silmähoitaja-lehti 2-2013.pdf

Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
2/2013
www.suomensilmahoitajat.fi
Kuopio kutsuu!
Tervetuloa Silmähoitajapäiville
4.–5.10.2013
Yksi Suomen kymmenestä
Silmäsairaalasta sijaitsee
Tampereen sydämessä. Sivu 4
Bevasitsumabi kiinnostaa
keskosten hoidossa, mutta
lisätietoa tarvitaan vielä. Sivu 6
Työpaikan viestinnässä
ystävällisyys ilahduttaa ja
kehuminen kannattaa. Sivu 11
OCULUS PARK 1®
Vaihda autorefraktometrisi nyt
markkinoiden tyylikkäimpään
3-in-one laitteeseen !
PARK 1® on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja
Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n
mittaus.
Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu
ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1® :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan !
Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava
ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin
helpompaa.
2 Silmähoitaja
www.optiikkajuurinen.fi
www.oculus.de
Tampereen Silmäsairaala
– näkemisen asialla.......................... 4
Lasiaisinjektioita
keskosten hoitoon........................... 6
Näkövammainen tarvitsee
apua sairaalassa..............................7
Uusi ura
silmähoitajana................................ 9
Viesti ja viihdy töissä –
puhumalla paremmaksi.................. 11
Silmäsairaanhoito
muutoksen silmässä....................... 12
Kuopio kutsuu
koulutuspäiville 4.–5.10................. 14
S
uomalaiset silmähoitajat on tehty ammattitaidosta,
tarkkuudesta, ystävällisyydestä, tehokkuudesta ja hienotunteisuudesta. Heidät on varustettu hyvillä her-
moilla ja he osaavat olla erittäin kärsivällisiä. Silmähoitajalta
vaaditaan pikkutarkkuutta ja pienien yksityiskohtien tarkkaa
muistamista. Hänestä löytyy myös lempeyttä ja empatiakykyä. Silmähoitaja on oman erikoisalansa osaaja.
Mistä on silmähoitajan työ tehty? Silmähoitajan työ on
tehty monipuolisuudesta, vaihtelevuudesta, tarkkuudesta ja
erikoisosaamisesta. Mikroskoopeista, silmänpaineista, silmä-
Puheenjohtajalta
Sisältö
Mistä on
suomalaiset
silmähoitajat
tehty?
tipoista, tekomykiöistä, näkökentistä, OCT-kuvista, ablaatioista, silmänpohjista, karsastuksesta, kaihista ja kyynelteistä.
Työkavereista, potilaista, työmatkoista ja
Tärkeää työtä
potilaiden hyväksi......................... 16
uuden oppimisesta.
Apurahat 2013............................. 17
Aamukahvista, potilaskontakteista, leik-
Kohti sähköistä laskutusta............... 18
puheluista ja silmähoitotyöstä. Työpäivät
Mistä on silmähoitajan työpäivä tehty?
kauksista, toimenpiteistä, tutkimuksista,
sisältävät yhteistyötä eri ammattiryhmien
Palstat
Puheenjohtajalta ............................ 3
kesken. Moniammatillisuudella onkin suuri
rooli silmähoitajan työssä.
Mistä syntyy silmähoitajan työnilo? Tyytyväisistä potilaista. Hymystä potilaan kas-
Minun työni ................................ 10
voilla. Hyvin sujuneesta työpäivästä. Saaduista
Hallituksen päätöksiä..................... 16
Hyvästä ja kannustavasta työyhteisöstä. Toimivista työväli-
Uusia jäseniä................................. 17
Yhteystiedot ................................ 20
kiitoksista. Taukohetkestä työkaverien kanssa.
neistä. Työkaverin kannustuksesta. Kaihipotilaan tuntemuksista leikkauksen jälkeen – kuinka tyytyväisiä he ovat, vaikka
juonteet kasvoilla näkyvätkin entistä paremmin, mutta värit
ovat palanneet taas kirkkaampina.
Mistä sinut silmähoitajana on tehty? Mistä sinun työsi ja
työpäiväsi on tehty? Mistä syntyy sinun työnilosi? Milloin
viimeksi pysähdyit miettimään?
Kevään koittaessa ja auringon lämmittäessä on ihana lähteä ulkoilemaan. On hyvä kaivaa lenkkikengät esiin ja lähteä
keväiselle lenkkipolulle nauttimaan. Aurinkoisesta ilmasta
saa kummasti lisäenergiaa.
Aurinkoista ja energistä kevättä!
Kati Nieminen
Silmähoitaja
Silmähoitaja 33
Tampereen Silmäsairaala sijaitsee Tampereen sydämessä hyvien yhteyksien äärellä.
Tampereen Silmäsairaala –
näkemisen asialla
Suomen kymmenes
silmäsairaala, Tampereen
Silmäsairaala, avattiin
marraskuussa 2012. Toimintaajatuksena on ollut tarjota
asiakkaille kaikki näkemiseen
ja silmien terveyteen liittyvät
palvelut.
T
Elina Alarotu (vasemmalla) ja Satu Seilistö ottamassa asiakkaita vastaan.
4 Silmähoitaja
ampereen Silmäsairaalassa tehdään vastaanottotoiminnan lisäksi tutkimuksia,
leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä. Samoissa tiloissa toimivat Silmäaseman
myymälä ja Femtolasik-yritys.
Tilat Silmäsairaalaa varten remontoitiin Hämeenkatu 6:een. Sairaala sijaitsee Tampereen
ytimessä vilkkaan paikallisliikenteen ja juna-
AULIKKI MÄKI-JOUPPILA
Kuvat: Aulikki Mäki-Jouppila
yhteyksien välittömässä läheisyydessä. Rautatieasemalta sinne kävelee parissa minuutissa
ja joukkoliikenteen bussit pysähtyvät aivan rakennuksen eteen. Uudesta Hämpin parkista on
hissiyhteys Silmäsairaalan kupeeseen.
Silmäaseman myymälän tilat ovat alakerrassa. Toisessa kerroksessa sijaitsevat Silmäsairaalan ilmoittautumistiski, vastaanottohuoneet, silmälaboratorio ja leikkausosasto.
Värimaailma noudattelee Silmäasema- ja Silmäsairaala-ketjulle ominaista lilaa väriä, joka
on täysin suomalaisen ketjun tunnistettava
tavaramerkki.
Laaja-alaista
osaamista
Tällä hetkellä Tampereen Silmäsairaalassa pitää
vastaanottoa 14 silmätautien erikoislääkäriä ja
viisi erikoistuvaa lääkäriä. Osa lääkäreistä tekee kaihileikkauksia tai muita toimenpiteitä,
kuten silmäluomileikkauksia ja sarveiskalvon
valokovetushoitoja.
Silmätutkimuksista kuten näkökenttä- ja
OCT-tutkimuksista sekä valokuvauksista vastaa
tutkimushoitaja Jaana Ketola. Sairaalan omaa
välinehuoltoa hoitaa kokenut välinehuoltaja
Birgit Lindqvist. Ilmoittautumistiskillä ottaa
asiakkaat vastaan Satu Seilistö, jonka työ on
monipuolista ja usein kiireistä. Osa-aikaisena
sairaanhoitajana työskentelee Aulikki MäkiJouppila, joka sekä avustaa leikkauksissa että
on apuna vastaanotossa.
Tutkimushoitaja Jaana Ketola
Välinehuoltaja Birgit Lindgvist.
Vakituisen henkilökunnan lisäksi leikkauspäivinä auttavat keikkahoitajat. Kaikkea tätä
Tampereen Silmäsairaalan toimintaa luotsaa
vastaava hoitaja Elina Alarotu.
tutkimuksia, IOL-mittauksia, silmänpaineen
mittauksia ja ompeleiden poistoja. Kun päivän
leikkaustoiminta potilaiden valmisteluineen,
leikkauksineen ja kotiuttamisineen päättyy,
siirtyvät hoitajat auttamaan vilkkaalle ilmoittautumistiskille.
Monipuolinen
työnkuva
Silmäsairaalassa hoitajan työnkuva on monipuolinen. Työpäivän aikana voi olla leikkauksien
lisäksi AR-visuksien mittaamista, topografia-
Aulikki Mäki-Jouppila on Tampereen
Silmäsairaalan työntekijä.
www.
suomensilmahoitajat.fi
- ajankohtaista tietoa
oman yhdistyksen asioista
Ilmoittaudu
silmähoitajapäiville
ja tutustu muihin
ajankohtaisiin asioihin!
ESONT Annual Meeting Amsterdam 5 - 7 October 2013
Esont-yhdyshenkilö Sari Juvonen auttaa käytännön
järjestelyissä kongressiin lähteviä yhdistyksen jäseniä!
Lisätiedot: [email protected]
Silmähoitaja 5
Lasiaisinjektioita
keskosille
TUOMO LEHTONEN
TYKS:n kuva-arkisto
Bevasitsumabin (Avastin, Roche)
niin sanottu off-label-käyttö
silmänsisäisenä injektiona
kostean ikärappeuman,
diabeettisen retinopatian ja
laskimotukosten hoidossa on
monelle tuttua. Tutkimustulokset
puoltavat bevasitsumabin
käyttöä myös keskosen
verkkokalvosairauden hoidossa.
Miksi lääkkeen käyttö on silti yhä
harvinaista?
B
evasitsumabin vaikuttava aine sitoutuu
verisuonikasvutekijään (VEGF-A – vascular endothelial growth factor A) ja estää
molekyylin haitallisia vaikutuksia, kuten verkkokalvon turvotusta ja uudisverisuonituksen
muodostumista. VEGF on myös tärkeä tekijä
keskosen verkkokalvosairauden (ROP – retinopathy of prematurity) synnyssä.
Vaikka keskosten hoito on viime vuosisadan alusta lähtien ottanut suuria harppauksia
eteenpäin, tiedon ja hoitojen kehittyminen ei
ole ollut ongelmatonta.
Pienipainoisia keskosia alkoi 1940-luvun
lopulla sokeutua lähes epidemian mittakaavassa. ROP:n kuvasi ensimmäisenä yhdysvaltalainen silmälääkäri Theodore Terry, joskin
taudin nimeksi vakiintui aluksi termi retrolentaarinen fibroplasia – vapaasti suomennettuna
linssintakainen arpeutuminen – sillä sairaan
keskosen silmä näytti kirjaimellisesti arpeutuvan sisältäpäin.
Myöhemmin selvisi, että sairaus koskee
kehittyvää verkkokalvoa ja sen hallitsematonta verisuonikasvua. Terry ymmärsi, että
tapausten taustalla on jokin uusi keskosiin
kohdistuva tekijä.
Yksi pelastettu näkö
ja 16 lapsen kuolema
Kiinnostus sairauteen ja sen syyhyn oli
tiedeyhteisössä huipussaan 1950-luvulla.
Monia eri tekijöitä epäiltiin, kuten keskosten
altistumista kirkkaalle valolle, annettuja vitamiini- ja rautalisiä sekä happihoitoa.
Adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH)
anto ROP-keskosille näytti newyorkilaisessa
sairaalassa tuottavan tulosta, mutta hätäkeinona rutiinikäyttöön otettu hoito paljastui
sittemmin vain haitalliseksi.
6 Silmähoitaja
Keskosen verkkokalvosairaus voi parantuessaankin jättää muutoksia silmänpohjaan, kuten
poikkeavien vitreoretinaalisten voimien aiheuttamaa verkkokalvon laahautumista (retinal
dragging).
