ForeAmmatti-infopaketit

Transcription

Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
ForeAmmatti-infopaketit
ForeAmmatti-infopakettien tavoitteena on tarjota ennustetietoa ammattien työmarkkinatilanteesta Pirkanmaalla heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011 välisenä aikana.
Infopaketeissa olevat työllisten määrätiedot ja osuudet ovat Foredata Oy:n tekemiä
ennusteita työllisten määrien kehittymisestä Pirkanmaalla vuoden 2010 loppuun
mennessä.
Infopakettien sisältöä tarkastellessa kannattaa muistaa, että mikäli työmarkkinatilanneanalyysi perustuu lähinnä näkemykseen suhdannetilanteesta => se saattaa
nopeastikin muuttua ja täten on mahdollisesti hyvinkin lyhytikäinen ennuste. Mikäli
työmarkkinatilanneanalyysi perustuu pikemminkin näkemykseen poikkeuksellisen
suuresta eläkkeelle siirtymisestä tai tutkintotuotoksesta => se on luotettavammalla
pohjalla ja nyt tehtyjen ennusteiden tulokset ovat relevantteja pidemmän aikaa.
Työpaikkailmoitukset kohdassa esitetyt luvut perustuvat MOL.fi-sivustolla ilmoitettuihin
työpaikkailmoituksiin. Ammatista riippuen osa työpaikkailmoituksista ilmoitetaan muissa
järjestelmissä. Täten on mahdollista, että työpaikkailmoituksia ei ole ollenkaan MOL.
fi-sivustolla mutta niitä ilmoitetaan muualla runsaastikin. Tämän kohdan tarkoituksena
on tarjota taustatietoa työpaikkailmoitusten määristä ja aluejakaantumisesta.
Infopakettien osaamistarveosan tiedot perustuvat Foredata Oy:n työpaikkailmoitusten analyysijärjestelmään ja Taitotoimisto Hanhinen Oy:n C&Q-järjestelmään.
Osaamisprofiilien taustalla on analyysi yli 100 000 työpaikkailmoituksesta ja sadoista
työnantajien ja työllisten haastatteluista.
Termien selityksiä
nta
LItarjo
as A
voimak
onta
ALItarj
ino
Uusien ennustettujen avautuvien
työpaikkojen määrä on vain vähän
suurempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä
suhteutettuna am-matin työllisten
määrään.
tasapa
työpaikkojen määrä on huomattavasti
suurempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä
suhteutettuna ammatin työllisten
määrään.
a
ont
YLItarj
työpaikkojen määrä on selvästi
pienempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä
suhteutettuna ammatin työllisten
määrään.
Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on yhtä suuri tai vähän
pienempi kuin kouluista valmistuvien
uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna ammatin työllisten määrään. HUOM!
Tarjonnan tulisikin olla hieman suurempaa kuin kysynnän, jotta työmarkkinat
toimisivat tehokkaasti.
jonta
YLItar
imakas
vo
Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä
on huomattavasti pienempi
kuin kouluista valmistuvien
uusien ammattilaisten määrä
suhteutettuna ammatin
työllisten määrään.
www.pirkanmaanennakointipalvelu.fi
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Sisällysluettelo
Taustatietoa ja termien selityksiä… ……………………………………………………… 1
Sisällysluettelo… …………………………………………………………………………………… 2
Aineenopettajat ja lehtorit…………………………………………………………………… 3
Arkkitehdit……………………………………………………………………………………………… 4
ATK-ammattilaiset… ……………………………………………………………………………… 5
Elektroniikka-, automaatio- ja tietotekniikkainsinöörit ja teknikot… … 6
Elintarviketyöntekijät… ………………………………………………………………………… 7
Farmaseutit… ………………………………………………………………………………………… 8
Fysioterapeutit… …………………………………………………………………………………… 9
Hammashoitajat………………………………………………………………………………… 10
Hammaslääkärit…………………………………………………………………………………… 11
Hitsaajat ja kaasuleikkaajat… …………………………………………………………… 12
Isännöitsijät………………………………………………………………………………………… 13
Kampaajat ja kauneudenhoitajat… …………………………………………………… 14
Kemiantekniikan insinöörit ja -teknikot……………………………………………… 15
Kiinteistönhoito ja kunnossapito………………………………………………………… 16
Kodinhoitajat ja kotiavustajat… ………………………………………………………… 17
Kokit ja keittäjät………………………………………………………………………………… 18
Koneenasentajat ja -korjaajat… ………………………………………………………… 19
Koneinsinöörit ja -teknikot… ……………………………………………………………… 20
Koneistajat ja työkaluntekijät… ………………………………………………………… 21
Kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat………………………… 22
Laborantit ja laboratorioapulaiset……………………………………………………… 23
Lastenhoitajat, päivähoito… ……………………………………………………………… 24
Lastentarhanopettajat………………………………………………………………………… 25
Levysepät… ………………………………………………………………………………………… 26
Linja- ja henkilöauton kuljettajat……………………………………………………… 27
Luokanopettajat… ……………………………………………………………………………… 28
Lääkärit………………………………………………………………………………………………… 29
Mainos- ja media-alan ammattilaiset… ……………………………………………… 30
Myyjät… ……………………………………………………………………………………………… 31
Myyntiedustus ja puhelinmyynti… ……………………………………………………… 32
Myyntityön päälliköt… ………………………………………………………………………… 33
Ompelijat ja vaatturit………………………………………………………………………… 34
Palomiehet…………………………………………………………………………………………… 35
Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat… ………………………… 36
Putkiasentajat……………………………………………………………………………………… 37
Rakennusinsinöörit ja -teknikot… ……………………………………………………… 38
Sairaanhoitajat… ………………………………………………………………………………… 39
Siivoojat… …………………………………………………………………………………………… 40
Sosiaalialan hoitajat ja henkilökohtaiset avustajat…………………………… 41
Sosiaalityöntekijät… …………………………………………………………………………… 42
Sähköasentajat… ………………………………………………………………………………… 43
Sähkölaitteiden kokoojat… ………………………………………………………………… 44
Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot… ……………………………………………… 45
Talonrakennustyöntekijät…………………………………………………………………… 46
Tarjoilijat… ………………………………………………………………………………………… 47
Tiedottajat…………………………………………………………………………………………… 48
Tilintarkastajat… ………………………………………………………………………………… 49
Toimisto- ja tilinpitotyöntekijät… ……………………………………………………… 50
Varasto- ja kuormaustyö……………………………………………………………………… 51
Vartijat………………………………………………………………………………………………… 52
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Aineenopettajat- ja lehtorit
Yleiset osaamistarpeet
onta
YLItarj
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-perustaidot
• Yleinen englannin kielen taito • Verkosto- ja toimintaympäristöosaaminen
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Markkinointiviestintätaidot Ammatin työmarkkinatilanne
Aineenopettajien ja -lehtorien ammatissa kilpailu
työpaikoista on voimakasta. Tämä johtuu siitä, että
alueen kouluista valmistuu seuraavan vuoden aikana
uusia työllisiä ammattiin enemmän kuin alueen kouluihin
palkataan uusia opettajia.
Ammatilliset osaamistarpeet
• Suomen koulutusjärjestelmän tuntemus • Näyttötutkintojärjestelmän hallinta • Koulutuksen rahoitusmahdollisuuksien tuntemus • Aikuispedagogiikan tuntemus ja taidot • Pedagoginen pätevyys • Oppimaan ohjaaminen
• Verkkopedagoginen osaaminen
• Opiskelijan yksilöohjaustaidot Pirkanmaa
työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
124
354
411
518
Yhteensä
1 406
9
25
29
37
Työpaikkoja avautuu hakuun lähes ainoastaan silloin,
kun aineenopettajat tai lehtorit siirtyvät toimestaan
eläkkeelle. Varsinaista kasvua tai laskua ei ammatin
työllisten määrässä ole näkyvissä. Positiivista työnhakijan
kannalta kuitenkin on, että eläkkeelle siirtyminen on
poikkeuksellisen voimakasta ammatin korkean keski-iän
vuoksi ja näin työpaikkoja avautuu haettavaksi.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
Ammatin osaamisprofiili
Aineenopettajien ja -lehtorien ammateissa työskentelevillä on koulutustaustana useimmiten filosofian maisterin
tutkinto. Yliopistotutkinto on yli 60 prosentilla ammatin
työllisistä. Täysin ilman tutkintoa on vain 1 prosentti
työllisistä. Ilman tutkintoa ammattiin onkin erittäin
vaikea työllistyä.
100 %
Toimialarakenne
Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Muut palvelut
Julkinen hallinto ja maanpuolustus
Liike-elämää palveleva toiminta
Kauppa
98
1
alle 1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
5
4
4
4
3
%
%
%
%
%
Ammatissa vaaditaan erityisesti vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointitaitoja, tietotekniikan hallintataitoja
ja Suomen koulutusjärjestelmän eri osa-alueiden hallintaa. Nykyisin opetusalalla vaaditaan uusien opetusmenetelmien hallintaa kuten verkkopedagogista osaamista
ja verkosto- ja toimintaympäristön hahmottamista.
Opetusalalla on kova kilpailu vakituisista työsuhteista
ja alalla toimii paljon määräaikaisia kasvatustieteiden
ylioppilaita.
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Filosofian maisteri,
suomen kieli
matematiikka
englannin kieli
historia
Työpaikkailmoitukset
Uusia ilmoituksia keskimäärin 17 kpl / kk
Aluejakautuminen
Vakituiset kokopäiväiset
Määräaikaiset kokopäiväiset
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Valkeakoski
Sastamala
Muut kaupungit
36 %
36 %
28 %
alle 1 %
Mahdollisia urapolkuja
Luokanopettajat
Kunnallishallinnon johtavat virkamiehet
Sosiaalialan hoitajat ja harrastustoiminnan ohjaus
Kouluttajat
Erityisopettajat
32
9
7
52
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Työllisiä Pirkanmaalla
Alitarjonta
Tasapaino
Alitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
350
900
1 640
520
120
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Arkkitehdit
TASAPAINO
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot
• Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu
• Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
• Toimitusvarmuus, aikataulussa pysyminen • Laadun arviointi ja laatuvaatimusten tuntemus Ammatin työmarkkinatilanne
Arkkitehtien työmarkkinatilanne on tasapainossa Pirkanmaalla. Kouluista valmistuu noin 30 uutta työllistä
vuosittain arkkitehtien työtehtäviin. Samalla noin 30-40
arkkitehtiä siirtyy ammatista vuosittain eläkkeelle. Pulaa
arkkitehdeistä ei kuitenkaan synny, koska arkkitehtien
työllisten kokonaismäärä on tällä hetkellä vielä pienessä
laskussa taloustilanteesta johtuen.
• Rakentamisen työpiirustusten, työkuvien lukutaito • Tuotesuunnittelu ja ideointi, tuoteidean kehittäminen
• Tuote- ja palvelusuunnittelu asiakkaalle
• CAD-ohjelman hallinta • Puutuoteteollisuuden tuotantoprosessien hallinta
• Puutuoteteollisuuden työkuvien lukutaito
• Puulevyteollisuuden materiaali-/raaka-ainetuntemus
• Puusepänteollisuuden lujuuslaskennan hallinta Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
101
287
320
385
1 093
9
26
29
35
Arkkitehdeistä enemmän kuin joka kolmas on yli
50-vuotias. Eläkkeelle siirtyy siis paljon työllisiä ja
tämä tuottaa merkittävän määrän uusia työpaikkoja
hakuun. Arkkitehtien työmarkkinatilanteen paraneminen on kuitenkin viime kädessä kiinni rakentamisen
määrästä, joka on voimakkaasti sidoksissa yleiseen
talouskehitykseen.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Arkkitehdin ammatissa toimivien tyypillisin koulutustausta
on rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan insinööri (AMK).
Vähintään AMK-tasoinen tutkinto on lähes 90 prosentilla
arkkitehdeistä.
Toimialarakenne
Rakentaminen
Kiinteistöalan palvelut
Kauppa
51
37
4
1
1
%
%
%
%
%
32
14
12
9
8
%
%
%
%
%
Ammatissa vaaditaan yleisinä osaamisvaatimuksina varsinkin
asiakaspalvelu- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Ammatillisen
osaamisen näkökulmasta korostuu rakentamisen työpiirustusten ja työkuvien lukutaito ja tuotekehitysosaaminen.
Ammatissa korostuvat myös tieto- ja viestintätekniikan
hallintataidot sekä erilaisten suunnitteluohjelmien
hallinta (erityisesti CAD-ohjelma).
Tutkintorakenne
Insinööri (AMK), raken.- ja yhdyskuntatekn.
Teknikko, rakennus- ja yhdyskuntatekn.
Arkkitehti
Dipl.ins., rakennus- ja yhdyskuntatekn.
Rakennusarkkitehti
Osa-aikaiset
Muut
96 %
alle 1 %
4 %
alle 1 %
Aluejakautuminen
Tampere
Valkeakoski
Muut kaupungit
Työmarkkinatilanne
91 %
4%
5%
Liikeyritysten johtajat
Tasapaino
Rakennusinsinöörit ja -teknikot
Tasapaino
Mittausinsinöörit ja -teknikot sekä kartoittajat
Ylitarjonta
Koneinsinöörit ja -teknikot
Ylitarjonta
Talonrakennustyöntekijät
Ylitarjonta
7 730
1 740
540
4 080
5 690
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
ATK-ammattilaiset
onta
yLItarj
• Yleinen englannin kielen taito
• Projektityöskentelyvalmiudet, projektiosaaminen
• Ammattiterminologian hallinta, englannin kieli
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot
• Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Innovatiivisuus, luovuus, ideointi, rohkeus
Ammatin työmarkkinatilanne
Uusien ATK-ammattilaisten kysyntä on vähäistä Pirkanmaalla. Ammatin työllisten kokonaismäärä on asettumassa
aloilleen, joskin pientä laskua vielä voidaan nähdä.
ATK-ammattilaisille tarjoutuvia työmahdollisuuksia on
vähän, koska uusia työpaikkoja tulee hakuun ainoastaan
ammatinvaihtotilanteissa. ATK-ammattilaiset ovat niin
nuoria, että muissa ammateissa voimakkaan uusien
työllisten kysynnän tuottavaa eläkkeelle siirtymistä ei
tapahdu. Lisäksi vallitsevassa taloustilanteessa ammatinvaihtojakin tapahtuu vähemmän.
• Logiikkasuunnittelu ja logiikkaohjelmointi, logiikan käyttö
• Ohjelmointitekniikat, yleisimmät ohjelmointikielet
• ATK-konsultoinnin hallinta
• Tietotekniikan laitteistotekniikan tekniikan tuntemus
• Mikrotukitehtävien hallinta
Entisestään tilannetta huonontaa alueen kouluista
valmistuvien uusien ATK-ammattilaisten suuri määrä.
Valmistuvien määrä on aivan liian suuri taloustilanteeseen nähden.
• Ohjelmistosuunnittelun työkalut ja menetelmät
• Ohjelmistotuotannon tekniikat, -taidot, systeemisuunnittelu
• Tiedonsiirtoprotokollien tuntemus, TCP/IP-tekniikka
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 301
1 667
1 117
777
Yhteensä
4 863
27
34
23
16
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
Toimialarakenne
Elektroniikkateollisuus
Kauppa
51
30
5
3
2
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Lähihoitaja, sos.- ja terveysalan perustutk.
Ei tutkintoa
Dipl.ins., tietotekniikka
Päivähoitaja
12
9
7
6
4
%
%
%
%
%
Kuten tutkintorakenteesta nähdään varsinainen tutkinnon omaaminen ei merkitse ammatissa paljoakaan.
Toki alan tutkinnosta on merkittävää hyötyä työpaikan
saamisessa, mutta jos ammatissa vaadittavan osaamisen
on hankkinut muulla tavalla tutkinnon puuttuminen ei
ole työllistymisen este. Käytännön osaaminen ratkaisee,
ei tutkinto.
Englannin kielen taito on merkittävä vaatimus, kuten
myös yhteistyökykytaidot monesti projektiluonteisessa
työssä. Varsinaiset ohjelmointikielivaatimukset vaihtelevat
tehtävästä toiseen, mutta ohjelmistosuunnittelun työkalut
ja menetelmät tulisi hallita hyvin. Tärkein osaaminen on
tietenkin varsinaisen ohjelmointityön osaaminen.
Osa-aikaiset
Muut
81
11
8
0
Aluejakautuminen
%
Tampere
%
Muut kaupungit
%
%
98 %
2%
Työmarkkinatilanne
Elektron.-, automaatio- ja tietotekniikkainsin. ja tekn.
Tietotekniikkapäälliköt
Myyntiedustus ja puhelinmyynti
Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot
Voimakas ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
3 320
7 730
290
6 100
1 230
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Elektroniikka-, automaatio- ja
tietotekniikkainsinöörit ja teknikot
VOIMAKAS
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius
• Markkinointi- ja mainontaosaaminen
• Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot
• Työyhteisön kulttuuriin sopeutuminen
Ammatin hakuun tulevien uusien työpaikkojen määrä
on hyvin suhdanneherkkä. Tämä aiheutuu osittain
nuoresta työllisten ikärakenteesta. Uusia työpaikkoja
ei tule hakuun ammattiin perinteisempien ammattien
tapaan eläkkeelle siirtymisen kautta. Lisäksi ammatissa
jo työskentelevät vaihtavat työpaikkaa perinteisesti keskimääräistä harvemmin. Näin työpaikkoja tulee hakuun
lähes ainoastaan ammatin työllisten kokonaiskysynnän
kasvun eli talouskasvun kautta.
• Tiedonsiirtoprotokollien tuntemus, TCP/IP-tekniikka
• Internet-yhteyksien ja -hyötykäytön totetus
• Ohjelmointikielten kieliopin tuntemus
• Ohjelmistosuunnittelun työkalut ja menetelmät
• Windows-ohjelmointikielen hallinta
• Palvelinten tuntemus
• ATK-järjestelmien suojaus, palomuurit ym.
• Palvelinohjelmistojen hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
638
1 587
844
251
Yhteensä
3 322
19
48
25
8
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
Elektroniikka-, automaatio- ja tietotekniikkainsinöörien
ja teknikkojen tyypillisin koulutustausta on tietotekniikan diplomi-insinööri tai insinööri (AMK) tutkinto.
Yleisinä ammatin osaamisalueina korostuvat englannin
kielen taito, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja mainontaosaaminen. Ammatillisena osaamisena korostuu
tiedonsiirtoprotokollien tuntemus (TCP/IP-tekniikka)
ja internet-yhteyksien ja -hyötykäytön toteutus. Lisäksi
ohjelmointikielten kieliopin tuntemus on hyvin tärkeä
osa alalle rekrytoitumiselle. Koska varsinkin ohjelmistot
muuttuvat nopealla rytmillä ja alan yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan varsinkin Aasiaan, tulee alalle
pyrkivien varautua elinikäisen oppimisen haasteeseen
työmarkkina-asemansa turvaamiseksi. Toimialarakenne
77
9
8
2
1
%
%
%
%
%
16
14
8
5
5
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Dipl.ins., tietotekniikka
Insinööri (AMK), tietotekniikka
Ylioppilastutkinto
Dipl.ins., sähkötekniikka
Ei tutkintoa
Voimakas ylitarjontatilanne ammattiin syntyy kun
työllisten kysyntätilanteen haastavuuteen yhdistetään
suuri Pirkanmaan kouluista valmistuvien uusien työllisten
määrä. Ammatin työllisyystilanteen tuleva kehitys on
erittäin riippuvainen talouden kehityksestä sekä lyhyellä
että hieman pidemmälläkin aikavälillä.
