docKauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013
download 
Report Transcription
Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013
Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013 Sisältö Yhteystiedot Perustietoa sukuseurasta...................................................2 Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä (1.5.-30.9.) Haukiniemenkatu 3 C 9, 74100 Iisalmi (1.10.-30.4) Puhelin: 040 569 8841 Sähköposti: [email protected] Pääkirjoitus.........................................................................3 Kauppisten sukutapaaminen Viitasaarella 10.-11.8.2013 . ...................................................................4 Sukukokouksen päätöksiä . ..............................................10 Sukuseuramme tilastohistoriaa........................................11 Annikki Saari-Kokkonen: Tuhat vuotta Ylösten ja Kauppisten elämää . ........................................13 Pirjo Kauppinen on sukuhallituksen uusi jäsen................14 Saapunutta postia.............................................................15 Tapani Kauppinen löysi kirjahyllystään Kauppis-Heikin elämänkerran..........................................16 Iikan tarinoita...................................................................17 Tule mukaan sukuseuran toimintaan............................. 18 Liity sukuseuran jäseneksi................................................18 Monipuolisia Kauppistuotteita tarjolla........................... 19 Kansikuva: Sukutapaamisen vanhin Elsa Brandt (93v) ja nuorin Jimi Talassaari (10 kk) Taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Keuruu 2013 Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on ”Yhtä puuta”, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on suku- 2 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen – Vänskä Nikkiläntie 5, 13100 Hämeenlinna Puhelin: 044 324 4953 Sähköposti: [email protected] Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio Puhelin: 040 754 1555 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, 00900 Helsinki Puhelin: 040 759 2017 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen Lahokallionkatu 5 C 33, 08200 Lohja Puhelin: 041 545 2570 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen Kirkkorannantie 5 B 13, 41520 Hankasalmi Puhelin: 0400 183 181 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, 76120 Pieksämäki Puhelin: 050 584 5138 seuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI53 1047 3000 0264 16, (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI04 1078 3500 454599, (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. Pääkirjoitus Mitäs sitä välivuosina tehtäisiin! Välivuosina omaehtoista sukututkimusta, serkusten tapaamisia, alueellisia kokoontumisia ja tapaamisia. » Asko Kauppinen, Puheenjohtaja Viime kesänä vietimme Kauppisten suvun sukutapaamista ja pidimme sukukokousta Viitasaarella. Edellisestä Viitasaaren kokouksesta oli kulunutkin jo kolmekymmentä vuotta. Niinpä voimme todeta, että perinne jatkuu. Ja mikä ilahduttavinta, että paikallisten järjestäjien joukossa oli samoja henkilöitä, jotka olivat olleet silloin kolmekymmentä vuotta sitten aktiivisina järjestäjinä. Tämä osoittaa sen, että sukuumme kuuluu henkilöitä, jotka haluavat sukuseura toiminnan jatkuvan vuosikymmenestä toiseen ja ohjata nuorempia toimintaan mukaan. Seuraava sääntöjen mukainen sukukokous on pidettävä vuonna 2016. Tässä on nyt siis pari kolme välivuotta. Mitä silloin tapahtuu! Itse kukin voisi ainakin tutkiskella omaa lähisukuaan. Etsiä omia juuriaan ja oman sukuhaaransa tapahtumia sekä niiden syitä ja seurauksia. Sieltähän voisi tulla esiin mielenkiintoisia asioita. Historiaa ja tarinoita siirrettäväksi myös jälkipolville. Perhekohtaisella sukututkimuksella on myös merkitystä laajemminkin. Jokaisen sukuhaaran tutkimisesta saa arvokasta tietoa eri aikakausien yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta elämästä. Niitä voi käyttää lähdeaineistona mm. historian eri osa-alueitten tutkijat, sosiologit, kasvatustieteilijät sekä monet muut. Välivuosina suvun jäsenet voisivat pitää serkusten tapaamisten lisäksi alueellisia Kauppisten kokoontumisia. Sukuseuramme perustamisen jälkeisinä alkuvuosina oli perustettu mm. Helsingin, Keski-Suomen (Viitasaaren) ja Ylä-Savon alueseuroja, jotka kokoontuvat ja toimivat itsenäisesti. Kaikista sukuun liittyvistä tapahtumista voi