esite - Nevalan Peruna Oy
Transcription
esite - Nevalan Peruna Oy
ffiffifue@ffiffiffiffi fuww*remffifuffiffiffiffi @LnppruÄnvrLrre Perunan so/unesfe on arvokas tärkkelysteollisuuden sivutuote, joka soveltuu lannoitteeksi kaikille kasveille. Eniten hyötyä saadaan pitkän kasvuajan vaativilla nurmilla ia sokeriiuurikkaalla, jotka talitsevat paljon kaliumia. Se sopr7 hyvin myös viljoille ja rypsille, joiden fosforivaatimus on pienempi. Soluneste ja perunatärkkelystehtaiden puhdistamoliete (bioliete) luetaan orgaanisiin Iannoitteisiin, joiden käyttöön ympäristötuki sekä nitraattiasetus (9311200F) ovat tuoneet joitakin raioituksia. tr'å *x'gr*"*iiåst.sru åegnn*åå*eåsa*år{rm h*ghåm*ssrååås'a*la a"*våraet*h##så?i?}å1qs i itl Soluneste Nauta, kuivike Nauta, liete Sika, liete Broileri, kuivike Kettu, kuivike Minkki, kuivike i i i i Kok.typpiN 33 4,1 kglr*t j Liuk.typpiN j Kok.fosforiP i Käyttökelp.P I 0,4 1.7 0,5 0.9 0,9 1,2 1.2 i, 1,2 i ,', r,s ],e 3,3 ii 3,3 4,2 i ii Z,S 5, 7.2 I 1 38 2,4 7,2 o,o ii o,u 1,0 I o,s 0? '_'_. 9,5 16 3,8 3,5 0,8 2,6 iI KaliumK 4.7 3.2 3,2 2,s 2,e 1,e 4,5 1? 1 .3 (peruna) -_ _Qqolie_te (Lähde: Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä, 2000, Viliavuuspalvelu Oy) Soluneste sisältää suuren osan perunan maasta ottamista pää- ja hivenravinteista. Typen, fosforin ja kaliumin lisäksi siinä on jonkun verran mm. kalsiumia, magnesiumia, rikkiä, klooria ja natriumia. Ravinnepitoisuus säilyy lähes vakiona koko tehtaan kayntikauden ajan, mutta vaihtelee vuosittain jonkin verran. Bioliete on perunatärkkelystehtaan jäteveden puhdistamisessa syntyvää mikrobilietettä. Se ei sisällä terveydelle haitallisia taudinaiheuttajabakteereja eikä raskasmetalleja juuri lainkaan. Solunesteen ja biolietteen typen käyttökelpoisuus on samaa luokkaa kuin karjanlannalla. Kasveille helposti liukenevassa muodossa on n. 50 % kokonaistypestä. Fosforija kalium ovat solunesteessä lähes sellaisenaan kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kalium vesiliukoisena ravinteena huuhtoutuu helposti karkeimmi lta maalajeilta. -*åqft ssås*rn kegthm Vi *"rå h+esveååå"s ljelysu u nn itelma on perusta kannattavaan sol u nesteen käyttöön. Kirjallinen ennen kasvukautta tehtävä viljelysuunnitelma on nytcysäännösten mukaan pakollinen tiloilla, jotka kuuluvat ympäristötuen piiriin. Suunnitelmassa huomioidaan viljeltävä kasvi, esikasvi, viljavuustutki m uksen tiedot ja lohkon ravinnemääriin soveltuvat lannoitteiden levitysmäärät. Eloperäistenkin lannoitusaineiden käyttöä valvotaan tilakohtaisesti ja ylikayttö vot aiheuttaa sanktioita, vaikka tila ei olisikaan mukana ympäristötuessa. Ympäristötukiehtojen mukaan lannoitettaessa orgaanisilla aineilla huomioidaan seuraavan kasvukauden ravinteisiin syyslevityksessä 50 % liukoisen typen määrästä, kevätlevityksessä 40 - 1 00 %. Käytettäessä solunestettä syksyllä / ha voidaan lannoitetyppeä kevätlannoituksessa vähentää 35 - 45 kg / ha. Fosforista otetaan 50 ms sadon käyttöön. Soluneste nostaa rehun raakavalkuaiseläinten ruokinnassa mm. magnesiumin riittävänä saantina. Lannoitusvaikutus korostuu käytettäessä solunestettä ja kaliumpitoisuutta, mikä on huomioitava huomioon aina lannoituksessa 75 % (turkiseläinten lannalla 40 %) käyttökelpoisena. Lannoitefosforia voidaan keväällä vähentää 15 - 20 kg / haja lannoitekalium voidaan jättää kokonaan pois, Nurmella syyslevityksen lannoitusvaikutus näkyy heti ensimmäisen sadon määrässä. Käytännön kokemusten perusteella se vaikuttaa myös