100 %
Tietoliikenne
Koneteollisuus
Kauppa
YLITARJONTA
Uusia ilmoituksia keskimäärin 14 kpl/kk
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Muut kaupungit
Suunnittelijat
Operaattorit ja mikrotukihenkilöt
57
42
1
0
%
%
%
%
96 %
1%
3%
Työmarkkinatilanne
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
3 700
7 730
1 230
1 170
4 080
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Elintarviketyöntekijät
TASAPAINO
• Käden taidot, manuaaliset taidot • Työn laadunhallinta, laatuajattelu, -tietoisuus • Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu
• Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot • Ripeä, ahkera, reipas, nopea, työteliäs • Laadun arviointi ja laatuvaatimusten tuntemus Ammatin työmarkkinatilanne
Ammatin työllisten kokonaismäärä on laskussa. Eläkkeelle siirtyminen on ammatissa kuitenkin keskimääräistä
suurempaa ja tämä tuottaa huomattavan määrän uusia
työpaikkoja hakuun työllisten kokonaismäärän laskusta
huolimatta. Alueen kouluista valmistuu suurin piirtein
sama määrä uusia elintarviketyöntekijöitä ammattiin
kuin siirtyy eläkkeelle.
• Lihatuotteiden valmistustekniikoiden hallinta • Elintarvikealan hygieniatietous • Automaattikoneen käyttötaidot • Tietous sianlihasta raaka-aineena • Tietous naudanlihasata raaka-aineena • Lihan kypsennystekniikan hallinta Näiden syiden vuoksi ammatin työmarkkinatilanne on
tasapainossa, vaikka työllisten määrä vielä laskeekin.
Työmarkkinatilanne kääntyisi hyvinkin nopeasti alitarjonnan puolelle, mikäli ammatin työllisten kysyntä ei
laskisi seuraavan vuoden aikana.
• Tietous elintarvikkeiden säilyvyydestä • Automaattikoneiden hoito, manuaaliset ohjaustaidot
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
69
81
90
114
Yhteensä
354
19
23
25
32
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
96
2
1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Kuten ammatin tutkintorakenteesta nähdään ei tutkinnolla ole kovinkaan suurta painoarvoa ammatissa.
Peräti 38 prosentilla ammatin työllisistä on korkeintaan
ylioppilastutkinto taustanaan. Kuitenkin yli 50 prosentilla työllisistä on ammatillisen asteen tutkinto, yleensä
tekniikan koulutusalalta. Työllistymismahdollisuus ammattiin ilman tutkintoa lienee parempi kuin moneen
muuhun ammattiin. Ammatti on tosin pienehkö, joten
työpaikka-avauksia syntyy suhteessa muihin ammatteihin
melko vähän.
25
13
10
4
3
%
%
%
%
%
Ammatin osaamistarpeina korostuvat käden taidot ja
laatuajattelu ja -tietoisuus. Ammatillisina osaamistarpeina korostuvat erilaisten alan tuotteiden tuntemus ja
valmistustekniikoiden hallinta.
Toimialarakenne
Elintarviketeollisuus
Kauppa
Rakentaminen
Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv.
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Elintarvikealan perustutkinto
Lihavalmistetyöntekijä
Merkonomi, liiketalous ja markkinointi
Elintarviketyöläiset vaihtavat ammattia perinteisesti
harvoin, joten työpaikkoja tullee hakuun vain vähän
tätä kautta.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
alle 1 %
50 %
50 %
alle 1 %
Pakkaajat
Varastotyöntekijät sekä ahtaus- ja kuormaustyö
Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala
Koneenasentajat ja koneen- ja moottorinkorjaajat
Muut teknisten alojen insinöörit ja teknikot
100 %
Työmarkkinatilanne
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Alitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
1 500
3 080
7 710
6 900
2 020
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Farmaseutit
TASAPAINO
• Myyntitaidot ja -tekniikka, kaupantekotaito, myyntityö
• Toimialan kehityksen seuraaminen
• Tietotekniikan hyödyntäminen omassa työssä
• Tavaratilaukset, tarviketilausten teko ja hankinta
• Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, opastava myyntityö
• Ammatilliset osaamistarpeet
Farmaseuttien työmarkkinatilanne on tasapainossa.
Ammatin työllisten määrä on edelleen pienessä laskussa.
Myös eläkkeelle siirtyminen on vähäistä ja näin työpaikkoja avautuu hakuun melko vähän. Vielä pienempää
on kuitenkin alueen kouluista ammattiin valmistuvien
uusien työllisten määrä. Näin valmistuneiden pieni
määrä ei aiheuta epätasapainoa työllisten kysynnän
ja tarjonnan välille.
• Reseptien käsittely, lukeminen
• Laskujen käsittelyyn liittyvä osaaminen, kela-korvaukset
• Lääkkeen valmistustaidot
• Vanhenevien tuotteiden poistaminen hyllyistä, varastosta
• Lääkkeiden tuntemus (lääkeaineoppi)
Ammatin koulutusvaatimuksen johdosta sekä ammatin
toimialarakenne että tutkintorakenne ovat hyvin keskittyneet. Samasta syystä myös farmaseutit vaihtavat
harvoin työpaikkaa. Vain alle 10 prosenttia ammatin
työllisistä vaihtaa työpaikkaa vuosittain synnyttäen
näin vain vähän uusia työpaikkoja hakuun.
• Lääkelaskennan hallinta
• Laboratoriopalvelujen perustekniikat, -taidot
• Erikoistuotteiden varastoinnin hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
86
122
105
78
Yhteensä
391
22
31
27
20
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Toimialarakenne
Kauppa
Kemianteollisuus
86 %
12 %
2%
Tutkintorakenne
Farmaseutti
Fil. maist., biologia
Proviisori
Ylioppilastutkinto
93
1
1
1
1
%
%
%
%
%
Farmaseuttien osaamisprofiili on hyvin keskittynyt toisaalta lääkkeisiin ja resepteihin liittyvien työtehtävien
ja osaamisten ja toisaalta asiakaspalvelun ympärille.
Näistä lääkkeisiin ja resepteihin liittyvä osaaminen on
välttämätöntä ammattiin työllistymiseksi. Asiakaspalvelukokemuksesta ja -osaamisesta puolestaan on suurta
hyötyä työllistymisen kannalta.
Ilman farmaseutin tutkintoa ammattiin on todella vaikea työllistyä, mutta etenkin Pirkanmaan olemattoman
valmistuvien määrän huomioon ottaen farmaseutin
tutkinnon omaavan työllistyminen alueelle on hyvinkin
mahdollista.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Valkeakoski
Muut kaupungit
73 %
27 %
alle 1 %
alle 1 %
36
27
9
27
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Apteekkarit ja proviisorit
Varastonhoitajat
Sosiaalivakuutusvirkailijat
Valtionhallinnon johtavat virkamiehet
Tasapaino
Alitarjonta
Alitarjonta
Alitarjonta
90
610
350
7 710
860
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Fysioterapeutit
onta
alitarj
• Asiakkaiden aktivointi, motivointi
• Palveluhenkisyys
• Vastuunotto, tunnollisuus
• Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen Ammatin työmarkkinatilanne
Fysioterapeuttien ammatissa on alitarjontatilanne Pirkanmaalla. Tämä aiheutuu siitä, että alueen kouluista
valmistuu vain vähän uusia työllisiä fysioterapeutin
ammattiin. Ammatissa työskentelevien työllisten määrä
pysynee varsin muuttumattomana ja taloussuhdanteet
eivät tähän juurikaan vaikuta. Työpaikkoja tuleekin
hakuun lähinnä siksi, että ammatissa toimivista työllisistä on joku jäämässä eläkkeelle. Ammatissa toimivista
keskimääräistä suurempi osa on yli 50-vuotiaita ja täten
myös työpaikkoja tulee hakuun normaalia enemmän.
• Fysioterapiapalveluiden hallinta
• Neurologiaan liittyvä osaaminen
• Manuaalisen fysioterapian hallinta (hieronta yms.)
• Terveyskeskeinen työote
• Fyysisten ja psyykkisten kuntoutuspalv. ja palvelupros.
• Kuntoutuspalvelujen apuvälineiden tuntemus
Perinteisesti fysioterapeutit vaihtavat harvoin ammattia.
Tähän saattaa kuitenkin kannustaa perinteisten siirtymäammattien nykyiset hyvät työmarkkinatilanteet.
Tätä kautta myös uusia työpaikkailmoituksia voi tulla
normaalia enemmän.
• Työfysioterapian hallinta
• Ammatillisen kuntouttamisen hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
119
173
248
260
Yhteensä
800
15
22
31
33
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
79
18
1
1
alle 1
%
%
%
%
%
73
5
4
3
3
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Fysioterapeutti (AMK)
Hierojan ammattitutkinto
Kuntohoitaja
Hieroja
Toimintaterapeutti (AMK)
Fysioterapeutin tutkinto lienee ainakin virallinen työllistymisvaatimus fysioterapeutin ammattiin, vaikka
tutkintorakenteesta muitakin tutkintoja löytyy. Yleisistä
osaamistarpeista korostuvat asiakaspalvelutaidot ja
palveluhenkisyys laajemminkin.
Koulutusvaatimus kuitenkin korostuu ammatillisten
osaamistarpeiden puolella, missä vaaditaan hyvin tarkkaa
fysioterapeutin koulutukseen liittyvää osaamista, jota
lienee vaikeaa hankkia muulla tavalla kuin fysioterapeutin
tutkinnon kautta.
Fysioterapeutin ammatti vaatii työlliseltä lisäksi hyvää
fyysistä kuntoa ja etenkin vuorovaikutustaitoa parhaimman asiakastuloksen saavuttamiseksi.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Kylmäkoski
Sastamala
Muut kaupungit
52 %
16 %
32 %
alle 1 %
61
12
7
20
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Aineenopettajat ja lehtorit
Sairaanhoitajat
Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat
Alitarjonta
Ylitarjonta
Voimakas alitarjonta
Alitarjonta
Tasapaino
1 640
1 410
1 380
7 710
1 150
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Hammashoitajat
onta
alitarj
• Asiakaspalveluosaaminen
• Suuhygienistin koulutus
• Halu kehittää osaamistaan
• Vuorovaikutustaidot
• Vastaanottopalveluiden tuntemus
• Microsoftin ohjelmien hallinta
Hammashoitajista poikkeuksellisen suuri osa on yli
50-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että poikkeuksellisen
suuri osa ammatin työllisistä jää eläkkeelle vuosittain.
Tästä puolestaan seuraa suhteessa paljon työpaikkailmoituksia, koska taloussuhdanteet eivät ammatin
työllisten määrään juurikaan vaikuta. Työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa kuitenkin Pirkanmaan kouluista
valmistuvien uusien työllisten määrä. Tämä on kuitenkin
alhainen verrattuna eläkkeelle siirtyvien määrään.
Näiden tekijöiden vaikutuksesta ammatissa vallitsee
alitarjontatilanne.
• Hammaslääkärin avustavat tehtävät
• Välinehuolto-osaaminen
• Kliininen työ
• Effica-potilasjärjestelmän hallinta
• Röntgenohjelma Digoran hallinta
• Helmi- ajanvarausjärjestelmän hallinta
• Dimasix Pro -järjestelmän hallinta
Ammatin työmarkkinatilannetta työnhakijan näkökulmasta helpottaa myös hammashoitajien ammatinvaihdot
muihin terveydenhuollon ammatteihin. Tämä synnyttää
jälleen lisää työpaikkailmoituksia hakuun.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
13
25
36
49
124
11
20
29
39
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Kauppa
Muut palvelut
97
2
alle 1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
56
18
14
4
2
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Hammashoitaja (alempi tutkinto)
Suuhygienisti, hammashuoltaja (AMK)
Hammashoitaja (ylempi tutkinto)
Hammashoitajan työtehtävissä toimitaan yleisimmin hammashoitajan alemman korkeakouluasteen tutkinnolla tai
lähihoitajan tutkintotaustalla. Alan tutkinnon omaaminen
on ammatissa hyvin keskeisessä asemassa.
Tyypillisimpiä ammatin yleisiä osaamisalueita ovat asiakaspalveluosaaminen, suuhygienian tuntemus ja halu
uuden oppimiseen. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta
sen sijaan korostuvat valmiudet hammaslääkärin avustaviin työtehtäviin, hammashuollon välineiden huolto
ja erilaisten potilas- ja kuvausjärjestelmien hallinta.
Alan työnantajat edellyttävät lisäksi alalle pyrkiviltä
reippautta ja sosiaalista mielenlaatua.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Akaa
Sastamala
Muut kaupungit
26
39
35
alle 1
%
%
%
%
50
17
6
28
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Sairaanhoitajat
Majoitusliikkeen hoitajat
Hoitoa ja tutkimusta avustava työ
Tasapaino
Alitarjonta
Alitarjonta
1 150
1 380
1 260
670
1 640
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Hammaslääkärit
VOIMAKAS
• Laillistettu hammaslääkärin pätevyys
• Hallinnollisten tehtävien hallinta
• Suomen suullinen ja kirjallinen taito
• Teknisten laitteiden hallinta
• Yrittäjäosaaminen
ALITARJONTA
Hammaslääkärien työmarkkinatilanne on poikkeuksellisen hyvä. Ammatin ikärakenteesta johtuen uusia
työpaikkoja tulee hakuun tasaisesti. Lisäksi tämä kehitys
jatkuu vielä vuosien ajan eteenpäin ammatissa, missä
talouden suhdanteet eivät ammatin työllisten määrään
merkittävästi vaikuta.
• Effica-potilasjärjestelmän hallinta
• Kliininen hoito
• Mediatri tietojärjestelmän hallinta
• Digitaalinen kefalometriaohjelmisto
• Helmi- ajanvarausjärjestelmän hallinta
• Panoraamatomografia (optg) kuvausmenetelmä
Työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa kuitenkin myös
ammattiin kouluista valmistuvat uudet työlliset. Tämä
uusien työllisten virta on tietenkin hyvin rajoitettua
tutkintovaatimuksen vuoksi ja täten kilpailua työpaikoista on jatkossakin vähän valmistuneiden määrän
alhaisuuden vuoksi.
• Protetiikka osaaminen
• Röntgenohjelma Digoran hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
3
16
25
41
4 %
19 %
30 %
48 %
Yhteensä
86
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
98
1
alle 1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Hammaslääketieteen lisensiaatti
Erikoishammaslääkäri
Ylioppilastutkinto
Hammasteknikko; erikoishammasteknikko
Yhteiskuntat. maist., sosiaalitieteet
89
6
1
1
alle 1
%
%
%
%
%
Tutkintovaatimusta kuvastaa hyvin myös se, että hammaslääkärien vuotuiset ammatinvaihdot ovat pienimmät
Pirkanmaan ammattien joukossa.
Hammaslääkärien ylivoimaisesti tyypillisin tutkintotausta
on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto. Alalla
toimiminen on lainvaraista toimintaa, joten alalle työllistymiseksi tarvitaan em. tutkintoa. Ammatissa toimii
kuitenkin joitain iäkkäämpiä henkilöitä myös esimerkiksi
hammasteknikon tutkintonimikkeellä.
Alan yleisinä osaamistarpeina korostuvat hallinnolliset
tehtävät ja suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito.
Sen sijaan ammatillisina osaamisalueina hammaslääkäreiltä vaaditaan erilaisten potilastietojärjestelmien ja
röntgenlaitteiden hallintaa. Huomattavaa on, että alan
työnantajat vaativat uusilta työntekijöiltä usein aikaisempaa kokemusta/osaamista em. ohjelmista.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Kangasala
Sastamala
Muut kaupungit
73
27
alle 1
alle 1
%
%
%
%
19
19
12
50
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Hienomekaanikot
Yliopiston- ja korkeakoulunopettajat
Hovimestarit ja tarjoilijat
Tasapaino
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
7 730
290
7 710
220
4 390
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Hitsaajat ja kaasuleikkaajat
onta
YLItarj
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti
• Joustavuus yrityksen tarpeista lähtien
• Tuotantoon liittyvä viimeistely, jälkitarkastustaidot
• Motivaatio, motivoituneisuus, aktiivisuus
Hitsaajien ja kaasuleikkaajien ammattiin avautuvat
uudet työpaikat ovat hyvin kilpailtuja. Ammatin työllisten määrä on laskussa ja täten työpaikkailmoituksia on
suhteessa ammatin kokoon nähden vähän näköpiirissä,
vaikka eläkkeelle siirtyminen onkin voimakasta.
• Hitsaajien pätevyydet (hitsausluokat/luokkahitsaus)
• Metalliteollisuuden työkuvien, työpiirustusten lukutaito
• Hitsauksen lisäaineiden tuntemus (puikot, langat ym.)
• Hitsausstandardien tuntemus (WPS, hitsausohjeet)
• Polttoleikkaustaidot, terminen leikkaus, konekäyttö
• Hitsausmerkintöjen tuntemus (liitokset, railot ym.)
• Metalliteollisuuden materiaali- ja raaka-ainetuntemus
• Metalliteollisuuden robottihitsauksen hallinta Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
294
253
289
438
1 273
23
20
23
34
Pientä positiivisuutta tilanteeseen tuo tieto, että alueen
kouluista valmistuvien uusien työllisten määrä on itse
asiassa pienempi kuin eläkkeelle siirtymisen määrä. Tästä
seuraisi ammattiin jopa alitarjontatilanne normaalissa
taloussuhdanteessa. Ammatinvaihdot ovat suhteellisen
harvinaisia ja työpaikkoja avautuukin hakuun vain vähän tätä kautta. Työpaikkailmoitusten tulevat määrät
ovatkin poikkeuksellisen paljon sidottuja ammatin
suhdannetilanteeseen.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Levyseppähitsaajan tutkinto on lähes 20 prosentilla ja
ammatillisen asteen tutkinto yli 80 prosentilla ammatin
työllisistä. Täten tässä työmarkkinatilanteessa ammattiin
työllistyminen lienee vaikeaa ilman ammatillista tutkintoa,
koska myös tutkinnon omaavia on työpaikkoihin tarjolla
huomattavan paljon.
TOIMIALArakenne
Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus
Koneteollisuus
Kemianteollisuus
Kulkuneuvoteollisuus
Rakentaminen
43
19
10
9
4
%
%
%
%
%
Osaamistarpeista nähdään, että hitsaajan ja kaasuleikkaajan ammatissa pitää olla valmiuksia monipuoliseen
ja joustavaan työskentelyyn. Hitsaajan pätevyyksien on
hyvä olla kunnossa, vaikka niitä ei jokaiseen työpaikkaan
välttämättä tarvitakaan. Korostuneita osaamistarpeita
ovat lisäksi hitsausstandardien tuntemus ja työpiirustusten lukutaito.
Tutkintorakenne
Levyseppä-hitsaaja
Ei tutkintoa
Kone- ja metallialan perustutkinto
Asentaja-koneistaja
Mekaanikko, tuotantotekniikka
19
16
8
7
5
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Parkano
Muut kaupungit
67 %
33 %
alle 1 %
alle 1 %
Levysepät
Koneistajat ja työkaluntekijät
73
4
4
19
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
1 440
6 900
3 050
5 690
4 080
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Isännöitsijät
onta
ALItarj
• Yritystoiminnan talousosaaminen
• Asiakkuuden ylläpidon ja asiakasrajapinnan hallinta
• Työperäisen stressin, paineen sietokyky
• Monitaitoisuus, monitoiminen ammattilainen
Isännöitsijöistä on pulaa lähitulevaisuudessa. Tämä aiheutuu voimakkaasta eläköitymisestä, johon työvoiman
tarjonta ei pysty vastaamaan. Peräti yli 50 prosenttia
ammatin työllisistä on yli 50-vuotiaita. Tämä aiheuttaa
työllisten määrään suhteutettuna erittäin paljon uusia
avautuvia työpaikkoja, vaikka kaikkia eläköitymisen
seurauksena avoimiksi jääneitä työpaikkoja ei täytettäisikään uusilla työllisillä.
