timo ahvonen: analytiikan vankkumaton kannattaja mtt

SAS INSTITUTEN SIDOSRYHMÄLEHTI JOHTAMISESTA, STRATEGIASTA JA TEKNOLOGIASTA
TIMO AHVONEN:
ANALYTIIKAN
VANKKUMATON
KANNATTAJA
MTT:
SUOMALAISTA MAATALOUTTA
KEHITETÄÄN HUIPPUTASON
ANALYTIIKALLA
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO:
UNIIKKI KOULUTUSOHJELMA
OPETTAA TUOTTAMAAN
DATASTA TIETOA JOHTAMISEN
TUEKSI
VATTENFALLIN PALKITTU
CRO ERIK HAGLAND
NOSTI RISKIENHALLINNAN
TOIMITUSJOHTAJAN
AGENDALLE
ARLA FOODSIN CEO
PEDER TUBORGH EI ANNA
MENESTYKSEN NOUSTA
PÄÄHÄN
SISÄLTÖ:
2 - PÄÄKIRJOITUS:
VOIKO OIVALLUKSIA TUOTTAA?
3 - VAHDINVAIHDOS:
MARKKINAJOHTAJAKSI MYÖS TUNNETTUUDESSA
4-7 - STRATEGIA:
SE VOITTAA, JOKA KÄYTTÄÄ TIETOA FIKSUIMMIN
Vakuutusyhtiö Fennia on matkalla kohti analyyttista yrityskulttuuria. Kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan kysyntää
analytiikalle syntyy tavoitteista ja työstä syntyneistä
tarpeista.
PÄÄKIRJOITUS: Voiko oivalluksia tuottaa?
20-21 - DIGITALISOITUMINEN:
YKSINÄISYYS ON PERUSEDELLYTYS
Arla Foodsin pääjohtaja Peder Tuborgh kertoo viime
vuosien vaativasta matkastaan kriisistä toiseen, joka on
osin kivikkoisista osuuksista huolimatta osoittautunut
menestyksen tieksi.
”Sain idean.” Jo lauseen kielellinen rakenne vihjaa, ettei
ideoita voi pakottaa syntymään, vaan kyse on aivojemme
valmiudesta vastaanottaa ajatuksia ulkopuolelta. Sama pätee
oivallukseen, monimutkaisen tilanteen (usein) äkilliseen hahmottamiseen. Oivallus, joka on ilmestyksen ja läpimurron
käsitteiden sukulainen, tarkoittaa yllättävää, syvällistä ja
muutoksen aiheuttavaa tietoa.
Oivallukset liittyvät yhä konkreettisemmin
työelämäämme, jossa niitä on mahdollista ”tuottaa”. Henkilökohtaisen luovuuden näkökulmasta emme voi tuottaa ideoita nappia painamalla, vaan meidän on saatettava
itsemme tilaan, jossa annamme niille mahdollisuuden kummuta.
Organisaatioissa tilanne on päinvastainen. Liiketoiminnassa ennalta tuntemattomia, yllättäviä yhteyksiä voidaan
paljastaa paljon järjestelmällisemmin käyttämällä oikeita
lähestymistapoja ja työkaluja. Voimme tuottaa oivalluksen,
joka muuttaa prosessia, asiakassuhdetta tai kenties jopa
liiketoimintamallia.
Organisaation monimutkainen rakenne prosesseineen ja
käytäntöineen kätkee sisäänsä yllättäviä yhteyksiä – oivalluksia – jotka voivat olla hyvin arvokkaita. Niihin sisältyy
yrityksen mahdollisuus innovointiin. Ja koska mm. ostokäyttäytymisemme, viestintäprosessimme ja suhtautumisemme
toisiimme, tuotteisiin ja yrityksiin, tallennetaan digitaalisena
tietona, meillä on tänä päivänä mahdollisuus löytää nämä
yllättävät yhteydet.
Kykymme hallita ”massiivista analytiikkaa” on kehittynyt
valtavasti. Nykyään pystymme käsittelemään valtavia tietomääriä sekunneissa, joita ei aiemmin pystytty työstämään
lainkaan, tai parhaassa tapauksessa työstäminen vaati useita
viikkoja ja paljon rahaa. Yrityksillä on nyt välineitä kehittää, testata ja tuottaa oivalluksia nopeassa tahdissa. Hyvin
organisoitu tieto, kenties yhdistettynä uusiin rakenteettomiin
teksti- ja kuvatietoihin, voi synnyttää uuden, käänteentekevän oivalluksen.
Onko sinulla varaa jättäytyä sivuun oivallusten tuottamisesta?
22-23 - JOHTAMINEN :
IHMINEN NÄYTTÖÖN POHJAUTUVAN JOHTAMISEN
JARRUNA
Stanford-professori Jeffrey Pfeffer romuttaa nykyaikaisen
johtamisen myyttejä.
Sari Hofmann
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
SAS Institute Oy
8-11- ASIAKASNÄKÖKULMA:
MAATALOUS HYÖDYNTÄÄ HUIPPUTASON
ANALYTIIKKAA
Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on
kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa kertovat MTT:n Sari Forsman-Hugg ja Arto Latukka.
12-13 - KILPAILUKYKY:
YLIOPISTOSSA ALETAAN LEIKKIÄ DATALLA
Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä data-analytiikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa. Sen tavoitteena on tuottaa osaamista, jonka avulla
johtamisessa pystytään perustelemaan päätöksiä datalla.
14-17 - RISKIENHALLINTA:
“AINOA PÄÄMÄÄRÄNI ON LUODA ARVOA”
Palkitun riskienhallintajohtaja Erik Haglandin aikakaudella
riskienhallinta on Vattenfallissa nostettu toimitusjohtajatasolle tinkimättä ruohonjuuritason tuesta.
18-19 - INTOHIMO:
KULTA PIILEE PIENISSÄ YKSITYISKOHDISSA
Menestynyt Le Mans –kuljettaja Tom Kristensen paljastaa,
että ihannoitujen kilpa-ajajien huippusuoritukset perustuvat
täydellisesti kulissien takaiseen tiimityöhön.
SAS Institute Oy, PL 85/Tekniikantie 14,
02151 Espoo
Puhelin 09 5255 71 www.sas.com/fi
Päätoimittaja: Saara Saalamo
Toimitus ja tekstit: TRIALOG Aps, Hanne Hyldborg ja Sven
Hauge, [email protected]. Press Features, Jorma T. Mattila,
[email protected].
Kuvitus: Torben Nielsen, Camilla Utke Schiøler, Ola Billmont,
Matti Matikainen.
Taitto: Maria Bergsoe. Repro ja paino: Cool Gray A/S
SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates
USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. © 2013 SAS Institute Inc. All rights reserved.
Reflection | 2
Markkinajohtajaksi myös
tunnettuudessa
VAHDINVAIHDOS: SAS Institute Oy:n uutena toimitusjohtajana vuoden alussa
aloittanut Johan Sandell, 43, näkee yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen parantaa
SASin tunnettuutta ja näkyvyyttä Suomessa.
s
AS on Suomessakin kiistaton markkinajohtaja
liiketoiminta-analytiikassa, ja sen uskollinen asiakaskunta tuntee yrityksen hyvin. Tunnettuutta on
Sandellin mukaan kuitenkin tarvetta kasvattaa, jotta SAS
pystyy toteuttamaan kasvustrategiansa. Hän aikoo itse
toimia esimerkkinä ja tuoda SASin viestiä entistä näkyvämmin julkisuuteen.
”Haluan, että myös omat asiantuntijamme tulevat paljon aiempaa enemmän julkisuuteen näkemystensä kanssa.
Meidän pitää osallistua näkyvämmin alan keskusteluun ja
ottaa myös tunnettuudessa ansaittu paikkamme liiketoiminta-analytiikan ykkösenä.”
Viiden vuoden kuluttua SAS on Sandellin vision mukaan
Suomessakin tunnustettu ja tunnettu tekijä, joka tulee missä
tahansa yrityksessä ensimmäisenä mieleen, kun tarvitaan
apua liiketoiminta-analytiikassa.
Tulokset syntyvät ihmisiä johtamalla
Sandellin edeltäjä Matti Suutala perusti SAS Institute Oy:n
1987 ja johti sitä menetyksellä 25 vuotta. Vahdinvaihtoa on
Sandellin mukaan helpottanut yrityksen vankka perusta.
Hän pääsi myös puolen vuoden ajan oppimaan toimitusjohtajan tehtäviä Suutalan rinnalla. Tarvittaessa Suutala
on edelleen käytettävissä neuvonantajana, sillä ennen eläkkeelle siirtymistään hän jatkaa SAS-tehtävissä keskittyen
liiketoiminnan kehittämiseen Baltian maissa.
Sandell sanoo uskovansa vahvasti ihmisten ja osaamisen
johtamiseen.
”En usko, että tulosta voi johtaa. Pitää johtaa ihmisiä,
heidän kehittymistään ja motivointiaan. Ihmisiä tulee ohjata
oikeanlaisiin tehtäviin, jotka motivoivat heitä. Se näkyy
onnistumisina asiakasrajapinnassa, mikä puolestaan tuottaa
meille kasvustrategiamme mukaiset tulokset”, hän toteaa.
Liiketoiminta-analytiikkaa käytetään nykyisin liiketoimintalähtöisesti niin bisneskriittisillä sovellusalueilla, että
toteutusprojektit ovat Sandellin mukaan erittäin haastavia.
Siksi SASin on keskityttävä yhä vahvemmin asiakkuuksiin,
jotta se ymmärtää asiakkaiden liiketoiminnan draiwerit ja
pystyy yhdessä heidän kanssaan määrittelemään toteutusprojektit niin, että ne vievät maaliin asti.
Kilpailuetua uudenlaisilla osaajilla
SASin emoyhtiön kotiosavaltiosta Pohjois-Carolinasta
vieraili toissavuonna Suomessa arvovaltainen delegaatio
tutustumassa Pisa-tuloksista mainetta saaneeseen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tärkeimpänä oppinaan
delegaatio piti Sandellin mukaan sitä, että suomalainen
koulutusjärjestelmä antaa opettajille valtaa ja vapautta suunnitella opetustaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Yhdysvalloissa opettajien käsiä sen sijaan sitovat loputtomat
kokeet, tasokokeet ja testit, joilla koulutusta pyritään liiallisuuksiin asti ohjaamaan.
”Meillä koululaiset oppivat ajattelemaan asioita eivätkä
vain pärjäämään kokeissa. Se luo loistavan mahdollisuuden
kouluttaa esimerkiksi data scientist -tyyppisiä moniosaajia,
joille on kasvavaa tarvetta työmarkkinoilla. Suomalaisille
yrityksille tällaiset osaajat voisivat tarjota merkittävän kilpailuedun”, Sandell toteaa.
Koulutuksen tasosta on hänen mielestään tärkeää pitää
huolta myös peruskoulun ja lukion jälkeisissä opinnoissa.
Jotta oppilaitokset kouluttaisivat yritysmaailman kaipaamia osaajia, yritysten täytyisi Sandellin mukaan luoda
sille omasta puolestaan imua tarjoamalla tuleville osaajille
harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja, joissa nuoret pääsevät
jatkamaan kehittymistään.◆
Reflection | 3
Se voittaa,
joka käyttää
tietoa
fiksuimmin
Reflection | 4
Vakuutusyhtiö Fennia etenee
kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle
syntyy tavoitteista ja työssä
heränneistä tarpeista. Uskoa
tuloksiin saadaan, kun analytiikan avulla on todella kyetty
parantamaan liiketoimintaa...
