Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien

Maahanmuuttajien
oppimisvaikeudet
Nuorten oppimisvaikeudet -koulutus
Kuntoutussäätiö
19.9.2014
Anu Arvonen
Monikieliset nuoret
JUN 17 v.
• asunut elämänsä aikana useissa
Euroopan maissa, Suomessa 6 – 10-v.
ja 13 – 17-v.
• ensikielet mandariinikiina ja ranska
(isän ja äidin äidinkielet), vanhempien
yhteinen kieli englanti
• suomen kieli pihan kavereiden kielenä,
myöhemmin harrastuskielenä
• edellisissä maissa puhunut englannin
lisäksi ranskaa ja hollantia
• kansainvälisessä koulussa opetuskielet
suomi ja englanti, aikaisemmin englanti
• ystävät hyvin monikielisistä perheistä,
yhteiset kielet suomi, ranska, englanti,
mandariinikiina
ARISTOTE 22 v.
• muuttanut 14-vuotiaana Suomeen
• ensikieli/äidinkieli lingala
• käynyt vähän koulua ranskan kielellä
• muuttomatkalla oppinut käytännön
englantia
• Suomessa suomi koulukielenä ja
asioimiskielenä
• koulussa englanti vieraana kielenä
• vapaa-ajalla puhuttavia kieliä suomi,
lingala, somali, skeittarislangi
• englanti ja lingala sosiaalisen median
kielenä
Mitä oppimisvaikeudet ovat
• Oppimisvaikeudet ilmenevät usein
kapealla alueella (esim. lukeminen,
laskeminen).
• Oppimisvaikeus voi haitata ja
hidastaa asioiden oppimista, mutta ei
estä oppimista sinänsä.
Oppimisvaikeuden määritelmä:
taidot kehittyvät erityisen hitaasti tai oppiminen
ei edisty opetuksesta ja kohdennetusta tuesta
huolimatta
Oppimisvaikeudet
Erityiset oppimisvaikeudet
• lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (lukivaikeus)
• matematiikan vaikeudet
Oppimisvaikeuksiin voi liittyä seuraavia vaikeuksia:
• kielelliset vaikeudet
• muistin vaikeudet
• visuaalisen hahmottamisen vaikeudet
• tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen
vaikeudet
• motoriikan vaikeudet
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeuden määritelmä:
taidot kehittyvät erityisen hitaasti tai oppiminen ei
edisty opetuksesta ja kohdennetusta tuesta huolimatta
Maahanmuuttajaopiskelijan
oppimisen haasteet
Monentasoinen kognitiivinen kuormittuminen
Lähde: Arvonen, Katva, Nurminen 2009.
Toisen kielen oppiminen
•
•
•
Toinen kieli = ympäristössä puhuttava kieli, joka on eri kuin
oppijan äidinkieli; opitaan ensikielen jälkeen.
Kielitaidon eri osa-alueet opitaan usein eri tahtiin (suullinen
– kirjallinen).
Opetuksen haasteena ero
• arkikielen hallinnan ja
• kompleksisemman kielen hallinnan välillä.
•
Toisen kielen kehitys opiskelukieleksi on pitkä prosessi:
• arkinen jutustelu ½ vuotta
• opiskelussa tarvittava kielitaito 3 – 4 vuotta
• akateeminen kielitaito 5 – 10 vuotta.
Toisella kielellä oppiminen
•
•
•
Kieli on sekä oppimisen kohde että oppimisen väline koko
opiskeluajan.
Kognitiivinen kuormitus: toisella kielellä oppiminen
kuormittaa mm. oppijan muistia ja tarkkaavaisuutta.
Esim. ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman
perusteet:
•
Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli, tulee
tukea kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin
•
Opetuksessa otetaan huomioon - - kehittyvä suomen kielen taito
•
- - näytön toteutukseen osallistuvat - - tulee valmentaa selkeän
kielen käyttöön ohjeita annettaessa
•
Osaamien tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon
puutteista huolimatta osaaminen voidaan arvioida
Milloin on kyse
oppimisvaikeuksista?
Onko Nahumilla oppimisvaikeuksia?
18-vuotias Nahum
• hallitsee lukusanat ja tuttujen laskuoperaatioiden nimitykset
suomen kielellä
• peruslaskutoimituksista lukualueella 1 – 20 muistaa ulkoa vain
joitakin summia ja erotuksia ilman laskemista
• erityisesti kymmenylityksissä laskee sormien avulla luettelemalla
• yhteen- ja vähennyslaskuja isommilla luvuilla (esim. 24 – 7) ei
pysty laskemaan päässä, vaan käyttää allekkainlaskua, allekkain
laskeminen on kuitenkin hyvin virhealtista
• muistaa joitakin kertolaskuja
• osaa kirjoittaa sanelusta luvut 1 – 1000, mutta yli sadan
menevissä luvuissa tekee virheitä: esim. ”sata yhdeksän”
kirjoittaa 1009
Taitojen harjaantuminen
•
•
•
Opetuksellisesti vahvan tuen tarpeessa ovat erityisesti
vähän aikaa sitten maahan tulleet
oppijat, joilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan kokemusta
akateemisesta oppimisesta.
