Reseptiivinen monikielisyys vieraan kielen oppimisessa: viron

Reseptiivinen monikielisyys vieraan kielen oppimisessa: viron

Reseptiivinen monikielisyys vieraan
kielen oppimisessa: viron- ja
suomenkielisen kirjallisen tekstin
ymmärtäminen
Learner Language, Learner Corpora
Oulu 6.10.2012
Annekatrin Kaivapalu
Tallinnan yliopisto/Jyväskylän yliopisto
Esitelmän sisältö
 Reseptiivinen monikielisyys ja REMU-projekti
 Tutkimuksen tavoitteet
 Lähtökohtia
 Kielelliset ja kielenulkoiset tekijät
 Tutkimusmenetelmä
 Kielelliset rakenteet ja kielijärjestelmä
ymmärtämisprosessissa: osallistujien reflektointi
 Päätelmiä
 Haasteita ja jatkomahdollisuuksia
Reseptiivinen monikielisyys:
määritelmä
Erityinen monikielisen kommunikaation
tapaa: vuorovaikutuksessa kukin osallistuja
käyttää toiselle puhuessaan omaa
äidinkieltään ja ymmärtää toisen kieltä
Perustuu kieltenväliseen samankaltaisuuteen
ja lähdekielen positiiviseen vaikutukseen
Tutkimuskohteena läheiset sukukielet
(tanska-ruotsi-norja, saksa-hollanti-friisi,
tšekki-slovakki-sorbi)
Reseptiivinen monikielisyys:
sosiolingvistinen lähestyminen
Käsitelty sosiaalisena, sosiokulttuurisena ja
kielipoliittisena ilmiönä
Huomio kohdistunut ensisijaisesti suulliseen
kielenkäyttöön
Tutkimustulosten perusteella selvästi
tehokkaampi kommunikaatiotapa kuin
englannin käyttö lingua francana (Hendriks &
van Mulken 2012)
Oppimisprosessi mukana “sivutuotteena”
Reseptiivinen monikielisyys: toisen
kielen oppimisen näkökulma
Kohdekielen oppiminen läheisen sukukielen
kompetenssin pohjalta
EuroComDidact : kirjallisten tekstien
ymmärtäminen
 EuroComRom, EuroComGerm, EuroComSlav
Meißnerin malli – bridge language
Hypoteettinen kielioppi
Vastaavuuskielioppi
Plurilingvaalinen välisysteemi
Ulkomaanfennougristiikka (Laakso 2007)
REMU – kolmen yliopiston yhteisprojekti
Tallinnan yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Tavoitteet
Selvittää
mitä ja miten suomenkieliset vironoppijat ja
vironkieliset suomenoppijat ymmärtävät
kohdekielisestä kirjallisesta tekstistä lähdekielensä
pohjalta ilman eksplisiittistä opetusta ja ilman
aikaisempaa kokemusta kohdekielestä;
mikä on kielellisten ja kielenulkoisten tekijöiden rooli
ymmärtämisessä;
onko vironkielisten ja suomenkielisten
ymmärtämisprosessi symmetristä?
Lähtökohtia: suomi ja viro
 Opetellessaan uutta kieltä joko tietoisesti tai
tiedostamattaan hyödynnetään tietoa ja taitoa, mikä on
olemassa äidinkielestä ja/tai muista jo tuntemista kielistä
sekä sovelletaan uuteen kieleen rakenteita ja ilmaisustrategioita, jotka ennestään hallitaan (Ringbom 2007)
 Kielten rakenteellinen, leksikaalinen ja funktionaalinen
samankaltaisuus – todellinen samankaltaisuus
hyödynnetään erityisesti kielen ymmärtämisessä.
 Käsitykset ja kokemukset samankaltaisuudesta – havaittu
ja oletettu samankaltaisuus
Kielelliset ja kielenulkoiset tekijät
Kielelliset tekijät
lähde- ja kohdekielen sanasto ja rakenteet
Kielenulkoiset tekijät
metakognitiiviset strategiat
metalingvistinen tietoisuus
maailmantieto
kosketus kohdekieleen
Tässä esitelmässä
kieliopillisten rakenteiden ja kielijärjestelmän
toimimisperiaatteiden rooli tekstin ymmärtämisessä
Tutkimukseen osallistujat
Tallinnan, Tarton, Itä-Suomen ja Jyväskylän
yliopistojen opiskeljat
Suomessa suomen kielen opiskelijat
Virossa monien alojen (mm. Viron kielen ja muiden
kieliaineiden) opiskelijat
ilman eksplisiittista opetusta ja ilman aikaisempaa
kokemusta kohdekielestä
vironkielisiä 63
suomenkielisiä 62
Aineisto
Teksti Silta yli meren/Sild üle mere
1/3 ilman ohjeistusta
1/3 lista kieltenvälisistä yhtäläisyyksistä
1/3 lista kieltenvälisistä eroista
Kysymyksiä
Kerro omin sanoin, mitä tekstistä ymmärrät
Voit myös kääntää kaiken sen tekstin, jonka osaat
Mikä tekstissä oli hankala ymmärtää?
Mikä tekstissä oli helppo ymmärtää?
Millä tavalla yritit ratkaista ymmärtämisongelmia?
Metodi
Tekstin sisällön kuvausten ja käännösten
tarkka analyysi
sanasto ja rakenteet
onnistuneet ja vähemmän onnistuneet ratkaisut
Osallistujien reflektointi
ymmärtämisprosessista
Tässä esitelmässä
Osallistujien reflektointi
Samankaltaiset rakenteet: vironkieliset
osallistujat
Vartalot
Paljudel sõnadel on juba emakeelest tuttav tüvi
 Verbit
 Lukusanat
 Konjunktiot
 Lauserakenne
Lauseehitus on eesti keelega väga sarnane
Samankaltainen kielijärjestelmä:
vironkieliset osallistujat
 Sanojen yhdistäminen
Üritasin liitsõnad lahku ajada ja vähemalt poole ära
arvata.