• Rakennusten, kiinteistöjen energiamääräysten tuntemus
• Kiinteistön energian kulutusseurantaan liittyvä osaaminen
• Putkiremontti ja -saneeraus, vesi- ja viemärijohtojen kunn.
• Turvallisuuspalveluihin liittyvä osaaminen
• Korjausrakentamisen prosessikokonaisuuden hallinta
• Kirjanpitäjän lakitietous
Ammatin hajanaisesta tutkintorakenteesta voidaan
päätellä, että muodollinen koulutus ei ole merkittävässä
roolissa ammatissa. Tästä seuraa, että myöskään alueen
kouluista valmistuvien suuntautumista ammattiin on
vaikea arvioida. Tästä puolestaan seuraa, että ammatin
alitarjontatilanne voi nopeastikin muuttua esimerkiksi
ylitarjonnaksi.
• Tilinpäätösosaaminen
• Urakointisopimuksen laatimiseen liittyvä osaaminen
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
18
42
71
154
Yhteensä
285
6
15
25
54
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Isännöitsijän työtehtävissä tutkintoperusteisella koulutuksella on melko vähän merkitystä. Kuitenkin rakennusalaan
liittyvä koulutus on parhaiten työtehtäviin soveltuva
koulutusala. Esimerkiksi tutkinnon koulutusasteella ei
ammatissa kuitenkaan ole juurikaan merkitystä.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
84
7
2
2
1
%
%
%
%
%
16
8
7
7
6
%
%
%
%
%
Keskeistä ammatin työtehtävissä ovat asiakkaiden palveluun liittyvät vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot.
Isännöitsijän on työkuvansa puolesta oltava monitaitoinen
alan ammattilainen. Isännöitsijän ammatissa on viime
aikoina korostunut taloudellinen ja kiinteistölakiin
liittyvä osaaminen kilpailuttamisprosessien ja urakointisopimusten yleistyttyä.
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Tradenomi, talous, hallinto ja markkinointi
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Valkeakoski
79 %
21 %
alle 1 %
alle 1 %
Kiinteistönhoito ja kunnossapito
Kiinteän ja irtaimen omaisuuden välittäjät
Sihteerit, tekstinkäsittelijät sekä muu tietotekninen työ
83 %
14 %
3%
Työmarkkinatilanne
Tasapaino
Alitarjonta
Alitarjonta
Alitarjonta
Ylitarjonta
7 730
3 560
430
5 520
2 020
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Kampaajat ja kauneudenhoitajat
onta
ALItarj
• Myyntitaidot ja -tekniikka, kaupantekotaito, myyntityö
• Asiakkaan henkilökohtainen palvelu
• Elämysten tuottaminen, elämykset
• Tilannehallintataidot, kokonaisvaltainen hahmottaminen
Kampaajien ja kauneudenhoitajien työmarkkinatilanne
näyttää hyvältä. Seuraavan vuoden aikana työpaikkojen
määrän ammatissa odotetaan kasvavan hieman ja samalla
tästä kasvusta aiheutuu ammattiin alitarjontatilanne.
Ammatin ikärakenne on keskimääräistä nuorempi ja täten
eläkkeelle siirtyminen on keskimääräistä vähäisempää.
Suuri osa työpaikka-avauksista syntyykin siis työllisten
määrän kysynnän kasvun kautta.
• Hiusten leikkaus- ja kampaustaidot
• Hiusten kihartamiskäsittelytaidot, permanenttaustaidot
• Hiusten värjäystaidot
• Hiusten leikkaustaidot
• Käsien hoitotaidot
• Kasvojen hoitotaidot
Alueen kouluista ammattiin valmistuvien määrä on
suurempi kuin vuotuinen eläkkeelle siirtyneiden määrä. Ammatin työllisten määrän ennakoidaan kasvavan
kuitenkin vielä tätäkin enemmän.
• Kasvojen erikoishoitojen hallinta
• Ripsien ja kulmien muotoilu- ja värjäystaidot Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 720
1 652
1 793
1 716
Yhteensä
6 881
25
24
26
25
Ammatin vaihtaminen on suhteessa pientä ja näin
työpaikka-avauksia ei tätä kautta juurikaan synny.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Kampaajan työtehtävät korostuvat ammatissa ja näihin
työtehtäviin käytännössä vaaditaan myös alan tutkintoa. Kuten tutkintorakenteesta nähdään on hiusalaan
liittyvä tutkinto 56 prosentilla ammatin työllisistä.
Kauneudenhoitajien työtehtäviin soveltuvia tutkintoja
ovat mm. kosmetologi (2,7 prosenttia työllisistä) ja
kauneudenhoitoalan perustutkinto (2,5 prosenttia työllisistä). Ammatillisen asteen tutkinto on yli 75 prosentilla
ammatin työllisistä.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
90
4
2
1
1
%
%
%
%
%
43
13
10
6
3
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Parturi-kampaaja
Ei tutkintoa
Hiusalan perustutkinto
Ylioppilastutkinto
Parturi
Osaamistarpeissa korostuvat myynti-, vuorovaikutus- ja
palvelutaidot. Myös englannin kielen taitoa pidetään
tärkeänä. Ammatillisina osaamistarpeina näyttäytyvät
hiusten, käsien ja kasvojen hoitotaidot.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Pirkkala
Muut kaupungit
82 %
7 %
11 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Myyjät
Tukku- ja vähittäiskauppiaat
Siivoojat
Fysioterapeutit
Tasapaino
Tasapaino
Tasapaino
Alitarjonta
Alitarjonta
74
4
4
18
%
%
%
%
10 850
7 730
2 400
5 100
800
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Kiinteistönhoito ja kunnossapito
onta
ALItarj
• Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-perustaidot
• Työaikajoustavuus
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti Ammatin työmarkkinatilanne
Ammatissa vallitsee alitarjontatilanne, vaikka ammatin työllisten määrän onkin pienessä laskussa.
Alitarjontatilanne aiheutuu voimakkaasta eläkkeelle
siirtymisestä. Yli 40 prosenttia ammatin työllisistä on
yli 50-vuotiaita. Eläkkeelle siirtyminen tuottaa paljon
avoimia työpaikkoja, joihin alueen kouluista valmistuvat eivät ole kuitenkaan perinteisesti suuntautuneet.
Näin työpaikkojen kysyntä on jäänyt pieneksi. Tämän
tilanteen odotetaan myös jatkuvan.
• Yksinkertaiset koneiden huolto- ja korjaustaidot
• Rakennusten sisätilojen huolto ja kunnostus
• Kiinteistöjen ulkoalueiden huolto ja kunnostustyöt
• Talotekniikkaan liittyvä osaaminen
• Mekaanisten koneiden huolto ja korjaus, kunnossapito
• Rakennusten ulkopuolinen huolto ja kunnostustyöt
• Ennakoiva huolto, ennakkohuoltotyöt
• Kiinteistöjen kunnon seuranta ja ylläpito Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
530
609
976
1 448
Yhteensä
3 563
15
17
27
41
Ammatin vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräistä luokkaa ja näin tuottaa oman osansa työpaikkailmoituksia.
Ammatin työmarkkinatilanne näyttää siis työnhakijan
kannalta positiiviselta.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Tutkinnolla ei ole kiinteistönhoidon ja kunnossapidon
ammatissa juurikaan merkitystä. Peräti 22 prosentilla
ammatin työllisistä ei ole mitään peruskoulun jälkeistä
koulutusta. Yli 60 prosentilla ammatin työllisistä kuitenkin
on taustalla jokin ammatillisen asteen tutkinto ja yli
puolella tämä tutkinto on tekniikan koulutusalalta.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
48
21
10
7
3
%
%
%
%
%
22
8
4
4
4
%
%
%
%
%
Ammatissa korostuvat asiakaspalvelutaidot ja monitaitoisuuden tarve. Myös ATK-taitojen tarve yleistyy
koko ajan. Ammatissa työskentelevän on oltava hyvin
joustava työaikojen suhteen. Erilainen talotekniikkaan
ja rakennusten huoltoon ja kunnostukseen liittyvä
osaaminen on ratkaisevimmassa asemassa ammatillisen
osaamisen kannalta.
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Talotekniikan perustutkinto
Asentaja-koneistaja
Levyseppä-hitsaaja
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Pirkkala
Muut kaupungit
54 %
26 %
20 %
alle 1 %
Siivoojat
Tieliikenne
72
7
4
16
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Alitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Alitarjonta
Tasapaino
5 100
5 690
6 900
7 710
6 720
Sisällysluetteloon
Kemiantekniikan
insinöörit ja -teknikot
onta
yLItarj
• Tietotekniikan hyödyntäminen omassa työssä
• Laatujärjestelmien ja -standardien tuntemus
• Yhteistyö organisaation yksiköiden kanssa
• Organisointi- ja järjestelytaidot, rationalisointi Ammatin työmarkkinatilanne
Kemiantekniikan insinöörien ja -teknikoiden työmarkkinatilanne on ylitarjonnan puolella ammatin työllisten kokonaismäärän laskun vuoksi. Ammatista siirtyy
eläkkeelle suurin piirtein sama määrä työllisiä kuin
valmistuu alueen kouluista uusia työllisiä ammattiin.
Työpaikkailmoitukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska
eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei aina palkata ketään
työllisten määrän laskiessa.
• Elintarvikemikrobiologiaan liittyvä tietous
• Prosessi- ja kem.teoll. valmistuspros. tuntemus
• Prosessi- ja kem.teoll. prosessikokon. hallinta
• Prosessilaitteiden toiminnallinen tuntemus
• Automaatiojärjestelmän syvällinen tuntemus
• Prosessi- ja kem.teoll. prosessien kehittäminen
Ammatin työmarkkinatilanteen parantuminen vaatii
työllisten määrän kysynnän kasvua tai vähintään vakiintumista nykytasolleen, koska eläkkeelle siirtyminen ei
merkittävästi nykytasostaan kasva ja ammatinvaihdotkin
ovat keskimääräistä vähäisempiä.
• Laboratorion peruslaitteiden käyttötaidot
• Laboratorioanalytiikka, laboratoriomääritykset
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
124
311
260
291
Yhteensä
986
13
32
26
29
%
%
%
%
100 %
Foredata Oy 2010
22
23
25
30
Lähitulevaisuuden taloustilanne kemian- ja paperiteollisuudessa ratkaisee täten ammatin työmarkkinatilanteen
kehittymisen.
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Kemianteollisuus
Paperiteollisuus
Puutavarateollisuus
Rakennusaineteollisuus
44
27
7
3
3
Kemiantekniikan insinöörien ja -teknikkojen ammateissa
toimivilla on monenlaisia koulutustaustoja: mm. prosessitekniikan insinööri (AMK), paperitekniikan teknikko ja
prosessitekniikan teknikko. Noin 80 prosentilla ammatissa toimivista työllisistä on vähintään AMK-tasoinen
tutkinto.
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Insinööri (AMK), prosessitekniikka
Teknikko, paperitekniikka
Teknikko, prosessitekniikka
Ylioppilastutkinto
Dipl.ins., materiaali- ja kalliotekniikka
10
6
5
4
4
Alalla työskentelevien on hallittava tietotekniikan laajaalainen hyödyntäminen ja tunnettava laatujärjestelmät ja
-standardit. Erityisinä ammatillisina osaamisvaatimuksina
korostuvat elintarvikemikrobiologiaan liittyvä tietous,
prosessi- ja kemianteollisuuden valmistusprosessien
tuntemus sekä prosessikokonaisuuden hallinta.
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Valkeakoski
Nokia
Muut kaupungit
58 %
16 %
26 %
alle 1 %
68
16
11
5
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
7 730
4 080
6 100
2 020
1 410
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Kodinhoitajat ja kotiavustajat
onta
ALItarj
• Sopeutumiskyky ja joustavuus
• Ihmissuhdetaidot, sosiaaliset taidot
• Organisointitaidot yllättävissä tilanteissa
• Työergonomian hallinta (työasennot, viihtyisyys ym.)
• Asiakkaan palvelutarpeen/-tason tunnistaminen Ammatin työmarkkinatilanne
Ammatin alitarjontatilanne seuraa kahdesta osatekijästä: 1) pieni alueen kouluista valmistuvien määrä ja 2)
suuri yli 50-vuotiaiden määrä. Näistä tekijöistä seuraa,
että ammatista eläkkeelle siirtyminen on voimakasta ja
eläköitymisen kautta avautuviin työpaikkoihin on vain
vähän tarjontaa. Alueen kouluista valmistuu vain arviolta puolet vuotuisen eläkkeelle siirtymisen määrästä.
Ammatissa, mihin taloussuhdanteet eivät paljoa vaikuta
tämä merkitsee kasvavaa epätasapainoa.
• Asiakkaan/potilaan ruokailussa avustaminen
• Asiakkaan/potilaan pukemisen ja riisumisen hallinta
• Asiakkaan/potilaan liikkumisen avustaminen
• Asiakkaan/potilaan pesemisen ja hygieniahoidon hallinta
• Kuntouttava työote (motivointi, kannustus ym.)
• Tuntee lääkkeiden käyttötarkoitukset ja vaikutustavat
Ammatin vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräistä
tasoa ja näin työpaikkailmoituksia syntyy myös tätä
kautta. Kodinhoitajien ja kotiavustajien mahdollisista
siirtymäammateista havaitaan, että näiden ammattien
työmarkkinatilanteet ovat myös hyvässä tilassa ja näin
ammatinvaihdokset tuskin ovat pienenemässä.
• Potilaan turvallisen ympäristön ylläpitäminen
• Hallitsee lääkkeiden antamisen asiakkaille
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
49
73
107
201
Yhteensä
430
11
17
25
47
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
94
2
1
1
alle 1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Kodinhoitaja
Ei tutkintoa
Perushoitaja, apuhoitaja
Ylioppilastutkinto
30
25
11
3
3
%
%
%
%
%
Hoitoalan tutkinto on suurimmalla osalla ammatissa
työskentelevistä, mutta tutkinto ei ammatissa ole
merkittävän suuressa roolissa. Työllistymistilanteessa
tutkinnosta on tietenkin hyötyä, mutta työkokemus hoitotyöstä varmasti parantaa työllistymismahdollisuuksia
lähes saman verran kuin tutkintokin.
Osaamistarpeista korostuvatkin taidot, joita koulujärjestelmä vähemmän opettaa eli vuorovaikutus- ja sosiaalisia
taitoja. Tulevaisuudessa myös kodinhoitajan ammatissa
korostuvat erikoistuneemmat taidot kuten työergonomian
hallinta, kuntoutuksen motivointi ja kannustaminen ja
myös lääkkeiden tuntemus.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Orivesi
Nokia
Muut kaupungit
54 %
26 %
20 %
alle 1 %
43
17
7
33
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Sairaanhoitajat
Siivoojat
Tasapaino
Alitarjonta
Alitarjonta
1 150
1 640
1 380
670
5 100
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Kokit ja keittäjät
onta
YLItarj
Kokkien ja keittäjien työmarkkinatilanne on ylitarjonnan
puolella. Suurin syy tälle on alueen kouluista valmistuvien uusien työllisten suuri määrä. Alueen kouluista
valmistuu paljon yli 100 osaajaa ammattiin vuodessa.
Samaan aikaan ammatista siirtyy eläkkeelle vain alle 50
työllistä. Ammatin työllisten kokonaismäärän pitäisi täten
kasvaa yli 50 työllistä vuodessa, jotta työmarkkinatilanne lähestyisi tasapainoa. Nykyisessä taloustilanteessa
tällaista vuotuista kasvua ei ole näköpiirissä.
• Ruoanvalmistuksen perustaidot
• Ravitsemispalvelujen hygieniatietous, omavalvontatietous
• Dieetti- ja ruoka-allergiatietous, erityisruokavaliotuntemus
• Raaka-aineiden perustuntemus, elintarvikkeiden tuntemus
• Ruokalistojen suunnittelu
• Ravitsemustietous, ravitsemussuositukset
• Hankintaosaaminen, ostotoiminta, hankintapros. hallinta
• Ruoka-aineiden esikäsittely
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
576
358
426
449
1 808
32
20
24
25
Uusia työpaikkailmoituksia voi kuitenkin syntyä ammatinvaihtojen myötä, koska ammatin vaihdokset
ovat suurempia kokkien ja keittäjien ammatissa kuin
työllisten joukossa keskimäärin. Lisäksi perinteisten
siirtymäammattien työmarkkinatilanteet näyttävät
paremmilta kuin kokkien ja keittäjien tilanne.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Osittain ammatin työmarkkinatilanteesta johtuen alan
tutkinto on lähes ehdoton edellytys ammattiin työllistymiselle. Tämä aiheutuu siitä, että työvoiman tarjonta
ammattiin on niin suurta, että aina löytyy alan tutkinnon
omaavaa työvoimaa ja näin ilman tutkintoa olevat jäävät
kilpailussa jälkeen. Peräti 85 prosentilla ammatin työllisistä on ammatilliselta asteelta alan koulutus.
TOIMIALArakenne
Kauppa
51
23
7
6
3
%
%
%
%
%
Osaamistarpeissa korostuvat asiakaspalvelutaidot ja
kustannustietoisuus. Myös joustavuus yritysten tarpeisiin
on tärkeää. Tietysti ruoanvalmistuksen taidot on oltava
hallussa, mutta viime aikoina on erityisesti korostunut
erilaisten ruokavalioiden tuntemuksen tärkeys.
Tutkintorakenne
Catering-alan perustutkinto
Keittäjä
Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto
Suurtalouskokki, laitoskeittäjä
Ravintolakokki
12
12
9
9
8
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Kangasala
Muut kaupungit
32 %
31 %
37 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Keittiö- ja ravintolatyöntekijät
Myyjät
Siivoojat
Tasapaino
Tasapaino
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
72
7
4
17
%
%
%
%
4 390
1 360
10 850
5 100
7 730
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Koneenasentajat ja -korjaajat
onta
YLItarj
• Tekninen terminologia, englannin kieli
• Työyhteisön yhteistyötaidot
• Autojen, kevyen kaluston sähkölaitteiden korjaustekniikka
• Autojen, kevyen kaluston määräaikaishuollot
• Autojen, kevyen kaluston jarrutyöt
• Autojen, kevyen kaluston tehonsiirtotekniikka
• Kevyen kaluston autolektroniikan korjaustekniikka
• Autojen, kevyen kaluston vikamuistien lukeminen ja tulkinta
• Autojen, kevyen kaluston alustatyöt
• Autojen, kevyen kaluston moottorien korjaustekniikka
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 910
1 493
1 481
2 011
Yhteensä
6 895
28
22
21
29
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
Alueen kouluista valmistuvien uusien työllisten määrä
on samaa tasoa eläkkeelle siirtymisen kanssa. Ammatin
huonot kysyntänäkymät täten aiheuttavat ylitarjontatilanteen.
100 %
33
26
7
7
4
%
%
%
%
%
Ammatin tutkintorakenteesta nähdään, että peräti 15
prosentilla ammatin työllisistä ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tutkintorakenteen näennäisen
hajautuneisuuden takaa löytyy kuitenkin fakta, että
peräti 70 prosenttia ammatin työllisistä on suorittanut
ammatillisen asteen tutkinnon tekniikan koulutuksen
alalta. Tutkinnolla näyttäisi olevan iso rooli myös ammattiin työllistymisen kannalta.
8
7
7
4
%
%
%
%
Ammatin osaamistarpeissa asiakaspalvelutaidot ovat
tärkeitä kuten myös atk-taidot. Englannin kieli nousee
myös tärkeimpien yleisten osaamistarpeiden listalle.
Erilaiset kevyen kaluston korjaustekniikat ovat korkealla
ammatillisissa osaamistarpeissa.