•
•
Monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat eläneet olosuhteissa,
joissa koulunkäynti ei ole ollut mahdollista.
Arkikielessä kuvaamme usein, että tällaisella oppijalla on
”oppimisvaikeuksia”.
•
Erilaiset oppimiseen liittyvät haasteet ja oppimisen
erityisvaikeudet (oppimisvaikeudet) ovat kuitenkin eri asia.
Vähän kouluja käyneet tarvitsevat harjoittelua
opiskelun ja oppimisen perustaidoissa
Opetusta oikealta taitotasolta
Kielitaito eri osa-alueilla
C2
C1
B2
B1
A2
A1
Laskutaidot
Kertolaskut, jakolaskut
Helpot kertolaskut
Yhteen- ja vähennyslaskut 0 – 100
Yhteen- ja vähennyslaskut 1 – 20
Lukusanat ja lukujonot
Lukeminen
ymmärtävä lukeminen
tavujen yhdistäminen sanoiksi
äänteiden yhdistäminen tavuiksi
kirjain-äännevastaavuudet
kielellinen tietoisuus
Miten perustaitojen harjaantumista tuetaan?
Jos opiskelijan eteneminen tai suoriutuminen
huolestuttaa, varmista ainakin nämä:
• Maassaoloaika, kielitausta
• Opiskeluhistoria Suomessa:
• Kuinka monta vuotta ollut koulutuksissa
• Kielikoulutus, muu koulutus, työelämäjaksot
• Jos ollut perusopetuksessa, mistä luokasta alkaen, onko saanut
valmistavaa opetusta
• Onko kouluaikana tarvinnut erityistä tukea tai muita tukitoimia
• Tämänhetkinen kielitaitotaso kielen eri osa-alueilla
• Kuinka paljon suomenkielisiä kontakteja on opiskelun ulkopuolella
Jos opiskelijan eteneminen tai suoriutuminen
huolestuttaa, varmista ainakin nämä:
• Opiskeluhistoria ennen Suomeen tuloa
• Oletko käynyt kotimaassa/lähtömaassa koulua?
• Kuinka kauan? (todellinen koulunkäyntiaika)
• Oliko koulunkäynti säännöllistä?
• Kävitkö joka päivä? Oliko koulu välillä kiinni?
• Oliko koulu virallinen peruskoulu?
• Mitä kaikkea koulussa opiskeltiin?
• Miten hyvin osaat lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielelläsi /
aikaisemmalla koulukielellä?
Entä jos kyse onkin oppimisvaikeuksista?
18-vuotias Nahum
• hallitsee lukusanat ja tuttujen laskuoperaatioiden nimitykset
suomen kielellä
• peruslaskutoimituksista lukualueella 1 – 20 muistaa ulkoa vain
joitakin summia ja erotuksia ilman laskemista
• erityisesti kymmenylityksissä laskee sormien avulla luettelemalla
• yhteen- ja vähennyslaskuja isommilla luvuilla (esim. 24 – 7) ei
pysty laskemaan päässä, vaan käyttää allekkainlaskua, allekkain
laskeminen on kuitenkin hyvin virhealtista
• muistaa joitakin kertolaskuja
• osaa kirjoittaa sanelusta luvut 1 – 1000, mutta yli sadan
menevissä luvuissa tekee virheitä: esim. ”sata yhdeksän”
kirjoittaa 1009
Mitä oppimisvaikeudet ovat
• Oppimisvaikeuksille on tyypillistä perustaitojen heikko
automatisoituminen:
•
Esim. matematiikan oppimisvaikeuksissa
vaikeudet ilmenevät jo peruslaskutaidoissa, eivät
ainoastaan monimutkaisemmissa matematiikan
sisällöissä.
• Oppimisvaikeudesta ei ole kyse silloin, jos opiskelija ei
ole saanut opetusta tai hän ei osaa opetuskieltä
riittävästi.
• Maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla
oppimisvaikeuden toteaminen vaatii yleensä taitojen
kehittymisen seuraamista.
Oppimisvaikeuden määritelmä:
taidot kehittyvät erityisen hitaasti tai oppiminen ei edisty
opetuksesta ja kohdennetusta tuesta huolimatta
Oppimisvaikeus näkyy ajan kuluessa
Toisen kielen oppimista vai
oppimisvaikeutta
Esimerkkinä lukemisen vaikeuksien arviointi
Lukitaidoista lukivaikeuden määrittelyyn
•
Lukivaikeuden määrittely suomen kielessä:
• ydinongelma sanantunnistamisen (dekoodaus) vaikeus
•
vaikeudet johtuvat tyypillisesti kielen fonologisen
komponentin heikkoudesta.
