Liiton sivut

14
TEKSTI JA KUVA KUKKA-MAARIA LEIVONEN
Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry:n liittokokous
järjestettiin Helsingin Pasilassa
26.10.2013. Paikalla oli 34 paikallisyhdistysten valitsemaa virallista liittokokousedustajaa, yksi
henkilöjäsen, Tehystä kaksi edustajaa sekä STAL:n hallitus. Puheenjohtajana liittokokouksessa toimi järjestöjohtaja Kimmo
Mönkkönen Tehystä.
Liittokokouksessa valittiin
STAL:LLE UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUS
S
TAL:n puheenjohtajaksi kaudelle
2014-2015 valittiin helsinkiläinen
suuhygienisti Marjaana Nissinen
22 äänellä. Vastaehdokas suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska Kemistä sai
12 ääntä. Varapuheenjohtajaksi valittiin
yksimielisesti hammashoitaja Kaija Irri
Tampereelta. Nykyinen puheenjohtaja Saila Vesterinen ei asettunut ehdolle
puheenjohtajan vaalissa. Puheenjohtaja Marjaana Nissisen henkilökohtaiseksi
varajäseneksi valittiin suuhygienisti Merit Sylman ja varapuheenjohtaja Kaija Irrin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin hammashoitaja Sirpa Wallin.
Uusi puheenjohtaja, suuhygienisti Marjaana Nissinen on ollut aktiivisesti STAL:n toiminnassa mukana. Hän
kuuluu Helsingin alueen paikallisyhdistyksen hallitukseen ja on myös mukana
STAL:n terveyden edistämisen jaostossa.
Marjaana Nissinen edusti STAL:ia kansainvälisen suuhygienistiliiton IFDH:n
symposiumissa, jossa keskusteltiin Suuhygienistiliitto STAL ry:n IFDH:n jäsenyydestä. Puheenjohtajana Marjaana Nissinen haluaa katsoa tulevaisuuteen. Suun
terveydenhoidon merkitystä ja moniam-
matillisuutta tulisi korostaa jo muiden
terveydenhuollon ammattien peruskoulutuksessa, jotta suun terveyttä voidaan
edistää. Hän korosti yhteisen tahtotilan
merkitystä.
Liittokokouksessa valittiin myös uusi
hallitus. Istuvasta hallituksesta ehdolla olivat suuhygienistit Liisa Terävä ja
Kirsi Kuosmanen sekä hammashoitaja
Tarja Malkamäki, jotka tulivat valituksi jatkokaudelle. Uusina jäseninä valittiin hammashoitajat Marja Hukkanen
ja Seija Knipström sekä suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska. Hallituksen varajäseniksi valittiin suuhygienistit
Taru Tuomala, Susanna Matinmikko,
Laura Virtanen ja hammashoitajat AnnKristin Limnell, Minna Ahvonen ja Sari
Lakkala.
VUODEN 2012
TOIMINNAN TARKASTELUA
STAL:n toiminta vuonna 2012 on ollut
erittäin aktiivista. Puheenjohtaja Saila Vesterinen summasi yhteen keskeisimmät asiat. Suurin ja tärkein on ollut STM:n selvitystyöryhmä, jossa STAL
on ollut mukana. Selvitystyöryhmän raSUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
portti valmistui vuoden 2013 lopulla.
Jäsenaktivointikampanja alkoi Turun pilottina, ja on laajentunut muihinkin paikallisyhdistyksiin. Kampanjassa
jäsenille, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan soitettiin henkilökohtaisesti ja heidän kanssaan keskusteltiin
jäsenyydestä.
Kansainvälisyys on ollut myös esillä viime vuonna. STAL osallistui Europerio 7 kongressiin Wienissä ja kävi
keskusteluja siellä IFDH:n edustajien
kanssa kansainvälisen suuhygienistiliiton jäsenyydestä.
Vuosittaisessa paikallisyhdistysseminaarissa mietittiin paikallisyhdistysten
tulevaisuutta, miten toiminta saataisiin
toimivammaksi ja sellaiseksi, että kaikki
jäsenet pääsevät mukaan. Opiskelijatyötä tehtiin aktiivisesti Tehyn kanssa ja jäsenkehitys on ollut positiivista.
VUODEN 2014
TOIMINNAN PAINOPISTEET
STAL täyttää ensi vuonna 55 vuotta,
minkä vuoksi tulevaa vuotta on ajateltu ammattien kehittämisen vuodeksi.
Tuleva kausi noudattaa edellisten vuo-
15
sien toimintasuunnitelmaa jäsenhankinnan sekä opiskelijatyön tehostamisen osalta.
Ammatilliset liitot Suomen Hammashoitajaliitto ry ja Suuhygienistiliitto
STAL ry vahvistavat edelleen asemaansa omien ammattiryhmiensä kehittämisessä. Myös Suun Terveydeksi –lehdessä ammatilliset liitot tulevat profiloitumaan enemmän ja lehteen tulee
mm. ammatillisten liittojen puheenjohtajien palsta.
Kärkihankkeena vuonna 2014 on
ikäihmisten terveyden edistäminen. Vanhuspalvelulaki on tuonut muutoksia, joihin liiton tulee reagoida. Tehyn järjestämässä Vanhustyön vastuunkantajat
kongressissa STAL on myös mukana.
Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan. STM:n selvitystyöryhmän raportin
pohjalta edistetään toimenpide-ehdotusten toteutumista.
