Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Transcription

Lunatum
2/2012
Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenlehti
Tässä lehdessä:
Vuosikokousasiaa
Suomalaisten 7–12-vuotiaiden
lasten puristusvoimat
Kipuoppia Down Under
Terveiset Leviltä
Lunatum 2/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti
www.kasiterapiayhdistys.fi
Sisällys
Mediakortti
Hallitus
Lenaco
Puheenjohtajan palsta
Terveiset Leviltä
Vuosikokousasiat
Jäsenpalsta
- Vuosikokouspöytäkirja
Hallituksen uusin jäsen esittäytyy
- Toimintasuunnitelma 2012
Stipendiasiaa
- Toimintakertomus 2011
Senioripäivät
Suomalaisten 7–12-vuotiaiden lasten
puristusvoimat
IFSHT update
– Puristusvoimaviitearvot suomalaisille
lapsille.
Lunatum Mediakortti
Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Helsinki, Y-tunnus 1064344-8
Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote
JULKAISIJA
www.kasiterapiayhdistys.fi
[email protected]
ILMESTYMINEN
Neljä numeroa vuodessa
Jakelu Jäsenistö
Sivun koko A4
ILMOITUSTAVAT
1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla
- suurin koko A4
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS
TAUSTATIEDOT
Suomen Käsiterapiayhdistys
on perustettu vuonna 1993.
Yhdistyksen toiminnassa
on keskeisintä koulutuksen ja
tiedottamisen avulla edistää
yläraajan ja käden kuntoutusta
Suomessa.
Yhdistys osallistuu kansainväliseen
käsiterapiatoimintaan.
- hinta 100 euroa
Aineistot
pdf-tiedostona
Aineiston toimitus
Jäsenistö koostuu fysio- ja
toimintaterapeuteista.
sähköpostitse tai cd-rom:lla
2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten
postitus tai toimitus
MAKSUEHTO
Laskutus 30 pv netto.
Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,
hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
hallitus 2012
Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus
Saara Raatikainen ( ft )
Annu Voipio (tt)
Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti
IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava
Mehiläinen, Helsinki
Kuntoutus ORTON Oy
[email protected]
[email protected]
Virpi Natt (ft)
Sari Marjala (tt)
Varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti
Jäsenlehden kokoaja
Diacor
HYKS, Lastenklinikka
virpi.natt @diacor.fi
[email protected]
Pia Nahi (tt)
Mirja Tervo (ft)
OYS
[email protected]
Sihteeri
HYKS operatiivinen tulosyksikkö
[email protected]
Piia Hautala (ft)
Tiina Rantanen (tt, ft)
HUS Herttoniemen sairaala
Rahastonhoitaja
[email protected]
Sairaala Neo, Turku
[email protected]
Vuokko Kuismin (tt)
HUS, Porvoon sairaala
Soile Kauppila-Pekkala (tt)
äitiyslomalla
Jäsenrekisterin ylläpitäjä
Terveydenhoitotuotteiden
palvelukeskus Terttu Lilja Oy
[email protected]
PJ:n palsta
Kesinen tervehdys!
Alkuvuodesta kirjoittelin tälle palstalle, kuinka kalenterivuoden alkuun liittyy ainakin omalla kohdalla intoa
katsoa eteenpäin, tehdä suuria suunnitelmia ja toivoa,
että pääsee toteuttamaan suunnitelmiaan ja elämään
omaa unelmaansa. Nyt kun samainen kalenterivuosi
tavoittelee jo puoliväliään, niin tulisi ilmeisesti tehdä
jonkinlainen tilannekatsaus, toteutetuista suunnitelmista, eletyistä unelmista ja niin pois päin. Yhden
unelman ainakin toteutin, annoin tunteen viedä, jätin
sen ’järkevän’ ratkaisun ja koulutuksen väliin ja kävin
Australiassa kongressissa kuuntelemassa niitä asioita,
joista sydän oikeasti haluaa oppia lisää. Hieno kongressi, ja siitä hieman tarkemmin tässä numerossa.
niajäseneksi. Hallituksen kokoonpano muuttui siltä
osin, että Tuija Keinänen käytti erovuoronsa ja tilalle
hallitukseen valittiin Piia Hautala. Tuijalle kiitos hallitustyöstä ja Piialle lämpimästi tervetuloa mukaan hallitukseen. Piia kertoo hieman itsestään tässä lehdessä.
Vuosikokous valitsi allekirjoittaneen jatkamaan puheenjohtajana, myös Tiina ja Pia jatkavat pesteissään
rahasalkun sekä kirjallisen informaation ylläpitäjinä ja
vahteina. Varapuheenjohtajaksi tulevalle kaudelle on
nimetty Virpi Natt. Vuosikokouksessa esitetyt toimintakertomus vuodelta 2011 ja toimintasuunnitelma
vuodelle 2012 löytyvät kokonaisuudessaan lehdestä
ja yhdistyksen kotisivuilta.
Ja Levikin, pitkään toivottu yhteinen kurssi käsikirurgien kanssa, toteutui kuin toteutuikin. Se mitä pari
hassua terapeuttia (kaikessa ystävällisyydessä!!) siellä
tekivät ja oppivat selviää myös tämä lehti lukemalla.
Terapeutteja ei kovin montaa paikalla ollut, mutta hienoa, että edes muutama. Kurssi oli kaikin puolin antoisa, ja voimme vain toivoa, että yhteistyö Suomen käsikirurgiyhdistyksen kanssa jatkuu tulevaisuudessakin.
Lobbaus sen puolesta ainakin jatkuu :)
Toivottavasti osa teidänkin suunnitelmista on toteutunut ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana ja unelmat
tulevat eletyiksi myös arjessa. Seuraavaksi varmasti
unelmoimme lämpimästä, vähäsateisesta kesästä. Ja ehkäpä alamme
tekemään niitä innostavia suunnitelmia sille
vuoden jälkimmäiselle
puolikkaalle.
Oman yhdistyksemme vuosikokous pidettiin 16.3.2012
Ravintola Vltavassa. Kokouksen alustuksena kuultiin
käsikirurgi Jarkko Vaseniuksen esitelmä Dupuytrenin
kontraktuuran injektiohoidoista. Tulokset ovat lupaavia. Kiitos vielä Jarkolle mielenkiintoisesta esityksestä!
Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus kutsui ja
vuosikokous nimesi ft Tarja Rantalan yhdistyksen kun-
Ihanaa kesää kaikille!
Saara
Vuosikokous 2012
Suomen Käsiterapiayhdistys ry – Finlands Handterapi Förening rf
Sntmrinen vuosikokous
Aika: 16.3.2012 klo 18.00
Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki
Osallistujat: Paikalla: Heidi Miettinen, Sanna Rautakorpi, Pirjo Peurala, Oili Ask, Riikka Rättö, Piia Hautala, Hanna
Ojutkangas, Riitta Keponen, Tuula Ranta, Marisa Nikkonen, Tarja Rantala, Anna Savola, Leena Joona-Hillebrant,
Virpi Natt, Mirja Tervo, Soile Kauppila-Pekkala, Vuokko Kuismin, Annu Voipio, Saara Raatikainen, Pia Nahi
1.
Kokous avattiin klo 18.10
2.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen, sihteeriksi Pia Nahi ja pöytäkirjan tarkistajiksi
Marisa Nikkonen ja Riikka Rättö.
3.
Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. Kokoukseen osallistui seitsemän (7) hallituksen jäsentä ja kolmetoista (13) yhdistyksen jäsentä.
4.
Esityslista vahvistettiin.
5.
Pia Nahi esitteli vuoden 2011 toimintakertomuksen. Toimintakertomus hyväksyttiin lisäyksellä, että
kirjanpidon tekijän nimi tulisi toimintakertomuksessa mainita.
6.
Annu Voipio esitteli tilitiedot kaudelta 1.1.2011- 31.12. 2011 rahastonhoitaja Tiina Rantasen valtuuttamana. Tilintarkastajina toimivat Jutta Stenbäck ja Heidi Miettinen, joka luki tilintarkastajien lausunnon. Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
7.
Puheenjohtaja Saara Raatikainen esitteli vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja se vahvistettiin vuosikokouksen toimesta.
8.
Hallitus ehdotti vuosikokoukselle jäsenmaksujen säilyttämistä ennallaan. Vuosikokous kannatti asiaa ja
vahvisti ehdotuksen.
9.
Vuosikokous myönsi hallitukselle luvan erottaa jäsenet, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuja.
10.
Annu Voipio esitteli tulo- ja menoarvion toimikaudelle 1.1.2021 – 31.12.2012. Hallitukselle ehdotettiin
skype-kokousten järjestämistä kulujen vähentämiseksi. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin vuosikokouksen toimesta.