Tehtävätyyppejä lukitaitojen ja
lukivaikeuden arviointiin
•
•
•
•
•
•
•
kirjainten/äänteiden tunnistaminen ja nimeäminen
tavun lukeminen, sanan lukeminen
helpot sanalistat  pitenevät sanalistat  epäsanojen listat
(tekstin lukeminen)
nopea sarjallinen nimeäminen (esim. NMI)
fonologiset tehtävät (esim. Turun diagnostiset tehtävät 1, NMI:n
KUMMI 3)
lyhytkestoista muistia (työmuisti) mittaavat tehtävät (esim.
pitenevien lauseiden toistaminen)
omalla äidinkielellä / aikaisemmalla koulukielellä vastaavia
tehtäviä
 Pääpaino havainnoissa taitojen sujuvoitumiseen,
automatisoitumiseen
 Mahdollinen lukivaikeus: taidot vakiintuvat hitaasti, tahmeasti
Lukivaikeus näkyy myös fonologisissa
taidoissa (Nepsy)
Arvonen, Katva, Nurminen 2010
Kun arvioit maahanmuuttajaopsikelijan
lukitaitoja, selvitä pohjaksi
•
Onko oppinut lukemaan suomeksi vai jollakin muulla kielellä?
• oma äidinkieli
• aikaisempi koulukieli tai kotimaan virallinen kieli
•
Minkä ikäisenä on oppinut lukemaan?
•
Missä järjestyksessä lukutaito omalla äidinkielellä / muilla kielillä / suomen kielellä on
hankittu?
•
Onko saanut formaalia lukutaidon opetusta? Millainen on ollut lukemaan opettamisen
tapa?
•
Tuleeko ympäristöstä, jossa kirjallisen materiaalin määrä on suuri, vai ympäristöstä,
jossa kirjallista perinnettä ei juuri ole?
Arvonen, Katva, Nurminen 2010
Arvioinnista tukeen
Apua ja tukea oppimisvaikeuksiin
•
Lukitaitojen vahvistaminen:
• kokoavan lukutaidon (äänne-kirjainvastaavuus) vahvistaminen
• alkuopetuksen ja erityisopetuksen välineitä käyttöön: esim. Ekapeli
maahanmuuttajille, Lexia
• apuvälineet: lukutikku, äänitteet, tietokoneohjelmat, kamerat,
äänikirjat
• tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen strategioiden opettelu, itselle
sopivat työskentelytavat
• tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus
• kuntoutus (neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia)
•
Lukivaikeuden huomioiminen kaikessa opetuksessa
• luettava materiaali etukäteen tai helpommin luettavassa muodossa
• lisäaika tehtäviin
• ohjeiden pilkkominen
• äänitteet, äänikirjat
• ohjeiden pilkkominen
• osaamisen näyttäminen suullisesti tai tekemällä
•
Edelleen: S2-opiskelijan normaali tuki
Apua ja tukea oppimisvaikeuksiin
• Matematiikan oppimisvaikeudet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
konkreettiset välineet: kymmenjärjestelmävälineet, mitat
atk-pohjaiset apuvälineet ja oppimateriaalit
opiskelijalla lupa käyttää tehtävässä apuvälineitä: kaava,
käsitekuvio, kertolaskutaulukko, laskin
erilaiset laskemisen strategiat
laskemisen rinnalla: päättely, suuruusluokkien arviointi
osaamisen näyttäminen muuten kuin kirjallisen tehtävän
avulla
perusoppiaineksen hallinta, ”ei kaikkia kirjan tehtäviä”
lisäaika tehtäviin
ohjeiden pilkkominen
tarvittaessa: yksilöllisemmät tavoitteet, yksilöllistäminen
(HOJKS)
www.lukimat.fi
Pedagogisia ratkaisuja, moniammatillista
yhteistyötä ja verkostoja
Lähde: Arvonen, Katva, Nurminen 2009.
Anu Arvonen, erityisopettaja,
suomen kielen opettaja
[email protected]
Puh. 040 670 3306
www.oppimistaito.fi
Julkaisut
• Arvonen, A., Katva, L., Nurminen, A. 2010.
Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien
tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Arvonen, A. 2011. Maahanmuuttajanuorten
oppimisvaikeuksien tunnistaminen. NMI
Bulletin 1/2011.
• Arvonen, A., Katva, L., Nurminen, A. 2009.
Maahanmuuttajanuori ja oppimisen
haasteet – näkökulmia oppimisvaikeuden
tunnistamiseen. Teoksessa Nissilä & Sarlin
(toim.) Maahanmuuttajien
oppimisvaikeudet. Helsinki: Opetushallitus.
• www.traumajaoppiminen.fi