleisöltä mahdollisia lisäkysymyksiä. Pienen epäröinnin jälkeen yksi läsnäolijoista nosti kätensä ja esitti kysymyksen: ’Tahtoisitteko nähdä saunamme?’ Iloisesti ystävällisestä tarjouksesta yllättyneenä lähdin tutustumiskierrokselle, ja niinpä sitten ihailimme joukolla Berggrenin uusia saunatiloja. − Seuraavaksi olin yhteydessä Berggreniin vuonna 1997, kun muutettuani Rio de Janeiroon avasin siellä toimiston. Lähestyin kirjeillä Berggrenin asiantuntijoita, joihin olin tutustunut vieraillessani Helsingissä kolme vuotta aiemmin, ja kerroin uudesta yrityksestäni muun muassa Berndt Träskmanille, Leif Nordinille, Benita Kukkoselle ja Soile Huikulle. Piakkoin sainkin tehtäväkseni muutamia patenttihakemuksia Brasiliassa. Nyttemmin olen säännöllisesti yhteydessä myös Johan Svenssonin, Olli-Pekka Saijonmaan, Gitte Härkösen, Matti Braxin ja Riittaliisa Kiurun kanssa. 2. − Päätehtäväni Berggrenin ulkomaisena asiamieskumppanina on varmistaa, että Berggrenin Brasiliassa toimivat asiakkaat saavat luotettavan ja asiantuntevan palvelun IPR-asioissa. Olen syntyperältäni ruotsalainen, koulutukseltani kemian insinööri sekä eurooppapatenttiasiamies, ja olen Brasiliassa rekisteröity IPR-asiamies. Olen työskennellyt Ruotsin patenttivirastossa, Euroopan patenttivirastossa ja Sandvik AB:n patenttiosastolla. Yhtiökumppanini Claudio Szabas on kotoisin Argentiinasta mutta on asunut Rio de Janeirossa jo yli 30 vuotta. Yrityksemme palveluksessa on myös kolme IPR-assistenttia, Rosa Clara Azeredo da Cunha, Célia Alves ja João Gusmão. 3. − Pääasiassa huolehdimme Berggrenin asiakkaiden patenttihakemuksista Brasiliassa. Hoidamme myös tavaramerkki-, mallisuoja- ja hyödyllisyysmallihakemuksia. Tunnemme Brasilian patentti- ja tavaramerkkivirasto INPIn käytännöt ja vaatimukset hyvin. − Aloittaessani en osannut aavistaa, millaisia sudenkuoppia brasilialaisessa IPR-lainsäädännössä piileekään! Se sisältää lukemattomat määrät tiukkoja aikarajoja, joissa ei jousteta. Ainoa tapa saada tietoa hoidettavien tapaustensa aikatauluista on pitää tarkoin silmällä Brasilian patenttiviraston viikoittaista virallista lehteä. Kun lehdessä esimerkiksi julkaistaan tieto, että INPI aiBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 koo myöntää tietyn patentin, on tasan 90 päivää aikaa maksaa patenttimaksu. Jos maksua ei suoriteta tuossa ajassa, patentti on menetetty. Siksi varmistamme huolellisesti, että pysymme ajan tasalla kaikista virallisen lehden tiedonannoista. 4. − Brasiliassa ulkomaiset IPR-yhtiöt ovat tuttuja lähinnä kansainvälisiä asiakkuuksia hoitaville IPR-ammattilaisille, ja heidänkin tietonsa ovat varsin yleisluonteisia. Luulenpa, että suuri yleisö Brasiliassa tietää Suomesta korkeintaan Nokian. Moni täällä kuitenkin tuntee Penedon pikkukaupungin, jonka taustana on vuonna 1929 perustettu suomalaissiirtokunta. Rion ja São Paulon välillä sijaitseva Penedo, ’Colonia finlandesa’, on kehittynyt täällä suosituksi turistikohteeksi.” 