KIRJALLINEN OSA

SUOMI
KIRJALLINEN OSA
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
LÅNG LÄROKURS
17.3.2014
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
1
1.1
1.1a
5
10
15
20
25
30
TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN
Lue tekstit 1.1a–1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1–25
valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse
vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen.
Ilmainen ihmelääke
Ihminen voi parantaa elämänsä laatua helpolla ja yksinkertaisella tavalla: kirjoittamalla siitä, mikä tuntuu tällä hetkellä tärkeältä. Koko
juttu kuulostaa suorastaan liian hyvältä ollakseen totta. Mitään ei
tarvitse ostaa, mistään ei tarvitse maksaa eikä varata asiantuntijalle
aikaa. Riittää, että kirjoittaa kynällä tai tietokoneella 15–25 minuutin
ajan ja toistaa harjoituksen esimerkiksi neljänä peräkkäisenä päivänä.
Omasta elämästä ja tunteista kirjoittamista on tutkittu psykologiassa paljon 1980-luvulta alkaen. Terveyshyödyt ovat tutkimusten
mukaan niin monipuoliset, että on suorastaan hämmästyttävää, etteivät kirjoittamiskurssit ole yleisesti käytössä esimerkiksi työterveyshuollossa. Olennaista on se, mitä kirjoittaa: aiheen täytyy olla oman
elämän kannalta mahdollisimman tärkeä. Syracusen yliopiston professori Joshua M. Smythin mukaan kirjoittamisen terveysvaikutukset
ovat luonteeltaan samantyyppisiä kuin esimerkiksi psykoterapiassa.
Kirjoittamista voikin ajatella eräänlaisena hoitomuotona – tosin yksityisenä ja ilmaisena. Kun tunteista kirjoittamista on tutkittu, ihmisiä
on pyydetty kirjoittamaan jostakin tärkeästä omaan itseen liittyvästä
aiheesta ja syventymään erityisesti siihen liittyviin tunteisiin.
Kirjoittajia rohkaistaan kirjoittamaan tunteistaan ja ajatuksistaan
mahdollisimman vapaasti. Sisältö saa vaihdella esimerkiksi tietystä
tapahtumasta omiin tulevaisuudenkuviin ja tärkeisiin ihmissuhteisiin
tai siihen, kuka kokee olevansa ja kuka haluaisi olla. Ainoa varsinainen sääntö on, että koko annettu aika pitää kirjoittaa pysähtymättä ja
joka päivä. Vertailuryhmälle on annettu selvästi pinnallisempi aihe,
esimerkiksi päivittäinen ajankäyttö.
Jo kolmen päivän kirjoituskuuri vähensi alan pioneerin, psykologi
James W. Pennebakerin kokeissa koeryhmän lääkärissäkäyntejä seuraavan puolen vuoden aikana selvästi verrattuna niihin, jotka olivat
kirjoittaneet ajankäytöstään. Myöhemmissä tutkimuksissa on osoi1
35
40
45
50
55
60
tettu, että kirjoittaminen alentaa verenpainetta ja vähentää kroonista
kipua sekä esimerkiksi syöpään, nivelreumaan ja astmaan liittyviä
oireita. Kirjoittamisen on havaittu myös helpottavan stressiä, vähentävän ahdistusoireita, laskevan sydämen lyöntinopeutta ja parantavan
immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa. Joissakin tutkimuksissa
yliopisto-opiskelijoiden arvosanat paranivat neljän päivän kirjoittamiskuurin jälkeen. Jotkut tutkimukseen osallistuneet jopa kertovat,
että heidän koko elämänsä muuttui; he tajusivat yhtäkkiä tehneensä
elämässään vääriä valintoja ja ryhtyivät kirjoittamisjakson jälkeen
muuttamaan elintapojaan.
Jos tekstiä ei näytä kenellekään, on kyse vain omista pohdiskeluista. Eikö olisi yhtä hyödyllistä käyttää sama aika vain asioiden miettimiseen? Tutkimusten mukaan ei. Ikävien kysymysten pyöritteleminen
mielessä saattaa olla jopa haitallista. Ihminen juuttuu helposti toistamaan ajatuksiaan, mutta kirjoittaessaan mielensisältöjään aktiivisesti
hän tutkii ja järjestelee niitä tarinaksi. Virkkeiden muotoileminen paperille auttaa saamaan ajatuksiin etäisyyttä ja tunnustelemaan, mitä
mieltä oikeastaan on.
Tutkijoiden mukaan kirjoittaminen on terveellistä siksi, että se
edistää tarinallisten eli narratiivisten merkitysten löytämistä. Hyvinvoinnin kannalta näyttää olevan tärkeää rakentaa elämänsä tapahtumista yhtenäistä tarinaa. Kokemusten ja tunteiden ilmaiseminen sanoilla auttaa tekemään elämästä hiukan ymmärrettävämpää.
