docKotona edelleen– avun turvin
download 
Report Transcription
Kotona edelleen– avun turvin
Tornion Sairaskotisäätiö Meän Avisi sivu 3 Mauri Lappalainen – Merimiehen uudet tuulet sivu 4–5 Saarenvireen 100-vuotiaat sivu 4 Raimo Rousu – kaupungin virkamiehestä järjestötyöhön sivu 10 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen sivu 17 Vapaalla... Vapaalle sivu 18 Uudet työntekijät sivu10 Saarenvireen neurologisen koulutuksen päivittäminen sivu 20 ENNA kotiin annettava kuntoutus sivu 21 Peippolan Pelimannit sivu 22 Lahjoittajia sivu 23 Veteraanien päiväkuntoutus Saarenvireessä sivut 8–9 Lokomat®-kävelyterapia Kotona edelleen – avun turvin sivut 6–7 Palvelujen kehittämistä ja tilojen remontoimista A rvoisat sotainvalidit, sotiemme veteraanit, lotat, puolisot, lesket ja muut asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut lehtemme lukijat! Tervetuloa taas tekemään pieni katsaus Saarenvireen toimintaan. Vuoden aikana olemme viettäneet monta juhlatilaisuutta, sekä iloisia että vähemmän iloisia. Joukostamme on poistunut monta tuttua kasvoa, muistakaamme heitä vielä kerran tässä lehdessä kerrottujen tapahtumien kautta. Vuosi 2012 on Saarenvireen toiminnassa erityinen. Olemme saaneet tämän vuoden aikana juhlia jopa kahdenkin asukkaamme 100 v. syntymäpäiväjuhlia. Onnittelut vielä kerran aikuisen iän täyttäneille syntymäpäiväsankareille! Sankarit juhlivat tietysti syntymäpäiväänsä omaistensa ja muiden läheistensä kanssa, mutta vietimme molempien syntymäpäivää myös Saarenvireessä. Kiitoksia, että halusitte jakaa juhlanne meidän kanssamme! Päättynyt vuosi 2011 ja meneillään oleva vuosi 2012 tulevat olemaan hyvin erilaisia. V. 2011 oli hoitopäivien määrällä arvioiden talon historian vilkkain. Hoitopäiviä kertyi enemmän kuin kertaakaan aiempien vuosien aikana. Heti alkuvuodesta 2012 tapahtui kuitenkin muutos ja v. 2012 hoitopäiväkertymä tulee jäämään merkittävästi pienemmäksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään yllätys, jo vuosia on tiedetty, että näin tulee jossakin vaiheessa tapahtumaan. Toisaalta asiakkaiden määrän pieni väheneminen antaa lisää väljyyttä ja mahdollistaa vielä laadukkaampien palvelujen tarjoamisen asukkaille, kuntoutujille ja muille asiakkaille. Nyt meillä on myös Painettu: Lokakuu 2012 mahdollisuus ryhtyä voimakkaammin tarjoamaan palveluja sotiemme veteraanien lisäksi muille asiakasryhmille pelkäämättä, että veteraanit jäisivät mitenkään vaille heille kuuluvia palveluja. Pystymme entistä paremmin ottamaan vastaan kaikki meille kuntoutukseen tai asukkaaksi haluavat. Keväällä 2012 teimme talon historian kalleimman ja toiminnallisesti merkittävimmän hoitovälineinvestoinnin. Pitkällisen harkinnan jälkeen hankimme Sveitsiläisen Hocoman valmistaman Lokomat® -kävelykuntoutuslaitteen, ns. kävelyrobotin. Lokomat®-terapian avulla voidaan kuntouttaa henkilöitä, joiden kävelykyky on heikentynyt esimerkiksi jonkin neurologisen sairauden tai vamman johdosta. Lokomat®-laite on ollut käytössä alkukesästä 2012 ja jo nyt on voitu todeta Lokomat®-terapian tehokkuus verrattuna perinteiseen fysioterapiaan. Suomessa on tällä hetkellä kaksi muuta vastaavaa Lokomat®-terapialaitetta: toinen Kitinkannuksessa Kannuksessa ja toinen Laitilan terveyskodissa Laitilassa. Olemme sopineet yhteisen toimintamallin luomisesta ja yhteismarkkinoinnin aloittamisesta syksystä 2012 alkaen. Tavoitteenamme on, että Lokomat®-terapiasta tulee valtakunnallisesti tunnettu neurologisen kuntoutuksen menetelmä. Olemme myös käynnistämässä Saarenvireen asukashuoneiden peruskorjauksia. Syksyn 2012 aikana laitetaan ensimmäiset neljä huonetta kuntoon ja niistä saatujen kokemusten perusteella suunnittelemme loppujen huoneiden peruskorjauksen. Olemme parhaillaan myös uudistamassa sisäpihaa. Tavoitteenamme on, että meillä on ensi kesänä aiempaa viihtyisämpi ja helpommin käytettävissä oleva kaikkien yhteinen oleskelu- ja kuntoutuspiha. Kuten edellä kirjoitetusta voitte päätellä, emme aio jäädä passiivisesti odottamaan mitä maailma tuo meille tullessaan. Koko henkilökunta tekee lujasti töitä sen eteen, että asiakasrakenteemme muutos saadaan toteutettua hallitusti. Edellä kuvatun kaltaisen muutoksen läpi käyminen kuormittaa erityisesti henkilöstön jaksamista. Tulemmekin loppuvuodesta 2012 ja v. 2013 kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyviä palveluja! Työn iloa toivoo Tuomo Hokkinen toimitusjohtaja Painosmäärä: 1200 kpl Päätoimittaja: Tuomo Hokkinen Toimitus: Saara-Kaisa Angeria, Ari Kauppinen, Tiina Korhonen, Marja Marttinen, Anu Vasama ja Heta Ojala Kuvat: Saarenvireen arkisto, Studio pro Sakari Vierola Taitto:Avalon/Kemi Paino:Erweko 3 Tornion Sairaskotisäätiön hallitus. Edessä vas. Ulla Kilpeläinen, Olavi Isonikkilä, Arvi Isonikkilä, Anja Huhtanen. Takana vas. Mauri Lappalainen, Raimo Rousu, Jouko Lahdenperä, Vilho Auniola, Tuomo Hokkinen ja Pekka Ruuskanen. Mauri Lappalainen – Merimiehen uudet tuulet Mauri Lappalainen on 65-vuotias Röyttän satamassa syntynyt ja kasvanut torniolainen. Hän on viettänyt nuoruusvuotensa valtameriä seilaten. Maapallo on kierretty moneen kertaan. Satamat Afrikassa ja Kauko-Idässä ovat merimiehelle tuttuja, kuten myös eksoottiset rannat Karibialla ja Hawaiilla. ”Maailmaa on nähty paljon!” M aurin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Torniossa asuvat lapsenlapset ovat hänelle tärkeitä ja heidän kanssaan hän viettää mielellään paljon aikaa. Kuntoliikunta on aina ollut lähellä Maurin sydäntä. Mies on harrastanut hiihtoa, painonnostoa ja uintia läpi elämän. Merimiesuransa jälkeen Mauri siirtyi Tornion kaupungin palvelukseen satamavalvojaksi. Tästä tehtävästä hän on jäänyt eläkkeelle 2000-luvun alussa. Mauri on veteraanin poika. Isä Pentti, joka taisteli mm. Karjalan kannaksella ja Ihantalassa, ei koskaan halunnut kertoa pojalleen sotakokemuksistaan. Saarenvireen toiminnasta hän on saanut positiivisen kuvan isältään, joka ehti käydä talossa veteraanikuntoutuksessa useamman kerran. Tornion kunnallispolitiikassa Mauri on ollut mukana vuodesta 1997. Hän on ollut kolme kautta kunnanvaltuutettuna ja nyt on menossa toinen kausi kunnanhallituksessa. Sairaskotisäätiön hallitukseen kaupungin edustajaksi hänet valittiin vuoden 2012 alussa. Kaikkien tiedossa on se tosiasia, että Saarenvireen toiminta tulee lähivuosina muuttumaan, kun sotiemme veteraanit vähenevät. Maurin mielestä talon kehitys menee oikeaan suuntaan. Hän toivoo alueellisen yhteistyön kehittyvän ja lähikuntien sekä sairaanhoitopiirin hyödyntävän Saarenvireen monipuolisia palveluja mahdollisimman paljon nyt ja tulevaisuudessa. 