toisen sadon määrään. Keväilevityksessä typpi vapautuu pääosin vasta toisen useana vuonna peräkkäin. Tällöin on huomioitava ympäristönäkökohdat. Biolietteen on kenttäkokeissa todettu soveltuvan erityrsen hyvin levitettäväksi säilörehunurmelle ensimmäisen niiton jälkeen, Viljalla sadon määrään solunesteellä on samantasoinen vaikutus kuin väkilannoitteilla. Kaliumin käyttöön on kiinnitettävä huomiota, sillä yliannostus saattaa aiheuttaa lakoutumista typen lailla. Kaliumia voidaan vähentää seuraavanakin vuonna. MTT:n tutkimusten mukaan soluneste on nostanut valku-aispitoisuutta iopa 1-2 %. Peruna saa solunesteestä paljon kaliumia, Se parantaa käsittely- ja varastointikestävyyttä sekä vähentää mmumista. Toistuvaa runsasta solunesteen käyttöä tulisi välttää. Typpi- ja kalium suurina määrinä laskevat perunan kuiva -aine- ja tärkkelyspitoisuutta, Kaliumlannoituksen tu yhteydessä on huolehdittava myös magnesiumin ja /K Ca tulisi olla 1:1-1,5:10. Solunestettä ei suositella kalsi um in ri ittävyydestä, tavoiteltava ravi nnesu hde M g / siemenperunatiloille, sillä siihen saattaa liittyä riski perunan maltokaariviroosin ja rengasmädän leviämisestä, "å ilaå'r**"råekå å:r,å?Hå{i'flhå'iå Kaura 4000 kg / r--'*---' --- i ha Typpi Fosfori Suomensp. 210 kg/ha 90 l0 34 16 5502 - ry --- "*- ---- - Saitoretru 2 satoa 45oo Lohkon tiedot: vähämultainen hieno hieta, pH 5,7, Ca 1465, P 14,4, K 142, Mg 232, esikasvi säilörehu Lohkon tiedot: vähämultainen hieno hieta, pH 5,7, Ca 1465, P 14,4, K142, Mg 232, esikasvivilja Ravinnetarve kg/ha Soluneste 40 m3/ha Ll ---l i Typpi Fosfori Kaluim Kalium Ravinnetarvekg/ha Soluneste 40 ms/ha Suomensp. 25O kg/ha Suomensp.350 kg/ha 47 188 Yhteensä T2euroa 190 19 34 16 0 65 91 0 102 99 17 90068 28 188 3 4 Yhteensä 1 55 euroa Lannoitus ilman solunestettä Kevätvillan Y4 5OO kg/ha Yhteensä 114 euroa 90 10 Lannoitus ilman solunestettä Nurmen Yl 550 kg/ha Nurmen NK2 450 kg/ha 60 Yhteensä 232euroa Lannoitussäästö 77 euroa Luomuviljelyssä soluneste on hyväksytty lannoitusaine. Nykyisissä säännöksissä tilan ulkopuolisia ravinnelähteitä - typpi ja fosfori saa käyttää enintään 50 % kasvien ravinnetarpeesta. Kaliumin käyttöä ei olla rajoitettu. Levitys määritellään viljelykierlosuunnitelmassa. Ravinteiden hyÖdyntämisen kannalta kevätlevitys on paras. Soluneste - Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus '1 on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta .10. 15.4. välisenä aikana. - Nitraattiasetus edellyttää, että viljelijällä on oltava orgaanisesta lannoitusaineesta analyysi sekä kokonaisettä liukoisesta typestä. Se on uusittava vahintään 5 vuoden välein. on mahdollista kompostoida. Maan kasvukunnosta ja kalsiumlannoituksesta huolehtiminen riittävällä kalkituksella edistää solunesteen ravinteiden hyödyntämistä. ,L$:.reFså""s'i16*ilrrliåiår,t'esiå'n.a;*.1, Soluneste ja bioliete ovat orgaanisia lannoitteita, joiden käyttöä nykyiset ympäristötuen ja nitraattiasetuksen sään- nökset jonkin verran rajoittavat. Nitraattiasetus koskee kaikkia viljelijöitä. Lannoitteiden levitysmäärät mitoitetaan en nen kasvukautta tehtävässä villelysuunnitelmassa huomioiden kasvin ravin- netarve ja vuoroviljely. Muistiinpanot levitysmäärästä ja -päivistä sekä muista viljely4oimista on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanothin vuosittain. Solunesteen levitys kasvavaan kasvustoon on paras vaihtoehto. Syksyllä levitys nurmen pintaan on sallittu ympäristötuen ehdoissa 31.8. ja nitraattiasetuksessa 