11.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat varapuheenjohtaja Tuija Keinänen, Soile Kauppila-Pekkala,
Annu Voipio ja Sari Marjala. Tuija Keinänen ilmoitti käyttävänsä erovuoronsa. Soile Kauppila-Pekkala ilmoitti
olevansa halukas jatkamaan vuoden, jotta jäsenrekisteriasia saadaan päätökseen. Annu Voipio ja Sari Marjala
ilmaisivat halunsa jatkaa hallituksessa.
11.1
Vuosikokous valitsi Soile Kauppinen-Pekkalan, Annu Voipion ja Sari Marjalan jatkamaan hallituk
sessa. Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin vuosikokouksen toimesta ft Piia Hautala.
11.2 Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, varapuheenjohtajaksi Virpi Nattin, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi Tiina Rantasen.
12.
Tilintarkastajiksi valittiin Tarja Rantala ja Tuula Ranta. Varatilintarkastajaksi valittiin Oili Ask. Heidi Miet-
Vuosikokous 2012
tinen informoi hallitusta yhdistyslain muutoksesta; tilintarkastajina voi toimia vain auktorisoituja ammattihenkilöitä tai vaihtoehtoisesti maallikko, joka toimii nimikkeellä toiminnantarkastaja. Koska tähän ei ole ehditty
paneutua valitaan varoiksi tilintarkastajat kuten aiemmin ja hallitus perehtyy asiaan.
13.
Vuosikokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita.
14.
Muut asiat
14.1 Riitta Keponen kysyi vuosikokoukselta STI - taktiilignosian standardoidun testin käyttökokemuksista
aiheesta opinnäytetyötä suunnittelevien opiskelijoiden puolesta.
14.2 Heidi Miettinen kysyy vuosikokoukselta, kuinka IFSHT: katto-organisaatio voisi näkyä Suomessa. Vuosikokous ehdottaa mm. pääsyä IFSHT:n foorumeihin, hoitokäytänteiden ja viitearvojen yhteneväisyyden tarkastelua ja asiantuntijuusrekisterin käyttömahdollisuutta.
14.3 Hallitus kutsuu kunniajäseneksi ft Tarja Rantalan.
14.4 Yhdistyksellä on ensi vuonna 20- vuotisjuhlat. Tarja Rantala ehdottaa aiheeksi laajempaa, kaksipäiväistä
kipukäden koulutusta.
15.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.25.
Helsingissä 25.3.2012
Saara Raatikainen, puheenjohtaja
Pia Nahi, sihteeri
TOIMINTASUUNNITELMA 2012
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY – FINLANDS HANDTERAPI FÖRENING RF
TOIMINTASUUNNITELMA
1.1.2012 - 31.12.2012
1. YLEISTÄ
Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa.
Toiminnallaan yhdistys tukee jäseniään ammattitiedon- ja taidon hankkimisessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa.
Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT) ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa. Hallituksen
nimeämät delegaatit toimivat näihin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa.
2. ORGANISAATIO
Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja vuosikokouksen päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus nimeää tarvittaessa toimikuntia ja työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on 1.1.2012 – 31.12.2012.
3. TALOUS
Tulot ja menot ilmenevät kaudelle 1.1.2012 – 31.12.2012 laaditusta budjetista. Vuosikokouksessa nimetään
yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle 2012. Kirjanpito säilyy
rahastonhoitajan tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi ulkopuolista kirjanpitäjää.
4. TIEDOTTAMINEN
Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista ja koulutuksista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen kotisivuilla WWW.KASITERAPIAYHDISTYS.FI Jäsentiedotteen Lunatumin ja sähköpostin kautta. Jäsentiedote julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja sen ilmestymisestä ilmoitetaan sähköpostilla jäsenille, joiden osoitteet on päivitetty yhdistykselle.
Sähköisen jäsentiedotteen avaamiseen vaadittava salasana lähetetään kaikille jäsenille kerran vuodessa jäsenmaksulaskun yhteydessä. Jäsentiedotetta julkaistaan neljä numeroa toimikaudessa. Yhdistyksen kotisivuja päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehittämään ja muokkaamaan
tarpeen mukaan kuluvan kauden aikana.
Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyttää myös muita kanavia, esim. fysioterapeutti- ja toimintaterapeutti
lehtiä.
5. KOULUTUSTOIMINTA
Koulutustoiminnassa on edelleen tarkoitus käyttää jäsenistön hyväksi vuoden 2008 järjestetyn Skandinaavisen käsikongressin tuottoa, joka tilitettiin yhdistykselle toimikaudella 2009. Tarkoituksena on pitää koulutukset
mahdollisimman edullisina jäsenille.
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään 16.3.2011 Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokousta alustaa käsikirurgi Jarkko Vasenius pitämällä osallistujille luennon Dupyutrenin kontraktuuran injektiohoidosta.
Käsiterapiayhdistys järjestää Yläraajan lihastestauskoulutuksen 27.1.2012. Koulutus pidetään Kuntoutus Ortonin tiloissa, kouluttajina toimivat fysioterapeutit Tarja Rantala ja Saara Raatikainen.
Yhdistyksen jäsenillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua Suomen Käsikirurgiyhdistyksen järjestä-
tOIMINTASUUNNITELMA 2012
mälle kevätkurssille, joka pidetään 24.-25.3.2012 Levillä. Käsikirurgiyhdistyksen pyynnöstä käsiterapiayhditys
pitää puheenvuoron molempina kurssipäivinä, aiheina sormien koukistajajänteiden leikkauksenjälkeinen
kuntoutus sekä post-traumaattisen kyynärvarren liikerajoituksen/jäykkyyden hoito. Hallituksella on tavoitteena
keskustella käsikirurgiyhdistyksen edustajien kanssa yhteisten koulutustapahtumien järjestämisestä tulevaisuudessakin.
Brittiläinen käsiterapeutti Sarah Mee saapuu Suomeen hallituksen kutsusta pitämään yhden päivän mittaisen
koulutuksen käden traumojen näyttöönperustuvasta terapiasta. Koulutus järjestetään 26.5.2012 Kuntoutus
Ortonin tiloissa.
Jäseniltoja järjestetään eri puolilla Suomea jatketaan sen mukaan miten kiinnostusta löytyy. Jäsenillat pyritään
järjestämään jäsenille maksuttomina koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin kustannuksin, joihin ei-jäsenillä
on myös mahdollisuus osallistua kahvirahan hinnalla.
Senioritapaaminen on suunnitteilla järjestää 5.10.2012 Turussa, Sairaala Neon tiloissa. Päivän aiheeksi on alustavasti suunniteltu sormien koukistajajännevammojen kuntoutusta.
Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin, että heillä on mahdollista lukea Lunatum yhdistyksen sivuilta ja
virolaiset terapeutit kutsutaan mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Hallitus
on kutsunut yhden virolaisen käsiterapeutin osallistumaan Sarah Mee:n pitämään koulutukseen. Vahvistusta
osallistumisesta/osallistujasta ei ole vielä saatu.
Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin.
Stipendejä jaetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä 1000 euroa ja syksyllä 1000 euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista ja -ajankohdista tiedotetaan kotisivuilla ja jäsentiedotteessa.
Helsingissä 16.3.2012
Saara Raatikainen, puheenjohtaja
tOIMINTAKERTOMUS 2011
SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY – FINLANDS HANDTERAPIFÖRENING RF
TOIMINTAKERTOMUS
AJALTA 1.1.2011 - 31.12.2011
1.
JOHDANTO
Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu 18.2.1992 ja rekisteröity 21.6.1994. Yhdistyksen tarkoituksena on
yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintaterapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja -tiedon kehittämiseksi.
Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the European Federation of Societies for Hand Therapy, EFSHT) ja
kansainvälisessä (the International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. ��
Yhdistyksemme on edustettuna näissä hallituksen nimeämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen
kanssa.
2.
YLEISTÄ
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 11.2.2011 Ravintola Vltavassa Helsingissä. Osallistujia oli kahdeksantoista (18) yhdistyksen jäsentä. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. Molemmat ilmaisivat halunsa jatkaa ja vuosikokous valitsi heidät jatkamaan seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Ritva
Korvensivu pyysi eroa hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi. Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin tt Pia
Nahi. Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi Tiina Rantasen.
3.
ORGANISAATIO
3.1.
Hallitus
►
►
►
►
►
►
►
Hallitus on kokoontunut toimikaudella neljä kertaa.
Hallituksen jäsenet ovat:
Puheenjohtaja
ft Saara Raatikainen
Varapuheenjohtaja tt Tuija Keinänen
Rahastonhoitaja tt, ft Tiina Rantanen
Sihteeri tt Pia Nahi
Jäsen
tt Sari Marjala
tt Vuokko Kuismin
ft Mirja Tervo
tt Soile Kauppila-Pekkala
tt Annu Voipio
ft Virpi Natt
►
►
►
►
►
IFSHT- delegaattina ja koulutusvastaavana on toiminut Annu Voipio.
EFSHT -delegaattina on toiminut Saara Raatikainen.
Pohjoismaisena yhteyshenkilönä on toiminut Virpi Natt
Jäsenrekisterin ylläpidosta on vastannut Soile Kauppila-Pekkala.
Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut Sari Marjala. Lehden taiton on tehnyt Raili Voipio.
►
►
Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt.
WEB- teamiin on kuulunut Annu Voipio ja Virpi Natt.
3.2 Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck sekä varatilintarkastajana Tarja Hirvelä.
4.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
4.1. Pohjoismainen toiminta
►
►
►
Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme jäsentiedotteet.
Ruotsin yhdistys on lähettänyt jäsenluettelonsa.
Norjan yhdistys lähetti kutsun vuosikokoukseensa.
4.2.
IFSHT
IFSHT: lle on toimitettu päivitetyt yhteystietomme.
4.3. ►
►
EFSHT
EFSHT:n kongressiin Oslossa 26.-28.5.2011 osallistuivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. ESFHT:n sihteerille on
toimitettu päivitetyt yhteystiedot.
EFSHT:n jäsenmaksut vuodelta 2011 on maksettu.
5.
JÄSENISTÖ
Toimikauden vaihtuessa 31.12.2011 yhdistyksen jäsenmäärä oli 289. Jäsenistä oli toimintaterapeutteja 217 ja
fysioterapeutteja 72.
Yhdistyksellä on:
►
►
►
1 kummijäsen: Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba
2 kunniajäsentä: Tt Pirkko Lundan ja tt Irmeli Parjo
4 kannatusjäsentä: yritykset Villa Manus ja Medi-Orto, Lenaco ja Respecta
Vuoden 2011 aikana yhdistykseen liittyi 13 henkilöä ja erosi 20 henkilöä. Hallitus käsittelee erotettavat jäsenet kaudelta 2011 seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytännön vuosikokouksessa.
6.
KOULUTUSTOIMINTA
14.10.2011 yhdistys järjesti Yläraajan kinesioteippauskoulutuksen Ortonissa Helsingissä. Kouluttajana toimi
fysioterapeutti OMT Keijo Pitkämäki. Koulutukseen osallistui yhteensä 19 fysio- ja toimintaterapeuttia.
7.
STIPENDIT
Yhdistys on jakanut stipendejä koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistumista varten. Vuoden 2011 stipendejä
oli jaossa 1790. Vuonna 2011 hallitus myönsi tt Marjo Mustaniemelle 215 euroa Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan vierailua varten ja 200 euron stipendin Pia Berglund-Hintzelle.
8. LUNATUM-JÄSENTIEDOTE
Jäsentiedotteita on julkaistu neljä sähköisenä versiona yhdistyksen kotisivuilla. Niissä on kerrottu alan koti- ja
ulkomaisista koulutuksista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita sekä käytännön työtä koskevia kirjoituksia.
►
Jäsentiedotteessa 1/2011 esiteltiin muun muassa Linda Aallon ja Suvi Seitolan opinnäytetyö: ”Nivelreumaa
sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet”, Outi Kaarelan artikkeli hypertrofisten arpien ja keloidien hoidosta, tt Tuija Oravaisen ja tt Mervi Gröhnin artikkeli käden alueen arpien hoidosta sekä tt Vuokko Kuisminin
kirjallisuuskatsaus arpimittareihin ja mittauslaitteisiin. Lisäksi lehdessä julkaistiin 2011 järjestetyn vuosikokouksen pöytäkirja, toimintakertomus ja tuloslaskelma vuodelta 2010 sekä toimintasuunnitelma vuodelle
2012.
10
►
►
►
Jäsentiedotteeseen 2/2011 sisältyi artikkeli lymfaterapiasta käsipotilaan terapian tukena, jonka kirjoitti ft,
lymfaterapeutti Anna-Maija Haikara. Ft Sari Nikolajew kertoi kokemuksistaan ”Sometosensory rehabilitation –kurssilla Sveitsissä. Lisäksi numerossa esiteltiin tt Salla Lempiäisen ja tt Minna Timosen opinnäytetyö:
Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän toimintaterapiaan.
Lehdessä 3/2011 kerrottiin muun muassa ft Pirjo Peuralan, ft Marjaana Pernilän ja tt Marjo Mustaniemen
tutustumismatkasta Tukholman Sahlgrenskan yliopistolliseen sairaalaan Göteborgiin seuraamaan tetraplegiapotilaan yläraajan korjausleikkausta ja terapiaa. Ft Saara Raatikainen toi lehdessä terveiset Eurohand
2011 tapahtumasta Oslon kongressikeskuksesta, jossa järjestettiin FESSH:n JA EFSHT:n yhteinen kongressi
26.-28.5.2011. Tässä numerossa julkaistiin IFSHT update.
Lehdessä 4/2011 ilmestyi ft, omt Petteri Kohon artikkeli: Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen
hidastajana sekä artikkeli Villa Manuksen 10-vuotis juhlasymposiumista.
8. WEB-SIVUT
Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistölle. Sivuilta löytyy
tietoa mm. yhdistyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet, vertailuarvoja sekä koulutustietoja. Lisäksi jäsenille on tiedotettukotisivujen kautta hyödyllisistä käsiterapiaan liittyvistä
internet-osoitteista.
Kotisivujen on päivittänyt yhdistyksen puolesta Virpi Natt. Sivujen osoite on www.kasiterapiayhdistys.fi.
Helsingissä 15. tammikuuta 2012
Pia Nahi, sihteeri
11
Suomalaisten 7-12-vuotiaiden lasten
puristusvoimat
ARTIKKELI
– PURISTUSVOIMAVIITEARVOT SUOMALAISILLE LAPSILLE
Toimintaterapeutit Marjaana Määttä, Jenni Niukkanen ja Anne-Mari Tervasalo.
Käden puristusvoimalla on suuri vaikutus jokapäiväiseen elämään, mutta kuitenkaan Suomalaista
tutkimusta lasten puristusvoimasta ei ole aikaisemmin tehty. Kolme Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian opiskelijaa teki tästä
aiheesta opinnäytetyön joka valmistui syksyllä
2011. Opinnäytetyötä varten puristusvoimamittauksia tehtiin 282 lapselle. Tuotoksena koottiin
suomalaisten 7–12-vuotiaiden lasten puristusvoimaviitearvotaulukko.
Käden puristusvoiman mittaus on osa toimintakyvyn arviointia. Tällainen toimintakyvyn arviointi on
tarpeellista muun muassa lähtötilanteen selvittämiseksi ennen leikkausta, hoitotuloksen arvioimiseksi
leikkauksen jälkeen, kuntoutumisen edistymisen seurannassa ja jäljellä olevien rajoitusten ja toimintojen
arvioinnissa. (Viitasalo 2000: 82.) Puristusvoimaan vaikuttavat sukupuoli, ikä, käden hallitsevuus eli kätisyys
ja koko. Naisten puristusvoiman on todettu olevan
yleensä 50–75 % miesten puristusvoimasta. (Viitasalo
2000: 87–88.)
Yhdysvaltalaisten viitearvojen oli arveltu poikkeavan
suomalaisista, ja siksi koettiinkin tärkeänä saada tälle
mittarille kansalliset normit. Lasten puristusvoimaviitearvoja vertailevan opinnäytetyön aihe oli noussut
HUS:n HYKS:n naisten ja lastentautien tulosyksikön
toimintaterapeuttien mieleen jo useita vuosia sitten,
mutta vasta kevättalvella 2011 aiheesta alettiin valmistella opinnäytetyötä. Toimintaterapeutit Sari Marjala ja
Sanna Rautakorpi toimivat valmistuneessa opinnäytetyössä yhteistyökumppaneina ja työelämän ohjaajina.
HYDRAULINEN
PURISTUSVOIMAMITTARI
Opinnäytetyössä käytettiin hydraulista käden puristusvoimamittaria kauppanimeltä Saehan (ks. kuviot
1 ja 2). Se antaa tarkan käden puristusvoimalukeman
ilman, että mitattava tuntee kahvan liikkuvan. Mittarin
kahva on säädettävissä viiteen eri oteleveyteen, joten
sitä voidaan käyttää kaikilla käden koosta riippumatta.
Mittarissa on osoitin, joka jää osoittamaan puristuksen
maksimivoimaa kilogrammoissa ja paunoissa, vaikka
puristus olisikin jo heikentynyt tai kokonaan loppunut.
Saehan-puristusvoimamittarin voima-asteikko on aina
90 kilogrammaan tai 200 paunaan asti. (MSD Europe
bvba 2008: 14–22.)
SUOMALAISTEN LASTEN
PURISTUSVOIMAMITTAUKSET
Tutkimukseen osallistuvat lapset rajattiin syntymävuosien mukaan vuosien 1999 ja 2004 välillä syntyneisiin
lapsiin. Luotettavan tutkimustuloksen takaamiseksi
jokaisesta ikäryhmästä mitattiin vähintään 10 tyttöä
ja 10 poikaa, mikä on käytännössä pienin määrä, jolla voidaan kohtuullisella luotettavuudella tarkastella
kahden toisistaan riippumattoman ryhmän keskilukujen tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimus toteutettiin tavallisissa suomalaisissa peruskouluissa ja mittauksiin otettiin vain normaalisti kehittyneiltä tavallisella
luokalla olevia lapsia koska tarkoituksena oli saada
normaalit viitearvot.
