REAKTORI - Curly ry.

LEHTI NUORILTA NUORILLE
CURLY
1/2015 | #66 | 13.3.2015 |
18. Vuosikerta
ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
REAK TORI
TC T
RONJA SALMI
KASMIR
CHILLHOUSE
POLITIIKKAA
C U R LY 1 / 2 015
1
SISÄLLYSLUETTELO
PÄÄKIRJOITUS
3
Kannessa:
Reaktori
ChillHouse
Ronja Salmi
Kasmir TCT s.11 ja 13
s.4 ja 9
s.14
s.16
s.16
#66
13.3.2015 18. vuosikerta
ISSN 1455-2574
LEHTI NUORILTA NUORILLE
Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 11 000
Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille.
Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry.
Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.
Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi
PÄÄTOIMITTAJA:
Pipsa Sinkko-Westerholm
041-533 6541
[email protected]
www.curly.fi
Curlyn Pipsa (Facebook)
3 Pääkirjoitus: Paljon onnea täysi ikäinen Curly!
16 Exis-T -tapahtuma Salon
Steissillä
4
18 Ruoholahden Safkapaja
Silppuri: Poliitikkojen Piinapenkki,
Nuorten oma vaalikone ja vaalit,
Faktabaari, Suuri vaalikysely,
Kärkölän vaikuttamispäivä,
Strippi: Vaalit
6 Silppuri: Unelmointi, Anna hyvän
kiertää
7 Kotipaikkakuntani: Tyrnävä
8 Curly-kolumni: Politiikka kiinnostaa
9 ChillHouse
20 Sanataideryhmä Saniainen
22 Elämää käsi kädessä kivun
kanssa
24 Mielipide
26 Yeesin Curly-tiimi: Ei mikään
tavallinen lenkkimakkara
27 Sarjakuva: My Finnish
Experience
10 Curly-kolumni: Nuorten asunnotto muus koskettaa meitä kaikkia
TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ:
Jukka Aulavuori
Mira Halme
Tytti Halttu
Feisal Hassan
Heli Heinola
Maria Hemming
Eemeli Hiekkataipale
Noora Häyhä
Jessika
Lars Johnson
Taru Jäntti
Karri K.
Iida Karjalainen
Noora Kreula
Veera Kreula
Lotta Kuismanen
Nanne Kukkura
Veera Kurtti
Virve Laustela
Sonja-Maarit Leppänen
N.T
Niko Nyholm
Ilana Pantzar
Pauliina Pirttinen
Pauliina Ropponen
Aleksi Santanen
Joel Sapienza
Mirke Tilja
11 Reaktori
SARJAKUVAKESKUS:
Max Höllen, Iina Silventoinen, Taru
12 Curly-kolumni: Onko kaikki mitä
nuoret tekevät väärin?
SANATAIDERYHMÄ SANIAINEN:
Jenni Hurmerinta, Julia Kavanto, Nelli Oksanen
MIKÄ CURLY?
Paljon onnea
täysi-ikäinen
Curly!
C
urly-lehti täyttää tänä vuonna 18
vuotta. Paljon onnea Curly! Olet
tullut täysi-ikäiseksi, mikä tarkoittaa, että saat ajaa autoa, ostaa
mietoja alkoholijuomia ja äänestää muissakin kuin kirkollisvaaleissa. Yleisestä
äänestysiästä ja sen laskemisesta 16-vuoteen on
puhuttu paljon, mutta vastaus ei ole kaikille selvä. Me selvitimme nuorten omia ajatuksia asiasta
ja tulos yllätti. Lisää kyselystä s.5.
Tämän vuoden ensimmäisen lehden teema on
politiikkaa. Sen valitsivat nuoret itse, mutta silti aiheeseen oli vaikea tarttua. Politiikka tai ensi
huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit eivät
tunnu kiinnostavan. Se on kuitenkin harhaa, sillä nuoria kyllä vaikuttaminen ja osallistuminen
kiinnostaa. Tästä esimerkkejä lehden monissa
kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa. Ehkä
Eduskunnan keski-ikäinen ja kankea meininki
vaan koetaan vieraaksi. Auttaisiko äänestysiän
laskeminen tähän?
Curly on nuorten mediaprojekti, jossa
tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen
nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa
nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys
edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
Curly ry sai vastikään päätöksen vuosiavustuksista ja viesti oli myönteinen, me saamme jatkaa
ainakin tämän vuoden. Vuonna 2015 nuorten
tekemä ilmaisjakelulehti Curly ilmestyy siis neljä
kertaa, kuten ennenkin. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti enemmän monien eri tahojen kanssa ja
projekteja kehitellään. Yeesi ry:n kanssa olemme
yhdistäneet mediatoimintojamme, minkä seurauksena Yeesin vapaaehtoisten juttuja näkyy
sivuilla entistäkin enemmän.
Nuoret tänäkin vuonna haluavat osallistua, vaikuttaa, ottaa kantaa ja julkaista ajatuksiaan ja
tuotoksiaan. Sisällöntuottaminen on lähtökohdiltaan edelleen samanlaista, vaikka media tai
alusta muuttuisikin. Ennen kuin keksitään yhtä
kevyt, halpa ja mobiili sovellus kuin paperinen
CURLY TILAA ILMAINEN
CURLY-LEHTI
Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista,
videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset.
Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää
harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia
mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä.
Lisätietoa yhdistyksestä
ja sen toiminnasta
www.curly.fi
Tervetuloa Curlyn
ihmeelliseen maailmaan!
lehti on, on painettu Curly vielä täysin ajankohtainen ja toimiva alusta nuorten julkaisuille.
Aurinkoista kevättä!
Pipsa, Päätoimittaja
p.s Lisää vaaleista: www.vaalitieto.fi
LEHTI NUORILTA NUORILLE
4/2014 | #65 | 28.11.2014 | 17. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
13 Sarjakuvareportaasi: Reaktori
LEHDEN ULKOASU:
Kasperi Lundgren
14 Unelmien koulukuva
KANSIKUVA:
Elli Vormisto, 18v., Ylöjärvi
Tämä on vuoden ensimmäinen Curly-lehti. Curly
tarjoaa kaikille suomalaisille nuorille mahdollisuuden saada juttu julkaistua
oikeassa, painetussa lehdessä. Vuonna 2015 Curly ilmestyy neljä kertaa.
www.curly.fi, Facebook,
Instagram ja Twitter:
Curlyn Pipsa.
2
CURLY 1 /2 015
Tornio
CURLY RY:N OSOITE:
Sörnäisten rantatie 31
Nuorten toimintakeskus Happi
00500 Helsinki
ZAC EFRON
YLEX
UP -TÄHTI
VILLE ROSSI
MEDIAA
ENNEN
JA NY T
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA:
Eija Krogerus
050-4020 170
eija.krogerus(a)curly.fi
PAINOPAIKKA:
Sanomapaino Oy, Vantaa 2015
www.sanomapaino.fi
Kärkölä
Vantaa
Salo
Kartta: Jessika, 15v., Kärkölä
Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää
ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.
Lähetä palautetta osoitteeseen curly(a)curly.fi
Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä!
Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet
nuoret mm. Torniosta, Tyrnävältä, Salosta, Kärkölästä ja Vantaalta.
Sukunimi
postimerkki
Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten
tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
MUKANA
MEDIATEHTÄVIÄ!
CU RLY 4/ 2014
Tyrnävä
Kirje-
1
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet
veloituksetta suoraan kotiin.
Curly ry
Sörnäisten rantatie 31
00500 Helsinki
Etunimi
Lähiosoite
PostinumeroPostitoimipaikka
Syntymävuosi
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Tarjous koskee Suomea.
Aiemmat tilaukset yhä
voimassa.
CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
C U R LY 1 /2 015
3
SILPPURI
SILPPURI
NUORTEN OMA VAALIKONE
JA OMAT VAALIT
PÄÄTTÄJIEN
PIINAPENKKI
CHILLHOUSESSA
ChillHouse on jokavuotinen nuorten talvilomatapahtuma Tampereella, jossa järjestetään kaikenlaista tekemistä. Tänä vuonna
tapahtumassa vieraili tamperelaisia päättäjiä. Perjantaina
Piinapenkkiin istuutuivat Aleksi
Jäntti (kok.), Ilkka Sasi (kok.), Jari
Niemelä (sdp), Johanna Loukaskorpi (sdp), Ilkka Järvelä (vas.) ja
Olli-Poika Parvianen (vihr.). He
vastasivat nuorten kysymyksiin
muun muassa kaupungin tekemistä leikkauksista ja tasa-arvoisesta
avioliittolaista. Tunnin mittaiseen
haastatteluun mahtui paljon puhetta ja mielipiteitä.
Paljon keskustelua herättänyt
rantatunneli puhutti myös Piinapenkissä. Kysymykseen siitä, mitä
hyötyä rantatunnelista on nuorille,
päättäjät vastasivat seuraavasti:
- Nuoret pystyvät ajamaan siellä
tunnelissa, Ilkka Sasi naurahti
- Ei siitä varmaan suoraa hyötyä
nyt heti ole kenellekään. Siitä on
hyötyä sitten, kun meillä on se uusi
kaupunginosa. Tästä on enemmän
hyötyä niille nuorille, jotka asuvat
tulevaisuudessa Tampereella, OlliPoika Parviainen kommentoi.
Piinapenkki on katsottavissa Nuorten Tampereen YouTube-kanavalta.
Teksti: Tytti Halttu, 15v., Tampere
Allianssi ry toteuttaa eduskuntavaalien yhteydessä vaalikoneen
nuorille. Viimeksi nuorten vaalikone toteutettiin eurovaalien yhteydessä, jolloin sillä oli oli yli 31 000
käyttäjää. Nyt tavoitteena on
50 000 käyttäjää.
Päättäjien Piinapenkissä hikoiltiin ja naurettiin. Kuvassa vasemmalta OlliPoika Parviainen, Johanna Loukaskorpi, Ilkka Sasi, Ilkka Järvelä, toimittajat
Tytti Halttu ja Noora Sillgren, sekä Aleksi Jäntti ja Jari Niemelä.
MUISTA!
EDUSKUNTAVAALIT 19.4
CURLYN SUURI VAALIKYSELY
Pitäisikö yleisen äänioikeuden
ikäraja muuttaa 16 vuoteen?
Curly kysyi nuorten alle 29-vuotiaiden mielipidettä aiheesta pitäisikö
yleistä äänestysikää laskea. Tulos
oli yllättävä. 52 % kaikista vastanneista vastasi EI.
Kuva: Ilana
Perusteluina esitettiin mm. että
tuskin äänestysinto nuorten keskuudessa sillä nousisi.
”Ei pidä. Pitäisikö silloin antaa
muutkin täysi-ikäisyyden oikeudet 16-vuotiaille?”
KYLLÄ -ääniä oli 35% kaikista
vastauksista ja EN OSAA SANOA vastasi 13%. Hyvä asia oli,
että kukaan vastanneista ei valinnut vaihtoehtoa IHAN SAMA.
”Pitää. Miksi ei?”
