SFS 6000 Tuo uudiSTukSia ST-aineiSToon

1/2013
SFS 6000 tuo uudistuksia
ST-aineistoon
SFS 6000 -standardisarjaan tehdyt muutokset
vaikuttavat laajasti
ST-aineiston sisältöön
ja siitä johtuen monia
ST-kortteja sekä muuta
ST-aineistoa joudutaan
päivittämään.
Lokakuussa julkaistu uudistunut
SFS 6000 sisältää täsmennysten
ja lisäysten lisäksi ns. rakenteellisia uudistuksia eli asioita on siirretty eri kohtiin kuin aiemmassa,
vuonna 2007 julkaistussa versiossa.
Pääosa ST-aineiston SFS 6000
uudistuksista kohdistuu sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmiä käsittelevään aineistoon
mutta uudistuksia joudutaan tekemään myös tietoteknisiä järjestelmiä sekä dokumentointia
käsitteleviin osuuksiin. Standardin
rakenteellisten uudistusten vuoksi
ST-aineiston sisältämät viittaukset
standardin tiettyyn kohtaan, taulukkoon ym. joudutaan tarkastamaan ja tarkentamaan. Luonnollisesti päivitettävän aineiston muukin kuin SFS 6000 liittyvä sisältö
tarkastetaan ja saatetaan samalla
ajan tasalle.
SFS 6000 muutosten huomiointi ST-aineistossa on työmäärältään varsin mittava. Uudistuslaajuuden selvittämiseksi päivitettävä
ST-aineisto on kartoitettu ja päivitettävälle aineistolle on laadittu
Uusi SFS 6000 -standardi pitää sisällään esimerkiksi uusia maadoitusta ja
potentiaalin tasausta koskevia määräyksiä. Kyseiset muutokset on poimittu
uusittuun ST-korttiin 53.21. Samalla korttiin on lisätty asiakaspalautteen
mukaiset esimerkit IT- ja TT-järjestelmien maadoituksista.
kiireellisyysjärjestys. Tällä kertaa
päivitettäviä ST-kortteja on noin
40 kpl ja päivitysten laajuus vaihtelee aihepiireittäin. ST-aineiston
SFS 6000 -uudistustyöhön on ryhdytty ja ensimmäiset SFS 6000:
2012 mukaan päivitetyt ST-aineistot ovat olleet asiakkaiden saatavilla elokuusta lähtien Severissä.
ST-aineiston päivityksistä kerrotaan muun muassa Severin
ajankohtaistiedotteissa. Ajankohtaistiedotteiden joukosta löytyy
vuosittain vähintään neljä ”Uusia
ja päivitettyjä ST-kortteja” -nimistä tiedotetta, joissa ST-aineistoon
liittyvistä päivityksistä kerrotaan.
Tiedotteissa ja saatekirjeissä kerrotaan muun muassa mitä tietylle
ST-julkaisulle on päivityksen yhteydessä tehty.
Ajankohtaistiedotteet
löytyvät Sähköinfon Severi-palvelusta
osoitteesta www.sahkoinfo.fi/severi. Paperiversion tilaajat saavat
vastaavat tiedotteet neljä kertaa
vuodessa toimitettavien päivitysjakeluiden saatekirjeinä.
Teksti Pentti Härkönen
Kuva Mikko Käkelä
33
ST-UUTISET, kevät 2013
ST-kortiston KNX-kortit
sähkösuunnittelijoiden avuksi
Teksti ja kuva Mikko Arvinen
Uusi ST-kortti ”Sähköautomaatiototeutus KNX-järjestelmää käyttäen” asettaa
KNX-järjestelmien suunnittelijoille suuren joukon haastavia vaatimuksia. Monimutkaisten
järjestelmien onnistunut toteutus vaatii kuitenkin kattavat suunnitelmat, eikä työn vaikeus
kelpaa enää tekosyyksi huonojen tai puutteellisten suunnitelmien laatimiselle.
