Lataa PDF-tiedosto

Transcription

Lataa PDF-tiedosto

SUUNNITTELU- JA ASENNUSOPAS
LÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSTÄ JA KÄYTTÖVEDEN KUUMENNUSTA VARTEN
uorovaikutteinen suunnittelutuki löytyy osoitteesta:
V
www.dimplex.de/fi/ammattilaisille/onlinesuunnittelija
euraavien suunnitteluoppaiden uusin versio löytyy
S
pdf-tiedostona osoitteesta
www.dimplex.de/fi/ladattavat/suunnittelukaesikirjat
• Lämpöpumput lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta varten
• Lämmittäminen ja viilentäminen lämpöpumppujen avulla
*Uusin EHPA-sertifiointitilanne:
www.dimplex.de/fi/tuotteet
Painos 10/2008
EU Zertifizierter
Wärmepumpeninstallateur
European Quality Label
for Heat Pumps
European Certified
Heat Pump Installer
European Quality Label
for Drillers
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Miksi valita lämpöpumppu? ....................................................................................................................................5
Käsitteet ....................................................................................................................................................................5
Kirjallisuutta .............................................................................................................................................................7
Symbolit ....................................................................................................................................................................7
Eri polttoaineiden energiasisältö............................................................................................................................8
Muuntotaulukko .......................................................................................................................................................8
1 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus.....................................................................................................................9
1.1 Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen lämpöpumpulla ..................................................................... 9
1.1.1 Lämmitettävän talon lämmitystarve ......................................................................................................................................... 9
1.1.2 Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen ..................................................................................................................... 9
1.1.3 Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan käytön varmistamiseksi? ......................... 10
1.1.4 Lämpöpumpun valinta (saneeraus) ....................................................................................................................................... 11
1.2 Uusien rakennusten lämpöpumput ................................................................................................................................................. 11
1.2.1 Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen .......................................................................................................................... 11
1.2.2 Menoveden lämpötilan vaikutus ............................................................................................................................................ 11
1.2.3 Lämmönlähteen valinta ......................................................................................................................................................... 11
1.3 Ylimääräinen tehontarve ................................................................................................................................................................. 11
1.3.1 Käyttöveden kuumennus ....................................................................................................................................................... 11
1.3.2 Uima-allasveden lämmitys..................................................................................................................................................... 12
1.3.3 Lämpöpumpun tehon määrittäminen..................................................................................................................................... 12
2 Ilma–vesi-lämpöpumppu..................................................................................................................................16
2.1 Lämmönlähteenä ilma..................................................................................................................................................................... 16
2.2 Ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen .................................................................................................................................... 16
2.2.1 Vaatimukset asennustilaan.................................................................................................................................................... 16
2.2.2 Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta ............................................................................................................. 17
2.2.3 Lämpöpumpun sääsuojus ..................................................................................................................................................... 17
2.2.4 Läpivientien eristäminen........................................................................................................................................................ 17
2.2.5 Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen .......................................................................................... 18
2.2.6 Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) .................................................................................. 19
2.2.7 Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus) ...................................................................... 19
2.3 Ilmapiirin suunnittelu ....................................................................................................................................................................... 20
2.3.1 Korkeudet lasikuitu-kevytbetonikanavia käytettäessä ........................................................................................................... 21
2.3.2 Nurkka-asennus .................................................................................................................................................................... 22
2.3.3 Seinäasennus........................................................................................................................................................................ 23
2.4 Ilma-vesilämpöpumput ulkoasennukseen ....................................................................................................................................... 23
2.5 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen ........................................................................................................... 25
2.5.1 Vakiolämpötilapumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIK 8TE ............................................................................................. 25
2.5.2 Kompaktirakenteinen korotetun lämpötilan lämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIKI 14TE.................................... 26
2.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LI 9TE...................................................................................... 27
2.5.4 Vakiolämpötilapumput, joissa vaakatasoinen ilmapiiri LI 11TE – LI 16TE ............................................................................ 28
2.5.5 Vakiolämpötilapumput, joissa kaksi kompressoria LI 20TE – LI 28TE .................................................................................. 29
2.5.6 Korkealämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LIH 22TE – LIH 26TE................................................................. 30
2.6 Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu ulkoasennukseen........................................................................................................... 31
2.6.1 Vakiolämpötilapumput LA 8AS .............................................................................................................................................. 31
2.6.2 Vakiolämpötilalämpöpumput LA 11AS – LA 16AS ................................................................................................................ 32
2.6.3 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 20AS – LA 28AS ..................................................................... 33
2.6.4 Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 40AS ....................................................................................... 34
2.6.5 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 9PS.......................................................................................................................... 35
2.6.6 Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 11PS........................................................................................................................ 36
2.6.7 Korotetun lämpötilan lämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 17PS – LA 26PS .......................................................... 37
2.6.8 Korkealämpötilalämpöpumput LA 22HS – LA 26HS ............................................................................................................. 38
2.7 Ilma-vesilämpöpumppujen ominaiskäyrät ....................................................................................................................................... 39
2.7.1 Ominaiskäyrät LIK 8TE / LI 9TE ............................................................................................................................................ 39
2.7.2 Ominaiskäyrät LIKI 14TE....................................................................................................................................................... 40
2.7.3 Ominaiskäyrät LA 8AS .......................................................................................................................................................... 41
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 1
2.7.4
2.7.5
2.7.6
2.7.7
2.7.8
2.7.9
2.7.10
2.7.11
2.7.12
2.7.13
2.7.14
2.7.15
2.7.16
Ominaiskäyrät LI 11TE / LA 11AS ........................................................................................................................................ 42
Ominaiskäyrät LA 40AS ........................................................................................................................................................ 47
Ominaiskäyrät LA 9PS .......................................................................................................................................................... 48
Ominaiskäyrät LA 11PS ........................................................................................................................................................ 49
Ominaiskäyrät LIH 22TE / LA 22HS...................................................................................................................................... 53
Ominaiskäyrät LIH 26TE / LA 26HS...................................................................................................................................... 54
2.8 Ilma-vesilämpöpumppujen mitat ..................................................................................................................................................... 55
2.8.1 Mitat LIK 8TE ........................................................................................................................................................................ 55
2.8.2 Mitat LIKI 14TE ..................................................................................................................................................................... 57
2.8.3 Mitat LI 9TE........................................................................................................................................................................... 59
2.8.4 Mitat LI 11TE......................................................................................................................................................................... 60
2.8.5 Mitat LI 16TE......................................................................................................................................................................... 61
2.8.6 Mitat LI 20TE......................................................................................................................................................................... 62
2.8.7 Mitat LI 24TE / LI 28TE / LIH 22TE / LIH 26TE..................................................................................................................... 63
2.8.8 Mitat LA 8AS ......................................................................................................................................................................... 64
2.8.9 Mitat LA 11AS ....................................................................................................................................................................... 65
2.8.10 Mitat LA 16AS / LA 11PS ...................................................................................................................................................... 66
2.8.11 Mitat LA 20AS / LA 17PS ...................................................................................................................................................... 67
2.8.12 Mitat LA 24AS / LA 28AS / LA 22PS / LA 26PS.................................................................................................................... 68
2.8.13 Mitat LA 40AS ....................................................................................................................................................................... 69
2.8.14 Mitat LA 9PS ......................................................................................................................................................................... 70
2.8.15 Mitat LA 22HS / LA 26HS...................................................................................................................................................... 71
2.9 Ulos sijoitetun lämpöpumpun äänet................................................................................................................................................ 72
2.10 Äänet LA 40AS ............................................................................................................................................................................... 72
3 Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu................................................................................. 73
3.1 Lämmönlähteenä maaperä............................................................................................................................................................. 73
3.1.1 Mitoitusohjeet – lämmönlähteenä maaperä .......................................................................................................................... 73
3.1.2 Rakenteiden kuivaaminen..................................................................................................................................................... 73
3.1.3 Keruuliuos ............................................................................................................................................................................. 73
3.2 Maalämmönkeräin .......................................................................................................................................................................... 75
3.2.1 Kaivuun syvyys ..................................................................................................................................................................... 75
3.2.2 Putkien välimatka .................................................................................................................................................................. 75
3.2.3 Pinta-ala ja putken pituus...................................................................................................................................................... 75
3.2.4 Putkien asettaminen.............................................................................................................................................................. 76
3.2.5 Keruupiirin asentaminen ....................................................................................................................................................... 76
3.3 Lämpökaivolämmönvaihtimet ......................................................................................................................................................... 77
3.3.1 Lämpökaivolämmönvaihtimien mitoittaminen ....................................................................................................................... 77
3.3.2 Porausten toteuttaminen ....................................................................................................................................................... 78
3.3.3 Muita hyödynnettävissä olevia maalämmönlähteitä.............................................................................................................. 78
3.4 Järjestelmiä ilman ja auringon energian epäsuoraan hyödyntämiseen .......................................................................................... 79
3.5 Maalämpöpumppujen tekniset tiedot .............................................................................................................................................. 80
3.5.1 Kompaktirakenteiset vakiolämpötilalämpöpumput SIK 7TE – SIK 14TE .............................................................................. 80
3.5.2 Kompaktirakenteiset korkealämpötilalämpöpumput SIKH 6TE – SIKH 9TE......................................................................... 81
3.5.3 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 5TE – SI 11TE .................................................................................................................... 82
3.5.4 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 14TE – SI 21TE .................................................................................................................. 83
3.5.5 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 24TE – SI 37TE .................................................................................................................. 84
3.5.6 Vakiolämpötilalämpöpumput SI 50TE – SI 130TE ................................................................................................................ 85
3.5.7 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 6TE – SIH 11TE ............................................................................................................ 86
3.5.8 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 20TE .............................................................................................................................. 87
3.5.9 Korkealämpötilalämpöpumput SIH 40TE .............................................................................................................................. 88
3.6 Maalämpöpumppujen ominaiskäyrät .............................................................................................................................................. 89
3.6.1 Ominaiskäyrät SIK 7TE......................................................................................................................................................... 89
3.6.2 Ominaiskäyrät SIK 9TE......................................................................................................................................................... 90
3.6.3 Ominaiskäyrät SIK 11TE....................................................................................................................................................... 91
3.6.4 Ominaiskäyrät SIK 14TE....................................................................................................................................................... 92
3.6.5 Ominaiskäyrät SIKH 6TE ...................................................................................................................................................... 93
3.6.6 Ominaiskäyrät SIKH 9TE ...................................................................................................................................................... 94
3.6.7 Ominaiskäyrät SI 5TE ........................................................................................................................................................... 95
2 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Sisällysluettelo
3.6.8
3.6.9
3.6.10
3.6.11
3.6.12
3.6.13
3.6.14
3.6.15
3.6.16
3.6.17
3.6.18
3.6.19
3.6.20
3.6.21
3.6.22
3.6.23
3.6.24
3.6.25
Ominaiskäyrät SI 7TE............................................................................................................................................................ 96
Ominaiskäyrät SI 9TE............................................................................................................................................................ 97
Ominaiskäyrät SI 11TE.......................................................................................................................................................... 98
Ominaiskäyrät SI 14TE.......................................................................................................................................................... 99
Ominaiskäyrät SI 17TE........................................................................................................................................................ 100
Ominaiskäyrät SI 100TE...................................................................................................................................................... 107
Ominaiskäyrät SI 130TE...................................................................................................................................................... 108
Ominaiskäyrät SIH 6TE ....................................................................................................................................................... 109
Ominaiskäyrät SIH 9TE ....................................................................................................................................................... 110
Ominaiskäyrät SIH 11TE ..................................................................................................................................................... 111
3.7 Maalämpöpumppujen mitat........................................................................................................................................................... 114
3.7.1 Mitat SIK 7TE, SIK 9TE, SIK 11TE, SIK 14TE, SIKH 6TE, SIKH 9TE ................................................................................ 114
3.7.2 Mitat SI 5TE, SI 7TE, SI 9TE, SI 11TE, SI 14TE, SI 17TE, SIH 6TE, SIH 9TE, SIH 11TE ................................................. 115
3.7.3 Mitat SI 21TE....................................................................................................................................................................... 116
3.7.4 Mitat SI 24TE ja SI 37TE ..................................................................................................................................................... 117
3.7.5 Mitat SI 30TE....................................................................................................................................................................... 118
3.7.6 Mitat SI 37TE....................................................................................................................................................................... 119
3.7.7 Mitat SI 50TE ...................................................................................................................................................................... 120
3.7.8 Mitat SI 75TE....................................................................................................................................................................... 121
3.7.9 Mitat SI 100TE..................................................................................................................................................................... 122
3.7.10 Mitat SI 130TE..................................................................................................................................................................... 123
3.7.11 Mitat SIH 20TE .................................................................................................................................................................... 124
3.7.12 Mitat SIH 40TE .................................................................................................................................................................... 125
4 Lämpöpumppujen äänet ................................................................................................................................126
4.1 Runkoäänet................................................................................................................................................................................... 126
4.2 Ilmaäänet ...................................................................................................................................................................................... 126
4.2.1 Äänenpainetaso ja äänitehotaso ......................................................................................................................................... 126
4.2.2 Äänipäästöt ja vaikutukset................................................................................................................................................... 127
4.2.3 Äänen leviäminen ................................................................................................................................................................ 128
5 Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla ............................................................129
5.1 Käyttöveden kuumennus lämmityslämpöpumpun avulla .............................................................................................................. 129
5.1.1 Käyttövesivaraajan vaatimukset .......................................................................................................................................... 129
5.1.2 Lämmityslämpöpumppujen käyttövesivaraajat.................................................................................................................... 129
5.1.3 Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat ............................................................................................................................ 131
5.1.4 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 229E............................................................................................................... 132
5.1.5 Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 332 .................................................................................................................. 133
5.1.6 Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 442E............................................................................................................... 134
5.1.9 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWS 332 .................................................................................................................... 137
5.1.10 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWD 750 .................................................................................................................... 138
5.1.11 Useamman käyttövesivaraajan kytkeminen yhteen ............................................................................................................ 139
5.2 Käyttöveden kuumennus käyttövesilämpöpumpun avulla ............................................................................................................ 139
5.2.1 Ilmanohjausvaihtoehtoja...................................................................................................................................................... 141
5.2.2 Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot ......................................................................................................................... 142
6 Lämpöpumpun ohjausyksikkö ......................................................................................................................143
6.1 Käyttö ............................................................................................................................................................................................ 143
6.1.1 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön kiinnittäminen.................................................................................. 144
6.1.2 Lämpötila-anturi (ohjausyksikkö N1) ................................................................................................................................... 145
6.2 Yleinen valikkorakenne ................................................................................................................................................................. 146
6.3 Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön liitäntäkaavio............................................................................................. 148
6.4 Ulkoisten laitteistokomponenttien liittäminen ................................................................................................................................ 150
6.5 Lämpöpumpun ohjausyksikön tekniset tiedot ............................................................................................................................... 150
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 3
7 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin........................................................................................... 151
7.1 Vesiputkien kytkeminen ................................................................................................................................................................ 151
7.2 Pakkaskestävyyden varmistaminen.............................................................................................................................................. 151
7.3 Lämmitysveden virtauksen varmistaminen................................................................................................................................... 151
7.3.1 Lämpötilajakauman laskennallinen määritys....................................................................................................................... 151
7.3.2 Lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan ...................................................................................................... 152
7.3.3 Ohivirtausventtiili ................................................................................................................................................................. 152
7.3.4 Paine-eroton jakoputkisto.................................................................................................................................................... 152
7.3.5 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto ......................................................................................................................... 153
7.4 Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmä........................................................................................................................................ 153
7.4.1 Kompakti jakoputkisto KPV25 ............................................................................................................................................. 154
7.4.2 Kompakti jakoputkisto KPV 25, jossa laajennusmoduuli EB KPV....................................................................................... 155
7.4.3 Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32............................................................................................................ 155
7.5 Puskurisäiliö.................................................................................................................................................................................. 156
7.5.1 Lämmönjakojärjestelmät, joissa on huonekohtainen ohjaus............................................................................................... 156
7.5.2 Lämmönjakojärjestelmät, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta ........................................................................................ 156
7.5.3 Puskurisäiliö kompressorin seisokkiaikojen tasoittamiseksi................................................................................................ 157
7.5.4 Lämpöpumppupiirin paisunta-astia/varoventtiili .................................................................................................................. 159
7.5.5 Suuntaisventtiili ................................................................................................................................................................... 159
7.6 Lattian menoveden lämpötilan rajoittaminen ................................................................................................................................ 159
7.6.1 Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen rajoittimella ............................................................................................ 159
7.6.2 Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen ohituksen avulla .................................................................................... 159
7.7 Sekoitusventtiili ............................................................................................................................................................................. 159
7.7.1 Nelitiesekoitusventtiili .......................................................................................................................................................... 159
7.7.2 Kolmitiesekoitusventtiili ....................................................................................................................................................... 160
7.7.3 Kolmitiemagneettiventtiili (kytkin) ........................................................................................................................................ 160
7.8 Lika lämmönjakolaitteistossa ........................................................................................................................................................ 160
7.9 Ylimääräisten lämmönkehittimien liittäminen järjestelmään ......................................................................................................... 160
7.9.1 Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus) ............................................................................................................. 160
7.9.2 Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus) ................................................................................................................. 160
7.9.3 Regeneroiva lämmönkehitin................................................................................................................................................ 161
7.10 Uima-allasveden lämmitys............................................................................................................................................................ 161
7.11 Puskurisäiliön vakiokuumennus.................................................................................................................................................... 162
7.12 Lämpöpumpun kytkemistavat ....................................................................................................................................................... 163
7.12.1 Lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään......................................................................................................................... 164
7.12.2 Maalämpöpumppu ainoana lämmönkehittimenä ................................................................................................................ 165
7.12.3 Kompaktirakenteiset lämpöpumput..................................................................................................................................... 167
7.12.4 Yksienergia (lisäsähköllä toimiva) lämpöpumppulämmitysjärjestelmä................................................................................ 168
7.12.5 Yhdistelmävaraaja............................................................................................................................................................... 171
7.12.6 Kaksivalenssinen rinnakkainen lämpöpumppulämmitysjärjestelmä.................................................................................... 172
7.12.7 Kaksivalenssiset-regeneroivat järjestelmät, lämpöpumppu ja uusiutuva energia ............................................................... 174
7.12.8 Uima-allasveden lämmitys .................................................................................................................................................. 176
7.12.9 Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain........................................................................................................................... 177
8 Apua suunnitteluun ja asennukseen............................................................................................................ 178
8.1 Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten ........................................................................... 178
8.2 Lämpöpumpun sähköliitännät....................................................................................................................................................... 179
8.3 Vähimmäisvaatimukset käyttövesivaraajan ja kiertopumpun suhteen.......................................................................................... 182
8.4 Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto .................................................................................................... 183
4 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Miksi valita lämpöpumppu?
Miksi valita lämpöpumppu?
Lämpöpumppu on ympäristöystävällinen ja taloudellinen laite rakennusten lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Sähköllä toimiva kompressori tiivistää höyrystynyttä kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Tämän jälkeen lämpö siirtyy
lauhduttimessa (lämmönsiirrin) lämmitysveteen.
Lämpöpumppu on täysin saasteeton, se ei tuota mitään ympäristölle vahingollisia tai haitallisia päästöjä.
Sähköenegiaa käytetään silloin ympäristön lämmön siirtämiseksi
korkeammalle lämpötilatasolle. Koska tämä laite siirtää energiaa
ilmasta lämmitysveteen kutsutaan sitä ilma-vesi lämpöpumpuksi.
Lämpöpumppu siirtää verrattain vaatimattomalla määrällä sähköä suuria määriä ilmaista lämpöä luonnosta.
Oikein mitoitettu lämpöpumppu vaihtaa yhden kilowattitunnin
sähköä yli kolmeksi kilowattitunniksi lämpöä.
Mitä lämpöpumppu tekee?
Ilmassa, maassa, kalliossa ja vesistöissä on valtavan suuria
määriä lämpöenergiaa vaikka tämän energian lämpötila on liian
alhainen käytettäväksi talon lämmitykseen.
Lämpöpumppu tuo tätä alhaisen lämpötilan energiaa lämmönsiirtimen kautta kompressoripiiriin jossa sen lämpötila nousee ja
voidaan toisen lämmönsiirtimen kautta hyödyntää lämmitykseen.
Kuinka lämpöpumppu nostaa alhaisemman
lämpötilan korkeammaksi?
Maalämpöpumppu
Maa varastoi lämmön, joka tulee auringosta, tuulesta ja sateesta.
Tämä aurinkoenergia siirtyy lämpökaivosta, maakollektorista,
tms. keruuliuokseen matalassa lämpötilassa.
Kiertopumppu siirtää keruuliuoksesta energiaa lämpöpumpun
höyrystimeen.Siellä lämpöenergia siirtyy kompressoripiirin kylmäaineeseen. Tällöin keruuliuoksen lämpötila laskee, ja se pystyy taas sitomaan lämpöä maasta.
Sähköllä toimiva kompressori tiivistää kylmäainetta, jolloin sen
lämpötila nousee. Siinä vaiheessa lisätty sähköinen käyttöenergia ei mene hukkaan, vaan siirtyy suurelta osin kylmäaineeseen.
Sen jälkeen kylmäaine siirtyy lauhduttimeen, jossa sen energia
korkealämpöisenä siirtyy lämmitysveteen.
Ilmalämpöpumppu
Puhallin kerää ulkoilman ja puhaltaa sen höyrystimeen (lämmönsiirtimeen) Höyrystimessä ilma jäähtyy energian siirtyessä järjestelmään. Saatu lämpö siirtyy höyrystimessä kylmäaineeseen,
joka höyrystyy.
Käsitteet
Sulatus
D-A-CH laatumerkki
Sulatus on automaattinen rutiinitoimenpide huurteen ja jään
poistamiseksi ilma-vesilämpöpumppujen höyrystimestä lämmön
avulla. Vaihtosuuntaisten ilma-vesilämpöpumppujen sulatus on
nopea ja energiatehokas.
Tämä on Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä käytössä oleva sertifiointi lämpöpumpuille, jotka täyttävät tietyt tekniset vaatimukset, joille myönnetään kahden vuoden takuu ja kymmenen vuoden varaosien hankintavarmuus ja joiden valmistajilla on kattava
asiakaspalveluverkosto. Sen lisäksi tämä laatumerkki osoittaa,
että kyseinen lämpöpumppumalli on sarjatuotannossa valmistettu.
Lisälämmön käyttö
Laitteistoissa, joissa on lisälämmön käytön mahdollisuus, on
lämpöpumpun lisäksi toinen lämmöntuottaja, eli lämpöpumppu
kattaa lämmitystarpeen laskettuun rajalämpötilaan asti ja toimii
sen jälkeen toisen lämmöntuottajan tuella.
Uusiutuvan energian käyttö
Tämä käyttömuoto mahdollistaa uusiutuvien lämmönlähteiden
kuten puun tai auringon lämmön hyödyntämisen. Silloin kun uusiutuvaa energiaa on käytettävissä, lämpöpumppu pysähtyy olemassa oleva lämmitystarve katetaan lämmityksen, käyttöveden
ja uima-altaan osalta uusiutuvalla energialla.
Carnotin lämpökerroin
Kaikkia lämmön ja työn prosesseja vertaillaan ihanteelliseen
Carnot-prosessiin. Tämä ihanteellinen, kuvitteellinen prosessi
antaa systeemin teoreettisen teholuvun eli lämpöpumpun tapauksessa suurimman mahdollisen teoreettisen lämpökertoimen.
Carnotin teholuku lähtee ainoastaan systeemin lämpimän ja kylmän osan lämpötilaerosta.
www.dimplex.de/fi
Paisuntaventtiili
Lämpöpumpun osa, joka sijaitsee lauhduttimen ja höyrystimen
välillä ja joka alentaa kylmäaineen nesteytyspainetta höyrystyslämpötilaa vastaavaan höyrystymispaineeseen. Sen lisäksi paisuntaventtiili säätää kylmäaineen ruiskutusmäärää höyrystimen
tehon mukaan.
Lämpötilaraja (lisälämpöpiste)
Tämä on ulkolämpötila, jolloin toinen lämmönkehitin (sähkövastus tai esim. lämmityskattila) kytkeytyy päälle auttamaan lämpöpumppua rakennuksen lämmitystarpeen tyydyttämiseksi. Lämpöpumppu mitoitetaan Suomessa ilma-vesilämpöpumppujen
kohdalla yleensä n. -7 C rajalämpötilaa varten (=lisälämpöpiste).
Vuosittainen suorituskykykerroin
Vuosittainen suorituskykykerroin ilmaisee lämpöpumpusta saadun lämmön ja lämpöpumumpun vuoden aikana kuluttaman sähkön suhteen. Luku viittaa tiettyyn laitteistoon ja siinä otetaan huomioon lämmönjakolaitteiston olosuhteet (lämpötilataso ja ero).
Se ei ole sama kuin lämpökerroin.
10.2008 | 5
Vuosittainen panostusluku
Puskurisäiliö
Tämä on työluvun käänteisarvo. Vuosittainen panostusluku ilmaisee, kuinka paljon energiaa (esim. sähköä) tarvitaan tietyn
hyödyn (esim. lämpöenergian) saavuttamiseksi. Vuosipanoslukuun sisältyy myös apukäyttöjen energia. Vuosipanosluvun laskentaohje löytyy direktiivistä VDI 4650.
Lämmitysveden puskurisäiliön rakentamista suositellaan, jotta
voidaan pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa lämmöntarpeen ollessa vähäinen.
Kylmäenergia
Ilma-vesi lämpöpumpussa ulkoilmaa työnnetään puhaltimella
kompressoripiirin lämmönvaihtimen läpi jolloin se luovuttaa energiaa ja poistuu muutaman asteen kylmempänä.
Maalämpöpumpussa vastaavasti lämmönkeräimen keruuliuos
luovuttaa energiaa lämpöpumpulle, palaa kylmempänä ja hakee
uutta energiaa maasta, kalliosta tai vesistöstä kiertäessään lämmönkeruuputkessa.
Kylmäaine
Kompressoripiirissä sisäisesti energian siirtoa ja lämpötilan nostamista hoitava kylmäaine (kansanomaisesti freoni) noudattaa
kaikkia nykyisiä normeja, on ympäristöystävällinen, myrkytön ja
palamaton.
Suuri osa kompressoriin syötetystä sähköenergiasta yhtyy lämmitysenergiaan eikä näin ollen mene “hukkaan”.
Lämpökerroin COP
Lämpöpumpun luovuttaman lämmitysenergian ja vastaanottaman sähköenergian suhde ilmaistaan lämpökertoimella COP,
joka mitataan normitetuissa (EN 255/EN14511) olosuhteissa laboratoriossa. Esimerkki mittausolosuhteista A2/W35 tarkoittaa
imuilman lämpötilaa +2 astetta C ja menoveden lämpötilaa +35
astetta C. Lämpökerroin 3,2 ilmoittaa että lämpöpumppu tuottaa
3,2 kertaa niin paljon lämpöä kuin se käyttää sähköä
Yksivalenssinen
Yksivalenssisessa lämmitysjäjestelmässä lämpöpumppu on
ainoa lämmönkehitin. Tarkoitus on että lämpöpumppu kattaa rakennuksen lämmitystarpeen koko vuoden ajan. (Suomessa harvinaista)
Yksienegiakäyttö
Ilma-vesilämpöpumppu vaatii puskurisäiliön, jotta varmistetaan
vähintään 10 minuutin käyntiaika sulatuskäytössä (perustoimenpide kertyvän huurteen ja jään poistamiseksi).
Äänet
Ääniä on kahta laatua, ilman ja rakenteiden äänet. Ilman ääni leviää ilman kautta. Rakenteiden ääni leviää kiinteissä aineissa tai
nesteissä, joista se osittain siirtyy ilmaan. Äänen kuuluvuusalue
on 16...16000 Hz.
Äänenpaineen taso
Ympäristössä mitattu äänenpaineen taso ei ole konekohtainen
suure, vaan riippuu mittausetäisyydestä ja mittauspaikasta.
Äänitehotaso
Äänitehotaso on konekohtainen ja vertailukelpoinen yksikkö,
joka ilmoittaa lämpöpumpun säteilemän äänitehon. Odotettavissa oleva äänenpäästötaso tietyissä etäisyyksissä ja akustisissa ympäristöissä voidaan arvioida. Standardin mukaan äänitehotaso ilmoittaa koneen ääniominaisuudet.
Keruuliuos
Veden ja glykolipohjaisen pakkasnesteen sekoitus, jota käytetään maalämmönkeräimissä tai lämmönvaihtimissa.
Höyrystin
Lämpöpumpun lämmönvaihdin, joka luovuttaa lämöenergiaa
lämmönlähteestä (ilma, maa, kallio tai vesistö) kylmäaineen höyrystyessä alhaisessa lämpötilassa ja alhaisella paineella.
Kompressori
Kompressorissa ympäristöstä kerätyn energian lämpötila nostetaan rakennuksen lämmittämiseen tarvittavalle tasolle.
Suuri osa kompressorille syötetystä sähköenergiasta siirtyy lämmityskäyttöön.
Yksienergiakäyttö tarkoittaa että käyttöenergiana on sähkö, siis
lämpöpumppu ja sen lämmöntuotantoa täydentävä sähköinen
lämmitysvastus. Lämpöpumpun ohjausyksikkö hoitaa myös lämmitysvastuksen toiminnan.
Lauhdutin
Kaksivalenssinen-rinnakkainen
Lämpöpumppulaitteistot on tarkasti mitoitettava, koska liian suuret laitteistot lisäävät energian kustannuksia, jolloin laitteiston tehokkuus alenee.
Kaksivalenssinen-rinnakkainen lämmitysjäjestelmä käsittää lämpöpumpun ja sen kanssa rinnan liitetyn lämmityskattilan jotka
voivat toimia yht'aikaa. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempia.
Kaksivalenssinen-vaihtoehtoinen
Kaksivalenssisessa- vaihtoehtoisessa lämmitysjärjestelmässää
on lämpöpumppu ja lämmityskattila jotka toimivat vuorotellen.
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa molempien toimintaa.
Kaksivalenssinen-regeneroiva
Kaksivalenssinen-regeneroiva lämmitysjärjestelmä käsittää lämpöpumpun ja regeneroivan, uusiutuvaa enegiaa (esim. aurinkoa,
puuta, pellettejä) käyttävän lämmönkehittimen. Järjestelmän ohjaus tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköllä.
6 | 10.2008
Lämpöpumpun lämmönvaihdin, jossa kylmäaineeseen sidottu
lämpöenergia korkeassa lämpötilassa siirtyy lämmitysveteen.
Lämmitystarvelaskenta
Lämmitystarpeen laskennalle on maakohtaiset standardit:
Ominaislämmitystarve (W/m2) kerrotaan lämmitettävällä asuinpinta-alalla. Tuloksena saadaan kokonaislämmitystarve, johon
sisältyy sekä lämmönsiirron että ilmanvaihdon lämmitystarve.
Lämmönjakojärjestelmä
Lämmitysjärjestelmällä on ratkaiseva merkitys lämpöpumppulämmitysjärjestelmän tehokkuuteen, ja sen tulisi toimia mahdollisimman alhaisilla menoveden lämpötiloilla. Se koostuu laitteistosta, jonka avulla lämmönsiirtoaine kuljetetaan lämpöpumpun
lämpimältä puolelta lämmön kuluttajille. Omakotitalossa se koostuu esim. lämmönjakeluputkistosta, matalan lämpötilan lämmityksestä tai lämpöpattereista sekä kaikista oheislaitteista.
www.dimplex.de/fi
Kirjallisuutta
Lämpöpumppulaitteisto
Lämmönottolaitteisto
Lämpöpumppujärjestelmä koostuu lämpöpumpusta ja lämmönottojärjestelmästä. Maalämpöpumppujen kohdalla lämmönlähde täytyy asentaa erikseen.
Laitteisto, joka siirtää lämmön lämmönlähteestä lämmönsiirtoaineeseen ja kuljettaa sitä lämmönlähteestä lämpöpumppuun, ja
johon sisältyy kaikki oheislaitteet.
Lämpöpumppulämmitysjärjestelmä
Lämmönsiirtoaine
Se on kokonaisuus, johon kuuluvat lämmönottolaitteisto, lämpöpumppu ja lämmönjakopiiri.
Nestemäinen tai kaasumainen käyttöaine (esim. vesi, keruuliuos
tai ilma), jonka avulla lämpöä siirretään.
Lämmönlähde
Paneelilämmitys
Ilma, maa, kallio, vesistö, jonka lämpö otetaan lämpöpumpun
avulla käyttöön.
Vedellä toimiva seinälämmitys toimii suurikokoisena lämmittimenä. Sillä on samat edut kuin lattialämmityksellä. Yleensä riittää 25 °C – 28 °C lämpötila lämmön siirtämiseksi huoneilmaan,
suurimmaksi osaksi lämpösäteilyn kautta.
Kirjallisuutta
RWE Energie Bau-Handbuch (12. painos), VWEW VLG U. Wirtschaftsgesellschaft, ISBN 3-87200-700-9, Frankfurt 1998
Breidert, Hans-Joachim; Schittenhelm, Dietmar: Formeln, Tabellen und Diagramme für die Kälteanlagentechnik A. MUELLER
JUR.VLG.C.F., ISBN 3788076496, Heidelberg 1999
Dubbel Taschenbuch für den Maschinenbau (20. painos),
SPRINGER VERLAG GMBH & CO KG, ISBN 3540677771, Berlin 2001
DIN Deutsches Institut für Normung e.V., Beuth Verlag GmbH,
Berlin.
VDI-Richtlinien – Gesellschaft technische Gebäudeausrüstung,
Beuth Verlag GmbH, Berlin.
Symbolit
Symboli
Yksikkö
Massa
Suure
M
kg
Tiheys
ρ
kg/m3
Aika
t
s
h
Tilavuusvirtaus
9
m3/s
Massavirtaus
0
kg/s
Voima
F
N
1 N = 1kg m/s2
Paine
p
N/m2; Pa
1 Pa = 1 N/m2
1 bar = 105 Pa
E, Q
J
kWh
1 J = 1 Nm = 1 Ws = 1kg m2/s2
1 kWh = 3600 kJ = 3,6 MJ
Energia, työ, lämpö (-määrä)
Entalpia
Muita yksikköitä (määritelmä)
1 h = 3600 s
H
J
P, 4
W
kW
1 W = 1 J/s = 1 Nm/s
T
K
°C
Absoluuttinen lämpötila, lämpötilaero
Lämpötila Celsius-asteina
Äänenteho
Äänenpaine
LWA
LPA
dB(re 1pW)
dB(re 20μPa)
Äänenpaineen taso, äänentehon taso
Hyötysuhde
η
-
ε (COP)
-
(Lämmitys-) teho
Lämpövirtaus
Lämpötila
Lämpökerroin
Työluku
ß
ominaislämpösisältö
c
Teholuku
Esim. vuosittainen suorituskykykerroin
J/(kg K)
Kreikkalaiset kirjaimet
α
Α
alfa
ι
Ι
ioota
ρ
Ρ
rhoo
β
Β
beeta
κ
Κ
kappa
σ
Σ
sigma
γ
Γ
gamma
λ
Λ
lambda
τ
Τ
tau
δ
Δ
delta
μ
Μ
myy
υ
Υ
ypsilon
ε
Ε
epsilon
ν
Ν
nyy
ϕ
ϑ
fii
ζ
Ζ
zeeta
ξ
Ξ
ksii
χ
Χ
khii
η
Η
eeta
ο
Ο
omikron
ψ
Ψ
psii
ϑ
θ
theeta
π
Π
pii
ω
Ω
oomega
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 7
Eri polttoaineiden energiasisältö
Suurin CO2 päästö(kg/kWh) vertailukohteena
Lämpöarvo1
Hi (Hu)
Polttoarvo2
Hs (Ho)
Kivihiili
8,14 kWh/kg
8,41 kWh/kg
Polttoöljy EL
10,08 kWh/l
10,57 kWh/l
0,312
0,298
Polttoöljy S
10,61 kWh/l
11,27 kWh/l
0,290
0,273
Maakaasu L
8,87 kWh/mn3
0,200
0,182
0,200
0,182
0,240
0,220
Polttoaine
10,42 kWh/mn
Maakaasu H
Nestekaasu (propaani)
(ρ = 0,51 kg/l)
3
12,90 kWh/kg
6,58 kWh/l
Lämpöarvo
Polttoarvo
0,350
0,339
9,76 kWh/mn3
11,42 kWh/mn
3
14,00 kWh/kg
7,14 kWh/l
1. Lämpöarvo Hi (aikaisemmin Hu)
Lämpöarvo Hi (myös teholliseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun sekä polttoaineen vesi että palamisessa muodostunut vesi ovat vesihöyrynä.
2. Polttoarvo Hs (aikaisemmin Ho)
Lämpöarvo Hs (myös kalorimetriseksi lämpöarvoksi kutsuttu) on se lämpöenergian määrä, joka vapautuu, kun 1 kg polttoainetta palaa täydellisesti ja palamistuotteet jäähtyvät 25
°C:en lämpötilaan.
Muuntotaulukko
Energiayksiköt
Yksikkö
J
kWh
kcal
1 J = 1 Nm = 1 Ws
1
2,778 * 10-7
2,39 * 10-4
1 kWh
3,6 * 106
1
860
1 kcal
4,187 * 103
1,163 * 10-3
1
Veden ominaislämpökapasiteetti: 1,163 Wh/kg K = 4.187J/kg K = 1 kcal/kg K
Tehoyksiköt
Yksikkö
kJ/h
W
kcal/h
1 kJ/h
1
0,2778
0,239
1W
3,6
1
0,86
1 kcal/h
4,187
1,163
1
bar
Pascal
Torr
Vesipylväs
1
100.000
750 mm HG
10,2 m
metri
tuuma
jalka
jaardi
1
39,370
3,281
1,094
0,0254
1
0,083
0,028
Paine
Pituus
Potenssit
Etuliite
Lyhenne
Merkitys
Etuliite
Lyhenne
Merkitys
deka
da
101
desi
d
10-1
hehto
h
102
sentti
c
10-2
kilo
k
3
milli
m
10-3
6
mikro
μ
10-6
9
nano
n
10-9
mega
giga
M
10
10
G
10
tera
T
1012
piko
p
10-12
peta
P
1015
femto
f
10-15
eksa
E
1018
atto
a
10-18
8 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Lämpöpumpun valinta ja mitoitus
1.1.2
1 Lämpöpumpun valinta ja mitoitus
1.1
Saneerauskohteen alkuperäisen lämmitysjärjestelmän korvaaminen
lämpöpumpulla
1.1.1
Lämmitettävän talon lämmitystarve
Alkuperäisellä laitteistolla lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve on määritettävä uudestaan, koska olemassa olevan lämmityskattilan lämmitysteho ei ole lämmitystarpeen mitta. Yleensä
lämmityskattilat ovat ylimitoitettuja ja ne johtaisivat liian suuriin
lämpöpumpputehoihin. Lämmitystarpeen tarkka laskenta tapahtuu maakohtaisten standardien (esim. EN 12831) mukaan. Karkean arvioinnin voi suorittaa siihenastisen energiankulutuksen,
lämmitettävän asuinpinta-alan ja ominaislämmitystarpeen perusteella.
4 1
gOM\QNXOXWXV>OD@
>ODN:@
1.1.2
4 1
0DDNDDVXQNXOXWXV>PñD@
>PDN:@
>N:@
Vuosien 1980 ja 1994 välillä rakennettujen yhden ja kahden perheen omakotilalojen ominaislämmitystarve on n. 80 W/m2.
Ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa, joissa sen jälkeen ei
ole tehty lisäeristystä, ominaislämmitystarve on 100 W/m2 ja
120 W/m2 välillä. Alkuperäisten laitteistojen kunto on otettava
huomioon.
HUOM!
>N:@
Epätavalliset kulutustottumukset voivat johtaa huomattaviin poikkeuksiin standardinmukaisesta laskennasta likimääräisiä laskentamenetelmiä
käytettäessä.
Vaadittavan menoveden lämpötilan laskeminen
Useimmissa öljy- ja kaasukattilalaitteistoissa kattilan termostaatti
on säädetty 70 °C ... 75 °C lämpötilaan. Näin korkeita lämpötiloja
tarvitaan yleensä ainoastaan käyttöveden kuumentamisessa.
Kattilan jälkeen lämmönjakojärjestelmään asennetut säätöjärjestelmät kuten sekoitus- ja termostaattiventtiilit estävät rakennuksen ylikuumentumisen. Jos tämäntyypinen laitteisto varustetaan
lämpöpumpulla, on oikeiden saneeraustoimenpiteiden selvittämiseksi pakko määrittää oikea meno- ja paluuvesilämpötila.
Se voidaan tehdä kahdella tavalla:
a)
Lämmitystarvelaskenta ja jokaisen huoneen lämmitystarve tiedetään.
Lämmittimien lämmitystehotaulukoissa on ilmoitettu laitteen
teho riippuen meno- ja paluuvesilämpötilasta (ks. Taul. 1.1
sivulla 9). Silloin se huone, jota varten tarvitaan suurinta
lämpötilaa, määrää keskuslämmityksen suurimman menovesilämpötilan.
Valurautaradiaattorit
Korkeus
Syvyys
Laitekohtainen lämmitysteho [W]
keskimääräisellä vesilämpötilalla Tm
mm
980
580
430
280
mm
70
160
220
110
160
220
160
220
250
50 °C
45
83
106
37
51
66
38
50
37
60 °C
67
120
153
54
74
97
55
71
55
70 °C
90
162
206
74
99
129
75
96
74
80 °C
111
204
260
92
126
162
93
122
92
Teräsradiaattorit
Korkeus
mm
Syvyys
mm
110
160
220
110
160
220
160
220
250
50 °C
50
64
84
30
41
52
30
41
32
60 °C
71
95
120
42
58
75
44
58
45
70 °C
96
127
162
56
77
102
59
77
61
80 °C
122
157
204
73
99
128
74
99
77
Lämmitinkohtainen lämmitysteho [W]
keskimääräisellä vesilämpötilalla Tm
1000
600
450
300
Kuva 1.1: Radiaattoriyksiköiden lämmitysteho (huonelämpötilan ollessa ti=20 °C, DIN 4703 mukaan)
b)
Kokeellinen määrittäminen lämmityskauden aikana
(ks. Kuva 1.2 sivulla 10)
Lämmityskauden aikana meno- ja paluuvesilämpötiloja lasketaan termostaattiventtiileiden ollessa täysin auki niin
kauan, kunnes saadaan n. 20-22 °C:n huoneenlämpötila.
Kun haluttu huoneenlämpötila on saavutettu, merkitään
muistiin ajankohtainen meno- ja paluuvesilämpötila sekä ulkolämpötila ja siirretään alla olevaan diagrammiin. Käyrien
avulla saadaan kyseisistä arvoista todella tarvittava lämpötilataso (ala-, keski- ja ylälämpötila).
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 9
1.1.3
0HQRYHGHQOlPS|WLOD>&@
.RUNHDPHQRYHVLOlPS|WLOD
.RURWHWWXPHQRYHVLOlPS|WLOD
9DNLRPHQRYHVLOlPS|WLOD
(VLPHUNNLDUYR
&XONROlPS|WLOD
&PHQRYHVLOlPS|WLOD
./.RUNHDOlPS|WLOD
&&
07.RURWHWWXOlPS|WLOD
&&
$/9DNLROlPS|WLOD
&
8ONROlPS|WLOD>&@
Kuva 1.2: Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määrittämista varten
1.1.3
Mihin saneeraustoimenpiteisiin on ryhdyttävä lämpöpumpun energiatehokkaan
käytön varmistamiseksi?
Vakiolämpötila
Kaikkien huoneiden menovesilämpötila enint.
55 °C
Mikäli tarvittu menovesilämpötila on alle 55 °C, ei ylimääräisiä
toimenpiteitä tarvita. 55 °C menovesilämpötilaa varten voidaan
käyttää mitä tahansa vakiolämpötilalämpöpumppua.
Korotettu lämpötila
Joidenkin huoneiden menovesilämpötila on yli
55 °C
Siinä tapauksessa, että vain joidenkin huoneiden menovesilämpötilan on oltava yli 55 °C, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisten huoneiden menovesilämpötilavaatimuksen alentamiseksi.
Riittää kun vaihdetaan näiden huoneiden lämmittimet tehokkaampiin, jotta vakiolämpötilalämpöpumppua voidaan käyttää.
Korotettu lämpötila
Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on
55 °C ja 65 °C välillä
Tapauksessa, että lähes kaikki huoneet vaativat 55 °C ja 65 °C
välistä menovesilämpötilaa, on joko vaihdettava kyseisten huoneiden lämmittimet tehokkaampiin tai päätettävä käyttää korotetun lämpötilan lämpöpumppua.
Korkea lämpötila
Lähes kaikkien huoneiden menovesilämpötila on
65 °C ja 75 °C välillä
Mikäli tarvitaan 65 °C ... 75 °C menovesilämpötilaa, on koko lämmitysjärjestelmä muutettava tai sovitettava. Jos tällainen muutos
ei ole mahdollinen tai jos sitä ei haluta, on käytettävä korkealämpötilalämöpumppua.
a)
Vähentynyt lämmitystarve mahdollistaa pienemmän ja edullisemman lämpöpumpun käytön.
b)
Vähentynyt lämmitystarve johtaa lämpöpumpulla katettavan
vuosittaisen lämmitystarpeen vähentymiseen.
c)
Vähentynyt lämmitystarve voidaan kattaa matalammalla
menovesilämpötilalla, mikä parantaa vuosittaista lämpökerrointa.
d)
Parempi lämpöeristys johtaa siihen, että huoneiden sisäpintojen lämpötila nousee. Silloin saavutetaan matalammalla
huonelämpötilalla sama mukavuus.
Esimerkki:
Omakotiltaloa, jonka lämmitystarve on 20 kW ja jonka vuosittainen lämmitysenergiantarve on n. 40.000 kWh, lämmitetään vesilämmityksellä, jonka menovesilämpötila on 65 °C (paluu 50 °C).
Eristystoimenpiteillä saneerauksen yhteydessä saadaan lämmitystarvetta vähennettyä 25%:lla 15 kW:iin ja vuosittainen lämmitysenergian tarve 30.000 kWh:iin.
Täten voidaan laskea keskimääräistä menovesilämpötilaa.
10 K:lla, mikä vähentää energiankulutusta edelleen 20–25%:lla.
Lämpöpumppuun perustuvan lämmönjakojärjestelmän kokonaissäästö on silloin n. 44 % energiakustannusten osalta.
HUOM!
Lämpöpumppuun perustuvilla lämmityslaitteistoilla on yleisenä sääntönä:
aina kun menovesilämpötila laskee yhdellä asteella, tuo se n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa.
Lämmitystarpeen vähentäminen sellaisilla toimenpiteillä kuin
ikkunoiden vaihtaminen
ilmanvaihtoon liittyvien lämpöhäviöiden vähentäminen
välikattojen, kattojen ja ulkoseinien eristäminen
mahdollistaa energiansäästön neljällä eri tavalla.
10 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
1.1.4
1.3.1
Lämpöpumpun valinta (saneeraus)
Vanhojen rakennusten lämmitysjärjestelmää uusittaessa on huomioitava useita tekijöitä. Joissakin tapauksissa maalämpöpumpun asentaminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta esim.
puutarhan tai hiekkaharjupohjaisen maaperän vuoksi. Tällöin ainoaksi järkeväksi lämmönlähteeksi jää ilma.
tein yhtä yksikköä alhaisempi kuin esim. maalämpöpumpulla,
mutta myös investointikustannukset ovat usein huomattavasti
halvemmat.