Oppilaitosten kanssa tehtyä yhteistyötä tiivistetään. Jäsenille suunnattu
viestintä ja opiskelijatyö sekä uusien jäsenten rekrytointi ovat avainasemassa
vuonna 2014. Myös alueellisia jäseniltoja tullaan järjestämään ensikin vuonna.
Liittokokouksessa keskusteltiin vilkkaasti myös paikallisyhdistysten tulevaisuudesta ja roolista. Paikallisyhdistysten määrän vähentämistä suunnitellaan,
mutta toiminta ei tämän johdosta saisi
loppua. Jokaisen paikallisyhdistyksen tulisi vuoden 2014 loppuun mennessä esittää toimintaehdotuksensa.
LIITTOKOKOUKSEN VALINNAT 26.10.2013
VUOSIKOKOUSTEN VALINNAT 25.10.2013
SUUN TERVEYDENHOIDON AMMATTILIITTO STAL RY
SUOMEN HAMMASHOITAJALIITTO RY
STAL ry:n puheenjohtaksi valittiin suuhygienisti Marjaana Nissinen Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi hammashoitaja Kaija
Irri Tampereelta. Marjaana Nissisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Merit Sylman Helsingistä ja Kaija Irrin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirpa Wallin Porista.
Suomen Hammashoitajaliitto ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014-2015 valittiin hammashoitaja Kaija Irri Tampereelta
ja varapuheenjohtajaksi hammashoitaja Ann-Kristin Limnell
Turusta.
Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015
Jäsen
Varajäsen
Marja Hukkanen
Ann-Kristin Limnell
hh, Vantaa
hh, Turku
Seija Knipström
Minna Ahvonen
hh, Vaasa
hh, Lappeenranta
Kirsi Kuosmanen
Taru Tuomala
shg, Mäntsälä
shg, Orimattila
Tarja Malkamäki
Sari Lakkala
hh, Hyllykallio
hh, Oulu
Niina Nivala-Huhtaniska
Susanna Matinmikko
shg, Kemi
shg, Haukipudas
Liisa Terävä
Laura Virtanen
shg, Rautjärvi
shg, Turku
Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015:
Jäsen
Varajäsen
Marja Hukkanen, Vantaa
Marja Rousu,Vantaa
Seija Knipström, Vaasa
Minna Uosukainen,Tampere
Ann-Kristin Limnell, Turku
Hannele Kotila,Oulu
Oili Myllykangas,Tornio
Ritva Liikanen, Sodankylä
Marja Sylman, Helsinki
Satu Säteri, Turku
Tuija Tuomaala, Tampere
Marita Koskinen, Kuopio
SUUHYGIENISTILIITTO STAL RY
Suuhygienistiliitto STAL ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014-2015 valittiin suuhygienisti Kirsi Kuosmanen
Mäntsälästä. Varapuheenjohtaja valitaan ensimmäisessä
järjestäytymiskokouksessa.
Hallituksen kokoonpano kaudelle 2014-2015:
Jäsen
Varajäsen
Niina Nivala-Huhtaniska, Kemi Susanna Matinmikko, Haukipudas
Hanna Räty, Ilmajoki
Marjaana Kamila, Laihia
Taru Tuomala, Orimattila
Pirjo Ylijoki, Lahti
Saila Vesterinen, Espoo
Merit Sylman, Helsinki
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
16
TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA KUKKA-MAARIA LEIVONEN
Suuhygienisti Marjaana Nissinen
on STAL ry:n uusi puheenjohtaja
kaudelle 2014-2015. Hän on ollut
sekä STAL:n että Tehyn jäsen heti
valmistuttuaan hammashoitajaksi
vuonna 1984.
HAASTEITA RIITTÄÄ
T
ulevaisuuden työelämän haasteina näkisin uusien innovatiivisten keinojen löytämisen. Mistä saadaan
riittävästi osaavaa työvoimaa, miten pystytään rahoittamaan tarvittavat palvelut. Kunnissa on meneillään ennätyssuuret yt-neuvottelut. Ennustetaan, että ensi vuodesta tulee
ankarin lomautusvuosi 15 vuoteen. Lomautukset ja pakkovapaat ovat levinneet myös sairaanhoitopiireihin. Tulevat SOTE
-muutokset tulevat aiheuttamaan kunnille haasteita eli miten
pystytään turvaamaan palvelujen saatavuus väestön keskittyessä kaupunkeihin ja taajamiin, Marjaana Nissinen pohtii.
PITKÄ URA
Marjaana Nissinen kuuluu STAL:n Helsingin hammashoitajat ja suuhygienistit ry:n hallitukseen ja on sen varapuheenjohtaja. Hän on STAL:n terveyden edistämisen jaoston jäsen.
Hän oli myös STAL:n edustajana viime elokuussa Etelä-Afrikassa järjestetyssä kansainvälisessä suuhygienistien symposiumissa. Tehyn toiminnassa hän on ollut myös aktiivisesti
mukana.
– Olen kotoisin Kotkasta ja noin 30 vuotta sitten lähdin
Helsinkiin hammashoitajakouluun. Valmistuttuani työskentelin n. 20 vuotta yksityissektorilla Helsingissä. Työn ohella
opiskelin markkinointimerkonomin tutkinnon ja ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon. Vuonna 2005 valmistuin
suuhygienistiksi ja siitä lähtien olen toiminut Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa. Siellä kuulun mm. kotihoidon ja suun terveydenhoidon sekä ikäihmisten suunhoidon kehittämistyöryhmään, molemmat mielestäni erittäin
tärkeitä.