5. − Yhteistyökumppanimme Berggrenillä saavat suuret kiitokseni ennen kaikkea luotettavuutensa ja ripeytensä johdosta. Lähetänpä heille minkä tahansa kysymysviestin, saan vastauksen yleensä jo samana tai heti seuraavana päivänä. Tapauksissa, joissa tarvitsen teknisiä argumentteja keksinnöllisyyden osoittamiseksi, saan ne hyvissä ajoin vastineen laatimista varten. En ole koskaan joutunut hankalaan tilanteeseen Berggrenin takia. 6. − Yleensä olen yhteydessä Berggreniin Webpostin kautta. Minulla on työn alla satakunta Berggrenin toimeksiantoihin liittyvää patenttihakemusta, joten lähetän päivittäin yhdestä kolmeen Webpost-viestiä. Mielestäni sähköposti on ehdottomasti tehokkain viestittelykanava, ja Berggrenin yhteyshenkilöiden nopeus ja tarkkuus kannustavat itseänikin noudattamaan samaa työtapaa. 7. − Käyn perheineni Ruotsissa ja Suomessa keskimäärin kerran vuodessa. Omassa perheessäni olen itse asiassa ainoa ei-suomalainen, sillä vaimollani Annalisalla sekä lapsillamme Axelilla ja Ainalla kaikilla on sekä Suomen että Brasilian passit. Vaimoni on toisen polven brasiliansuomalainen. 8. − Hienoimmalta tuntuu voittaa juttu, joka useimpien mielestä vaikuttaa toivottomalta. On erittäin palkitsevaa, jos onnistun vakuuttamaan patenttitutkijan hakemusta puoltavalle kannalle – usein vasta kuulemisen jälkeen. Äskettäin minulla esimerkiksi oli haettavana patentti liittyen liiketoimintamenetelmään, joita puolestaan ei voi patentoida Brasilian IPR-lainsäädännön mukaan. Kirjeenvaihdon ja kuulemisen tuloksena INPIn patenttitutkijat päätyivät sille kannalle, että liiketoimintamenetelmän toteuttamiseen tarvittava joukko laitteita voi sittenkin olla patentoitavissa. − Tähtihetkiä ovat myös ne, kun yksityinen keksijä tai pienempi yritys menestyy, ja voit tuntea ainakin pieneltä osin olleesi vaikuttamassa asiaan onnistuneen patentoinnin ansiosta. Koonnut ja kääntänyt: Maria Salminen 13 A j a n k o h ta i s ta Bersoona Berggrenin Syysseminaari viihdytti Asiakkaallemme Contasticille menestyksekäs patenttikauppa P Berggrenin IPR Business -yksikön asiantuntijoilla on asiakkaidensa kanssa vireillä lukuisia patenttien myynti- ja lisensointihankkeita. Yksi tuoreimmista loppuunviedyistä projekteista on internetsovellusten suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneen suomalaisen Contasticin patenttiperheen myynti. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen patentit myytiin amerikkalaiselle toimijalle. Berggren toteutti projektin asiakkaalle ”avaimet käteen” -periaatteella, kaikkine vaiheineen, yhteistyössä patentin omistajan kanssa. – Kauppa osoitti hyvin Berggrenin kokonaistarjonnan edut. Toimimme projektissa tiiviinä tiiminä, johon kuului IPR Business -yksikön, patenttiryhmiemme ja Berggren Legalin asiantuntijoita. Projektin alkuvaiheessa oli erittäin tärkeää kirkastaa patentin merkitys sekä se, mistä lähtökohdista loukkausanalyysi tuli laatia. Tämän työn perusteella analysoimme yhdessä asiakkaan kanssa, keitä kohteita kannattaisi lähestyä, muotoilimme sopivat lähestymiskirjeet ja lopulta lähestyimme useampia suuria amerikkalaisia toimi- 14 joita. Tästä pääsimme melko pian suoraan neuvottelupöytään erään toimijan kanssa. Aluksi neuvottelut keskittyivät teknisiin neuvotteluihin