Liikaslinkki 2/2013 - Liikasten sukuseura ry

L I I K A S T E N S U K U S E U R A RY: N JÄ S E N L E H T I 2 / 2 0 1 3
POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ
Uusiin tehtäviin s.4 • Iin sukuhaaran Liikanen jäseneksi s.5
Suunnistaja Marjo Liikanen s.7 • Liikasten vanhin s.9
Arkkiatri Liikasten joukosta s.10 • Sukukokous kalakukkokaupungissa s.11
Liikasia Lapin lumoissa s.13 • Perinnehenkilö kuninkaan luona s.15
Pieksämäen, Puumalan ja Juvan Liikasia 1540-luvulta 1700-luvulle s.16
2
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
VUOSI VAIHTUU MYHÄILLEN
Jälleen on vuosi vaihtumassa ja
voimme laittaa ikäämme yhden vuoden lisää. On sadonkorjuun aika. Sukuseurassamme voimme olla satoon
tyytyväisiä monestakin syystä.
sessa nousemme kategoriaan I, mikä
merkitsee lisää jäsenmaksua. Emme
kuitenkaan rupea jarruttelemaan, sillä
toki kaikki Liikaset ovat tervetulleita
toimimaan yhdessä.
Ensinnäkin me kuulumme suomalaisiin, jotka näyttivät maailmalle, mitä
me osaamme. Suomi sijoittui nyt aikuisten lukutaidon ja matematiikan
taidoissa kärkisijoille. Lapset ovat
tehneet saman jo aikaisemmissa tutkimuksissa. Voimme olla ylpeitä tästä
saavutuksesta. Ulkomailla liikkuessamme ei tarvitse peitellä suomalaisuutta. Nokialle kävi nyt hassusti,
mutta onneksi Angry Birds ja pelifirma Supercell paikkaavat hienosti
mainetta, ja tästä kannattaa keskusteluissa muistaa mainita. Lisääkin hyvää
on tulossa yrityshautomoissa. Eikä
tässä vielä kaikki. Juuri nyt (5.11.) tuli
maikkarin uutisista, että Suomi on
neljänneksi onnellisin maa maailmassa. Edellä ovat vain Tanska, Islanti ja
Norja. Ruotsikin jäi meidän taakse ja
sehän se parasta on.
Pientä miettimistä on ruvennut aiheuttamaan minulle se, että ainaisjäsenten
määrä kasvoi ja jos tämä trendi jatkuu,
vuositulot eivät riitä kattamaan menoja. Nythän me olemme rahastoineet
ainaisjäsenmaksut sukukirjojen tekoa
ajatellen. Tilanteen muuttuessa, käytäntöä lienee tarpeellista muuttaa siten,
että käytämme niitä varoja normaaliin
toimintaan, kuten on jo joskus esitettykin. Toivottavasti ei toteudu teoreettinen tilanne, että kaikki ovat ainaisjäseniä tai ilmaisjäseniä, rahat on syöty
ja tilit ovat nollilla, jolloin joudutaan
uusiin haasteisiin. Materiaalin myynti,
arpajaiset, lahjoitukset jne tulevat
sitten mukaan kuvioihin entistä
enemmän. Ei siis kannata ihmetellä,
että sukukokouksessa voi olla mukana
myös arpajaiset.
Palataan nyt kuitenkin lähemmäksi
maan pintaa ja puhutaan seurasta.
Olemme saaneet iloita jatkuvasta
jäsenmäärän kasvusta jo 12 vuotta.
Toistaiseksi ei ole varmaa jatkuuko
nousu vielä tänä vuonna, mutta, jos
kuolemantapauksia tai eroamisia ei
tule, kasvu jatkuu. Viime vuonna
meitä oli 289 ja nyt tätä kirjoittaessani
290 eli yhdellä olisi menossa paremmaksi. Wau! Vuosi sitten arvelin, että
parissa vuodessa pääsemme yli uuden
sataluvun, mutta aika näyttää pitkittyvän. Toisaalta se ei ole pahakaan asia,
sillä jos meitä on yli 300 maksavaa,
Sukuseurojen Keskusliiton rankkauk-
LIIKASLINKKI
Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti
Päätoimittaja Harri Liikanen
Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Painos 260 kpl.
ISSN-L 2243-3767
ISSN 2243-3767 (Painettu)
ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu)
Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa
Mistä minä olen kotoisin, kiinnostaa
monia.
Tähän kysymykseen haki
ratkaisua myös henkilö, joka otti yhteyttä seuraan ja ratkaisu löytyi yhdessä
hujauksessa. Hämmästyin, kun sukutukijamme melkein ulkomuistista
pystyivät kertomaan vastauksen. Ei
ollut ihme, että nyt meillä on uusi
jäsen, joka on samalla ensimmäinen
Iin sukuhaaran edustaja. Täten sukuseuraamme kuuluu nyt kymmenen
sukuhaaran edustajia. Mahtavaa. Emme seuraa perustettaessa tienneet, että
Liikasten suku koostuu monesta, ainakin yli kymmenestä haarasta. Nyt
yritämme niitä yhdistellä, mutta edistystä ei ole tapahtunut, kun tietolähteet
Kansi Jouluista tunnelmaa
Toni Liikanen
Alkuperäinen kannen kuva oikealla
Harri Liikanen
loppuvat. Tarvittaisiin
mikä maksaa.
dna-testejä,
Sukututkimus on edennyt vuoden
aikana hyvin ja nyt olemme päässeet
yhden sukuhaaran osalta jo yli 4000
henkilöön. Saavutuksen arvoa nostaa
se, että alkuvuosina tämän haaran
osalta sukutaulujen henkilömäärä oli
pitkän aikaa nolla. Onneksemme
saimme mukaan Olli Liikasen, joka
edustaa sekä Kangasniemen että Pudasjärven haaraa ja harrastaa sukututkimusta. Hän on koonnut tietoja Pudasjärven haaran yli 4000 Liikasesta.
Taputukset hänelle. Tyttärien jälkeläisiä on lisätty tauluihin mm. kirkonkirjoista sekä Jongun ja Puhoksen kylähistorioista. Lisäksi uudelta jäseneltä
Matti Myllykankaalta tuli muutama
sata lisänimeä tauluihin. Siitä sukuhaarasta löytyi myös Liikanen, joka
sai arkkiatrin arvon ja toimi arkkiatrina 1933-1943. Lisää voit lukea tuonnempaa lehdestä. Voimme olla ylpeitä.
Lopuksi haluan vielä mainita, että ensi
vuonna on tärkeä sukukokous, missä
naulataan ja vihitään oma lippu. Silloin on hyvä olla mukana. Naulaajia
on mietitty ja valitut tulevat saamaan
erityiskutsun tilaisuuteen. Vihkijäksi
pyrimme saamaan papin omasta suvusta.
Kiitän jäseniä ja erityisesti eri tehtävissä vuoden aikana toimineita panoksesta sukuseuran parhaaksi. Toivotan
teille ja läheisillenne Hyvää Joulua ja
Onnekasta Uutta Vuotta 2014.
Harri Liikanen
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
3
KUOLLEITA
VIHITTY
Toivo Saarinen
s. 23.3.1928 Paimio
k. 31.10.2011 Kaarina
10.5.2013 vihittiin avioliittoon Jyväskylän maistraatissa Sirpa Iivari, ent.
Tilus, o.s. Liikanen ja Sakari Iivari.
Sirpa on Mikko ja Pirkko Liikasen
tytär Kangasniemen sukuhaarasta.
Johanneksen sukuhaara
Veikko Leppälä
s. 13.8.1934 Reisjärvi
k. 3.5.2013 Reisjärvi
31.8.2013 vihittiin avioliittoon Suomenlinnan kirkossa Helsingissä Anne-Mari o.s. Laiho ja Tomi Paapio.
Anne-Marin äiti on Liisa Laiho o.s.
Liikanen ja isä oli Veli-Matti Laiho.
Myös tämä pari edustaa Kangasniemen haaraa.
Kangasniemen sukuhaara
Bertta Nyman
o.s. Puurula
s. 3.6.1921 Reisjärvi
k. 26.5.2013 Reisjärvi
Joona ristiäisissä 11.9.2011.
Kangasniemen sukuhaara
Klaudia Liikanen
o.s. Hornborg, ent. Martikainen
s. 21.7.1915 Siipyy
k. 30.5.2013 Helsinki
Mikkelin sukuhaara
Anja Maria Liikanen
o.s. Pöykiöniemi
s. 11.5.1929 Pudasjärvi
k. 7.9.2013 Hyvinkää
Pudasjärven sukuhaara
Sukuseura kunnioittaa vainajien muistoa ja ottaa osaa omaisten suruun.
SYNTYNYT
Viime numerossa kerroimme Joona
Martti Teodor Niemen syntymästä
Kälviällä
22.7.2011.
Toimitus sai vielä kuvia ja lisätietoja,
jotka eivät ehtineet silloin mukaan,
mutta tässä ne nyt ovat:
Paino oli 3340 g ja pituus 51cm. Kastaminen tapahtui Kälviällä. Kummeina
olivat Mikael Tzolov, Jose Tuomaala,
Markus Saari ja Niina Venetjoki sekä
Johanna ja Mikko Högbacka. Kasteen
suoritti
Heikki
Niemelä.
Joona toukokuussa 2013
17.5.2013 syntyi Jenni o.s. Liikanen
ja Janne Solavuorelle poika. Ristiäisiä vietettiin 21.7.2013 ja pojalle tuli
nimeksi Leevi Johannes. Kotipaikka
on Turku. Jennin isä on Erkki Liikanen Korpilahden sukuhaarasta.
KIHLOISSA
Ari Tilus ja Jenni Länkelä ovat kihlautuneet 22.4.2013 Limingassa. Ari
on Mikko ja Pirkko Liikasen tyttären
Sirpan poika Kangasniemen sukuhaarasta.