nykyisin tiedottaa esim. sukuseuran kotisivuilla. Tietoja voi lähettää sukuseuramme varapuheenjohtajalle, joka huolehtii niiden päätymisestä kotisivujen uutisiin. Viitasaaren kokouksessa emme päättäneet vuoden 2016 kokoontumispaikkakunnasta. Hallituksessa keskustelimme asiasta ja katsoimme, että jäsenet voisivat tehdä vapaasti ehdotuksia sukukokouspaikasta. Keskusteluissa nousi kyllä esiin muutamia paikkakuntia kuten Joensuun seutu, Savonlinnan/Mikkelin seutu, Oulu. Sukuseuran hallitus toivookin nyt esityksiä kokouspaikasta ja niiden järjestämisen valmiudesta ja mahdollisuuksista. Kauppisviesti toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! KAUPPISVIESTI 2/2013 | 3 » Asko Kauppinen • Kuvat Asko Kauppinen ja Marja-Liisa Ahlberg Kauppisten sukutapaaminen Viitasaarella 10.–11. 8.2013 sukutapaamisen järjestämisvuorossa oli nyt Viitasaaren sukuhaara Kauppisten suku kokoontui vuoden 2013 sukutapaamiseen elokuun toisena viikonloppuna Muikunlahden Kartanoon Viitasaarella. Tapaamiskutsua oli noudattanutkin runsas joukko suvun jäseniä. Paikalla oli noin 140 henkeä. Runsas osanottajamäärä aiheutti hieman hämmennystä koska kaikki eivät olleet muistaneet ilmoittautua etukäteen. Lauantain lounasta joutuikin osa odottelemaan kun keittiön oli valmistettava lisää ruokaa. Lauantaipäivä kuluikin sitten lounaan jälkeen vapaassa yhdessäolossa ja tapaamisissa kuulumisia vaihtaen. Etukäteen suunniteltu päivänohjelma ei toteutunut koska esiintymään lupautuneet henkilöt eivät saapuneetkaan paikalle. Suurimman pettymyksen läsnäolijoille tuotti sukututkijan poisjäänti. Hänelle oli varattu aikaa kertoa uudesta Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukukirjasta sekä myös kahdenkeskisiin keskusteluihin. Lauantai-iltapäivän ja illan ohjelma navetan ylisillä toteutui todella luovasti inspiroiden. Paikallisten järjestäjien Anelma Kauppinen oli saanut tapahtuman juontajaksi vieraitten joukosta todella asiansa osaavan Reijo Poroputaan Oulusta ja hän takasi ”ettei siellä vintillä vitkasteltu vaan siellä oli reilunlainen meininki”. Iltapäivän ohjelma aloitettiin Keski-Suomen kotiseutulaululla ja Reijon johdolla laulettiin yhteislauluja. Viitasaaren kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginsihteeri Tuula Honkanen toivottaen viihtyisää sukutapahtumaa kauniissa kesäisessä kaupungissa. Sukuseuran tervehdyksessään puheenjohtaja Asko Kauppinen toivoi suvun jäseniltä omakohtaista aktiivisuutta lähisukunsa selvittämiseen. Hän myös ennakoi, että sukuseuran tehtävänä voi tulevaisuudessa ollakin sukujen tekemien selvitysten kokoaminen isommiksi kokonaisuuksiksi. Tähän voidaan päätyä mikäli sukututkijain tiedonsaantia rajoitetaan nykyisestään. 4 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Sukutapaamisen nuorin osanottaja Jimi Talassaari (10 kk) nautti illan musiikista. Rantakalaillassa nautittiin maukasta lohikeittoa navetan ylisillä. Ulkona pilvet loivat varjojaan hämärtyvään iltaan ja välillä ripsi hieman vettäkin. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt ruokailua koska se tapahtui sisätilassa. Illan ohjelmaan kuului yhteislaulua sekä sukuseuran varapuheenjohtajan Margit Väisänen-Vänskän tervehdys, jossa Margit toi esiin suvun yhteisöllisyyden merkityksen jokaiselle. Illan musiikista, niin yhteislaulujen säestyksestäkuin tanssimusiikista huolehti ”sukuorkesteri”. Erinomaisena juontajana toiminut Reijo Poropudas on kuvassa kosketinsoittimessa. Esiintymislava oli vapaasti kaikkien käytettävissä. Reino Kauppinen Pieksämäeltä luo tässä tangontaikaa navetan ylisen hämärään. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 5 Tanssiparketilla oli välillä väljempää, välillä tungosta. Tanssijat jaksoivat pitkälle myöhäisiltaan. Ylen kirjeenvaihtajana Kiinassa työskennellyt Kari Ahlberg ja Asko Kauppinen löysivät yhteisen keskusteluaiheen. Sunnuntaina matkustettiin liikennöitsijä J. P. Paanasen linja-autolla Viitasaaren kirkkoon jumalanpalvelukseen. 6 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Matkalla Anelma Kauppinen kertoi paikkakunnan tapahtumista ja paikoista. Viitasaaren kirkkoon kokoonnuttiin sunnuntaijumalanpalvelukseen, joka kuuluu perinteisesti sukutapaamisten ohjelman. Ilona Szilvay esiintyi myös messussa kirkossa. Hän opiskelee viulunsoittoa Sibelius Akatemiassa. Ilona on sukuhallituksen jäsenen Marja-Liisa Ahlbergin tytär. Messussa saarnasi ”Kauppis-pappi”, rovasti Osmo Kauppinen Porista. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 7 Sukuseuran puheenjohtaja Asko Kauppinen ja varapuheenjohtaja Margit Väisänen-Vänskä laskivat havuseppeleen sankarihaudoilla. Kirkkomatkalta palattiin Muikunlahden Kartanoon, jossa lounaan jälkeen pidettiin sukukokous. Ennen kokousta pidettiin arpajaiset, joihin paikalliset järjestäjät olivat tehneet runsaasti palkintoja. Sukukokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Kauppinen Vieremältä. Kuvassa Pekka seisoo Viitasaaren sankarihautausmaalla samassa paikassa, jossa hänen isänsä ja seuran puheenjohtajana toiminut Paavo Kauppinen (Rapakon Paavo) oli seisonut kuvattuna tasan 30 vuotta sitten vuoden 1983 sukutapaamisen yhteydessä. Kuvat vasemmalla. Viitasaarelaislähtöisiä ja Kauppisten sukuun sukusiteitä olevia kiinnosti uusi sukukirja, jota luettiin yksin ja yhdessä. 8 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Sukukokoukseen valmistuneet sukuvaakunat luovutettiin Peltosalmen Kauppilan Matti Kauppiselle, joka yhdessä Petri poikansa kanssa on suunnitellut sukuvaakunan. Toinen sukuvaakuna luovutettiin Hankasalmen Hallan Martille eli Martti Kauppiselle. Martti on esittänyt sukuvaakunan valmistamista jo vuosikymmeniä joten Martin toive nyt toteutui. Molemmat sekä Matti että Martti ovat pitkäaikaisia sukuseuralaisia ja he ovat toimineet sukuhallituksessa Matti puheenjohtaja ja Martti rahastonhoitajana. Sukuseura esittää parhaimmat onnittelut molemmille. Sukuseuran isot kaulariipukset luovutettiin seuraavaan sukukokoukseen saakka Anelma Kauppiselle Viitasaarelle ja Marjatta Teittiselle Pieksämäelle. Molemmat ovat pitkäaikaisia toimijoita sukuseurassa. Anelma kantoi päävastuun Viitasaaren tapaamisesta ja Marjatta on toiminut monta kautta sukuhallituksessa. Sukuseuralta lämpimät onnittelut ja kiitokset aktiivisesta toiminnasta. Marjatta Teittinen. Anelma Kauppinen. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 9 Sukukokouksen päätöksiä Sääntöjen mukainen sukukokous pidettiin Muikunlahden kartanon salissa Viitasaarella 11.8.2013 klo 13.00 alkaen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kauppinen Vieremältä ja sihteeriksi Antero KauppinenKuopiosta. Pöytäkirjantarkistajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Margit Väisänen-Vänskä Hämeenlinnasta ja Elsi Kylli Oulusta. Esitettiin vuosien 2010-2012 tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastajien lausunnot. Tilinpäätökset vahvistettiin ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle. Vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosille 20132016. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin entinen eli 17,50 euroa/perhe. Nimike tilintarkastaja muutettiin voimassa olevan yhdistyslain mukaisesti toiminnantarkastajaksi. Toiminnantarkastajiksi valittiin Martti ja Matti Kauppinen Iisalmesta ja varalle Olli Lahti Pieksämäeltä ja Timo Kauppinen Vieremältä. Sukuseuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Asko Kauppinen Vieremältä ja varapuheenjohtajaksi Margit Väisänen- 10 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Vänskä Hämeenlinnasta. Hallituksen jäseniksi valittiin edelleen Marja-Liisa Ahlberg Helsingistä, Antero Kauppinen Kuopiosta, Antti Kinnunen Hankasalmelta ja Marjatta Teittinen Pieksämäeltä. Uudeksi jäseneksi valittiin Pirjo Kauppinen Lohjalta. Sukukokous vahvisti sukuseuran puheenjohtajana vuosina 20042010 toimineen Risto Kauppisen kunniajäsenyyden hallituksen esityksen mukaisesti. Risto Kauppinen on aikaisemmin toiminut myös sukuseuran sihteerinä ja nyt hänen puheenjohtajavuosineen panostettiin sukuseuran tiedottamiseen aloittamalla sukuseuran tiedostuslehden Kauppisviestin julkaiseminen sekä avaamalla nettiin sukuseuran kotisivut. Kokouksen yhteydessä annettiin juuri valmistuneet sukuseuran kipsiin valetut vaakunat Iisalmen Matti Kauppiselle, joka yhdessä poikansa Petrin kanssa on suunnitellut vaakunan. Toinen vaakuna annettiin Hankasalmen Martti Kauppiselle (Hallan Martille), joka on vuosien ajan ajanut vaakunan valmistamisasiaa. Sukuseuran kaksi isoa kaulariipusta annettiin Viitasaaren Anelma Kauppiselle, joka oli vastuullinen toimija tässä sukukokouksessa sekä toinen riipus Pieksämäen Marjatta Teittiselle, joka on toiminut monta kautta sukuhallituksen jäsenenä. Kokouksen puheenjohtaja esitti kiitoksen kokouksen osanottajille rakentavasta keskustelusta. Samoin kaikki päätökset syntyivät yksimielisesti. Kiitokset sai myös