›
›
Reflection | 5
Timo Ahvonen on saanut innoitusta analytiikan hyödyntämiseen muun muassa Moneyball-kirjasta, joka
kertoo tositarinan amerikkalaisen baseball-joukkueen
Oakland Athleticsin noususta huipulle analytiikan
avulla. Kirjan pohjalta on tehty myös Brad Pittin
tähdittämä Hollywood-elokuva, joka oli vuonna 2011
ehdolla usean Oscar-palkinnon saajaksi.
›
P
k-sektorin yritysten ja kotitalouksien vakuumutta kaikkien asiakkaiden vuosittaiseen henkilökohtaituksiin keskittynyt Fennia kilpailee Suomessa
seen kontaktointiin resurssit eivät riitä.
vahvasti konsolidoituneilla markkinoilla. Sillä
”Asiakaskantaa analysoimalla pystymme kohdistamaan
on kolme itseään suurempaa kilpailijaa, joilla kaikilla on
vuosittaiset proaktiiviset yhteydenotot niihin asiakkaisiin,
Fenniasta poiketen myös pankkitoimintaa.
jotka sitä todennäköisimmin tarvitsevat elämäntilanteessa
Fennian tulee kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan
tai yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen takia”, Ahvopysyä kilpailukykyisenä hinnoiltaan ja tuotteiltaan, mutta
nen sanoo.
kilpailuetua pitää saada ennen muuta palvelulla.
Yhteydenotto on analytiikan ansiosta myös paremmin
”Visiomme on olla suositelluin vakuutusyhtiö. Haluvalmisteltu ja personoitu, koska Fennian yhteyshenkilö
amme erottua kilpailijoista ydinkohderyhmässämme sillä,
tietää, miksi asiakkaaseen otetaan yhteyttä. Kummankaan
että pystymme parhaimpaan palveluun. Se on mahdolaikaa ei tuhlata turhuuksiin.
lista, koska ymmärrämme muita
Hinnoittelu kohdalleen
paremmin, mitä kohderyhmässä
tapahtuu”, Ahvonen kertoo.
Analytiikan fiksu käyttö
Vakuutusyhtiössä myös hinnoit Parempi palvelu kompensoi
säästää aikaa ja vaivaa, koska
telu perustuu pitkälti vahinkotiasiakkaiden silmissä myös vakuuse auttaa tekemään sitä,
lastojen analyysiin. Esimerkiksi
tusten hinnankorotuksia. Niihin
millä on oikeasti vaikutusta ja
ajoneuvovakuutusten hinnoitteajaa se, että keskimääräinen vahintunnistamaan objektiivisesti
lussa pyritään tunnistamaan tekikokorvaus kasvaa vuosittain paljon
asiat, joista kannattaa olla
jät, jotka ennustavat, mitä tietylle
normaalia inflaatiota enemmän,
kiinnostunut.
kuljettaja-ajoneuvo-yhdistelmälle
koska asiakkailla on entistä enemtulee ensi vuonna tapahtumaan.
Käytännössä jokaiselle asimän ja kalliimpaa vakuutettavaa.
akkaalle tulee eri hinta. Se on Ahvosen mukaan elinehto,
Myös asiakkaiden odotukset ovat jatkuvasti kasvaneet.
Palvelua pidetään nykyisin huonona, jos rahat eivät ole
kun asiakasmäärät ovat suuria. Isojen kilpailijoiden etuna
asiakkaan tilillä heti, kun hän on puhelimitse tehnyt koron suurempi asiakaskanta, jolloin analysointi tuottaa perivaushakemuksen.
aatteessa tarkempia tuloksia. Sen vuoksi Fennian on oltava
Oma haasteensa on Ahvosen mukaan ylimalkaan saada
muita parempi analytiikassaan.
varsinainen vakuutustoiminta kannattavaksi kestävällä
”Se, joka arvioi asiat väärin, saa huonot asiakkaat ja
pohjalla, koska vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan kanmenettää hyvät. Siksi oikea hinnoittelu on keskeinen asia
nattavuus on 2000-luvulla heilahdellut rajusti erilaisten
vakuutusyhtiön kannattavuuden kannalta.”
finanssi- ja talouskriisien vuoksi.
Tärkeää vakuutusyhtiölle on myös vastuuvelan laskenta,
jossa Fennia pyrkii analytiikan avulla esimerkiksi ennakoiParempaa asiakasymmärrystä
maan, kuinka paljon eläkemaksuihin johtavia henkilövahinYli 20 vuotta SAS-ratkaisuja käyttäneellä Fennialla stankoja tapahtuu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä.
dardiraportointi on Ahvosen mukaan hyvässä kunnossa,
Vastuuvelan määrä on keskeinen tekijä, kun lasketaan yhä
samoin hälytysten ja ad hoc -kyselyiden hyödyntäminen.
tarkemmin säänneltävää vakuutusyhtiöiden vakavaraiKehittynyttä analytiikkaa yhtiö on käyttänyt jo pitkään
suutta.
muun muassa asiakasymmärryksen parantamiseen ja asia ”Vastuuvelan laskennalla on myös strategisempi merkikaspoistuman ennakointiin.
tys. Meidän täytyy ymmärtää, mitä taseellemme tapahtuu,
Yhtiössä esimerkiksi tarkistetaan vuosittain, että kotitajos saamme paljon yritysasiakkaita, joilla on paljon työnlous- ja yritysasiakkailla on riittävän kattava vakuutusturva,
tekijöitä, ja lakisääteisten tapaturmavakuutusten kanta
Reflection | 6
kasvaa kovasti. Silloin pitää myös selvittää, mikä on tapaturmavakuutusten oikea hinta, jotta liiketoiminta pysyy
kannattavana.”
Vaatimukset kovenevat
Analytiikalle asettuu Ahvosen mukaan Fenniassa yhä
kovempia vaatimuksia. Tiedon pitää olla nopeammin
saatavissa ja helpommin ymmärrettävässä muodossa, jotta
sen pohjalta päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan
toimenpiteitä sekä myöhemmin kontrolloimaan, että on
päästy haluttuun lopputulokseen.
Jotta vakuutustoiminta saadaan pitkällä aikavälillä
tasaisesti kannattavaksi, täytyy pystyä kohdistamaan
tekemistä paremmin, segmentoimaan tarkemmin, ymmärtämään tuotteiden kannattavuusrakenteet paremmin ja
korjaamaan vakuutuskantaa hieman sieltä ja vähän tuolta.
Lisäksi täytyy kyetä ennustamaan paremmin, miten käy, jos
asiat jatkuvat ennallaan.
”Ennustetta verrataan sitten tavoitteeseen ja katsotaan,
mistä mahdollinen ero johtuu ja mihin toimenpiteisiin pitää
”Kysyntä herää tavoitteiden kautta. Ihmiset alkavat
ryhtyä, jotta tavoitteeseen päästään.”
vaatia välineitä, joita vain analytiikka tarjoaa. Usko analy Kun vakuutustoiminnan kannattavuus on kestävällä
tiikan tuloksiin puolestaan syntyy, kun tuloksia käytetään
pohjalla, Fennia voi ottaa enemmän riskiä sijoitustoiminja havaitaan, että ne todella parantavat toimintaa.”
nassa.
”Mitä heikompi tietämys on, sitä vähemmän riskiä
Innoitusta baseball-analytiikasta
voidaan ottaa ja sitä pienemmät ovat sijoitustoiminnan
Ahvonen alkoi itse saada uskoa analytiikkaan jo kauptuotot”, Ahvonen sanoo.
pakorkeakoulussa opiskellessaan
Koveneviin vaatimuksiin vastaja erityisesti opiskelijavaihdossa
Liiketoiminnallinen horisontti
takseen Fennia uudistaa parhailKanadassa, kun hän yhdessä
laajenee, koska analytiikka
laan yritystason tietovarastoaan
opiskelijatovereiden kanssa sai
paljastaa lainalaisuuksia, joita
ja johdosta tiimitasolle asti käyprofessorin antamaan harjoitusihmisjärjen avulla ei ole edes
tettävää mittaristoaan. Yhtiö
tehtävään analytiikan avulla erimahdollista havaita.
aikoo myös laajentaa analytiikan
nomaisia tuloksia.
hyödyntämistä uusille alueille,
”Silloin jotenkin aukesi, että
kuten verkkopalveluiden kehittäasioita voidaan oikeasti ratkaista
miseen, yhteistyökumppaneiden tehokkuuden ja kustannuskiihkottoman analyysin kautta eikä vain niin, että ollaan
tason analysointiin sekä omien palveluidensa mahdollisten
vaan jotakin mieltä asioista”, hän kertoo.
ongelmakohtien tunnistamiseen asiakkuuksien elinkaaren
Käsitys vahvistui, kun hän myöhemmin pääsi tutustuvarrella.
maan pohjoismaisiin käytäntöihin erityisesti ajoneuvova ”Käyttötarkoituksia analytiikalle on enemmän kuin
kuutuksien hinnoittelussa.
kukaan pystyy keksimäänkään. Kaikki tähtää kuitenkin
”Aloin miettiä, että tällä alalla voittaa se yritys, joka
nykyisten asiakkaiden pitämiseen ja hit raten parantamiseen
käyttää tietoa fiksuimmin. Muut eivät edes tiedä, miksi juuri
myynnissä”, Ahvonen toteaa.
se yritys voittaa. Sillä vaan on tietoa, mitä muilla ei ole, ja
tieto on arvoltaan vähän kuin sisäpiiritietoa sijoitusmaailKysyntä täytyy luoda
massa.”
Fennia pyrkii Ahvosen mukaan kehittämään koko ajan
Uusimpia innoituksen lähteitä Ahvosella on ollut
myös yrityskulttuuriaan niin, että analytiikkaa hyödynnetMichael Lewisin kirja Moneyball: The Art of Winning an
Unfair Game, jonka pohjalta on tehty myös Brad Pittin
täisiin yhä enemmän ja sen tuloksiin luotettaisiin.
Koska resurssit ovat rajalliset, ihmisten työaika pitää
tähdittämä elokuva. Kirja kertoo tositarinan siitä, kuinka
käyttää tehokkaasti. Turhasta, lisäarvoa tuottamattomasköyhä baseball-joukkue Oakland Athletics nousi huipulle,
ta työstä on päästävä eroon, jotta aikaa jää asiakkaiden
kun se alkoi analysoida kaikille avointa ja erittäin tarkkaa
kohtaamiseen.
baseball-statistiikkaa aivan uudella tavalla.
”Analyysien ansiosta joukkue pystyi palkkaamaan
”Silloin ihmiset haluavat tietää, ketä asiakasta kannattodella halvalla sellaisia pelaajia, jotka osasivat juuri sen,
taa kontaktoida ja mitä hänelle tarjota. Tietämisen pakko
ja tarve analytiikalle syntyvät sitä kautta. Kysyntä täytyy
mitä pitää osata, että pelit voitetaan”, Ahvonen kertoo.
luoda. Se ei synny sanomalla, että analytiikka on hyvä juttu,
Perinteisesti baseballissa on kiinnitetty pelaajien rektuossa ovat välineet, käyttäkää niitä”, Ahvonen toteaa.
rytoinnissa päähuomio näyttäviin taitoihin, kuten pitkiin
Työntekijät ovat hänen mukaansa entistä valveutulyönteihin ja heittoihin, vaikka niillä ei datan valossa vältneempia. Kun heille kerrotaan yrityksen seuraavan vuoden
tämättä ole suurta merkitystä voittamisen kannalta. Silti tälkannattavuustavoite, he alkavat spontaanisti pohtia, mitä
laisille pelaajille maksetaan huippupalkkoja, joihin Oakland
he voisivat omassa toiminnassaan parantaa ja missä ovat
Athleticsilla ei ollut varaa. ◆
helpoimmin poimittavat hedelmät.