4 Raimo Rousu – kaupungin virkamiehestä järjestötyöhön R aimo Rousu on 65-vuotias eläkkeellä oleva palopäällikkö. Hän on syntynyt Karungissa, mistä muuttanut jo 5-vuotiaana Tornion kaupunkiin. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat kaksi aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta. Veteraanityö on tullut tärkeäksi harrastusten kautta, näistä tärkeimpänä vapaaehtoinen maanpuolustus. Raimo kiinnostui palokunnan toiminnasta jo nuorena aloittaen harrastuksena 10-vuotiaana VPK:n poikaosastossa, josta sitten aikuisiällä löytyi tie ammattiin. Raimo on palvellut Tornion kaupunkia yli 30 vuotta palolaitoksen eri tehtävissä, joista viimeiset 12 vuotta kaupungin palopäällikkönä. Tästä tehtävästä hän jäi vuonna 2002 sairauden vuoksi eläkkeelle. Vapaaehtoisen maanpuolustusharrastuksen Raimo aloitti osallistumalla reser- viupseerien toimintaan 80-luvulla. Juuri vapaaehtoinen maanpuolustus toi veteraanityön lähemmäksi Raimon sydäntä. Ensimmäinen kosketus veteraanien hyväksi tehtävään vapaaehtoistyöhön oli osallistuminen Sotiemme veteraanien valtakunnalliseen veteraanikeräykseen. ”Tässä työssä tuntee maksavansa kunniavelkaa veteraaneille, jotka aikoinaan uhrasivat nuoruudestaan parhaat vuodet itsenäisyytemme hyväksi”. Tornion Sotainvalidien johtokuntaan Raimo valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja tänä päivänä hän toimii osaston varapuheenjohtajana. Yrjö Ollilan poismenon jälkeen hänet valittiin sotainvalidien edustajaksi Tornion Sairaskotisäätiön hallitukseen keväällä 2012. Tulevaisuudessa Saarenvireen toiminta muuttuu veteraanien määrän vähetessä. Siksi onkin erittäin tärkeää löytää uusia asiakkuuksia yli 20-vuotisen tuloksellisen toiminnan jatkamiseksi. ”Tässä työssä säätiö tekee varmasti parhaansa, meidän kaikkien hyväksi”. Saarenvireen 100-vuotiaat Kuluneen vuoden aikana Saarenvireessä on saatu juhlia pyöreääkin pyöreämpiä vuosia jo kahteen otteeseen, kun kaksi asukasta Saara Kanerva ja Artturi Heikkilä saavuttivat kunnioitettavat sata vuotta. Maanviljelijäperheen tyttö Lämpimät onnentoivotukset kotiavustaja Ulla Holmalta. Saarenkodissa asusteleva Saara Kanerva juhli merkkipäiväänsä 23. toukokuuta. Kangasalla syntynyt Saara kävi yhteiskoulua viiden luokan verran. Silloisen tavan mukaan ei naisia kannattanut kouluttaa sen enempiä, joten isä ei päästänyt häntä lukioon. Maanviljelijäperheessä töitä riitti. ”Olin vuoden verran kotona, jolloin tein maataloustöitä, hoidin karjaa ja lypsin lehmiä. Väliajalla kudoin mattoja ja muita tekstiilejä”, Saara kertoo. Vuonna 1930 Saara hyväksyttiin opettajanvalmistuslaitokseen, josta hän valmistui opettajaksi vuonna 1934. Samana 5 vuonna hän siirtyi opettajaksi Utsjoen kirkonkylän koululle. ”Inarin Kaamasesta kävelin lappalaispojan opastuksella noin 100 kilometriä Utsjoelle kirkonkylään opettajaksi. Matka sisälsi 18 tuntia yhtäjaksoista kävelemistä, välillä keitimme kahvit tunturimajassa. Toisen maailmansodan alkaessa 1939, Saara istui junassa matkalla Tornioon opettajan töihin. Pysyvästi Saara jäi Tornioon avioiduttuaan Teuvo Kanervan kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta, joista yksi tyttö ja loput poikia. Saara osallistui myös Rintamanaisten toimintaan perustaen Tornion Asevelinaiset -yhdistyksen. Kanervan puoliso Teuvo vammautui sodassa. Näin ollen Saara perehtyikin monin tavoin myös sotainvalidityöhön ja perusti Sotainvalidien Veljesliiton Tornion osaston naisjaoston, toimien sen puheenjohtajana alusta loppuun vuodet 1982-1996. Tornion kaupunginvaltuustossa Saara on vaikuttanut kahden kauden verran. Hän on toiminut myös kirkkovaltuustossa sekä kirkkoneuvostossa. Hän on ollut perustamassa myös Suomen Punaisen Ristin Tornion osastoa sekä Tornion Aliupseerien liiton naisjaostoa. Monessa mukana Pitkän iän salaisuus? Kangasalla Saara liittyi vuonna 1932 lottiin toimien mm. pesäpallojoukkueen kapteenina sekä suunnistusryhmän vetäjänä. Laajemman lottatyön hän aloitti Torniossa lottatyön johtajana sotasensuurissa ja sotilaiden muonituksessa.” Saaralta kysyttäessä, mikä on hänen pitkän ikänsä salaisuus, vastaus tulee helposti: ”Paljon työtä, jota on ollut koko elämän. Sen lisäksi säännölliset elämäntavat ja terveellinen ruoka. Tupakkaa ja viinaa en ole koskaan tarvinnut.” Töiden myötä Tornioon paa, jolla oli kolmihaarainen koukku, leuvustinkoukku. Haukia tuli paljon, siitä riitti niin itselle kuin naapureillekin.” Myöhemmin Juurakosta muutettiin Kuusiluotoon, josta tuli pitkäaikaisin olinpaikka Artturille. Kuusiluodossa hän työskenteli sahalla sahanasentajana ja löytyipä sieltä myös vaimo, Paula Marttila. ”Naisilla oli tapana tulla meidän viilahuoneen puolelle lämmittelemään. Sieltä sitten huomasin Paulan.” Kihlat vaihdettiin Kemissä, ja perheeseen syntyi kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. ”Sota tuli ja jouduin sotaväkeen, jossa olin konekivääriampuja. Sodassa ammuin venäläisen hyökkäystankin, josta kotona löytyy vähän muistojakin,” Artturi kertoo, ja jatkaa: ”Komppaniapäällikkömme määräsi, että meidän konekiväärimiesten tulee hyökätä 200 metriä länsisuuntaan, jossa vihollinen oli. Päästessämme lähemmäs, varapatruunankantajamme kaatui. Pojat huusi sairaankantajia ja meille tuli käsky palata takaisin. Palatessamme toinen varapatruunankantajakin kaatui, sitten kolmas kemiläinen poika. Lopuksi sattui minuun, jonka seurauksena vasen käsi meni hajalle”. Sodan jälkeisen elämäntyönsä Artturi on tehnyt Rauma-Repola yhtiön palveluksessa lämpövoimalan hoitajana. Artturi Heikkilä Ja se pitkän iän salaisuus! Toinen juhlavuotta viettävä on Saarenvireen asukas Artturi Heikkilä. Hänelle täydet sata vuotta tuli täyteen 12. elokuuta 2012. Artturi Heikkilä syntyi Simossa Kallion saaressa. Siellä hän kävi koulun alaluokat, josta omien sanojensa mukaan ainoana oppina mieleen jäi laulu Tippalaivasta. 