hallitus hyvästä työstä sukuseuran hyväksi ja hyvin valmistellusta kokouksesta. Kokouksen puheenjohtaja esitti myös kiitoksen vieraiden puolesta kaikille järjestelyvastuussa olleille henkilöille ja Muikunlahden kartanon isäntäväelle. Sukuseuramme tilastohistoriaa » Asko Kauppinen, Puheenjohtaja Monet sukuseuran jäsenistä ovat toivoneet tietoa Kauppisten sukukokouksista eli milloin ja missä niitä on pidetty. Viimeksi tätä kyseli Viitasaaren kokouksessa hyvinkääläinen Raimo Piippo. Sukuseuran arkistossa olevien pöytäkirjojen mukaan sukukokouksia on pidetty seuraavasti: • 6.5.1956 Helsingissä Valkonauhaliiton juhlasalissa ensimmäinen sukukokous • 24.4.1960 NMKY:n talossa Helsingissä • 1960 – 1970-luvuilla kokoontumisia on ollut muutaman kerran Helsingissä ja kokouspaikkoina ovat olleet Marttatalo, Kellariteatteri ja Primulan kabinetti • 17.9.1961 Rapakon talo Vieremän Kauppilanmäessä Raimon ja muittenkin luettavaksi keräsin tietoja sukukokousten pöytäkirjoista tähän Kauppis-viestiin, onhan lehtemme nimenomaisesti tiedotuslehti. Sama juttu on myös luettavissa sukuseuran kotisivuilta. • 24.5.1964 Kauppilan talo Viitasaaren Ilmolahdella, perustettiin Viitasaaren sukukerho • 13.8.1967 Iisalmen kaupunkiseurakunnan seurakuntasali, osanottajia 81, Rapakon Paavo esitti ajatuksen muistokiven pystyttämisestä Rapakon tilan maalle Kauppilanmäkeen Vieremälle • 28.5.1970 ravintola Primula Helsingissä, osanottajia 20 Valitettavasti kaikkia sukukokousten pöytäkirjoja ei ole saamassani arkistoaineistossa. Mikäli jollakin on puuttuvien kokousten pöytäkirjoja pyytäisin lähettämään niitä minulle tai seuramme sihteerille. • 12.9.1971 seurakuntatalo Iisalmessa, osanottajia 32 • 17.9.1972 NMKY:n ravintola Helsingissä, osanottajia 20 • 11.8.1973 Rapakon talo Vieremän Kauppilanmäessä sukujuhla, muistolaatan paljastus, osanottajia 80 • 29.9.1974 Hospitzin kabinetti Helsingissä, osanottajia 20 • 10.8.1975 seurakuntasali Iisalmessa, 20-vuotisjuhla, osanottajia 52 • 26.9.1976 Hospitzin kabinetti Helsingissä, osanottajia 10 • 10.8.191980 Metsäpirtti srk:n leirikeskus Iisalmessa 25-vuotisjuhlakokous, osanottajia 70 • 6.-7.8.1983 Ruuponsaaren hotelli Viitasaarella, osanottajia 112 • 28.-29.6.1986 kotiseutumuseo Hankasalmella, 30-vuotissukujuhla, osanottajia 301 • 1.-2.7.1989 Metsäpirtti srk:n leirikeskus Iisalmessa • 1992 Partaharju Pieksämäellä • 1995 Kannonkoski Nyt voimassa olevien sukuseuran sääntöjen mukaan sukukokous pidetään joka kolmas vuosi. Kokouskutsun suvun jäsenille lähettää sukuhallitus. Sukuseuran perustamiskokous on pidetty NMKY:n juhlasalissa Helsingissä Vuorikatu 17 toukokuun 2.päivänä 1955. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 11 • 1998 Peurunka, Laukaa Sukuseuran kunniajäsenet • 22.7.2001 HotelliScandic, Kuopio • 10. – 11.7.2004 Lomakeskus Heimari, Ristiina, osanottajia 83 • 14. -15.7. 2007 kotiseutumuseo Hankasalmella, osanottajia 150 Sukuseuran hallituksen esityksestä sukukokous voi valita seuralle kunniajäseniä. Kunniajäseniksi on valittu seuraavat henkilöt: • 7. -8. 8.2010 Runnin kylpylä Iisalmessa, osanottajia 160 • • 10. – 11.8.2013 Muikunlahden Kartano Viitasaarella, osanottajia 140 FT, VT, YTT Paavo E Kauppinen, Helsinki • mv. Paavo Kauppinen, Vieremä • ylilääkäri Matti Kauppinen, Iisalmi • mv. Martti Kauppinen, Hankasalmi • YTM Risto Kauppinen, Vantaa Kauppisten sukuseuralla on alkuaikoina toiminut myös alaosastoja Helsingissä (ei ole pöytäkirjoja), Iisalmessa on perustettu alaosasto 11.9.1955 ja Viitasaarella Ilmolahden Kauppilassa 24.5.1964 Viitasaaren sukukerho, joka lienee kokoontunut myöhemmin KeskiSuomen alaosaston nimisenä. Sukuseuran puheenjohtajat Sukuseuran sääntöjen mukaan sukukokous valitsee seuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä viisi jäsentä hallitukseen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. • Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat: • rovasti Hannes Kauppinen, Oulu/Helsinki, vuosina 1956 – 1976. Hänelle on luovutettu 10.8.1980 sukumerkkisarjan ensimmäinen kultainen rintamerkki • maanviljelijä Paavo Kauppinen (Rapakon Paavo), Vieremä, vuosina 1976 – 1989 • maanviljelijä Vilho Kauppinen, Hankasalmi, 1989. Hän kuoli pian valinnan jälkeen joten silloisten sääntöjen mukaan puheenjohtajan tehtäviä hoiti hallituksen vanhin jäsen taiteilija Ilmi Kauppinen Keravalta vuoden 1992 sukukokoukseen saakka • ylilääkäri Matti Kauppinen, Iisalmi, vuosina 1992 – 2004 • yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Risto Kauppinen, Vantaa, vuosina 2004 – 2010 • hallintotieteiden maisteri (HTM) Asko Kauppinen, Vieremä, vuosina 2010 – Sukuseuran varapuheenjohtajat • Asko Kauppinen, Vieremä, vuosina 2004 – 2010 • Margit Väisänen-Vänskä, vuosina 2010 – 12 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Annikki Saari-Kokkonen palasi kauas sukujuurilleen kirjassaan Tuhat vuotta Ylösten ja Kauppisten elämää Annikki Saari-Kokkonen on saanut valmiiksi pitkäaikaisen kirjahankkeensa. Teoksessa kerrotaan Hankasalmelle Vanhaan Hallaan tulleiden Kauppisten sukutarinaa sekä JokiYlöseen tulleiden Ylösten sukutarinaa koska hän itse on molempia. Teos on nimeltään ”Tuhat vuotta Ylösten ja Kauppisten elämää” ja sen julkistamistilaisuus oli 24.11. 2013 Hankasalmen kirkonkylässä Hallan tuvalla. Annikki Saari-Kokkonen on kirjoittanut aikaisemmin teoksen äidistään. Se julkaistiin vuonna 2002 nimellä ”Hallan Fannysta Saaren rouvaksi” Annikki Saari-Kokkonen kertoo, että tämä Tuhat vuotta – kirja on pieni kurkistus ihmisten elämään kivikauden ajoista meidän päiviin. Silloin eläneet olivat ihmisiä kuten mekin mutta vailla kaikkia nykyajan mukavuuksia. Miten he selvisivät arkipäivästään, mitä he söivät, miten he asuivat, mitä pukivat päälleen, millaisia olivat heidän juhlapäivänsä? Etsimällä löytyy joitakin vastauksia kysymyksiin. Ylösten ja Kauppisten sukuja tutkineen Jarmo Ahlstrandin selvittämänä on mahdollista seurata sukupolvien ketjua ainakin puolen tuhannen vuoden ajalta. Tiedämme, että yksi 1500-luvun Jussi Ylösen pojanpojista tuli asuttamaan Joki-Ylöstä. Samoin tiedämme kuinka 1300-luvun lopulla syntyneen ensimmäisen Kauppisen jälkipolvista 1505 syntynyt Paavo lähti kohti VanhaaHallaa. Tekstissä kohtaamme Joki-Ylösen isännän, jonka piti vuonna 1603 hakea arkkipiispalta armahdus ammuttuaan vahingossa serkkunsa. Tapaamme myös tytön, joka oli sitä mieltä, että sisaren sulhanen sopii paremmin hänelle. He saivat 15 lasta. Tutustumme myös Vanhan-Hallan kohtalon hetkeen kun isännät joutuivat hautaamaan kolme perheenjäsentä samana päivänä 28.11.1742. Muut historian kirjat antavat mahdollisuuden tarkastella Ylösten ja Kauppisten sukujen elämää Mikkelin seudulla, missä he elivät ennen siirtymistään Kangasniemelle ja Virtasalmelle päätyäkseen sitten Hankasalmelle. Hekin elivät elämäänsä työtä tehden ja juhlia viettäen, jälkikasvusta huolehtien ja kuolleet haudaten. Kirjan lopussa hahmotellaan Hankasalmen kehittymistä omaksi kunnakseen paikallisten historian tutkijoiden ohjaamana. Vaikuttajien joukossa on mukana myös Ylösiä ja Kauppisia. Ensimmäinen ”vellitie” Pieksämäeltä valmistui hätäaputyönä nälkäisten tekemänä ja valtion vellipalkalla ja päätyi Joki-Ylösen siltaan 1860-luvun lopun suurina nälkävuosina. Kärrytietä kirkolle pääsi Joki-Ylösestä kuitenkin vasta 1873 ja Vanhasta-Hallasta vasta 1890-luvulla. Hyppää kyytiin historian rattaille! kehottaa Annikki Saari-Kokkonen. Kauppisten sukuseura ja sen myötä Kauppisviesti-lehti esittää parhaimmat kiitokset ja lämpimät onnittelut kirjan tekijälle Annikki Saari-Kokkoselle. Teoksessa lukijalla on mahdollisuus matkata ”läpi vuosisatojen, savutupien hämärästä nykypäivään”. Teos on todella merkittävä kulttuuri-saavutus ja se on tehty ”Sukujuurten vahvistamiseksi nykyisten sukupolvien keskuudessa” kuten kirjoittaja etukannen tekstissä toteaa. Teoksella on merkitystä laajemminkin kuin Ylösten ja Kauppisten suvuille. Annikki Saari-Kokkonen, YTM Huutokallionkatu 15, 57100 Savonlinna 015-532079: 050 542 5868, [email protected] KAUPPISVIESTI 2/2013 | 13 Pirjo Kauppinen on sukuseuran hallituksen uusi jäsen Viitasaaren sukukokouksessa vaihtui sukuhallituksesta yksi jäsen, muutoin hallitus valittiin jatkamaan entisessä kokoonpanossa. Hallituksen jäsenenä toiminut Sanna Paltemaa ilmoitti ettei hän työkiireittensä vuoksi ole käytettävissä sukuhallituksen jäseneksi. Sukukokous valitsi uudeksi jäseneksi hallitukseen Pirjo Kauppisen Lohjalta. Pirjo on Viitasaarella syntynyt Anelma ja Erkki Kauppisen seitsemän lapsen pesueesta toiseksi vanhimpana. Pirjon vanhemmat Anelma ja Erkki ovat pitkäaikaisia sukuseurassa toimineita ja ovat olleet jo 30 vuotta sitten Viitasaarella pidetyn sukukokouksen aktiivisia järjestäjiä samoin nyt kesän 2013 kokouksessakin. Pirjo on asunut työelämänsä ajan ja asuu edelleen Lohjalla, jossa hän on työskennellyt elektroniikka alalla Elcotegissä 16 vuotta ja sen jälkeen paperitehdas Mondissa laboranttina 14 vuotta. Nykyisin hän toimii Lohjan kaupungilla lasten iltapäiväkerhon ohjaajana. Pirjolla on kaksi aikuista tyttöä Piia ja Henna sekä viisi lapsenlasta. Viitasaari on Pirjolle edelleen rakas paikka, jossa hän käy mahdollisimman usein tapaamassa vanhempiaan ja sisaruksiaan. Sukuseuran hallitus toivottaa lämpimästi Pirjon hallitukseen jatkamaan tällä tavoin vanhempiensa osoittamaa aktiivista työtä sukuseurassa. 