Tutkintorakenne
Asentaja-koneistaja
Mekaanikko, autotekniikka; autonasentaja
Ylioppilastutkinto
Ajoneuvoasentaja (perustutkinto)
Myöskään ammatinvaihdosten kautta tuskin syntyy
työpaikkamahdollisuuksia merkittävässä määrin, koska
perinteisten siirtymäammattien työmarkkinatilanteet
ovat myös huonohkot.
%
%
%
%
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Kauppa
Rakentaminen
Koneenasentajien ja -korjaajien ammatissa työllisten
määrän odotetaan laskevan seuraavan vuoden aikana.
Lisäksi ammatista jää eläkkeelle hieman keskimääräistä
vähemmän työllisiä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ammatin uusien työpaikkailmoitusten määrä jää
vaatimattomaksi ammatin työllisten kokonaismäärä
huomioiden.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Parkano
Muut kaupungit
48 %
30 %
22 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Sähkökoneenasentajat
Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
83
5
3
9
%
%
%
%
3 050
4 080
1 480
1 270
1 340
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
onta
YLItarj
• Projektityöskentelyvalmiudet, projektiosaaminen
• Hinnoittelu, hintatietous ml. tarjousten laskem.
• Tiimityöskentelytaidot, tiimimäinen työskentelytapa
• Innovatiivisuus, luovuus, ideointi, rohkeus
Koneinsinöörien ja -teknikoiden ammatissa kysyntänäkymät ovat heikot ja työvoiman tarjonta on suurempaa
kuin uusien työpaikkojen määrä. Positiivista kuitenkin
on, että rakenteellisesti työmarkkinatilanteen 2 suurinta
osatekijää eläkkeelle siirtyminen ja kouluista valmistuvien määrät ovat suurin piirtein yhtä suuret.
• Koneensuunnittelu, mekaniikkasuunnittelu
• CAD-ohjelman hallinta
• Metalliteollisuuden CAD/CAM-tekniikan hallinta
• Työkalu-/työvälinesuunnittelun hallinta
• 3D-mallinnus (modulointisuunnittelu ym.)
• CAD 3D -ohjelmointitaidot
• Tuotesuunnittelu ja ideointi, tuoteidean kehittäminen
• Tuotekehitysosaaminen, tuotteen jatkojalostus
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
549
1 125
1 135
1 274
Yhteensä
4 083
13
28
28
31
Työmarkkinatilanteen parantuminen vaatii täten ammatin
työllisten kokonaiskysynnän kasvun, eli talouskehityksen
etenkin koneteollisuuden toimialalla on piristyttävä
ennen kuin ammatin koko työmarkkinatilanne on
tasapainossa.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Koneinsinöörien ja -teknikkojen ammatissa työskentelevien
tyypillisin koulutustausta on konetekniikan insinöörin
(AMK) tutkinto. Yli 80 prosentilla ammatin työllisistä on
vähintään AMK-tasoinen tutkinto ja yli 90 prosentilla on
tutkinto tekniikan alalta.
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Kauppa
35
25
9
7
6
%
%
%
%
%
25
14
13
3
3
%
%
%
%
%
Alalla toimivien on hallittava erinomaisesti englannin
kieli ja omattava hyvät tieto- ja viestintätekniikan
perustaidot. Lisäksi työnantajat edellyttävät ammatissa
työskenteleviltä varsinkin koneensuunnittelun, CADohjelman ja metalliteollisuuden CAD/CAM-tekniikan
hallintaa. Ammatissa korostuu uusien tuotekehitystä
koskevien ohjelmistojen elinikäinen oppiminen ja kansainvälinen työympäristö.
Tutkintorakenne
Insinööri (AMK), konetekniikka
Teknikko, konetekniikka
Dipl.ins., konetekniikka
Teknikko, kuljetustekniikka
Ylioppilastutkinto
Työmarkkinatilanne on kireä myös ammateissa joihin
koneinsinöörien ja -teknikoiden ammatista yleensä
siirrytään, joten työpaikkoja avautunee hakuun vain
vähän tätä kautta.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Ikaalinen
Lempäälä
Muut kaupungit
99 %
alle 1 %
1 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
83
3
2
13
%
%
%
%
7 730
1 230
2 020
6 900
1 740
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
onta
YLItarj
• Motivaatio, motivoituneisuus, aktiivisuus
Koneistajien ja työkaluntekijöiden työllisten määrän
odotetaan pienenevän seuraavan vuoden aikana. Ammatin työmarkkinoiden ylitarjontatilanne seuraa suoraan
tästä työllisten määrän kysynnän pienenemisestä.
Ammatista siirtyy paljon työvoimaa eläkkeelle, mistä
normaalissa tilanteessa seuraisi merkittävä määrä myös
uusia työpaikkamahdollisuuksia. Tässä taloudellisessa
tilanteessa nämä potentiaaliset työpaikka-avaukset
valuvat työllisten määrän vähentämiseen. Eläkkeelle
siirtyvien määrä on samaa tasoa alueen kouluista ammattiin valmistuvien määrän kanssa.
• Metalliteollisuuden NC-koneen ohjelm.- ja käyttötekniikat
• Koneistuksen perustekniikat, -taidot
• Manuaalisten koneiden käyttötaidot
• Metalliteollisuuden CAD/CAM-tekniikan hallinta
• Poraustekniikka, poraustaidot, kierteittäminen, kalvinta
• Avartamistekniikka
• Metalliteollisuuden materiaali- ja raaka-ainetuntemus
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
687
579
733
1 053
Yhteensä
3 052
23
19
24
34
Ammatin vuotuinen työllisten vaihtuvuus on keskimääräisellä tasolla, mutta seuraavan vuoden aikana
oletettavasti kuitenkin tavallista pienempää.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Ammatin tutkintorakenteessa korostuu ammatillisen
asteen tekniikan alan koulutus. Tällaisen koulutuksen on
suorittanut yli 75 prosenttia ammatin työllisistä ja nykyisessä ammatin ylitarjontatilanteessa tutkintovaatimus on
oletettavasti tiukempi kuin normaalissa taloustilanteessa.
Näin ammattiin työllistyminen vaatinee alan tutkintoa
ja vielä alan työkokemustakin.
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Kauppa
45
35
6
3
2
%
%
%
%
%
Ammatin osaamistarpeissa korostuvat oma-aloitteisuus
ja vastuunotto omasta työstään ja sen laadusta. Keskeisessä roolissa ammatin osaamisprofiilissa ovat erilaisten
metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden käyttötaidot
sekä materiaali- ja raaka-ainetuntemus.
Tutkintorakenne
Asentaja-koneistaja
Ei tutkintoa
Koneistuksen perustutkinto
Koneistaja
20
12
10
6
5
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Pirkkala
Akaa
Muut kaupungit
67 %
33 %
alle 1 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
76
11
7
7
%
%
%
%
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Levysepät
Ylitarjonta
6 900
7 730
1 270
4 080
1 440
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Kuorma-auton ja
ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat
onta
YLItarj
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Vastuunotto, tunnollisuus • Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Työturvallisuusosaaminen ja -määräysten hallinta
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa. Eläkkeelle siirtyminen on keskimääräistä voimakkaampaa
ammatissa seuraavan vuoden aikana johtuen yli
50-vuotiaiden suuresta määrästä. Samaan aikaan kuitenkin ammatin työllisten kokonaismäärän odotetaan
vähentyvän. Näiden tekijöiden seurauksena ammattiin
avautuu kohtuullisesti uusia työpaikkoja. Mahdollinen
talouskasvu voi kääntää työpaikkailmoitusten määrän
kuitenkin nopeasti kasvuun.
• Hankalissa olosuhteissa ajotaito • Yhdistelmäajoneuvon ajotaito • Kappaletavaran kuljetuksen hallinta • Tavarakuormien lastaus- ja purkutaidot • Paikkatietojärjestelmän käytön hallinta
• Kuljetettavan tavaran laadun säilyttäminen • Ajoneuvonosturin, kuormanosturin käyttötaito • Kuljetusreitin luominen, kuljetusreitin optimointitaito Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
962
1 155
1 395
1 623
Yhteensä
5 135
19
22
27
32
Alueen kouluista valmistuu ammattiin huomattavasti
vähemmän uusia työllisiä kuin työllisiä siirtyy eläkkeelle.
Ammatissa tutkinnot eivät kuitenkaan ole merkittävässä
roolissa ja näin tarjontaa saadaan myös koulujärjestelmän ulkopuoleltakin.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Vaikka tutkinnolla ei ammatissa ole suurta merkitystä
on silti peräti 60 prosentilla ammatin työllisistä ammatillisen asteen tutkinto. Tutkinto helpottanee täten
ammattiin työllistymistä, mutta välttämättömyys se
ei ole kuten tutkintorakenteen ei tutkintoa omaavien
suuresta määrästä nähdään.
TOIMIALArakenne
Kuljetus ja varastointi
Rakentaminen
Kauppa
Muut palvelut
82
4
4
2
2
%
%
%
%
%
Kuljettajana merkittävään rooliin nousee vastuunotto ja
tunnollisuus. Työtä tehdään paljon yksin ja tällöin omat
ominaisuudet ja itsenäinen päätöksenteko nousevat suureen rooliin. Tietysti ammatissa silti kaikkein keskeisin
osaamisvaatimus on ajoneuvojen ajotaidon hallinta
erinomaisesti tilanteesta ja olosuhteista riippumatta.
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Mekaanikko, autotekniikka; autonasentaja
Rakennusmies, talonrakentaja
Logistiikan perustutkinto
30
7
4
4
3
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Urjala
Kangasala
Muut kaupungit
45 %
36 %
19 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
78
4
2
15
%
%
%
%
Tasapaino
Ylitarjonta
Muu liikenteenjohto ja liikennepalvelutyö
Tasapaino
Alitarjonta
Siivoojat
Alitarjonta
7 730
6 900
550
7 710
5 100
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Laborantit ja laboratorioapulaiset
TASAPAINO
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Työn laadunhallinta, laatuajattelu, -tietoisuus • Tiimityöskentelytaidot, tiimimäinen työskentelytapa • Yleinen englannin kielen taito • Joustavuus yrityksen tarpeista lähtien Ammatin työmarkkinatilanne
Laboranttien ja laboratorioapulaisten työmarkkinatilanne on tasapainossa. Eläkkeelle siirtyminen tuottaa
paljon uusia työpaikkailmoituksia lähitulevaisuudessa,
koska yli 50-vuotiaiden osuus työllisistä on jopa yli 40
prosenttia. Ammatin työllisten määrä pysynee nykytasollaan tulevaisuudessakin ja näin ammatin työllisten
kysyntänäkymät ovat siis hyvät.
• Laiteanalytiikka, laboratoriolaitteiden hallinta • Näytteenottotaito, laboratoriopalvelut
• Mikrobiologian tuntemus
• Laboratorioanalytiikka ja -määritysten hallinta
• Laadun ohjaus, valvonta ja seuranta
• Laboratorion eri analyysimenetelmien tuntemus
• Aseptisen työskentelyn perusteiden tuntemus
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
42
56
81
140
Yhteensä
319
13
17
25
44
Kysyntää tyydyttämässä on pääasiassa alueen kouluista
ammattiin valmistuvat nuoret. Tämä valmistuvien määrä
on samaa tasoa ammatista eläkkeelle siirtymisen kanssa.
Kaiken kaikkiaan ammatin työmarkkinatilannenäkymät
ovat vakaat.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Laboranttien ja laboratorioapulaisten tyypillisin tutkinto
on laborantin tutkinto, joka on noin puolella kaikista
työllisistä. Yli 70 prosentilla ammatin työllisistä on
ammatillisen tason tutkinto ja tutkinto tekniikan koulutusalalta.
TOIMIALArakenne
Paperiteollisuus
Kemianteollisuus
38
19
15
11
7
%
%
%
%
%
47
8
5
4
3
%
%
%
%
%
Ammatin keskeisiä yleisiä osaamisalueita ovat tieto- ja
viestintätekniikan perustaidot ja tarkkuus. Ammatillisen
osaamisen näkökulmasta ammatissa tarvitaan etenkin
laiteanalytiikan ja laboratoriolaitteiden hallintaa, näytteenottotaitoja ja mikrobiologian tuntemusta. Tutkintorakenne
Laborantti
Ei tutkintoa
Laboratorioanalyytikko (AMK)
Ylioppilastutkinto
Paperiprosessinhoitaja
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
33 %
alle 1 %
67 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
89 %
11 %
Kemiantekniikan insinöörit ja -teknikot
Ylitarjonta
Paperityöntekijät
Tasapaino
Elintarviketyöntekijät
Tasapaino
Kemistit
Ylitarjonta
990
940
350
90
2 020
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Lastenhoitajat, päivähoito
TASAPAINO
• Vuorotyö-/yötyövalmius
• Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen
• Verkostotyöskentely, toimintaympäristöosaaminen
Lastenhoitajien työmarkkinatilanne on tasapainossa.
Ammatista eläkkeelle siirtyminen on suurta ja tämä
tuottaa tasaisen työpaikkailmoitusten virran. Työpaikoista
kilpailemassa ovat työttömien ohella alueen kouluista
valmistuvat nuoret. Tämä kouluista valmistuvien uusien
työllisten määrä on samaa suuruusluokkaa eläkkeelle
siirtymisen kanssa. Varsinaista kasvua ammatin kokonaiskysyntään ei ole nähtävissä, mutta työllisten eläkkeelle siirtymisen kautta avautuvat työpaikat riittävät
työllistämään alueen kouluista valmistuvat.
• Omaisten, perheen huomiointi ja yhteistyö
• Lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon liittyvä osaam.
• Erityiskasvatukseen perehtyneisyys
• Lasten ja nuorten ohjaukseen liittyvä osaaminen
• Perhetyön menetelmien tuntemus
• Lapsilähtöinen, perhekeskeinen työote
• Vanhemmuuden tukeminen
• Erityislasten omatoimisuuden tukeminen
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
100
131
153
172
Yhteensä
555
18
24
28
31
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräisellä tasolla muodostaen myös merkittävän määrän
työpaikkailmoituksia vuositasolla.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
97
1
alle 1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Päivähoitaja
Lastenhoitaja
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
32
16
15
7
3
%
%
%
%
%
Hoitoalan tutkinto on suurella osalla ammatissa toimivista
työllisistä ja työllistymisen todennäköisyys kasvaakin
hoitoalan tutkinnon myötä. Mutta kuten tutkintorakennetaulukosta nähdään, ilman hoitoalan tutkintoakin
lastenhoitajan ammattiin on hyvät mahdollisuudet
päästä töihin.
Vuorovaikutustaidot ovat merkittävässä roolissa ammatissa
menestymisessä ja työllistymisen mahdollisuuksia parantaa
huomattavasti, mikäli on valmis joustamaan työaikojen
suhteen etenkin vuorotyön muodossa. Perheen huomioonottaminen ja ammattimainen ote lastenkasvatukseen
korostuu ammatissa. Työllistymismahdollisuuksia parantaa
myös erityiskasvatukseen liittyvä osaaminen.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Lempäälä
Kangasala
Muut kaupungit
35 %
41 %
24 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
41
11
9
39
%
%
%
%
Alitarjonta
Lastentarhanopettajat
Ylitarjonta
Lasten päivähoidon työntekijät
Tasapaino
Myyjät
Tasapaino
1 640
320
470
1 150
10 850
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
onta
ylitarj
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Verkostotyöskentely, toimintaympäristöosaaminen
• Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen
• Yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen
• Henkilöstöhallintoon liittyvä osaaminen • Lähiesimiestehtävien hallinta Ammatin työmarkkinatilanne
Lastentarhanopettajien työmarkkinatilanne on ylitarjonnan puolella. Työvoiman tarjontaa ammattiin on täten
enemmän kuin kysyntää uudelle työvoimalle. Suurin
syy tälle on Pirkanmaan huomattavan suuri kouluista
valmistuvien uusien lastentarhanopettajien määrä.
Ammatin työllisten kokonaismäärässä ei ole odotettavissa muutosta, joten työpaikkoja avautuu lähinnä
eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Ammatista siirtyy
eläkkeelle kuitenkin verraten vähän työllisiä, koska yli
50-vuotiaiden osuus on huomattavasti pienempi kuin
Pirkanmaalla keskimäärin. Tästä seuraa, että työpaikkoja
avautuu ammattiin vain vähän.
• Varhaiskasvatustaidot, esiopetustaidot • Omaisten, perheen huomiointi ja yhteistyö
• Lapsen kasvun tukeminen ja ohjaaminen
• Lasten erityispedagogiset ja -kasvatukselliset taidot
• Lasten kasvatus- ja hoitopalvelujen tuntemus
• Lasten yhteistyötaitojen ohjaus
• Lapsilähtöinen, perhekeskeinen työote • Päivähoidon ja esiopetuksen sisältöjen hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
48
95
105
73
Yhteensä
321
15
30
33
23
Lastentarhanopettajat vaihtavat harvoin ammattia,
joten myös tätä kautta avautuvien työpaikkojen määrä
jäänee pieneksi.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Lastentarhanopettajien tyypillisin koulutustausta on
lastentarhanopettajan tutkinto. Yli 92 prosentilla ammatissa toimivista työllisistä on vähintään AMK-tasoinen
tutkinto. Etenkin nykyisessä ammatin ylitarjontatilanteessa
AMK-tasoinen kasvatustieteellisen alan koulutus lienee
vaatimus ammattiin työllistymiselle.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
98
1
1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Ammatissa toimivilta edellytetään yleisinä osaamisalueina
varsinkin vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaitoja
ja ryhmätyöskentelytaitoja. Ammatillisina osaamisvaateina
korostuvat varhaiskasvatustaidot sekä lapsen kasvun
tukeminen ja ohjaaminen eri tavoin. Alalle pyrkivien on
lisäksi oltava nuhteettomia rikostaustaltaan.
Tutkintorakenne
Lastentarhanopettaja
Kasvatust. kand. (alempi), lastentarhanop.
Sosionomi (AMK), sosiaaliala
Sosiaalikasvattaja
Erityisopettaja
48
18
11
8
3
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Valkeakoski
Nokia
Muut kaupungit
52 %
44 %
3 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
15
15
13
57
%
%
%
%
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Luokanopettajat
Alitarjonta
900
1 640
560
1 410
350
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Levysepät
onta
ylitarj
• Joustavuus yrityksen tarpeista lähtien • Monitaitoisuus, monitoiminen ammattilainen • Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Motivaatio, motivoituneisuus, aktiivisuus
• Hahmotuskyky (avaruustaju) Ammatin työmarkkinatilanne
Levyseppien työmarkkinatilanne on ylitarjonnan puolella. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Eläkkeelle
siirtyminen on kuitenkin keskimääräistä suurempaa.
Suuri osa näistä avoimiksi jääneistä työpaikoista jätetään kuitenkin täyttämättä, koska työllisten määrän
ennustetaan pienenevän ammatissa edelleen. Näin
uusia työpaikkailmoituksia tullee ammatin kokoon
nähden vähän. Pirkanmaan alueen kouluista valmistuu suunnilleen saman verran nuoria ammattiin kuin
on eläkkeelle lähtijöitäkin. Työllisten määrän laskun
johdosta osa näistä nuorista ei saa alan töitä.
• Levy- ja metallirakennetöiden perustekniikat, -taidot • Hitsauksen perustekniikan taidot • Metallin särmäystekniikan hallinta, kanttaus • Metallin leikkaustekniikan hallinta • Metalliteollisuuden materiaali- ja raaka-ainetuntemus
• Puikkohitsaustaidot • TIG-hitsaustaidot Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
304
250
392
490
1 436
21
17
27
34
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Rakentaminen
Kauppa
38
23
19
7
6
%
%
%
%
%
34
14
11
4
4
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Levyseppä-hitsaaja
Ei tutkintoa
Asentaja-koneistaja
Mekaanikko, tuotantotekniikka
Ammatin vuotuinen työllisten vaihtuvuus on ollut keskimääräisellä tasolla, mutta tätä kautta tullee uusia
työpaikkoja auki normaalia vähemmän perinteisten
siirtymäammattien huonojen työmarkkinatilanteiden
vuoksi.
