SOS-LAPSIKYLÄN

Transcription

SOS-LAPSIKYLÄN
SOS-LAPSIKYLÄN
Kuulumisia
2 / 2011
Perhe syntyy
hyvistä hetkistä
Pääkirjoitus
ANNA LAPSELLE PERHE!
Juhla kosketti, koska se palautti
mieleen meille kaikille elämämme merkittävimmän asian, perheen merkityksen. Läheiset ihmiset, vanhemmat, si­sarukset ja turvallinen, rakastava koti
antavat mahdollisuuden palata tunteeseen; tunteeseen, joka lapsuudessa
antoi luvan kokeilla, opetella ja harjoitella ja joka aikuisena, usein kaukana lapsuudenkodista, antaa edelleen
voimaa sekä mahdollisuuden palata
muistoissa.
Tilaisuus palautti myös mieleeni
joskus kuulemani lauseen, jossa todetaan sellaisen aikuisen sydämen
olevan pieni, mihin mahtuu vain oma
lapsi. Perheen voi lapselle antaa monella tavalla. Tähän luo hyvän mahdollisuuden myös lapsikyläkoti. Parhaassa tapauksessa lapsen elämässä
on useita hänestä välittäviä aikuisia.
Sanotaan, että perhe rakentuu
onnellisista hetkistä. Tärkeää on, että
SAIN HIENON TILAISUUDEN olla
mukana avaamassa ja siunaamassa
uutta lapsikyläkotia. Kodin nimeksi
tuli Veikko-koti, SOS-lapsikyläyhdis­
tyksen perustaja- ja kunniajäsenen
Veikko Pöyhösen mukaan. Nuorimman ja vanhimman juhlaan osallistuneen erotti kahdeksan vuosikymmenen elämänkokemus.
Julkaisija
SOS-Lapsikylä ry
Meritullintori 3, 00170 HELSINKI
puh. (09) 5404 880
faksi (09) 5404 8811
[email protected]
www.sos-lapsikyla.fi
hetkistä rakentuu kiintymys, mikä
kestää ja kantaa läpi elämän. Lapselle
merkittävintä on luottamus perheen
olemassaoloon.
SOS-Lapsikylä on onnistunut
antamaan pitkäaikaisen kodin, usein
elämänmittaiset ihmissuhteet, sitä
tarvitseville lapsille. Haluamme tehdä sen edelleen hyvässä yhteistyössä
lasten läheisten kanssa.
Sinä voit antaa lapselle perheen
tukemalla lahjoituksella työtämme,
tulemalla töihin lapsikylään tai auttamalla vapaaehtoisena lapsikyläystä­
vänä.
Onnellista perheiden päivää
15.5.2011!
Jari Ketola
toiminnanjohtaja
Päätoimittaja
Aija Rikala, puh. (09) 5404 8820
Toiminnanjohtaja
Jari Ketola, puh. (09) 5404 880
Toimitussihteeri
Elina Pitkäranta, puh. (09) 5404 8818
SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen
puheenjohtaja
Seppo Kemppinen
Ulkoasu
Heli Rantala
Paino
Forssa Print
Kansikuva
Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön
kuvapankki
2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen
puheenjohtaja
Pauli Leimio
Ledare
GE BARNET EN FAMILJ!
JAG HADE NYLIGEN äran att vara
med om att öppna och välsigna ett
nytt barnbyhem. Hemmets namn blev
Veikko-hemmet efter Veikko Pöyhönen, stiftande medlem i SOS-barnbyföreningen och hedersmedlem. Det
var åttio års skillnad i livserfarenhet
mellan de personer som var yngst och
äldst på invigningen och det blev en
fest som berörde oss alla, då den fick
oss att tänka på det som är viktigast i
livet, familjen.
Personer som står oss nära, föräldrar, syskon och ett tryggt, kärleksfullt
hem, ger oss möjlighet att återkomma
till en oerhört viktig känsla; att man
i barndomen haft rätt att pröva sig
fram, lära och öva olika färdigheter. I
vuxen ålder, och ofta långt borta från
barndomshemmet, ger den känslan
oss alltjämt kraft och minnen att återkomma till.
Under festligheterna kom jag
också att tänka på ett uttryck, som jag
någon gång har hört: att vuxna som
bara har rum för egna barn i sitt hjärta
har litet hjärta. Man kan ge barn en
familj på många sätt. Goda förutsättningar skapar även ett barnbyhem. I
bästa fall får barnet då flera vuxna som
månar om det och intresserar sig för
hur det går för det.
Det sägs att familjekänslan föds
under lyckliga stunder. Avgörande är
att de leder till bestående tillgivenhet,
som bär livet igenom. För barnet är
det viktigaste att det kan lita på att
familjen består.
SOS-barnbyar har lyckats erbjuda
barn som behöver det långvariga hem
och ofta livslånga människorelationer. Vi vill göra det också i fortsättningen, i gott samarbete med barnens
närmaste.
Du kan ge ett barn ett hem genom
att stödja vårt arbete med en donation,
börja arbeta på en barnby eller hjälpa
oss som frivillig barnbyvän.
Vi önskar lycklig familjedag den
15.5.2011!
Jari Ketola
verksamhetsledare
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus.......................................................................2
Uutisia maailmalta.......................................................9
Asiaa. .....................................................................................4
Tukeminen. .....................................................................14
Kylillä kerrotaan............................................................6
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
|3
Asiaa
PERHEKUNTOUTUS
– perheen voimavarojen vahvistamista
Perheen tukeminen suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrä­
tietoisesti on SOS-Lapsikylän uusi tukimuoto perheille. Perhe­kuntoutus alkoi pilottiprojektina Punkaharjun ja Lapin SOSlapsikylissä vuonna 2010 ja tarkoituksena on toiminnan
laajeneminen vähitellen kaikkiin lapsikyliin.
PERHEKUNTOUTUKSEN tavoitteena on turvata lapsen kasvuolosuhteet tukemalla vanhempien vanhemmuutta ja vahvistamalla koko perheen
voimavaroja. Perhekuntoutus voidaan
toteuttaa intensiivisesti koko perheen
sijoituksena lapsikylässä tai joissakin
tilanteissa myös perheen kotona.
Lapsikyläyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön ja mahdollisuudet
perhekuntoutuksen toteuttamiselle.
Vanhemmat, joilta vanhemmuus ja arjen rutiinit ovat hukassa, voivat saada
merkittävän tuen ja avun pelkästään jo
siitä, että he näkevät, miten lapsikylävanhemmat ja muut lapsikylän työntekijät toimivat arjessa lasten kanssa.
Lapsille lapsikylä puolestaan tarjoaa
huolenpitoa, turvallisia aikuisia, lapsia
varten rakennetun ympäristön, mahdollisuuden harrastuksiin ja koulunkäyntiin sekä ikätovereiden seuraa.