Saatuja puristusvoimatuloksia tarkasteltiin ja verrattiin yhdysvaltalaisiin puristusvoimaviitearvoihin sukupuolen, iän, suurimpien puristusvoimien ääriarvojen
sekä keskiarvojen mukaan. Yhdysvaltalaisiin viitearvoihin vertaamisen lisäksi tutkittiin sukupuolen ja iän
vaikutusta puristusvoimaan. Jokaisesta ikäryhmästä
mittauksiin osallistui 38–52 lasta. Eniten osallistui 10vuotiaita ja vähiten 12-vuotiaita. Kun ryhmät jaetaan
sukupuolen mukaan, eniten mittauksiin osallistui 10vuotiaita poikia ja vähiten 11-vuotiaita tyttöjä. Kaiken
kaikkiaan poikia osallistui mittauksiin 149 ja tyttöjä
133.
Mittaustuloksia tarkastellessa käy ilmi, että puristusvoimien ikä ja sukupuolikohtaiset keskiarvot nousevat
selkeässä linjassa: mitä vanhemmista lapsista on kyse,
sitä paremmat puristusvoimien keskiarvot ovat kummassakin kädessä. Tytöillä on aina ikäryhmässään heikompi keskiarvo kuin samanikäisillä pojilla. Myös vasemman ja oikean käden puristusvoimien keskiarvoissa näkyy selkeä ero niin, että jokaisella ryhmällä vasen
käsi on keskiarvoltaan heikompi kuin oikea käsi.
Ikäryhmien puristusvoimien maksimiarvot eivät nouse
yhtä selkeässä linjassa kuin keskiarvot. Esimerkiksi po-
12
7–12 -VUOTIAIDEN LASTEN PURISTUSVOIMAT
jilla oikean käden mittausten maksimiarvot nousivat
ikäryhmittäin aina 9-vuotiaisiin asti. 10–12-vuotiailla
voimakkain puristus ei välttämättä löytynyt vanhimmasta ryhmästä eli 12-vuotiaista. Heikoimmat puristusvoimat eivät myöskään edenneet loogisesti niin,
että nuorimmilla olisi automaattisesti heikoin puristus.
Esimerkiksi 11-vuotias tyttö puristi ikäryhmänsä heikoimpana 12 kilogrammaa, kun taas 12-vuotias poika
puristi oman ryhmänsä heikoimpana vain kymmenen
kilogrammaa. Yksittäiset poikkeavuudet maksimi- ja
minimiarvoissa eivät tällaisessa kartoituksessa kuitenkaan ole niin merkittäviä kuin suuret linjat, keskiarvot
ja mediaanit. Poikkeavuudet muistuttavat lasten puristusvoimien kehittymisen yksilöllisyydestä.
Mittauksiin osallistui sekä oikea- että vasenkätisiä lapsia. Jokaisesta ikäryhmästä mittauksiin osallistui ainakin
kaksi vasenkätistä. Yhteensä 24 vasenkätistä osallistui
mittauksiin ja näin mittauksiin osallistuneista lapsista
noin 8,5 % on vasenkätisiä. Mittauksiin osallistuneiden
vasenkätisten määrä on kohtalainen kun tiedetään,
että tutkimusten mukaan noin kymmenen prosenttia
maapallon väestöstä on vasenkätisiä (Wright 2011: 6).
Opinnäytetyö on julkaistu ammattikorkeakoulujen
julkaisuarkistossa Theseus.fi.
Opinnäytteen pysyvä Internet-osoite on
http://um.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016364
Lähteet:
► - MSD Europe bvba 2008. Hydraulic Hand Dynamometer. Belgia
► - Viitasalo, Hanna 2000. Toimintakyvyn arviointi. Teoksessa Vastamäki Martti, Vilkki Simo, Raatikainen Timo,
Viljakka Timo, Jaroma Heikki, Göransson Harry, Jokiranta Jorma: Käsikirurgia. 1. Painos. Helsinki: Kustannus Oy
Duodecim. 82–91.
► - Wright, Ed 2011. The Left-Handed History of the
World. Sydney: Murdoch Books.
Suomalaisten lasten puristusvoimaviitearvoja vertailtaessa yhdysvaltalaisiin puristusvoimaviitearvoihin
havaittiin selkeä ero puristusvoimien välillä. Opinnäytetyössä tehtyjen taulukoiden perusteella voidaan
nähdä, että suomalaiset tulokset ovat heikompia yhdysvaltalaisiin tuloksiin verrattuna. Tarkasteltaessa niin
poikien kuin tyttöjen molempien käsien puristusvoimien keskiarvotaulukoita voidaan havaita, että vaikka
keskiarvot ovat suomalaisilla lapsilla heikommat kuin
yhdysvaltalaisilla, kulkevat molemmat keskiarvolinjat
samassa linjassa.
Puristusvoiman riippuvuutta pituudesta ja painosta
tutkittiin SPSS-tilastointiohjelmalla, Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Korrelaatiokertoimella saatiin
selville, että pituudella ja painolla on vaikutusta puristusvoimaan siten, että mitä pidempi tai painavampi
lapsi, sitä voimakkaammin hän todennäköisesti puristaa. Sekä painon että pituuden vaikutukset puristusvoimiin olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä, tilastollisesti merkitseviä tai tilastollisesti melkein merkitseviä
ikäryhmästä ja sukupuolesta riippuen. Tilastollisen
merkitsevyyden mukaan tarkasteltuna paino vaikutti
pituutta enemmän kaikkien ikäryhmien puristusvoimiin.
Kaupunkikohtaisia eroja tutkittaessa huomattiin, että
Satakunnan alueella tehdyt puristusvoimamittaukset
tuottivat suurimmat mediaani- ja maksimiarvot molemmilla käsillä. Uudenmaan alueella lapset puristivat
pienimmät puristusvoima-arvot. Lapsien lukumäärä
vaihteli paikkakunnittain 81 lapsesta 102 lapseen.
13
7–12 -VUOTIAIDEN LASTEN PURISTUSVOIMAT
SUOMALAISTEN 7-12-VUOTIAIDEN LASTEN
PURISTUSVOIMAVIITEARVOT
Määttä, M - Niukkanen, J. - Tervasalo, A-M. 2011
7 v. tytöt
7 v. pojat
8 v. tytöt
8 v. pojat
9 v. tytöt
9 v. pojat
10 v. tytöt
10 v. pojat
11 v. tytöt
11 v. pojat
12 v. tytöt
12 v. pojat
keskiarvo
8,55
9,56
9,14
11,63
12,08
12,79
13,66
15,25
15,94
18,70
17,73
19,69
OIKEA
mediaani
8
9,5
9
11
12
12
13,5
16
16
18
17,75
19,75
min. – max.
6,5 - 12
6,5 - 16
6 - 15
6 - 20
9,5 - 22
9 - 22
8 - 20
10 - 33,5
12 - 26,5
14 - 31,5
12,5 - 30
10 - 31,5
keskiarvo
7,99
8,70
9,07
10,70
10,86
11,83
12,65
14,81
14,31
15,94
16,41
17,58
VASEN
mediaani
7,75
9
9,75
10
11
12
12,5
14,25
15
16
17
18,5
min. – max.
5 - 13
4,5 - 12,5
5 - 15
6 - 19,5
8 - 16,5
6 - 18
6 - 19
7 - 33
12 - 25
12 - 28
12 - 26
8 - 27,5
Lapsi puristaa ensin toisella kädellä kolme kertaa ja sitten kolme kertaa toisella. Aikaa jokaisen puristuksen välissä oli 5–10 sekuntia. Viitearvotaulukon vaihteluvälin minimi- ja maksimiarvot on koottu lasten suurimmista
puristusvoimista eli maksimiarvoista.
Mittausasento oli seuraava:
►
►
►
►
►
olkavarsi adduktiossa
kyynärivel 90 asteen fleksiossa
ranne neutraaliasennossa
tutkittava istuu käsinojattomalla tuolilla, kantapäät lattiassa
yläraajaa ei saa tukea, mutta tarvittaessa mittaaja voi kannatella mittaria kevyesti alapuolelta
Lähteet:
► Viitasalo, Hanna 2000. Toimintakyvyn arviointi. Teoksessa Vastamäki Martti, Vilkki Simo, Raatikainen Timo, Viljakka Timo,
Jaroma Heikki, Göransson Harry, Jokiranta Jorma: Käsikirurgia. 1. Painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 82–91.