100-vuotiaan Artturin päivät kuluvat kotona Saarenvireessä kryptoja ratkoen, joita hänen tyttärensä lähettävät postitse. Musiikkiohjelmat ovat lähellä Artturin sydäntä ja Raumon laulajat ovatkin hänen suosikki esiintyjiä Saarenvireessä. Erilaisiin reissuihin ja tapahtumiin on myös mukava lähteä mukaan. Monet viikonloput kuluvat kotona, kun lapset tulevat hakemaan. Pitkän iän salaisuutta kysyttäessä vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: ”Minulta on muutamat kysyneet, että kuinka olen vielä näin hyvässä kunnossa ja jalat toimivat. Olen aina saanut tehdä sitä, mitä olen halunnut ja aina olen tehnyt hyvin!” Saaresta saareen ja sotaan Kallion saaresta Artturin perhe muutti Kemin Juurakkoon, saaresta saareen. ”Juurakossa asuessa olin ahne kalastamaan. Käytin va- 6 Kuntapalvelut: Kodinhoitoapu Omaishoidon tuki Kotisairaanhoito Tukipalvelut mm. • ateriapalvelu • siivouspalvelu • pesuapu • vaatehuolto • piha- ja lumityöt • turvapuhelin • kuljetuspalvelut Kotona edelleen – avun turvin Pitkä mies avaa vieraalleen omakotitalon oven. Vastaanottamassa on sotainvalidi Sulo Niskanen. Miehestä huokuu hyväntuulisuus. Sen osoittaa leveä hymy. Ja mikäs on miehen hymyillessä, kun pitkä jakso Saarenvireessä päättyy ja mies palaa jälleen omaan kotiinsa. Apuvälineet Vaipat Lääkinnällinen avokuntoutus Sotainvalidien kotiavustaja Marja Keskitalolla on aikaa kohdata ja kuunnella sotainvalidin toiveita, murheita ja ilon aiheita - on tärkeää saada jakaa elämää toisen kanssa. Myös Marjalle yhteiset jutusteluhetket Sulon kanssa ovat antoisia. Hän saa kuulla mielenkiintoisia kertomuksia pitkän ja vaiherikkaan elämän varrelta. Kuntapalvelut perustuvat kunnan tarveharkintaan. Valtiokonttori korvaa kunnille palveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelut ovat ilmaisia sotainvalidille, jonka haitta-aste väh. 20 %. Siviilisairauksien korvaukset/ sairausapulisä mm.: Lääkkeet Silmä- ja hammaslääkärin kustannukset Silmälasit Hammasproteesit Apuvälineet Terveyskeskus- ja poliklinikkakäynnit Vuodeosastomaksut Lääkinnällinen avokuntoutus lääkärin hoitomääräyksellä Em. matkat omalla autolla/ taksilla/ omaisen kyydillä Ambulanssin omavastuuosuudet • haetaan Valtiokonttorilta kuitteja vastaan • sotainvalidi asuu kotona tai palvelutalossa • myös puolison kulut, kun paris kunta asuu samassa osoitteessa sotainvalidin haitta-aste väh. 20 % Pienapuvälineet mm.: Sängyn nousutuki Tukikaiteet Istuinkoroketyynyt Sängynjalankorotukset Tarttumapihdit Kävelykeppi Oteapuvälineet (esim. paksum pivartiset ruokailuvälineet) • yksittäishinta alle 120 € • sotainvalidin haitta-aste väh. 10 % S ulo asuu vuonna 1945 rakentamassaan rintamiestalossa, jonka sisäänkäyntiä reunustavat omenapuut. Talven tyhjillään olleen talon pihalla vallitsee pitkästä aikaa kova kuhina. Paikalla ovat Saarenvireestä kotikäynnille saapuneet Sulo ja sosiaaliohjaaja sekä kunnan kodinhoitaja ja korjaus-neuvoja. Iltapäivän aikana sovitaan yhdessä ne palvelut ja toimenpiteet, joiden turvin Sulo palaa pian päättyvän laitoshoito- ja laitoskuntoutusjakson jälkeen kotiin. Sotainvalidit ovat kunniakansalaisia, joiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi valtiovallan taholta on laadittu oma laki, sotilasvammalaki. Tämän erityislain henkeä noudattaen kunnilla on mahdollisuus tarjota vähintään 20 % sotainvalidille kattavat kuntapalvelut kotona asumisen tukemiseksi. Korjausneuvoja Teuvo Junes koekäyttämässä pihaan asennettua sähkökäyttöistä ulkohissiä. Asennustyöt aloitettiin valamalla antura, enää puuttuu vain katos. Asunnon muutostyöt mm.: Kynnysten poistaminen Oviaukkojen leventäminen Wc- ja pesutilojen peruskorjaus Hakemusten täyttämisessä, kustannuslaskennan laatimisessa ja urakoitsijan hankkimisessa avustaa korjausneuvoja Teuvo Junes p. 040 557 2550 Sotainvalidin haitta-aste väh. 10 %. 7 Sotainvalidien neuvontapalvelu Asiakkaan kokonaisvaltaista palvelua, jolla tuetaan sotainvalidin ja hänen perheensä selviytymistä kotona. Sotilasvammalakiin liittyvien etuuksien tunteminen, selvittäminen ja hakemisessa avustaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin ohjaaminen Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa mm. Sotainvalidien Veljesliitto, Valtiokonttori, kunnat, sotainvalidijärjestöt Sulo ja puoliso Viola vuonna 1945. Pariskunta eli yhdessä 56 vuotta työntäyteistä elämää kotimaata rakentaen. Surut ja murheet kuten ilotkin olivat yhteisiä. Kodinhoitaja ja Sulo keskustelevat miehen yksilöllisestä avuntarpeesta ja sopivat ne päivittäiset ja viikoittaiset palvelut, joiden turvin mies kotonaan selviää. Kodinhoitaja on Sulolle entuudestaan tuttu, ajan myötä ja luottamuksen kasvaessa asioista keskustelemisesta on tullut mutkatonta. Sotainvalidien asunnonmuutostöiden hakemisessa ja kustannusarvion laatimisessa avustava korvausneuvoja on myös paikalla. Ulkoportaiden ja terassin nosto oikeaan korkoon sisäänkäynnin ja eteisen lattian kanssa on tehty. Seuraavaksi remontoijat siirtyvät sisätiloihin ja poistavat kynnykset. Elämän varrella koetuista menetyksistä huolimatta Sulolla on positiivinen elämänasenne. Sotavuodet koettelivat Sulon, kuten monen muun veteraaniveljen terveyttä. Sulo menetti oikean kätensä Syvärin taisteluissa vuonna 1944. Myös kuulo on heikentynyt. Muisti kuitenkin pelaa hyvin ja mieli on terävä. Valtiokonttori korvaa sotainvali- Sotainvalidien päivätoiminta On tarkoitettu vähintään 20 % sotainvalidille Sotainvalidien Urheiluliitto järjesti vuosituhannen vaihteessa viimeiset valtakunnalliset hiihdon mestaruuskilpailut. Juhlavuoden ohjelmajulisteessa painettuna kuva Sulon kisamatkasta vuodelta 1957. Tiina Korhonen sosiaaliohjaaja p. 040 708 2726 din sotavammaan liittyvät lääke- ja hoitokulut sekä apuvälineet. Lisäksi sotainvalidi voi hakea korvausta siviilisairauksiinsa liittyvistä lääke- ja sairaanhoitokuluista. Sulo toimittaa maksamansa laskut Saarenvireen sosiaaliohjaaja Tiina Korhoselle, joka avustaa hakemuksen täyttämisessä. Sulon kotona selviytymistä on tuettu myös sotiemme veteraaneille suunnitelluilla Saarenvireen eri palveluilla. Sulo on kulkenut vuotuiset laitoskuntoutusjaksot Saarenvireessä jo vuodesta 2001. Sotainvalidien omaan päivätoimintaan mies lähti mukaan vuonna 2008. Sotiemme veteraanien tiivis yhteisöllisyys ja veljeshenki – kiintymys isänmaahan ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia. Sulo käy päivätoiminnassa tiistai- ja perjantaipäivisin. Monipuolinen päiväohjelma sisältää useita toimintakykyä ja omatoimi- suutta tukevia palveluja. Päivä alkaa maittavalla aamiaisella. Sotainvalidi voi osallistua omien toiveidensa mukaisesti mm. luennoille, eri liikunta-, peli- ja virikeryhmiin joko itsenäisesti tai hoitajan ohjatessa ja opastaessa. Saarenvireen on oma lääkäri, sairaanhoitaja ja sotainvalidien sosiaaliohjaaja auttavat aina tarvittaessa. Sotainvalidilla on mahdollisuus myös saunoa päivän kuluessa. Päivän aikana tarjotaan lounas ja päivän edetessä juodaan kahvit. Päivä päättyy ja matka kotiin alkaa kello 14.00. Tuttu kuski saattaa aina kotiovelle saakka. Sulon terveydentila muuttui loppuvuodesta 2011. Kotona asuminen oli haastavaa, joten Sulo saapui Saarenvireeseen pitkälle laitoshoitojaksolle. Hyvä perushoito ja kuntouttava työote edesauttoivat Sulon kuntoutumista. Vuosi vaihtui ja kevään edetessä miehen ajatukset palasivat kotiin. Sulon laitoshoitojakso päättyy pian. Kotona oli hyvä käydä ja pian mies palaa sinne luottavaisin mielin. Vierailut Saarenvireessä jatkuvat edelleen! Intervallihoito, jaksot omassa kodissa ja Saarenvireessä Pysyvä laitoshoito, asukkaana Sotainvalidien Urheiluliitto järjesti vuosiSaarenvireessä tuhannen vaihteessa viimeiset valtakun- On tarkoitettu vähintään 20 % sotainvalidille nalliset hiihdon mestaruuskilpailut. Juh On tarkoitettu vähintään lavuoden ohjelmajulisteessa painettuna 25 % sotainvalidille kuva Sulon kisamatkasta vuodelta 1957. Hakemus sisältää selvityksen avuntarpeesta ja terveydentilan heikentymisestä, liitteenä lääkärinlausunto. Maksusitoumusta päivätoimintaan, intervallihoitoon ja pysyvään laitoshoitoon haetaan Valtiokonttorilta. Saarenvireen sosiaaliohjaaja avustaa tarvittaessa hakemuksen täyttämisessä. 