19.10.2013 vihittiin avioliittoon Kymin kirkossa Kotkassa Maaret Juutilainen o.s. Liikanen ja Turo Juutilainen. Maaret on kotkalaisten Harri
Liikasen ja Tarja Liikasen (o.s. Junes) tytär ja täten Kangasniemen sukuhaaraa.
Sukuseura onnittelee 1) kihlautuneita
ja 2) avioliiton satamaan purjehtineita
sekä toivottaa suloista tulevaisuutta.
4
HARVINAINEN SUKUNIMI
Liikaset saatiin kytkettyä uuteen sukuun elokuun lopussa 2013 avioliiton
myötä. Tämä uusi suku on Paapiot ja
se on siitä erikoinen, että nyt Suomessa on Paapioita vain 14.
Paapio on suomennos, mutta alkuperäisestä nimestä ei ole varmuutta.
Paldan tai Paldanius ovat olleet veikkauksina. Paapio on otettu käyttöön
joskus 1900-luvun alkupuolella suomettumisbuumissa, ja suku lienee
lähtöisin Kymin/Kotkan seudulta.
Suvun alkuperä kiinnosta kovasti
nuorta avioparia, ja siksi yritämme
selvittää tarkemmin suvun juuria.
Lukijatkin saavat osallistua arvoituksen ratkaisuun.
UUSIIN TEHTÄVIIN
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
Lindh on toiminut aikaisemmin ympäristöministeriön ylitarkastajana vastaten muun muassa korjausrakentamisen
viranomaisohjauksesta ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Tätä ennen Lindh
työskenteli restaurointiyksikön arkkitehtina ja intendenttinä Museovirastossa. Lindh on ollut myös kahteen
otteeseen Alvar Aalto -säätiön hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on
myös kansainvälisiä luottamus- ja
asiantuntijatehtäviä.
kauppojen valikoiman muodostusprosessi, hankinta, hinnoittelu ja esillepanon suunnittelu.
Alvar Aalto -säätiö toimii sekä Jyväskylässä että Helsingissä. Aalto museolla Jyväskylässä on hallussaan
maailman kattavin yhden arkkitehdin
töiden kokoelma.
Anne-Mari edustaa Kangasniemen
sukuhaaraa, sillä äiti on Liisa Laiho,
o.s. Liikanen.
Anne-Mari siirtyy tehtävään Bonnier
Books Finlandilta, jossa hän vastasi
TammiWSOYja
Readmekustantamoiden tuotannosta ja logistiikasta. Aiemmin hän on työskennellyt Nokialla tilaus-toimitusketjun
hallinnassa ja strategisessa suunnittelussa.
¤
Tommi on suunnitellut Liikasten sukuseura ry:n vaakunan ja sen pohjalta
tehdyn seuran standaarin. Ensi heinäkuussa naulattava ja vihittävä seuran
lippu perustuu myös vaakunaan, mutta
sen suunnitteli Tommin kiireitten
vuoksi Harri Rantanen Taitolippu
Oy:stä.
Tommi edustaa Ristiinan sukuhaaraan.
Äiti on Inkeri Lindh, o.s. Tulikoura.
¤
Kari Savela.
Kuva ollut Reisjärvi-lehdessä.
Yo-merkonomi Kari Savela on nimitetty Reisjärven Osuuspankin pääkonttoriin
yritysrahoituspäälliköksi
1.10.2013 alkaen vastuualueenaan
yritys- ja maatila-asiakkaat.
Tommi Lindh. Kuva Olli-Pekka
Orpo / Alvar Aalto –akatemia.
Arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti
Tommi Lindh aloitti toukokuussa
Alvar Aalto -säätiön uutena johtajana.
Säätiön ja Alvar Aalto -akatemian
lisäksi Lindh johtaa Alvar Aalto museota sekä kolmea muuta yleisölle
avointa kohdetta: Alvar Aallon kotitaloa ja ateljeeta Helsingissä sekä Muuratsalon koetaloa.
Anne-Mari Paapio.
Kuva omasta kokoelmasta.
Diplomi-insinööri Anne-Mari Paapio
on aloittanut 16.9. Suomen Lähikaupan palveluksessa Tuotehallinnan
prosessien johtajana. Vastuualueeseen
kuuluvat Siwa- ja Valintatalo-ketjujen
Kari kirjoitti ylioppilaaksi vuonna
1985 ja valmistui varusmiespalveluksen jälkeen yo-merkonomiksi Vaasan
kauppaopistosta 1989. Samana kesänä
hän pääsi kesätöihin Reisjärven
Osuuspankkiin pankkitoimihenkilöksi
lainapuolelle ja sillä tiellä "kesätöissä"
hän on edelleen. 2005 hänestä tuli
palvelupäällikkö ja nyt yritysrahoituspäällikkö. Sotilasarvoltaan Kari on
kersantti.
Karin äiti on Aino Savela, o.s. Liikanen Kangasniemen haarasta
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
KEVÄÄN 2013
YLIOPPILAAT
Emäntä
Liisa Helasniemi, KANGASNIEMI
Kangasnimen sukuhaara
Jaakko Halonen
REISJÄRVI, Reisjärven lukio
Maanviljelijä
Väinö Helasniemi, KANGASNIEMI
Kangasniemen sukuhaara
Liikanen Antti Johannes
NIVALA, Nivalan lukio
Liikanen Janne Valtteri
HELSINKI, Maunulan yhteiskoulu ja
Helsingin matematiikkalukio
Liikanen Joni-Jussi Vihtori
MIKKELI, Otavan opisto
Liikanen Lassi Juhani
HELSINKI, Helsingin medialukio
Tohtorikoulutettava
Maaret Juutilainen, JYVÄSKYLÄ
Kangasniemen sukuhaara
Rehtori, luokanopettaja
Timo Kemppainen, REISJÄRVI
Kangasniemen sukuhaara
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja
Anu Liikanen, JUVA
Mikkelin sukuhaara
Liikanen Meri Marjaana
ASKOLA, Askolan lukio
Rakennusmestari ja rakennusurakoitsija Matti Myllykangas, LOHJA
Pudasjärven sukuhaara
Sukuseura onnittelee menestyksestä
ja kannustaa teitä yhä raivoisampiin
suorituksiin.
Tervetuloa seuraan! Kiitos luottamuksesta. Nyt meitä on jo 292.
UUSIA JÄSENIÄ
Toimistotyöntekijä
Anja Haaraniemi, OULU
Iin sukuhaara
YLENNYKSIÄ
4.6.2013 eli puolustusvoimien lippujuhlapäivänä tasavallan presidentti
Sauli Niinistö ylensi yliluutnantiksi
5
insinööri Juha Petteri Liikasen Jyväskylästä.
Juha kuuluu Kangasniemen sukuhaaraan ja toimii seuramme toisena toiminnantarkastajana.
Samana päivänä Pohjois-Suomen
sotilasläänin komentaja kenraalimajuri
Jukka Haaksiala ylensi korpraaliksi
Timo Juhani Liikasen Tyrnävältä.
Timo toimii kirkkoherrana Tyrnävällä
ja edustaa Pudasjärven sukuhaaraa.
Hänen esittely oli Liikaslinkissä
2/2010.
Onnittelemme ylennettyjä.
KIITOKSET
Kiitos paljon onnitteluista!
Tommi Lindh
Johtaja, Alvar Aalto säätiö
Chef, Alvar Aalto
stiftelsen
Director, Alvar Aalto
Foundation
http://www.alvaraalto.fi
IIN SUKUHAARAN LIIKANEN JÄSENEKSI
Anja kertoo meille itsestään seuraavasti:
Toukokuussa 2013 tehtiin historiaa,
kun sukuseuraan liittyi ensimmäinen
Iin Liikasten edustaja, Anja Haaraniemi. Anjan äiti oli Ulla Häikiö o.s.
Liikanen (1925–2013). Ullan isän
isänisä Kaarle Juhonpoika (1826–
1881) oli Iin Liikasten Juopperin
haaran ensimmäinen nimeä Liikanen
käyttänyt
henkilö.
Anjalta saadut virkatodistukset ja
muut lisätiedot, mm. seuraavalla sivulla oleva valokuva, täydensivät
mukavasti olemassa olevia sukutauluja.
Sukututkimus on aina kiinnostanut
itseäni jossakin määrin, vaikka en ole
sen eteen mitään tehnytkään. Ehkä
liittyy siihen, että olen aina pitänyt
historiasta. Koulussakin se oli lempiaiheeni. Äidin kuoleman jälkeen sain
sukututkimusta jo vuosia harrastaneen
isän puolen serkkuni kautta käsiini
Liikasten sukutauluja. Siitä heräsi idea
etsiä onko Liikasten sukuseuraa olemassa, ja googlen kautta se löytyikin.
En muista milloin lähetin netin kautta
jäsenanomuksen, joka sieltä löytyi.
Kuitenkin Maarit-sihteerin kanssa
olemme tavanneet ensimmäisen kerran
Oulussa 6.5. ja sen jälkeen olen virallisesti kuulunut seuraan.
Itse olen avojalakanen oululainen.
Vaikka välillä käväisin Tyrnävällä
asumassa n.20 vuotta, niin Ouluun
kuitenkin taas päädyin. Perheeseeni
kuuluu mies, joka toimii autoalalla, ja
kaksi lasta. Anu, 20 v. asuu vielä
kotona ja opiskelee cateringalaa.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
6
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Tiina, 22 v. on jo muuttanut kotoa
Jämsään ja on töissä leipurina.
Koulutukseltani olen merkonomi ja
työpaikkoja on ollut useita. Tällä hetkellä olen Pohjois-Suomen Parkinsonyhdistyksessä toimistotöissä.