Ilman tutkintoa olevien sijoituksesta toiseksi ammatin
tutkintorakennelistalla ei voida vetää johtopäätöstä ettei
tutkinnoilla ja koulutuksella yleensäkin olisi merkittävää
vaikutusta ammattiin työllistymiseen. Nimittäin peräti
yli 80 prosenttia ammatin työllisistä on suorittanut
tekniikan alan ammatillisen asteen tutkinnon. Tässä
taloustilanteessa alalle työllistyminen edellyttänee alan
tutkintoa yhdistettynä työkokemukseen.
Oma-aloitteisuus, joustavuus ja monitaitoisuus korostuvat ammatin yleisissä osaamistarpeissa. Työpiirustusten
lukutaito on tärkein ammatillinen osaamistarve.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Pirkkala
Kangasala
Muut kaupungit
90
7
3
0
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
85
10
3
2
%
%
%
%
Ylitarjonta
6 900
Ylitarjonta
1 270
Ylitarjonta
3 050
Ylitarjonta
5 690
Putkityöntekijät
Ylitarjonta
1 370
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Linja- ja henkilöautonkuljettajat
onta
ylitarj
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Toimitusvarmuus, aikataulussa pysyminen • Työn laadunhallinta, laatuajattelu, -tietoisuus
• Täsmällisyys kuljetusaikatauluissa • Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Työperäisen stressin, paineen sietokyky
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa lähinnä,
koska ammatista jää eläkkeelle huomattavan suuri osa
työllisistä. Yli 50-vuotiaiden osuus ammatin työllisistä on
lähes 40 prosenttia. Ammatin työllisten määrä pysynee
nykytasollaan ja näin eläköityminen tuottaa myös uusia
työpaikkailmoituksia.
• Ajoneuvon, auton ajotaito • Kuljetus- ja logistiikkapalveluihin liittyvä tietous
• Yleinen moottoriajoneuvojen huolto- ja korjausosaaminen
• Logistiikkapalvelujen laitteiden ja koneiden tuntemus
• Kuljetusten järjestelyn perustekniikat, -taidot • Kuljetustilausten vastaanotto ja käsittely • Tavarakuormien lastaus- ja purkutaidot • Kuljetus- ja logistiikkapalveluihin liittyvä materiaalitunt. Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
250
324
410
602
1 585
16
20
26
38
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on korkealla
tasolla ja myös tämän syyn johdosta ammatin työmarkkinatilanne näyttää hyvältä. Kouluista valmistuvien
nuorten suuntautumista ammattiin on epävarmaa
arvioida, mutta se luultavasti suhteutuu varsin hyvin
työpaikka-avausten kanssa säilyttäen ammatin työmarkkinatilanteen tasapainossa.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Tutkintovaatimusta linja- ja henkilöautonkuljettajan ammattiin ei ole. Huomattavan suuri osa ammatin työllisistä
ei ole suorittanut mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen.
Ammatillisen tutkinnon on silti kuitenkin suorittanut suurin
osa ammatin työllisistä. Tutkinto ei siis ole merkittävä
esivaatimus ammattiin työllistymiselle.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
Rakentaminen
79
4
3
3
1
%
%
%
%
%
Työssään kuljettajan on oltava tarkka ja erityisen tärkeää on
aikatauluissa pysyminen ja stressin sietokyky. Ajoneuvojen
ajotaito on tietenkin ammatillisista osaamistarpeista se
tärkein, mutta myös yleisemmin ajoneuvoja olisi hyvä
osata myös huoltaa ja korjata
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Asentaja-koneistaja
Levyseppä-hitsaaja
Mekaanikko, ajo- ja kuljetustekniikka
32
7
5
5
4
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Valkeakoski
Tampere
Sastamala
Muut kaupungit
67 %
19 %
14 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
38
24
14
24
%
%
%
%
Tasapaino
Ylitarjonta
Muu liikenteenjohto ja liikennepalvelutyö
Tasapaino
Alitarjonta
Siivoojat
Alitarjonta
7 730
6 900
550
7 710
5 100
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Lääkärit
onta
ylitarj
• Laillistettu lääkärin pätevyys
• Lääketieteen tohtorin arvoa arvostetaan
• Yhteistyökyky
• Valmius kehittää työyksikön toimintaa
• Yleislääketieteeseen erikoistuminen
Lääkärien ylitarjontatilanne Pirkanmaalla syntyy lääkärien suuresta koulutusmäärästä alueella. Lääkärien
työmarkkinatilanne yleisesti on silti hyvä, koska osa
valmistuneista siirtyy muualle Suomeen töihin.
Lääkärien eläkkeelle siirtyminen on suhteessa saman
suuruista muiden ammattien kanssa. Eläköitymisestä
aiheutuva avautuvien työpaikkojen virta näyttää
täten varsin tasaiselta. Varsinaista kasvua lääkärien
kokonaiskysyntään ei ainakaan merkittävässä määrin
ole näköpiirissä lähiaikoina.
• Työterveyshoidon pätevyys
• Mielenterveysala
• Urologia
• Kardiologian pätevyys
• Hematologian pätevyys
• Psykiatria
• Gastroenterologinen kirurgia
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
94
173
166
183
Yhteensä
616
15
28
27
30
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Kauppa
Paperiteollisuus
88
10
1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
35
31
16
11
1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Erikoislääkäri
Lääketieteen lisensiaatti
Lääketieteen tohtori
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Avautuvia työpaikkoja ei syntyne merkittävästi ammattisiirtymistä muihin ammatteihin, koska suurimpien
siirtymäammattien työmarkkinatilanteet ovat varsin
kilpaillut. Lisäksi lääkärin ammatin työllisten vuotuinen
vaihtuvuus on yksi pienimmistä.
Lääkärin ammatissa toimivilta edellytetään laillistetun
lääkärin pätevyyttä, vaikkakin alalla toimitaan erilaisissa
perustehtävissä jo opiskeluaikana. Lääkärien tyypillisin
koulutustausta on erikoislääkärin ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto.
Lääkärin ammatissa arvostetaan asianmukaisen koulutustaustan lisäksi yhteistyökykyä ja valmiutta kehittää
osaamistaan erityisesti hallinnollisten työtehtävien osalta.
Pirkanmaalla avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen pääpaino on ollut viimeisen vuoden aikana työterveysalan,
mielenterveysalan ja urologian aloilla. Työnantajat pitävät
erityisenä työnhakijan osaamisen näyttönä varsinkin
kardiologian pätevyyttä.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Kangasala
Muut kaupungit
85
8
8
0
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
58
9
8
26
%
%
%
%
220
Tasapaino
7 730
Tasapaino
900
Valtionhallinnon johtavat virkamiehet
860
Ravitsemusterapia
Ylitarjonta
80
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Luokanopettajat
onta
ALItarj
• Alkuopetuksen erikoistumisopinnot
• Ympäristötiedon erikoistumisopinnot
• Perehtyminen yhteistoiminnalliseen oppimiseen
• Moitteeton tausta
Luokanopettajien työmarkkinatilanne näyttää hyvältä
työnhakijan kannalta. Luokanopettajista huomattava
osa siirtyy eläkkeelle seuraavien vuosien aikana ja
alueen kouluista ammattiin valmistuvien määrä on
selvästi pienempi kuin tämä eläkkeelle siirtymisen taso.
Taloussuhdanteet eivät ammatin työllisyystilanteeseen
juurikaan vaikuta ja täten ammatin tilanne on vakaa
työnhakijan kannalta.
• Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus (aset. 986/1998)
• Englanninkieli
• Liikunta
• Käsityötaidot
• Tekninen käsityö
• Musiikki
• Kuvaamataito
Pirkanmaa
työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
34
107
103
108
Yhteensä
352
10
30
29
31
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus jäänee pieneksi,
koska suurimpien siirtymäammattien työmarkkinatilanteet
eivät vaikuta yhtä hyviltä. Täten uusia työpaikkailmoituksia ei tätä kautta syntyne kovinkaan paljoa.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
Luokanopettajien tyypillisin koulutus on kasvatustieteiden
maisterin tutkinto. 96 prosentilla ammatin työllisistä
on vähintään AMK-tasoinen tutkinto ja yli 80 prosentilla
yliopistotasoinen tutkinto. Lisäksi 88 prosentilla työllisistä
on kasvatustieteen tutkinto. Luvut kertovat tutkinnon
olevan merkittävässä roolissa ammatissa.
100 %
Toimialarakenne
Muut palvelut
99
alle 1
alle 1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Ammatin osaamisvaatimuksina ovat Pirkanmaan työpaikkailmoitusten mukaan alkuopetuksen ja -ympäristötiedon
erikoistumisopinnot. Lisäksi luokanopettajan virkaan
nimittämisen edellytyksenä on vaatimus opetustoimen
henkilöstön kelpoisuudesta (asetus 986/1998). Oppiaineiden kohdalla korostuu työnantajien osaamisvaateina erityisesti valmius englannin kielen ja liikunnan
opettamiseen.
Tutkintorakenne
Kasvatust. maist., luokanopettaja
Peruskoulun luokanopettaja
Ylioppilastutkinto
Hum. kand., kasvatustieteet
Kasvatust. maist., kasvatustiede
72
11
3
2
1
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Nokia
Mänttä-Vilppula
Valkeakoski
Muut kaupungit
29 %
69 %
1 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Erityisopettajat
Myyjät
32
9
8
51
%
%
%
%
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
1 410
320
120
1 640
10 850
Sisällysluetteloon
Mainos- ja media-alan
ammattilaiset
onta
ylitarj
• Kirjoitusviestintätaidot, tekstin tuottaminen • Asiakastietous, kohderyhmän tuntemus, markkinatuntemus
• Markkinoiden kehityksen tuntemus (trendit ym.) • Oman osaamisen markkinointikyky • Uusien asiakaskontaktien hankkiminen • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
Mainos- ja media-alan ammattilaisten kysyntä on tällä
hetkellä vähäistä. Ammatista siirtyy eläkkeelle huomattava osa ammattilaisista, mutta nykyinen taloussuhdanne
on hyvin vaikea ja uusien työpaikkailmoitusten määrä
jäänee pieneksi. Näyttää siltä, että eläkkeelle siirtymisen aiheuttamat potentiaaliset työpaikka-avaukset
valuvatkin työllisten määrän vähentymiseksi. Samaan
aikaan alueen kouluista valmistuu ammattiin merkittävä
määrä uusia työllisiä. Tästä seuraa ylitarjontatilanne,
missä uusia työpaikkailmoituksia syntyy ammatin kokoon
nähden vähän.
• Visuaalinen suunnittelu • Visuaalisen ilmaisun ja viestinnän halllinta
• Painotuotteen suunnittelutaidot • Valokuvauksen perusosaaminen, valokuvaustaito • Asiakaslähtöisen valokuvauksen hallinta • Kuvankäsittelyn hallinta, kuvankäsittelyohjelmien hallinta • Taitto-ohjelmien hallinta • Internet-sivujen julkaisujärjestelmien tunteminen Yhteensä
152
485
499
486
1 622
9
30
31
30
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus aiheuttaa jonkin
verran lisää työpaikkailmoituksia, mutta kilpailutilanne
säilyy silti haastavana.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Foredata Oy 2010
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Kauppa
Tevanake-teollisuus
25
15
14
10
5
%
%
%
%
%
7
6
6
5
5
%
%
%
%
%
Mainos- ja media-alan ammattilaisten työtehtäviin ei
vaadita mitään tiettyä tutkintoa. Kuitenkin noin 88 prosentilla ammatin työllisistä on jokin tutkinto suoritettuna.
Erityisesti ammatissa korostuu ammattikorkeakoulu- tai
yliopistotasoinen tutkinto. Tutkinnot ammatin työllisillä
on suoritettu yleensä kaupalliselta alalta, mutta muidenkin alojen ammattilaisia löytyy paljon. Toisin sanoen
tutkinnolla on merkitystä ammattiin työllistymisessä
mutta etenkin koulutusalalla.
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Insinööri (AMK), konetekniikka
Ammatissa korostuvat visuaalisen suunnittelun ja ilmaisun taidot. Myös monien tietokoneohjelmien hallintaa
vaaditaan. Yleisesti voidaan sanoa, että alan ammattilaisen on oltava ”ajan hermolla” tai mielellään vähän
sitä edellä.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Nokia
Muut kaupungit
48 %
19 %
33 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
83
10
3
3
%
%
%
%
Tasapaino
Tasapaino
Myyntityötä johtavat
Ylitarjonta
Muu sihteeri- ja toimistotyö
Tasapaino
6 100
7 730
1 260
2 770
3 320
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Myyjät
TASAPAINO
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Myyntitaidot ja -tekniikka, kaupantekotaito, myyntityö
• Asiakaslähtöisyys, asiakkaiden tarpeiden tunnistus
Myyjien määrä on laskussa seuraavan vuoden aikana.
Lisäksi eläkkeelle siirtyminen ammatista on huomattavasti keskimääräistä pienempää, koska peräti 45
prosenttia ammatin työllisistä on alle 30-vuotiaita.
Työmarkkinatilanne näyttäisi täten vaikealta, mutta
työllisten ikärakenteesta nähdään myös, että suurin
osa näistä alle 30-vuotiaista myyjistä on ammatissa
vain tilapäisesti. Suurin osa alle 30-vuotiaista myyjistä
vaihtaa ammattia työuriensa kehittyessä eteenpäin
esimerkiksi koulutuksesta valmistumisensa jälkeen.
Tästä aiheutuu ammatin työllisten suuri vuotuinen
vaihtuvuus, minkä vuoksi työpaikka-avauksia syntyy
paljon. Näin myös ammatin työmarkkinatilanne on
kokonaisuudessaan tasapainossa.
• Myytävien tuotteiden esillepano
• Kassakoneiden, kassajärjestelmien tuntemus • Erikoistavaroiden, -tuotteiden tuotetuntemus • Tavaratilaukset, tarviketilausten teko ja hankinta
• Päivittäistavarakaupan alan tuotetietous ja -osaaminen
• Tuotetietojen päivitys ja ajan tasalla pito • Logistiikkaosaaminen, tavara- ym. virtojen ohjaus
• Kaupan päättämisen taito
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
4 856
2 106
1 947
1 939
10 848
45
19
18
18
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Koulujärjestelmästä hankittu tutkinto ei myyjän ammatissa ole suuressa roolissa. Peräti yli 40 prosentilla
työllisistä ei ole muuta kuin korkeintaan ylioppilastutkinto
suoritettuna. Opiskelijatyövoiman käyttö on ammatissa
hyvin yleistä ja voimakasta. Tällä tiedolla selittyy tutkintojen puute ammatin työllisiltä. Tärkeää voikin siis
olla esimerkiksi se, että opiskelee ja monesti tätä kautta
on valmiimpi noudattamaan epäsäännöllisiä työaikoja.
Tutkinnon omaavilla työllisillä on yleensä ammatillisen
asteen kaupallisen alan tutkinto, jolla lienee parhaimmat
mahdollisuudet työllistymiseen.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Muut palvelut
Tietoliikenne
90
3
1
1
1
%
%
%
%
%
25
18
6
6
4
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Merkonomi, liiketalouden perustutkinto
Myynnin ammattitutkinto; myyjän ammattitutkinto
Hyvät asiakaspalvelutaidot on se tärkein osaaminen
myyjän työssä riippumatta tutkintotaustasta.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Lempäälä
Nokia
Muut kaupungit
29 %
16 %
55 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Pankkitoimihenkilöt, postitoimipaikan virkailijat
Tasapaino
Tasapaino
Alitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
67
7
7
19
%
%
%
%
6 100
2 400
1 220
6 900
4 390
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
TASAPAINO
• Yleinen englannin kielen taito • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Yleinen ruotsin kielen taito • Kaupantekoon liittyvät asenteet, myyntihenkisyys • Asiakastietous, kohderyhmän tuntemus, markkinatuntemus
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa. Ammatin työllisten määrä on kuitenkin lievässä laskussa
seuraavan vuoden ajan ja lisäksi eläkkeelle siirtyminen
on keskimääräistä alhaisempaa. Kysyntänäkymät eivät
täten ole kovinkaan hyvät. Alueen kouluista valmistuvien nuorten virta ammattiin on kuitenkin eläkkeelle
siirtymisen kanssa saman suuruista. Näin ammatin työmarkkinatilanne pysyy tasapainossa työllisten määrän
laskusta huolimatta.
• Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö
• Markkinointi- ja mainontaosaaminen
• Myyntineuvottelu- ja argumentointitekniikkataidot • Hinnoittelu, hintatietous ml. tarjousten laskem.
• Erikoistavaroiden, -tuotteiden tuotetuntemus • Kirjallisten sopimusten laatimisen hallinta
• Uusien markkina-alueiden löytäminen • Strategiaosaaminen
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 074
1 638
1 706
1 686
Yhteensä
6 104
18
27
28
28
Ammattiin syntyy kuitenkin merkittävän paljon työpaikkaavauksia, koska ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus
on keskimääräistä suurempaa. Ammatti on suhteellisen
suhdanneherkkä, mistä voi aiheutua kysynnän voimakas
kasvu nopeallakin aikataululla.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Tutkinnolla ei ammatissa ole juurikaan yleisellä tasolla
merkitystä, joskin siitä on toki hyötyä työllistymistilanteessa. Suurimmalla osalla ammatin työllisistä on taustalla
kaupallisen alan tutkinto yleensä joko ammatilliselta
tai ammattikorkea-asteelta. Ilman ammatillista tutkintoa on ammatin työllisistä kuitenkin yli 20 prosenttia.
Työkokemuksella ja työntekijän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on täten merkittävä painoarvo ammattiin
työllistymisessä.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Graafinen teollisuus
Kemianteollisuus
Koneteollisuus
53
8
4
4
4
%
%
%
%
%
14
11
10
7
7
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Hyvä kielitaito yhdistettynä asiakaspalvelutaitoon ja
myyntihenkisyyteen on loistava yhdistelmä ammattiin.
Ammatissa edetessä myös kirjallisten sopimusten laadinta
ja uusien markkina-alueiden löytämistaidot nousevat
merkittävään rooliin.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Sastamala
Lempäälä
Muut kaupungit
74 %
10 %
16 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
92
2
1
5
%
%
%
%
Myyjät
Tasapaino
Tasapaino
Myyntityötä johtavat
Ylitarjonta
Kiinteän ja irtaimen omaisuuden välittäjät
Alitarjonta
Mainosalan suunnittelijat
Ylitarjonta
10 850
7 730
1 260
430
1 620
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Myyntityön päälliköt
onta
ylitarj
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Esimiestaidot • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Ammatin työmarkkinatilanne
• Myyntitaidot, myyntitekniikka, kaupantekotaito, myyntityö
• Markkinointi- ja mainontaosaaminen • Kilpailuttaminen, tarjouspyyntömenettelyjen hallinta • Hinnoittelu, hintatietous ml. tarjousten laskem.
• Tiedonhallintajärjestelmien, tietojärjestelmien käyttötaidot
• Budjetointiosaaminen, budjettien laatiminen ja seuranta • Myyntineuvottelu- ja argumentointitekniikkataidot • Palvelujen, ideoiden, osaamisen myyntitaito Yhteensä
55
309
477
423
1 264
4
24
38
33
Työpaikka-avauksia syntyy myös ammatin työllisten
vuotuisen vaihtuvuuden kautta. Uusia työmahdollisuuksia voi syntyä normaalia enemmänkin tätä kautta,
koska monien siirtymäammattien työmarkkinatilanteet
näyttävät hyviltä.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Myyntityön päälliköiden ammatissa työvoiman tarjonta
ylittää kysynnän. Ammatin työllisten määrä näyttää
itse asiassa vielä pienenevän seuraavan vuoden aikana.