Reflection | 7
Reflection | 8
Maatalous
hyödyntää
huipputason
analytiikkaa
ASIAKASNÄKÖKULMA: Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta
on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa.
Sen tuloksia hyödyntävät yksittäiset maatilayrittäjät, tutkimus, opetus,
edunvalvonta, neuvonta ja media sekä maataloushallinto niin kotimaisessa
kuin EU-tason päätöksenteossa.
V
iime vuonna 100-vuotisjuhlia viettänyt maatalouTietoa tuhannelta maatilalta
Kannattavuuskirjanpidossa kerätään vuosittain tarkat
den kannattavuuskirjanpito käynnistyi Suomessa
1912, kun maatilat alettiin maatalouden kaupaltaloustiedot yli tuhannelta maatilalta, puutarhayritykseltä,
listumisen myötä nähdä liikeyrityksinä, joiden taloudelporotilalta, turkistarhalta ja mehiläistilalta. Painotuskerlisen tuloksen seuranta oli tärkeää koko kansantalouden
toimien avulla tiedoista saadaan laskettua edustava kuva
kannalta.
suomalaisen maatalouden talouskeKannattavuuskirjanpidoshityksestä.
Kerättävä aineisto kattaa
“Maa- ja elintarviketalouden
ta on vastannut vuodesta 2001
lähtien Maa- ja elintarviketaloumaatalousyritysten kaikki sivutoimet,
tulevaisuuden kehittämisden tutkimuskeskus (MTT) ja
kuten maatilamatkailun ja koneuhaasteet liittyvät siihen,
siellä Taloustutkimus-yksikön yrirakoinnin, ja sisältää tiedot tuloista
miten arvokasta tietopääotysanalytiikkatiimi. Juhlavuoden
ja menoista, veloista, viljelyaloista,
maa voidaan käyttää entistä
kruunasi tiimin voitto Ajantieto
eläinmääristä, tuotantomääristä,
paremmin hyödyksi mm.
Oy:n valtakunnallisessa Talousovarastoista, koneista ja rakennuksista
poliittisessa päätöksentesaajat 2012 -kilpailussa.
sekä työtuntimääristä. Kustakin yriossa ja kokonaisvaltaisen
Markkinoiden kasvava
tyksestä kertyy kirjanpitoaineistoon
johtamisen tukena.”
tuhansia lukuja.
epävakaus maataloustuotteiden
ja tuotantopanosten usein rajuine
”Aineistossa on esimerkiksi
hintaheilahteluineen on viime vuosina korostanut entisesjokainen maatilayrityksen kone ja rakennus ja jokaisesta
tään kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotetun tiedon ja
niistä parikymmentä eri muuttujaa. Pelkästään koneita voi
maatilalla olla pienimmät mukaan lukien vaikkapa sata,
analyysitulosten tarpeellisuutta koko toimialan kehittämijoten datamassa on valtava”, yritysanalytiikkatiimiä vetävä
sessä.
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo.
”Tiedolla johtamisen merkitys on kasvamassa. Maa- ja
elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää
Tulokset kaikkien käytettävissä
entistä paremmin hyödyksi poliittisessa päätöksenteossa,
Kannattavuuskirjanpitoaineisto on vasta raaka-ainetta,
kokonaisvaltaisen johtamisen tukena niin yrityksissä kuin
josta MTT tuottaa valtaisan määrän raportteja, ennusteita
yrityksiä palvelevan neuvonnan kehittämisessä sekä alan
sekä analyysi- ja simulointituloksia koko toimialan käyttöön.
monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa”, sanoo
MTT:n Taloustutkimus-yksikön johtaja Sari Forsman-Hugg.
›
Reflection | 9
MTT:n kannattavuuskirjanpitojärjestelmä
tarjoaa Sari Forsman-Huggin ja Arto Latukan
mukaan yhä syvällisempiä analyysipalveluja niin
yksittäisten maatilayritysten kuin valtakunnallisen ja EU-tasoisen poliittisen päätöksenteon ja
tiedolla johtamisen tueksi.
›
Reflection | 10
Tulosten tärkeimmäksi jakelukanavaksi on noussut vuonna
tukijärjestelmiin suunniteltujen muutosten vaikutuksista.
2006 julkistettu Taloustohtori-verkkopalvelu, joka on ve”EU:n kanssa käytävissä tukineuvotteluissa on varmasti
loituksetta kaikkien käytettävissä internetissä. Suomen-,
saatu monia ratkaisuja Suomen eduksi, koska käytettävissä
ruotsin-, ja englanninkielissä palvelussa saa luotua käyton ollut ajantasaisia analyysejä ja ennusteita”, Forsmantäjän valitsemien parametrien pohjalta jopa kymmeniä milHugg sanoo.
joonia erilaisia taulukoita.
SAS analysoi datan lennosta
Ne yli tuhat maatilayritystä, jotka luovuttavat tietonsa
kannattavuuskirjanpitoon saavat vaivanpalkaksi vuosittain
MTT on käyttänyt tutkimustyössä SASia jo lähes 30 vuotta.
ison joukon laskelmia, raportteja, ennusteita ja vertailuja
Myös kannattavuuskirjanpidossa SASilla on Latukan
oman maatilansa talouden seurantaa ja johtamista varmukaan keskeinen rooli, koska kaikki raportointi ja anaten. Loput Suomen noin 60 000 maatilasta voivat hyödynlysointi tehdään kokonaisjärjestelmässä SASilla.
tää koko maata koskevia tuloksia Taloustohtori-palvelun
”Se tuo meille valtavasti mahdollisuuksia, joita muilla
kautta esimerkiksi vertaamalla omia tietojaan saman kokoEU-mailla ei kannattavuuskirjanpidossa ole. Niiden
luokan ja tuotantosuunnan kirjanpitotilojen tietoihin.
relaatiotietokantapohjaisissa järjestelmissä on tiedot ja
Maatalouden neuvontaorganisaatiot, jotka käytänraportointi, mutta siinä välissä ei ole mitään, millä tietoja
nössä hoitavat vuosittaisen tiedonkeruun kirjanpitotiloilta
analysoitaisiin kunnolla. Meillä välissä on SAS ja kaikki sen
MTT:n järjestelmään, käyttävät Taloustohtorin kautta
tarjoamat tilastokäsittelyt ja SASin koko analyysivoima.”
tietoja hyväkseen niin kirjanpito
Esimerkiksi Taloustohtoritilojen kuin muidenkin maatilojen
palvelussa yhtään taulukkoa ei ole
”Tietoja käydään
laskettu valmiiksi. Järjestelmä hakee
neuvonnassa.
”Palvelusta saa tuloksia
katsomassa meidän
datan aina perusaineistosta, ja SAS
alueittain, tuotantosuunnittain ja
verkkopalvelustamme
laskee tulokset painokertoimineen
tilakokoluokittain sekä hyvään ja
paljon myös ulkomailta,
lennosta käyttäjän tekemien valinheikkoon kannattavuusryhmään
koska järjestelmämme
tojen pohjalta. Silti analyysitulokluokiteltuina, joten neuvonnassa
on parempi kuin komission
set syntyvät suuresta datamassasta
päästään hakemaan vertailuryhjärjestelmä.”
sekunneissa.
miä kaikenlaisille maatiloille. Se
Taloustohtori-palvelu tartietenkin mahdollistaa paremman
joaa hyvin monipuoliset analysointimahdollisuudet kenelle tahansa käyttäjälle, mutta sisäisessä
laatutason ihan perusneuvonnassakin”, Latukka toteaa.
Kannattavuuskirjanpidon tuloksia hyödynnetään laakäytössä MTT:llä on vielä paljon laajemmat mahdollisuujasti myös tutkimus- ja opetuskäytössä, mediassa sekä maadet tuottaa kirjanpitoaineistosta raportteja, analyysejä ja
talousyrittäjien edunvalvontaorganisaatioissa.
pidemmän aikavälin ennusteita.
Kirjanpitoaineiston keruuvaiheessa SASilla tehdään
Tukea EU-neuvotteluihin
jokaisen kirjanpitotilan tiedoille parissa sekunnissa
Kannattavuuskirjanpidon pohjalta MTT hoitaa Suomen
laaduntarkastus, joka sisältää 6 000 testiä. EU:lta saadun
lakisääteiset aineistotoimitukset EU:n FADN-tietojärpalautteen mukaan Suomen FADN-aineisto on laadultaan
jestelmään, jonka avulla EU seuraa kaikkien jäsenmaiden
jäsenmaiden paras. Komissio tekee aineistoille myös oman
laaduntarkastuksensa, ja EU-virkailijat kilpailevat siitä,
maataloutta sekä tuottaa tietoa ja analyysejä monimutkaikuka pääsee tarkastamaan Suomen aineistoja ja kuka jousen maatalouspolitiikkansa tarpeita varten.
tuu tarkastamaan esimerkiksi eräiden Välimeren maiden
EU-maiden tiedot ovat nähtävissä Taloustohtori-palveaineistoja.
lussa, ja MTT laskee sinne myös jäsenmaiden maatalouden
kannattavuus- ja vakavaraisuustunnuslukuja, joita komissio
Rajattomia kehittämismahdollisuuksia
ei itse julkista.
”Tietoja voi katsoa hyvin tarkallakin tasolla tietystä
Taloustohtori-palvelun arkkitehtuuriratkaisussa Sybaseen
jäsenmaasta ja verrata niitä Suomen tietoihin. Voi vaikkapa
perustuvan tietokannan ja Oracle-portaaliin perustuvan
verrata, kuinka paljon tanskalaiset ja suomalaiset maitotilat
käyttöliittymän välissä sijaitsee SASin analytiikkakerros.
maksavat korkokuluja. Tällaisia tietoja käydään katsomassa
Tämä on mahdollistanut Latukan mukaan sen, että järjesmeidän verkkopalvelustamme paljon myös ulkomailta,
telmään voidaan lisätä helposti uusia muuttujia, luokittekoska järjestelmämme on parempi kuin komission järjeslutekijöitä, raportteja ja analyysejä pelkästään ohjelmallisia
telmä”, Latukka kertoo.
muutoksia tekemällä.
Kannattavuuskirjanpidon tulokset ovat Suomen maa ”Kun resurssit ovat suhteellisen pienet, järjestelmien
talouspolitiikan suunnittelun ja kehittämisen keskeistä lähtäytyykin olla ketteriä ja joustavia”, Forsman-Hugg korostaa.
deaineistoa. Maa- ja metsätalousministeriö tilaa MTT:lta
Kannattavuuskirjanpitoaineiston hyödyntämisessä on
vuosittain myös kymmeniä erityisanalyysejä, ennusteita ja
hänen mukaansa edelleen lähes rajattomat kehittämismahsimulointeja muun muassa kotimaisiin ja EU:n maatalousdollisuudet. Datasta voidaan maataloudessa, kuten useim-
Kannattavuus on kilpajuoksua
Kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotettu tieto auttaa
parantamaan maatilayritysten kannattavuutta kaikilla eri
tasoilla: poliittisessa päätöksenteossa, EU:n tukineuvotteluissa, maatalouden ongelmia ratkovassa tutkimustyössä ja
neuvonnassa, opetuksessa sekä yksittäisten maatilayritysten johtamisessa.
Kyse on kuitenkin jatkuvasta kilpajuoksusta. Maatalouden
tehokkuus ja tuottavuus ovat parantuneet koko ajan, mutta
taloudellisen hyödyn ovat usein ulosmitanneet itselleen
rehu-, lannoite- ja energiateollisuus, elintarvikkeiden jalostusteollisuus sekä vähittäiskauppa.