Harrastuksiin kuuluu vapaaehtoistoiminta. Olen Pohjois-Pohjanmaan
epilepsiayhdistyksen varapuheenjohtaja, jäsenrekisterinhoitaja, tiedotusvastaava, ja kaikkea muutakin sekalaista
pienessä yhdistyksessä joutuu tekemään. Siihen saa kyllä käytettyä niin
paljon aikaa kuin itse haluaa. Olemme
mieheni kanssa kovia lukemaan, ja
kirjahyllyssämme ei ole tilaa koristeesineille, vaan mietimme, mihin saisimme uudet kirjat mahtumaan – ehkä
laajennamme kirjahyllyä.
harrastuksiin, josta mökkeily on viime
vuosina kärsinyt.
Uusin harrastaus tuli moottoripyörän
muodossa. Minulla ei ole korttia,
mutta osaan istua sujuvasti kyydissä.
Kesäisin ajelemme Keski-Euroopassa
lähinnä Italiassa. Joskus tie vie myös
Itävaltaan, Sveitsiin tai Ranskaan.
Pääasia on, että löytyy mahdollisimman mutkaisia teitä. Mies harrastaa
ajoa hieman reippaasti ja viime kesänä
ajoja kertyi reilut 30 000 km, myös ns.
extreme-ajoja.
Aikaisemminkin
olemme kyllä perheen kanssa reissanneet paljon autolla Euroopassa. Eli
matkailu kuuluu myös lähinnä kesän
P.S.
www.epilepsia/pohjois_pohjanmaa on
minun hoidossani ja myös Facebookissa sivustamme saa käydä tykkäämässä. Sitäkin olen päivitellyt. Pohjois-Suomen Parkinson-yhdistys löytyy myös netistä ja Facebookista. Jos
suvussa/sukulaisissa/tuttavissa
on
jompaakumpaa sairastavia ja asuvat
tällä alueella, niin voi vinkata. Sivuilla
saa toki muutenkin vierailla.
Terveisin Anja
Kuvassa vasemmalta Kirsti, Hilda (1896-1934), Eeva, Reino, Aukusti (1892-1951), Ulla (Anjan äiti) ja Martta Liikanen.
Osa lapsista kuoli pienenä, joten on hyvä, että heidät on saatu ikuistettua tähän kuvaan.
ÄLYVAAKA LAPSILLE
Mitä nämä ovat? Vastaukset sivulla 19.
1. ahjo
4. atulat
2. astalo
5. hanko
3. atrain
6. karsina
7. justeeri
8. kessu
9. kaski
10. karsta
11. kalhu
12. halme
UUTISVUOTO
"Mikä yhdistää nimiä Harri Liikanen, Erkki Liikanen, Sirkka-Liisa Liikanen, Maarit Tillman ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen liittyvää asiaa?" Vastaus sivulla 19.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
7
SUUNNISTAJA MARJO LIIKANEN
Meillä oli Liikaslinkissä 2/2008 esittely Marjo Liikasesta, nuoresta menestyneestä suunnistajasta. Koska sen jälkeen on
paljon tapahtunut, tähän olemme lainanneet Saara Nikkarin tuoreehkon kirjoituksen hänestä. Loppuun toimitus on lisännyt kirjoituksen jälkeisiä tapahtumia. Näin Saara Nikkari Marjosta kirjoittaa:
pärjätä, suunnistaa aina paremmin ja
paremmin ja päästä uusiin kisoihin ja
uusiin maastoihin. Kipinä suunnistukseen oli syttynyt, eikä sitä niin vain
enää sammutettu.
Marjo Liikanen
Syntynyt Kotkassa 16.4.1989.
Opiskelee viidettä vuotta bioinformaatioteknologiaa Aalto-yliopistossa Espoossa.
Suunnistuksen lisäksi harrastaa leivontaa ja työntekoa Stockmannin urheiluosastolla
Parhaat saavutukset suunnistajana:
Nuorten SM-kisat:
x 2006 yö 1.
x 2007 pitkämatka 1.
x 2009 keskimatka 1.
x + 5xhopea, 4xpronssi
Nuorten PM-kisat:
x 2007 keskimatka 5.
x 2009 pitkämatka 6.
Nuorten MM:
x 2007 viesti 4.
x 2009 pitkämatka 16.
Marjon ura suunnistajana alkoi Suistokymin kuntorasteilta, kun sattuman
kautta tuttavat ottivat 13-vuotiaan tytön
mukaansa. Syksyllä Marjo juoksi rasteja vielä opastuksen kera, mutta keväällä
liput löytyivät jo yksinkin. Ensimmäiset
kisat olivat Kainuun rastiviikolla 14Bsarjassa, mutta vain muutaman vuoden
suunnistuksen jälkeen ensimmäisistä
SM- kilpailuista alkoi ropista mitaleja.
Tässä vaiheessa suunnistus alkoi muodostua elämäntavaksi ja luottamus
omaan tekemiseen syntyä. Marjo halusi
Marjo kuvaa itseään suunnistajaksi,
joka osaa yhdistää suunnistustaidon ja
fysiikan ehjäksi kokonaisuudeksi. Vahvimpana ominaisuutenaan Marjo kuitenkin pitää sisukkuutta ja periksiantamattomuuttaan. ”Jos haluan jotain, teen
kaikkeni sen eteen ja siksi olen varmasti saavuttanut niin paljon.” Suunnistuksen huippuhetkiä ovat ne, kun suunnistus vain sujuu ja rastit löytyvät kuin
itsestään. Parhaiksi hetkikseen Marjo
nimeää nuorten PM-katsastukset keväällä 2007, kun hän voitti sekä keskarin että pitkän matkan. ”Suoritukset
tuntuivat niin vahvoilta ja oli mahtavaa
tajuta olevansa yksi Suomen parhaista
tytöistä.”
Toinen
huippuhetki
osui
SMkeskimatkaan 2009, kun Marjo voitti
kultaa vaikean vuoden jälkeen kauden
parhaalla suorituksella.
Nuorten sarjoista taskusta löytyy 2
kappaletta pohjoismaiden mestaruuskisojen edustuksia ja 3 kappaletta nuorten
maailmanmestaruuskisojen edustuksia
suomipaita päällä. Kesällä 2012 Marjo
edusti Suomea myös opiskelijoiden
MM-kilpailuissa Espanjassa. Aikuisten
sarjaan siirtyessä Marjolla kului monta
vaikeaa vuotta erilaisten rasitusvammojen kanssa taistellessa, keho alkoi laittaa vastaan koville treenimäärille. Tänä
vuonna vaikeudet alkavat viimein olla
takanapäin, ja ehjän harjoituskauden
jälkeen Marjo on mm. saanut kaulaansa
jo ensimmäisen aikuisten sarjan SMplaketin suunnistaessaan erikoispitkien
matkojen SM-kilpailussa toukokuussa
Anttolassa sijalle 10. Vuokatin MMkotikisojen katsastuksissa sijoitukset
keskimatkan 19. ja pitkän matkan 17,
joten aikuisten MM-kilpailut jäävät
vielä tulevaisuuteen. Marjo haluaa
suunnistaa niin kauan kun hän nauttii
siitä, ilman aikarajoitteita. Suuret suunnistusunelmat ovat edelleen kaiken
taustalla, mutta on nautittava siitä mitä
tekee. "Totta kai aikuisten MMkilpailut ovat tavoitteena ja Suomipaidan pukeminen päälle vielä useita
kertoja", Marjo hymyilee. Marjolla on
luonnollisesti tavoitteita myös muulle
elämälle: ihana perhe ja työpaikka,
jonne on mukava herätä joka aamu.
Tällä kaudella tavoitteena on lähteä
kasvattamaan metallin määrää palkintokaapissa syksyn SM-kisoissa. Hän
haluaa ennen kaikkea kokea ehjän ja
terveen kauden, se on oleellisin avain
menestykseen.
Henkilökohtaisten kisojen lisäksi viestit, Tiomila ja Venlojen viesti, sytyttävät nuoren naisen. Marjon polku on
kulkenut kasvattajaseura Etelä-Kymen
Suunnistajista ensin naapuriseuraan
Vehkalahden Veikkoihin, jossa Marjo
sai paljon tärkeää viestikokemusta,
valmennusta ja ystäviä.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
8
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Vuonna 2011 Marjo päätyi vaihtamaan seuraa nurmijärveläiseen Rajamäen Rykmenttiin, jonka treenejä hän
pääsee hyödyntämään ympäri vuoden
pääkaupunkiseudulla asuessaan. Rykmentissä suunnistavat myös Marjon
hyvät ystävät ja nuorten naisten tavoitteena onkin yhdessä kivuta kohti maailman kärkeä.
Marjo on nähnytkin enemmän maailmaa suunnistuksen kautta kuin moni
hänen ikäisensä. Kisa- ja treenireissut
ovat vieneet mm. Portugaliin, Unkariin, Turkkiin, Italiaan ja Espanjaan,
sekä aina Australiaan ja UuteenSeelantiin asti! Kaikille Liikaslinkin
lukijoille Marjo toivottaa rohkeutta
tarttua karttaan ja lähteä metsään.
"Suunnistus on mahtava urheilulaji,
jossa yhdistyvät fysiikka, taito ja
luonnossa liikkuminen. Olen saanut
suunnistukselta niin valtavan paljon
uusia kokemuksia ja ystäviä, eikä mikään voi viedä minua pois lajin parista".
Saara Nikkari
Toimituksen lisäyksiä:
Marjo oli mukana Venlojen Viestissä
viime kesänä Rajamäen Rykmentin
joukkueessa. Tiimi ei menestynyt,
mutta Marjo oli sen vahvin lenkki.
Hän suunnisti ankkurina ja paransi
joukkueen sijoitusta 25 pykälää. Loppusijoitus oli 36.
Eikä tässä vielä kaikki. Pitkän suunnistusmatkan SM-kisoissa Pudasjärvellä Marjo suunnisti naisten yleisen
sarjan kymmenenneksi.
Vauhti parani 21.9. Uuraisilla, missä
suunnistettiin keskimatkan SM-kisa.