Nuorten vaalikone toimii perinteisen vaalikoneen tavoin. Muista
vaalikoneista sen erottaa se, että
kysymykset ovat nuoria kiinnostavia ja koskettavia. Lisäksi koneessa panostetaan selkeyteen,
ymmärrettävyyteen ja ensikertaa
äänestävien tukemiseen. Vaalikone toteutetaan kolmella kielellä.
Nuorten vaalikoneen teemojen
ja kysymysten muokkaamiseen
on osallistunut Yeesi ry:n vapaa-
ehtoinen Mari Kukkonen, 25,
Espoosta. Allianssi toteuttaa valtakunnalliset
nuorisovaalit ennen varsinaisia
vaaleja eli auttaa kouluja ja oppilaitoksia järjestämään nuorille
omat eduskuntavaalit. Nuorisovaaleissa äänestään samoja ehdokkaita kuin oikeissakin vaaleissa
ja vaalipiirikohtainen vaalitulos
lasketaan oikeiden vaalien menetelmällä.
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on sitoutumaton nuorisoalan
kattojärjestö, joka ajaa nuorten
asioita.
Lisää: www.nuorisovaalit.fi. www.nuortenvaalikone.fi
VAIKUTTAMISPÄIVÄ KÄRKÖLÄSSÄ
Kärkölän Opintien koulussa järjestettiin tammikuussa nuorten
vaikuttamispäivä 9.-luokkalaisille.
Mukana oli yli 40 nuorta. Paikalle
oli kutsuttu kunnanjohtaja, kun-
nanvaltuutettuja sekä koulun rehtori, joilta nuoret pääsivät kysymään
heille tärkeistä asioista. Päättäjille
myös esiteltiin luokkien tekemiä minialoitteita.
Vaikuttamispäivän äänestyksen tulos: enemmistö kärköläläisistä
nuorista vastaajista ei alentaisi äänestysikää 16 vuoteen.
Päivän aikana tutustuttiin nuorisovaltuuston toimintaan ja osallistuttiin erilaisiin työpajoihin. Curlyn
järjestämässä pajassa äänestettiin
yleisen äänioikeuden ikärajan las-
kemisesta, tuunattiin sarjakuvia ja
etsittiin virheitä Curlyn numerosta
4/2014. Leffaliput voitti
Jenni Kivioja ja Sandra Merkula.
Onnea voittajille!
”En osaa sanoa. Voisi edistää
äänestysintoa mutta siitä ei ole
näyttöä.”
FAKTABAARI TARKISTAA VÄITTEET
Faktantarkistuspalvelu Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja
kaikille avoin kansalaispalvelu. Se
syntyi vuonna 2014 vahtimaan poliitikkojen ja poliittisten toimijoiden
puheiden
totuudenmukaisuutta
sekä puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja
4
CURLY 1 /2 015
urbaanilegendoihin. Sen esikuvia
ovat amerikkalaiset Factcheck.org
sekä Politifact.com.
Toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry, jonka tarkoituksena on
edistää avoimuutta, tuoda päätöksenteko lähelle kansalaista sekä an-
taa entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Faktabaari osallistuu kevään eduskuntavaaleihin tarkistamalla puolueiden ja ehdokkaiden esittämiä
väitteitä. Kuka vaan voi lähettää
väitteitä tarkistettavaksi nettisivujen
tai somen kautta. Riippumattomilta asiantuntijoilta tarkistetut faktat
julkaistaan nettisivuilla. Väitteitä on
tänä keväänä tarkistamassa Faktabaarin toimituksen kanssa myös
Haaga-Helian toimittajaopiskelijat.
www.faktabaari.fi
Facebook: Faktabaari
Sarjakuva: Kassu
Teksti: Karri K., 15v., Kärkölä
C U R LY 1 /2 015
5
SILPPURI
KOTIPAIKKAKUNTANI
ANNA HYVÄN KIERTÄÄ!
Kehotan kaikkia katsomaan elokuvan Anna hyvän kiertää. Tai oikeastaan kirjaihmisenä voisin suositella
lukemaan kirjan, johon kyseinen elokuva perustuu.
Meidän tulisi ottaa oppia elokuvan
sanomasta. Me kaikki opimme jo
hyvin nuorena hyvän ja pahan eron
ja sen mikä on oikein ja mikä väärin.
Mutta siitä huolimatta hyvän toteuttaminen ja avun antaminen koetaan
vaikeaksi, jollei sitä yksin pyydetä.
Miksi? Suomalaisilla tuntuu olevan
elämänohjeenaan se, että asiat pidetään itsellään, omana tietona.
Ainakin niin kauan kun kukaan ei
puutu, eikä itsekään yritä puuttua.
Siitä huolimatta, että se on vaikeaa,
voisimme yrittää panna hyvän kiertämään. Voisit auttaa tai tehdä palveluksen kolmelle henkilölle ja heidän jokaisen tulisi vastaavasti tehdä
samoin kolmelle muulle. Muuttuisiko
maailma kuitenkaan paremmaksi
paikaksi? Ei. Miksi ei voi toivoa, että
hyvä sitten oikeasti kiertäisi? Vastauksen voi kukin tulkita kuten haluaa,
mutta elokuvan nuori Trevor vastasi
täydellisesti: puhalsin jo kaikki kynttiläni.
Näkymä vanhalta
hautausmaalta, joka toimii
puistoalueena kirjastolle
eli Vanhalle Myllylle.
Teksti: Pauliina Ropponen, 19v.,
Kuopio
Tyrnävä
UNELMOINTI
’’Suljen silmät, kuvittelen et lennän…’’ Näin Cheek aloittaa biisinsä Äärirajoille. Kaikki unelmoivat jostain. Toiset unelmoivat lentämisestä ja toiset taas matkailusta ympäri maailmaa. Illalla kömmit peiton
alle ja alat unelmoida. Nukahdat jotain iloista ja onnellista asiaa ajatellessa ja näet ehkä untakin siitä. Saatat myös uppoutua omiin ajatuksiisi vaikka
kesken oppitunnin.
Unelmointi ja haaveilu on loistava pakokeino omasta elämästä, jos on vaikeaa
tai muutenkin elämä maistuu kuralta. Ei kuitenkaan tarvitse olla mikään huonosti, että voisi unelmoida. Meidän kaikkien elämä maistuisi puulta jos emme ikinä
unelmoisi jostakin. Unelmat on tehty toteutettavaksi ja niitä kannattaa ellei jopa
täydy lähteä toteuttamaan. Ei tietenkään kaikkea pysty, et ikinä esimerkiksi pysty
matkustamaan ajassa taaksepäin. Mutta jos unelmasi on päästä vaikka jonnekin
kouluun, niin sitten vaan teet lujasti töitä sen eteen. Mikään ei synny itsestään.
Ei lottovoittajakaan ole voittanut ihan tyhjästä, se lotto on pitänyt ensin ostaa.
Toteuta unelmat! Tällä ohjeella pärjää pitkälle. Aina muistutetaan liikkumisesta, nukkumisesta ja syömisestä, mutta ei nekään kaikkeen riitä. Unelmointi on ihan yhtä tärkeää. Se auttaa meitä kaikkia jaksamaan ja
pinnistelemään kohti parempaa. Tai ainakin se lepuuttaa mieltä.
Lotta Kuismanen, 16v., Tornio
• Asukkaita: n. 6690
• Pinta-ala: 494 km²
• Sijainti: 35 km Oulusta kaakkoon
• Väestötiheys: 1,50 as/km²
• Rajanaapureita: Muhos, Kempele
Liminka
• Moderni, kehittyvä maalaiskunta
• Muuttovoittokunta
KOTIPAIKKAKUNTANI:
TYRNÄVÄ
T
yttö voi lähteä Tyrnävältä, mutta Tyrnävä ei tytöstä, sanotaan. Vaikka
henkinen kotikaupunkini
on Oulu opiskelujen ja
ystävieni takia, on Tyrnävä ollut kotikaupunki koko elämäni. Born and
raised
- niin kuin englanniksi sanottaisiin.
Tyrnävä sanana luo minulle ristiriitaisia tuntemuksia. Se symboloi turvaa ja rauhaa, mutta myös
tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Pienellä
paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa jollain tapaa, ja se voi ajoittain ahdistaa nuoren mieltä. Jos
kysyt tyrnäväläiseltä yhdeksäsluokkalaiselta tulevaisuudesta, vastaukseen todennäköisesti liittyy halu
pois kotipaikkakunnalta.
6
CURLY 1 /2 015
Peltoa silmänkantamattomiin
kesäiltana.
- JUURTUMISEN PAIKKA
Myönnän. Olen landeskidi. Tiedän mitä on paaluttaminen tai kyntäminen ja kuinka istutetaan puita.
Maaseudulla asuminen lapsuus- ja
varhaisnuoruusvuodet ovat opettaneet sitkeyttä ja itsenäisyyttä.
Astuminen opiskelijamaailmaan
lukioon mennessä oli iso muutos ja
silloin maalta saamani opit tulivat
tarpeeseen. Muutin Tyrnävän keskustaan, aloin opiskella Oulussa
ja harrastaa asioita, mihin ei aikaisemmin ollut mahdollisuuksia.
Tietysti olin aluksi aivan hukassa
Oulussa, kun matka bussipysäkiltä
lukiolle täytyi etsiä Google Mapsista, ja silti eksyin keskelle asuinaluetta. Jouduin tottumaan siihen,
että vaikka oli 25 astetta pakkasta,
joudun kävelemään bussipysäkille.
Maalla asuessa mukavat taksimie-
het olivat hakeneet pihasta asti.
Mutta mikä on Tyrnävä? Missä
se sijaitsee? Mitä siellä on? Mistä
se on tunnettu?
Tyrnävä sijaitsee Oulusta viistosti
etelään n.35km. Se on toistaiseksi itsenäinen kunta, mutta paljon
on puhuttu kuntaliitoksista, josko
Tyrnävä liittyisi Ouluun. Se on vain
ajan kysymys. Tyrnävä on moderni,
kehittyvä maalaiskunta, jossa riittää peltoa silmänkantamattomiin.
Tyrnävällä on pohjois-pohjalaista
lakeutta parhaimmillaan.
Nähtävyyksiä Tyrnävällä ei juurikaan ole. Paitsi hiihtäjäpatsas.
Tyrnävä tunnetaan sen loistavista
lakeuksista sekä sen perunoista ja
siitä tehtävästä viinasta. On Tyr-
nävä tunnettu myös muustakin.
Tyrnävän Tempaus ry on vuonna
1922 perustettu urheiluseura, jonka lajeina ovat pesäpallo, lentopallo, yleisurheilu ja hiihto. Näistä
näkyvin on pesäpallo. Tyrnävän
Tempaus on tunnettu kasvattiseurana, jonka leivistä on noussut Superpesikseen useita pelaajia kuten
Milla Haapalainen ja Essi Kylli. Tyrnävä on ideaalinen asuinpaikka henkilölle, joka haluaa
asua lähellä luontoa, mutta kuitenkin lähellä kaupunkia. Vaikka pian
täältä itse lähdenkin, jään aina
kaipaamaan paikan rauhaa ja hiljaisuutta.