Marjaana Nissinen opiskelee työn ohessa Metropoliassa
ylempää AMK-tutkintoa, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelmassa tarkoituksena
valmistua tämän vuoden aikana.
ETEENPÄIN IHMISEN MIELI
– Olen ihminen, joka mieluummin katsoo eteenpäin. Vuonna
2015–2020 työelämässä tulee olemaan ennätysmäärä eri-ikäisiä ihmisiä. Nuoret arvostavat työelämässä aivan eri asioita kuin
esimerkiksi minä nuorena. Varsinkin nuoret työntekijät haluavat
työltä merkityksellisyyttä, joustoja ja tarpeidensa huomioimista.
Marjaana Nissinen arvioi, että tämä kehitys haastaa myös
ammattiliiton kehittämään toimintaansa.
– Ammatillinen edunvalvonta on meidän tärkein tehtävämme. Ammattiliittona meillä on suuri haaste saada opiskelijat ja
vastavalmistuneet ymmärtämään, miten tärkeää ammattiliittoon kuuluminen ja jäsenmaksun maksaminen on. Mitä enemmän liitolla on jäseniä, sitä vaikutusvaltaisempi se on. Vain siten
voi oikeasti vaikuttaa myös nuorten arvostamiin asioihin.
Ammatillisetkaan haasteet eivät tässä ajassa ole helppoja.
– Suun terveydenhuollossa suuri haaste on väestön ikääntyminen ja hampaattomuuden nopea väheneminen, koska ne lisäävät
hammas- ja suusairauksien hoidon tarvetta. Myös terveydenhuoltohenkilöstön tiedon ja osaamisen puute hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja kirjaamiseen on haaste. Tähän olen törmännyt
kouluttaessani hoitohenkilökuntaa pitkäaikaissairaaloissa, vanhainkodeissa ja kotihoidossa. Haaste tuli esille myös YAMK opinnäytetyössäni. Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön
perusopintojen tulisi sisältää enemmän hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin liittyviä kokonaisuuksia.
Haasteet kuormittavat ja silti pitäisi mennä eteenpäin.
– Työssä jaksaminen on nykypäivän suurimpia haasteita.
Työn vaatimukset ja henkinen kuormittavuus kasvavat koko
ajan. Kuitenkin eläkeikä nousee kokoajan ylöspäin. Siksi meidän
kaikkien on tärkeää keskittää voimavarat siihen, miten voimme
parantaa oloamme, terveyttämme ja elämänlaatuamme. Haluan innostaa ja kannustaa sinut kestävään muutokseen, missä
ikinä työskenteletkin.
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA EEVA LAURILA
STAL:n väistyvä puheenjohtaja Saila Vesterinen toteaa, että ”Yksi kausi puheenjohtajana on todella lyhyt. Monta puuta jäi kaatamatta, monta risukkoa raivaamatta ja
taimikko, jota kylvin, tarvitsee kasvaakseen
ravintoa, ohjausta ja tukea.”
TAIMIKKO KYLVETTYNÄ
S
aila Vesterinen toimi STAL:n puheenjohtajana kaksi
vuotta.
– Aika aikansa kutakin. Puheenjohtajakausi on ollut
erittäin mielenkiintoinen ja haastava niin hyvässä kuin pahassakin. Olen saanut olla mukana kehittämässä suun terveydenhuollon ammattien tulevaisuutta ja monissa mielenkiintoisissa työryhmissä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa
työhömme ja koulutukseemme.
Kasvanut kokemus ja tietotaito on yksi pääoma, jota Saila
Vesterinen kokee matkansa varrelta keränneensä, ja jota hän
voi tulevaisuudessa hyödyntää.
– Minulla on nyt erittäin mielenkiintoinen ja haastava uusi
työnkuva, joka vaatii paljon aikaa ja ajatuksille tilaa toimia.
Puheenjohtajuus STAL:ssa, lähes seitsemäntuhannen jäsenen
liitossa, on haastava eikä sitä hoideta toisella kädellä. Puheenjohtajuus on vienyt runsaasti vapaa-aikaa ja myös runsaasti työaikaa ja silti on ollut koko ajan riittämättömyyden
tunne. Jatkossa haluan keskittyä työhöni ja nauttia enemmän
vapaa-ajastani.
TULEVAISUUS
Puheenjohtaja ei uudistuksia yksin pysty toteuttamaan, siihen
tarvitaan hallituksen ja viimekädessä liittokokouksen päätös.
– Jäsenmäärän nousu ja se, että olen saanut innostettua uusia ihmisiä mukaan STAL:n toimintaan on postitiivista. Toivon,
että olen saanut istutettua edes pienen siemenen siitä muutoksesta, jonka toivoisin liitossa tapahtuvan tulevina vuosina. Minusta olisi tärkeää, että liiton toimintaan saataisiin uutta verta.
Liian kauan samassa tehtävässä ollessaan ei näe enää metsää
puilta ja liiton kehitys pysähtyy. Toivon, että paikallisyhdistykset
aktiivisesti etsivät uusia toimijoita ja äänestävät liittokokouksessa uusia henkilöitä hallitukseen, jos heitä on siellä ehdolla.