Loppujen lopuksi keskosten saama happi osoittautui selvimmäksi syypääksi, mistä
ensimmäisen kliinisen tutkimuksen julkaisi
australialainen Kate Campbell vuonna 1951.
Kun suuri yhdysvaltalainen tutkimusraportti
vuonna 1956 vahvisti aiemman olettamuksen,
keskoskaappien happihanat alkoivat sulkeutua
ympäri maailmaa.
Monesta saattoi tuohon aikaan tuntua oudolta, että juuri liiallinen happi aiheuttaa verisuonten hallitsemattoman kasvun ja arpeutumisen. Vastaavanlaisia muutoksia tavataan
myös esimerkiksi diabeettisessa proliferatiivisessa retinopatiassa, jossa vallitseva tilanne on
pikemminkin verkkokalvon hapenpuute.
Kun 1960-luvulla lisäksi alettiin havaita happihoidon vähentyneen käytön lisäävän keskosten kuolleisuutta, voitiin todeta jäljellä olevan
vielä paljon työtä taudin kukistamiseksi. Bolton ja Cross arvioivat yhden pelastetun näön
maksaneen noin 16 lapsen kuoleman!
Jälkikäteen voitaneen sanoa, että tutkimustieto muuttui varoituksista huolimatta käytännöksi liian nopeasti. Vastaavanlaisia ylilyöntejä
tapahtui tuohon aikaan myös muilla keskos-
hoidon aloilla.
VEGH-injektio vasta
muutosten ilmetessä
Keskosen vielä kehittymätön verkkokalvon verisuonitus altistuu syntymän jälkeen huoneilman suhteelliselle hyperoksialle eli liialliselle
happipitoisuudelle, joka korostuu annettaessa
muita elintoimintoja turvaavaa lisähappea. Yksinkertaistetun mallin mukaan hapen vaikutuksesta VEGF:n pitoisuus silmässä laskee, mikä
hidastaa normaalia verisuonten kasvua.
Kun kehittyvän verkkokalvon aineenvaihdunta lisääntyy, huonosti verisuonittuneelle
verkkokalvolle kehittyykin hapenpuute ja vastaavasti VEGF-pitoisuus kasvaa, yleensä yli 31
viikon postmenstruaalisessa iässä.
Uudisverisuonitus voi muodostaa arpijuosteita ja vaikeimmissa tapauksissa jättää jälkeensä
suppilomaisesti irtikuroutuneen verkkokalvon
ja sokean silmän. Monet muutkin välittäjäaineet
ovat tautiprosessissa osallisina, mutta VEGF:n
hillitsemiseksi on olemassa silmänsisäinen lääke ja lääkkeen käytölle kokemuspohjaa muista
sairauksista aikuisilla.
Anti-VEGF-injektio on siis annettava, kun ROP-muutokset ilmaantuvat, ei
aiemmin.
Riskikeskosen
seurantaa
Nykykäytäntönä on seurata riskikeskosten
verkkokalvoa tilannekohtaisin väliajoin ja
niin sanotun kynnyskriteeristön täyttyessä laseroida tai jäädyttää hapennälkäistä
verkkokalvoa, ellei tilanne ole jo edennyt
verkkokalvokirurgista toimenpidettä vaativalle tasolle.
Laser- ja jäädytyshoidoista poiketen antiVEGF-hoito ei jätä jälkeensä verisuonittumattomia alueita, millä voi olla merkitystä
keskosen näkökentän säilymiselle.
Ihannetapauksessa injektioilla voitaisiin välttää muutoin edessä oleva vaativa kirurginen toimenpide. Normaalisti
ROP-seuranta voidaan lopettaa, kun vaaran merkkejä ei enää ole osoitettavissa,
mikä yleensä tarkoittaa lapsen yli 50 viikon postmenstruaalista ikää tai kun verkkokalvon normaali verisuonitus on kehittynyt riittävästi.
Anti-VEGF-hoidettuja lapsia joudutaan toisinaan seuraamaan taudin uudelleen aktivoitumisen varalta tavanomaista
pidempään.
Pitkäaikaistuloksia
tarvitaan lisää
Totuttujen riskitekijöiden, kuten silmänsisäisten bakteeritulehdusten sekä verkkokalvo- ja linssivaurioiden lisäksi VEGF-eston
mahdolliset paikalliset ja systeemiset sivuvaikutukset pienellä lapsella ovat erityinen
huolenaihe. VEGF on kasvutekijä eli sillä
on elimistössä tärkeitä kasvuun ja kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia.
Silmästä systeemiverenkiertoon pääsevä
lääke on kehittyville elimille teoreettisesti
vahingollinen, eikä pitkäaikaistuloksia hoidon sivuvaikutuksista ole saatavilla. Osassa suomalaisia sairaaloita bevasitsumabia
käytetään vaikeissa ROP-tautitapauksissa,
ja hoitomuoto tullee yleistymään. Vakiintuneeksi, muut ROP-hoidot korvaavaksi
lääkkeeksi siitä ei kuitenkaan vielä ole.
Myös muihin tautiprosessissa vaikuttaviin tekijöihin kuten kasvutekijöihin,
solusignalointiin ja geeneihin kohdistuvat tulevaisuuden lääkkeet ovat kiinnostuksen kohteena.
Kirjoituksen viitteet ja lähdeluettelon saa
Silmähoitaja-lehden toimituksesta.
LL Tuomo Lehtonen, Turun
yliopistollinen keskussairaala
Sairaala
on näkövammaiselle
haastava liikkumisympäristö
Sairaalan tuleva näkövammainen
kohtaa monia ongelmia. Hän
haluaa liikkua mahdollisimman
itsenäisesti, vaikka se vie aikaa
sekä vaatii usein suunnittelua ja
kärsivällisyyttä.
S
airaala vammaisen liikkumaympäristönä
-opinnäytetyön tavoitteena on ollut tiedon tuottaminen näkövammaisten liikkumisympäristöistä Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin sairaaloissa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia liikkumisen ongelmia näkövammaiset asiakkaat kokevat sairaalassa, mitä he liikuntaympäristöltä
odottavat, tuntevatko he teknisiä liikkumisen
apuvälineitä ja millaisia ajatuksia apuvälineet
näkövammaisissa herättävät.
Eri tietokannoista etsityn tiedon perusteella näkövammaisten liikkumistaitoa on tutkittu
vähän maailmassa ja hyvin vähän Suomessa.
Aikaisempaa tutkimustietoa ei löytynyt siitä,
millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat
sairaalaympäristössä eikä siitä, millaisia odotuksia
näkövammaisilla on sairaalaympäristölle.
Esteettömyys
kuuluu kaikille
Näkövammaiset kokevat, etteivät he ole tasaarvoista, jos näkevä ihminen voi löytää perille
sairaalassa mutta näkövammainen ei. Heidän
kokemuksensa mukaan esteettömyys ei ole
kaikkien saavutettavissa.
Näkövammaiset tiedostavat, että jokainen
näkövammainen on erilainen samoin kuin jokaisen näkövammaisen kokemus liikkumisympäristön ongelmista ja optimaalisesta sairaalasta
liikkumisympäristönä.
Näkövammaisten liikkumisen ongelmat
sairaaloissa voidaan jakaa rakennetusta ympäristöstä ja henkilön ominaisuuksista johtuviin tekijöihin.
Henkilökunnalle
osaamista
Näkövammaiset tarvitsevat apua liikkuessaan
sairaaloissa. Henkilökunnan tulee sitä tarjota,
mutta myös luottaa näkövammaisten osaamiseen sekä kannustaa heitä itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen.
Näkövammaista avustettaessa ja ohjattaessa
on olennaista osata toimia tavalla, joka helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista eikä
aiheuta lisää ongelmia. Henkilökuntaa tulee
kouluttaa toimimaan näkövammaisten asiakkaiden kanssa sekä ohjaamaan ja opastamaan
heitä oikeaoppisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Henkilökunta voi omalla toiminnallaan helpottaa näkövammaisen liikkumista sairaaloissa ja
huolehtia siitä, että sairaalan tilat on valaistu
parhaalla mahdollisella tavalla.
Häikäisytekijät kuten kirkkaasti kohtisuoraan liikkujia osoittavat yksittäiset valaisimet
ja ikkunoista suoraan sisään paistava aurinko,
tulee poistaa. Häikäisevät yksittäiset valaisimet voidaan poistaa käytöstä tai vaihtaa asianmukaisiin epäsuorasti valaiseviin valaisimiin.
Ikkunoissa käytetään sälekaihtimia tai muita
verhoja häikäisyn vähentämiseksi.
Henkilökunta voi vaikuttaa myös sairaalan
turvallisuuteen. Törmäys- ja kompastumisvaaran
poistamiseksi ovet tulee pitää suljettuina sekä
käytävät ja muut asiakkaiden käytössä olevat
tilat esteettöminä.
Käytäville ei tule jättää ylimääräisiä tavaroita. Käytävillä olevat tuolit ja muut tarpeelliset
tavarat voidaan sijoittaa niin, että käytävän tai
tilan toinen puoli jää esteettömäksi liikkua.
Sisustaminen
lisää selkeyttä
Sairaalan sisustamisella voidaan helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista. Huomiota
tulisi kiinnittää yleisvalaistukseen, värien käyttämiseen, kontrasteihin sekä huonekalujen ja
muiden tavaroiden sijoitteluun.
Sairaaloissa tulee olla riittävä, tasainen ja
häikäisemätön yleisvalaistus. Häikäisyä voi
vähentää katossa olevilla ja epäsuorasti valaisevilla valaisimilla.
Värejä tulee käyttää harkitusti. Liian valkoinen ja kontrastiton ympäristö sekä liian värikäs
ja samalla sekava ympäristö aiheuttavat näkövammaisille liikkumisen ongelmia. Hyvällä
suunnittelulla ympäristöstä voidaan korostaa
värien avulla asioita, jotka tekevät näkövammaisen liikkumisesta helpompaa.
Kontrastien avulla voidaan erottaa ympäristöstä esimerkiksi ovia. Törmäyksiä aiheuttavia
asioita, kuten pylväitä ja lasiovia, voidaan värien
ja kontrastien avulla tehdä näkyviksi.
Silmähoitaja
Silmähoitaja 7
Hyvä liikkumisympäristö näkövammaisen
henkilön itsenäisen liikkumisen
näkökulmasta
Avun saaminen
- Henkilökunta auttaa pyydettäessä
- Henkilökunta tarjoaa apua omatoimisesti
Opasteet
- Puheopasteet
- Valaistuksen käyttäminen opasteena
- Opasteiden asettelu
Näkyvä ympäristö
- Hyvä yleisvalaistus
- Tekstit
- Kontrastit
- Selkeys
Turvallisuus
- Putoaminen, kompastuminen ja törmääminen on estetty
- Jos reitti on vaarallinen, saa apua
Tuttuus
- Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa näkevänä
- Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa toisen ihmisen kanssa
- Näkövammainen on saanut liikkumistaidonohjausta sairaalaan
Asiantuntijoita
suunnitteluun
Uusia sairaaloita rakennettaessa tai vanhoja remontoitaessa tulee esteettömyys ottaa
huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa
siihen mukaan esteettömyyteen perehtyneitä henkilöitä.
Rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon
turvallisuustekijät. Yksi kerros tulee suunnitella
yhteen tasoon ilman tasoeroja tai yllättäviä pudotuksia. Kynnysten tulee olla matalia.
Portaat tulee rakentaa niin, että niissä on
mahdollista kulkea vuorojaloin, normaalia
kävelyrytmiä. Portaissa tulee olla kaiteet molemmilla puolilla ja kaiteiden tulee alkaa ennen portaiden alkua ja päättyä vasta portaiden
päätyttyä. Seiniin ei saa rakentaa tai kiinnittää
ulokkeita, joihin voi lyödä kasvonsa.
Seiniin kiinnitettävät palosammuttimet,
postilaatikot ja muut esteet tulee suojata
lattiasta kattoon asti olevilla kulmattomilla koteloilla.
Esteettömiä
ratkaisuja
Rakennuksiin tulee suunnitella esteettömät
8 Silmähoitaja
Näkövammaisten liikkumisen
ongelmat sairaaloissa
Rakennetun ympäristön ominaisuudet
Törmäily
- Ihmisiin törmäily
- Rakenteisiin ja tavaroihin törmäily
Eksyminen
- Huono suullinen ohjeistus
- Suunnan kadottaminen
- Opasteiden puuttuminen
Henkilön ominaisuudet
Näkemisen ongelmat
- Ovet
- Portaat
- Painikkeet
- Tekstit
- Opasteet
- Kontrastit
- Värit
- Valaistus
Kyvyt ja taidot
- Liikkumistaito
- Riippuvuus
- Tasapaino
- Pelko ja jännitys
hissit. Niiden on oltava puheohjattuja ja painikkeiden suuria ja näkyviä. Hissien painikkeissa pitää käyttää pistekirjoitusta. Niiden
sisällä olevat kerrostaulut tulee olla myös
näkövammaisten käytettävissä.
Suunnitteluvaiheessa on syytä huomioida näkövammaisia ohjaavien materiaalien
käyttäminen rakentamisessa. Kun esimerkiksi käytävälattioiden keskiosa on eri materiaalia kuin reunat, näkövammaiset voivat
liikkua käytävien keskellä kaukana esteistä
ilman erillisiä ohjaavia opasteita.
Lattiamateriaalien pitää olla valkoisen kepin avulla tunnusteltavia. Myös sairaaloiden
pihat tulee rakentaa esteettömiksi ja suunnitella niihin ohjaavia opasteita tai materiaaleja näkövammaisen itsenäisen liikkumisen
mahdollistamiseksi.
Remontointien aikana käytettävien poikkeuksellisten kulkuväylien on oltava turvallisia käyttää. Remontoitavat alueet tulee erottaa
seinillä lattiasta kattoon verkkoaitojen tai irtoaitojen sijaan. Valkoinen keppi tarttuu helposti reikäaitoihin. Myös irtoaitojen jalat ovat
näkövammaisen kulkureitillä sekä aiheuttavat
törmäilyä ja kompastumisia.
Tulokset hyödyttävät
kaikkea rakentamista
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään HUSorganisaatiossa ja Silmätautien kuntoutuspoliklinikalla. Tuloksia voidaan hyödyntää
vanhoja sairaaloita remontoitaessa sekä uusia
sairaaloita rakennettaessa ja sisustettaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaalaympäristöjen
lisäksi myös muissa julkisissa tiloissa.
Näkövammaisten esteettömyys tarvitsee
näkyvyyttä ja vankkaa osaamista myös rakentamisen- ja sisustamisen aloilla. Sairaaloiden
rakentamisen ja suunnittelun työryhmiin tulee jatkossa ottaa mukaan eri vammaisalojen
substanssiosaajia.
Teksti perustuu fysioterapeutti
YAMK Petra Hurmeen Metropolia
ammattikorkeakoulun sosiaali- ja
terveysalan kehittämisen ja johtamisen
koulutuksessa tekemään ja
TtT Ly Kalam-Salmisen
ohjaamaan opinnäytetyöhön.
Uusi ura
silmäsairaanhoitajana
O
len niin sanottu vanhan ajan sairaanhoitaja. Nuoremmille tiedoksi:
se tarkoittaa sitä ikiaikaista koulutusta, jolloin kahden vuoden aikana saatiin
tuntumaa kaikista mahdollisista sairaanhoidon aloista.
Sain tutustua lastensairaanhoitoon, psykiatriaan ja muun muassa leikkaussalien
maailmaan. Vaikka harjoittelujaksot olivat
vain 2-4 viikkoa, olen tyytyväinen niihin
valmiuksiin, joita silloin sain. Silloin myös
harjoiteltiin paljon käden taitoja, eikä kaikki aika mennyt erilaisten kirjallisten töiden
väsäämiseen.
Olen myös kokenut koulutukseni aikana
hoitotyön heräämisen ja nousun. Muistelen
vieläkin niitä opettajia, jotka rinta rottingilla
alkoivat julistaa hoitotyön jaloja aatteita. Hoitajat alkoivat pikkuhiljaa nousta ”piikatytön”
asemasta kohti hoitotyön jaloa ammattilaista.
Miten arvostus nykyään näkyy, jokainen voi
miettiä vaikka tilipäivänään.
Opiskelijantyttönä sain myös ensikokemuksen silmätauteihin. Olin neljä viikkoa
oppilaana Porin Diakonialaitoksen silmätaudeilla. Muistan vieläkin, miten kädet tutisivat,
kun sain luottamustehtävänä huolehtia potilaan päivittäisistä tipoista. Kaihileikkauksiin
ei silloin ollut oppilaana asiaa.
Leikkauspotilaiden hyvinvoinnista huolehdin ja apuahan he tarvitsivatkin, kun olivat
vuodepotilaita leikkauksen jälkeen. Mieleeni
jäivät myös osaston käytävällä pidetyt aamuhartaudet. Tuolloin henkilökunta aloitti työt
heleällä virsilaulannalla.
Eipä silloin voinut aavistaa, mitä vielä on
edessäpäin…
AMMATILLISEN urani aloitin kiireisellä kirurgian osastolla, jolla oli potilaita monelta
eri kirurgian alalta. Paljon muistoja, kokemusta ja hyviä ystäviä on noilta ajoilta. Ajan
myötä aloin kouliintua urologiseksi hoitajaksi. Erittäin ylpeä olen siitä, että olen ollut
kehittämässä Satakunnan Keskussairaalassa
yksilövastuullista hoitotyötä. Se oli minulle
henkilökohtaisesti arvokasta aikaa.
Sitten yli 20 vuoden jälkeen omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja ajatuksissani
alkoi herätä ajatus muutoksesta. Olin 49-vuotias, mielestäni jo kaiken kokenut ja nähnyt.
Eteeni ilmestyi ilmoitus avoimista toimista
silmätaudeilla. Olisiko se tuossa?
Seija Rahkola on saanut huomata,
että silmäsairaanhoitajan työ on
paljon enemmän kuin silmätippojen
tiputtamista. – Tietojaan ja taitojaan on
pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.
Tein elämäni ensimmäisen työpaikkahakemuksen. Sain kutsun osastonhoitajan
haastatteluun.
Muistan vieläkin sen tunteen, kun kävelin silmätautien yksikön ovesta sisään. Siis
täällä ovat päiväosasto, poliklinikka ja vielä
leikkaussalit. Osastonhoitaja Heino katseli
minua arvioivin silmin ja poskeni alkoivat
punoittaa entistä enemmän.
Hiukan ennen joulua 2007 sain tiedon,
että olisi paikka silmätaudeilla. Paikka piti
ottaa vastaan viikon sisällä. Tiedon saatuani
olin hämilläni ja toisaalta iloinen. Elämässäni
oli edessä iso muutos. Siirtyisin vielä lisäksi
vuorotyöstä päivätöihin.
Miten kertoisin siirtymisestäni työkavereille? Silmätaudeille, eihän siellä tehdä
muuta kuin tiputellaan tippoja. Miten sinä
vuosia hoitotyötä sydämellä tehnyt hoitaja
voit siirtyä silmätaudeille?
Hei, ethän sinä saa enää kokea mitään
hoitamisen iloa? Oletko tosissasi? Niin, epäilijöitä riitti ja itseenikin alkoi hieman iskeä
epäilyksiä.
PÄÄTÖS oli kuitenkin tehty ja joulun välipäivinä siirryin silmätaudeille. Aluksi aloitin
poliklinikalla. Ohjaajani Tea Kekki oli viereisessä tutkimushuoneessa ja minä päättäväisenä viereisessä pidin vastaanottoa apulaislääkärin kanssa.
SEIJA RAHKOLA
Alkuun muistin, etten osannut edes avata
tietokonetta. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta ajanvarausjärjestelmästä. Potilaan tutkimuksessa tarvittiin jos jotakin välinettä. Tuli
tunne, etten osaa mitään. Toisaalta oli puhdistava tunne aloittaa alusta. Kaikki aiemmin
opittu oli hyvänä tukena ja tietysti olin antanut
itselleni luvan olla erehtyväinen. Olin vuosia
ollut seniori ja nyt olinkin noviisi.
Aivan uusi maailma minulle olivat kaihileikkaukset. Olin kuullut, että siellä passari
vahtii huuhtelupullon vaihtumista. Mitä vielä! Oli kräksyä, sondia, schopperia, kolibreja,
Malyugin-rengasta, koukkuja jne.
Olin aikaisemminkin avustanut lääkäriä
toimenpiteissä, mutta nyt olin aivan avuton
ja ikinä en löytänyt mitään mistään.
Entäs sitten se sydämen asia – sainko
vielä hoitaa ja hoivata potilasta? Ennen olin
nauttinut pitkistä ja osin vaativistakin hoitosuhteista. Nyt en enää ollut kenenkään omahoitaja. Totesin, että lyhytkin hetki potilaan
kanssa tuo tyydytystä ja samalla voin tehdä
hänen hyväkseen paljon. Toki on mukavaa
kun esimerkiksi poliklinikalla usein käyvät
potilaat tulevat tutuiksi.
HELPOINTA tässä muutoksessa oli tulla osaksi
uutta työyhteisöä. Sain tutustua uusiin ihaniin työkavereihin. Minua tuettiin ja ohjattiin
kiitettävästi. Mikä ihana rikkaus olikin tullut
elämääni. Pian en ollutkaan enää se viimeksi
tullut, vaan uusia noviiseja alkoi tulla.
Nyt tavatessani entisiä työtovereitani voin
oikaista heidän käsityksiään silmätaudeista.
Miten monimuotoinen, mielenkiintoinen ja
vaativa ala se onkaan. Näkö on ihmisen tärkeimpiä aisteja. Sen menettämiseen liittyy
huolta ja pelkoa. Silmähoitajalta vaaditaan
paljon tietoa ja taitoja kohdata potilas.
Työnkuva on jo minunkin aikanani muuttunut paljon. On pidettävä tietojaan ja taitojaan jatkuvasti ajan tasalla. Siis paljon muuta
kuin sitä silmätippojen tiputtamista.
Olen nyt silmäsairaanhoitaja. Onnellinen,
että lähdin vielä monen vuoden jälkeen oppimaan ja kokemaan uutta.
Silmähoitaja Seija Rahkola työskentelee
Satakunnan keskussairaalassa.