Kannattavuuskerroin on keskeinen luku, joka kertoo,
kuinka paljon maatilayrittäjä ansaitsee suhteessa maataloustyöntekijän kuukausiansioon. Suomessa kerroin on yli
vuosikymmenen ajan vaihdellut välissä 0,4-0,8. Maatilayrittäjät ovat siis jatkuvasti ansainneet huomattavasti vähemmän kuin maataloustyöntekijät.
Vuosittain vain muutamassa EU-maassa maatilayrittäjien
milla muillakin toimialoilla, saada paljon nykyistä enemmän
ansiot ovat samalla tasolla tai korkeammat kuin maatalousirti.
työntekijöillä.
MTT muun muassa pyrkii yhteistyössä maatalouden neuvontaorganisaatioiden kanssa saamaan erilaiset
Toimintaan sitoutuneen kokonaispääoman tuottoprosentti
maataloutta koskevat tietokannat yhteiskäyttöön. Kiron suomalaisilla maatiloilla ollut keskimäärin noin 2 projanpitoaineiston taloustietoa voitaisiin silloin yhdistää
senttia miinuksella jo reilun vuosikymmenen.
tuotantoprosessien biologiseen tietoon, joka koskee vaikkapa maidon koostumusta tai eläinten hyvinvointia.
Maatilojen kannattavuus toki vaihtelee suuresti muun
”Tätä kautta pääsemme jatkossa yhä paremmin kiinni
muassa tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Tällä hetsyihin, jotka vaikuttavat maatilojen kannattavuuteen ja
kellä maidontuotanto on Suomessa kohtuullisen kannatpystymme ehkä saamaan entistä parempia eväitä yritystatavaa, mutta edes maitotilayrittäjät eivät silti keskimäärin
son johtamista varten”, Forsman-Hugg toteaa.
yllä maataloustyöntekijän ansiotasoon.
Julkiseen Taloustohtori-palveluun on myös tulossa
MTT:n sisäisessä käytössä jo oleva yksikkökustannuslasLisätietoja: www.mtt.fi/taloustohtori
kenta, jolla pystytään kohdentamaan maatilakohtaisesti
540 erilaista kustannuserää maksimissaan 75 eri tuotteelle.
Tällöin päästään vertailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon maksaa maitolitran tai vehnäkilon tuottaminen erityyppisillä maatiloilla.
Samoin Taloustohtoriin ovat tulossa sisäisessä käytössä
jo olevat SASilla toteutetut grafiikka- ja karttapalvelut.
MTT:llä on käytössään myös muiden EU-maiden kartat,
joten EU-maiden FADN-aineiston mitkä tahansa muuttujat saadaan pian kartalle EU-tasolla.
”Komission omilla verkkosivuilla on vain muutama
kiinteä kartta, joten me nousemme ihan eri sfääreihin SASkarttojen avulla”, Latukka sanoo.
Luvassa on myös interaktiivinen palvelu, jossa mikä
tahansa maatilayritys voi naputella Taloustohtoriin omat talouslukunsa ja verrata niitä saman
Datasta voidaan maataloudeskokoluokan ja tuotantosuunnan
sa, kuten useimmilla muillakin
kotimaisten kirjanpitotilojen
toimialoilla, saada paljon nykyistä
lukuihin ja kenties myös muiden
enemmän irti.
EU-maiden maatilojen lukuihin.
”Pyrimme myös yhä enemmän
ennakoimaan asioita, tekemään ennusteita, simulointeja ja
herkkyysanalyysejä, siinä missä aiemmin olemme lähinnä
kuvanneet, miten kannattavuus on toteutunut historiallisesti”, Forsman-Hugg kertoo.
Yhtenä visiona on kerätä ja analysoida kannattavuuskirjanpidossa myös sellaista dataa, jota voisi hyödyntää
kuluttajaviestinnässä esimerkiksi tuotannon ympäristövaikutuksiin liittyen.
MTT:ssa on kannattavuuskirjanpitoon liittyen kehitteillä paljon muutakin, kuten hintatiedoista riisuttu
tuottavuuslaskenta, paikkatiedon hyödyntäminen sekä iPadja älypuhelinpohjaiset jakelukanavat Taloustohtori-palvelulle. ◆
Reflection | 11
Yliopistossa
aletaan leikkiä
datalla
KILPAILUKYKY: Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä
data-analytiikkaan keskittyvän projektin. Tarkoitus on kouluttaa osaajia, jotka
löytävät datamassoista syvälliseen ymmärrykseen johtavaa tietoa kehittyneen
data-analytiikan avulla.
t
ietävä-hankkeeksi nimetyssä projektissa analytiikpaljon siitä, että johtamiskulttuurissa pitäisi siirtyä mutukaa ei lähestytä vaikeaksi koettujen tilastotieteen
tuntumaan ja tunteen varaan perustuvasta päätöksenteosta
menetelmien ja algoritmien näkökulmasta, vaan
siihen, että päätöksiä perustellaan datalla.
data edellä. Tavoitteena on oppia tuottamaan datasta tietoa
”Koiranleuat sanovat, että vanhassa mallissa tehdään
johtamisen tueksi sellaisella kielellä, jota päätöksentekijätkin
ensin jokin päätös ja etsitään sitten sellainen datajoukko,
ymmärtävät.
jolla päätöstä voidaan perustella. Tällaisesta pitäisi pyrkiä
”Me ryhdymme kuvainnollisesti ’leikkimään’ datalla
pois, ja se vaatii analyyttisten työkalujen lisäksi yritysten
ja katsomaan, mitä siitä saadaan irti esimerkiksi SASin
johdolta sellaista suhtautumista, että ollaan kiinnostuneita
työkaluilla. Datat ovat meille kuin kasa Lego-palikoita, jotka
datasta ja luotetaan siihen.”
saatuaan lapsi alkaa miettiä, mitä niistä voisi rakentaa”,
Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen
Opettajatkin kouluttautuvat
kehittämispäällikkö, FT Virpi Hotti kertoo.
Ensi syksynä käynnistyvään data-analytiikan koulutus Kehittyneen data-analytiikan
ohjelmaan otetaan 20 perus- ja
hyödyntäminen ei hänen mujatko-opiskelijaa, jotka ovat jo
”Datat ovat meille kuin kasa
kaansa edellytä tilastotieteen
suorittaneet tietojenkäsittelytiehienouksien hallitsemista. SASin
Lego-palikoita, jotka saatuteen tai muun sopivan oppiaineen
JMP:n kaltaiset työkalut osaavat
aan lapsi alkaa miettiä, mitä
kandidaattivaiheen opinnot.
kertoa suoraan ja havainnollisen
niistä voisi rakentaa.”
Heille on tarjolla viisi kurssikokovisuaalisesti, mitä datasta löytyy
naisuutta, joista kertyy yhteensä
ilman, että ensin jouduttaisiin
25 opintopistettä.
miettimään, mitä muuttujia tutkitaan ja minkälaisella mate ”Yritämme etsiä koulutusohjelmaan sellaiset opiskelijat,
maattisella mallilla.
jotka ovat oikeasti kiinnostuneita tästä aihealueesta. Jos olen
”Idea on nimenomaan se, että meillä ei tarvitse olla
oikein haistellut ilmaa, opiskelijat odottavat vesi kielellä, että
valmiita kysymyksiä, joihin datasta lähdetään hakemaan
pääsevät hakemaan ohjelmaan”, Marttila-Kontio kertoo.
vastauksia. Annamme oikeasti datan itsensä kertoa”, Hotti
Koulutusohjelman kohderyhmään kuuluvat opiskelijoiden lisäksi myös hankkeen opetus- ja hallinnointitiimin
sanoo.
muodostava kolmikko: Hotti, Marttila-Kontio ja Kontio.
Koska aihepiiri on maan korkeakouluissa uusi, hekin koulutPäätöksiä perusteltava datalla
Koulutushankkeen projektipäällikön, FT Maija Marttilatautuvat aiheeseen muun muassa SASin ja muiden välinetoiKontion mukaan valmiit kysymykset usein ohjaavat suuresti
mittajien kursseilla.
sitä, mihin suuntaan analytiikan tulokset vievät päätöksen ”On harvinaista herkkua, että itsekin pääsemme kouluttautumaan”, Marttila-Kontio sanoo.
tekoa.
”Kun sen sijaan lähdetään pyörimään datan leikkikenYritysyhteistyötä
tälle ja annetaan datan kertoa, löydetään ensin merkkejä erilaisista ilmiöistä. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, tulokseksi
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osin rahoittaman Tietäväsaadaan syvällistä ymmärrystä”, hän toteaa.
projektin käynnistämistä edelsi Pohjois-Savon alueen
Hankkeen projektikoordinaattorin, FM, MBA Mikko
yrityksille sekä julkishallinnon ja muiden toimialojen orgaKontion mukaan nykyisin keskustellaan julkisuudessa
nisaatioille tehty kyselytutkimus, jossa selvitettiin niiden
Reflection | 12
Itä-Suomen yliopisto pyrkii
Mikko Kontion, Virpi Hottin ja
Maija Marttila-Kontion mukaan
tarjoamaan data-analytiikan
koulutuksessa osaamista, jonka
avulla johtamisessa pystytään
perustelemaan päätöksiä datalla
eikä pelkällä näppituntumalla.
nykytilannetta raportoinnissa ja analytiikassa.
Eniten kehittämistarvetta organisaatiot näkivät ennustamisessa ja optimoinnissa, mutta lähes puolet koki kehittämistarvetta kaikilla raportoinnin ja analytiikan osa-alueilla.
Yli puolella organisaatioista ei kuitenkaan ole riittävää osaamista suurten datamäärien hyödyntämiseen.
Yliopisto-opiskelijoille tarkoitetun koulutuskokonaisuuden lisäksi Tietävä-projektissa aiotaankin tehdä tiivistä
yhteistyötä myös Pohjois-Savon yritysten ja organisaatioiden
kanssa muun muassa tarjoamalla niiden edustajille koulutuskokonaisuuden aihealueista lyhyitä teemakoulutuksia ja
seminaareja. Lisäksi 30-50 organisaatiolle tehdään tarkempi
tilannekartoitus analytiikan hyödyntämisestä ja kehittämistarpeista.
”Kehittynyttä data-analytiikkaa ei ole tarkoitus opettaa
vain yliopiston opiskelijoille, vaan tarkoitus on parantaa
alueellista osaamista”, Hotti korostaa.
Kun yritysjohtajia saadaan heräteltyä kiinnostumaan
data-analytiikan mahdollisuuksista, koulutusohjelman opiskelijoiden toivotaan pääsevän tekemään opinnäytetöitä
yrityksille ja myöhemmin saavan työpaikkoja yrityksistä.
Opiskelijoille olisi tärkeää päästä tekemään opinnäytteitä
yritysten todellisiin ongelmiin liittyvistä aiheista, ja se myös
parantaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla.
”Se olisi win-win-tilanne, josta kaikki hyötyvät”, Marttila-Kontio toteaa.
Yritysjohdon kiinnostusta voidaan herätellä sillä, että
yrityksen omaa ja ulkoista dataa yhdistämällä ja analysoimalla voidaan luoda uniikkia, tietoon perustuvaa kilpailuetua. Jos yritysjohtoa ei muu kiinnosta, raha kiinnostaa - ja
nykymaailmassa data tuo uutta rahaa.