Maalämpöpumppujen lämmönlähteiden mitoitusta käsitellään
toisaalla tässä kirjassa.
Ilma on hyvä lämmönlähde; sitä on kaikkialla riittävästi ja voidaan
käyttää aina ilman lupaa. Vuotuinen hyötysuhde on suurin piir-
1.2
1.2.1
Uusien rakennusten lämpöpumput
Rakennuksen lämmitystarpeen laskeminen
Tuntikohtaisen suurimman lämmitystarpeen 4h laskemiseen on
olemassa maakohtaiset standardit. Lämmitystarpeen likimainen
arviointi onnistuu lämmitettävän asuinpinta-alan A (m2) avulla:
T = 0,03 kW/m2
Matalaenergiatalo
T = 0,05 kW/m2
Rakennusten energiatehokkuutta koskevien
määräysten mukaan
OlPPLWHWWlYlSLQWDDOD Â RPLQDLVOlPPLW\VWDUYH
>N:P@
>P@
T = 0,08 kW/m2
Talon normaali lämmöneristys (n. 1980 lähtien)
T = 0,12 kW/m2
Vanhemmat kivitalot, joissa ei ole ylimääräistä lämmöneristystä.
/lPPLW\VWDUYH
>N:@
Taul. 1.1: Likimääräisiä ominaislämmitystarvearvoja
1.2.2
Menoveden lämpötilan vaikutus
Lämpöpumppuun perustuvia lämmönjakolaitteistoja suunniteltaessa on pidettävä mielessä, että yhden asteen alennus menoveden lämpötilassa tuo n. 2,5 % säästön energiankulutuksessa. On
siis pyrittävä mahdollisimman matalaan menoveden lämpötilaan.
Suuret pintalämmittimet kuten lattialämmitys ovat ihanteellisia.
1.2.3
Lämmönlähteen valinta
Päätös siitä, mitä lämmönlähdettä kannattaa hyödyntää (ilmaa,
maata (joko maa- tai kaivokeruuputkiston avulla) tai järveen/mereen upotettua keruuputkistoa on tehtävä seuraavan kahden tekijän kannalta.
a)
Investointikustannukset
Lämpöpumpun ja lämmönjakolaitteiston kustannusten lisäksi on otettava huomioon lämmönlähteestä johtuvat kustannukset.
1.3
1.3.1
Yleensä menoveden lämpötilan olisi oltava enintään 55 °C, jotta
voidaan käyttää vakiolämpötilalämpöpumppuja. Mikäli korkeampia menoveden lämpötiloja tarvitaan, on käytettävä korotetun lämötilan lämpöpumppuja tai korkealämpötilalämpöpumppuja
(luku 1.1.3 sivulla 10).
b)
Käyttökustannukset
Käyttökustannukset riippuvat paljon lämpöpumpun odotettavissa olevasta vuosittaisesta lämpökertoimesta. Käyttökustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti lämpöpumpun tyyppi,
lämmönlähteen keskimääräinen lämpötila ja lämmönjakolaitteiston tarvitsema menoveden lämpötila.
HUOM!
Toisaalta ilma-vesilämpöpumpun odotettavissa oleva vuosittainen lämpökerroin on vähän alhaisempi kuin maalämpöpumpuissa, toisaalta
myös lämmönlähteen investointikustannukset ovat pienemmät.
Ylimääräinen tehontarve
Käyttöveden kuumennus
Normaali talous kuluttaa päivää ja henkilöä kohden yleensä 80100 litraa 45 asteista käyttövettä. Tämä vaatii 0,2 kW henkilöä
kohden.
HUOM!
Mitoituksessa on otettava huomioon suurin mahdollinen henkilöluku
sekä asukkaiden käyttötarpeet, esim. poreammeet ja kylpyammeet.
Käyttövesiputkiston pinta-alakohtainen lämpöhäviö riippuu pintaalasta ja kierron tavasta ja sijainnista. Hyötypinta-alan ollessa
100 – 150 m² ja putkiston ollessa lämmitetyn rakennuksen sisällä
pinta-alakohtaiset lämpöhäviöt ovat:
Kiertoa käyttäen 9,8 [kWh/m2a]
Ilman kiertoa 4,2 [kWh/m2a]
Mikäli taloudessa on ylimääräistä käyttöveden tarvetta, esim.ammeita, näitä ei tarvitse ottaa huomioon itse lämpöpumpun mitoituksessa, vaan erillisten käyttövesivaraajien mitoituksessa.
Käyttöveden kierto
Käyttöveden kiertoputkisto nostaa käyttöveden kuumennuksen
kustannuksia.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 11
1.3.2
1.3.2
Uima-allasveden lämmitys
Ulkoallas
Ulkotiloissa olevan uima-altaan lämmitystarve riippuu paljon
siitä, millä tavalla sitä käytetään.
Sen lämmitystarve voi olla suuruusluokaltaan yhtä suuri kuin
omakotitalon ja on silloin laskettava erikseen.
Mikäli sitä lämmitetään vain tilapäisesti kesän aikana (kun muuta
lämmitystä ei käytetä), ei sen lämmitystarvetta välttämättä tarvitse ottaa huomioon.
Uima-altaan lämmitystarpeeseen vaikuttavat altaan tuuliolosuhteet, veden lämpötila, ilmasto, käyttökausi sekä mahdollinen allaspeite.
Ilman peitettä1
20
Veden lämpötila
24
28
100 W/m2
150 W/m2
200 W/m2
Ilman peitettä
Suojainen sijainti
200 W/m2
400 W/m2
600 W/m2
Ilman peitettä
Osittain suojainen
sijainti
300 W/m2
500 W/m2
700 W/m2
2
2
Ilman peitettä
Suojaamaton (voimakas tuuli)
Altaan ensilämmittämiseen 20 °C:een tarvitaan n. 12 kWh/m3 .
Altaan koosta ja lämmityksen tehosta riippuen siihen kuluu yhdestä kolmeen vuorokautta.
Sisäallas
Allashuoneen lämmitys
Allashuonetta lämmitetään yleensä patteri- tai lattialämmityksen ja/tai ilmastointiin/kosteudenpoistoon asennetun
lämmittimen avulla. Molemmissa tapauksissa on tehtävä
teknisen ratkaisun mukainen lämmitystarvelaskenta.
Allasveden lämmitystarve riippuu altaan lämpötilasta, veden
ja ilman lämpötilaerosta sekä uima-altaan käytöstä.
20
Veden lämpötila
24
23
90 W/m2
165 W/m2
265 W/m2
25
65 W/m2
140 W/m2
240 W/m2
28
20 W/m2
100 W/m2
195 W/m2
Huoneen lämpötila
28
Taul. 1.3: Viitearvot sisäuima-altaiden lämmitystarpeelle
450 W/m
800 W/m
2
1000 W/m
1. Peitettävien altaiden vähennetyt arvot tarkoittavat yksityistä uima-allasta, jota
käytetään enintään 2 tuntia päivässä.
Peitettävän yksityisen uima-altaan tapauksessa, jota käytetään
enintään 2 tuntia vuorokaudessa, näitä arvoja voidaan pienentää
50 %:lla.
Taul. 1.2: Viitearvot ulkouima-altaiden lämmitystarpeelle käyttöjaksolle toukosyyskuu
HUOM!
Maalämpöpumppua uima-altaan lämmitystä varten käytettäessä on keruupiirin suunnittelussa huomioitava vuosittaisten käyttötuntien lisäys.
1.3.3
Lämpöpumpun tehon määrittäminen
HUOM!
Esitetyt arvot ja käyrät kuvaavat Keskieuroopan ilmastoa.
Ilma–vesi-lämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu vaatii aina rinnalleen toisen lämmönlähteen (esim. sähkö). Lämpöpumpulla katetaan lämmitystarve aina
n. -7 °C ulkolämpötilaan asti (lisälämpöpiste) kokonaan. Kun ulkona on kylmempää tai jos lämmitystarve on suuri käytetään lisäksi sähköä.
Lämpöpumpun tehon mitoituksella on vaikutus investointikustannuksiin ja vuosittaisiin lämmityskustannuksiin. Mitä suurempi
lämpöpumpun teho, sitä kalliimpi on lämpöpumppu ja sitä vähemmän joudutaan vuosittain maksamaan lämmityksestä.
Kokemuksen perusteella kannattaa pyrkiä sellaiseen lämpöpumpputehoon, jonka leikkauspiste lämmityksen ominaiskäyrän
kanssa on n. -7 °C:n kohdalla.
DIN 4701 T10 mukaan tällainen laitteisto saavuttaa sen, että lisälämmönkehittimen (esim. sähkövastuksen) osuus on 2 %.
Kuva 1.3 sivulla 12 esittää vuoden ulkolämpötilakäyrän sellaiselle paikkakunnalle kuin Saksan Essen. Käyrän mukaan paikkakunnalla on vain 10 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila laskee
alle -5 °C.
8ONROlPS|WLOD>&@
1.3.3.1
$LNDSlLYLQl
Kuva 1.3: Vuoden ominaiskäyrä: vuorokausimäärä, jolloin ulkolämpötila laskee ilmoitetun arvon alapuolelle
Esimerkki Taul. 1.4 sivulla 13:
Lisälämpöpisteen ollessa -5 °C saadaan samanaikaisesti lisälämpöä käyttävällä laitteistolla n. 98 % lämpöpumppuosuus.
12 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
1.3.3.2
Lisälämpöpiste [°C]
-10
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttäen
1,00
0,99
0,99
0,99
0,99
0,98
0,97
0,96
0,95
0,93
0,90
0,87
0,83
0,77
0,70
0,61
Osuus [-] jonka LP kattaa lisälämpöä käyttämättä
0,96
0,96
0,95
0,94
0,93
0,91
0,87
0,83
0,78
0,71
0,64
0,55
0,46
0,37
0,28
0,19
Taul. 1.4: Lämpöpumpulla katettava osuus lämmityksestä lisälämpöä käytettäessä ja sen riippuvuus lisälämpöpisteestä ja käyttötavasta (lähde: taulukko 5.3-4 DIN
4701 T10)
1.3.3.2
Ulkoilma-vesilämpöpumpun mitoitusesimerkki
Yksienerginen käyttötapa:
lämpöpumppu ja sähkövastus
Lämmönjakojärjestelmä, jonka suurin menovesilämpötila on 35 °C
Lämmitettävän rakennuksen lämmitystarve
9,0 kW
Ylimääräinen lämmitystarve käyttöveden kuumennusta ja mahdollista uima-altaan lämmittämistä varten
1,0 kW
Lämpötilan mitoitus tapahtuu rakennuksen ulkolämpötilasta riippuvan lämmitystarpeen perusteella (yksinkertaistettu suoraksi)
lämpöpumpun lämmöntuottokäyrien avulla lämmöntuottodiagrammissa. Ulkolämpötilasta riippuvainen rakennuksen lämmitystarve valitun huonelämpötilan osalta merkitään x-akseliin (1piste) sekä laskettu lämmöntuotto maakohtaisen normaaliulkolämpötilan kohdalle (2-piste).
/3
/lPPLW\VWHKR>N:@VLVVXODWXV
Esimerkki Kuva 1.4 sivulla 13, jossa talon kokonaislämmitystarve on 11,9 kW ulkolämpötilassa -16 °C ja huonelämpötilana
valittu +20 °C havainnollistaa menetelmää. Diagrammissa näkyy
kahden lämpöpumpun lämmitystehokäyrät menovedelle 35 °C.
Rakennuksen lämmitystarpeen suoran ja lämpöpumppujen lämmitystehokäyrien leikkauspisteet (= rajalämpötila tai lisälämpöpiste) sijaitsevat suunnilleen -5,0 °C:ssa LP 1:n ja. -9 °C:ssa LP
2:n osalta. Tässä esimerkissä LP 1 on paras valinta. Kylmien päivien lisälämmitystarve on katettava sähköllä.
Sähkövastuksen mitoitus:
Kylmimmän päivän kokonaislämmitystarve
–
Lämpöpumpun lämmöntuotto kylmimpänä päivänä
=
Lämmitysvastusten teho
Esimerkki:
N:
N:
7DORQOlPPLW\VWDUYH
N:
±
/lPS|SXPSXQOlPPLW\VWHKR
/lPPLW\VYDVWXVWHQWHKR
±&VVD
±&VVD
Valitulle esimerkille LP 1:n rinnalle tarvitaan sähkövastuksia,
jotka pystyvät tuottamaan 6,0 kW.
/3
YDDGLWWXOLVlWHKR
.RKWD
XONROlPS|WLODVWDULLSSXYDUDNHQQXNVHQ
OlPPLW\VWDUYH\NVLQNHUWDLVWHWWX
.RKWD
/LVlOlPS|SLVWH
8ONROlPS|WLOD>&@
Kuva 1.4: Kahden eritehoisen ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuottokäyrät
menovesilämpötilalla 35 °C ja ulkolämpötilasta riippuva rakennuksen lämmitystarve
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 13
1.3.3.3
1.3.3.3
Maalämpöpumppu (ilman toista lämmönkehitintä)
Määritetty kokonaislämmitystarve
=
= _____kW
$QWRWHKR>N:@
/lPS|SXPSXQW\\SSL
Lämpöpumpun lämmöntuotto
/3
olosuhteissa W10/W351 tai BO/W351
1. Laitteistoissa, joissa ei ole toista lämmönkehitintä, on lämpöpumppu mitoitettava suurimman menovesilämpötilan ja pienimmän lämmönlähteen lämpötilan
mukaan!
HUOM!
/lPPLW\VYHGHQSRLVWROlPS|WLOD:
Maalämpöpumppujen todelliset tehot eri lämpötiloissa löytyvät laitteiden
teknisistä tiedoista.
Esimerkki:
Lämpöpumppujärjestelmä ilman toista lämmönkehitintä, kun suurin menovesilämpötila
on 35 °C
Lämmitettävän talon lämmitystarve
Kokonaislämmitystarve = 10,6 kW x 1,3
=
/3
/3
/3
10,6 kW
= 13,8 kW
/3
.RKWD
Kuva 1.5 sivulla 14 esittää maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyriä. Valitaan sellainen lämpöpumppu, jonka lämmöntuottokäyrä sijaitsee vaaditun kokonaislämmitystarpeen ja käytettävän
lämmönlähteen lämpötilan leikkauspisteen yläpuolella.
/3
/3
.HUXXOLXRNVHQPHQROlPS|WLOD>&@
Kuva 1.5: Eritehoisten maalämpöpumppujen lämmöntuottokäyrät menoveden
lämpötilassa 35 °C.
Kun kokonaislämmitystarve on 13,8 kW, pienin keruuliuoslämpötila 0 °C sekä suurin menovesilämpötila 35 °C, on valittava LP 5,
jonka lämmöntuottokäyrä täyttää vaatimukset. Tämä malli tarjoaa näissä olosuhteissa 14,5 kW:n lämmöntuoton.
1.3.3.4
Maalämpöpumppu (lisälämpö sähköllä)
Lämpöpumpun lisäksi käytetään toista lämmönkehitintä, joka toimii sähköllä, kuten puskurisäiliö, jossa on sähkövastus. Lisälämmitystä sähköllä kannattaa käyttää myös talon ensimmäisen
1.3.3.5
Ilma–vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä)
Olemassa olevissa rakennuksissa käytetään toista lämmönkehitintä (öljy- tai puukattilaa) lämpöpumpun tueksi ulkolämpötilan
laskiessa lisälämpöpisteen alle.
Usein on järkevää valita pienempi lämpöpumppu, koska se ei
vaikuta merkittävästi lämpöpumpun osuuteen vuosittaisesta lämmöntuotosta. Edellytyksenä on, että laitteisto on suunniteltu siten
että toinen lämmönkehitin voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.
1.3.3.6
lämmitysjakson aikana, mikäli rakenteiden kuivaaminen on suoritettava syksyn tai talven aikana.
HUOM!
Kokemus osoittaa, että lämmityssaneerauksen jälkeen olemassa oleva
lämmityskattila jää eri syistä pois käytöstä. Siksi mitoituksessa kannattaa
menetellä kuten sähköllä tuetun lämpöpumpun tapauksessa (n -5 °C:n lisälämmityspiste) kytkemällä puskurisäiliö menovesipuoleen.
Vesi-vesi- ja keruuliuos-vesi-lämpöpumppu (käyttämällä toista lämmönkehitintä)
Laitteistoissa, joissa maalämpöpumpun lisäksi käytetään toista
lämmönkehitintä, on voimassa samat mitoitusperiaatteet kuin ulkoilmalämpöpumpun kohdalla. Lämmönkeruujärjestelmästä riippuen on huomioitava toisia mitoituskertoimia.
On parasta kysyä asiantuntijoiltamme.
14 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
1.3.3.7
1.3.3.7
Rakenteiden kuivaaminen
Rakennusvaiheessa käytetään yleensä suuria määriä vesipitoisia aineita kuten laastia, kipsiä ja tapetteja, joiden vesi haihtuu hitaasti. Vesisade saattaa lisätä rakennuksen kosteutta entisestään. Kosteuden vuoksi uuden rakennuksen lämmitystarve on
erityisen suuri ensimmäisten kahden lämmityskauden aikana.
Rakennuksen kuivaamiseen kannattaa käyttää erityisiä lämmityslaitteita. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu ahtaasti ja kuivaamisen on tapahduttava syksyn tai talven aikana, kannattaa asen-
www.dimplex.de/fi
taa ylimääräinen sähkövastus lämmitystarpeen kattamiseksi,
erityisesti maalämpöpumppujen yhteyteen. Ylimääräisen sähkövastuksen kytkeytyminen pitäisi tapahtua keruuliuoksen menolämpötilan (n. 0 °C) tai ulkolämpötilan
(0 °C – 5 °C) mukaan.
HUOM!
Maalämpöpumpun kompressori käy jatkuvasti, voi lämmönlähde jäähtyä
liikaa, mikä voi johtaa lämpöpumpun pysähtymiseen.
10.2008 | 15
2
2 Ilma–vesi-lämpöpumppu
2.1
Lämmönlähteenä ilma
Ilma-vesilämpöpumpun käyttöalue
Kondenssinpoisto
-25 °C + 35 °C
Laitteen käytössä muodostuva kondenssivesi on johdettava pois
ilman jäätymisen vaaraa. Jotta vesi valuisi kunnolla pois, on lämpöpumpun oltava vaakatasossa. Kondenssivesiputken halkaisijan on oltava vähintään 50 mm ja sen pitäisi mahdollisuuksien
mukaan johtaa sadevesiviemäriin, niin että suuretkin vesimäärät
voivat kulkea sen läpi. Sulatus suoritetaan jopa 16 kertaa vuorokaudessa ja se tuottaa kerrallaan jopa kolme litraa kondenssivettä.
Ulkoilman käytettävyys
Rajoitukseton
Hyödyntämismahdollisuudet
Lisäsähkön kanssa
(Osittain) rinnakkain toisen lämmönlähteen kanssa
Vuorotellen toisen lämmönlähteen kanssa, esim. maalämpöpumpun.
Toisen lämmönlähteen kanssa regeneroivasti
Puskurisäiliö
Ilma-vesilämpöpumppu vaatii sarjaan kytketyn puskurisäiliön,
joka mahdollistaa höyrystimen (lamellilämmönvaihtimen) sulatuksen kiertosuuntaa vaihtamalla. Sen lisäksi puskurisäiliö pidentää lämpöpumpun käyntiaikaa silloin, kun lämpöä kuluu vähemmän (katso luku 7.5 sivulla 156).
HUOM!
Kondenssiveden valuttaminen sakokaivoon tai jätevesiviemäriin
edellyttää vesilukkoa höyrystimen suojaamiseksi syövyttäviltä höyryiltä.
Sijaintisuositus
Paras asennuspaikka ilma-vesilämpöpumpulle on ulkotila. Silloin
ilmakanavia ei tarvita ja perustuksetkin ovat halpoja toteuttaa. Sijoittamisessa on noudatettava voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Mikäli lämpöpumpun asentaminen ulkotilaan ei ole mahdollista, on huomioitava, että tiloissa, joissa ilman kosteus on
suuri, voi muodostua kondenssivettä lämpöpumpun, ilmakanavien ja erityisesti seinän läpiviennin luona.
HUOM!
Imuilmassa ei saa olla ammoniakkia. Siksi karjatilojen poistoilmaa ei saa
käyttää.
2.2
Ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen
Sisäasennuksen investointikustannukset
Ilmapiiri (esim. kanavat)
Seinien läpiviennit
Kondenssinpoisto
Yleistä
Ilma-vesilämpöpumppua ei pitäisi asentaa rakennuksen asuintiloihin. Lämpöpumppuun syötetään ääritapauksissa jopa 25 asteista ulkoilmaa. Lämpötilaero voi aiheuttaa kondenssiveden muodostumista, jos tilojen ilman kosteus on korkea. Kondenssivettä muodostuu erityisesti seinien läpivientien kohdalla ja
ilmakanavien liitoskohdissa ja voi vahingoittaa rakenteita. Yli
50% ilman kosteudella ja alle 0°C ulkoilmalämpötilassa kondenssivesi saattaa muodostua hyvästä eristyksestäkin huolimatta. Siksi asennuspaikaksi kannattaa valita lämmittämättömiä
tiloja kuten kellari, varasto tai autotalli.
Ennen lämpöpumpun asentamista yläkerroksiin on tarkastettava
katon kantokyky. Laitetta ei saa asentaa puukaton päälle.
HUOM!
Lämpöpumpun asentaminen asuintilojen yläpuolelle edellyttää laitteen
äänen vaimentamista ylimääräisten eristysten avulla.
Ilmapiiri
Sisätiloihin asennetun ilmalämpöpumpun tehokas ja häiriötön
käyttö edellyttää riittävän suurta imuilmavirtausta. Virtausmäärä
riippuu lämpöpumpun tehosta ja voi olla välillä 2500 ja
9000 m3/h (katso luku 2.5 sivulla 25). Ilmakanavan vähimmäismittoja on pakko noudattaa.
Ilman pitää voida kulkea mahdollisimman esteettömästi imuaukosta poistoaukkoon, niin että ilmanvastus on mahdollisimman
pieni (luku 2.3 sivulla 20).
HUOM!
Lämpöpumpun ääntä voi vähentää johtamalla poistoilma 90° kaaren
kautta tai sijoittamalla lämpöpumppu ulkotiloihin (luku 2.4 sivulla 23).
2.2.1
Vaatimukset asennustilaan
Ilmanvaihto
Lämpöpumpun asennustilan ilmanvaihtoon on parasta käyttää
ulkoilmaa, jotta ilman kosteus pysyy alhaisena ja kondenssiveden muodostuminen estyy. Kondenssiveden muodostuminen on
erityisen suurta rakenteiden kuivamisvaiheessa ja käyttöönoton
yhteydessä.
16 | 10.2008
HUOM!
Lämpöpumpun ilmaputkia ei saa jättää asentamatta, sillä pöyrivät osat
(puhallin) aiheuttavat loukkaantumisvaaran.
www.dimplex.de/fi
2.2.2
2.2.4
Ilman imeminen tai poistaminen ilmakuilujen kautta
Jos ilmakanavan imu- tai poistoaukkojen läpiviennit seinässä sijaitsevat maapinnan alapuolella, suositellaan käyttämään muovisia aerodynaamisia ilmakuiluja, joissa ilma voi virrata esteettä.
Jos kuilut ovat betoniset ne edellyttävät ilmanohjauspellin asentamista. Poistopuolen ilmakuilussa on oltava ääniä vaimentava
eriste. Sopiva eristemateriaali on mineraalikuitulevy, jonka painoluokka on n. 70 kg/m³ tai avosoluvaahto (esim. melamiinihartsivaahto).
Kuilujen vähimmäismitat ovat 1000 x 400 – 1000 x 650 mm
Ilmakuilun ja seinäaukon välisen tilan tiivistäminen (katso
luku 2.2.4 sivulla 17)
Peittäminen ritilällä (murtovarkaussuoja)
Kondensaattipoistolle jätettävä tilaa
Tarvitaan ylimääräinen ritilä (silmäkoko > 0,8 cm), joka
estää eläinten ja lehtien pääsemisen kanavaan.
Kuva 2.1: Ilmakuilun vähimmäismitat
HUOM!
Ilmakanavien vähimmäismitat löytyvät laitteen teknisistä tiedoista.
2.2.3
Lämpöpumpun sääsuojus
Ilmakanavan läpiviennin sijaitessa maapinnan yläpuolella tarvitaan sääsuojus, joka peittää aukon ja estää sateen ja lumen pääsemisen ilmakanavaan. Suojus kiinnitetään ulkoseinään ja sitä
voidaan käyttää ilmakanavan molemmissa päissä. Lisävarusteinen sääsuojuksemme on kehitelty erityisesti lämpöpumppuja
varten ja sillä on huomattavasti pienempi ilmanvastus kuin tavallisilla sääsuojuksilla. Se voidaan asentaa sekä imu- että poistopuolelle.
Seinän ja säänsuojuksen väliin pitäisi kiinnittää ritilä, joka estää
eläinten ja lehtien pääsyn. Ritilän vapaan poikkileikkauksen on
oltava vähintään 80% (silmäkoko > 0,8cm). Mahdollinen murtovarkaussuoja on hankittava erikseen.
Pos.
Nimike
500-700
800
1
Suojaritilä
1 kappale
1 kappale
2
Vaarna 6x30
4 kappaletta
6 kappaletta
3
Ruuvi 5x70
4 kappaletta
6 kappaletta
Kuva 2.2: Lämpöpumpun sääsuojus
Läpivientien eristäminen
Tarvittavat läpiviennit varustetaan paikan päällä. Niiden sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja
kastumiselta. Kuva 2.3 sivulla 17 esittää esimerkkinä PU-eristettä (eristeen paksuus 25 mm). Seinäeristeen ja liitäntärasian
rako on tiivistettävä täysin ilmatiiviiksi. Jotta rajuilman aikana sisään päässyt vesi voisi valua pois, on läpiviennissä oltava ulospäin johtava kallistus.
6HLQl
Q
2.2.4
38NRYDYDDKWR
.DQDYDOLLWlQWl
Kuva 2.3: Seinän läpiviennin esimerkki
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 17
2.2.5
2.2.5
Kompaktirakenteinen ilma-vesilämpöpumppu sisäasennukseen
Ilma-vesilämpöpumppuun on sisäänrakennettu liitännät sekoittamatonta lämmönjakopiiriä varten.
Lämmönkiertopumppu
Ilmapiiri laitteen ollessa nurkassa tai seinää vasten
Puskurisäiliö
Lämpöpumppu voidaan asentaa nurkkaan ilman ylimääräisiä kanavia. Lämpöpumpun asentaminen seinää vasten vaatii ylimääräisen poistoilmakanavan.
Ohitusventtiili ja turvamoduuli
Lisäsähkölämmitys 2 kW
Perusrunko on sijoitettava tasaiselle, sileälle ja vaakatasoiselle
alustalle. Lämpöpumpun sijoituspaikka on valittava siten, että
laitteen huolto voidaan suorittaa ongelmitta. Sijoita laite siten,
että sen eteen ja vasemmalle kyljelle jää 1 metri vapaata tilaa.
Laitteen imuaukko on suunniteltava niin, että sen voi liittää suoraan läpivientiin. Ensin tulee kiinnittää mukana toimitettu, itseliimautuva rengastiiviste, jonka jälkeen laite työnnetään seinää
vasten kevyesti painaen. Läpiviennin sisäpuolella täytyy olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta
(katso Kuva 2.4 sivulla 18). (esim- PU-kovavaahtolevyjä)
Poistopuolen voi liittää suoraan läpivientiin tai lisävarusteisen lasikuitu-kevytbetonikanavan kautta (katso Kuva 2.4 sivulla 18 ja
Kuva 2.5 sivulla 18).
Seuraavat ilmapiirin komponentit on saatavissa kompaktirakenteista ilma-vesilämpöpumppua varten
Sääsuojus RSG 500
Ilmakanavat (LKL, LKB, LKK 500)
Tiivistelaippa DMK 500
Lisävarusteisten sovitinputkien käytön yhteydessä on huomioitava kohdassa luku 2.2.5 sivulla 18 olevat ohjeet.
1)
Höyrystin
7)
Kytkentäkotelo
Peruslaite
2)
Puhallin
8)
Suodatinkuivain
Lämpöpumppu sisältää jo seuraavat tärkeät lämmönjakopiirin
osat:
3)
Lauhdutin
9)
Tarkistuslasi
4)
Kompressori
10) Puskurisäiliö
Lämpöpumpun ohjausyksikkö
5)
11) Paisuntaventtiili
Paisunta-astia (24 litraa, 1,0 baarin paine)
6)
Paisuntasäiliö 24 l
12) Ohivirtausventtiili
Asennusvaihtoehtoja
PDDQSLQQDQDODSXROHOOD
,OPDNXLOX
,OPDNXLOX
6RYLWXVNDSSDOH
PDDQSLQQDQ
\OlSXROHOOD
/LVlYDUXVWHHW
NDWNDLVWDYD
VRSLYDSlWNl
6DGHVXRMDULWLOl
Nl\WW|SXROL
VRSLYDSlWNl
.RQGHQVVLQSRLVWR
PDDQSLQQDQ\OlSXROHOOD
,OPDYLUUDQVXXQWD
/LVlYDUXVWHHW
.RQGHQVVLQSRLVWR
,OPDYLUUDQVXXQWD
Nl\WW|SXROL
6RYLWXVNDSSDOH
NDWNDLVWDYD
6RYLWXVNDSSDOH
NDWNDLVWDYD
Kuva 2.4: Nurkka-asennus 500, jossa on eristetyt läpiviennit. Eristyksen voi
suorittaa myös sovitinkappaleen (kanavaosan) avulla (Kuva 2.8.1.1
sivulla 56)
18 | 10.2008
6DGHVXRMDULWLOl
6RYLWXVNDSSDOH
NDWNDLVWDYD
7LLYLVWH
/LVlYDUXVWHHW
Kuva 2.5: Seinäasennus 500 lasikuitu-kevytbetonikanavan avulla
www.dimplex.de/fi
2.2.6
2.2.7
Ilmakanavaletkusarja ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus)
Ilma-vesilämpöpumppumalleille LI 11TE ja LI 16TE on saatavissa lisävarusteisia joustavia ilmakanavaletkuja. Ilmakanavaletkusarja soveltuu asennettavaksi huoneisiin, joissa lämpötila ja
ilman kosteus ovat matalia. Sarjaan kuuluu 5m pitkä, lämpö- ja
äänieristetty ilmaletku, jonka voi katkaista imu- ja poistopuolelle
sopivaksi. Ilman imu ja poisto voivat tapahtua ilmakuilun tai
säänsuojuksen kautta. Mukana tulee eristeitä lämpöpumpun kytkemistä varten ja läpiviennin eristämiseen.
Ilmaletkujen käytön etu on niiden helppo sovitettavuus paikallisiin olosuhteisiin, etäisyys- ja korkeuserojen tasoittamiseksi. Lisäksi ilmaletkuissa on sekä äänivaimennus että lämpöeristys, ja
ne vähentävät asennustilan jäähtymistä. Seinäliitoksissa olevat
ritilät estävät eläinten ja lehtien pääsyn ilmakanavaan.
HUOM!
Mikäli ilman tulo- tai poistopuolella on 90° suurempi mutka, on tarkastettava vähimmäisilmavirtaus.
Mitat [mm]
DN 500
DN 630
A
560
652
B
585
670
C
495
625
D
100
100
Taul. 2.1: Ilmakanavaletkusarjan mitat
Toimituksen sisältö
1)
Liitoskappale
lämpöpumppuun
2)
Kuusikantaruuvi
3)
Letkunkiristin
4)
Kuusikantaruuvi
5)
Reikänauha
6)
Naulavaarna
7)
Liitosletku
Eristeen paksuus 25 mm
8)
Ruuvi
9)
Seinäliitoskappale
10) Vaarna
Vähimmäistaivutussäde LUS 11:
300 mm
Vähimmäistaivutussäde LUS 16:
400 mm
90° kaaren tilantarve:
n. 1 m
Kuva 2.6: Ilmakanavaletkusarja
2.2.7
Lasikuitu-kevytbetonikanavat ilma-vesilämpöpumppua varten (sisäasennus)
Nämä lisävarusteina saatavissa olevat ilmakanavat kestävät
kosteutta ja sallivat diffuusion. Ne toimitetaan eri poikkileikkauksina, kussakin 90° kaari sekä 625mm ja 1250mm pitkät jatkokappaleet.
HQLQW
+XRQHNRUNHXVYlKLQW&
HULVWHQDXKD
Nl\WW|SXROL
/DLWWHHQNRUNHXV.
.RQGHQVVLQSRLVWR
/DLWHMDODWQ
HULVWHQDXKDQ
Ulkokuoren pienet vauriot eivät vaikuta kanavien toimivuuteen ja
ne voidaan korjata paklaamalla.
9HGHQSRLVWR
$
Kanavat voidaan maalata tavallisella seinämaalilla.
,OPDYLUUDQVXXQWD
%
Niiden sisällä on eriste mineraalivillasta ja niiden kuoren alla on
lasivillaa, joka ehkäisee kondenssiveden muodostumista ja vaimentaa ääniä. Päissä on galvanisoidut teräspeltireunat.
3XVNXULVlLOL|
Kuva 2.7: Ilma-vesilämpöpumppu, jossa lasikuitu-kevytbetoni-ilmakanava ja
alapuskuri
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 19
2.3
Vakioasennus:
Kanavien katkaisu:
Vakioasennuksessa (katso luku 2.3.1 sivulla 21) kanavakappaleita ei tarvitse työstää.
Tarvittaessa ilmakanavia voidaan lyhentää tai sovittaa lisävarusteisen sovitussarjan avulla. Leikkausreunoihin sivelletään sopivaa liimaa (esim. silikonia) ja varustetaan galvanoidulla U-profiililla.
Ilmapiiri on sijoitettava siten, että lämpöpumpun vähimmäisetäisyyksiä seinistä (katso Kuva 2.8 sivulla 20) noudatetaan.
Ilmakanavien ja kaarien seinäaukot tiivistetään mittapiirroksen
mukaan tavallisen eristysvaahdon avulla. Kanavakappaleita kannatetaan lattiasta sopivalla tukirakennelmalla tai katosta kierretankojen avulla.
HUOM!
Ilmakanavia ei ruuvata lämpöpumppuun kiinni äänieristyksen vuoksi.
Lämpöpumpun ja kanavan väliin on jätettävä n. 2cm rako, jotta
lämpöpumpun voi myöhemmin helposti poistaa. Tiivisteenä lämpöpumpun kohdalla käytetään lisävarusteista tiivistelaippaa
(katso Kuva 2.9 sivulla 20).
Kahden kanavan liitos:
Leikkauskohtaa valittaessa on otettava huomioon, että suorassa
kanavassa on vain yhdessä päässä liitokseen tarvittava kartiopää.
Kanavaosien katkaisuun voidaan käyttää tavallisia puutyökaluja
kuten pyörö- tai pistosahaa. Parhaiten soveltuvat kovametalliset
tai timantilla varustetut työkalut.
Tiivistelaippa
Tiivistelaippaa käytetään lasikuitu-kevytbetoni-ilmakanavien tiivistämiseen lämpöpumpun kohdalla. Ilmakanavia ei ruuvata suoraan lämpöpumppuun kiinni. Käyttövalmiissa tilassa ainoastaan
tiivistekumi koskettaa lämpöpumppua suoraan. Näin helpotetaan
lämpöpumpun asennusta ja purkua ja vaimennetaan ääniä.
Kanavaosat on varustettu metallisella pistoliitoksella. Pistoliitos
vähentää ilmapyörteitä eli painehäviötä.
Osien välit tiivistetään metallireunojen väliin liimattavien pehmokumitiivisteiden tai silikonimassan avulla.
Kuva 2.9: Ilmakanavien tiivistelaippa
Kuva 2.8: Vähimmäisetäisyydet ilma-vesilämpöpumppua asennettaessa sisätiloihin
2.3
Ilmapiirin suunnittelu
Ilmapiiri (ilman imu- ja poistopuoli) tulee suunnitella siten, että yksittäisten osien painehäviö ei ylitä laitteen teknisissä tiedoissa
(katso luku 2.5 sivulla 25) ilmoitettua arvoa. Liian pienet poikkileikkaukset tai liian suuret mutkat (esim. sääsuojuksen kohdalla)
aiheuttavat liian suuria painehäviöitä ja voivat aiheuttaa tehovähennyksiä tai jopa käyttöhäiriöitä.
Ilmapiirin osa
Painehäviö
Suora ilmakanava
1 Pa/m
Kaareva ilmakanava
7 Pa
Sääsuojus
5 Pa
Imupuolen ilmakuilu
5 Pa
Poistopuolen ilmakuilu
7-10 Pa
Taul. 2.2:Viitearvot ilmapiirille
Erikoistarvikkeina tilattavien ilmapiirikomponenttien painehäviöt
pysyvät sallituissa rajoissa, mikäli niitä käytetään vakioasennusten toteuttamiseksi (katso luku 2.3.1 sivulla 21). silloin kokonaispainehäviötä ei siis tarvitse tarkastaa. Imu- ja poistopuoli voidaan
toteuttaa valinnan mukaan ilmakuilun tai sääsuojuksella varustetun läpiviennin avulla.
Ilmapiirin kokonaispainehäviö eli imun ja poiston välisten osien
painehäviöiden summa ei saa ylittää teknisissä tiedoissa ilmoitettua arvoa (katso luku 2.5 sivulla 25). Häviön osalta on otettava
huomioon mm. ritilät, ilmakuilut, mutkat ja itse ilmakanavat tai letkut.
HUOM!
Mikäli ilmapiiriä ei ole toteutettu vakioasennuksena tai mikäli käytetään
muiden valmistajien ilmapiirikomponentteja, on vähimmäisläpivirtaus
tarkastettava.
HUOM!
Suurimman sallitun painehäviön noudattamiseksi huoneenpuoleisessa
ilmapiirissä ei saa olla enempää kuin kaksi 90° mutkaa.
20 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.3.1
Ilmapiirikomponenttien valinta
Laitetyyppi
Ilmapiirikomponentti
LIK 8TE / LI 9TE
Tyyppi 500
Ilmakanavat (kanava/kaari)
LI 11TE
Tyyppi 600
LI 16TE / LI 20TE
Tyyppi 700
Tiivistelaippa
LI 24TE / LI 28TE
Tyyppi 800
LIH 22TE / LIH 26TE
Tyyppi 800
Alla olevat ilmapiirikomponentit toimitetaan neljässä kokoluokassa lämpöpumpun tehon mukaan:
Sääsuojus
Taul. 2.3: Ilmapiirikomponenttien kokoluokat eri lämpöpumpputyypeille
Korkeudet lasikuitu-kevytbetonikanavia käytettäessä
HULVWHQDXKD
/DLWHMDODWQ
HULVWHQDXKDQ
$
Nl\WW|SXROL
+XRQHNRUNHXVYlKLQW&
.RQGHQVVLQSRLVWR
HQLQW
9HGHQSRLVWR
/DLWWHHQNRUNHXV.
,OPDYLUUDQVXXQWD
%
2.3.1
3XVNXULVlLOL|
Kuva 2.10:Kuva edestä 600-800
Alapuskuri
Sisätilaan asennettavien lämpöpumppujen LI 11TE, LI 16TE ja
LI 20TE alle kannattaa valita 140 litrainen alapuskuri, koska silloin lämpöpumpun kokonaiskorkeus kasvaa niin, että ilmakanavat voidaan kiinnittää suoraan kattoon.
A (mm)
puskurin
kanssa
A (mm)
ilman puskuria
B (mm)
C (mm)
H (mm)
puskurin
kanssa
H (mm)
ilman puskuria
LIK 8TE
–
LI 9TE
–
1328
550
2100
–
1911
678
550
2100
–
LI 11TE
1261
1282
672
650
2200
1981
1371
700
LI 16TE / LI 20TE
1340
730
745
2400
2191
1581
LI 24TE - LI 28TE /
LIH 22TE - LIH 26TE
800
–
762
820
2000
–
1721
Tyyppi
Lämpöpumppu
500
500
600
Taul. 2.4: Mittataulukko kuvalle 600-800 (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18)
Näin määritetään mitat lämpöpumpun sijoittamista ja läpivientien
sijaintia varten:
1. Vaihe:
Haetaan ilmapiirikomponenttien tyyppi valitulle
ilma-vesilämpöpumpulle,
katso
Taul. 2.3
sivulla 21.
2. Vaihe:
Valitaan tarvittava asennusvaihtoehto
3. Vaihe:
Haetaan arvot mittataulukosta valitulle asennusvaihtoehdolle.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 21
2.3.2
2.3.2
Nurkka-asennus
6DGHVXRMDULWLOl
PDDQSLQQDQ
\OlSXROHOOD
/LVlYDUXVWHHW
%
(
'
.RQGHQVVLQSRLVWR
%
,OPDNXLOX
YlKLQW
,OPDYLUUDQVXXQWD
Nl\WW|SXROL
PLQG
7LLYLVWH
/LVlYDUXVWHHW
Kuva 2.11:Nurkka-asennus (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18)
Tyyppi
Lämpöpumppu
B (mm)
D1 (mm)
600
LI 11TE
650
301
E (mm)
852
700
LI 16TE / LI 20TE
745
254
852
800
LI 24TE - LI 28TE /
LIH 22TE - LIH 26TE
820
291
1002
Taul. 2.5: Mittataulukko nurkka-asennukselle
,OPDNXLOX
%
YlKLQWVRSLYDSlWNl
6DGHVXRMDULWLOl
'
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|SXROL
NDWNDLVWDYD
/LVlYDUXVWHHW
7LLYLVWH
/LVlYDUXVWHHW
PDDQSLQQDQ\OlSXROHOOD
6RYLWXVNDSSDOH
%
(
6RSLYDSlWNl
.RQGHQVVLQSRLVWR
YlKLQW
Kuva 2.12:Nurkka-asennus sovituskappaleen kanssa (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18)
Tyyppi
Lämpöpumppu
B (mm)
D3 (mm)
600
LI 11TE
650
301
E (mm)
852
700
LI 16TE / LI 20TE
745
254
852
800
LI 24TE - LI 28TE /
LIH 22TE - LIH 26TE
820
291
1002
Taul. 2.6: Mittataulukko nurkka-asennukselle sovituskappaleen kanssa
22 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.3.3
2.4
Seinäasennus
(
,OPDNDQDYDOLLWlQQlWPDDWDVRQDODSXROHOOD
,OPDNXLOXQNl\WW|
6DGHVXRMDULWLOl
,OPDNXLOX
PDDQSLQQDQ
\OlSXROHOOD
/LVlYDUXVWHHW
%
6RYLWXVNDSSDOH
NDWNDLVWDYD
6DGHVXRMDULWLOl
/LVlYDUXVWHHW
(ULVWHWW\
VHLQlOlSLYLHQWL
,OPDNXLOX
%
.RQGHQVVLQSRLVWR
VRSLYDSlWNl
(
,OPDYLUUDQVXXQWD
,OPDYLUUDQVXXQWD
6RYLWXVNDSSDOH
NDWNDLVWDYD
.l\WW|SXROL
7LLYLVWH
/LVlYDUXVWHHW
9lKLPPlLVHWlLV\\VNl\WHWWlHVVl
O\K\WWlLOPDNDQDYDD3 PP
7LLYLVWH
.l\WW|SXROL
/LVlYDUXVWHHW
bQGHUXQJHQXQG,UUWXPYRUEHKDOWHQ6WDQG -XOL
Kuva 2.13:Seinäasennus (LIK 8TE / LI 9TE katso luku 2.2.5 sivulla 18)
Tyyppi
Lämpöpumppu
B (mm)
E (mm)
600
LI 11TE
650
852
700
LI 16TE / LI 20TE
745
852
800
LI 24TE - LI 28TE /
LIH 22TE - LIH 26TE
820
1002
Kuva 2.14:Seinäasennus LIKI 14TE
HUOM!
Nurkka-asennus laitteille LIKI 14 TE Kuva 2.8.2.1 sivulla 58
HUOM!
Poistopäässä on käytettävä valokuilua tai sääsuojusta, muuten poistoilma saattaa kulkea takaisin suoraan imuun.
Taul. 2.7: Mittataulukko seinäasennukselle
2.4
Ilma-vesilämpöpumput ulkoasennukseen
Ulkoasennuksen investointikustannukset
Roudankestävät perustukset
Maansisäiset lämpöeristetyt meno- ja paluuvesiputket
Maansisäiset sähköjohdot
Läpiviennit putkistoille
Kondenssiveden poisto (routimaton)
Mahd. rakennusmääräyksiä noudatettava
Sijaintipaikka
Ulos asennettavat lämpöpumput on varustettu erikoispinnoitetuilla pelleillä ja ovat säänkestävät.
Laitteen sijoituspaikan on oltava tasainen, sileä ja vaakatasoinen
alusta. Alustaksi sopii routimaton perustus. Rungon tulee olla tiiviisti lattiaa vasten äänieristyksen varmistamiseksi ja vettä sisältävien osien jäätymisen estämiseksi. Muissa tapauksissa on
mahdolliset raot tiivistettävä käyttämällä säänkestävää eristysmateriaalia.
Vähimmäisetäisyydet
Huoltotöitä varten on oltava riittävästi tilaa laitteen läheisyydessä. Sijoita laite siten, että kiinteisiin seiniin jää 1,2 metrin etäisyys.
Ääneneristystoimenpiteet
Parhaiten ääneneristys toimii, jos ulospuhalluspään ympärillä ei
ole kovia pintoja (esim. ulkoseinä) 3-5 metrin etäisyydellä.
Ylimääräisen ääneneristyksen saavuttamiseksi perustukset voidaan peittää eristävällä materiaalilla kuten kuorihakkeella paneelipeltien korkeuteen asti.
Äänet riippuvat lämpöpumpun äänitehon tasosta ja sijaintipaikan
olosuhteista. Ääniin ja äänten kulkeutumiseen leviämiseen vaikuttavat tekijät selitetään yksityiskohtaisesti kohdassa luku 4
sivulla 126.
Ilmapiirin oikosulku
Lämpöpumppu on sijoitettava siten, että kylmentynyt poistoilma
voi levitä vapaasti ympäristöön. Jos lämpöpumppu seisoo lähellä
seinää, ei poistosuunta saa olla kohti seinää.
Laitetta ei saa sijoittaa kuoppiin tai sisäpihoihin, koska silloin
jäähtynyt ilma kerääntyy maahan ja pääsee enemmin tai myöhemmin uudestaan lämpöpumpun imuun.
Kuva 2.15:Esimerkki lämpöpumpun sijoittamisesta neljän reunuskiven ja neljän kävelytielevyn muodostamalle alustalle
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 23
2.4
HUOM!
Eristettyjä kaukolämpöputkia käytettäessä kannattaa vetää ne ainoastaan
lämpöpumpun perusrunkoon asti ja toteuttaa varsinaiset liitännät joustavien letkujen avulla asennuksen helpottamiseksi.
.RQGHQVVLYHGHQSRLVWR
9HGHQSRLVWR
6lKN|QV\|WW|
93(+]
2KMDXVMRKWR
Lämpöpumppu liitetään talon lämmönjakopiiriin kahdella lämpöeristetyllä putkella meno- ja paluuvirtausta varten. Putket sijoitetaan maan alle ja johdetaan lämmityskellariin seinässä olevan läpiviennin kautta, samoin tehonsyöttö- ja ohjausjohto (tyhjän
putken vähimmäishalkaisija DN 70).