laajentuen sitten keskusteluihin kaupan tarkemmista ehdoista. Ja lopuksi pääsimme itse sopimusluonnoksen laatimiseen ja lopulliseen kaupantekoon, selvittävät projektissa tiiviisti työskennelleet johtaja Mika Lehtinen ja eurooppapatenttiasiamies Mika Laajalahti. – Projekti eteni kohtalaisen nopeasti päätökseen. Ensimmäisistä analyyseista pääsimme reilussa neljässä kuukaudessa lopulliseen kauppaan, kun yleensä tällaisiin projekteihin on syytä varata 6-12 kuukautta, Lehtinen toteaa. Laajalahti on lopputulokseen tyytyväinen. – Asiakkaani sai patenttiperheestään kunnon korvauksen. Asiamiehenä sain kaupallistamisesta haastavaa, ammattitaitoani kehittävää tekemistä. Berggrenillä on paljon valmiita kontakteja erinäisiin patentin ostajiin eri puolille maailmaa. Näitä kontakteja pystymme jatkossakin hyödyntämään asiakkaittemme kanssa. P 27.9.2012 järjestämämme Syysseminaari oranssinhehkuisella Vanhalla ylioppilastalolla piristi pimeää ja sateista päivää. Tilaisuus onnistui hyvin, ja vieraamme viihtyivät silmin nähden. Paikalle saapui kutsuvieraita ja omaa väkeä lähes 200 ihmistä. Asiantuntijamme Mika Laajalahti, Paula Sailas, Hannu Halmetoja ja Heikki Kinnunen loistivat omilla esityksillään. Eurooppapatenttiasiamies Mika Laajalahti ja IPR-lakimies, EU-tavaramerkkiasiamies Paula Sailas puntaroivat juontaja Alex Niemisen tiisaamana muutamia kiinnostavia IPR-otsikoita – kaksikon vuoropuhelu oli hauskaa kuunneltavaa. IPR-lakimies, EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies Hannu Halmetoja löysi Helsingin WDC 2012 -hankkeesta uusia ulottuvuuksia ja toi kiinnostavasti esiin suomalaisen designin vivahteikkuutta. Kehitysjohtaja Heikki Kinnunen tavoitti saman hyvin artikuloidun ja rennon tyylin omassa Greip®-katsauksessaan, Yleisöllä riitti mielenkiintoa myös iltapäivän viimeisen puhujan, pelitalo Mountain Sheepin Concept Lead Jouni Mannosen havainnollisille kiteytyksille menestyvien videopelien tuotekehitysideologiasta. Viihdyttävinä nyansseina toimivat yleisön keskuuteen jalkautunut laulajaduo sekä iPad-peli Bike Baronin kokeilupiste. Ratkaisen, siis olen IPR-assistentti, Greip® -tiimiläinen Katriina Toorikka tuntee risuisimmatkin dokumenttimetsiköt ja näkee IPR-metsän puilta. P Pieni Katriina Toorikka istui mättäällä ja haaveili, että jonakin päivänä mustikat olisivat yhtä isoja kuin mansikat. Nykyisin ne ovatkin, kiitos teknologian. Samankaltainen haave on toteutunut Toorikan työuralla hänen siirryttyään paperi- ja meiliraportoinnin ääreltä kehittämään IPR-tietoa reaaliajassa tarjoavaa sähköistä työkalua. − Olen viimeiset kahdeksan vuotta perehtynyt IPR:n hallinnointiin eri kanteilta: hakemusprosesseihin, hallinnointirutiineihin ja organisointiin. Työssäni Nokialla olin mukana niin IPR-hallinnoinnin käytännön haasteiden ratkaisemisessa, työtapojen kehittämisessä kuin kokonaisten prosessienkin uudistamisessa. Nyt olen työssä, jossa voin soveltaa karttunutta kokemustani teknologiseen tuotekehitykseen, Toorikka kuvailee. Monipuolinen uusi työ ja työyhteisö Berggrenillä toukokuussa 2012 aloittaneena uutena Greip® -tiimin jäsenenä Toorikka