ArchiCAD ja määrälaskenta – käytännön vinkkejä Useissa

Tietomalli
Tomi Tutti
[email protected]
ArchiCAD ja määrälaskenta
– käytännön vinkkejä
Suunnittelijoiden laatimia ArchiCAD-malleja käytetään yhä laajemmin rakennusliikkeiden
määrä- ja kustannuslaskennassa. Tänä päivänä suunnittelijoiden tietomalleissa esiintyy
kuitenkin puutteita, mitkä haittaavat niiden hyödyntämistä. Onneksi puutteet ovat
korjattavissa suhteellisen pienellä työllä.
U
seissa eri yhteyksissä on laadittu vaatimuksia ja ohjeita tietomallien laatimiseen silmällä pitäen myös määrälaskennan tarpeet. Yksi esimerkki on Senaatti-kiinteistöjen mallinnusvaatimukset, joiden
määrälaskentaa käsittelevän osuuden on laatinut Tocoman. Kyseiset ohjeet ovat hyvin laajat ja sovelluksesta riippumattomat, joten tällä
kertaa halusimme kertoa jotain kompaktia ja
konkreettista.
Tässä artikkelissa tiivistämme määrälaskennan mallinnusvaatimukset kolmeen periaatteeseen ja annamme ohjeet muutamaan tyypilliseen ongelmatilanteeseen, mitä
on esiintynyt asiakkaidemme projekteissamme käytetyissä ArchiCAD-malleissa. Artikkeli ei pyri olemaan kaiken kattava tietomallinnusohje, vaan käytännönläheinen esitys siitä,
kuinka mallien soveltuvuutta laskentaan voidaan parantaa.
ArchiMAD 1/2011
Kolme yksinkertaista
periaatetta
10
Määrälaskennan asettamat vaatimukset tietomalleille voidaan kiteyttää kolmeen periaatteeseen: johdonmukaisuuteen, tunnistettavuuteen ja mitattavuuteen.
Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että projektissa sovitut rakennusosat mallinnetaan
kokonaisuudessaan ja noudattaen sovittua
mallinnustapaa. Jos esimerkiksi osa kevyistä
väliseinistä tai betonipilareista puuttuu tieto-
mallista, niin laskennan kannalta ne yhtä hyvin voisivat olla mallintamatta kokonaan.
Tunnistettavuus käytännössä tarkoittaa sitä, että mallin objekteille on määritelty rakenne- tai vyöhyketyyppi sekä vastaava kuvataso.
Mitattavuus tarkoittaa sitä, että objektin mallintamiseen käytetty työkalu tarjoaa
määrätietoja, mitkä ovat laskennan kannalta
olennaisia kyseiselle rakennusosalle. Karkeasti ottaen tämän vaatimuksen voisi muotoilla
myös siten, että ”mallinna rakennuksen seinä
ArchiCADin seinätyökalulla”.
Määrälaskennan asettamat vaatimukset
eivät siis ole mahdottomia. Yleensä haasteet
liittyvät siihen, että kyseisiä periaatteita ei tunneta tai niitä ei huomioida tietyissä erikoistilanteissa. Toisaalta malli saatetaan laatia edellä mainittujen periaatteiden mukaan, mutta
sen julkaisua ei tehdä hallitusti, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä laskennassa.
TOCOMAN
Tocoman on yksi maailman johtavia rakennusalan määrä- ja kustannushallinnan
ohjelmistoja ja palveluja tarjoava yritysryhmä. Tocosoft Oy on osa yritysryhmää ja
keskittyy määrä- ja kustannushallinnan ohjelmistoihin sekä niihin liittyviin
konsultointipalveluihin. Tocosoftin tuotteita käyttää yli 2000 henkilöä 200 eri
yrityksessä sekä Suomessa että ulkomailla.
DI Tomi Tutti toimii Tocosoft Oy:n teknisenä johtajana ja omaa yli 10 vuoden
kokemuksen tietomalleihin liittyvästä konsultoinnista niin Suomessa kuin
kansainvälisesti. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Yhdysvaltalaisen
Stanford Universityn CIFE-tutkimuskeskuksessa, mikä on kansainvälisesti yksi alan
johtavia tutkimusorganisaatioita.
Julkaise malli hallitusti
Määrälaskijan tulee pystyä tunnistamaan,
mitkä mallin objekteista on laadittu kyseisen toiminnon vaatimalla tasolla. Yksinkertaisin tapa tähän on laatia kuvatasoyhdistelmä, missä epäolennainen sisältö on
piilossa. Tämä luonnollisesti edellyttää kuvatasojen johdonmukaista käyttöä mallinnuksessa, eli yksikään taso ei voi sisältää
objekteja, joita sekä lasketaan että jätetään
laskematta.
Panostamalla mallin julkaisuun noin 15 minuuttia, voit säästää laskijan aikaa jopa useita tunteja. Saat myös tyytyväisen asiakkaan,
mikä todennäköisesti haluaa työskennellä
kanssasi myös tulevaisuudessa.