Liittäminen lämmönjakolaitteistoon
Kuva 2.16:Vähimmäisetäisyydet huoltotöitä varten
9HGHQV\|WW|
.RQGHQVVLYHGHQSRLVWR
.\WNHQWlNRWHOR
Kuva 2.17:Esimerkki eri johtojen sijainnista
HUOM!
Lämpöpumpun etäisyys rakennukseen vaikuttaa putkien paine- ja lämpöhäviöihin. Ne tulee ottaa huomioon kiertopumpun valinnassa ja eristysten suunnittelussa. Välimatka ei saa olla yli 30m, koska virtakaapelin
enimmäispituus on 30m.
Lämpöpumpun liitännät johdetaan alhaalta laitteesta ulos. Lämmönjakoputkien ja kondenssiveden poiston sijainti näkyvät mittakuvien perustuskaavioista (katso luku 2.8 sivulla 55).
Kondenssiveden poisto
Ulkoasennuksessa kondenssiveden voi johtaa sadevesikanavaan. Kondenssivesiputki (halkaisija vähintään 50 mm) on johdettava mahdollisimman pystysuuntaisesti alas ja vasta routarajan alapuolella sivuun. Poistoputkella pitää olla riittävä
kallistuskulma.
Jäätymisen esto
Sisäänrakennettu jäänestoanturi aktivoi tarvittaessa lämmönkiertopumpun, jotta lämpöpumpun jäätyminen seisonta-ajan aikana estyy.
24 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.5
2.5.1
Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen
2.5.1
Vakiolämpötilapumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LIK 8TE
Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille lämmitystarkoitukseen
1
Tyyppi ja tilauskoodi
LIK 8TE
2
Rakenne
2.1
Toteutus
2.2
Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan kompaktilaitteen
tai lämmitysosan osalta
2.3
Asennuspaikka
Kompakti
Sisällä
3
Suorituskykytiedot
3.1
Käyttölämpötilarajat:
3.2
3.3
IP 20
Lämmitysveden meno/paluuvirtaus
°C / °C
Ilma
°C
Lämmitysveden lämpötilajakauma A7 / W35:llä
Antoteho/lämpökerroin
A-7 / W35:lla
1
A-7 / W45:llä
1
kW / ---
5,8 / 2,7
5,5 / 2,6
5,4 / 2,1
kW / --kW / ---
7,5 / 3,3
7,4 / 3,2
A7 / W35:llä 1
kW / ---
9,3 / 3,9
9,2 / 3,8
1
kW / --kW / ---
8,8 / 3,2
9,8 / 4,1
dB(A)
3.5
Äänipaineen taso 1m etäisyydellä (sisällä)
dB(A)
3.6
Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla2
m³/h / Pa
3.7
Vapaa paine, lämmityksen kiertopumppu (maksimitaso)
Pa
3.8
Lämmitysveden virtausnopeus ulkoisella staattisella
paine-erolla
m³/h / Pa
Kylmäaine; kokonaistäyttöpaino
3.9
5,0
A2 / W35:llä 1
A7 / W45:llä
Äänitehotaso laite/ulkona
-25 ... +35
10,0
A10 / W35:llä 1
3.4
enint. 58 / alk. 18
9,7 / 4,0
53 / 60
48,0
0,8 / 2700
1,6 / 11900
45000,0
2500 / 20
tyyppi/ kg
R404A / 2,0
3.10 Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä
tyyppi/litra
Polyolesteri (POE) / 1,5
3.11 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin)
kW
4
2,0
Mitat, liitännät ja painot
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
190 x 75 x 68
4.2
Laitteen liitännät lämmitystä varten
tuuma
1'' ulkokierre
4.3
Ilmakanavan tulo- ja poisto (sisäiset vähimmäismitat)
P x L cm
4.4
Kuljetusyksikön paino mukaan lukien pakkaus
kg
4.5
Puskurisäiliön tilavuus
l
50
4.6
Puskurisäiliön nimellispaine
bar
6
5
Sähköliitäntä
5.1
Nimellisjännite; sulakekoko
1
44 x 44
245
V/A
5.2
Nimelliskulutus
5.3
Käynnistysvirta pehmokäynnistyksellä
A
5.4
Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ
A / ---
6
Laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusmääräykset
A2 W35
7
Muita mallin ominaisuuksia:
7.1
Sulatus/sulatustapa/onko sulatusvesisäiliö
7.2
Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta
7.3
Tehotasot/ohjausyksikkö
kW
400 / 16
2,27
2,33
19,5
4,1 / 0,8
4,2 / 0,8
3
Automaattinen/kiertosuuntaa vaihtamalla/on (lämmitetty)
4
on
1/sisäinen
1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä,
erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkolämpötila 2 °C ja menoveden lämpötila 55 °C.
2. Lämmityskiertopumppu on rakennettu sisään.
3. Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus
4. Lämmönjakokiertopumpun ja lämpöpumpun ohjausyksikön on aina oltava käyttövalmiina.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 25
2.5.2
2.5.2
Kompaktirakenteinen korotetun lämpötilan lämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman
kautta LIKI 14TE
Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu sisäasennukseen
1
2
Rakenne
2.1
Toteutus/sijaintipaikka
2.2
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
LIKI 14TE
Kompakti/sisällä
IP 20
°C / °C
Ilma
°C
A-7 / W35:lla
1
kW / ---
A2 / W35:llä
kW / ---
7,4 / 2,7
9,9 / 3,4
A7 / W35:llä 1
kW / ---
11,7 / 3,9
A7 / W45:llä 1
kW / ---
11,6 / 3,3
A10 / W35:llä 1
kW / --dB(A)
12,5 / 4,1
3.4
3.5
Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä
Sisällä, lämmityskäyttö menovesilämpötilalla 35 °C
3.6
Suositeltu lämmitysvesivirtaus
vähimmäinen lämmitysveden läpivirtaus 2
3.7
10
7,3 / 2,6
paine-erolla
10,1 / 3,6
8,8 / 2,1
A2 / W55:llä1
3.8
-25 ... +35
5
7,2 / 2,2
A-7 / W45:llä 1
1
enint. 65 / alk. 18
12,6 / 4,2
52 / 58
dB(A)
m³/h / Pa
Pa
11,9 / 4,1
45
2,0 / 3100
1,0 / 800
50000
m³/h / Pa
m³/h / Pa
tyyppi/ kg
3500 / 0
3000 / 25
R417A / 4,8
3.10 Öljytyyppi/ -määrä
tyyppi / l
3.11 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin)
kW
3.9
4
4.1
Laitteen mitat
L x K x S cm
4.2
tuuma
4.3
P x L cm
4.4
kg
4.5
Puskurisäiliön tilavuus
l
4.6
Puskurisäiliön nimellispaine
bar
4.7
Paisunta-astian nimellistilavuus
l
5
Sähköliitäntä
5.1
(yhteinen syöttö LP ja 2.LK)
96 x 210 x 78
1 1/4'' ulkokierre
726 x 726 / 552 x 355
120
3
24
V/A
5.2
Sulakekoko eri syötöllä: LP / 2.LK
5.3
Nimelliskulutus1
5.4
A
5.5
A / ---
5.6
Kompressorisuojauksen suurin ottoteho,
säädetty termostaatilla
W
6
3,0 / 6,0
400 / 25
A
A2 W35
kW
7
7.1
Sulatus/sulatustapa/onko sulatusvesisäiliö
7.2
Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta 3
7.3
16 / 10
2,91
2,80
27
5,5 / 0,8
70
Katso CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus
Automaattinen/kiertosuuntaa vaihtamalla/on (lämmitetty)
on
1/sisäinen
erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W35: Ulkolämpötila 2 °C ja menoveden lämpötila 35 .
2. Lämmityskiertopumppu on rakennettu sisään.
26 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.5.3
2.5.3
Vakiolämpötilalämpöpumppu, jossa ilmapiiri kulman kautta LI 9TE
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
Suorituskykytiedot
3.1
3.3
IP 21
Sisällä
3
3.2
LI 9TE
°C / °C
Ilma
°C
Lämmitysveden lämpötilajakauma
A7 / W35:llä
K
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
10,0
5,0
1
kW / ---
A-7 / W45:llä 1
kW / ---
A2 / W35:llä 1
kW / ---
7,5 / 3,3
7,4 / 3,2
kW / ---
9,3 / 3,9
9,2 / 3,8
A-7 / W35:lla
A7 / W35:llä
1
A7 / W45:llä 1
A10 / W35:llä
5,8 / 2,7
5,5 / 2,6
5,4 / 2,1
8,8 / 3,2
kW / --1
kW / ---
3.4
dB(A)
9,8 / 4,1
9,7 / 4,0
53 / 60
3.5
Äänipaineen taso 1 m etäisyydellä (sisällä)
dB(A)
3.6
Lämmitysveden virtausnopeus sisäisellä paine-erolla
m³/h / Pa
3.7
paine-erolla
m³/h / Pa
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 1,9
3.9
Voiteluaine; kokonaistäyttömäärä
tyyppi/litra
3.10 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) enint.
4
48,0
0,8 / 2700
1,6 / 11900
2500 / 20
kW
6,0
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
125 x 75 x 68
4.2
tuuma
1'' ulkokierre
4.3
P x L cm
4.4
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
1
44 x 44
177
V/A
5.2
Nimelliskulutus A2 W35
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
400 / 25
2,27
2,33
19,5
4,1 / 0,8
4,2 / 0,8
2
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
Ohjausyksikkö sisäinen/ulkoinen
On
1
Sisäinen
erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 27
2.5.4
2.5.4
Vakiolämpötilapumput, joissa vaakatasoinen ilmapiiri LI 11TE – LI 16TE
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
°C / °C
Ilma
°C
K
LI 16TE
IP 21
IP 21
Sisällä
Sisällä
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
9,7
5,0
9,5
5,0
7,1 / 2,9
6,6 / 2,7
9,8 / 2,6
1
kW / ---
A-7 / W45:llä 1
kW / ---
A2 / W35:llä 1
kW / ---
8,8 / 3,2
8,8 / 3,1
12,2 / 3,2
12,1 / 3,1
kW / ---
11,3 / 3,8
11,3 / 3,6
15,4 / 3,7
15,1 / 3,6
A-7 / W35:lla
A7 / W35:llä
1
A7 / W45:llä
1
A10 / W35:llä
3.4
LI 11TE
kW / ---
9,0 / 2,1
9,6 / 3,1
kW / --1
9,7 / 2,5
6,4 / 2,3
12,2 / 4,1
12,1 / 3,9
14,8 / 3,0
16,1 / 3,8
15,9 / 3,6
dB(A)
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
3.7
paine-erolla
m³/h / Pa
m³/h / Pa
2500 / 25
4000 / 25
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 2,5
R404A / 3,1
3.9
tyyppi/litra
6,0
6,0
3.10 Sähkövastuksen teho (2. lämmönkehitin) enint.
4
55 / 61
57 / 62
50
1,0 / 3000
52
1,9 / 10900
1,4 / 4500
4200 / 0
kW
2,6 / 14600
5200 / 0
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
P x L cm
4.4
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
1
136 x 75 x 88
157 x 75 x 88
K 1 1/4'' ulkokierre
50 x 50
57 x 57
200
235
V/A
400 / 32
2,86
3,81
5,16 / 0,8
6,9 / 0,8
3,91
5.2
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
1
1
Sisäinen
Sisäinen
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
kW
400 / 25
2,74
23
4,94 / 0,8
25
2
7,1 / 0,8
2
28 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.5.5
2.5.5
Vakiolämpötilapumput, joissa kaksi kompressoria LI 20TE – LI 28TE
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
Lämmitysveden meno/paluuvirtaus1
°C / °C
Ilma
°C
K
Antoteho/ lämpökerroin
A-7 / W35:lla
2
A7 / W45:llä 2
A2 / W35:llä 2
A7 / W35:llä 2
A7 / W45:llä 2
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
LI 20TE
LI 24TE
LI 28TE
IP 21
IP 21
IP 21
Sisällä
Sisällä
Sisällä
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
9,8
5,0
kW / ---
5,0
-25 ... +35
9,9
5,0
3
7,1 / 2,8
6,7 / 2,6
8,9 / 2,6
8,8 / 2,5
9,9 / 2,4
9,2 / 2,3
4
12,7 / 2,8
11,7 / 2,6
16,1 / 2,7
15,5 / 2,4
19,1 / 2,7
16,1 / 2,3
3
6,2 / 2,3
8,4 / 2,2
8,7 / 2,0
4
11,1 / 2,2
14,4 / 2,1
15,0 / 1,9
3
9,3 / 3,2
8,6 / 3,1
10,9 / 3,0
10,5 / 3,0
12,8 / 3,0
12,6 / 3,0
4
14,9 / 3,1
14,6 / 3,0
19,2 / 3,2
18,7 / 3,1
22,3 / 3,0
22,2 / 3,0
3
10,7 / 3,7
10,4 / 3,5
13,1 / 3,4
12,6 / 3,3
14,2 / 3,1
13,9 / 3,1
4
17,1 / 3,5
17,0 / 3,4
24,8 / 3,6
24,2 / 3,4
25,8 / 3,4
25,1 / 3,3
3
10,1 / 3,0
4
A10 / W35:llä 2
9,7
12,1 / 2,9
16,6 / 2,9
12,8 / 2,9
23,7 / 2,9
24,6 / 2,8
3
12,8 / 4,0
12,6 / 3,8
14,1 / 3,5
13,8 / 3,4
14,7 / 3,1
14,3 / 3,2
4
20,0 / 3,8
19,5 / 3,7
26,6 / 3,8
25,4 / 3,6
29,1 / 3,6
28,7 / 3,5
3.4
dB(A)
58 / 64
62 / 68
3.5
dB(A)
54
58
1,8 /
3700
3,3 /
12300
62 / 68
58
2,3 /
5900
4,5 /
22700
2,3 /
3100
4,6 /
12000
3.6
m³/h / Pa
3.7
paine-erolla
m³/h / Pa
m³/h / Pa
5500 / 25
8000 / 25
8000 / 25
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 3,7
R404A / 4,2
R404A / 4,3
3.9
tyyppi/litra
Polyoliesteri / 3,0
Polyoliesteri / 3,8
Polyoliesteri / 3,8
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
P x L cm
4.4
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
Nimelliskulutus2 A2 W35
kW
5.3
A
A / ---
6600 / 0
9000 / 0
9000 / 0
157 x 75 x 88
171 x 75 x 103
171 x 75 x 103
65 x 65
72,5 x 72,5
72,5 x 72,5
255
310
314
400 / 20 T
4,80
4,89
400 / 25 T
6,05
6,11
23
400 / 25 T
7,40
7,44
24
25
5.4
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
On
2/sisäinen
2/sisäinen
2/sisäinen
7.2
7.3
8,7 / 0,8
8,8 / 0,8
5
10,9 / 0,8
11,0 / 0,8
5
13,4 / 0,8
13,4 / 0,8
5
1. Katso käyttörajakaava
3. Käyttö yhdellä kompressorilla
4. Käyttö kahdella kompressorilla
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 29
2.5.6
2.5.6
Korkealämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LIH 22TE – LIH 26TE
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
°C / °C
Ilma
LIH 26TE
IP 21
IP 21
Sisällä
Sisällä
enint. 75 / alk. 18
enint. 75 / alk. 18
°C
3.2
Lämmitysveden lämpötilajakauma
A7 / W35:llä
3.3
A-7 / W35:lla 2
-25 ... +35
-25 ... +35
7,1
5,0
8,4
5,0
kW / ---
11,0 / 2,6
11,0 / 2,3
13,0 / 2,8
12,9 / 2,6
A2 / W35:llä 2
kW / ---
13,6 / 3,1
13,5 / 3,0
15,9 / 3,2
15,7 / 3,0
A-7 / W75:llä 2
kW / ---
16,1 / 1,7
16,0 / 1,6
18,1 / 1,8
18,0 / 1,7
kW / ---
15,4 / 3,4
15,2 / 3,2
19,8 / 3,8
19,5 / 3,6
kW / ---
16,5 / 3,5
16,3 / 3,3
20,4 / 3,9
A7 / W35:llä
2
A10 / W35:llä 2
3.4
LIH 22TE
dB(A)
20,2 / 3,7
62 / 68
62 / 68
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
3.7
paine-erolla
m³/h / Pa
m³/h / Pa
8000 / 25
8000 / 25
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 3,3
R404A / 3,7
R134a / 2,7
R134a / 3,1
3.9
tyyppi/litra
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
P x L cm
4.4
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
2
5.2
Nimelliskulutus
A
5.4
A / ---
6
7.1
Sulatus
7.2
A2 W35
kW
58
2,3 / 6000
1,8 / 3700
9000 / 0
2,7 / 8200
9000 / 0
171 x 75 x 103
171 x 75 x 103
1 1/4'' ulkokierre
1 1/4'' ulkokierre
72,5 x 72,5
72,5 x 72,5
370
377
400 / 25T
400 / 25T
V/A
5.3
7
58
1,8 / 3700
4,4
4,48
5,0
5,16
25
8,0 / 0,8
30
8,1 / 0,8
9,0 / 0,8
9,3 / 0,8
3
3
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
7.3
Suoritustasot
7.4
2
2
Ulkoinen
Ulkoinen
erityisesti sulamiskäyttäytyminen, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2 / W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C.
30 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.6
2.6.1
Tekniset tiedot, ilma–vesi-lämpöpumppu ulkoasennukseen
2.6.1
Vakiolämpötilapumput LA 8AS
Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus lähellä seinää
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
LA 8AS
IP 24
Ulkona
°C / °C
Ilma
°C
3.2
Lämmitysveden lämpötilaero A7 / W35:llä
3.3
A-7 / W35:lla 2
kW / ---
A-7 / W45:llä 2
kW / ---
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
8,9
5
5,1 / 2,5
4,9 / 2,4
4,8 / 2,0
2
kW / ---
6,6 / 3,1
A7 / W35:llä 2
kW / ---
8,3 / 3,7
A7 / W45:llä 2
kW / ---
A10 / W35:llä 2
kW / ---
A2 / W35:llä
6,5 / 3,0
8,2 / 3,6
7,9 / 3,0
8,8 / 3,8
8,7 / 3,7
3.4
Äänitaso
dB(A)
3.5
Äänipaineen taso 10 m etäisyydellä (ilmanpoistopuoli)
dB(A)
62
3.6
m³/h / Pa
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h / Pa
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 1,9
3.9
tyyppi/litra
4
4.1
Laitteen mitat
32
0,8 / 2700
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
2
128 x 75 x 65
G 1'' ulkona
166
V/A
5.2
kW
1,4 / 9000
2500
400 / 16
2,24
2,28
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
19.5
3,8 / 0,8
3,9 / 0,8
3
On
1
Ulkoinen
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 31
2.6.2
2.6.2
Vakiolämpötilalämpöpumput LA 11AS – LA 16AS
Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, vapaa asennus
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
°C / °C
Ilma
°C
Lämmitysveden lämpötilaero A7 / W35:llä
LA 11AS
LA 16AS
IP 24
IP 24
Ulkona
Ulkona
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
9,7
5,0
9,5
5,0
7,1 / 2,9
6,6 / 2,7
9,8 / 2,6
9,7 / 2,5
12,1 / 3,1
2
kW / ---
A-7 / W45:llä 2
kW / ---
A2 / W35:llä 2
kW / ---
8,8 / 3,2
8,8 / 3,1
12,2 / 3,2
A7 / W35:llä 2
kW / ---
11,3 / 3,8
11,3 / 3,6
15,4 / 3,7
A-7 / W35:lla
A7 / W45:llä
2
A10 / W35:llä 2
6,4 / 2,3
kW / ---
Äänitaso
dB(A)
15,1 / 3,6
9,6 / 3,1
kW / ---
3.4
9,0 / 2,1
12,2 / 4,1
12,1 / 3,9
14,8 / 3,0
16,1 / 3,8
15,9 / 3,6
63
64
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
33
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h / Pa
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 2,5
R404A / 3,1
3.9
Voiteluaine; koknaistäyttömäärä
tyyppi/litra
136 x 136 x 85
157 x 155 x 85
G 1'' ulkona
G 1'' ulkona
219
264
1,0 / 3000
34
1,9 / 10900
1,4 / 4500
2500
2,6 / 14600
4000
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
400 / 16
2.74
400 / 20
2,84
3,81
23
4,9 / 0,8
3,9
25
5,2 / 0,8
3
6,9 / 0,8
7,1 / 0,8
3
1
1
Ulkoinen
Ulkoinen
erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W35: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden tulovirtauksen lämpötila 35 °C.
32 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.6.3
2.6.3
Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 20AS – LA 28AS
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
°C / °C
Ilma
°C
K
A-7 / W35:lla
2
A-7 / W45:llä
2
A2 / W35:llä 2
A7 / W35:llä 2
A7 / W45:llä 2
A10 / W35:llä 2
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
LA 20AS
LA 24AS
LA 28AS
IP 24
IP 24
IP 24
Ulkona
Ulkona
Ulkona
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
enint. 58 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
-25 ... +35
9,8
5,0
9,7
5,0
9,9
5,0
3
7,1/2,8
6,7/2,6
8,9/2,6
8,8/2,5
9,9/2,4
9,2/2,3
4
12,7/2,8
11,7/2,6
16,1/2,7
15,5/2,4
19,1/2,7
16,1/2,3
3
6,2/2,3
8,4/2,2
8,7/2,0
4
11,1/2,2
14,4/2,1
15,0/1,9
3
9,3/3,2
8,6/3,1
10,9/3,0
10,5/3,0
12,8/3,0
12,6/3,0
4
14,9/3,1
14,6/3,0
19,2/3,2
18,7/3,1
22,3/3,0
22,2/3,0
3
10,7/3,7
10,4/3,5
13,1/3,4
12,6/3,3
14,2/3,1
13,9/3,1
4
17,1/3,5
17,0/3,4
24,8/3,6
24,2/3,4
25,8/3,4
25,1/3,3
3
10,1/3,0
12,1/2,9
12,8/2,9
4
16,6/2,9
23,7/2,9
26,6/2,8
3
12,8/4,0
12,6/3,8
14,1/3,5
13,8/3,4
14,7/3,1
14,3/3,2
4
20,0/3,8
19,5/3,7
26,6/3,8
25,4/3,6
29,1/3,6
28,7/3,5
3.4
Äänitaso
dB(A)
64
68
68
3.5
dB(A)
37
41
41
3.6
m³/h / Pa
1,8 /
3700
3,3 /
12300
2,3 /
5900
4,5 /
22700
2,3 /
3100
4,6 /
12000
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h
5500
8000
8000
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 3,7
R404A / 4,2
R404A / 4,2
3.9
tyyppi/litra
Polyolesteri (POE) /
3,0
3,8
3,8
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
kg
157 x 155 x 85
171 x 168 x 100
171 x 168 x 100
284
351
355
400 / 20 T
400 / 25 T
400 / 25 T
4.3
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
Nimelliskulutus2
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
On
2
2
2
Ulkoinen
Ulkoinen
Ulkoinen
A2 W35
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
4,80
4,89
6,05
23
8,7/0,8
6,11
7,40
7,44
24
8,8/0,8
5
10,9/0,8
25
11,1/0,8
5
13,4/0,8
13,4/0,8
5
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 33
2.6.4
2.6.4
Vakiolämpötilalämpöpumput, joissa kaksi kompressoria LA 40AS
Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus vapaa tai lähellä seinää
1
2
Rakenne
2.1
Toteutus
2.2
Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan
2.3
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
LA 40AS
Yleinen
IP 24
Ulkona
Lämmitysveden virtaus
°C / °C
Ilma (lämmönlähde)
°C
3.2
K
3.3
A-7 / W35:lla 1
A2 / W35:llä
1
A7 / W35:llä 1
A7 / W45:llä 1
A10 / W35:llä 1
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
3.4
Äänitaso
dB(A)
3.5
dB(A)
3.6
Lämmitysveden virtausnopeus / sisäinen paine-ero
m³/h / Pa
...58 ± 2
-25 ... +35
7,8
5,0
2
24,3 / 3,1
23,8 / 3,0
3
13,8 / 3,2
13,5 / 3,1
2
30,4 / 3,9
30,0 / 3,8
3
17,1 / 4,0
16,8 / 3,9
2
36,3 / 4,5
35,7 / 4,4
3
20,2 / 4,7
20,0 / 4,6
2
33,9 / 2,8
33,1 / 2,7
3
18,0 / 2,8
17,6 / 2,7
2
38,5 / 4,8
38,1 / 4,7
3
22,0 / 5,0
21,7 / 4,9
70
43
4,0
4
6,2 5 / 3900
/ 1700
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h
3.8
tyyppi/ kg
R404A / 11,8
3.9
tyyppi/litra
4
2100 x 1735 x 890 (750)
4.1
Laitteen mitat ilman liitäntöjä
K x L x P mm
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
11000
585
V/A
5.2
A
5.3
Nimelliskulutus A2 W35 1 2
kW
5.4
Nimellisvirta A2 W35 / cos ϕ3
A / ---
5.5
kompressorisuojauksen suurin ottoteho
(kompressoria kohti)
W
400 / 25
30
7,79
7,89
14,05 / 0,8
14,24 / 0,8
70; säädetty termostaatilla
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
7.2
7.3
6
On
2 / ulkoinen
erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin esim. A2/W35 tarkoittaa: Ulkoilman lämpötila 7 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 35 °C.
4. Lämmitysveden vähimmäisvirtaus
5. Suositeltu lämmitysvesivirtaus
34 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.6.5
2.6.5
Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 9PS
Tekniset tiedot ilma-vesilämpöpumpuille, asennus lähellä seinää
1
2
Rakenne
2.1
Toteutus
2.2
2.3
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
LA 9PS
Kompakti
IP 24
Ulkona
°C / °C
Ilma
°C
3.2
3.3
K
enint. 65 / alk. 18
-25 ... +35
5.5
A-7 / W35:lla 2
kW / ---
A-7 / W50:llä 2
kW / ---
5,0 / 2,2
kW / ---
7,1 / 3,2
kW / ---
8,5 / 3,6
kW / ---
9,6 / 4,0
A2 / W35:llä
2
A7 / W35:llä 2
A10 / W35:llä
2
5,6 / 2,6
3.4
Äänitaso3
dB(A)
3.5
m³/h / Pa
1,2 / 9000
3.6
Ilman läpivirtaus
m³/h / Pa
2000
3.7
tyyppi/ kg
R290 / 1,0
4
62
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
7.2
Laitteessa oleva lämmitysvesi on suojattu pakkaselta
7.3
Suoritustasot
7.4
132 x 77 x 66
G 1'' ulkona
168
400 / 16
2.2
28
4,0 / 0,8
4
On (lämmitetty)
5
On
1
Ulkoinen
2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardin EN 255 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C.
3. Asennuksen kannalta ovat suunnatut äänenpainetasot olennaisia.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 35
2.6.6
2.6.6
Korotetun lämpötilan lämpöpumput LA 11PS
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
LA 11PS
IP 24
Ulkona
°C / °C
Ilma
°C
K
enint. 65 / alk. 18
-25 ... +35
9,2
5,0
1
kW / ---
A-7 / W45:llä 1
kW / ---
A2 / W35:llä 1
kW / ---
9,2 / 3,1
8,7 / 3,0
kW / ---
11,5 / 3,8
11,2 / 3,5
A-7 / W35:lla
A7 / W35:llä
1
A7 / W45:llä 1
A10 / W35:llä
7,3 / 2,5
7,0 / 2,5
6,4 / 2,2
10,5 / 3,0
kW / --1
kW / ---
3.4
Äänitaso
dB(A)
13,1 / 4,1
11,8 / 3,9
64
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h / Pa
4000
3.8
tyyppi/ kg
R290 / 1,5
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
kg
34
1,1 / 2600
2,1 / 9500
157 x 155 x 85
G 1'' ulkona
259
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
Sulatus
Automaattinen
Sulatustapa
Kuuma kaasu
Sulatusvesisäiliö
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
400 / 16
2,98
2,9
30
5,38
5,23
2
On (lämmitetty)
On
1
Ulkoinen
36 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.6.7
2.6.7
Korotetun lämpötilan lämpöpumput, joissa kaksi kompressoria
LA 17PS – LA 26PS
1
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
3.2
3.3
°C / °C
Ilma
°C
K
A-7 / W35:lla
2
A-7 / W45:llä 2
A2 / W35:llä 2
A7 / W35:llä 2
A7 / W45:llä 2
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
kW / ---
LA 17PS
LA 22PS
LA 26PS
IP 24
IP 24
IP 24
Ulkona
Ulkona
Ulkona
enint. 65 / alk. 18
enint. 65 / alk. 18
enint. 65 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
9,3
5,0
kW / ---
5,0
6,7 / 2,5
6,4 / 2,4
7,7 / 2,4
7,5 / 2,3
8,7 / 2,4
8,4 / 2,2
11,4 / 2,6
10,8 / 2,5
13,6 / 2,6
13,1 / 2,5
14,4 / 2,6
13,9 / 2,5
3
6,0 / 2,2
7,0 / 2,2
7,8 / 2,3
4
10,3 / 2,2
12,5 / 2,3
13,3 / 2,3
3
8,7 / 3,2
8,3 / 3,0
10,6 / 3,0
10,5 / 3,0
11,7 / 3,0
11,5 / 3,0
4
14,5 / 3,1
14,3 / 3,0
16,7 / 3,1
16,5 / 3,0
18,8 / 3,0
18,6 / 3,0
3
10,1 / 3,6
9,6 / 3,4
12,6 / 3,8
12,0 / 3,6
13,7 / 3,6
13,3 / 3,5
4
17,3 / 3,5
16,6 / 3,4
22,0 / 3,8
21,1 / 3,5
24,0 / 3,7
22,9 / 3,5
3
9,3 / 2,9
11,3 / 3,0
16,1 / 2,9
20,5 / 3,0
11,4 / 4,1
13,7 / 4,2
13,5 / 4,1
15,0 / 4,1
14,7 / 4,0
4
19,6 / 3,8
19,2 / 3,8
23,4 / 4,0
23,2 / 3,9
26,2 / 4,0
25,9 / 4,0
dB(A)
64
68
dB(A)
37
41
3.7
Ilman läpivirtaus
m³/h
3.8
tyyppi/ kg
4
4.1
Laitteen mitat
K x L x P cm
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
V/A
5.2
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
21,6 / 3,0
11,8 / 4,1
Äänitaso
m³/h / Pa
12,5 / 2,9
3
3.5
5,0
4
3.4
3.6
-25 ... +35
9,4
3
4
A10 / W35:llä 2
9,5
1,6 /
2900
3,0 /
10000
2,0 /
4500
68
41
2,2 /
3100
5500
8000
8000
R290 / 1,8
R290 / 2,2
R290 / 2,5
157 x 155 x 85
171 x 168 x 100
171 x 168 x 100
330
360
371
400 / 20 T
4,74
400 / 20 T
4,76
5,4
8,6 / 0,8
9,8 / 0,8
19
8,6 / 0,8
400 / 25 T
6,2
25
30
11,2 / 0,8
5
5
5
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kuuma kaasu
Kuuma kaasu
Kuuma kaasu
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
On
2
2
2
Ulkoinen
Ulkoinen
Ulkoinen
Sulatusvesisäiliö
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 37
2.6.8
2.6.8
Korkealämpötilalämpöpumput LA 22HS – LA 26HS
1
2
Rakenne
LA 22HS
LA 26HS
2.1
Toteutus
Kompakti
Kompakti
2.2
IP 24
IP 24
2.3
Asennuspaikka
Ulkona
Ulkona
3
Suorituskykytiedot
3.1
enint. 75 / alk. 18
enint. 75 / alk. 18
-25 ... +35
-25 ... +35
°C / °C
Ilma
°C
3.2
3.3
7.1
8.4
A-7 / W35:lla 2
kW / ---
K
11,0 / 2,6
13,0 / 2,8
A2 / W35:llä 2
kW / ---
13,6 / 3,1
15,9 / 3,2
kW / ---
16,1 / 1,7
18,1 / 1,8
kW / ---
15,4 / 3,4
19,8 / 3,8
kW / ---
16,5 / 3,5
20,4 / 3,9
A-7 / W75:llä
A7 / W35:llä
2
2
A10 / W35:llä 2
3.4
Äänitaso
dB(A)
3.5
m³/h / Pa
3.6
Ilman läpivirtaus
m³/h
3.7
tyyppi/ kg
3.8
4
Mitat, liitännät ja paino
4.1
Laitteen mitat
-
-
1,8 / 3000
1,8 / 3000
8000
8000
R404A / 3,3
R404A / 3,7
Tyyppi / kg
R134a / 2,7
R134a / 3,1
(R404A)
tyyppi/litra
(R134a)
tyyppi/litra
K x L x P cm
171 x 168 x 100
171 x 168 x 100
1 1/4'' ulkokierre
1 1/4'' ulkokierre
411
418
400 / 25T
400 / 25T
5,0
4.2
tuuma
4.3
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
2
V/A
5.2
kW
4.4
5.3
A
25
30
5.4
A / ---
8,0 / 0,8
9,0 / 0,8
6
7
3
3
7.1
Sulatus
Automaattinen
Automaattinen
Sulatustapa
Kierron kääntö
Kierron kääntö
Sulatusvesisäiliö
On (lämmitetty)
On (lämmitetty)
On
On
2
2
Ulkoinen
Ulkoinen
7.2
7.3
Suoritustasot
7.4
2. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardin EN 255 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava muita tekijöitä, erityisesti sulatusteho, lisälämpöpiste ja säädöt. Silloin tarkoittaa esim. A2/W55: Ulkoilman lämpötila 2 °C ja lämmitysveden virtauslämpötila 55 °C.
38 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7
2.7.1
Ilma-vesilämpöpumppujen ominaiskäyrät
2.7.1
Ominaiskäyrät LIK 8TE / LI 9TE
$QWRWHKR>N:@
/lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXVPñK
2WWRWHKRPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
,PXLOPDQOlPS|WLOD>&@
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
7HKRNHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
www.dimplex.de/fi
/lPPLW\VYHGHQYLUWDXV>PñK@
10.2008 | 39
2.7.2
2.7.2
Ominaiskäyrät LIKI 14TE
$QWRWHKR>N:@
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
40 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.3
2.7.3
Ominaiskäyrät LA 8AS
/lPPLW\VWHKR>N:@
/lPPLW\VYHGHQYLUWDXV
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 41
2.7.4
2.7.4
Ominaiskäyrät LI 11TE / LA 11AS
/lPPLW\VWHKR>N:@
P K
7HKRQWDUYHPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
42 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.5
2.7.5
/lPPLW\VWHKR>N:@
PK
7HKRQWDUYHPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 43
2.7.6
2.7.6
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
.l\WW|NDKGHOODNRPSUHVVRULOOD
.l\WW|\KGHOOlNRPSUHVVRULOOD
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
/lPS|NHUURLQ&23PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
44 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.7
2.7.7
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 45
2.7.8
2.7.8
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
46 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.9
2.7.9
Ominaiskäyrät LA 40AS
/lPPLW\VWHKR>N:@
/lPPLW\VYHGHQOlSLYLUWDXV
PñK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 47
2.7.10
2.7.10 Ominaiskäyrät LA 9PS
/lPPLW\VWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
48 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.11
/lPPLW\VWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 49
2.7.12
/lPPLW\VWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
50 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.13
/lPPLW\VWHKR>N:@
0HPRYHGHQOlPS|WLOD>&@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 51
2.7.14
/lPPLW\VWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
.l\WW|\KGHOOl
NRPSUHVVRULOOD
52 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
2.7.15
2.7.15 Ominaiskäyrät LIH 22TE / LA 22HS
$QWRWHKR>N:@
PñK
NDNVLNRPSUHVVRULD
\NVLNRPSUHVVRUL
3DLQHKlYL|>3D@
NDNVLNRPSUHVVRULD
\NVLNRPSUHVVRUL
/DXKGXWLQ
/lPS|NHUURLQ&23
PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
\NVLNRPSUHVVRUL
NDNVLNRPSUHVVRULD
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 53
2.7.16
2.7.16 Ominaiskäyrät LIH 26TE / LA 26HS
9HGHQPHQROlPS|WLOD>&@
$QWRWHKR>N:@
PñK
NDNVLNRPSUHVVRULD
\NVLNRPSUHVVRUL
3DLQHKlYL|>3D@
NDNVLNRPSUHVVRULD
/DXKGXWLQ
\NVLNRPSUHVVRUL
/lPS|NHUURLQ&23
PXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
\NVLNRPSUHVVRUL
NDNVLNRPSUHVVRULD
54 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|YHGHQPHQRYHVL
/lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ
³XONRVLVlNLHUWHHW
7l\WW|MDW\KMHQQ\VKDQD
<KWHLQHQSDOXXYHVL
/lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ
³XONRVLVlNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
³XONRVLVlNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
/lPPLW\VSLLULQSDLQH
PPVLVlLQHQKDONDLVLMD
.RQGHQVVLQSRLVWR
[VLVlNLHUWHHW0[
.DLNNLYHVLOLLWlQQlWPXNDDQOXNLHQPP
OHWNXMDNDNVRLVQLSSDNXPSLNLQNXXOXXWRLPLWXNVHHQ
2.8.1
2.8
9HVLOLLWlQQlW
2.8.1
Ilma-vesilämpöpumppujen mitat
Mitat LIK 8TE
10.2008 | 55
2.8.1.1
2.8.1.1
Nurkka-asennus LIK 8TE
WDYDOOLQHQUDNHQQXVYDDKWRLWVHKDQNLWWDYD
7LLYLVWHOLVlYDUXVWH
,OPDNDQDYDOLVlYDUXVWH
9LLVWHWWlYl\PSlULNRKGHUHXQDQWLLYLVWlPLVHNVL
MDLOPDQNXOMHWXNVHQSDUDQWDPLVHNVL
.l\WHWWlHVVlHULVW\VQDXKDDOlPS|SXPSXQDOODPLWWDD
RQVXXUHQQHWWDYDYDVWDDYDVWL
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|SXROL
Tärkeitä ohjeita:
Jos asennukseen ei kuulu ilmakanavaa, täytyy läpiviennin
sisäpuolella olla lämpöeristys, joka suojaa seinää jäähtymiseltä ja kastumiselta (esim. 50 mm PU-kovavaahtoa, jossa
alumiinipinnoitus).
Kuvateksti:
1)
Tavallinen rakennusvaahto
2)
Tiivistelaippa
3)
Ilmakanava
4)
Viistetty ympäri kohdereunan tiivistämiseksi ja ilman kuljetuksen parantamiseksi
* Käytettäessä eristysnauhaa on mittaa suurennettava vastaavasti.
56 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
6XXULQNDOOLVWXVNRUNHXV
9DLKWRHKWRLQHQ
SRLVWROLLWlQWl
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|YHGHQPHQRYHVL
6lKN|NDDSHOLW
/lPPLW\NVHQSDOXXYHVL
/lPS|SXPSXQSDOXXOLLWLQ 7l\WW|MDW\KMHQQ\VKDQD
<OLSDLQH±OHWNX
6LVlLQHQOlPP|QMDNRSLLUL
PP
.RQGHQVDDWWLOHWNX
6LVlLQHQPP
3LWXXVQP
3DLQHPLWWDUL
OlPPLW\VYHVL
.DLNLVVDOlPPLW\VYHGHQMDNl\WW|YHGHQ
OLLWlQQ|LVVlRQXONRNLHUWHHWMDWDVRWLLYLVWHHW
.l\WW|YHGHQSDOXXYHVL
/3QSDOXXOLLWLQ
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
/lPS|SXPSXQPHQROLLWLQ www.dimplex.de/fi
2.8.2
-RVVDVHLQlOLLWlQWl
WHNRNDXWVX
2.8.2
Mitat LIKI 14TE
10.2008 | 57

2.8.2.1
2.8.2.1
Nurkka-asennus LIKI 14TE
WDYDOOLQHQUDNHQQXVYDDKWRLWVHKDQNLWWDYD
7LLYLVWHOLVlYDUXVWH
,OPDNDQDYDOLVlYDUXVWH
9LLVWHWWlYl\PSlULNRKGHUHXQDQWLLYLVWlPLVHNVLMDLOPDQ
NXOMHWXNVHQSDUDQWDPLVHNVL
.l\WHWWlHVVlHULVW\VQDXKDDOlPS|SXPSXQDOODPLWWDDRQ
VXXUHQQHWWDYDYDVWDDYDVWL
.DQDYDQXONRPLWDWQLPHOOLVHW
9lKLPPlLVHWlLV\\VVHLQllQ
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|SXROL
58 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
6lKN|NDDSHOLW
9HVLOLLWlQQlW
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
³XONRNLHUWHHW
/lPP|QSDOXXYHVL
³XONRNLHUWHHW
.RQGHQVVLQSRLVWR
[VLVlNLHUWHHW0[
2.8.3
2.8.3
Mitat LI 9TE
10.2008 | 59
60 | 10.2008
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
/lPPLW\VOLLWlQWl
/lPP|QSDOXXYHVL
´XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
[VLVlNLHUWHHW0[
,OPDYLUUDQVXXQWD
6lKN|NDDSHOLW
.RQGHQVVLQSRLVWR
2.8.4
,OPDYLUUDQVXXQWD
[VLVlNLHUWHHW0[
2.8.4
Mitat LI 11TE
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
/lPPLW\VOLLWlQWl
/lPP|QSDOXXYHVL
´XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
[VLVlNLHUWHHW0[
,OPDYLUUDQVXXQWD
6lKN|NDDSHOLW
.RQGHQVVLQSRLVWR
2.8.5
,OPDYLUUDQVXXQWD
[VLVlNLHUWHHW0[
2.8.5
Mitat LI 16TE
10.2008 | 61
62 | 10.2008
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
6lKN|NDDSHOLW
/lPP|QSDOXXYHVL
´XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
/lPPLW\VOLLWlQWl
.RQGHQVVLQSRLVWR
[VLVlNLHUWHHW0[
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.6
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.6
Mitat LI 20TE
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
[VLVlNLHUWHHW0[
.RQGHQVVLQSRLVWR
6lKN|NDDSHOLW
/lPP|QSDOXXYHVL
´XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWROHWNX
/lPPLW\VOLLWlQWl
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.7
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.7
Mitat LI 24TE / LI 28TE / LIH 22TE / LIH 26TE
10.2008 | 63
64 | 10.2008
,OPDQVXXQWD
.l\WW|SXROL
,OPDQVXXQWD
OlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWRVLVlLQHQ
KDONDLVLMDPP
6lKN|MRKGRW
/lPS|SXPSXQSHUXVWXV
2.8.8
$OXVWDUDNHQQH
2.8.8
Mitat LA 8AS
www.dimplex.de/fi
.l\WW|SXROL
www.dimplex.de/fi
,OPDQVXXQWD
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWR
6lKN|MRKGRW
/lPS|SXPSXQDOXVWD
/lPPLW\VSLLULQ
ODXKWHHQSRLVWRQMD
VlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH
.l\WW|SXROL
,OPDQVXXQWD
,OPDQVXXQWD
2.8.9
$OXVWDUDNHQQH
,OPDQVXXQWD
2.8.9
Mitat LA 11AS
10.2008 | 65
66 | 10.2008
,OPDQVXXQWD
$OXVWDUDNHQQH
,OPDQVXXQWD
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWR
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\VSLLULQ
ODXKWHHQSRLVWRQMD
VlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH
/lPS|SXPSXQDOXVWD
6lKN|MRKGRW
.l\WW|SXROL
,OPDQVXXQWD
,OPDQVXXQWD
2.8.10
2.8.10 Mitat LA 16AS / LA 11PS
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
WXOROlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlKW|OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
KDONDLVLMDPP
,OPDYLUUDQVXXQWD
$OXVWDUDNHQQH
,OPDYLUUDQVXXQWD
6lKN|NDDSHOLW
/lPS|SXPSXQDOXVWD
/lPPLW\VSLLULQ
ODXKWHHQSRLVWRQMD
YLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.11
2.8.11 Mitat LA 20AS / LA 17PS
10.2008 | 67
68 | 10.2008
WXOROlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlKW|OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
KDONDLVLMDPP
,OPDYLUUDQVXXQWD
$OXVWDUDNHQQH
,OPDYLUUDQVXXQWD
/lPPLW\VSLLULQ
ODXKWHHQSRLVWRQMD
YLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW
/lPS|SXPSXQDOXVWD
6lKN|NDDSHOLW
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.12
2.8.12 Mitat LA 24AS / LA 28AS / LA 22PS / LA 26PS
www.dimplex.de/fi
3llWXXOHQVXXQWD
/lPS|SXPSXQSDOXXYHVLOLLWlQWl
XONRNLHUWHHW
/lPS|SXPSXQPHQRYHVLOLLWlQWl
XONRNLHUWHHW
/DXKWHHQSRLVWRQ
MDVlKN|MRKGRQOlSLYLHQWLHQDOXH
,OPDYLUUDQVXXQWD
,UURWDS\VW\W\NVHQMlONHHQQRVWXULNXOMHWXVWDYDUWHQROHYDWVLQNLOlUXXYLW
,OPDYLUUDQVXXQWD
www.dimplex.de/fi
$OXVWDUDNHQQH
2.8.13
2.8.13 Mitat LA 40AS
10.2008 | 69
70 | 10.2008
KDONDLVLMDPP
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
/lKW|OlPS|SXPSXVWDÖ:$
/LLWlQWlXONRNLHUWHHW
6LVllQWHKROLLWlQWl93(+]
MDRKMDXVNDDSHOL
7XOROlPS|SXPSSXXQÖ:(
/LLWlQWlXONRNLHUWHHW
.\WNHQWlNRWHOR
0HUNLQWlNDLVWDW
,OPDQSRLVWR
,OPDQWXOR
2.8.14
2.8.14 Mitat LA 9PS
www.dimplex.de/fi
www.dimplex.de/fi
/lPS|SXPSXQSHUXVWXV
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
´XONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
.RQGHQVVLQSRLVWR
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
´XONRNLHUWHHW
´XONRNLHUWHHW
/lPP|QMDNRSLLULQODXKWHHQSRLVWRQMDYLUWDNDDSHOLQOlSLYLHQWLDOXHHW
,OPDYLUUDQVXXQWD
$OXVWDUDNHQQH
,OPDYLUUDQVXXQWD
.l\WW|SXROL
,OPDYLUUDQVXXQWD
,OPDYLUUDQVXXQWD
2.8.15
2.8.15 Mitat LA 22HS / LA 26HS
10.2008 | 71
2.9
2.9
Ulos sijoitetun lämpöpumpun äänet
Kuva 2.18 sivulla 72 esittää äänen leviämisen neljä pääsuuntaa.
Imupuolessa on suuntanumero 1, poistopuolessa numero 3.
Kohdan Taul. 2.8 sivulla 72 avulla voidaan määrittää ilma-vesilämpöpumpun suuntakohtaiset äänenpainetasot. 1 metrin etäisyyden arvot ovat todellisia mittausarvoja. 5 ja 10 metrin etäisyyksien arvot on saatu laskennallisesti äänen levitessä
pallomaisesti vapaassa tilassa. Käytännön tilanteissa arvot voivat muuttua äänen heijastuessa tai vaimentuessa paikallisten
olosuhteiden mukaan.