Saila Vesterisellä on tulevaisuuden suunnitelmat valmiina.
– Vetäydyn saappaat jalassa, annan tietä nuoremmille ja nuorille innostuneille, heissä on meidän tulevaisuus. Omassa tulevaisuudessani haluan pitää itsestäni parempaa huolta. Tämän
kahden vuoden aikana kunto on mennyt alas ja paino noussut
ylös. Ehkä jatkossa olen kotona myös läsnä enkä vain paikalla ja
voin viettää enemmän aikaa perheeni ja ystävien kanssa.
SELVITYSTYÖRYHMÄN RAPORTTI LUOVUTETTIIN PERUSPALVELUMINISTERILLE
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2012 Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli
selvittää suun terveydenhuollon palvelurakenteiden toimivuus ja tehdä ehdotukset
palvelurakenteen kehittämisestä tukemaan
hoitoon pääsyn tehostumista. Selvitystyöryhmän tavoitteena oli myös mm. arvioida
ehkäisevän hoidon kehittämistarpeita, valmistella ehdotukset suun terveydenhuollon
palvelujen kehittämisestä ikäihmiset ja vanhuspalvelulain kirjaukset huomioon ottaen
sekä arvioida hoitoketjujen ja palvelujen toi-
mivuutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuudessa.
Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmä luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona
27.11.2013. Raportissa esitetään tavoitteita ja ehdotuksia suun terveydenhuollon palvelujen kohdentamisesta niin, että
ne vastaavat väestön ja yksilöiden palvelujen tarvetta sekä parantavat hoitoon pääsyä. Tavoitteena on turvata suun terveys tehokkailla ja vaikuttavilla toimintamalleilla
koko väestölle iästä riippumatta. Tarpeen
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
mukaisesti kohdentuvilla palveluilla saadaan myös heikommassa asemassa olevat
palvelujen piiriin ja huolehtimaan omasta
terveydestään.
STAL on ollut aktiivisesti mukana suun
terveydenhuollon selvitystyöryhmässä sekä
esityksiä valmistelevissa pientyöryhmissä.
Seuraavassa lehdessämme kerrotaan tarkemmin selvitystyöryhmän raportista ja sen
linjauksista.
• Teksti Kukka-Maaria Leivonen
Raportti on ladattavissa STM:n verkkosivuilta
http://www.stm.fi/julkaisut/
17
18
TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA ELLA KUOSMANEN
Vuoden
Suuhygienisti
Anneli Nelimarkka
Anneli ja 40 vuotta
V
uoden Suuhygienisti Anneli Nelimarkka on ollut suun
terveydenhoitoalalla nelisenkymmentä vuotta, ensin
hammashoitajana ja 20 vuotta suuhygienistinä. Anneli tekee monipuolista suuhygienistin työtä Oulun kaupungin
Kaijonharjun hammashoitolassa. Anneli on pitkänlinjan järjestöihminen. Hän on ollut STAL:n Oulun paikallisyhdistyksen
pitkäaikainen jäsen jo sen perustamiskokouksesta vuodesta
1975 lähtien ja toiminut siinä hallituksen jäsenenä useita kausia sekä puheenjohtajana vuosina 1995–2001. Hän on toiminut myös Tehyn luottamusmiehenä. Anneli on tehnyt pyyteetöntä opiskelijatyötä ja luonut Oulun alueella opiskelijatyön
perustan, josta muut ovat voineet ottaa mallia.
Anneli Nelimarkka valmistui Oulusta, ensimmäiseltä hammashoitajakurssilta vuonna 1974. Suuhygienistiksi hän valmistui 1993, tosin silloin nimike oli hammashuoltaja.
– Ensi vuonna on juhlavuosi, meillä on kurssitapaaminenkin, täydet 40 vuotta, Anneli Nelimarkka iloitsee.
Anneli tekee työtä Kaijonharjun hammashoitolassa ja tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevää ja kliinistä työtä, asiakkaina
kaikenikäiset.
– Mukavinta työssä onkin eri-ikäiset asiakkaat ja vaihteleva työ. On vain valitettavaa, että ennaltaehkäisevästä työstä
säästetään. Urani alussa terveysneuvontaa aloitettiin ja sitä
tehtiin tosi paljon. Tekisin mielelläni terveysneuvontaa paljon
enemmän.
Anneli tekee työtä tiimissä, jossa on viisi hammaslääkäriä,
viisi hammashoitajaa ja 1,5 suuhygienistiä.
– Hammashoitolamme sijaitsee alueella, jossa on varmasti n. 20 000 asukasta ja paljon nuoria perheitä. Alue kasvaa
koko ajan. Alueellamme on kolme isoa ja yksi pieni koulu. Juuri lasten ja koululaisten terveysneuvonnan vähyys huolestuttaa. Toisaalta myös hoitovälit ovat niin pitkät, että lapsen ja
nuoren suussa ehtii tapahtua siinä välissä monenlaista.
Anneli jää eläkkeelle ensi vuonna.
– Hyvin voisin terveyden ja voimien puolesta jatkaa, mutta
haluan antaa tilaa jo nuoremmille.
Anneli on aktiivinen STAL:n jäsen.
– Kyllä minä haluaisin sanoa nuoremmille, että yksi liitto riittäisi. Yhteisvoima on tärkeää, ja kun on kuitenkin sama työ ja
samat tavoitteet. Kyllä pitäisi mahtua samaan liittoon.