Tietävä-projekti jatkuu vuoden 2014 loppuun. Sen jälkeen arvioidaan tuloksia ja katsotaan, tuotteistetaanko dataanalytiikan koulutusohjelma pysyvästi osaksi yliopiston
opetusta. ◆
Tietävä-koulutuksen aihealueet
- Kehittynyt data-analytiikka johtamisessa
- Kehittynyt data-analytiikka - menetelmät
- Big data ja pilvipalvelut
- Kehittynyt data-analytiikka - työvälineet
- Kehittynyt data-analytiikka - analyysitulosten tulkinta
Reflection | 13
”Ainoa päämääräni
on luoda arvoa”
Reflection | 14
Erik Haglandin aloittaessa Vattenfallin palveluksessa 15 vuotta
sitten, riskien arviointi oli vielä melko harvinaista. Kun Ruotsin
sähkömarkkinat samoihin aikoihin vapautuivat, Vattenfallin rooli
muuttui nopeasti...
›
Reflection | 15
N
ykyään Erik Hagland on Vattenfall-konsernin
riskienhallintajohtaja ja hänen alaisuudessa toimii yli 100 työntekijää. Vattenfall on Euroopan
suurimpia sähkön tuottajia. Erikin ja Vattenfallin tapaan
hallita riskejä suhtaudutaan alalla Pohjoismaissa suurella
kunnioituksella. Hän sai hiljattain arvostetun Gustaf
Hamiltonin apurahan toimistaan Vattenfallin riskienhallinnan edistämiseksi.
Laajentuminen käynnisti kehityksen
Palkittu riskienhallintajohtaja Erik Hagland ottaa toimittajan vastaan Vattenfallin vastavalmistuneessa pääkonttorissa Tukholman uudessa Arenastadenin kaupunginosassa.
Vattenfall yhdisti kaikki Tukholman konttorinsa yhteen
pääpaikkaan syksyllä 2012. Toimistorakennus on Ruotsin
energiatehokkaimpia. Se kuluttaa energiaa vain 50 kWh
neliötä kohden vuodessa, mikä on puolet tavanomaisen
toimiston kulutuksesta. Rakennuksessa työskentelee noin
2 000 Vattenfallin yli 30 000 työntekijästä.
Täältä Erik Hagland johtaa riskienhallintajoukkojaan.
Viisitoistavuotinen ura energia-alan kehityksen kärjessä
hakee vertaistaan. Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautuminen vuonna 1996 antoi sysäyksen yrityksen laajenemiselle
kansainvälisille markkinoille. Nyt
Vattenfall on Euroopan suurimpia
energian tuottajia. Sen tavoitteena on
”Menestyksen avain on
näin: ”Erik Hagland on rakentanut
johtaa kestävän kehityksen mukaista,
hakea tuki sekä ylhäältä
johdonmukaisesti ja vahvalta teoympäristöystävällisen energiantuoettä alhaalta.”
reettiselta pohjalta koko Vattenfalltannon kehitystä.
konsernin kattavan riskienhallinnan
toiminnon ja mallin. Tätä mallia
Laajenemisensa myötä Vattenfall
on kasvattanut riskienhallintaorganisaatiotaan. Riskienkäytetään sekä yrityksen päivittäisen johtamisen että opehallintaan keskittyvää työtä tekee nyt yli 100 työntekijää.
ratiivisen tason riskienhallinnan työkaluna. Kiitos Erikin
Vuonna 2008 Erik Hagland nimitettiin konsernin riskienhyvän, kansalliset rajat ylittävän yhteistyön muiden riskienhallinnalle tärkeiden yksiköiden kanssa, konsernilla on
hallintajohtajaksi, ja vuonna 2010 perustettiin uusi riskiennyt yhtenäinen näkemys riskeistä. Prosessilla on nyt vahva
hallintaorganisaatio.
pohja myös hallitustasolla.”
”Aluksi meitä oli viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa. Nyt meitä on 100, ja roolimme on
muuttunut valvontaosastosta muita toimintoja tukevaksi ja
”Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa”
konsultoivaksi toimijaksi”, kertoo Erik.
Miten itse kuvailisit filosofiaasi riskienhallinnanjohtajan
”Organisaatiomme riskienhallintakomitea koostui aiemroolissa?
min ainoastaan riskienhallinnan ihmisistä, mutta nyt muu ”Apurahan perusteluissa minua ilahdutti erityisesti se,
että esiin oli nostettu hyvä yhteistyökyky”, Erik sanoo.
taman vuoden sen puheenjohtajana on toiminut yrityksen
toimitusjohtaja. Riskienhallinnasta on siis tullut johtotason
”Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa. Tämä ei
asia.”
välttämättä tarkoita tuen hakemista ylempää. Yritykselle
Riskienhallintavastuun siirtyminen konsernitasolla
voi yhtä hyvin luoda arvoa vuorovaikutuksella paikallisten
laajemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi toiminnoksi on
toimijoiden kanssa.”
herättänyt paljon huomiota riskienhallinnan alalla. Ruotsa ”Olen työskennellyt Vattenfallilla jo monta vuotta, ja
lainen alan etujärjestö SWERMA (Swedish Risk Managesuuri osa menestyksestä juontaa juurensa avoimesta yriment Association) järjesti syksyllä 2011 kyselyn yli 40
tyskulttuurista ja aidosta halusta luoda yritykselle arvoa”,
pohjoismaiselle suuryritykselle. Vastaajia pyydettiin muun
Erik kertoo.
muassa nimeämään pohjoismainen yritys, joka toimii edis ”Riskienhallinnan prosesseissa edistyminen liittyy pittyksellisimmin riskienhallinnan alueella. Vattenfall sijoittui
kälti siihen, millainen yritysjohto meillä on. En voi toimia
kyselyssä ykköseksi.
ilman johdon tukea, ja se minulla on ollut.”
Jos muistelet vuosiasi alalla, missä on tapahtunut suurin
Vuoden 2012 Gustaf Hamiltonin apurahan saaja ei siis
ollut SWERMAlle vaikea valinta. Perusteluissa sanottiin
muutos?
Reflection | 16
“Aloittaessani Vattenfallilla vuonna 1996 meitä oli aluksi
viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa.
Nyt meitä on 100 yhtenäisessä organisaatiossa.”
”Riskienhallintatoiminnon merkityksen kasvamisessa.
Milloin saavutatte tavoitteenne?
Meillä on esimerkiksi yksikkö, joka ilmoittaa näkemyk”Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautumisesta on 17 vuotta,
sensä kaikissa suurimmissa investointipäätöksissä. Jos esija samoihin aikoihin vuoden 1996 jälkeen alettiin riskeihinkin suhtautua ihan eri tavalla. Uskon, että viidessä vuodessa
merkiksi on tarkoitus sijoittaa voimalaitokseen, johto saa
käyttöönsä riskienhallinnan näkökulman, johon perustaa
ERM ja koko konsernia koskeva näkemyksemme riskeistä
›
päätöksensä.
Konsultoiva roolimme on siis merkittävä.
on niin kattava, että voimme katsoa onnistuneemme. On
Tällaisia toimintoja ei ollut, kun aloitin alalla.”
kuitenkin suuri haaste päästä johdonmukaisesti tavoittee Vattenfall perustettiin vuonna 1909 nimellä Kungseen, kun on tasapainoteltava teoreettisen ja konkreettisen
mallin välillä. ERM ei ole mikään musta laatikko, johon
liga Vattenfallsstyrelsen. Nyt Ruotsin valtion osittain
omistama osakeyhtiö on sähkömarkkinoiden vapauttasyötetään erilaisia lukuja ja saadaan tulokseksi 42. Tulosten
misesta lähtien laajentunut voimakkaasti. Vattenfallista
on oltava konkreettisempia ja luotava arvoa.”
on tullut Euroopan viidenneksi suurin sähkön tuottaja
Mitkä muut vastuualueeseesi liittyvät haasteet sinua ja
ja suurin lämmön tuottaja. Yhtiön päämarkkina-alue on
Vattenfallia odottavat?
Saksa, ja juuri laajentuminen tällä alueella on osittain syynä
”Japanin Fukushiman katastrofin seuraukset asettavat
laajempaan riskienhallintaan Enterprise
meille suuria haasteita. Suurin markRisk Management (ERM) -järjestelmän
kinamme Saksa on parhaillaan keskellä
”Vattenfallilla
kautta.
energiantuotannon muutosta, ja siellä
riskienhallinta on
”Kun Vattenfall kasvoi ja ostimme
otetaan tiuhaan tahtiin käyttöön uusinostettu
yrityksiä Saksan markkinoilta, myös
utuvia energianlähteitä. Tämä on valtoimitusjohtajatasolle
riskienhallintaorganisaatiomme kasvoi
tava haaste meille.”
saakka.”
merkittävästi. Vattenfallin Enterprise
Risk Management (ERM) -järjestelmä
Haasteena brändiarvon määrittely
perustuu Saksan lainsäädäntöön (KonMikä päivittäin käsittelemistäsi ja teoTraG, Das Gesetz zur Kontrolle und Transparenz im Unterreettisesti ratkaisemistasi riskeistä on kaikkein hankalin
nehmensbereich), joka edellyttää, että yrityksen riskien on
määritellä?
oltava omistajien tiedossa.”
”Brändiarvo on vaikea asia. Sitä kutsutaan myös mai ”Riskien tarkastelu ERM-järjestelmän kautta ei perustu
neriskiksi. Kerronpa esimerkin: Henkilö vahingoittuu
lain asettamiin vaatimuksiin, vaan uskomme sen lisäävän
sähköverkon kautta muuntaja-asemalla tai joutuu samanliiketoiminnan arvoa ja auttavan tekemään älykkäämpiä
tyyppiseen onnettomuuteen ydinvoimalassa. Lopputulos
päätöksiä. Tämä on ollut motiivimme alusta lähtien”, Erik
uhrille on sama, mutta vaikutus brändiimme on täysin
erilainen kummassakin tapauksessa. Tärkeää on, MISSÄ
Hagland muistuttaa.
Jos kuvailisit Vattenfallin mallin mukaista riskienhaltapahtuu, ei MITÄ tapahtuu. Tällaisia riskejä ei voi teorelintaa maallikolle, miten selittäisit sen mahdollisimman
tisoida. Pitää vain toteuttaa turvallisuusmääräyksiä samalla
ymmärrettävästi?
tavoin joka paikassa.”
”Vattenfall ottaa suurimmat riskinsä investoidessaan
Vastaanotit hiljattain SWERMA-apurahan, jonka luosuuriin tuotantolaitoksiin. Kun iskemme lapion maahan,
vutti sen perustaja, vuonna 1973 Ruotsin ensimmäiseksi
meidän on oltava varmoja, että investoimme sellaiseen
riskinhallintapäälliköksi nimetty Gustaf Hamilton. SWERkohteeseen, joka tuottaa meille positiivisen kassavirran
MAn kautta voit vaihtaa kokemuksia muiden riskien40-50 vuoden kuluessa”, Erik selittää. ”Tuotantolaitokhallinta-alan ihmisten kanssa, mutta onko sinulla muita
sen rakentamiseen liittyy rakennusprojektinaikaisia riskejä,
foorumeita tähän tarkoitukseen?
ja kun tuotanto alkaa, kohtaamme liiketoiminnalliset ja
”Olisi tietysti hyödyllistä ja hauska tavata muita oman
markkinaan liittyvät riskit. Siksi meidän pitää tasapainotalan riskienhallintajohtajia. Mutta sellaista foorumia ei ole.
taa riskinotto ja tuotanto erilaisin energialähtein, joiden
Pysyttelemme kukin jokseenkin omissa oloissamme”, Erik
kustannukset muuttuvat. Koko investointi edellyttää tiearvioi.
tysti, että loppuvaiheessa joku ostaa tuotteitamme – tässä
”Pääsen parhaiten vuorovaikutukseen muiden kanssa
omien liiketoimiemme yhteydessä. Oman alan lisäksi olen
kohtaa otamme luottoriskin.
eniten tekemisissä pankkien ja vakuutuslaitosten riskienhallintajohtajien kanssa. Ala, josta mielelläni oppisin lisää, on
ERM kehityksen keskipisteessä
Puhut ERM:stä usein suurena mahdollisuutena. Onko tämä
prosessiteollisuus, jossa myös tehdään hyvin pitkäaikaisia
aihe, johon Vattenfallin riskienhallinnan kehittämiseksi
investointeja”, päättää Erik Hagland. ◆
juuri nyt eniten keskityt?