Vaikka päiväkirjaa voi pitää jatkuvasti, Pennebaker suosittelee kokeilemaan kirjoittamista nimenomaan lyhyenä kuurina, esimerkiksi
neljänä päivänä peräkkäin. Hän ei suosittele kirjoittamista traumaattisesta tai vaikeasta elämäntapahtumasta kuukausien ajan. Jos kirjoittaa
niistä joka päivä, riskiksi tulee hänen mukaansa kehän kiertäminen ja
itsesäälin valtaan joutuminen. Välillä on tärkeää pysähtyä hetkeksi ja
arvioida, missä on elämässään menossa, ja juuri tähän kirjoittaminen
auttaa.
Lähde: Kirkko ja kaupunki 4.2.2009
2
1.1b
65
70
75
80
85
90
95
Näillä jää murtuu
Suomesta löytyy jäänmurtajatietoa enemmän kuin mistään muualta
maailmasta. Se ei ole sattumaa. Suomi sijaitsee kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella ja on ainoa maa, jolla ei ole avomeriyhteyttä
kaikkina vuodenaikoina. Niinpä Suomi jäi purjelaivojen aikakaudella
talveksi eristyksiin. Vasta höyryvoiman tulo laivoihin alkoi vapauttaa
meitä jäiden ikeestä.
Vuonna 1939 valmistui jäänmurtaja Sisu. Sen viisto keula, kolme
1 600 hevosvoiman dieselmoottoria ja ahtojäätä silpova keulapotkuri
mahdollistivat sen, että ainakin viljalaivat pääsivät satamiimme ankarina sotatalvinakin.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi tuomittiin maksamaan valtavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Niistä iso osa kuitattiin luovuttamalla suurimmat jäänmurtajat. Ne piti korvata uusilla, mistä syystä
suomalaisista alkoi kehittyä maailman parhaiden jäänmurtajien rakentajia. Vuonna 1952 valmistunut Voima oli suorastaan sensaatio.
Siinä oli ensimmäistä kertaa yhden sijasta kaksi eri suuntiin pyörivää
keulapotkuria. Järjestely vähensi merkittävästi jään ja sohjon aiheuttamaa kitkaa. Potkurit synnyttivät nimittäin virtauksen, joka työnsi
murtunutta jäätä tehokkaasti kiintojään alle. Keulapotkurit tekivät
Voimasta myös uskomattoman ketterän. Se pystyi taitavan kapteenin
ohjauksessa pyörähtämään ympäri paikallaan.
1960-luvun lopulle murtajia rakennettiin kuitenkin yrityksen ja
erehdyksen kautta. Kaikki muuttui, kun yhdysvaltalainen öljy-yhtiö
Exxon vuonna 1968 löysi ennennäkemättömän suuren öljyesiintymän
Alaskasta 70. leveyspiirin pohjoispuolelta. Riemua himmensi ongelma: miten kuljettaa öljy pois arktiselta alueelta? Yhtiö halusi testata, pystyisikö yhdysvaltalainen 100 000 tonnin Manhattan-tankkeri
kuljettamaan öljyä Luoteisväylää pitkin Yhdysvaltain itärannikolle.
Maailman suurimpiin aluksiin kuulunut tankkeri piti kuitenkin ensin
muuttaa murtamaan jäätä. Muutostöiden suunnittelu tilattiin Wärtsilältä, joka oli jo hankkinut hyvän maineen valmistamalla polaarimurtajia Neuvostoliitolle.
Yhdysvaltalaisen tilaajan suurten varojen avulla Wärtsilä pystyi rakentamaan 35 metrin jääaltaan, jossa tehtyjen kokeiden avulla tankkerin keulaa voitiin etukäteen muotoilla jääkelpoiseksi. Uusi
tekniikka osoittautui toimivaksi, ja niin Manhattan-tankkeri sai jään3
100
105
110
115
120
125
murtajakeulan. Jo syksyllä 1969 Manhattan purjehti ensimmäisenä
kauppalaivana läpi myyttisen Koillisväylän.
Exxon lopetti kalliin Manhattan-projektin, kun se sai luvan rakentaa öljyputken Alaskan ja Kanadan halki. Suomi korjasi kuitenkin
suuruudenhullusta hankkeesta hyvän potin. Tänne saatiin maailman
paras jäälaboratorio sekä paljon arvokasta tietoa jääallaskokeista ja
tulosten soveltamisesta käytäntöön.