kehittää sähköistä työkalua, joka jäsentelee pienistä ”IPR-mustikoista” suurempia, helpommin johdettavia kokonaisuuksia. Asiakkaiden Greip® -käyttöönottoprojektien vetäjänä hän vaikuttaa siihen, että työkalu otetaan käyttöön asiakkaan liiketoiminnan lähtökohdista. Ja Tampereen Patenttitoimiston IPR-assistenttina hän soveltaa hyviä käytäntöjä myös asiamiestoimiston arkeen, avustaen toimitusjohtaja Kim Simeliusta. − Hienoa työskennellä suuressa eurooppalaisessa asiamiestoimistossa, jolla on omaa sovelluskehitystä, Toorikka toteaa. IPR-assistentti Katriina Toorikka suomalaisen puurakentamisen taidonnäytteen, Kampin kappelin, edustalla. BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Toorikka tunsi jo Nokia-aikoinaan Tampereen Patenttitoimiston väkeä. Hänen mukaansa ”hommat hoituivat aina”. Uusi työyhteisö Tampereella ja Greip® -tiimi Helsingissä tarjoavat hänelle nyt monipuolisia työviikkoja ja uudenlaisia haasteita ratkaistavaksi. Niistä Toorikka pitää. Selvitä asiakkaan lähtötilanne ja tahtotila − Olen luonteeltani sitkeä, ongelmanratkaisukeskeinen ja haluan ymmärtää asiat perinpohjaisesti. Uskon, että näitä ominaisuuksia hyvältä työkalu- ja prosessikehittäjältä tarvitaankin. Toorikan mukaan IPR-hallinnoinnin haasteena on työkalujen ja prosessien kirjavuus. IPR:ien elinkaari on pitkä, on erotettava olennainen epäolennaisesta ja nähtävä IPR:t isommasta perspektiivistä. Tätä kaikkea on hänestä tärkeää käsitellä myös asiakkaan kanssa, kun mietitään uuden IPR-hallinnoinnin sähköisen ratkaisun hankkimista. Mikä on lähtötilanne? Mikä siinä ei toimi? Mikä on tahtotila ja mitä hyötyä sen saavuttamisesta on bisnekselle? − On hyvä rakentaa dialogia: kun asiakkaan tarpeet ovat kattavasti selvillä, on meidän vuoromme vastata niihin konkreettisilla ratkaisuehdotuksilla. Eteenpäin katsomisen ja tästä hetkestä nauttimisen vuorottelua Vapaa-aikanaan Katriina Toorikka kirjoittaa runoja, käy laulutunneilla ja tekee puolisonsa kanssa pitkiä kävelyretkiä joko rakastamansa Tampereen alueen metsissä tai pohjoisemmassa. Aikoinaan markkinointia ammattikorkeakoulussa opiskelleena ja nyt monipuoliseksi IPR-asiantuntijaksi kehittyneenä hän haluaa myös nauttia hetkestä ja luoda arkeen riittävästi vastapainoa teoreettisen ja strategisen ajattelun rinnalle. Näin into kaikenlaiseen tekemiseen säilyy tuoreena. Musiikki soi aina. IPR-kysymykset vaihtuvat työpäivän jälkeen arjen ja elämän ihmettelyyn, mutta sama tarve ymmärtää asioita pintaa syvemmältä pysyy. Ja suomalainen metsä. Se ei lakkaa ihmetyttämästä koskaan. Teksti: Mariliina Karppo Kuva: Jukka Lehtinen 15 Tekijänoikeudet − Saimme osoitettua Winter Forest -valaisinten valmistusmenetelmän ja lopputuloksen omaperäisyyden, kertovat Lumidesignin Irina Pått (vas.) ja Berggrenin Tarja Tchernych. laisinten ulkomuotoon ja näkyvän pinnan kuvioinnin sommittelussa. Ne olivat nähtävissä sekä valaisimen ollessa ilman valonlähdettä että valonlähteen valaisema. − Tekijänoikeussuojan saaminen oli tärkeä saavutus. Luovan työn tulosta arvioivat sen elinkaaren aikana useat asiantuntijat: kuraattorit arvioivat työn