Teksti ja kuvat: Heli Heinola, 18v.,
Tyrnävä/Oulu
C U R LY 1 /2 015
7
CURLY-KOLUMNI
Politiikka
kiinnostaa
Y
hteiskunnallinen vaikuttaminen on yläasteikäisten
nuorten
keskuudessa
lähinnä
yhteiskuntaopin tunnilla ohimennen vilahtava sanahirmu.
Ei jaksa, ei kiinnosta eikä huvita.
Mutta mitä, jos kiinnostaakin? Erilaisten vaikuttamisen parissa pyörivien järjestöjen kirjo on suuri, täytyy vain löytää se oikea.
Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta. Noin 5-vuotias Mirke oli
sitä mieltä, että hänestä tulee isona
presidentti. Pyrin mukaan oman
kuntani nuorisoneuvostoon eli
Nuneen heti kun ikäni salli, ja sillä
tiellä ollaan. Ensimmäisessä kokouksessa edessäni olivat uudet mielenkiintoiset ihmiset, mielipiteet ja
toimintatavat. Pikkuhiljaa porukka
tuli tutuksi ja oma ääni oli helppoa
saada kuuluviin. Nuorisoneuvoston tehtävänä on olla kanava nuorten äänen kuulumiselle. Tykkään
siitä. En osaa sanoa, olisiko homma
yhtä mielekästä, mikäli töitä tehtäisiin eläkeläisten oikeuksien parissa. Edustan nuorisoneuvostoa eli
koko kuntamme nuorisoa Tornion
kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa. Parasta nunessa on se, että voit
vapaasti valita vastuualueesi oman
kykenemisesi mukaan. Myöskään
upea yhteishenki ei ole pahitteeksi.
Ysiluokan syksyllä minulle avautui
mielestäni mahtava tilaisuus. Sain
mahdollisuuden hakea yläasteeni
8
CURLY 1 /2 015
oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi ja siinä roolissa lopulta
myös aloin toimia. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on saada
koulun oppilaiden ääni kuuluviin ja
mahdollisuuksien mukaan parantaa
koulun viihtyvyyttä ­-­ niin oppilaiden kuin opettajienkin. Toiminta
edistää yhteistyötä erilaisten nuorten välillä, mikä taas lisää koulun
sisäistä yhteishenkeä. Oppilaskuntatoiminnasta saa hyvät valmiudet
tulevaisuutta varten. Missä työssä
muka vuorovaikutustaidot olisivat
haitaksi?
Mitä minä siitä hyödyn? Kuulen
kyseistä mietettä ehkä turhankin
monesta suusta. Olen saanut Nunen
ja oppilaskunnan hallituksen kautta korvaamattomia eväitä elämään.
Olen työskennellyt ihmisten kanssa
jotka ovat antaneet minulle paljon
ja joille minä olen kokenut antavani
paljon. Tietämys politiikasta ja erilaisista toimintatavoista järjestöissä
auttavat varmasti myös tulevaisuudessa. Ennen kaikkea näen kaiken
tämän toiminnan yleissivistävänä.
Koen, että olen onnekas kun resurssini ovat riittäneet olemaan mukana
vaikuttamisessa. Sinulle, jota mietityttää haluan antaa neuvon. Elämä on juhla, juhli se. Sinulla ei ole
mitään hävittävää, eikä yrittänyttä
laiteta.
Musikaalista
ilmaisua kuuden
bändin voimalla
1) Funktion
2) Me soitetaan funk-rockia.
3) Vuonna 2013. Meillä oli musikaalinen tarve ilmaista itseämme.
4) Tämä ei ollut ensimmäinen keikka. Meillä oli tosi kivaa!
Teksti ja kuvat: Tytti Halttu, 15v. ja
Pauliina Pirttinen, 14v., Tampere
1) Sweet Kill
2) Akustista rockia.
3) Bändi perustettiin viime
marraskuussa. Meidän mielestä oli
hauskaa soittaa yhdessä.
4) Tämä oli meidän ensimmäinen keikka
yhdessä.
Hiihtolomalla Tampereen Monitoimitalo
13:ssa järjestettiin ChillHouse -tapahtuma.
ChillHouse on viikon pituinen, maksuton nuorten festivaali, jossa on livemusiikkia ja muuta
mukavaa tekemistä. Maanantaina 23.2 ChillHousessa järjestettiin Pirkanmaan SOUNDS 2015
-aluetapahtuma, jossa esiintyi kuusi bändiä. Raati valitsi niistä kaksi bändiä valtakunnalliseen
Nuori Kulttuuri SOUNDS 2015 -musiikkitapahtumaan. Jatkoon selvisi Funktion ja FM 64.
1) FM 64
2) Suomenkielistä pop-rockia, indie-tyyppistä musiikkia.
3) Keväällä 2014. Teimme yhdessä lukioprojektia ja
pidimme musanteosta yhdessä.
4) Keikka oli ensimmäinen tällä kokoonpanolla.
1) Ambush
2) Rockia
3) Bändi perustettiin 2011 ja viimeisin jäsen tuli
mukaan 2013. Musa on kivaa ja meitä kiinnosti.
4) Tämä oli meidän viides keikka.
Esitimme aluetapahtumaan osallistuneille bändeille muutaman kysymyksen:
1) Keitä te olette?
2) Minkälaista musiikkia te soitatte?
3) Milloin ja miksi perustitte bändin?
4) Oliko tämä teidän ensimmäinen keikka?
1) Output from Thoughts
2) Hiphopia
3) Kaksi kuukautta sitten. Olemme tehneet aikaisemmin soolouraa.
4) Kolmas yhdessä vedetty keikka.
1) Me ollaan Aleksi ja Olli Timeless-bändistä.
2) Pop-rockia
3) Vuosi sitten aloitettiin, koska halusimme soittaa yhdessä.
4) Joo, keikka oli ensimmäinen. Oli kivaa.
SARJAKUVAKESKUS
Avoimia työpajoja keväällä 2015:
Nuorten pajat
Tiistain croquis
Perjantaipaja
Lasten lauantai
Avoimiin työpajoihin ei
kurssimaksua
tai ennakkoilmoittautumista!
Katso myös
sarjakuvakurssimme
sekä muut tapahtumamme
osoitteesta:
sarjakuvakeskus.fi
Teksti: Mirke Tilja, 16v., Tornio
Kuva: Sonja, Tornio
Tsekkaa blogit ja
perusta oma osoitteessa:
sarjakuvablogit.com
SARJAKUVAKESKUS
kursseja – sarjakuvakauppa – kahvio – galleria
Hämeentie 150, 00560 Helsinki, Arabianranta
Avoinna ma-pe 10–18, la 12–16
Liity Suomen sarjakuvaseuraan,
saat Sarjainfo-lehden kotiisi
(30 € / vuosi tai 25 € alle 18-vuotiailta)
sarjakuvaseura.fi
C U R LY 1 /2 015
9
CURLY-KOLUMNI
olla mitään muuta. Pelätään vihaisia katseita ja pahoja sanoja, jotka
nekin tulevat sellaisten ihmisten
suista, jotka eivät itse uskalla olla
muuta kuin sitä niin sanottua
”massaa”.
Niin oli ennenkin. Jos joku oli
erilainen tai käytti erimerkkisiä
farkkuja kuin muut, hänet leimattiin oudoksi. Tuntuu, että vanhemmat ihmiset arvostelevat toisia
ihmisiä vielä ahdasmielisemmin
kuin nuoret. Miestä, jolla on tatuointeja ympäri kehoa, katsotaan
kauhistellen ja pelätään, aivan
kuin hän olisi joku hirviö tai kummajainen. Pinkkihiuksinen tyttö,
jolla on kasvoissaan lävistyksiä, ei
hyväksytä töihin. Ei osata ajatella,
että lävistysten ja tatuointien alla
voi olla herkkä ja sympaattinen
ihminen, joka voisi olla hyvä työssään jos hänelle vain annettaisiin
siihen mahdollisuus.
Onko kaikki
mitä nuoret
tekevät väärin?
P
ikku G lauloi laulussaan:
”Me ollaan nuoriso, me
ollaan tulevaisuus”, mutta
moni vanhempi ihminen ei ole tätä mieltä. Aikuisten
mielestä nuorten käytöstavat ja
mielipiteet ovat vääriä. Teemme
huonoja päätöksiä miettimättä
seurauksia, olemme uusavuttomia, laiskoja, aikaansaamattomia
ja vastuuttomia.
Meitä on opetettu arvostamaan
vanhempia ihmisiä, mutta miksi
arvostaisimme heitä, jos hekään
eivät arvosta meitä? Eräs opettajani sanoi minulle, että jos Suo-
10
CURLY 1 /2 015
meen syttyisi nyt sota, emme pärjäisi, koska nuorten yleiskunto on
niin huono. Onko se nuorten syy?
Mielestäni ei. Syy on yhteiskunnassa. Maailmaan luodaan koko
ajan lisää koneita, jottei ihmisen
tarvitsisi tehdä enää mitään itse
tai käyttää omia aivojaan.”Nuoret
roikkuvat päivät sosiaalisessa mediassa ja koko elämä pyörii sen
pienen kapistuksen ympärillä, jota
kutsutaan älypuhelimeksi”, sanotaan. Nuoret eivät kuitenkaan ole
ainoita. Näkyy niitä aikuisiakin
uhkaamassa henkeään, kun täytyy
kirjoittaa Facebookin tilapäivitys
tai ottaa selfie autoa ajaessa. Eli
miksi tämä nuoret sitä, nuoret tätä
-yleistys, kun itse tehdään samoja
asioita?
Suoraan sanottuna lause silloin,
kun minä olin nuori, ärsyttää meitä
kaikkia. Ymmärrän, että ennen oli
erilaista. Maailma muuttuu, tyylit
muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja
ajatustavat muuttuvat. Emme voi
sille mitään, joten älkää enää verratko ”ennen vanhaa” ja nykypäivää, tuhlaatte vain aikaanne.
Sanotaan, että erilaisuus on hyve,
mutta missä se muka näkyy? Kaikki ovat samanlaisia, eikä uskalleta
Nuorille opetetaan, millaista elämä oli ennen, joten ehkäpä vanhempia ihmisiä pitäisi valistaa siitä
millainen maailma on nyt. Nykyään pitäisi olla normaalia, että kadulla kävelee kaksi naista tai kaksi
miestä käsi kädessä ja osoittavat
rakkauttaan. Vanhemmat ihmiset
oudoksuvat ajatusta, koska heidän
nuoruudessaan homous luokiteltiin sairaudeksi. Muttei ketään voi
pakottaa olemaan jotain muuta,
kuin oikeasti on.
Asia on minulle tärkeä ja otan
sen vakavasti. Se koskee minun
ikäluokkaani. Miten kaikesta tuli
näin vaikeaa? Miksemme vain voi
kaikki elää tasavertaisina ja ainutlaatuisina ja onnellisina? Ilman
pelkoa haukuista tai tuomitsevista katseista. Minut on kasvatettu
kunnioittamaan erilaisuutta. Miksi
osa ihmisistä on niin ahdasmielisiä?