15.9. saakka. Näiden päivämäärien jälkeen peltolohkot on kynnettävä tai mullattava viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Myös keväällä m ulloksel le leviiettäessä m ultauksen on tapahduttava vähintään vuorokauden kuluessa, Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen jaltai routaantuneeseen taiveden kylläslttämään maahan samoin levitys - 15.4. välisenä aikana on kielletty. Jos maa on pinnasta sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole ja multaus on mahdollista, voidaan lannoitteiden levitystä jatkaa 15. 1 1 . saakka ja keväällä aloittaa 1.4,vaikka maa swemmältä olisikin vielä roudassa. 15.10. Solunestettä tai biolietettä ei saa joutua talousvesikaivoon eikä suoraan vesistöön. Levityksen suorittajan on noudatetiava suojaetäisyyksiä: talousvesikaivon ympärillä vähintään 30 vähintään 10 - - 100 m, joen ja järven ranassa 30 m, valtaojan vieressä vähintään 5 m. Voi makkaasti viettävi lä pelloi la suojaetäisyydet kaksinI I kertaistetaan. Pintalevitys on aina kielletty lohkolle, jonka kaltevuus keskimäärin ylittää 10 %. Tärkeille pohjavesialueille orgaanisten lannoitteiden levitys on kokonaan kielletty. Vesistojen suojakaistat ja valtaojien pientareet on pidettävä ehjänä. ir:u i'lee E -i ;i -,' ie c' "..r,.$ ft qi ääd å Levitysmäärä suunnitellaan vuosittaisen viljelysuunnitelman ja ympäristönäkökohtien perusteella. Yleissuosituksena voidaan levitysmääränä pitää 40 - 50 ms /ha. Levitys tapahtuu pääosin syksyllä suoraan tehtaalta elokuun puolivälistä alkaen tehtaan käyntikauden loppuun. Levitys- urakoitsija huolehtii siitä, että levitysmäärä on oikea ja huolellisesti ympäristöehtoja noudattaen tehty, Tehtaiden omat varastoaltaat mahdol istavat kevätlevitystäki n. I Tiloilla solunesteen ja biolietteen varastointiin voidaan hyödyntää esim. käytöstä poistuneita Iietesäiliöitä. Sekoitus turpeeseen on myös mahdollista. Turveseoksesta saadaan perunamaille ja karkeille kivennäismaille arvokasta humusta. ,-/ cl åT4å '... a i,: gå * #fi å + å:rx r i;å ry u* t,' Evijärven Peruna Oy Järviseudun Peruna Oy Raisio Yhtymä Raisio Yhtymä Anttikoskentie 201 62500 EVIJÄRVI Aapiskuja 11 62800 VIN/PELI Lapuan Peruna Oy Simpsiöntie 682 06-7653 161 06-7653 1 19 06-5616 100 62100 LAPUA 06-4336 500 Finnamyl Oy PL 28 3280] KOKEMÄKI 02-5504 423 'ä;l ,+ffi TE Erela-Pohjanmaan Maaseutukesl<us Huhtalantre 2, 60100 Se näjoki puh. (06) 416 3.1 1 1 , fax 416 3448 www. m aaseutu kes ku s. fi/e p IANS KESKT]S Etelä-Poh.janmaa Etelä-Pohjanmaan työvoima- la elinkeinokeskus Huhta antie 2, 60100 Seinåjoki puh. (06) 41 6 3555, Iax 416 3546 www.te-keskus.fi STJOI'IEN IITåII:IgTI:TY: VASTRA F MrLlöcENTRAL NLANDS LAPPAJARVI LIFE Ympäristötalo Koulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasa puh, (06) 367 5211, fax. (06) 367 5251 www. vyh. fi/l s u/ I s u. htm J Jutt"i"ii"t, ks. etusivu Toimitusryhmä: Jouko Uo a, Eteä Pohjanmaan Maaseutukeskus Ve kko Joke a, Etelä-Pohjanmaan TE keskus Eeva Maja Savola, Lappajäryi Lfe, Länsisuomen Ympäristökeskus Anne Polso, Länsi Suomen Ympäristökeskus Rahoitus: l\,4aatalouden ympäristötukeen liitlwän materiaa in Etelä-Pohjanmaan TE keskus f r,t" ryO, tuotanto/ Keuruun Laatupaino Oy Seinäjoki 20a2 lö, Etelä Pahjanmaan Maaseutukeskus *'** r, uur" ru U"u Uu r. frt e pt t^as';v u, Katarina Vihlman, Jouko Uola, Sarnu i Lampinen ja Arjo Kangas Jukka Kamunen. Ens o Ala-Tuori l\,4ainosto misto Ad Time./l'./ainos Seppo Kari Ky Kirjoittajat: Kuvat: Taitto: Paino: i nt f ut o nn n