Perhekuntoutuksen
tavoite on tukea per­hettä siten, että lapsen
asuminen kotona on
lapsen kannalta hyvä
ja turvallinen ratkaisu.
4 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
Mitä perhekuntoutus on?
Perhekuntoutuksen tarve voi tulla
esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa
kotona tehtävä perhetyö ei ole riittävää tai perheessä on niin vakavia ongelmia, että huostaanoton uhka, mutta
myös usko muutoksen mahdollisuuteen, on olemassa. Myös silloin, kun
harkitaan perheen jälleenyhdistämistä
eli lapsen huostassapidon ja sijoituksen lopettamista, perhekuntoutus voi
olla merkittävänä apuna lapsen ja perheen tilannetta arvioitaessa.
Perhekuntoutuksen sisältö ja kesto räätälöidään yksilöllisesti perheen
tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa
sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Perhekuntoutuksen aikana havainnoidaan ja tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta, harjoitellaan arjen
taitoja ja pyritään vakiinnuttamaan
säännöllinen päivärytmi koko perheelle. Vanhemmuuteen olennaisesti
liittyviä, perhekuntoutuksen aikana
työstettäviä asioita ovat muun muassa jokaisen perheenjäsen henkilökohtainen ja perheen yhteinen historia;
vanhemman arvot, kiintymyssuhteet
ja käsitys lapsen tarpeista; vanhemman läsnäolo ja vuorovaikutus lapsen
kanssa sekä arjen hallinta.
Perheen kanssa työskentelyssä
käytettävät menetelmät ja välineet va-
litaan yksilöllisesti vanhemman ja lapsen tilanteen sekä perhekuntoutukselle
asetettujen tavoitteiden mukaan. Työskentelyn kulmakiviä ovat SOS-Lapsikylän arvot ja toimintaperiaatteet sekä
muutamat teoreettiset tausta-ajatukset,
joista tärkeimpinä ratkaisukeskeinen
ja voimavarasuuntautunut ajattelu- ja
työskentelytapa, kokonaisvaltainen
ihmiskäsitys ja kiintymyssuhdeteoria.
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat
toimivan yhteistyön ehdottomia edellytyksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhemmat ja lapset
– ikätasonsa mukaisesti – osallistuvat
tavoitteiden asettamiseen perhekuntoutukselle ja ovat mukana kaikissa
muissakin neuvotteluissa ja päätöksenteossa, jotka heitä koskettavat.
Perhekuntoutuksessa työntekijöiden
työskentelyn lähtökohtina ovat usko
perheen voimavaroihin, muutoksen
mahdollisuuteen sekä siihen, että perhe
on oman elämänsä paras asiantuntija.
Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä
ja turvallinen ratkaisu. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä ja sosiaalitoimi
ryhtyy toimenpiteisiin lapsen ottamiseksi huostaan, vanhempia tuetaan
hyväksymään lapsen sijoitus.
Tukena moniammatillinen tiimi
Tullessaan perhekuntoutukseen lapsikylään perhe saa käyttöönsä täysin varustetun asunnon. Käytössä
olevat tilat mahdollistavat isonkin
perheen sijoittamisen lapsikylään.
Perhekuntoutuksen käytännön hoitotyöstä vastaavat perhetyöntekijät,
joiden työtä ohjaa moniammatillinen
tiimi, johon kuuluvat lapsikylän sosiaalityöntekijä tai erityistyöntekijä
ja johtaja sekä kaksi lapsikyläyhdistyksen Theraplay-terapeuttia, joista
toinen on myös psykologi ja toinen
psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja
psykoterapeutti ET. Perhekuntoutus­
yksikön työntekijöiden ja muiden työ­hön osallistuvien ammattitaidon ja
osaamisen varmistajana on työnohjaus.
Perhekuntoutus on suhteellisen
uusi toimintamuoto lastensuojelussa.
SOS-Lapsikylälle perhekuntoutus on
tärkeä uusi avaus ja palvelumuoto
perheiden tukemiseksi. Lastensuo-
jelutyön ja SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapset voisivat
elää omien vanhempiensa luona. Jos
yhdenkin lapsen huostaanotto voidaan
ehkäistä sillä, että vanhemmat ja lapsi
saavat intensiivistä tukea ja apua perhekuntoutuksella, se on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Parhaat tulokset perhekuntoutuksella
voidaan saavuttaa silloin, kun se toteutetaan riittävän intensiivisesti ja
pitkäkestoisesti sekä oikea-aikaisesti
eli riittävän varhain. l
TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER,
LASTENSUOJELUPÄÄLLIKKÖ
KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI­
KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
|5
Kylillä kerrotaan
KYMMENEN VUOTTA THERAPLAYN ILOA
1.3.2011 tuli kuluneeksi
kymmenen vuotta Theraplayterapian alkamisesta SOSLapsikylässä. Päivää juhlistettiin 160 henkilön voimin
lämminhenkisessä juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston
Pienessä juhlasalissa.
TILAISUUS KOKOSI yhteen Thera­
play-terapian käynnistämiseen ja
toiminnan jatkumiseen vaikuttaneita
henkilöitä sekä muita terapiamuodosta kiinnostuneita. Theraplay-terapialla
on SOS-lapsikylissä autettu kymmenen vuoden aikana jo sataa lasta.
Lasten perustarpeet eivät ole
muuttuneet. Pysyvät suhteet turvallisiin aikuisiin ovat lapsille korvaamattomia. Tästä aiheesta lastenpsykiatri ja
Theraplay-kouluttaja Jukka Mäkelä
kertoi juhlaluennossaan ”Arvon syntyminen ihmissuhteessa”. Hän korosti,
miten tärkeää on, että kaikessa vuoro-
vaikutuksessa vahvistetaan kokemusta ihmisestä arvokkaana, ja että hänet
hyväksytään sellaisena kuin hän on.
Arvo annetaan vuorovaikutuksessa
käytännön teoilla: miten katsotaan,
kuunnellaan, puhutellaan. Kun ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän
kokee itsensä arvokkaaksi. Kokemus,
ettei kelpaa, tuhoaa osan ihmisarvoa.
SOS-Lapsikylässä Theraplay-te­
rapia sai alkunsa Tapiolan lapsikylässä silloisen kylänjohtajan Jukka
Kotkavuoren sekä Jukka Mäkelän
aloitteesta. Kylässä päätettiin kokeilla
Theraplayn toimivuutta sijaishuollossa olevien lasten auttamisessa. Kokemukset olivat niin vakuuttavia, että
Theraplay otettiin pysyväksi osaksi
lapsikylätoimintaa. Tämän kiintymissuhdetta ja vuorovaikutusta kehittävän
terapiamuodon avulla moni lapsi on
löytänyt yhteyden. Theraplay-jaksot
ovat lapsille ikimuistoisia kokemuksia, joita he muistelevat vielä vuosien
päästäkin.