Marjo otti pronssia kovassa seurassa:
1. Minna Kauppi
2. Anni-Maija Fincke
3. Marjo Liikanen.
Matkalla maailmalla.
Huiminta vauhti oli kuitenkin yösuunnistuksen SM-kisassa Alastarolla 28.9.
Siellä Marjo otti kirkkaasti kultaa.
Tulokset:
1. Liikanen Marjo, Rajamäen
Rykmentti 54:54
2. Sianoja Maija, MS Parma 56:47
+1:53
2. Joensuu Marttiina, SK Pohjantähti
56:47 +1:53
Iloitsemme Marjon suorituksista ja
toivotamme hänelle
jatkuvaa menestystä.
Marjo korkeimmalla palkintopallilla. Kuva napattu verkosta.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
9
LIIKASTEN VANHIN
Vanhimman nimi on vaihtunut vuoden sisällä valitettavan usein, mutta tällaista on elämä. Salme Strandmanin
s. 12.8.1913, k. 19.12.2012 jälkeen vanhin oli Elsa Liikanen s. 21.3.1914, k. 15.3.2013. Hänen jälkeensä Klaudia Liikanen s. 21.7.1915, k. 30.5.2013 ja nyt pienen hapuilumme jälkeen löytyi avioliiton kautta sukuun tullut Väinö Helasniemi.
Tässä on hänen esittelynsä.
VÄINÖ HELASNIEMI
Kuva vuodelta 2008
Sukuseuramme vanhin on Kangasniemen sukuhaaraan kuuluva Väinö
Helasniemi. Väinö syntyi 9.10.1915
kotonaan Luusniemellä.
Sota vei Väinön rintamalle, missä hän
oli niin talvi- kuin jatkosodassakin.
Jatkosodassa hän haavoittui Kannaksella kesäkuussa 1944.
Väinön alkuperäinen sukunimi oli
Himottu, mutta sukunimi vaihdettiin
Helasniemeksi vuonna 1945. Sukunimeä vaihdettaessa Väinö oli syytä
kysyttäessä tokaissut, että ”Kukas sitä
nyt haluaa koko ikänsä himottu olla!”.
Väinön isä oli Otto Himottu ja äiti
Alma o.s. Saksa. Väinöllä oli yksi
sisar, Aune.
Väinö ja Liisa ansaitsivat perheelleen
leivän työskentelemällä omalla tilalla
peltoja, metsää ja karjaa hoitaen. Karjatalous päättyi 1979.
Väinö on asunut Luusniemen kylällä
Ontomäen tilalla koko ikänsä. Tällä
hetkellä tilaa asustaa jo neljäs sukupolvi.
ELÄMÄN POLKUJA
Avioliiton Väinö solmi Anna-Liisa
Liikasen (s. 14.7.1920) kanssa
18.10.1940. Parille syntyi kaksi lasta,
Pekka ja Pirjo.
HARRASTUKSET
Nuoruudessa Väinö harrasti yleisurheilua. Yleisurheilu kiinnostaa edelleen ja Väinö seuraa sitä tiiviisti televisiosta.
Metsästys ja kalastus ovat kuuluneet
myös harrastuksien kärkipäähän.
80-luvun alussa Ontomäen tila siirtyi
sukupolvenvaihdoksen myötä poika
Pekan hoidettavaksi. Pekka kävi tilan
hoitamisen lisäksi työssä myös kodin
ulkopuolella. Pekka avioitui vuonna
1989 Raija Vehviläisen kanssa ja
heille syntyi tytär Elisa.
Sukumme vanhin muisteli aikaa, kun
hän oli nuorena miehenä hirvimetsällä,
silloin ei ollut kännyköitä eikä koiratutkia, eikä aina koiraakaan. Metsästys
oli hyvin erilaista ja silloin käveltiin
pitkiä matkoja riistan haussa. Metsästys pitikin kunnon hyvänä.
Veteraanipari Väinö ja Liisa ovat
kulkeneet nuoremman polven rinnalla
samassa taloudessa tähän päivään
saakka.
Väinö oli mukana metsästyksessä
aktiivisesti seniori-ikään saakka. Parhaassa tapauksessa metsällä oli yhtä
aikaa Helasniemiä kolmessa polvessa:
Väinö, poika Pekka ja nuorimpana
pojantytär Elisa.
Lapsenlapsia Väinöllä on yhteensä
kolme ja lapsenlapsenlapsia jo neljä.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
10
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Metsästäjiä kolmessa polvessa.
ELÄMÄ NYT
Tänä päivänä Väinö nauttii eläkepäivistä asuen edelleen Ontomäellä. Vuosittain Väinö ja Liisa käyvät Kyyhkylässä, veteraanien kuntoutuskeskuksessa Mikkelissä. Kyyhkylässä saa
vaihtelua arkeen, kuntoutusta ja mahdollisuuden tavata veteraanituttuja.
Liisa-vaimo toimii Väinön omaishoitajana. Liisa pitää yllä kuntoaan päivittäisillä kävelylenkeillä ja osallistu-
Väinö ja Matias, uusin metsästäjä.
malla talon askareisiin. Liisa ja Väinö
ovat malliesimerkki pitkästä avioliitosta, yli 70-vuotta kestäneen liiton
takana on kaksi toisilleen sopivaa
ihmistä.
Väinö seuraa tarkoin arjen ja Suomen
tapahtumia. Hän on terävässä kunnossa, mutta ikääntymisen myötä askel
käy lyhyemmäksi ja voimat loppuvat
nopeammin, niin myös sukumme
vanhimmalla.
Lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset piipahtavat usein papan ja mum-
mon kamarissa tervehtimässä ja kyselemässä kuulumisia.
Tätä juttua tehdessä Väinö totesi, että
vanhat asiat muistuvat hyvin mieleen,
mutta eiliset meinaavat unohtua. Mutta mitä niillä eilisillä onkaan merkitystä, pääasia että vanhat hyvät asiat
muistaa!
Sirkka-Liisa
Liikasen
muistiinpanojen pohjalta kirjoittanut Väinön
tyttärentytär Laura Raehalme lokakuussa 2013. Kuvat kotialbumista.
ARKKIATRI LIIKASTEN JOUKOSTA
Sukututkimuksen yhteydessä on löytynyt Pudasjärven sukuhaarasta harvinainen henkilölle annettava arvonimi
arkkiatri. Se on korkein Suomessa
lääkärille myönnettävä arvonimi.
Tasavallan presidentti myöntää sen
nykyään, ja Suomessa voi olla vain
yksi arkkiatri kerrallaan. Liikasten
sukuun kuuluva arkkiatri oli Juho
Jaakko Karvonen, joka oli arkkiatrina
1933 - 1943. Hän oli kahdeksas arkkiatri ja ensimmäinen, jolla oli suomalainen sukunimi.
Hän kuuluu Pudasjärven sukuhaaraan.
Alla olevassa luettelossa on lueteltu kaikki henkilöt, jotka ovat saaneet arkkiatrin arvonimen Suomessa.
1.
Gabriel von Bonsdorff, arkkiatrina v. 1817 - 1831
7.
Klas Richard Sievers, arkkiatrina v. 1928 - 1931
2.
Johan Agapetus Törngren, arkkiatrina v. 1833 1859
8.
Juho Jaakko Karvonen, arkkiatrina v. 1933 - 1943
9.
3.
Lars Henrik Törnroth, arkkiatrina v. 1844 - 1864
Werner Oswald Renkonen, arkkiatrina v. 1943 1951
4.
Evert Julius Bonsdorff, arkkiatrina v. 1859 - 1898
10. Arvo Henrik Ylppö, arkkiatrina v. 1952 - 1992
5.
Otto Edvard August Hjelt, arkkiatrina v. 1885 1913
11. Nils Christian Edgar Oker-Blom, arkkiatrina v.
1992 - 1995
6.
Johan Isak Björkstén, arkkiatrina v. 1896 - 1912
12. Risto Lauri Agathon Pelkonen, arkkiatrina v. 1995(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Juho Jaakko Karvonen syntyi 20.
lokakuuta 1863 Pudasjärvellä ja kuoli
2. toukokuuta 1943 Helsingissä. Hän
oli Helsingin yliopiston iho- ja sukupuolitautien ylimääräinen professori
1903 - 1917 ja lääkintöhallituksen
pääjohtaja 1917 - 1920. Sittemmin hän
oli Jälleenvakuutusyhtiö Varman
ylilääkäri vuodesta 1920, Henkivakuutusyhtiö Suomen ylilääkäri vuodesta
1926 ja Suomen Vakuutusyhdistyksen
puheenjohtaja vuodesta 1932, Duodecimin puheenjohtaja 1907 ja 1917 ja
kunniapuheenjohtaja 1931. Hän jul-
11
kaisi tutkimuksia syfiliksen paikallistumisesta munuaisissa sekä julkaisun
Kuolleisuus ja kuolinsyyt Suomiyhtiössä 1890 - 1915 (1922).
(Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Jaak
ko_Karvonen - cite_note-oit-1)
Olli Liikanen on selvittänyt Juho Jaakon juuria ja alla näkyy, miten Jaakko polveutuu Heikki Heikinpoika Liikasesta:
Heikki Heikinpoika Liikanen, myöh. Piira (1723-1773), puoliso Priita Juutinen (1721-1773)
poika:
Matti Piira (1746-1812), puoliso Anna Ruottinen (1748-1819)
tytär:
Priita Piira (1767-1818), puoliso Olli Ojala (1763-1849)
poika:
Paavo Ojala (1794-1877), puoliso Anna Pätsi-Niemelä (1788-1859)
tytär:
Anna Ojala (1821-1899), puoliso Paavo Taivalkoski, myöh. Karvonen (1821-1904)
poika:
Juho Jaakko Karvonen (1863-1943), lääketieteen ja kirurgian tohtori, arkkiatri
Aili Pelttarin toimittamassa kirjassa Jonkulaisia osa 1 on mainittu hänen lapsista, että Viljo oli lääkintäeversti ja Tauno
insinöörieversti.