Tyyppi
LA 11AS
LA 16AS / LA 11PS
Suunta
1
2
3
4
1
2
3
4
1m
49
46
50
46
50
47
51
47
5m
38
35
39
35
39
36
40
36
10 m
32
29
33
29
33
30
34
30
LA 20AS / LA 17PS
LA 24AS / LA 28AS
Suunta
Tyyppi
1
2
3
4
1
2
3
4
1m
52
48
54
48
56
50
58
50
5m
41
37
43
37
45
39
47
39
10 m
35
31
37
31
39
33
41
33
Tyyppi
LA 22PS / LA 26PS
LA 22HS / LA 26HS
LA 8AS / LA 9PS
Suunta
1
2
3
4
1
2
3
4
1m
56
50
58
50
49
49
49
49
5m
45
39
47
39
38
38
38
38
10m
39
33
41
33
32
32
32
32
Kuva 2.18:Äänisuuntien määrittäminen
Taul. 2.8: Suuntakohtainen äänenpainetaso etäisyyden mukaan, yksikkönä
dB(A).
HUOM!
Äänistä löytyy lisää kohdasta luku 4 sivulla 126.
Esimerkki:
Äänenpainetaso LA 11AS ilman poistosuunnassa ja 10 m etäisyydellä: 33 db(A)
2.10 Äänet LA 40AS
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
Tyyppi
LA 40AS
Suunta
1
2
3
4
1m
56
50
60
49
5m
45
39
49
38
10m
39
33
43
32
72 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu
3.1.3
3 Keruuliuos–vesilämpöpumppu eli maalämpöpumppu
3.1
Lämmönlähteenä maaperä
Maan pinnan lämpötilat
n. 1 m syvyydessä
+3...+17°C
Syvempien kerrosten lämpötilat
(n. 15 m)
+8...+12°C
Keruuliuos-vesilämpöpumpun käyttöalue
-5...+25°C
Yhdellä lämmönkehittimellä
Yhden energian järjestelmä
Toisen lämmönkehittimen kanssa (vuorotellen tai rinnakkain)
Toisen lämmönkehittimen kanssa regeneroivasti
Seinien läpiviennit
3.1.1
Mitoitusohjeet – lämmönlähteenä maaperä
Maapiiri tulee mitoittaa lämpöpumpun jäähdytyskapasiteettiin.
Jäähdytyskapasiteetti voidaan laskea lämpöpumpun lämmöntuotosta vähennettynä ottoteholla oletusolosuhteissa.
40
= 4 –P
LP
el
4LP = Lämpöpumpun lämmöntuotto
Pel
40
= Lämpöpumpun ottoteho oletusolosuhteissa
= Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti
tai erotuskapasiteetti
maaperästä oletusolosuhteissa
HUOM!
Lämpöpumpussa, jolla on suurempi lämpökerroin, on samalla antoteholla pienempi ottoteho ja sitä kautta suurempi jäähdytyskapasiteetti.
Vanhaa lämpöpumppua vaihdettaessa uuteen malliin kannattaa
siksi tarkistaa maapiirin teho ja tarvittaessa sovittaa uudelle jäähdytyskapasiteetille.
Maaperän lämmönsiirto tapahtuu lähes yksinomaan lämmön johtumisen kautta. Mitä suurempi on vesipitoisuus, sitä suurempi on
3.1.2
Keruuliuoskiertopumpun mitoitus
Keruuliuoksen tilavuusvirtaus riippuu lämpöpumpun tehosta.
Kiertopumppu kierrättää keruuliuosta putkistossa. Teknisissä tiedoissa (luku 3.5 sivulla 80) ilmoitettu keruuliuoksen läpivirtaus
saa aikaan n. 3K lämpötilajakauman keruupiirissä.
Läpivirtauksen lisäksi on huomioitava keruupiirin painehäviöt
sekä pumpun valmistajan tekniset tiedot. Peräkkäisten putkistojen, asennusosien ja lämmönvaihtimien painehäviöt on laskettava yhteen.
HUOM!
Jäänestoaineen ja veden 25 % seoksen painehäviö on 1,5...1,7 suurempi
(Kuva 3.2 sivulla 74), monen kiertopumpun syöttötehon laskiessa n.
10 %.
Rakenteiden kuivaaminen
Rakennusvaiheessa käytetään yleensä suuria määriä vesipitoisia aineita kuten laastia, kipsiä ja tapetteja, joiden vesi haihtuu
vain hitaasti. Vesisade saattaa lisätä rakennuksen kosteutta entisestään. Kosteuden vuoksi uuden rakennuksen lämmitystarve
on erityisen suuri ensimmäisten kahden lämmityskauden aikana.
Rakennuksen kuivaamiseen kannattaa käyttää erityisiä lämmityslaitteita. Mikäli lämpöpumppu on mitoitettu tiukasti ja kuivaaminen on suoritettava syksyn tai talven aikana, kannattaa
3.1.3
lämmönjohtavuus. Samoin kuin lämmönjohtavuudessa myös
lämmön varastoimiskyky riippuu olennaisesti maaperän vesipitoisuudesta. Maaperän jäätyminen kasvattaa hyödyttävää energian määrää, koska veden latenttilämpö on hyvin suuri, n.
0,09 kWh/kg. Siksi maaperän jäätyminen ei haittaa maalämmön
hyödyntämistä maapiirin avulla.
asentaa ylimääräinen sähkövastus lämmitystarpeen kompensoimiseksi, erityisesti maalämpöpmppujen tapauksessa. Se kannattaa kytkeä päälle ainoastaan ensimmäisen lämmitysjakson
aikana, kun keruuliuoksen lämpötila laskee alle n. 0°C.
HUOM!
Jos maalämpöpumpun kompressorin käy jatkuvasti, voi lämmönlähde
jäähtyä liikaa, mikä voi aiheuttaa lämpöpumpun pysähtymisen.
Keruuliuos
Jäänestoaineen pitoisuus
Lämpöpumpun höyrystimen suojaamiseksi pakkaselta, on keruupiiriin veteen lisättävä jäänestoainetta. Maahan sidottujen keruuputkien osalta tarvitaan kylmäpiirissä esiintyvien lämpötilojen
vuoksi jäänesto, joka riittää -14°C ...-18°C väliselle lämpötilaalueelle. Jäänestoaineena käytetään monoetyleeniglykolipohjaisia aineita. Maapiirin jäänestoainepitoisuus on noin 30 %.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 73
VXKWSDLQHKlYL|
-llW\PLVOlPS|WLOD>&@
3.1.3
&
&
3LWRLVXXVWLO
3LWRLVXXVWLO
Kuva 3.1: Monoetyleeniglykolin ja veden seosten jäätymiskäyrä pitoisuuden
mukaan.
Kuva 3.2: Monoetyleeniglykoli-vesi-seosten suhteellinen painehäviö verrattuna veteen suhteessa pitoisuuteen 0 °C ja –5 °C:ssa
Paineen tasaus
Keruunesteen vajaus ja vuoto
Maapiirin keruuliuoksen lämpötila voi vaihdella n. -5°C ja n.
+20°C välillä. Tämä lämpötilavaihtelu aiheuttaa n. 0,8...1% muutoksia nesteen tilavuudessa. Jotta käyttöpaine pysyy vakiona,
on käytettävä paisunta-astiaa, jonka alapaine on 0,5bar ja suurin
käyttöpaine on 3bar.
Jotta mahdollinen nestevajaus tai keruupiirin vuoto havaittaisiin
tai että viranomaisohjeita noudettaisiin voidaan maapiiriin kytkeä
erikoistarvikkeena saatavissa oleva keruuliuoksen matalapainepressostaatti. Pressostaatti lähettää painehäviön sattuessa signaalin lämpöpumpun ohjausyksikköön. Valinnan mukaan siitä
tulee ilmoitus näyttöön tai lämpöpumppu sammuu.
HUOM!
Ylitäytön ehkäisemiseksi on asennettava hyväksytty kalvoturvaventtiili.
Standardin EN 12828 mukaan tämän turvaventtiilin poistojohto on
johdatettava keräyssäiliöön. Paineen valvomiseksi on asennettava
painemittari, johon on merkitty vähimmäis- ja enimmäispaine.
Tarvittavan jäänestoaine-vesi-seoksen sekoittaminen säiliössä.
Sekoitetun jäänestoaine-vesi-seoksen tarkistaminen etyleeniglykolimittarilla.
;9$&
Laitteiston täyttäminen
Laitteiston täyttö on suoritettava seuraavassa järjestyksessä:
/3QRKMDXV\NVLNN|
.RQWDNWLDVHQWRNHUXXSLLULQ
ROOHVVDWl\QQl
1-,'
1)
Putki, jossa sisä- ja ulkokierteet
2)
Pressostaatti pistokkeineen ja pistoketiivisteineen
Kuva 3.3: Keruuliuoksen matalapainepressostaatti (rakenne ja kytkennät)
Keruuputkiston täyttö (vähint. 2 mutta enint. 2,5bar)
Laitteiston ilmanpoisto (sisäänrakennetulla ilmakuplaerottimella)
HUOM!
Putki DIN
8074
(PN 12,5)
[mm]
Tilavuus
kukin 100
m
[l]
Jäänesto
per 100m
[l]
Suurin
keruuliuosläpivirtaus
[l/h]
Maapiirin täyttäminen ensin vedellä ja jäänestoaineen lisääminen
jälkeenpäin ei onnistu, koska aineet eivät sekoitu putkistossa
homogeenisesti, vaikka kiertopumppu kävisi kuinka kauan tahansa.
Sekoittumaton vesiosuus jäätyy höyrystimessä ja rikkoo lämpöpumpun!
25 x 2,3
32,7
8,2
1100
32 × 2,9
53,1
13,3
1800
40 × 3,7
83,5
20,9
2900
50 × 4,6
130,7
32,7
4700
Suhteellinen painehäviö
63 × 5,8
207,5
51,9
7200
Keruuliuoksen painesuhde riippuu lämpötilasta ja sekoitussuhteesta. Keruuliuoksen painehäviö kasvaa lämpötilan pienentyessä ja monoetyleeniglykolin osuuden kasvaessa.
75 × 6,9
294,2
73,6
10800
15500
90 × 8,2
425,5
106,4
110 x 10
636
159
23400
125 x 11,4
820
205
29500
140 x 12,7
1031
258
40000
160 x 12,7
1344
336
50000
Taul. 3.1: Kokonaistilavuus ja jääneston määrä per 100 m putkea erilaisille
PE-putkille ja jäätymisenestolle –14 °C:een asti
74 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.2
3.2.3
Maalämmönkeräin
Lähes kaikki maaperään varastoitu energia on tullut maan pinnasta. Tärkeimmät energianlähteet ovat sateet ja auringon säteily. Siksi maalämmönkeräimiä ei tule sijoittaa rakennusten tai
päällystettyjen pintojen alle. Maan sisältä tuleva lämmönvirtaus
on pienempi kuin 0,1 W/m2 eli häviävän pieni.
3.2.1
Kaivuun syvyys
Jopa 1metrin syvyydessä maan lämpötila voi laskea pakkasrajan alle ilman energianpoistoakin. 2metrin syvyydessä alin lämpötila on n. 5 °C. Alin lämpötila nousee syvyyden mukaan, mutta
samalla vähenee pinnasta tuleva lämmönvirtaus. Siksi ei voida
olla varmoja, että maa sulaa kesän aikana. Maapiirin putket kan-
3.2.2
nattaa siksi kaivaa n. 0,2 – 0,3m routarajan alle. Useimmissa
paikoissa tämä on 1,0...1,5metrin syvyys.
HUOM!
Jos putket sijaitsevat ojissa, ojan sallittu syvyys on enintään 1,25metriä.
Putkien välimatka
Putkien välimatkan da kannalta on tärkeää, että putkien ympärille
muodostuneet jäätyneet alueet voivat sulaa kesällä sen verran,
että sadevesi pääsee valumaan niiden välistä pois.
Suositeltu välimatka on 0,5...0,8 metriä riippuen maalajista ja
putkien halkaisijasta.
Mitä pitempi pakkaskausi sitä suurempi on välimatkan oltava.
3.2.3
HUOM!
Vuosittain maaperästä voi kerätä energiaa 50 – 70 kWh/m2, mutta käytännössä tämä vaatii suuria kustannuksia.
Jos maa johtaa lämpöä huonosti (esim. hiekka), tulee samalla pinta-alalla vähentää putkien välimatkaa ja näin kasvattaa putkien kokonaispituutta.
HUOM!
Suomen ilmasto-olosuhteissa ja kosteissa maapohjissa suositellaan välimatkaksi 1 m.
Pinta-ala ja putken pituus
Vaakatasoon sijoitetun maalämmönkeräimen vaadittu pinta-ala
riippuu seuraavista tekijöistä:
4. Vaihe:
Lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti
Maalaji
Lämpöpumpun käyttötunnit lämmitysjakson aikana
Maapohjan laji ja kosteus
Pakkaskauden enimmäispituus
1. Vaihe:
Lämpöpumpun antotehon määrittäminen oletusolosuhteissa (esim. B0/W35)
2. Vaihe:
Jäähdytyskapasiteetin laskeminen vähentämällä
oletusolosuhteiden ottoteho lämmöntuotosta.
Erityisen erotuskapasiteetin valitseminen maalajin
ja odotettavissa olevien käyttötuntien mukaan.
Kuiva, ei vettä sitova maa
(hiekka)
n. 10 W/m2
n. 8 W/m2
Vettä sitova, kostea maa
n. 25 W/m2
n. 20 W/m2
Vedellä kyllästetty maa
(hiekka, sora)
n. 40 W/m2
n. 32 W/m2
Taul. 3.2: Erityiset erotuskapasiteetit 0,8metrin välimatkaa käyttäen
5. Vaihe:
40
=
4LP - Pel
4LP
=
14,5 kW
Pel =
Lämpöpumpun ottoteho oletusolosuhteissa
3,22 kW
40 =
tai erotuskapasiteetti maaperästä oletusolosuhteissa
3. Vaihe:
Maapiirin vaatima pinta-ala saadaan jäähdytyskapasiteetista ja erityisestä erotuskapasiteetista
Esim.: SI 14TE
40
=
11,28 kW
T
=
Maaperän erityinen erotuskapasiteetti
25 W/m2
A
=
Maapiirin pinta-ala
451m2
Putken vähimmäispituus 0,8metrin
välimatkaa käyttäen
564 m
11,28 kW
Keruupiirien lukumäärä 100m kohden
Lämpöpumpun vuosikäyttötuntien laskeminen
Saksassa on odotettavissa n. 1800 käyttötuntia lämmitystä ja
käyttöveden kuumennusta varten, jos laitteistossa ei ole toista
lämmönkehitintä. Lisäsähköä tai toista lämmönkehitintä käyttäen
päästään jopa n. 2400 käyttötuntiin.
www.dimplex.de/fi
Erityinen erotuskapasiteetti
1800 h
2400 h
6
PE-putkien vakiopituus on 100m. Näistä tiedoista saadaan 564m putken vähimmäispituus kuudessa 100metrin
piirissä ja pinta-ala 480m².
HUOM!
Laskettu putken vähimmäispituus pyöristetään täydelle sadallemetrille.
10.2008 | 75
3.2.4
3.2.4
Putkien asettaminen
Putket asetetaan ja kytketään jakoputkiston ja paluuputkiston
avulla oheisen piirroksen mukaan siten, että kaikki keruupiirit
ovat yhtä pitkiä.
0
11
1
HUOM!
Kun keruupiirit ovat yhtä pitkiä, ei paineen tasausta tarvita.
Kuva 3.4: Keruupiirien kytkeminen laitteistoon
3.2.5
Keruupiirin asentaminen
Jokaisessa keruupiirissä on oltava vähintään yksi sulkuventtiili.
Keruupiirien tulee olla yhtä pitkiä, jotta niiden virtausominaisuudet ja erotuskapasiteetti ovat samanlaisia.
Maalämmönkeräimen asennus maahan kannattaa suorittaa
muutama kuukausi ennen lämmitysjakson alkua, jotta maa
ehtii tiivistyä niiden ympärille.
Noudata putkivalmistajan ohjeita pienimmän taivutussäteen
osalta.
Täyttö- ja ilmauskojeet on asennettava maaston korkeimpaan kohtaan.
Kaikki talon sisällä kulkevat ja seinän läpi menevät keruuputket on eristettävä höyrysululla kondenssiveden muodostumisen estämiseksi.
Kaikkien keruunestettä kuljettavien putkien on oltava korroosionkestäviä.
Maalämmönkeräimen kiertopumppu tulee asentaa talon ulkopuolelle, mikäli mahdollista. Pumpun pään asento on valittava siten, ettei liitäntärasiaan voi valua kondensaattia. Mikäli pumppu asennetaan rakennuksen sisälle, on se
eristettävä höyrysululla kondenssiveden ja jään muodostumisen ehkäisemiseksi. Sen lisäksi on tarvittaessa huolehdittava äänieristyksistä.
Asenna keruunestettä sisältävät putket vähintään 0,7m erilleen vesijohdoista ja viemäreistä, muuten ne voivat jäätyä ja
rikkoontua. Mikäli tätä etäisyyttä ei voida noudattaa, on putket eristettävä riittävässä määrin.
Maalämmönkeräimen päälle ei saa rakentaa ja sen aluetta
ei saa päällystää.
HUOM!
Kun keruuliuoksen kiertopumppu asennetaan rakennuksen ulkopuolelle,
ei höyrysulkueristeitä tarvita.
Keruunesteen jako- ja keruuputkistot on asennettava talon
ulkopuolelle.
Selitykset
/3
1)
Palloventtiili
2)
Kaksoisnippa
3)
Laippa
4)
Laippatiiviste
5)
Kiertopumppu
6)
Ilmanpoistin
7)
Ylipaineventtiili
8)
Painemittari
9)
Huoltosulku 3/4"
10) Paisunta-astia
11) Suodatin / mutapussi
HUOM!
Numerot 1 ja 11 voivat olla myös yhdessä
Kuva 3.5: Keruupiirin putkiston rakenne mukaan lukien lisäosat
Huohotin, jossa mikrokuplaerotin, on asennettava keruupiirin
korkeampaan ja lämpimämpään kohtaan. Keruupiirin lisävarusteiden asennus voidaan suorittaa sekä rakennuksen sisällä
että ulkona.
HUOM!
Eristeiksi kannattaa valita sellaisia materiaaleja, jotka eivät sido
kosteutta. Eristeiden saumat on liimattava tiiviisti yhteen, niin ettei
kosteutta voi päästä eristeiden sisälle.
HUOM!
Lämpöpumpun mukana toimitetaan likasuodatin/mutapussi (silmäkoko
0,6mm), joka suojaa höyrystintä. Se tulee asentaa lämpöpumpun tuloliitäntään ja puhdistaa sen jälkeen, kun keruuliuoksen kiertopumppu on
ollut käynnissä n. vuorokauden.
76 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.3
3.3.1
Lämpökaivolämmönvaihtimet
Lämpökaivolämmönvaihtimen maaliuospiiri sijaitsee porausreiässä, joka ulottuu kallioon 100...200 metriä syvyyteen. Keskimäärin kaksinkertaiset U-putket pystyvät hyödyntämään n. 50
wattia yhtä lämmönvaihtimen metriä kohden. Tarkka mitoitus riippuu maatieteellisistä ja pohjavesiolosuhteista, joita lämpöpumpun asentaja yleensä ei tunne. Lämpökaivojärjestelmän toteutuksessa kannattaa käyttää hyväksyttyä alan porausyritystä.
0DDQSLQWD
6\Y\\V
WRX
PDU
KHO
HOR
P
Maakerrosten lämpötila
15 metrin syvyydessä vallitsee ympäri vuoden 10°C:n lämpötila
P
HUOM!
Kun lämpöä poistetaan, laskee lämmönvaihtimen lämpötila. Laitteisto on
mitoitettu siten, että maaliuoksen lämpötila ei laske alle 0 °C:n.
P
F
Kuva 3.6: Lämpötilan vaihtelu eri syvyyksissä maanpinnasta verrattuna vuodenaikaiseen keskilämpötilaan.
3.3.1
Lämpökaivolämmönvaihtimien mitoittaminen
Yksittäislaitteistoissa, joissa lämpöpumpun antoteho on enintään
30kW, joita käytetään lämmityksen ja käyttöveden kuumennukseen, voidaan mitoitus tehdä ominaisen lämmönluovutuskapasiteetin perusteella kohdan Taul. 3.3 sivulla 77 mukaan, jossa on
tehty seuraavat olettamukset:
Yksittäisten lämpökaivolämmönvaihtimien pituus 40...100 m
Vähintään 10 metrin etäisyys kahden lämmönvaihtimen välillä
Lämpökaivolämmönvaihtimena käytetään kaksois-U-putkia,
joiden putkien halkaisija on DN 40.
Nämä lämmönluovutuskapasiteetit ovat sallittuja pienitehoisissa
vakiolämpökaivolämmönvaihtimissa. Pitkäaikaiselle käytölle on
edellä mainitun ominaisen lämmönluovutuskapasiteetin lisäksi
myös erityinen vuotuinen energiakapasiteetti, joka määrää pitkä-
aikaisen vaikutuksen. Tämän on oltava 100...150 kWh porausmetriä ja vuotta kohden.
Lämpöpumppulaitteistoissa,
jotka koostuvat useasta yksittäislaitteistosta
jotka ovat käytössä yli 2400 käyttötuntia vuodessa
joita käytetään lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen
jotka tuottavat yli 30kW kokonaisantotehoa lämpöpumpun
osalta
on laitteiston mitoitus tarkistettava geotermisen suunnittelutoimiston toimesta.
Monivuotinen laskennallinen simulaatio mahdollistaa pitkäaikaisvaikutusten tunnistamisen ja huomioimisen suunnittelussa.
Maapohja
ominainen lämmönluovutuskapasiteetti
1800 h
2400 h
25 W/m
20 W/m
Kerrostuma (λ = 1,5 - 3,0 W/(m * K))
60 W/m
50 W/m
Lämpöä hyvin johtava kallio (λ > 3,0 W/m * K))
84 W/m
70 W/m
Yleiset ohjausarvot:
Huono maapohja (kuiva kerrostuma) (λ < 1,5 W/(m * K))
Normaali kalliopohja ja veden kyllästämä
Yksittäiset kivilajit:
Kuiva sora, hiekka,
< 25 W/m
< 20 W/m
Märkä sora, hiekka,
65 – 80 W/m
55 - 65 W/m
Vahva pohjavesivirtaus sorassa ja hiekassa, yksittäislaitteisto
80-100 W/m
80-100 W/m
Kostea savi
35 – 50 W/m
30 - 40 W/m
Massiivinen kalkkikivi
55 – 70 W/m
45 - 60 W/m
Hiekkakivi
65 – 80 W/m
55 - 65 W/m
Graniitti ja muut happamat magmatiitit
65 – 85 W/m
55 - 70 W/m
Basaltti ja muut emäkselliset magmatiitit
40 – 65 W/m
35 - 55 W/m
Gneissi
70 – 85 W/m
60 - 70 W/m
Taul. 3.3: Lämpökaivolämmönvaihtimille mahdolliset lämmönluovutuskapasiteetit (kaksois-U-putket)
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 77
3.3.2
3.3.2
Porausten toteuttaminen
Porausten välimatkan on oltava vähintään 10 metriä, jotta niiden
vuorovaikutus olisi pieni ja maaperän lämpötila ehtisi palautua
kesän aikana. Mikäli useita porauksia tarvitaan, on ne järjestettävä poikittain pohjaveden virtaussuuntaan, ei peräkkäin, katso
Kuva 3.7 sivulla 78.
3RKMDYHGHQYLUWDXVVXXQWD
3RKMDYHGHQYLUWDXVVXXQWD
Kuva 3.8 sivulla 78 esittää poikkileikkausta kaksois-U-putken
läpi, jota käytetään lämpöpumppulaitteistoissa.
Tässä lämmönvaihdintyypissä porataan ensin reikä, jonka säde
on r1. Poraukseen lasketaan neljä putkea ja yksi täyttöputki ja
reikä täytetään sementti-betoniitti-seoksella. Keruuliuos virtaa
kahdesta putkesta alas ja palaa toisessa kahdessa. Putkien
alapäät on liitetty putkikäyrään, jonka avulla muodostuu suljettu
kierros.
9D L K G L Q 9lKLQWllQ
P
9D L K G L Q U
9lKLQWllQ
Kuva 3.8: Kaksois-U-putken ja täyttöputken poikkileikkaus
P
9D L K G L Q Kuva 3.7: Porausten sijainti pohjaveden virtaussuuntaan nähden ja vähimmäisetäisyys
HUOM!
Käytettäessä keruuvarustetta tai lämpöpumppua, jossa on sisäänrakennettu keruuliuoksen kiertopumppu, on määritettävä lämmönvaihtimen
painehäviö ja verrattava sitä kiertopumpun sallittuun. Liian suurien painehäviöiden ehkäisemiseksi on käytettävä DN 40 putkia.
HUOM!
Muuten ovat voimassa samat säännöt kuin maalämmönkeräimissä, eli keruuliuoksen pitoisuus, käytettävät materiaalit, jakokuilun sijainti sekä
pumpun ja paisunta-astian asennus.
3.3.3
Muita hyödynnettävissä olevia maalämmönlähteitä
Vaihtoehtoina lämpökaivoihin on maaputkistot ja vesistöputkistot
(meri, jörvi, joki).
Näiden lämmönkeräimien mitoitus on suoritettava laitteiston valmistajan tai toimittajan ohjeiden mukaan. Valmistajan tulee taata
järjestelmän pitkäaikainen toimivuus seuraavien tietojen perusteella:
Pienin sallittu keruuliuoslämpötila
Käytetyn lämpöpumpun jäähdytyskapasiteetti ja keruuliuoksen läpivirtaus
Lämpöpumpun vuosikäyttötunnit
78 | 10.2008
Lisäksi on saatava seuraavat tiedot:
Ilmoitetun keruuliuoksen läpivirtauksen painehäviö, joka tarvitaan kiertopumpun mitoitusta varten
Mahdolliset vaikutukset kasvistoon
Asennusohjeet
Kokemuksen mukaan tavallisten lämpökaivolämmönvaihtimien
lämmönluovutuskapasiteetit eivät poikkea paljon muista järjestelmistä, koska 1 m3 maaperässä oleva energia on yleensä
50...70 kWh/a.
Lämmönluovutuskapasiteetin mahdolliset optimoinnit eivät riipu
lämpöpumpusta vaan ensisijaisesti ilmastosta ja maapohjan
ominaisuuksista.
www.dimplex.de/fi
3.4
3.4
Järjestelmiä ilman ja auringon energian epäsuoraan hyödyntämiseen
Keruunesteen lämpötila-alue
Maalämpöpumpun käyttöalue
-15...+ 50 °C
-5...+25°C
Saatavuus
Saatavuutta voivat rajoittaa sääolosuhteet ja
pintojen rajallisuus
Toisen lämmönkehittimen kanssa
Yksin lämpöpumpulla ylimääräisen maalämmönkeräimen
kanssa
Investointikustannukset
Lämpöä absorboiva järjestelmä (energiakatto, putkisto, kiinteät imeyttimet, energia-aita, energiatorni, energiapino jne.)
Jäätymätön keruuneste etyleeni- tai propyleeniglykolin pohjalla
Putkisto ja kiertopumppu
Rakentaminen
Huomioitava erityisesti:
Rakennusvaatimukset
Sään vaikutukset
Absorptiojärjestelmien mitoitus
Erityyppiset ratkaisut kuten energiakatot, energia-aidat tai -pylväät eroavat rakenteellisesti huomattavasti toisistaan, joten periaatteessa on käytettävä valmistajan antamia tietoja mitoituksen
pohjana.
Käytännön kokemuksen perusteella voidaan lähteä seuraavista
olettamuksista:
Absorboiva pinta-ala on mitoitettava ilmoitetun yötehon mukaan.
Yli 0 °C:n lämpötilassa sade, kaste tai lumi voivat jäätyä absorboivan pinnan päällä matalalla keruunesteen lämpötilalla, mikä huonontaa lämmönsiirtoa.
Pelkästään lämpöpumpulla toimiva järjestelmä on mahdollinen ainoastaan maalämmönkeräimeen yhdistettynä.
Ylimenokauden aurinkoenergiantuotto nostaa keruunesteen
lämpötilan jopa 50 °C:een, mikä ylittää lämpötilan käyttörajan.
HUOM!
Jos keruunesteen lämpötila voi nousta yli 25°C:n, on laitteisto
varustettava lämpötilaohjatulla sekoittimella, joka sekoittaa osan
keruunesteestä paluupuolelta menopuolelle, kun lämpötila nousee yli
25°C:n.
Jäänestoaineen pitoisuus
Energiakatoissa, energia-aidoissa yms. jääneston on toimittava
–25 °C:een asti, matalan ulkolämpötilan vuoksi. Silloin keruunesteen jäänestoaineen pitoisuus on 40 %. Suuri jäänestoainepitoisuus aiheuttaa ylimääräisiä painehäviöitä, jotka on huomioitava keruunesteen kiertopumpun mitoituksessa.
Laitteiston täyttäminen:
Laitteiston täyttäminen suoritetaan kuten kohdassa luku 3.1.3
sivulla 73 on selitetty.
Paisunta-astian mitoittaminen:
Pelkän lämpöimeytyksen aikana keruunesteen lämpötila vaihtelee n. –15 °C ja n. +50 °C välillä. Keruupiirin lämpötilanvaihtelu
edellyttää paisunta-astiaa. Alkupaine on sovitettava järjestelmän
korkeuteen. Suurin ylipaine on 2,5 baaria.
Ilmalla täytetyt imeyttimet
Jäänestoaineen pitoisuus: ≈ 40%
Suhteellinen painehäviö
www.dimplex.de/fi
≈ 1,8
10.2008 | 79
3.5
3.5
Maalämpöpumppujen tekniset tiedot
3.5.1
Kompaktirakenteiset vakiolämpötilalämpöpumput SIK 7TE – SIK 14TE
Lämmitykseen tarkoitettujen maalämpöpumppujen tekniset tiedot
1
2
Rakenne
2.1
Toteutus
2.2
2.3
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
SIK 7TE
SIK 9TE
SIK 11TE
SIK 14TE
Kompakti
Kompakti
Kompakti
Kompakti
IP 20
IP 20
IP 20
IP 20
Sisällä
Sisällä
Sisällä
Sisällä
Menoveden lämpötila
°C
Enintään 58
Enintään 58
Enintään 58
Enintään 58
Keruuliuos (lämmönlähde)
°C
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Pakkasneste
Pienin pakkasnestepitoisuus (-13°C jäätymislämpötila)
3.2
Meno-/paluuveden lämpötilaero
3.3
B0 / W35:lla
B-5 / W55:lla
1
25%
K
9,9
kW / ---
5,6 /
2,2
10,5
kW / ---
B0 / W50:lla 1
kW / ---
6,7 /
2,9
B0 / W35:lla 1
kW / ---
6,9 /
4,3
25%
5,0
7,7 /
2,3
6,8 /
4,1
9,2 /
4,4
1,2 /
11600
25%
5,0
9,6
11,2 /
3,2
11,3 /
3,0
9,0 /
4,2
11,8 /
4,4
0,75 /
4500
1,6 /
20500
51
5,0
12,5 /
2,6
8,7 /
3,2
9,0 /
3,1
dB(A)
10,1
9,4 /
2,4
6,6 /
3,0
B0 / W45:lla 1
Äänitaso
25%
5,0
14,1 /
3,5
14,2 /
3,4
11,7 /
4,2
14,5 /
4,5
1,0 /
3500
2,0 /
14800
1,3 /
3500
2,5 /
16500
51
14,4 /
4,3
51
51
3.4
m³/h / Pa
0,6 /
2500
3.5
Vapaa paine, lämmönkiertopumppu (taso 3)
Pa
47500
30400
43500
18500
65500
48200
64500
42500
1,6 /
9300
2,3 /
16000
2,2 /
15000
3,0 /
13000
2,7 /
11400
3,5 /
13000
3,3 /
11600
56200
44000
46000
40000
44600
34000
38400
3.6
Keruunesteen virtaus sisäisellä paine-erolla (keruuliuos) m³/h / Pa
1,7 /
10000
3.7
Vapaa paine keruuliuospumppu (taso 3)
Pa
55000
3.8
tyyppi/ kg
R407C / 1,5
R407C / 1,8
R407C / 2,0
R407C / 2,3
tyyppi/litra
Polyolesteri
(POE) / 1,0
Polyolesteri
(POE) / 1,1
Polyolesteri
(POE) / 1,36
Polyolesteri
(POE) / 1,95
3.9
4
4.1
Laitteen mitat ilman liitäntöjä 2
K x L x P mm
1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688 1115 × 652 × 688
4.2
tuuma
R 1¼" a
R 1¼" a
R 1¼" a
R 1¼" a
4.3
Laitteen liitännät keruuliuosta varten
tuuma
R 1¼" a
R 1¼" a
R 1¼" a
R 1¼" a
4.4
kg
179
180
191
203
5
Sähköliitäntä
5.1
5.2
Ottoteho 1
5.3
V/A
B0 W35
kW
400 / 16
1,6
1,66
A
30 (ilman PK:a)
A / ---
2,89 /
0,8
5.4
Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ
6
7
7.1
Laitteessa oleva vesi on suojattu pakkaselta 4
7.2
Suoritustasot
7.3
3/
0,8
400 / 16
2,07
400 / 16
2,14
2,66
3,86 /
0,8
4,84 /
0,8
15
3,77 /
0,8
400 / 16
2,79
3,22
5,03 /
0,8
5,81 /
0,8
26
3,37
26
6,08 /
0,8
3
3
3
3
On
On
On
On
1
1
1
1
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
1. Nämä tiedot kuvaavat laitteiston kokoa ja suorituskykyä standardien EN 255 tai EN 14511 mukaan. Taloudellisuuden ja energiakäytön kannalta on huomioitava lisälämpöpiste ja
säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 / W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C.
2. Huomioi, että laitteen tilantarve on suurempi putkiliitäntöjä, käyttöä ja huoltoa varten.
80 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.5.2
3.5.2
Kompaktirakenteiset korkealämpötilalämpöpumput SIKH 6TE – SIKH 9TE
1
2
Rakenne
2.1
Toteutus
2.2
2.3
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
SIKH 6TE
SIKH 9TE
Kompakti
Kompakti
IP 20
IP 20
Sisällä
Sisällä
°C
70±2
70±2
°C
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Pakkasneste
3.2
Meno-/paluuveden lämpötilaero
B0 / W35:lla
K
B-5 / W55:lla
1
kW / ---
5,0
5,1 / 2,4
kW / ---
1
kW / ---
6,1 / 3,3
B0 / W35:lla 1
kW / ---
6,4 / 4,7
Äänitaso
3.4
m³/h / Pa
Pa
3.6
10,8
5,0
7,5 / 2,4
6,0 / 3,5
8,9 / 3,5
9,1 / 3,4
6,4 / 4,5
dB(A)
3.5
25%
10,0
B0 / W45:lla 1
B0 / W50:lla
3.3
25%
9,4 / 4,7
9,3 / 4,5
49
49
0,55 / 2500
1,1 / 10000
0,75 / 1800
50000
38000
47500
1,6 / 7000
36000
1,45 / 5800
1,45 / 5800
2,0 / 7500
2,0 / 7500
60000
60000
55000
55000
3.7
Vapaa puristus keruunestepumppu (maksimitaso)
Pa
3.8
tyyppi/ kg
R134a / 2,1
R134a / 2,7
3.9
tyyppi/litra
4
4.1
1115 × 652 × 688
1115 × 652 × 688
4.2
tuuma
R 1¼" a
R 1¼" a
4.3
tuuma
R 1¼" a
R 1¼" a
4.4
kg
180
203
5
Sähköliitäntä
5.1
5.2
Ottoteho 1
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
7.2
Suoritustasot
7.3
K x L x P mm
V/A
B0 W35
kW
400 / 16
1,36
400 / 16
1,42
2,00
15
3,96 / 0,8
2,07
26
4,01 / 0,8
5,86 / 0,8
5,93 / 0,8
3
3
On
On
1
1
Sisäinen
Sisäinen
säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 / W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 81
3.5.3
3.5.3
Vakiolämpötilalämpöpumput SI 5TE – SI 11TE
1
SI 5TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
°C
°C
Pakkasneste
Lämmitysveden lämpötilaero B0 / W35:llä
3.3
3.4
SI 11TE
IP 20
IP 20
IP 20
IP 20
Sisällä
Sisällä
Sisällä
Enintään 58
Enintään 58
Enintään 58
Enintään 58
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
25%
K
SI 9TE
Sisällä
3.2
SI 7TE
10,1
25%
5,0
9,9
25%
5,0
10,5
25%
5,0
10,1
B-5 / W55:llä 1
kW / ---
B0 / W45:lla 1
kW / ---
B0 / W50:lla 1
kW / ---
4,8 / 2,8
B0 / W35:lla 1
kW / ---
5,3 / 4,3 5,2 / 4,1 6,9 / 4,3 6,8 / 4,1 9,2 / 4,4 9,0 / 4,2
Äänitaso
3,8 / 2,0
5,6 / 2,2
5,0 / 2,9
dB(A)
6,6 / 3,0
6,7 / 2,9
54
3.5
m³/h / Pa
0,45 /
1900
3.6
1,2 /
16000
3.7
7,7 / 2,3
5,0
9,4 / 2,4
11,2 /
3,2
8,7 / 3,2
11,3 /
3,0
9,0 / 3,1
55
11,8 /
4,4
11,7 /
4,2
56
56
0,9 /
7400
0,6 /
3300
1,2 /
13000
0,75 /
2300
1,6 /
10300
1,0 /
4100
2,0 /
16100
1,2 /
16000
1,7 /
29500
1,6 /
26500
2,3 /
25000
2,2 /
23000
3,0 /
24000
2,7 /
20000
tyyppi/ kg
R407C / 1,2
R407C / 1,1
R407C / 1,6
R407C / 1,7
tyyppi/litra
Polyesteri
(POE) / 1,0
Polyesteri
(POE) / 1,0
Polyesteri
(POE) / 1,1
Polyesteri
(POE) / 1,36
3.8
4
4.1
K x L x P mm
4.2
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
4.3
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
4.4
kg
109
111
118
122
5
Sähköliitäntä
5.1
1
V/A
5.2
Ottoteho
5.3
B0 W35
kW
7.2
Suoritustasot
7.3
1,66
30 (ilman PK:a)
A / ---
2,89 /
0,8
400 / 16
1,6
2,22 /
0,8
6
1,27
22 (ilman PK:a)
7.1
400 / 16
1,23
A
5.4
7
805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462 805 × 650 × 462
2,29 /
0,8
3 / 0,8
400 / 16
2,07
400 / 16
2,14
2,66
3,86 /
0,8
4,84 /
0,8
15
3,77 /
0,8
2,79
26
5,03 /
0,8
3
3
3
3
On
On
On
On
1
1
1
1
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10 /W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C.
82 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.5.4
3.5.4
1
SI 14TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
°C
°C
Pakkasneste
3.3
IP 20
IP 20
IP 20
Sisällä
Sisällä
Enintään 58
Enintään 58
Enintään 58
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
B-5 / W55:llä
1
B0 / W45:lla 1
B0 / W50:lla
25%
K
1
B0 / W35:lla 1
kW / ---
SI 21TE
Sisällä
3.2
SI 17TE
25%
9,6
5,0
12,5 / 2,6
5,0
14,4 / 2,6
kW / --kW / ---
14,5 / 4,5
5,0
16,2 / 3,4
16,7 / 3,2
14,4 / 4,3
11,3
17,9 / 2,5
14,1 / 3,5
kW / --14,2 / 3,4
25%
9,3
17,1 / 4,6
56
19,8 / 3,2
20,4 / 3,1
16,9 / 4,4
21,1 / 4,3
58
20,8 / 4,1
3.4
Äänitaso
dB(A)
59
3.5
m³/h / Pa
1,3 / 4800 2,5 / 17600 1,5 / 4000 2,9 / 15000 1,6 / 4600 3,6 / 23000
3.6
3,5 / 20000 3,3 / 18000 3,8 / 18000 3,8 / 18000 5,5 / 10000 5,4 / 9800
3.7
tyyppi/ kg
R407C / 2,1
R407C / 2,3
R407C / 4,5
tyyppi/litra
Polyesteri
(POE) / 1,95
Polyesteri
(POE) / 1,77
Polyesteri
(POE) / 4,1
3.8
4
4.1
K x L x P mm
805 × 650 × 462
805 × 650 × 462
1445 × 650 × 575
4.2
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
4.3
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1½" u
4.4
kg
130
133
225
5
Sähköliitäntä
5.1
5.2
Ottoteho
1
V/A
B0 W35
kW
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
7.2
Suoritustasot
7.3
400 / 16
3,22
400 / 16
3,37
3,72
6,08 / 0,8
6,35 / 0,8
26
5,81 / 0,8
400 / 20
3,86
4,91
5,10
6,64 / 0,8
8,86 / 0,8
27
29
9,2 / 0,8
3
3
3
On
On
On
1
1
1
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 83
3.5.5
3.5.5
1
SI 24TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
SI 30TE
SI 37TE
IP 21
IP 21
IP 21
Sisällä
Sisällä
Sisällä
°C
Enintään 60
enint. 58±2
Enintään 60
°C
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
25%
25%
Pakkasneste
Pienin pakkasnestepitoisuus (-13 °C jäätymislämpötila)
3.2
3.3
B-5 / W55:lla 1
B0 / W45:llä 1
B0 / W50:llä 1
B0 / W55:llä 1
B0 / W35:llä 1
K
9,4
5,0
25%
10,0
5,2
9,8
24,7 / 2,4
28,9 / 2,4
5,0
9,0 / 1,7
12,1 / 2,2
kW / ---
2
19,7 / 2,3
kW / ---
3
9,3 / 2,1
kW / ---
2
kW / ---
3
kW / ---
2
22,7 / 2,9
kW / ---
3
10,8 / 2,7
kW / ---
2
kW / ---
3
kW / ---
2
24,0 / 4,3
23,7 / 4,1
31,2 / 4,6
30,3 / 4,3
37,2 / 4,6
35,4 / 4,3
kW / ---
3
12,5 / 4,4
12,7 / 4,3
14,4 / 4,2
14,1 / 3,9
17,0 / 4,2
18,3 / 4,5
22,3 / 3,1
28,7 / 3,3
11,3 / 3,1
12,0 / 2,7
33,0 / 3,3
13,4 / 2,8
34,3 / 3,1
13,1 / 2,4
27,4 / 2,6
10,7 / 2,0
3.4
Äänitaso
dB(A)
59
62
63
3.5
dB(A)
43
46
47
3.6
m³/h / Pa
2,2 / 3100 4,0 / 9800 2,64 / 1100 5,05 / 2500 3,2 / 1650 6,0 / 5100
3.7
5,6 / 13000 5,6 / 13000 7,05 / 6000 7,05 / 6000 8,5 / 10000 8,5 / 10000
3.8
3.9
tyyppi/ kg
R404A / 3,7
tyyppi/litra
Polyesteri
(POE) / 2,72
R404A / 7,7
R404A / 6,8
Polyesteri
(POE) / 3,9
4
4.1
K x L x P mm
1660 x 1000 x 775
1660 x 1000 x 775
1660 x 1000 x 775
4.2
tuuma
K 1 1/4'' sisä/ulko
1 1/2'' s/u
4.3
tuuma
2'' s/u
K 2'' sisä/ulko
4.4
kg
282
365
371
5
Sähköliitäntä
5.1
400 / 20
400 / 20
400 / 20
1
V/A
5.2
Ottoteho B0 W35
kW
5.3
A
5.4
Nimellisvirta B0 W35 / cos ϕ 2
A / ---
5.5
Kompressorisuojauksen suurin ottoteho
W
6
7
7.1
7.2
5,61
5,81
20
6,78
7,05
25
7,96
8,17
26
10,12 / 0,8 10,48 / 0,8 12,23 / 0,8 12,72 / 0,8 14,40 / 0,8 14,92 / 0,8
70
7
70
7
7
on
on
on
2/sisäinen
2/sisäinen
2/sisäinen
säädöt. Silloin tarkoittaa esim. B10/W55: Keruuliuoksen lämpötila 10 °C ja lämmitysveden virtauksen lämpötila 55 °C.