8 Lokomat -kävelyterapia ® K ävelysimulaattori saapui Saarenvireeseen huhtikuussa. Kävelykuntoutuslaitteiston asennuksen jälkeen vuorossa oli fysioterapiahenkilöstön tiivis kaksipäiväinen koulutus. Koulutuksesta vastasi Hocoman tehtaalta saapunut kouluttaja Sveitsistä. Koulutuspäivien jälkeen harjoittelimme Lokomatin käyttöä kurssiin osallistuneiden kanssa, jotta toiminta saatiin mahdollisimman joustavaksi. Ensimmäinen asiakas kokeili kävelysimulaattoria huhtikuun puolessa välissä. Keväällä 2012 Saarenvireeseen saatiin Hocoman valmistama kävelysimulaattori Lokomat. Kyseessä on yleisin käytössä oleva kävelykuntoutuslaite, joita on käytössä eri puolilla maailmaa yli 300 kappaletta. Saarenvireeseen hankittu kävelysimulaattori on toinen Suomessa. Puolen vuoden käyttökokemuksen perusteella voidaan todeta, että Lokomat on vakiinnuttanut paikkansa osana tehokasta kuntoutusta. Lokomat®-kävelykuntoutuslaite on herättänyt myönteistä mielenkiintoa niin asiakkaiden kuin myös lähikuntien alueella toimivien ammattihenkilöiden keskuudessa. Kävelykuntoutuksessa käyneet kertovat hyötyneensä harjoittelusta monin eri tavoin. Osa kuntoutujista kokee vartalon hallinnan parantuneen, mikä osaltaan helpottaa esimerkiksi päivittäisissä 9 Mitä Lokomat® -kävelyterapia on toiminnoissa siirtymisiä. Kävelysimulaattoriharjoittelun avulla kuntoutujat ovat myös huomanneet kykenevänsä varaamaan painoa paremmin halvaantuneelle puolelle mikä tekee seisoma-asennosta symmetrisemmän. Usein halvauksen jälkeen esiintyvä lihasjäykkyys alaraajoissa on lievittynyt kävelyterapian jälkeen. Tämä on helposti todettavissa myös Lokomat®-kävelykuntoutulaitteen oman tietokoneanalyysin avulla. Kuntoutujat kertovat kävelykuntoutuksen yhteydessä tulevan fyysisen rasituksen tunteen olevan miellyttävä ja tehokas. Hien pintaan saaminen fyysisen rasituksen avulla on useille kuntoutujille ollut pitkänkin liikkumattomuuden jälkeen motivoiva kokemus. Kuntoutuja Tarja Petäjämaa kävelysimulaattorissa. Ohjaamassa ovat fysioterapeutit Virpi Kuukasjärvi ja Hanne Karjalainen. Elektromekaanisella Lokomat® -kävelysimulaattorilla annettavaa kävelykuntoutusta Tehokasta kävelykuntoutusta omista voimavaroista riippumatta Portaaton painonkevennys valjaiden ja nostolaitteen avulla, mikä mahdol listaa luonnollisen kävelyn Kuntoutujan jalkoihin kiinnitettävät robotisoidut ortoosit liikuttavat kuntoutujan jalkoja, avustamisen määrä voidaan säätää kuntoutujan omien voimavarojen mukaan Kuntoutuja kävelee juoksumatolla, jonka nopeutta voidaan säätää Kenelle Lokomat® -kävelyterapia sopii Neurologisten asiakkaiden kuntoutukseen halvauksen, selkäydinvamman ja traumaattisen aivovamman jälkeen MS -taudista ja muista neurologista vammoista kärsivien asiakkaiden kuntoutukseen Asiakkaille, jonka oma kävelykyky on alentunut tai hän ei kykene kävelemään Turvallinen kuntoutujalle ja terapeutille Kävelykaava ja ohjausvoima voidaan säätää potilaan mukaan, niin että harjoittelu on mahdolli simman tehokasta Kuntoutuja on motivoituneempi, koska hän näkee suorituksestaan heti palautteen Arviointityökalun avulla kuntoutujan edistymistä on helppo seurata toistuvasti Raportit sekä kuntoutujalle että kuntoutusta suunnittelevalle Tarvittaessa laite on helppo muuttaa automatiikalta manuaaliseen terapiaan Myös Käypä hoito suositus Suomessa pitää elektromekaanista kävelykuntoutusta vaikuttavana. Linkkejä aiheeseen liittyen: http://www.saarenvire.fi/ www.kaypahpoito.fi http://www.hocoma.com/ http://online.fysioline.fi/Hocoma/ Lokomat_FI.pdf 10 Ihmiset unohtavat mitä teit. Ihmiset unohtavat mitä sanoit. Mutta he eivät unohda tunteita, joita heissä herätit. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Miltä tuntuisi, jos sinut suljettaisiin yhteisön ulkopuolelle sairautesi vuoksi? Entä jos sinun ei enää annettaisi päättää omista asioistasi? Miltä tuntuisi, jos hyvä ystävä ei soittaisi eikä kävisi luonasi kuten ennen? Miten reagoisit, jos sukulainen, naapuri tai lääkäri kysyisi sinun vointiasi vain läheiseltäsi ohittaen sinut? (lähde: www.muistiliitto.fi) M uistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Heistä työikäisiä on noin 7 000– 10 000. Vuosittain sairastuu 13 000 suomalaista. (Käypä hoito -suositus 2010.) Dementia-oireyhtymään johtavia eteneviä muistisairauksia on useita, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Kun muistisairaiden ihmisten läheiset huomioidaan voidaan muistisairauksien arvioida koskettavan noin miljoonaa suomalaista. Maailmassa muistisairaita on 18 miljoonaa eli joka 4. sekunti yksi ihminen sairastuu etenevään muistisairauteen. Useiden selvitysten mukaan muistisairauksiin liittyy edelleen paljon häpeää, salailua ja vääriä asenteita. Maailman Alzheimer järjestön ADI:n selvityksen mukaan muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja voidaan vähentää vain avoimuudella: puhumalla muistisairauksista, levittämällä oikeaa tietoa, ottamalla muistisairaat ihmiset mukaan yhteiseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuuntelemalla sairastuneita ja antamalla muistisairaudelle kasvot. Muistisairaus ei kadota ihmistä sairauden takana eikä ihmisyys sairastumisen 11 myötä haihdu. Lisääntyvästä avuntarpeestaan huolimatta muistisairaat ovat aikuisia ihmisiä, joilla on takanaan paljon elettyä elämää ja viisautta. Elämänkokemus, tunteet, tarpeet ja toiveet säilyvät elämän loppuun asti. Muistisairauden vaiheet Jokaisen muistisairaus etenee ja oireilee hyvin yksilöllisellä tavalla. Siihen vaikuttaa esimerkiksi syydiagnoosi muistisairauden taustalla, elämänhistoria, persoonallisuuden piirteet, taudin hyväksymisprosessin eteneminen, muut sairaudet ja sairastuneen ikä. Lievässä muistisairauden vaiheessa aiempaa elämäntapaa ei tarvitse juurikaan muuttaa ja sairaus on vielä helppo unohtaa aika ajoin, ihminen selviytyy hyvin tutuissa arkirutiineissa, eikä vieras ihminen välttämättä edes huomaa sairautta. Tavallisissa seurustelutilanteissa muistisairas voi hämmentyä kiireestä, liiasta kyselemisestä tai