ST-kortiston odotettu KNX-kortti
”ST 701.31. Sähköautomaatiototeutus KNX-järjestelmää käyttäen” valmistui syyskuun puolivälissä. Suunnittelutoimisto Hakala Oy:n toimitusjohtaja Antti Lehtisen laatimassa
kortissa neuvotaan vaihe vaiheelta
monimutkaisten taloautomaatiojärjestelmien suunnittelussa huomioitavat asiat ja perehdytetään lukijoita
avoimen väylätekniikan suunnittelutyölle asettamiin erityisvaatimuksiin.
Sähkösuunnittelijat NSS ry:n Helsingin Katajanokalla 8.11. pidetyssä
asiantuntijaseminaarissa korttia esitelleen Lehtisen mukaan jatkuvasti
yleistyvien KNX-pohjaisten taloautomaatiojärjestelmien suunnittelu tuo
sähkösuunnittelijoiden työhön monia automaatiojärjestelmien suunnittelusta tuttuja piirteitä.
– Perinteisiin automaatioasennuksiin verrattuna KNX-asennusten
dokumentointitapa ei ole kuitenkaan vielä vakiintunut. Tämä olisi
tärkeää, jotta kaikki toteutettavat
asiat osattaisiin huomioida projektin
oikeassa vaiheessa, Lehtinen sanoi.
Jos taloautomaatiojärjestelmän
toiminnallisuuksia tai asennusohjeita ei ole kirjattu tarkasti suunnitelmiin, saattaa sähköurakoitsija joutua kehittämään halutut ratkaisut
enemmän tai vähemmän soveltaen
työmaalla. Lehtinen suositteleekin,
että kaikki eri tilojen halutut toiminnallisuudet listattaisiin selkeästi
suunnitelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Tilaaja ei välttämättä osaa kertoa tarkasti mitä hän oikeasti haluaa.
Tällöin suunnittelija voi ottaa ohjaavan roolin ja esitellä tilaajalle kohteeseen sopivia toimintoja jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
34
ST-UUTISET, kevät 2013
Suunnittelutoimisto Hakala Oy:n toimitusjohtaja Antti Lehtinen ja ST-kortiston kehittämispäällikkö Pentti Härkönen suosittelevat suunnittelijoita hankkimaan vähintään perustiedot KNX-tekniikasta. Talo- ja kotiautomaatiojärjestelmien yleistyessä kirjainyhdistelmään tulee törmäämään jatkuvasti useammin.
Yksityiskohtaiset
laiteluettelot
suunnitelmiin
Suunnittelijat joutuvat pohtimaan
järjestelmän ohjelmointia jo työn
alkuvaiheessa, sillä suunnitelmiin
olisi syytä kirjata ylös kaikkiin eri tiloihin liittyvät toiminnot, ohjaukset
ja tulot ja lähdöt, ja kirjata samalla ylös painikkeiden mahdollistamat
toiminnot.
Tämän jälkeen urakkalaskentakuviin olisi toivottavaa laatia mahdollisimman yksityiskohtainen laiteluettelo, jopa yksittäisten kytkinten
tyyppien ja merkkien tarkkuudella.
Käytännössä tämä vastaisi valaisinluettelon laadintaa, mutta koska
jopa koko kiinteistön sähköistyksen
kattavassa taloautomaatiojärjestelmässä eri komponentteja on valtavan paljon enemmän, vaatisi tämä
vastaavasti myös paljon enemmän
työtä suunnittelijalta. Toisaalta kom-
ponentit ja näiden paikat on merkittävä myöhemmin tarkasti tasokuviin,
joten loppupelissä palapelin palasten tarkka etukäteislistaus helpottaa
myös suunnittelijan itsensä työtä.
– Suunnittelijan pitäisi olla sen
verran perillä KNX-järjestelmistä,
jotta tämän työn pystyisi tekemään,
ja jotta työtä kannattaisi ylipäätään
jatkaa tästä eteenpäin, Lehtinen sanoo.
Perinteisiin sähköpiirroksiin verrattuna KNX-tekniikka tuo suunnitelmiin lukuisia lisäyksiä. Suunnitelmiin pitää lisätä esimerkiksi KNX-järjestelmän topologia, laiteosoitteet,
väyläkaapeleiden paikat, KNX-komponettien paikka keskuksessa, releiden sähkösyöttö ja keskuslähdöt.