Silmähoitaja 9
Anneli Mäkelä viihtyy
karsastushoitajan työssä,
johon tuo oman mukavan
värinsä yhteistyö lasten ja
heidän perheidensä kanssa.
Minun työni
Myönteinen asenne kantaa pitkälle
Silmähoitaja-lehden Minun työni
-sarja esittelee silmähoitajia
työnsä ääressä. Tällä kertaa
kysymyksiin vastaa Kuopion
yliopistollisen sairaalan
silmätautien poliklinikalla
vuodesta 2006 lähtien
työskennellyt silmähoitaja
Anneli Mäkelä.
M
itä työsi sisältää?
Toimin työparina lääkärin kanssa
peruspoliklinikalla. Teen muun muassa näkökenttä-, oct- ja värinäkötutkimuksia.
Työskentelen hoitajana karsastuspoliklinikan
lisäksi myös pediatrisella poliklinikalla, jossa
teen neuro-oftalmologisten potilaiden tutkimuksia, hoidan injektiopotilaita ja toimin
pientoimenpiteissä lääkärin parina.
Olen toinen opiskelijavastaavista ja ohjaan
opiskelijoita, jotka ovat harjoittelemassa lasten ja nuorten jaksoa.
Miten työsi on muuttunut?
Työnkuva on vuosien kuluessa muuttunut ja
Silmähoitaja
10 Silmähoitaja
työtahti tullut hektisemmäksi. Työtehtävät ja
-pisteet voivat muuttua päivän mittaan useaan otteeseen. Työssä tarvitaan joustavuutta
ja muuntautumiskykyä. Potilailla on aiempaa
enemmän etukäteistietoa omasta sairaudestaan,
kun he tulevat hoidettavaksi. Myös omaiset
ovat aktiivisesti mukana.
Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä. Hoidot
ovat kehittyneet paljon lyhyessä ajassa, niinpä
pystytään hoitamaan aiempaa tehokkaammin
esimerkiksi ikärappeumapotilaita.
Tietojärjestelmiin tulee päivityksiä usein ja
työajalla käydään erinäisiä verkkokoulutuksia. Uusiin tutkimuslaitteisiin pitää perehtyä
ja opetella niitä käyttämään.
Kirjaaminen on poliklinikalla joskus haasteellista, koska kontaktit potilaisiin jäävät lyhyiksi.
Mitkä asiat kiinnostavat sinua erityisesti?
Karsastushoitajan työ on tällä hetkellä kaikkein mieluisinta. Yhteistyö lasten ja heidän
perheidensä kanssa antaa mukavaa vastapainoa muuhun työnkuvaan.
Miten kehität ammattitaitoasi?
Ammattitaito kehittyy kokemuksen mukana.
Asioista pitää ottaa selvää, tietoa pitää osata
hakea ja päivittää omia tietojaan. Osallistun
säännöllisesti esimerkiksi opiskelijavastaavien koulutuksiin ja palavereihin sekä Silmähoitajapäiville.
Mitkä ovat työn ilonaiheita?
Työnilo syntyy pienistä asioista. Työyhteisöllä
on iso merkitys siihen, miten työtä jaksaa tehdä. Mukavat työkaverit ja esimiehet ovat tärkeässä roolissa. Meillä on voinut itse vaikuttaa
omaan työnkuvaan ja perehtyä asioihin, jotka
itseä kiinnostavat.
Mikä on haastavinta?
Miten saada hoidettua kaikki potilaat parhaalla
mahdollisella tavalla – taata kaikille riittävästi
aikaa ja samanarvoinen hoito.
Miten huolehdit hyvinvoinnistasi?
Vapaa-ajalla perheen kanssa. Lisäksi tapaan
ystäviä, ulkoilen koiran kanssa, luen kirjoja
ja rentoudun vain olemalla.
Sinulle tärkeä elämänohje?
Positiivinen asenne kantaa pitkälle.
ISA JÄRVELÄINEN
Viesti ja viihdy töissä!
Puhumalla paremmaksi
Kaipaatko työstäsi tunnustusta?
Toivotko työpäiviin lisää iloa ja
energiaa? Ensimmäisen askeleen
kohti entistäkin parempaa
työelämää voi ottaa sanomalla
jotain mukavaa työkaverille.
män murheita tai erityisen huono päivä. Viisas välttää huonon olon levittämistä. Marina
helpottaa hetken, mutta pidemmän päälle se
pilaa työn ilon ja luo negatiivista yhteisöllisyyttä. Pahoja tilanteita purkamaan voi kokeilla huumoria totisuuden sijaan.
Y
Huumoria
Huumori on hyvästä, mutta sarkasmi ei toimi töissä. Sanallisen ja sanattoman viestin
on oltava yhtäläiset, jotta viestintä olisi vakuuttavaa ja viestijän itsestään antama vaikutelma luotettava.
Kyyniset kommentit latistavat tunnelmaa,
ja tyhjät kehut menevät hukkaan. Ne saattavat jopa saada kuulijan epäilemään puhujan
rehellisyyttä.
Äänenpaino ja -sävy, eleet ja ilmeet sekä
kehon asento viestivät voimakkaammin kuin
sanat. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat
ristiriidassa, tutkimusten mukaan 60 prosenttia aikuisista luottaa tulkinnassaan sanattomaan viestiin.
Kaikkea, mitä ajattelet, ei tarvitse sanoa,
mutta kaiken, mitä sanot, on täsmättävä omiin
ajatuksiisi ja tunteisiisi. Tunnustusta on siis
hyvä antaa aina, kun siihen todella on aihetta – vaikka pienempääkin.
stävälliset sanat kannattavat – ne luovat
myönteistä ilmapiiriä ja saavat viihtymään töissä. Kehut todella maksavat
itsensä takaisin, sillä tutkimusten mukaan
myös työn tulokset paranevat kannustuspuhetta viljelevissä yhteisöissä.
Tunnemme lukuisia sanontoja, jotka
kannustavat ennemmin hiljaisuuteen kuin
puhumiseen. Puhumatta paras, eikö vain, ja
tiedämmehän, että hiljaisuus on kultaa. Kansanperinne ja vanhat viisaudet joutavat väistymään nykytiedon tieltä: vuorovaikutustaidot
ovat työelämän avaintaitoja. Tieto ei siirry telepaattisesti, vaan puhuttuina ja kirjoitettuina
teksteinä. Neuvominen, ongelmanratkaisu ja
tiedonvälitys kiteytyvät kielessä. Palaveripuheenvuorokin vaatii kuuntelu-, perustelu-,
neuvottelu- ja keskustelutaitoja.
Kohtaamisia
Viestintää voi opiskella itsenäisesti esimerkiksi verkkomateriaalien avulla ja erilaisilla
kursseilla. Vuorovaikutustaitoja pystyy parantamaan myös omin päin. Helpointa on
aloittaa arkisten kohtaamisten tietoisesta
tarkkailusta. Pitkälle pääsee pelkillä kauniilla käytöstavoilla. Sanoja “kiitos” ja “anteeksi”
saa tuhlailla työpaikalla surutta.
Töissä aivan kaikkia kannattaa tervehtiä,
ja jopa erityisen iloisesti, sillä sekä psykologisissa että lääketieteellisissä tutkimuksissa
on osoitettu, että tunteet tarttuvat.
Kohtaamiset työpaikan persoonien, kollegoiden ja potilaiden kanssa saattavat olla
varsin vaativia. Jokainen tulee viestintätilanteeseen omien arvojensa, maailmankuvansa,
kokemustensa ja uskomustensa kanssa. Avoin
ja hyväksyvä asenne ihmisiä kohtaan vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun; suhdeasioissa
sitä saa, mitä tilaa.
Toisinaan itsellä saattaa olla yksityiselä-
Kuuntelutaitoa
Taitava viestijä kehittää myös kuuntelutaitoaan. Kyky kuunnella nimittäin herättää
luottamusta. Aidosti kuunteleva henkilö on
keskustelutilanteessa aktiivinen.
Kuuntelemista voi harjoitella: laita muut
työt syrjään, katso ja keskity keskustelukumppaniin, osoita olevasi läsnä lyhyin äännähdyksin tai vaikka nyökkäyksin. Eläydy kerrottuun
myös tunnetasolla ja tee lopuksi omin sanoin
yhteenveto kuulemastasi.
Aktiivinen kuuntelu on aitoa kohtaamista,
jossa keskustelukumppanin ajatukset otetaan
vakavasti. Työyhteisössäkin on tärkeää kokea
itsensä ymmärretyksi ja hyväksytyksi henkilönä, ei vain roolin tai tehtävän vuoksi.
Positiivisuutta
Opetusalalla tehtiin vuonna 2011 kyselytutkimus siitä, millainen on mukava tai ikävä
työkaveri. Hyvinä työtovereina pidettiin esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät etsi työpaikan
ongelmia, osaavat nauraa myös itselleen ja
huomaavat vaikkapa toisen uuden kampauksen. Kaikki vastaukset liittyivät vuorovaikutukseen ja viestintätapoihin.
Kun mietit, millainen käytös itseäsi töissä
ilahduttaa, löydät keinoja, joilla saat itsesi ja
muut viihtymään työpaikalla. Ilonpilaaja voi
muuttua ilopilleriksi vaihtamalla näkökulmaa
ja viestintätyyliä.
Ikävien asioiden vatvomisen voi vaihtaa
positiivisten puolien huomaamiseen, juoruilun avoimeen keskusteluun ja kateuden
pistokset rehtiin kehaisuun.
Tilannetajua
Työpaikan viestinnässä tarvitaan tilannetajua: kieli voi olla este tai avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Vuorovaikutuksen perusta on toisten kunnioitus. Keskustelu on aina enemmän kuin
objektiivisen tiedon vaihtoa. Jokainen keskustelu vaikuttaa myös suhdetasolla ja tunteisiin.
Toisia tukevat sanat saavat aikaan paljon hyvää ja kuunteleminen kannattaa.
Työpaikan käytävillä ja kahvihuoneessa vaihdetut tervehdykset ja ajatukset ovat
tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi.
Kissa kiitoksella elää, mutta töissä sillä pötkii pitkälle.
Isa Järveläinen on äidinkielen
ja kirjallisuuden lehtori ja
viestinnän kouluttaja.
Silmähoitaja 11
Silmäsairaanhoito
muutoksen silmässä
Ajatus muutoksesta koskee
varmasti silmäklinikoita ympäri
Suomen, ja toimintatapojen
muutokset leikkaustoiminnassa
ovat tunnistettavia
kansainvälisestikin.
S
airaanhoitajaliiton Rovaniemen aluetoimisto järjestää niin sanottuja noviisiopistoja, luentoja, joissa vuoroin eri
aloilla työskentelevät ja kokeneet sairaanhoitajat kertovat työstään sairaanhoitajille
ja alan opiskelijoille.
Oli ilo olla mukana silmäsairaanhoitoon
liittyvässä, keskustelevassa luentoillassa helmikuussa 2013, jossa luennoitsijana oli silmäsairaanhoitaja Laila Karinen. Olemme työskennelleet muutamia vuosia yhdessä ennen
hänen eläkkeelle jäämistään. Itse koin tämän
luennon myös historian ja hiljaisen tiedon siirtämisenä tämän päivän silmähoitajille.