”Kyllä, keskitymme siihen, että ERM-prosessi tuottaa
yritykselle lisäarvoa. Operatiivisen ja strategisen yritystoiminnan välillä on oltava punainen lanka, ja niiden on toimittava saumattomasti ja keskeytyksettä yhteen.”
Reflection | 17
Kulta piilee
pienissä
yksityiskohdissa
Intohimo: Moottoriurheilussa intohimoiset taistelijat ja tiivis tiimityö yhdistyvät.
Näkyviä sankareita ovat kuljettajat ratin takana, mutta heidän huippusuorituksensa
perustuvat kokonaan kulisseissa tapahtuvaan tiimityöhön. Tom Kristensen tarjoaa
katsauksen ainutlaatuiseen maailmaan, jossa 99 prosenttia ei ole koskaan tarpeeksi.
J
Rullaavat laboratoriot
ylinää 16-sylinterisestä moottorista. Suhinaa
Tom Kristensenin tallilla Audi Sportilla on 200 kilpa-ajonopeuden noustessa nollasta kolmeensataan
parissa sekunnissa. Maalilinjan ylittäminen ykkötiimeille omistautunutta työntekijää. Organisaatio käy jatsenä virtaviivaisen kilpa-auton ratissa on monen pojan,
kuvasti kierroksilla. Kahdeksan kuukautta ennen kilpailua
ja miksei tytönkin, unelma. Harva toteuttaa unelmansa.
moottori on testattu ja auto lähes valmiiksi suunniteltu,
Vielä harvempi pääsee maistamaan voittoa. Tom Kristensen
minkä jälkeen alkavat testiajot. Niitä järjestetään eri puoon kulkenut koko matkan lapsuusvuosien karting-ajoista
lilla maailmaa, jotta voidaan kokeilla, miten kalusto toimii
palkintopalleille ympäri maailman. Hän on klassisen Le
erilaisissa rata- ja sääoloissa.
Mansin 24 tunnin ajon ja Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien
”Kymmenen prosentin lämpötilanmuutos asvaltissa
aikojen voittoisin kuljettaja. Hänellä on tilillään valtavasti
vaikuttaa merkittävästi siihen, miten auto ja renkaat käyttäytyvät. Sitä tavallinen autoilija ei
ennätyksiä ja jättimäärä kunniamainintoja. Lyhyesti sanottuna Tom Kritule ajatelleeksi, mutta kun ajat 900 kg
stensen on ykkönen, mutta mies itse
”Vastuun ottaminen ja
painavan kilpa-auton kaarteeseen yli
on vakuuttunut siitä, ettei kyse ole peltunteminen on tärkeä
200 km:n tuntinopeudella, huomaat
kästään omista huippusuorituksista.
osa tiimityöskentelyä.”
varmasti eron. Meidän on hiottava
”Moottoriurheilu on kaluston,
kaikki pienet särmät ennen jokaiskuljettajan ja tiimityön kolmiyhteys.
ta ajoa. Siksi koko testijakson ajan
kerätään intensiivisesti tietoa”, kertoo Tom Kristensen, joka
Yksittäisten tiimien kuljettajien ja autojen taso on erittäin
korkea, joten salaisuus piilee pienissä yksityiskohdissa”, Tom
tunnetaan siitä, että hän ajaa radan ympäri ennen kisaa
Kristensen selittää.
saadakseen ensivaikutelman asvaltin laadusta.
”Kyseessä on läpikotaisin ammattimainen urheilulaji,
”Ajamme joka hetki äärirajoilla. Kilpa-auton on
joka edellyttää loputonta hienosäätöä.”
oltava kevyt, mutta kestävä. Sen on oltava aerodynaaminen, mutta siinä on oltava myös riittävä jäähdytysjärjesJatkuvaa mittausta
telmä. Nämä autot pyrkivät jatkuvasti ylikuumenemaan, ja
pyörien ripustukset ovat koko ajan vaarassa vahingoittua,
”Kilpailussa taistellaan sekunnin kymmenesosista. Jos ajat
varikolta vain kaksi kymmenesosasekuntia kilpailijoita
kun osut kurviin, koska kaikki on optimoitu sääntöjen ja
nopeammin, ylität ehkä maaliviivan ensimmäisenä. Niinpä
suorituskyvyn kannalta parhaimmilleen. Mitä paremmin
olet valmistautunut ja mitä enemmän sinulla on tietoa, sitä
me harjoittelemme, mittaamme ja optimoimme yhä uudelleen ja uudelleen vuoden ympäri. Sekuntikello on tärkeimpiä
paremmin pystyt varautumaan kilpailussa eteen tuleviin
työvälineitämme.”
odottamattomiin tilanteisiin ja selviytymään niistä.”
”Paalupaikalle pääsy edellyttää, että kaikki antavat
Ennalta aavistamattoman ennakointi
panoksensa 110-prosenttisesti, niin suunnittelijat, kuljettajat,
insinöörit kuin mekaanikotkin. Vaatii yhteistyötä optimoida
Autoissa käytetään nykyisin huomattavasti enemmän tietoasetukset, aerodynamiikka, iskunvaimentimet ja rengaspaine
tekniikkaa kuin vuonna 1991, jolloin Tom Kristensen aloitti
siten, että ne auttavat sinua, kun olet radalla ja puristat autoskilpa-autoilun. Debyyttikilpailussa Le Mansissa vuonna
ta ja itsestäsi kaiken irti. Vastuun ottaminen ja tunteminen
1997 rata ja sen eri jarrutuskohdat ja vaihteenvaihdot käytiin
läpi skootterin takaistuimella vanhemman kuljettajan istueson tärkeä osa tiimityöskentelyä. Se luo molemminpuolista
kunnioitusta ja luottamusta, mikä on voittamisen edellytys”,
sa ohjaimissa.
Tom Kristensen toteaa.
”Nykyään autot ovat isoja tietokoneita. Kojelauta on
Reflection | 18
hallinnollinen ohjaamoni, joka kertoo minulle kaiken olennaisen tiedon kierrosajoista, rengaspaineista, jarrupaineista,
polttoaineen kulutuksesta jne. Tiimillä on varikolla käytettävissään sama tieto ja lisäksi paljon muuta tietoa esim.
sääoloista ja -ennusteista radan eri osissa. Lisäksi kuljettajan
ja varikon välillä on kisan ajan jatkuva radioyhteys. Meillä
on käytettävissämme valtavasti tietoa, mutta se on pystyttävä
yhdistämään kuljettajan omaan ajatuksen juoksuun.”
Loppujen lopuksi juuri kuljettajalla on epävarmassa
tapauksessa viimeinen sana. Numerotiedot voivat silti olla
merkitsevämpiä, vaikka kuljettaja tarkkaileekin rataa reaaliaikaisesti. Tämä voitiin todeta Le Mansissa vuonna 2008,
jolloin oltiin epävarmoja säästä ja mahdollisesta renkaidenvaihdosta. Kuskinpenkilta rata näytti kuivalta ja taivas
vaaleanharmaalta, mutta varikolla tietokoneen näyttö kertoi,
että edempänä radalla oli tiedossa sadetta. Data vei voiton
tunteesta, ja Audi 2 kutsuttiin varikolle lähimmän kilpailijan
jatkaessa samoilla renkailla. Alkoi sataa, ja Tom Kristensen
tiimeineen ylitti maaliviivan voittajana.
Puhuminen on kultaa
”On nähtävä kokonaiskuva ja metsästettävä voittoja optimoimalla yksityiskohdat. Viestinnän ansiosta kaikki ymmärtävät, miksi toimimme niin kuin toimimme. Yksi Audi-tiimin
vahvuuksista on, että kaikki antavat aina parhaansa, joten
toimimme kuin hyvin voideltu moottori. Toinen on se, että
meillä viestintä pelaa organisaation kasvamisesta huolimatta. Tiedon jakaminen tiimissä on syvään juurtunut
perinne. Kokoonnumme aina koko remmi yhteen ennen
kisaa varmistamaan, että kaikki tuntevat strategian, ja tapaamme aina myös kisan jälkeen arvioinnin merkeissä. Jopa
stintin jälkeen, kun kuljettaja saapuu varikolle kaikkensa
antaneena pystymättä ajattelemaan muuta kuin hierojaa,
menemme suoraan kertomaan pääinsinöörille ja mekaanikolle vaikutelmamme radasta ja autosta.”
”Monissa kasvavissa yrityksissä viestintä asettaa suuria
haasteita, joiden takia yritykset eivät välttämättä saavuta
strategisia tavoitteitaan. Näin on myös moottoriurheilussa.
Olemme organisaatio, joka on täydellisen riippuvainen
oikea-aikaisuudesta. Siitä, että oikea tieto saavuttaa oikeat
ihmiset, oikeaan aikaan. Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset, liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan
johtaa päätöksenteon pitkittymiseen. Meidän maailmassamme, jossa sekunnin kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä, että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden.”
”Ymmärrys siitä, mitä pitää kommunikoida kenelle ja
milloin, ei synny itsekseen. Siihen tarvitaan yhteistyötä.
Olemme Audilla rakentaneet luottamukseen perustuvan
kulttuurin, jossa jokainen ymmärtää oman paikkansa isossa
kuvassa. Tiimityö on tässä keskeistä – ja riippumatta kunkin
roolista – tiedostamme, että olemme riippuvaisia toisistamme. Se on voittamisen edellytys.”
Audi-pyörä pyörii jälleen 22.–23.6. Tom Kristensen ja
hänen Audi 2 -tiiminsä metsästävät yhdeksännen kerran
kultaa Le Mansissa. ◆
Tom Kristensen: Syntynyt 7.7.1967 Hobrossa. Kouluttautunut pankkiiriksi Himmerlandsbankenissa. Kilpa-autoilija
vuodesta 1991. On ainoana voittanut Le Mansin 24 tunnin
ajon kahdeksan kertaa. Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien
aikojen voittajalistan kärkimies. Palkittu kolme kertaa maailman parhaana urheiluautokuljettajana.Valittiin vuonna 2013
brittiläisen Motorsport’s-aikakauslehden ”Hall of Fameen”.
”Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset,
liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan johtaa
päätöksenteon pitkittymiseen. Maailmassa, jossa sekunnin
kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä,
että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden.”
Arla Foods nåede sit mål om en
omsætning på 75 mia. kr. Derfor
kan CEO Peder Tuborgh spejle sig
i positiv presseomtale. Svagere
sjæle i toplederrollen ville måske
blive forført af succesen, men
Tuborgh kender om nogen omskifteligheden, der følger med...
Reflection | 19
Peder Tuborgh:
Yksinäisyys on
perusedellytys
DIGITALISOITUMINEN: Arla Foodsin ennätystulos ja nopea kasvu enteilevät, että se
saavuttaa strategiset kasvutavoitteensa etuajassa. Sen ansiosta pääjohtaja Peder
Tuborgh paistattelee nyt suosiollisessa julkisuudessa. Heikompi sielu voisi humaltua
menestyksestä, mutta Tuborgh tietää onnen olevan häilyvää.
v
15 prosentin kasvun seurauksena 8,5 miljardia euroa (63,1
iime kädessä ihminen on aina yksin. Suurissa
kriiseissä tai tilanteissa, joissa henkilöstöasioista
mrd DKK) ja liikevoitto ennätykselliset 256 miljoonaa euroa
tai strategisissa kysymyksissä vallitsee erimielisyys,
(1,9 mrd DKK). Tänä vuonna yhtiö tavoittelee 9,7 miljardin
olen tyytyväinen saadessani tehdä lopullisen päätöksen.
euron (72 mrd DKK) liikevaihtoa.