– Varsinkin keskuslähdöt on syytä dokumentoida tarkasti järjestelmän tulevien huoltotoimenpiteiden
mahdollistamiseksi. Tässäkin asiassa
sähkösuunnitelmissa olisi keskimäärin vielä paljon parannettavaa.
LIITE 1 3(4)
Toimintokorttiin
merkitään laitteiston
tarkat ohjelmointitiedot. Laiteosoitteen,
kanavan, laitteen
tyypin ja KNXkomponentin sijainnin lisäksi dokumenttiin on tärkeää lisätä
selvennys painikkeiden toiminnoista.
KNX-TOIMINTOKORTTI
Malliprojekti
Valaistusohjaukset, Liike 2
Piir.nro: xxxx-zzz-1
Lehti 3/4
Ohjelmointitiedot:
Laiteosoite
Kanava
1.3.12
A
B
C
D
E
F
1.3.14
1
2
3
4
5
6
7
8
1.3.15
1
2
3
4
5
6
7
8
1.3.16
1
2
1.3.27
D
Tyyppi
DO
DO
DO
DO
DO
DO
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
painike
DI
1.3.27
DI
A
KNX-komponentin sijainti
JK207
takatilan ovella
Selitys
Yleisvalaistus 1
Yleisvalaistus 2
Valaistus, kassat
Valaistus, kosketinkiskot
Valaistus, näyteikkuna
Valomainokset
Tilanne 1: Kaikki valot päällä
Tilanne 2: Päivätilanne
Tilanne 3: Iltatilanne
Kosketinkiskot päälle/pois
Kulkuvalot päälle/pois
Kaikki valot pois
Tilanne 1: Kaikki valot päällä
Tilanne 2: Päivätilanne
Tilanne 3: Iltatilanne
Kosketinkiskot päälle/pois
Näyteikkunavalot päälle/pois
kassat
pääsisäänkäynti
ryhmäkeskus JK133
ryhmäkeskus JK133
Kulkuvalot päälle/pois
Kaikki valot pois
Kulkuvalot päälle/pois
Kulkuvalot päälle/pois
Hämäräkytkin. Valoanturin mukaan
kiinteistöautomaatiojärjestelmästä
saatava DI-tieto
Aikaohjelma 1
Liittyvät ryhmäosoitteet:
Ryhmäosoite
Selitys
XXXXXXXXXXXXXXXXX
Toteutussuunnitteluvaihe tähän saakka
XXXXXXXXXXXXXXXX
6
701.31
Lisätöistä lisämaksu
suunnittelijalle
NSS:n seminaarissa Lehtisen puheenvuoron jälkeinen yleisökysymys
kuului tuttuun tapaan, kuka kaikki
suunnitelmiin vaaditut lisätyöt oikein maksaa? Loppupelissä vastaus
on tietenkin tilaaja, ja luonnollisesti
myös suunnittelijan tulisi saada lisähinta monimutkaisen laitteiston
suunnittelun aiheuttamasta lisätyöstä. Lehtisen mukaan tämä on mahdollista vain, jos suunnittelijat osaavat itse hinnoitella monimutkaisemman järjestelmän suunnittelutyön
todellista työmäärää vastaavalle tasolle. Alan uskottavuuden kannalta
tilaajille ei saisi kuitenkaan lähteä
koskaan tarjoamaan puutteellisesti
tehtyjä suunnitelmia, vaikka tilaaja
itse ei osaisi parempia suunnitelmia
vaatiakaan. Vielä toistaiseksi tehtäväluetteloissa ei viitata uuteen STkortiston KNX-korttiin.
– Kun suunnittelutöitä kilpailutetaan, niin valitettavasti dokumentointivaatimukset usein unohdetaan,
mutta laadukkaiden suunnitelmien
laatimisen pitää olla meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena, vaikka
tilaaja ei osaisi kaikkea vaatiakaan.