► Määttä, M. – Niukkanen, J. – Tervasalo, A-M. 2011. Suomalaisten 7–12-vuotiaiden lasten puristusvoimat. Puristusvoimaviitearvot hydrauliselle puristusvoimamittarille. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
14
Saara Raatikainen
NOI Groupin kongressi järjestettiin 26.-28.4.12 Adelaidessa Australiassa. Kongressia edeltävinä päivinä
järjestettiin muutama tiiviskurssi, joihin osallistumalla
oli mahdollisuus syventyä tarkemmin muutamiin kongressin teemoihin.
Mutta ensin muutama sana NOI:sta niille, joille kyseinen taho/laitos ei ehkä vielä ole tuttu. NOI tulee
sanoista Neuro Orthopaedic Institute, ja se on perustajansa David Butlerin luotsaama neurodynaamiikka,
neurotieteitä ja kiputieteitä tutkiva, edistävä ja kouluttava yksityinen instituutti Australiassa. Tai sen päämaja
on Australiassa, Adelaidessa. NOI:n kouluttaja- ja tutkijaryhmä on kuitenkin monikansallinen, ja sen myötä sen toimintaa löytyy ja konseptin mukaisia koulutuksia ja kursseja pidetään ympäri maailmaa. NOI:
n tunnetuimpia tuotteita ja metodeja ovat Explain
Pain (saatavilla kirjana ja audiokirjana), raajojen ja/tai
kehon oikea-vasen erottelukykyä kartoittava Recognize (kuvakortit, lisenssipohjainen selainohjelma tai
applikaatio iphonelle ja ipadille), neurodynamiikkaa
käsittelevä kirjallisuus sekä kroonisten kipupotilaiden
hoitoon suunniteltu GMI (Graded Motor Imagery) ohjelma. Teoria GMI:hin liittyen ja sen taustalla on juuri
painettu yksien kansien sisään, upouusi kirja julkaistiin
kongressin yhteydessä.
Edelliskerran suosion siivittämänä tämä Adelaiden
kongressi keräsi liki 600 osallistujaa ympäri maailman.
NOI:n henki ja sydän, primäärimoottori David Butler
itse kuvaili, että tällä kertaa kyseessä ei ollut kongressi
vaan ennemminkin liike, ”terveysliike”, jota vie eteenpäin neuroplastisuuteen liittyvä uusi tieto, näyttöön
perustuvat hoidot, kliinikoiden alati nousevat odotukset hoitojen tuloksista sekä potilaat, jotka hakevat
syvempää tietoa terveyskirjallisuudesta. Noilaiset itse
sisällyttävät tämän liikkeen, ja oman visionsa ylipäätään, biopsykososiaaliseen ajattelumalliin, ja tavoittelevat muutoksia siihen millaisia käsitteitä ja käsityksiä
kliinikoilla on kivusta ja kivunhoidosta nykypäivänä.
Kongressia edeltäneille tiiviskursseille oli rajoitettu
määrä paikkoja, osallistujia oli n 50 per kurssi. Tiiviskurssien aiheina olivat Neurodynamics & the neuromatrix, Mobilisation of the nervous system, Explain
Pain ja GMI. Neuraalikudoksen mobilisaatio -kurssi oli
syventävä katsaus kipumekanismeihin ja hermostossa
tapahtuviin muutoksiin suhteessa koettuun kipuun.
Lisäksi kurssilla käytiin käytännössä läpi yleisimmät
neuraalikudoksen provokaatio/tensiotestit, pohdittiin
testien luotettavuutta ja kriittistä tulkintaa ja harjoiteltiin perifeeristen hermojen palpaatiota. Kurssin pääve-
NOI itse ilmaisee visionsa näin: ‘To seed healthy notions of self through neuroscience knowledge’. He
��
listaavat viisi tärkeää ajatusta, jotka kulkevat punaisena
ja perustaa olevana lankana kaikessa heidän toiminnassaan:
►
►
►
►
►
vamma tai sairaus ei tarkoita, että ihmisellä täytyy
olla kipuja
hermosto/hermokudos liikkuu ja venyy samalla
kun me liikumme
kipu, stressi ja suoritus ovat kaikki aivojen outputilmiöitä
tieto ja liike ovat mahtavimmat kivun ja stressin vapauttajat
hermoston plastisuus antaa uutta toivoa ja tekniikoita
Adelaidessa pidetty kongressi oli toinen laatuaan, ensimmäinen pidettiin Nottinghamissa vuonna 2010.
15
David Butler pitämässä avajaispuhetta kongressi-illallisella
täjinä toimivat aihetta ansioituneesti tutkineet Michael Coppieters ja Robert Nee. Molempien heistä
julkaisuja voi suositella luettaviksi, jos esim. yläraajan
neuraalikudostestit ja neurodynamiikan tutkimukset
kiinnostavat!
Itse kongressin luennoitsijakaarti koostui laajasta joukosta huippututkijoita ja kliinikoita, joita kaikkia kiinnostaa rikkoa rajoja, joiden kehyksissä suuri osa tämän päivän kivunhoidosta tapahtuu. Samanaikaisesti
pyritään siis syventämään teoriatietoa, menemään
yhä tarkempiin yksityiskohtiin fysiologisissa ilmiöissä,
joita kipuun liittyy, ja sitä sitten sovittamaan laajaan,
kokonaisvaltaiseen näkemykseen, jolla kipupotilaiden
ongelmia tulisi ratkoa. Ei ihan helposti saavutettava
tavoite. Solutason neurofysiologia ja immunologia
paljastavat paljon, mitä hermostossa ja elimistössä
tapahtuu, kun ihmisellä on kipuja tai kun kipu kroonistuu, haastellisempaan onkin soveltaa uusi tieto ja
löydökset kliiniseen työhön. Kunnioittava hatunnosto
joka tapauksessa kaikille, jotka tätä tärkeää aihetta tutkivat ja jaksavat uskoa parempaan kivun ymmärtämiseen ja hoitoon tulevaisuudessa.
Ohjelma koostui suurimmalta osin n. 30 minuutin
luennoista, joka salli puhujien jo hieman syventyä aiheisiinsa ja käydä teemoja läpi ilman alituista kiirettä
ehtiä diakavalkadejansa läpi. Kuulijan näkökulmasta
tämä oli loistava järjestely, etenkin kun aiheet olivat
osittain teoreettisesti haastavia peruskliinikon arkiseen ajatusmaailmaan. Kipua, aivojen plastisuutta,
aivojen osuutta kipuun ja erilaisia neurofysiologisia ilmiöitä käsiteltiin hyvinkin erilaisissa yhteyksissä. Tässä
muutamia hohdokkaimpia poimintoja kolmen päivän
ohjelmasta.
Australialainen plastiikkakirurgi Fiona Wood tarkasteli ihon ja palovammojen mahdollisuuksia parantua
ilman hankalaa arpeutumista regeneraation kautta,
korrelaatiota palovammojen jälkeisen kroonisen kivun
ja neuroanatomisten muutosten välillä, kutaanisen
hermotuksen muutoksia palovamma-alueiden distaalipuolilla ei-vammautuneessa ihossa ja miten neuraalinen informaatio ja ohjaus vaikuttaa näihin kaikkiin
prosesseihin.
Tunnetun brittiläisen King’s Collegen kivuntutkimisyksikön johtaja Mick Thacker puolestaan esitti haastavan yksityiskohtaisen katsauksen tämän hetken
viimeisimpään tietoon neuroimmunologiasta, ja tarkemmin siinä astrosyyttien ja gliasolujen toiminnasta ja tärkeydestä neuraalisen prosessoinnin kannalta.
Gliasoluilla näyttää olevan, aiemmista käsityksistä poiketen, hyvinkin suuri merkitys jopa korkeamman tason
neuraalisessa prosessoinnissa sekä kivun tuotossa ja
ylläpitämisessä. Käsittämättömän älykäs kaveri, ja sen
myötä pudotti varmasti lähes jokaisen kuulijan ainakin
yhdessä kohtaa luentoaan hitusen pois kärryiltä.
Ben Wand kävi läpi maladaptiivisten kognitiivisten
käsitysten ja maladaptiivisten minä-käsitysten roolia
kroonisten kiputilojen voimistajana ja/tai ylläpitäjänä.
Nämä kipukroonikkojen virheelliset käsitykset kipualueestaan voivat ilmetä kliinisesti mm. korostuneena
sensitiivisyytenä, yleisesti heikentyneenä huomiointikykynä, hitaina motorisina liikkeinä tai korostuneena lihasten ko-kontraktiona. Wand piti myös samaa
teoriaa syventävän ja käytäntöön soveltavan work
shopin yhdessä Hannu Luomajoen kanssa sentraalisen sensitisaation tutkimisesta. Potilasta tutkittaessa
tarkan anamnestisen haastattelun pohjalta saadaan
16
jo alustava käsitys onko kyseessä nosiseptiivinen, perifeerinen neuropaattinen vai sentraalinen kipumekanismi. Sentraalisen sensitisaation varmennuksen mittareina toimivat kvantitatiiviset sensoriset testit sekä
kyselykaavakkeet (mm. pelkovälttämiskäyttäytyminen
(FABQ), kipukatastrofointi (PCS), Örebro).