Wärtsilän koeallas pääsi ahkeraan käyttöön, kun uuden sukupolven jäänmurtajien ja öljytankkereiden suunnittelu alkoi. Helsingin
Vuosaaressa sijaitseva jäälaboratorio toimii seuraavasti: koealtaaseen
sumutetaan suolapitoista vettä, joka jäätyy ilmassa ennen kuin laskeutuu veteen. Kun temppu uusitaan tarpeeksi usein, uutta jäätä syntyy
sentti tunnissa. Kuuden sentin paksuinen kerros altaassa vastaa 120
sentin vahvuista merijäätä, ja se taipuu ja murtuu lohkareiksi samalla
tavalla kuin luonnonjää. Kun jää on tarpeeksi paksua, altaaseen lasketaan kauko-ohjattu pienoislaiva. Sillä rysäytetään jäitä päin ja ajetaan altaan toiseen päähän. Altaan sivu- ja pohjaikkunoista seurataan
tarkkaan, kuinka jäälohkareet liikkuvat laivan sivuilla ja alla. Kaikki
tiedot tallentuvat mittalaitteisiin.
Nykyään jäälaboratoriossa on vilkkaampaa kuin koskaan. Viime
vuosina on testattu esimerkiksi, miten EU:n suurhankkeen Aurora
Borealiksen runko selviää arktisissa jäissä. Kehitteillä oleva Aurora
Borealis on konseptiltaan ainutlaatuinen: samaan aikaan maailman
vahvin jäänmurtaja, tutkimusalus ja porauslaiva. Sillä on ensi vuosikymmenellä tarkoitus kartoittaa muun muassa Jäämeren pohjaa, joka
on maailman tuntemattomin alue. Rakennuspäätöstä ei vielä ole, mutta suomalainen jäänmurtamistietämys on vahvasti mukana suunnittelussa.
Lähteet: Tiede 1/ 2013, www.tiede.fi (5.6.2013)
1.1c
130
Neljä naista ja safari
Saatuaan tarpeeksi Tukholman, Tallinnan ja Maarianhaminan ”hemmottelumatkoista” ja shoppailusta neljä opiskeluaikanaan ystävystynyttä naista päätti kokeilla jotain uutta ja ennenkokematonta. Koska
yksi naisnelikostamme oli asunut Sallassa Itä-Lapissa, syntyi idea
uudenlaisesta matkasta: miltä tuntuisi olla ”keskellä ei mitään”, il4
135
140
145
150
155
160
165
man kauppoja, muita ihmisiä ja matkapuhelimia. Hiuskihartimista
puhumattakaan.
Suunnittelu kohti tuntematonta alkoi jo syksyllä 2011, ja vuotta
myöhemmin kuviot olivat selvät. Elämysmatkan suunnittelussa avusti
Sallassa sijaitseva Kola Extreme Safaris -elämyspalveluyritys, jonka
ohjelmistoon kuuluu niin moottorikelkka-, mönkijä-, kalastus- kuin
metsästyssafareitakin. Vaikka Kola Extreme Safaris on toiminut jo yli
20 vuotta, nelikkomme oli ensimmäinen yrityksen safarille osallistunut naisporukka.
Mönkijäsafarille lähdettäessä on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: kuskeilta vaaditaan B-ajokortti, ja Lapin erämaissakin on
omat liikennesääntönsä moottoriajoneuvoille. Erämaassa on tarkkaan
merkityt reitit, joita pitkin oppaat vievät matkaajat Lapin upeimmille
paikoille henkeäsalpaaviin maisemiin. Liikkuminen tapahtuu kaikkialla luontoa säästäen ja kunnioittaen. Reitistöillä kulkemiseen pitää
hakea luvat, ja aina niitä ei saa. Vesistöjä saa ylittää vain siltoja pitkin.
Mönkijät kulkevat parhaimmillaan n. 110 km/h, joten Lapin pöllyävillä hiekkateilläkin pitää muistaa nopeusrajoitukset.
Kun saavuimme pitkän ajomatkan jälkeen Kola Extreme Safarisin
tukikohtaan, mönkijät oli jo tukevasti pakattu trailerille maastoauton
taakse. Sisällä jokainen valitsi itselleen sopivat ajovarusteet, myös
sadeasut otettiin varmuuden vuoksi mukaan.
Sitten matka jatkuikin pidempänä letkana yhä pohjoisemmaksi,
tietä nro 82 Venäjän rajan tuntumaan. Puoliltapäivin olimme perillä ja
majoituimme Suoltijoen eräkämpälle, joka sijaitsee Suoltijoen pirtin
läheisyydessä tunturin turvallisessa huomassa.
