Lehti 2012 yhdistetty.pdf

PUSAN SUKUSEURA
RY
1/2012
Martta Pusa 90 vuotta
Tauno Pusa ja Martta Pusa
PUSAN SUKUSEURAN JÄSENTIEDOTE
Pusan
sukuseura
ry:n
jäsentiedotteella
välitetään tietoa suvun yhteisistä tapahtumista,
kuten retkistä, kokouksista ja muista tilaisuuksista. Siinä julkaistaan juttuja ja kuvallista
materiaalia menneiden sukupolvien ajoilta.
Tiedotuslehti ei keskity vain menneisiin, vaan
tarkoituksena on kertoa myös, mitä sukuun ja
sen eri haaroihin kuuluu tänä päivänä.
SISÄLLYSLUETTELO 1/2012
toinen pj/sihteeri Pusa-Heittola Anne-Maarit
[email protected]
puh. (040) 5574062
3 Pusa Raimo:
Puheenjohtajanpalsta
4 Varapuheenjohtajan kiitostervehdys
6
Kullervo
Mäkinen:
Isän
muistelmia
evakkoreissusta 13 -vuotiaana
9 Mäkinen Kullervo: Hallituksen jäsenistö
esittäytyy
10 Karjala aiheisia vitsejä
13 Kaukolan Pitäjäseura ry:n järjestämä
kotiseutumatka 2012
15 Tiimo Erkki: Martta Pusa täytti 90 vuotta
15 Hallituksen kuulumisia ja tiedotuksia
Myynnissä olevia tuotteita
Valokuvat
17 Raimo Pusa: Sukutaulun käytöstä
18 Malli sukutaulusta
19 Tyhjä sukutaulu
Aalto Jouni, [email protected]
puh. (050) 3605664
Etukannen valokuvat:
Skannaus Kyllikki Valkealahti
Musakka Aira, [email protected]
puh. (040) 5586732
Takakansi Valokuvia Säätytalolta
Hallitus:
pj. Pusa Raimo, , [email protected]
puh. (03)4762604 tai (050)5485371
Koivuharjuntie 6 34600 Ruovesi
Ojala Leena, [email protected]
puh. (044) 2751624
Kangasmäki Katja,
[email protected]
Hangaslahdentie 5, 34500 Ruovesi
Pusa Kauko
puh. (050) 3625611
Pusa Santeri, [email protected]
puh. (040) 5677694
Pusa Teuvo, [email protected]
puh. (050) 0611971
Jäsenrekisteri
Osoitteet/Osoitteenmuutokset
Mäkinen Kullervo
[email protected]
Aineisto lehteen osoitteella:
[email protected]
Kruunupääntie 4
37560 Lempäälä
puh. 050-5720335 tai 03-3677955
Aineistoa otetaan vastaan koko ajan.
Materiaali palautetaan välittömästi.
Lehden verkkosivut
http://pusansukuseura.fi
Sisällysluettelo ja puheenjohtajan kirjoitus
Julkaisija
Pusan sukuseura ry
Painopaikka
Juvenes Print, Tampere
Sukututkimus
Raimo Pusa, [email protected]
puh. (03)4762604 tai (050)5485371
Koivuharjuntie 6 34600 Ruovesi
MUISTA ILMOITTAUTUA HETI
KAUKOLAN MATKALLE HEINÄKUUSSA 2012
MATKAAN SISÄLTYY KÄYNTI KELJAN TAISTELUPAIKOILLA!
PUHEENJOHTAJANPALSTA
Vuosi ja vähän ylikin on mennyt Ruoveden Väärinmajan sukukokouksesta,
silti on joskus palattava taaksepäin. Kiitokset sukujuhlien onnistumisesta
erityisesti Tiimon perheelle ; Karille muonituspuolesta, Erkille ja Railille
muitten asioiden järjestelystä. Me muut taidettiin tulla niin sanotusti
”valmiiseen pöytään”, ainakin ajateltujen juhlatoimien äärelle.
Itse kokouksesta kuulin kommentteja ja niihin muutama vasta ajatus:
Kokouksen jälkeen joku oli kommentoinut että miksi muutettiin kokousväliä
pitemmäksi, kahdesta kolmeen vuoteen? Me muutamat mm. E. Tiimo ja
allekirjoittanut pohdimme etukäteen jopa neljän vuoden jaksoa ja toivoimme
tietysti että kokouksessa joku sukumme eri keskittymistä, lähekkäin asuvat tai
syntyisin olevat tarttuisivat asiaan. Sillä tekijöiden halukkuudesta tässä
paljolti on kyse, sukuseuran hallitus tulee kyllä sitten osaltaan mukaan
järjestelyihin. Ensikerralla sitten ollaan valmiimpia ja jo kokoukseen tultaessa
on asiasta keskusteltu enemmän? Johtokunnan tulevat jäsenet ja
puheenjohtaja ehdokkaat kannattaa myös etukäteen suunnitella ja kysellä
asianosaisen halukkuus tehtävään.
Hyvää ja välitöntä keskustelua mielestäni ja teräviä kommentteja.
”Esimerkiksi että kunhan saadaan toimintasuunnitelmassa olevatkin asiat
tehtyä kokousten välillä,” siinäpä meillä tavoitetta. Mutta älkää jättäkö
tässäkään asiassa johtokuntaa yksin puurtamaan vaan lähetelkää niitä
erilaisia ehdotuksia, näkemyksiä pohdittavaksi.
Raha-asiat
Taloudellisesti sukuseuramme ei olisi kannattanut tehdä päätöstä
jäsenmaksusta noin korkeaksi, mutta lisäksi Karjalan liitto nosti omaa
osuuttaan kohtuuttomaksi ja olemme vain rahojen välittäjänä heille, niiden
jäsenten osalta jotka ovat ilmoittaneet seuran sihteerille maksavansa
Karj.Liiton osuuden kauttamme ja suorittavat maksunsa seuran tilille.