Theraplay-jaksot
ovat lapsille iki­
muistoisia koke­
muksia, joita he
muistelevat vielä
vuosien päästäkin.
Juhlaseminaarissa kuultiin myös
kokemuksia Theraplay-terapiasta.
Theraplay-jaksoilla olleet tytöt Jaana, Nita ja Taru kertoivat, millaisia
ajatuksia Theraplay heissä herätti.
Nita muisteli, miten ainutlaatuinen
kokemus Theraplay oli, ja miten se
auttoi luomaan tiiviin siteen lapsikylävanhempi Mimmu Jääskeläiseen.
Tämän siteen syntyminen auttaa elämässä tänäkin päivänä. Tytöt kertoivat
saaneensa Theraplayn avulla itsevarmuutta ja rohkeutta sekä tunteen, että
heitä rakastetaan ja heistä pidetään
huolta.
SOS-Lapsikylän
työn­tekijät ja
nuoret kertoivat
Theraplay-koke­
muksistaan.
Kuvassa: Ilona
Vierikko (vas.),
Mimmu Jääskeläinen, Jaana, Nita,
Hillevi Westman
ja Taru sekä
Teemu Rossi.
6 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
SOS-Lapsikylän Theraplay-terapeuttien Ilona Vierikon ja Hillevi
Westmanin mukaan on suuri ilo, että
käytössä on Theraplayn kaltainen väline ja että sitä saadaan käyttää. Vaikka
vuosien varrella toiminnanjohtajat ja
lastensuojelupäälliköt ovat vaihtuneet,
Theraplay on säilynyt ja vakiinnuttanut paikkansa olennaisena osana SOSLapsikylän toimintaa. Myös Jukka
Mäkelän halu olla edelleen tiiviisti
mukana Theraplayn kehittämisessä
SOS-Lapsikylässä on arvokas asia.
SOS-Lapsikylä haluaa esittää erityiskiitokset silloiselle johtavalle psykologille Hilkka Niemelälle, Jukka
Kotkavuorelle ja Jukka Mäkelälle sekä
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiölle ja Raha-automaattiyhdistykselle
Theraplay-toiminnan aloittamisesta
ja tukemisesta lapsikylissä ja lisäksi
kiitokset Suomen Theraplay-yhdistykselle! l
Tässä Nitan runossa kiteytyy hyvin
Theraplayn sanoma.
Theraplayn muisteloruno:
”Nyt kun muistelen sitä aikaa...
Aikaa yhdessä nuo muutamat
viikot. Niihin mahtui paljon.
Ne viikot korvasivat paljon
menetettyä lapsuutta. Nyt kun
niitä hetkiä muistelen, katseeni
kääntyy häneen, joka on minulle
rakas ja tärkeä. Häneen, joka pitää
huolta ja kasvattaa maltilla. Ne
muutamat viikot kasvattivat välillemme siteen, jota ei riko arki
eikä juhla eikä mikään, mikä
eteemme tulee. Läheisyys ja tiivis
yhdessäolo teki ihmeitä pieniä,
jotka kasvaa ja kantaa läpi elämän.”
Theraplay-sana, joka kuvastaa
minul­le alkuun pääsemistä ja
tutustumista häneen, joka välittää
ja on aina lähellä, kun häntä
eniten tarvitsen.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhumassa seminaariyleisölle nuoruus­
ikään liittyvistä ongelmista.
Nuoren kohtaamisen haasteet koulu­
yhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille
NUORI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA
SOS-LAPSIKYLÄN nuorisokodilla vietettiin teemapäivää aurinkoisessa kevätsäässä 15. huhtikuuta 2011. Päivän aiheena oli ”Nuoren
kohtaamisen haasteet kouluyhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille
– nuori lastensuojelun asiakkaana”. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa erityisopettaja, kansanedustaja Tuula Peltonen valotti teemaa
lainsäädännön ja koulun näkökulmasta. Päivän pääpuhuja, Pelastakaa
Lapset ry:n ylilääkäri, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tarkasteli aihetta
nuoruusikään liittyvien tavanomaisten kuohujen ja vaikean oireilun
näkökulmasta. SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola puolestaan pohti syitä siihen, miksi nuorten osuus kodin ulkopuolelle
sijoitetuissa kasvaa.
Teemapäivään osallistui ilahduttavat nelisenkymmentä sosiaali- ja
opetustoimen työntekijää lähikunnista sekä joukko keskustoimiston
ja nuorisokodin henkilökuntaa. Päivän päätteeksi vieraille tarjoutui
mahdollisuus tutustua uudistuneen, helmikuun alussa kaksiosastoisena aloittaneen nuorisokodin remontoituihin tiloihin ja toimintaan
henkilökunnan opastuksella. l
TEKSTI: ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA, NUORISOKODIN JOHTAJA
KUVA: JUKKA VEHKALA
TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA
KUVA: ANNA SAVELA
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
|7
Kylillä kerrotaan
Muutoksen tuulia
Tapiolassa
TAPIOLAN SOS-LAPSIKYLÄ on perustanut yhdistyksen ensimmäiset satelliittikodit. Joutsen-koti, joka tähänkin
asti toimi varsinaisen kyläalueen ulkopuolella, muutti helmikuussa Nastolaan reilun 100 km:n päähän lapsikylästä.
Joutsen-koti toimii Mimmu ja Hannu Jääskeläisen omassa
kodissa perinteisen lapsikyläkodin tavoin. Kodin lapset
olivat halukkaita muuttoon ja siihen saatiin myös heidän
kotikuntiensa suostumus.
Huhtikuussa käynnistyi perhekoti Matinkylässä, vajaan
10 km:n päässä Tapiolan lapsikylästä. Perhekodin vanhemmat eivät ole työsuhteessa lapsikylään, vaan heidän
saamastaan palkkiosta, kulukorvauksesta ja muusta tuesta
sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Sijoituksista ja sijoituksen aikaisesta tuesta vastaa Tapiolan lapsikylä. Kotiin
voidaan sijoittaa 4–6 lasta. Ensimmäiset sijoitukset tehtäneen kevään aikana.
Yhdistyksen tavoite monipuolistaa toimintaansa on
kiirinyt myös Tapiolan lapsikylän toiminta-alueelle. Alku­
Joutsen-satelliittikoti Nastolassa
vuodesta pystyimme tarjoamaan ensimmäisen paikan kylän
ulkopuolelta tulevalle nuorelle asumisharjoittelussa. Parhaillaan työstämme ensimmäistä tukiperhesijoitustamme
samoin kuin vanhemman ja lapsen sijoittamista lapsikylään. l
TEKSTI: SOINTU MÖLLER, KYLÄNJOHTAJA
KUVA: MIMMU JA HANNU JÄÄSKELÄINEN
KIINNOSTAISIKO
SINUA?