SUKUKOKOUS KALAKUKKOKAUPUNGISSA
Sukukokous pidettiin tällä kertaa itäisessä Suomessa Kuopiossa Hotelli
Jahtihovin kokoussalissa lauantaina
20.7.2013. Kokous jouduttiin pitämään viikkoa normaalia aikaisemmin
kuninkuusravien takia, kun silloin ei
ollut tilaa missään. Vilkasta oli nytkin,
sillä samaan aikaan eräs toinen seura
oli pitämässä kokousta, mutta heille
jäi paikaksi tuloaula. Ensimmäiset
vieraat saapuivat jo perjantaina, jolloin
sukututkijat kokoontuivat jopa omaan
palaveriinsa pohtimaan käytännön
asioita. Väkeä oli kaikkiaan 23 henkilöä. Parhaiten oli saanut jälkikasvua
liikkeelle Impi Kultanen, kun tyttäret
Anne ja Heli olivat myös paikalla.
Varsinaisena kokouspäivänä aloitimme klo 10 perinteitä noudattaen tulokahvilla ja seurustelulla. Sirkka-Liisa
Liikasen hoitama Liikaskauppa oli
auki ja kauppa kävi. Klo 11.30 oli
uutena ohjelmanumerona sukututkimuksen tulosten esittelyä. Esiintyjinä
olivat Maarit Tillman, Olli Liikanen
ja Anne Ekroos. Aihe oli niin kiinnostava, että suunniteltu puolituntinen ei
riittänyt alkuunkaan. Sama kannattaa
ottaa ohjelmaan jatkossakin. Esitysten
jälkeen nautimme lounaan ja sitten
palasimme kokoussaliin varsinaiseen
sääntömääräiseen sukukokoukseen.
Kokouslämmittelyksi Olli esitti aluksi
huilullaan kolme alueelle sopivaa
kappaletta:
”Kallavesj”,
”Savonmuan Hilima” ja
”Lentävä kalakukko” .
Lisäkappaleita kiellettiin pyytämästä,
kun ei savolaisia samantyyppisiä kappaleita ollut harjoiteltuna paljon varastossa. Kokouksen avauksen jälkeen
pidettiin perinteisesti hiljainen hetki
vuoden aikana kuolleitten Liikasten
muistolle.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin
Anneli Kinnarinen Liperistä, sihteeriksi Maarit Tillman Outokummusta
ja pöytäkirjan tarkastajiksi Jaakko
Liikanen Riihimäeltä ja Aino Tuominen Nurmijärveltä.
Asiat käsiteltiin kutsun mukaisesti.
Jäsenmaksusta keskusteltiin, mutta
sitä ei korotettu. Hallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen ja
kokouksen jälkeen hallitus järjestäytyi
entiseen kokoonpanon mukaisesti. Se
näkyy takasivulla yhteystietoineen.
Kolme jäsentä erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Toiminnantarkastajiksi valittiin entiset Liisa
Laiho Lahdesta ja Juha Liikanen
Jyväskylästä. Varalle valittiin entiset
Martti Tulokas Jaalasta ja Juha Venäläinen Kouvolasta.
Muissa asioissa julkistettiin Vuoden
Liikanen. Tällä kertaa hallitus antoi
tämän kunnia-arvonnimen Olli Liikaselle tunnustukseksi pyyteettömästä
työstä hallituksessa ja erityisesti sukututkijana, kirjoittajana ja muusikkona
meidän kaikkien hyödyksi ja iloksi.
Kokouskahvin ja mansikkakakun
jälkeen siirryimme Korttelimuseoon,
joka oli sopivasti kävelymatkan päässä. Sukuseura maksoi oppaan, mutta
jokainen joutui maksamaan pienen
pääsymaksun. Tunti vierähti mukavasti ja oli jälleen aika erota eri tahoille
Suomea, jotta voimme taas tulla yhteen ja tällä kertaa Pieksämäelle.
Seuraavalla sivulla on kuvasatoa kokouksesta. Kuvat Anne Ekroos pl
ryhmäkuva, jonka otti henkilökuntaan
kuuluva.
12
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
Me olimme siellä. Kuvaaja Anne Ekroos vasemmalta toinen.
Vuoden Liikanen Olli. Ei vielä hääkakkua.
Äiti Liisa ja tytär Kirsi.
Korttelimuseossa löytyi tällainenkin näkymä.
Serkut Aino Tuominen,
Anneli Kinnarinen ja Liisa Laiho.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
13
LIIKASIA LAPIN LUMOISSA
Olemme saaneet tämän kirjoituksen Milla Rossilta Viitasaarelta. Hän on Kaija ja Markku Rossin nuorin tyttö ja isä
Markku on Elina Rossin (o.s. Liikanen) poika. Isoäiti Elina on Otto Liikasen vanhin tytär ja kyse on Kangasniemen sukuhaarasta. Milla suoritti varusmiespalveluksen 2007-2008 ja valmistui sotilaspoliisiksi. Kerroimme tästä Liikaslinkissä
2/2008.
opettajaksi Lappiin. Silloin jos joskus Työaika hiihtokoulussa on klo 10–17,
päivään mahtuu niin oppitunteja kuin
Miten minuun iski Lapin oli aika ruveta toteuttamaan haaveita.
tapahtumien järjestämistä. Oppilaita
kuume?
on ollut suomalaisten lisäksi mm.
Englannista, Singaporesta ja Japanista.
On talvi 1991, olen 4 vuotta, isä antoi Elämää hiihtokoulussa
Alkutaso lähtökohtaisesti on se, että
ehdot, että ensin täytyy hiihtosuksilla
he näkevät lunta ensi kerran eläessään.
opetella tekemään aura ja sitten vasta
Tunnit aloitetaan siis perusasioista,
pääsisi laskettelurinteeseen. Näin
monojen ja suksien jalkaan laittamitoimittiin. Autotallin edessä laskettiin
sesta ja kuinka niillä ylipäänsä liikuhiihtosuksilla, tampattiin ylös ja taas
taan. Heille tärkeintä ei ole lopputuuudelleen alas niin kauan, että homma
loksena Kalle Palanderin taidot, vaan
luonnistui kunnolla. Ensi kokemukset
elämys! Minulle opettamisessa parasta
lasketteluun ovat kotirinteestä Viitaon se, kun näkee oppimisen riemun ja
saaren Savivuorella aurakäännöksistä
oppilaan kehityksen. Parhain palaute
aina kaatumisharjoituksiin. Syytän
opettajalle on esimerkiksi piirros,
hyvällä tavalla vanhempiani siitä, että
halaus mukavasta tunnista tai uudelminuun on iskenyt jonkin sortin Lapin
leen näkeminen seuraavana talvena.
kuume.
Opetettavat lajit minulla ovat laskettelu, telemark ja lumilauta. Oppilaita on
lajista riippuen vauvasta vaariin. Nuorin aloittava oppilas on ollut kolme ja
vanhin 68 vuotta. Iällä ei siis ole väliä.
Kaksi ensimmäistä talvea olin riviopettajana, mutta viime talvena
hyppäsin hiihtokoulun johtajan saappaisiin. Neuvo, jonka Janne minulle
tehtävään antoi, oli: "Ole oma iloinen
Milla Rossi
itsesi, sillä pääsee pitkälle!" TyötehtäSyksyllä 2010 laitoin työhakemukset vät eivät juuri muuttuneet normaalista.
Iso-Syötteen ja Saariselän laskettelu- Opettamisen lisäksi tulivat työvuorokeskuksiin. Molemmista tuli kutsu jen suunnittelut, muut kirjalliset työt
töihin, mutta Saariselälle päädyin, sekä edustustehtävät. Tarvittaessa
koska se oli tarpeeksi pohjoisessa. opettajat ovat apuna myös vuokraaAuto pakattiin helmikuussa 2011 mossa ja hisseillä. Keskuksen rinneravalmiina kohti uusia seikkailuja. Kyl- vintolassakin olemme olleet kiireapumän yön seurauksena auto ei lähtenyt- na, jossa viime talven työskenteli
kään Rovaniemellä käyntiin mittarin myös Jannen sisko Riikka Tuominen.
Maisema ladun varrelta.
näyttäessä -31 astetta pakkasta. Onneksi sain käynnistysapua ja ehdin Vapaapäiviä kauden aikana ei hirveäsLähes joka vuosi hiihtolomalla kä- Saariselälle ennen keskuksen sulke- ti kerry. Sesonkityöläinen tekee töitä
vimme jossain tunturissa laskettele- misaikaa. Tuolloin hiihtokoulussa oli silloin, kun niitä on, jotta voi halutesmassa ja hiihtämässä. Saariselälle johtajana Janne Tuominen. Hän alkoi saan lomailla kesän. Vapaa-ajalla
ensimmäinen reissu tehtiin, kun olin kysellä onko minulla Reisjärvellä käymme ylläpitämässä myös omaa
viiden vanha. Lapsesta saakka haavei- sukulaisia, sillä hänen äitinsä oli sieltä laskua, mutta illat menevät lähinnä
lin, että joskus minusta vielä tulee kotoisin. Aikamme asiaa tuumittiin ja työpäivästä palautuessa. Laitetaan
hiihdonopettaja ja lähden edes hetkek- naurettiin, että tarpeeksi kun kaive- porukalla ruokaa, saunotaan ja vietesi Lappiin opettamaan. Kurssille pää- taan, ollaan varmasti sukulaisia! Isälle tään iltaa. Mikäli voimia on päivän
sin, kun tarvittava täysi-ikäisyys toteu- soitettuani selvisi, että Jannen äiti jälkeen vielä jäänyt, olemme tehneet
tui ja ensimmäiset tunnit opetinkin Aino Tuominen (o.s. Kokkoniemi) on hiihtoretkiä tunturiin. Kummasti saa
Viitasaarella pian kurssini jälkeen. Elina-mummun siskon Kertun tytär, lisää virtaa tähtitaivaasta ja upeista
Kun neljä vuotta sitten sain ääneni joten olemme pikkuserkkuja. Enpä revontulista!
takaisin kolmen vuoden sairastelun olisi lähtiessä uskonut, että samalla
jälkeen, päätin vihdoin hakea hiihdon- reissulla
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
löytyisi
sukulaisia!
