Puolustusvoimauudistuksen toinen vaihe
Transcription
Puolustusvoimauudistuksen toinen vaihe
Pääluottamusmiehen palsta I Jari Rantala Everstiluutnantti Puolustusvoimauudistuksen toinen vaihe P uolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen 1.10.2012, jolloin määritettiin muutoksen kohteena oleva henkilöstö. Toisen vaiheen käsky annettiin marraskuun puolivälissä. Käskyn yksityiskohtaisemmat ohjeet koskevat loppuvuotta 2012 – kevät 2013. Myöhemmin perusteiden tarkennuttua annetaan käsky kolmannesta vaiheesta ja tarkemmat ohjeet toiminnasta kesästä 2013 eteenpäin. Henkilöstösuunnittelun toisessa vaiheessa valmistellaan ja toteutetaan täydentävä haku ensimmäisessä vaiheessa avoimiksi jääneisiin tehtäviin. Valmistelu sisältää henkilöstöryhmän tarkistamisen organisaation ja tehtävänkuvauksen perusteella. Täydentävän haun tehtävien vaativuuden arviointi tulee olla tehtynä keskustasolla 31.12.2012 mennessä. Tehtävään määräykset annetaan huhtikuun lopusta 2013 alkaen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa portaittain hallinnollisten päätösten tultua voimaan. Tehtävään määräykset vuosien 2014 ja 2015 kokoonpanoihin annetaan siis heti kun lainsäädäntömuutokset ja hallinnolliset päätökset sekä muut perusteet ne mahdollistavat. Uudet tai muuttuneet tehtävät tulee olla arvioituna paikallisella sekä alueellisella 34 tasolla 31.1.2013 mennessä ja keskustasolla 28.2.2013 mennessä. Tehtävien täyttösuunnitelma tarkentuu ja sen mahdollisia virheitä korjataan henkilöstösuunnitelman hyväksymiseen 5.4.2013 asti. Tämän jälkeen toiminta jatkuu normaalin vuosittaisen henkilöstösuunnittelun mukaisesti. Uudessa kokoonpanossa henkilön tehtävä saattaa muuttua urakiertoon tai luonnolliseen vaihtuvuuteen liittyen seuraavien vuosien aikana. Työssäkäyntialue Puolustusvoiminen toimipisteitä kiertäessämme on noussut esiin kummallinen tulkinta työssäkäyntialueista. Sen mukaan puolustusvoimat on yksi yksikkö ja laajimillaan koko Suomi voidaan tulkita työssäkäyntialueeksi. Ovatkohan tässä menneet nyt sekaisin puolustusvoimien yhteiset virat ja sen sisällä koko Suomen kattava tehtäviin sijoittuminen ja velvollisuus siirtyä sekä työssäkäyntialueen määritelmä? Puolustusvoimien työssäkäyntialueet on määritetty muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa. Sopimuksen teksti on tarkkaan ottaen seuraava: Osapuolten erikseen sopimien paikkakuntien välillä, missä päivittäinen työssäkäynti on tavallista ja etäisyys/ matka-aika sekä liikenneolot huomioon ottaen mahdollista. Vakiintuneen käytännön mukaan näitä sovittuja alueita on kutsuttu työssäkäyntialueiksi. Sopimuksessa on luettelo alueista ja niihin sisältyvistä paikkakunnista. Työasuntovähennys Puolustusvoimauudistuksen myötä yli 2 000 henkilöä joutuu siirtymään toiselle paikkakunnalle. Siirtoon liittyen he joutuvat pohtimaan myös miten asuminen ja eläminen järjestetään. Muuttaako perhe mukana, vai siirtyykö vain virkamies itse ja asuu viikot perheestään erillään? Yksi päätökseen vaikuttava asia on tietenkin asumismuoto toisella paikkakunnalla. Työasuntovähennys vähennetään ansiotuloista tulonhankkimiskuluna. Työasuntovähennyksen voi saada verovelvollinen, joka työskentelee kaukana kotoaan ja joka on tämän vuoksi vuokrannut käyttöönsä toisen asunnon (työasunnon) työpaikan sijaintialueelta. Vähennysedellytykset ovat