En todellakaan tahdo yleistää tai
antaa kuvaa, että kaikki vanhemmat ihmiset olisivat tällaisia. Heillä
on myös paljon kokemusta ja viisautta asioista, joista me emme tiedä mitään. Kaikki me ajattelemme
eri tavalla ja meillä on omat mielipiteemme. Mutta silti en hyväksy
sitä, että kaikesta syytetään nuoria
ja meidän ”huonoja” valintojamme.
Reaktori
Talvilomatapahtumassa oli mukana useita järjestäjiä, kuten
Yeesi ry ja Curlyn sponsoroima
Sarjakuvakeskus.
Helmikuun 18.-20. päivä järjestettiin Helsingissä kymmenettä kertaa nuorille suunnattu talvilomatapahtuma Reaktori. Monipuolista
tehtävää ja nähtävää tarjonnut tapahtuma sai viettää juhlavuottaan
uudessa ja entistä suuremmassa
tilassa, Pasilan Messukeskuksessa.
Paikalla oli mm. köysirata, mekaa-
Teksti: Taru, 24v., Helsinki
Kuvat: Iina Silventoinen, 19v., Helsinki
MIKÄ? MISSÄ? MILLOIN?
Reaktori on tapahtuma nuorille.
Tänä vuonna se järjestettiin Messukeskuksessa talvilomaviikolla. Tapahtumaan oli vapaa pääsy.
ninen rodeo, biisinkirjoituspaja,
skeittausta ja Axl Smithin esiintymiskoulu.
Nuorten
mielenterveysseura
Yeesi oli mukana tuttuun tapaan.
Yeesin vapaaehtoisiin oli mahdollista törmätä kirjaston pisteellä
joka päivä klo 15-18. Pisteellä pääsi
pyörittämään hyvän mielen onnenpyörää sekä kirjoittamaan ja kiinnittämään omia unelmiaan seinälle
ja pyykkinarulle. Pisteellä vierailtiin
ahkerasti varsinkin ensimmäisenä
MITÄ SIELLÄ OLI?
Tekemistä laidasta laitaan - loistava
tapa tappaa aikaa tai löytää elämänsä harrastus. Kaksintaistelulajeja, henna-tatuointeja, live-musiikkia,
urheilua, kaikenmaailman näpertämistä ja askartelua. Itse olin mukana pyörittämässä sarjakuvapajaa.
Yeesin unelmien pyykkinarulle
kiinnitettiin yli 70 lappua.
päivänä. Unelmalappuja kertyikin
peräti 72 kappaletta. Unelmat olivat moninaisia; toiset unelmoivat
uudesta lemmikkieläimestä, toiset
olivat ilmaisseet yksinkertaisen
laajasti haaveensa elää onnellinen
elämä. Moni myös unelmoi tietystä
ammatista tai matkustelemisesta.
Tunnelma oli rento ja tapahtuma
jälleen onnistunut, vaikka kohtaamiset nuorten kanssa tuppasivatkin jäämään melko lyhyiksi. Ensi
vuodeksi Yeesin pisteellä lieneekin
MITÄ SARJAKUVAPAJALLA OLI
TARJOTA?
Sarjakuvantekoa yksin tai yhdessä,
hahmosuunnittelua ja muotoiltavilla
vaahtomuovipaloilla leikkimistä. Kirjaston kanssa tehtiin myös pinssejä
ja rikospaikkateippauksia lattiaan.
Kunnia yhteistyölle!
luvassa myös pidempikestoista tehtävää, jonka ohessa nuoret voivat
jutustella vapaaehtoisten kanssa
entistä enemmän.
Curly oli järkännyt paikalle Sarjakuvakeskuksen työpajoja, jotka
pyörivät non-stoppina joka päivä.
Pajoissa tehtiin mm. jatkosarjiksia
ja tikku-ukkotarinoita.
Teksti: Jukka Aulavuori, 25v., Helsinki
Kuva: Niko Nyholm, 22v., Helsinki
MIKÄ TUNNELMA?
Kävijöiden määrästä ja asenteista
päätellen meno oli mielekästä. Ainakin itse huomasin, että monet kävijät vierailivat paikalla joka päivä.
Parasta oli kyllä ehdottomasti itse
ilmapiiri.
ENSI VUONNA UUDESTAAN?
Ehdottomasti.
Sarjakuvakeskuksen
pajassa tehtiin sarjiksia
yksin ja yhdessä.
Pajassa muovailtiin
myös hahmoja
vaahtomuovipalloista.
Kirjaston kanssa
yhteisessä tilassa tehtiin
pinssejä ja rikospaikka
-teippauksia lattiaan.
Teksti: Veera Kurtti, 14v., Tornio
C U R LY 1 /2 015
11
CURLY-KOLUMNI
toministeri Piia Viitanen (SDP)
vaikuttui, niin kuin me kaikki
muutkin, Miskan tarinasta niin
paljon, että perusti pikatyöryhmän
kehittämään ratkaisua nuorten
asunnottomuuden poistamiseksi. Ratkaisuehdotuksia lähetettiin
Kioskin toimitukseen erittäin paljon. Niitä olivat mm. kodittomien tukihenkilö, joka osaisi auttaa
nuorta laittamaan asiat oikealle
raiteelle. Ohjelmassa puhuttiin paljon myös siitä, että poliitikkojen
pitäisi elää itse jonkin aikaa pelkällä sosiaaliturvalla ja tutustua
byrokraattisen valtiomme lomakelippulappu -palveluihin.
Itse kannatan keksintöä, joka on
rantautunut Kiinasta Hollantiinkin: konttiasunnot.
Ne ovat suhteellisen yksinkertaisia. Yksi asunto muodostuu
kahdesta-kolmesta kontista, jotka
muodostavat
kerrostalomaisen
rakennuksen. Kontit tietysti täytyisi varsinkin Suomessa ääni- ja
lämpöeristää sekä asentaa sähköt.
Itse ainakin asuisin mieluummin
sellaisessa asunnossa kuin rautatieasemalla.
NUORTEN ASUNNOTTOMUUS
KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA
N
uoret ovat tulevaisuus. Me olemme
tulevaisuuden päättäjiä, toimitusjohtajia, insinöörejä, tiedemiehiä tai myyjiä. Suomessa oli
vuonna 2013 yli 2000 asunnotonta
nuorta (alle 25-vuotiaat) ja trendi
on vain jatkunut.
Yleisradion uusi ohjelma- ja sosiaalisen median konsepti Yle Kioski
otti aiheen käsittelyyn maanan-
taina 19.1.2015, kun toimittaja
Rakel Liekki jätti kotiavaimensa,
lompakkonsa ja puhelimensa
Kioskin toimitukseen ja lähti viettämään 24 tuntia kodittomana.
Taipaleellaan hän tapasi nuoren
kodittoman miehen Miskan. Seuraavana päivänä Miska ja Rakel
astelivat yhdessä Kioskin suoraan
televisiolähetykseen
kertomaan
millaista on olla koditon. Rakelin
näkökulma oli tietysti vain pintaraapaisua, mutta Miska neljä kuu-
kautta kodittomana olleena pystyi
kertomaan hieman tarkemmin.
Vaikka Miska asunnoton olikin,
kävi hän silti koulua. Kuvitelkaa,
jos itse kävisitte ensin normaaliin tapaan päivällä koulua, mutta
sitten viettäisittekin yön valvoen,
liikkuen paikasta toiseen.
Kuitenkin nyt, kiitos Yle Kioskin,
Miska ei enää ole koditon vaan hänellä on asunto.
Ohjelmassa mukana ollut asun-
Nuorten kodittomien auttaminen
on loppupeleissä hyvin yksinkertaista; jos sinulla on yksi ylimääräinen huone kodissasi, höllää vähän
vuokrien kanssa ja majoita nuori
kotiisi. Me ollaan oikeasti ihan mukavia. Suurin ongelma nuorten kodittomuudessa on juurikin se, että
asunnot ovat kalliita eikä nuorella
ole sellaisia rahoja maksaa kuukausittain. Saati sitten alussa maksettavaan takuuvuokraan.
Meissä nuorissa on tulevaisuus,
älkää unohtako sitä. Tehkää kuten Miska, ajatelkaa positiivisesti.
Meillä on väliä.
Teksti ja kuvat: Heli Heinola, 18v.,
Tyrnävä/Oulu
Tekijä: Iina Silventoinen, 19v., Helsinki
12
CURLY 1 / 2 015
C U R LY 1 /2 015
13
Ronjan unelmien
koulukuvassa olisi
ainakin hevosia.
UNELMIEN
KOULUKUVA
Ronja Salmen juontama ja käsikirjoittama Unelmien koulukuva
alkoi taas. Sarja toteuttaa kuutosluokkalaisten hurjimmatkin
koulukuvaunelmat ja tällä kertaa mukana on ainakin räjähdyksiä,
kuvauspaikan täydeltä karkkia ja Musta Barbaari.
Teksti: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio.
Kuva: Lars Johnson
K
oulukuva on kouluvuoden odotetuin hetki. Sitä
varten laitetaan ylle
parhaimmat vaatteet
ja vielä ennen H-hetkeä
käydään tarkistamassa että kaikki on
varmasti tip top. Silti kuvat ovat usein
tylsiä, jäykkiä ja persoonattomia. Kuvaaja yrittää kaikin voimin saada pitkästyneen ja istumaan tai seisomaan
kyllästyneen luokan hymyilemään
edes yhdessä kuvassa. Usein huonoilla vitseillä. Millaisesta koulukuvasta
sinä olet haaveillut? Millaisen kuvan
luokkasi ottaisi jos saisi vapaat kädet
sen toteuttamiseen? Oletko kenties
haaveillut ottavasi kuvan avaruudessa, Oscar-gaalassa tai kenties elokuvan kulisseissa? Ronja Salmen juontama ja käsikirjoittama sarja Unelmien
koulukuva tekee kuudesluokkalaisten
haaveet todeksi.
OHJELMAN TAKANA
NUORI AMMATTILAINEN
Ronja Salmi on 21-vuotias median
ammattilainen, joka asuu Helsingin
Kalliossa. Hän on erikoistunut koululaisille ja nuorille suunnattuihin
sisältöihin. Salmi on juontanut tv-ohjelmia, käsikirjoittanut ja toimittanut
juttuja myös lehtiin ja nettiin. Vapaaajallaan hän kertoo olevansa intohimoinen ratsastaja.
Rohkeus esiintyä syntyy kokemuksen kautta. Salmi on harrastanut
monta vuotta teatteria, jonka kautta
esiintymiskokemusta ja varmuutta on
karttunut. Hänen mielestään esiinty-
14
CURLY 1 /2 015
misen tulee aina jännittää vähäsen
ja nykyään Salmi osaa nauttia siitä
jännityksestä, jota esiintyminen tuo
tullessaan. Esiintymisestä hän on
nauttinut aina. Unelmien koulukuva
kuvataan koulussa, ison luokan edessä. Silloin Salmen mukaan auttaa se,
että hengittää syvään ja rauhallisesti. Salmi sanoo, että ohjelmaa tehtäessä ei ole vielä tullut vastaan liian
riehakasta tai ikävää luokkaa vaan
oppilaat ovat kuunnelleet, jos hänellä on asiaa. Ja se kannattaa, koska
silloin saa vihjeitä ja ohjeita tulevaa
kuvausta varten.