keskeytyksistä. Rauhallisuus, katsekontakti ja kiireettömyys helpottaa muistisairasta ihmistä paljon. Keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa muistisairaan lähi-ihminen joutuu ottamaan jo runsaasti vastuuta asioista, joita muistisairas on aiemmin hoitanut täysin itsenäisesti. Myös haasteita vuorovaikutukselle tulee mm. muistisairauteen mahdollisesti liittyvien käytösoireiden myötä. Rauhallisuus, kiireettömyys, katsekontakti, selkokielisyys (=sano yksi asia kerrallaan, se minkä haluat menevän perille, pidä tauko ja siirry seuraavaan asiaan) ja lähi-ihmisen rauhoittava läsnäolo saattaa olla tarpeen. Vaikka muistisairaan kommunikointi on heikentynyt, keskustele hänen kanssaan samoista asioista kuin ennenkin olette keskustelleet. Vaikeassa taudin vaiheessa lähi-ihmisen jaksaminen on usein koetuksella ja eri hoitovaihtoehdot (päivätoiminta, lyhytaikaishoito, pitkäaikaishoito) tulevat ajankohtaiseksi. Tässä vaiheessa muistisairaan puhe ja puheen ymmärtäminen ovat jo vaikeutuneet, mutta yllä olevat ohjeet toimivat vielä. Suurin osa vuorovaikutuksesta käydään jo lähi-ihmisen kanssa, muista kuitenkin ottaa muistisairas ihminen huomioon ja kysyä myös hänen vointiaan / kuulumisiaan / mielipidettään – anna vastaukselle aikaa, kysy kysymyksiä joihin voi vastata kyllä tai ei. Kohtele aikuisena ja arvostavasti, muistisairas vaistoaa ohipuhumisen ja loukkaantuu helposti. Lisätietoja saa paikallisesta Muistiyhdistyksestä: www.lapinmuistiyhdistys.fi Nina Siira-Kuoksa kehitysjohtaja Lapin Muistiluotsi Lähteet: koottu omasta kokemuksesta, muistisairaiden läheisten kokemuksista, eri lähteistä ja esitteistä mm. www.muistiliitto.fi., Nina Siira-Kuoksa 9/2012 Muistilista: Miten kohtaat muistisairaan ihmisen ”Lainaa” muistiasi sairastuneelle. Jos tunnet asiakkaan kerro aina kuka olet, vältä kysymystä – muistatko. Älä nolaa, jos muistisairas ei muista – ohita asia hienotunteisesti. Puhu aikuiselle – arvostavasti, kunnioittavasti. Ota vaikeastikin muistisairas asiakas keskusteluun ja vältä ohipuhumista. Puhu rauhallisesti, tavallisella äänellä – yksinkertaista puhe, mutta älä puhu kuin yksinkertaiselle. Tee yksi kysymys kerrallaan ja anna aikaa vastata. Muista, että samantasoinen katsekontakti ja kiireetön asiakaspalvelutilanne helpottaa muistisairaan puheenymmärtämistä. Sanaton viestintä kertoo paljon. Muista että muistisairas ihminen haluaa edelleen osallistua omiin asioihinsa. SOTAINVALIDIEN PÄIVÄTOIMINTA vähintään 20 % sotainvalidille Päivätoiminta sisältää monipuolisia toimintakykyä ja omatoimisuutta tukevia palveluja: • • • • • • kodikas ja turvallinen ympäristö maittava kotiruoka monipuolinen ohjelma oma lääkäri ammattitaitoinen henkilökunta yksilöllinen hoiva ja huolenpito Lisätietoja sosiaaliohjaaja: p. (016) 2264 118, gsm 040 7082726 Tornion Sairaskotisäätiö | Pitkäkatu 7, 95400 Tornio puh. (016) 226 4400 | [email protected] www.saarenvire.fi 12 Toimintaa ja tapahtumia! Talon väki juhlistamassa itsenäistä suomea 6.12. Ilopillereiden Tontut ja keijut esit yksessä Maija Junttari ja Ritva Vesa. Joulun alla esiintymässä Tornion mieskuoro ja Selestiinan tytöt. Itsenäisyyspäivän juhlapuhujana Tornion Rintamaveteraanien puheenjohtaja Arvi Isonikkilä. Virikkeellin en tuo aikuiskoulu kio Peräpohjolan Op isto tusryhmän toteuttam n ana. 13 oon Tornion Partiolaiset toivat ensimmäistä kertaa Torni eseen. nvire Saare myös saapuneen Betlehemin rauhantulen Keminseudu n Saarenvireessä vietetyssä Veteraanipäi vän juhlassa väkeä ilahdutti tanssillaan Hernando´s Lady t. ion mieskuoro. Perinteisen vapputervehdyksen toi Torn sotainvalidit laittoivat vieraillessaan jalalla koreasti Saarenvirees sä. Tornion Sair as kaiken kivan kotisäätiön vapaa rouva ttaret kokoo merkeissä. ntuvat 14 Saarenvire kuts ui Valtakunnal Länsi-Lapin so lisella sotain tainvalidit tapa amaan toisiaan validiviikolla etuuksista kert . Sotain omassa sosiaa liohjaaja Tiina validien Korhonen. ön tytöt” avat ”keitti ka. sa n se k to ii Satu Surak a ruoasta k Maukkaast nen, Virpi Halonen ja a rt Leila Alapa Ansiokkaas hyväksi Maija Sa ta työstä sotiemme veteraan ie arenpäätä kiitt ävät Arvi Isonik n ki ja Jouko Lahden lä perä. Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Raumon koululla Saara Kanerva, Artturi Heikkilä, Sulo Niskanen Taustalla Lempi Palo, Inkeri Sillanpää ja Einari Ylisiurua. 15 toteutettiin en syyskeräys ksella. in ll a ik a p n Sotainvalidie n varusmiesten avustu sto Lapin Lenno ”Himmetä ei muistot koskaan saa.” Aliupseerikoulun konekiväärijoukkueen oppilaat. Kuvassa kaksi torniolaista Olavi Isonikkilä (ylärivi kolmas vas.) ja Sauli Leppä (kolmannen rivin kolmas vas.). Kuva on otettu Kiehimän (Paltamo) kylässä nuorisoseuran talon edessä, jossa kuvaan pääsivät myös kylän lotat. Kuvan lahjoitti Olavi Isonikkilä. 16 Oppi ja ikä kaikki ”Talo tutuksi”- koulutuspäivä sijaisille. Päivän päätteeksi ruoka maistuu. Kinestetiikan kouluttaja Seppo Hauta näyttää ylösnousun oikeaoppista liikemallia perushoitaja Saara-Kaisa Angerian avustuksella. at kua Lokom sai ensima itaja Minna Hooli ta n u k ö il k untoho ana. sen hen Kuntoutuk sta. Koulutuksessa k ri Kauppisen avustam ia A p i ra tt -kävelyte oterapeu ljaisiin fysi puettuna va ® 17 Hilkka vapaalla... Hilkka Hietasaari nauraa, että hänen viimeinen työpäivä oli aprillipäivä 1.4.2012, mutta ei se aprillipila ollutkaan. 40 vuotta työelämässä meni äkkiä, ja haikea olo tulee niitä muistellessa. Hilkka ehti olla Tornion Sairaskotisäätiön palveluksessa reilut 21 vuotta. Hän paljastaa miettineensä, jatkaisiko työntekoa vielä parilla vuodella, mutta jäi sitten kuitenkin vapaalle ja hyvä näin. Nyt aika kuluu aikatauluttomasti. Parasta on, että saa valvoa illalla tai nukkua aamulla kuinka pitkään haluaa. Muutenkin Hilkka sanoo ottavansa päivän kerrallaan kotona puuhastellen, lenkkeillen ja antamalla aikaa lastenlapsilleen. Ihanaa Hilkasta on myös se, että he saavat yhdessä miehensä kanssa nauttia terveinä elämän tästä vaiheesta. Hilkka kertoo, että työstä Saarenvireessä on jäänyt mieleen ensimmäinen työpäivä. Työntekijät saivat kotiin kirjallisen kutsun saapua työpaikalle. Kokoonnuttiin ruokasaliin kahvitilaisuuteen ja esittäydyttiin. Vaikka Hilkalla oli takanaan jo 20 vuoden työura, hän myöntää silti jännittäneensä. Oli harvinaista aloittaa työt keittiössä, jossa ei ollut työskennellyt vielä kukaan ja kaikki työkaverit olivat samalla lähtöviivalla. Ensimmäiset viikot ruokaa tehtiin vain henkilökunnalle. Työnantajan järjestämät opinto- ja virkistysmatkat eripuolille Suomea ovat olleet mukavia, niiden kautta oppi tuntemaan koko talon henkilökuntaa. Työ keittiössä kun on sidottu hyvin tiukasti