näyttelykelpoisuuden, apurahalautakunnat työn merkityksellisyyden taideyhteisössä ja taidekriitikot sen suosittuutta ja asemaa taideyleisön silmin. Tekijänoikeuslautakunnan arvioon vaikuttivat luonnollisesti myös kaikki aiemmat saamani asiantuntijalausunnot, Pått toteaa. BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Påttin valaisinten tekijänoikeussuojaa ovat lausunnoissaan tekijänoikeusneuvostolle puoltaneet esimerkiksi Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun dekaani, professori Helena Hyvönen, taitelijaprofessori Hannu Kähönen sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamon pääsihteeri Salla Heinänen. Ei vain pala paperia Lumidesign Oy on Berggrenin avulla saanut tunnustettua tekijänoikeussuojaa yksittäisille valaisimilleen ja niistä koostuville valaisinteoksilleen. Lumidesignin IPR-suojausta on täydennetty myös mallioikeuksilla. – On vapauttavaa saada enemmän aikaa luovuudelle tarvitsematta pelätä teosteni kopioinnin yleistyvän, valaisin-suunnittelija Irina Pått iloitsee. P Pohjoismaisen lumen raikkauden ja lyhdyn tunnelmallisuuden taidokkaasti valaisimiin ikuistava Lumidesign Oy on toiminut vuodesta 1997. Yrityksen takana on taiteiden maisteri Irina Pått: paperitaiteilija, valaisinsuunnittelija – ja liiketoimintaansa huolella vaaliva yrittäjä. Hänen kädenjälkeään ovat muun muassa Helsinki Design Weekissä esillä olleet Winter Fo- 16 rest -mallistoon kuuluvat Flax-valaisimet, jotka on valmistettu uniikilla menetelmällä paperista, pellavakuidusta ja metalliverkosta. Taiteilija, muotoilija ja bisnesnainen − Esteettinen puoli minussa korostaa taiteilijuuttani ja haluaa tehdä valaisimista luomuksia, jotka herättävät yk- silöllisiä tunne-elämyksiä. Käytännön ihminen minussa haluaa olla parempi muotoilija ja valmistaa pitkäikäisiä, käyttökelpoisia valonlähteitä, Pått kuvaa työnsä lähtökohtia. − Olen kuitenkin myös liikenainen. Hain tuotantoani keskeisimmin edustaville valaisimilleni tekijänoikeudellista suojaa, ja asiantuntijat arvioivat niiden teoskynnyksen ylittyvän. Valaisimistani tuli valoteoksia, joiden valmistusmenetelmän tai muotoilun kopioiminen rikkoo immateriaalioikeuksiani. Nyt voin vähän hengähtää ja keskittyä luomaan uutta, hän toteaa. Luovaa työtä arvioivat monet asiantuntijat Berggren Oy Ab:n IPR-lakimiehen Tarja Tchernychin avustuksella Lu- Oikeat argumentit oikealla kielellä Ilman IPR-lakimiestä, joka hallitsee tekijänoikeuskysymykset ja niihin pohjautuvan argumentoinnin, Pått ei olisi töidensä teoskynnyksen ylittymistä välttämättä lähtenyt selvittämään. − Tekijänoikeusneuvostolle esitetty arviointipyyntö ei ole vain pala paperia. Se on ytimekäs esitys, jossa ratkaisevat ”oikealla kielellä” esitetyt perustelut ja näyttö. IPR-asiantuntijan taiten asettelemat sanat ja peloton, ammattimainen suhtautuminen immateriaalioikeuksia koskevaan lainsäädäntöön ja oikeusjärjestelmään ovat hakuvaiheessa aivan ratkaisevia valtteja, hän toteaa. Vakiinnuttaminen ei aina riitä Pått olisi voinut tuudittautua uskomaan, että hänen valaisimensa ovat alalla jo niin vakiintuneita, ettei kukaan ryhtyisi niitä