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVA ELLA KUOSMANEN
Vuoden
Hammashoitaja
Marja Hukkanen
Marja ja ennaltaehkäisevä työ
V
uoden Hammashoitaja Marja Hukkanen Vantaalta on
kehittänyt omaa työtään aktiivisesti. Marja tekee puolet työajastaan itsenäistä potilastyötä ja terveyden edistämistyötä. Hän on ollut mukana ehkäisevän työn ryhmässä
suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia hankkeita suun
terveyden edistämiseksi. Keväällä 2013 Leppäkorven ”koulun
omana hammashoitajana” toimiva Marja organisoi yhdessä 2.
ja 5. luokan opettajien kanssa kaksipäiväisen tapahtuman, jossa 5.lk oppilaat opettivat 2.lk oppilaille suun terveydenhoitoa.
Tapahtuma huomioitiin myös paikallismediassa. Marja tekee
työtänsä antaumuksella ja täydestä sydämestään. Aktiivisen
päivätyönsä lisäksi hän on mukana myös järjestötoiminnassa
STAL:n paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä sekä Vantaan
kaupungin Tehyn ammattiosaston hallituksen varajäsenenä.
Marja Hukkanen häkeltyi kuultuaan valinnastaan vuoden
hammashoitajaksi.
– Se oli iso yllätys. Se on totta, että teen työtäni täydestä sydämestä, ihan täpönä, mutta tuntui ihanalta, että se on huomioitu. Arvostus tekee kiitollisen olon.
Marja on saanut paljon huomiota valintansa johdosta niin
työkavereilta kuin esimiehiltä. On tullut puhelinsoittoja, sähköposteja, kortteja, kukkasia, halauksia.
– Olen Mediverkon keikkatyöläisenä ja sieltäkin tuli hieno
kukkakimppu esimiehiltä ja ryhmältä, jossa työskentelen. Tun-
tui hyvälle, että sielläkin arvostettiin valintaa.
Marja on oikea ennaltaehkäisevän työn äänitorvi. Hän haluaa innostaa kaikkia mukaan, lähtemään liikkeelle päiväkoteihin
ja kouluihin, vanhempainiltoihinkin.
– Meidän Leppäkorven hoitomallimme on tuottanut tulosta. Se on huomioitu aluekokouksessa. On todettu, miten paljon karieksen määrä on vähentynyt, miten lasten hampaat ovat
paremmassa kunnossa.
Marja menee kertomaan hoitomallista myös Metropoliaan
suuhygienistiopiskelijoille.
– On hienoa puhua työstämme, joka todella saa tuloksia
aikaiseksi.
Marjan työnantaja on Pohjois-Vantaan liikelaitos, jonka
tehtävänä on tuottaa.
– Arvostan sitä, että olen saanut tehdä puolet työajasta ennaltaehkäisevää terveysvalistustyötä, vaikka siihen hyvin vähän
annetaan nykyisin resursseja. Sinänsä ristiriitaista, koska se jos
mikä toisi tuottoa. Tilastollisesti on nähtävissä, että meiltä tulevilla lapsilla on yläkoulussa paremmat ja puhtaammat hampaat. Viisi vuotta, 400 oppilasta – heissä hoitomallimme näkyy.
Marja on niin täynnä intoa, että siitä voisi jakaa monelle
muullekin.
– On hienoa olla työssä, josta todella nauttii. On hienoa olla
liitossa, jossa ihmiset tekevät työtä terveyden edistämiseksi.
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
19
20
TEKSTI SEIJA TUOKKO
Artikkeli on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kiertoartikkeli.
STAL edustaa hammashoitajia ja suuhygienistejä myös
monissa viranomaistoimintaan liittyvissä työryhmissä.
Esittelemme työryhmiä ja niiden tehtäviä kuluvan vuoden aikana.
Erityispätevyysjärjestelmä tunnistaa ja tunnustaa
jäsenen saavuttaman erityisasiantuntemuksen
JÄRJESTELMÄN TAVOITTEET
Erityispätevyysjärjestelmä on kehitetty Tehyn ja sen ammatillisten jäsenjärjestöjen yhteistyönä. Tavoitteena on tukea jäsenten
ammatillista kehittymistä ja urakehitysmahdollisuuksia tunnistamalla ja tunnustamalla myös jäsenen oman ammattialan
kliinisessä työssä hankkima ja saavuttama erityisosaaminen.
Erityispätevyysjärjestelmä tarjoaa näin jäsenille vaihtoehtoisen
mahdollisuuden osoittaa ja tuoda näkyväksi hankkimansa ammatillinen erityisosaaminen niilläkin erityispätevyyden alueilla,
joihin ei ole tarjolla muodollista koulutusta. Erityspätevyys on
osaamistulosten kautta määriteltävä kokonaisuus, jonka voi
todentaa ja osoittaa näytöillä. Tehyn ylläpitämää jäsenrekisteriä ollaan kehittämässä. Jatkossa erityispätevyyden saaneista tehdään hakijan suostumuksesta merkintä jäsenrekisteriin.
Rekisterin tietoja on sitten mahdollisuus hyödyntää haettaessa asiantuntijoita erityisosaamista vaativiin tehtäviin, hankkeisiin, projekteihin jne. Erityispätevyysjärjestelmä myös kokoaa
yhteen ja tukee erityispätevyyden saaneiden keskinäistä verkottumista. Monilla kansainvälisillä järjestöillä on vastaavanlainen
erityispätevyysjärjestelmä.