Ammatista eläkkeelle siirtyminen on suurin piirtein
samantasoista kuin on alueen kouluista valmistuvien
nuorten tuotos ammattiin. Ylitarjontatilanne seuraa
täten pelkästään ammatin työllisten määrän laskusta.
Mahdollinen taloussuhdanteen kääntyminen mahdollistaa ammatin työmarkkinatilanteen nopeankin
kääntymisen.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
27
15
10
9
6
%
%
%
%
%
Ammatin tutkintorakenteesta nähdään, että varsinaisesti
yksittäistä tutkintovaatimusta ammatin työllisillä ei
ole. Työkokemus merkitsee enemmän kuin tutkinnot.
Kuitenkin yli 70 prosentilla ammatin työllisistä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Näistä
yli 75 prosentilla tutkinto on kaupalliselta tai tekniikan
alalta. Toisin sanoen vaikka tutkinto ei olekaan vaatimus
ammattiin työllistymiselle on siitä huomattavan paljon
hyötyä ainakin kilpailtaessa kouluista juuri valmistuneiden kanssa.
10
6
5
4
4
%
%
%
%
%
Asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaidot yleensäkin ovat
merkittävässä roolissa ammatissa. Esimiestehtävästä
seuraa myös toki muita kuin suoraan alaan liittyviä
osaamisvaatimuksia.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Koneteollisuus
Kemianteollisuus
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Ekonomi (ylempi), liiketaloustieteet
Dipl.ins., konetekniikka
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Lempäälä
Muut kaupungit
98 %
1 %
alle 1 %
1 %
Työmarkkinatilanne
Myyjät
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
Tasapaino
94
1
1
3
%
%
%
%
7 730
6 100
1 620
2 400
10 850
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Ompelijat ja vaatturit
ino
tasapa
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
• Hyvä työn laatu, laadukkaan työn taitaminen • Sorminäppäryys Ammatin työmarkkinatilanne
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa. Eläkkeelle siirtyminen on voimakasta, koska yli 50-vuotiaiden
osuus on lähes 50 prosenttia kaikista työllisistä. Suuri
yli 50-vuotiaiden osuus riittää takaamaan jatkuvan
työpaikkailmoitusten virran lähitulevaisuudessa. Ammatin työllisten määrän odotetaan kuitenkin hieman
pienenevän.
• Vaatteiden valmistuksen hallinta • Suoraommelkoneiden hallinta • Saumauskoneiden hallinta • Vaatteiden sovituksen hallinta • Korjausompelutaidot • Vaatteiden eri yksityiskohtien valmistuksen hallinta
• Vaatteiden korjauksen suunnittelutaidot, sovituskorjaukset • Tekstiilituotteiden valmist. mater.- ja raaka-ainetuntemus
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
82
72
89
227
Yhteensä
470
18
15
19
48
Alueen kouluista ammattiin valmistuvien määrä on
selvästi pienempi kuin ammatista eläkkeelle siirtyminen. Ammatin työllisten määrän laskun vuoksi tästä ei
kuitenkaan seuraa alitarjontatilannetta vaan ammatin
työmarkkinatilanne on tasapainossa. Alitarjontatilanne
ei kuitenkaan ole kaukana.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Ilman tutkintoa olevat ovat suurin ryhmä ammatin
tutkintorakenteessa. Tämän ryhmän työllisistä suurin
osa on kuitenkin jo yli 50-vuotiaita ja täten ammatissa
vaadittavan osaamisen hankkineita useimmin pelkän
työkokemuksen kautta. Uusilla ammattiin pyrkivillä sen
sijaan alan tutkinto edesauttaa merkittävästi ammattiin pääsemistä ja ilman tutkintoa ammattiin pyrkivän
työllistyminen on vaikeaa.
TOIMIALArakenne
Tevanake-teollisuus
Kauppa
Muut palvelut
64
17
12
3
1
%
%
%
%
%
12
11
8
8
6
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Pukuompelija; mallipukineiden valmistaja
Vaatetusalan perustutkinto
Pukineidenvalmistaja
Artesaani, käsi- ja taideteoll.alan perustutk.
Työpaikka-avauksia syntyy myös ammatin työllisten
vuotuisen vaihtuvuuden kautta, joka onkin erityisen
voimakasta.
Asiakaspalvelutaidot ja oma-aloitteisuus ovat tärkeitä yleisiä osaamistarpeita ammatissa. Keskeistä on
kuitenkin tietysti käytännön vaatteiden valmistuksen
taitaminen sekä ompelijan koneiden ja työvälineiden
käytön hallinta.
Osa-aikaiset
Muut
Aluejakautuminen
50 %
Tampere
83 %
33 %
Sastamala
17 %
17 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Myyjät
Kutojat ja neulojat
Muu ompelu- ja vaatetustyö
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
10 850
7 730
400
2 400
190
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Palomiehet
ino
tasapa
• BC-ajokortti
• Hyvä lihaskunto
• Johtamis- ja yhteistyökyky
• Henkilöstöhallinto-osaaminen
• Suomen ja ruotsin kielen osaaminen
Palomiesten ammattiin avautuvat työpaikat syntyvät
lähinnä eläkkeelle siirtymisen kautta. Varsinaista
työllisten määrän muutosta ei ole näköpiirissä, mutta
eläkkeelle siirtyminen on yleisellä tasolla ja täten
voimakasta. Eläköityminen tuottaa näin uusia avautuvia työpaikkoja ammattiin tasaisena virtana. Uusien
työpaikkojen kysyntänäkymät ovat täten hyvät. Alueen
kouluista valmistuu ammattiin suurin piirtein eläkkeelle
siirtymisen verran uutta työvoimaa ja näin ammatin
työmarkkinatilanne säilyy vakaana.
• Pelastuslain (468/2003) 17 §:n kelpoisuus
• Vn:n asetuksen pätevyys pelastustoimesta (468/2003)
• Savusukelluskelpoisuus
• Ensihoitotaidot
• Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto
• Valmiussuunnitelmien laadintaosaaminen
• Vesisukeltajan pätevyys
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
104
153
168
182
Yhteensä
607
17
25
28
30
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
Avautuvia työpaikkoja saattaa työmarkkinatilanteen
tasapainosta huolimatta syntyä merkittävästikin ammatin
työllisten vuotuisen vaihtuvuuden kautta. Palomiesten
ammatin vaihtuvuus on huomattavasti suurempaa kuin
työllisten joukossa keskimäärin. Tämä tarjoaa samalla
mahdollisuuden ammattiin työllistymiselle työpaikkojen
avautuessa hakuun.
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
90
6
1
1
1
%
%
%
%
%
43
9
8
4
4
%
%
%
%
%
Palomiesten tyypillisin koulutustausta on pelastajan
tutkinto (palomies). Alalle työllistymisen edellytys on
laajemmin pelastuslain (468/2003) 17 §:n mukainen
kelpoisuus sekä valtioneuvoston asetuksenmukainen
pätevyys pelastustoimesta (468/2003). Alalle työllistymiseksi edellytetään alalle soveltuvan tutkinnon lisäksi
BC-ajokorttia, hyvää lihaskuntoa sekä johtamis- ja
yhteistyökykyä.
Tutkintorakenne
Pelastajan tutkinto; palomies
Alipäällystötutkinto (palontorj.) paloesim.
Ei tutkintoa
Päällystötutkinto (palontorj.), palomestari
Ammatillisina erityisosaamisvaatimuksina on työpaikkailmoituksissa mainittu varsinkin savusukelluskelpoisuus ja
ensihoitotaidot.
Osa-aikaiset
Muut
alle 1
alle 1
100
alle 1
Aluejakautuminen
%
Tampere
100 %
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Tieliikenne
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
Sepät, koneistajat ja työkaluntekijät
Ylitarjonta
6 720
6 900
5 690
1 150
3 050
Sisällysluetteloon
ino
tasapa
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen
• Vastuunotto, tunnollisuus • Sopeutumiskyky ja joustavuus • Asiakkaan henkilökohtainen palvelu
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa. Ammatin
työllisten määrässä ei ole odotettavissa merkittäviä
muutoksia lähitulevaisuudessa. Työpaikkailmoituksia
syntyy kuitenkin ammatissa toimivien työllisten siirtyessä
eläkkeelle. Eläköityminen onkin voimakasta mutta alueen
kouluista ammattiin valmistuvien uusien työllisten määrä
on tätä suurempi. Historiallisesti kuitenkin ammattiin
opiskelleista merkittävä osa on suuntautunut muihin
ammatteihin. Tähän vaikuttaa mm. monien muiden
ammattien parempi palkkaus. Näin työmarkkinatilanne
säilyy tasapainossa.
• Potilaan päivittäiset perushoitotoimenpiteet • Omaisten, perheen huomiointi ja yhteistyö
• Peruslääkityksen hallinta, lääkehoitotaidot • Kuntouttava työote (motivointi, kannustus ym.) • Dementiapotilaan hoitotaidot • Huolenpitotyön perustaidot, hoivataidot • Haavanhoidon perustaidot • Ihon perushoitotaidot Yhteensä
288
221
276
368
1 153
25
19
24
32
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus ei ole edes
keskiarvon tasoista. Ammatin perinteisten siirtymäammattien työmarkkinatilanteet ovat kuitenkin hyvät.
Työpaikkailmoituksia syntynee siis myös tätä kautta.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
96
1
1
1
alle 1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Kehitysvammaistenhoitaja
Kodinhoitaja
72
4
3
2
2
%
%
%
%
%
Perushoitajien ammateissa toimivien tyypillisin koulutustausta on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). Noin 89 prosentilla ammatissa työskentelevistä
on ammatillisen asteen tutkinto suoritettuna.
Ammatissa toimivilta edellytetään varsinkin tiimityöskentelytaitoja ja vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaitoja. Lisäksi perushoitajien tulee hallita potilaan
päivittäiset perushoitotoimenpiteet, osata toimia hyvässä
yhteistyössä asiakkaiden omaisten ja perheen kanssa ja
hallita peruslääkityksen antaminen. Ammatissa toimivilta
vaaditaan erityisiä ominaisuuksia kuten rauhallisuutta ja
pitkäjännitteisyyttä työuralla jaksamiseksi. Työpaikkailmoitukset
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Kangasala
Valkeakoski
Muut kaupungit
Foredata Oy 2010
45 %
43 %
12 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
50
5
5
40
%
%
%
%
Sairaanhoitajat
Alitarjonta
Alitarjonta
Alitarjonta
1 380
1 640
430
1 260
670
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Putkiasentajat
onta
ylitarj
• Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot • Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Matkustusvalmius (kotimaa/ulkomaat) • Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti Ammatin työmarkkinatilanne
• LVI-alan työkuvien, toimintakaavioiden lukutaito ja tulkinta • Kiinteistöjen ilmastointiasennukset • Metalliteollisuuden testausten ja koeponnistusten hallinta • Hitsauksen perustekniikan taidot • Putkien asennus, putkiasennustekniikat • Eri metallien ja metallilaatujen tuntemus • Juottamistekniikat, kovajuottotaidot Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
274
311
357
426
1 368
20
23
26
31
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
100 %
Suurin ryhmä ammatin tutkintorakenteessa on ilman tutkintoa olevien ryhmä, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen
suorittaneet mitään tutkintoa. Samaan aikaan kuitenkin
jopa yli 70 prosenttia ammatin työllisistä on suorittanut
tekniikan alan ammatillisen asteen tutkinnon.
74
7
5
4
3
%
%
%
%
%
20
15
10
8
4
%
%
%
%
%
Vallitsevassa työmarkkinatilanteessa voidaan olettaa,
että ammattiin on vaikea työllistyä ilman alan koulutusta
tai ainakaan ilman työkokemusta alalta jolla vakuuttaa
työnantaja.
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Putkiasentaja
Talotekniikan perustutkinto
Levyseppä-hitsaaja
LVI-alan perustutkinto
Alueen kouluista valmistuu työmarkkinoille eläkkeelle
siirtyvien määrää vastaavan verran tutkinnon suorittaneita. Rakentamisen toimialan työllisyystilanteen
mahdollisesti piristyessä työpaikka-avausten määrä
voi kasvaa nopeastikin valmistuvien määrän tasolle.
Ammatin vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräistä
pienempää, joten työpaikka-avaukset tätä kautta
jäänevät pieniksi.
%
%
%
%
TOIMIALArakenne
Rakentaminen
Energia- ja vesihuolto
Koneteollisuus
Putkiasentajien työmarkkinoiden ylitarjontatilanne
muodostuu rakentamisalaa yleensäkin vaivaavasta
taloussuhdanteen heikkenemisestä. Ammatin työllisistä
merkittävä osa siirtyy eläkkeelle seuraavan vuoden
aikana. Tästä normaalissa taloustilanteessa seuraavat
uudet työpaikkailmoitukset jäävät puuttumaan, koska
eläkkeelle siirtymistä käytetään keinona pienentää
työvoimaa.
Osaamistarpeissa erilaisten työkuvien luku- ja tulkintataito
nousevat tärkeimmiksi ammatillisiksi osaamistarpeiksi yhdessä perinteisempien putkien asennustöiden kanssa.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Kangasala
Muut kaupungit
57 %
17 %
25 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
85
5
3
7
%
%
%
%
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
Sähköasentajat
Ylitarjonta
Ylitarjonta
5 690
6 900
7 730
1 320
3 050
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
ino
tasapa
• Työnjohtotaidot, valvonta, ohjaaminen ja seuranta • Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Organisointi- ja järjestelytaidot, rationalisointi • Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu
Ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa. Eläkkeelle siirtyminen on ammatissa voimakasta, mutta
ei poikkeuksellista ja kouluista valmistuvien uusien
ammattilaisten määrä alueella riittää vastaamaan
tähän eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaan avautuvien
työpaikkojen kysyntään.
• Tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus
• Projektien kustannustietoisuus, talouden seuranta
• Tavaratilaukset, tarviketilausten teko ja hankinta
• Logistiikkaosaaminen, tavara- ym. virtojen ohjaus
• Hinnoittelu, hintatietous ml. tarjousten laskeminen
• Valmistusosaaminen, työhön osallistuminen
• Toimialan teknisen kehityksen seuranta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
277
425
484
555
1 741
16
24
28
32
Ammatin kannalta keskeisen rakentamisen toimialan
kehitys ratkaisee kuinka suuri osuus näistä eläkesiirtymän kautta tyhjiksi jääneistä työpaikoista täytetään.
Tällä hetkellä työpaikkoja on ilmoitettu avoimiksi noin
13 kappaletta kuukaudessa. Tämä viittaa siihen, että
työpaikkoihin palkataan eläkkeelle siirtyneiden tilalle
uusia työllisiä.
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Rakentaminen
Tevanake-teollisuus
40
38
4
3
2
%
%
%
%
%
22
21
5
4
4
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Dipl.ins., rakennus- ja yhdyskuntatekn.
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräisellä tasolla ja tätä kautta syntyy myös työpaikkamahdollisuuksia.
Rakennusinsinöörien ja -teknikkojen ammateissa toimivilla
on tyypillisesti joko rakennus- ja yhdyskuntatekniikan
teknikon koulutus tai rakennus- ja yhdyskuntatekniikan
insinöörin (AMK) tutkinto.
Ammatin yleisinä osaamistarpeina korostuvat työnjohtotaidot, asiakaspalvelutaidot ja tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Ammatillisia osaamisalueita ovat mm.
tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus, laatujärjestelmien ja
-standardien tuntemus ja projektien kustannustietoisuus.
Varsinkin AMK-taustaisten insinöörien kohdalla on ollut
havaittavissa puutetta käytännön työkokemuksesta rakennustyömailla. Työkokemus vahvistaa huomattavasti
alalla työskentelevien työmarkkina-asemia.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Pirkkala
Valkeakoski
Muut kaupungit
83
13
4
0
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
81
4
3
12
%
%
%
%
Arkkitehdit
Tasapaino
1 090
Mittausinsinöörit ja -teknikot sekä kartoittajat
Ylitarjonta
540
Alitarjonta
5 520
Ylitarjonta
4 080
Ylitarjonta
5 690
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Sairaanhoitajat
VOIMAKAS
• Työaikajärjestelyt, työvuorolistojen suunnittelu
• Verkosto- ja toimintaympäristöosaaminen
• Sopeutumiskyky ja joustavuus
Sairaanhoitajien työmarkkinatilannetta Pirkanmaalla
kuvastaa parhaiten seuraavat faktat: eläkkeelle siirtyy
seuraavan vuoden aikana arviolta noin 120 työllistä ja
samaan aikaan Pirkanmaan kouluista valmistuu noin 35
uutta työllistä ammattiin. Koska ammatin koulutusvaatimus on hyvin tiukka, uutta työvoimaa on vaikea löytää
muualta kuin kouluista ja valmistuneiden määrä ei riitä
kattamaan eläkkeelle siirtyvien työllisten määrää. Tästä
seuraa ammatin voimakas alitarjontatilanne, vaikka
ammatin kokonaistyöllisyys säilyykin suurin piirtein
ennallaan. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että uusia
työpaikkoja ilmoitetaan avoimiksi n. 30 kappaletta
kuukaudessa.
• Lääkehoitoon liittyvä asiantuntemus
• Hoitotyön dokumentointitaidot, raportointi • Arviointi hoitotyössä
• Kuntouttava työote (motivointi, kannustus ym.)
• Dementiatietous
• Potilaan turvallisen ympäristön ylläpitäminen
• Hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadinta
• Terveyden ja sairauden seuranta ja tiedottaminen
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
234
376
360
408
1 378
17
27
26
30
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
98
1
1
alle 1
alle 1
%
%
%
%
%
Sairaanhoitajien keskeisin koulutus on sairaanhoitajan
ammattikorkeakoulututkinto. Peräti 96 prosentilla ammatissa työskentelevistä on AMK-tasoinen terveysalan
tutkinto.
72
16
4
2
1
%
%
%
%
%
Alalla tarvitaan yleisinä osaamisalueina varsinkin vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaitoja sekä
tunnollisuutta työtehtävien laadukkaaksi suorittamiseksi.
Ammatillisina osaamisvaateina korostuvat lääkehoitoon
liittyvä asiantuntemus, hoitotyön dokumentointitaidot
sekä hoitotyön arviointiosaaminen. Sairaanhoitajan
työtehtäviin on tullut viime vuosina yhä enemmän
ennaltaehkäisevää tiedotusvastuuta sekä erilaisten
sairaalahoidon jälkeisten kuntoutumissuunnitelmien
laadintatehtäviä.
Tutkintorakenne
Sairaanhoitaja (AMK)
Terveydenhoitaja (AMK)
Kätilö (AMK)
Ylioppilastutkinto
Ammatin vuotuinen työllisten vaihtuvuus on kuitenkin
pientä ja tätä kautta ammattiin ei syntyne merkittävästi
uusia avoimia työpaikkoja.
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
ALITARJONTA
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Kangasala
Sastamala
Muut kaupungit
59 %
38 %
3 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Alitarjonta
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
Alitarjonta
44
9
8
39
%
%
%
%
1 640
1 150
900
1 410
7 710
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Siivoojat
onta
alitarj
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Työn suunnittelutaidot ja työvaiheiden organisointi
• Hyvä fyysinen kunto • Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Ammatin työmarkkinatilanne
Siivoojien ammatissa työvoiman kysyntä ylittää selvästi
tarjonnan. Merkittävä määrä uusia työpaikka-avauksia
syntyy voimakkaan eläkkeelle siirtymisen johdosta.