Psykiatrian professori Sandy McFarlane on palkittu
useaan otteeseen lukuisista tutkimuksistaan ja työstään post-traumaattiseen stressihäiriöön (post traumatic stress disorder, PTSD) liittyen. Luennossaan
hän tarkasteli stressi- ja traumakokemusten yhteyttä
erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, fyysiseen terveyteen ja
krooniseen kipuun. On näyttöä, että mainittavat stressi- ja traumatapahtumat kumuloituvat elämän aikana,
jopa huolimatta siitä, että selviytyminen yksittäisestä
tapahtumasta toteutuisikin primaaristi hyvin. Nämä
kasaantuvat traumat voivat aiheuttaa erilaisia terveysriskejä, kuten ylipaino, hyperlipidemia, kohonnut verenpaine, krooninen kipu ja sydäntaudit. Traumoihin
liittyvä muisti on nykytiedon valossa yksi tärkeimmistä
pitkäaikastulosta ennustavista tekijöistä, ja alhainen
kortisolitaso heti traumakokemuksen jälkeen näyttäisi
osoittavan post-traumaattisen stressireaktion kehittymistä.
Niamh Moloney esitteli kanssatutkijoidensa kanssa
saatuja tuloksia tutkimuksesta, jossa vertailtiin epäspesifien yläraajakipuisten, servikaalisten radikulopatiapotilaiden ja terveiden kontrollien yläraajojen
somatosensorista profiilia. Kaikille tutkittaville tehtiin
neurologinen tutkimus, neuraalikudoksen provokaatiotestit, kvantitatiivinen tunnon arviointi sekä kipukysely. Epäspesifin yläraajakivun ja servikaalisen radikulopatian somatosensoriset profiilit olivat kutakuinkin
päinvastaiset tutkimustulosten perusteella, ja näillä
ryhmillä oli myös merkittävä ero terveisiin kontrolleihin verrattuna. Epäspesifille yläraajakivulle tyypilliset
somatosensoriset muutokset olivat termaalinen hyperalgesia, neuraalinen mekanosensitiivisyys ja painekipuun liittyvä hyperalgesia, kun taas radikulopatiapotilailla tyypillistä oli yleinen sensorinen hypoalgesia
(termaalinen, tärinä -ja painekipu).
sa, heikentyneenä kahden pisteen erottelukykynä tai
neglect-tyyppisinä oireina. Moseley myös esitteli kokeellisten tutkimustensa tuloksia, joissa terveillä henkilöillä nk. kumikäsi-illuusiolla pystytään häiritsemään
tätä kehon omistajuustuntemusta. Kumikäsi-illuusion esitteli ensimmäisenä peililaatikonkin kehittänyt
Dr Ramachandran, jonka pioneerimaisiin ajatuksiin
moni nykypäivän tutkimusaiheista pohjautuu. Toinen kokeellinen tutkimus liittyen ihmisen käsitykseen
omasta kehostaan tai kehon osasta, ja sen yhteydestä kipuun on tehty tietokone-ohjelmalla, jossa kuvataan potilaan kättä, mutta tietokoneen näytölle siitä
saadaan reaaliaikaisesti muokattua erilaisia illuusioita,
esim. venytettyä sormea, suurennettua/pienennettä
käden kokoa, jolloin potilaan katsellessa pelkästään
tätä illuusiota omasta kädestään on saatu muutoksia
kipuun. Toki tällaiset tutkimukset ovat vielä täysin kokeellisia ja suurimmaksi osaksi terveillä henkilöillä tehtyjä, eikä niillä sen myötä ole toistaiseksi suurta arvoa
arjen kliinisessä työssä, mutta mielenkiintoisia ajatuksia ja havaintoja silti.
Lorimer Moseley piti erittäin mielenkiintoisen luennon korteksin kehomatrixista eli siitä, miten aivokuoren eri alueiden toiminta vaikuttaa ihmisen fyysiseen
ja psyykkiseen käsitykseen ja tunnistamiseen omasta
kehostaan ja tilaan sen ympärillä, ja luo meille kaikille ikään kuin omistajuussuhteen omaan kehoomme.
Primaarinen sensorinen aivokuori ei ole oleellisin alue
tässä tunnistamisprosessoinnissa, vaan suurempaa
roolia näyttelevät mm. posteriorinen parietaalinen aivokuori (insula, operculum) ja frontaalinen aivokuori.
Kroonisilla kipupotilailla tämän matrixin muutokset
ilmenevät erimerkiksi somatotooppisten karttojen
häiriöinä, häiriönä taktiilistimulaation paikannukses-
Lievien, perifeeristen hermopinteiden, kuten rannekanavaoireyhtymän, toistaiseksi tunnistetuista patomekanismeista ja viimeisimmistä tutkimuksista kertoi
Annina Schmid. Toisin kuin tähän asti on melko yleisesti luultu, lievissä perifeeristen hermojen kompressiotiloissa muutoksia ei tapahdu ainoastaan paksuissa
axoneissa, vaan eläinkokeista saatujen tulosten perusteella näyttäisi, että muutoksia ja vaurioita syntyy
myös ohuisiin axoneihin. Ohuiden axonien vaurioihin
näyttää myös liittyvän immuunisysteemin käynnistämä inflammaatio, jossa macrofageja ja T-lymfosyyttejä
aktivoituu vaurioalueen lisäksi myös vastaavan hermon dorsaalisessa juurigangliossa.
17
Jokaisena kongressipäivänä oli tarjolla myös liuta 1½
tunnin mittaisia work shopeja, joista valita mieleisensä. Valinnat olivat vaikeita, koska tarjontaa oli huomattavasti enemmän kuin mitä aika ja päällekäisyydet
sallivat niissä käydä. Kevyen humoristisista tietoa ja
hauskuutta yhdistävistä ’vakaviin’ syvän tieteellisiin
sessioihin. Allekirjoittanut valitsi seuraavasti.
Lorimer Moseley ja Explain pain, innovatiivinen tutkija, loistava puhuja, hienoja tarinoita, metafooria ja
keinoja tiedonsiirtoon potilaille ja maallikoille. Adriaan Louw ja Explain pain of surgery, energinen ja
tiivis paketti kipuun liittyvän tiedon jakamisesta ja
valaisemisesta potilaille osana pre-operatiivista hoitoa, tavoitteena ennaltaehkäistä kipukomplikaatioita
leikkausten jälkeen. Flavia Di Pietro ja Luke Parkitny
ja CRPS, tuoreen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tämän
hetkinen näyttö siitä, mitä CRPS:n patofysiologiasta
tiedetään, tai oikeastaan miten vähän kiistatonta tietoa vielä on esitetty, sekä katsaus neuroinflammatoristen tekijöiden merkityksestä CRPS:ssä, toiminnallisen
MRI:n käytöstä ja löydöksistä CRPS-tutkimuksissa ja eri
aivoalueiden mahdollisesta osuudesta koko paketis-
sa (pikkuaivoista saattaa tulla seuraava trendi). David
Butler ja Everyone thinks it’s all in my head, kuinka tulkita ja tunnistaa potilasinformoinnista saatujen tulosten muuttujia, kuinka muuttaa käsityksiä joita meillä
ja potilailla on kivusta, mikä on turhaa ja ei-hyödyllistä
tietoa kipupotilaalle.
Luentojen ja work shopien välisillä tauoilla osallistujat saattoivat käydä kokeilemassa kumikäsi-illuusiota,
katsella uä-kuvauksella oman medianus hermon liukumista rannekanavassa, haastaa visuaalista maailmaansa erilaisilla kuvailluusioilla, testata makuaistiansa ja sen muutosta muiden aistinjärjestelmien kautta
tehtyjen muutosten suhteen, tanssia salsaa, tutustua
kipukroonikkojen työstämään taidenäyttelyyn, otattaa tatuoinnin, perehtyä GMI:hin ja tietysti nauttia
hienosti järjestetyn kongressin rennosta ilmapiiristä ja
kaikista hienoista ihmisistä, jotka olivat tulleet paikalle monenlaisista taustoista, mutta joilla kaikilla tuntui
olevan yhteinen intohimo oppia lisää kivusta ja toivo,
että sana leviää.
LENACO
LENACO KY www.lenaco.websites.fi
CALONIUKSENKATU 8,HELSINKI
P. 09 477370 fax. 09 4773655
18
Terveiset Levilt!
Sari Marjala
Suomen Käsikirurgiyhdistys järjesti Levillä kaksipäiväisen koulutuksen 24 -25.3.2012. Koulutukseen kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan
käsiterapeutteja, kutsu esitettiin Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenille. Käsikirurgeja koulutukseen osallistui muutamia kymmeniä, terapeuttien
osallistumismäärä oli selvästi pienempi. Terapeutteja mukana oli viisi, joista Käsiterapiayhdistyksen
hallituksen jäseniä neljä.
Kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäisen päivän
luennot käsittelivät monipuolisesti koukistajajännevammoja. Luentojen aiheina olivat muun
muassa koukistajasysteemin biomekaniikka, koukistajajännekorjauksen lankamateriaalien valinta,
komplikaatiot, kuntoutus ja koukistajajännekorjauksien hoitotulokset.
Suomen Käsiterapiayhdistys piti päivän aikana
oman puheenvuoronsa, jossa pyrittiin tuomaan
esiin käsiterapeuttien näkökulmia koukistajajännevammojen kuntoutukseen. Käsiterapiayhdistys
oli puheenvuoroaan varten haastatellut yliopistosairaaloiden terapeutteja, jotka työskentelevät
koukistajajännevammapotilaiden kanssa. Haastattelukierroksesta tehtiin yhteenveto, joka esiteltiin koulutuspäivillä. Puheenvuorossa käytiin läpi
yliopistosairaaloiden kuntoutuskäytänteitä ja pyrittiin myös avaamaan terapeuttien ajattelutapaa
sekä tuomaan esiin niitä asioita ja ongelmia, joita
terapeutit työssään kohtaavat koukistajajännepotilaiden kanssa.
Koukistajajännekorjauksen jälkeisestä kuntoutuksesta saimme kuulla myös käsikirurgin puheenvuoron, aiheesta luennoi käsikirurgi Camilla
Hellevuo. Esityksessään hän puhui muun muassa
passiivisen ja aktiivisen mobilisoinnin hyödyistä ja
haitoista
Koulutuksen toisen päivän aiheina olivat ranteen
ja kyynärvarren murtumat. Koulutuskieli vaihtui
englantiin ulkomaisten luennoitsijoiden myötä.
Luentoja kuulimme muun muassa perilunaarisista murtumaluksaatioista ja ligamenttivammoista,
ranteen aksiaalisista luksaatioista sekä CMC rivistön murtumaluksaatioista. Fysioterapeutti Saara
Raatikainen esitelmöi kyynärvarren alueen vammojen kuntoutuksesta. Päivien aikana kuullut luennot olivat kiinnostavia ja kokonaisuudessaan
päivät olivat hyvin antoisat. Toivottavasti yhteistyö käsikirurgien kanssa koulutuksen merkeissä
jatkuu ja saamme enemmän terapeutteja mukaan yhteiseen koulutukseen.
19
Jäsenpalsta
Nauti uusia perunoita ja voita
mansikoita ja makkaroita,
Tee saunaan tuore vasta
varpaat veteen kasta,
Hakkaa liiteriin halkoja
oio nurmikolla jalkoja,
Ihastele poutapilviä
siristele auringossa silmiä,
Haista kesän tuoksut
unohda turhat juoksut,
Muista paljon lekotella
laiturilla elämää hekotella,
Mieti kivoja juttuja
tapaa ystäviä ja tuttuja,
Älä murehdi ötököitä
vietä rauhallisia kesäöitä !
Yhdistyksen jäsenille
rentouttavaa kesää!
t. hallitus
20
Hallituksen uusi jsen
esittytyy
Aurinkoisia terveisiä Espoosta!
Käsiterapiayhdistyksen uutena jäsenenä nakki napsahti ja sain tehtäväkseni kirjoittaa esittelyn itsestäni..
On yllättävän vaikeaa kirjoittaa itsestään, mutta kokeillaan kuitenkin.
27 vuotta sitten tupsahdin maailmaan siskoni leikkikaveriksi.. reiluako?! Kotikaupunkini on Seinäjoki,
Lakeuren pääkaupunki keskellä Etelä-Pohojammaata, rovinssi rockin luvattu kaupunki. Murre tuuppaa
katoamahan jossei oo pitkihi aikoihi käyny kotosalla.
Puukkoa en kuitenkaa kanna hamehen alla, nottei
tartte pelätä. ”joka äidin unelmavävy” Duudsonit on
saman kylän poikia. Notta hulluuresta meirät tunnetahan!
Perheessämme on ilmeisesti hoivaviettiä, sillä äitini
on elämänsä tehnyt töitä sairaanhoitajana ja siskoni
lähihoitajana (isä on sitten enemmän automiehiä ja
erittäin hyvä siinä). Itse kuitenkin sain kipinän kuntouttavalle puolelle omien fysioterapiakokemusteni pohjalta. Jalkapalloilijana jalkavaivat tulivat tutuksi ja sitä
mukaan myös vaivojani helpottanut fysioterapeutti.
Lukion jälkeen päädyin kuitenkin urheiluhierojakouluun ja siellä haluni valmistua fysioterapeutiksi vain
kasvoi. Urheiluhierojakoulun jälkeen päädyin kotoisaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun lukemaan fysioterapeutiksi. Opinnot alkoivat syksyllä 2007.
Jo koulun alkuvaiheessa päätin lähteä vaihtoon ja
vaihtoni toteutui syksyllä 2009. Tuohon saakka kuvittelin jääväni loppuiäkseni lakeudelle, mutta aiemmin
keväällä tapaamani nuorimies muutti suunnitelmani.
Kuinka vaikeaa olikin lähteä vaihtoon suhteen alkuvaiheessa, mutta ainakin vaihdosta palattuani tiesin, että
tässä on sitä jotain. Poikaystäväni muutti samaisena
syksynä 2009 Helsinkiin pelaamaan. Myöhemmin Suomeen palattuani päätimme laittaa ”hynttyyt yhteen” ja
muuttaisin itsekin valmistuttuani pääkaupunkiseudulle. Näin myös kävi. Pyrin ahkerasti saamaan viimeistä
harjoittelupaikkaani HUS:stä. Ulkopaikkakuntalaisena
ei harjoittelupaikkaa ollut helppo saada ja lopulta päädyin omien hakujeni kautta Herttoniemen sairaalaan,
Töölön päiväkirurgiselle osastolle. Mikä onni! Harjoittelupaikka oli loistava, ihmiset ystävällisiä ja sain tehdä
juuri sitä mitä halusin. Harjoittelu päättyi marras- joulukuun vaihteessa ja valmistujaiseni olivat joulukuun
puolessa välissä 2010. Sain ennen juhlia parhaan mahdollisen soiton, jossa minua pyydettiin Töölön upeaan
porukkaan töihin. Vieläkin hämmästelen onneani..
Työpaikka uudessa kotikaupungissani ja vieläpä
mahtavassa sairaalassa! Uskomatonta! Joku ehkä
ihmettelee hehkutustani, mutta
unelmani täyttyi
ja olen siitä niin kiitollinen.
Tässä vaiheessa kaikki oli vasta alussa. Totuttelin uuteen työpaikkaan ja uusiin ihmisiin. Ja ennen kaikkea
uuteen ammattiini. Kiersin osastoja ja lopulta päädyin
poliklinikalle tuuraamaan upeita senioreitamme Pirjo
Peuralaa, Marjaana Pernilää sekä Anne Hjeltiä (naisille huomautuksena, että tämä ei tarkoita ikää). Silloin
sain ensikosketuksen käsikirurgian puolelle Pirjo Peuralan opastuksella. Se kolmen viikon kesäloman sijaisuus Pirjon saappaissa sytytti kipinän joka vie edelleen
eteenpäin. Kuin sattumalta alkusyksystä 2011 HerSa:
sta vapautui tilapäisesti paikka käsikirurgian puolta
hoitamaan ja löysin itseni sieltä. Virpin (Natt) siirtyessä
”omiin hommiin” olen saanut jäädä Herttoniemeen käsikirurgisia potilaita kuntouttamaan. Löysin paikkani.
Vaikka kiinnostusta ja intoa käsipuolelle on, niin mahalaskujakin tulee. Turhautumista ja epätoivoa. Miten niin
pienellä alueella voi olla niin monta liikkuvaa osaa??
Teinkö varmasti kaikkeni? Onneksi on myös niitä ilon
hetkiä, jolloin voi rauhassa sulkea keissin ja todeta, että
hyvinhän tämä meni. Ilman senioreitamme en olisi
tässä.. Kirjaimellisesti! Lämpimät terveiset mentorilleni
Pirjo Peuralalle, joka iloisesti hymyillen ehdotti minua
hallituksen jäseneksi. Lupauduin ja nyt olen tekstini
kirjoittanut (ja näköjään tätä tekstiä riittää).
Tähän ei toivottavasti tehtäväni hallituksessa jää. Pyrin
ahkeroimaan, jotta olisin hyödyksi yhdistyksellemme.
Itseäni en tykkää tuoda esille, mutta mielelläni toimin
taustalla. Toivottavasti tapaamme yhdistyksemme järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa! Mukavaa ja
aurinkoista kesää!!
Piia Hautala, fysioterapeutti
Herttoniemen sairaala, HUS
21
Stipendiasiaa
Syksyn 2012 stipendien haku
Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden
2012 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö,
hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit.