VASTUUT JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDESTA
Kukin ammatillinen liitto määrittelee erityispätevyysalueet, joita sen jäsen voi hakea. Erityispätevyyden myöntämisen kriteerit
on määritelty liittojen yhteistyönä, joten arviointikriteerit ovat
yhteismitalliset. Kukin liitto vastaa oman erityspätevyysjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Liitot huolehtivat myös
tiedottamisesta omille jäsenilleen, tarvittavasta perehdytyksestä ja ohjauksesta, erityispätevyyden haku- ja myöntämisprosessista sekä erityispätevyyden saaneiden ammatillisesta edunvalvonnasta. Tehy seuraa erityispätevyysjärjestelmien toimivuutta,
kokoaa niistä seurantietoa ja osallistuu niiden kehittämiseen
sekä vastaa rekisterin ylläpidosta. Tehyn tavoitteena on hankkia järjestelmälle yhteiskunnallista tunnettavuutta ja huolehtia
erityispätevyyden saaneiden taloudellisesta edunvalvonnasta.
Syksystä 2007 alkaen julkisella sektorilla erikoisasiantuntijan
palkkauksen perusteena on käytetty kunnallisen yleisen työja virkaehtosopimuksen liite 3 kohtaa ”terveydenhuollon asiantuntijatehtävät”. Työtehtävien ja palkkauksen saaminen eri-
tyispätevyyttä vaativien tehtävien vaatimustasoa vastaavaksi on
edelleen edunvalvonnan tavoitteena.
ERITYISPÄTEVYYDEN HAKEMINEN KANNATTAA
– HAKUPROSESSIN KAUTTA MAHDOLLISUUKSIA
HAKIJALLE, ESIMIEHELLE JA TYÖYHTEISÖLLE
Kehittyvässä terveydenhuollossa tarvitaan yhä enemmän ja yhä
useammanlaista erityisosaamista, joihin kaikkiin ei välttämättä
ole tarjolla muodollista koulutusta, vaan osaaminen on hankittava työssä ja ammatinharjoittajan omavalintaisilla, myös itsenäisillä, erityisosaamista tukevilla opinnoilla ja menetelmillä.
Jos ammattihenkilön työtehtäviin kuuluu erityisosaamista vaativa vastuualue, johon hän on hankkinut vuosien aikana syvällisen osaamisen ja ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja jakamassa osaamista, erityispätevyys kannattaa osoittaa näytöillä
ja hankkia siitä todistus ja siten myös muodollinen arvotus saavutetulle osaamiselle. Erityispätevyyden hakemusta kannattaa
valmistella yhteistyössä esimiehen kanssa. Esimiehelle erityispätevyyden hakuprosessi antaa mahdollisuuden yksikkönsä osaamisen tunnistamiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen ja samalla perusteita yksilöllisten kannustimien käyttöön. Yhteistyö
edesauttaa hakijan hakemukseen tarvittavien näyttöjen todentamista ja samalla esimiehelle kirkastuu, miten upeaa osaamista hakijalla on. Yhteistyöllä luodaan näin myönteistä ilmapiiriä työyhteisön osaamisen vahvistamiselle ja vetovoimaisuuden
lisäämiselle.
ERITYISPÄTEVYYDEN VALINTAKRITEERIT
Hakijan tulee olla kyseisen liiton jäsen. Tehyn jäsenenä hän
kuuluu Tehyn taloudellisen edunvalvonnan ja tuen piiriin. Erityispätevyys edellyttää vahvan kliinisen osaamisen lisäksi alan
teoreettista hallintaa ja vahvat näytöt aktiivisesta toiminnasta
erityispätevyysalan tiedon ja osaamisen kehittäjänä, kouluttajana ja välittäjänä.
Arvioitavat osaamisalueet ovat 1) Perustutkinnon jälkeen
suoritetut vähintään 40 pisteen (= 40 op) erityispätevyysalan ja
sitä tukevat opinnot 2)vähintään viiden (5) vuoden työkokemus,
josta vähintään kolme (3) vuotta haettavalta erityspätevyysalueelta viimeisen viiden vuoden aikana sekä 3) muu toiminta, jol-
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
21
Valintakriteerit
Koulutus (minimi 40 p)
Työkokemus (minimi 40 p)
Perustutkinnon jälkeen suoritetut erityispätevyyteen
Vähintään viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään
kolme (3) vuotta ko. erityisalalla viimeisen viiden vuoden
aikana kokopäivätyönä laskettuna (=40p).
liittyvät ja sitä tukevat opinnot.
Ylittävältä osalta 1 vuosi kokopäivätyötä = 10 p
Vähintään 40 p.
(1p=1op)
(Yli 10 vuotta vanhoja yksittäisiä opintoja ei hyväksytä.)
Huom. Laskentakaavio osa-aikatyönajan muuttamiseksi
kokopäivätyöksi.
Muu toiminta (minimi 60 p)
Näytöt erityispätevyydestä
- Tiedon välittäjänä (julkaisutoiminta)
- Kouluttajana (opetus- ja ohjaustoiminta)
- Kehittäjänä (kehittämistoiminta)
Huom. Näytöt vähintään kahdesta osa-alueesta.