KONSEPTIN TAKANA
VUOSIA VANHA IDEA
Unelmien koulukuva -konseptin idea
on jo muutamia vuosia vanha. Se syntyi ideointisessiossa, jossa keskusteltiin vaihtoehdoista Galaxi-ohjelman
jaksoiksi. Syntyi ajatus maailman hienoimmasta koulukuvasta ja kehitystuottaja Tommi Hakko kehitti ideaa
yksin ja yhdessä muun toimituksen
kanssa. Tänä vuonna alkaneen Unelmien koulukuvan toisen tuotantokauden käsikirjoittamisesta vastasi Ronja Salmi.
Ohjelma on otettu vastaan kouluissa erinomaisesti. Kaikki ovat olleet
motivoituneita ohjelman tekemisessä
ja luokka on tietenkin ottanut työryhmän vastaan riemunkiljahduksin.
Eihän sitä aina pääse tekemään televisio-ohjelmaa saati sitten unelmiensa koulukuvaa. Palautteen mukaan
ohjelman tekeminen on koettu olevan
voimauttava ja antoisa kokemus,
josta jälkikäteen ollaan ylpeitä koko
koulussa.
OMAPERÄISIMMÄT IDEAT
OHJELMASSA MUKANA
Oppilaiden unelmien koulukuvan
ohjelmassa ottaa valokuvaaja Lars
Johnson. Kuvat ovat herättäneet
ihastusta ja lopputulos on tietenkin
hieman aina poikennut oppilaiden
kuvitelmista. Valot ja kuvanmuokkaus
lisäävät kuvaan jotakin sellaista mitä
ei kuvaustilanteessa voi nähdä. Kuvan saa jokainen omakseen ja niitä
on ylpeästi ripustettu oman huoneen
seinille.
Salmen mukaan ohjelmaan haluttiin valita hyviä ja erilaisia kuvaideoita. Sarjassa nähdään mm.
painovoimaa uhkaava avaruuskuva,
kauhukuva ja herkullisen näköinen
karkkimaakuva. Karkkimaakuvan lavasteina oli niin paljon karkkia, että
toimitus hukkuu siihen vieläkin.
Sitten vaikea kysymys: millainen olisi Ronja Salmen unelmien koulukuva?
- Kuvassa olisi totta kai upeita hevosia, ehkäpä meren rannalla tai jylhässä vuorimaisemassa. Mutta Unelmien Koulukuva on aina koko luokan
yhteinen idea, joten siitä tulisi päättää koko luokan kanssa, Salmi sanoo.
Unelmien koulukuva -sarjan uudet
jaksot alkoivat Ylen TV2 -kanavalla
18.1.2015. Katso ohjelmaa Yle Areenassa: areena.yle.fi/tv
C U R LY 1 /2 015
15
KASMIR:
1. - Kummatkin vanhempani esiintyivät teatterissa, joka oli erikoistunut musiikkiin. Kävin aina mukana siellä ja siitä se sitten lähti.
Tai oikeastaan kunnolla aloitin myöhemmin laulamalla ensin toisten biisejä ja ottamalla muista mallia.
Kun se ei oikein kiinnostanut, niin aloin tehdä omaa juttua.
2. - Halusin esiintyä ja antaa ihmisille jotain uutta.
3. - Alussa se kuumotti ja vieläkin välillä vähän jännittää, mut siihen tottuu.
Ihmiset on tosi mahtavia, kun ne on ihan messissä ja nauttii.
4. - Toisen levyn kirjoitus ja paljon keikkoja ja toivottavasti hyviä biisejä.
5. - Nautin. Tää on mun elämän isoin unelma ja nyt se on toteutunut.
On sen eteen kyllä saanut tehdä paljon hommiakin ja on niitä takaiskujakin tullut. Mutta niidenkin yli on päästy.
6. - Pitäkää pää kylmänä. Ei kannata keulia turhaan ja kannattaa oikeasti miettiä mihin ryhtyy.
Julkisuus on kuitenkin iso juttu ja siinä mukana tulee myös pettymyksiä.
Päästimme Kasmirin valmistautumaan esiintymiseen ja lähdimme hyvillä mielin takaisin Steissin yleistilaan.
Hetken ehdimme lämmitellä itseämme seuraavaa haastattelua varten.
Ja taas meitä tultiin hakemaan. TCT:n pojat naureskelivat ja nousivat kättelemään.
TCT:
EXIS-T TAPAHTUMA
STEISSILLÄ
Salon nuorisotalo Steissillä järjestettiin
tapahtuma, jossa esiintyi mm. Kasmir ja TCT.
Teksti: Aleksi Santanen,14v. ja
Veera Kreula, 15v., Salo
Kuvat: Noora Kreula, 16v., Salo
E
xis-T tapahtumassa Steissillä oli paljon aktiviteetteja kuten musiikkia, pelejä, naposteltavaa sekä hiusten ja kynsien stailausta. Iltaan osallistui paljon nuoria ja haastattelimme heitä mitä
mieltä he olivat tapahtumasta. Tapahtumassa esiintyi muutama
artisti ja saimme myös heiltä kiinnostavat haastattelut.
1. - Eka me tehtiin musiikkia erikseen, sit tutustuttiin ja alettiin yhdessä tekee hommia.
2. - Koska me nautitaan musiikin tekemisestä.
3. - Vähän jännittää. Pienimmille porukoille esiintyminen jännittää enemmän.
4. - Askel kerrallaan -tekniikalla mennään.
5. - Erittäin paljon.
6. - Usko omaan tekemiseen, älä anna negatiivisten kommenttien lannistaa. Ota voimaa haukuista.
TCT:n
Pojat mainostivat uutta sinkkuaan ”LAVATANSSIT”, joka ilmestyi 5.12.
- Seuratkaa Instagramissa ja Facebookissa, sieltä saa aika hyvin tietoa keikoista ja muusta!
HAASTATTELUT
Seuraavaksi tuli ilmoitus, että pääsemme
jututtamaan Kasmiria ja TCT:tä.
Ensimmäisenä
olimme Kasmirin huoneen oven edessä. Hieman
jännitti ja puna nousi poskille.
Ovet avattiin
ja hymyilevä parrakas mies nousi sohvalta
kättelemään. Esittäydyimme ja menimme hänen
seurakseen sohvalle.
1. Mistä sait idean alkaa esiintyä? 2. Miksi aloit kirjoittaa biisejä?
3. Miltä tuntuu olla kaikkien edessä?
4. Onko tulevaisuuden suunnitelmia?
NUORTEN AJATUKSIA
Monika Vilmunen ja
Assi Lehtovaara, 11, kertovat fiilisten olevan iloiset ja riemukkaat.
- Osallistuimme tapahtumaan,
koska halusimme tulla katsomaan
TCT:tä!
Eli suurin osa porukasta tuli tapahtumaan esiintyjien ja kavereiden
takia. Ihmiset olivat ryhmittyneet
omiin porukoihinsa ja etsivät kavereitaan ja hyviä eturivipaikkoja.
Kiertelimme vähän aikaa ympäri ja
odottelimme esiintyjiä. Ensimmäiseksi lavalle tuli Sippo, joka räppäsi
omia biisejään.
16
CURLY 1 /2 015
Instagram: tctmusiikki
Facebook: TCT
RADIOFESTIVAALI 2015
16.-18.04.2015 Torniossa
TAPAHTUMA ÄÄNIALAN OPISKELIJOILLE YMPÄRI SUOMEN.
VERKOSTOITUMISTA AMMATTILAISTEN KANSSA. LUENTOJA. PALAUTETTA TÖISTÄ.
NELJÄ KILPAILUSARJAA, MYÖS NUORTEN SARJA. VOITTAJILLE MAINETTA JA KUNNIAA!
5. Nautitko musiikin tekemisestä ?
6. Mitä neuvoja antaisit aloitteleville esiintyjille?
Max Jaarmo, 14, osallistui tapahtumaan, koska oli tapahtuman
järjestelyissä mukana.
- Tulin myös kavereiden ja hyvän
musiikin takia.
Max toivoi, että kaikki menisi hyvin ja että kaikilla olisi hauskaa.
Ilona Vesanen, 15 ja Pinja Röyhkiö, 14, tulivat yhdessä
katsomaan TCT:tä. - Haluaisimme, että tapahtuu jotain jännää, tytöt kommentoivat.
maan TCT:tä!
Sakari Olsbo, 15, kommentoi että
porukkaa oli aika paljon ja kaikilla
näytti olevan hauskaa.
- Esiintyjät ovat myös hyviä.
CEBOOKISSA ,
FA
Ä
IT
E
M
A
A
R
SEU
GRAMISSA!
TA
S
IN
JA
Ä
S
IS
R
T WITTE
spot.fi
festari.blog
io
d
ra
:
IA
G
LO
B
SEKÄ LUE
Radiofestivaali
&
Radiofestari
C U R LY 1 /2 015
17
” Kivointa on safkan
teko ja hengaus
kavereiden kanssa.”
Nuorten Safkapaja toimii Ruoholahden
nuorisotalolla perjantai-iltaisin ja on
tarkoitettu kaikille nuorille. Toiminta on
maksutonta ja vapaaehtoista. Tällä kertaa
vuorossa oli meksikolainen ilta.
Teksti ja kuvat: Iida Karjalainen, 17v., Joel Sapienza, 18v. ja Feisal Hassan, 20v., Helsinki
S
afkapaja aloitti toimintansa
Ruoholahden nuorisotalolla
syksyllä 2013 nimellä kiloklubi, mutta nimi haluttiin vaihtaa.
- Kiloklubi kuulosti joltain laihdutuskerholta, kertoo Iida Karjalainen, 17. Hän
on ollut alusta asti mukana toiminnassa.
Joel Sapienza, 18, ja Feisal Hassan,
20, ovat olleet toiminnassa mukana vajaan vuoden.
- Meidät pyysi mukaan entinen ohjaaja
Alassanne, nuoret kertovat.
Safkapaja on auki kaikille. Nuoret toivovat, ettei vain yhden kerran kävijöitä tulisi, vaan ryhmään sitouduttaisiin.
- Me kaikki ollaan sitouduttu tähän.
Nuorten mukaan yhteishenki on pajassa
hyvä. Kaikki tunsivat toisensa jo ennen
pajaa, lähinnä Walkersista, jossa kaikki
viettivät aikaa.
KAIKKI SIIVOAA
Safkapajan nuoret ovat iältään 16-20
-vuotiaita, eli osa on ns. ylittänyt jo
nuokkari-iän.
- Onneksi me ollaan lapsenmielisiä ja
saadaan osallistua tähän toimintaan,
nuoret kertovat.
Paja kokoontuu noin kerran kuussa ja
päivästä sovitaan Facebook -ryhmässä
äänestämällä.