SIJAISVANHEMMUUS LAPSIKYLISSÄ
TAI KORTTELIKODEISSA
Etsimme sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja
palkitsevaa lastensuojelutyötä. Tehtäviin on jatkuva haku.
Lisätietoja tehtävistä antavat korttelikotien hankevastaava Jukka Kotkavuori, puh. 040 500 8198
ja kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, puh. 0400 875 880.
www.sos-lapsikyla.fi
8 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
Uutisia maailmalta
”Tunteet kuviksi” -työpaja
Kochin SOS-lapsikylän nuorten kanssa Intiassa
Vietin helmikuun Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan resi­
denssissä Intian Kochissa. Siellä oloni aikana yksi projekteistani oli “Tunteet kuviksi” -projekti paikallisen SOS-lapsikylän
nuorten kanssa.
KOCHIN SOS-LAPSIKYLÄN nuoret ovat orpoja tai heidän kotiolonsa
ovat puutteellisia ja sen tähden he asuvat lapsikylässä. “Tunteet kuviksi ”
-työpaja on yhteisötaidetta, joka antaa
mahdollisuuden löytää uuden ilmaisukanavan tunteille. Tarkoituksenani
oli vetää työpajajakso helmikuun
ajan kylän 16–19-vuotiaiden nuorten
kanssa.
Olen vetänyt samankaltaisia projekteja Suomessa, ja kun tieto Intiaan
pääsystäni tuli, ajattelin heti haluavani
työskennellä sielläkin nuorten kanssa.
Lähdin etsimään sopivaa kohdetta ja
huomasin että Kochissa, tarkkaan ottaen Aluvan kylässä, on myös SOS-lapsikylä. Otin yhteyttä kylän johtajaan
ja hän toivotti minut tervetulleeksi
vetämään projektia.
Koska kyseessä oli hyväntekeväisyysprojekti eli tarjosin työpajojani ja siihen liittyvät kustannukset
ilmaiseksi kylälle, pyysin ennen läh­töäni Suomessa yleisön apua kurssille
vaadittavien kameroiden hankkimi­
sessa. Sain kasaan yhdeksän digitaali­
kameraa kurssia varten. Avun määrä
yllätti minut positiivisesti.
Saavuttuani Intiaan kävin heti
alkutöiksi tutustumassa lapsikylään,
joka muodostuu 15 talosta, jokaisessa
yksi äiti, ja 115 lapsesta. Kylän äidit
ovat kaikki naimattomaksi jääneitä
naisia, jotka Intiassa eivät olisi olleet muuten kovin hyvässä asemassa,
Jatkuu sivulla 10
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
8
|9
TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS
SOS-LAPSIKYLÄ RY:N
toimintakertomus vuodelta 2010
1. Toiminnan tarkoitus
Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna,
arvostettuna ja turvassa.
Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä.
Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen
hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa.
Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö.
Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös
lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Pitkäaikaisten sijaishuollon palvelujen rinnalle yhdistys pyrkii entistä
enemmän kehittämään myös lastensuojelun avohuollon
palveluja ehkäisemään lasten huostaanottoja ja sijoituksia.
2. Yleistä toimintaympäristöstä
Toimintavuoden 2010 lopulla julkaistujen tilastojen mukaan vuoden 2009 aikana ensimmäistä kertaa 20 vuoteen
kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä
Suomessa ei kasvanut vaan kääntyi hienoiseen laskuun.
Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut kasvua.
Huostaanotoissa merkittävää on edelleen nuorisoikäisten
sekä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu. Vuoden 2009
aikana kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli kaikkiaan lähes
17 000 lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli
kaikkiaan noin 70 000 lasta ja nuorta.
Kansantalouden kääntyminen kasvuun on lisännyt
toiveikkuutta lastensuojelunkin lisäresursointiin. Esitys
perhehoitajalain muuttamisesta annettiin vuoden lopulla
eduskuntaan. Lain uudistamisen tavoitteena on perhehoidon
houkuttelevuuden lisääminen, toimintamallien porrastaminen, laadun lisääminen sekä toimeksiantosuhteinen lomitus.
3. Yhdistyksen toiminta
SOS-Lapsikylä ry:n keskeisin strateginen toiminta-alue
on lastensuojelun piirissä olevien lasten ja perheiden auttaminen ja edunvalvonta. Lasten ja perheiden auttamiseksi
yhdistys tuottaa erilaisia avo- ja sijaishuollon palveluja,
kuten esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisöllisesti tuettua perhehoitoa.
Toimintavuonna lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä
on ollut vakaa ja palvelujen piirissä olevien lasten määrä
kasvoi erityisesti avohuollossa. Perhekuntoutus aloitettiin
uutena toimintamuotona vuoden lopulla ja vuonna 2011 on
tarkoitus mallintaa ja edelleen laajentaa toimintaa kaikkiin
10 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
toimipisteisiimme. Alueellisen näkyvyyden lisääntyminen
vaikutti myös uusien sijoitusten ja avohuollon tukitoimien
määrän kasvamiseen. Hoitovuorokausihintoihin ei tehty toimintavuonna korotuksia. Yhdistyksen uusien toimintamallien kehittäminen ja laajentaminen on tapahtunut olemassa
olevan henkilökunnan voimin. Strategisten tavoitteiden
saavuttaminen merkitsee jatkossa myös uusien osaajien
rekrytointia.
Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen
vuoden tilanne:
• lapsia ja nuoria palveluiden piirissä kaikkiaan 224, joista
• avohuollon tukitoimin tuettuja 43 (19)
• sijais- ja jälkihuollossa 176 (174)
• hoitovuorokausia 54 334 (55 182) ja keskimääräinen hoitovuorokausikulu oli 164,41 euroa.
Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten
ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa,
koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamistoiminnan strategiatyö aloitettiin. Tavoitteena on saada se
osaksi suunnitelmallista jatkuvaa toimintaa, johon suunnataan myös resursseja kansainvälisen järjestön linjauksien
mukaisesti.
Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista.
4. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta
vuonna 2010
Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja
Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio (erosi hallituksen
jäsenyydestä 25.8.2010), Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija
Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön
edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta.
Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja
Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui
toimintavuoden aikana 9 kertaa.
Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet
mm. yhdistyksen strateginen suunnittelu vuosille 2010–
2016, taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2011, lapsikylävanhempien
sijaisten uusi työsopimusmalli, nuorisokodin osastointi,
toimikuntien perustaminen vuodelle 2011 sekä korttelikotitoiminnan kehittämistä koskevat päätökset.
TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS
5. Jäsenistö
Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 95 (108) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei liittynyt uusia jäseniä.