Seuraavassa sukukokouksessa 2013 mielestäni emme välttämättä peri
ollenkaan näin suurta maksua vaan aivan nimellinen summa riittää? Tämä
siksi, koska sukuseuran ei tule kerätä tarpeettomasti varoja jos toiminta on
pientä kuten nytkin. Johtopäätös: maksakaa nyt vaikka yhteinen päätös
vuosikokouksessa vähän riipaisee siellä rahapussin pohjalla.
Tuumaillut Raimo
3
Varapuheenjohtajan kiitostervehdys!
Annan nyt vuorostani tilaa nuorille sukuseuramme aktiivisille jäsenille. Olen
ollut Pusan Sukuseura ry:n toiminnassa mukana sen perustamiskokouksesta
(18.3.1990) lähtien. Olin silloin 19 -vuotias, mutta jostain syystä suku ja sen
vaiheet kiinnostivat minua erityisen paljon ja halusin lähteä mukaan
perustamiskokoukseen vanhempieni kanssa.
Jo samana kesänä järjestettiin ensimmäinen yleinen kokoontuminen 1.7.1990
Ruoveden urheilutalolla. Joka oli suurta hurmosta, osallistujia oli noin 150
henkeä. Seuraavana vuonna pääsin ensimmäistä kertaa Karjalan kannakselle
tutustumaan oman sukuni juuriin äidin puolelta.
Vuonna 1992 sukuseura teki matkan Käkisalmeen ja Kaukolaan, jossa olin
mukana. Näiden matkojen myötä minulle alkoi tarkentua oma kuva ja käsitys
omista juuristani.
Olen toiminut sukuseuran sihteerinä vuodesta 1997. Lisäksi olen toiminut
sukuseuramme valitsemana edustajana Karjalaisten sukuyhteisöjen liiton
vuosikokouksissa ja myöhemmin Karjalaisten sukuyhteisöjen liiton
hallituksessa vuodesta 2006 alkaen aina vuoteen 2011, jolloin Seuramme
edustus Karjalan Liitossa päättyi, sillä sukuseuramme ei ole suorittanut Liiton
jäsenmaksua kahdesta ”karhusta” huolimatta. Enkä tarkoita tässä karhulla
nisäkästä enkä olutta.
Karjalan Liitossa pääsin näköalapaikalta seuraamaan karjalaisten asioiden
hoitoa ja myös keskustelua Karjalakysymyksestä.
Henkilökohtainen
kohokohta sukuseurassa toimimisessa oli Valtioneuvoston juhlavastaanotto
Säätytalolla 18.6.2010, jossa edustin Karjalaisten sukuyhteisöjen liiton
hallituksen jäsenenä. Tämä sama päivä oli myös merkityksellinen Suomen
politiikassa, sillä tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi eron
pääministeri Matti Vanhaselle ja hänen hallitukselleen 18. kesäkuuta 2010.
Vatsassa oli perhosia ja ajatus harhaili, kuka isännöi tätä juhlavastaanottoa
nyt? Illan isäntänä toimi valtiosihteeri Risto Volanen. Hän toi myös omassa
puheessaan esiin karjalaiset juurensa. Säätytalo oli täynnä karjalaisia Riitta
Uosukainen, Raita Karpo jne.
Haluan kiittää liki 22 vuodesta Pusan Sukuseurassa ja haastaa alle 40 vuotiaat sukumme jäsenet aktiiviseen toimintaan mukaan. Seura on juuri
sellainen millaisia olemme ja millaiseksi sen teemme. Tärkein tehtävämme on
tietysti karjalaisen sukuperimän ja perinteen vaaliminen. Lisäksi jokainen voi
4
mahdollistaa Karjalan Liiton toimintaa maksamalla Karjalan Liiton
jäsenmaksun 10 euroa / jäsen / vuosi Pusan Sukuseuran kautta. Tämä on pieni
raha karjalaisesta asiasta.
Kangasalla 19.2.2012
Anne-Maarit Pusa-Heittola
Takakannessa kuvia vastaanotolta Säätytalolla Helsingissä.
MUISTA ILMOITTAUTUA HETI
KAUKOLAN MATKALLE HEINÄKUUSSA 2012
MATKAAN SISÄLTYY KÄYNTI KELJAN TAISTELUPAIKOILLA!
5
*****************************************************************************************
Isän muistelma evakkoreissusta v. 1939
13-vuotiaana
V. 1939 Marraskuun 30 pnä. syttyi Talvisota. Sinä päivänä lensi yhdeksän
naapuripommikonetta ylitsemme ja pudottivat pommeja Hiitolan aseman
lähelle metsiin, mutta koneita lentele melkein joka päivä. Joulun aikoihin oli
kovat pakkaset ja lunta oli runsaasti. 1940 pakkaset jatkuivat kovina.
Tammikuussa säkitettiin viljoja ja kerättiin yhteen paikkaan, pois vientiä
varten, koska pelättiin rintaman pettävän. Tammikuun puolen välin maissa
tuli armeijan hevoskolona hakemaan kylän viljoja, jotka vietiin Ojajärven
asemalle ja lastattiin vaunuun. Nämä viljat menivät Äetsän asemalle, jossa ne
varastoitiin eräiden talojen makasiineihin.
Helmikuun alussa jouduimme lähtemään evakkotaipaleelle. Tuli IP 2
armeijan hevosta miehineen, jonne panimme keräämämme tavarat joita
olimme aikaisemmin pakanneet laatikoihin. Oli ilmoitettu että pienen aikaan
joudutaan olemaan reissulla. Eihän tähän kahteen hevoskuormaan paljon
mahtunut. Kaksi lehmää oli määrä ottaa mukaan, mutta ei toinen suostunut
kovaan pakkaseen lähtemään, joten oli vietävä takaisin navettaan toisten luo.