Eräkämpän kerrossänkyihin olisi mahtunut kaikkiaan 18 henkilöä,
mutta koska meitä oli vain neljä, jokainen pääsi yksin nukkumaan
omaan syvennykseensä. Sähköä kämpällä ei ollut, mutta oli uudehko
maakellari ruokien säilytystä varten sekä puilla toimiva pannujärjestelmä, jolla pattereihin saatiin lämpöä ja valot toimimaan. Keittiö oli
iso ja sisälsi mm. kaasulla toimivan hellan, jolla pystyi valmistamaan
ruokaa.
Majoituttuamme ja hieman syötyämme tutustuimme mönkijöihin,
niiden tekniikkaan ja käyttäytymiseen erilaisilla maastopohjilla. Ensin hirvitti mennä satoja kiloja painavalla mönkijällä suolle, mutta
opas kertoi, että mönkijällä pääsee kulkemaan sielläkin, missä jänkä
ei enää ihmistä kanna. Tärkeintä on, että vähintään yksi rengas on aina
5
170
175
mättäällä, se riittää vetämään koko mönkijän ylös suosta. Tärkeää on
myös se, että reitistöltä ei poiketa. Täysin samoja mönkijänjälkiä ei
myöskään voi ajaa – ellei halua upota jänkään ja päätyä vinssauksen
kohteeksi.
Ennen hämärän tuloa oli edessä paluu takaisin kämpälle kivikkoisia metsäteitä pitkin .... nyt uskalsi jo kaasutella n. 60–70 km/h, kun
ajovarmuutta oli tullut lisää.
Lähde: Turun Sanomat 10.10.2012
1.1d
180
185
190
195
200
Keitossani on hyönteinen
Samaan aikaan kun YK ennustaa maailman väestömäärän saavuttavan yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä, maailman
keskimääräinen lihankulutus yhtä henkilöä kohti on kasvamassa. On
arvioitu, että kysynnän tyydyttämiseksi lihantuotanto olisikin kaksinkertaistettava. Hyönteisten käyttäminen ruuaksi voisi olla yksi vaihtoehto. Hollantilainen hyönteistutkimuksen professori Arnold van Huis
tutkii hyönteisten elintarvikekäytön tehostamista. Hänen mielestään
hyönteisten syömiseen pitäisi kannustaa jo nyt, ennen kuin lihasta
tulee pulaa.
Asia on kuitenkin vaikea, sillä monien mielestä hyönteiset ovat
likaisia, tauteja levittäviä tuholaisia. Professori van Huisin mukaan
tämä ei pidä paikkaansa, sillä alle puoli prosenttia kaikista tunnetuista
hyönteislajeista on haitallisia ihmisille, eläimille tai kasveille.
Maapallolla elää noin 1 800 ravinnoksi kelpaavaa hyönteislajia,
kuten kovakuoriaisia, toukkia, ampiaisia, muurahaisia, heinäsirkkoja
ja termiittejä. Hyönteisiä syödään yhä enemmän herkkuruokana, sillä
ne ovat todella maukkaita. Hyönteisten ravintoarvot vaihtelevat lajista
riippuen. On olemassa matala- ja korkearasvaisia lajeja. Hyönteisten
proteiinipitoisuus on 30–70 prosenttia, ja ne sisältävät suuria määriä
B-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä. Van Huisin mukaan aikuinen ihminen voi saada sadasta grammasta hyönteisiä koko päiväannoksen proteiinia, rautaa ja B-vitamiinia. Monissa
maissa hyönteiset muodostavat huomattavan osan ruokavaliosta, sekä
herkkuina että osana päivittäistä ruokailua. Länsimaissa hyönteisiä ei
syödä juuri lainkaan.
(Teksti jatkuu sivulla 11.)