4. Lämmitysveden vähimmäisvirtaus
5. suositeltu lämmitysveden tai keruuliuoksen läpivirtaus
84 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.5.6
3.5.6
1
2
Rakenne
2.1
Kotelointi standardin EN 60 529 mukaan /asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
SI 50TE
SI 75TE
SI 100TE
SI 130TE
IP 21 / sisällä
IP 21 / sisällä
IP 21 / sisällä
IP 21 / sisällä
Enintään 60
°C
Enintään 60
Enintään 60
Enintään 60
°C
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
25%
25%
25%
25%
Pakkasneste
3.2
3.3
B-5 / W55:lla
K
1
B0 / W45:llä 1
B0 / W50:llä 1
B0 / W35:llä 1
8.9
5,0
9.9
5,0
9.7
5,0
9.4
5,0
kW / ---
2
37,5 /
2,4
59,8 /
2,3
76,2 /
2,5
102,1 /
2,3
kW / ---
3
15,0 /
2,1
30,1 /
2,2
33,6 /
2,4
40,3 /
2,0
kW / ---
2
41,8 /
3,2
67 / 3,1
84,4 /
3,2
112,3 /
3,1
kW / ---
3
21 / 3,2
34,4 /
3,1
40,6 /
3,1
53,2 /
3,1
kW / ---
2
43,8 /
3,0
69,8
/ 2,9
87,9 /
3,1
117,0 /
2,9
kW / ---
3
18,5 /
2,5
33,3
/ 2,8
39,1 /
2,8
51,0 /
2,4
kW / ---
2
46,7 /
4,5
45,5 /
4,3
75,2
/ 4,4
72,7 /
4,2
96,3 /
4,6
93,4 /
4,4
125,8 /
122 / 4,1
4,3
kW / ---
3
23,0 /
4,4
22,4 /
4,2
37,6
/ 4,3
35,9 /
4,1
48,4 /
4,6
46,7 /
4,3
63,3 /
4,2
3.4
Äänitaso
dB(A)
65
69
71
3.5
dB(A)
50
54
55
3.6
m³/h / Pa
4,5 /
2000
3.7
12,8 /
15700
3.8
60,8 /
4,1
73
56
7,8 /
5000
6,5 /
2500
12,5 /
8500
8,5 /
3600
16,1 /
11800
11,5 /
2200
21,0 /
7100
12,5 /
15000
20,5 /
17800
19,6 /
16700
24,0 /
18600
24,0 /
18600
34,0 /
26200
34,0 /
26200
tyyppi/ kg
R404A / 8,6
R404A / 14,1
R404A / 20,5
R404A / 27,0
tyyppi/litra
Polyesteri
(POE) / 6,5
Polyesteri
(POE) / 6,5
Polyesteri
(POE) / 13,2
Polyesteri
(POE) / 16,0
3.9
4
4.1
K x L x P mm
1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775 1890 x 1350 x 775
4.2
tuuma
4.3
tuuma
K 2 1/2'' sisä/ulko K 2 1/2'' sisä/ulko
kg
4.4
5
Sähköliitäntä
5.1
1B0
W35
V/A
5.2
Ottoteho
5.3
A
kW
5.4
A / ---
5.5
Kompressorisuojauksen suurin ottoteho
W
6
7
7.1
7.2
K 2'' sisä/ulko
K 2'' sisä/ulko
K 3'' sisä/ulko
K 3'' sisä/ulko
486
571
652
860
400 / 50
400 / 63
400 / 80
400 / 80
10,45
10,60
16,95
17,29
20,93
21,21
29,24
29,7
56
105
120
115
18,9 / 0,8
30,58 / 0,8
37,8 / 0,8
52,76 / 0,8
65
65
75
130
5
5
5
5
On
On
On
On
2/sisäinen
2/sisäinen
2/sisäinen
2/sisäinen
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 85
3.5.7
3.5.7
Korkealämpötilalämpöpumput SIH 6TE – SIH 11TE
Lämmitykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen tekniset tiedot
1
SIH 6TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
Menoveden lämpötila1
°C
°C
Pakkasneste
3.3
B-5 / W55:llä
2
IP 20
IP 20
IP 20
Sisällä
Sisällä
Sisällä
70 ± 2
70 ± 2
70 ± 2
-5 ... +25
-5 ... +25
-5 ... +25
Monoetyleeniglykoli
Monoetyleeniglykoli
25%
K
kW / ---
2
kW / ---
6,0 / 3,2
B0 / W35:lla 2
kW / ---
6,2 / 4,6
Äänitaso
dB(A)
5,0
5,1 / 2,4
kW / ---
3.4
25%
10,7
B0 / W45:lla 2
B0 / W50:lla
SIH 11TE
Monoetyleeniglykoli
3.2
SIH 9TE
25%
10,3
5,0
7,7 / 2,5
5,0
8,9 / 2,5
5,8 / 3,5
8,7 / 3,4
8,7 / 3,2
6,1 / 4,5
9,6
10,8 / 3,3
9,0 / 4,5
54
10,3 / 3,5
8,9 / 4,4
11,2 / 4,7
55
10,9 / 4,5
56
3.5
m³/h / Pa
0,50 / 1200 1,00 / 4100 0,75 / 1700 1,55 / 6400 1,00 / 1600 1,90 / 7000
3.6
1,30 / 8900 1,30 / 8900 2,00 / 7500 2,00 / 7500 2,45 / 8000 2,45 / 8000
3.7
tyyppi/ kg
R134a / 1,8
R134a / 2,2
R134a / 2,4
tyyppi/litra
1,1
1,95
1,77
3.8
4
4.1
K x L x P mm
805 × 650 × 462
805 × 650 × 462
805 × 650 × 462
4.2
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1¼" u
4.3
tuuma
K 1¼" u
K 1¼" u
K 1½" u
4.4
kg
118
130
133
5
Sähköliitäntä
5.1
400 / 16
400 / 16
400 / 20
2
V/A
5.2
Ottoteho
5.3
A
5.4
A / ---
6
7
7.1
7.2
Suoritustasot
7.3
B0 W35
kW
1,35
1,37
2,00
15
3,9 / 0,8
2,02
2,38
26
4,0 / 0,8
5,8 / 0,8
2,44
27
5,9 / 0,8
5,9 / 0,8
6,0 / 0,8
4
4
4
On
On
On
1
1
1
Sisäinen
Sisäinen
Sisäinen
1. Keruunestelämpötiloilla -5 °C – 0 °C, menovesilämpötilalla 65 °C – 70 °C nouseva
86 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.5.8
3.5.8
Korkealämpötilalämpöpumput SIH 20TE
1
SIH 20TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
IP 21
Sisällä
°C
°C
Enintään 70
-5 ... +25
Pakkasneste
Monoetyleeniglykoli
3.2
3.3
B-5 / W55:lla
B0 / W45:llä
B0 / W50:llä
25%
K
1
1
1
B0 / W35:llä 1
9,9
kW / ---
2
18,1 / 2,5
kW / ---
3
9,1 / 2,5
kW / ---
2
kW / ---
3
kW / ---
2
21,3 / 3,3
kW / ---
3
10,5 / 3,2
kW / ---
2
21,8 / 4,7
kW / ---
3
11,8 / 4,8
5,0
20,5 / 3,4
10,5 / 3,4
3.4
Äänitaso
dB(A)
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
1,9 / 2310
5,1 / 11000
21,4 / 4,4
11,5 / 4,6
62
47
3,7 / 8500
3.7
3.8
tyyppi/ kg
R134a / 4,2
3.9
tyyppi/litra
4
4.1
K x L x P mm
1660 x 1000 x 775
4.2
tuuma
4.3
tuuma
kg
4.4
5
Sähköliitäntä
5.1
1
307
V/A
5.2
Ottoteho B0 W35
kW
5.3
A
5.4
A / ---
5.5
W
6
7
7.1
7.2
Suoritustasot
7.3
4,9 / 10200
400 / 25
4,70
4,86
30
8,48 / 0,8
8,77 / 0,8
70
5
On
2
Sisäinen
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 87
3.5.9
3.5.9
Korkealämpötilalämpöpumput SIH 40TE
1
SIH 40TE
2
Rakenne
2.1
2.2
Asennuspaikka
3
Suorituskykytiedot
3.1
IP 21
Sisällä
°C
°C
Enintään 70
-5 ... +25
Pakkasneste
Monoetyleeniglykoli
3.2
3.3
B-5 / W55:lla
B0 / W45:llä
B0 / W50:llä
1
1
1
B0 / W35:llä 1
3.4
25%
K
9,8
kW / ---
2
28,9 / 2,4
kW / ---
3
10,6 / 2,1
kW / ---
2
kW / ---
3
kW / ---
2
33,1 / 3,1
kW / ---
3
13,5 / 2,4
kW / ---
2
36,6 / 4,4
kW / ---
3
18,6 / 4,4
5,0
31,7 / 3,2
12,9 / 2,5
34,2 / 4,1
17,4 / 4,1
Äänitaso
dB(A)
3.5
dB(A)
3.6
m³/h / Pa
3.7
3.8
tyyppi/ kg
R134a / 8,0
3.9
tyyppi/litra
4
4.1
K x L x P mm
4.2
tuuma
4.3
tuuma
4.4
kg
5
Sähköliitäntä
5.1
1
65
50
3,2 / 1100
11,0 / 11900
5.2
Ottoteho B0 W35
kW
A
5.4
A / ---
5.5
W
6
7
7.1
7.2
Suoritustasot
7.3
8,8 / 7800
1890 x 1350 x 775
502
V/A
5.3
5,5 / 2900
400 / 63
8,36
8,35
84
15,09 / 0,8
15,06 / 0,8
65
5
on
2
Sisäinen
88 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6
3.6.1
Maalämpöpumppujen ominaiskäyrät
3.6.1
Ominaiskäyrät SIK 7TE
$QWRWHKR>N:@
PK
.HUXXQHVWHHQYLUWDXV PK
.HUXXQHVWHHQPHQROlPS|WLOD>&@
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
.HUXXQHVWHHQYLUWDXV>PñK@
3DLQHKlYL|>3D@
/lPS|NHUURLQPXNDDQOXNLHQSXPSXQWHKRRVXXV
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 89
3.6.2
3.6.2
$QWRWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
90 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.3
3.6.3
$QWRWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 91
3.6.4
3.6.4
$QWRWHKR>N:@
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
92 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.5
3.6.5
Ominaiskäyrät SIKH 6TE
$QWRWHKR>N:@
PK
.HUXXOLXRNVHQYLUWDXV
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
.HUXXOLXRNVHQYLUWDXV>PñK@
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 93
3.6.6
3.6.6
Ominaiskäyrät SIKH 9TE
$QWRWHKR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
94 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.7
3.6.7
Ominaiskäyrät SI 5TE
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 95
3.6.8
3.6.8
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
96 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.9
3.6.9
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 97
3.6.10
3.6.10 Ominaiskäyrät SI 11TE
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
98 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.11
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 99
3.6.12
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
100 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.13
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 101
3.6.14
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
102 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.15
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 103
3.6.16
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
104 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.17
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 105
3.6.18
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
106 | 10.2008
/DXKGXWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
www.dimplex.de/fi
3.6.19
/lPP|QWXRWWR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 107
3.6.20
/lPP|QWXRWWR>N:@
P K
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
108 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.21
3.6.21 Ominaiskäyrät SIH 6TE
$QWRWHKR>N:@
PK
.HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXV
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 109
3.6.22
$QWRWHKR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
110 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.23
$QWRWHKR>N:@
PK
PK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 111
3.6.24
$QWRWHKR>N:@
.HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXVPñK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
112 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.6.25
$QWRWHKR>N:@
.HUXXOLXRNVHQOlSLYLUWDXVPñK
3DLQHKlYL|>3D@
+|\U\VWLQ
3DLQHKlYL|>3D@
/DXKGXWLQ
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 113
114 | 10.2008
2KLYLUWDXVYHQWWLLOL
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSSXXQ
.HUXXOLXRNVHQPHQR
3DLQHPLWWDULNHUXXSLLUL
3DLQHPLWWDULOlPPLW\VSLLUL
.RQGHQVVLQSRLVWR
<OLPllUlLVHQSDLVXQWDDVWLDQ\KGH
<KWHLQHQSDOXX
OlPPLW\VNl\WW|YHVLNXXPHQQXV
KXNNDSXWNHWô
9DURYHQWWLLOLHQNHUXXOLXRVMDOlPPLW\V
.l\WW|YHVLNXXPHQQXNVHQPHQRYHVL
3.7.1
3.7
3.7
Maalämpöpumppujen mitat
Mitat SIK 7TE, SIK 9TE, SIK 11TE, SIK 14TE, SIKH 6TE, SIKH 9TE
www.dimplex.de/fi
3.7.2
3.7.2
Mitat SI 5TE, SI 7TE, SI 9TE, SI 11TE, SI 14TE, SI 17TE, SIH 6TE, SIH 9TE, SIH 11TE
Q
6lKN|NDDSHOHLGHQMRKGRWXV
www.dimplex.de/fi
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
10.2008 | 115
3.7.3
Mitat SI 21TE
Q
3.7.3
6lKN|NDDSHOHLGHQ
MRKGRWXV
116 | 10.2008
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
XONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
XONRNLHUWHHW
www.dimplex.de/fi
3.7.4
3.7.4
Mitat SI 24TE ja SI 37TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
Q www.dimplex.de/fi
10.2008 | 117
3.7.5
3.7.5
Mitat SI 30TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
Q 118 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.7.6
3.7.6
Mitat SI 37TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
Q
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 119
3.7.7
3.7.7
Mitat SI 50TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
O|PS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
Q
120 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.7.8
3.7.8
Mitat SI 75TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
Q
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 121
3.7.9
3.7.9
Mitat SI 100TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
Q
122 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.7.10
3.7.10 Mitat SI 130TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
VLVlXONRNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
VLVlXONRNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
Q
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 123
3.7.11
3.7.11 Mitat SIH 20TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
XONRVLVlNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
XONRVLVlNLHUWHHW
OlPS|SXPSSXXQ
XONRVLVlNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
XONRVLVlNLHUWHHW
Q 124 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
3.7.12
3.7.12 Mitat SIH 40TE
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
OlPS|SXPSXVWD
XONRVLVlNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQPHQR
OlPS|SXPSSXXQ
´XONRVLVlNLHUWHHW
.HUXXOLXRNVHQSDOXX
OlPS|SXPSXVWD
XONRVLVlNLHUWHHW
6lKN|NDDSHOLW
OlPS|SXPSSXXQ
XONRVLVlNLHUWHHW
Q www.dimplex.de/fi
10.2008 | 125
4
4 Lämpöpumppujen äänet
4.1
Runkoäänet
Sisäasennus
Lämpöpumpun liitännöissä on käytettävä väliliitäntöjä kuten lämmityskattilan kohdalla. Lämpöpumpun liitoksissa on käytettävä
joustavia paineen-, lämpötilan- ja vanhenemisen kestäviä letkuja
sekä meno- että paluuveden puolella värähtelyn vaimentamiseksi.
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
Lämpöpumpun alle kannattaa asettaa vaimennusteippiä SYL
250 (erikoistarvike).
Ulkoasennus
Runkoäänten vaimennus on tarpeen ainoastaan, jos lämpöpumpun perustukset ovat suorassa yhteydessä asuinrakennukseen.
Joustavat letkut helpottavat lämpöpumpun liittämistä lämmönjakopiiriin ja vaimentavat samalla värähtelyä.
MRXVWDYDWOHWNXOLLWlQQlW
HULVWHW\WOlPPLW\VSXWNHW
Kuva 4.1: Esimerkki lämpöpumpun liittämisestä ulkotiloissa
4.2
Ilmaäänet
Jokainen äänilähde kuten lämpöpumppu, auto tai lentokone aiheuttaa tietyn määrän ääntä. Ääni syntyy, kun äänilähteen ympärillä oleva ilma alkaa värähdellä. Ilmassa ääni leviää aaltoliikkeenä. Kun ääniaalto saavuttaa korvan, siirtyy värähtely
rumpukalvoon, josta seuraa kuuloaistihavainto
Ilmaäänen kuvauksessa käytetään tiettyjä akustiikan suureita.
Kaksi niistä ovat äänenpaine ja ääniteho.
Ääniteho on teoreettinen, äänilähdekohtainen suure. Se lasketaan mittausten perusteella. Ääniteho osoittaa kaikkiin suuntiin
leviävää äänienergiaa.
Äänenpainoksi käsitetään ilmanpaineen muutos, jonka äänilähde värähtäessä aiheuttaa. Mitä suurempi ilmanpaineen muutos, siltä kovemmalta ääni kuulostaa.
4.2.1
Fysikaalisesti äänessä on kyse paine- ja tiheysvaihteluista kaasussa, nesteessä tai kiinteässä aineessa. Ihminen aistii äänen
yleensä ilmaäänen muodossa. Ihmiskorva aistii paineenvaihteluja 2*10-5 Pa ja 20 Pa välillä. Näitä paineenvaihteluja vastaavat
20 Hz ja 20kHz väliset värähtelytaajuudet, jotka muodostavat ihmisen kuuloalueen. Taajuuksista muodostuvat erilaiset äänet.
Kuuloaluetta ylittäviä taajuuksia kutsutaan ultraääniksi, sen alapuolella olevia infraääniksi.
Ääni- tai melulähteiden melupäästötason mittausyksikkö on desibeli (dB). Se on vertailusuure, jossa 0dB edustaa suunnilleen
kuulon kynnystä. Tason kaksinkertaistuessa, esim. toisen samanlaisen äänilähteen avulla, nousee mittausyksikkö +3dB:ä.
Jotta ihmiskorva aistisi tiettyä ääntä kaksi kertaa kovemmaksi,
tarvitaan +10dB:n lisäystä.
Äänenpainetaso ja äänitehotaso
Usein äänenpaine- ja äänitehotasot sekoitetaan keskenään tai
niitä vertaillaan. Akustiikassa äänenpaine on mittausteknisesti
määritettävä taso, jonka äänilähde aiheuttaa tietyssä etäisyydessä. Mitä lähempänä äänilähdettä mittaus tapahtuu, sitä suurempi on äänenpainetaso ja päinvastoin. Äänenpainetaso on siis
mitattava, etäisyys- ja suuntariippuvainen suure, jolla esim. valvotaan melupäästörajoituksia työpaikoilla.
Äänenlähteen joka suuntaan lähettämien ilmanpainemuutosten
kokonaisuutta kutsutaan äänitehoksi tai äänitehotasoksi. Etäisyyden kasvaessa ääniteho jakautuu aina suuremmalle pintaalalle. Koko lähetetty ääniteho pysyy samana pinta-alan kasvaessa. Tätä kaikkiin suuntiin lähetettyä äänitehoa ei voida tarkasti
mitata, vaan se lasketaan tietyissä etäisyyksissä mitatusta äänenpaineesta. Äänitehotaso on siis äänilähdekohtainen, laskennallinen suure, joka ei riipu etäisyydestä tai suunnasta. Äänenlähteitä voidaan vertailla aiheuttamansa äänitehotasonsa
perusteella.
126 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Lämpöpumppujen äänet
4.2.2
4.2.2
Äänipäästöt ja vaikutukset
Äänipäästöksi kutsutaan äänilähteen aiheuttaman äänen kokonaisuutta. Äänenlähteen äänipäästö ilmoitetaan yleensä äänitehotasona. Kun ääni kohtaa esteen, syntyy vaikutus. Äänen vaikutus mitataan äänenpainetasona. Kuva 4.2 sivulla 127 esittää
graafisesti äänen ja vaikutuksen yhteyttä.
blQHQOlKGH
Äänipäästöt mitataan yksikössä dB(A). Se on ihmisen kuuloon
suhteutettu äänitasoarvo. Koko lauseke poistetaan. Äänidirektiivin (2003/10/EY) määräykset on julkaistu pääosin valtioneuvoston asetuksessa 85/2006. Taul. 4.1 sivulla 127 näkyvät Saksan
työsuojelustandardin äänisuositukset.
blQHQDLKHXWWDMD
blQL
blQHQSDLQHHQWDVR/
blQL
blQLWHKRWDVR/Z
Kuva 4.2: Äänipäästöt ja vaikutukset
Päivä
Yö
Sairaalat, hoitolaitokset
Alueluokitus
45
35
Koulut, vanhainkodit
45
35
Puutarhat, puistot
55
55
Pelkät asuinalueet
50
35
Yleiset asuinalueet
55
40
Taajamat
55
40
Erikoisasuinalueet
60
40
Ydinkeskustat
65
50
Kylät
60
45
Seka-alueet
60
45
Elinkeinoalueet
65
50
Teollisuusalueet
70
70
Taul. 4.1: Äänirajat yksikkönä dB(A) DIN 18005 ja Saksan teknisten ohjeiden
mukaan
Äänilähde
Täydellinen hiljaisuus
Ei kuulu
Äänitaso
[dB]
Äänenpaine
[μPa]
Aistimus
0
10
20
63
Ei kuulu
Taskukellon tikitys, hiljainen makuuhuone
20
200
Hyvin hiljainen
Hyvin rauhallinen puutarha, teatterin ilmastointi
30
630
Hyvin hiljainen
Asuinkortteli ilman liikennettä, toimiston ilmastointi
40
2 * 10
Hiljainen
Hiljainen puro, joki, ravintola
50
6,3 * 10
Hiljainen
Normaali puhekeskustelu, henkilöauto
60
2 * 104
Kova
Meluisa toimisto, kova puheääni, moottoripyörä
70
6,3 * 104
Kova
Kova liikennemelu, kova musiikki radiosta
80
2 * 105
Hyvin kova
Raskas kuorma-auto
90
6,3 * 105
Hyvin kova
106
Auton torvi 5 metrin etäisyydessä
100
Rockyhtye, metallin taonta
110
6,3 * 106
Sietämätön
Porauskone tunnelissa 5 metrin etäisyydellä
120
2 * 107
Sietämätön
Suihkukone nousussa 100 metrin etäisyydellä
130
6,3 * 10
Suihkukoneen moottori 25 metrin etäisyydessä
140
108
2*
2*
7
Hyvin kova
Sietämätön
Kipua aiheuttava
Taul. 4.2: Tyyppiset äänen- tai melutasot
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 127
4.2.3
4.2.3
Äänen leviäminen
Kuten edellä on selitetty, ääniteho jakaantuu suuremmalle pintaalalle etäisyyden kasvaessa. Samalla pienenee äänenpainetaso.
Siitä seuraa, että äänenpainetason arvo tietyssä paikassa riippuu äänen leviämisestä. Äänen leviämiseen vaikuttavat seuraavat ympäristön ominaisuudet:
Heijastukset kovista pinnoista kuten rakennusten rapatuista
tai lasisista julkisivuista tai pohjan asfaltti- tai kivimateriaaleista
Ääntä vaimentavat pinnat kuten tuore lumi, kuorihake tms.
Vahvistavat tai vaimentavat vaikutukset ilman kosteuden ja
lämpötilan tai tuulen suunnan johdosta
Massiivisten esteiden kuten rakennusten, muurien tai maaston muotojen aiheuttamat varjot
blQHQSDLQHHQWDVRQYlKHQQ\V>GE$@
(WlLV\\V>P@
Kuva 4.3: Äänenpainetason pieneneminen äänen leviessä puolipallon muodossa
Esimerkki:
Äänenpainetaso 1 metrin etäisyydellä: 50 db(A)
Kohdasta Kuva 4.3 sivulla 128 seuraa, että äänenpainetaso laskee 5 metrin etäisyydessä 11db(A).
Äänenpainetaso 5 metrin etäisyydessä:
50db(A) – 11db(A) = 39db(A)
HUOM!
Ulkotiloihin sijoitetun lämpöpumpun tapauksessa suunnatut äänenpainetasot ovat olennaisia (katso luku 2.9 sivulla 72)
P
P
P
P
P
P
P
P
Kuva 4.4: Ulos asennettujen ilma-vesilämpöpumppujen äänensuunnat
128 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun avulla
5.1.2
5 Käyttöveden kuumennus sekä ilmanvaihto lämpöpumpun
avulla
5.1
Käyttöveden kuumennus lämmityslämpöpumpun avulla
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa lämmityksen lisäksi myös
käyttöveden kuumennusta (katso luku Lämpötilan säätö). Käyttöveden kuumennus on kytkettävä lämpöpumppuun rinnakkaiskytkennällä, koska lämmitys ja käyttöveden kuumennus vaativat
5.1.1
yleensä eri lämpötiloja. Paluuvirtausanturi tulee asentaa lämmityksen ja käyttöveden kuumennuksen yhteiseen paluuvirtaukseen (katso luku Kytkeminen).
Käyttövesivaraajan vaatimukset
Eri valmistajien ilmoittamat normaalit jatkuvan käytön tehot eivät
riitä valittessa varaajaa lämpöpumppua varten. Valinnan kannalta olennaisia ovat lämmönvaihtopintojen koko, rakenne, lämmönvaihtimien sijainti varaajan sisällä, normaaliteho, läpivirtaus
ja termostaattien tai antureiden sijainti.
Lämpöpumpun lämmöntuotto maksimaalisella lämmönlähdelämpötilalla (esim. ilma +35 °C) on oltava vielä siirrettävissä varaajan lämpötilan ollessa +45 °C.
On huomioitava seuraavat valintaehdot:
Suomessa ei estoja.
Lämmitys, kun käyttövettä ei kulu (seisontahäviön kattaminen, staattinen tila).
5.1.2
Kiertojohtoa käytettäessä laskee varaajan lämpötila. Kiertopumppua on ohjattava ajastettuna.
Kohdistettu jälkilämmitys sähkövastuksen avulla vaatii lämpötila-anturin.
Lämmityslämpöpumppujen käyttövesivaraajat
Käyttövesivaraajassa lämmitetään vettä talouden / rakennuksen
lämpimän käyttöveden tarpeita varten. Veden lämmitys tapahtuu
epäsuorasti sisäänrakennetun kierukan avulla, jossa virtaa
kuuma vesi.
Rakenne
Varaajat valmistetaan lieriön muotoon DIN 4753 osan 1 mukaan.
Kuumennuspinnan muodostaa hitsaamalla kiinnitetty kierukkaputki. Kaikki liitännät on johdettu samasta varaajan kyljestä.
Korroosionsuoja
Varaajia suojaa DIN 4753 osan 3 mukainen, tarkastettu emalipinnoitus koko sisäpinnan osalta. Pinnoitus on toteutettu erikoismenetelmällä ja se takaa sisäänrakennetun magnesiumanodin
kanssa luotettavan korroosiosuojan.
Magnesiumanodi on tarkastettava kahden vuoden välein huoltopalvelun toimesta ja vaihdettava tarvittaessa. Veden laadusta
(johtokyvystä) riippuen anodi kannattaa tarkastuttaa useamminkin.
Anodin halkaisija on uutena 33 mm. Mikäli halkaisija on enää 1015 mm, on se vaihdettava uuteen.
Veden kovuus
Veden kalkkipituus riippuu veden lähteestä. Mitä enemmän kalkkia, sitä kovempaa on vesi. Vedet luokitellaan eri kovuusluokkiin,
joiden mittausyksikkö on °dH.
Kovuusalue
pehmeä
= alle 1,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa
(= 8,4 °dH)
Kovuusalue
keskikova
= 1,5...2,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa
(= 8,4–14 °dH)
Kovuusalue
kova
= yli 2,5 mmol kalsiumkarbonaattia litrassa
(= enemmän kuin 14 °dH)
1°d.H.
=
1,79°fr.H.
1°fr.H.
=
0,56°d.H.
Käytettäessä sähkövastuksia käyttöveden jälkikuumennuksessa
yli 50 °C:n lämpötilaan suosittelemme kalkinpoistolaitteiston
asentamista, mikäli veden kovuus ylittää arvon > 14°dH (kova ja
hyvin kova vesi).
Käyttöönotto
Ennen varaajan käyttöönottoa on tarkistettava, että veden syöttö
on auki ja varaaja täynnä. Vain valtuutettu alan yritys saa suorittaa laitteen ensitäytön ja käyttöönoton Sen yhteydessä on tarkistettava koko laitteiston toiminta ja tiiviys, myös tehtaalla asennettujen osien osalta.
Puhdistus ja huolto
Puhdistusvälit riippuvat veden laadusta sekä kuumennuksen ja
varaajan lämpötilasta. Suosituksena on varaajan puhdistus ja
laitteiston tarkastus vuoden välein. Varaajan emalipinta vaikeuttaa saostumien kiinnittymistä ja mahdollistaa nopean puhdistuksen voimakkaan vesisuihkun avulla. Jos sakkaa on muodostunut
laajasti, ainoastaan puisia sauvoja voidaankäyttää sen hajottamiseksi ennen huuhtelua. Teräviä metalliesineitä ei saa käyttää
missään tapauksessa varaajaa puhdistettaessa.
Varoventtiilin toimintavarmuus on tarkistettava säännöllisin välein. Suositellaan vuosihuoltoa asiantuntijan toimesta.
Lämpöeristys ja vuoraus
Lämpöeristys koostuu laadukkaasta PU-kovavaahdosta (polyuretaani). Suoraan pinnoille ruiskutetun PU-kovavaahdon ansiosta valmiustilan lämpöhäviöt ovat minimaaliset.
Sveitsissä on käytössä ranskalaiset kovuusasteet. Silloin vastaa
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 129
5.1.2
Lämpötilan säätö
Varaajien vakiovarusteisiin kuuluu anturi, jossa on n. 5 metriä
pitkä liitosjohto, joka liitetään suoraan lämpöpumpun ohjausyksikköön. Anturin ominaiskäyrä on DIN 44574:n mukainen. Lämpötilan asettaminen ja sähkövastuksen ajastus varaamista ja jälkilämmitystä varten suoritetaan lämpöpumpun ohjausyksikön
avulla. Käyttöveden lämpötilaa asetettaessa on huomioitava
hystereesi. Sen lisäksi on huomioitava, että mitattu lämpötila
nousee vielä kuumennuksen päätyttyä ja lämmön tasaantuessa.
Vaihtoehtona voidaan ohjata termostaatin avulla. Hystereesi ei
saa ylittää 2 K.
Käyttöolosuhteet:
Sallittu käyttöylipaine
Kuumennusvesi
Juomavesi
3 bar10 bar
Kylmävesisyötön varoventtiilin poistojohdon on oltava aina auki.
Varoventtiilin käyttövalmius on silloin tällöin tarkistettava avaamalla sitä.
Tyhjennys
Varaajan tyhjentämiseen on oltava mahdollisuus kylmävesiliittymän kohdalla.
Paineenalennusventtiili
Jos suurin verkkopaine voi ylittää 10 baarin sallitun käyttöpaineen, on tulojohdossa oltava paineenalennusventtiili. Kuitenkin
äänten ehkäisemiseksi tulisi vähentää rakennuksen sisällä olevien johtojen painetta sallittuihin rajoihin. Rakennuksen tyypistä
riippuen voi tästä syystä olla järkevää lisätä paineenalennusventtiili joka tapauksessa varaajan tulojohtoon.
Varoventtiili
10 bar
Laitteistossa on oltava tyyppihyväksytty varoventtiili, joka ei ole
suljettavissa varaajaan päin. Varaajan ja varoventtiilin välissä ei
saa olla muita esteitä kuten likasuodatinta.
Kuumennusvesi
110 °C
Juomavesi
95 °C
Kun varaajaa kuumennetaan, voi varoventtiilistä valua (tippua)
vettä veden laajentumisen tasoittamiseksi ja ylisuuren paineennousun estämiseksi. Varoventtiilin poistojohdon tulee johtaa esteittä viemäriin. Varoventtiilin on oltava helppopääsyisessä ja
helposti havaittavassa kohdassa, jotta sen toimivuutta voidaan
kokeilla käytön aikana. Sen läheisyyteen tai itse venttiiliin on kiinnitettävä kyltti, jossa lukee: “Käytön aikana voi vettä tulla poistojohdosta”.
Sallittu käyttölämpötila
Asennus
Asennus rajoittuu vesiputkien ja turvalaitteiden liittämiseen sekä
anturin sähköjohdon kytkemiseen.
Lisävarusteet
Sähkövastus lisälämmitykseen tarvittaessa tai haluttaessa.
Vain valtuutettu sähkömies saa kytkeä sähkövastuksia asianmukaisen kytkentäkaavion mukaisesti. Voimassa olevia asiaan kuuluvia määräyksiä on noudatettava.
Sijaintipaikka
Varaajia saa asentaa ainoastaan pakkaselta suojattuihin tiloihin.
Vain valtuutettu alan yritys saa suorittaa laitteen pystytyksen ja
asennuksen.
Vesiputkien liittäminen
Kylmävesiputkien liittäminen on toteutettava DIN 1988:n ja DIN
4573:n osan 1 mukaisesti (katso Kuva 5.1 sivulla 131). Kaikissa
liitännöissä on käytettävä kierreliitoksia.
Kiertojohto aiheuttaa suuria energiahäviöitä valmiustilan aikana,
siksi sellainen kannattaa asentaa ainoastaan laajasti haarautuneissa vesijohtojärjestelmissä. Jos kiertoa tarvitaan, on sellainen
hyvä varustaa automaattisella katkaisulla.
Kaikissa liitosjohdoissa ja hanoissa kylmävesipuolta lukuunottamatta on oltava energiasäästöasetuksen mukaiset lämpöeristeet. Huonosti tai ei lainkaan eristetyt johdot aiheuttavat energiahäviön, joka on moninkertaisesti suurempi kuin varaajan
energiahäviö.
Varoventtiileinä saadaan käyttää ainoastaan tyyppihyväksyttyjä,
jousitettuja kalvoventtiilejä.
Poistojohdon poikkileikkauksen tulee olla vähintään yhtä suuri
kuin varoventtiilin poikkileikkaus. Jos johdossa on enemmän kuin
kaksi mutkaa tai jos sen pituus on 2 metriä suurempi, on koko
poistojohdon oltava yhtä kokoa suurempi. Poistojohdon tulee
viettää tasaisesti lattiakaivoon.
Yli kolme mutkaa sekä 4 metriä pituutta ei ole sallittua. Lattiakaivon viemäriputken poikkileikkauksen on oltava vähintään kaksinkertainen verrattuna venttiilin poistojohtoon. Varoventtiili on säädettävä siten, että 10 baarin sallittu käyttöpaine ei ylity.
Takaiskuventtiili, tarkistusventtiili
Lämpimän käyttöveden virtaaminen takaisin kylmävesijohtoon
on estettävä takaiskuventtiilin avulla. Sen toimivuus voidaan tarkistaa sulkemalla virtaussuunnassa ensimmäinen sulkuventtiili ja
avaamalla tarkistusventtiili. Siitä ei saa poistua enempää vettä
kuin lyhyessä putkenosassa oleva määrä.
Sulkuventtiilit
Sulkuventtiilejä on asennettava kohdassa Kuva 5.1 sivulla 131
esitetyssä varaajassa kylmävesi- ja kuumavesiliittymään sekä
kuumennusveden meno- ja paluuvirtaukseen.
Kierukan liitännässä on joka tapauksessa oltava takaiskuventtiili,
joka estää varaajan tahattoman kuumennuksen tai jäähtymisen.
130 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
5.1.3
Selitykset
/lPPLQNl\WW|YHVL
.LHUUlW\VPLNlOLWDUSHHQ
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
1)
Sulkuventtiili
2)
Paineenalennusventtiili
3)
Tarkistusventtiili
4)
Takaiskuventtiili
5)
Painemittarin liitännät
6)
Tyhjennysventtiili
7)
Varoventtiili
8)
Kiertopumppu
9)
Lattiakaivo
2WWRYHVLOLLWlQWl',1PXNDDQ
Kuva 5.1: Vesiputkien liittäminen
Painehäviöt
Käyttövesivaraajan latauspumppua mitoitettaessa on huomioitava varaajan sisällä olevan lämmönvaihtimen painehäviöt.
Lämpötilan säätäminen käyttöveden
kuumennuksessa lämmityslämpöpumpun avulla
Vakiolämpötilalämpöpumppujen menovesilämpötila on enint.
55 °C. Tätä lämpötilaa ei saa ylittää käyttöveden kuumennuksessa, muuten korkeapainepressostaatti pysäyttäisi lämpöpumpun. Ohjausyksikössä asetettavan lämpötilan on oltava pienempi
kuin suurin mahdollinen varaajalämpötila.
5.1.3
Suurin mahdollinen varaajalämpötila riippuu laitteiston lämpöpumpun tehosta ja lämmönvaihtimen läpi virtaavan kuumennusveden virtausmäärästä. Suurin mahdollinen käyttöveden lämpötila lämmityslämpöpumppua käytettäessä voidaan määrittää
kohdan luku 5.1.3 sivulla 131 mukaan. Samalla tulee huomioida,
että lämmönvaihtimessa olevan lämmön seurauksena tapahtuu
jälkilämmitystä, joka nostaa lämpötilaa n. 3 K. Lämpöpumpun
avulla käyttövettä kuumennettaessa voi asetettu lämpötila olla
2...3 K haluttua käyttöveden lämpötilaa pienempi.
Saavutettavissa olevat varaajalämpötilat
Suurin lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva käyttövesilämpötila riippuu seuraavista tekijöistä:
lämpöpumpun lämmöntuotosta
Jos varaajassa on anturi, tapahtuu asetetun käyttövesilämpötilan
automaattinen korjaus (LP maks. uusi = senhetkinen tosilämpötila käyttövesivaraajassa – 1 K).
varaajaan asennetun lämmönvaihtimen lämpöä luovuttavan
pinnan suuruudesta ja
Mikäli tarvitaan sitä korkeampia käyttövesilämpötiloja, voidaan
käyttää ylimääräisiä sähkövastuksia.
kiertopumpun syöttömäärästä (virtaustilavuudesta).
Lämpimän käyttöveden varaajan valinta on tehtävä lämpöpumpun suurimman lämmöntuoton (kesäkäytön) ja halutun varaajalämpötilan (esim. 45 °C) perusteella.
Käyttöveden kiertopumppua mitoitettaessa on huomioitava varaajan painehäviöt.
Mikäli ohjausyksikössä asetettu, lämpöpumpulla saavutettavissa
oleva, suurin mahdollinen käyttöveden lämpötila (maks.lpt) on
liian korkea, ei lämpöpumpun tuottamaa lämpöä voida siirtää.
Lämpöpumpun ohjausyksikön korkeapaineturvaohjelma pysäyttää lämpöpumpun automaattisesti ja estää käyttöveden kuumennuksen kahden tunnin ajaksi, jos kylmäpiirin suurin sallittu paine
saavutetaan.
HUOM!
Lämpimän käyttöveden lämpötila maks.lpt tulisi asettaa n. 10 K pienemmäksi kuin lämpöpumpun suurin menovesilämpötila.
Laitteistoissa, joissa on sähkövastuksia, käytetään pelkästään niitä, mikäli lämpöpumppu ei enää pysty kattamaan rakennuksen lämmöntarvetta.
Esimerkki:
Lämpöpumppu, jonka suurin antoteho on 14 kW ja suurin menovesilämpötila 55°C
Lämpimän käyttöveden varaajana 400 litran säiliö
Kuumennusveden latauspumpun virtaustilavuus: 2,0 m3/h
Kohdan luku 5.1.7 sivulla 135 mukaan saadaan
lämpimän käyttöveden lämpötila: ~47 °C
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 131
5.1.4
Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 229E
3HKPRYDDKWRS\|U\Ol
9DUDDMDQSHLWHOHY\
.DQVLSHOWL
Tekniset tiedot
/lPPLQNl\WW|YHVL
5.1.4
7XOSSD³
'LPSOH[
(WXSDQHHOL
227 l
Hyötytilavuus
206 l
2,96 m2
Lämmönvaihtimen pinta-ala
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
9DOPLVWXVNLOSL
$VHQQXVRKMH
.LHUUlW\V
$QRGLó³
Nimellistilavuus
Korkeus
1040 mm
Leveys
650 mm
Syvyys
680 mm
Halkaisija
$QWXUL17&
DVHQQHWWX
.LLQQLWHWW\
OLLWlQWllQ
Kallistusmitta
/lPP|Q
SDOXXYHVL
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
(ULVW\V
110 °C
kuumennusveden sallittu käyttöpaine
10 bar
lämpimän käyttöveden sallittu käyttölämpötila
95 °C
lämpimän käyttöveden sallittu käyttöpaine
10 bar
Varaajan paino
110 kg
Liitännät
.\OPlYHVLV\|WW|
W\KMHQQ\V
7XOSSD³
1300 mm
kuumennusveden sallittu käyttölämpötila
Kylmä vesi
1" uk
Lämmin käyttövesi
1" uk
Kierto
3/4" sk
Kuumennuksen menovesi
1/4" sk
Kuumennuksen paluuvesi
1/4" sk
Laippa
TK150/DN110
Anodin halkaisija
33 mm
Anodin pituus
530 mm
Anodin kierteet
1/4" sk
Käyttövesivaraajan painehäviö:
tvesi = 20 °C, pvesi= 2bar
' S>3D@
9>PñK@
65 menolämpötilassa
9DUDDMDQOlPS|WLOD>&@
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
$QWRWHKR>N:@
Laitteiston lämpöpumpun ohjausyksiköstä riippuen on käytettävä erilaisia käyttövesiantureita.
WPM 2006, jossa sisäänrakennettu näyttö ja pyöreät painikkeet => Norm NTC-2 -anturi
WPM 2007, jossa irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi
132 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
5.1.5
5.1.5
Laitteen tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 332
$QWXULSXWNL[[
/lPPLQNl\WW|YHVL
OHLNNDXNVHHQS\|ULWHWW\
9DUDDMDQSHLWHOHY\
+XROWRRKMH
$QRGL
$VHQQXVRKMH
Tekniset tiedot
Nimellistilavuus
300 l
Hyötytilavuus
277 l
3,15 m2
1294 mm
Korkeus
Leveys
/lPS|PLWWDUL
DVHWHWWXOHLNNDXNVHHQ
Syvyys
.LHUUlW\V
6llGLQ
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
9DOPLVWXVNLOSL
Halkaisija
700 mm
Kallistusmitta
1500 mm
110 °C
10 bar
95 °C
10 bar
1,80 kWh/24h
Lämpöhäviö 1
Varaajan paino
130 kg
/lPP|Q
SDOXXYHVL
1. Huonelämpötila 20 °C; varaajalämpötila 50 °C
.\OPlYHVLV\|WW|W\KMHQQ\V
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
(ULVW\V
/DLSDQVXRMXV
Liitännät
Kylmä vesi
1" uk
1" uk
Kierto
3/4" sk
1/4" sk
1/4" sk
Laippa
TK150/DN110
Anodin halkaisija
33 mm
Anodin pituus
625 mm
Anodin kierteet
1/4" sk
Uppohylsy
1/2" sk
' S>3D@
9>PñK@
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
$QWRWHKR>N:@
WPM 2007, joss irrotettava ohjauspaneeli ja kulmikkaat painikkeet => NTC-10 -anturi
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 133
5.1.6
Tekniset tiedot käyttövesivaraajalle WWSP 442E
3HKPRYDDKWRS\|U\Ol
9DUDDMDQSHLWHOHY\
.DQVLSHOWL
Tekniset tiedot
/lPPLQNl\WW|YHVL
5.1.6
7XOSSD³
'LPSOH[
(WXSDQHHOL
9DOPLVWXVNLOSL
$VHQQXVRKMH
/lPS|PLWWDUL
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
NDWVRPLVVXXQWDDQ
353 l
4,20 m2
Korkeus
1630 mm
Leveys
650 mm
Syvyys
680 mm
Halkaisija
Kallistusmitta
.LHUUlW\V
$QWXUL17&
DVHQQHWWX
.LLQQLWHWW\
OLLWlQWllQ
6XOMHWWXWXOSDOOD
400 l
Hyötytilavuus
38NRYDYDDKWR
(LVLVlOOl&)&DLQHLWD
$QRGLó³±
HULVWHWW\S\|ULWHWW\
Nimellistilavuus
1800 mm
110 °C
10 bar
95 °C
10 bar
Lämpöhäviö 1
2,10 kWh/24h
Varaajan paino
187 kg
/lPP|Q
SDOXXYHVL
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
(ULVW\V
38YDDKWRODNDWWX
PXVWDNVLQlN\YlOOlDOXHHOOD
.\OPlYHVLV\|WW|
W\KMHQQ\V
3HOWLNXRUHQUHLNl
Liitännät
7XOSSD³
Kylmä vesi
1" uk
1" uk
Kierto
3/4" sk
1/4" sk
1/4" sk
Laippa
TK150/DN110
Anodin halkaisija
33 mm
Anodin pituus
850 mm
Anodin kierteet
1/4" sk
Uppohylssy
1/2" sk
' S>3D@
7DUUD
$QRGLRKMH
9>PñK@
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
134 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
5.1.7
5.1.7
/lPPLQ
Nl\WW|YHVL
9DUDDMDQSHLWHOHY\
+XROWRRKMH
$QRGL
$QWXULSXWNL[[
/lPS|PLWWDUL
$QRGL¡
$VHQQXVRKMH
9DOPLVWXVNLOSL
Tekniset tiedot
Nimellistilavuus
400 l
Hyötytilavuus
353 l
4,20 m2
1591 mm
Korkeus
.LHUUlW\V
6llGLQ
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
Leveys
Syvyys
Halkaisija
700 mm
Kallistusmitta
1750 mm
110 °C
10 bar
95 °C
10 bar
2,10 kWh/24h
Lämpöhäviö 1
Varaajan paino
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
(ULVW\V
/DLSDQVXRMXV
159 kg
/lPP|Q
SDOXXYHVLI
.\OPlYHVLV\|WW|
W\KMHQQ\V
Liitännät
Kylmä vesi
1" uk
1" uk
Kierto
3/4" sk
1/4" sk
1/4" sk
Laippa
TK150/DN110
Anodin halkaisija
33 mm
Anodin pituus
850 mm
Anodin kierteet
1/4" sk
Uppohylssy
1/2" sk
' S>3D@
9>PñK@
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
$QWRWHKR>N:@
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 135
5.1.8
5.1.8
9DUDDMDQSHLWHOHY\
/lPPLQ
Nl\WW|YHVL
7DUUD
$QRGLRKMH
/lPS|PLWWDUL
$VHQQXVRKMH
9DOPLVWXVNLOSL
$QRGL¡
DVHWHWWX
OHLNNDXNVHHQ
Tekniset tiedot
Nimellistilavuus
500 l
Hyötytilavuus
433 l
5,65 m²
Korkeus
.LHUUlW\V
6llGLQ
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
$QWXULSXWNL[[
1920 mm
Leveys
Syvyys
Halkaisija
700 mm
Kallistusmitta
2050 mm
110 °C
10 bar
95 °C
10 bar
2,45 kWh/24h
Lämpöhäviö 1
Varaajan paino
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
180 kg
(ULVW\V
/DLSDQVXRMXV
.\OPlYHVL
V\|WW|
W\KMHQQ\V
/lPP|Q
SDOXXYHVL
Liitännät
Kylmä vesi
1" uk
1" uk
Kierto
3/4" sk
1/4" sk
1/4" sk
Laippa
TK150/DN110
Anodin halkaisija
33 mm
Anodin pituus
1100 mm
Anodin kierteet
1/4" sk
Uppohylssy
1/2" sk
' S>3D@
9>PñK@
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
$QWRWHKR>N:@
136 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWS 332
/lPPLQ
Nl\WW|YHVL
5.1.9
5.1.9
Tekniset tiedot lämmin käyttövesi
PS|PLWWDUL
DVHWHWWXOHLNNDXNVHHQ
Nimellistilavuus
Hyötytilavuus
$VHQQXVRKMH
/lPPLW\NVHQ
PHQRYHVL
PLVWXVNLOSL
.LHUUlW\V
/lPP|Q
SDOXXYHVL
Tekniset tiedot puskurivesi
3XVNXULYHVL
OlPPLW\NVHHQ
.\OPlYHVL
V\|WW|
W\KMHQQ\V
Nimellistilavuus
100 l
95 °C
3 bar
Liitännät
Kylmä vesi
Kierto
Varaajan kuumennusmenovesi
Varaajan kuumennuspaluuvirtaus
Puskurin kuumennusmenovirtaus
Puskurin kuumennuspaluuvirtaus
Laippa
Anodin halkaisija
Anodin pituus
Anodin kierteet
Uppokuumennin
Uppohylssy
3XVNXULYHVL
OlPS|SXPSXVWD
7XOSSDò³
HULVWHWW\
VXRMXV
3,15 m2
1800 mm
700 mm
2000 mm
110 °C
10 bar
95 °C
10 bar
180 kg
Korkeus
Halkaisija
Kallistusmitta
Varaajan paino
6llGLQ
RNNRODLSSD
LYLVWH
ULVW\V
DLSDQVXRMXV
300 l
277 l
1" uk
1" uk
3/4" sk
1/4" sk
1/4" sk
1 1/4" uk
1 1/4" uk
TK150/DN110
33 mm
690 mm
1/4" sk
1/2" sk
1/2" sk
' S>3D@
9>PñK@
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
PñK
$QWRWHKR>N:@
$QWRWHKR>N:@
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 137
5.1.10
5.1.10 Laitteen tiedot yhdistelmävaraajalle PWD 750
Tekniset tiedot
Nimellistilavuus
750 l
Korkeus
1730 mm
Leveys
Syvyys
Halkaisija
790 mm
Kallistusmitta
1920 mm
95 °C
3 bar
120 °C
20 bar
Lämpöhäviö 1
Varaajan paino
246 kg
Selitykset
Liitännät
1
Ripaputkilämmönvaihdin
Kylmä vesi
3/4" uk
2
Käyttöveden kuumennuksen menovirtaus
3/4" uk
3
Käyttöveden kuumennuksen paluuvirtaus
Kierto
4
Kuumennusveden poisto
Ilmaus
1/2" sk
5
Kuumennusveden tulo
1/4" sk
6
Käyttövesipuskurin uppokuumennin
1/4" sk
7
Kuumennusveden uppokuumennin
Anodin halkaisija
8
Lisävarusteisen aurinkolämmönvaihtimen RWT 750 laippaliitäntä
laippalämmitin
1/2" sk
9
Käyttöveden lämpötila-anturi (R3)
Uppokuumennin
1/2" sk
Uppohylssy
1/2" sk
1. Alkulämpötila kerrostusalueen yläpuolella
Annosteluteho
Puskurisäiliön
lämpötila1
Annosteluteho
suihkua käytettäessä2
53°C
280l
48°C
190l
2. Lämpimän käyttöveden määrät tarkoittavat 40°C käyttöveden keskilämpötilaa
15l/min läpivirtauksella ja 10°C kylmän veden tulolämpötilaa. Suihkua käytettäessä ei ylitetä 40 °C poistolämpötilaa, toisin kuin kylpyammetta käytettäessä.