Eihän kaksi miestä mitenkään riittänyt kun hevoset tarvitsivat ajurin. Äiti otti
sen mukana olevan lehmän narunpäähän kiinni ja alkoi tallustaa kohti
Ojajärven asemaa. Me pojat jouduimme istumaan kuorman päälle siihen
kovaan pakkaseen. Kyllä siinä hieman pakkasi vilu tulemaan, kun matkan
teko oli hidasta ja matkaa kertyi 12 km. Asemalle päästyämme meidät
sijoitettiin työväentalolle, jossa oli jo ennestään muita taipaleelle lähtijöitä.
Lehmä pantiin toisten lehmien kanssa mullivaunuun yöksi. Eikä se lehmälle
ollut mikään niin ihana paikka kylmä vaunu. Aamulla komennettiin sitten
ihmiset asemalle ja mullivaunu myös, jossa oli molemmissa päissä lavitsat
kahdessa kerroksessa. Keskellä kamina, joka antoi hieman lämpöä. Ei se
mikään loisto kyyti ollut, puoliksi pimeä vaunu ja 30 henkeä lavitsalla. Näin
alkoi ensimmäinen evakkotaival kovassa pakkasessa kohti tuntematonta
määränpäätä. Kyllä meitä evakoita oli useampi vaunu sillä kertaa. Kaksi
vuorokautta kesti matka määränpäähän, joka oli Äetsän asema. Sieltä sitten
ihmiset ajettiin linja-autoilla ja tavarat ja eläimet jäivät varttumaan muita
kyytejä. Isä oli ilmaantunut mukaan myös, hän jäi tavaroita lastaamaan
autoihin. Linja-auto ajoi Lauttakylän Huittisiin. Ensiksi Kuninkaanojan
koululle, jonne vanhukset ja sairaat jätettiin, me toiset saimme lähteä
jalkapatikassa ja tekemään matkaa majoituspaikkaan, joka oli 2 km päässä
6
autotiestä. Eihän siihen aikaan ollut mitään teitä aurattu, oli se komeaa
katsottavaa kun kaksi autokuormaa alkoi taivaltaa kohti määränpäätä. Meitä
oli muistaakseni 45 henkeä taivaltamassa, 15 jäi ensimmäiseen taloon, 30 meni
toiseen taloon. Tähän taloon jonne jouduimme oli isäntä ensin
vastaanottamassa. Sotapoliisi avasi ovet auki ja näytti huoneen mihin
sijoitettiin. Isäntä kulki perässä, pisti ovet lukkoon eikä päästänyt sisälle
huoneisiin lainkaan. Kun nämä poliisit vähän isäntää nuhteli kovakouraisesti
niin ovet avautuivat. Poliisit sanoivat isännälle: "Jos vielä ovet lukitaan niin
isäntä lähtee sitten." Ei minulla ollut mitään erimielisyyksiä talon väen kanssa,
olivat hyvin mukavia kun se ensi hankaus meni ohi. Niin siinä meni talvi,
kesä ja seuraava talvi myös. Ei meitä loppujen lopuksi jäänyt kuin kolme
perhettä tähän taloon vaikka aluksi oli yhdeksän perhettä. Oli siinä hellan
vieressä eri tohina, kun kaikki rupesi ruuanlaittoon niin kyllä se sopu tilaa
antoi. Yläkerrassa me asuttiin, ei tullut vettä eikä mennyt kaikki oli
kantamisessa. Meillä oli yksi lehmä joten maito oli omasta takaa ja voi. Kesällä
kävin isän kanssa mottimettässä 10 km päässä, oli se vähän raskasta touhua
kun aamuin ja ehtoin ajoin tälläisen matkan polkupyörällä. Äiti paimensi
lehmää maantienvarressa päivät pitkät ja kutoi sukkia ja kinttaita
sosiaalihuoltoon, näin hän sai pientä rahakorvausta.
1941 Huhtikuussa saimme taasen muutto määräyksen Savoon Maaningalle,
josta piti saada oma tila, mutta se jäi saamatta kun kesällä syttyi sota
uudestaan ja sulki kaikki touhut.
1942 Huhtikuun lopussa pakkasimme jälleen kimpsut ja kampsut lähtöä
varten. Kun edellisenä päivänä lastattiin tavarat ja eläimet vaunuihin ja itse
nousimme myös vaunuun. Näin alkoi matka Siilinjärven asemalle, jonne
saavuimme kuun viimeisen päivän yönä. Aamulla tavarat autoon ja matka
alkoi määränpäähän, jonne saavuimme iltapäivällä Varpaisjärven kylään
Teeriniemeen. Eläimet tuotiin eri vaunuissa toisten muuttajien mukana. Meitä
tuli samaan kylään kolme eri perhettä saman aikaisesti. Saimme sellaisen
pienen huoneen joka oli pirtistä erotettu, juuri sängyt mahtuivat siihen.