6
1.1a Ilmainen ihmelääke
1. Mihin artikkelin otsikko viittaa?
A Erilaisiin ilmaislääkkeisiin
B Konsultaatioon verkon kautta
C Maksuttomaan omahoitoon
2. Mikä kirjoitusterapiassa on tärkeää?
A Henkilökohtaisista aiheista kirjoittaminen
B Terapeutin ja kirjoittajan toimiva yhteistyö
C Lapsuusmuistojen kirjaaminen
3. Mikä tässä terapiassa on välttämätöntä?
A Tulevaisuuden suunnitteleminen
B Säännöllinen kirjoittaminen
C Oman arkipäivän kuvaaminen
4. Miten kirjoituskuuri vaikuttaa kirjoittajien terveyteen?
A Se tehoaa pelkästään fyysisiin oireisiin
B Joillakin se nostaa kipukynnystä
C Joidenkin sairauksien oireet lievenevät
5. Kuinka kirjoituskuuri näkyi opiskelussa?
A Monet onnistuivat löytämään oman alansa
B Joidenkin opiskelumenestys koheni
C Siihen tuli lisää suunnitelmallisuutta
6. Miksi kirjoittaminen voi olla hyödyllisempää kuin pelkkä ajatteleminen?
A Oma elämä jäsentyy paremmin kokonaisuudeksi
B Ajatteleminen voi aktivoida ihmistä liikaa
C Kirjoittamisesta jää konkreettinen tulos
7. Miksi kirjoitusjaksojen on hyvä olla lyhyitä?
A Tottumattomatkin kirjoittajat pysyvät mukana
B Pitkään jatkuva kirjoittaminen voi alkaa kyllästyttää
C Muuten voi jäädä omien ajatustensa vangiksi
7
1.1b Näillä jää murtuu
8. Miksi jäänmurtajien rakentaminen oli tärkeää Suomelle?
A Laivanrakennuksesta tuli kannattavaa
B Voitiin kehittää uusia voimanlähteitä
C Merenkulku saatiin ympärivuotiseksi
9. Mitä erityistä hyötyä oli jäänmurtaja Sisusta?
A Se helpotti sota-alusten toimintaa
B Se paransi ruokahuoltoa sotavuosina
C Se pystyi murtamaan millaista jäätä tahansa
10. Missä mielessä Voima oli sensaatio?
A Se sekä mursi että poisti jään väylältä
B Sillä kuitattiin suuri osa sotaveloista
C Se kulki sekä eteen- että taaksepäin
11. Mikä sai aikaan murtajien rakentamistapojen muuttamisen?
A Neuvostoliiton kasvava jäänmurtajien kysyntä
B Arktisen kulkuväylän käyttötarve
C Amerikkalaisen osaamisen mukaantulo
12. Mikä oli suunnittelun ratkaiseva edistysaskel?
A Hyödynnettiin vanhaa osaamista uudentyyppisissä jäänmurtajissa
B Jäänmurtokykyä pystyttiin kokeilemaan
C Saatiin hieno polaarimurtaja Neuvostoliitolta
13. Miten Suomi hyötyi Manhattan-projektista?
A Se sai siitä ruhtinaallisen korvauksen
B Tilat ja osaaminen jäivät maahan
C Se sai uuden kauppakumppanin
14. Mitä koelaboratoriossa testataan?
A Laivan keulan kestävyyttä
B Veden jäätymisnopeutta
C Jään liikkeitä
8
15. Mihin tarkoitukseen Aurora Borealis on suunniteltu?
A Arktisten vesien tutkimiseen
B Raakaöljyn kuljettamiseen
C Rahtilaivojen avustamiseen
1.1c Neljä naista ja safari
16. Miksi naiset päättivät lähteä safarille?
A He saivat äkillisen päähänpiston
B He halusivat vaihtelua lomamatkoihinsa
C Heillä oli jo ennestään hyviä kokemuksia siitä
17. Mitä Kola Extreme Safaris -yrityksestä mainitaan?
A Se tarjoaa monipuolisia retkivaihtoehtoja
B Se on erikoistunut ryhmämatkoihin
C Se tarjoaa pakettimatkoja naisille
18. Mitä Lapin erämaassa liikuttaessa on hyvä ottaa huomioon?
A Siellä ei saa liikkua miten vain
B Siellä ei ole nopeusrajoituksia
C Yksin kulkeminen on kielletty
19. Mitä safarimatkalaisten yöpymispaikasta kerrotaan?
A Siellä sai kyllä yksityisyyttäkin
B Ruoanlaittoon ei ollut oikein mahdollisuuksia
C Se oli erittäin viihtyisästi kalustettu
20. Mitä jängällä ajettaessa pitää muistaa?
A Ajaa tarpeeksi kovaa upottavissa kohdissa
B Välttää suon keskellä olevia kohtia
C Huolehtia ajoreiteillä pysymisestä
1.1d Keitossani on hyönteinen
21. Miksi monet ihmiset eivät halua lautaselleen hyönteisiä?
A Perinteistä lihaa tulee aina olemaan riittävästi
B Niiden syömistä ei pidetä riskittömänä
C Niitä ei ole koskaan mielletty ihmisravinnoksi
9
22. Miksi hyönteisiä pitäisi professori van Huisin mukaan kuitenkin syödä?