omaan yksikköönsä. Hilkka välittää kaikille terveisiä ja jaksamista. Hän myös toivoo että ajan myötä tultaisiin tapaamaan ”Saarenvireen eläkeläisissä”, jotka ovat alkaneet kokoontumaan kaiken kivan merkeissä! Anna-Liisa vapaalle Anna-Liisa Huhtalo on toiminut sairaanhoitajana Tornion Sairaskotisäätiön palveluksessa, silloisen Sairas- ja Kuntoutuskodin avaamisesta lähtien. Ilmassa oli tietynlaista jännitystä, kun ensimmäisenä työpäivänä 25.11.1990 kokoonnuttiin ruokasaliin ja jokainen vuorollaan esitteli itsensä ja työhistoriansa. Viikon verran laitettiin yhteisvoimin tiloja asian mukaiseen kuntoon. ”Sitä laatikkojen määrää… kaikki tavarat olivat laatikoissa ja kaikille oli löydettävä paikkansa”. Anna-Liisa muistaa hyvin myös ensimmäisen asukkaan vastaanoton. Asukas saapui omalla autolla muuttokuorma takapenkillä. Siitä kaikki sitten pikkuhiljaa käynnistyi. Työnkuva on ollut erittäin monipuolinen. Alkuaikoina hän hoiti myös sosiaalihoitajan ja potilasasiamiehen tehtävät oman sairaanhoitajan työnsä ohessa. Hän oli mukana perustamassa päiväsairaalatoimintaa ja vastasi osan aikaa myös sen toiminnasta. Huvittava muisto tuolta ajalta on, että päiväsairaalan hoitaja haki itse asiakkaat aamuisin kotoa talon autolla, tosin asiakkaat olivat kaikki Tornio–Haaparanta alueelta. Viimeiset työvuodet AnnaLiisa toimi hoito-osastolla vastaavana sairaanhoitajana. Anna-Liisalle työ sekä oman ammattitaidon ylläpitäminen on ollut aina tärkeää. Hän arvostaa sitä että, työnantaja on antanut mahdollisuuden opiskeluun työn ohessa, myös koulutuspäiville on ollut mahdollisuus hakeutua. Töistä lähtiessä mukaan tarttui usein ammattikirjallisuutta tai jotain muuta työhön liittyvää iltalukemiseksi. Kuntoliikunta on osa Anna-Liisan elämää, pyöräily ja hiihto mieluisinpana. Nyt ”vapaalle” siirtyessä Anna-Liisa pyrkii matkustelemaan ja lukemaan kaikki ne kirjat jotka ovat pinoutuneet sängyn viereen. ”Aika näyttää miltä se sitten tuntuu, lähteä kesälomalle jolta ei tarvitse palata takaisin työelämään”. 18 Uudet työntekijät öltä! ti Tervehdys keit Saarenvireen . Minut valittiin en on al H pi ir ikuun alusta Olen V öntekijäsi huht ty is em ts vi ra keittiölle eläkkeelle. aren jäädessä sa ta ie H lisäksi ka ilk H urtalouskokki, su i an lt se uk Olen koulut ataloustyönorittanut ruok su na pa em or kkinointi olen nu lmistunut mar va ja n no in tk Senioritalo tekijän tu tähän toimeen in ry ir Si . si ik merkonom n Hovista. Sitä askahvila Meä un lo n vi ho ea Hop elukoti Karungin palv sä is tö in ol n enne keittiössä. Hopearannan öporukkaan ettu vastaan ty Minut on ot auttaneet ja ti, kaikki ovat os en hi lla de to öllä vallitsee taessa ja keitti it rv ta et ne ta opas Olen todella isen meininki. iloinen tekem hän toimeen inut valittiin tä iloinen, että m reen tulevissa ukana Saarenvi m la ol an sa ja hityksessä. haasteissa ja ke en n, Virpi Halon Iloisin terveisi Tervehd y Avustaj s, Sotainvalid ie atoimin nan pro n Olen Jo hanna H jektista olma ”p koulut ! Uusi toimintaterapeutti taloon Jyväskylän opiskeluvuod et jäivät nopeasti taakse, kun sain ku tsun aloittaa toimintaterapeutin työt Saarenvireessä 9.7.2012. Tornio oli minulle Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Keski-Suomen läpikäyneelle aivan uutta seutua. Tornioon muuttamistan i en ole joutunut kuitenkaan hetkeäkä än katumaan. Olen nauttinut työstäni ja kaikista hetkistä talon väen kanssa. Olen aina viihtynyt hyvin ikääntyneiden ihmisten parissa. Arvostan suuresti sit ä työtä, mitä talon asukkaat ja lukuis at kuntoutujat ovat tehneet isänmaam me hyväksi. Omalta osaltani haluan oll a tukemassa asiakkaidemme mielekäs tä ja itsenäistä elämää sekä arjen sujum ista. Lähtökohtani on, että yhdessä muun henkilökunnan kanssa olemm e verkko, jolla autamme kuntoutujaa po nnist amaan kohti omia tavoitteitaa n. Tavoitteeni on tehdä parhaani asiakk aiden henkilökohtaisen sekä Saarenvir een yhteisen hyvinvoinnin eteen. aljasjalk ukselta ni kunt ainen” kesäku o torniola u t u un alus ksenoh inen, sa Avus jaaja. T liköksi. t ulin talo a jatoimin Sosiaali on nan pro - ja terv minulla jektipää eysalan on yli y lt y ö h kokemu deksän kuntou sta vuoden tukseno ajalta. hjaajak koulust Valmist si Rova a vuonn uin niemen a2 asiakka ammat ansa oh 004. Kuntoutu t ik orkeaksenoh jaukses sekä ku jaaja va ta, neuv ntoutus sta onnasta palvelu Hän ko ja tukem a tarpeid ordinoi e is n esta s y e hteistyö lvitykse vastaa k tä asiak stä. untoutu k aan palv sproses Aiemm sin seur eluketju in olen annasta ssa ja tehnyt y asukka ja h ja t e iden, ku tkuvuud istyötä Saarenv ntoutuji esta. Nyt on ireen en ja he mukava n k o il ll ö Tartun a osa ta kunnan projekt lon hen kan ityön tu k il ö kuntaa. ssa. omiin h aasteisii Terveis Jatkossakin antoisia yhd n innoll in, Joha essäolon a. nna Ho he tkiä odotellen toimintater lma apeutti Tuovi Hatunen Saarenvireen neurologisen koulutuksen päivittäminen Saarenvireen vahvuutena on hyvin koulutettu henkilöstö. Henkilöstön hyvä osaaminen ja työssä kehittyminen ovat keskeisempiä tavoitteita uuden asiakaskunnan myötä. S airaanhoitopiirin ja kuntien maksusitoumuksella on tullut uusia asiakasryhmiä, joiden myötä tietojen ja taitojen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Erikoisosaamisen rinnalle on noussut moniosaamisen vaatimus. Tämän näkökulman pohjalta neurologisen asiakkaan hoitoa ja kuntoutusta päivitettiin Oulun ammattikorkeakoulun puitteissa. Koulutus pidettiin Saarenvireen tiloissa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua koulutukseen. Koulutus alkoi syyskuussa 2011, jatkuen tammikuulle 2012. Opintokokonaisuus oli kuusi päivää. Opinnoissa syvennyttiin aivoverenkiertohäiriön perustietoihin, muutoksiin, mikä vaikuttaa kehon eri osa-alueisiin, kongitiivisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin uuden oppimiseen. Ohjauksen keinot toiminta-ja liikuntarajoitteiselle ja Neglect-asiakkaan auttamiseen päivittäisissä toiminnoissa. Kinestetiikan perusopinnot käytännön harjoitteineen keväällä 2012 antoivat lisätietoa ja -taitoa asiakkaan siirtämiseen ja liikku- Tornion Sairaskotisäätiö Pitkäkatu 7, 95400 Tornio misen avustamiseen. Nämä koulutuskokonaisuudet olivat isoja kokonaisuuksia. Eri ammattiryhmät paneutuivat oman henkilökohtaisen ammattitaidon syventämiseen oman tehtäväkuvan erityispiirteet huomioiden. Täydennyskoulutus on ollut suunnitelmallista, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Osaavampi ja ammattitaitoisempi henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämisestä sekä parantamisesta. Osaamisen ylläpitäminen on edelleen yksi tärkeimpiä vaatimuksia talossamme. Vuoden 2013 