14
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Muutamina iltoina kävin myös harjoittelemassa rinnekoneella ajoa kuljettajien avustuksella. Hetki meni, että
tarvittavat vivut ja napit oppi muistamaan. Oli hurjan hienoa käydä laskemassa, kun oli itse ajetut rinteet.
Viime talvi oli uuden opettelua, joten
kotona en käynyt puoleen vuoteen.
Onneksi äiti, isä ja sisko perheineen
kävivät Saariselällä lomailemassa.
Maija-siskon pojat Lauri ja Niilo
olivat vuorollaan tädin opetuksessa.
Päivän päätteeksi kävimme vielä testaamassa 1200 m pitkän pulkkamäen.
Se on yksi Saariselän kokemisen arvoisista paikoista.
Lapin kesä
Kesän 2012 asuin hyvän ystäväni
Kaisan kanssa Inarissa, tarkemmin
sanottuna Muddusjärvellä Syrminiemessä. Seurana meillä oli myös Einokissa sekä koirat Nanai ja Kuobza.
Saaressa asuimme pienessä mökissä,
jossa ei ollut juoksevaa vettä eikä
sähköä. Kesä oli aika kylmä ja sateinen, puita sai välillä tehdä urakkahommina, jotta mökki ja sauna saatiin
lämpimiksi. Pesulla käyminen hoidettiin pääasiassa järvessä, vaikka veden
lämpötila ei ollutkaan päätä huimaava.
Toisinaan saattoivat Inarin kirkolla
saakka kuulla, kun pulahdettiin veteen.
tuliaistuvassa, jossa on Lapin matkamuistoja joka lähtöön. Mikäli karhunpesäkiven sisään haluaa käydä kurkkaamassa, matkaa sinne on 284 porrasta. Hiukan ylemmäksi kiivettäessä
näkee maisemia aina Inarinjärvelle
saakka. Työtehtäviini kuuluivat hyllyjen täyttö, kahvion ylläpitäminen sekä
asiakaspalvelutehtävät.
Asiakaskunta koostui pääasiassa suomalaisista ja saksalaisista turisteista.
Kävipä joskus myös tuttuja! Työpäiviä
piristivät sukulaiset Marja-Liisa ja
Timo Kemppainen, Sirkka ja Paavo
Rossi, sekä Paula Rossi lapsiensa
Jennan, Iinan ja Nooan kanssa.
Mikä Lapissa viehättää?
Sukulointien lisäksi kesän parhaimpia
muistoja tuli aivan arkipäiväisistä
asioista. Muun muassa työmatkasta,
joka oli hieman normaalista poikkeava. Ensin soudettiin toiselle puolelle,
sitten seurasi kävelyä puolisen kilometriä tukkitietä ylöspäin ja lopuksi
autolla ajoa noin 30 km/suunta. Kerran kävi töihin lähtiessä hullusti, kun
veneeseen noustessa jalka lipesi ja olin
rähmällään vedessä. Housuthan siinä
meni vaihtoon! Toisinaan soutaessa
käytiin tuulen kanssa taistoa, kumpi
on vahvempi.
Milla ja Kanda-koira.
Siihen ei yhtä oikeaa vastausta pysty
antamaan. Pohjoisen elämään jää
koukkuun, kerran kun lähtee, saattaa
vierähtää useampi vuosi tai ehkäpä
loppu elämä. Elämän rytmi on aivan
erilainen mitä etelässä, mihinkään ei
ole kiire. Usein ennen töihin ryhtymistä kuulee: ”Juomma kahvit ja mietimmä, mitä tehemme seuraavaksi.” Etelän likalla on ollut opettelemista hitaampiin lähtöihin! Luonto on myös
suuri tekijä. Mikään ei ole kauniimpaa
kuin paukkuva pakkanen tähtitaivaan
ja revontulien kera, yötön yö tai ruskan räiskyvät värit.
Lappi on kokemisen arvoinen paikka,
edes kerran elämässä.
Muddusjärven mökki.
Kesän olin töissä Karhunpesäkivellä
Ruokaakin saatiin järvestä, kun kahteen tyttöön laskettiin verkot Muddukseen monen monta kertaa. Parhaimmillaan verkoista löytyi 30 ahventa ja
kolme pulkanmittaista haukea. Kokonaisuudessaan kesä oli yksi elämäni
parhaimmista!
Pulkan mittaiset hauet.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
15
HERMAN KIINNOSTAA EDELLEEN
Vapaustaistelija Herman Liikanen kiinnostaa edelleen, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo 87 vuotta.
Sotahistorian tutkijana toimiva filosofian lisensiaatti Jussi Jalonen Tampereen yliopistosta on kirjoittamassa kirjaa ulkomailla vapaaehtoisena palvelleista sotilaista. Aika on rajattu autonomian ajan alusta 1930-luvulle. Kirjassa esitellään viisi
henkilöä, ja yksi heistä on Herman Liikanen.
Olemme saaneet lukea etukäteen Hermanista kirjoitetun tekstiluonnoksen ja korjata siinä olleet virheet. Samalla oli mahdollisuus kertoa aiheesta omia mielipiteitä. Meille on luvattu yksi kappale kirjaa, kunhan se ilmestyy.
On tulossa myös toinen kirja. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmi VII julkaistaan Porrassalmen taistelun vuosipäivänä 13.6.2014. Tähän kirjaan on sukuseuran puheenjohtajalta pyydetty kirjoitusta Herman Liikasesta. Kirjan muita
kirjoittajia ovat mm. dosentti Osmo Pekonen, emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi
Nuorteva. Näitä kirjoja saamme lahjaksi pari kappaletta.
Kuten tiedämme, Herman oli mielenkiintoinen persoona ja hänen elämässään tapahtui paljon. Alla on esimerkki yhdestä
tapahtumasta. Kuinka moni meistä on käynyt tapaamassa Ruotsin kuninkaallisia henkilökohtaisesti?
HLI
PERINNEHENKILÖ KUNINKAAN LUONA 1864
Perinnehenkilöstämme Herman Liikasesta on kirjoitettu
paljon, ja suuri osa näistä tiedoista on tallennettu Pirkko
Liikasen toimittamalle CD:lle, joka sisältyy seuran myyntituotteisiin. Siitä tiedämme, että Herman kävi aikoinaan
Ruotsin kuninkaan luona matkallaan Tanskaan:
”Tukholmassa Liikanen meni tervehtimään Emil v. Qvantenia, tunnettua poliitikkoa, joka oli tuohon aikaan Kaarle
XV:n yksityiskirjaston hoitaja ja täysillä mukana poliittisen
skandinavismin viimeisessä yrityksessä yhdistää Pohjolan
kolme valtakuntaa sekä Suomi yhteiseksi poliittiseksi
unioniksi. v. Qvanten ei ollut kotona, niinpä hän meni sen
sijaan Estlanderin luo Hotelli Rydbergiin ja luki siellä
ruotsalaisia lehtiä, jotka muutamalla rivillä olivat huomioineet hänen persoonansa ja hankkeensa.
Tähän päättyy Liikasen kertomus. v. Qvantenin järjestämästä audienssista Kaarle XV:n luokse ei ole Liikasen
papereissa mitään mainintaa. Audienssi kuitenkin toteutui
ja paikalla oli myös kruununprinssi, sittemmin Oskar II.
Tämä kyseli Liikaselta hyvin tarkasti Suomen oloista.
Enempää tietoa tästä asiasta ei ole. Selvää on kuitenkin, että
Liikanen sai Tukholmassa osakseen suurempaa huomiota
kuin muut vapaaehtoisemme.”
Mainittuun kuninkaan luona käyntiin liittyy ohessa näkyvä
Hermanin muistikirjasta otettu kuva, jonka Maarit Tillman
otti tammikuussa 2013 ja käsitteli myöhemmin lehteä varten. Tämä on pieni osa Herman Liikasen yksityisarkistosta,
joka on tallennettu Kansallisarkistoon. Kuvasta näkyy, mitä
Herman kirjoitti kyseisen vuoden muistikirjaansa helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa.
”27. helmikuuta saavuin Grisslehamnista Tukholmaan ja
majoituin Kuhlmanin luo.
29. helmikuuta tapasin suomalaiset professori Nordenskiöldin ja v. Qvantesin.
2. maaliskuuta kävin audienssilla kuningas Kaarle XV:n ja
prinssi Oskarin luona.
Samana päivänä kävin valtioarkistonhoitaja, professori
Nordströmin luona.
3. maaliskuuta matkustin pois Tukholmasta. Sain matkaseuraa professori Santessonista.”
16
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
PIEKSÄMÄEN, PUUMALAN JA JUVAN LIIKASIA 1540-LUVULTA
1700-LUVULLE
Loppuosa edellisessä numerossa olleeseen Olli Liikasen kirjoittamaan artikkeliin.
Juva
Juvan Lievolassa oli isäntänä 1676–
1678 Antti Ollinpoika Liikanen ja
samalla tilalla 1678–1679 Olli Ollinpoika Liikanen. Isännyyttä jatkoi
1680 Pekka Ollinpoika Liikanen
vaimoineen. Pekan talossa asui myös
Hannu Liikanen, joka on merkitty
Pekan pojaksi 1682 ja 1688 ja veljeksi
1690. 1600-luvun suurten nälkävuosien jälkeen Pekan aikana tila autioitui
ja se siirtyi toisten omistukseen 1702.
Läänintilejä laatinut kirjuri ei ole ollut
aivan varma Pekan sukunimestä, sillä
vuoden 1700 autioluettelossa lukee
”Pekka Lievola tai Liikanen”.