A Ne ovat vähärasvaista terveysruokaa
B Niiden käyttö sopii painonhallintaan
C Niistä saa hyödyllisiä ravinteita
23. Mitä teksti kertoo trooppisten alueiden hyönteisistä?
A Asukkaat ovat tottuneet käyttämään niitä
B Niiden kasvatuksessa hyödynnetään nykytekniikkaa
C Niistä odotetaan uutta vientituotetta
24. Mitä hyönteisten kasvattamisesta tiedetään?
A Sitä ei voi tehdä asutuskeskuksissa
B Siitä ei Euroopassa ole vielä kokemuksia
C Se ei vaadi suuria investointeja
25. Miten hyönteisten käyttöä ruokana voisi lisätä?
A Niitä pitäisi olla tarjolla lisähöysteenä
B Ne täytyisi saada arkiruoan näköiseksi
C Niistä tulisi valmistaa myös herkkupaloja
10
205
210
215
220
225
Trooppisilla alueilla hyönteiset ovat usein suurempia kuin viileässä ilmastossa ja niitä on enemmän. Siksi niiden kerääminen on siellä helpompaa, ja alueiden ihmiset tuntevat hyönteislajit muutenkin
paremmin. Thaimaassa tuhannet perheet kasvattavat sirkkoja omaan
käyttöön ja myytäväksi. Kun hyönteisiä kypsennetään riittävästi paahtamalla tai paistamalla, ne eivät aiheuta minkäänlaista terveysriskiä.
Professori van Huisin mukaan hyönteisten liha voidaan tuottaa
ympäristöystävällisemmin kuin perinteinen liha. Hyönteiset vaativat
vähemmän vettä ja tuottavat vähemmän kasvihuonekaasuja ja ammoniakkia. Monet hyönteiset elävät luonnostaan tiiviissä parvissa, eli
niiden hyvinvointi ei vaarannu ahtaiden kasvatusolosuhteiden takia,
toisin kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Hyönteisiä voidaan kasvattaa levyjen päällä tai laatikoissa. Koska ympäristöhaittoja tai -päästöjä ei ole, hyönteisiä voidaan kasvattaa myös kaupungissa. Professori
van Huis näkeekin mahdollisuuksia kaupalliseen ja automatisoituun
tuotantoon. Alankomaissa hyönteisiä kasvatetaan jo nyt erityisesti kalojen ja lintujen ravinnoksi sekä eläintarhojen liskoille.
Länsimaissa hyönteisten näkeminen lautasella aiheuttaa voimakkaita vastareaktioita. Professori van Huisilla on tähänkin ehdotus. Hänestä hyönteiset voidaan tehdä tunnistamattomiksi jatkojalostamalla
niitä esimerkiksi pyöryköiksi tai pihveiksi. Toistaiseksi hyönteisten
osuus länsieurooppalaisten ruokapöydissä on pienempi kuin katkarapujen, etanoiden ja osterien. Toisaalta länsimaissa syödään hyönteisiä
jo nyt tahattomasti esimerkiksi huonosti puhdistettujen vihannesten
ja hedelmien mukana. Niitä saattaa löytyä myös jalostetuista elintarvikkeista, kuten hilloista, mehuista, maapähkinävoista tai suklaasta.
Lähde: Tekniikan Maailma 2/2013
11
1.2
Muotokuvat etsivät kotia
Lue seuraava teksti ja vastaa sen pohjalta lyhyesti ruotsiksi kysymyksiin a–e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle.
Joku-patsas
Helsingin yliopiston Porthanian edessä penkillä istuskeleva hahmo
saa ohikulkijat hämmentymään. Onko se patsasta esittävä ihminen vai
ihmistä esittävä patsas? Monet ovat kehuneet paikkaa ja ihmetelleet,
kuinka aidolta patsas näyttää. Kuvataiteilija Topi Äikäs haluaa yllättää
yleisönsä, siksi hän ei pidä teoksistaan suurta meteliä. Hän ujuttaa ne
vaivihkaa kiviseen kaupunkikuvaan. – Halusin tehdä julkiseen tilaan
veistoksen, joka ei ole jalustalla. Sitä ei ole tehty kenenkään kunniaksi, vaan se on kenen tahansa patsas tai kadunmiehen muotokuva, kertoo tuore kuvataiteen maisteri Äikäs. Kesällä 2012 paikalleen
ilmestynyt Joku-patsas on hänen lopputyönsä Kuvataideakatemian
paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen kurssilta.
Taiteilija Äikäs pitää betonin ominaisuuksista ja halusi käyttää sitä
myös Joku-patsaassa. – Betoni on arjen ja harmauden symboli, ja
patsaan ympäristökin on betoninen. Tietyssä neutraaliudessaan materiaalin vaatimaton luonne soveltuu juuri tähän hahmoon, joka on
vähän sivussa eikä tee mitään erityistä, Äikäs kuvailee.