- Yleensä me kokoonnutaan duunaa safkaa perjantai-iltaisin, koska se tuntuu
sopivan meille yleisesti parhaiten, eikä
esim. koulua ole seuraavana päivänä.
Me kokoonnutaan klo 16 nuokkarille,
18
CURLY 1 /2 015
jonne tulevat ne jotka pääsevät. Ohjaajan kanssa mennään kauppaan ostamaan safkatarvikkeita. Muut tulevat
sitten paikalle klo 17 aikoihin. Tekeminen
alkaa työnjaolla ja reseptien tarkastelulla. Yleensä me tehdään työt pareittain
ja joku vastaa kattauksesta. Mutta kaikki vastaa omista jäljistään ja siivoamisesta! Meidän nykyinen ohjaaja Kreetta
Pernu on ammattikokki, joka auttaa ja
neuvoo ruoan teossa. Kreetta toimii pajassa vapaaehtoisena, nuoret kertovat.
MEKSIKOL AINEN
MENU:
Joel Sapienza, 18v.
Tortillat
Liha-paputäyte
Maissi-tomaattisalsa
Guacamole
Paistettu paprika-sipulitäyte
Marinoitu kaalisalaatti
Ananas
Ranskankerma
Juustoraaste
Opiskelija
Omnian Hotelli-, ravintola ja cateringala
Riisimuroilla kuorrutetut
paistetut banaanit ja jäätelöä.
1) Haaveiletko kokin ammatista?
- Suuntaudun hotellipuolelle, joten ruoka on
jollain tavalla läsnä tulevassa ammatissa.
RIISIMUROBANAANIT:
2) Katsotko kokkiohjelmia?
- Katson yleensä jenkkiversioita esim. Hell´s
Kitchen, Masterchef ja Top Chef. Gordon
Ramseyllä on asennetta.
3) Mitä kokkaat parhaiten?
- Mun spessu on kanawokki, jota teen joskus
himassa. Siinä vaan kestää niin kauan ettei
aina pysty.
½ banaania syöjää kohden
riisimuroja
öljyä
sokeria
Puolita banaanit ja valele pienellä
määrällä öljyä. Murskaa riisimuroja
lautasella esim. lasin pohjalla. Pyöritä banaanit riisimuromurskassa.
Painele murskaa banaaneihin käsin.
Kuumenna öljy ja paista banaanit
kunnes kuori on kullanruskea. Paiston jälkeen nosta banaanit paperin
päälle lautaselle ja ripottele hiukan
sokeria kuumalle pinnalle. Nauti jäätelön tai kastikkeen kera.
Näistä tarvikkeista syntyi…
GUACAMOLE:
…tällaisia herkkuja.
2 syöntikypsää avokadoa
1 punasipuli
1-2 valkosipulin kynttä
1 punainen chili
1 dl hienonnettua korianteria
1 limen mehu
1 prk ranskankerma
1/2 tl suolaa
mustapippuria
Puolita avokadot ja poista siemenet.
Koverra hedelmäliha pois kuoresta
lusikalla ja soseuta haarukalla painelemalla kulhon reunoja vasten. Pilko
punasipuli ja chili pieneksi ja lisää
kulhoon. Tulisemmasta pitävät voivat laittaa chilin siemenet mukaan.
Purista limen mehu ja valkosipuli
kulhoon. Lisää korianteri, suola, mustapippuria ja creme fraiche. Sekoita
guacamole ja nauti! Voit myös tehdä guacamolen tehosekoittimessa
lisäämällä sinne kaikki aineet ja pyörittämällä keskiteholla kunnes saat
haluamasi sileyden.
Ja eiku syömään!
PIENELLÄ RAHALLA KUNNON
HERKUT
Seuraavan pajan ruoat päätetään alustavasti joka kerta pajan lopuksi. Kreetta
tekee päätösten pohjalta tarkemman
menun ja jakaa sen nuorille Facebookissa. Kreetta myös tekee tai etsii reseptit
ruokiin. Pajassa tehdään aika paljon tulisia ja eksoottisia ruokia, koska osallistujia on monesta kulttuurista. Nuoret eivät
tiedä mikä heidän budjettinsa on, mutta
epäilevät, ettei se ei olo kauhean suuri.
- Hyvällä suunnittelulla saadaan vähälläkin rahalla tosi paljon kaikkea. Eikä me
olla koskaan lähdetty nälässä pois, päinvastoin. Paja ei maksa meille mitään,
joka on huippu juttu!!, nuoret kertovat.
Nuoret toivovat, että paja pysyy pystyssä niin kauan kuin kävijöitä riittää ja ohjaajan hermot kestää.
- Jos joku on kiinnostunut meidän toiminnasta niin käykää vilkaseen Facebookissa Safkapajan sivut ja laittakaa viestiä
seinälle, niin me vastataan siellä.
Safkapajaa ohjaa ammattikokki
Kreetta Pernu (kolmas oikealta).
Feisal Hassan, 20v.
Opiskelija
Keudan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajalinja
1) Lempiruoka?
- Riisi ja kana on ehdoton suosikki.
2) Kokkaatko kotona?
- Nuudelit on mun juttu.
3) Mitä hyötyä Safkapajasta on ollut?
- Oppii raaka-aineista, niiden valmistusajoista
ja käsittelemään niitä. Saa maistaa kaikenlaista.
C U R LY 1 /2 015
19
Kuva: Virve Laustela / Suomen valokuvataiteen museo. Julia Kavanto, 17v.
”Olen, koska kirjoitan. Nyt olen 17 vuotta, mutta kun täytän
18, aion matkustella entistä enemmän. Perustin taannoin
matkailu-blogin wheretogoandwhygothere.blogspot.com”
VITUN SYNKKÄÄ
Sanataideryhmä
Saniaisen nuoret
lukivat tekstejään
yleisölle Kielikuvia
-tapahtumassa.
Hän on valkoinen, mutta hän on musta.
Hän oli ennen iloinen, mutta eipä ole enää.
Hänen nahkatakki on synti. Mustat farkut langenneet. Musta t-paita sama kuin miesmallilla. Mustat kengät hän varasti pukumieheltä.
#KIELIKUVIA
Hänen tukkansakin musteni,
kun kaikki on niin vitun synkkää.
TÄNÄÄN ON
Hän on valkoinen, niin valkoinen, että haamukin säikähtäisi.
Nuoren Voiman Liiton sanataideryhmä Saniaisen ja
#Snapshot-näyttelyn sanataidetapahtuma
järjestettiin Suomen valokuvataiteen museolla joulukuussa.
Paikalla ryhmän nuoret lausuivat tekstejään, jotka oli
rakennettu syyslukukauden kielikuvia -teeman ympärille.
Hän oli ennen ruskettunut, mutta eipä ole enää.
Hänen siniset verisuonet pullottavat.
Hänen pitkillä sormilla on hyvä tökkiä ja soittaa piano ja päästää irti.
Hänen pitkillä jaloilla on hyvä juosta karkuun, ja pomppia, ja pelata Twisteriä.
Mutta eihän hän mitään Twisteriä pelaa,
kun kaikki on niin vitun synkkää.
Nelli Oksanen, 18v.
1.
Sunnuntaisin täällä on maailmanloppu. Kun pilvet ovat kuluneet
puhki ja aurinko paahtaa betonin
niin kuumaksi, ettei sille voi kunnolla istua. Jalat heiluvat huolettomina reunan toisella puolella, nauraen kuuden metrin pudotukselle
ja sille mahtavalle voimalle, joka
katkoisi reisiluut kuin kaksi kuivaa
oksantynkää, jos horjahtaisi hiukan.
Edessä oleva talo on päällystetty
kaakeleilla, samanlaisilla kuin kaikki muutkin korttelin taloista. Kuollut linnoitus täynnä lasia, betonia ja
varjoihin jääviä syvennyksiä. Niin
suuri, että muuttaa ajotien äänetkin
toisiksi. Etäiseksi huminaksi. Maailmanlopun melodiaksi.
20
CURLY 1 /2 015
”Kirjoittamisessa on hauskaa se, että
voi huoletta rakennella vaikka millaisia
maailmoja vihkojen tai kirjojen takakansiin
ja lopulta tuhota ne yhtä nopeasti kuin ne
syntyivätkin.”
2.
Kun istuu aivan hiljaa rantavedessä, antaen suolan ja rosoisten kivien
raapia jalkojaan, voi merenaalloilta kuulla kaiken.
Kuinka auringon nuolet värjäävät hennot laineet kullalla.
Kuinka Hietasimpukka kertoo lajitoverilleen viimeöisestä unestaan.
Kuinka tuhatvuotiset merivirrat kohtaavat rakastavaisten lailla, yhdistyen jossakin kaukana.
Ja minun tekisi mieli vain itkeä.
3.
Kaikki istuvat rivissä. Polvet yhdessä, pieninä kompakteina kahden
pakkauksina. Yhdessä on kuitenkin
mustelma, jonka sait viime yönä
kompuroidessasi portaikossa.
Sievien päiden rykelmät kääntyvät eteenpäin, ikuistaen hymynsä
kahteenkymmeneen sukualbumiin
sekä yhteen postikorttiin joka löytää tiensä kahden päivän kuluttua
Ruotsiin. Sinun hymyäsi ei kuitenkaan kukaan löydä albumistaan. Se
muuttuu salaisuudeksi juuri sillä
hetkellä kun käännät nauravat kasvosi minua kohti. Ja minä säilytän
sen, hymysi. Laitan sen puiseen
rasiaan, johon keräsimme simpukankuoria viime kesänä.
SANIAINEN
on Nuoren Voiman Liiton sanataideryhmä
kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille 13-19 -vuotiaille
nuorille.
http://nvlsaniainen.blogspot.fi
NUOREN VOIMAN LIITTO on valtakunnallinen, lähes
satavuotias kirjallisuusjärjestö, jonka toiminta on poliittisesti
sitoutumatonta ja avointa kaikenikäisille.
www.nuorenvoimanliitto.fi
Ikkunassa on vääristymä. Maisema
keinuu ja kirkon risti menee mutkalle. Eikä taivaalla ole pilviä, vain
sinisyyttä, kaukaa vaaleampaa, läheltä syvemmän sinistä. Puiden
alimmat lehdet ovat vielä vihreitä,
ylemmät kellertävät. Lehdet ovat
teräviä, pyöreitä tyvestä, mutta
suppenevat päästä. Puulla on tukeva, mutta sileä runko, kaunis
pyöreä lehdistö. Sen alla olisi hyvä
istua, ei yksin kuitenkaan. Joku
jonka kanssa jakaa kauneus ja tee,
ehkä mauttomia keksejä. Kunhan
ei ole yksin teen ja keksien ja kirpeän kauneuden keskellä. Ei tee
yksin lämmitä. Sen toisen lämmittävän kanssa voisi keskustella siitä,
minkä puun lehtien ruska on kauneimman väristä (vaahteran), tai
siitä minkä puun lehdistä kuuluu
kaunein suhina (haavan). Tai voisitte vain kuunnella liikettä, hän
voisi silittää sinun kättäsi, ja sinä
voisit silittää hänen hiuksiaan. Ja
hengittäisitte yhdessä samaa syysilmaa. Eikä koskaan olisi ollut niin
mukavaa.