138 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
5.2
5.1.11 Useamman käyttövesivaraajan kytkeminen yhteen
Jos vedenkulutus on suuri tai jos lämpöpumpun antoteho on suurempi kuin n. 28 kW käyttöveden kuumennuksessa, voidaan tarvittava lämmönvaihdinpinta-ala toteuttaa kytkemällä varaajia yhteen joko rinnakkain tai sarjaan ja tuottaa näin riittävän korkean
käyttöveden lämpötilan.
nuspiirin ja käyttövesipiirin putkistojen on oltava samanpituisia ja
niiden putkien halkaisijan samankokoisia T-kappaleesta alkaen,
jotta kuumennusveden virtaus jakaantuisi tasaisesti kummallekin
yksikölle samalla painehäviöllä. (Katso Kuva 5.2 sivulla 139)
7
7
Kuva 5.3: Käyttövesivaraajien kytkeminen sarjaan
Kuva 5.2: Käyttövesivaraajien kytkeminen rinnakkain
Tämä kytkentätapa tarjoaa suuria kertakäyttömääriä. Se vaatii,
että eri käyttövesivaraajien rakenne on samanlainen. Kuumen-
5.2
Tälle kytkentätavalle kannattaa antaa etusija. Kytkennässä on
huomioitava, että kuumennusvesi johdetaan ensin siihen varaajaan, josta lämmin käyttövesi otetaan. (Katso Kuva 5.3
sivulla 139)
Käyttöveden kuumennus käyttövesilämpöpumpun avulla
Käyttövesilämpöpumppu on kytkentävalmis lämmityslaite, joka
on tarkoitettu ainoastaan käyttöveden kuumentamiseen. Laitteen
olennaiset osat ovat kotelo, kylmä-, ilma- ja vesipiirin komponentit sekä automaattikäyttöä varten tarvittavat ohjaus-, säätö- ja
valvontavarusteet. Käyttövesilämpöpumppu toimii sähköllä ja
hyödyntää puhtaan ilman hukkalämpöä käyttöveden kuumennuksessa.
Laitteissa on vakiona 1,5 kW:n sähkövastus.
Sähkövastuksella on neljä tehtävää:
lisälämmitys:sähkövastuksen käyttö suunnilleen puolittaa
kuumennusajan.
Jäänesto: jos ulkolämpötila laskee alle 8 °C, kytkeytyy sähkövastus automaattisesti päälle.
Hätäkuumennus: Jos lämpöpumpussa on häiriö, voi sähkövastus huolehtia käyttöveden kuumennuksesta yksinään.
Korkeampi vesilämpötila: jos tarvittava vesilämpötila on
korkeampi kuin se, minkä lämpöpumppu pysty saavuttamaan (n. 60 °C), voidaan sähkövastuksella saavuttaa jopa
85 °C (tehdasasetus 65 °C).
Ohjaus- ja säätövarusteet
Käyttövesilämpöpumpussa on seuraavat ohjaus- ja säätövarusteet:
Sähkövastuksen lämpötilasäädin ohjaa käyttöveden lämpötilaa,
kun sähkövastus on käytössä ja on tehtaalla asetettu 65 °C:een.
Lämpötilasäädin valvoo vesipiirin lämpötilaa ja ohjaa kompressoria. Säädin säätää veden lämpötilaa asetetun oletusarvon mukaan. Haluttu lämpötila asetetaan käyttöpaneelin kiertonupin
avulla.
Ilmalämpötermostaatti on kiinnitetty kytkentätilapellille. Kun kiinteästi asetettu kytkentäarvo (8 °C) alittuu, siirtyy käyttöveden
kuumennus automaattisesti lämpöpumpusta sähkövastukseen.
Lämpötila-anturi mittaa käyttöveden lämpötilaa varaajan yläosasta.
Niissä käyttövesilämpöpumpuissa, joissa on sisäinen lisälämmönvaihdin, kytkee potentiaaliton rele tarpeen vaatiessa toisen
lämmönkehittimen päälle.
HUOM!
Yli 60 °C:n vesilämpötiloissa lämpöpumppu pysähtyy ja käyttöveden
kuumennus tapahtuu ainoastaan sähkövastuksella.
Vesipiirin asennus on suoritettava DIN 1988 mukaan vastaavasti.
Kondensaattiletku sijaitsee laitteen takana. Kondensaattiletku on
johdettava siten, että kondenssivesi voi valua pois esteettä suoraan viemäriin.
Käyttövesilämpöpumppu on kytkentävalmis, on ainoastaan liitettävä sähköpistoke rakennuksen maadoitettuun pistorasiaan.
HUOM!
Kiinteästi kytketty käyttövesilämpöpumppu voidaan liittää mahdolliseen
lämpöpumppulaskuriin.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 139
5.2

9LUWDOlKGH
NDDSHOLMRKGRWXNVHW
.DDSHOLHQVLVllQPHQRW
WRLVHQOlPP|QNHKLWWLPHQ
OLLWWlPLVHHQ
.RQGHQVDDWWLOHWNXQ
XORVYLHQWL
.LHUUlW\VMRKWR
5ô³XONRNLHUWHHW
.LHUUlW\VMRKWR
5ô³XONRNLHUWHHW
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
5³XONRNLHUWHHW
FD
/lPPLW\NVHQPHQRYHVL
5³XONRNLHUWHHW
.RQGHQVDDWWLOHWNX
DOHPSLXORVWXOR
FD
5³XONRNLHUWHHW
5³XONRNLHUWHHW
2WWRYHGHQWXOROLLWlQWl
5³XONRNLHUWHHW

.l\WW|YHGHQSRLVWROLLWlQWl
5³XONRNLHUWHHW
.l\WW|YHGHQSRLVWROLLWlQWl
5³XONRNLHUWHHW
2WWRYHGHQWXOROLLWlQWl
5³XONRNLHUWHHW
PD[
Kuva 5.4: Liitännät ja mitat, käyttövesilämpöpumppu AWP 30HLW, jossa sisäinen lisälämmönvaihdin
1)

Kuva 5.5: Liitännät ja mitat, käyttövesilämpöpumppu
BWP 30HLW, jossa sisäinen lisälämmönvaihdin
vaihtoehtoinen kondenssiveden poisto
Sijaintipaikka
Käyttövesilämpöpumppu tulee asentaa pakkaselta suojattuihin
tiloihin. Sijaintipaikan tulee täyttää seuraavat ehdot:
Huoneen lämpötila 8 °C ja 35 °C välillä.
(lämpöpumppukäytön osalta)
Hyvä lämmöneristys viereisiin asuintiloihin (suositeltavaa)
Syntyvän kondenssiveden poistomahdollisuus
Valinnan mukaan voidaan liittää ilmaputkia sekä imu- että poistopuolelle. Niiden kokonaispituus ei saa ylittää 10 metriä. Joustavia, ääni- ja lämpöeristettyjä DN 160 -ilmaletkuja on lisävarusteina.
HUOM!
Syntynyt kondenssivesi on kalkitonta. Sitä voi käyttää esim. silitysraudoissa tai ilmankostuttimissa.
Ei suuria pölymääriä ilmassa
Kantava alusta (n. 500 kg)
Häiriötöntä käyttöä sekä huolto- ja korjaustöitä varten laitteen
ympärillä on joka puolella oltava vähintään 0,6 metriä vapaata tilaa. Huoneen korkeus vähintään 2,50 metriä vapaalla ilmanvaihdolla (ilman ilmaputkia tai -kaaria).
Jos huone on matalampi, edellyttää tehokas käyttö vähintään
yhtä ilmanjohtokaarta (90° NW 160).
LPXLOPD
XORVSXKDOOHWWX
LOPD
P
FDP
QDPLOPDQLOPDOHWNXMDMDLOPDQMRKWRNDDUHWWD
P
Kuva 5.6: Sijaintiehdot käyttöilman vapaalla imulla ja poistolla
*)
Ilmajohtokaaren poistoaukon vähimmäisetäisyys seinään on
1,2 m
140 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
5.2.1
5.2.1
Ilmanohjausvaihtoehtoja
Imuilman suunnan vaihto
Kiertoilman kuivaus
Putkikanavajärjestelmä ja integroitu ohivirtausläppä mahdollistavat lämmön vaihtoehtoisen käytön sisä- tai ulkoilmassa käyttöveden kuumennukseen (alin käyttöraja: + 8 °C).
Poistamalla kodinhoitohuoneen ilmasta kosteutta pyykit kuivuvat
nopeammin ja kosteusvahingoilta vältytään.
Poistolämpö on hyötylämpöä
Kiertoilman viilennys
Huoneilma imetään ilmakanavan kautta esimerkiksi varastotilasta tai viinikellarista, jäähdytetään ja poistetaan kosteus käyttövesilämpöpumpussa ja puhalletaan ulos joko ulkoilmaan tai huoneeseen. Asennuspaikaksi sopii esim. harrastus-, lämmitys- tai
kodinhoitohuone. Jotta vältetään lauhdeveden muodostuminen,
ilmakanavat tulee eristää lämpimällä alueella tiiviisti.
www.dimplex.de/fi
Käyttövesilämpöpumpun
vakiolämmönvaihdin
(vain
AWP 30HLW ja BWP 30HLW) mahdollistaa suoran kytkennän
toiseen lämmönkehittimeen, esim. aurinkolämmityslaitteeseen
tai lämmityskattilaan.
10.2008 | 141
5.2.2
5.2.2
Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot
Käyttövesilämpöpumppujen tekniset tiedot
1
2
Rakennustapa
2.1
Kotelo
2.2
Väri
2.3
Varaajan nimellistilavuus
2.4
Varaajan materiaali
2.5
Varaajan nimellispaine
BWP 30HLW
AWP 30HLW
ylimääräisen sisäisen
lämmönvaihtimen
kanssa
ylimääräisen sisäisen
lämmönvaihtimen
kanssa
Lakkapinnoitettu
teräspelti
Foliosuojus
Foliosuojus
valkoinen RAL 9003 kaltainen
l
300
290
290
emaloitu teräs DIN
4753:n mukaan
emaloitu teräs DIN
4753:n mukaan
bar
10
10
10
1695 x 700
1695 x 700
n. 110
n. 125
n. 175
1/N/PE ~ 230V, 50Hz
1/N/PE ~ 230V, 50Hz
1/N/PE ~ 230V, 50Hz
16
16
16
R134a / 1,0
R134a / 1,0
R134a / 1,0
23 ... 60
23 ... 60
23 ... 60
8 ... 35
8 ... 35
8 ... 35
Toteutus
3.1
Mitat korkeus(enint.) x halkaisija (enint.)
mm
3.2
Mitat L x S x K (kaikkineen)
mm
3.3
Paino
kg
3.4
Sähköliitäntä (kytkentävalmis– johdon pituus n. 2,7m)
3.5
Sulakkeet
A
- / kg
3.6
Kylmäaine / täyttömäärä
4
Käyttöolosuhteet
4.1
Vesilämpötila säädettävä (lämpöpumppukäytössä ±1,5 K) °C
Ilmapuolen lämpöpumpun käyttöalue
1
2
emaloitu teräs DIN
4753:n mukaan
3
4.2
BWP 30H
ilman ylimääräistä
sisäistä lämmönvaihdinta
°C
660 x 700 x 1700
4.3
Äänenpainetaso
dB(A)
53
53
53
4.4
lämpöpumppukäytön ilmavirtaus
m3/h
450
450
450
4.5
Ulkoinen paine
Pa
100
100
100
4.6
Ilmakanavan suurin sallittu pituus
m
10
10
10
5
Liitännät
5.1
Ilmakanavan liitännän halkaisija (imu/poisto)
mm
160
160
160
5.2
Sisäinen putkilämmönvaihdin – siirtopinta-ala
m2
-
1,45
1,45
5.3
Anturiputki Dsisäinen
(anturia varten lämpöpumppukäytössä)
mm
-
12
12
5.4
Vesiliitännät kylmä vesi/lämmin käyttövesi
5.5
Kierrätysjohto
5.6
Lämmönvaihdin menovirtaus/paluuvirtaus
6
Suorituskykytiedot
6.1
Lisäsähkökuumennuksen ottoteho
6.2
Keskimääräinen ottoteho 3 60 °C:ssa
W
4
45 °C:ssa
R 1"
R 1"
R 1"
R 3/4"
R 3/4"
R 3/4"
-
R 1"
R 1"
W
1500
1500
W
615
615
615
1870
1870
1870
3,5
6.3
Keskimääräinen antoteho
6.4
COP(t) EN 255 mukaan 45 °C:ssa
-
3,5
3,5
6.5
Valmiustilan ottoteho 45 °C:ssa/24h
(W)
47
47
47
6.6
Suurin sekoitusvesimäärä 40 °C:ssa Venint.
l
300
290
290
6.7
Kuumennusaika 15 °C:sta 60 °C:een th
h
9,1
9,1
9,1
1. Alle 8 °C (+/- 1,5 °C) lämpötilassa sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle ja lämpöpumppu pysähtyy, ohjausyksikön takaisinkytkentäarvo on 3 K
2. 1 metrin etäisyydessä (vapaassa asennuksessa ilman imu- ja poistokanavaa tai ilman 90°-putkikaarta poistopuolella)
3. Nimellistilavuuden kuumennus 15 °C:sta 60 °C:een imulämpötilassa 15 °C ja suht. kosteuden ollessa 70 %
4. Nimellistilavuuden kuumennus 15 °C:sta 45 °C:een imulämpötilassa 15 °C ja suht. kosteuden ollessa 70 %
142 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
6.1
6 Lämpöpumpun ohjausyksikkö
Lämpöpumpun ohjausyksikkö on välttämätön lämpöpumppujen
käyttöä varten. Se ohjaa erityyppisiä lämmönjakolaitteistoja ja
valvoo kylmäpiirin turvallisuutta. Yksikkö on joko sisäänrakennettuna lämpöpumpun koteloon tai se asennetaan seinään ja se
ohjaa sekä lämmön hyödyntämistä että lämmön tuottamista.
2. lämmönkehittimen ohjaus
(öljy- tai kaasukattila tai uppokuumennin)
Toimintojen yhteenveto
Erikoisohjelma toiselle lämmönkehittimelle vähimmäiskäyntiajan (öljykattila) tai vähimmäislatausajan (keskusvaraaja)
takaamiseksi
6 helppokäyttöistä painiketta
Suuri, havainnollinen, valaistu nestekidenäyttö, joka näyttää
käyttötilat ja huoltoilmoitukset.
Täyttää sähköntuotantoyhtiöiden vaatimukset
Dynaaminen, lämpöpumppulaitteiston kokoonpanon mukainen valikko
Sekoitusventtiilin ohjaus toista lämmönkehitintä varten
(öljy-, kaasu-, kiinteän polttoaineen kattila tai regeneroiva
lämmönlähde)
Laippalämmittimen ohjaus kuuman veden järjestelmälliseen
jälkilämmitykseen tai lämpösterilointiin säädettävillä ajastuksilla
Jopa viiden kiertopumpun ohjaus tarpeen mukaan
Liitäntä etäkäyttöasemaa varten, jossa on samanlainen valikko-ohjaus
Sulatuksen hallinta vähentää sulatukseen tarvittavaa energiaa joustavien, automaattisesti muuttuvien sulatusvälien
avulla.
Lämmityskäytön paluuveden lämpötilan mukainen ohjaus
ulkolämpötilan, säädettävän vakioarvon tai huoneen oletuslämpötilan mukaan.
Kompressorien hallinta käyttää niitä tasaisesti, jos lämpöpumpussa on kaksi kompressoria
Jopa 3 lämmönjakopiirin ohjaus
Ensisijaisuusvalinta
– Jäähdytys etusijalla
– Käyttöveden kuumennus etusijalla
– Lämmitys etusijalla
– Uima-altaan lämmitys etusijalla
6.1
Käyntituntilaskuri kompressorin, kiertopumppujen, toisen
lämmöntuottajan ja laippalämmityksen osalta
Näppäinlukko, lapsilukko
Hälytysmuisti, joka säilyttää päivämäärät ja ajat
PC-liitäntä lämpöpumppujen parametrien esittämiseksi tietokoneen avulla
Automaattinen ohjelma lattialaastin järjestelmällistä kuivaamista varten käynnistys- ja päättymisaikojen tallennuksella
Käyttö
Lämpöpumpun ohjausyksikön ohjaus tapahtuu 6 painikkeen
avulla: Esc, Modus (toimintatila), Menue (valikko), ⇓, ⇑, ↵ .
Näihin painikkeisiin on sijoitettu erilaiset toiminnot ajankohtaisen näytön mukaan (vakio tai valikko).
On valittavana 6 eri käyttötilaa:
Jäähdytys, kesä, auto, juhla, loma, 2. lämmönkehitin.
Valikossa on kolme päätasoa:
Asetukset, käyttötiedot ja historia.
Lämpöpumpun ja lämmönjakolaitteiston käyttötila ilmoitetaan tekstin muodossa 4 x 20 merkin nestekidenäytössä.
[PHUNLQQl\WW|
WDXVWDYDODLVWX
7RLPLQWDWLODV\PEROLW
/3QWLODQQl\WW|
ULYLMD
3DLQLNNHHW
/lPPLW\VNXXPHPPDNVLN\OPHPPlNVL
S\OYlVQl\WW|ULYL
Kuva 6.1: Nestekidenäytön vakionäyttö, päänäyttö ja käyttöpainikkeet
HUOM!
Näytön kontrasti on säädettävissä. Painetaan painikkeita MENUE ja (↵)
yhtä’aikaa, kunnes oikea asetus on saatu.
Painamalla samaan aikaan painiketta (⇑) kontrasti paranee, painamalla
(⇓) kontrasti vähenee.
www.dimplex.de/fi
HUOM!
Näppäinlukko, lapsilukko
Kun halutaan estää lämpöpumpun ohjausyksikön asetusten tahattoman
muuttamisten painetaan n. 5 sekunnin ajan ESC, kunnes näyttöön ilmestyy näppäinlukko-ilmoitus. Lukitus kumotaan samalla tavalla.
10.2008 | 143
6.1.1
Painike
Vakionäyttö (Kuva 6.1 sivulla 143)
Esc
Asetusten muuttaminen
Näppäinlukko päälle tai pois päältä
Poistuminen valikosta ja siirtyminen päävalikkoon
Häiriön kuittaaminen
Poistuminen alavalikosta
Poistuminen parametrin asetuksista muutokset hylkäämällä
Modus
Toimintatilan valitseminen
Menue
Siirtyminen valikkoon
⇓
Ei toimintaa
Ei toimintaa
Lämmityskäyrän siirtäminen alaspäin (kylmemmäksi)
Saman tason valikkokohteiden vieritys alaspäin
Lämmityskäyrän siirtäminen ylöspäin (kuumemmaksi)
Saman tason valikkokohteiden vieritys ylöspäin
Asetusarvon alentaminen
Asetusarvon nostaminen
⇑
Asetusarvon valitseminen vastaavassa valikkokohdassa
↵
Ei toimintaa
Poistuminen
muutokset
parametrin
asetuksista
hyväksymällä
Siirtyminen alavalikkoon
Taul. 6.1: Käyttöpainikkeiden toiminnot
6.1.1
Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön kiinnittäminen
Ohjausyksikkö kiinnitetään seinään kolmen mukana toimitetun
ruuvin ja tulpan (6 mm) avulla. Jotta ohjausyksikkö ei likaantuisi
tai vaurioituisi, menettele näin:
Asenna ylemmän kiinnitysreiän tulppa käytön kannalta sopivaan korkeuteen.
Kierrä ruuvia sen verran tulppaan, että ohjausyksikön pystyy
vielä ripustamaan siihen.
Ripusta ohjausyksikkö ylemmän kiinnitysreiän ruuviin.
Merkitse sivuttaisten kiinnitysreikien paikat.
Nosta pois ohjausyksikkö.
Asenna sivutulpat merkityille paikoille.
Ripusta ohjausyksikkö uudestaan ja kiristä ruuvit.
Kuva 6.2: Seinään asennetun lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön mitat
144 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
6.1.2
6.1.2.2
Lämpötila-anturi (ohjausyksikkö N1)
Lämpöpumpun tyypistä riippuen seuraavat lämpötila-anturit ovat
jo sisäänrakennettuina tai on ne asennettava lisäksi:
Ulkolämpötila (R1) (kts. luku 6.1.2.3 sivulla 146)
Käyttövesilämpötila (R3)
Regeneroivan lämmönvaraajan lämpötila (R13)
Ohjausyksiköstä N1 on kaksi mallia:
Lämpötila 1., 2. ja 3. lämmönjakopiiri (R2, R5 ja R13)
(ks. luku 6.1.2.4 sivulla 146)
Ohjausyksikkö,
jossa
sisäänrakennettu
(WPM 2006 plus) (katso luku 6.1.2.1 sivulla 145)
Virtauksen lämpötila (R9), ilma-vesi-lämpöpumppujen jäänestoanturina
Ohjausyksikkö,
jossa
irrotettava
käyttöpaneeli
(WPM 2007 plus) (katso luku 6.1.2.2 sivulla 145)
näyttö
Maalämpöpumppujen lämmönlähteen menovesilämpötila
Lämpötila [°C]
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
Norm-NTC-2 [kΩ]
14,6
11,4
8,9
7,1
5,6
4,5
3,7
2,9
2,4
2,0
1,7
1,4
1,1
1,0
0,8
0,7
0,6
NTC-10 [kΩ]
67,7
53,4
42,3
33,9
27,3
22,1
18,0
14,9
12,1
10,0
8,4
7,0
5,9
5,0
4,2
3,6
3,1
6.1.2.1
Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö (WPM 2006 plus)
Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö, tulisi vastata ominaiskäyrää (Kuva 6.4
sivulla 145).
9DVWXVDUYR>NLORRKP@
Kuva 6.3: Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö
8ONROlPS|WLOD>&@
Kuva 6.4: Norm-NTC-2 anturin ominaiskäyrä DIN 44574 mukaan liitettäväksi
ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö
HUOM!
WPM 2006 plus:n kanssa on käytettävä NTC-2 anturia.
Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007 plus)
Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli, tulisi vastata ominaiskäyrää (Kuva 6.6
sivulla 145). Ainoa poikkeus on lämpöpumpun toimituskokoonpanoon kuuluva ulkolämpötilan anturi (ks. luku 6.1.2.3
sivulla 146)
9DVWXVDUYR>NLORRKP@
6.1.2.2
8ONROlPS|WLOD>&@
Kuva 6.5: Irrotettava käyttöpaneeli
Kuva 6.6: NTC-10:n ominaiskäyrä liitettäväksi ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli
HUOM!
WPM 2007 plus:n kanssa on AINA käytettävä NTC-10 anturia !
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 145
6.1.2.3
6.1.2.3
Ulkolämpötila-anturin asentaminen
Anturi asennetaan siten, että siihen kohdistuvat sään kaikki vaikutukset ilman, että mittausarvo vääristyy.
Ei saa asentaa suojattuun paikkaan (esim. seinän syvennykseen tai parvekkeen alle)
Asennus:
Ei ikkunoiden, ovien, ilmanpoistoaukkojen, ulkovalojen tai
lämpöpumppujen läheisyyteen.
Lämmitetyn asuinhuoneen ulkoseinään, mieluiten pohjoispuolelle.
6.1.2.4
Varjossa kaikkina vuodenaikoina
Paluuveden lämpötilan anturin asentaminen
Anturin asennus on tarpeellinen vain, mikäli anturi kuuluu lämpöpumpun toimitukseen, mutta sitä ei ole valmiiksi asennettu.
Paluuvesianturi voidaan asentaa putken ulkosyrjään tai kompaktin jakoputkiston uppoholkin sisään.
Paluuvesiputki puhdistetaan ja siitä poistetaan mahd. maalit, ruosteet ja hehkuhilseet.
Puhtaaseen pintaan sivellään ohuelti lämmönjohtotahnaa
Kiinnitetään anturi letkunkiristimen avulla (kiristetään hyvin,
löysä anturi toimii väärin) ja eristetään lämpövaikutuksilta
5
Kuva 6.8: Metallikotelossa olevan Norm-NTC-2 paluuvesianturin mitat
/HWNXQNLULVWLQ
/lPS|HULVW\V
.LLQQLWHWWlYlDQWXUL
Kuva 6.9: Muovikotelossa olevan Norm-NTC-10 paluuvesianturin mitat
Kuva 6.7: Anturin kiinnittäminen putkeen
6.2
Yleinen valikkorakenne
Lämpöpumpun ohjausyksikkö tarjoaa paljon erilaisia asetus- ja
säätömahdollisuuksia (katso Taul. 6.2 sivulla 147)
Esimääritys
Esimääritys määrittää, mitkä komponentit on kytketty lämpöpumppulämmitysjärjestelmään. Esimääritys on suoritettava
ennen laitteistokohtaisten asetusten tekemistä, jotta dynaamiset
valikot voidaan laatia.
Kokoonpano
Asiantuntijalle tarkoitetulla kokoonpanotasolla voidaan laajennetun asetusvalikon lisäksi tehdä asetuksia valikoissa Lähdöt, Tulot, Erikoistoiminnot ja Modeemi.
146 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Esimääritys
Toimintatapa
Lisälämmönvaihdin
1. lämmönjakopiiri
Jäähdytystoiminto päällä
Passiivinen jäähdytystoiminto
Passiivijäähdytystoiminto järjestelmärakenne
Käyttöveden kuumennuksen vaatimus
Käyttöveden kuumennus uppokuumennin
Matalapaine keruuliuos mittaus olemassa
Matalapaine keruuliuos
Asetukset
Kellonaika
Tila
Toimintatila
Juhlakäyttö tuntien lkm
Lomakäyttö päivien lkm
Lämpöpumppu
Kompressorien lukumäärä
Käyttölämpötilaraja
Korkeapainepress.
Matalapainepress.
2. Lämmönkehitin
2. LK raja-arvo
2. LK käyttötapa
2. LK sekoitin käyntiaika
2. LK sekoitin hystereesi
Kunnallispalvelun esto
Rajalämpötila Evu3
2. LK erikoisohjelma
2. LK ylilämpötila lisälämpö regeneroiva
2. LK uima-allas lisälämpö regeneroiva
Lämmityspiiri 1
Lpiiri 1 säätö
Lpiiri 1 lämmityskäyrän päätepiste (-20°C)
Lpiiri 1 kiintoarvosäätö paluuvirtauksen oletuslämpöLpiiri 1 huonesäätö huoneen oletuslämpöLpiiri 1 paluuvirtaus vähimmäislämpötila
Lpiiri 1 paluuvirtaus enimmäislämpötila
Lpiiri 1 hystereesi paluuvirtauksen oletuslämpötila
Lpiiri 1 aikaohjelma alennus
Lpiiri 1 alennus
Lpiiri 1 alennus alennusarvo
Lpiiri 1 alennus MA ... SU
Lpiiri 1 aikaohjelma nosto
Lpiiri 1 nosto aika1 ... Aika2
Lpiiri 1 nosto nostoarvo
Lpiiri 1 nosto MA ... SU
Lämmityspiiri 2 / lämmityspiiri 3
Lpiirit 2/3 säätö
Lpiirit 2/3 lämpötila-anturi
Lpiirit 2/3 lämmityskäyrä päätepiste (-20°C)
Lpiirit 2/3 kylmempi/lämpimämpi
Lpiirit 2/3 vakioarvo-ohjaus Oletuslämpöt.
Lpiirit 2/3 paluuvirtaus enimmäisarvo
Lpiirit 2/3 sekoitin hystereesi
Lpiirit 2/3 sekoitin käyntiaika
Lpiirit 2/3 aikaohjelma alennus
Lpiirit 2/3 lasku
Lpiirit 2/3 alennus alennusarvo
Lpiirit 2/3 alennus MA ... SU
Lpiirit 2/3 aikaohjelma nosto
Lpiirit 2/3 nosto aika1 ... Aika2
Lpiirit 2/3 nosto nostoarvo
Lpiirit 2/3 nosto MA ... SU
Jäähdytys
Jäähdytys dynaaminen jäähdytys
Dynaamisen jäähdytyksen oletusarvo (paluuvirtaus)
Jäähdytys hiljainen jäähdytys
Hiljainen jäähdytys huoneyksikköjen lkm
Hiljainen jäähdytys oletusarvo (huonelämpöt.)
Hiljainen jäähdytys kastepiste-etäisyys
2. Jäähdytin
Jäähdytys lämpötilaraja
6.2
Asetukset
Käyttöveden 2. kompressorin kytkin
Käyttöveden hystereesi
Käyttöveden rinnakkaislämmitys – käyttövesi
Käyttöveden suurin lämpötila rinnakkain
Käyttöveden rinnakkaisjäähdytys – käyttövesi
Käyttöveden oletuslämpötila
Käyttöveden lämmityksen esto
Lämpösterilointi
Lämpösterilointi käynnistys
Lämpösterilointi lämpötila
Lämpösterilointi
Käyttövesi Reset LP maksimi
Uima-allas
Uima-allas
Uima-allas esto aika1 ... Aika2
Uima-allas esto MA ... SU
Laitteisto pumpunohjaus
Apupumppu lämmityksen aikana
Apupumppu jäähdytyksen aikana
Apupumppu käyttöveden aikana
Apupumppu uima-altaan aikana
Pvm Vuosi Päivä Kuukausi Viikonpäivä
Kieli
Käyttötiedot
Ulkolämpötila
Paluuvirtauksen oletuslämpötila lämmityspiiri 1
Paluuvirtauslämpötila lämmityspiiri 1
Menovirtauslämpötila Lämpöpumppu
Oletuslämpöt. lämmityspiiri 2
Vähimmäislämpötila lämmityspiiri 2
Lämpötila lämmityspiiri 2
Oletuslämpöt. lämmityspiiri 3
Lämpötila lämmityspiiri 3
Lämmitys vaatimus
Lisälämpötaso
Sulatuksen lopun anturi
Lämpötila varaaja regeneroiva
Paluuvirtauslämpötila passiivijäähdytys
Menovirtauslämpötila passiivijäähdytys
Kylmän jääneston jäähdytys
Huonelämpötila 1 oletusarvo
Huonelämpötila 1
Kosteus huone 1
Huonelämpötila 2
Kosteus huone 2
Jäähdytysvaatimus
Käyttövesi oletuslämpöt.
Käyttövesilämpöt.
Käyttövesi vaatimus
Uima-allas vaatimus
Lämpötilanrajoittimen anturi
Koodi
Ohjelmisto lämmitys
Ohjelmisto jäähdytys
Verkko lämmitys/jäähdytys
Historia
Kompressori 1 käyntiaika
Kompressori 2 käyntiaika
2. lämmönkehitin käyntiaika
Ensiöpumppu käyntiaika
Puhallin käyntiaika
Lämmönjakopumppu käyntiaika
Jäähdytys käyntiaika
Käyttövesipumppu käyntiaika
Uima-allaspumppu käyntiaika
Uppokuumennin käyntiaika
Hälytysmuisti nro 2
Hälytysmuisti nro 1
Alkulämmitys alku/loppu
Tasoitteen kuivaus alku/loppu
Lähdöt
Kompressori 1
Kompressori 2
Nelitieventtiili
Lähdöt
Puhallin/ensiöpumppu
2. lämmönkehitin
Sekoitin Auki 2. lämmönkehitin
Sekoitin Kiinni 2. lämmönkehitin
Sekoitin Auki lämmityspiiri 3
Sekoitin Kiinni lämmityspiiri 3
Lämmityksen pumppu
Lämmityspumppu lämmityspiiri 1
Lämmityspumppu lämmityspiiri 2
Apupumppu
Jäähdytyspumppu
Kytkin huonetermostaatit
Vaihtoventtiilit jäähdytys
Kuumavesipumppu
Uppokuumennin
Uima-allasveden kiertopumppu
Tulot
Matalapainepressostaatti
Korkeapainepressostaatti
Sulatuksen lopun pressostaatti
Virtausnopeuden valvonta
Kuuman kaasun termostaatti
Jäänestotermostaatti
Kompressorin moottorisuoja
Ensiöpumpun moottorisuoja
Ulkoinen estokosketin
Keruuliuoksen matalapainepressostaatti
Kastepistetarkkailulaite
Käyttöveden termostaatti
Uima-allastermostaatti
Erikoistoiminnot
Kompressorin kytkin
Pikakäynnistys
AKR pois päältä
Käyttöönotto
Järjestelmäohjaus
Järjestelmäohjaus ensiöpuoli
Järjestelmäohjaus toisiopuoli
Järjestelmäohjaus käyttövesipumppu
Järjestelmäohjaus sekoitin
Alkulämmitysohjelma
Kuumennusohjelma enimmäislämpötila
Käyttövesi/uima-allas päällä
Alkulämmitys
Tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelma
Yksittäinen ohjelma kesto kuumennus
Yksittäinen ohjelma kesto pito
Yksittäinen ohjelma kesto jäähtyminen
Yksittäinen ohjelma lämpötilaero kuuYksittäinen ohjelma lämpötilaero jäähtyTasoitteen kuivauksen yksittäinen
Mittaus lämpötilaero
Mittaus valvonta sulatus
Huolto
Asiakaspalvelu sulatus
Asiakaspalvelu kuuman kaasun sulatus
Erikoistoiminto AE
Erikoistoiminto DA
Erikoistoiminto DE
Erikoistoiminto AEK
Erikoistoiminto DK
Käyttöveden erikoistoiminto
Ulkolämpötila-anturi
Näyttötestaus
Jäähdytyksen tehotasot
Modeemi
Siirtonopeus
Osoite
Protokolla
Tunnus
Puhelinnumero
Valintatapa
Hälytysten lkm ennen vastausta
Käsivalinta
Taul. 6.2: Valikkorakenne lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjelmistoversio H_H_5x
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 147
6.3
6.3
Lämpöpumpun seinään asennettavan ohjausyksikön liitäntäkaavio
Liitäntäkaavion selitykset
A1
A2
A3
A4
B2*
B3*
B4*
E9
E10*
F1
F2
F3
H5*
J1
J2
J3
J4
J5
J6
J7
J8
J9
J10
J11
J12...
J18
Silta EVS (J5/ID3-EVS X2:lle) on asennettava, jos ei
käytetä EVU-estokosketinta
(kosketus avoin = kunnallispalvelun esto)
Silta SPR (J5/ID4-SPR X2:lle) on poistettava, mikäli
tuloa käytetään (tulo avoin = lämpöpumppu estetty)
Silta (vika M11). A3:n tilalla voidaan käyttää
potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin
suojakytkintä
Silta (vika M1). A4:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta kosketinta, kuten moottorin suojakytkintä
Käyttövesitermostaatti
Sähkövastus käyttövesi
2. lämmöntuottaja (lämmityskattila tai sähkövastus)
Ohjausvaroke N1 5x20 / 2,0ATr
Varoke pistokoskettimille J12 ja J13
5x20 / 4,0ATr
Varoke pistokoskettimille J15...J18
5x20 / 4,0ATr
Häiriömerkkivalo
Ohjausyksikön virtalähteen liitäntä
(24VAC AC / 50Hz)
Käyttöveden, paluuveden ja ulkoanturin liitäntä
Tulo koodille ja jäänestoanturille ohjausjohdon
pistoliittimen X8 kautta
0-10 V DC tulo taajuusmuuntimen, etävikailmaisimen
ja uima-altaan kiertopumpun ohjaamiseen
Liitäntä lämpimän käyttöveden termostaattia,
ja uima-allastermostaattia varten
Toisen lämmönjakopiirin anturin ja sulatuksen lopun
anturin liitäntä
Liitäntä hälytysviestille “Matalapaine keruuliuos”
230 V AC tulot ja lähdöt lämpöpumpun ohjaamiseen,
ohjausjohdon pistokosketin X11
Pistorasiaa ei vielä käytetä
Pistorasia kaukosäätimen liittämiseksi (6-nap.)
Liitäntää ei vielä käytetä
230 V AC -lähdöt järjestelmän osien ohjaamiseen
(pumppu, sekoitin, lämmitysvastus,
magneettiventtiilit, lämmityskattila)
148 | 10.2008
K9
K11*
K12*
K20*
K21*
K23*
M11*
M13*
M15*
M16*
M18*
M19*
M21*
M22*
N1
N10
N11
R1
R2
R3
R5
R9
R12
R13
T1
X1
X2
X3
X8
X11
Kytkentärele 230V/24V
Elektroninen rele etävikailmaisimelle
Elektroninen rele uima-altaan kiertopumpulle
Kontaktori 2. lämmönkehitin
Käyttöveden sähk. laippalämmittimen kontaktori
SPR-apurele
Ensiö- eli keruuliuospmppu
Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2
Apukiertopumppu
Käyttövesikiertopumppu
Pääpiirin tai lämmityspiiri 3:n sekoitin
Sekoitin lämmityspiiri 2
Ohjausyksikkö
Kauko-ohjain
Relemoduuli
Ulkoanturi
Paluuvesianturi
Käyttövesianturi
Lämmityspiiri 2:n anturi
Menovesianturi
Turvamuuntaja 230 / 24 V AC / 28VA
Ohjausyksikön syötön L,N,PE kytkentäpiste
Jakorasia 24VAC
Jakorasia maa
Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite)
Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC
Lyhenteet:
MA
MZ
*
Sekoitin AUKI
Sekoitin kiinni
Osat on lisättävä ulkoisesti
www.dimplex.de/fi
J1
230 VAC
24 VAC
X3
0 VAC
B1
R1
J2
J11
R2
X11/8
R3
+VDC
2
W1-15p
Ohjausjohto
1
J3
3
F2 (L)
J12
NO2
5
4
6
K11
X8
H5
max.
200W
K12
X11/9
J4
6
X4
N11
5
4
M11
C1
GND
J1 – J7 sekä X2, X3 ja X8 liitäntäjännite 24V.
Tähän ei saa liittää verkkojännitettä.
Huomaa!!
T1
24VAC
J5-IDC1
250V~
2AT
G
F1
X2 / G
J10
B2
J9
B3
NO1
BC5
N1
G0
tai
M19
max.
200W
X1 - N
T<
B3
T<
B4
K20
J5
A1 A2
K23
M18
ID8
ID7
Stö.M1
Stö.M11
A1
A2
A3
A4
X2
ID6
C7
24VAC
K9
M21
MZ
14
21
J6
X1
R5
J15
X1
J1-G
NO8
kytketään laitteistoon paikan päällä tarpeen mukaan
johdotettu käyttövalmiiksi
NO7
J14
MA
C7
0 VAC
J1-G0
AE / EGS
IDC1
EVS/SPR > kosketin avoinna = esto
K22
M13
J13
C4
ID1
X11/7
B4
Cod.-WP
NO3
R12
NO5
ID3
C8
N
B6
M16
GND
F3 F2
X2
J18 /C13
3
X1
J7
K21
3
P<
B2
IDC9
K9
A2
A1
0 VAC
2
MZ
7
W1-15p
6
5
8
9
X11
-NO3
-NO2
F3 /L
X1 / N
< J12- >
-NO1
J18
Ohjausjohto
3
4
M22
J8
J17
C12
1
MA
J1-G0 J12 /C1
M15
Verkko / 230 VAC - 50Hz
PE L
R13
NO9
J16
NO10
ID9
xxxxx
ID12
E9
ID14
N10
BC4
GND
GND
NO6
ID4
C1
B5
R9
VG
A2(-)
T1
Y1
Johdin nro 8
J13-C4
Lämmitysvastus
Y4
J14-C7
NO4
ID2
EVS
C4
ID5
SPR
VG0
A1(+)
L1
Y2
A2(-)
T1
Y3
A1(+)
L1
B8
12 pol.
C9
ID11
NC8
B7
12 pol.
HD
C9
4,0A Tr
NO11
ID10
4,0A Tr
NO12
ID13H
AE / EGS
C13
N
ID13
ND
NO13
ID14H
Ver.1
NC12
IDC13
L
NC13
Ver.2
E10
Ven.
www.dimplex.de/fi
PUP
HK
6.3
Kuva 6.10:Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio WPM 2006 plus (N1 lämmityssäädin)
10.2008 | 149
6.4
6.4
Ulkoisten laitteistokomponenttien liittäminen
Tulot
Lähdöt
Liitäntä
J2-B1
Selitys
X3
Liitäntä
Selitys
Ulkoanturi
J12-NO3
N / PE
Keruuliuospumppu/puhallin
J2-B2
X3
Paluuvesianturi
J13-NO4
N / PE
2. lämmöntuottaja
J2-B3
X3
Käyttövesianturi
J13-NO5
N / PE
J3-B5
X3
Menovesianturi (jäänesto)
J13-NO6
N / PE
J6-B6
J6-GND
J14-NO7
N / PE
Sekoitin auki
J6-B8
J6-GND
J15-NO8
N / PE
Sekoitin KIINNI
J5-ID1
X2
J16-NO9
N / PE
Apukiertopumppu
J5-ID2
X2
J16-NO10
N / PE
Laippalämmitin käyttövedelle
J5-ID3
X2
J16-NO11
N / PE
J5-ID4
X2
Ulkoinen estokosketin
J17-NO12
N / PE
J5-ID5
X2
Häiriö keruuliuospumppu/puhallin
J18-NO13
N / PE
J5-ID6
X2
Häiriö kompressori
J4-Y2
X2
J7-ID9
X2
Matalapainepressostaatti keruuliuos
J4-Y3
Häiriöetäilmaisin
Uima-allaskiertopumppu
HUOM!
Etävikailmaisimen ja uima-allaspumpun kytkentä WPM 2006 plus -laitteeseen: erikoistarvike relemoduuli RBG WPM.
6.5
Lämpöpumpun ohjausyksikön tekniset tiedot
Verkkojännite
230 V AC 50 Hz
Jännitealue
195...253 V AC
Ottoteho
noin 14 VA
Suojaustapa EN 60529:n mukaan; suojausluokka
EN 60730:n mukaan
IP 20
Lähtöjen kytkentäteho
enint. 2 A (2 A) cos (ϕ) = 0,4 230 V:lla
Käyttölämpötila
0 ... 35
Varastointilämpötila
-15...+60 °C
Paino
4 100 g
Säätöalue juhla
Vakioaika
Säätöalue loma
Lämpötilan mittausalueet
Ohjausyksikön säätöalueet
0 – 72 tuntia
Vakioaika
0 – 150 päivää
Ulkoseinän lämpötila
-20 °C ... +80 °C
Paluuveden lämpötila
-20 °C ... +80 °C
Jäänestoanturi (menoveden lämpötila)
-20 °C ... +80 °C
Lämmityskattilan vapautuksen rajalämpötila
-20 °C ... +20
Suurin paluuveden lämpötila
+20 °C ... +70 °C
Lämpimämpi/kylmempi
+5 ... +35
Hystereesi/neutraali vyöhyke
+0,5 °C ... +5,0 °C
Asetusalue
Alennuskäyttö/nostokäyttö
Lämpimämpi/kylmempi
+5 ... +35
Asetusalue
Käyttöveden peruslämpötila
Lukittu lämpötila
+30 °C ... +55 °C
Lukittu lämpötila
+30 °C ... +80 °C
sekoitusventtiilin käyntiaika
1-6 minuuttia
Asetusalue
Käyttöveden jälkilämmitys
Asetusalue sekoitin
Yleistä
Itsesäätöinen sulatusvaihe
Kylmäpiirin valvonta ja varmistus DIN 8901:n ja DIN EN
378:n mukaan
150 | 10.2008
Tilanteen mukaisen optimaalisen käyttötavan tunnistus
maksimoiden lämpöpumpun osuuden
Jäänestotoiminto
Keruuliuoksen matalapainepressostaatti asennettavaksi keruupiiriin (lisävaruste)
www.dimplex.de/fi
Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin
7.3.1
7 Lämpöpumpun kytkeminen lämmönjakopiiriin
7.1
Vesiputkien kytkeminen
Kytkettäessä lämpöpumppua putkistoon on pidettävä huolta,
että tehokkuuden maksimoimiseksi lämpöpumpun täytyy tuottaa
aina vain todella tarvittava lämpötilataso. Päämääränä on johtaa
lämpöpumpun tuottama lämpö lämmönjakojärjestelmään shunttaamattomana (sekoittamat-tomana).
HUOM!
Shuntattu lämmönjakopiiri tarvitaan vain silloin, kun on huolehdittava eri
lämpötilatasoilla olevista lämmönjakopiireistä, esim. lattia- ja patterilämmityksestä.
7.2
Eri lämpötilatasojen sekoittumisen estämiseksi lämmityskäyttö
keskeytyy käyttöveden kuumennuksen ajaksi, jolloin lämpöpumppu tuottaa käyttöveden kuumennukseen tarvittavan korkeimman menovesilämpötilan, 58,65 tai 74 (mallista riippuen).
Perusvaatimukset ovat:
pakkaskestävyyden varmistaminen luku 7.2 sivulla 151
lämmitysveden virtauksen varmistaminen luku 7.3 sivulla 151
vähimmäiskäyntiajan varmistaminen luku 7.5 sivulla 156
Pakkaskestävyyden varmistaminen
Ulkotiloissa sijaitsevien lämpöpumppujen tai sellaisten, joiden
läpi virtaa ulkoilma, kohdalla on järjestettävä niin, että lämmitysvesi ei voi jäätyä pysähdysten tai häiriöiden aikana.
Kun menovesianturin vähimmäislämpötila alittuu, kytkeytyvät
lämmitys- ja apukiertopumput päälle jäätymisen estämiseksi.
Laitteistoissa, joissa käytetään lisäsähköä tai toista lämmönkehitintä, ne otetaan käyttöön häiriöiden sattuessa.
Lämpöpumppulaitteistoissa, joissa sähkökatkokseen ei voida
reagoida (esim. lomamökki), on lämmönjakopiirissä käytettävä
sopivaa jäänestoainetta.
Jatkuvasti asutuissa rakennuksissa jäänestoaineen käyttöä lämmitysvedessä ei suositella, koska jäänesto varmistetaan lämpöpumpun säädön kautta ja jäänestoaine huonontaisi lämpöpumpun hyötysuhdetta.
Lämpöpumpuissa, jotka voivat mahdollisesti jäätyä, on varmistettava, että ne ovat tyhjennettävissä käsin.
Kun lämpöpumppu poistetaan käytöstä tai sähkökatkon sattuessa, on laitteisto tyhjennettävä kolmesta kohdasta tarvittaessa
paineilman avulla.
7.3
Kuva 7.1: Jäätymisvaaran alaisten lämpöpumppujen kytkentäkaavio
HUOM!
Lämpöpumppu tulee kytkeä lämmitysputkistoon siten, että sen läpi virtaa
aina vettä, myös erikoiskytkentöjen kohdalla ja toista lämmönkehitintä
käytettäessä.
Lämmitysveden virtauksen varmistaminen
Lämpöpumpun toiminnan varmistamiseksi on teknisten tietojen
mukainen vähimmäisläpivirtaus taattava kaikissa käyttötiloissa.
Kiertopumppu on mitoitettava siten, että lämpöpumpun veden
virtausmäärä riittää suurimmallakin painehäviöllä, kun lähes
kaikki lämmönjakopiirit on suljettu.