Luotuasi piirustukset mallista, tallenna siitä kopio laskentaa varten. Tuo kopio tulee
toimimaan mallin julkaisun pohjana. Kopio
myös varmistaa sen, että piirustukset ja malli
vastaavat toisiaan, mikä vähentää huomattavasti selvittelytyötä laskennan aikana.
Seuraavaksi julkaisussa tulisi huomioida,
että vastaanottajan tietokoneen suorituskyky ei välttämättä vastaa itselläsi käytössä olevaa. Laskenta tapahtuu myös pääosin
3D-näkymässä, mikä tekee mallin ”koosta”
entistä kriittisemmän tekijän. Siihen voit vaikuttaa kahdella yksinkertaisella toimenpiteellä.
Aiemmin tässä artikkelissa kehotimme
laatimaan kuvatasoyhdistelmän kustannuslaskentaa varten. Aseta se luomassasi kopiossa aktiiviseksi ennen mallin toimittamista.
Tällöin laskijan avatessa mallin ensimmäistä kertaa, hän näkee vain ne rakennusosat,
mitkä on tarkoitus laskea mallista. Tämä
myös säästää aikaa, koska laskentasovellus
lukee vain ne objektit, mitkä on oikeasti tarkoitus laskea. Suuressa kohteessa asemapiirustusten, IFC-referenssien ja visualisointiin
käytettyjen GDL-objektien lataaminen voi
nimittäin vaatia paljon prosessointia.
Voit entisestään optimoida mallin ”kokoa” poistamalla kopiosta tulosteet ja planssit, mitä ei käytetä laskennassa. Laskijalla kun on käytössään viralliset piirustukset,
mitkä luotiin julkaisuprosessin alussa. Niiden
sisällyttäminen laskentamalliin ei siis hyödytä ketään, vaan ainoastaan hidastaa mallin
käsittelyä. Lopulta tallenna piirustukset ja
laskentaa varten luotu mallin kopio projektipankkiin tai toimita dokumentit muulla tavoin laskijalle.
Mitkä kuvatasot ovat olennaisia määrälaskennan
kannalta?
Määritä objektille aina rakennetyyppi
Määrälaskennan näkökulmasta mallissa ei
ikinä tule olla ”tyhjiä” rakennetyyppejä. Jos
tarkkaa tyyppiä ei ole tiedossa, niin arvoksi tulee asettaa rakennusosan luokkaa kuvaava arvo, kuten ”AP”, ”VP”, ”VS” tai
”US”. Tällöin objekti on tunnistettavissa ja
sille voidaan tarvittaessa määrittää oletuskustannus tai vertailla kahden eri tuotantomenetelmän kustannusvaikutuksia. Lisäksi
laskentaprosessi nopeutuu huomattavasti,
kun ”tyhjän” tyypin omaavia objekteja ei
tarvitse analysoida yksitellen.
Vältä ”tyhjiä” rakennetyyppejä.
Pidä huolta rakennetyypeistä ja kuvatasoista
Laskenta nopeutuu huomattavasti, jos rakennetyyppejä ja kuvatasoja käytetään johdonmukaisesti. Eli väliseinien kuvatasolla
tulee olla ainoastaan väliseiniä. Jos kuvatasolta löytyy muita rakennetyyppejä, laskijan
tulee tarkistaa, onko virhe objektin kuvatasossa vai rakennetyypissä.
Rakennetyyppi tulisi määritellä vain yhdessä tietokentässä ja sen tulisi vastata rakennusselosteessa käytettyjä tunnisteita.
Jos objektin leikkaustäytteessä ja ID-kentässä on esimerkiksi määritelty eri tyypit, laskijalle on hyvin työlästä selvittää, kumpi niistä
on oikea.
Tarkista että rakennetyyppi ja kuvataso vastaavat
toisiaan.
Tietomalli
Luo kuvatasoyhdistelmä määrälaskennalle
Haluatko oppia lisää?
sa. Sen ominaisuuksia voivat myös arkkitehdit
hyödyntää. Sen avulla voit helposti analysoida, että esimerkiksi rakennetyypit ja kuvata-
sot ovat kunnossa. Voit myös itse luoda monipuolisia määräluetteloita, mitkä täyttävät
rakennusliikkeiden tyypilliset tarpeet.
LISÄTIETOA
Lue lisää Tocomanin kurssitarjonnasta: www.tocoman.fi/koulutuskalenteri.
Lue lisää Tocoman iLink –sovelluksesta ja katso video: www.tocoman.com/ilink
(englanniksi)
ArchiMAD 1/2011
Tocoman tarjoaa erityisiä kursseja arkkitehdeille, jotka haluavat tietää enemmän
ArchiCAD-mallien hyödyntämisestä määräja kustannuslaskennassa. Kurssi kestää puoli päivää ja sen aikana käydään läpi olennainen teoria ja tutustutaan Tocoman iLink –sovellukseen.
Suomen johtavat rakennusliikkeet käyttävät Tocoman iLink –sovellusta tietomallipohjaiseen määrä- ja kustannuslaskentaan-
11