osittain erilaiset perheellisellä ja perheettömällä henkilöllä. Vähennyksen määrä on enintään 250 euroa kuukaudelta. Työasuntovähennyksen saamiseksi henkilöllä tulee olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa: vakituinen asunto ja työasunto. Vakituinen asunto on yleensä se asunto, jossa henkilö on kirjoilla. Perheellisen henkilön vakituinen asunto on asunto, jossa hän asuu yhdessä puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa. Puolisoita ovat aviopuolisot ja ns. verotukselliset puolisot (mm. yhdessä asuvat henkilöt, joilla on yhteinen lapsi). Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ei ennen verovuoden alkua ole täyttänyt 17 vuotta. Perheellisellä henkilöllä on yllä mainituilla perusteilla oikeus työasuntovähennykseen. Perheettömän henkilön vakituinen asunto on paikka, jossa hän vakinaisesti asuu. Perheettömällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole puolisoa tai alaikäistä lasta tai joka asuu heistä erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti (vähintään) kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi. Toinen asunnoista on tällöin hänen vakituinen asuntonsa ja toinen hänen työasuntonsa. Vähennyksen saa vain vuokra-asunnosta Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Vuokrattuun asuntoon rinnastetaan työsuhdeasunto, joka on saatu luontoisetuna työnantajalta varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Työasuntovähennyksen voi saada myös asumisoikeusasunnosta tai osaomistusasunnosta niin kauan kuin verovelvollinen hallitsee osaomistusasuntoa vuokrasopimuksen perusteella. Hotellimajoitus tai majoittuminen esimerkiksi leirintäalueella olevaan asuntovaunuun ei oikeuta vähennykseen, koska kysymys ei ole asunnon vuokraamisesta. Vakituisen asunnon tulee olla yli 100 kilometrin päässä Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä Henkilöstötoimien aikataulu (suunnitelma 16.11.2012) Lainsäädäntömuutokset KEVÄT 2013 PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET HKP Kesäkuu 2012 YT-neuvottelut 20.2. – 11.6. Irtisanomiset 30.6. mennessä * * Hallinnolliset päätökset kevät 2013 PVKOM PÄÄTÖKSET Kevät 2012 Palvelussuhteet päättyvät Kevät 2013 MK1 1.-26.10. Irtisanomiset 30.6. mennessä * Tehtävään määräykset 30.4. mennessä II -vaihe Syksy 2012 Palvelussuhteet päättyvät Syksy 2013 MK2 8.-19.4. Kevät 2014 Syksy 2014 Avoimiin tehtäviin hakeutuminen Henkilöstösuunnitelma hyväksytty 5.4. Tehtävien täyttösuunnitelma Muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen 1.10.2012 Haku tehtäviin Tammikuu 2013 Irtisanomis-uhanalaisen henkilöstön määrittäminen 30.4.2013 * = tavoiteaikoja • tehtävänkuvaukset ja paikallistason arviointi 15.11.2012/31.1.2013 mennessä • alueellisen tason ja keskustason arviointi 31.12.2012/28.2.2013 mennessä Henkilöstön halukkuuskartoitukset 30.8.2012 Siirtoihin liittyvä yt-menettely 1.10.2012 alkaen Pääesikunnan suunnitelma puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimien toteuttamiseksi. Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto SotilasAikakausLehti 12 | 2012 35 Isänmaa tarvitsee puolustajansa – upseerin. Upseeri tarvitsee puolustajansa – Upseeriliiton. mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin. Työasuntovähennys on 250 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jona verovelvollisella on samanaikaisesti vakituinen asunto ja työasunto. Vähennys ei kuitenkaan ole suurempi kuin verovelvollisen työasunnosta maksama vuokra. Vähennystä ei saa vajailta kalenterikuukausilta. Työasuntovähennys myönnetään myös tavanomaisilta loma-ajoilta, jos työasunto ei ole tänä aikana muussa käytössä, esimerkiksi edelleen vuokrattuna toiselle. Asumisoikeusasunnon vuokrana pidetään maksettua käyttövastiketta. Osaomistusasunnosta vähennys lasketaan maksetun vuokran perusteella. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella. Verovapaan korvauksen vaikutus Työasuntovähennystä ei myönnetä, jos verovelvollinen on saanut verovuonna toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata korvausta tai etuutta. Tällainen etuus voi olla esimerkiksi työasuntoa varten saatu verovapaa asumistuki tai kansanedustajan verovapaa kulukorvaus. Etuuden tai korvauksen määrällä ei ole merkitystä. Muu kuin työasuntoa varten saatu verovapaa tuki tai korvaus ei vaikuta työasuntovähennykseen. 36 Työasuntovähennys myönnetään verovelvollisen veroilmoituksen yhteydessä esittämän selvityksen perusteella. Työasuntovähennystä voi pyytää jo verovuoden aikana ennakkoperinnässä. Verovelvollisen on säilytettävä työasuntovähennykseen liittyvät kuitit ja tositteet. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa. Tarkemmat tiedot työasuntovähennyksestä löytyvät www.vero.fi -sivuilta. Perheellisen virkamiehen erityiskorvaus Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on 5§:ssä määritelty perheelliselle virkamiehelle maksettava erityiskorvaus. Tämä korvaus on muodostettu kattamaan niitä haittoja, joita virkamiehelle tulee hänen asuessaan siirtymisvelvollisena perheestään erillään. Tällä erityiskorvauksella ei korvata asumiseen liittyviä kustannuksia. Yhteishuoltajia sorsitaan tässäkin Työsuhdeasunnon veroetu on jälleen uusi kohta, jossa verottaja ei todellakaan ymmärrä nyky-yhteiskuntaa eikä edes valtiovallan tavoitteita. Verottaja ei ilmeisesti tunne yhteishuoltajuuden sisältöä ja merkitystä. Ajattelua ohjaa pelkästään ja vain verotettavat mahdollisuudet. Siksi perheettömäksi määritelty yhteishuoltaja ei saa työasuntovähennystä vaikka hän pitää asunnon kotipaikkakunnallaan lasten tapaamisen ja hyvinvoinnin takia. Verottaja ilmeisesti haluaa, että lapset lähetetään joka toinen viikonloppu jopa satojen kilometrien päähän tapaamaan etävanhempaa sen sijaan, että tämä tulisi viikonlopuksi lasten kotipaikkakunnalle. Alaikäisen lapsen hyvälle kasvulle on paljon parempi, että hän voi asua myös tapaamisviikonloput samalla tutulla ja turvallisella kotipaikkakunnalla, missä ovat myös harrastukset ja kaverit. Lasten hyvä kasvu yhteiskunnan terveiksi ja myös veroa maksaviksi jäseniksi on selkeästi ollut valtionjohdon tavoite. Syrjäytymisen estäminen on asia, johon tasavallan presidentti Sauli Niinistökin on puuttunut. Rahaa ei voi verrata rakkauteen, mutta sen puute voi oilla käytännön este. Työasuntovähennys on korvaus, jolla voitaisiin auttaa etävanhempaa jättämään asunto kotipaikkakunnalle. Tuskin kukaan tällaisen verovähennyssyyn takia jättää keinotteluasuntoa kotipaikkakunnalle. Upseeriliitto pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin tämän kuin myös aiemmissa kirjoituksissani (muun muassa lokakuun Sotilasaikakauslehti) esiin tuomiini epäkohtiin yhteishuoltajien kohdalla.