koulutussuunnitelmat tukevat edelleen uusia asiakaskuntiamme. Osaamiseen kannattaa panostaa! Lokomat-yhteyshenkilö vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi p. 040 482 3368 ja (016) 226 4105 Anne-Maija Ollitervo Johtava hoitaja 19 20 Enna kuntoutuksen asiakkaat valitsee kunta. Kotona annettava kuntoutuspaketti on kestoltaan ryhmästä riippuen 1 v 9 kk - 2 v 9 kk. Kuntoutuspaketti sisältää alkuarvioinnin, kotikuntoutuksen, sekä loppuarviointeja. Kognitiivinen kotikuntoutus mm: ENNA – kotiin annettava kuntoutus Valtiokonttori yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnisti vuonna 2009 sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntaavan hankkeen. Hankkeen avulla sairas- ja veljeskodeille pyrittiin löytämään uusi rooli Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. A siakastyöhön liittyvä yhteistyö käynnistyi vuonna 2011 Kemin, Tornion ja Keminmaan kuntien kanssa. Ennaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen (ENNA) palvelutuote on kohdistettu kotonaan asuville iäkkäille henkilöille. Kuntoutuksen tavoitteena on pidentää kotona asumisen aikaa ja lykätä laitoshoitoon siirtymistä. Puuttumalla kunnon heikkenemiseen oikea-aikaisesti, voidaan asiakkaan kunnon romahtaminen estää ja täten pidentää kotona selviytymisen aikaa. Asiakasryhmiä ovat fyysisistä ja muistihäiriö syistä (kognitiiviset) johtuvat riskiryhmät. Kognitiivisen ryhmän kuntoutus alkoi marraskuussa 2011 ja fyysisen ryhmän kesällä 2012. Kotona tapahtuvien toimenpiteiden lisäksi fyysisen asiakasryhmän kuntoutumista edistetään ryhmätoiminnalla kerran viikossa Saarenvireessä. Asiakas voi osallistua halutessaan myös Saarenvireen olemassa oleviin ryhmätoimintoihin. Kognitiivisen asiakasryhmän aktiivinen kuntoutus on päättymässä syyskuussa, jolloin ensimmäinen arviointi on edessä. Fyysisen asiakasryhmän kuntoutusjaksot ovat vielä alkuvaiheessa. Kuitenkin voidaan olla tyytyväisiä asiakkaiden antamiin positiivisiin palautteisiin ja hoitajien kokemuksiin. Kotiin annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta ei ole vielä arvioitu. Palvelun kehittäminen jatkuu edelleen kuntien kanssa. Muistipelit ja -tehtävät, sanaristikot Kännykän käytön opetteleminen Kuljetuspalvelujen käytön opetteleminen Asioiminen esim. kauppa, posti, pankki Kotiaskareet Puutarhan hoito, pihatyöt Fyysinen kotikuntoutus mm: Lihasvoimaharjoitteet Ulkoilu Porraskävely Tasapainoharjoitukset Ylösnousuharjoitukset Pukeutuminen Venyttelyohjeet Keinutuolijumppa Sänkyyn meno ja sieltä poistulo Puntti-, keppi- ja kuminauhajumppa Apuvälineasiat 21 Peippolan Pelimannit In Memoriam Sotiemme veteraani, sotainvalidi Yrjö Ollila ”Soittohomma alkoi siitä, kun Pekka soitti ja kysyi, voinko tulla käymään. Ota viulu matkaan, hän sanoi. Seuraavana päivänä pakkasin viulun ja pussillisen nuotteja mukaani ja menin. Niin alettiin soitella. Mukaan tuli nuorin veljeni Esko ja myöhemmin Teppo,” kertoo Olavi. J o kymmenisen vuotta yhdessä soittanut Peippolan Pelimannit on neljän eläkeikäisen miehen kokoonpano. Hanuristi Pekka Huhtaniemi on vaikuttanut opettajana ja Teppo Keskimaunu ylikonstaapelina. Hän laulaa ja soittaa kaksirivistä haitaria. Sitten ovat Isonikkilän veljekset, joista nuorin veli Esko on entinen työnjohtaja ja Olavi autoilija. Esko soittaa huuliharppua ja laulaa. Olavi on palvelutalo Saarenkodin asukas ja soittaa viulua. Keikkaa riittää ”Paljon on soitettu ja soitetaan vieläkin. Saarenvireessä on aikoinaan soi- tettu noin kerran kuukaudessa ja välillä useamminkin. Viime keväänä soitimme seurakuntakeskuksessa, jossa oli veteraanien tapaaminen. Luulen, jotta se oli ensi kerta, kun seurakuntakeskuksessa soitettiin vähän pehmeämpää musiikkia. Muutama keikka on sovittuna myös Åströmin kartanolle eläkeläisten tilaisuuksiin tulevalle syksylle.” Pelimanneja on siis mahdollista nähdä ja kuulla silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa, Saarenvireessä ja eläkeläisten tapahtumissa. Viimeisimmät keikat Saarenvireessä on tehty talomme satavuotiaiden syntymäpäiväkahvitilaisuuksissa, kiitos siitä Peippolan Pelimanneille, tykätty on! Tornion sotainvalidien pitkäaikainen puheenjohtaja Yrjö Ollila nukkui pois helmikuun 7. päivänä 2012. Yrjö oli pidetty ja rakastettu persoona. Muistamme hänet kaksi kertaa haavoittuneena sotainvalidina, joka vammoistaan huolimatta teki uhrautuvaa työtä toisten aseveljiensä hyväksi. Vaikeista vammoistaan huolimatta Yrjö teki elämäntyönsä toimien opettajana omalla kotiseudullaan. Oppilailla on opettajastaan vain myönteisiä muistoja. Yrjö viihtyi nuorten parissa. Hän osasi opettaa ja hänessä oli lähimmäisen rakkautta. Yrjö oli mukana järjestötoiminnassa ajaen aktiivisesti sotiemme veteraanien etuja. Siitä kiitoksena Sotainvalidien Veljesliitto myönsi Yrjölle korkeimman tunnustuksensa eli pienoislipun vapaudenristin nauhoineen. Yrjö toimi myös Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja. Sairaskotisäätiön hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä hän oli mukana suunnittelemassa Saarenvireen toimintaa tuleville vuosille. Vietimme Yrjön 90-vuotispäivää ruskaretkellä Ylläksellä ystävien seurassa. Yrjö jätti poisnukuttuaan suuren aukon sekä sydämiimme että sotainvalidien hyväksi tehtävään toimintaan. Voimme lohduttautua sillä, että ehdimme kertoa hänelle siitä suuresta arvostuksesta, jota häntä kohtaan tunsimme sekä kiittää sankaria pitkäaikaisesta työstä sotainvalidiveljien hyväksi. “Meidän Yrjöä” kaipauksella muistaen Jouko Lahdenperä Tornion Sotainvalidit ry puheenjohtaja, Tornion Sairaskotisäätiön hallituksen jäsen 22 Suuret ajatukset tulevat aina sydämestä – kiitämme lahjoittajia 100- vuotias Artturi Heikkilä lahjoitti syntymäpäivä muistamisensa talon asukkaiden virkistyskäyttöön. Lahjoituksen otti vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen. Karl Sirviön omaiset lahjoittivat isänsä muistorahat henkilökunnan virkistykseen. Lahjoituksen ottivat vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen ja perushoitaja Saara-Kaisa Angeria. Itsenäisyyttä kunnioittaen Meri-Lapissa ry lahjoitti itsenäisyyspäivän hyväntekeväisyysjuhlista kertyneet varat. Lahjoituksia ottivat vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen, Keminmaan Sotaveteraanien puheenjohtaja Markku Kauppila ja Keminmaan Reserviläiset ry puheenjohtaja Pekka Suopajärvi. Lahjoittamassa Antti Kaarlela ja Reijo Korkala. Saarenvireen kuntoutuspalvelut Fysio- ja toimintaterapiapalvelut Fysioterapia: •Allasterapia •Fysikaaliset hoidot •Lymfaterapia •Vyöhyketerapia •Lokomat®-kävelyterapia •Kinesioteippaus •Ikääntyiven terveyskunnon mittaus •Liikuntaryhmät -kuntosali, allas, tasapaino Toimintaterapia: •Käden kuntoutus •Tietokonepohjaiset hahmottamisen ja muistin harjoitusohjelmat •Päivittäisten toimintojen harjoittelu, apuvälinearvio ja -kokeilu Terapiat lääkärin lähetteellä: •Itsemaksavat •Kelan maksusitoumus •Lääkinnällinen kuntoutus •Lahjakortit LISÄTIETOJA: puh.