Jos ei itse osaa tehdä perusasioita, ei KNX-järjestelmän suunnittelu-
työtä pitäisi myöskään ottaa itselle,
Lehtinen sanoi.
Käytännössä monet KNX-töihin
erikoistuneet urakoitsijat ovat ottaneet itselleen jo suuren osan Lehtisen näkemyksen mukaan suunnittelijoille lähtökohtaisesti kuuluvista
töistä, kuten järjestelmien käyttöönoton ja ohjelmoinnin, mutta toisaalta samanaikaisesti monet KNX-töitä
vähemmän tehneet urakoitsijat toivoisivat suunnittelijoilta tarkempien
suunnitelmien tukea suhteellisten
monimutkaisten järjestelmien toteutukseen. Lehtisen mielestä järjestelmän ohjelmointi ei välttämättä kuulu
urakoitsijan tehtäviin.
– Suunnittelutoimistoille tässä
voisi olla hyvä uusi liiketoimintamahdollisuus, Lehtinen sanoi.
ST-kortti ST 701.31. Sähköautomaatiototeutus
KNX-järjestelmää
käyttäen, on ostettavissa ja ladattavissa Sähköinfo Oy:n Severi-palvelusta osoitteesta www.sahkoinfo.fi/
severi. KNX-kortissa ei oteta kantaa
järjestelmän teknisen toteutuksen
yksityiskohtiin, mutta monet muut
ST-kortit, kuten esimerkiksi ”ST
730.04. Rakennusautomaatiojärjestelmän kaapeloinnin tarkastus- ja
mittauspöytäkirja ” soveltuvat hyvin
KNX-toteutuksen dokumentoinnin
apuna käytettäviksi.
KNX-tekniikka
tutuksi
suunnittelijoille
Nykyisin jo noin 300 laitevalmistajaa on sitoutunut yleiseurooppalaisen KNX-standardin käyttöön, mikä mahdollistaa eri valmistajien laitteiden
liittämisen rinnakkain samaan
järjestelmään. KNX-järjestelmä ohjelmoidaan kansainvälisen KNX-organisaation kehittämällä ETS-ohjelmalla, mistä
on nykyisin saatavissa myös
suomenkielinen versio.
Lehtisen mielestä asiallisesti laadittujen KNX-suunnitelmien mukana asiakkaalle
tulisi luovuttaa aina myös ETSohjelman tietokanta, missä
järjestelmän ohjaustoiminnot
on määritelty.
Vaatimus saattaa kuulostaa äkkiseltään yksinkertaiselta, mutta käytännössä tämä
edellyttää, että myös suunnittelijat hankkivat KNX-järjestelmien ohjelmointiohjelman
itselleen ja opettelevat käyttämään sitä niin sujuvasti, että
järjestelmän toimintojen lopullinen ohjelmointi onnistuu.
Lehtisen mukaan kansainvälisen KNX-organisaation sertifioiman partner-tason KNXkoulutuksen suorittaminen takaa suunnittelijoille lähtökohtaisesti riittävän osaamistason
KNX-suunnitelmien tekoon.
– Partner-koulutus oikeuttaa myös uskottavan näköisen partner-logon käyttöön.
Jos KNX on itselle vielä täysin
vieras asia, niin sitten kannattaa aloittaa Sähköinfon päivän mittaiselta peruskurssilta,
mikä sopii myös suunnittelijoille erinomaisesti liikkeellelähtöön, Lehtinen sanoi NSS:n
seminaarissa.
Lisätietoja KNX-partnerkoulutuksesta ja muista tarjolla olevista KNX-kursseista
löydät
www.knx.fi-sivujen
ammattilaisosiosta.
35
ST-UUTISET, kevät 2013
UUSIA ST-kortteja ja -KÄSIKIRJOJA
Sähköasennusten
tarkastusoppaasta
uusi versio
Uudet ST-ohjeet
moottorigeneraattoreille
ST-käsikirja 33 ”Rakennusten sähköasennusten
tarkastukset” uudistui marraskuussa.