Onneksi oli kesä tulossa ja saimme aitasta lisätilaa. Me pojat muutimme
aittaan petipaikan. Kyllä oli ihmettelemistä minusta kun Huittisista, josta
lähdimme oli jo kylvöt tehty ja täällä Savossa oli talvi ja jäitä pitkin ajettiin
hevosilla. Mutta se kesä tuli sitten nopeasti, kun alkoi tulla toukokuun
loppupäiviä oli täälläkin jo kylvöt tehty. Kesä tuli sitten hyvin nopeaa ja oli
kaunis. Kaunis oli tämä paikka, kun oli järven rannalla pienen kumpareen
päällä. Mutta hyvin syrjäinen seutu, koulu oli naapurissa. Sellainen pieni
kyläkauppa kilometrin päässä. 6 km päässä oli sitten suurempi kylä
"Pulkonkoski", jossa oli useampia kauppoja. Kirkolle oli matkaa lähes 20 km
kun joutui kiertämään lossin kautta, mutta veneellä pääsi lyhemmällä
7
matkalla Maaninganselän poikki. Täällä se kesä meni sitten jälleen. Keväällä
olin uittohommissa muutaman ajan, sillä näillä järven rannoilla oli tukkeja
aika paljon, ne vietiin sellaista pientä puroa pitkin toiseen järveen jne. Silloin
oli uitto pääasiallisesti tukin kuljetus tapa, ei ollut autoja eikä sellaista
muutakaan siihen tarkoitukseen. Olin minä heinäaikana talossa muutamia
päiviä hommissa, kun miesväki oli jossakin muualla. Tässä talossa oli yksi
vanhempi renki Heikki ja kaksi poikaa minun ikäisiä, joten työ oli aika
heikkoa sillä viljeltyä oli lähes 25 ha. Eikä silloin ollut vielä koneita, neljä
hevosta oli. Työt oli suurimmaksi osaksi hauisvoimin tehtävä. Mekin saimme
tästä talosta heinämaata 0,5 ha, peltoa 1 ha, niittyä ja järvestä tehdä kortteesta
heinääkin. Tämä niitty oli kaikki viikatteella niitettävää, sain minä äitini
kanssa niittää samoin se järvikortteenkin. Tämä niittyheinä kannettiin latoon
papilaiden (?) kanssa. Minä äitini kanssa kannoimme ne kerralla. Se
peltoheinä oli seipäällä ja koottiin talon hevosilla. Niin meni kesä jälleen,
syksyllä olin äitini kanssa talon ruispellolla niittämässä ruista sirpillä ja oli
meillä ohraa ja perunaa talon maassa kasvamassa. Ohranniitto talon renki
niitti elonleikkuukoneella lyhteille, jonka sitten äitini kanssa riihessä puin. Se
oli sellainen hikinen homma kun en ennen ollut tehnyt sitä. Peruna otettiin
kuokan kanssa, olin minä ollut perunapellolla ennenkin noukkimassa ja
istuttamassa kun kerkisin omilta töiltä. Tein minä talon kasvattipojan kanssa
yhteen latoon pärekaton. Syksyllä pakattiin jälleen tavarat, muutto takaisin
karjalaan. Tämä muutto tapahtui lokakuun lopussa. Tällöin oli myös
pakattava heinät. Isä oli pienenaikaan muuttohommissa. Oli lokakuun
viimeiset päivät kun lähdimme Maaningalta. Kolme päivää vartuttiin
Siilinjärven asemalla vaunuja. Tavarat vietiin autoilla, eläimet ajettiin ajamalla
asemalle. Tällöin oli siellä jo räntäsateinen ilma. Ihmiset olivat eläinten kanssa
samassa vaunussa. Muistaakseni tämä matka kesti kolme vuorokautta
Ojaniemen asemalle. Josta tavarat hevosenrekeen ja eläimet ajettiin ajamalla,
silloin oli jo lumi maassa ja oli rekikeli Kotiin päästiin illan hämyssä, onneksi
ei ollut mitään kovaa pakkasta vain muutama aste. Illan hämyssä lämmitettiin
pirtti lämpimäksi, loput tavarat tuotiin seuraavana päivänä armeijan
hevosilla. Isältä alkoi jo olla loma loppumassa, joten oli kiire saada tavarat
kotiin. Perunatkin varastoitiin kammariin, sillä kellari oli täynnä valtion
perunoita, ladot oli täynnä valtion heiniä joita naapuri oli tehnyt kesällä, sillä
meillä oli asuttu.
Tämä oli minun isäni kirjoittama muistelma evakkomatkasta.
Kertomuksen isä on Kalevi Mäkinen ja muistelmien puhtaaksikirjoittaja Kullervo
Mäkinen
8
Hallituksen jäsenistö esittäytyy…
Olen Kullervo Mäkinen, syntynyt Yläneellä 6.4.1958. Olen Saima Ruuskan
(os. Pusa) vanhimman tyttären Elvi Mäkisen (os. Ruuska) kuudenneksi
vanhin lapsi. Kaikkiaan meitä sisaruksia on 12. Isäni oli Kalevi Mäkinen (s.
1926, k. 2005).
Ammatiltani olen sähköasentaja, mutta tällä hetkellä olen sairaseläkkeellä.
Asun Pöytyän Karinaisissa, Varsinais-Suomessa, omakotitalossa vaimoni
Eijan (-64) ja tyttäremme Tuijan kanssa. Eija työskentelee Pöytyän kunnalla
arkistosihteerinä.
Poikamme Toni (-88) on kulkenut isänsä jalanjälkiä ja opiskellut
sähköasentajaksi. Hän asuu Pöytyän Yläneellä Eijan kotitilalla vaimonsa
Tiinan (-90) ja heidän toukokuussa 2011 syntyneen poikansa Akselin kanssa.
Tiina valmistuu pian lähihoitajaksi. Sivutoimenaan Toni viljelee tilan peltoja.
Keskimmäinen lapsemme Terhi (-91) asuu Turussa ja toimii
parturikampaajana Naantalissa. Heinäkuussa 2011 hän astui asepalvelukseen
Upinniemeen, mutta tällä hetkellä hän on Turun Pansiossa sotilaspoliisi
aliupseerikoulussa.
Nuorimmaisemme Tuija (-93) on myös jo täysi-ikäinen ja opiskelee Loimaan
ammatti-ja aikuisopistossa parturikampaajaksi. Hän on opiskelun ohella
kolme vuotta käynyt viikonloppuisin ja loma-ajoillaan töissä Kyrön
Valintatalossa.