Lapin sairaanhoitopiirissä Lapin keskussairaalan silmätautien yksikkö on kokenut
monenlaisia muutoksia vuosikymmenien
aikana. Henkilökunta on hajautettu useaan
otteeseen organisaation ja fyysisten tilojen
muuttuessa. Vielä tänäänkin silmätautien
poliklinikalla työskentelee hoitaja eläen tätä
muutosta, joka ei tunnu pysähtyvän.
Tässä artikkelissa siteeraan eläkkeelle 2000luvun alussa jääneen silmäsairaanhoitajan,
osastonhoitajan Laila Karisen luentoa menneistä vuosista. Silmäsairaanhoitajana jatkan
kertomusta 2000-luvulta näihin päiviin, kun
muutos on tullut jäädäkseen.
Vahvoja persoonia
Silmätautien yksikkö perustettiin Lapin Lääninsairaalaan kesällä 1964. Uudet tilat otettiin käyttöön 2.1.1965 silloisen Postipankin,
nykyisen Danske Bankin ylimmässä kerroksessa Rovakadulla.
Koko kerros oli käytössä: silmätautienpoliklinikka ja -vuodeosasto sekä silmäleikkaussali. Sairaansijoja oli 19 aikuisille ja neljä
lapsille. Henkilökunta oli jakamaton, toisin
sanoen kaikki osallistuivat yksikön toimintaan ja työnjako tehtiin päivittäin.
Rovakadun aikana, jona sitä muistetaan,
ehti olla kaksi ylilääkäriä: Yrjö Lehtinen
vuoden 1969 loppuun ja Paavo Tuomaala
vuodesta 1970 lähtien.
Yrjö Lehtinen oli hyvä organisaattori, taita-
12 Silmähoitaja
Eläkkeelle siirtynyt silmäsairaanhoitaja
Laila Karinen työnsä ääressä.
va kirurgi ja uranuurtaja. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka laittoi silmänsisäisiä
linssejä kaihileikkauksissa. Meille hän hankki
Pohjoismaiden ensimmäisen laserlaitteen.
Silmälääkäri Paavo Tuomaalan ottaessa
ylilääkärin viran vastaan 1970 alkoi uusi aikakausi. Lääkäri oli saatavilla päivin öin, arkisin ja sunnuntaisin. Potilaiden hyvinvointi
nousi kaiken perustaksi.
Ensimmäinen osastonhoitaja oli persoonallinen Annikki Hiilivirta. Potilaat kutsuivat häntä ylihoitajaksi. Osatonhoitaja ei
välttämättä tiennyt jokapäiväisiä tehtäviämme. Hän keskittyi työlistojen tekoon, mutta
potilaat olivat hänelle tärkeitä ja kunnioitus
oli molemminpuolista.
Silmähoitotyö ei kuulunut sairaanhoitajan
koulutukseen, mutta teimme opintomatkoja
ja vierailuja muihin silmäyksiköihin Suomessa ja saimme osallistua myös OYSissa järjestetyille silmälääkäreiden luennoille.
Erikoisjärjestelyjä
Klinikan sijainti erillään keskussairaalasta aiheutti monenlaisia erityisjärjestelyitä. Huoltoauto kulki Martti Karilan johdolla kaksi
kertaa ja toi ruoan ja kaiken tarvittavan materiaalin. Lähetti kävi myös pari kertaa päivässä arkisin.
Potilaat kuljetettiin taksilla röntgeniin, sydänfilmiin ja verikokeisiin kantasairaalaan.
JAANA HAKOLA,
LAILA KARINEN
Jos piti kuljettaa potilaita, me hoitajat kannoimme vuodepotilaita kierreportaita neljännestä kerroksesta alas ja ylös, koska hissi
oli vain neljälle hengelle.
Rovakadun liikenne häiritsi maaseudun
rauhasta tulleita potilaita. Ikkunoita ei voinut
pitää auki, koska liikenteen melu ja kesäisin
kadulta nouseva pöly olivat epämiellyttäviä.
Toinen ikävä seikka olivat asiattomat kulkijat öisin ja viikonloppuisin. Henkilökunnalta vietiin lompakoita ja kahvikassoja. Epämääräiset kolistelijat pelottivat yövuorossa
olevia hoitajia.
Mikä sitten teki klinikasta ikimuistoisen?
Se oli kodikas, sopivankokoinen ja potilaat
eri-ikäisiä, miehiä ja naisia. Henkilökunnan
vaihtuvuus oli vähäistä. Pidimme osaston
aulassa monet syntymäpäivät ja eläkejuhlat, joissa potilaat olivat mukana. Syksyisin
teimme ruskaretkiä. Osasto voitiin sulkea,
että kaikki pääsisivät mukaan.
Hajautuksen aika
Muutto uuteen sairaalaan vuonna 1988 muutti
täysin silmäklinikan toiminnan, kun se hajautettiin neljään eri yksikköön. Silmätautienklinikka muutti ensimmäiseen kerrokseen,
silmäleikkaussali muiden salien joukkoon
leikkaus- ja anestesiaosastolle sekä vuodeosasto kolmanteen kerrokseen neurologian
osaston kumppaniksi.
Päivisin molemmilla oli oma henkilökuntansa, mutta yövuoron sairaanhoitajat toimivat yhdessä. Silmälasten hoito siirtyi lasten
kirurgiselle osastolle. Rovakadulla meillä oli
ollut ”itsehallinto”. Alussa olikin vaikea sopeutua, kun piti ottaa niin moni asia huomioon
potilaan polulla. Pitkät etäisyydet ja erilliset
henkilökunnat hankaloittivat tiedonkulkua
ja potilaan kokonaishoitoa.
Erikoissairaanhoidon toiminta lisääntyi ja
1990-luvulla Lapin keskussairaalan rakennus
oli käynyt ahtaaksi. Juuri kun alkoi tuntua
siltä, että toiminta sujuu, joutui vuodeosasto
muuttamaan keväällä 1992 kuudenteen kerrokseen naistentautien osaston yhteyteen. Sinne muutti myös korvatautien osasto.
Tämä muutto oli ratkaisevin siihenastisessa silmätautien sairaanhoidossa. Kolmen
erikoisalan henkilökuntaa yhdistettiin ja
kaikki hoitivat kaikkien erikoisalojen potilaita. Silmäsairaanhoitajan työmotivaatio ja
työnilo katosivat.
Silmäpäiväkirurgian sairaanhoitaja Jaana
Hakolan AMK-opinnäytetyö tehtiin silmätiimin voimin 2005. Sillä nostettiin sairaalan
silmätautien yksikön mainetta ympäri Suomen. Sitä esiteltiin erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja vietiin Lapin silmäsairaanhoidon
tietotaitoa myös Eurooppaan.
Opinnäytetyön video saavutti vuonna
2005 Pariisissa ESONT-videokilpailun ykköspalkinnon. Video on nyt lahjoitettu Lapin sairaanhoitopiirin hallinnon käyttöön,
ja sitä esitellään ulkomaalaisille vieraille ja
käytetään rekrytoinnissa. Video on yhteen
hiileen puhaltamisen voimannäyte.
Hallinnon hajautus
Silmätautien poliklinikka joutui vuonna 2009
kuudennen kerroksen remontin tieltä ”evakkoon” viereiseen rakennukseen vuokratiloihin. Muutoksista oli opittu ja muutto oli nyt
suunniteltua ja hallittua osastonhoitaja Seija
Silvenin johdolla.
Kun vuosikymmen vaihtui, organisaatio
muuttui. Silmäleikkaustoiminta on nyt hallinnollisesti Lyhkin alaisuudessa ja silmäpoliklinikka omanaan. Silmähoitajien ja lääkäreiden
yhteistyötä ja koulutusta pidetään kuitenkin
yllä kokoontumalla säännöllisiin viikkopalavereihin silmätautien poliklinikalle.
Moni silmäpotilas on sekä poliklinikan
että silmäpäiväkirurgian asiakas. Siksi on
hyvä, että hoitajalla on tietämys silmäpotilaan hoidosta molemmista yksiköistä. Koulutuspäiville matkataan yhdessä aina, kun
resurssit antavat myöten.
Hoitotakuu toi mukanaan 2000-luvun lopulla koko Suomessa valtakunnalliset kriteerit
hoitoon pääsyssä. Oli selvää, etteivät kunnat
pysty enää selviytymään vanhenevan väestön
silmätautien hoidosta yksin.
Yksityisiä klinikoita perustettiin lisää ja
myös Rovaniemellä aloitti silmäleikkaustoiminnan yksityinen silmäsairaala. Rovaniemellä
se tarkoittaa rinnakkaista ja rakentavaa yh-
teistyötä keskussairaalan kanssa. Yksityistä
sektoria ei koeta enää kilpailijana vaan yhteistyökumppanina.
Tulevaisuuden visio
Haave yhtenäisestä silmäklinikasta on silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden
mielessä. Uusien lääkäreiden rekrytoiminen
edellyttää silmähoidon osaamisen keskittämistä yhteen yksikköön.
Nykyisen ylilääkärin Marko Ollilan johdolla suunnitellaan uusia tiloja yhtenäiselle
silmäklinikalle. Fyysisesti samoissa tiloissa toiminen säästää lääkärien ja hoitajien aikaa sekä
tehostaa ja selkeyttää talouden hallintaa.
Työhyvinvoinnin merkitys uhkaavassa
lääkäri- ja hoitajapulassa on noussut ykkösasiaksi rekrytoinnissa. Keskeisiä asioita ovat
osaamisen hyödyntäminen ja kannustaminen, henkilöstön kuuleminen ja muutokseen
mukaan ottaminen. Motivoitunut henkilöstö,
jolla on yhteinen päämäärä, on koko organisaation voimavara.
Silmähoitotyö Lapissa on siis ollut melkoisessa murroksessa viiden viime vuosikymmenen ajan. Monien kokemuksien ja kokeilujen
kautta Rovakadun malli on mielestämme potilaalle paras. Tuttu ja osaava henkilökunta,
joka toimii fyysisesti samoissa tiloissa itsenäisenä omana vastuuyksikkönään, helpottaa
myös erikoissairaanhoidossa silmäpotilaan
polkua, joka voi olla elinikäinen.
Rohkea muutos on myös palata kokemusten kautta taaksepäin tuloksellisuuden
siitä kärsimättä.
Jaana Hakola on silmäsairaanhoitaja
ja Laila Karinen eläkkeellä oleva
silmäpäiväkirurgian osastonhoitaja.
LSHP/Posio
Silmäpäiväkirurgiaa
Ylilääkäri Paavo Tuomaala jäi eläkkeelle
syksyllä 1994 ja uudeksi ylilääkäriksi valittiin dosentti Pentti Koskela. Hän otti viran
vastaan syksyllä 1995 haaveenaan yhtenäinen silmäklinikka. Hän arvosti suuresti alan
erikoisosaamista, oli hoitajien koulutuksen
tukena ja puhui silmäpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Hän aloitti Lapissa uuden aikakauden
kaihileikkauksissa. Fakotekniikka mahdollisti myös päiväkirurgisen toiminnan. Vuosikymmenen lopulla 1998 vuodeosastohoito
kävi tarpeettomaksi ja muutoksien tuulissa
taas silmäpoliklinikka muutti kuudenteen
kerrokseen.
Päiväkirurgisen toiminnan suunnittelu oli
haastavaa. Potilaat piti saada vakuuttuneeksi, ettei leikkauksen lopputulos kärsi, vaikka
osastohoitoa ei saakaan.