Uusi ST-kortti 52.40 Siirrettävän, pienjännitteisen
moottorigeneraattorin liittäminen sähkölaitteistoon, antaa ohjeita moottorigeneraattoreiden valinnasta ja huoltamisesta sekä sähkölaitteisiin liittämisestä. Moottorigeneraattoreiden liittäminen kiinteään
asennukseen vaatii lähes aina kiinteiden sähköasennusten muutostöitä, joita saavat tehdä vain sähköalan
ammattilaiset.
Useimmat käytännön ongelmat johtuvat siitä, että
moottorigeneraattoreiden sähköiset suojaukset perustuvat pääsääntöisesti TN-S-järjestelmän maasulkutai vikavirtaan, kun olisi tarkoitus syöttää TN-C- tai
TN-C-S-laitteistoa, jossa ei ole erillistä PE-johdinta.
Käytössä olevat nollaukset, PEN-johtimien käyttö tai
N- ja PE-piirien eriyttämiskappale kiinteässä asennuksessa estävät laitteiston normaalin toiminnan ilman
asennusmuutoksia.
Suunniteltaessa generaattorin kytkemisjärjestelmiä kiinteistöverkkoon tulee kiinteästi kytkettäville
laitteistoille ensiksi suunnitella normaaliverkon ja aggregaatin vaihtokytkentä. Kytkentäjärjestely riippuu
eniten syötettävän laitteiston jakelujärjestelmästä ja
aggregaatin suojalaitteista. Kytkentöjen tarkoituksena on estää normaaliverkon ja aggregaattiverkon
rinnankäyttö ja mahdollistaa verkon ja aggregaatissa
olevien suojalaitteiden toiminta.
Moottorigeneraattorien asennusta koskevat perusvaatimukset on esitetty standardisarjassa SFS 6000,
ja erityisesti generaattoreita koskevat lisävaatimukset
standardin SFS 6000-5-55 kohdassa 551. ST-kortissa
52.40 annetaan käytännön lisäohjeita moottorigeneraattorilla syötettyjen asennusten suojaukseen ja
muutostöihin. Standardisarja kokonaisuudessaan on
julkaistu myös käsikirjana, SFS-käsikirja 600-1, Sähköasennukset, Osa 1: SFS 6000: 2012.
Kirjan päätoimittajan, Sähköinfo Oy:n
teknisen asiantuntijan Jenna Kauppilan mukaan suurin
osa kirjan uudistuksista johtuu suoraan
SFS 6000 -standardin
uudistuksista.
– Myös lainsäädäntöä on uudistettu
kirjan edellisen painoksen ilmestymisen
jälkeen, ja nämä tiedot oli aika päivittää
uuteen painokseen,
Kauppila kertoo.
Kunnossapitotarkastusten tekoa kirjassa käsitellään hieman aikaisempaa perusteellisemmin.
– Kirja sopii hyvin taustatiedoiksi ja lähdeteokseksi kunnossapitotarkastusten tekijöille sekä määräaikaistarkastusten tekijöille ja teettäjille. Mitään suuria
muutoksia ei ole tullut, mutta koska kirja löytyy myös
sähköisenä versiona Sähköinfon Severi-palvelusta,
voivat kaikki ST-kortiston tilaajat käydä tarkistamassa
helposti itseään kiinnostavat tai askarruttavat muutokset, Kauppila kertoo.
103-sivuisessa ST-käsikirjassa käydään yleisellä tasolla läpi rakennusten pienjännitteisten sähköasennusten tarkastuksiin liittyvät asiat. Kirja sopii hyvin
myös kuntotarkastajille ja -arvioijille. Suhteellisen uutena asiana sähkölaitteistoille suositellaan säännöllisin väliajoin tehtäviä kunnossapitotarkastuksia. Mikäli sähkölaitteiston haltija huolehtii sähköjärjestelmän
säännöllisin väliajoin tehtävistä tarkastuksista, varmistetaan samalla laitteiston kunnossapito ja turvallinen
käyttö koko sen eliniän ajan.
Teksti Sähkötieto ry
Kirjan kuva Ari Uusitalo
36
ST-UUTISET, kevät 2013
Teksti Erika Forstén, kuva Ina Lehto