Olen aikaisemmin toiminut Pusan sukuseuran tilintarkastajana, mutta tällä
hetkellä olen hallituksen jäsen.
Seuraava koko jäsenistön kokous kesällä
2013 Pöytyän suunnalla.
Seuraavissa jäsentiedotteissa tarkempaa
tietoa!
9
*********************************************************************
Karjala aiheisia vitsejä
Sodan sytyttyä evakuoitiin naisväki sotatoimialueen läheisyydestä. Niinpä
jäivät Heikkosenkin veljekset keskenään hoitamaan vielä evakoimatonta
karjaa. Yksi pojista otti lypsääkseen lehmät. Ensikertalaiselta maito suihkusi
vahingossa turkin hihaan. Poika ravisti rauhallisesti maidon hihasta ämpäriin
ja tuumasi: - Tullooha tuo noi samal tiel siivilöityykii.
Karjalaisukko: - Sin jäi muin kaik konehein: vokki, viskilä ja loukku
Toinen: - Nii jäi muiltkii uus risuäes. Ja vast kaks kessää ajettu.
Uusikirkkolaisia joutui evakkomatkalla yhteismajoitukseen erääseen
länsisuomalaiseen kansakouluun. Luokkahuone oli täysi, väsyneitä
matkalaisia nukkuu lattialla. Lähinnä ovea makasi Jooseppi Pönkä- niminen
isäntä. Vielä yksi uusikirkkolainen perhe saapui koululle. Opettaja ohjasi sen
samaan luokkahuoneeseen. Perheen päämies huomasi, että huone oli jo
entisestään täysi ja että hänen naapurinsa Pönkä nukkui oven luona. Hän
sanoi opettajalle: - Kyl se o sil vissii, ettei sin ennää mahu, huone o iha täys,
Pönkäkii näkkyy oleva iha ove ies.
Opettaja käsitti asian toisin ja virkkoi: - On sielä vielä tilaa, potkaiskaa pönkä
syrjään ja menkää vaan sisään.
Ilmajoki oli aikanaan varsin tunnettu sotaoikeudessa tuomittujen
rangaistupaikka. Talvisodan aikana se oli räisäläläisten sijoituspaikkoja. Eräs
Räisälän isäntämies tuumi: - Räisäläläist saivat ilmajokkii vaikkei tehniet mitteä.
Uudenkirkon Toivolasta kotoisin oleva Eulaalia Muurista muutettiin
evakkomakan alkuvaiheessa paikasta toiseen. Muutteleminen ei ollut
leikintekoa nuoremmillekaan, saati sitten yli 70-vuotiaalle. Kun Eulaalia
jälleen kerran oli joutunut siirtymään uuteen paikkaan, surkutteli entinen
naapuri: - Miksei niil ou parempaa järjestystä täs sijoitushommas, ko vanhaa ihmistä
viijjää ko mustalaista paikaast paikkaa? Mitäs meist nuoremmiist o vällii, mut mikset
vanha anneta olla paikallaa.
Tähän sanoi huumorintajuinen Eulaalia ääntään alentaen: - A mie virka siull,
miks minnuu muutellaa. Miehä uo lesk – tiijethä sie. Ja näät joka talos, mihi minnuu
evakoijaa, on poikii, ni hyö pelkäjäät, jot mie vällei vääntiin minjaaks talloo. Ja hyö ko
ei suvatse karjalaista minjaa minjaksee, ni tas lennättämmää taas uutee paikkaa
minnuu, pois poja silmiist.
Savolaisemäntä sanoin asuntoa tiedusteleville: - Mitäs te sieltä lähditte. Olisitte
vaan pysyneet kotonanne.
10
Karjalaisemäntä: - Kas, läksimmähä huvimatkal ko luulimma, jot työ tiällä meitä jo
vuotteletta.
Hämäläisisäntä kyselee hieman ylimielisesti karjalaiselta, joka oli omistanut
vauraan talon: - Jäikös teiltä sinne Karjalaan mitään mainittavampaa? Kysymys
harmittaa karjalaista ja hän vastaa: - Ka, eihä muilt sinne paljo mittää jäänt. Jäihä
va liiteri naulaa neljäkymmenä marka jakoavvai, minkä mie viime kesän osti
Punaselähtee torilt.
Pyhäjärveläinen evakkoukko tuli kauppaan ja pyysi: - Patska pitskoi. – Hyi
hävytön! kivahti myyjä, noi karjalaiset ei osaa eres ihmisten kansa puhua,
haistattelevat heti, ku ensi kerran näkevät. Tytön närkästys oli aiheeton, sillä
eihän pyhäjärveläinen pyytänyt kuin puntin tulitikkuja.
Sijoitustalon emäntä näyttää kerrran siirtolaisnaiselle tasavallan presidentin
kuvaa jostakin lehdestä ja kysyy: - Olikos teillä siellä Karjalassa hallitsijana keisari
vai presidentti? – Ei kumpanenkaa, meil ol sulttaani ja kovast myö hänest tykättiikii.
No, mites siul on mänt tääl maalimal? – no, mitäs täs muuta ko loikoiloo ja syleksii
vieraasee kattoo.
Laihialaisemäntä kysyi taloonsa pakkomajoitetulta suistamolaisemännältä: Minkäs tähren te lähritte sieltä? Miksettä pysynehet kotonanne? – A vos, katso sie,
lähteväthän pieskysetkin pois Suomesta, vaikka saisivat jiähä.
Kolme rautatievirkailijaa sai helmikuussa 1940, kun rintama oli jo
Patterinmäellä, määräyksen poistua Viipurista. Potkukelkkoja työntäen he
kulkivat Torkkelinkatua. Pursiaisen kahvilan kohdalla yksi heistä sanoi: - No,
ensimmäise kerra sain kulkee Torkkeli päähä asti eikä tarvint kellekää nostaa hattuu.