Silmäpäiväkirurginen toiminta lähti hyvin
käyntiin pienen ja osaavan henkilökunnan ansiosta. Muutamia vuosia silmäpäiväkirurgia
toimi vuodeosaston ja poliklinikan rinnalla,
kunnes muutimme ensimmäiseen kerrokseen
päiväkirurgian yhteyteen – osin vielä sekin
fyysisesti hajautettuna: vastaanotto-kotiutus
päiväkirurgialla ja silmäleikkaukset silmäsalissa keskusleikkaussalissa.
Nukutuksen tarve lähes poistui fakotekniikan ja keventyneen puudutuksen vuoksi.
Anestesialääkäri ja -hoitaja jäivät pois silmäleikkaustiimistä.
Vuonna 2002 avattiin silmäpäiväkirurgia
päiväkirurgisen osaston eli nykyisen Lyhkin
yhteyteen. Yhteistyö silmätautien poliklinikan kanssa oli kiinteää. Kahden Tampereen
silmäsairaanhoidon täydennyskoulutuksen
käyneen sairaanhoitajan ja osastonhoitaja
Kirsti Hirviojan aikana järjestimme ensimmäisen alueellisen silmätautien koulutuksen Lapin sairaanhoitopiirissä. Yhteinen
kokous- ja koulutuskäytäntö jatkui tiiviisti,
vaikka olimme fyysisesti erillään.
Yhtenäinen silmäklinikka on Lapin keskussairaalassa silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden haaveena.
Silmähoitaja 13
Tervetuloa Kuopion
Silmähoitajapäiville
4.-5. lokakuuta!
Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät
perjantaista lauantaihin 4.-5.10.2013 Kuopion Musiikkikeskuksessa,
osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio.
Ohjelma
Perjantai 4.10.2013
8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00–9.15 Tervetulosanat, puheenjohtaja Kati Nieminen
9.15–9.45 Tervetuloa Kuopioon, ylihoitaja Auli Luostarinen
9.45–10.30 Akuutti silmänpainekohtaus,
erikoistuva lääkäri Pia Torvinen
10.30–10.45 Tauko
10.45–11.30 Akuutti silmänpainekohtaus, sairaanhoitaja Jaana Heiskanen
11.30–12.00 Hallituksen ja nettisivujen esittely
12.00–13.00 Lounas
13.00–13.45 Glaukooman laserhoidot, silmätautien erikoislääkäri Leena Pitkänen
13.45–14.30 Näkökentät, sairaanhoitaja Sari Seppänen
14.30–15.00 Etiikasta, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi
15.00 Iltapäiväkahvi
15.30–16.30 Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous
19.00– Iltatilaisuus Musiikkikeskus valohalli
Illallinen, musiikista vastaa Trio Tax
Lauantai 5.10.2013
8.30–9.00 Ilmoittautuminen
9.00–9.30 Silmäproteesipotilaan hoito ja ohjaus, luennoitsija avoin
9.30–10.00 Silmän kirurginen pesu, sairaanhoitaja Jouni Väätänen
10.00–10.15 Tauko
10.15–11.00 Kaihi- linssi ja laserleikkaukset, optikko Mikko Nevala
11.00–11.30 Uudet lasiaislääkkeet, luennoitsija avoin
11.30–12.30 Lounas
12.30–13.30 Kaihipaneeli, mukana kuusi sairaanhoitajaa, vetäjänä Jaana Hakola
13.30–14.15 Kaihileikkauksen ”9 yllätystä ja 10 kauheutta”,
silmätautien erikoislääkäri Liisa Marttila
14.15–14.45 Kaihipotilaan ohjaus, sairaanhoitaja Piia Tiihonen
14.45–15.15 Kaihileikkaustoiminta ja hoitajien kouluttaminen,
osastonhoitaja Merja Hurskainen
15.15 Päätössanat
Seuraa ohjelman
päivitystä nettisivustolta
www.suomensilmahoitajat.fi.
Sokos Hotelli Puijonsarvi.
Musiikkikeskuksen esittely
löytyy osoitteesta
www.kuopionmusiikkikeskus.fi ja
kartta osoitteesta
www.fonecta.fi/s/1039.
Iltatilaisuuden musiikista vastaa kuopiolainen
TrioTax.
14 Silmähoitaja
Kansainvälinen
konserttija kongressikeskus
Kuopion Musiikkikeskus on Suomen konsertti- ja kongressitalojen eliittiä mutta
myös paljon muuta. Huolehtivan emolinnun tavoin se levittää siipensä kuopiolaisen musiikkielämän ylle, tarjoaa
kodin Kuopion kaupunginorkesterille
ja lainaa tilojaan lukuisille vierailijoille
vuosittain. Talossa opiskelee myös tulevia musiikin ja tanssin ammattilaisia,
jotka omalta osaltaan takaavat sen, että
talo elää ajan hermolla.
Kuopion Musiikkikeskus valmistui
elokuussa 1985 luonnonkauniin Kuopionlahden rannalle, vain muutaman
korttelin päähän Kuopion maineikkaasta
torista. Sen suojissa järjestetään vuosittain yli 300 tilaisuutta.
Musiikkikeskuksen monipuoliset tilat sijoittuvat neljä kerrosta korkean Valohallin ympärille.
Talon ylpeys on 1064-paikkainen konserttisali, joka sopii niin klassiselle kuin
kevyemmällekin musiikille.
Kuopion kaupunginorkesteri tuo lähes
viikoittain konserttisalin estradille kansainvälisen tason kapellimestari- ja solistivieraita. Suomen viihdetaivaan tähdet vierailevat säännöllisesti konserttikiertueillaan
Kuopion Musiikkikeskuksessa.
Hyvä sali on myös houkutellut Kuopioon lukuisia maineikkaita orkestereita
maailmalta. Onnistuneen akustiikan ansiosta myös monet kansainväliset levy-yhtiöt
ovat valinneet salin levytyksiinsä.
Ilmoittautuminen
Silmähoitajapäiville
S
itova ilmoittautuminen koulutuspäiville
alkaa 13.6.2013 ja loppuu viimeistään
18.8.2013. Tänä vuonna ilmoittaudutaan sähköisesti jäsensihteerille nettisivuillamme olevalla lomakkeella osoitteessa www.
suomensilmahoitajat.fi/jasensihteeri.
Vuoden 2013 jäsenmaksun tulee olla maksettuna 1.6.2013 mennessä. Koulutuspäiville
mahtuu mukaan 220 ensiksi ilmoittautunutta
Suomen Silmähoitajat ry:n jäsentä.
Osallistumismaksut:
250 € / 2 päivää sisältäen lounaan, illallisen
ja iltaohjelman
150 € / 1 päivä sisältäen lounaan
Viimeinen osallistumismaksun maksupäivä
on 23.8.2013, joka on myös osallistumisen
viimeinen maksuton peruutuspäivä. 23.8.
jälkeen, mutta ennen 22.9. tapahtuneista peruutuksista veloitetaan 50 % koulutuspäivien
osallistumismaksusta.
Jos peruutuksen syynä on sairaus (lääkärin todistus vaaditaan) tai muu ennalta arvaamaton äkillinen syy, josta on annettava
hyväksyttävä kirjallinen selvitys yhdistyksen
hallitukselle, veloitetaan toimistokuluina 30
€. Jos peruutusta ei tehdä ollenkaan tai pe-
ruutus tapahtuu 22.9., laskutamme koko osallistumismaksun.
Ilmoittautumistiedoissa tulee ilmetä seuraavat tiedot: nimi, kotiosoite ja puhelinnumero, työpaikan nimi ja osoite sekä sähköpostiosoite, johon lasku lähetetään. Lisäksi
ilmoittautumisessa tulee ilmetä, osallistutko
molemmille päiville / perjantaille 4.10. / lauantaille 5.10. ja osallistutko Musiikkikeskuksen iltatilaisuuteen. Lisäksi toivomme, että
ilmoitat, mikäli sinulla on erikoisruokavalio
(gluteeniton tai laktoositon).
Ilmoittautuneille lähetetään henkilökohtaisella viitenumerolla varustettu kirje sähköpostin liitteenä (pdf-tiedosto) osallistumismaksun suorittamista varten.
Maksettaessa (myös työnantajan) on mainittava laskun viitenumero ja maksu tulee
suorittaa 23.8.2013 mennessä Suomen Silmähoitajat ry:n tilille TAPIOLA pankkiin. IBAN
FI1936363010198075 ja BIC TAPIFI22.
Iltatilaisuus järjestetään Musiikkikeskuksen Valohallissa, jossa nautimme illallisen klo
19.00–21.00. Illallisen jälkeen meitä viihdyttää Trio Tax -niminen paikallinen yhtye, joka
soittaa sekä kotimaista että ulkomaista tanssimusiikkia. Baari on silloin auki.
Suomen Silmähoitajat ry:n –
Finlands Ögonskötare rf:n
VUOSIKOKOUS
pe 4.10.2013
klo 15.30-16.30
Silmähoitajapäivien yhteydessä
Kuopion Musiikkikeskuksessa,
os. Kuopionlahdenkatu 23
Kokouksessa käsitellään
sääntöjen määräämät asiat.
Hallitus
Majoitus:
Olemme varanneet koulutuspäiville osallistuville jäsenillemme hotellikiintiön Sokos
Hotelli Puijonsarvesta, osoite Minna Canthinkatu 8, 70700 Kuopio. Kävelymatka Musiikkikeskukseen on 800 metriä eli muutama kortteli. Musiikkikeskuksen ja Hotelli
Puijonsarven kartan löydät osoitteesta www.
fonecta.fi/s/103A.
Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus pitää
itsellään oikeuden muuttaa päivämääriä ja
hintoja sellaisessa pakottavissa tilanteessa,
jos esimerkiksi sopimuksen kolmas osapuoli niin vaatii.
Huonehinnat:
1-hengen Standard-huone 75 € / vrk
2-hengen Standard-huone 90 € / vrk
2-hengen Standard-huone ja lisävuode 105
€ / vrk
Hintaan sisältyy majoitus, runsas ja maittava
aamiainen noutopöydästä sekä asiakassaunan ja kuntoiluhuoneen käyttömahdollisuus.
Varaus on kiintiövaraus, josta osallistujat
voivat itse varata huoneensa Silmähoitajattunnuksella.
Kiintiössä on 2-hengen huoneita 40 kpl
(alkaen 3.10.2013) ja 40 kpl (alkaen 4.10.),
ja 15 kpl 1-hengen huoneita. Huonevaraukset tulee tehdä 3.9.2013 mennessä, jonka
jälkeen varaamatta jääneet huoneet vapautuvat hotellin omaan myyntiin. Varaukset
ja peruutukset tulee tehdä suoraan hotelliin
puhelimitse 010 762 9500 tai sähköpostitse
[email protected]
Majoitusvaihtoehtoja
Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 22, 70100
Kuopio, 020 789 6101, kuopio.atlas@restel.
fi, kartta: www.fonecta.fi/s/103K
Hotelli Cumulus, Puijonkatu 32, 70110 Kuopio, (017) 61 77 11, kuopio.cumulus@restel.
fi, hotelli sijaitsee rautatieaseman vieressä,
kartta www.fonecta.fi/s/103M
Hotelli Scandic, Satamakatu 1, 70100 Kuopio, (017) 195 111, kuopio@scandichotels.
com, kartta: www.fonecta.fi/s/103N
Kiinnostavia linkkejä Kuopiosta:
http://k.kuopio.fi
Silmähoitaja 15
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous 1/2013
la 19.1.2013 Helsinki
Hallituksen järjestäytyminen. Vuoden 2013
alusta puheenjohtajana on aloittanut Kati Nieminen (Pori). Hallitus valitsi keskuudestaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Satu Lähteen
(Tampere), jäsensihteeriksi Riitta-Liisa Almin
(Tornio) ja sihteeriksi Johanna Alaloukusan
(Oulu). Rahastonhoitajana jatkaa Erja Malvalehto-Inkerö (Rovaniemi), nettisivuvastaavana
Aulikki Mäki-Jouppila ja päätoimittajana Riitta
Varamäki (Seinäjoki). ESONT-yhdyshenkilöksi
valittiin Sari Juvonen (Tampere) ja kulutusvastaavaksi Irmeli Ahonen (Turku).