Patsaassa käytetty betoniseos on samaa, jota käytetään pommisuojissa tai rakennusten ohuissa pylväissä. Se on neljä, viisi kertaa kovempaa kuin tavallinen betoni. Silti jykevä 200-kiloinen betonimieskään ei kestä kovia iskuja. Äikäs osasi varautua siihen, että julkisella
paikalla oleva patsas joutuu ilkivallan kohteeksi, esimerkiksi sen nenä
on jo murrettu. Kerran joku oli taittanut viereisestä pensaasta kukan
ja laittanut sen hatun päärmeeseen. Kerran patsasmiehen käteen on
laitettu juomatölkki ja sormien väliin savuke. Äikäs antoi niiden olla.
Hänestä on hauskaa, että ihmiset osallistuvat teoksen tekemiseen,
kunhan eivät vahingoita sitä.
Urho Kekkosen muotokuva
Paasikivi-seura etsi pitkään pysyvää sijoituspaikkaa venäläisen taiteilijan Ilja Glazunovin kuuluisalle maalaukselle Urho Kekkosesta. Teos
oli siirretty varastoon, ja seura etsi pitkään maalaukselle sen arvoista
12
paikkaa, mutta sitä oli vaikea löytää. Toiveena oli myös, että teos voisi
olla yleisön nähtävissä.
Glazunov maalasi Kekkosen muotokuvan vuonna 1973. Taulun oli
tilannut Paasikivi-seura, mutta oikeasti se oli Neuvostoliiton antama
lahja. Ensimmäisen kerran muotokuva oli esillä taiteilijan näyttelyssä
Helsingin Taidehallissa 1970-luvulla. Näyttelyn jälkeen taulu sijoitettiin Finlandia-taloon. Sieltä taulu siirrettiin hotelli Presidenttiin.
Paikka osoittautui huonoksi, ja taulu muutti vuonna 1992 Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, joka on myös toiminut Kekkosen
virka-asuntona. Tamminiemeen sitä ei kuitenkaan enää sittemmin kelpuutettu, sillä sinne haluttiin palauttaa talon sisustukseen alun perin
kuuluneet Kekkosen ajan huonekalut ja taulut. Glazunovin maalaama
muotokuva ei kuulunut niihin.
Lähteet: Yliopisto 2/2013, Helsingin Sanomat Kuukausiliite 10/2011
a) På vilket sätt överraskas åskådarna av Joku-statyn?
b) Varför är betong ett lämpligt material för just Joku-statyn enligt Äikäs? (2 saker)
c) Vad har åskådarna gjort med statyn och vad anser Äikäs om det?
d) Hurdan plats sökte Paasikivi-Samfundet för Kekkonens porträtt? (2 saker)
e) Varför passade Kekkonens porträtt inte på Ekudden?
13
2
RAKENTEET JA SANASTO
Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen Bpuolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne.
Dino vain kasvaa ja kasvaa
Hanna Jaakola näki Dinon ensimmäisen
kerran eläinkaupassa 15 vuotta sitten.
Sen piti olla ihan tavallinen maakilpikonna, mutta __1__ se kuitenkin aihe-
1. varttua
utti emännälleen ison yllätyksen. Myyjä
oli kyllä varoitellut, että konna saattaa
kasvaa __2__ kuin kilpikonnat yleensä.
2. kookas
Afrikkalainen kannuskilpikonna, __3__
3. joka
Dino sitten osoittautui, voi elää noin
200-vuotiaaksi, ja täysikasvuisena se voi
painaa lähes 60 kiloa.
Dino ja sen emäntä asuvat nyt kerros-
talossa. Dino painaa jo yli 30 kiloa, mutta kasvaa edelleen. __4__ sen ulosvientiä
4. Helpottaa
emäntä tarvitsisikin varastokärryt. Dino
on arka vilustumaan, eikä sitä voi ulkoiluttaa kuin kesäisin. Kerran se joutui olemaan parvekkeella normaalia __5__. Pa-
5. pitkään
niikissa se kaatoi parvekepöydän ja sillä
olleet kukkaruukut __6__. Kerran se oli
kaatanut lampun ja saanut katkaisijasta
valot päälle. Kun emäntä tuli töistä ko14
6. multa
tiin, hän huomasi pihalla, että asunnossa
oli valot. Tietysti hän epäili jonkun __7__
7. murtautua
sisälle, mutta kaikeksi onneksi __8__ oli
8. asia
ollutkin konna.
Vuonna 2008 Jaakola oli saanut tar-
peekseen __9__ kilpikonnan kanssa ja
9. elää
otti yhteyttä Limingan kukka- ja eläinpuisto Escurialiin, jossa oli toinen saman lajin kilpikonna. Dino luvattiin ottaa sinne kaveriksi toiselle konnalle. Ja
niin Dino lähti junan eläinvaunussa kohti
pohjoista. Se jäi eläinpuistoon, ja emäntä
palasi Turkuun. Mutta pian emännän tuli
sitä ikävä. __10__ Jaakola soitti Limin-
10. Huoli
kaan ja kyseli, miten Dinolla oli mennyt.
