Sähkön matka kotiin

Sähkön matka kotiin
Sähkönsiirto: Keskijänniteverkko on sähkönsiirron herkin vaihe.
Sähkö siirtyy suurilta
voimalaitoksilta kantaverkkoon, jonka kautta se
kulkee eri puolille Suomea.
1
Teksti: Anna Sievälä
Grafiikka: Jusa Hämäläinen
Kantaverkko
on Suomen
sähkönsiirron
runko
Sähköasema
220 kV
kantaverkko
Kantaverkon jännite voi
olla 400, 220 tai 110
kilovolttia, ja sen
omistaa Fingrid Oyj.
Noin 75 prosenttia
Suomen sähköstä kulkee
Fingridin kantaverkon
kautta.
Kantaverkosta
sähkö siirtyy
useimmiten sähköaseman kautta alueelliseen suurjännitteiseen
jakeluverkkoon.
2
Suurjännitteisestä
jakeluverkosta
sähkö siirtyy sähköaseman kautta keskijänniteverkkoon.
3
400 kV
kantaverkko
Pienemmiltä voimalaitoksilta sähkö voi siirtyä
suoraan suurjänniteverkkoon ilman, että se
käy kantaverkossa.
Suurjännitteinen
jakeluverkko
Sähköasema
Sähköasemilla jännite
muunnetaan 20 kilovolttiin ja siirretään keskijänniteverkon kautta lähemmäs
sähkön käyttökohteita.
Kantaverkko toimii
rengasmaisesti, eli siihen
tulee sähköä useasta
suunnasta. Siten sähkönjakelu kantaverkossa ei katkea,
vaikka jossakin kohtaa
verkkoa olisi häiriö.
Keskijänniteverkon
sähkö muunnetaan
400 voltin jännitteeseen
jakelumuuntamoissa.
Muuntamoista sähkö jatkaa
matkaansa pienjänniteverkkoa pitkin kotitalouksiin.
Suurjännitteiset jakeluverkot ovat alueellisia ja
kulkevat pisteestä
pisteeseen, joten niissä
olevat häiriöt aiheuttavat
sähkökatkoja. Suurjänniteverkon vauriot ovat
harvinaisia, mutta sattuessaan ne aiheuttavat laajoja
sähkökatkoksia, sillä sähkö
kulkee suurjänniteverkkojen
kautta suurille asiakasmäärille kuten kaupunkeihin ja
taajamiin. Esimerkiksi
Joensuun tiistainen sähkökatko johtui suurjännitteisen
jakeluverkon häiriöstä.
5
110 kV
Kontiolahden sähköasema on keskeinen solmukohta Pohjois-Karjalan sähkönjakelussa, sillä sinne
tulee kantaverkon kautta sähköä useasta suunnasta.
Kontiolahden sähköasemalta kantaverkon sähkö
jatkaa suurjänniteverkkoa pitkin matkaansa ympäri
maakuntaa.
Pohjois-Karjalaan tulee
ainoastaan 110 kilovoltin
kantaverkkoa. Sieltä sähkö
siirtyy useimmiten sähköaseman kautta alueelliseen
suurjännitteiseen jakeluverkkoon, jonka jännite on myös
110 kilovolttia. Jakeluverkot
ovat sähköyhtiöiden omistuksessa, Pohjois-Karjalassa
pääosin PKS sähkönsiirrolla.
Pohjois-Karjalan Sähköllä on
Pohjois-Karjalassa 35 sähköasemaa, joilla se muuntaa
suurjänniteverkon sähköä
keskijänniteverkkoon. Lisäksi
Carunalla on sähköasemia
Joensuussa ja Outokummun
energialla Outokummussa.
Kantaverkko ja suurjännitteiset jakeluverkot ovat
"puuvarmoja". Kaatuvat
puut eivät siten voi aiheuttaa
häiriöitä korkeimman
jännitteen verkoille, sillä
linjat sijaitsevat aukeilla
paikoilla tai johtokatu on
tehty niin leveäksi, etteivät
puut ylety kaatuessaan
linjalle.
4
Jakelumuuntamo
kantaverkko
Riskit
LÄHTEET: FINGRID, POHJOIS-KARJALAN
SÄHKÖ, CARUNA. JUTTUUN ON
HAASTATELTU PKS SÄHKÖNSIIRTO OY:N
TOIMITUSJOHTAJAA ARTO GYLÉNIÄ,
FINGRID OYJ:N ITÄ-SUOMEN
ALUEPÄÄLLIKKÖÄ RAUNO LASSILAA SEKÄ
CARUNA OY:N VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ
MARINA STENFORSIA.
Keskijänniteverkot ovat
alttiita esimerkiksi
myrskyvahingoille, sillä ne
kulkevat usein metsien
keskellä. Valtaosa Suomen
sähkökatkoista johtuukin
keskijänniteverkon
vaurioista.
Kaatuilevat puut aiheuttavat vahinkoja myös
matalajänniteverkolle, josta
valtaosa kulkee yhä ilmassa.