Todettiin, että vuonna 2013 erovuorossa
varsinaisista jäsenistä ovat Riitta-Liisa Alm,
Irmeli Ahonen, Riitta Varamäki, Aulikki MäkiJouppila ja varajäsenistä Sari Juvonen, Soile
Suomela ja Päivi Heinola.
Silmähoitaja-lehti. Päätoimittaja kertoi lehden toimittamisesta. Lehteen tarvitaan edelleen enemmän artikkeleita. Hallitus päätti,
että hallituksen jäsenet kirjoittavat lehteen
kukin vuorollaan.
Hallitus hyväksyi Viestintä-Karttimon /
Ella Karttimon tarjouksen Silmähoitaja-lehden toimittamisesta vuodelle 2013.
Silmähoitaja-lehden painotyöstä ja postituksesta oli saatu tarjous neljältä painotalolta:
Oy Fram Ab, Vaasa / Jyrki Mäkinen; Pohjolan
Painotuote Oy, Oulu / Jyrki Anttila; KS-Paino,
Kajaani / Ari Pakarinen ja I-Print, Seinäjoki
/ Esa Rautakorpi). Hallitus valtuutti päätoimittajan tarkentamaan vielä Oy Fram Ab:n
tarjousta sekä neuvottelemaan Ella Karttimon
kanssa tarjousten sisällöistä ja yksityiskohdista. Hallitus tekee päätöksen painotalosta
myöhemmin.
Hallitus hyväksyi valokuvausluvan ja päätti
ottaa sen heti käyttöön.
Hallitus päätti pitää lehden mainoshinnat
ennallaan sekä päivitti ja hyväksyi mediakortin tiedot vuodelle 2013. Silmähoitaja-lehden
tilaushinta on 35 € + laskutuslisä 5 €.
Hallitus päätti, että lehden palvelukortin
tiedot päivitetään ja se julkaistaan jatkossa
vain vuoden ensimmäisessä lehdessä. Huom.
kortin lähettäjä maksaa postimaksun!
Hallituksen kokousten pöytäkirjatiivistelmät päätettiin jatkossakin julkaista sekä yhdistyksen nettisivuilla että lehdessä.
Hallitus päätti, että vuoden 2013 apurahahakemukset voi tehdä joko sähköisesti yhdistyksen internetsivujen kautta tai paperisella
lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen
internetsivuilta.
Puheenjohtaja muokkaa apurahailmoitukset ja ne julkaistaan seuraavassa lehdessä
sekä internetsivuilla.
Nettisivut. Yhdistyksen internetsivuille kaivataan lisää mainostajia. Hallitus päätti lähestyä silmäalan yrityksiä mainoskirjeellä
16 Silmähoitaja
saadakseen lisää mainostajia. Kirjeen laatii
Jaana Hakola. Internetsivujen mainoshinnat
päätettiin pitää ennallaan.
Hallitus päätti uudistaa yhdistyksen internetsivujen yläreunan kuvanauhan.
Hallituksen jäsenten yhteystiedot ja tehtävänkuvat päivitettiin ja ne lisätään myöhemmin internetsivuille.
Raha- ja talousasiat. Vuoden 2012 tilinpäätös
on valmistumassa. Se tarkastetaan ja allekirjoitetaan seuraavassa kokouksessa.
Hallitus päätti, että matka- ja kulukorvaukset maksetaan Suomen Silmähoitajat ry:n
matkustussäännön mukaisesti.
Hallitus päätti, että puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihteerille, päätoimittajalle, nettisivuvastaavalle ja rahastonhoitajalle korvataan
internetkuluja 30 €/kk ja puhelinkuluja 20 €/
kk laskuja vastaan 11 kk:lta. Lisäksi päätettiin, että puheenjohtaja hankkii itselleen yhdistyksen nimiin matkapuhelimen ja siihen
sopivan liittymän.
Hallitus päätti, että yhdistyksen apuraha
on tänä vuonna 3 500 €. Apurahaa ei myönnetä Suomessa järjestettäviin Silmähoitajapäiviin.
Tänä vuonna apurahahakemukset osoitetaan Erja Malvalehto-Inkerölle ja postitetaan
hänelle osoitteeseen Halvarinranta 10, 96900
Rovaniemi 22.3.2013 mennessä (postileiman
päivämäärä). Apurahailmoitukset julkaistaan
Silmähoitaja-lehden numerossa yksi, jonka
ilmestymispäivä on 25.2.2013.
Silmähoitajapäivät. Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät järjestetään Kuopiossa 4.-5.10.2013.
Hallitus sopi päivien järjestämiseen liittyvästä
keskinäisestä tehtäväjaosta.
Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi 24 uutta jäsentä
ja 13 jäsenen eroanomuksen. Lisäksi hallitus
erotti 24 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi.
31.12.2012 yhdistyksessä oli 734 jäsentä,
joista yksi on kunniajäsen.
Muut asiat. Yhdistyksen kunniajäsen Riitta
Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin artikkelimuotoon. Se julkaistaan sekä
lehdessä että internetsivuilla.
Hallituksen kokous 2/2013
la 2.3.2013 Helsinki
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus
hyväksyi kokouksen työjärjestyksen sekä
edellisen kokouksen pöytäkirjan.
Yhdistyksen nettisivut. Hallitus päätti, että
yhdistyksen julkisia nettisivuja päivittää edelleenkin Aulikki Mäki-Jouppila ja Johanna
Alaloukusa hoitaa hallituksen sisäisten sivujen päivityksen.
Hallitus pohti mahdollisuutta aloittaa yhdistyksen nettisivuilla klikki-bannerimainontaa ja päätti yksimielisesti, että klikki-bannerimainontaa ei oteta käyttöön.
Päätettiin, että Erja Malvalehto-Inkerö
ja Jaana Hakola lähestyvät silmäalan yrityksiä ja pyrkivät saamaan niitä mainostamaan
yhdistyksen internetsivuilla ja Silmähoitajalehdessä.
Internetsivujen ja Silmähoitaja-lehden
mainoshinnat päätettiin.
Päätettiin, että nettivastaavan käyttöön
ostetaan kannettava tietokone.
Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että jokaisessa lehdessä on puheenjohtajan palsta, johon
kirjoittaa Kati Nieminen. Päätoimittajaltapalstan kirjoittaja vaihtelee siten, että jokainen lehden toimitusneuvoston jäsen kirjoittaa sille vuorollaan.
Minun työni -sarjaan pyritään saamaan lisää
juttuja kuten myös muita artikkeleita.
Hallitus päätti, että lehteen kirjoittavalle
maksetaan palkkiota 50 € / yhden sivun juttu
ja 100 € / kahden tai useamman sinun juttu.
Kirjoituspalkkion maksua varten kirjoittajan
tulee toimittaa yhdistyksen rahastonhoitajalle
sivutuloverokortti tai y-tunnus.
Silmähoitaja-lehti painetaan jatkossa Oy
Fram Ab:ssa Vaasassa.
Raha- ja talousasiat. Rahastonhoitaja kävi
läpi vuoden 2012 talouslaskelman ja taseen.
Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät, joille osallistui 273 henkeä, tulivat 17 000
€ budjetoitua kalliimmiksi. Hallitus hyväksyi
ja allekirjoitti tilinpäätöksen ja taseen sekä
päätti esittää niitä yhdistyksen vuosikokoukselle hyväksyttäviksi.
Hallitus hyväksyi vuosikokoukselle esitettäväksi vuoden 2014 talousarvion.
Tilitoimisto, jota yhdistys käyttää, on tarkistanut hintojaan. Hallitus hyväksyi tilitoimiston uudet hinnat.
Toimintakertomus 2012. Hallitus hyväksyi
vuoden 2012 toimintakertomuksen esitettäväksi vuosikokoukselle. Toimintakertomus
päätettiin laittaa yhdistyksen internetsivustoille, jotta jäsenet voivat tutustua siihen jo
ennen vuosikokousta.
Toimintasuunnitelma 2014. Hallitus hyväksyi
vuoden 2014 toimintasuunnitelman esitettäväksi vuosikokoukselle.
Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät. Hallitus
päätti, että vuoden 2013 Silmähoitajapäivien osallistumismaksu on 250 € / 2 päivää ja
150 € / 1 päivä.
Iltajuhlan esiintyjäksi valittiin Trio Tax.
Yhtye soittaa juhlassa 2 x 45 min.
Hallitus päätti, että Silmähoitajapäivillä
järjestetään kaihipaneeli. Paneelissa eri sairaaloissa ja toimipisteissä työskentelevät silmähoitajat keskustelevat kaihileikkauspotilaan
valmisteluista ja leikkaussalikäytänteistä. Yritetään saada panelisteja yliopistosairaaloista,
keskussairaaloista ja yksityissektorilta.
Sekä perjantain ja lauantain luentosaleihin
mahtuu noin viisi näytteilleasettajaa. Hallitus
päätti mainospaikkojen hinnat ja että paikkoja
myydään vain silmäalan yrityksille.
Hallitus päätti, että Silmähoitajapäiville
voi ilmoittautua ainoastaan sähköisesti nettilomakkeella. Sähköiset ilmoittautumiset
ohjautuvat jäsensihteerille. Seuraavaan Silmähoitaja-lehteen tulee ilmoittautumisohjeet ja alustava ohjelma.
Hallitus päätti luennoitsijoille maksettavista luentopalkkioista.
Jäsenasiat. Yhdistykseen oli liittynyt kahdeksan uutta jäsentä ja siitä oli eronnut viisi jäsentä (jäsenmäärä on 743). Hallitus hyväksyi
uudet jäsenet ja eroilmoitukset.
Jäsensihteeri on pyrkinyt lähettämään
mahdollisimman paljon sähköisiä laskuja ja
hallitus piti tätä hyvänä käytäntönä.
Apuraha-asiat. Yhdistyksellä on kertyneitä,
lunastamattomia ja jakamattomia apurahoja yhteensä 2 871,52 €. Hallitus päätti, että
summasta puolet käytetään jäsenistön hyväksi koulutuspäivien kulujen maksuun ja
puolet hallituksen kuluihin.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö.
Hallitus päätti, että yhdistyksen edustajina
ESONT-kongressiin Amsterdamiin lähtevät
puheenjohtaja Kati Nieminen ja ESONT-yhdyshenkilö Sari Juvonen.