14 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Saapunutta postia Kauppisviesti - sukuseuran tiedotuslehti saa jonkin verran lukijoilta postia – siis jonkin verran – lisääkin saa toki tulla. Jotkut lähettäjät voivat ihmetellä, että hänen lähettämäänsä juttua ei ole julkaistu, siihenkin on monta syytä. Ensinnäkin jostakin asiasta tai aiheesta on jo aikaisemmin ollut samantyyppisiä juttuja tai toiseksi lähetetyssä valmiiksi tehdyssä jutussa on niin paljon asiavirheitä ettei sitä voida panna lehteen. Kauppisviesti pyrkii kertomaan ja välittämään oikeaan ja aitoon tietoon pohjautuvaa tekstiä. Toisaalta toki yleisesti tiedossa olevista tietolähteistä kuten kirjoista, lehdistä yms. julkaistuista tai suullisista keskusteluista ja haastatteluista voi löytää myös Kauppisten sukuun liittyviä kiinnostavia tapahtumia, jotka herättävät kiinnostusta suvun keskuudessa. Muutamia esimerkkejä Kauppisviestille tulleista juttuaiheista, joita sinänsä tai niistä tehtäväksi tarkoitettuja juttuja ei ole vielä julkaistu. Yksi tällainen aihe on Iisalmessa sijaitseva Koljonvirta ja siellä Suomen sodan (1808-09) aikainen Koljonvirran taistelu. Kauppisten sukua tämä taistelu koskettaa sikäli, että taistelua käytiin Koljonvirran länsirannalla sijaitsevan Kauppilan talon pihapiirissä Tästä aiheesta hyvinkääläinen Raimo Piippo lähetti jo pari vuotta sitten Uudessa Suomessa 25.7.1982 Raimo Lintuniemen kirjoittaman laajan artikkelin. Uusi Suomi julkaisi tämän jutun siksi että Sven Tuuvan syntymästä oli kulunut 200 vuotta. Toisen Koljonvirran taisteluun ja Kauppilan taloon liittyvän jutun lähettäjä on vantaalainen Risto Kauppinen. Hän oli saanut Kansallisarkistossa olevasta piirroksesta kuvan. Piirroksen tekijä on silloinen Venäjän armeijan kapteeni Alexander Thesleff. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 15 Iisalmelaisille ja yläsavolaisille piirros on hyvinkin tuttu koska se on ollut vuosikymmeniä Kustaa Aadolfin kirkon luona hautausmaan pääportin vieressä olevassa ilmoitustaulussa. Tämän kuvan tulkinnoissa on syytä olla erityisen huolellinen ja tarkka. Piirros ei ole suinkaan 1:1 todellisuuden kanssa. Piirroksen maaston profiili on liian jyrkkäpiirteinen, virta on liian kapea, sillassa oli viisi silta-arkkua, Kauppilan talon ja ulkorakennuksen suhde taustalle piirrettyyn tuuli- myllyyn on perspektiiviltään väärä ja mahdoton koska mm. tuulimyllyn isot laudasta tehdyt siivet tulevat rakennusten päälle. Käyttikö tekijä piirroksessaan ”taiteilijan” vapautta vai toteuttiko hän sen luonnoksen pohjalta. Sitä me emme tiedä. Kiitos joka tapauksessa lähetystä materiaalista, ehkäpä niistä jotakin ilmestyy jossakin vaiheessa Kauppisviestin sivuillekin. Koljonvirran taisteluista on saatavilla runsaasti tietoa koska taisteluja on tutkittu historian tutkimuksen ja argeologian avulla. Historiallinen tutkimus perustuu kirjallisiin lähteisiin kun argeologia keskittyy pääosin tutkimaan ajanjaksoja, joilta ei ole kirjallisia lähteitä. Nykyisin tosin historiallisen ajan argeologia on tullut omaksi tutkimusalueeksi. Sen avulla voidaan löytää uusia näkökulmia historiallisiin tapahtumiin ja varmistaa niiden paikkansapitävyyttä. Koljonvirran taistelujen historiaa on laajasti tutkinut iisalmelainen talousneuvos YTM Jouko Pennanen. Hän on julkaissut aiheesta kaksi kirjaa ”Ruhtinas Dolgoruki ja verinen Koljonvirta” (1978) ja ”Sven Dufva ja Koljonvirta 1808” (1982). Koljonvirran taistelu tulee esille myös monissa Suomen sotaa käsittelevissä teoksissa. Koljonvirralla tehtiin ensimmäinen argeologinen tutkimus vuonna 1920 Sakari Pälsin toimesta. Seuraava tutkimus tuli vasta vuonna 2000, jolloin Museoviraston toimeksiannosta suoritettiin Koljonvirran taistelujen inventointi. Sen jälkeen on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 2003 ja 2005. J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa luoma Sven Dufva on kiinnostanut sekä tutkijoita että suurta yleisöäkin. Tarinasta on tehty