Pekan lisäksi Juvan henkikirjoissa
mainitaan Hietajärven kylässä 1701
alkaen renki Matti Liikanen, jolla oli
vaimo viimeistään 1706. Tuona vuonna Matti on talollinen Hietajärvellä.
Matilla oli poika Matti, joka oli avioitunut vuoteen 1711 mennessä. IsäMatti mainitaan henkikirjoissa vuo-
teen 1711 ja poika-Matti vaimoineen
1712 asti. Juvan haudattujen luettelon
mukaan 14.4.1739 Hietajärven kylässä
kuoli torppari Matti Liikanen 60vuotiaana. Luultavasti kyseessä on
Matti Matinpoika Liikanen. Härkälässä oli 1712 isäntänä Matti Pekanpoika
Liikanen. Isovihan jälkeen vuonna
1722 Liikasia ei näy isäntinä Juvalla
useaan vuoteen.
Ratsumiehen renki Juho Liikanen
mainitaan läänintileissä 1730–1732
Juvan Kuosmalassa. 1731 Juvan Aholan kylän Kettusen taloon tulee vävyksi Antti Liikanen. Antin perillisistä on
lopussa erilliset sukutaulut. Nimi
Liikanen häviää vähitellen poikien
kuollessa nuorina.
Juvalla asui myös Kalle (Carl Liikanen), joka oli syntynyt vuonna 1746.
Häntä ei ole toistaiseksi saatu yhdistettyä mihinkään sukuhaaraan. Kallen
perillisistä on myös omat sukutaulut.
Yksi mahdollisuus on, että Kalle on
Ristiinan sukutauluissa mainittu 1745
(epävarma aika!) syntynyt Kalle Liikanen. Hänestä ei ole Ristiinan tauluissa mitään jatkotietoja. Kirkonkirjoja puuttuu ratkaisevilta vuosilta sekä
Juvalta että Ristiinasta, joten arvelua
ei voi vahvistaa kirkonkirjojen avulla.
Kalle-nimi esiintyy luultavasti eniten
Ristiinan sukuhaarassa 1700-luvulla.
Muita Juvalla asuneita Liikasia olivat:
Anna Liikanen (puoliso Vincentius
Leskinen, poika Olli kastettu Pajusalmessa 12.5.1727), Anna Liikanen, s.
noin 1696 (rippikirjassa 1708), k. 73vuotiaana 4.4.1769 (kylä Pohjois,
puoliso Paavo Sopanen), Johanna
Liikanen, s. 1712, k. 18.11.1764 Pajusalmessa (puoliso Matti Kaipainen),
Elina Matintytär Liikanen, s. 1717, k.
8.7.1766 Sopalassa (puoliso Antti
Auvinen 1706–1786), Anna Liikanen,
s. 1689, k. 22.9.1752 Lievolassa (puoliso Erkki Liimatainen 1678–1752).
Antti Liikanen ja jälkeläiset Juvalla
TAULU 1
TAULU 3
1. Antti Liikanen, s. noin 1706, k. 13.1.1748 Juva, Koikkala.
2. Margeta Liikanen, Taulusta 1, (isä Antti Liikanen), s.
8.3.1739 Juva, Koikkala.
Puoliso: Anna Kettunen, s. 1716, k. 20.1.1782 Juva, Ahola.
1. puoliso: 8.11.1778 Jaakko Pulliainen, s. 1726, k. 1798.
Lapset:
Anna Liikanen, s. 12.12.1734 Juva, Ahola. Tauluun 2.
Margeta Liikanen, s. 8.3.1739 Juva, Koikkala. Tauluun 3.
Antti Liikanen, s. 14.3.1740 Juva, Koikkala, k.
7.5.1741 Juva, Koikkala.
Juho Liikanen, s. 9.7.1744 Juva, Koikkala. Tauluun 4.
Elina Liikanen, s. 20.9.1746 Juva, Koikkala, k.
2.7.1747 Juva, Ahola.
TAULU 2
2. Anna Liikanen, Taulusta 1, (isä Antti Liikanen), s.
12.12.1734 Juva, Ahola, k. 1790 Juva, Hottila.
Puoliso: noin 1754 Pekka Pekanpoika Kohonen, s.
1.11.1734.
Lapset:
Pekka Kohonen, s. 29.1.1758 Juva, Hottila.
Anna Kohonen, s. 18.5.1760 Juva, Hottila.
Antti? Kohonen, s. 1.1.1767 Juva, Hottila.
2. puoliso: 7.4.1801 Erkki Kuuva, s. noin 1741, k. noin
1805.
Lapset:
1. Pekka Pulliainen, s. 29.9.1782.
TAULU 4
2. Juho Liikanen, Taulusta 1, (isä Antti Liikanen), s.
9.7.1744 Juva, Koikkala, k. 17.4.1789 Juva, Ahola.
Puoliso: Kaisa Auvinen, s. 26.5.1747.
Lapset:
Antti Liikanen, s. 16.11.1769 Juva, Ahola, k.
29.5.1770 Juva, Ahola.
Anna Liikanen, s. 10.3.1774 Juva, Koikkala. Tauluun 5.
Helena Liikanen, s. 2.7.1777 Juva, Ahola. Tauluun 6.
Kaisa Liikanen, s. 12.1.1781 Juva, Koikkala, k.
20.10.1803 Juva, Ahola.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
17
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
TAULU 5
TAULU 2
3. Anna Liikanen, Taulusta 4, (isä Juho Liikanen),
s. 10.3.1774 Juva, Koikkala.
2. Maria Liikanen, Taulusta 1, (isä Kalle Liikanen), s.
16.6.1772 Juva, Kitula, k. 19.8.1851 Juva, Maivala.
Puoliso: 22.9.1799 Juva Anders Parad, sotilas, s. 1766, k.
1810.
Puoliso: 12.11.1797 Juva Jaakko Färdig e. Kokkonen,
sotilas, s. 1770, k. 24.4.1837 Juva.
Lapset:
Juho Parad, s. 10.2.1806 Juva, Maarala.
Lapset:
Jaakko Kokkonen, s. 1797.
TAULU 6
TAULU 3
3. Helena Liikanen, Taulusta 4, (isä Juho Liikanen), s.
2.7.1777 Juva, Ahola, k. 21.5.1808 Juva, Ollikkala.
2. Elina Liikanen, Taulusta 1, (isä Kalle Liikanen), s.
16.7.1775 Juva, Kitula, k. 11.4.1819 Juva, Ylivesi.
Puoliso: 7.4.1805 Juva Juho Myyryläinen, s. 1759.
Lapset:
Liisa Myyryläinen, s. 24.12.1806 Juva, Ollikkala.
Kalle Liikasen jälkeläiset Juvalla
TAULU 1
1. Kalle (Carl) Liikanen, s. 7.1.1746 (7.4.?), k. 29.1.1811
Juva.
1. puoliso: Anna Tahvontytär Harmainen, s. 13.6.1739,
k. 6.4.1786.
2. puoliso: 12.10.1798 Juva Kaisa Seilonen, s. 1757, k.
1821.
Lapset:
1. Margeta Liikanen, s. 27.3.1771 Juva, Kitula, k.
1.4.1771 Juva, Kitula.
1. Maria Liikanen, s. 16.6.1772 Juva, Kitula. Tauluun 2.
1. Elina Liikanen, s. 16.7.1775 Juva, Kitula. Tauluun 3.
1. Riitta Liikanen, s. 27.2.1779 Juva, Kitula. Tauluun 4.
1. Antti Liikanen, s. 22.9.1783 Juva, Ylivesi, k.
25.11.1819 Juva, Pätylä.
2. Margareta Liikanen, s. 12.8.1799 Juva, Ylivesi.
Tauluun 5.
Lapset:
Anna Sofia Liikanen, s. 1819, k. 1.11.1819 Juva, Ylivesi.
TAULU 4
2. Riitta Liikanen, Taulusta 1, (isä Kalle Liikanen), s.
27.2.1779 Juva, Kitula, k. 10.2.1852 Juva, Maivala.
Puoliso: 22.9.1799 Juva Olli Hämäläinen, sotilas, s. 1772,
k. 2.1.1840.
Lapset:
Anna Hämäläinen, s. 21.9.1801 Juva, Murtois.
Olli Hämäläinen, s. 9.12.1812 Juva, Murtois.
TAULU 5
2. Margareta Liikanen, Taulusta 1, (isä Kalle Liikanen), s.
12.8.1799 Juva, Ylivesi.
Puoliso: 22.5.1831 Juva Mikko Paavilainen, s. 26.2.1806
Juva, k. 16.2.1849 Juva, Ylivesi.
Lapset:
Anna Maria Paavilainen, s. 26.6.1831 Juva, Ylivesi.
kuolleena syntynyt tytär, s. 21.8.1838 Juva, Pitkälahti, k. 21.8.1838 Juva, Pitkälahti.
TILAA SUKUVIESTI
Sukuviesti on Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n julkaisema, vuonna 2014 viisi kertaa ilmestyvä aikakauslehti. Lehden
saa painettuna tai digitaalisena.
Sukuviesti on oikea lehti sinulle, joka olet kiinnostunut suvustasi, perheestäsi ja juuristasi, arvostat kansallista kulttuuria
parhaimmillaan ja haluat kotoisan lämmintä luettavaa.
Tilaushinta sukuseuran jäsenille on 30 euroa painettuna ja 15 euroa digiversiona. Muille vuosikerta maksaa 40 euroa ja 25
euroa. Muista mainita, että olet jäsenemme.
Tilaa postitse, puhelimella tai sähköpostilla: Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry, Sokerilinnantie 7 E, 02600 ESPOO. (09)
4369 9450, [email protected], www.suvut.fi/sukuviesti
18
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
JÄSENMAKSUKO RÄSTISSÄ ? EI KAI! HOIDAN ASIAN HETI KUNTOON!