Kun hän kuuli, että se oli melko vaisu
eikä juurikaan syönyt, hän valmistautui
hakemaan konnan kotiin.
Kuukauden kuluttua Jaakola oli taas
pohjoisessa. Kun Dino kuuli emäntänsä
äänen, se ryntäsi hänen luokseen ja painoi poskeaan __11__ tämän kämmeniä.
11. mot
Silloin Jaakola päätti, että Dinon paikka
oli kotona.
Dino on __12__ utelias, ja se pitää
12. luonne
vieraista. Usein se yllättää ulkopuolisen
__13__. Moni ei tiedä, miten kilpikonnaa
13. ääntely
voisi paijata. __14__ Dinon silittäminen
14. Tottumaton
voikin olla ongelma. Jaakola kertoo, että
15
Dino rauhoittuu aina, kun sen kilpeä taputtaa. Koska konna pitää lämmöstä, se
ottaa mielellään nokoset sille __15__
15. hankkia
lämpölampun alla. Dino pitää suihkussa
käymisestä. Yleensä se tekee myös tarpeensa suihkussa, mutta saattaa joskus
lirauttaa lattiallekin. Vahinkojen __16__
16. vara
asunnossa ei ole mattoja eikä mitään särkyviä tavaroita.
Jokin aika sitten Dino söi kaulaketjun.
Jaakola huomasi sen vasta __17__ pökä-
17. pyyhkiä
lettä pois lattialta. Hän puhdisti __18__
18. likaantua
ketjun, mutta ei kuitenkaan viitsinyt enää
laittaa sitä kaulaansa, koska hän tiesi, että
se oli kulkenut kilpikonnan läpi.
Kerran Dino sairastui ja emäntä jou-
tui viemään sen eläinlääkäriin. Onneksi
se kärsi vain kalkin puutteesta. Muuten
Dino elää ja voi hyvin. Sen emäntä toivoo joskus __19__ muuttaa omakotita-
19. voida
loon, jotta konna pääsisi pihalle syömään
ruohoa. Jos Dino pysyy terveenä, se elää
__20__ paljon vanhemmaksi. Jaakola toivoo, että hänen tyttärensä haluaa sitten
aikanaan ottaa sen lemmikikseen.
Lähde: Seura 45/2012
16
20. emäntä + poss.suff.
3
KIRJALLINEN TUOTTAMINEN
Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen
numero. Kirjoituksen pituus on 150–250 sanaa. Laske sanamäärä ja
merkitse se kirjoituksesi loppuun.
1. Koottavia tavaroita
Ostit kotiisi uuden kirjahyllyn ja tilasit postimyynnistä kuntopyörän. Molemmat toimitettiin sinulle osina. Mitä mieltä olet siitä,
että nykyään lähes kaikki tavarat pitää yrittää koota itse? Ovatko
ohjeet selkeitä? Kirjoita kokemuksistasi blogiisi.
2. Kotiseutuoppaana
Olet saanut kesätyöpaikan oppaana. Olet turistiryhmän kanssa
kiertoajelulla, jonka aikana esittelet seudun nähtävyyksiä. Kerro
kiertoajelun kohteista osanottajille.
3. Koulurauha
Eri medioissa on käyty vilkasta keskustelua koulurauhasta. Osallistu keskusteluun mielipidekirjoituksella, jonka lähetät oman
kotikuntasi paikallislehden yleisönosastoon.
4. Hiljaisuuden kaipuu
Mistä voi löytää hiljaisuutta vastapainoksi nyky-yhteiskunnan
melulle? Pohdi myös hiljaisuuden tarvetta ja merkitystä.
17
KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET
__________________________________________________________
Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino-
Enint. Arvostelu
määrä
kerroin*
lomakkeen
sarake
__________________________________________________________
Uppgift Antal del- Poäng-
Koefficient* Max. Kolumn på
uppgifter sättning
bedömnings
blanketten
__________________________________________________________
1.1a–b
15 x
1/0 p.
| x 2
30 p.
1
1.1c–d 10 x
1/0 p.
| x 3
30 p.
2
1.2 5 x
2–0 p.
| x 3
30 p.
3
2 20 x
1–0 p.
| x 1
20 p.
4
3 99 p.
7
_______________
Yht./Tot. 209 p.
* Painotus tapahtuu lautakunnassa.
Viktningen görs av nämnden.