elokuvakin, jonka ohjasi iisalmelaislähtöinen ohjaaja Edvin Laine ja käsikirjoituksen oli kirjoittanut Väinö Linna. Kuvaukset suoritettiin Iisalmessa. Tapani Kauppinen löysi kirjahyllystään Kauppis-Heikin elämänkerran Kauppisen Tapani Pieksämäeltä oli löytänyt kirjahyllystään kirjan nimeltään Kauppis – Heikki. Saatekirjelmään hän oli kirjoittanut ”Tässä Kauppis-Heikin elämänkerta sinulle. Pie omanas. Kirjoita vaikka sukuseuran lehteen pieni juttu”. Tehdään näin. Kiitos kirjasta. Kirjan ”Kauppis-Heikki elämäkerrallis-kirjallinen tutkimus” on kirjoittanut filosofian tohtori Ilmari 16 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Havu ja se on painettu WSOY:n kirjapainossa Porvoossa 1925. Kirjassa kerrotaan Heikin elämästä, kirjailijatoiminnasta sekä Heikistä kansanpuhujana ja opettajana. Kirjassa on 349 sivua ja 18 sivua liitteitä, joissa on mm. KauppisHeikin kirjeet Minna Canthille ja Peltosalmen kotitalouskoululaisille sekä ensimmäinen sanomalehtikirjoitus vuodelta 1884. Iikan tarinoita Joulukirkossa Mahtoi olla 1940-luvun loppuvuosia kun jo hyvissä ajoin ennen joulua isämme Sulo Kauppinen (1911 – 1998) sanoi: ”Jouluaamuna lähdetään sitten joulukirkkoon jos ei ole kova pakkanen”. Asia ei unohtunut vaikka jouluun oli aina liittynyt paljon valmisteluja ja viettotapoja. Jo aattona oli korja- eli kirkkoreki varustettu heinillä loimineen sekä hevoselle myös syöttöpussi kauroineen. Reen tupsuraanu sekä lammasnahkainen rekipeitto tuotiin aattona sisälle yöksi lämpiämään. Joulupäivän aamuyöstä oli napakka pikkupakkanen. Herätys oli aamuyöstä ennen kolmea ja niin vain päästiin taipaleelle. Äiti Annikki (os. Roth) jäi silloin nuorimman Eeron (1946 – 1971) kanssa kotiin. Eväät olivat laitetut valmiiksi eli ”eväskakkuja kotj´voella voejeltuna ja joolukinkkua piällä”. Eipä tainnut meistä veli Jaakon, s,1943kanssa olla isälle juttukaveria tai en ainakaan muista mitään muuta kuin aisakellon kalkatuksen ja kulkusten kilinän. Uni voitti matkalaiset jo alkumatkasta. Matka joulukirkkoon hevoskyydillä oli suuri elämys ja sitä muisteltiin pitkään. Kuva: Asko Kauppinen Kirkkomatka oli ensin jäätietä lähi kylälle ja sitten maatietä kaupungin halki silloiselle maaseurakunnan kirkolle (1627 srk >kolmas kirkko 1779) nykyiselle Kustaa Aadolfin kirkolle. Matkaa kaikkiaan n. 18 kilometriä. Eipä tainnut autoja olla juuri liikkeelä ja hiekoitusta ei millään väylillä. Pimeää oli vielä kun tulimme kirkkopihaan, jonne oli pitkät jonot odottamassa pääsyä puomeille. Hevoset korskuivat ja taisipa joku ihan iukaistakin. Sirpa tammalle loimi selkään ja kaurapussi palkkioksi. Taisimme siinä vaiheessa syödä jo osan eväsvoileivistä. Kirkon valot loistivat ikkunoista kuin palatsista ja joillakin tulijoista oli myrsky-lyhtyjä. Kynttilöitä oli vain kirkossa ja haudoilla ei lumen vuoksi käyty. Ihmettähän riitti kirkossa kun kaikki 354 kynttilää oli sytytetty ja kuusen kynttilät alttarikorokkeella lisäksi. Kirkkokansa yhtyi tuttuun virteen ja silloin pidettiin myös saarnastuolista aamusaarnaksi kutsuttu puhe. Pitkältä tuntui aika istua kirkonpenkissä. Välillä isäkin ja monet muut kävivät hevosia katsomassa ja antamassa lisää heini syötäväksi niille. Kirkon tuoksut jäivät myös erityisesti mieleen. Siinä sekoittuivat kynttilän, heinien ja kirkkokansan luonnolliset tuoksut. Kirkko oli täpösen täysi ja muistan kun etukäteen puhuttiin, että pitää mennä hyvissä ajoin että pääsee alas istumaan. Olisikin ehkä ollut patempi mennä parville sillä kirkko oli aluksi kylmä ja muistikuva jäi vähän huuruisesta alkutilanteesta. Aurinkoinen joulupäivän aamu oli valkenemassa kun kotimatka alkoi. Isä sanoi ”ajavat kilpaa” ja muistelen hevosia olleen alkukilometreillä olleen jonoiksi asti. Eväitäkin oli vielä jäljellä ja vällyjen alla tuli lämmin hyvä olo isän vieressä. Ihmettelin kaupungin isolta näyttäviä taloja ja komeaa kirkkoa keskellä kaupunkia mäen päällä. Aurinko oli jo aikoja sitten noussut kun ajoimme kotipihaan ja kuuma puuro oli odottamassa äidin keittämänä. Saattoipa olla sitä aikaa kun kahvia ei vielä ollut kaupoissa koska sen tuoksu ei ole jäänyt mieleen. Jotain ”soroppia” kuitenkin oli ja sen kanssa äidin tekemiä pikkuleipiä sekä lettivehnästä. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 17 Tule mukaan sukuseuran toimintaan liity sukuseuran jäseneksi Tervetuloa mukaan Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi. Sukukokouksessa 15.7.2007 hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Eli jos vaikkapa isovanhemmissa isän tai äidin puolelta on jossakin vaiheessa ollut Kauppinen-nimisiä, olet tervetullut jäseneksi. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä myös muun sellaisen henkilön, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta. Sukuseuran jäsenmaksu on 17,50 €/vuosi koskien koko perhettä. Sukuseuran jäsen saa postitse kaksi kertaa vuodessa tehtävän KauppisViestin. Osoitteen muutokset voit tehdä sihteerille kirjeitse tai sähköpostitse. KauppisViestin ilmestyneitä numeroita voi tilata myöhemminkin, niin kauan kuin lehtiä riittää. Irtonumeroiden hinnat ovat seuraavat (hintoihin sisältyy postimaksu): 1 kpl 5 euroa 2 kpl 8 euroa 3 kpl 10 euroa 4 kpl tai enemmän: 3 euroa/kpl Lehden tilausosoite: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio puh. 040-754 1555 sähköpostiosoite [email protected] SUKUSEURAN KOTISIVUT: www.kauppistensukuseura.net KYLLÄ, haluan liittyä Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi: Nimi Tervetuloa mukaan! ______________________________________________________________________ Osoite ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ Puhelin ______________________________________________________________________ Sähköpostiosoite_______________________________________________________________ Postita osoitteella Kauppisten Sukuseura ry:n sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio Tai ilmoita tiedot sähköpostilla: [email protected] 18 | KAUPPISVIESTI 2/2013 Uusia tuotteita oli näytteillä ja myynnissä » Asko Kauppinen Uusi sukututkimus Viitasaaren sukukokoukseen saimme uuden sukututkimuksen Halsuan-Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisista. Tutkimuksen on tehnyt tuttuun tapaan Jarmo Ahlstrand. Tutkimuksen hinta on 25 euroa. Katso takakansi. Kipsinen suvun vaakuna Toinen uusi myyntiartikkeli on suvun vaakuna. Vuosikymmenten keskustelujen jälkeen esillä on nyt sukuvaakuna aivan konkreettisesti. Vaakuna on tehty kipsistä ja sen tekijä on halsualainen yritys, joka valmistaa vaakunoita mm. kunnille. Sukutapaamisessa on vaakunoista näytekappaleet. Mikäli tilaus-/ostohalukkuutta ilmenee niin vaakunoita voidaan teettää tilausten mukaan. Vaakunan hinta on 25 euroa. Katso takakansi. Esillä oleva vaakuna on Iisalmen Peltosalmen Kauppilan talon Matti Kauppisen ja hänen poikansa Petrin suunnittelema, jota sukuhallitus muutti siirtämällä yhtäpuuta tunnukset vaakunan yläosasta keskelle. Vaakunassa on Savon värit hallitsevina mikä kertoo suvun lähtökohdista ja mustassa alaosassa on Savon jousi. Keskiosassa on suvun aikoinaan hyväksymä ”Yhtäpuuta” -tunnus ja yläosassa olevat tulenlieskat kuvaavat kaskenpolttoa, joka oli keskeinen tekijä erämaita otettaessa asutukseen. Kauppisten suvun sukuvaakuna. KAUPPISVIESTI 2/2013 | 19 Monipuolisia Kauppis-tuotteita tarjolla Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita Kauppistuotteita SUKUTUTKIMUKSET: • Kauppisten suvun vaiheita I 168 A4 sivua, 1984, 20 € KIRJA- JA TUOTETILAUKSET hoitaa puheenjohtaja Asko Kauppinen, Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä, puh. 040 5698841 , ([email protected]) Tilaukset voi tehdä myös internetin kautta osoitteessa www.kauppistensukuseura.net. Kotisivun yläreunassa on otsikko ”Kauppistuotteita tarjolla”, sitä klikkaamalla voit suorittaa tilauksen. Tilaukset toimitetaan postiennakolla ja tuotteen hintaan lisätään postituskulut. • Hankasalmen Kauppisten sukukirja 222 A4 sivua, 2004, 25 € • Hankasalmen Kauppisten sukukirja II 58 A4 sivua, 2007, 2 € • Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisten sukupuu II (kaaviona), 1995, 15 € • Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukukirja 173 A4 koko, 2013, 25 € • Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I 306 A4 sivua, 1988, 32 € Myynnissä olevat tuotteet • Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II 62 A4 sivua, 2010, 2 € • Kaulariipus . ....................... 20 €/kpl • Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaaviona 1990, 15 € • Rintamerkki ....................... 15 €/kpl • Solmioneula . ..................... 20 €/kpl • Pöytästandardi .................. 30 €/kpl pöytästandardissa suvun tunnus • Sukuvaakuna, kipsivalu...... 80 €/kpl • ”Yhtä puuta” Isännän/sukuseuran viiri lipputankoon - pieni koko (300 cm x 50 cm)...... 50 €/kpl Digipaino Keuruskopio Oy 2013 - iso koko (450 cm x 50 cm)......... 50 €/kpl