+ yksilöllisesti 60 p vaihdellen eri alueilta
Kuvio 1. Erityspätevyyden arviointikriteerit. Minimiyhteispistemäärä 200 p.
Huom. Tarkemmat ja voimassa olevat tiedot arviointikriteereistä ja erityispätevyyden päivityksestä löytyvät kunkin liiton kotisivuilta.
la hakija osoittaa aktiviteettinsa erikoisalan erityisosaamisen
tiedon välittäjänä, kouluttajana ja kehittäjänä. Näytöt on mitoitettu pisteinä (1 p = 27 tuntia tehtyä työtä, koulutuksen osalta 1 p = 1 op). Erityispätevyyden hyväksyminen edellyttää, että
jokaisen kolmen osa-alueen minimi pistemäärä täyttyy ja yhteismäärä on vähintään 200 pistettä (kuvio 1). Erityispätevyys on
voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä.
ERITYISPÄTEVYYDEN HAKU
Hakuohjeet ja hakuaika-aika sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät kunkin ammatillisen liiton kotisivuilta. Hausta ilmoitetaan
jäsenlehdissä ja liittojen kotisivuilla. Hakemus perustuu ajantasaiseen hakijan hakuportfolioon, jonka perusteella erityispätevyysalueen osaaminen on todennettavissa. Hakuportfoliossa
esitetään tiivistetysti kaikkien kolmen hakukriteerin (koulutus,
työkokemus, muu toiminta) osalta ne faktat, joilla erityispätevyys on tunnistettavissa ja todennettavissa. Liittojen kotisivuilta löytyvät myös ohjeet hakuportfolion laadinnasta. Sairaanhoitajaliitolla on käytössä tätä varten kehitetty verkkoportfolio,
jonka voi täyttää verkossa. Portfolion laadintaa helpottaa, jos
jäsen on huolehtinut oman ammatillisen portfolion jatkuvasta ylläpidosta ja päivityksestä työhistoriansa alusta alkaen, jolloin tarvittavat tiedot ovat helposti käytettävissä. Tänä päivänä
ammatillinen portfolio (ansioluettelo/CV) liittyy olennaisesti ammatinharjoittamiseen, joten viimeistään tässä vaihees-
sa tehtynä ja jatkossa päivitettynä sitä voi hyödyntää monessa tarkoituksessa. Iso-standardien mukainen laadunhallinta ja
akreditoidut, sertifioidut terveydenhuollon palvelut edellyttävät sitä. Ammatillinen portfolio/CV on työväline, jonka avulla ammatinharjoittaja voi osoittaa osaamisensa ja koulutustarpeensa, hakea apurahaa jne.
Hakemuksen käsittely on maksullinen. Vuonna 2013 sen
hinta on 120 €/hakemus. Maksu on suoritettava etukäteen ja
todiste maksusta liitetään hakemukseen. Ohjeet maksun suorittamisesta löytyvät kunkin liiton kotisivuilta.
Liiton nimeämä arviointineuvosto käsittelee hakemukset ja
tekee esityksen erityspätevyyden myöntämisestä liiton hallitukselle, jos hakukriteerit täyttyvät. Myönnetystä erityispätevyydestä annetaan todistus. Tieto myönnetystä erityspätevyydestä
kirjataan liiton jäsenrekisteriin ja julkaistaan liiton sivuilla, jos
hakija on siihen antanut luvan.
Seuraavilla Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöillä on käytössä
erityispätevyysjärjestelmä:
• Suomen Bioanalyytikkoliitto
• Suomen Ensihoitoalan Liitto
• Suomen Fysioterapeutit
• Suomen Kätilöliitto
• Suomen Röntgenhoitajaliitto
• Suomen sairaanhoitajaliitto
• Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
22
LIITON KUULUMISIA LYHYESTI
LUMOAVA POHJOLAN PARIISI
Teimme syysmatkamme Pohjolan Pariisiin, Riikaan,
lämpimän syyskuun alussa. Matkalle lähti yhteensä 59 reipasta ja innokasta hammashoitajaa ja
suuhygienistiä.
Tuleva Helsingin alueen paikallisyhdistyksen nimen muutos Uudenmaan hammashoitajat ja suuhygienistit ry:ksi onkin ajankohtainen, sillä bussit
täyttyivät laajasti Uudenmaan alueella työskentelevistä suun terveydenhuollon ammattilaisista.
Riikassa on valtavasti nähtävyyksiä, kulttuuria
sekä mielenkiintoisia ja herkullisia ruokapaikkoja.
Viikonlopun aikana pystyimme tutustumaan vain
pieneen osaan tästä Riikan kaupungin annista. Kotimatkalle lähti joukko piristyneitä ja rentoutuneita
hoitajia ja suuhygienistejä.
On tärkeää, että jokainen jäsen muistaa maksaa
jäsenmaksut. Jäsenmaksupalautteilla pystymme
järjestämään uusia retkiä. Seuraava matka suuntautunee pidemmälle, joulukuussa 2014 Berliinin
joulutorit kutsuvat meitä.
Olkaa aktiivisia, seuratkaa lehtemme ilmoituksia!
Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita!