Etkä halua päästää irti, siitä
tästä kuvitellusta hetkestä.
C U R LY 1 /2 015
21
TOSITARINA
Endometrioosi
–Elämää käsi
kädessä kivun kanssa
hoidossa. Toiset ovat löytäneet apua
vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Sairaus ja sen eteneminen on jokaisella
yksilöllistä, eikä tarkkoja ennusteita etenemisestä voida tehdä. Moni
endometrioosipotilas joutuu myös
kohtaamaan vaikean sairautensa
suhteen vähättelyä, epäilyjä ja ymmärtämättömyyttä. Endometrioosi
ei näy päällepäin, eikä sairastavalla
ole mitään tiettyjä ulkoisia tuntomerkkejä. Ainoa tapa lisätä myönteistä suhtautumista ja ymmärrystä
on tietoisuuden lisääminen.
TÄRKEÄÄ TYÖTÄ
MIKÄ TAUTI?
Olen 23-vuotias endometrioosia
sairastava opiskelija. Toivon,
että tästä artikkelista olisi hyötyä jollekin, joka potee endometrioosin oireita, sillä tutkimukset
ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian.
Oireeni alkoivat jo 12-vuotiaana,
mutta pahenivat kaksi vuotta sitten
päivittäiseksi kivuiksi. Aloin epäillä
endometrioosia, kun kipu ei enää
liittynyt kuukautisiin. Sain kohdata
aluksi epäilyä niin lääkärien kuin
läheistenikin puolelta, mutta pääsin
lopulta tutkimusten kautta hoitoon
ja sairautta ryhdyttiin seuraamaan
tiiviisti. Myös lähipiiri suhtautuu nykyään todella ymmärtäväisesti. Harmittelen, etten osannut hakeutua
hoitoon jo nuorempana, sillä endometrioosini olisi voitu saada varhaisella hoidolla paremmin hallintaan.
Diagnosoinnissa voi kestää pitkään,
jopa 6-9 vuotta, joten tutkimukset on
syytä aloittaa hyvissä ajoin.
22
CURLY 1 /2 015
Endometrioosiyhdistys tekee arvokasta työtä asian ympärillä. Yhdistyksen vapaaehtoiset järjestävät
vertaistukitoimintaa, tapahtumia ja
tapaamisia, julkaisevat lehteä sekä
ylläpitävät vertaistuellisia Facebookryhmiä. Yhdistyksen toimintaan voi
päästä mukaan kuka vain. Yhdistys järjestää myös valtakunnallisen
Endometrioosiviikon 23.-28.3.2015
Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on yksi
hedelmällisen iän saavuttaneiden
naisten sairauksista, jossa kohdun
limakalvon kaltaista kudosta on
kohdun ulkopuolella. Oirehdinta
voi alkaa heti kuukautisten alettua.
Endometrioosi ei tartu, mutta on
vahvasti perinnöllinen. Tauti voi olla
oireeton tai ilmetä esimerkiksi kivuliaina kuukautisina, kipuna ennen
kuukautisia, selkäkipuna, suolioireina, vatsakipuna tai tärinäkipuna.
Väsymys ja jatkuva kipu ovat myös
yleisiä.
Endometrioosia
esiintyy
6-10%:lla naisista, mikä tarkoittaa,
että lähes jokaisen tuttavapiiriin
kuulunee vähintään yksi tautia jopa
tietämättään sairastava. Tauti voi
aiheuttaa kipuoireiden lisäksi myös
masennusta ja lapsettomuutta.
Oireita hoidetaan hormonivalmisteilla, kipulääkkeillä ja leikkaushoidolla. Hyvän hoidon löytyminen on
erittäin tärkeää, sillä sairautta ei
kyetä parantamaan kokonaan. Endometrioosi voi myös harvinaisissa
tapauksissa koitua kohtalokkaaksi
levittyään vaarallisiin paikkoihin
vatsaontelossa, joten hoidon tärkeyttä ei voida korostaa liiaksi.
www.endometrioosiyhdistys.fi
Teksti: Nanne Kukkura, 23v., Tampere
– MILTÄ SUOMI SOUNDAA?
RI SUOMEA
BIISINKIRJOITUST YÖPAJOJA YMPÄ
AIEMPAA
KAIKILLE 8-20 -VUOTIAILLE ILMAN
MITEN ENDOMETRIOOSI
VAIKUTTAA ELÄMÄNLAATUUN?
Vastaus kuuluu: heikentävästi. Tästä olisi myös sairastavan lähipiirin
hyvä olla tietoisia. Kipuoireet
johtavat usein uupumiseen. Osa
potilaista voi elää lähes normaalia
elämää
kipulääkitysten
ja
hormonivalmisteiden avulla, sekä
myös liikunnalla ja terveellisellä
ruokavaliolla on havaittu olevan
myönteisiä vaikutuksia sairauden
pääteemoilla ”Tiedätkö mitä endometrioosi on? Jopa 120000 suomalaista naista tietää” sekä ”Voimakas
kuukautiskipu ei ole normaalia, eikä
sen kuulu olla osa naisen elämää”.
Viikon ohjelmasta löytyy lisätietoa
Facebookissa Endometrioosiviikon
ryhmässä sekä yhdistyksen nettisivuilla. Ohjelmaa järjestetään myös
paikallisesti marssien sekä vertaistukiryhmien muodossa.
Jos endometrioosiepäilylle on
aihetta, kannattaa tutkimuksiin hakeutua välittömästi esimerkiksi terveydenhoitajan tai oman terveysaseman kautta. Hormonihoidot purevat
parhaiten hyvissä ajoin aloitettuna.
Facebookin vertaistukiryhmät, nuorten naisten EndorFiinit sekä kaikille
tarkoitettu Endometrioosittaret ottavat avosylin vastaan. Tule mukaan!
Lisää: rimlab.fi
KOKEMUSTA
PAJAT ILMAISIA!
Facebookissa: RIMLAB
Tsekkaa: YLE Areenasta: areena.yle.fi/tv
Endometrioosiyhdistyksen keltainen
nauha. Keltainen on endometrioosin
maailmanlaajuinen tunnusväri.
OBS! RIMLAB funkar på svenska också - mer svenskspråkig info finns på vår nätsida! And we can also work in English when needed!
C U R LY 1 /2 015
23
MIELIPIDE
MIELIPIDE
NUORISOVAIKUTTAMINEN
Kuka sanoi, että nuoret eivät voi vaikuttaa? Sillä se on valetta. Lähes kaikkialla
Suomessa toimii nuorisovaltuustoja, vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorista
kasattuja ryhmiä, jotka haluavat vaikuttaa.
MIKSI ON HUUMEITA?
Olen monesti miettinyt kuinka vaikeassa tilanteessa ihmiset ovat,
kun heidän pitää turvautua niinkin
vaarallisiin aineisiin kuin huumeisiin. Eivätkö he pelkää huumeita
ja niiden sivuvaikutuksia vai onko
oikeasti hienompaa leikkiä hengellään? Onko huumeiden käyttö jokaisen oma-asia vai pitäisikö siihen
puuttua enemmän?
Itse olen aina pelännyt huumeita. Olen kai onnekas. Olen myös
vältellyt paikkoja joissa huumeihmisiä voisi olla, mutta aina ei voi
tietää missä sellaisia kohtaisi.
ELÄ OMAA,
ÄLÄ MUIDEN UNELMAA
”Siis etsä aio mennä ollenkaan
opiskelemaan?”, kuulin kysymyksen
useasti vuosi sitten valmistuessani
lukiosta. Osa kavereistani tuomitsi
päätökseni pitää opiskeluista taukoa
ja aloittaa työelämä.
En lapsena milloinkaan piirtänyt
itseäni esimerkiksi poliisina tai menestyvänä uranaisena, vaan lippis
päässä ja hymyilevänä. En koskaan
toivonut rikastuvani, vaan saavani
työn, mistä nauttisin ja josta tienaisin sen verran, että saisin laskut ja
ruoan maksettua ja pärjäisin omillani.
YO-kirjoitusten jälkeen sain työpaikan muuttoalalta, ja huomasin pian
työn sopivan minulle kuin nakutettu:
sai liikkua, työkaverit olivat ihania
ja kehityin työssä koko ajan. Olen
saanut paljon positiivista palautetta
asenteestani työtä kohtaan, mutta syy on yksinkertainen: elän tällä
hetkellä sitä unelmaa, josta lapsena
haaveilin.
Vaikka korkeakouluttautuminen on
yksi tie tulevaisuuteen, se ei ole ainoa
reitti. Kaikkien haave ei ole saada
omakotitaloa, farmari-Volvoa ja kesämökkiä järven rannalta. Toisille riittää, kun voi joka aamu herätä hyvillä
mielin tietäen, että saa taas viettää
hyvän päivän loistavassa porukassa
tehden sitä, mikä tuntuu omalta.
Maria Hemming, 20v., Vantaa
24
CURLY 1 /2 015
Festareilla aikuiset tarjoavat huumeita nuoremmille ja vannovat, ettei aineeseen voi jäädä koukkuun.
Entä jos jotain tapahtuukin? Onko
vastuu silloin nuorella itsellään vai
huumeiden tarjoajalla? Miten voi
olla mahdollista, että vaikka festareiden porteilla on turvatoimet ja
kaikki saa silti lukea lehdistä kuinka ihmisten hallusta oli löytynyt
huumeita. Pitäisikö festareillakin
ihmiset tutkia tarkemmin niin kuin
lentokentillä?
Huumeet ovat johtaneet moniin
nuorten kuolemiin ja vaaratilanteisiin, joista olisi selvitty vähemmällä jos olisi ollut järkeä päässä.
Valistus kouluissa ja netissä ei todellakaan ole turhaa. Huumeiden
vaaroista pitäisikin valistaa huomattavasti enemmän.
YAD tekee hyvää työtä kertoakseen
ihmisille ja varsinkin nuorille tietoa
huumeista. Olen myös onnellinen
siitä avusta, mitä melkein joka
kunta antaa ihmisille, jotka ovat
käyttäneet huumeita ja haluavat
apua. On kauheaa lukea lehdistä
kuinka perheissä on pieniä lapsia,
jotka joutuvat kärsimään huumeita
käyttävistä aikuisista jopa heidän
arkipäiväisessä elämässään. Jos
vain saisinkin taottua ihmisten
päähän järkeä! Että leikkikää mieluummin vaikka lumisotaa hangessa kuin hengellänne huumeiden
kanssa. Tekisin sen mielelläni kaikkien ihmisten vuoksi.
Nuorisovaltuusto kuulostaa aika tylsältä
ja viralliselta. Mutta siinä on asia
jota se ei ole nähnytkään! NuVa:ssa on
todella mukavaa, pääsee järjestämään
tapahtumia, tapaamaan poliitikkoja, kirjoittamaan tämmöisiä juttuja ja tietenkin on virkistys‐ ja koulutusretkiä.