Maksuvalmius
SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius parani tilikauden aikana merkittävästi varsinaisen toiminnan alijäämäisyyden
pienennyttyä.
8. Tulevaisuuden näkymät
Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön.
Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia,
porrastettuja perhehoidon palveluja.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten
mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen
tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus, ja korttelikodit vastaavat toimintaympäristön
ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Korttelikotien yhteyteen
tuleva palvelukeskus ja ensimmäiset korttelikodit on määrä
avata Tampereella vuonna 2012.
Yhdistyksen toimipisteiden rakennuskantaan kohdistuu
runsaasti korjauspainetta kuluvalla vuosikymmenellä.
Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme ”Rakastava koti jokaiselle
lapselle”. Tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii
positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa.
Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat
laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa.
Toimintaamme tukevien yksityishenkilöiden ja yritysten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta.
Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan.
SOS-Lapsikylä ry, tuotot 2010
SOS-Lapsikylä ry, kulut 2010
6. Henkilöstö
Yhdistyksen henkilöstö jakautui kasvatus- ja hoitotyössä
toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Kasvatus- ja hoitotyössä toimi lapsikylävanhempia, lapsikylävanhempien
sijaisia ja ohjaajia.
Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 7 449,0 t€
(7 623,3 t€ vuonna 2009).
Henkilöstön keski-ikä oli 47 (46) vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,5 (8,6) vuotta.
Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus oli
151,4 (159).
7. Talous
SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella 1.1.–31.12.2010
oli 884 667,74 euroa ylijäämäinen (1 030 937,64 euroa
ylijäämäinen vuonna 2009). Tulos oli 110 000 euroa budjetoitua parempi.
Hoitomaksut 78 %
Varainhankinnan tuotot 17 %
Vuokratuotot 3 %
Toiminta- ja rakennusavustukset 1 %
Sijoitus- ja rahoitustoi­minnan tuotot 1 %
SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan tuotot 2010
Testamenttilahjoitukset 73,56 %
Lahjoitukset 14,06 %
Yritysyhteistyötuotot 8,58 %
Kummimaksut, Wien 1,63 %
Muut tuotot 1,30 %
Kummi- ja kannatusmaksut 0,70 %
Jäsenmaksut 0,17 %
Henkilöstökulut 64 %
Käyttömaksut 21 %
Kotien hoitomenot 10 %
Poistot 2 %
Varainhankinnan kulut 2 %
Sijoitus- ja rahoitustoi­minnan kulut 1 %
SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan kulut 2010
Testamentteihin liittyvät kulut 37,15 %
Mainoskulut 30,70 %
Muut varainhankinnan kulut 23,55 %
Toiminnan esittely 4,82 %
Lehden toimituskulut 3,04 %
Vieraanvaraisuus 0,74 %
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
| 11
Uutisia maailmalta
8
Jokaisen nuoren
kuvissa ja puheissa
esiintyi ainakin kerran
se, kuinka onnekkaita
he ovat, kun saavat
olla lapsikylässä.
mutta lapsikylän kautta he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa.
Lapsikylä oli todella vehreä ja kaunis
kokonaisuus, jossa eri uskontokuntien
kodit olivat sulassa sovussa sekaisin.
Työpajaryhmäni koostui kuudesta
tytöstä ja yhdestä pojasta. Työskentelimme kolmena viikonloppuna lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin kolmen
tunnin ajan. Yksikään nuorista ei
ollut aikaisemmin kuvannut digitaalikameralla, joten
jouduimme
aloittamaan ihan perusteista. Nuoret kuitenkin oppivat huimaa vauhtia ja jo ensimmäisen päivän
aikana pääsimme harjoittelemaan kul-
taista leikkausta ja symbolien ja värien
käyttöä kuvissa.
Seuraavien työpajapäivien aikana
teimme useita muistelutyöharjoitteita, joissa nuoret kertoivat elämästään,
muistoistaan ja unelmistaan. Harjoittelimme lisää kameran teknisiä puolia
ja sitä, miten tunne muodostetaan kuvaksi ja miten kuvalla kerrotaan tarinaa. Nuoret miettivät tarinoita omasta
elämästään ja unelmistaan ja kuvasivat
niitä. He myös yhdessä päätyivät aiheeseen ”My life – Elämäni” ja tekivät
sen aiheen nimissä 3–8 kuvan sarjan.
Aloitimme työpajat aina kertaamalla,
mitä olimme edellisellä kerralla oppineet ja tekemällä muisteluharjoitteita
ja tarinankerrontaa. Tämän jälkeen
nuoret saivat rauhassa kuvata ja luoda
uutta materiaalia sarjoilleen ja päivän
päätteeksi keräsimme kuvat tietokoneelle talteen ja katsoimme ne yhdessä
läpi ja kommentoimme.
Viimeiselle ker­ralle minä olin teet­tänyt tulosteet nuor­ten itse valitsemista
kuvista ja hankkinut heille pienet
vih­koset, liimaa,
tarroja ja värikyniä. Näillä mate­riaaleilla he loi­
vat kukin itsel­
leen pienen kir­jasen, johon
ko­­kosivat työpajan satoa.
Minä tein samanlaisen kirjasen kylän toimistolle,
johon keräsin kuvia, joita olin ottanut
nuorista, kun he työskentelivät.
Viimeisen työpajan lopulla menimme kaikki yhdessä kylän toimis-
12 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
10
tolle tapaamaan kylän johtajaa, herra
Vipin Dasia. Annoin hänelle ihmisten
minulle lahjoittamat kamerat selittäen,
että nuoret osaavat nyt käyttää niitä ja
ne lahjoitetaan kylän tarpeisiin. Lisäksi luovutimme hänelle tekemäni kirjasen, johon nuoret olivat kirjoittaneet
ajatuksiaan työpajasta.
Näiden nuorten kanssa työskennellessä yksi asia jäi minulle erityisen
vahvasti mieleen: nuorten onnellisuus
ja heidän kiitollisuutensa lapsikylää
kohtaan. Jokaisen nuoren kuvissa ja
puheissa esiintyi ainakin kerran se,
kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat
olla lapsikylässä. Muisteluharjoitteiden aikana ja kuvien kautta kuulimme
ja näimme monta todella surullista ja
traagista tarinaa heidän menneisyydestään, mutta aina he kuitenkin lopuksi
sanoivat, että lapsikylä muutti heidän
elämänsä ja nyt heillä on kaikki niin
ihanan hyvin.
Tämä osoittaa mielestäni taas ker­ran sen, että yhteisössä se voima piilee.