7.3.1
/lPS|SXPSXQ
Vaaditun lämpötilajakauman laskenta voi tapahtua kahdella tavalla:
Laskennallinen määritys
luku 7.3.1 sivulla 151
Taulukkoarvojen käyttö lämmönlähteen lämpötilan mukaan
luku 7.3.2 sivulla 152
Lämpötilajakauman laskennallinen määritys
Lämpöpumpun hetkellisen lämmöntuoton määrittäminen
lämmitystehokäyristä lämmönlähteen keskilämpötilalla.
Vaaditun jakauman laskeminen teknisissä tiedoissa ilmoitetun vähimmäislämmitysvirtauksen avulla.
HUOM!
Tarvitun lämpötilajakauman taulukkoarvot lämmönlähteen lämpötilan
mukaan löytyvät kohdasta luku 7.3.2 sivulla 152.
www.dimplex.de/fi
Esimerkkinä ilma–vesilämpöpumppu:
Lämmöntuotto 4LP = 10,9 kW olosuhteissa A10/W35
Veden ominaislämpökapasiteetti: 1,163 Wh/kg K
Vaadittu vähimmäislämmitysvesivirtaus:
esim. V = 1000 l/h = 1000 kg/h
Vaadittu jakauma:
10.2008 | 151
7.3.2
7.3.2
Lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan mukaan
Lämpöpumpun antoteho riippuu lämmönlähteen lämpötilasta.
Erityisesti ulkoilmaa lämmönlähteenä käytettäessä saatavissa
oleva antoteho riippuu paljon senhetkistä ulkolämpötilasta.
Maksimaalinen lämpötilajakauma lämmönlähteen lämpötilan
mukaan löytyy alla olevista taulukoista.
Ilma–vesilämpöpumppu
Lämmönlähteen lämpötila
alk.
-
Maksimaalinen lämmönjakauma lämmityksen meno- ja paluuvirtauksen
välissä
1 kompressori
2 kompressoria
-20 °C
-15 °C
4K
2
-14 °C
-10 °C
5K
2,5
-9 °C
-5 °C
6K
3
-4 °C
0° C
7K
3,5
1 °C
5 °C
8K
4
6 °C
10 °C
9K
4,5
11 °C
15 °C
10K
5
16 °C
20 °C
11K
5,5
21 °C
25 °C
12K
6
26 °C
30 °C
13K
6,5
31 °C
35 °C
14K
7
Maalämpöpumppu
Lämmönlähteen lämpötila
alk.
-
Maksimaalinen lämmönjakauma
lämmityksen meno- ja paluuvirtauksen välissä
-5° C
0 °C
10K
1 °C
5 °C
11K
12K
6 °C
9 °C
10 °C
14 °C
13K
15 °C
20 °C
14K
21 °C
25 °C
15K
Taul. 7.2: Lämmönlähde: Maaperä, käyttö yhdellä kompressorilla
Taul. 7.1: Lämmönlähteenä ulkoilma (lämpötila näkyy lämpöpumpun ohjausyksikössä), käyttö yhdellä kompressorilla
7.3.3
Ohivirtausventtiili
Kun laitteistossa on yksi lämmönjakopiiri ja kulutuspiirin virtaus
on tasainen, voidaan pääpiirin lämmityskiertopumpun (M13)
avulla syöttää vettä lämpöpumppuun ja lämmönjakopiiriin (katso
Huoneyksiköiden ohjaamat patteri- tai termostaattiventtiilit aiheuttavat painevaihtelua lämmönjakopiirissä. Ohitusputkeen pääpiirin ohjaamattoman lämmityspumpun (M13) jälkeen asennetun
ohivirtausventtiilin täytyy tasoittaa nämä virtausmäärien vaihtelut.
Lämmönjakopiirin paineenhäviön noustessa osa virtauksesta virtaa ohituksen kautta ja varmistaa näin lämpöpumpun vähimmäisvirtaustarpeen.
HUOM! TÄRKEÄTÄ!
Ohitusventtiilin
yhteydessä
Ä
Ä
Ä ei saa käyttää elektronisesti säädettyjä kiertopumppuja, jotka vähentävät virtausmääriä painehäviön noustessa.
7.3.4
Ohitusventtiilin säätäminen
Sulje kaikki ne lämmönjakopiirit, jotka myös käytön aikana
voidaan sulkea tarpeen mukaan, niin että käyttötila on mahdollisimman epäedullinen veden virtauksen kannalta. Nämä
ovat yleensä etelä- ja länsipuolella sijaitsevien huoneiden
lämmityspiirit. Vähintään yhden lämmönjakopiirin on oltava
auki (esim. kylpyhuone).
Ohivirtausventtiiliä avataan niin paljon, että senhetkisellä
lämmönlähdelämpötilalla saadaan kohdassa luku 7.3.2
sivulla 152 ilmoitettu maksimaalinen lämpötilaero lämmityksen meno- ja paluuveden välillä. Lämpötilaero on mitattava
mahdollisimman lähellä lämpöpumppua.
HUOM!
Jos ohitusventtiiliä on kiristetty liikaa, ei lämpöpumpun vähimmäisvirtaustarvetta voida taata.
Jos ohitusventtiiliä on avattu liikaa, voi käydä niin, että joissain lämmönjakopiirin osissa virtausmäärä on liian pieni.
Paine-eroton jakoputkisto
Erottamalla tuottoputkisto kulutusputkistosta varmistetaan lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärä kaikissa käyttöolosuhteissa
Pääpiirin lämmityskiertopumppu (M13) takaa lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärän kaikissa käyttöolosuhteissa ilman manuaalista säätämistä.
Paine-erottoman jakoputkiston asentamista suositellaan:
Paine-eroton jakoputkisto tasoittaa tuotto- ja kulutuspuolen virtausmääräerot. Paine-erottoman jakoputkiston poikkileikkauksen tulee olla sama kuin lämmönjakopiirin meno- ja paluuvirtauksen putkien.
patterilämmityslaitteistoissa
useammasta lämmönjakopiiristä koostuvissa lämmityslaitteistoissa
jos kulutuspuolen painehäviöitä ei tunneta
HUOM!
Jos kulutuspuolen virtausmäärä on tuottopuolen määrää suurempi, ei
lämpöpumpun maksimaalista menovirtauslämpötilaa enää saavuteta.
152 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.3.5
Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto
Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto on lämpöpumppujärjestelmissä järkevä vaihtoehto rinnakkaispuskuriin, koska se hoitaa samat tehtävät ilman kompromisseja tehokkuudessa. Hydraulinen irtikytkentä tapahtuu kahden paine-erottoman
jakoputkiston avulla, joissa kussakin on takaiskuventtiili (katso
Kaksinkertaisen paine-erottoman jakoputkiston edut:
Tuotto- ja kulutuspuolen hydraulinen erotus
Kiertopumppua (M15) käytetään tuottopiirissä ainoastaan
silloin, kun kompressorit ovat lämmityskäytössä, mikä vähentää turhaa käyttöä.
Mahdollistaa sarjapuskurisäiliön yhteisen käytön lämpöpumpun ja ylimääräisten lämmönkehittimien osalta
7.4
7.4
Suojaa lämpöpumppua liian korkeilta lämpötiloilta syötettäessä lisälämpöä sarjapuskuriin.
Varmistaa kompressorin ja sulatuksen vähimmäiskäyntiajan
kaikissa käyttöolosuhteissa sarjapuskurin täydellisen läpihuuhtelun ansiosta
Käyttöveden ja uima-altaan kuumennuksen katkaisu, jotta
lämpöpumppu toimii aina mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa.
HUOM!
Kytkeminen kaksinkertaiseen paine-erottomaan jakoputkistoon tarjoaa
suurimman jouston, käyttövarmuuden ja tehokkuuden.
Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmä
Käyttöveden jakojärjestelmä koostuu yhteen sovitetuista komponenteista, joita voidaan yhdistellä tarpeen mukaan. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava jokaisen yksittäisen komponentin suurin mahdollinen kuumennusveden virtausmäärä.
sekoittumaton lämmönjakopiiri
sekoitettu lämmönjakopiiri
Puskurisäiliön liittäminen ja kuumennusveden
virtausmäärän varmistaminen
Kompakti jakoputkisto
KPV 25 (suositus 1,3m3/h asti)
Laajennusmoduuli paine-erottomaan jakoputkistoon EB
KPV (suositus 2,0m3/h asti)
DDV 32 (suositus 2,5m3/h asti)
Lämmityksen jakoputkiston moduulit
Sekoittumattoman lämmönjakopiirin moduuli
WWM 25 (suositus 2,5m3/h asti)
Puskurisäiliö
Sekoitetun lämmönjakopiirin moduuli
MMH 25 (suositus 2,0m3/h asti)
Jakopalkki kahden lämmönjakopiirin liittämiseen
VTB 25 (suositus 2,5m3/h asti)
Käyttöveden kuumennuksen jakojärjestelmän
moduulit
Lämpimän käyttöveden moduuli
WWM 25 (suositus 2,5m3/h asti)
Jakopalkki moduuleille KPV 25 ja WWM 25
VTB 25 (suositus 2,5m3/h asti)
Jakojärjestelmän laajennusmoduuli
Sekoitin rinnakkaislämmitysjärjestelmille
MMB 25 (suositus 2,0m3/h asti)
Lämpimän käyttöveden aurinkoasema
SST 25
Lämmityskattila
Kuva 7.2: Lämpimän käyttöveden jakojärjestelmän yhdistelymahdollisuudet
HUOM!
Putkikaavioissa (luku 7.12 sivulla 163) näkyy käyttöveden jakojärjestelmän osat katkoviivoina.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 153
7.4.1
7.4.1
Kompakti jakoputkisto KPV25
Kompakti jakoputkisto toimii lämpöpumpun, lämmönjakojärjestelmän, puskurisäiliön ja mahd. myös käyttövesivaraajan liittymänä.
Uppokuumennin
Puskurisäiliö
Siinä käytetään monien erillisosien tilalla yhtä kompaktia järjestelmää, mikä helpottaa asentamista.
HUOM!
Kompaktia jakoputkistoa KSarjapuskurisäiliötä kuumennettaessa PV 25,
jossa on ohitusventtiili, suositellaan pintalämmitysten lämmönjakojärjestelmille, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 1,3 m3/h.
1
Lämmönkiertopumpun
sijoittaminen
(ei sisälly toimitukseen)
2
Ohivirtausventtiili
3
Puskurisäiliön liitännät
1" sk
4
Lämpöpumpun liitännät
1" sk
5
Lämmönjakopiirin liitännät
1" sk
6
Paisunta-astian liitäntä
¾" uk
7
Käyttöveden kuumennuksen liitännät
1" uk
8
Paluuvirtausanturin uppoholli, sis. muovivarmistin
9
Varoventtiili ¾" sk
10
Sulkuhanat
11
Sulkuhana, jossa takaiskuventtiili
12
Painemittari
0,10
13
Lämpömittari
0,05
Paisunta-astia
Kuva 7.4: Kompaktin jakoputkiston liittäminen lämmityskäyttöä ja käyttöveden
kuumennusta varten
0,50
0,45
0,40
0,35
Painehäviö [bar]
Uppokuumennin
0,30
0,25
0,20
0,15
0,00
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
Tilavuusvirtaus (m3/h)
Kuva 7.5: KPV 25 -komponentin painehäviö virtausmäärän mukaan
KPV 25
WWM 25
3XVNXULVlLOL|
VTB 25
:.9
.l\WW|YHGHQNXXPHQQXV
/lPS|SXPSXQ
Kuva 7.3: Kompakti jakoputkisto KPV 25 jossa jakopalkki VTB 25 ja käyttövesimoduuli WWM 25
00%
/lPPLW\VNDWWLOD
154 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.4.2
7.4.3
Kompakti jakoputkisto KPV 25, jossa laajennusmoduuli EB KPV
HUOM!
Liittämällä siihen EB KPV -moduuli kompaktista jakoputkistosta
KPV 25 tulee paine-eroton jakoputkisto. Ne pitävät lämmöntuotto- ja kulutuspuolen paineet erillään ja kumpikin saa oman
kiertopumpun.
7.4.3
Kompaktia jakoputkistoa KPV 25, jossa on laajennusmoduuli EB KPV,
suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään 2,0 m3/h.
Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32
Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto toimii lämpöpumpun,
lämmönjakojärjestelmän, puskurisäiliön ja mahd. myös käyttövesivaraajan liittymänä.
VHNRLWWXPDWRQOlPP|QMDNRSLLUL
VHNRLWHWWXOlPP|QMDNRSLLUL
Siinä käytetään monien erillisosien tilalla yksi kompakti järjestelmä, mikä helpottaa asentamista.
HUOM!
Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32 suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään
2,5 m3/h.
1
Lämmitysliitännät
1/2" sk
2
Lämpöpumpun liitännät
1 1/4" uk
3
Apupumppu/
pääpiirin lämmönkiertopumppu
1 1/4" uk
4
Puskurisäiliön liitännät
1 1/4" sk
5
Käyttöveden liitännät
1 1/4" uk
6
Sulkuhana
6.1
Sulkuhana, jossa on takaiskuläppä
7
Painemittari
8
Varoventtiili 3/4" sk
9
T-kappale
paisunta-astian asennusta
varten
10
Takaiskuventtiili
11
Uppoholkki osalle
Paluuvesianturi
12
Eristys
13
Kaksoisnippa 1 1/4"
3XVNXULVlLOL|
/lPSLPlQ
Nl\WW|YHGHQ
YDUDDMD
/lPS|SXPSXQ
Kuva 7.7: Kaksinkertaisen paine-erottoman jakoputkiston liittäminen lämmityskäyttöä ja käyttöveden kuumennusta varten paine-eroton jakoputkisto
Kuva 7.6: Kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto DDV 32, johon voidaan
liittää sekoitettu lämmönjakopiiri, ulkoinen lisälämmitin ja lisävarusteinen käyttöveden kuumennus.
/DWDXVSLLULOlPS|SXPSXQNDXWWDSllSLLULQOlPPLW\VNLHUWRSXPSXQVXXQQLWWHOXXQ
3DLQHKlYL|>EDU@
3XUNDXVSLLULOlPPLW\VNLHUWRSXPSXQ
VXXQQLWWHOXXQMDNRMlUMHVWHOPlVVl
/lPPLW\VNLHUWRSXPSSXMHQ\KWHLVNl\WW|SllSLLULVVlMDMDNRMlUMHVWHOPlVVl
7LODYXXVYLUWDXV>OK@
Kuva 7.8: DDV 32 – virtauksen painehäviökäyrät
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 155
7.5
7.5
Puskurisäiliö
Lämpöpumppulämmityslaitteistoja varten suositellaan puskurisäiliötä, joka varmistaa lämpöpumpun kuuden minuutin vähimmäiskäyntiajan kaikissa käyttöolosuhteissa.
Sarjapuskurisäiliöitä käytetään lämmönjakojärjestelmän tarvittavassa lämpötilassa. Niitä ei käytetä estoaikojen tasoittamiseksi
(katso luku 7.5.3 sivulla 157).
Ilma-vesilämpöpumput, joiden sulatus toimii suunnanvaihdolla,
ottavat sulatuslämmön lämmitysjärjestelmästä. Sulatuksen varmistamiseksi on asennettava puskurisäiliö ilma-vesilämpöpumpun menopuolelle, joka lisäsähköä käyttävissä laitteistoissa sisältää uppokuumentimen (sähkövastuksen).
Massiivisissa rakennuksissa tai yleensä pintalämmitysjärjestelmiä käytettäessä lämmönjakopiiri itse tasoittaa mahdollisia sähkökatkoksia.
HUOM!
Ilma-vesilämpöpumpun käyttöönoton yhteydessä lämmitysvesi on lämmitettävä käyttölämpötilan alarajaan eli vähintään 18°C:een, jotta sulatuksen toimivuus on taattu.
HUOM!
Jos puskurisäiliöön asennetaan sähkövastus, on sen oltava varmistettu
kuten lämmönkehitin standardin EN 12828 mukaan ja varustettu eisuljettavalla paisunta-astialla ja tyyppihyväksytyllä varoventtiilillä.
Maalämpöpumpun tapauksessa puskurisäiliö voidaan asentaa
menoveteen tai lisäsähköä käyttävissä laitteistoissa myös paluuveteen.
7.5.1
HUOM!
Sarjapuskurisäiliön tilavuudeksi suositellaan n. 10% lämpöpumpun tuntikohtaisesta lämmitysvesivirtausmäärästä. Kahden kompressorin lämpöpumpuissa määräksi riittää n. 8%, mutta sen ei pitäisi ylittää 30 % tuntikohtaisesta lämmitysvesivirtausmäärästä.
Liian suuret puskurisäiliöt johtavat liian pitkiin kompressorin
käyntiaikoihin. Kahden kompressorin lämpöpumpuissa tämä voi
johtaa siihen, että toinen kompressori käynnistyy tarpeettomasti.
HUOM!
Puskurisäiliöt eivät ole emaloituja, siksi niitä ei saa missään tapauksessa
käyttää käyttöveden kuumennusta varten. Säiliö on sijoitettava
rakennuksen lämmitettävään osaan suojattuna jäätymiseltä.
Lämmönjakojärjestelmät, joissa on huonekohtainen ohjaus
Huonokohtaiset ohjaukset mahdollistavat eri huoneiden lämpötilan säätämisen lämpöpumpun ohjausyksikön asetuksia muuttamatta. Kun huoneyksikössä asetettu lämpötila ylittyy, sulkevat
servomoottorit kyseisen huoneen lämmitysvirtauksen.
Kun yksittäisten lämmönjakopiirien sulkeminen vähentää virtausmäärää, virtaa osa lämmitysvedestä ohitusventtiilin tai paineerottoman jakoputkiston kautta. Tämä nostaa paluulämpötilaa,
jolloin lämpöpumppu pysähtyy.
Jos laitteistossa ei ole sarjapuskurisäiliötä, tapahtuu pysähtyminen ennen kuin kaikki huoneet ovat saaneet riittävän suuren lä-
7.5.2
Lämpöpumpun ohjausyksikön ajastustoiminnot mahdollistavat
sen, että tiettyyn aikaan toistuvia sähkökatkoksia voidaan kompensoida nostamalla lämpötilaa ajoissa.
pivirtauksen. Lämpöpumpun käynnistäminen estyy silloin, mikäli
lämpöpumppua ei saa käynnistää kuin kolme kertaa tunnissa.
Puskurisäiliö viivyttää paluuveden lämpötilan nousua. Kun säiliö
on liitetty sarjaan, pysyy järjestelmän lämpötila samalla tasolla.
Suurempi lämmitysveden määrä pidentää näin lämpöpumpun
käyntiaikaa ja parantaa vuosittaista lämpökerrointa.
HUOM!
Sarjapuskurisäiliö suurentaa kierrossa olevaa lämmitysvesimäärää ja
takaa käyttövarmuuden silloinkin, kun vain tiettyjä huoneita lämmitetään.
Lämmönjakojärjestelmät, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta
Laitteistoissa, joissa ei ole huonekohtaista ohjausta, pärjätään
maalämpöpumppujen kanssa ilman puskurisäiliötä, jos yksittäiset lämmönjakopiirit on mitoitettu riittävän suuriksi, jotta kompressorin kuuden minuutin vähimmäiskäyntiaika varmistuu vähäiselläkin lämmitystarpeella.
HUOM!
Mikäli asuintilojen huonekohtaista ohjausta ei käytetä, rakennuksen lämmitetyn osan lämpötila tasoittuu. Yksittäisten huoneiden kuten kylpyhuoneen ylimääräinen lämmittäminen voidaan saavuttaa osittain paineita
säätämällä.
156 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.5.3
7.5.3
Puskurisäiliö kompressorin seisokkiaikojen tasoittamiseksi
Jos lämpöpumppua käytetään kevyesti rakennetuissa, lämpöä
heikosti varaavissa tiloissa, joissa käytetään patterilämmitystä,
suositellaan ylimääräistä puskurisäiliötä, jossa on toinen lämmönkehitin, joka pitää puskurin lämpötilan vakiona. Toisen lämmönkehittimen erikoisohjelman (lämpöpumpun ohjausyksikkö)
yhteydessä puskurisäiliö lämmitetään tarpeen mukaan. Sekoitinohjaus kytkeytyy päälle, kun seisokin aikana tarvitaan toista
lämmönkehitintä. Sähkövastus on asetettava n. 80...90°C:een.
3XVNXULVlLOL|
Kuva 7.9: Lämmittäminen vakiosäädetyn puskurisäiliön kanssa
Mitat ja painot
Yksikkö
PSW 100
PSP 100E
PSP 140E
PSW 200
PSW 500
l
100
100
140
200
500
Halkaisija
mm
512
Korkeus
mm
850
Nimellistilavuus
550
600
Leveys
mm
650
750
Syvyys
mm
653
850
600
700
1300
1950
tuuma
1" sk
1¼" uk
1" uk
1¼" sk
2 x 2½"
tuuma
1" sk
1¼" uk
1" uk
1¼" sk
2 x 2½"
Sallittu käyttöylipaine
bar
3
3
3
3
3
Säiliön enimmäislämpötila
°C
95
95
95
95
95
4
3
3
Lukumäärä
2
1
2
3
3
kW
4,5
7,5
9
6
7,5
Laitejalat (säädettävät)
Lämmitysvastukset 1 ½“ sk
Suurin antoteho lämmitysvastusta kohden
Kappale
Laippa DN 180
Lukumäärä
Lämpöhäviö 1
kWh / 24h
1,8
1,8
1,5
2,1
3,2
kg
55
54
72
60
115
Paino
1
1. Huoneen lämpötila 20°C; säiliön lämpötila 65°C
Taul. 7.3: Puskurisäiliön tekniset tiedot
6XSLVWXVNDSSDOH³ò³
,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL
9DUDDMDQSHLWHOHY\
9DOPLVWXVNLOSL
$VHQQXVRKMH
$VHQWRDVLDNNDDQYDOLQQDQPXNDDQ
.ROPLNLHOLQHQYHUVLR
7XOSSDò³
MRVVD2UHQJDV
)ROLRVXRMXV
Kuva 7.10:Seisovan puskurisäiliön PSW 100 mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157)
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 157
7.5.3
(WXSDQHHOL
7XOSSD³
9DOPLVWXVNLOSL
.DDSHOLQOlSLYLHQWL
Kuva 7.11:Maalämpöpumpun alapuskurisäiliön PSP 100E mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157)
2WWRYHGHQ
/lPPLQ
Nl\WW|YHVL
5S
/DWWLDNLVNR_[_
/DLWHMDODW
Kuva 7.12:Sisätiloihin asennettavan ilma-vesilämpöpumpun alapuskurisäiliön PSP 140E mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157)
9DUDDMDQSHLWHOHY\
6XSLVWXVNDSSDOH³ò³
,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL
6XSLVWXVODLSSD³ò³
,OPDQSRLVWRYHQWWLLOL´
9DUDDMDQSHLWHOHY\
$VHQQXVRKMH
9DOPLVWXVNLOSL
/lPPLW\VYHGHQ
WXOR
6lKN|YDVWXV
/lPPLW\VYHGHQ
WXOR
6lKN|YDVWXV
6lKN|YDVWXV
6lKN|YDVWXV
6lKN|YDVWXV
6lKN|YDVWXV
/lPPLW\VYHGHQ
SRLVWR
/lPPLW\VYHGHQ
SRLVWR
$VHQQXVRKMH
9DOPLVWXVNLOSL
6RNNRODLSSD
7LLYLVWH
(ULVW\V
/DLSDQVXRMXV
Kuva 7.13:200 ja 500 litran puskurisäiliöiden mitat (katso myös Taul. 7.3 sivulla 157)
158 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.5.4
Lämpöpumppupiirin paisunta-astia/varoventtiili
Lämpöpumppupiirissä on oltava paisunta-astia, joka tasoittaa
lämmitysveden kuumennuksen aikaiset paineen nousut. Astia on
mitoitettava lämmitysveden tilavuuden ja järjestelmän enimmäislämpötilan mukaan.
Täytön tai kuumennuksen yhteydessä lämmitysjärjestelmän
paine voi nousta yli sallitun rajan, jota varten on oltava EN
12828:n mukainen varoventtiili.
7.5.5
HUOM!
Lika voi estää venttiilien sulkeutumisen tiiviisti. Käyttöveden kuumennuksen ja uima-altaan lämmityksen kohdalla tämä aiheuttaisi kylmän
veden pääsyn kuumennusveteen, jolloin veden kuumennus on riittämätöntä.
HUOM!
Lattialämmityksen tai rinnakkais-regeneratiivisen lämmitysjärjestelmän
sekoitin sulkeutuu, jos lämpötila kasvaa liian suureksi. Lämpötilan turvarajoitin estää järjestelmän lämpötilan nousun liian suureksi, jos sekoitin
toimii liian hitaasti tai ei lainkaan.
Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen rajoittimella
Täydellä kattilateholla ja maksimaalisella kattilan lämpötilalla sekoitin avautuu vain sen verran, että menoveden 55 °C:n enimmäislämpötila ei ylity. Sekoittimen rajoitin asetetaan tähän asentoon, jolloin sekoittimen avautuminen lisää estyy.
7.6.2
Lämmityskattilan piiriin liitetty paisunta-astia/varoventtiili ei toimi
sekoittimen sulkeutuessa tiiviisti. Tästä syystä tarvitaan jokaista
lämmönkehitintä kohden yksi varoventtiili ja yksi paisunta-astia.
Ne mitoitetaan koko laitteiston tilavuutta varten (lämpöpumppu,
varaaja, lämmittimet, putkisto, kattila).
Lattian menoveden lämpötilan rajoittaminen
Monesti lattialämmityksen putkistoja ja lattiatasoitteita ei saa
lämmittää yli 55 °C:n. Tämän varmistamiseksi on menoveden
lämpötila rajoitettava rinnakkaislämmityslaitteistoissa tai jos puskurisäiliötä kuumennetaan lisäsähköllä.
7.6.1
Rinnakkaislämmityslaitteistot
Suuntaisventtiili
Jos vedenkiertopiirissä on enemmän kuin yksi kiertopumppu, on
jokainen pumppumoduuli varustettava suuntaisventtiilillä, jotta
piirit eivät voi sekoittua keskenään. On tärkeää, että suuntaisventtiilit sulkeutuvat tiiviisti ja ovat hiljaisia läpivirtauksen aikana.
7.6
7.7.1
Suosittelemme sellaisen sekoitinmoottorin asentamista, jossa on
rajoitin.
Menoveden lämpötilan rajoittaminen sekoittimen ohituksen avulla
Täydellä kattilateholla, maksimaalisella kattilan lämpötilalla ja sekoittimen ollessa kokoaan auki ohitus avautuu sen verran, että
menoveden enimmäislämpötila ei ylity. Tämä rajoittaa menoveden lämpötilan. Säätöventtiili on suojattava tahattomalta säädön
muuttamiselta.
OlPS|SXPSSXXQ
On suositeltavaa käyttää sekoittimia, joissa on sisäinen ohitus.
Tämä menoveden lämpötilan rajoitustapa sopii erityisesti lattialämmityksille.
Kuva 7.14:Ohituksen liittäminen menoveden enimmäislämpötilan noudattamisen varmistamiseksi
7.7
Sekoitusventtiili
Pelkästään lämpöpumppua käytettäessä sekoitusventtiili on
Kiinni-asennossa (lämmityskattilan osalta) ja ohjaa lämmitetyn
menoveden kattilan ohi. Tämä ehkäisee seisontahäviötä. Sekoitusventtiili mitoitetaan kattilan tehon ja läpivirtausmäärän mukaan.
7.7.1
Sekoitusventtiilin moottorin käyntiajan on oltava 1...6 minuuttia.
Sekoitusventtiiliä ohjaavassa lämpöpumpun ohjausyksikössä
voidaan säätää tätä käyntiaikaa. On suositeltavaa käyttää sekoitusventtiilejä, joiden käyntiaika on 2...4 minuuttia.
Nelitiesekoitusventtiili
Nelitiesekoitusventtiili tarvitaan yleensä kiinteän lämpötilan öljykattiloita varten. Näitä kattiloita ei saa käyttää alle 70 °C (tai.
60 °C) lämpötilassa. Nelitieventtiili sekoittaa kattilan vedet ajankohtaiseen vaadittuun menovesilämpötilaan. Nelitiesekoitusventtiili pitää yllä lämmönjakojärjestelmää vastakkaista kattilakiertoa, niin että kattilaan palautuva lämmitysvesi on riittävän
kuuma lämmityskattilan kastepisteen alittamisen estämiseksi
(paluulämpötilan nosto).
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 159
7.7.2
7.7.2
Kolmitiesekoitusventtiili
Kolmitiesekoitinta käytetään yksittäisten lämmönjakopiirien ja
matalalämpökattiloiden tai poltinohjauksella varustettujen (liukuvasti ohjattujen) lämmityskattiloiden ohjaamiseen. Näissä lämmityskattiloissa kylmä paluuvesi ei haittaa. Sekoitusventtiili toimii
7.7.3
kytkimenä. Pelkästään lämpöpumpulla lämmitettäessä venttiili
on kokonaan kiinni (ehkäisee seisontahäviötä) ja kattilaa käytettäessä se on kokonaan auki.
Kolmitiemagneettiventtiili (kytkin)
Tätä emme suosittele, koska se ei toimi luotettavasti ja sen äänet
voivat siirtyä lämmönjakojärjestelmään.
7.8
Lika lämmönjakolaitteistossa
Kun lämpöpumppu asennetaan olemassa oleviin tai uusiin lämmönjakojärjestelmiin, on kaikki piirit huuhdeltava sakan ja vedessä liikkuvan roskan poistamiseksi. Likapartikkelit voivat huonontaa lämmittimien lämmönsiirtoa tai läpivirtausta tai kiinnittyä
lämpöpumpun lauhduttimeen. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa
lämpöpumpun pysähtymisen. Hapen pääseminen lämmitysveteen aiheuttaa ruosteen muodostumista. Näiden lisäksi esiintyy
lämmitysveden epäpuhtauksina orgaanisten voitelu- ja tiivistysaineiden jäämiä. Nämä epäpuhtaudet yksitellen tai yhdessä voivat huonontaa lämpöpumpun lauhduttimen tehoa. Silloin lauhdutin on puhdistettava.
Huuhteluaineita on käytettävä varoen, koska ne sisältävät happoa. Noudata työsuojeluohjeita happoja käsiteltäessäsi. Jos on
epäselvyyksiä kysy neuvoa puhdistusaineen valmistajalta!
Yleensä lämpöpumppu on irrotettava lämmönjakolaitteistosta
ennen puhdistamista. Sitä varten meno- ja paluupuolella on oltava sulkuventtiili joka estää lämmitysveden valumisen ulos.
Huuhtelu tapahtuu suoraan lämpöpumpun vesiliitännöistä.
Jos lämmönjakolaitteisto sisältää teräksisiä osia (putkia, puskurisäiliöitä, lämmityskattiloita, jakoputkistoja jne.) on aina olemassa
vaara, että ylimääräinen happi muodostaa ruostetta. Happi siirtyy venttiilien, kiertopumppujen tai muoviputkien kautta lämmönjakojärjestelmään.
HUOM!
Suosittelemme näiden lämmönjakolaitteistojen varustamista sähköfysikaalisella korroosionestolaitteistolla. Nykytietojen mukaan siihen sopii
hyvin ELYSATOR-laitteisto.
HUOM!
Puhdistuksen jälkeen lämmönjakojärjestelmä on ehdottomasti
huuhdeltava neutraloivalla aineella syöpymisen estämiseksi.
7.9
7.9.1
Ylimääräisten lämmönkehittimien liittäminen järjestelmään
Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus)
Tällainen lämmityskattila kuumennetaan tiettyyn kiinteään lämpötilaan, esim. 70 ºC:een, kun lämpöpumpun ohjausyksikkö
antaa käskyn. Lämpötila on asetettava niin korkeaksi, että myös
käyttöveden kuumennus voi tarpeen vaatiessa tapahtua kattilan
avulla.
Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio”.
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa
sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu menoveden ohjelämpötila tai käyttöveden lämpötila saavutetaan.
Toisen lämmönkehittimen erikoisohjelman käynnistyessä pidetään kattila vähintään 30 tunnin ajan käyttölämpötilassaan lyhyiden käyttöaikojen
aiheuttaman korroosion estämiseksi.
7.9.2
HUOM!
Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus)
Vastakohtana vakiona ohjattuun kattilaan toimittaa liukuvasti ohjattu kattila suoraan sellaista lämmitysvettä, jonka lämpötila on
ulkolämpötilan mukaan säädetty. 3-tieventtiiliä ei käytetä ohjaamiseen, sen tehtävänä on johtaa lämmitysveden virtausta käyttötavan mukaan kattilan ohi tai kattilan läpi. Puhtaassa lämpöpumppukäytössä
lämmitysvedet
ohjataan
kattilan
ohi
lämpöhäviöiden välttämiseksi. Rinnakkaislämmitysjärjestelmissä
ei erillistä poltinohjausta tarvita, koska sen tehtävät voi hoitaa
lämpöpumpun ohjausyksikkö. Jos ennestään on olemassa säänmukainen poltinohjaus, on poltinohjauksen jännitesyötön oltava
katkaistuna silloin, kun käytetään ainoastaan lämpöpumppua.
Kattilan ohjaus on kytkettävä lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähtöön ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava ”liukuva”. Poltinohjauksen ominaiskäyrä
säädetään lämpöpumpun ohjausyksikön mukaan.
160 | 10.2008
HUOM!
Rinnakkaislämmityslaitteistossa voidaan ohjata ylimääräistä uppokuumenninta (E10.1) lämmityksen tukena.
www.dimplex.de/fi
7.10
/lPPLW\VPHQRYHVL
111
/lPS|SXPSXVWD
*+
Kuva 7.15:Liukuvasti ohjatun lämmityskattilan kytkentäkaavio
7.9.3
Regeneroiva lämmönkehitin
Lämpöpumpun ohjausyksikössä on oma toimintatapa uusiutuvia
energialähteitä kuten pellettejä tai aurinkolämpöä käyttäviä lämmönkehittimiä varten. Esimäärityksessä valitaan toimintatavaksi
Rinnakkain-regeneroiva. Tässä toimintatavassa lämpöpumppulämmitysjärjestelmä käyttäytyy kuten lisäsähköä käyttävä laitteisto. Kun uusiutuvaa energiaa on käytettävissä, lämpöpumppu
pysähtyy automaattisesti ja uusiutuva energia siirtyy lämmönjakopiiriin. Lisälämpösekoittimen lähdöt (M21) ovat aktiivisia.
Jos uusiutuvan energian varaajan lämpötila on riittävän korkea,
lämpöpumppu pysähtyy myös käyttöveden tai uima-altaan kuumennuksen osalta.
Jos lämpöpumpussa ei ole menovesianturia (R9), on sellainen
asennettava jälkeenpäin. Vaihtosuuntaisten lämpöpumppujen ja
sellaisten lämpöpumppujen tapauksessa, joissa on kolmas lämmityspiiri, ei Rinnakkain-regeneroiva-käyttötapaa voida valita,
koska anturi (R13) on jo käytössä.
7
7
G
1%
5
0
111
00$0=
(
X
Kuva 7.16: Kytkentäkaavioesimerkki lämmityksestä, jossa on kiinteän polttoaineen kattila
7.10 Uima-allasveden lämmitys
Uima-allasveden lämmitys kytketään rinnakkain lämmönjakopiirin ja käyttövesipiirin pumpun kanssa. Uima-allasveden lämmitys
on toteutettava erillisen lämmönvaihtimen avulla (putkien kytkeminen katso Kuva 7.40 sivulla 176).
A
B
C
D
M19
RBG
6:7
,'
'
Suodatin
Suodatinpumppu
Ajastuskello
Relemoduuli
On suositeltavaa ohjata uima-allaslämmitystä ajastimen avulla.
Uima-allasveden lämmitysvaatimuksia saa välittää lämpöpumpun ohjausyksikköön ainoastaan silloin, kun on varmistettu, että
uima-allaskiertopumppu (M19) on käynnissä ja suodatinpumppu
on kytketty päälle.
Lämmönvaihtimen siirtoteho on mitoitettava lämpöpumppua ja
sen ehtoja varten (esim. 55 °C:n menovesilämpötila ja vähimmäisvirtausmäärä).
Valinnassa ei ratkaise ainoastaan nimellisteho, vaan myös lämmönvaihtimen rakenne, läpivirtaustapa ja termostaatin säätö. Mitoituksen kannalta on huomioitava myös altaan oletuslämpötila
(esim. 27 °C ja uima-altaan virtausmäärät.
www.dimplex.de/fi
&
$
1
0
7
%
5%*
.
.
/&
1
7
:PD[
0
Kuva 7.17:Lämpöpumpun kytkeminen uima-allasveden lämmitystä varten
10.2008 | 161
7.11
7.11 Puskurisäiliön vakiokuumennus
Suurten tilavuuksien puskurisäiliöiden säätäminen vakiolämpötilalla edellyttää kahta puskuritermostaattia ja yhtä kontaktoria (2
kosketinta).
HUOM!
Oheisen kuvan kytkentätapa varmistaa puskurisäiliön täystehoisen kuumennuksen ja estää lämpöpumpun toistuvat käynnistykset ja sammutukset.
/
1
1
,'635
%
7!
3XVNXULVlLOL|
$
$
%
7!
Kuva 7.18:Puskurin vakiokuumennuksen kytkentäkaavio
162 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12
7.12 Lämpöpumpun kytkemistavat
Lämmönjakojärjestelmän ohjaus on sama riippumatta siitä, onko
lämpöpumpun lämmönlähde ilma, keruuliuos tai vesi, mutta
eroja on lämmönlähteen kytkemisessä putkistoihin.
jen lisäksi myös käyttöveden jakopiirin putkistot katkoviivoina.
Tässä yhteydessä on huomioitava suurin sallittu lämmitysveden
läpivirtaus (katso luku 7.4 sivulla 153).
Jatkossa esitetään joitakin vakiokytkentätapoja tavallisimpia
käyttötilanteita varten. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa yksittäisiä komponentteja. Piirustuksissa näkyy tärkeimpien liitäntö-
Muita kytkentäkaavioita voi ladata internetistä osoitteesta
www.dimplex.fi/fi/ammattilaisille/onlinesuunnittelija.
Selitykset
1.
1.1
1.2
1.3
2
3.
3.1
4.
5.
13.
14.
E9
E10
E10.1
E10.2
E10.3
E10.4
E10.5
F7
K20
K21
N1
N12
M11
M13
M15
M16
M18
M19
R1
R2
R3
R5
R9
R12
R13
TC
EV
KW
WW
MA
MZ
Lämpöpumppu
Ilma–vesilämpöpumppu
Maalämpöpumppu
Vesi–vesilämpöpumppu
Sarja-puskurisäiliö
Regeneroiva säiliö
Lämpimän käyttöveden varaaja
Uima-altaan lämmönvaihdin
Lämmönlähde
Kompakti jakoputkisto
Laippalämmitin
Toinen lämmönkehitin (2. LK)
Sähkövastus
Öljy-/ kaasukattila
Kiinteän polttoaineen kattila
Keskusvaraaja (vesi)
Aurinkokennoinen lämmitysjärjestelmä
Lämpötilaturvarajoitin
Kontaktori uppokuumennin-kuumavesi
Ohjausyksikkö
Aurinkoenergiasäädin
(ei sisälly lämpöpumpun ohjausyksikön toimitukseen)
Lämmönlähteen keruuliuospumppu
Apukiertopumppu
Ulkoanturi
Paluuvesianturi
Käyttövesianturi
2. lämmönjakopiirin anturi
Menovesianturi
Huoneenlämpötilan säädin
Sähkönjakelujärjestelmä
Kylmä vesi
Sekoitin auki
Sekoitin KIINNI
7&
Termostaattiohjattu venttiili
0
Kolmitie sekoitusventtiili
Nelitie sekoitusventtiili
0
Paisunta-astia
Varoventtiili
Lämpötila-anturi
Menovesi
Paluuvesi
Lämmön kuluttaja
Sulkuventtiili
Sulkuventtiili, jossa suuntaisventtiili
Sulkuventtiili, jossa tyhjennys
Kiertopumppu
Ohivirtausventtiili
Kolmitievaihtoventtiili, jossa servomoottori
Kaksitieventtiili, jossa servomoottori
:
Lämpötilaturvarajoitin
Suurteho ilmanpoistin, jossa mikrokuplien erotin
HUOM!
Luvun loppuosan putkikaaviot esittävät vain lämpöpumppujärjestelmän
toiminnan kannalta välttämättömiä osia ja auttavat suunnitteluvaiheessa.
Ne eivät sisällä kaikkia DIN EN 12828 -normin mukaisia välttämättömiä
turvalaitteistoja, komponentteja paineen vakionapitoon ja huolto- ja ylläpitotöitä varten mahdollisesti tarvittavia ylimääräisiä sulkuventtiilejä.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 163
7.12.1
7.12.1 Lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään
Lämmönlähteen ensiöpumppu M11 siirtää ympäristöstä saadun
lämmön lämpöpumpun höyrystimeen. Ilma-vesilämpöpumpuissa
tämän tehtävän suorittaa lämpöpumpun sisäänrakennettu puhallin.
Maaperän tai vesistön lämmönlähteen kytkeminen järjestelmään
käy ilmi oheisista kuvista.
Lämmönlähteenä maaperä
0
11
1
Lämmönlähteen ilmausta varten
jokainen keruupiiri on varustettava sulkuhanalla.
Keruupiirien tulee olla yhtä pitkiä, jotta niiden virtausominaisuudet ja lämmönluovutuskyky
olisivat samanlaisia.
Täyttö- ja ilmauskojeet on asennettava piirin korkeimpaan kohtaan.
Suurtehoilmanpoistokoje voidaan asentaa (ei välttämätön)
keruupiiriin mahdollisimman korkeaan ja lämpimään kohtaan.
Kuva 7.19:Keruuliuos-vesilämpöpumpun putkikaavio
164 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12.2
7.12.2 Maalämpöpumppu ainoana lämmönkehittimenä
Yksi lämmityspiiri, jossa on ohitusventtiili
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
ainoana
lämmönkehittimenä
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
ei
Jäähdytystoiminto
passiivinen
ei
Käyttöveden
kuumennus
ei
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Laitteistoissa, joissa on huonekohtainen ohjaus (TC), ohitusventtiili on säädettävä siten, että
lämmitysveden vähimmäisvirtaus ohjaamattoman lämmityskiertopumpun (M13) kanssa on
varmistettu kaikissa käyttöolosuhteissa.
Sarjapuskurisäiliö kasvattaa
kierrossa olevaa vesimäärää ja
takaa kompressorin vaaditun vähimmäiskäyntiajan silloinkin, kun
lämpöä tarvitaan vain yhdessä
huoneessa, esim. kylpyhuoneessa.
Kuva 7.20:Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun putkikaavio. Laitteistossa on yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö. (Vähimmäispuskuritilavuus 10 % nimellisvirtausmäärästä on varmistettava sarjapuskurisäiliön avulla tai muilla
sopivilla toimenpiteillä, katso luku 7.5 sivulla 156).
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
ainoana
lämmönkehittimenä
7&
7&
Kaksi lämmityspiiriä, joissa on paine-eroton jakoputkisto
7
0
11
00+
0
1%
5
7
11
0
.39
0
11
::0
(%.39
97%
111
00$0=
0
11
::0
5
1%
97%
7
1%
5
7
1%
5
11
on
on
Lämmityspiiri 3
ei
Jäähdytystoiminto
passiivinen
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Laitteistoissa, joissa on enemmän kuin yksi lämmityspiiri, on
tuottopiiri erotettava kulutuspiiristä.
0
11
1
Lämmityspiiri 1
Lämmityspiiri 2
Paine-eroton jakoputkisto varmistaa lämmitysveden läpivirtauksen. Sillä on oltava samankokoiset poikkileikkaukset kuin
meno- ja paluuvesiputkistossa.
(
Kuva 7.21:Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä, sarjapuskurisäiliö ja
käyttöveden kuumennus.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 165
7.12.2
/lPS|SXPSXQ
NRVNHWLQDYRLQQD NXQQDOOLVSDOYHOXQHVWR
/
3(
(96
3LVWROLLWLQ
3( 1
/
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
9$&+] 9$&+]
Ainoana lämmönkehittimenä toimivan lämpöpumpun sähkökytkennät
,'+
,'&
)
;
,'
$7U
-
,'
,'+
9HUNNR
9$&+]
/
12
)
&
-
1&
$7U
3(
-
,'&
,'
1&
&
12
-
,'
,'
,'
1
&
-
12
;
*1'
%
-
%
12
12
&
-
%
9$&
,'
;
,'
,'
12
0
&
0
0
9*
9*
&
%&
12
12
12
%
;
&
5
9'&
*1'
%
%
-
.l\WW|YHVLDQWXUL
%&
-
%
%
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
-,'&
3DOXXYHVLDQWXULU
<
-
0
<
*
*
-
5
<
-
3llSLLULQ
OlPP|QNLHUWRSXPSSX
<
0
-±-VHNl;;MD;OLLWlQWlMlQQLWH9
7lKlQHLVDDOLLWWllYHUNNRMlQQLWHWWl
12
12
-
+XRPDD
&
,'
-
,'
,'
0
.l\WW|YHVLNLHUWRSXPSSX
&
-
8ONRDQWXUL
12
1
5
,'
&
-
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
12
,'
-
.l\WW|YHGHQ
WHUPRVWDDWWLW
&
,'&
(96
7
1&
Kuva 7.22:Seinään asennettavan ohjausyksikön
(N1) kytkinkaava yksivalenssiselle lämpöpumppujärjestelmälle jossa yksi lämmityspiiri ja käyttöveden kuumennus
Lämpöpumpun tehoyksikön neljäjohtiminen syöttöjohto viedään talon sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun ulkoisen kaikkivaiheisen turvakytkimen kautta lämpöpumpun sisään (3L/PE 400V 50 Hz). Sähköpääkeskukseen sijoitettavan kaikki vaiheet yhtä aikaa katkaisevan johdonsuoja-automaatin (käyrä C)virta-arvo ja kaapelin mitoitus valitaan ämpöpumpun tyyppiklven mukaisesti.
Ohjausyksikön syöttö 230V 50Hz johdotetaan (L,N,PE) 10 A sulakkeen kautta ohjausyksikön asennuspaikalle.
166 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12.3
7.12.3 Kompaktirakenteiset lämpöpumput
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
7&
Kompakti ilma-vesi lämpöpumppu
1%
5
7
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Kompaktirakenteisissa lämpöpumpuissa on sisäänrakennetut
laitteistokomponentit lämmönlähteen ja shunttaamattoman
lämmityspiirin osalta
::0
Käyttöveden kuumennus on lisävarusteena
Kompaktin ilma-vwei lämpöpumpun sisäänrakennettu 2 kW:n
uppokuumennin voidaan tarvittaessa korvata putkimoduulilla,
jolla on suurempi lämmitysteho.
7
1%
5
1
0
0
11
Putkikaaviot on merkitty yksiselitteisellä koodilla, esim.
12211020.
11
(
5
(
7
Kuva 7.23:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri ja sisäänrakennettu sarjapuskurisäiliö
7&
Maalämpöpumppu SIK - mallit
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
Lämmityspiiri 1
1%
5
7
on
Lämmityspiiri 2
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Sisäänrakennettu laiteäänten
eristys mahdollistaa maalämpöpumpun kytkemisen suoraan
lämmönjakojärjestelmään.