(016) 226 4400 | www.saarenvire.fi Tornion Sairaskotisäätiö Pitkäkatu 7, 95400 Tornio [email protected] 23 Pentti Pekkala lahjoitti omaisten puolesta isänsä Veli Pekkalan muistorahat henkilökunnan virkistykseen. Lahjoituksen ottivat vastaan toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen ja johtava hoitaja Anne Ollitervo. Senja ja Valtteri Ryhänen tekivät lahjoituksen henkilökunnan virkistykseen. Lahjoituksen otti vastaan sosiaaliohjaaja Anu Vasama. Suomen Gideonit ry Kemi-Tornio veljesja sisarpiiristä Tauno Vähäsarja ja Kariitta Hurme-Lomakka lahjoittivat sairaalatestamentteja Saarenvirelle, jotka vastaan otti virikeohjaaja Marja Marttinen. Kiitämme myös: Pekka Karttunen, Irma Sydänmetsä, Eeva Silvast, Kerttu Grönholm, Lempi Palo, Markku Kemi, Helga Kuosmanen, Jaana Aalto ja Poliisiyhtye Kaamea Rangaistus. Veteraanien päiväkuntoutus Saarenvireessä T aksi ajaa Saarenvireen pihaan, kyydistä nousee viisi torniolaista veteraaninaista - veteraanien päiväkuntoutus voi alkaa! Kuntoutujien päivä alkaa aamupalalla, jonka jälkeen kropalle annetaan liikettä tuolijumpassa. Päivän aikana yksilöhoidot ovat mieluisia ja mielen vireyttä saadaan muistelu-, porinatuokioissa ja lihaskuntoryhmissä. Myös kädentaitoja voi harrastaa askartelussa. Päivän edetessä nautitaan maittava lounas. Päivän päätteeksi juodaan kahvit, jonka jälkeen kotimatka voi alkaa. Veteraanit ovat tyytyväisiä ryhmäkuntoutukseen. Päiväkuntoutus tuo virkistystä ja vaihtelua arkeen, lisäksi pieni ryhmä antaa mahdollisuuden yhdessä tekemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Uni tulee parhaiten kun saa nukkua yöt omassa sängyssä. Viisi viikkoa kestävällä ryhmäkuntoutuksella tähdätään pitkäjänteiseen kuntoutukseen, joka motivoi asiakasta oman kunnon ylläpitämiseen. Veteraani käy Saarenvireessä kahtena päivänä viikossa. Ryhmät ovat pieniä, jolloin tutuksi tullaan puolin ja toisin. Päiväkuntoutukseen, kuten muuhunkin veteraanikuntoutukseen, hakeudutaan oman kotikunnan terveyskeskuksen kautta. Suosituksena on, että veteraanit pääsisivät kuntoutukseen vuosittain. Samalla kuntoutuksen painopistettä on siirretty avokuntoutukseen. KUNTOUTUSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ Enontekiö9 Haaparanta13 Muu Ruotsi 22 Kemi 140 Keminmaa42 Kolari11 Muonio8 Pello11 Simo14 Sodankylä24 Tervola25 Tornio215 Ylitornio32 Muut18 YHTEENSÄ584 PALVELUT YHTEYSTIEDOT Kuntoutus Lääkäripalvelut Saarenvire tarjoaa asiakkailleen laitoskuntoutusta, avokuntoutusta ja ryhmämuotoista päiväkuntoutusta. Erilaisilla yksilöterapioilla ja -hoidoilla sekä monipuolisella ja aktiivisella ryhmätoiminnalla tuetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuntoutukseen pääsyn perusteet, kuntoutusmuoto ja kuntoutuksen pituus riippuvat sotainvalidin haittaasteesta ja veteraanin toimintakyvystä ja kuntoutuksen tarpeesta. Lääkäripalvelut on tarkoitettu Saarenvireen asukkaille ja kuntoutujille. Neuvontapalvelu Saarenvireestä hoidetaan Länsi-Lapin ja Ruotsin Norrbottenin alueella asuvien sotainvalidien ja sotiemme veteraanien neuvontapalvelua. Neuvontapalvelu on kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa, jolla tuetaan asiakkaan ja hänen perheensä selviytymistä kotona. Laitoshoito Avustajatoiminta Sotainvalidien laitoshoito voi olla pysyvää asumista Saarenvireessä, jaksoittaista laitoshoitoa vuorotellen kotona ja Saarenvireessä tai osa-aikaista laitoshoitoa eli päiväsairaalahoitoa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon voi hakeutua sotainvalidi, jonka haitta-aste on vähintään 25 %. Avustajapalvelu tukee sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä asumista omassa kodissaan. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista kotipalvelua vaan täydentää sitä. Avustajien tehtäviin kuuluu arkiseen elämään ja kodinhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ruuanlaittoa, ylläpitosiivousta, vaatehuoltoa, piha- ja ulkotöitä, asiointia ja saattajatehtäviä. Palvelutalo Saarenkoti Saarenkotiin voivat hakeutua asumaan ikäihmiset, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan. Asukkaat voivat halutessaan käyttää Saarenvireen tukipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa koti-, kotisairaanhoito- ja kuntoutus- ja ateriapalvelut sekä laaja virkistys- ja viriketoiminta. Hakemukset palvelutalo Saarenkotiin toimitetaan suoraan Saarenvireeseen. Ateriapalvelut Vähintään 20 %:n sotainvalidit voivat käyttää heille sotilasvammalain mukaan kuuluvaa ateriaetuutta Saarenvireessä. Saarenvire Pitkäkatu 7 95400 Tornio puh. (016) 2264 400, fax (016) 482 449 e-mail: [email protected] www.saarenvire.fi Ajanvaraus/vastaanotto puh. (016) 2264 400 Toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen puh. (016) 2264 125, gsm 0400 955 178 e-mail: [email protected] Ylilääkäri Pekka Ruuskanen puh. (016) 2264 400 e-mail: [email protected] Talouspäällikkö Anneli Lampinen puh. (016) 2264 129 e-mail: [email protected] Johtava hoitaja Anne Ollitervo puh. (016) 2264 244 e-mail: [email protected] Vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi puh. (016) 2264 105 Kuntoutusosasto e-mail: [email protected] Vastaava sairaanhoitaja Elina Alaviippola puh. (016) 2264 243 Hoito-osasto e-mail: [email protected] Toimintaterapeutti Tuovi Hatunen puh. (016) 2264 117 e-mail: [email protected] Suolahoito Ravitsemistyönjohtaja Satu Surakka puh. (016) 2264 147 Keittiö e-mail: [email protected] Suolahoitoon voivat hakeutua kaikki suolahoidosta kiinnostuneet, lisätietoja ja ajanvaraus Saarenvireen neuvonnasta. Laitostyöntekijä Jukka Kunnari puh. (016) 2264 124, gsm 0400 398 788 Kiinteistöhuolto e-mail: [email protected] Päiväkeskus Saarenhelmi Sosiaaliohjaaja Anu Vasama puh. (016) 2264 120, gsm 040 746 1661 Neuvontapalvelu e-mail: [email protected] Palvelut on tarkoitettu kaikille torniolaisille vanhuksille ja vammaisille. Tavoitteena on tarjota toimintakykyä ja omatoimisuutta ylläpitäviä ja parantavia palveluja. Saarenhelmen palveluilla tuetaan asiakkaan kotona asumista. Päiväkeskustoiminta Saarenhelmessä kaupungin omana toimintana. Sosiaaliohjaaja Tiina Korhonen puh. (016) 2264 118, gsm 040 708 2726 Neuvontapalvelu e-mail: [email protected] Avustajatoiminta Kauppakatu 12, 95400 Tornio Projektipäällikkö Johanna Holma puh. 040 772 4047 e-mail: [email protected] Alueohjaaja Anita Puruskainen puh. 040 175 7931 e-mail: [email protected]