 Johtaminen
Kerge oli mõista sõnu, mida on lihtne tuletada
 Sisä- ja loppuheitto
Paljud sõnad on eestikeelsetele sarnased, kuid näevad
lihtsalt „pikendatud“ välja
Samankaltaiset rakenteet:
suomekieliset osallistujat
 Samankaltaiset sana- ja lauserakenteet
 Maiden, paikkojen ja kielten nimet
 Lukusanat
Konjunktiot
Partikkelit
Samankaltainen kielijärjestelmä:
suomekieliset osallistujat
 Sijamuodot
Sijamuotojen samankaltaisuus helpotti syntaksin
ymmärtämistä: lähedased sugulaskeeled läheiset
sukulaiskielet
 Verbien taivutus
Ainakin aikamuodoissa imperfektin tunnistaa i-loppuisista
verbeistä.
 Sanaluokat
Vaikka jotain sanaa ei entuudestaan tuntenut, pystyi sen
sanaluokan ja syntaktisen roolin yleensä päättelemään
 Sanajärjestys
Erilaiset rakenteet: vironkieliset
osallistujat
Vartalot
Verbien ja nominien taivutus ja taivutusmuodot
Verbit ja adjektiivit
(Sija)päätteet
Pitkät virkkeet
Erilainen kielijärjestelmä:
vironkieliset osallistujat
 Sanojen yhdistäminen
... pikemaid liitsõnu: ei saa aru, kust üks sõnapool lõppeb ja
teine algab, teeb mõistatamise raskemaks.
 Sanojen pituus
... pikkade sõnade kokku lugemine
 Fonologia
... hääldust, mis ei sarnanenud eesti keelega.
 Kirjoitusasu
.... Y-d sisaldavaid sõnu, rikkalikke täpitähti
Erilaiset rakenteet:
suomenkieliset osallistujat
Sanajärjestys
Verbien aikamuodot
Oli joskus vaikea ymmärtää verbien tempuksia
Luku
Kun sana oli täysin tuntematon, jäi sen monikollisuus
tai aikamuoto epäselväksi: oli hankala miettiä, mitkä
ainekset kuuluivat itse sanaan ja mitkä olivat
taivutussuffikseja.
Erilainen kielijärjestelmä:
suomenkieliset osallistujat
 Fonologia
Oli hankala ymmärtää tekstin osia, missä esiintyi õ vokaali
ja sanoja joissa ilmestyi kaks ö:tä vai o:ta
En tiedä mikä kirjain on õ
 Loppu- ja sisäheitto
Sisäheitto oli joskus ongelmallinen, mutta loppuheitto ei
ollut.
 Rektiot
Ymmärrän välillä väärin esimerkiksi sijamuodon, koska
niitä käytettiin kuin rektioina eri tavalla kuin suomessa.
Kieltenväliset
vastaavuussuhteet
 oo-yhtymä esiintyy uo:n paikalla jne.
 Yritin tehdä pitkistä vokaaleista diftongeja ja arvata onko
sanoissa astevaihtelua
 Yritin mm. muuttaa pitkiä vokaaleita diftongeiksi sekä ükirjaimen tilalle y-kirjaimen.
 Vaikka virossa ei ole vokaalisointua, oli helppoa
ymmärtää niitä sanoja, joissa ”pitäisi” olla vokaalisointua
 Yleensä sanat vähän lyhentyneet
 k:n paikalla g.
 Virossa esiintyy ”b”kin ja ajattelin että suomen vastaava
sana sisältäisi ”p”:tä..
Päätelmiä
Ymmärtämisessä auttaa sanaston
samankaltaisuuden lisäksi rakenteiden ja
kielijärjestelmän toimimisperiaatteiden
samankaltaisuus
Ringbom 2007
Item learning in comprehension
System learning in comprehension
Läheisen sukukielen omaksumisessa toimivat
rinnakkain
Haasteita ja
jatkomahdollisuuksia
Aineiston kvantitatiivinen analyysi
Käännösten kvantifiointi
Kieltenvälinen samankaltaisuus ja erilaisuus
kvantifioinnin perustana
Luetunymmärtämistehtävä täydentävänä
tutkimusmenetelmänä
Lähteitä
 EuroComDidact http://www.eurocomresearch.net
 Gooskens, C. 2007. The contribution of linguistic factors to the intelligibility
of closely related languages. – Journal of Multilingual and Multicultural
Development 28 (6), 445−467.
 Hendriks, B. & van Mulken, M. 2012. Comparing effectiveness of ELF, L1L2 interaction and receptive multilingualism in Computer-Mediated
Communication (CMC). – M. Hüning & U. Reich (eds.) Language and the
city. Sociolinguistic Symposium 19. Berlin, August 21–24, 2012. Berlin:
Freie Universität Berlin, 265..
 Kaivapalu, A. & Muikku-Werner, P. 2010. Reseptiivinen monikielisyys: miten
suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta? –
Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97.
 Laakso, Johanna 2007. Suomi ja viro rinnakain ulkomaanfennougristiikassa.
− VIRSU III. Suomalais-ugrilaisia kohdekieliä ja kontakteja. Studies in
Languages 42 / Toim. P. Muikku-Werner & O. Kokko & H. Remes. Joensuu:
Joensuun yliopisto, 9−18.