Sin jäivät hyvät metsät ja kolmesaatuhanne velat! sanoi karjalaisukko.
Isäntä Hämeessä: - Eihän noi karjalaisevakot osaa muuta ku hokee mie, mie, mie ja
sie, sie, sie ja sitte he hyönää ja työnää joka sanan väliin.
Nii on huonet metsät tääl Pohjanmaal. Ei oo kunno puuta, mihi oravat nuosis, vaa
nekkii raukat istuut mättäihe pääl ja märännyttäät takapuoleese, eikä sellasel nahal
mittää virkaa oo.
Pohjalaisemäntä päivittelee erään karjalaisperheen suurta lapsimäärää ja
ihmettelee kun kuulee taas pian olevan lisää luvassa. – Eikös nyt vähempikin
sentään piisaisi! Karjalaisemäntä voitelee piirakoitaan ja nauraa: - Oha mei evakkoi
pakko lissääntyy, jot meit ois ko taas tarvitaa.
11
Hämäläisisäntä: - Jollet ennen o mahrottomia kuullu, ni kuuntele evakkoja, niiltäs
kuulet.
Helvettiin ne karjalaiset tuote menoa joutuu, ei taivaassakaan piirakoiden
takia joka lauantai uuneja lämmitetä.
Hämeenkyrössä ei eräässä talossa pidetty taloon sijoitetusta siirtolaisväestä.
Nimitettiinpä evakkoja mustalaisiksikin. Sattui sitten kerran mustalaiskuorma
ajamaan pihaan. Siirtolaismies ei malttanut olla kuin ohimennen sanomatta: Mitenkä tuo ois, talonemäntä, saiskoha panna sauna lämpiämmää ku tul tuo velmies
perreinee vierasil talloo?
A mitäs suremist täl evakol on, ei ainakoa sitä huol surra jot kotihe kuoluo…
Iisalmella tuli karjalaisisäntä vierailulle naapuritaloon. Tulija sattui olemaan
hieman hiprakassa ja innostui kehumaan rikkaudellaan: - Kyl miul on rahhaakii
nii paljo, et voisi ostaa vaik puole Suomii! Savolaisisäntä lausahti tuohon: Suattasithan sinä ostaa, vuon kum minä em myö.
Siirtolaismummo: - Kaik jäi sin, jäi ukkovainaakii!
Lumivaaralaismies oli Tampereen torilla evkkomatkansa aikana hevosensa
kanssa. Paikalle tuli tamperelaismies ja kysyi evakolta: "Onko hevosta myyrä?"
Lumivaaralainen vastasi: " Ei tämä oo mikään myyrä kun tällä on kaviotkin".
Lähde: Kielikakkara, Karjalan heimon kaskuja, Otava 1971
*****************************************************************************************
Evakko- ja jälleenrakennusaikaan liittyvää kirjallisuutta:
12
*****************************************************************************************
Kaukolan pitäjäseura ry:n järjestämä kotiseutumatka 2012
KOHDE
Käkisalmi/Kaukola
RYHMÄN KOKO
40 henkilöä+kuljettaja
AJANKOHTA
Vaalimaa)
19.-22.7.2012 (Reitti: Pno-Tre-Lahti-Kouvola-
HOTELLI
Sanatorio
HINTA
413 eur/henkilö molemmilla lähdöillä
HINTAAN SISÄLTYY
- bussikuljetus tilausajobussilla Parkano-KäkisalmiParkano
- majoitus Sanatoriossa 2-hengen huoneissa, joissa on
suihku ja wc
- puolihoitoruokailut hotellissa alkaen päivällisellä ja
päättyen aamiaiseen
- ryhmäviisumi Schengen-maiden kansalaisille
- kuljettajan majoitus ja ruokailut ryhmän kanssa
LISÄMAKSUT
- yhden hengen huone 90 eur/3 yötä (saatavana rajoitetusti)
Omalla viisumilla matkustavan hinnasta vähennetään 60 euroa/viisumi.
Jokaisella matkustajalla täytyy olla voimassaoleva matkustajavakuutus, siitä ei tarvitse
toimittaa Lomalinjaan mitään mutta vakuutuskortti tai –todistus matkalle mukaan.
Palvelumaksumme on 14 eur/lasku.
Hinnat perustuvat tällä hetkellä voimassaoleviin hinnastoihin, pidätämme oikeuden
muutoksiin.
Noudatamme Suomen Matkatoimistoalan liitto ry:n sekä kuluttaja-asiamiehen
neuvottelemia ja 30.06.2009 allekirjoitettuja Yleisiä valmismatkaehtoja, jotka ovat
luettavissa www.lomalinja.fi ja www.smal.fi tai saatavissa toimistostamme.
Vastuullinen matkanjärjestäjä Lomalinja Oy, Tampere
Taksit Kaukolasta "päivän hintaan".
Ilmoittautumiset allekirjoittaneelle maaliskuun 31 päivään mennessä.
Matti Paavilainen
p. 0407156256
tai
[email protected]
13
*****************************************************************************************
Alustava aikataulu
Matkatoimisto toimittaa lopullisen keväällä kirjeensä mukana.
Lähtö
Parkano, Matkahuolto
Aika
05:30
Tampere,
Linja-autoasema
Tilausajopysäkki
07:00
Lahti
Rautatieasema
10:00
Kuljettajan lepotauko
45 min. tod.näk. Iitin Nesteellä
10:30
Kouvola
Rautatieasema
Viipuri ohitetaan menomatkalla. MATKAAN SISÄLTYY KÄYNTI Keljassa,
jonne on päätieltä matkaa n. 10 km. Tie on ajokelpoinen, mutta vauhti ei päätä
huimaa.