Mikäli jäsenmaksusi on ollut kirjanpitomme mukaan vielä maksamatta, saat tämän lehden välissä uuden laskun, joka erääntyy maksettavaksi heti. Mikäli olet hoitanut jo maksun, pyydämme ottamaan yhteyttä rahastonhoitajaan asian selvittämiseksi. Yhteystiedot
takakannessa. Kiitos.
ERKKI UUDESSA LEHDESSÄ
Lueskelin lääkärin odotushuoneessa uutta aikakauslehteä OMA AIKA. Silmiin pisti tuttu koko sivun kuva. Se liittyi pääjohtaja Erkki Liikasen haastatteluun. Kyseessä oli lehden heinäkuun numero, ja juttu oli useita sivuja pitkä. Lehti löytynee
vielä kirjastoista.
HLI
Olli Liikanen
SATTUIPA KERRAN .......SSA
Olin keväällä 2012 lukenut Kansallisarkistossa Helsingin lääninvankilan nimiluetteloita 1860-luvulta 1890-luvulle. Koska
tuolta ajalta ei löytynyt yhtään Liikasta, jätin projektin lepäämään kesän ajaksi. Saman vuoden elokuussa suunnilleen viikkoa ennen koulujen alkamista päätin jatkaa vankiluetteloiden selaamista vuotta 1860 edeltävältä ajalta. Heti ensimmäisenä
päivänä tärppäsi. Vuonna 1858 oli Helsingin lääninvankilaan tuotu 27.3. ”mieleltään heikko talollisen poika Tuomas Liikanen” (kuva 1).
Kuva 1. Ote Helsingin lääninvankilan (kruununvankilan) vankiluettelosta maaliskuulta 1858.
Vankiluettelosta ei selvinnyt tarkemmin, kenestä Tuomaksesta oli kysymys. Kuitenkin luettelosta selvisi, että Tuomas oli
29.3.1858 viety paikalliseen ”hullujenhuoneeseen” (dårhuset) saamaan hoitoa mielisairauteen.
------Tämän tosikertomuksen otsikko täydentyy ja teksti jatkuu seuraavassa numerossa, joten arvoitukseksi vielä jää, mistä on
oikein kysymys. Jännittävää!
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2013
MERKKIPÄIVIÄ 2014
19
8.11.
9.11.
Ka Aino Savela, REISJÄRVI
Ri Pekka Saarenmaa, KERAVA
6.12.
30.12.
Ka Unto Puurula, REISJÄRVI
Ko Seija Liikanen, JYVÄSKYLÄ
99 vuotta
9.10.
Ka Väinö Helasniemi, KANGASNIEMI
98 vuotta
2.9.
70 vuotta
Ka Helvi Liikanen, KANGASNIEMI
94 vuotta
14.7.
I4.10.
Ka Liisa Helasniemi, KANGASNIEMI
Mi Sirkka-Liisa Tupala,
HÄMEENLINNA
Ri Anneli Orasvuo, HAMINA
80 vuotta
23.7.
17.8.
18.12.
Ri Hilkka Nikola, VIHANTI
Ri Kaija Tulokas, JAALA
Ku Inkeri Ollila, HAUSJÄRVI
75 vuotta
12.1.
26.2.
8.4.
19.4.
8.7.
30.8.
Ka
Ku
Ka
Ku
Ri
Raimo Liikanen, MIKKELI
Helena Nurmi, LOPPI
Tauno Liikanen, KANGASNIEMI
Timo Liikanen, RIIHIMÄKI
Liisa Strandman-Long,
MONTGOMERY, USA
Ri
Ka
Ka
Ka
Ka
Ri
Ka
Ka
Merja Pönniö, MIKKELI
Raija Korhonen, KAAVI
Urpo Liikanen, MIKKELI
Kaija Kuitunen, JYVÄSKYLÄ
Marita Niemi, JYVÄSKYLÄ
Ulla Tiusanen, MIKKELI
Anja Liikanen, JYVÄSKYLÄ
Jukka Puurula, KOUVOLA
Ka
Ka
Lä
Ka
Ka
Jaana Liikanen, KANGASNIEMI
Riitta Leikas, MIKKELI
Samuli Liikanen, HELSINKI
Lisa Miller, ZIONSVILLE, USA
Pertti Rossi, REISJÄRVI
60 vuotta
93 vuotta
30.9.
22.7.
31.7.
9.10.
28.11.
17.12.
15.1.
18.1.
22.2.
27.2.
6.4.
21.6.
4.8.
11.11.
50 vuotta
Ku
Ko
Mi
Ka
Ka
Ku
Kaisu Isola, OULU
Eila Liikanen, VANTAA
Anneli Liikanen, KOTKA
Mauri Puurula, KOKKOLA
Laura Liikanen, KANGASNIEMI
Rauni Puttonen, JYVÄSKYLÄ
24.1.
13.4.
17.5.
24.5.
17.8.
VASTAUKSET ÄLYVAAKAAN.
1. sepän pajan liesi, tulisija
2. lyöntiase, nuija tai muu
tilapäinen esine
3. tuulastusväline
4. pinsetit
5. kaksi tai kolmipiikkinen
työkalu heinän nostamiseen
ja siirtelyyn
6. sikojen ja lampaiden oleskelupaikka, tuvassa emännän
työtila
7. vanha saha, tukkisaha
8.tupakka, myös kotitekoinen
9. metsään raivattu pelto,
poltettu
10. vehje, jolla lampaan
keritty villa kuohkeutettiin
11.oikean jalan potkimissuksi
12. kaskeamisen jälkeen
kylvetty pelto
VASTAUS UUTISVUOTOON
Näissä nimissä esiintyy vain kirjaimia, joilla on nimetty pääkaupunkiseudun lähijunat. Kirjaimet ovat
Y,S,U,L,E,A,M,I,K,N,T,H,R,Z.
Tämän tehtävän keksi Maarit Tillman.
Palautus osoitteeseen
Liikasten sukuseura ry
c/o Harri Liikanen
Niittaajankatu 2 A 13
00810 HELSINKI
SUKUSEURAN HALLITUS
Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri
Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, 00810 HELSINKI,
040 502 5939, harri.liikanen(at)welho.com
Varapuheenjohtaja (=sukuseuran varaesimies),
lähihoitaja Maaret Ollila
Helmikuja 3 B 22, 12310 RYTTYLÄ
044 090 9038, maaret.ollila(at)gmail.com
Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3,
83500 OUTOKUMPU,
050 360 8892, maarit.tillman(at)gmail.com
Hankkija Sirkka-Liisa Liikanen, Luusniementie 1236,
51460 LUUSNIEMI,
050 584 0747, sirkkis47(at)gmail.com
Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438,
52100 ANTTOLA, 050 303 7121,
esko.2liikanen(at)gmail.com
Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2,
00320 HELSINKI,0400 724 664, olli.liikanen(at)edu.hel.fi
JÄSENSIHTEERI
Anne Ekroos, Mustarinne 7, 12770 ESPOO
050 563 8456, anne.ekroos(at)hotmail.fi
RAHASTONHOITAJA
Matti Liikanen, Pollarikatu 12 as 8, 15140 LAHTI,
0400 493 040, matti.liikanen(at)luukku.com
SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT
MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus
HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus
JUVA: Anu Liikanen, Kuhalammentie 27, 51900 Juva,
040 511 2082, anu.liikanen(at)elisanet.fi.
KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Liikanen, katso hallitus
KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, 93999
Kuusamo, 040 552 3187, a.kultanen(at)luukku.com
PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, 93100 Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com
REISJÄRVI: Marja-Liisa Kemppainen, Mattilantie 8, 85900
Reisjärvi, 0400 932 675, liisa.kemppainen(at)pp.sonera.net
LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen,
katso Rahastonhoitaja
VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara)
1993 (Ri)
Mirjam Piira, Mäntyharju, k. 1994
1994 (Mi)
Annikki Liikanen, Juva
1995 (Ri)
Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k. 2004
1996 (Ka)
Erkki Liikanen, Bryssel
1997 (Ko)
Heikki Liikanen, Joutsa, k. 2004
1998 (Ku)
Hannes Savolainen, Kemijärvi
1999 (Jo)
Erkki Liikanen, Tammela
KUNNIAJÄSENET
1. Haastemies Eino Liikanen 1995(k.1997)
2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen 2000- (k.2004)
3. Emäntä Annikki Liikanen 20004. Sääteknikko Mauri Puurula 20055. Professori Pirkko Liikanen 20056. Yrittäjä Matti Liikanen 2010-
2000 (Ri)
Pirkko Liikanen, Espoo
2001 (Ka)
Matti Liikanen, Lahti
2002 (Ku)
Jaakko Liikanen, Riihimäki
2003 (Ka)
Raimo Liikanen, Mikkeli
2004 (Mi)
Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola)
2005 (Ka)
Harri Liikanen, Helsinki
2006 (Ri)
Pekka Saarenmaa, Kerava
2007 (Ka )
Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi
2008 (Ri)
Sirkka Laakkonen, Espoo
2009 (Ka)
Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki
2010 (Lä)
Heikki Liikanen, Helsinki
2011 (Ka)
Sirkka Leppälä, Reisjärvi
2012 (Ko)
Maarit Tillman, Outokumpu
2013 (Ka)
Olli Liikanen, Helsinki
SUVUN VANHIN
Maanviljelijä Väinö Helasniemi, 98 v,
KANGASNIEMI
KUMMITYTTÖ
Kummitytöksi nimettiin 1990
lähes sukuseuran perustamispäivänä
syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta.
PERINNEHENKILÖ
Perinnehenkilöksi nimettiin 1999
vapaustaistelija, luutnantti Herman
Liikanen (1835-1926), joka kuuluu
Ristiinan sukuhaaraan.
INTERNET- KOTISIVU
http://www.liikastensukuseura.fi
PANKKITILIN NUMERO
Danske Bank FI07 8000 1901 9789 66