kopioimaan. Ehkä hän olisi näin säästänyt hiukan. Mutta omaleimaisen, kuten uuden ja trendikkäänkin käsitteet yhteiskunnassamme elävät jatkuvasti. Ikiaikainen voidaan yhtäkkiä nähdä uutena. Ja selkeitä kopiointitapauksia tuli kuin tulikin myös Lumidesignin eteen. − Suhtaudun trendeihin hieman hymyillen. Voimakkaasti verkkomaiset pintastruktuurit, jollaisia Winter Forest -valaisimissanikin on, ovat tällä hetkellä ➔ midesign haki ja sai keväällä 2012 tekijänoikeusneuvostolta lausunnon, jonka mukaan Winter Forest -valaisimet Wall Flax, Floor Flax, Tuubi Flax ja Boksi Flax ovat tekijänoikeuslain nojalla suojattuja.Tekijänoikeusneuvosto totesi, että Påttin yksittäiset valaisimet ja niistä koostuva valoinstallaatio ilmensivät tekijänsä omaperäisiä luovia valintoja ja olivat siten tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja teoksia. Tekijän valintojen nähtiin selkeästi vaikuttavan va- Winter Forest -valaisinten pinnan paksuus vaihtelee tekijän tietoisesti lisättyä tai poistettua pellavamassaa ja aseteltua kuituja haluamallaan tavalla. Valinnat näkyvät näin valaisimen heijastamissa valoefekteissä. 17 Uusiin Valaisimille tekijänoikeussuojaa vain harvoin Tekijänoikeusneuvosto on Suomessa melko harvoin katsonut valaisinten teoskynnyksen ylittyvän ja niiden nauttivan tekijänoikeussuojaa, joten Lumidesignin tapaus on merkittävä. − Tekijänoikeussuojaa ei ole Suomessa myönnetty valaisimille, joissa omaperäistä on ollut yksinomaan valmistusmenetelmä, esim. miilumenetelmä, tai pelkkä muoto, Tchernych sanoo. Tchernychin mukaan teoskynnyksen ylittymisen ratkaisi Lumidesignin tapauksessa usean eri tekijän summa eli valmistustapa, materiaalivalinnat, yleismuoto ja rakenne sekä niiden selkeästi havaittava vaikutus toisiinsa. Mallioikeus täydentää suojan mahdollisimman kattavaksi − Luovan työn tuloksia kannattaa suojata myös mallioikeuksilla, millä varmistetaan mahdollisimman kattava immateriaalioikeudellinen suoja. Mallioikeus suojaa muotoillun tuotteen silmin nähtäviä muotoja. Lopputuloksen suojaaminen ja sen kaupallisten hyödyntämismahdollisuuksien varmistaminen on melko ripeä prosessi. Mallioikeuksien rekisteröinti EU:ssa vie parhaassa tapauksessa vain pari päivää. Lumidesignin valaisinten tekijänoikeuksien arviointiprosessi vei reilun vuoden. − Melko nopeaa on onneksi myös valaisinteni tie ideasta valmistukseen, sillä minun ei tarvitse ylläpitää sarjatuotantolinjaa. Saatujen IPR:ien ansiosta saatan lisätä valaisinten tuotantoa ja kasvattaa näkyvyyttä maailmalla. Samalla aion kuitenkin keskittyä räätälöityjen tilaustöiden ja installaatioiden tekemiseen. Niin, ja lähetämme aktiivisesti kieltokirjeitä, jos havaitsen töitäni kopioidun, Pått kertoo. Teksti: Mariliina Karppo Kuvat: Jukka Lehtinen 18 Sanasta asiamiestä! – Osa 16: P UUSIIN ASEMIIN BERGGREN OY AB, HELSINKI E OTM, FM Suvi Julin on nimitetty IPR-lakimieheksi Ouluun. Aiemmin hän työskenteli Nokialla. E DI Pekka Jussila on nimitetty Senior Software Engineeriksi Greip® -tiimiin. Aiemmin hän työskenteli Accenturella. E Yo-merkonomi Nina Tehikoski on nimitetty IPR-assistentiksi. Aiemmin