Sisäänrakennetun keruuliuospumpun vapaa paine on suunniteltu enintään 80 m syvyyteen
(DN 32). Jos keruupiiri sijaitsee
syvemmällä, on vapaa paine tarkistettava ja tarvittaessa käytettävä DN 40 -putkea.
7
7
0
0
0
11
1
5
1%
5
HUOM!
11
(
11
(
Kompaktirakenteisia lämpöpumppuja ei voida käyttää bivalenttijärjestelmissä.
Kuva 7.24:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja alapuskuri
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 167
7.12.4
7.12.4 Yksienergia (lisäsähköllä toimiva) lämpöpumppulämmitysjärjestelmä
Yksi lämmityspiiri, jossa on ohitusventtiili (vain lämmitys)
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
ei
Käyttöveden
kuumennus
ei
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Lämmitysveden virtausmäärä
varmistetaan ohitusventtiilin
avulla. Asentajan tulee säätää
venttiili käyttöönoton yhteydessä
(katso luku 7.3 sivulla 151).
Kompaktia jakoputkistoa KPV
25, jossa on ohitusventtiili, suositellaan pintalämmitysten lämmönjakojärjestelmille, joiden
lämmitysveden virtausmäärä on
enintään 1,3m3/h.
Jos puskurisäiliöön lisätään sähkövastus, on tämä suojattava
lämmönkehittimenä EN 12828:n
mukaisesti.
Kuva 7.25:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmönjakopiiri ja sarjapuskurisäiliö
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
0
11
::0
7&
Yksi lämmityspiiri, jossa on paine-eroton jakoputkisto
1%
5
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uuima-allasveden
kuumennus
ei
Kompaktia jakoputkistoa KPV
25, jossa on laajennusmoduuli
EB KPV, suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden
lämmitysveden virtausmäärä on
enintään 2,0m3/h.
::0
11
97%
.39
0
11
on
varmistetaan paine-erottoman
jakoputkiston avulla (katso
luku 7.3.4 sivulla 152)
(%.39
0
7
Lämmityspiiri 1
Lämmityspiiri 2
;;
1
7
1%
5
11
(
7
11
1%
5
Lämpöpumpuissa, jotka voivat
mahdollisesti jäätyä, on varmistettava, että ne ovat tyhjennettävissä käsin (katso luku 7.2
sivulla 151).
(
Kuva 7.26:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus.
168 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12.4
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
7&
Yksi lämmityspiiri, jossa on kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto
0
11
::0
Lämmityspiiri 1
1%
5
11
::0
0
''9
0
1%
5
11
1
7
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Kaksinkertaista paine-erotonta
jakoputkistoa DDV 32 suositellaan liitettäväksi lämpöpumppuihin, joiden lämmitysveden virtausmäärä on enintään
2,5 m3/h.
ei
Käyttöveden
kuumennus
varmistetaan kaksinkertaisen
paine-erottoman jakoputkiston
avulla (katso luku 7.4.3
sivulla 155)
1%
5
11
7
7
on
Lämmityspiiri 2
7
1%
5
Kiertopumppua (M16) käytetään
tuottopiirissä ainoastaan silloin,
kun kompressorit ovat lämmityskäytössä, mikä vähentää turhaa
käyttöä.
11
(
(
Kuva 7.27:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus.
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
7&
::0
)
:
0
11
)
:
Esimääritys
0
1%
5
7
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
on
Lämmityspiiri 3
on
Käyttöveden
kuumennus
ei
Uima-allasveden
kuumennus
ei
97%
0
7
0
11
111
00$0=
:
111
00$0=
)
) 00+
5
1%
7
0
11
00+
5
1%
7&
7&
Kolme lämmityspiiriä, joissa on kaksinkertainen paine-eroton jakoputkisto
(vain lämmitys)
1%
5
Kaksinkertainen paine-eroton
jakoputkisto suojaa lämpöpumppua, koska tuottopiirin kiertopumppu (M16) toimii ainoastaan, kun kompressori käy
lämmityskäytössä.
''9
0
11
7
Kuumennettaessa sarjapuskurisäiliötä ulkoisesti on käytettävä
lämpötilarajoitinta, joka suojaa
jakopiiriä liian korkeilta lämpötiloilta.
1%
5
11
7
1
(
Paluuvesianturia huuhtelevat
lämmityskiertopumput M13 ja
M15. Se estää lämpöpumpun
käynnistyksen, kun järjestelmän
lämpötila on liian korkea.
Kuva 7.28:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kolme lämmityspiiriä, ulkoinen lämmitystuki ja sarjapuskurisäiliö
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 169
-,'&
%
5
5
;
3DOXXYHVLDQWXUL
5FNODXI
IKOHU
IKOHU
-
&
0
0
9*
<
0
0
<
(
12
(
,'
-
(96
-
;
,'&
9$&
8SSRNXXPHQWLPHQ
NRQWDNWRUL
.
12
,'
12
&
.RQWDNWRUL
6FKW]
:lUPHHU]HXJHU
OlPP|QNHKLWLQ
.
<
.l\WW|YHVLNLHUWR
SXPSSXH
-
<
+HL]XQJVXPZlO]SXPSH
3llSLLULQ
+DXSWNUHLV
OlPP|QNLHUWRSXPSSX
.l\WW|YHVLDQWXUL
:DUPZDVVHU
IKOHU
5
5
*1'
5
9'&
5
8ONRDQWXUL
$XVVHQZDQG
-
&
,'
-
1&
&
-
-
-
;
12
&
)
/
. 9HUNNR
9$& +]
3(
-
,'+
,'
,'
)
;
8SSRNXXPHQQLQ
Nl\WW|YHVLYDUDDMDQVLVlOOl
1
-
-
1&
+XRPDD
*
-
*
-
%
&
%
12
%
12
%&
12
%&
12
,'
-
9*
-
,'
&
,'
1
%
+XRPDD
$FKWXQJ
3LHQMlQQLWH
.OHLQVSDQQXQJ
,'
&
,'
&
%
12
%
12
*1'
12
,'
1&
,'&
(
$ 7U
&
,'
0
-
,'
(
,'
,'+
. .RQWDNWRUL
: (
3( 1
/
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
/
/lPS|SXPSXQ
(96
3(
9$& +] 9$& +]
OlPP|QNHKLWLQ
6lKN|YDVWXV
SXVNXULVlLOL|VVl
3LVWROLLWLQ
,'&
170 | 10.2008
$ 7U
&
12
0
7.12.4
Yksienergia (lämpöpumppu ja sähkö) lämpöpumppulämmityslaitteiston sähkökytkennät
Kuva 7.29:Seinään asennettavan ohjausyksikön N1 kytkinkaava yksienergia lämpöpumppujärjestelmälle jossa yksi lämmityspiiri ja käyttöveden kuumennus
Kontaktori (K20) uppokuumentimelle (E10) tulee valita lisälämmittimen (2.LK) lämmitystehon mukaan ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J13/NO 4 kautta.
Käyttövesivaraajan kontaktori (K21) laippalämmittimelle (E9) tulee valita lämmittimien tehon mukaan ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J16/NO 10 kautta.
www.dimplex.de/fi
%
12
7.12.5
7.12.5 Yhdistelmävaraaja
Maalämpöpumppu ja combivaraaja
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Yhdistelmävaraajaan kuuluu
100 litran puskurisäiliö ja 300 litran käyttövesivaraaja, jotka ovat
putkien ja kuumennuksen osalta
itsenäisiä.
Käyttöveden kuumennusta varten on sisäänrakennettu putkilämmönvaihdin, jonka lämmönvaihtopinta-ala on 3,2 m2.
Kuva 7.30:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja yhdistelmävaraaja PWS 332
::0
7
0
11
0
11
0
1%
5
(%.39
97%
111
00$0=
00+
5
1%
3:'
11
0
7
11
(
Toimintatapa
7
7
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
on
Lämmityspiiri 3
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Sisäänrakennetut lämmönnousuputket hyödyntävät lämmityspuskuria käyttöveden kuumennuksen esilämmittimenä.
1
1%
5
(
1%
5
11
11
0
7
Asetus
lisäsähköllä
Yhdistelmävaraajan PWD 750
puskuritilavuus on 750 l. Siitä
200litraa käytetään lämmityspuskurina ja 550 litraa käyttöveden kuumennuksessa. Käyttöveden kuumennus tapahtuu
sisäänrakennettujen ripaputkilämmönvaihtimien avulla, jotka
toimivat läpivirtausperiaatteella.
11
<
1%
5
Esimääritys
7&
7&
Maalämpöpumppu ja yhdistelmävaraaja
Kerroserotin estää erilämpöisten kerrosten sekoittumisen.
Kuva 7.31:Yksienergia lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä ja yhdistelmävaraaja PWD 750
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 171
7.12.6
7.12.6 Kaksivalenssinen rinnakkainen lämpöpumppulämmitysjärjestelmä
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
Toisen
lämmönlähteen
kanssa
rinnakkain
0
11
::0
7&
Maalämpöpumppu ja lämmityskattila (lämmitys)
7
(%.39
1%
5
11
.39
0
ei
Käyttöveden
kuumennus
ei
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Kattilaa ohjataan lämpöpumpun
ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio” (katso
luku 7.9.1 sivulla 160).
1%
5
1
7
1%
5
00%
0
111
00$0=
11
(
on
ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa
tarvittaessa sen verran kuumaa
vettä kattilasta, että haluttu paluuveden oletuslämpötila saavutetaan.
Lämmityspiiri 1
Lämmityspiiri 2
7
Kuva 7.32:Rinnakkaista lämmönlähdettä käyttävän lämpöpumpun putkikaavio, jossa yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö
::0
7
0
11
0
11
0
1%
5
7
1%
5
7
1
7
7
1%
5
11
1%
5
00%
0
111
00$0=
11
(
Asetus
Toimintatapa
Toisen
lämmönlähteen
kanssa
rinnakkain
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
on
Lämmityspiiri 3
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Kattilaa voidaan käyttää myös
käyttöveden kuumennuksessa,
jos vaaditaan korkeampia käyttövesilämpötiloja.
::0
11
0
.39
0
11
(%.39
97%
111
00$0=
00+
5
1%
Esimääritys
7&
7&
Lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta tukeva kattila
Jos käyttövesivaraajassa on lisäksi sähkövastus, käytetään
kattilaa lämmitystukena ja lämpösteriloinnissa vain, mikäli
tämä on parhaillaan käytössä
lämmityksessä.
(
Kuva 7.33:Rinnakkaisen lämmönlähteen kanssa toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa lämmityskattila, kaksi lämmityspiiriä, sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus.
172 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12.6
/lPS|SXPSXQ
/
(96
3(
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
6WHFNYHUELQGHU
3( 1
/
9$&+] 9$&+]
Kaksivalenssisen rinnakkaisen lämpöpumppujärjestelmän sähkökytkennät
,'+
,'&
)
;
,'
$7U
-
,'
,'+
9HUNNR
9$&+]
/
)
12
$7U
-
,'&
3(
&
-
1&
,'
1&
&
12
-
,'
,'
1
&
%
&
12
0
12
&
0
3llSLLULQ
OlPP|QNLHUWRSXPSSX
0
<
<
<
9*
-
0
<
(
9*
&
-
;
&
5
9'&
*1'
%
%
-
+XRPDD
12
12
%
%
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
*
*
-
5
12
-
.l\WW|YHVLDQWXUL
-
%&
-
8ONRDQWXUL
12
1
&
,'
-
,'
,'
(
7
&
0
.l\WW|YHVLNLHUWRSXPSSX
,'
12
0
/lPPLW\VNDWWLOD
;
(96
,'
&
-
+XRPDD
3LHQMlQQLWH
9$&
,'
,'
%
5
&
12
,'
-
.l\WW|YHGHQ
WHUPRVWDDWWL
1&
,'&
%&
3DOXXYHVLDQWXUL
12
%
-
7
12
0L
=8
0
;
%
-
-
12
*1'
0L
$8)
/lPPLW\V0L[HU
,'
Kuva 7.34:Seinään asennettavan ohjausyksikön N1 kytkinkaava kaksivalenssiseen rinnakkaiseen lämpöpumppujärjestelmään,jossa yksi lämmityspiiri ja vakioksi
tai liukuvasti ohjattu lämmityskattila
Vakioksi ohjattu kattila
Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu paluuveden ohjelämpötila tai käyttöveden lämpötila
saavutetaan. Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “vakio”.
Liukuvasti ohjattu kattila
Lämmityskattilaa voidaan ohjata myös oman, sään mukaan ohjattavan polttimen avulla. Tarpeen mukaan kattila vaaditaan toisen lämmönkehittimen lähdön kautta,
sekoitin avataan täysin ja koko virtausmäärä ajetaan kattilan kautta. Toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava “liukuva”. Poltinohjaimen lämmityskäyrä
säädetään lämpöpumpun lämmityskäyrän mukaan.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 173
7.12.7
7.12.7 Kaksivalenssiset-regeneroivat järjestelmät, lämpöpumppu ja uusiutuva energia
Kaksivalenssinen-regeneroiva, käyttöveden kuumennus tuettu aurinkolämmöllä
Aurinkoasema SST 25 mahdollistaa käyttöveden kuumennuksen tukemisen aurinkolämmöllä.
Ensiö- ja toisiopiiri erotetaan levylämmönvaihtimen avulla, joka
riittää aurinkolämpölaitteistoille,
joiden keräyspinta-ala on enintään n. 10 m2.
Toimintatapa:
Asiakkaan hankkima aurinkosäädin (N12) ohjaa aurinkoaseman molempia kiertopumppuja,
jos aurinkokeräimen TSolar ja
käyttövesivaraajan TWW välinen
lämpötilaero (TSolar > TWW) on
riittävän suuri.
Lämpöpumpun ohjausyksikön
ajastimen avulla kannattaa
estää käyttöveden kuumennus
lämpöpumpun osalta päivisin.
Kuva 7.35:Lämpöpumpun putkikaavio (ilman turvalaitteita), jossa aurinkolämmöllä tuettu käyttöveden kuumennus Aurinkoasema SST 25 on lisävaruste.
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
lisäsähköllä
7&
Kaksivalenssinen -regeneroiva, ulkoinen lämmitystuki ja käyttöveden tuki
aurinkoasemalla
Lämmityspiiri 1
7
)
111
00$0=
667
:
0
11
00+
5
1%
0
1%
5
7
1
::0
0
''9
0
11
1%
5
11
7
11
1%
5
7
7
1
7
1%
5
1
(
11
(
Kuva 7.36:Lisäsähköllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on yksi lämmityspiiri ja sarjapuskurisäiliö, jossa on ulkoinen
lämmitystuki ja käyttöveden kuumennus
174 | 10.2008
on
Lämmityspiiri 2
ei
Lämmityspiiri 3
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Lämmitystuki
Paluuvesianturi on kiinnitettävä
tarkoin piirustuksessa osoitettuun kohtaan, jotta se estää lämpöpumpun käynnistämisen, kun
varaaja on lämmitetty.
Yleispuskurisäiliössä PSW 500
on laippaliitäntä aurinkolämmönvaihtimen RWT 500 asentamista varten. Pintalämmitysjärjestelmissä on käytettävä
lämpötilarajoitinta (luku 7.5.4
sivulla 159)
Jos puskuria lämmitetään jatkuvasti yli 50 °C:n lämpötilaan, on
lämpöpumppu estettävä ylimääräisen termostaatin avulla (ID3)
käyttöveden ja uima-allasveden
kuumennuksen osalta.
www.dimplex.de/fi
7.12.7
Kaksivalenssinen-regeneroiva, aurinkoasema ja kattila (puu / pelletti)
tukena
7
::0
62
/.
7&
7
)
0
11
62/38
:
62/&8
7
::0
97%
7
G
7
1%
5
1%
5
11
0
7
7
1%
5
11
1%
5
111
00$0=
(
(
1
Toimintatapa
rinnakkain
regeneroiva
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
(
7
X
Asetus
Regeneroivan säiliön lämmitys
(3.1) voidaan suorittaa kiinteän
polttoaineen kattilan lisäksi
myös ylimääräisellä lämmönkehittimellä (esim. aurinkolämmöllä). Puskurin tilavuus on mitoitettava kattilan valmistajan
antamien tietojen mukaisesti.
Kun regeneroivan säiliön lämpötila on riittävän korkea, estetään
lämpöpumppu ja käytetään säiliön lämpöä lämmityksessä,
käyttöveden tai uima-allasveden
kuumennuksessa.
11
0
.39
0
11
(%.39
1%
5
Esimääritys
Kuva 7.37:Rinnakkain-regeneroivasti käytetyn lämpöpumpun putkikaavio, jossa kiinteän polttoaineen kattila, regeneroiva säiliö, yksi lämmityspiiri, jossa sarjapuskurisäiliö ja käyttöveden kuumennus
Kaksivalenssinen-regeneroiva, aurinkoasema ja yhdistelmävaraaja
7
00+
)
111
00$0=
62/38
62/&8
0
1%
5
7
11
0
7
11
0
11
<
1%
5
11
7
(
7
Toimintatapa
Lämmityspiiri 1
7
0
11
62
/.
5
1%
:
1%
5
Asetus
lisäsähköllä
7&
7
Esimääritys
7
3:'
7
11
(
1
1%
5
on
Lämmityspiiri 2
ei
Lämmityspiiri 3
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Yhdistelmävaraajassa oleva välipelti estää kolmitieventtiilin
kanssa lämmitys- ja käyttövesipuolten sekoittumisen. Lämmönnousuputket jakavat ulkoisen lämmityksen antaman
energian lämpötilasta riippuen
lämmitystukeen ja käyttöveden
kuumennukseen.
Laippaliitäntä mahdollistaa aurinkolämmönvaihtimen RWT
750 asentamisen.
Paluuvesianturia huuhtelee lämmityskiertopumppu M15. Anturi
estää lämpöpumpun käynnistyksen, kun järjestelmän lämpötila
on liian korkea.
Kuva 7.38:Lisäsähköllä toimivan lämpöpumpun ja lämmitystä ja käyttöveden kuumennusta tukevan PWD 750 -yhdistelmävaraajan putkikaavio
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 175
7.12.8
::0
7&
Kaksivalenssinen-regeneroiva, kattila ja yhdistelmävaraaja tukena
)
0
11
:
7
.39
0
11
(%.39
1%
5
1%
5
0
11
5
1%
7
11
1
7
111
00$0=
(
(
7
0
1%
5
11
1%
5
7
Kuva 7.39:Lämpöpumpun putkikaavio. Rinnakkais-regeneratiivinen käyttö, jossa ulkoinen tuki käyttöveden kuumennukselle ja
lämmitykselle yhdistelmävaraajan avulla, jossa ei ole välipeltiä.
Esimääritys
Asetus
Toimintatapa
rinnakkain
regeneroiva
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
on
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
ei
Uima-allasveden
kuumennus
ei
Huomaa:
Saavutettavissa oleva käyttöveden lämpötila riippuu paljon yhdistelmävaraajan rakenteesta.
Jos yhdistelmävaraajassa ei ole
välipeltiä, varmistaa ylimääräinen puskurisäiliö (3) sulatuksen
ilma-vesilämpöpumpun osalta.
Yhdistelmävaraajan alaosassa
oleva anturi sulkee lämpöpumpun, kun varaaja on lämmitetty
loppuun, ja aktivoi sekoitinohjauksen. Yhdistelmävaraajassa
olevaa, aurinkolämmöllä lämmitettyä vettä hyödynnetään silloin
myös lämmityksessä (katso
myös luku 7.9.3 sivulla 161).
7.12.8 Uima-allasveden lämmitys
&
$
00+
7
0
11
'
111
00$0=
0
11
::0
5
1%
6:7
,'
0
5%*:30
7
Lämmityspiiri 1
on
Lämmityspiiri 2
on
Lämmityspiiri 3
ei
Käyttöveden
kuumennus
on
Vaatimus
Anturi
Laippalämmitin
on
Uima-allasveden
kuumennus
on
::0
Uima-allasveden kiertopumpun
M19 ohjaamiseen tarvitaan lisävarusteena saatava relemoduuli.
97%
11
1%
5
(
7
1
7
7
1%
5
11
1%
5
11
Toimintatapa
Tärkeysjärjestys:
Käyttöveden kuumennus ennen
lämmitystä ja uima-allasveden
lämmitystä (katso luku 7.10
sivulla 161)
Asetus
lisäsähköllä
(%.39
0
.39
0
:PD[
1
11
/&
0
.
7
1%
5
97%
7
%
.
Esimääritys
7&
7&
Lämmitys, käyttöveden ja uima-allasveden kuumennus
(
Kuva 7.40:Lisälämmöllä toimivan lämpöpumpun putkikaavio, jossa on kaksi lämmityspiiriä sekä käyttöveden ja uima-allasveden kuumennus
176 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
7.12.9
7.12.9 Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain
Esimääritys
0
11
11
7
1%
1
0
0
1%
5
1%
5
1%
5
0
11
7
7
7
11
7
1%
5
1%
5
7
Asetus
Lämpöpumppu
1.1
1.2
Toimintatapa
yhdellä lämmönlähteellä
lisäsähköllä
Lämmityspiiri 1
on
on
Lämmityspiiri 2
ei
ei
ei
on
Uima-allas
kuumennus
ei
ei
7&
Käyttövettä kuumennetaan ainoastaan yhdellä lämpöpumpulla.
1
7
1%
5
Maalämpöpumppujen osalta
saa jokainen oman keruuliuoskiertopumpun. Lämmönlähteenä käytetään yhteistä lämpökaivoa tai maalämmönkeräintä.
11
(
(
Kuva 7.41:Rinnakkain kytkettyjen lämpöpumppujen putkikaavio, jossa sarjapuskurisäiliö kahdella paine-erottomalla jakoputkistolla ja käyttöveden kuumennus
Lämpöpumppujen kytkeminen rinnakkain
Kytkemällä lämpöpumppuja rinnakkain voidaan kattaa suurempi
lämmitystarve. Tarpeen mukaan voidaan yhdistellä myös eri
lämpöpumpputyyppejä. Suurissa laitteistoissa, joissa on yli
kolme rinnakkaista lämpöpumppua, tarvitaan yhteistä kuormitushallintajärjestelmää eri pumppujen käynnistämiseen ja pysäyttämiseen.
Lämpöpumppujen rinnakkaiskäyttö on mahdollinen myöskin
ilman ylimääräistä ohjausjärjestelmää pumppujen omien ohjausyksikköjen avulla:
Kaikissa lämpöpumpun ohjausyksiköissä säädetään samat
lämmityskäyrät
Nuolipainikkeiden “lämpimämpi” ja “kylmempi” avulla säädetään toinen lämpöpumppu siten, että paluuveden oletuslämpötilassa on 1K:n ero.
Käyttöveden kuumennukseen kytketty lämpöpumppu saa
alimman oletuslämpötilan ja ohjaa tarvittaessa toista lämmönkehitintä.
Laitteistoissa, joissa on uima-allasveden lämmitys, on uimaveden lämmityksen aikana lämmityspiirin paluuvesianturi
kytkettävä uima-allasvesipiirin ylimääräiseen anturiin.
Ohjaus ylimääräisillä kuormituksen
hallintajärjestelmillä
Ylimääräisessä ohjauksessa on oltava potentiaaliton lähtö jokaista lämpöpumpun kompressoria varten. Rinnakkaiskytkentää
varten suositellaan seuraavaa ratkaisua:
1)
Kummankin lämpöpumpun ohjausyksikön säätäminen kiinteään arvoon maksimaaliseen tarvittavaan paluuveden oletuslämpötilaan. Sen avulla toinen kompressori kytkeytyy automaattisesti päälle lämmöntarpeen mukaan.
2)
Lähtöjen ID1 ja ID4 käyttö valinnan mukaan yhden tai molempien kompressorien lämmityskäyttöön
Tehotaso
0 = lämpöpumppu pois päältä
Kosketinasento
ID4 auki
1 = lämpöpumppu päälle yhdellä kompressorilla
ID4 suljettu
ID1 suljettu
2 = lämpöpumppu päälle kahdella kompressorilla
ID4 suljettu
ID1 auki
Toisen kompressorin lisäkytkentä tapahtuu aikaisintaan 20 minuutin kytkentäjakson päätyttyä.
Esimäärityksessä valitaan “Käyttöveden kuumennus termostaatin avulla”. Käyttöveden säädöt on tehtävä siten, että käyttöveden kuumennus tapahtuu yleensä yhdellä kompressorilla (vaihto
toiseen kompressoriin: -25°C).
Olemassa olevan käyttöveden kuumennuksen ohjaus mukaan
lukien pumppujen ohjaus on säädettävä ulkoiseen ohjaukseen.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 177
8
8 Apua suunnitteluun ja asennukseen
8.1
Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä
varten
.RUNHDPHQRYHVLOlPS|WLOD
.RURWHWWXPHQRYHVLOlPS|WLOD
9DNLRPHQRYHVLOlPS|WLOD
(VLPHUNNLDUYR
&XONROlPS|WLOD
&PHQRYHVLOlPS|WLOD
./.RUNHDOlPS|WLOD
&&
07.RURWHWWXOlPS|WLOD
&&
$/9DNLROlPS|WLOD
&
8ONROlPS|WLOD>&@
Kuva 8.1: Diagrammi järjestelmän vaadittujen lämpötilojen kokeellista määritystä varten
Mittausarvot [°C]
Esimerkki
Ulkolämpötila
-5 °C
Menovesilämpötila
52 °C
Paluuvesilämpötila
42 °C
Lämpötilaero
10 °C
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Suorita seuraavat vaiheet lämmityskauden aikana
eri ulkolämpötiloissa:
1. Vaihe:
Säädä huonetermostaatit niissä huoneissa, joissa
on suurin lämmitystarve (esim. kylpyhuone ja olohuone) maksimiin (venttiilit kokonaan auki!).
2. Vaihe:
Vähennä kattilan tai sekoitusventtiilin menovesilämpötilaa, kunnes haluttu lämpötila n. 20-22 °C on
saavutettu (ota huomioon lämmönjakojärjestelmän
hitaus!).
3. Vaihe:
Kirjoita meno- ja paluuvesilämpötilat sekä ulkolämpötila taulukkoon.
4. Vaihe:
Siirrä mitatut arvot diagrammiin.
178 | 10.2008
www.dimplex.de/fi
Apua suunnitteluun ja asennukseen
5)
Kuumavesivaraajan kontaktori (K21) laippalämmittimelle
(E9) tulee valita lämmittimien tehon mukaan (laitteistot ilman
lisälämpöä) ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC)
tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja
J16/NO 10 kautta.
Lämmönkiertopumppu (M13) kytketään liittimiin X1/N ja
J13/NO 5.
7)
Käyttöveden kiertopumppu (M18) kytketään liittimiin X1/N
ja J13/NO 6.
8)
Keruuliuospumppu kytketään liittimiin X1/N ja J12/NO 3 .
Ilma-vesi-lämpöpumppulaitteistoissa tähän lähtöön ei saa
missään tapauksessa liittää lämmönkiertopumppua!
9)
Maalämpöpumpuissa paluuvesianturi (R2) on sisäänrakennettu tai toimitettu mukana.
Sisätiloihin asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi on rakennettu sisään ja johdotetaan ohjausjohdon kahden johtimen kautta ohjausyksikköön. Molemmat
johtimet liitetään liittimiin X3 (maa) jaJ2/B2.
Ulos asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi tulee asentaa lämmitys- ja käyttöveden yhteiseen paluuvirtaukseen (esim. kompaktin jakoputkiston uppoholkkiin).
Lämpöpumpun ohjausyksikkö liitetään samoin näihin liittimiin: X3 (maa) ja J2/B2.
;
9$& +] 9$& +]
3( 1
/
3(
(96
/
Pisteiden 3, 4 ja 5 kontaktorit rakennetaan sähkönjakelujärjestelmän sisään. Lämmittimien viisijohtimiset syöttöjohdot
(3L/N/PE 400V~50Hz) on mitoitettava ja suojattava DIN
VDE 0100: mukaisesti.
6)
;
;
; ;
)
)
7
6\|WW|MlQQLWH
4)
Kontaktori (K20) uppokuumentimelle (E10) tulee valita
lämmittimien tehon mukaan (laitteistot ilman lisälämpöä) ja
on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J13/NO 4 kautta.
.
.XQQDOOLVSDOYHOXQHVWRNRQWDNWRUL
3)
Kolmijohtiminen syöttöjohto ohjausyksikölle (ohjausyksikkö N1) johdotetaan lämpöpumppuun (jos ohjausyksikkö
on sisäänrakennettu) tai ohjausyksikön asennuspaikalle, jos
tämä asennetaan erilleen.
Ohjausyksikön syöttöjohto (L/N/PE~230V, 50Hz) viedään
yksivaiheisesti 10A sulakkeen kautta ohjausyksikön asennuspaikalle.
1
/lPS|SXPSXQRKMDXV\NVLNN|
2)
Lämpöpumpun tehoyksikön nelijohtiminen syöttöjohto
(3L/PE 400V 50Hz) viedään talon sähköpääkeskuksesta
lämpöpumpun välittömään läheisyyteen asennettavan kaikkivaiheisen turvakytkimen kautta lämpöpumppuun. Sähköpääkeskukseen sijoitettavan kaikki vaiheet yhtä aikaa katkaisevan johdonsuoja-automaatin (katkaisukäyrä C) virtaarvo ja kaapelin mitoitus valitaan lämpöpumpun tyyppikilven
mukaisesti.
2KMDXVMlQQLWH
1)
Lämpöpumpun sähköliitännät
/lPS|SXPSSXMDOlPPLW\VVDXYDW
8.2
8.2
10) Ulkoanturi (R1) kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B1.
11) Käyttövesianturi (R3) on asennettu kuumavesivaraajan sisään ja kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B3.
12) Lämpöpumppu (pyöreä pistoke) ja ohjausyksikkö kytketään
toisiinsa koodattujen ohjausjohtojen kautta. Ulos asennettaville lämpöpumpuille ne on tilattava erikseen. Ainoastaan
lämpöpumpuissa, joissa on kuuman kaasun sulatus, on
johdin nro 8 kiinnitettävä liittimeen J4-Y1.
HUOM!
Vaihtovirtapumppuja käytettäessä voidaan ohjata suojakatkaisinta lämpöpumpun ohjausyksikön 230 V –lähtösignaalin kautta.
Anturijohtoja voidaan pidentää enintään 30 metriin käyttämällä kahta
0,75 mm johtoa.
www.dimplex.de/fi
10.2008 | 179
8.2
Selitykset
A1
A2
A3
A4
B2*
B3*
B4*
E9
E10*
F1
F2
F3
H5*
J1
J2
J3
J4
J5
J6
J7
J8
J9
J10
J11
J12...
J18
Silta EVS (J5/ID3-EVS X2:lle) on asennettava, jos ei
käytetä EVU-estokosketinta (kosketus avoin = kunnallispalvelun esto)
Silta SPR (J5/ID4-SPR X2:lle) on poistettava, mikäli
tuloa käytetään (tulo avoin = lämpöpumppu estetty)
Sähkövastus käyttövesi
2. lämmöntuottaja (lämmityskattila tai sähkövastus)
Ohjausvaroke N1 5x20 / 2,0ATr
Varoke pistokoskettimille J12 ja J13
5x20 / 4,0ATr
Varoke pistokoskettimille J15...J18
5x20 / 4,0ATr
Häiriömerkkivalo
Ohjausyksikön virtalähteen liitäntä
(24VAC AC / 50Hz)
Käyttöveden, paluuveden ja ulkoanturin liitäntä
Tulo koodille ja jäänestoanturille
ohjausjohdon pistoliittimen X8 kautta
0-10 V DC tulo taajuusmuuntimen, etävikailmaisimen
ja uima-altaan kiertopumpun ohjaamiseen
Liitäntä lämpimän käyttöveden termostaattia,
ja uima-allastermostaattia varten
Toisen lämmönjakopiirin anturin ja sulatuksen
lopun anturin liitäntä
Liitäntä hälytysviestille “Matalapaine keruuliuos”
230 V AC tulot ja lähdöt lämpöpumpun ohjaamiseen,
ohjausjohdon pistokosketin X11
pistorasiaa ei vielä käytetä
Pistorasia kaukosäätimen liittämiseksi (6-nap.)
Liitäntää ei vielä käytetä
230 V AC -lähdöt järjestelmän osien ohjaamiseen
(pumppu, sekoitin, lämmitysvastus,
magneettiventtiilit, lämmityskattila)
180 | 10.2008
K9
K11*
K12*
K20*
K21*
K23*
M11*
M13*
M15*
M16*
M18*
M19*
M21*
M22*
N1
N10
N11
R1
R2
R3
R5
R9
R12
R13
T1
X1
X2
X3
X8
X11
Kytkentärele 230V/24V
Elektroninen rele etävikailmaisimelle
Elektroninen rele uima-altaan kiertopumpulle
Käyttöveden sähk. laippalämmittimen kontaktori
SPR-apurele
Ensiö- eli keruuliuospmppu
Apukiertopumppu
Pääpiirin tai lämmityspiiri 3:n sekoitin
Sekoitin lämmityspiiri 2
Ohjausyksikkö
Kauko-ohjain
Relemoduuli
Ulkoanturi
Paluuvesianturi
Käyttövesianturi
Menovesianturi
Turvamuuntaja 230 / 24 V AC / 28VA
Ohjausyksikön syötön L,N PE kytkentäpiste
Jakorasia 24VAC
Jakorasia maa
Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite)
Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC
Lyhenteet:
MA
MZ
*
Sekoitin AUKI
Sekoitin kiinni
Osat on lisättävä ulkoisesti
www.dimplex.de/fi
J1
230 VAC
24 VAC
X3
0 VAC
B1
R1
J2
J11
R2
X11/8
R3
+VDC
2
W1-15p
Ohjausjohto
1
J3
3
F2 (L)
J12
NO2
5
4
6
K11
X8
H5
max.
200W
K12
X11/9
J4
6
X4
N11
5
4
M11
C1
GND
J1 – J7 sekä X2, X3 ja X8 liitäntäjännite 24V.
Tähän ei saa liittää verkkojännitettä.
Huomaa!!
T1
24VAC
J5-IDC1
250V~
2AT
G
F1
X2 / G
J10
B2
J9
B3
NO1
BC5
N1
G0
tai
M19
max.
200W
X1 - N
T<
B3
T<
B4
K20
J5
A1 A2
K23
M18
ID8
ID7
Stö.M1
Stö.M11
A1
A2
A3
A4
X2
ID6
C7
24VAC
K9
M21
MZ
14
21
J6
X1
R5
J15
X1
J1-G
NO8
kytketään laitteistoon paikan päällä tarpeen mukaan
johdotettu käyttövalmiiksi
NO7
J14
MA
C7
0 VAC
J1-G0
AE / EGS
IDC1
EVS/SPR > kosketin avoinna = esto
K22
M13
J13
C4
ID1
X11/7
B4
Cod.-WP
NO3
R12
NO5
ID3
C8
N
B6
M16
GND
F3 F2
X2
J18 /C13
3
X1
J7
K21
3
P<
B2
IDC9
K9
A2
A1
0 VAC
2
MZ
7
W1-15p
6
5
8
9
X11
-NO3
-NO2
F3 /L
X1 / N
< J12- >
-NO1
J18
Ohjausjohto
3
4
M22
J8
J17
C12
1
MA
J1-G0 J12 /C1
M15
Verkko / 230 VAC - 50Hz
PE L
R13
NO9
J16
NO10
ID9
xxxxx
ID12
E9
ID14
N10
BC4
GND
GND
NO6
ID4
C1
B5
R9
VG
A2(-)
T1
Y1
Johdin nro 8
J13-C4
Lämmitysvastus
Y4
J14-C7
NO4
ID2
EVS
C4
ID5
SPR
VG0
A1(+)
L1
Y2
A2(-)
T1
Y3
A1(+)
L1
B8
12 pol.
C9
ID11
NC8
B7
12 pol.
HD
C9
4,0A Tr
NO11
ID10
4,0A Tr
NO12
ID13H
AE / EGS
C13
N
ID13
ND
NO13
ID14H
Ver.1
NC12
IDC13
L
NC13
Ver.2
E10
Ven.
www.dimplex.de/fi
PUP
HK
8.2
Taul. 8.1: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio WPM 2006 plus (N1 lämmityssäädin)
10.2008 | 181
8.3
8.3
Vähimmäisvaatimukset käyttövesivaraajan ja kiertopumpun suhteen
Ilma-vesilämpöpumput, sisätilaan asennettavat
Lämpöpumppu
LIK 8TE / LI 9TE / LI 11TE / LI 20TE
Tilavuus
Vaihtimen pinta-ala
Tilausnimike
Latauspumppu M18
300 l
3,2 m²
WWSP 332 / PWS 332
UP 60
LIKI 14TE / LI 24TE
400 l
4,2 m²
WWSP 880
UP 60
LI 16TE / LI 28TE
LIH 22TE
400 l
4,2 m²
WWSP 880
UP 80
LIH 26TE
500 l
5,7 m²
WWSP 900
UP 80
Ilma-vesilämpöpumput, ulos asennettavat
Tilavuus
Vaihtimen pinta-ala
Tilausnimike
Latauspumppu M18
LA 11AS / LA 20AS
LA 9PS / LA 11PS / LA 17PS
Lämpöpumppu
300 l
3,2 m²
WWSP 332 / PWS 332
UP 60
LA 22PS
300 l
3,2 m²
WWSP 332 / PWS 332
UP 80
LA 24AS
400 l
4,2 m²
WWSP 880
UP 60
LA 16AS / LA 28AS
LA 26PS / LA 22HS
400 l
4,2 m²
WWSP 880
UP 80
LA 40AS
500 l
5,7 m²
WWSP 900
UP 32-70
LA 26HS
500 l
5,7 m²
WWSP 900
UP 80
Tilavuus
Vaihtimen pinta-ala
Tilausnimike
Latauspumppu M18
300 l
3,2 m²
WWSP 332 / PWS 332
UP 60
400 l
4,2 m²
WWSP 442E
UP 60
UP 80
Maalämpöpumput, sisätilaan asennettavat
Lämpöpumppu
SIK 7TE / SIK 9TE / SIK 11TE /
SIKH 6TE / SIKH 9TE
SI 5TE / SI 7TE / SI 9TE / SI 11TE /
SIH 6TE / SIH 9TE / SIH 11TE
SIK 7TE / SIK 9TE / SIK 11TE /
SIKH 6TE / SIKH 9TE /
SIK 14TE
400 l
4,2 m²
WWSP 442E
SI 14TE / SI 17TE
400 l
4,2 m²
WWSP 880
UP 80
SI 21TE
500 l
5,7 m²
WWSP 900
UP 80
SIH 20TE / SI 24TE / SI 30TE
400l
4,2 m²
WWSP 442E
UP 32-70
SIH 40TE / SI 37TE
500l
5,7 m²
WWSP 900
UP 32-70
SI 50TE
500 l
5,7 m²
WWSP 900
4,5 m3/h
SI 75TE
2 x 400 l
8,4 m²
2 x WWSP 880
6,5 m3/h
SI 100TE
2 x 500
11,4 m²
2 x WWSP 900
8,5 m3/h
SI 130TE
3 x 500
17,1 m²
3 x WWSP 900
11,5 m3/h
(Tämän asiakirjan suosittelemien kytkemistapojen ja tavallisten
reunaehtojen pohjalta)
lämpöpumpun lämmöntuotosta
Taulukko kertoo käyttöveden kiertopumput ja varaajat eri lämpöpumpuille, joissa yhdellä kompressorilla saavutetaan n. 45 °C
käyttöveden lämpötila (lämmönlähteiden enimmäislämpötilat:
Ilma: 25 °C, keruuliuos: 10 °C, lämpöpumpun ja varaajan välisen
putken pituus enintään 10 m).
tilavuusvirtauksesta, joka riippuu painehäviöstä ja kiertopumpun syöttötehosta.
Pelkästään lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva suurin
käyttövesilämpötila riippuu seuraavista tekijöistä:
182 | 10.2008
varaajaan asetetusta lämmönvaihdinalueesta ja
HUOM!
Korkeampia lämpötiloja voidaan saavuttaa varaajan lämmönvaihtopintaalaa suurentamalla, virtausmäärää kasvattamalla tai käyttämällä sähkövastusta (katso myös luku 5.1.3 sivulla 131)
www.dimplex.de/fi
8.4
8.4
Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto
Verkko - Lomake:
Toimeksianto: lämmitys-jäähdytyslämpöpumpun käyttöönotto
Lämmityslämpöpumppu:
Palautus: Fax +49 (0) 92 21 / 70 9-5 65,
postitse tai tutulle edustajalle!
www.dimplex.de/kundendienst/systemtechnik-deutschland/
Lämmitys
Lämmitys ja jäähdytys
Tyyppi:
Valmistusnro:
FD:
Ostopäivä:
Glen Dimplex Deutschland GmbH
Geschäftsbereich Dimplex
Kundendienst Systemtechnik
Am Goldenen Feld 18
Toimitusaika:
Käyttöveden kuumennus:
Lämmityslämpöpumpun kanssa
Kyllä
Ei
Käyttövesivaraaja (malli/tyyppi):
(Valmistaja ei takaa muiden valmistajien tai lämpöpumpuille hyväksymättömien varaajien toimivuutta. Ne
voivat haitata lämpöpumpun käyttöä.)
95326 Kulmbach
Lämmönvaihto-pinta-ala
m²
Nimellistilavuus
l
Sähköinen
laippalämmitin
kW
Ehtona sille, että valmistaja myöntää lämmityslämpöpumpulle 36 kuukauden tai enintään 38 kuukauden pidennetyn takuun tehdastoimituksesta laskettuna, on valtuutetun
asiakaspalvelun suoritettava maksullinen käyttöönotto käyttöönottopöytäkirjoineen viimeistään 150 tuntia laitteen kompressorin käyttöajan kuluttua.
Käyttöönotosta laskutetaan tällä hetkellä verottomana € 340,-- lämmityslämpöpumppua kohti, sisältäen varsinaisen käyttöönoton ja matkakustannukset. Jos laitteisto ei ole
käyttövalmis tai jos käyttöönoton yhteydessä on korjattava laitteiston puutteita tai jos ylimääräisiä odotusaikoja syntyy, lasketaan se erikoispalveluksi, jonka asiakaspalvelu
laskuttaa erikseen toimeksiantajalle. Suoritettuaan lämmityslämpöpumpun käyttöönoton ei asiakaspalvelu vastaa koko laitteiston oikeasta suunnittelusta, mitoittamisesta ja
toteuttamisesta. Lämmitysjärjestelmän rakentajan on suoritettava laitteiston säätäminen (ohitusventtiili ja paineentasaus). Säätäminen kannattaa suorittaa vasta lattiatasoitteen kuivauksen jälkeen, siksi se ei kuulu käyttöönottoon.
Käyttöönotossa tulisi toimeksiantajan/laitteiston toteuttajan olla läsnä. Käyttöönottopöytäkirja laaditaan. Mahdolliset pöytäkirjaan merkityt puutteet on poistettava viipymättä.
Tämä on takuun perusehto. Käyttöönottoprotokolla on lähetettävä kuukauden sisällä yllä mainittuun osoitteeseen, joka myöntää takuuajan pidennyksen.
Laitteiston sijaintipaikka
Toimeksiantaja/laskun vastaanottaja
Firma:
Nimi:
Yhteydenottohenkilö:
Katuosoite:
Katuosoite:
Postinumero/paikkakunta
Postinumero/paikkakunta
Puh:
Puh.:
Tarkastuslista----------
Liitäntätietoja ei tarvita hankittaessa jäähdytystä jälkeenpäin.
Liitännät
Onko lämmityslämpöpumppu liitetty lämmönjakojärjestelmään
projektiasiakirjojen mukaisesti ja ovatko sulkimet säädetty oikein?
KYLLÄ
Onko varmistettu puskurisäiliön tai muun sopivan keinon avulla, että
lämpöpumppu saa aina vähintään 10 % nimellisläpivirtauksestaan?
KYLLÄ
Onko koko lämmönjakojärjestelmä mukaan lukien varaajat ja kattilat
huuhdeltu ja ilmattu ennen lämpöpumpun liittämistä?....................
KYLLÄ
Onko lämmönjakojärjestelmä täytetty ja suljettu, toimivatko kiertopumput oikein? Onko veden virtausmäärä tarkastettu ja vastaako se
oletusarvoja, ovatko vähimmäisvirtausmäärät varmistettu? ...........
Ohje:Lämpöpumpun vähimmäisvirtausmäärä on varmistettava
jatkuvalla virtausmäärällä toimivalla lämmityskiertopumpulla.........
KYLLÄ
Onko lämpöpumpun ympärillä riittävästi tilaa huoltoa varten? .......
KYLLÄ
KYLLÄ
Lämpölähteen ottaminen käyttöön
Ilma–vesilämpöpumppu sisäasennukseen
Onko olemassa vähimmäismitat täyttävä ilmapiiri kanavien tai
letkujen avulla?...............................................................................
KYLLÄ
Keruuliuos–vesilämpöpumppu
Onko keruuliuospiiri ilmattu, suljettu ja onko suoritettu vuorokauden
mittainen koeajo?............................................................................
EI Vesi–vesilämpöpumppu
Onko suoritettu vesianalyysi, joka osoittaa pohjaveden yhteensopiEI vuuden vesi-vesilämpöpumpulle ja onko suoritettu kaksi vuorokautta kestävä pumppauskoe? ..............................................................
EI Säätäminen/sähköliitännät
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
Ovatko kaikki sähköosat kytketty asennus- ja käyttöohjeiden ja
sähköyhtiön ohjeiden mukaisesti vakiokäyttöä varten (ei kytketty
EI rakennusaikaiseen sähköpiiriin, myötäpäiväisesti, kaikki anturit
asennettuina ja oikein kytkettyinä)? ................................................
EI
Viilennyslämpöpumppu
EI Onko viilennys toteutettu dynaamisesti puhalluskonvektorin kautta,
ovatko syöttöputket eristettyinä?
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
Onko viilennys toteutettu yhdistetyllä pintalämmitys- ja viilennysjärjestelmällä, onko vertailuhuoneen huoneyksikkö kytketty lämpöEI pumpun ohjausyksikköön?..............................................................
Lisävaatimukset kondensaatin osalta .............................................
(laajennettu kastepistevalvonta)
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Täten annetaan asiakaspalvelulle toimeksianto maksullisen käyttöönoton suorittamiseksi. Toimeksiantaja vahvistaa, että kaikki käyttööottoa varten tarpeelliset
esityöt on suoritettu, tarkastettu ja saatettu päätökseen sekä että hän on tietoinen firman Glen Dimplex Deutschland GmbH, toimiala Dimplex toimitus- ja maksuehdoista. Ehdot löytyvät osoitteesta http://www.dimplex.de/downloads/ . Oikeuden paikka on tässä tapauksessa Nürnberg.
Päivämäärä
www.dimplex.de/fi
Nimi
Allekirjoitus (yrityksen leima)
10.2008 | 183
Oikeus painovirheiden korjauksiin ja teknisiin muutoksiin pidätetään
Lisätietoja löytyy osoitteesta:
www.dimplex.de/fi
Glen Dimplex Deutschland GmbH
Dimplex Division
Export Department
Am Goldenen Feld 18
DE-95326 Kulmbach
Telefon: +49 9221 709-201
Faks: +49 9221 709-233
[email protected]
OY Glen Dimplex Nordic Ab
Mestarintie 30
06150 PORVOO
Puh.: + 358 20 7768 301
Faksi +358 20 7768 309
www.dimplex.de/fi
www.glendimplex.fi