Olen itse toiminut Nokian nuorisovaltuustossa tämän kauden, enkä aio lopettaa ennen kun on pakko. Haastan teidät
kaikki pyrkimään mukaan jos omassa
kaupungissasi toimii joku samankaltainen ryhmä!
- 18v. tyttö
Eemeli Hiekkataipale, 13v., Nokia
Nokian nuorisovaltuuston jäsen
PERUSKOULUSTA OPISTOLLE
MIKSI TASA-ARVO EI ELE
ITSESTÄÄNSELVYYS?
Tasa-arvo on tärkeää. Se on selvää. Mutta jostain oudosta syystä
ihmiset eivät joko välitä tai eivät
halua itselleen tasa-arvoa. Tämä
koskettaa kaikkia. Aivan kaikkia. Erilaisuus ei ole missään tapauksessa
paha asia, mutta turhat stereotypiat esimerkiksi maahanmuuttajista,
jotka ”syövät Suomen kaikki rahat”,
levittävät virheellisiä juoruja, ovat
loukkaavia ja helposti leviäviä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta silti en usko, että
kovin moni sanoo avoimesti olevansa tasa-arvoa vastaan.
Tasa-arvo koskettaa aivan kaikkia.
Eri kulttuurien edustajia, eri-ikäisiä, erinäköisiä, sukupuolivähemmistöjen edustajia, vammaisia ja
kaikkia mahdollisia ryhmiä. Tasaarvon vastustamiselle ei ole mitään
järkevää syytä, ei sen puoleen,
että kukaan olisi niitä muutenkaan esittänyt. Ihmiset, jotka
ovat esimerkiksi maahanmuuttoa
vastaan, eivät luultavasti tiedä
oikeita syitä tänne muuttamiseen.
Heidän tarkoitus ei ole ”liata Suomen katuja”, vaan tulla tänne turvaan esimerkiksi sotaa tai työttömyyttä pakoon. Ihmistä ei voi arvioida ulkonäön,
iän, ihonvärin, kielen eikä uskonnon perusteella, sillä Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen.
Sen vuoksi myöskään yksittäinen
poliittinen puolue ei voi päättää
koko Suomen suhtautumisesta ihmisoikeuksiin.
Nimim. T.M, 13 v., Helsinki
Yhdeksän vuotta matikkaa, äidinkieltä,
kieliä ja mitä kaikkea nyt niitä onkaan,
sama lukujärjestys ympäri vuoden, vahditaan jokaista liikettäsi, asiat melkeinpä
hoidetaan puolestasi ja koulualueelta ei
saa edes poistua. Siinä oli peruskoulu
tiivistettynä, se tuttu ja turvallinen, jokaiselle pakollinen. Siitä on peruskoulut
tehty.
Yhteishaku? Minne hakisi? Maalari, lukio,
poliisi, kampaaja, kokki, nuoriso-ohjaaja
vai joku muu? Mitä mie haluun elämästä? Tätä mietitään 9. -luokalla tosi paljon
ja osalla tulee valittua väärin ja osalla
taas juuri se oikea. Mistä tietää mikä on
se oikea? Ei mistään, se pitää testata ja
todeta tuliko valittua oikein. Kesäkuussa
jännitetään mihin pääsi vai pääsikö ollenkaan. Jos nyt jonnekin päästään niin
jännitetään millainen luokka minulle
tulee, miten pääsen ryhmään, saanko
kavereita? Tämmöisiä asioita saattaa
pyöriä mielessä.
Koulu alkaa ja pääset mukaan porukkaan ja huomaat että ihana koulu, tässä
on se unelmatilanne. Minulle kävi juuri
näin ja olen siitä kiitollinen. Opiskelen
Peräpohjolan Opistolla nuoriso- ja
vapaa-ajanohjaajaksi
ensimmäistä
vuosikurssia nimeltä Nuva14. Tulin
valituksi pääsykokeiden kautta ja nyt
koulua on käyty jo ihan kivasti. Tämä
eroaa aika paljon peruskoulusta. Nyt
kukaan ei hoida asioita minun puolesta vaan kaikki tehdään itse. Koulu, koti
ja ystävät on tukena mutta päävastuu
on kuitenkin itsellä.
Opiskelu on ollut todella erilaista. Ei se
ole enää vain luokassa istumista vaikka tietenkin sitäkin. Mutta on paljon
muutakin. Luokan ryhmähenki on ihan
erilainen kuin peruskoulussa, ihmiset
välittää toisista. Mutta ei sekään ole
aina ruusuilla tanssimista, aina löytyy
heikkouksia ja kaikilla on huonoja päiviä. Koulualueelta saa poistua, lukkarit
on viikoittain erilaiset ja ryhmiä sekoitetaan. Peruskoulu ja ammattikoulu
eroaa hyvin paljon tosistaan. Jos on
pakko valita niin kyllä se amis vie voiton. Miettikää tarkasti te peruskoululaiset mitä haluatte ja tehkää oikeita
valintoja!
Teksti: Lotta Kuismanen, 16v.Tornio
C U R LY 1 /2 015
25
YEESIN CURLY-TIIMI
Tekijä: Max Höllen, 23v., Osburg/Saksa
Tekijä työskenteli harjoittelijana Sarjakuvakeskuksessa ja Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla.
EI MIKKÄÄN TAVALLINEN LENKKIMAKKARA
Teksti ja kuva: Mira Halme, 18v., Jämsä
Kirjoittaja on Yeesi ry:n vapaaehtoinen. www.yeesi.fi
Omistan koiran joka kenties tätäkin juttua lukiessasi nukkuu peiton alla ja vain kuononpää näkyy
ulos peiton uumenista. Kerron nyt
teille rakkaat lukijat kuinka koirani kuin sattumankaupalla jäi meille asumaan.
Olin tehnyt Facebookiin sivuston, jossa etsin hoitoeläimiä. Äitini ei ollut
suostunut hommaamaan meille omaa
koiraa ja halusin jotain kautta päästä hoitamaan eläimiä. Niinpä yhtenä
päivänä eräs nainen soitti ja kertoi koirasta, jonka olisi antamassa hoitoon
viikoksi. Ilahduin, sillä nainen kertoi,
että kyseessä olisi pieni koiruli.
Päivät kuluivat. Vihdoin sovittuna
päivänä ajoimme paikalle. Koira tuli
luokseni ja antoi silittää itseään. Voi
kun se on pieni, kuiskasin äidilleni haltioissani! Koiran nimi on Makkara, sen
omistaja sanoi. Kotiin palattuani en
26
CURLY 1 /2 015
muusta puhunutkaan kuin koirasta ja
en todellakaan olisi malttanut odottaa
sitä päivää kun se tulisi meille.
me hakemaan sitä kotiin, tuli se heti
istumaan syliini kuin olisi aina ollut
osa perhettämme.
Sitten tuli se odotettu päivä jolloin
Makkara tuli meille hoitoon. Olin
aivan myyty, sillä kerrankin saisin
huolehtia koirasta viikon kuin se olisi
minun omani. Viikko meni nopeasti.
Leikimme, ulkoilimme ja nukuimme
vierekkäin. Sitten tuli se päivä kun
havahduin todellisuuteen. Enää yksi
päivä ja koira lähtisi meiltä pois. Tunsin sydämessäni haikeutta, sillä olin
kiintynyt Makkaraan. Niin myös muu
perheemme.
Makkara on todella ystävällinen ja
kilttiluonteinen koira, jota kaikki voivat
rapsuttaa. Se ei se murahda pienille
lapsillekaan. Kaksivuotias kummipoikani taluttaa Makkaraa ulkona mielellään, eikä se ole moksiskaan. Makkara
rakastaan lapsia, vaikka meneekin
välillä heitä karkuun. Sukulaislapset
haluaisivat olla sen kanssa koko ajan,
eikä se saa olla ollenkaan rauhassa.
Mutta koirakin haluaa levätä, että jaksaa taas telmiä lisää.
Sattumalta samana iltana chattailin
hoidokkikoiramme kennelin sivulla ja
ilokseni huomasin, että Makkara olikin
myynnissä. Kerroin heti asiasta äidille
ja yhteistuumin päätimme, että koira
jäisikin meille pysyvästi. Makkarakin
oli kiintynyt meihin, sillä kun menim-
Ilman koiraa elämässäni ei olisi pohjaa. Makkara on todella kiintynyt myös
minuun ja tulee mustasukkaiseksi jos
silitän perheemme kissaa. Joten välillä
Makkaraa pitää torua että nyt on toisten vuoro saada huomiota. Puhelimen
soiminenkin tarkoittaa Makkaralle
että joku kilpailee huomiosta. Niinpä
se alkaakin iloisesti haukkua ja jatkaa
niin kauan että otan sen syliin. Olen
selvinnyt monista murheista koirani
avulla, sillä sille voi kertoa kaikki murheet ja huolet. Joskus riittää kun vain
silitän sen sileää turkkia. En selviäisi
elämästäni ilman Makkaraa.
Makkara
• Rotu: Prahanrottakoira
(rotu on jalostettu Tsekeissä rottien
pyydystämistä varten)
• Ikä: 2 vuotta
• Luonne: vilkas ja kekseliäs, ei anna
periksi jos jotain haluaa
• Lempilelu: Kaikki joista lähtee ääni
kun niitä pureskelee
• Hauskin puuha: kun omistaja
päästää ulkona vapaaksi
ja saa juosta niin lujaa kuin pääsee
• Lempipaikka: toisten peiton alla
tai minun tyynyllä
C U R LY 1 /2 015
27
JÄLKIÄ LUONNOSSA
– miten yksittäinen
teko voi vaikuttaa
Kuva ja teksti: Taru Jäntti, 15v., Vantaa
Jätämme jälkiä luontoon aina liikkuessamme paikasta toiseen. Vaikkei
se välttämättä näy heti, ovat esimerkiksi autoilusta syntyvät päästöt
hyvin haitallisia ympäristöllemme. Maassa oleva jalanjälki viittaa
liikkumiseen. Jälki erottuu, koska sen kohdalta lumi on sulanut pois.
Se voidaan yhdistää ilmaston lämpenemiseen, mitä ajoneuvoista
syntyvät päästöt nopeuttavat. Jalanjälki kertoo myös kävelystä, joka
on luonnon kannalta parempi tapa matkustaa lyhyitä matkoja. Yleinen
uskomus on, että yksi ihminen ei voi muuttaa mitään. Valokuvassa
näkyvä yksittäinen jalanjälki kuitenkin antaa selvästi ymmärtää, että
yksittäinen teko on saanut muutoksen aikaan. On eri asia matkustaako
lähikauppaan autolla, jolloin vaikutus on
luontoa vahingoittava vai käveleekö
kauppaan ja vähentää täten
ympäristöä tuhoavia päästöjä.
Ja koska käveleminen
on myös terveellistä,
on se kaikin puolin
kannattavampaa!
Kuva ja kirjoitus osallistui Suomen
Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse)
järjestämään kirjoituskilpailuun, jonka
aiheena oli terve elämä ja kestävä
kehitys. Kirjoitus osallistuu kansainväliseen Young Reporters for the Environment eli YRE-kilpailuun.
WWW.YOUNGREPORTERS.ORG