Pääjohtajan työn yksinäisyys yllätti minut, mutta minusta
Voitto monessa strategisessa must-win-kamppailussa
on muodostanut perustan kasvulle, jonka ansiosta Arla on
yksinäisyys ei ole hankala asia. Jos yksinäisyydestä ei pysty
Pohjoismaiden suurimpia yrityksiä ja maailman kuudenlöytämään mitään hyvää, pääjohtajan työstä tulee helvettiä ja päätöksenteko alkaa pelottaa.
neksi suurin maidontuottaja. Pääjohtaja
Toisaalta yksinäisyydestä ei myöskään
pitää kuitenkin jalat visusti maassa konsaa tulla liian suuri nautinto, jota
”Pääjohtajan rooli
sernin pääkonttorissa Vibyssä.
ilman ei pysty elämään, koska silloin
synnyttää helposti ”vain
”Kyllä, tällä hetkellä lehdistön asenne
ihmisestä tulee diktaattori ja hän tekee
minä tiedän” -asenteen,
on suopea. Tilanne voi kuitenkin muuttakuuvarmasti vääriä päätöksiä. Työ
mikä on vaarallista.”
tua. Toimialamme kuuluu objektiivisesti
houkuttaa siihen.” Näin voidaan
katsottuna markkinoiden epävakaimpiin. Tarjonnan dynamiikka ja maidon
tiivistää Peder Tuborghin näkemys
yksinäisyydestä pääjohtajan työn ehdottomana edellytykkysyntä ovat erittäin vahvoja, eikä etäisyys menestyksen
ja katastrofin välillä ole koskaan pitkä”, Tuborgh toteaa.
senä. Huomautus 1.
Arlan symbolina Tuborgh nautiskelee nyt lehdistön
Ympäröivältä maailmalta saadut arvosanat ja arvioinnit
suosiosta ja persoonaansa kohdistuvasta myönteisestä
myös vaihtelevat rajusti. Muhammed-pilakuvakriisin aikaan
kuvasta, koska yhtiö on saavuttamassa kunnianhimoisen
Tuborgh oli Arlan symboli ja Arla Tanskan symboli. Kun
kasvustrategiansa tavoitteet. Ne julkistettiin juuri kun rahoimuslimimaiden kaduilla poltettiin Tanskan lippuja, niiden
tuskriisii alkoi kiihtyä, minkä vuoksi Arla joutui lykkäämään
kaupoissa boikotoitiin Arlan tuotteita.
tavoitteille asettamaansa määräaikaa vuodesta 2013 vuoteen
2015. Rahoituskriisistä huolimatta tavoitteet näyttävät kuiPoikkeuksellinen kriisi
Tuborgh oli juuri saanut pestin vuonna 2005, ja kriisi oli
tenkin toteutuvan etuajassa.
Vuodelle 2015 asetettu liikevaihtotavoite on 10,1 miltäysin poikkeuksellinen ja epätodellinen. Kokemus elää
jardia euroa (75 mrd DKK). Viime vuonna liikevaihto oli
hänessä edelleen.
Reflection | 20
”Kriisi olisi voinut sulkea meiltä ovet koko Lähi-itään, mikä
olisi ollut strateginen takaisku. Koska tuotteitamme oli
Lähi-idän kauppojen hyllyissä, kuluttajat saattoivat käyttää Arlaa protestin välineenä Tanskaa vastaan. Minun piti
siirtää kaikki muu sivuun ja panna tuulemaan. Järjestin
viikkotapaamisia Arlan työtekijöille, joiden kanssa en ole
normaalisti lainkaan tekemisissä”, hän kertoo.
”Globalisointi tarkoittaa sitä, että maailma pienenee ei sitä, että se suurenee. Asiat ja tilanteet ajautuvat yhteen
etäisyydestä ja erilaisesta kontekstista huolimatta. Yhdessä
maassa julkaistulla sanomalehtijutulla on ennalta arvaamattomia ja väkivaltaisia seurauksia tuhansien kilometrien
päässä. Maailmasta tulee yhtäkkiä todella pieni.”
Iso osa viestinnästä oli Arla-johtajan pyrkimystä
selviytyä kriisistä. Tunteet kävivät kuumina niin ulkoisesti
kuin sisäisestikin, ja mielipiteet jakautuivat. Siksi oli tarpeen
selittää ja kuunnella sekä pyrkiä mobilisoimaan epäilyistä
ja vastalauseista huolimatta. Tällaisissa tilanteissa strategia
laitetaan jäihin, koska ulkopuoliset tekijät sanelevat uuden
päiväjärjestyksen ja hengissä selviäminen edellyttää johdon
täydellistä huomiota. Myöhemmin rahoituskriisin aikana
vaadittiin samanlaista panostusta.
Haluan mieluummin rohkaista muita mukaan
sen sijaan, että käyttäisin pääjohtajan oikeutta
rynnistää läpi kyynärpäätekniikalla, Arlan CEO
Peder Tuborgh toteaa.
”Fuusiot uusien meijerien kanssa kertovat, että olemme
Ekosysteemi
houkutteleva kumppani ja pystymme maksamaan maidosta
Pääjohtajan rooli synnyttää Tuborghin mukaan helposti
hyvän hinnan. Toimintamme lähtökohta on hankkia maitoa
”vain minä tiedän” -asenteen, mikä on vaarallista.
ja jalostaa sitä. Kun hallitsemme tämän, volyymi kasvaa. Jos
”Minähän en ole yrityksen viisain enkä osaavin henkilö.
taas emme osaa asiaamme, maito virtaa poispäin ja muuMinun on kuitenkin löydettävä parhaat mahdolliset resurssit
alle. Meillä omistajat ovat myös toimittajia. Siksi olemme
juuri oikealla hetkellä. Vaatii taitoa saada yhteen kasattu
nurinkurisessa tilanteessa, jossa tärkein päämäärämme on
organismi ratkaisemaan tehtävä.”
nostaa suurin kustannuserämme - raakamaidon hinta mahdollisimman korkeaksi”, Tuborgh selittää.
Arlan toiminta on osa suurta ekosysteemiä. Yhtiö toimii maailmassa, jossa vallitsee monia ristiriitoja ja sisältä
Arlan ylimmälle johdolle se merkitsee, että omistajat
kumpuavia konflikteja.
itse muodostavat sidosryhmän. Asiakkaat, poliitikot, viran ”Minun on pystyttävä voittamaan ristiriidat ja varmistaomaiset ja konsernin tuhat sisäistä johtajaa ovat muita
maan, että meillä on jatkossakin liikkumatilaa. Joskus paras
tärkeitä sidosryhmiä. Eri intressien välillä puntarointi ja
ratkaisu on osoittaa tiettyyn suuntaan”, Tuborgh sanoo.
tasapainottelu ovatkin keskeinen osa pääjohtajan työtä.
”Haluan mieluummin rohkaista muita mukaan sen
Arlalla on yli 19 000 työtekijää tuotantolaitoksissa 13
maassa ja lisäksi myyntikonttoreita 20 muussa maassa.
sijaan, että käyttäisin pääjohtajan oikeutta rynnistää läpi
Tuotteita myydään kolmen suuren tuotemerkin - Arlan, Lurkyynärpäätekniikalla. Jos ryhtyy liian suurin elein toipakin ja Castellon - alla yli sadassa
meen, saattaa itsensä takuulla melmaassa. Päämarkkinat ovat Isossakoiseen henkilökohtaiseen vaaraan.
Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa,
”Olemme kaukana
Vastarinta kun voi olla paljon itseä
Suomessa, Saksassa ja Hollannissa.
entisten aikojen
vahvempi”, Tuborgh toteaa.
Konserni noudattaa nyt uutta
maanantaipalavereista,
Massiiviset tietomäärät
joissa johtajat
Strategia 2017:ää, johon sisältyy
yli 20 uutta must-win-kamppailua.
informoivat alaisiaan.”
ja sananvapaus
Vuonna 2012 toteutuneet fuusiot sakOsuuskunnan demokraattinen
salaisten ja brittiläisten meijerien ja
perinne on olennainen osa Arlan
kiinalaisten liittoumien kanssa ovat luoneet volyymia, joka
kulttuuria. Sana on vapaa, ja ilmaisunvapaus on demokraon muutettava vahvemmaksi laadulliseksi sitoutumiseksi
tian toiminnan kannalta välttämätöntä. Tekninen kehitys
BRIC-maiden strategisilla markkinoilla. Nämä markkinat
tukee kehitystä.
kasvavat kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa. Vähäisestä
”Tieto virtaa toisella tavalla ja nopeasti organisaatioisasukaskohtaisesta kulutuksesta huolimatta Kiinasta on jo
samme. Läpinäkyvyys on niin ilmeistä, että se määrittelee
johtamisen uudelleen. Olemme kaukana entisten aikojen
tullut maailman suurin meijerituotteiden markkina-alue.
Arlalla on vahvuutta, raaka-aineita ja kompetenssia
maanantaipalavereista, joissa johtajat informoivat alaisiaan.
toimittaa tuotteita kiinalaisille, mutta se edellyttää euroopNyt johtajien on osallistuttava tietojen luomiseen, ja lisäksi
palaisesta poikkeavaa tuotevalikoimaa. Lisäksi Arlan kanheidän on pystyttävä tulkitsemaan kaikkea käytettävissään
sainväliset markkinaedellytykset muuttuvat, kun EU poistaa
olevaa tietoa”, Tuborgh selittää.
maitokiintiöt. Se tarkoittaa, ettei yksittäisissä maissa ole
Hänen mielestään elintarvikesektori on vahvasti perinenää tuotantokattoa, ja tämä kehitys on Arlalle suotuisa.
nesidonnainen ja kulttuurisesti syvään juurtunut. Ruokatavat
muuttuvat hyvin hitaasti. Siksi alan markkinakonseptit pitää
Tasapainottelua
mukauttaa uusiin tekniikoihin hitaammin kuin esimerkiksi
Maidontuottajaosuuskunnat muodostavat 70 prosenttia
ICT-alalla. Arlan huippujohtaja ei kuitenkaan epäile hetmaailmanlaajuisesta meijerikapasiteetista. Arla Foods on
keäkään, etteivätkö digitalisointi ja massiiviset tietomäärät
osuuskunta, johon kuuluu yli 12 000 maidontuottajaa.
nousisi merkittävään osaan myös maailmanlaajuisella meijeOsuuskunnan jäsenet saavat maidosta parhaan hinnan lyötrisektorilla. ◆
täytymällä yhteen, ja lisäksi ne voivat nauttia suurtuotannon
eduista raaka-aineen jalostuksessa. Siksi Arla on kasvanut ja
Huomautus 1: Lue myös luku ”Peder Tuborgh: Ensomhedens
kansainvälistynyt erittäin määrätietoisesti tanskalaisen MD
Energi” Steen Hildebrandt & Søren Brandin kirjassa ”TopFoodsin ja ruotsalaisen Arlan vuonna 2000 tapahtuneen
ledelsen”. Copyright Hildebrandt & Brandi A/S & Ledelsesfuusion jälkeen.
forlaget, 2012.