Taksit hoidan Kaukolasta seurakunnan kautta, koska Käkisalmen taksit, eivät
metsäteitä ajele. Päivän hinta on ollut 20-50 euroa, riippuen
henkilömäärästä/auto. Aikavaraus n. klo 10-17, ylityöstä eri hinta.
Suokkalan ja yleensä sen puolen ajoihin on paras ottaa taksi kaupungista. Sillä
suunnalla tiet ovat paremmassa kunnossa kuin länsipuolella, kuten tiedetään.
Sunnuntaina on mahdollista aloittaa paluumatka Kaukolan kautta, missä
pidettäisiin hartaushetki.
Kaukolasta ajamme Kiviniemen kautta Viipuriin, jossa kaupunkikierros joko
autolla tai (kävellen lähinnä Raatihuoneen torin ympäristössä). Ostosten
jälkeen lähtö niin, että olisimme tullissa kello 14 - 15 aikaan. Vaalimaalla on
tuohon aikaan ollut lyhyempi jono. Myös jatkoyhteyksien kannalta on syytä
olla ajoissa kotimaan kamaralla.
Sanatorion rannassa on erinomainen uimapaikka.
Iltapuhteet kukin hoitaa oman ohjelmansa mukaan.
14
*****************************************************************************************
Martta Pusa täytti 90 vuotta – Sukuseura muisti virkeää
kunniajäsentä ja sukuseuran perustajaa
Kävimme sunnuntaina 15.1.2012 onnittelukäynnillä Martta-tädin luona. Oli
mukava tavata niin pirteä vanhus. Sukuseuramme edustajat olivat puheenjohtaja
Raimo Pusa, Tauno Pusa, Hannu Pusa, Sauli Ruuska ja Erkki Tiimo.
Päivänsankari tunsi meidät kaikki ja oli haltioissaan, kun tulimme häntä
tervehtimään. Martta kiitteli ja halasi moneen otteeseen. Ja hänelle tuli vanhat
ajat mieleen … taisi puheessa vilahtaa sanat Kaukola kuin myös Viipuri? Hän
kertoi pärjäävänsä hyvin; tytöt keittävät ”kohffii” ym. (kohta on kahviaika
Kotirannassa). Hoitajat kertoivat ja kiittelivät Martan olevan hyvä hoidettava.
Kunniajäsen Martta Pusa on aloittanut Pusan suvun tutkimisen 1980-luvulla
eläkkeelle jäätyään. Hän paneutui täysillä sukunsa sen moniin tapahtumiin,
evakkomatkoihin ja sijoittumiseen Suomeen moneen kuntaan. Monissa
kohdissa muistelmissaan hänen tutkimuksensa sivuavat 1600-luvulle ja
kirjoituksissaan hän sanoo meidän kuulumisesta Knut Possen jälkeläisiin?
Vuonna 1990 Martta Pusa kutsui meidät kotiinsa Ruovedellä Myllylammelle
ja kertoi tekemistään sukututkimuksista. Sen seurauksena perustettiin Matti
Pusan Sukuseura, joka sai laajennuttuaan myöhemmin nimen Pusan
Sukuseura. Alkuaikana Martta vaatimattomuuttaan vähätteli tekemisiään;
hän ei ole tehnyt mitään, tehkää te nuoret, hän vetosi silloisiin nuoriin ja nyt
me vetoamme myös nuoriin. Meidän tulee huolehtia siitä, että Martan alkama
työ ei jäisi kesken, hän on tehnyt merkittävän työn sukuseuran alkuun
saattamisessa.
Kirjoittanut Erkki Tiimo
HALLITUKSEN KUULUMISIA JA TIEDOTUKSIA
SUKUSEURAN VALOKUVA ALBUMI
Hallituksen pyynnöstä olen luvannut hoitaa ja laittaa valokuvakansiot järjestykseen.
Ne perheet joilta joiden kuvia ei ole valokuva kansiossa soita minulle että voimme
sopia mitä kuvia laitat kansioon. Samalla voimme keskustella sukuhaaranne
muidenkin perheiden kuvien puuttuminen, miten jatkossa menetellään. Ylimääräiset
ja liiat kuvat palautetaan. Valokuvien tarkoitus on että myöhempinä vuosina niitä voi
katsella ja kenties vaikka lisätä taas uusia kuvia. Kansion tarkoitus on muistella ja
tuoda vuosikokouksiin,(eräänlainen sukuluuta) ja myöhemmin teidän lapset antavat
15
omia kuviaan perheistään ja lasten lapset J.N.E... Valokuvissa tulisi olla muistilaput
kertomassa kuvassa olevista, paikasta ja kuvausvuosi mikäli mahdollista.
ERKKI TIIMO 03-4726915 TAI 041 5069950
VALKEEJÄRVENTIE 95 33500 KORKEAKOSKI
***************************************************************************
MYYNNISSÄ OLEVIA TUOTTEITA
Sukuseuramme
viirejä
voi
tilata
puhelimitse
Kyllikki
Valkealahdelta hintaan 20 euroa/viiri + postimaksu. Viirit
toimitetaan postiennakolla. Viirit ovat Lipputaito Oy:n
valmistamia ja niillä on marmorinen jalusta. Viirejä on jäljellä
muutama kappale. Viirien tilaus hoituu kätevästi myös
sähköisesti www.pusansukuseura.fi - sivujen kautta.
Myynnissä on myös Karjalan värisävyinen laadukas (Ei veny eikä
vanu ja värit säilyvät - Fruit of the Loom) sukuseurapaita, jonka
hinta on 10 €/kpl. Paidan kuva on www.pusansukuseura.fisivuilla. Paitoja on jäljellä hajakokoja. Tässä on hyvä lahja- tai tuliaisidea. Paitojen
tilaukset puhelimitse vastaanottaa ja toimittaa Kyllikki Valkealahti. Toimitus
tapahtuu välittömästi. Paidat toimitetaan postiennakolla.