hän työskenteli PapulaNevinpatissa. E Oik. yo. Suvi Sahimaa on nimitetty IPR Legal Trainee -tehtävään. PA LV E L U S V U O D E T E Oik. yo. Iiro Nurminen on nimitetty IPR Legal Trainee -tehtävään. E BBA EvaStiina Lavikainen on nimitetty HRpäälliköksi. TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY E Katriina Toorikka on nimitetty IPR-assistentiksi ja johdon assistentiksi sekä Greip®tiimiin. Aiemmin hän työskenteli Nokialla. TURUN PATENTTITOIMISTO OY E DI Mika Lehtinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. MERKKIPÄIVÄT BERGGREN OY AB BERGGREN OY AB 29.7.2012 IPR-assistentti Pia Alapekkala 10 vuotta E Patenttiasiamies Arto Stenroos TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY 17.11.2012 Talousassistentti Anne Miikkulainen 15 vuotta 1.5.2012 Patenttiasiamies Marjut Lattu-Hietamies 10 vuotta 1.9.2012 Patenttiassistentti Susanna Pura 10 vuotta 11.11.2012 IPR-assistentti Katja Eerola 10 vuotta ELÄKKEELLE IPR-assistentit Leila Fagerholm ja Tuula Koponen jäivät eläkkeelle 30.6.2012. ja termit täyttää 60 vuotta 22.11.2012 E IPR-assistentti Sirpa Ölander täyttää 60 vuotta 30.11.2012 E Kirjanpitäjä Arja Suokas täyttää 50 vuotta 11.12.2012 E IPR-assistentti Pirjo Junnila täyttää 50 vuotta 25.2.2013 E Talous- ja hallintojohtaja Sirpa Sunnari täyttää 60 vuotta 14.3.2013 Turun PATENTTITOIMISTO OY E EU-tavaramerkkiasiamies Päivi Salonen täyttää 50 vuotta 11.1.2013 BERGGREN-lehti paljastaa Berggren Groupissa käytettävien sanojen takana kyykkivän totuuden. Nyt ovat vuorossa Palkuisiin aineettomiin oikeuksiin edes jotenkin liittyvät asiat. Koska sarjaa on tarkoitus jatkaa tulevissakin lehdissä ja suomen kielen aakkosia on vielä läpikäymättä 12, kulunee koko ruljanssin läpivientiin vielä kuutisen vuotta lehden nykyisellä ilmestymistahdilla. Pitkäjänteisyys onkin yksi yrityksemme keskeisistä arvoista. Pantti vai patentti Pantti on sanana paljon patenttia tunnetumpi. Tiedän sen, sillä kertoessani uudelle tuttavuudelle työstäni tavallisin keskustelunalku menee näin: − Olen töissä Turun Patenttitoimistossa. − Hauskaa! Te kuulettekin sitten päivittäin kaikenlaisia elämäntarinoita siellä. Taitaa olla tippakin silmässä asiakkailla, kun jättävät rakkaat juttunsa teidän haltuunne. − Noo, tuota, ei nyt yleensä sentään. Asiakkaat ovat asiallista väkeä, vaikka tietysti joskus puhutaan heille kovinkin rakkaista asioista. Käyvätkin aika harvoin, nykyään ollaan melko paljon yhteydessä sähköpostilla. − Mutta täytyyhän ne tavarat nykyäänkin tuoda sinne tiskille arvioitavaksi? − Aaa, niin panttitoimistossa... Hei puhutaan välillä sinun työstäsi. Patenttia haettu tai jopa patentoitu Maininta patentin hakemisesta antaa idealle uskottavuutta, herättää luottamusta yrityksen toimintaan. Tarkoituksena on myös kilpailijoiden varoittaminen −Tämä on meidän! Älä turhaan yritä kopioida. Pelkkä patenttihakemus tai edes patentti ei kuitenkaan välttämättä tarkoita mitään. Ennen kuin sijoitamme patentinhakijan osakkeisiin tai lopetamme oman tuotekehityksemme pelätessämme kilpailijan patenttia, kannattaa tarkistaa mille suojaa on haettu ja