Viimeinen hakupäivä on keskiviikko 31.10.2012
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tiina.rantanen[@]sairaalaneo.fi
tai postitse kotiosoitteeseen:
Suomen käsiterapiayhdistys ry c/o Tiina Rantanen Anniitunkatu 21c 6 20900 Turku
Kerro hakemuksessa:
►
►
►
►
►
►
mihin koulutukseen haet stipendiä
selvitys koulutuksen kustannuksista
mitä muuta tukea saat (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne)
mitä summaa haet
yhteystiedot
tilinumero
Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.
HUOMIOITHAN, ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA!
senioripäivät
SENIORIT KOKOONTUVAT TURKUUN
Senioripäivät järjestetään perjantaina 5.10.2012 Sairaala NEO:ssa, Turussa.
Sairaala NEO sijaitsee aivan Kupittaan juna-aseman välittömässä läheisyydessä, os. Joukahaisenkatu 6,
20520 Turku.
Aiheena käden koukistajajännevammat.
Aiheesta käsikirurgin alustus ja paneelikeskustelu. Keskustellaan eri sairaaloiden koukistajajännevammojen kuntoutuskäytänteistä.
Tarkempi ohjelma tulossa syksyllä yhdistyksen kotisivuille.
Ilmoittautumiset 21.9.2012 mennessä Annu Voipiolle [email protected]
Otsikkokenttään seniorit2012.
22
ifsht
VOL 6 ISSUE 2
MARCH 2012
www.ifhst.org • [email protected]
IFSHT FUNDING AND DONATION
OPPORTUNITIES:
,)6+7VXSSRUWVDQGIDFLOLWDWHVWKHGHYHORSPHQW
RI+DQG7KHUDS\ZRUOGZLGH$VVXFK,)6+7
KDVGHVLJQDWHGIXQGVIRUWKUHHGLIIHUHQWJUDQWV

,QWHUQDWLRQDO7HDFKLQJ*UDQWV

(YHO\Q0DFNLQ$ZDUG

,)6+77ULHQQLDO&RQJUHVV7UDYHO*UDQWV
,QWHUQDWLRQDO7HDFKLQJ*UDQWV
7KLV JUDQW RIIHUV OLPLWHG IXQGLQJ WR KHOS
WKHUDSLVWV WUDYHOLQJ WR DQ XQGHUGHYHORSHG
FRXQWU\ WR VXSSRUW ORFDO WKHUDSLVWV OHDUQ
PRUH DERXW KDQG WKHUDS\ 7R GDWH SURMHFWV LQ
$UPHQLD 3HUX 0ROGRYD DQG &DPHURRQ KDYH
UHFHLYHGIXQGLQJ
Margareta Persson (from Sweden)
discussing hand splinting options for
children with hand spasticity with
Moldovian therapists
,I \RX DUH LQYROYHG LQ RU FRQVLGHULQJ
YROXQWHHULQJ LQ D KDQG WKHUDS\ HGXFDWLRQDO
SURMHFW LQ D FRXQWU\ ZLWK OLPLWHG ¿QDQFLDO
UHVRXUFHV \RX PD\ DSSO\ IRU IXQGLQJ WR KHOS
VXSSRUW\RXUSURMHFW
7KH(YHO\Q0DFNLQ7ULHQQLDO$ZDUG
7KLV DZDUG ZDV HVWDEOLVKHG LQ LQ KRQRU
RI (YHO\Q 0DFNLQ WKH IRXQGLQJ SUHVLGHQW RI
,)6+77KHDZDUGLVJLYHQWRDWKHUDSLVWZKR
Nelly Salas Basilo, (Peru) recipient of the
2010 Evelyn Mackin Award teaching at a
hand therapy workshop in Peru
KDVGHPRQVWUDWHGKDQGWKHUDS\OHDGHUVKLSLQD
QRQ,)6+7 PHPEHU FRXQWU\ ZLWK SUHIHUHQFH
JLYHQWRWKHUDSLVWVIURPFRXQWULHVZLWKOLPLWHG
¿QDQFLDOUHVRXUFHV7KHUHFLSLHQWRIWKLVDZDUG
LV IXOO\ IXQGHG WR DWWHQG WKH ,)6+7 7ULHQQLDO
&RQJUHVVDQRSSRUWXQLW\WRIXUWKHUH[SDQGKLV
RUKHUNQRZOHGJHDQGQHWZRUNLQJEDVHLQKDQG
WKHUDS\7KLVDZDUGLVIXQGHGIURPGRQDWLRQV
WRWKH,)6+7(YHO\Q0DFNLQ$ZDUGIXQG
,)6+77ULHQQLDO&RQJUHVV7UDYHO*UDQW
/LPLWHG IXQGLQJ LV DYDLODEOH WR KHOS VXSSRUW
WKHUDSLVW¶VSDUWLFLSDWLRQLQWKH,)6+77ULHQQLDO
&RQJUHVV 3UHIHUHQFH LV JLYHQ WR WKHUDSLVWV
SUHVHQWLQJDWWKHFRQJUHVVIURPFRXQWULHVZLWK
OLPLWHG ¿QDQFLDO UHVRXUFHV 7UDYHO JUDQWV DUH
IXQGHGE\GRQDWLRQVDVZHOODVIURPSURFHHGV
IURPWKH,)6+77ULHQQLDO6LOHQW$XFWLRQ
)XUWKHU ,QIRUPDWLRQ DERXW WKHVH JUDQWV DQG
RWKHU KDQG WKHUDS\ YROXQWHHU RSSRUWXQLWLHV
FDQEHIRXQGRQRXUZHEVLWHZZZLIVKWRUJRU
E\ FRQWDFWLQJ WKH ,)6+7 VHFUHWDU\JHQHUDO DW
VHFUHWDU\JHQHUDO#LIVKWRUJ
WANT TO DONATE?
'RQDWLRQV FDQ EH PDGH DW ZZZLIVKWRUJ WR
KHOS,)6+7VXSSRUWRQHRUDOORIWKHVHJUDQWV
,QIRUPDWLRQRQGRQDWLRQRIDQLWHPIRUWKHQH[W
,)6+7 7ULHQQLDO &RQJUHVV 6LOHQW $XFWLRQ LQ
,QGLD0DUFKLVDOVRRQWKHZHEVLWH
MARK YOUR CALENDARS
9th Triennial Congress IFSHT
New Delhi, India; March 4 – 8, 2013
,W LV WLPH
WR
SODQ
D WULS WR
1HZ'HOKL
, Q G L D
LQ 0DUFK RI WR DWWHQG WKH WK ,)6+7
7ULHQQLDO &RQJUHVV DQG WR WDNH D IHZ GD\V WR
H[SHULHQFH WKH LQFUHGLEOH VLWHV DQG FXOWXUH RI
WKLV H[FLWLQJ FRXQWU\ 7KLV FRQJUHVV ZLOO EH
D FRPELQHG PHHWLQJ ZLWK WKH ,QWHUQDWLRQDO
)HGHUDWLRQ RI 6RFLHWLHV IRU 6XUJHU\ RI WKH
+DQG ,)66+ 7KH GD\ WKHUDSLVW SURJUDP
LQFOXGHV PRUQLQJ JHQHUDO VHVVLRQV IROORZHG
E\ VPDOOHU JURXS DIWHUQRRQ FRQFXUUHQW DQG
SUDFWLFDO ZRUNVKRS VHVVLRQV $OO WKHUDSLVW
VXUJHRQ DQG FRPELQHG VHVVLRQV ZLOO EH RSHQ
WR DOO DWWHQGHHV )RU IXUWKHU GHWDLOV RQ WKH
SURJUDP DEVWUDFW VXEPLVVLRQ DQG FRQJUHVV
UHJLVWUDWLRQVHHZZZLIVVKLIVKWFRP
CALENDAR OF EVENTS
1RWH/LVWLQJRIXSFRPLQJFRXUVHVVSRQVRUHGE\PHPEHUFRXQWULHVGRHVQRWLQGLFDWH,)6+7HQGRUVHPHQW
DATE
EVENT
LOCATION
CONTACT
European Hand Therapy Day
Antwerp, Belgium
[email protected]
Aug 30-Sep 1, 2012
Scandinavian Hand Society Meeting
Copenhagen, Denmark
www.sssh2012.dk
Aug 31-Sept 2, 2012
SASHT Annual Meeting
Durban, South Africa
[email protected]
Oct 11-13, 2012
DAHTH Annual Meeting
Lübeck, Germany
www.dahth.de
Oct 12-14,2012
AHTS Annual Conference
Adelaide, Australia
www.sapmea.asn.au/2012
Oct 13, 2012
GIS R.A.S.M. Annual Meeting
Padua, Italy
www.riabilitazionedellamano.com
Oct 18-21, 2012
ASHT Annual Meeting
San Diego, California USA
www.asht.org
June 22, 2012
9TH TRIENNIAL IFSHT CONGRESS • NEW DELHI, INDIA • MARCH 4-8, 2013 • WWW.IFSSH-IFSHT2013.COM
23