Muut asiat. Silmähoitajapäivien palautekokous pidetään 1.-2.11.2013. Hallitus päätti,
että kokousta varten varataan kokouspaketti Viking Linelta. Puheenjohtaja hoitaa
varaamisen.
Riitta Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin ja se julkaistiin Silmähoitajalehdessä 1/2013. Hallitus päätti tarjota Riitta
Lindelöfille kirjoituspalkkiota 100 €.
Hallitus keskusteli mahdollisuudesta pitää
elokuun kokous Seinäjoella. Samalla tutustuttaisiin MediLaseriin ja Etelä-Pohjanmaan
keskussairaalan Silmäkeskukseen. Hallitus
päätti jatkaa asia selvittelyä.
Apurahat 2013
S
uomen Silmähoitajat ry jakoi tänä vuonna yhteistyökumppaneiden ja
yhdistyksen apurahoja 6 000 euroa sekä viime vuodelta lunastamatta
jääneen 500 euron apurahan.
Apurahan tarkoituksena on tukea hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja
tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoistumisalaa sekä kieli- ja ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.
Tänä vuonna apurahan pystyi ensimmäistä kertaa hakemaan yhdistyksen
nettisivuston kautta sähköisellä hakemuksella. Myös postitse oli mahdollisuus
lähettää hakemus.
Kaikkiaan hakemuksia tuli 20, joista kaksi hakijaa perui hakemuksensa.
Kaikki hakemukset oli tehty sähköisellä hakemuslomakkeella uudistettujen
nettisivujen kautta. Postitse hakemuksia ei tullut yhtään.
Apurahat jaettiin seuraavasti:
Alcon Oy 500 €
Kuivalainen Sari, Hämeenlinna: International Uveitis Symposium, Lontoo
Dorc 350 €
Tiitto Taina, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma
ILink 350 €
Montonen Merja, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma
Iogen Oy 2x400 €
Penttilä Nina, Kangasala: Esont, Amsterdam
Äijälä Anu, Ylöjärvi: Esont, Amsterdam
Santen Oy 2x500 €
Aalto Kaija, Helsinki: SOE, Kööpenhamina
Nyyssönen-Jaser Sirpa, Helsinki: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo
Suomen Silmähoitajat ry 7x500 €
Mäenpää Anu, Lepsämä: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo
Toivonen Marika, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo
Hakonen Minna, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo
Piela Päivi, Espoo: Esont, Amsterdam
Savikuja Johanna, Klaukkala: Esont, Amsterdam
Hakola Jaana, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma
Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma
Tervetuloa!
Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleiksi
yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet:
Nina Antikainen, Espoo
Erika Blindheim, Koivulahti
Katja Holmberg, Turku
Jaana Hämäläinen, Huutjärvi
Kirsi Hämäläinen, Espoo
Helmiina Karhumäki, Turku
Pirjo Luukkainen, Joensuu
Uusia
jäseniä
Minna Mäkitalo, Seinäjoki
Eija Raitio, Savonlinna
Irja Rouvali, Lahti
Anu Soininen, Kuopio
Ulla Sommardahl, Vaasa
Elli Suutari, Kokkola
Minna Vehviläinen, Kuopio
Silmähoitaja 17
Jäsensihteeriltä
Kohti sähköistä
laskutusta
A
loitin uutena jäsensihteerinä tammikuussa. Sain edeltäjältäni Jouni Väätäseltä ohjausta jäsenrekisterin ylläpitoon ja
jäsenmaksujen laskutusohjelman käyttöön. Ohjelma vaikutti
helpolta, mutta osoittautuikin konstikkaaksi. Sen vuoksi osa vanhoistakin jäsenistä sai varmaan ”koomisia” uuden jäsenen tervetulotoivotuksia ja tuplalaskuja! Pahoitteluni tästä.
Ekologisena ihmisenä päätin lähettää mahdollisimman monta laskua sähköpostiliitteenä kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite
oli jäsentiedostossamme. Sähköpostilasku on kirjettä edullisempi ja
nopeampi, jos vastaanottajan sähköpostiosoite on oikea.
Päivitä
yhteystietosi!
P
äivittämällä yhteystietosi osallistut lahjakorttien
arvontaan. Osallistumisaika 15.5.-12.6.2013.
Kaikkien yhteystietonsa päivittäneiden jäsenten kesken arvotaan viisi 30 euron lahjakorttia.
Arvontaan voi osallistua myös postikortilla, joka
lähetetään osoitteeseen jäsensihteeri Riitta-Liisa
Alm, Puistolammintie 8, 95420 Tornio
Arvontalomake löytyy internetsivuillamme
osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi.
Arvonta suoritetaan hallituksen kokouksessa
elokuussa. Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse.
Mitä ilmeisimmin joidenkin jäsenien sähköpostiosoite oli vanhentunut, joten olen lähettänyt myös noin 300 paperilaskua. Lisäksi on
joukko jäseniä, jotka eivät ole alun perinkään ilmoittaneet sähköpostiosoitetta. Heille olen myös lähettänyt suoraan paperisen laskun.
Sähköinen laskutus on tulevaisuutta, sillä paperilaskun lähettämiskustannukset kasvavat koko ajan. Pelkät jäsenmaksulaskun materiaalikustannukset ovat tällä hetkellä noin 2,50 euroa yhtä jäsenmaksua kohti. Tänä vuonna omalla ajallani tekemä ”laskuharrastelu” vei
tammi-helmikuun aikana leijonan osan.
Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni päivittää yhteystietonsa
nettisivujemme kautta, jotta saisimme ajantasaisen jäsenrekisterin ja sitä
kautta kattavan yhteydenottoverkoston. Jäsenten yhteystietoja ei luovuteta
ulkopuolisille tahoille. Sähköpostitilissä on hyviä ominaisuuksia, kuten se,
että tiliin voi kirjoittaa automaattivastauksia ja poissaoloilmoituksia esimerkiksi loman ja vuorotteluvapaan
ajaksi. Tällöin sähköpostin lähettäjä tietää, että vastaanottajan tavoittaa parhaiten muulla tavoin.
Olen pyytänyt tarjouksia jäsenmaksujen sähköisestä laskutuksesta ensi vuotta varten. Ne
teistä, jotka olette Suomen leikkausosaston sairaanhoitajien (Forna) jäseniä, olette päässeet jo
kokeilemaan tänä vuonna jäsenmaksun sähköistä maksamista pankkitunnuksilla.
Hallitus vertailee eri vaihtoehtoja ja päättää, teemmekö sopimuksen sähköpostilaskutuksesta, e-laskutuksesta vai pankkitunnuksilla
tapahtuvasta maksamisvaihtoehdosta. Lehteämme ja nettisivujamme kannattaa seurata. Sieltä löytyvät ajantasaisimmat tiedot myös
laskutusasiasta.
Kuopion koulutuspäivien ilmoittautuminen alkaa kesäkuun puolivälissä. Ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujemme kautta ja ilmoittautujalta
vaaditaan toimivaa sähköpostisoitetta, sillä lasku lähetetään vain ja ainoastaan jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen pdf-tiedostona.
Aurinkoista kevättä!
RIITTA-LIISA ALM
18 Silmähoitaja
Tervetuloa
hallitukseen!
Jaana Hakola
Jaana Hakola on rovaniemeläinen AMK-sairaanhoitaja, joka
on erikoistunut leikkaus- ja anestesiasairaanhoitoon. Hän
pitää itseään yhtenä onnekkaana, joka on saanut osallistua
Tampereella silmäsairaanhoidon täydennyskoulutukseen
vuonna 2004.
Hän on työskennellyt Lapin
Keskussairaalan leikkaus- ja
anestesiaosastolla silmäleikkaussalissa vuosina 1996–2002.
Vuonna 2008 hän siirtyi silmäpäiväkirurgialta osastonhoitajaksi toimenpidepoliklinikalle.
– Olin perustamassa ensimmäistä yksityistä silmäleikkaustoimintaa Rovaniemen
Terveystalolle vuonna 2008. Toiminta siirtyi vuonna 2010
Silmäasema Silmäsairaalaan, jossa olen toiminut kaksi vuotta
kaihileikkaussalin vastuuhoitajana.
Jaana Hakola toimi 2000-luvulla sekä Suomen Silmähoitajien sihteerinä että puheenjohtajana.
– On ilo palata rakkaan harrastuksen pariin, yhdistystoimintaan, jossa vielä tunnen voivani oppia uutta ja tuoda
osaamistani jäsenten hyväksi. Yhdistys toimii vakaalla pohjalla, mistä kertoo yhä lisääntyvä jäsenmäärä. Toiminta on
uudistunut ja nuori puheenjohtaja tuovat uutta virtaa. Erityisen iloinen olen uudistuneista nettisivuistamme, joita on
ilo esitellä.
Jaana harrastaa liikuntaa vuoden aikojen mukaan: hiihtoa, lenkkeilyä koiran kanssa ja puutarhanhoitoa sekä ”pientä pintaremontointia” ja nikkarointia, jotka ovat suorastaan
intohimoja. Matkustelu ja digikuvaus ovat koko perheen
yhteisiä iloja.
Muita uusia Suomen Silmähoitajat ry:n hallituksen jäseniä
esiteltiin Silmähoitaja-lehdessä 1/2013.
Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin
vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
ō HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU.
ō OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE
HELPOSTI ULOS.
ō PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN
VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA.
ō GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA,
JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ.
silmägeeli
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää
valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15
min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja
Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain,
jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön
sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 4/2013): 10 g
7,03 €, 3x10 g 15,76 €*, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,16 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista
www.santen.fi
ilman reseptiä.
Silmähoitaja 19
M - Itella Oyj
22. vuosikerta
Julkaisija
Silmähoitaja on
Suomen Silmähoitajat
– Finlands Ögonskötare
ry:n valtakunnallinen
jäsenlehti, joka
postitetaan
osoitteellisena
kaikille yhdistyksen
jäsenille. Jakelu kattaa
yliopistolliset sairaalat,
keskus- ja aluesairaalat,
terveydenhuoltoalan
oppilaitokset sekä
lukuisat yksityiset
terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti
sisältyy jäsenetuna
yhdistyksen
jäsenmaksuun.
Suomen Silmähoitajat ry–
Finlands Ögonskötare rf
Päätoimittaja
Riitta Varamäki
[email protected]
Toimitusneuvosto
Irmeli Ahonen
Johanna Alaloukusa
Riitta-Liisa Alm
Satu Lähde
Erja Malvalehto-Inkerö
Aulikki Mäki-Jouppila
Kati Nieminen
Riitta Varamäki
Toimitus ja ilmoitukset
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
[email protected]
ISSN 1238-5379
Aikataulu 2013
Numero
3/2013
4/2013
Aineistot
15.8.
4.11.
Ilmestyy
16.9.
2.12.
Kannen kuva: Kuopion
Musiikkikeskus, Kuopion
matkailuneuvonta
Tilaukset
[email protected]
Tilaushinta 35 € / vuosi
+ laskutuslisä 5 €
Painopaikka
Oy Fram Ab, Vaasa
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.fi
Osoitteenmuutokset joko
internetissä tai alla olevalla
palvelukortilla, joka on varustettava
postimerkillä.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Riitta-Liisa Alm
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Puistolammintie 8
95420 Tornio
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
silmähoitajienjasen-
Osoite
[email protected]
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 23 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
20 Silmähoitaja
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 2|2013