Kaukolan Pusat –sukukirjaa voi tilata puhelimitse Teuvo Pusalta, Kyllikki
Valkealahdelta tai www.pusansukuseura.fi - sivulta. Kirjassa on 496 sivua ja siinä on
myös runsaasti vanhoja valokuvia. Hinta 50 euroa. Kirja toimitetaan postiennakolla
Tilaa nyt sukukirja talven lukuhetkiin!
HINTA 50 € + postiennakkomaksu
KIRJAN VOIT TILATA Teuvo Pusalta: (050) 0611971
Postitamme kirjanne välittömästi.
16
*********************************************************************************************
3-VUOTISKAUDELTA SUKUSEURAN JÄSENMAKSU ON 25 € henkilöltä tai
50 € perheeltä.
Karjalan Liiton jäsenmaksun voit maksaa samalla tilisiirrolla. Karjalan Liiton
jäsenmaksu on vuosilta 2011 - 2013 10 € / jäsen / vuosi ja vuodelta 2014 12 € / jäsen /
vuosi.. Vain jäsenmaksun maksaneet saavat Karjalan Liiton tarjoamat edut, Karjala
Kortin ja Karjalan Kunnaat lehden.
MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET OSOITETIETOSI TEUVO PUSALLE!
******************************************************************************************************
Sukutaulun käytöstä
Ota ensin mallitauluista perheesi (lasten perheille ym.) tarvitsema määrä kopioita ja
muutama enemmänkin varoiksi.
Etsi sitten sukukirjasta esi-isäsi joka on seitsemättä sukupolvea, (Hän on joku näistä
täytetyn sivun alarivillä olevista kantaisistä) Hänellä aloitat toisen sivun ylimmästä
taulusta ja jatkat puolison ja seuraavaan lapsen jne. alaspäin sen johon sinäkin
muutama taulu myöhemmin liityt.
Laita nitojalla sivut yhteen niin että seitsemän ensimmäistä polvea sivun alalaita on
kiinni sen taulun yläkulmassa jossa on 7- ja siitä eteenpäin eli sinä itse ja perheesi.
Keskeltä avattuna sukutaulut ovat peräkkäin ja helposti nähtävissä yht aikaa, kiinni
taitettuna siististi ”kasvokkain” ja helppo taittaa sukukirjan väliin.
Sukulehden liitteenä olevaa taulua on tarkoitus käyttää jokaisessa perheessä ja
jokaisen uuden perheen syntyessä, ja sitä tulee käyttää lisänä sukukirjamme
taulukkojen lukemista helpottamaan.. Tällä voidaan myös helpommin seurata kuinka
olemme sukua seitsemännen polven jälkeen toisillemme.
Erilaisia sukutaulu tulosteita saa tietokoneeltani tarvittaessa ja sopien ajan kanssani
terv. raimo.pusa(ät) wippies.com
Sivulla 18 on mallikappale täytettynä ja sivulla 19 tyhjä lomake kopiointia varten.
KAUKOLAN MATKA 19.7. – 22.7.2012
KOTIKIVILLÄ KÄYMISEN LISÄKSI MATKAAN KUULUU PIENI
SOTAHISTORIALLINEN OSUUS KÄYMÄLLÄ KELJAN
TAISTELUPAIKOILLA. MATKAN AIKANA JAETAAN KIINNOSTUNEILLE
KOPIO ”ErP6:n henkilöstö” –kirjasesta. Kirjasessa on lueteltu koko ErP6:n
henkilöstö: nimi, sotilasarvo, syntymäaika, kotipaikka ja huomautuksia
sarakkeessa haavoittumis- tai kaatumispaikka ja aika.
17
Pusa Juho
pso Anna Olkoin
Pusa Juho
Tamma Ester
Pusa Juho
Ohvo Vappu
Pusa Pietari
Käkönen Katrina
Pusa Juho
Heikkonen Katri
Pusa Pietari
Korte Anni
taulu 50
Pusa Yrjö
Kaija Varpu
veljekset
Pusa Katri
serkukset
Pusa Juho
Pso1 Iivonen Anni
Pso2 Käkönen Maria
Pusa Katri
Poskiparta Nuutti
taulu 52
taulu 49
taulu 51
7
suku
polvi
Pusa Juho
Poskiparta Eeva
Pusa Pietari
Roivainen Ilmi
Pusa Hilja
Immonen
Veikko
Pusa Alina
Ahokas Juho
Pusa Hilda
Miikkulainen
Aleksanteri
Pusa Iida
Räty Martti
Pusa Anna
Iivonen Matti
1 Pusa Juho
Pso1 Kukkonen Anna
Pso2 Kontiainen Anna
Pusa Katri
Ruuskanen Juho
Pusa Hilda
Nurmio Aukust
2 Pusa Ville
Kokko Aino
Pusa Eemil
Rekko Tiina
Pusa Matti
pso1 Keskinen Maria
pso2 Kiiski Varpu
Poskiparta Hilda
Musakka Heikki
1 Pusa Matti
Korte Anna
Poskiparta Lyydia
Montonen Heikki
Pusa Varpu
Olkinuora Juho
2 Pusa Juho
Huuhka Katri
Pusa Katri
Olkinuora Heikki
Pusa Erik
Jantunen Anna
Karjalan Liiton 70 –vuotisjuhla 18.6.2010 Säätytalo Helsinki
Anne-Maarit Pusa-Heittola, Janne Mykrä, Eija Hatakka-Peltonen ja Risto Hutri.
Valokuvannut Jorma Ikävalko.
20