saatu. Patenttihakemus voi kohdistua johonkin turhanpäiväiseen yksityiskohtaan, tai se voi olla täyttä humpuukia. Pahimmassa näkemässäni hakemuksessa oli otsikon lisäksi kaksi lausetta. Sille hakemukselle ei koskaan saatu patenttia. Toinen mainostaja kertoi ratkaisunsa Suomessa patentoiduksi. Hän unohti kertoa, että keksintö oli patentoitu jo 50- ja 60-luvuilla. Mutta kumpikaan yrittäjä ei mainostaessaan valehdellut. piirros: HARRI VÄLIMÄKI trendi. Omissa töissäni verkkomaisuus on ollut tyypillinen ominaisuus jo vuosikymmenen ajan. Verkoista saa aikaan mitä erilaisimpia installaatioita, kuin veistoksia valolla. S a n at as e m i i n BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Patenttineulos Sana patentti liitetään joskus asioiden nimiin: patenttikorkki, patenttineulos, patenttilääke, patenttineuvos. Luultavasti jotkin näistä patenttiratkaisuista ovat joskus olleet patentoituja. Muistan pienenä ihmetelleeni äidin patenttineuloksen tekoa. Sitähän neulotaan kahdella puikolla edestakaisin, 1 oikein 1 nurin, mutta nurjia silmukoita ei neulota, vaan niiden kohdalla silmukka nostetaan nurin yhdessä langankierron kanssa puikolle, siis neulomatta. Oikean kohdalla neulotaan oikein, niin että edellisellä kerroksella nostettu silmukka ja sen mukana tehty langankierto neulotaan oikein yhteen. Näitä kahta vaihetta sitten toistetaan haluttu määrä. Patentin arvoista, ainakin minusta. Patenttipeikko Patenttipeikko on toimija, joka ei hanki patentteja oman tuotekehityksensä tuloksille tai suojatakseen omaa toimintaansa. Tämä örkki hankkii täytettä patenttisalkkuunsa mistä vain edullisesti saa. Tärkeää on, että patentit sopivat strategiaan, sillä strategia patenttimöröllä aina on. Patenttipeikko nimittäin pyrkii ansaitsemaan rahaa neuvottelemalla, uhkailemalla ja haastamalla muita yhtiöitä oikeuteen käyttäen työkalunaan patenttisalkkuaan. Toiminta on laillista, vaikkakin monen mielestä patenttijärjestelmän väärinkäyttöä. Pyhä istuin Vatikaanivaltiota hallitseva Pyhä istuin solmii Vatikaanivaltiota koskevat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi YK:n tarkkailijajäsenenä on Pyhä istuin, ei Vatikaani. Vatikaanivaltiossa ei ole patenttisuojaa, mallioikeutta tai tavaramerkkiä koskevia lakeja, joten aineettomia oikeuksia ei voi rekisteröidä. Paikallisella oikeuslaitoksella on kuitenkin oikeus harkintansa mukaan soveltaa Italian lainsäädäntöä. Jos siis Italiassa rekisteröityä tavaramerkkiäsi loukataan Pietarinkirkon edustan myyntikojussa, voit saada loukkaajalle tuomion nostamalla kanteen Pyhän istuimen oikeuslaitoksessa. Henkinen pääoma, niitä koskevat aineettomat oikeudet ja niiden kautta saatava henkinen omaisuus olisivat ainakin sanoina erityisen sopivia juuri Vatikaanin ohjelmajulistusten ydinkohdiksi. Valitettavasti Turun Patenttitoimistolla ei ole kokemusta Pyhän istuimen suhtautumisesta aineettomiin oikeuksiin, enkä löytänyt kirjallisuudesta mainintaa ennakkotapauksista. Pyhän istuimen myöntämä suoja aineettomille oikeuksille on siis pelkän uskon varassa. TEPPO AHREMAA Patentti-insinööri ja malliasiamies Turun Patenttitoimisto Oy 19