Reflection | 21
Ihminen
näyttöön
pohjautuvan
johtamisen
jarruna
JOHTAMINEN: Nykyajan johtajilla on kaikki edellytykset soveltaa työssään näyttöön
perustuvaa johtamista. Stanfordin yliopiston professorin Jeffrey Pfefferin mukaan
päätöksentekoprosesseja kuitenkin ohjaavat rutiinit, parhaat käytännöt ja valtapeli.
M
ikään ei estä nykyajan johtajia soveltamasta
mialoilla. Erityisen kehnona hän pitää hotellien ja lentoyhtiöinäyttöön perustuvaa (evidence based) johtaden tilannetta. Niillä on valtavia määriä asiakastietoja, joita ne
mista, paitsi he itse. Tätä mieltä on maailman
ovat kyvyttömiä hyödyntämään.
ehdottomiin johtamisalan guruihin lukeutuva Jeffrey Pfeffer,
”Tietojen avulla pystyttäisiin selvittämään, mikä tehoaa
joka on yli 40 vuotta tutkinut organisaatioita ja johtamista.
ja mikä ei tehoa yksittäisiin asiakkaisiin. Paria poikkeusta
Hän määrittää kirurgisella tarkkuudella, mikä saa organisaalukuun ottamatta en tunne yhtään lentoyhtiötä, joka käyttäisi asiakastietojaan ristiinmyyntiin, kohdennettuun myyntiin
tiot saamaan jotakin aikaan tai päinvastoin - ja kyseenalaistaa
ja lisämyyntiin. Ne keskittyvät senhetkiseen myyntiin ja jätkoko joukon nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä myyttejä.
tävät täysin huomioimatta, kuinka tärkeää on mitata käyttöön
”Kaikki alalla tehty tutkimus osoittaa näyttöön perustuvan johtamisen tuottavan kilpailuetua. Yritykset, jotka testaaotettujen toimenpiteiden vaikutusta. Siksi ne eivät huomaa
vat ja keräävät tietoa ja dokumentoivat vaikutuksia jatkuvana
menettävänsä asiakkaita.”
prosessina, selviytyvät paremmin kuin ne, jotka eivät tee niin.
Siitä huolimatta useimmat yrityksissä tehdyt päätökset perusToimitusjohtajan vastuu
tuvat siihen, mikä on toimitusjohtajan käsityksen mukaan
Kulttuurin ja inhimillisten ominaisuuksien kaltaiset pehmeät
oikea ratkaisu”, Pfeffer toteaa.
seikat luovat Pfefferin mukaan
Huippujohtajilla on käytettävisesteitä näyttöön perustuvan johtasään kaikki oikean johtamisen
”20 vuoden kokemus
misen yleistymisen tielle. Siksi yritarkoittaa hyvin usein yhden
tyksen toimitusjohtaja on aivan
työkalut, mutta johtamisalan kirvuoden kokemusta, jota
keskeisessä asemassa roolimallina
jallisuudesta sekä tiedonlouhinnan
on hyödynnetty toistuvasti
ja faktapainotteisen organisaation
ja liiketoiminta-analytiikan ohjelmistoista huolimatta päätöksenteko20 kertaa.”
vetäjänä.
prosessit eivät ole Pfefferin mielestä
”Toimitusjohtajan tehtävänä
muuttuneet hitustakaan vuosiin.
on luoda näyttöön perustuva kulttuu ”Enemmistö yrityksistä käyttää ohjenuoranaan samoja
ri. Organisaation tulee olla valmis esittämään kysymyksiä ja
mekanismeja kuin 40 vuotta sitten, jolloin aloin tutkia alaa. On
etsimään tosiasioihin perustuvia vastauksia, mikä on mahdolalettu soveltaa uusia teorioita, mutta pohjimmiltaan päätökset
lista vain, jos ylin johto on sitoutunut tähän toimintatapaan.”
tehdään nykyään samalla tavalla kuin ennenkin”, hän huo Aivan liian monet huippujohtajat pitävät Pfefferin mielestä
mauttaa.
kaiken keskipisteenä parhaita käytäntöjä ja kokemusta. Se,
mikä toimii yhdessä yrityksessä, ei välttämättä kuitenkaan
Kulta on käden ulottuvilla
takaa menestystä toisessa. Kokemus ei myöskään ole vältYlivoimaisesti suurin osa yrityksistä ei kykene Pfefferin
tämättä aina myönteinen asia. Kahdenkymmenen vuoden
mukaan hyödyntämään dataa, vaan ne pitävät kiinni piintykokemus tarkoittaa hyvin usein yhden vuoden kokemusta, jota
on hyödynnetty toistuvasti kaksikymmentä kertaa.
neistä rutiineista. Lukuisat yritykset ovat investoineet tiedonlouhintaan ja liiketoiminta-analytiikkaan, mutta eivät käytä
”Johtajan tulee luonnollisesti olla tietoinen alan yleisestä
hyväkseen niiden tarjoamaa tietoa.
tietämyksestä, mutta hänen on myös osattava kyseenalaistaa.
”Jos ne kuitenkin tekevät niin, pyrkivät ne yleensä etsimään
Hänen on esitettävä kysymyksiä ja oltava halukas oppimaan
vakiintuneita oletuksia tukevaa tietoa.”
uutta myös istuttuaan jo vuosia johtajan pallilla.”
Caesars Entertainment Corporationin (entinen Har Tilanne on Pfefferin mukaan samankaltainen kaikilla toi-
Reflection | 22
Jeffrey Pfeffer työskentelee organisaatiokäyttäytymisen
professorina Stanfordin yliopistossa, jossa hän on opettanut
vuodesta 1979 lähtien. Hän on yksi maailman johtavista
tutkijoista omalla alallaan ja motivoija, joka on yritysten
suosiossa ympäri maailman. Hän on kirjoittanut tai ollut
mukana kirjoittamassa 13 kirjaa ja yli 120 tutkimusartikkelia ja kirjoitusta, joiden aiheena on johtaminen.
rah’s Entertainment) pääjohtajaa Gary Lovemania Pfeffer
mielellään kutsuu suorastaan ikoniksi. Loveman olisi hänen
mukaansa voinut Harrah’s-yhtiön palvelukseen vuonna 1998
tullessaan jatkaa glamourin hohtoista rataa ja turvautua kilpailijoiden tavoin yhä suurempiin, upeampiin ja ylellisempiin
tarjouksiin. Sen sijaan hän ryhtyi mittaamaan erilaisten kampanjoiden vaikutusta.
”Siinä yhteydessä tehtiin muun muassa testi, jossa verrattiin 125 dollarin arvoisen ilmaisen huoneen ja päivällisen
käsittävää tarjousta tarjoukseen, jossa kasinon pelaajille
tarjoiltiin ilmaisia sipsejä. Kävi ilmi, että ilmaiset sipsit houkuttelivat enemmän asiakkaita rulettien ääreen kuin kallis
kampanjatarjous.”
Havainto säästi rahaa, mutta tosiasioiden johdonmukaisella etsimisellä saatiin myös tärkeää tietoa kasinoiden avainasiakkaista. He ovat aivan tavallisia normaalituloisia ihmisiä ja
lapsiperheitä, mikä poikkeaa täysin alalla yleisesti vallitsevasta
käsityksestä. Tieto on ollut konsernissa kullan arvoista.
Valtapeli
Jokaista Gary Lovemania kohti on Pfefferin mukaan sata
huippujohtajaa, jotka epäonnistuvat. Suurin osa heistä elää
menneisyydessä ja tekee asiat totuttuun tapaan. Rutiinit luovat turvallisuutta. Vaikka aiempaa järkevämpi menettelytapa
löytyisikin, sitä ei noudateta. Toinen tyypillinen sudenkuoppa
liittyy uskomukseen, jonka mukaan puhe ja suunnittelu ovat
yhtä kuin toiminta.
”Tämän olen huomannut uskomattoman monissa tapauksissa, joissa yritys ei liikahdakaan paikaltaan hyvistä aikomuksistaan huolimatta. Lisäksi on nähtävissä runsaasti sisäistä
valtapeliä, joka jarruttaa suorituksia ja tiedon vaihtoa”, Pfeffer
sanoo viitaten tuoreimpaan kirjaansa Power: Why some people
have it - and others don’t.
Kirja on herättänyt runsaasti keskustelua, koska se paljastaa kiistanalaisella tavalla keinoja, joita vallan huipulle
nousuun käytetään. Pfeffer korostaa, että johtajan mielistely,
verkostot ja näkyvyys ovat uran luomisessa tärkeämpiä osatekijöitä kuin osaaminen, tiedot ja aikaansaannokset.
”Haluamme uskoa, että uran luominen ja vaikutusvallan
kasvattaminen perustuvat täydelliseen omistautumiseen ja
hyvin tehtyyn työhön. Se ei pidä paikkaansa. Monet osaavat
keskitason johtajat eivät koskaan pääse urallaan eteenpäin.
Toisaalta monet huonot johtajat ovat päässeet asemaansa oveluudella. Tarkoitukseni ei ole väheksyä valtaa. Sitä tarvitaan,
jos halutaan tehdä muutoksia. On kuitenkin tärkeä ymmärtää,
millä tavalla ja miksi valtaa kasvatetaan.”
People are still people
Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Eivätkö uudet mediat ja
sosiaalinen verkostoituminen ole tekijöitä, jotka valmistelevat
maaperää tiedonjaon lisäämiselle ja suorituskyvyn parantamiselle?
”People are still people”, vastaa Pfeffer lainaten Bob Segerin vanhan laulun sanoja.
”Teknologiat muuttuvat, mutta ihmiset eivät. 40 vuotta
sitten emme lentäneet suihkukoneilla, puhelut olivat kalliimpia
eikä kellään ollut tietokonetta. Tiedonvälitys on helpottunut huomattavasti, ja elintasomme on parantunut. Olemme
kuitenkin samanlaisia kuin silloin. Yritykset painivat samojen haasteiden kanssa, ja valtarakenteet ovat samat”, Pfeffer
pohtii.
Hän kertoo tavanneensa Espanjassa miehen, jolla oli filosofian tohtorin tutkinto taidehistorian alalla. Mies tutki kuvia,
jotka ilmensivät johtajuutta kautta historian.
”Hän osoitti, että käsityksemme johtajuudesta ja vallasta
ei ole muuttunut moneen sataan vuoteen. Valtaa kuvataan
nykyään samalla tavalla kuin tuhat vuotta sitten. Miksi minun
siis pitäisi uskoa, että tilanne muuttuu tulevina vuosina?” ◆
Kolme Jeffrey Pfefferin suosittelemaa kirjaa
The knowing-doing gap: How smart companies turn knowledge into action, Jeffrey Pfeffer ja Robert I. Sutton, 2000
Hard facts, dangerous half-truths and total nonsense: Profiting from evidence-based management, Jeffrey Pfeffer ja
Robert I. Sutton, 2006
Power: Why some people have it – and others don’t, Jeffrey
Pfeffer, 2010
Reflection | 23
Yllättäviä yhteyksiä
High Performance Analyticsin avulla
Ruotsin ja Tanskan yhdistävä silta Öresundsbro räätälöi viestintäänsä 200 000 asiakkaan
profiilitietojen perusteella. Kohdennettu asiakasviestintä on lisännyt matkustusta ja sillan
ylittävää liikennettä – ja tuonut lisämyyntiä.
High Performance Analytics analysoi massiivisia datamääriä silmänräpäyksessä. Sen avulla
voi nopeasti hahmottaa uusia, entuudestaan tuntemattomia yhteyksiä, jotka voidaan
muuntaa ratkaisevaksi kilpailueduksi.
Löydätkö yllättäviä
yhteyksiä omaan
liiketoimintaasi?
Skannaa koodi