Ammatin työllisten määrän odotetaan kuitenkin laskevan hieman nykytasoltaan. Eläkkeelle siirtymisen
voimakkuus pitää silti avoimien työpaikkojen määrän
suhteellisen korkeana. Kun näihin hyviin kysyntänäkymiin
yhdistetään pieni kouluista valmistuvien siirtyminen
ammattiin saadaan ammatin työmarkkinatilanteeksi
alitarjontatilanne. Tutkinto ei ole ammatissa merkittävässä roolissa ja täten kouluista valmistuvien ammattiin
suuntautumisen arviointi on vaikeampaa kuin monissa
muissa ammateissa. Silti on selvää, että alan tuotos on
liian pientä suhteessa eläkkeelle siirtymiseen. Näiden
lisäksi ammatin vuotuinen vaihtuvuus on suurta lisäten
työpaikka-avausten määrää entisestään.
• Erilaisten siivousmenetelmien hallinta
• Siivous- ja puhdistusaineiden tuntemus • Päivittäiseen siivoukseen liittyvä osaaminen, ylläpito
• Siivous- ja puhdistuspalveluihin liittyvät materiaalit • Siivous- ja puhdistusalaan laitteiden ja koneiden tuntemus
• Pyykin pesun ja vaatehuollon hallinta • Jätteiden käsittelyosaaminen, jätehuolto
• Kiinteistönhoidon avustavien ja yleistehtävien hallinta Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 406
816
1 044
1 835
Yhteensä
5 101
28
16
20
36
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
54
15
13
3
2
%
%
%
%
%
Yli 45 prosenttia ammatin työllisistä ei ole suorittanut
peruskoulun jälkeen muuta kuin korkeintaan ylioppilastutkinnon. Varsinainen siivousalan tutkinto on reippaasti
alle 20 prosentilla ammatin työllisistä. Tutkinto ei täten
olekaan vaatimus ammattiin työllistymiselle. On kuitenkin silti selvää, että muusta kuin tutkintopohjaisesta
alan koulutuksesta on merkittävästi hyötyä ammattiin
työllistymisen kannalta.
31
15
6
4
2
%
%
%
%
%
Osaamistarpeiden kannalta korostuu palvelualttius ja
oma-aloitteisuus monesti itsenäisesti toteutettavissa
ammatin työtehtävissä. Tärkeää on tietenkin erilaisten
siivousmenetelmien ja siivous- ja puhdistusaineiden
tuntemus.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
Laitoshuoltaja, siivooja
Keittäjä
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Sastamala
Muut kaupungit
32 %
11 %
57 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Myyjät
Tasapaino
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
80
3
3
13
%
%
%
%
10 850
670
4 390
1 360
6 900
Sisällysluetteloon
Sosiaalialan hoitajat ja
henkilökohtaiset avustajat
onta
alitarj
• Vastuunotto, tunnollisuus • Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen • Ihmissuhdetaidot, sosiaaliset taidot
Sosiaalialan hoitajien kysyntä on hieman suurempaa
kuin tarjonta. Tutkinnon merkitys ammatissa on kuitenkin vähäinen ja täten valmistuvien opiskelijoiden
kohdentumista ammattiin on vaikeampaa arvioida kuin
monissa muissa ammateissa. Eläkkeelle siirtyminen näyttää kuitenkin olevan hieman suurempaa kuin kouluista
valmistuvien suuntautuminen ammattiin.
• Potilaan päivittäiset perushoitotoimenpiteet • Peruslääkityksen hallinta, lääkehoitotaidot • Kuntouttava työote (motivointi, kannustus ym.)
• Viriketoimintaan liittyvä osaaminen
• Mielenterveyden, psykiatriseen hoitoon liittyvä osaaminen
• Hoitotyön dokumentointitaidot, raportointi • Lapsen ja nuorten kasvun tukeminen ja ohjaaminen Yhteensä
311
402
431
498
1 641
19
24
26
30
Ammatin työllisten vuosittainen vaihtuvuus on selvästi
suurempaa kuin ammateissa keskimäärin. Tästä seuraa
edelleen suurempi työpaikka-avausten määrä ja näin
paremmat työllistymismahdollisuudet. Ilmiö on havaittavissa myös suhteellisen korkeasta työpaikkailmoitusten
määrästä viime kuukausien aikana.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Foredata Oy 2010
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
87
9
3
1
alle 1
%
%
%
%
%
14
9
7
6
6
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto
Ylioppilastutkinto
Osaamisprofiilin kannalta tutkinto ei sosiaalialan hoitajien
ammatissa ole suuressa roolissa. Esimerkiksi lähihoitajan
koulutuksesta on toki ehdottomasti hyötyä, mutta vaatimus
työllistymiselle se ei kuitenkaan ole. Ammatin vaatiman
osaamisen voi saavuttaa lähihoitajan tutkinnon lisäksi
monista erilaisista tutkinnoista tai kursseilta. Tämän
lisäksi työkokemuksen rooli on tietenkin myös suuri,
mikäli tutkintopohjaa ei työnhakijalla ole.
Työllisen omat ominaisuudet kuten vastuunotto ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä kuten myös yhä enemmän
ja enemmän ATK-taidot ja verkostotyöskentely, jotka
korostuvat monissa hoitoalan ammateissa.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Valkeakoski
Sastamala
Muut kaupungit
34
20
45
1
%
%
%
%
58
6
5
30
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Sairaanhoitajat
Sosiaalityöntekijät
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
1 150
1 380
430
560
410
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Sosiaalityöntekijät
onta
Ylitarj
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Asiakkaan henkilökohtainen palvelu
• Muutoksen sietokyky, muutosvalmius • Vastuunotto, tunnollisuus Ammatin työmarkkinatilanne
• Viriketoimintaan liittyvä osaaminen • Asiakkaan työ- ja/tai toimintakyvyn arviointitaidot • Voimavaraosaaminen, asiakkaan voimavarojen hyödyntäm.
• Sosiaalialoilla käytettävien terapeuttisten menetelmien hall.
• Asiakkaan ohjaus Kelan, sos.- ja terveyspalvelujen käyttöön
• Perhetyön menetelmien tuntemus • Mielenterveystyön tietous Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
69
106
94
142
Yhteensä
410
17
26
23
35
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
100 %
77
18
3
1
alle 1
33
30
7
2
2
%
%
%
%
%
Tutkintorakenteesta nähdään, että ammatin työlliset
ovat yleensä valmistuneet joko ammattikorkeakoulusta
tai yliopistosta sosiaalialan koulutuksesta. Ilman tutkintoa ammattiin työllistyminen lienee erittäin vaikeaa,
etenkin kun alueen suuri valmistuneiden määrä otetaan
huomioon.
%
%
%
%
%
Vaikka tutkinto on erittäin tärkeä sekä työllistymisen että
työnteonkin kannalta ovat ihmissuhdetaidot, asiakkaan
palvelutaidot ja tunnollisuus ammatissa merkittävässä
roolissa. Asiakkaan kanssa on päästävä luontevaan ja
luotettavaan kanssakäymiseen ja asiakasta on myös
pystyttävä arvioimaan monipuolisesti. Lisäksi esim. Kelan
palveluista on hyvä olla laaja tietämys.
Tutkintorakenne
Yhteiskuntat. maist., sosiaalitieteet
Ylioppilastutkinto
Yhteiskuntat. maist., psykologia
Kasvatust. maist., kasvatustiede
Taloussuhdanteet eivät ammatin työllisten kokonaiskysyntään kovinkaan paljon vaikuta, joten työpaikkaavauksia syntyy lähinnä eläköitymisen tai ammatin
vaihdon kautta. Sosiaalityöntekijöistä noin 22 prosenttia
vaihtaa ammattia vuosittain ja näin työpaikka-avauksia
syntyy myös tätä kautta.
%
%
%
%
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Kauppa
Sosiaalityöntekijän ammatin työmarkkinatilanne on
ylitarjontatilassa. Tämä aiheutuu Pirkanmaan suuresta
ammattiin valmistuvien määrästä. Alueen koulujärjestelmä palveleekin Pirkanmaata laajempaa maantieteellistä aluetta. Vaikka tämä otettaisiin huomioon on
kouluista valmistuvien määrä silti selvästi suurempaa
kuin ammatista eläkkeelle siirtyminen. Ammatin ikärakenne on toki korkea ja tämän vuoksi myös eläkkeelle
siirtyminen on merkittävää mutta valmistuvien määrät
ovat vielä suurempia.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Kangasala
Mänttä-Vilppula
Muut kaupungit
61 %
35 %
4 %
alle 1 %
29
10
10
51
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Sairaanhoitajat
Alitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
1 640
900
1 380
1 410
7 730
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Sähköasentajat
onta
Ylitarj
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot • Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Työn laadunhallinta, laatuajattelu, -tietoisuus • Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön
• Matkustusvalmius (kotimaa/ulkomaat) Ammatin työmarkkinatilanne
• Kiinteistöjen sähköasennustaidot • Sähköpiirustusten, työkuvien lukutaito ja tulkinta
• Sähköjohdotus-, putkitus-, kalustus- ja kaapelointitaidot • Sähköpiirustusten dokumentointi
• Kiint. turva- ja murtohälytysjärjestelmien asennus ja huolto
• Sähkötyöturvallisuusosaaminen • Rakennusten sähköasennusten määräyksien (A2.94) tunt.
• Sähköasennusten käyttöönottomittaukset ja -tarkastukset
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
350
260
362
351
1 323
26
20
27
27
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
94
2
2
1
alle 1
Sähköalan tutkinto on ehdoton vaatimus ammattiin
työllistymiselle. Yli 90 prosentilla ammatissa työskentelevistä on sähköalan ammatillinen tutkinto suoritettuna.
Kun vielä otetaan huomioon ammatin tutkintotuotoksen
voimakkuus suhteessa työpaikka-avauksiin voidaan sanoa,
että ammattiin lienee mahdotonta työllistyä ilman alan
tutkintoa ja vielä työkokemusta. Vain alle 5 prosentilla
ammatin työllisistä ei ole mitään alan koulutusta ja
heistä suurin osa lähentelee eläkeikää.
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Sähköasentaja
Sähköalan perustutkinto
Sähkövoimatekniikan perustutkinto
Mekaanikko, sähkövoimatekniikka
Sähköasentajan ammattitutkinto
24
14
10
7
6
Tämän lisäksi ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus ei ole merkittävän suurta ja vielä perinteisten
siirtymäammattien työmarkkinatilanteet ovat heikot,
joten työpaikka-avauksia ei merkittävästi tästä syystä
synny.
100 %
TOIMIALArakenne
Rakentaminen
Sähköasentajien ammatin työmarkkinatilanne ei näytä
positiiviselta. Ammatin työllisten määrä on laskussa ja
alueen kouluista ammattiin valmistuvien uusien työllisten
määrä ylittää ammatista eläkkeelle siirtyvien määrän.
Toisin sanoen vaikka taloustilanne muuttuisi nopeastikin
ja ennusteet sähköasentajien työllisten määrän laskusta
eivät pitäisi paikkaansa on alueen kouluista valmistuvien
uusien työllisten määrä rakenteellisesti suurempaa
kuin ammatista eläkkeelle siirtyvien määrät. Ammatin
työllisten määrän pitäisi täten kääntyä voimakkaaseen
kasvuun, jotta tarjonta tyydyttyisi.
Ammatissa merkittävässä roolissa osaamistarpeiden kannalta on tarkkuus ja ammattitaito sähköasentamisessa ja
työkuvien lukutaidossa. Yhä enemmän vaaditaan myös
osaamista erilaisten turvalaitteiden asentamiseen ja
huoltamiseen.
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Lempäälä
Pirkkala
Muut kaupungit
32 %
34 %
34 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Linja-asentajat
Ylitarjonta
Tasapaino
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Tasapaino
89
5
4
2
%
%
%
%
1 480
230
1 230
5 690
7 730
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Sähkölaitteiden kokoojat
ino
tasapa
• Sorminäppäryys
• Tarkkuus
• Ripeys
• Huolellisuus
• Ahkeruus
• Oma-aloitteisuus
Sähkölaitteiden kokoojien työmarkkinatilanne on
tasapainossa. Ammatin työllisten määrä on Pirkanmaalla kuitenkin lievässä laskussa. Lisäksi ammatista
jää suhteellisen vähän työllisiä eläkkeelle, koska yli
50-vuotiaiden osuus työllisistä on pieni. Lisäksi ammatin
työllisten vuotuinen vaihtuvuus ei ole suurta. Uusien
työpaikkailmoitusten määrä jää täten vähäiseksi ja
ammatin kysyntätilanne ei siis ole valoisa.
• Elektroniikka-alan koulutus
• Varasto-ohjelmistojen hallinta
• Komponenttien tuntemus
• Juotostaidot
• Sähköpiirrosten lukutaito
• IPC-A-610 D -laatustandardin tuntemus
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Yhteensä
46
27
21
28
121
38
22
17
23
Työmarkkinatilanne on kuitenkin tasapainossa sen vuoksi,
että myöskään koulujärjestelmä ei suoraan tuota uutta
työvoimaa ammattiin. Tämä seuraa puolestaan siitä,
että ammatissa koulutus ei ole merkittävässä roolissa.
Samalla tästä syntyy tilanne, missä mahdollisen kysynnän kasvun myötä myös tarjonta ammattiin kasvaa ja
kilpailutilanne ei nykytilanteesta muutu.
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Kauppa
Koneteollisuus
93
5
1
1
1
%
%
%
%
%
31
27
3
3
3
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Sähköalan perustutkinto
Sähkölaitteiden kokoojien ammatissa toimivien tyypillisin koulutustausta on ylioppilastutkinto. Tosin jopa yli
neljänneksellä alalla työskentelevistä ei ole lainkaan
tutkintoa. Yhteensä ammatissa toimivista 58 prosentilla
ei ole ammatillista tutkintoa.
Työnantajat hakevat usein työpaikkailmoituksissa henkilöitä,
joilla on oltava ensisijaisesti yleisiä ominaisuuksia kuten
sorminäppäryyttä, tarkkuutta ja ripeää otetta työhön.
Ammatillisten osaamisvaatimusten suhteen työnantajilla
ei ole useinkaan ehdottomia vaatimuksia, mutta varsinkin varasto-ohjelmistojen hallintaa, komponenttien
tuntemusta ja juotostaitoja arvostetaan.
Osa-aikaiset
Muut
100
alle 1
alle 1
alle 1
Aluejakautuminen
%
Tampere
100 %
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
Ylitarjonta
6 900
1 340
1 480
3 320
1 230
Sisällysluetteloon
Sähkötekniikan insinöörit
ja teknikot
onta
Ylitarj
• Yleinen englannin kielen taito • Projektityöskentelyvalmiudet, projektihallinta • Asiakaslähtöisyys, asiakastarpeiden tunnistus
• Myyntineuvottelu- ja argumentointitaidot • Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Tiimityöskentelytaidot Ammatin työmarkkinatilanne
Sähkötekniikan insinöörien ja teknikoiden ammatin
työvoiman kysyntä on hyvin suhdanneriippuvaista ja
suhdannetilanne tällä hetkellä ei ole ammatinhakijan
kannalta positiivinen. Monissa ammateissa tasaista
uusien työpaikkailmoitusten virtaa tuottavaa eläkkeelle
siirtymistä ei ammatista juurikaan löydy ikärakenteen
suhteellisen nuoruuden vuoksi.
• Logiikkasuunnittelu ja logiikkaohjelmointi
• Kiinteistöjen sähkösuunnittelun hallinta • Työnjohtotaidot, työn valvonta ja ohjaaminen
• Automaatiotekniikan toimintojen tunteminen
• Mittaus- ja säätötekniikan perusteet
• Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 tuntemus • Ohjausjärjestelmien tuntemus • Ohjelmoitavien logiikoiden tuntemus Yhteensä
209
497
284
238
1 228
17
40
23
19
Eläkkeelle odotetaan siirtyvän noin 20-30 työllistä
seuraavan vuoden aikana samaan aikaan kun alueen
kouluista valmistuu ammattiin lähes kolminkertaisen
määrän uutta työvoimaa. Jonkin verran avautuvia
työpaikkoja syntyy ammatinvaihdosten vuoksi. Ammatin
vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräistä tasoa. Näiden
tekijöiden seurauksena ammatin työmarkkinatilanne
on selvästi ylitarjonnan puolella.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Foredata Oy 2010
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Rakentaminen
40
21
11
10
7
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Insinööri (AMK), sähkötekniikka
Dipl.ins., sähkötekniikka
Teknikko, sähkötekniikka
Insinööri (AMK), automaatiotekniikka
Teknikko, automaatiotekniikka
34
26
12
5
5
%
%
%
%
%
Sähkötekniikan insinöörien ja teknikkojen ammatissa
toimivista yli kolmasosalla on koulutustaustana sähkötekniikan insinöörin (AMK) tutkinto. Vähintään AMK-tasoinen
tutkinto on 92 prosentilla ammatin työllisistä. Ammattiin
hakevalla onkin oltava vähintään AMK-tasoinen tekniikan alan tutkinto suoritettuna, koska kilpailu ammatin
työpaikoista on kovaa.
Yleisinä osaamisvaatimuksina ammatissa ovat erityisesti
englannin kielen taito ja projektityöskentely-valmiudet.
Ammatillisina osaamisina arvostetaan varsinkin logiikkasuunnittelua ja logiikkaohjelmointia, kiinteistöjen
sähkösuunnittelun hallintaa ja työnjohtotaitoja.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Lempäälä
Nokia
Muut kaupungit
89 %
11 %
alle 1 %
alle 1 %
84
8
3
5
%
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Suunnittelijat
Ylitarjonta
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
4 080
7 730
3 320
1 740
3 700
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
onta
Ylitarj
• Työturvallisuusosaaminen ja -määräysten hallinta • Monitaitoisuus, monitoiminen ammattilainen • Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Tiimityöskentelytaidot, tiimimäinen työskentelytapa • Hankalien tai vaarallisten työolosuhteiden sietokyky • Vastuunotto, tunnollisuus Ammatin työmarkkinatilanne
Talonrakennustyöntekijöiden suhdannetilanne on
haastava. Seuraavan vuoden aikana ammatin työllisten
määrän odotetaan vielä laskevan. Eläkkeelle siirtyminen
ammatista on keskimääräisellä tasolla, mutta moniin
näin avautuviin työpaikkoihin ei kuitenkaan heti etsitä
korvaavaa työvoimaa tilalle työllisten määrän laskun
vuoksi.
• Talonrakennuksen perustekniikat, -taidot • Kosteustekniikan ja vesieristyksen hallinta • Korjausrakentamisen purkutöiden hallinta • Rakentamisen työpiirustusten, työkuvien lukutaito • Rakennustuotannon perustekniikat, -taidot • Rakennusmääräysten tuntemus • Talonrakennuksen mittaustekniikat • Laatoitustyöt 1 141
1 273
1 574
1 700
Yhteensä
5 687
20
22
28
30
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa ja tätä kautta saadaan jonkin verran
uusia avoimia työpaikkoja.
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
Alueen kouluista valmistuu ammattiin uusia ammattilaisia
joiden määrä on eläkkeelle siirtymisen kanssa samaa
tasoa. Näin taloustilanteen kääntyminen muuttaisi
ammatin työmarkkinatilanteen nopeasti.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Ammatin tutkintorakenteesta nähdään, että ammatissa
työskentelevistä peräti 25 prosentilla ei ole mitään
peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuitenkin peräti 60
prosentilla työllisistä on rakennusalaan liittyvä ammatillisen asteen tutkinto. Tästä voidaan päätellä, että
ammatissa tutkinto ei ole ehdoton vaatimus ammattiin
työllistymiselle. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa alan
tutkinto on kuitenkin edellytyksissä hyvin korkealla.