• Teksti ja kuva Marja Sylman
KESKI-IKÄISEN PAIKALLISYHDISTYKSEN JUHLAT
Pohjanmaan hammashoitajat
ja suuhygienistit ry vietti Seinäjoella Uppalan kartanossa syyskuun puolivälissä 40 vuotisjuhlaansa aurinkoisen kesäisissä
tunnelmissa. Seinäjoella samana päivänä pidetty Denstal oy:n
koulutuspäivä oli valittu tietoisesti juhlan ajankohdaksi, jotta
paikkakunnalle maakunnasta
saapuvat pääsisivät myös juhlaan. Ajatus tuotti tulosta, sillä juhlaan osallistui 35 jäsentä
ympäri paikallisyhdistyksen toimialuetta. Lisäksi juhlaan pääsivät osallistumaan STAL:n varapuheenjohtaja hh Kaija Irri
ja hallituksen jäsen hh Sari
Lakkala.
Puheenjohtaja hh Tarja
Malkamäki kertoi avajaissanoissaan ja maljapuheessaan
yhdistyksen
alkutaipaleesta
Kokkolan seudun hammashoitajat ry:nä aina tämän päivän
n. 450 jäsenen yhdistyksen toimintaan ja ongelmiin. Aseptiikka-asiat ja jäsenhankinta olivat
ajankohtaisia asioita yhdistyksen alkuaikoinakin. Paikallisyhdistyksen jäsenmaksu oli viisi
markkaa! Varmaan monelta on
unohtunut tai ei ole koskaan
kuullutkaan, että ammatillisilla liitoilla ja paikallisyhdistyksillä oli merkittävä rooli palkkaneuvotteluissa, sillä Tehyä ei
vielä 1970–luvulla ollut!
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
Juhlan kruunasi tietenkin
juhlapäivällinen, joka oli loihdittu maakunnan tuoreista
raaka-aineista ja tuotti mahtavan makuelämyksen.
Illan viihteellisestä osuudesta vastasi seinäjokelainen improvisaatioryhmä Päätä näkyvissä, joka 6-7 hengen ryhmän
voimalla esitteli meille uusia
merkityksiä ja nimiä hammashoidon välineille. Parsotin,
jonka itse paremmin tunnistamme yhdistelmämuovin viejänä, voisi toimia nenäkarvojen nyppijänä tai korvavahan
poistajana. Kuka puhuukaan
asianmukaisista ja tarkoituksen mukaisista välineistä, vain
mielikuvitus on rajana.
Juhlien toteutukseen tarvitaan aina jonkin verran rahoitusta. Johnson & Johnson, Plandent, Hammasväline,
Cloetta Suomi, sekä STAL vastasivat illan tarjoiluista, tuotenäytteistä ja liiton historiikistä. Sponsorien puheenvuoron
pitivät STAL:n vpj Kaija Irri,
Cloetta Suomen Milla Vihanto
ja Johnson & Johnsonin Heidi
Okkonen.
Kiitos iloisesta juhlasta!
Mukana juhlasta nauttimassa
ollut Pirkko Takala
• Teksti ja kuva Pirkko Takala
23
KOULUTUSTA MERELLÄ
Tapasimme iloisen Turun alueen Suun
Terveydenhoidon
Ammattilaisten
(Tasta) joukon Viking linen terminaalissa lokakuisena lauantaina aamutuimaan. Joukon vastaanotti matkanjohtaja, hammashoitaja Satu Säteri,
jonka rempseässä luotsauksessa suuntasimme kohti koulutusmatkaa.
Aloitimme aamun buffet-aamiaisella, jonka jälkeen Tasta ry:n puheenjohtaja Ann-Kristin Limnell toivotti tastalaiset tervetulleiksi ja koulutusosio
aloitettiin. Paikalla oli 45 yhdistyksen
jäsentä.
Hygieniahoitaja Marjo Haapasaari
Turun hyvinvointitoimialalta luennoitsi hygieniasta hammashoidossa. Loistava luento sisälsi paljon ajankohtaista asiaa, jossa myös kerrattiin tärkeitä
asioita, kuten käsihygienian merki-
oimitystä. Turun hyvinvointitoimiat
alalta luennoitsijana olivat
myös Suun Terveydeksi
-lehden päätoimittajanakin toimiva suuhygienisti, TtM Kukka-Maaria
Leivonen sekä suuhygienisti Pia Kanervala, joka
onluennoitsi työnjaosta, jona hoika kulmakivenä on oikea
ealla tekijäleall
to oikeaan aikaan, oikealla
ih
lä. Kukka-Maaria Leivosen aiheena
olili
vuorovaikutus suun hoidon vastaanottokäynnillä. Luento sisälsi myöskin
useita hyviä ja tärkeitä vinkkejä, painottaen positiivista palautetta, avoimia kysymyksiä sekä reflektoivaa toistoa ja kuuntelua.
Hyvien luentojen jälkeen oli vuorossa vielä learning cafe, jossa pohdittiin luentojen pohjalta työnjakoa,
SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013
h
i i jja vuorovaikutusta.
ik
SSamall
hygieniaa
la tutustuttiin eri työpaikkojen sekä
eri kuntien toimintatapoihin. Loistava
koulutuspäivä kruunattiin, kun laiva
seilasi Ahvenanmaalle ja vaihdoimme
laivan vaihdon myötä myös ohjelman
keveämmäksi. Uuden Grace- laivan
tanssilattia täyttyi tastalaisista, naurusta ja erittäin hyvästä fiiliksestä.
• Teksti Laura Virtanen, kuva Kukka-Maaria Leivonen