Ilman todella loistavaa SOS-yhteisöä
Suomessa ja Intiassa, ja välittäviä ihmisiä Suomessa, minun ei olisi ollut
mahdollista järjestää tätä työpajaa. Ja
ilman SOS-lapsikylän tarjoamaa kotiyhteisöä nämä nuoret eläisivät edelleen oloissa, joita emme halua edes
kuvitella. l
TEKSTI JA KUVAT: ANNUSKA DAL MASO
Laajempi kertomus ja lisää kuvia
työpajasta löytyy osoitteesta
www.annuskatunteetkuviksi.
wordpress.com
(englanniksi).
ÄITI AUTTOI TEKEMÄÄN
UNELMISTA TOTTA
Nyt jo yli 30-vuotias Janet
Ndugu muutti 7-vuotiaana
Nairobissa, Keniassa sijaitsevaan Buru Burun SOS-lapsikylään, koska hänen molemmat vanhempansa olivat
kuolleet. Buru Burun lapsikylä
avattiin vuonna 1975 ja Janet
ja hänen kaksi pikkuveljeään
olivat ensimmäiset asukkaat
kylän talossa numero 14.
”KAIKKI OLI outoa meille”, muistelee Janet. ”Täysin uusi elämäntapa.
Ujostelin, varsinkin kun puhuin vain
kambaa (paikallinen kenialainen kieli)
ja kaikki muut puhuivat swahilia. En
ymmärtänyt mitä he sanoivat. Äitini,
Mama Frances, opetti minulle päivittäin vähän swahilia. Pidin häntä
aluksi ankarana ja vakavana, mutta
jo parissa päivässä vakuutuin hänen
olevan todella kiltti ihminen. Olin välillä varmasti todella ärsyttävä, mutta
hän ei koskaan menettänyt malttiaan
kanssani.”
Virheistä oppii
Janet uskoo, että Mama Francesin
kärsivällisyys oli yksi hänen parhaista
piirteistään. Niitä tosin oli muitakin.
”Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi,
mikä on erityisen tärkeää, kun lapsi
tulee teini-ikään ja muutokset ja konfliktit ovat osa arkipäivää”, Janet selittää. ”Äitini ei koskaan ollut tunkeileva. Hän ymmärsi, että murrosikäisenä
tarvitsin yksityisyyttä ja omaa tilaa.
”Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni
rakastetuksi ja turvalliseksi.”
8
SOS-LAPSIKYLÄN
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
KUULUMISIA
| 13
11
Uutisia maailmalta
8
Hän antoi minun tehdä virheitä ja op­pia niistä, mutta hän myös asetti rajoja, mikä kertoi siitä, että hän välitti
ja rakasti, ja että hyvinvointini oli hänelle tärkeää.”
Janet sanoo oppineensa äidiltään,
ettei haasteita pidä koskaan paeta.
”Hän opetti minut olemaan vahva,
rehellinen itselleni, ja etten saa antaa
muiden pompotella minua. Toisaalta
opin myös ottamaan muut huomioon,
osoittamaan myötätuntoa ja rakkautta.”
kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä
tahansa.”
Kunpa voisin kertoa hänelle…
Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana, mutta löytää aina aikaa
koulupukujen ompelemiselle SOSlapsikylän lapsille.
Mama Frances menehtyi vuonna 2009 ja Janet kertoo kaipaavansa
häntä. ”Me puhuimme toisillemme
Lahjakkuuden löytäminen
Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana ja sanoo olevansa kiitollinen
äidilleen urastaan, ja siitä miten hän
kasvatti Janetia SOS-lapsikylässä.
”Olen aina ollut luova”, Janet kertoo.
”En voinut sietää matematiikkaa kou­lussa enkä nähnyt itseäni toimistotyöntekijänä istumassa pöydän ääressä kirjoittamassa. Äitini huomasi
lahjakkuuteni: hän sanoi, että minulla
on tyylitajua ja silmää muodille.”
Äiti luotti Janetin kykyihin, ja
yhdessä SOS-lapsikylän kanssa hän
järjesti Janetin tekstiilikouluun. Kahden vuoden opintojen jälkeen Janet
oli suorittanut tutkinnon, ja hän siirtyi työharjoitteluun SOS-lapsikylän
ammattiopintokeskukseen.
SOS-lapsikylän ammattiopintokeskus, joka avattiin vuonna 1985,
sijaitsee kilometrin päässä Nairobin
SOS-lapsikylästä. Koulussa opetetaan
puu- ja sähkötöitä, vaatesuunnittelua,
ravitsemusoppia ja tietojenkäsittelyä.
”Vuoden päästä minut hyväksyttiin yliopistoon Nairobissa, ja SOSlapsikylä maksoi lukukausimaksuni,
jotta pystyin kehittämään taitojani
entistä pidemmälle”, Janet muistelee.
”SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää
taitojani ja osaamistani. Opin myös
14 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
12
kaikesta. Senkin jälkeen kun Mama
Frances oli jäänyt eläkkeelle, minulla
oli tapana matkustaa hänen kotikyläänsä tapaamaan häntä jutellakseni
hänen kanssaan. Jos äitini olisi vielä
elossa, kertoisin rakastavani häntä, ja
että olen kiitollinen siitä, miten hän
kasvatti minut.” l
SUOMENNOS: JUKKA MYLLYNIEMI
KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI­
KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI
”SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle
mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani.
Opin myös kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä tahansa.”
ILOISIA HETKIÄ
KUMMILAPSEN
SEURASSA
THAIMAASSA
Syyskuussa 2010 täytin pyöreitä vuosia ja
työnantajani muisti minua erittäin mieleisellä
lahjalla, matkalla Thaimaahan, kohteena
Bangkok ja Samui. Jo aikaisemmin Thaimaasta kummilapsen hankittuani olin haaveillut mahdollisuudesta tavata hänet.
JO KOTIMAASSA valmistauduin matkaan hankkimalla
tuliaisiksi vauvanuken, josta olin saanut vinkin kylän edustajilta tiedusteltuani, mikä olisi mukava tuliainen kummi­
tytölleni. Perillä Bangkokissa, Bangpoon SOS-lapsikylässä
kylän apulaisjohtaja Mrs. Wilailak Akkakosol otti meidät
ystävällisesti vastaan. Hän kertoi meille hiukan Thaimaan
SOS-lapsikyläjärjestön historiaa ja esitteli paikallista toimintaa.
Ihastelin lapsikylän siistiä ympäristöä ja ihania pikkutaloja. Näitä taloja oli kylässä kaiken kaikkiaan kymmenkunta ja jokaisessa talossa oli keskimäärin kymmenen lasta
sekä yksi lapsikylä-äiti. Kylä näytti avaralta ja oli vaikea
kuvitella, että siellä asusti niin monta asukasta. Lisäksi
kylän laidalla oli isoäitien talo, jossa jo eläkkeelle siirtyneet
kylän äidin asustivat. Mielestäni oli ihanaa, että lapsilla oli
mahdollisuus tavata myös vanhempaa sukupolvea normaalin asumisensa yhteydessä.
Nuorimmat lapset, kuten kummityttöni Jan, viettivät
päivän päivähoitotalossa. Lapsikylässä annettiin myös
esiopetusta koulua varten ja isommat lapset kävivät kylän
ulkopuolella koulua. Nuoret asustivat jo yliopiston kampuksella ja kävivät vain vierailulla lapsikylässä.
Pääsimme kummityttöni kotitalolle, enkä tiedä kumpaa, minua vai Jania, jännitti enemmän ensimmäinen tapaamisemme. Tervehdin kummityttöäni ja talossa olevaa
naapurin äitiä, sillä Janin äiti oli työssä, eikä voinut tavata
meitä. Paikalla oli myös Janin pikkuveli. Ojensin tuliaiset
Janille, joka innostuneesti alkoi avata pakettia ja pienellä
avustuksella paketista saatiin kuorittua vauvanukke, jota heti alettiin vaatettaa ja hoitaa. Olin myös hankkinut
Suomesta lasten heijastinliivit ja muutaman heijastimen,
jotka annettiin kylän lasten käyttöön. Heijastinliivit olivat
kuulemma erittäin paljon poliisin heijastinliivin näköiset,
joten kylässä alkoivat liikennepoliisileikit.
Kylässä saamamme herkullinen välipala: sticky rice
with mango vei kielen mennessään! Oli parhaillaan mangon
paras satoaika ja talon pihalta sai poimia tuoreita mangoja
suoraan puusta. Pihalla kasvoi myös banaanipuita. Lapsetkin rentoutuivat ja leikkivät omia leikkejään, kun aikuiset
eivät enää kyselleet heiltä kaikkia asioita. Jan esitti meille
hienon hula-hula-vannenäytöksen ja sen jälkeen keskittyi
hoitelemaan uutta nukkeaan pikkuveljensä kanssa. Oli mukava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät
hyvin samankaltaisesti, sillä kuulimme pientä keskustelua,
kumpi sitä vauvaa nyt oikein hoitaa.
Päätimme vierailumme, kun huomasimme, että päiväuniaika lähestyi. Lähdimme iloisina ja tyytyväisinä takaisin
hotelliimme, mukanamme kaunis kukkaseppele ja oikein
hyvä mieli näiden lasten puolesta, jotka ovat hyvin etuoikeutetussa asemassa päästessään SOS-lapsikylän suojiin. Entistä paremmalla mie­lellä lähetän pienen
”Oli mukava todeta,
kuukausilahjoitukseni tukeakseni kylän
että lapset eri
toimintaa. l
puolilla maailmaa
käyttäytyvät hyvin
samankaltaisesti.”
TEKSTI JA KUVA:
PÄIVI PÖYHÖNEN
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
| 13
15
Tukeminen
Lotus Soft Embon avulla
saniteettitiloja
SOS-Lapsikylän
korttelikoteihin Tampereelle
SOS-LAPSIKYLÄ on saanut Tampereen korttelikotiprojektin yhteistyökumppaniksi maailman johtavan pehmopaperintuottajan, Georgia-Pacificin. Yhtiö tukee Lotus Soft
Embo -tuotemerkkinsä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia tekemällä lahjoituksen Tampereelle perustettavien
SOS-Lapsikylän korttelikotien rakentamiseen. Lahjoitus
kohdistetaan nimenomaan lapsille ja nuorille sopivien saniteettitilojen rakentamiseen.
”Halusimme kohdistaa lahjoituksemme juuri suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja luotettavan kodin.
Onkin hämmästyttävää, että Suomessa jopa 17 000 lasta
asuu oman kotinsa ulkopuolella ja 70 000 lasta tarvitsee
lastensuojelupalveluja”, kertoo Georgia-Pacificin Category
Manager Maria Mäkelä.
Lotus Soft Embo -wc-paperi on Suomen ostetuin wcpaperi ja ollut arjen luotettava kumppani jo 30 vuoden ajan.
SOS-Lapsikylän korttelikoteja tukevaan kampanjaan voi
osallistua ostamalla kampanja-aikana maalis-toukokuussa
16 rullan Lotus Soft Embo -kampanjapakkauksen. Tuote on
saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. l
Ratos tukemaan suomalaista lastensuojelutyötä
RUOTSALAINEN pääomasijoitta­ja­konglomeraatti Ratos ja sen perustajasuku ovat lähes 145-vuotisen historiansa aikana olleet aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Yrityksen
perustajien kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja pyrkimys vaikuttaa niihin muodostavat tärkeän osan
Ratoksen yrityskulttuuria. Olemme
pyrkineet sopeuttamaan yhteiskuntavastuumme niin historiaamme kuin
omistajiemme, työntekijöidemme ja
ympäristömme meille tänä päivänä
asettamiin odotuksiin.
Koska yrityksellämme ei ole
omaa tuotantoa, emmekä myöskään
myy tuotteita tai palveluita, olemme
päättäneet pidättäytyä tavanomaisesta
sponsoroinnista. Sen sijaan olemme
valinneet muutamia projekteja niissä Pohjoismaissa, joissa toimimme,
tavoitteenamme, että lahjoitetuilla
varoilla on mahdollisimman suuri
vaikutus. Edellytyksenä tuettaville
projekteille on, että varat käytetään
yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien, mieluiten lasten ja nuorten
hyväksi.
Ratos on toiminut Suomessa jo
pitkään ja tällä hetkellä meillä on kol­me suomalaista kohdeyritystä: GSHydro, Midisize sekä Finnkino. Tämän vuoksi meistä on tärkeää kantaa
aktiivisesti yhteiskuntavastuuta myös
Suomessa. Kartoitettuamme mahdol­
lisia kumppaneita päädyimme SOSLapsikylään ja valitsimme tuen kohteeksi järjestön korttelikotihankkeen
Tampereella. Mielestämme SOS-Lap­sikylä on tehokas, luotettava ja tarpeellinen organisaatio. Järjestön toi­
minnalla on merkittävä vaikutus yh-
16 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
14
teiskunnassa. Meistä on tärkeää olla
tukemassa suomalaisia lapsia parempaan elämään ja odotamme innolla
alkanutta yhteistyötä. l
CLARA BOLINDER-LUNDBERG,
CHIEF BRAND OFFICER, RATOS
Clara
BolinderLundberg
MAINOSLAHJA-TEAM
mukana tekemässä hyvää
MAINOSLAHJA-TEAM on perhe­
yritys, joka tuottaa asiakkaidensa
tarpeisiin laadukkaita mainos- ja liikelahjoja, menekinedistämistuotteita
sekä näihin liittyviä palveluratkaisuja. ”Olemme aloittaneet viime syksynä yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa.
Tavoitteenamme on haastaa asiakkaitamme mukaan tukemaan tärkeää
lastensuojelutyötä ja olla tekemässä
yhdessä hyvää. Olemme lisäksi varanneet muutaman tuotteen, joiden
myyntituotosta osa lahjoitetaan SOSLapsikylälle”, kertoo MainoslahjaTeamin toimitusjohtaja Jarmo Sinisalo. Vuoden loppuun mennessä kerätty
potti käytetään pääasiassa "Äidin syli"
-viikonloppujen mahdollistamisek-
si SOS-lapsikylissä asuville, huostaan
otetuille lapsille. Viikonloppujen tarkoituksena on mahdollistaa lapsille
tärkeää, kahdenkeskistä aikaa yhdessä
lapsikylävanhempansa kanssa. l
SOS-Lapsikylä mukaan
Maailma kylässä -festivaaleille
Maailman kulttuurit kohtaavat Kaisaniemen puistossa ja
Rautatientorilla 28.–29.5.2011.
Koko perheen ilmaisfestivaali Maailma kylässä tarjoaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan
monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin.
Maailma kylässä on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria,
taidetta ja toimintaa ilmaiseksi. Myös SOS-Lapsikylä on tänä vuonna mukana tapahtumassa.
Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!
TULE MUKAAN TUKEMAAN – TULE SÄRKÄNNIEMEEN 15.5.2011
Kansainvälistä perheiden päivää vietetään
vuosittain toukokuun 15. päivä. Tänä vuonna
SOS-Lapsikylä juhlistaa perheiden päivää
Särkänniemen Elämyspuistossa.
Perheen pienimmille on luvassa ohjelmaa klo 13–16.
Esiintymässä ovat mm. Tohtori Orff ja Herra Dalcroze, Mimi ja Kuku sekä Pirkanpojat. Mukana menossa
myös Herra Hevisaurus ja Louhikäärme.
KUVA:Särkänniemen
Elämyspuisto
Merkitse päivä kalenteriisi ja lähde sinäkin koko
perheen voimalla mukaan tekemään hyvää!
Särkänniemi on SOS-Lapsikylän tukija vuosina 2011–2012 ja osa Särkänniemen perheiden päivän tuotosta luovutetaan SOS-Lapsikylän Tampereen kortteli­kotihankkeeseen.
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
| 15
17
HYVÄT HETKET TEKEVÄT PERHEEN
Puhtaat lakanat, iltasatu, astioiden kilinä sunnuntaiaamuna
ovat kaikki niitä hyviä hetkiä, joita muistamme lapsuudestamme, jotka vahvistavat yhteenkuulumisen tunnettamme.
Nämä hetket tekevät perheen.
Toukokuun 15. päivänä vietämme kansainvälistä perheiden päivää, josta YK:n yleiskokous päätti vuonna 1993.
Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa
perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla.
On luonnollista, että juuri SOS-lapsikyläjärjestö on
valinnut omaksi juhlakseen perheiden päivän. Järjestö on
auttanut lapsia kasvamaan perheessä jo vuosikymmenten ajan. SOS-lapsikyläjärjestön ajatuksena on, että lasten tulisi saada kasvaa perheessä, joka voi auttaa lasta hyödyntämään omia
vahvuuksiaan. Perheessä lasta suojellaan ja lapsi saa nauttia yhteenkuulumisen tunteesta.
Hyvää perheiden päivää Kuulumisia-lehden lukijoille.
Aija Rikala
päätoimittaja
Mirka (13 v.)
toivottaa taide­
teoksellaan
”Kevät” iloisia
kevätpäiviä
kaikille!
18 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
16
TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ
Suomessa:
• Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 €/kk
• Haluamasi kertalahjoitus
• Merkkipäivä- ym. keräys
• Testamentti
Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökohtaista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak­
sesi lahjoituk­­sesi käsittelyä.
Ulkomailla:
• Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi
25 €/kk
• Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä­­ sääti­ölle, Nordea 238618-10066
Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten
postitetaan kummeille kerran vuodessa.
Ota yhteyttä:
SOS-Lapsikylä, puh. 09-5404 880 tai täytä
kummilomake verkkosivuillamme
www.sos-lapsikyla.fi.
Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat
edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa
tukemista kuten ennenkin.
Myös yritykset voivat tukea
SOS-lapsikylätyötä
SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja,
joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat
tärkeitä arvoja. SOS-Lapsikylä tarjoaa yrityksille
erilaisia tapoja tukea toimintaa:
Yrityskumppanuus: Yhteistyön korkein taso.
Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta
ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja
lahjoitusvarat kohdistetaan yh­dessä sovittuun
kohteeseen.
Yrityskummius: Yrityskummius on määritelty
kolmelle eri tasolle riippuen yrityksen lahjoittamasta summasta. Kummisopimus tehdään vuosittain, mutta myös yrityskummi voi halutessaan
sitoutua pitkäaikaisempaan yhteistyöhön.
Kertalahjoitus: Kertalahjoitukset toimin­taam­me
ovat myös tervetulleita. Tällaisen lahjoituksen
kimmokkeena voi olla esim. joulutervehdys,
merkkipäivämuistaminen tai tuotekampanja.
Ota yhteyttä:
Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö
p. 040 747 7830
[email protected]
Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme!
Rahankeräysluvat:
SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.
SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.
SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/1.4.2011/1.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.
SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.
SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
| 17
19
TULE VAPAAEHTOISEKSI
Lastensuojelun tarve kasvaa kotimaassamme jatkuvasti. Vapaaehtoisena voit auttaa.
SOS-Lapsikylä ottaa osaa useisiin tapahtumiin kuluvana vuonna. Tapahtumiin kaivataan
jatkuvasti lisää uusia auttavia käsiä ja hymyileviä kasvoja. Tarvitsemme muun muassa:
ESITTEIDEN JAKAJIA
& LIPASKERÄÄJIÄ
Tule rohkeasti mukaan!
Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumisesta löydät
osoitteesta: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo
MAKSAJA BETALAREN
Saajan
tilinumero
Mottagarens
kontonummer
TILISIIRTO. GIRERING
Saaja
Mottagare
Nordea
238618-61564
OP-Pankki 578007-2247241
Sampo Pankki 800011-223081
SOS-LAPSIKYLÄ RY
Meritullintori 3, 00170 Helsinki
www.sos-lapsikyla.fi
Maksajan
nimi ja
osoite
Betalarens
nam och
adress
IBAN
BIC
Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus
2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa,
lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat
kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.
Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön
Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään yhteystietosi.
Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme.
Allekirjoitus
Underskrift
Tililtä nro
Från konto nr
20 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA
Viitenumero
Ref. nr
Eräpäivä
Förfallodag
Euro
Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan
maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan
ilmoittaman tilinumeron perusteella.
Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna
villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det
kontonummer betalaren angivit.