TOIMIALArakenne
Rakentaminen
Puutavarateollisuus
Kauppa
85
5
2
1
1
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Rakennusalan perustutkinto
Ylioppilastutkinto
Talonrakennusalan ammattitutkinto
Puuseppä (puuala)
25
24
6
4
3
Yleisistä osaamistarpeista huomataan työturvallisuusosaamisen nouseminen ammatissa hyvin tärkeäksi hallittavaksi
ominaisuudeksi. Ammatillisista osaamistarpeista rakentamisen perustekniikoiden hallitseminen on välttämätöntä
ammattiin työllistymiseksi.
%
%
%
%
%
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Pirkkala
Lempäälä
Muut kaupungit
55 %
45 %
alle 1 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Maanrakennuskoneiden kuljettajat
Tasapaino
Alitarjonta
Tasapaino
Tasapaino
Ylitarjonta
85
4
2
9
%
%
%
%
7 730
7 710
1 740
1 330
6 900
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Tarjoilijat
ino
tasapa
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Yleinen englannin kielen taito • Ihmissuhdetaidot, sosiaaliset taidot
• Monitaitoisuus, monitoiminen ammattilainen • Ripeä, ahkera, reipas, nopea, työteliäs • Joustavuus yrityksen tarpeista lähtien Ammatin työmarkkinatilanne
Tarjoilijan ammatissa työllisten määrän odotetaan laskevan seuraavan vuoden aikana. Tämän lisäksi ammatista
eläkkeelle siirtyminen on keskimääräistä pienempää.
Uusien avautuvien työpaikkojen näkymät ovat täten
suhteellisen heikot ammatissa. Tämän lisäksi alueen
kouluista valmistuvista tuleva uusi työvoima ylittää
ammatista eläkkeelle siirtyvien määrän. Ammatin
työmarkkinatilanteen pelastaa voimakas ammatin
työllisten vuotuinen vaihtuvuus. Kuten ikärakenteesta
nähdään alle 30-vuotiaiden osuus ammatissa on yksi
suurimmista ja monet nuoret siirtyvätkin 30 ikävuoden
jälkeen muihin ammatteihin töihin ja näin uudelle työvoimalle syntyy uusia avautuvia työpaikkoja ja ammatin
työmarkkinatilanne pysyy tasapainossa.
• Ruoan ja juoman tarjoilutaidot • Alkoholilainsäädännön tuntemus • Ravitsemispalvelujen hygieniatietous, omavalvontatietous • Kassakoneiden, kassajärjestelmien tuntemus • Tilaustarjoilun perustekniikat
• Viinilistan, viinien tuntemus, viinien valinta • Drinkkituntemus • Alkoholituntemus Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 716
893
876
910
Yhteensä
4 395
39
20
20
21
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Vain alle 5 prosentilla ammatissa työskentelevistä
on tarjoilijan tutkinto. Suurin osa on ammatissa joko
peruskoulutai lukiopohjalla. Ammatillinen tutkinto
on kuitenkin noin puolella ammatissa työskentelevistä.
Tässä onkin havaittavissa huomattava ero suhteessa
ammatin ikärakenteeseen, koska alle 30-vuotiaiden
joukossa tutkinnolla ei näytä olevan merkitystä, mutta
yli 30-vuotiaiden joukossa lähes kaikilla työllisillä on
ammatillinen tutkinto suoritettuna.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Muut palvelut
73
8
7
6
2
%
%
%
%
%
19
18
4
3
3
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Tarjoilija
Catering-alan perustutkinto
Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto
Ammatissa kuitenkin tärkeimpänä osaamisena on asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaidot. Myös englannin kielen
taito nousee listalla korkealle. Tarjoilijan pitää myös
tuntea Suomen alkoholilainsäädäntöä.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Nokia
Lempäälä
Muut kaupungit
27 %
21 %
52 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Myyjät
Kokit, keittäjät ja kylmäköt
Siivoojat
Tasapaino
Ylitarjonta
Tasapaino
Tasapaino
Alitarjonta
91
2
2
5
%
%
%
%
10 850
1 810
7 730
1 360
5 100
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Tiedottajat
onta
ylitarj
• Korkeakoulututkinto
• Englannin kielen hallinta
• Tiimityötaidot
• Projektin hallintaosaaminen
• Organisointikyky
Tiedottajien ammatin työllisten tarjonta ylittää kysynnän. Ammatin työllisten määrän odotetaan vielä
laskevan ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi ammatista
siirrytään eläkkeelle keskimääräistä vähemmän. Näin
uusia avautuvia työpaikkoja syntyy vain vähän. Alueen
kouluista valmistuu huomattavasti enemmän uusia työllisiä ammattiin kuin siinä on avautuvia työpaikkoja. Näin
kilpailu uusista avautuvista työpaikoista on kovaa.
• Visuaalisen ilmaisun ja viestinnän halllinta
• Artikkelien kirjoitustaidot • Lehden toimittamisen hallinta • Sisäisen viestinnän, tiedottamisen hallinta • Ulkoisen viestinnän, tiedottamisen hallinta • Työkokemus btob -myynnistä
• Uutisviestintäosaaminen
• Verkkoviestintäosaaminen
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
60
109
112
81
Yhteensä
362
17
30
31
22
Ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on keskimääräisellä tasolla, mikä jonkin verran tuottaa uusia
avautuvia työpaikkoja ammattiin. Ylitarjontatilannetta
tämä vaihtuvuus ei pelasta. Tilannetta ei auta se, että
myöskään työllisten siirtymäammattien työmarkkinatilanteet eivät ole positiiviset ja näin ei siirtymien voida
olettaa ainakaan kasvavan seuraavan vuoden aikana.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Tiedottajan työtehtävissä toimivilla on tyypillisesti
koulutustaustana viestintätieteiden korkeakoulututkinto yhteiskuntatieteistä. Noin puolella työllisistä
on yliopistotutkinto ja yli 85 prosentilla on vähintään
AMK-tasoinen tutkinto.
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Koneteollisuus
21
19
12
10
7
%
%
%
%
%
14
8
8
7
6
%
%
%
%
%
Alalla vaaditaan yleisesti korkeakoulututkintoa, englannin
kielen hallintaa ja tiimityötaitoja. Ammatillisina osaamisina
arvostetaan varsinkin visuaalisen ilmaisun ja viestinnän
hallintaa, artikkelien kirjoitustaitoa ja lehden toimittamisen
hallintaa. Alalle kouluttaneita on huomattavan paljon,
joten jatkuva kouluttautuminen, laaja verkostoituminen
alan toimijoihin ja alan erityisosaamisen hankinta ovat
usein edellytyksiä työllistymiseksi. Tutkintorakenne
Yhteiskuntat. maist., viestintätieteet
Ylioppilastutkinto
Fil. maist., viestintätiet. ja informaatiotutk.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Ruovesi
Pälkäne
Muut kaupungit
69 %
13 %
18 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
75
13
13
alle 1
%
%
%
%
Ylitarjonta
Tasapaino
Lehdentoimittajat
Tasapaino
Tasapaino
Kouluttajat
Ylitarjonta
1 620
6 100
1 280
7 730
520
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Tilintarkastajat
onta
ylitarj
• Korkeakoulututkinto
• Englannin kielen taito
• Asiakaspalveluosaaminen
• Ulospäinsuuntautuneisuus
• Kouluttajaosaaminen
Tilintarkastajien työmarkkinat ovat ylitarjontatilanteessa, koska kouluista valmistuvien uusien työllisten
määrä on Pirkanmaalla huomattavan suuri suhteessa
ammatin kokoon. Kouluista valmistuu ammattiin jopa yli
50 ammattilaista vuodessa. Vaikka ammatista eläkkeelle
siirtyminen on keskimääräistä suurempaa suhteessa
ammatin kokoon ei se riitä muuttamaan työmarkkinatilannetta. Vielä kun tähän yhdistetään nykyinen
taloussuhdanne nähdään kuinka vaikea tilintarkastajien
työmarkkinatilanne Pirkanmaalla on.
• KHT-tilintarkastajan tutkinto
• Kokemus yrityksen sisäisestä ja ulkoisesta laskennasta
• Tietojärjestelmien riskienhallintaosaaminen
• Perehtyneisyys julkishallintoon ja -talouteen
• Kirjanpitokokemus
• EU-hankkeiden taloushallintaosaaminen
• Basware IP -järjestelmän hallinta
• SAP R/3 järjestelmän hallinta
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
133
246
272
304
Yhteensä
954
14
26
28
32
Avautuvia työpaikkoja ei merkittävässä määrin myöskään
synny ammatin vaihtojen myötä, vaikka tilintarkastajien
ammatin työllisten vaihtuvuus onkin keskimääräisellä
tasolla. Ammatin vaihtamista rajoittavat perinteisten
siirtymäammattien vaikeat työmarkkinatilanteet.
%
%
%
%
22
23
25
30
100 %
%
%
%
%
100 %
Tilintarkastajan työtehtävissä toimivien tyypillisin
koulutus on kauppatieteiden maisterin tutkinto (liiketaloustieteet). Vähintään AMK-tasoinen tutkinto on 87
prosentilla ammatin työllisistä. Ammatin ylitarjontatilanteessa kilpailu ammatin työpaikoista on kiivasta ja
näin AMK-tasoinen liiketaloustieteen tutkinto lienee
vähimmäisvaatimus ammattiin.
TOIMIALArakenne
Koneteollisuus
Kauppa
31
11
9
9
6
%
%
%
%
%
Ammatin yleisinä osaamisvaatimuksina ovat korkeakoulututkinto, englannin kielen taito ja asiakaspalveluosaaminen. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta
edellytetään varsinkin KHT-tilintarkastajan tutkintoa,
kokemusta yrityksen sisäisestä ja ulkoisesta laskennasta
ja tietojärjestelmien riskienhallintaosaamista.
Tutkintorakenne
Kauppat. maist., liiketaloustieteet
Hallintot. maist., hallintotieteet
Ylioppilastutkinto
29
18
6
6
4
%
%
%
%
%
Osa-aikaiset
Muut
100
alle 1
alle 1
alle 1
Aluejakautuminen
%
Tampere
100 %
%
%
%
Työmarkkinatilanne
Tasapaino
Tilinpitotyö
Alitarjonta
Alitarjonta
Tasapaino
Suunnittelijat
Ylitarjonta
7 730
2 830
5 520
6 100
3 700
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Toimisto- ja tilinpitotyöntekijät
onta
alitarj
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-perustaidot
• Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot • Palveluhenkisyys • Työperäisen stressin, paineen sietokyky
Ammatin ehkä hieman yllättävänkin työmarkkinatilanteen
selittää ammatin ikärakenne. Yli 50-vuotiaiden osuus
ammatin työllisistä on 40 prosenttia. Tästä seuraa suuri
eläkkeelle siirtyvien työllisten määrä. Vaikka kaikkiin
näihin eläköitymisen seurauksena avautuviin työtehtäviin
ei palkattaisikaan uutta työvoimaa, riittää eläkkeelle
siirtyvien määrä paikkaamaan ammatin laskevaa työllisten
määrää ja näin tarjoamaan työllistymismahdollisuuksia
uusille työntekijöille.
• Kirjanpitotaito • Tilinpäätösosaaminen • Verotukseen liittyvä osaaminen • Työehtosopimusten, TES, tuntemus • Laskutuksen hallinta • Yrityksen oman tietojärjestelmän käyttötaidot
• Rahaliikenteen hoito • Kassakoneiden, kassajärjestelmien tuntemus Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
596
642
949
1 440
Yhteensä
3 627
16
18
26
40
Myös ammatin vaihtuvuus on vuositasolla keskimääräistä
suurempaa yhä lisäten avautuvien työpaikkojen potentiaalista määrää. Yhdistäen edellä mainitut tekijät näyttää
toimisto- ja tilinpitotyöntekijöiden työmarkkinatilanne
työnhakijan kannalta hyvältä.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Kauppa
Muut palvelut
46
9
6
5
4
%
%
%
%
%
30
11
10
9
6
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Merkonomi (opisto), talous ja hallinto
Ei tutkintoa
Toimisto- ja tilinpitotyöntekijöiden tyypillisin koulutustausta on liiketalouden ja markkinoinnin merkonomin
tutkinto, vaikkakin tradenomien määrä on kasvanut
alalla viime vuosina merkittävästi. Ammatissa työskentelee kuitenkin jopa 16 prosenttia pelkällä peruskoulutai ylioppilastaustalla. Ammattiosaamisella on täten
merkitsevä rooli ja se merkitsee jopa enemmän kuin
tutkinto-osaaminen.
Alalla vaaditaan erityisesti tarkkuutta, tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja ja oma-aloitteisuutta. Ammatillisina
osaamisalueina korostuvat kirjanpitotaito, tilinpäätösosaaminen ja verotukseen liittyvä osaaminen. Työpaikkailmoitukset
Osa-aikaiset
Muut
Aluejakautuminen
60 %
Tampere
88 %
30 %
Sastamala
2%
10 %
Muut kaupungit
10 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
Tilintarkastajat
Ylitarjonta
950
Tasapaino
7 730
Muu sihteeri- ja toimistotyö
Tasapaino
2 770
Tasapaino
6 100
Tasapaino
900
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Varasto- ja kuormaustyö
onta
ylitarj
• Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti • Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot • Vastuunotto, tunnollisuus • Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Ammatin työmarkkinatilanne
Varasto- ja kuormaustyön ammatissa vallitsee tällä hetkellä ylitarjontatilanne. Toisin sanoen työllisten tarjonta
ylittää selvästi kysynnän määrän. Kouluista valmistuvien
uusien työllisten suuntautumista ammattiin on kuitenkin
vaikea määritellä. Työmarkkinatilanne saattaa kääntyä
nopeastikin ylitarjontatilanteesta huolimatta parempaan
suuntaan, mikäli talous kääntyisi kasvuun. Ammatista
eläkkeelle siirtyminen on pientä ja näin avautuvia
työpaikkoja syntyy lähinnä työllisten kysynnän kasvun
kautta. Toinen mahdollisuus työpaikka-avauksille on
ammatin työllisten vuotuisen vaihtuvuuden kautta
syntyvät avautuvat työpaikat. Ammatin vaihtuvuus on
perinteisesti ollut korkeaa ja luultavasti myös jatkuu
korkeana, koska työllisistä hyvin suuri joukko on alle
30-vuotiaita, jotka herkemmin vaihtavat työpaikkaa.
• Trukkien tuntemus ja käyttötaito • Tavarakuormien lastaus- ja purkutaidot • Lastitavaran yleiset käsittelytekniikat, lastaus • Varastonhallinta ja varastointi, varastokirjanpito
• Ahtaustekniikka, laivanlastaukseen liityvä osaaminen • Pakkaustekniikan ja varastointiin liittyvä osaaminen • Tavaran vastaanotto ja tarkastaminen • Atk-perustainen varastonhallinta, varastonhallintaohjelmat
Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
1 411
558
517
589
Yhteensä
3 075
46
18
17
19
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
Lähes puolet ammatin työllisistä ovat joko peruskoulutai lukiopohjalla ammatissa töissä. Tämä kuvastaa
hyvin tilannetta, missä tutkinnolla ei ole merkitystä
ammattiin työllistymisen kannalta. Toisaalta tutkintoa
omaamattomien suuri osuus selittyy myös ammatin ikärakenteella, missä poikkeuksellisen suuri osuus työllisistä
on alle 30-vuotiaita. Näin monet työllisistä eivät ole
vielä ehtineet mahdollista tutkintoaan suorittamaan.
Keskeistä kuitenkin on, että ammattiin työllistymiseen
tutkintoa ei vaadita.
TOIMIALArakenne
Kauppa
Koneteollisuus
Elintarviketeollisuus
44
12
9
6
5
%
%
%
%
%
28
19
4
3
2
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ei tutkintoa
Ylioppilastutkinto
Keskeistä ammatissa sen sijaan on tarkkuus työssä
ja vastuunotto omasta työstä. ATK-taitojen vaatimus
yleistyy koko ajan.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Lempäälä
Kangasala
Muut kaupungit
19 %
44 %
36 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
84
3
3
9
%
%
%
%
Myyjät
Tasapaino
Ylitarjonta
Tieliikenne
Tasapaino
Tasapaino
Pakkaajat
Ylitarjonta
10 850
6 900
6 720
6 100
1 500
Sisällysluetteloon
Foredata Oy 2010
Vartijat
ino
tasapa
• Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius • Asiakastilanteiden ja asiakasryhmien hallinta
• Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen • Rehellinen, luotettava, lojaali • Hyvä fyysinen kunto • Ensiaputaidot Ammatin työmarkkinatilanne
Vartijoiden työmarkkinatilanne on tasapainossa. Ammatin työllisten määrän odotetaan kuitenkin pienenevän
hieman seuraavan vuoden aikana. Ammatin työmarkkinoiden tasapainotilanne on suhteellisen turvattu, koska
ammatin työllisten vuotuinen vaihtuvuus on aivan omaa
luokkaansa. Tästä viitettä antaa ammatin työllisten
ikärakenne, missä alle 30-vuotiaiden osuus työvoimasta
on lähes 60 prosenttia. Tämä osuus työvoimasta on
herkintä vaihtamaan ammattia ja näin työpaikkoja
avautuu hakuun tasaista vauhtia.
• Työturvallisuus- ja työsuojeluun liittyvä osaaminen
• Vartiointipalvelujen perustaitojen hallinta • Henkilösuojauksen perustaitojen hallinta • Omaisuuden suojauksen perustaitojen hallinta
• Suojelualan säädösten ja standardien tuntemus • Itsepuolustustaidot, vaarallisten tilanteiden kohtaaminen Pirkanmaan
kaikki työlliset
Ammatin työlliset
Alle 30-v.
30-39-v.
40-49-v.
50-v. tai yli
452
125
91
116
Yhteensä
784
58
16
12
15
Eläkkeelle ammatista ei juurikaan siirrytä ja kouluista
valmistuvien suuntautumista ammattiin on vaikea
arvioida. Vuotuisen vaihtuvuuden ansiosta ammatin
työmarkkinatilanne on kuitenkin vakaa.
%
%
%
%
100 %
22
23
25
30
%
%
%
%
100 %
TOIMIALArakenne
Muut palvelut
Paperiteollisuus
80
5
5
2
2
%
%
%
%
%
33
17
12
2
2
%
%
%
%
%
Tutkintorakenne
Ylioppilastutkinto
Ei tutkintoa
Vartijan ammattitutkinto
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
Yli puolella ammatissa työskentelevistä ei ole mitään
ammatillista tutkintoa suoritettuna. Ammattiin työllistymiseen ei ole yleistä tutkintovaatimusta joskin vartijan
ammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon suorittaminen parantaa työllistymisen
mahdollisuuksia merkittävästi. Alan ammattitutkinto
on kuitenkin edelleen vain alle 15 prosentilla ammatin
työllisistä.
Asiakaspalvelutaidot ovat keskeisessä roolissa vartijan
työtehtävissä ja rauhallisuutta vaaditaan. Hyvä fyysinen
kunto on myös edellytys ammatissa menestymiselle. Alan
perustaitojen on syytä olla hallussa ja tietyt suojelualan
säädökset ja standardit on myös tärkeää tietää.
Aluejakautuminen
Osa-aikaiset
Muut
Tampere
Mänttä-Vilppula
Akaa
Muut kaupungit
67 %
7 %
26 %
alle 1 %
Työmarkkinatilanne
71
5
5
19
%
%
%
%
Myyjät
Tasapaino
10 850
Ylitarjonta
5 690
220
Alitarjonta
1 260
Ylitarjonta
6 900

ForeAmmatti-infopaketit

Transcription

Similar documents

Tulevaisuuden palvelut ja osaamistarpeet

Paperitehtaat Suomessa - Tutkimuspalvelu Lasse Ahtiainen

1 - EconStor

Rakentaminen 2014-2015 - Valtiovarainministeriö

peliteollisuuden osaamistarveraportti

Suomi osaamisen kasvu-uralle - Opetus

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa