Maasoturin juhlanumero 2011

Transcription

Maasoturin juhlanumero 2011
MAASoTURI
Maasotakoulun tiedotuslehti
M
Juhlanumero 2/2011
33. vuosikerta
l
u
u
o
1
k
0
a
t
v
o
u
s
otta
a
a
MAASoTURI
1
ulu
0v
Ma
rk
st
ds
ri
Maasotakoulun
tapahtumia
Lappeenrannassa 2011
so
Maa 1 tako
ko
la n
my
- Arm
y Aca de
Maasotakoulun tiedotuslehti
MAASoTURI
Juhlanumero 2/2011
Kannen kuva: KM Timo Härkönen, Heta Toiskallio
Maasotakoulun tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . 2
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Maavoimien komentajan tervehdys. . . . . . . . 4
Maasotakoulun johtajan tervehdys. . . . . . . . 5
Lappeenrannan kaupunginjohtajan tervehdys. 6
Ammattiosaamista – ammattilaisille . . . . . . . 7
Kadetista upseeriksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Opiskelu Maasotakoululla. . . . . . . . . . . . . . . 10
Perinteet velvoittavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Taisto ja kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta
– suorituskykyä maavoimille. . . . . . . . . . 16
Maasotakoulun rakuunat – hakkaa päälle!. . 19
Palveluspaikkana rakuunaeskadroona. . . . . . 20
Maasotakoulussa opiskelee sekä kirkollisen alan
varusmiehiä että sotilaspappeja. . . . . . . . . . . 21
Rakuunasoittokunta 90 vuotta . . . . . . . . . . . 22
Palvelua asevelvollisille . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Rakuunakilta ry. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Huolto – toiminnan tärkeä taustavaikuttaja. 26
Koko varuskunnan terveydeksi . . . . . . . . . . 27
PURU on valtakunnallinen, paikallisin maustein.28
Evergreen – Ikivihreä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Harjoitus tekee mestarin Taipalsaaren
ampuma-alueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Julkaisija
Toimituskunta
Taitto
Painopaikka
Maasotakoulu
Evl Kari Pelkonen, päätoimittaja
Maj Juha Jaakkola
Kapt Paul Javanainen
Ylik Anu Köngäs
Maj Janne Myller
LitM Tarja Nykänen
FM Anna-Mari Osma
Kers Santtu Penttilä
Maj Jukka Pesonen
FM Ansa Räätäri, toimitussihteeri
Heta Toiskallio
Edita Prima Oy, Helsinki 2011
Maasotakoulu
Väinö Valveen katu 4, 53900 Lappeenranta
p. 0299 800 (vaihde)
[email protected]
www.puolustusvoimat.fi/maasotakoulu
Pe 18.3. klo 19.00 Lappeenranta-sali.
Valtakunnallisten puhallinpäivien vaskikonsertti.
Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta, johtaa Tom Bildo. Solistina Tapani Urpanen, baritonitorvi.
Liput 15 e.
Pe 25.3. klo 19.00 Lappeenranta-sali.
Rakuunasoittokunnan 90-vuotisjuhlakonsertti.
Johtaa Riku Huhtasalo, solisteina Kai Ruskeepää, saksofoni ja Christian Juslin, tenori.
To 7.4.
Saapumiserän 2/10 (270 vrk) kotiuttaminen
Ke 27.4. Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet Lappeenrannassa
Pe 20.5. Maasotakoulun avoimet ovet -tapahtuma
La 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
To 9.6. klo 20.00. Maasotakoulun järjestämä iltahartaus Katariinan torilla.
Pe 17.6. klo 18.00. MILjazz-tapahtuma Rakuunamäellä.
Rakuunasoittokunta ja Karjalan Sotilassoittokunta solistinaan
Jonna Geagea, Savon Sotilassoittokunnan Big Band
solistinaan Antti Rissanen, pasuuna sekä Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunta solistinaan Jussu Pöyhönen (Suurlähettiläät).
Vapaa pääsy.
Pe 8.7.
Saapumiserien 2/10 (362 vrk) ja 1/11 (180 vrk) kotiuttaminen
Ma 11.7. Saapumiserä 2/2011 astuu palvelukseen.
To 11.8. Saapumiserä 2/2011 sotilasvala ja vakuutus Suomenniemi
Pe 2.9. Breitenfeldinpäivä
Pe 14.10. Maasotakoulun 10-vuotisjuhlapäivä
To 24.11. klo 19.00 Lappeenranta-sali.
Itä-Suomen Sotilasläänin soittokuntien syyskonsertti.
Karjalan Sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta solistinaan Jukka Myllys, eufonium.
Johtavat Jarkko Aaltonen, Petri Junna ja Jyrki Koskinen.
Liput 15 e.
Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet
Ke 14.12. Veteraanien joululounas
Su 18.12. Kauneimmat joululaulut Rakuunamäen sotilaskodissa.
MAASOTAKOULUN TUKI RY ON PERUSTETTU
Maasotakoulun Tuki ry:n kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Maasotakoulun opiskelijoita,
asevelvollisia ja henkilökuntaa muistamisten, kannustusten ja stipendien muodossa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi
yhdistys toimii yhteistoiminnassa jäsenistönsä ja Maasotakoulun yhteistyökumppaneiden kanssa. Maasotakoulun Tuki
Ry:n toimintaa voi tukea lahjoituksin tilille: FI6585300710194335.
2
MAASoTURI
Pääkirjoitus
10-vuotiaalla Maasotakoululla
arvot ja toiminta kohdallaan
Arvojen sanotaan olevan organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, jotka myös kuvaavat tapaa toimia erilaisissa tilanteissa.
Arvot ovat meidän vakaumuksemme ja Maasotakoulussa niitä
voidaan pitää myös meidän tahtotilana. Meidän maasotakoululaisten arvoja ovat isänmaallisuus, ammattitaito, luotettavuus
ja yhteistyökyky.
Isänmaallisuus antaa meille halun puolustaa Suomea ja kansalaistemme oikeuksia kriisitilanteissa. Isänmaallisuus ohjaa myös
antamaamme koulutusta. Maasotakoulu tukee myös muita isänmaallista ja maanpuolustustyötä tekeviä järjestöjä ja yhteisöjä.
Meidän maasotakoululaisten ammattitaidolla meillä on
kyky hallita oma tehtävämme ja myös halu kehittyä siinä. Korkean ammattitaidon kautta syntyy myös meidän korkea työmoraali.
Luotettavuus antaa perusteet täyttää tehtävämme ohjeiden
ja määräysten mukaisesti. Olemme tehtävissämme aina myös
vastuuntuntoisia, rehellisiä ja avoimia.
Yhteistyökyky antaa meille halun toimia yhdessä työtehtävissämme ja kumppaneittemme kanssa yhteisten päämäärien
saavuttamiseksi.
Maasotakoulun arvot ovat määritelty niin, että meistä jokainen
löytää niistä liittymiä omaan toimintaamme ja omaan arvo-
maailmaamme. Muutoksissa ja muutostilanteiden hallinnassa
haastetaan usein organisaation toimintatapoja. Näin ollen myös
arvot joutuvat tarkastelun alle ja arvot mitataan usein muutostilanteissa.
Maasotakoulu on sen kymmenen vuoden historian aikana kohdannut monia muutoksia. Ovathan Maasotakoulun historian
neljä koulunjohtajaakin tuoneet kukin oman vaikutuksensa ja
samalla muutoksen koulumme toimintaan. Maasotakoulun kymmenen vuoden taipaleeseen sijoittuu myös maavoimien perustaminen ja samalla Maasotakoulun kehittyminen maavoimien
puolustushaarakouluksi. Vankkoihin arvoihin perustuen Maasotakoulu on selvinnyt kohtaamistaan muutoksen ja kehityksen
haasteista erittäin hyvin.
Maasotakoulun toimintaa on viritetty vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Laadukas ja kustannustehokas toiminta ovat avaintekijöitä toiminnassamme. Myös tulevaisuudessa meillä tulee olla
valmiudet trimmata toimintaamme ajan hengessä. Selkeisiin ja
tunnustettuihin arvoihin perustuen voimme luottavaisin mielin
kohdata tulevat haasteet ja mahdolliset muutokset. Näin voimme hyvillä mielin jatkaa Maasotakoulun toiselle vuosikymmenelle.
Maasotakoulun apulaisjohtaja
Everstiluutnantti
Kari Pelkonen
MAASoTURI
3
Maavoimien komentajan tervehdys
Maasotakoulu,
Maavoimien puolustushaarakoulu
Maasotakoulu viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Vaikka koulu on nuori, sillä on kunniakkaat perinteet,
jotka juontavat lähes sadan vuoden taakse. Maasotakoulun ensimmäinen perinnejoukko, Vöyrin Sotakoulu aloitti toimintansa
26.1.1918 Vöyrin pitäjässä Pohjanmaalla. Koulutus vakiintui vuodesta 1921, jolloin Jalkaväen Aliupseerikoulu perustettiin Viipurin Markovillaan. Talvisodan vuoksi keskeytynyt vakinaisen väen
aliupseereiden koulutus käynnistyi uudelleen Hämeenlinnassa
v. 1941, kun Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa siellä.
Hämeenlinnasta koulu siirtyi v. 1945 Lappeenrantaan. Puolustusvoimien organisaatiomuutoksen yhteydessä v. 1952 koulun nimi
muuttui Kanta-aliupseerikouluksi ja edelleen v. 1966 Aliupseerikouluksi. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kehityksen myötä
Aliupseerikoulusta tuli v. 1972 Päällystöopisto ja puolustusvoimien uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän myötä v. 1993 Maanpuolustusopisto. Opistotasoisen koulutuksen päätyttyä maassamme, Maanpuolustusopisto siirtyi historiaan ja Maasotakoulu
perustettiin 1.8.2001. Maasotakoulussa ja sen edeltäjien rinnalla
ovat toimineet rakuunat kunniakkaine perinteineen.
Maasotakoulu on suoraan maavoimien komentajan
alainen maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Maasotakoulun päätehtävä on henkilökunnan koulutus.
Maavoimat tarvitsee ammattitaitoisia ja hyvän fyysisen kunnon
omaavia, esimerkillisiä kouluttajia ja johtajia. Maasotakoulu ja
sen edeltäjät ovat osaltaan vastanneet tähän tarpeeseen erinomaisesti kouluttamalla ja kasvattamalla aliupseereita, opistoup4
MAASoTURI
seereita ja upseereita maavoimien ja sen suurimman aselajin,
jalkaväen, sodan- ja rauhanajan tehtäviin. Maasotakoulun viime
vuosien merkittävin haaste on ollut uusimuotoisen aliupseeriston koulutuksen rakentaminen ja sen käynnistäminen vuoden
2008 alusta. Ensimmäisten vuosien koulutustulokset ovat olleet
hyviä. Uuden koulutusjärjestelmän tuottamat aliupseerit ovat
ammattitaitoisia, kehityshakuisia ja oikean asenteen omaavia
ammattisotilaita. Vaikka aliupseeriston koulutus onkin näkyvästi
esillä, ei pidä unohtaa koulun muita keskeisiä koulutustehtäviä,
sotatieteiden maistereiden, kadettien ja opistoupseerien koulutusta. Maasotakoululla on myös merkittäviä, maavoimien suorituskykyyn liittyviä tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä keskeinen
rooli puolustusvalmiuden ylläpitäjänä Etelä-Karjalassa.
Työssään maavoimien palkatun henkilökunnan
kouluttajana Maasotakoulun vahvuutena on korkeatasoinen,
työhönsä motivoitunut, hyvähenkinen henkilökunta. Kiitän
Maasotakoulua ja kaikkia siellä kuluneen vuosikymmenen aikana palvelleita hyvin suoritetusta työstä. Onnittelen juhlivaa
sotakoulua ja toivotan kaikille Maasotakoulussa palveleville sekä
koulun ystäville, tukijoille ja yhteistyötahoille parhainta onnea ja
menestystä nyt ja tulevaisuudessa.
Maavoimien komentaja
Kenraaliluutnantti
Ilkka Aspara
Maasotakoulun johtajan tervehdys
Maasotakoulu 10 vuotta
Vuosi 2011 on meille juhlavuosi. Kymmenen vuotta toimintaa Maasotakouluna on takana. Kuluneiden vuosien aikana sotakoulumme on kehittynyt ja sen toiminta on laajentunut suurin
harppauksin aivan uudelle tasolle.
Kymmenen vuoden aikana Maasotakoulu ja sen tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi. Henkilöstö- ja koulutusjärjestelmien muutokset ovat laajentaneet ja syventäneet toimintakenttäämme. Maavoimien uudistaminen 2008 teki koulustamme
puolustushaarakoulun. Organisaatiotamme ja sen toimintamalleja on uudistettu ja virtaviivaistettu. Tutkimustoiminta on laajentunut. Kuluneet vuodet ovat olleet jatkuvaa muutosten aikaa, mikä
on vaatinut maasotakoululaisilta paljon. Korkeatasoinen henkilöstömme on aina ollut valmiina vastaamaan uusiin haasteisiin.
Sotakoulumme edeltäjien ja Lappeenrannan varuskunnan rikkaat ja pitkät perinteet antavat meille vahvan lähtökohdan
ja tuen toimintaamme ja sen kehittämiseen. Voimme olla ylpeitä
arvokkaista perinteistämme, joita vaalimme nykyajan hengessä.
Maasotakoululla on vahva ympäröivän yhteiskunnan
tuki. Lappeenrannan kaupunki ja Taipalsaaren kunta ovat toiminnassaan ja päätöksenteossaan ottaneet Maasotakoulun
toimintaedellytykset huomioon. Yhteistyö alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä sujuu erinomaisesti. Etelä-Karjalan
aluetoimisto maakunnallisine vastuineen ja kutsuntoineen sitoo
organisaatiomme vahvasti koko maakuntaan. Maasotakoulusta
on muodostunut eteläkarjalaisten oma joukko-osasto.
Lappeenrannan varuskunnan kaikki toimijat ovat
vahvasti Maasotakoulun tukena korkeatasoisine palveluineen.
Varuskunta muodostaa toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden,
jossa asiat hoidetaan hyvässä avoimessa yhteistyössä.
Maasotakoulu voi katsoa luottavaisena tulevaisuuteen. Koulun perusrakenteet ja tarvittava infrastruktuuri ovat
kunnossa, vaikka tunnistettuja kehittämiskohteita onkin jäljellä.
Henkilöstötilanteemme on kohtuullisen hyvä, osaaminen on kohdallaan ja rekrytointi toimii. Puolustusvoimien eri toimipisteistä
tulevat alansa osaajat rikastuttavat toimintakulttuuriamme ja
tuovat mukanaan muiden joukkojen parhaita käytäntöjä.
Olemme lunastaneet paikkamme maavoimien puolustushaarakouluna ja roolimme koulutuksen, tutkimuksen ja
valmiuden tehtävissä on erittäin tärkeä koko puolustushaaran
kannalta. Tulevaisuus tuonee Maasotakoululle uusiakin velvoitteita ja vastuita, mutta olemme valmiit niihin tarttumaan. Maasotakoulu on valmis seuraavalle vuosikymmenelle!
Maasotakoulun johtaja
Eversti
Markku Riittinen
MAASoTURI
5
Lappeenrannan kaupunginjohtajan tervehdys
Lämpimät onnentoivotukset
10-vuotiaalle Maasotakoululle
Lappeenranta on tänään pitkällisen kehitystyön tuloksena kansainvälinen yliopistokaupunki ja vetovoimainen matkailukaupunki. Lappeenranta on myös maineikas varuskuntakaupunki.
Maasotakoulussa järjestettävät sotatieteiden
maisteriopinnot, kadettien koulutus, henkilöstön täydennyskoulutus sekä niiden rinnalla toimiva tutkimus- ja kehittämisosasto
ovat puolustusvoimille tärkeitä kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Uskon, että Lappeenrannalla on jatkossakin merkittävä
roolinsa puolustusvoimien organisaatiossa.
osallistuneet koululaiset tutustuivat samalla omien sukujensa
ja kotiseutunsa historiaan. Lappeenranta on kasvanut, kehittynyt ja laajentunut. On tärkeää, että samalla tuomme esille sen
alkujuuret. Näin myös jälkipolville välittyy kokonaiskuva paikkakuntamme historiasta.
Erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana
Kaupunkimme asema ja maine korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymänä on Maasotakoulun ansiosta vahvistunut. Sen
tarjoama koulutus täydentää ja monipuolistaa eteläkarjalaisten
nuorten opiskeluvaihtoehtoja erinomaisen hyvin sekä lisää kaupunkimme vetovoimaa korkeakoulukaupunkina.
Lappeenranta on muuttunut paljon. Lappeenrannassa on noin
72 000 asukasta. Kaupungissamme asuukin selvästi yli puolet
koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Perinteisen teollisuuskaupungin elinkeinorakenne on monipuolistunut, ja Lappeenranta on muuttunut palvelujen kaupungiksi. Sodan jälkeen
sulkeutuneiden rajapuomien läpi virtaa nyt päivittäin venäläisturisteja ostoksille ja viisumivapaudesta puhutaan. Kaupunkimme
on vakiinnuttamassa asemaansa EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön areenana ja kansainvälisten lentoyhteyksien
ansiosta olemme nyt entistä lähempänä Euroopan metropoleja.
Lappeenranta rakentui alkujaan Linnoitukseen, jota
Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt 1800-luvun lo-
mielellämme kutsumme myös vanhaksi kaupungiksi. Ratsuväkimuseoineen koko Linnoituksen alue kertoo meille tarinaa rajakaupungin synnystä. Niin menneinä vuosina kuin nykyäänkin
Lappeenranta sijaitsee näköalapaikalla idän ja lännen portilla.
pun Suomen suuriruhtinaskunnan leirikaupungista ja itsenäisen
Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja
matkailukaupungiksi, joka tunnetaan niin Keski-Euroopassa kuin
Venäjälläkin.
Kansainvälisyys on näkynyt elinpiirissämme monin
Varuskunta on vuosikymmenten kuluessa lisännyt
tavoin kautta historian; elinkeinoelämässä, kulttuurissa ja seuraelämässä. Varuskuntakaupungissa on totuttu paraateihin ja
juhlallisuuksiin. Saamme olla kiitollisia muun muassa siitä, että
sotilassoittokuntien ammattilaiset juurruttivat musiikin opetusta
ja harrastusta kulttuurielämäämme.
vaurautta ja elinvoimaisuutta sekä kantakaupungissa että ympäröivällä maaseudulla ja omalta osaltaan luonut kantavaa pohjaa
nykyiselle kehitykselle.
Lappeenranta on ollut keskeinen paikkakunta Suomen
historian monessa käänteessä. Talvi- ja jatkosodan aikana suuri
osa Suomen sotilaista kulki rintamalle ja takaisin kotiin juuri
Lappeenrannan kautta. Viime vuonna Sotahistoriakeskus Kannas
-hanke teki arvokasta työtä kootessaan kotirintaman tarinoita. Tarinankeruun merkitys moninkertaistui, kun kampanjaan
6
MAASoTURI
Onnittelen lämpimästi 10-vuotiasta Maasotakoulua
ja toivon, että tulevina vuosina Maasotakoulun asema edelleen
vakiintuu ja vahvistuu puolustusvoimia kehittävänä joukkoosastona.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen
Koulutuskeskus
Ammattiosaamista
– ammattilaisille
Teksti: Everstiluutnantti Harri Savolainen
Kuva: Heta Toiskallio
Maasotakoulun Koulutuskeskus tuottaa maavoimille suorituskykyä. Suorituskyky on
lähinnä joukon ominaisuus, jossa yksilöiden toimintakyky on yhdistynyt joukon suorituskyvyksi. Suorituskyky ja joukon tehokkuus konkretisoituvat joukon kyvyssä täyttää
sille suunnitellut tai käsketyt tehtävät. Suorituskykyisessä joukossa ovat huippuammattilaiset johtajina. Näitä Koulutuskeskus tuottaa suunnittelemalla, toimeenpanemalla
ja kehittämällä Maasotakoulussa toteutettavaa palkatun henkilökunnan perus- ja
täydennyskoulutusta. Tämän lisäksi Koulutuskeskus toteuttaa Maasotakoululle käsketyn opistoupseerikoulutuksen ohjauksen puolustusvoimissa ja sotilasammatillisen
aliupseerikoulutuksen ohjauksen maavoimissa.
Koulutuskeskuksen opetussuunnitelmien mukaiset tutkinnot ja opinnot ovat:
• maavoimien upseerien puolustushaaraopinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot (peruskoulutus)
• maavoimien aliupseerien puolustushaaraopinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot
• opistoupseerien jatkokurssin yhteiset opinnot ja jalkaväen eriytyvät opinnot
• muu Maavoimien Esikunnan käskemä palkatun henkilöstön täydennyskoulutus
Opetuksen lisäksi Koulutuskeskus antaa opiskelijoilleen sotilaskasvatusta. Sotilaskasvatuksen päämääränä on tukea opiskelijoiden jatkuvaa kasvua ja kehittymistä ihmisenä
ja sotilaana sekä liittää opiskelijat entistä kiinteämmin omaan ammattikuntaansa,
sen arvoperustaan ja hyveisiin sekä vahvistaa yleisten hyvien tapojen omaksumista.
Koulutuskeskus toteuttaa tehtävänsä korkeakouluosastossa ja täydennyskoulutusosastossa, joita sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmä sekä sotatekniikan ja kielten
opettajaryhmät tukevat. Koulutuskeskuksen hallinto toteutetaan Koulutuskeskuksen
kanslian johtamana.
MAASoTURI
7
Koulutuskeskus
Kadetista upseeriksi
Teksti: LitM Tarja Nykänen
Kuvat: KM Timo Härkönen ja Heta Toiskallio
Kadettien koulutus käynnistyi Maasotakoululla samaan aikaan
kun itse Maasotakoulukin aloitti toimintansa. Työtehtävää varten
perustettiin korkeakouluosasto, joka Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ohjauksessa alkoi toteuttaa osia upseerikoulutuksesta. Ensimmäinen Maasotakoululla opiskellut kadettikurssi oli
järjestysnumeroltaan 88. Silloin korkeakouluosasto toteutti kokonaisuudessaan määräaikaisen reservinupseerin perusopinnot
(MARU) ja sotatieteiden kandidaatti- ja maisterivaiheen jalkaväkilinjan opinnot. Osaston tehtäviin kuului myös valintakokeiden
järjestäminen, koska kaikki uudet opiskelijat aloittivat opintonsa
Lappeenrannassa
ennen siirtymistään
MPKK:lle Santahaminaan.
Ensimmäisten vuosien aikana upseerikoulutusta
muutettiin ja esimerkiksi valintakokeet ja opintojen
aloitus siirtyivät
MPKK:lle. Vuonna
2006 upseerikoulutus uudistettiin
yleiseurooppalaisen
mallin mukaisesti
kaksivaiheiseksi.
Nykyään kadetti aloittaa opinnot Santahaminassa ja siirtyy ensimmäisen vuoden keväällä viideksi kuukaudeksi puolustushaarakouluun. Toinen vuosi opiskellaan MPKK:lla ja kolmas vuosi aselajikoululla. Kolmivuotisen koulutuksen jälkeen kadetti valmistuu
8
MAASoTURI
sotatieteiden kandidaatiksi luutnantin sotilasarvolla. Työelämään
tutustuttuaan upseerit palaavat koulunpenkille suorittamaan
kaksivuotisen sotatieteiden maisterin tutkinnon.
Maavoimien kadetit ja
maisteriopiskelijat Maasotakoululla
Kandidaattiopinnoissa Maasotakoulu toimii puolustushaara- ja
aselajikouluna. Kaikki maavoimiin suuntaavat kadetit käyvät viiden kuukauden
pituisen maasotalinjan Lappeenrannassa. Aselajivalintojen jälkeen
jalkaväkilinjan
kadetit palaavat
koko kolmanneksi vuodeksi
Maasotakoululle
opiskelemaan
aselajinsa
ja
opintosuuntansa
mukaisia opintoja. Opintosuuntia
on neljä: jääkäri,
panssarintorjunta, kranaatinheitin ja tiedustelu. Maisterivaiheessa opiskellaan aselajikoululla
noin kolmen kuukauden jakso ja vuoden 2010 syksyllä korkeakouluosasto toteutti ensimmäistä kertaa maisterivaiheen opintoja
14 opiskelijalle.
Käytännönläheistä koulutusta
Mitä korkeakouluosasto käytännössä tekee? Lyhyesti sanottuna
korkeakouluosasto vastaa sotilaan kädentaitojen ja käytännön
opettamisesta. Merkittävän osan opinnoistaan opiskelijat ovat
sotaharjoituksissa, jolloin oppiminen syntyy tekemisen kautta.
Ennen käytännön taitojen harjoittelua opiskellaan aiheeseen liittyvä teoria asiantuntevan kouluttajan johdolla. Näin opiskelijat
osaavat soveltaa saamansa teoriatiedon käytäntöön.
Opintojen aikana opiskelijat antavat näyttöjä koulutus- ja johtamistaidoistaan ja saamansa palautteen avulla opiskelijat kehittävät osaamistaan. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu
sotilaan perusvelvollisuuksiin, minkä takia ohjattua liikuntaa pyritään järjestämään viikoittain. Kadetti suorittaa maasota- ja jalkaväkilinjan aikana kenttäkelpoisuustestit (kestävyys- ja lihaskuntotestit, ammunta, suunnistus ja marssi), joissa menestyminen
on edellytys valmistumiselle kolmantena vuonna. Opiskelijoilta
kerätyn palautteen avulla osasto kehittää opetusta edelleen.
Upseerin peruskoulutuksen toteuttaminen on korkeakouluosaston päätehtävä, mutta lisäksi osasto järjestää täydennyskoulutuksia palkatulle henkilöstölle. Korkeakouluosaston henkilöstö on
oman alansa huippuosaajia, ja siitä syystä henkilöstö on paljon
mukana muiden joukko-osastojen sotaharjoituksissa ja koulutustilaisuuksissa. Oman osaamisen kehittäminen on perusedellytys,
jonka avulla koulutus on ajanmukaista ja laadukasta ja henkilöstön työmotivaatio on hyvä. Osaston henkilökuntaan kuuluu
upseereita, opistoupseereita, aliupseereita ja siviilejä. Viikoittaiset
palaverit, työhyvinvointipäivät, pikkujoulut ja muut osaston yhteiset tapahtumat ovat luoneet osastolle hyvän yhteishengen, joka
väistämättä heijastuu koulutustapahtumien kautta opiskelijoille.
Erään kadetin kirjoittama palaute tiivistää olennaisimman: ”elämäni yksi parhaista vuosista, kiitos kaikille opettajille”.
MAASoTURI
9
Koulutuskeskus
Opiskelu Maasotakoululla
Teksti: Kadettikersantti Esko Väärälä, 95. Kadettikurssi / Jalkaväkilinja / Jääkäriopintosuunta
Kuva: Heta Toiskallio
Hyökkää… Lyö… Tavoite… Valmistautuu jatkamaan… Tähän jo
hyvin tutuksi tulleeseen tehtävänantoon sisältyy mielestäni eräs
sotilaan ammatin perusolemus. Suoritamme jatkuvasti tehtäviä,
joissa päämääränä on tavoitteen saavuttaminen.
Syksyllä 2008 saimme kadettikurssina tehtävän: suorittaa sotatieteiden kandidaatin opinnot ja valmistua luutnantteina syksyllä
2011. Vaikka tuo päämäärä saattoi silloin tuntua hyvin kaukaiselta, huomaamme nyt yhtäkkiä olevamme hyvin lähellä sitä.
On kulumassa kolmas ja samalla viimeinen vuosi opinnoista.
Kurssistamme on eriytynyt tänne Maasotakoululle kaksikymmentäkahdeksan henkilöä, jotka ovat valinneet aselajiksi kunniakkaan jalkaväen. Maasotakoulun tehtävänä on tämän vuoden
aikana antaa meille perusteet toimia koulutushaaran mukaisen
sodanajan yksikön päällikköinä sekä joukkueen kouluttajana rauhanajan yksikössä. Osin näistä tavoitteista johtuen ammatillisuus
on opinnoissa tällä hetkellä hyvin vahvasti läsnä, niin kuin se
aselajikoulussa kuuluukin olla. Kokonaisuutena olemme suorittamassa tutkintoa, joka koostuu akateemisista ja ammatillisista
opinnoista. Täytyy todeta, että vasta näin viimeisen vuoden aikana on joukkoomme alkanut syntyä todellinen ymmärrys siitä,
millaisen erinomaisen kokonaisuuden nämä opintojen kaksi eri
puolta muodostavat. Akateemisuus ja ammatillisuus todellakin
täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, joka on
huomattavasti enemmän kuin osiensa summa.
Henkilökohtaisesti ensimmäiset kokemukset Maasotakoulusta
ajoittuvat syksylle 2003. Suoritin silloin 90. kadettikurssilla vuoden kestävät upseerin perusopinnot. Koulutusjärjestelmää on
sittemmin kehitetty, eikä tällaista vaihtoehtoa enää ole. Tuolla
kyseisellä kurssilla meitä oli Maasotakoulussa reilut parisataa
kadettia jaettuna kahteen kadettikomppaniaan ja majoitusrakennukseen. Joukossa oli niin upseerien perusopintoja kuin sotatieteiden kandidaatin sekä maisterin opintoja suorittavia opiskelijoita. Tuolloin ei oikein ollut mahdollisuutta tutustua kaikkiin
samalla tavalla kuin nykyisellä opiskelijamäärältään pienemmällä
kurssilla. Talossa ei myöskään ollut aloitushetkellä vanhempia
kadettikursseja meitä kaitsemassa ja kasvattamassa, jolloin ne
kadettiperinteet, jotka ovat olleet osa nykyisiä opintoja, jäivät
täysin tuntemattomiksi. Miltä sitten Maasotakoulu vaikuttaa noiden vuosien jälkeen? Ensivaikutelma oli jotenkin modernimpi,
johon on osaltaan varmasti vaikuttanut rakennuksissa tehdyt
muutostyöt. Ruokasali on nykyään entistäkin viihtyisämpi ja opetusluokat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa. Nämä ovat
erittäin tärkeitä asioita hyvän oppimisympäristön luomisessa.
Toivottavasti tämä tilojen modernisointi ehtii jossain vaiheessa
myös opiskelijoiden sosiaalitiloihin, koska sillä on todella suuri
merkitys niille jotka asuvat koululla. Tämä vahvistaisi edelleen
mielikuvaa kehittyvästä joukko-osastosta. Se perustunnelma,
että täällä selvästi koulutetaan sotilaita, ei ole onneksi muuttunut
mihinkään.
10
MAASoTURI
Kadettikersantti Esko Väärälä osallistui helmikuussa 95.
kadettikurssin jalkaväkilinjan asutuskeskustaisteluharjoitukseen.
Nykyinen opiskelu itsessään on tällä hetkellä meillä varsin tiivistä,
paikoin jopa todella haastavaa. Kun katsoo jalkaväkilinjan läpivientiä tästä eteenpäin, niin ei opiskelu ainakaan lähiaikoina tule
yhtään helpottumaan mutta toisaalta kukapa jalkaväkiupseeri ei
nauttisi haasteista. Murtokohtana onneksi häämöttää kesäloma
heinä–elokuun vaihteessa, jonka jälkeen tiemme opintojen tavoitteeseen helpottuu huomattavasti. Vaikka opiskelurytmi on
ollut välillä hyvin kiivaskin, niin se on kuitenkin muodostanut
johdonmukaisen ja järkevän kokonaisuuden. Joululoman molemmin puolin ollut autokoulu tarjosi varmasti kaikille hieman hengähdysaikaa. Aselajiopintojen sisällön monipuolisuus
sekä opettajien ammattitaito ovat myös osaltaan
tehneet opiskelusta erittäin
motivoivaa.
Opintoihin kuuluu tietysti
olennaisena osana myös
vapaa-aika. Kadettien vapaa-ajan vietto on kulunut,
ehkä jopa hieman yleisten
olettamusten vastaisesti,
pääpainoisesti kuntotalolla
eikä viihteellä Lappeenrannan vilkkaassa yöelämässä.
Maasotakoulu on tarjonnut
jalkaväkilinjalle ympäristön
mikä on selvästi vahvistanut liikunta-asenteitamme.
Osa tästä ansiosta kuuluu
niille kurssitovereille, jotka ovat kantaneet suuren
vastuun kadettien liikuntaaktiivisuuden lisäämisestä,
silti unohtamatta nykyistä
kurssinjohtajaamme, joka
on omalla esimerkillään
pyrkinyt kannustamaan meitä. Tämä on todella merkittävää,
sillä hyvä fyysinen kunto on yksi sotilaan ammatin perusvaatimuksia. Toki täytyy myöntää, että on tuolla Lappeenrannan yössä
saattanut joskus joku kadettikin liikkua…
Maasotakoulun arvoista ammattitaito on vahvimmin läsnä opinnoissamme. Se on vahva osa niitä perinteitä mitä tällä koululla
on. Isänmaallisuus ja luotettavuus ovat puolestaan niitä sotilaan
perusarvoja, joita tähän ammattiin hakeutuneilla täytyy olla jo
ennestään, eikä kurssimme tee tässä poikkeusta. Ongelmaton
yhteistyökyky korostuu toiminnassa muiden kurssien kanssa,
kuitenkaan unohtamatta koko Maasotakoulun palkattua henkilöstöä. Ehkä opiskelijoina toivoisimme enemmän yhteistyötä
Lappeenrannan muiden oppilaitosten kanssa, joka olisi omiaan
myös vahvistamaan osaltaan puolustusvoimien yhteiskunnallista
asemaa.
Viimeisimpänä Maasotakoululla opiskelusta on otettava esille
ehkä se kaikkein tärkein, eli henki, mikä täällä vallitsee. Tässä tapauksessa en puhu
mistään linjan sisäisestä
hengestä, vaan pikemminkin koko Maasotakoulun
hengestä. Mistä se sitten
muodostuu? Vaikea sanoa
tarkasti. Merkittävä osa
tästä hengestä pohjautuu
varmastikin siihen aitoon ja
välittömään kunnioitukseen
ja arvonantoon, mitä kaikki
Maasotakoululla palvelevat
eri henkilöstöryhmät osoittavat toisiaan kohtaan. Tämän erinomaisen hengen
merkitystä opiskelun onnistumisessa ei voi korostaa liikaa. Niin kuin eräs jo edesmennyt jalkaväenkenraali ja
Mannerheim-ristin ritari sanoi kerran tv-haastattelussa
”..HENKI ja vanhat torrakot
oli se, joka pelasti Suomen.
Yksin me olimme...”.
Tiedän, että tulevana syksynä voimme jalkaväkilinjana
todeta olevamme kurssille
asetetussa tavoitteessa, joka on kuitenkin vasta varhainen välitavoite koko tulevaa työuraa ajatellen. Uskon omasta ja koko
jalkaväkilinjan puolesta, että siirrymme työelämään suoraselkäisinä, hyvin ammatillisin valmiuksin varustettuina, koulutuksestamme ylpeinä jalkaväkiupseereina. Lisäksi voimme rehellisesti
luvata nuoremman kadettikurssin jo valitulle jalkaväkilinjalle, että
nämä eivät tule katumaan valintaansa. He tulevat saamaan ensiluokkaisen koulutuksen, vankan itsensä kehittämisen halun sekä
lähtemättömän jäljen Maasotakoulun ainutlaatuisesta hengestä.
Maasotakoulun Koulutuskeskuksen korkeakouluosasto toteuttaa upseerikoulutuksen sotatieteiden kandidaatti- ja maisterivaiheisiin liittyvät maavoimien ja jalkaväen eriytyvät opinnot sekä palkatun henkilökunnan täydennyskoulutukseen liittyviä kursseja. Osasto jakaantuu viiteen sektoriin, jotka ovat jääkäri-,
kranaatinheitin-, panssarintorjunta-, tiedustelu- ja liikuntasektoriin. Henkilökuntaa osastossa on 18.
MAASoTURI
11
Koulutuskeskus
Perinteet velvoittavat
Teksti: Kapteeni Paul Javanainen
Kuvat: Ylikersantti Reijo Survo
Maasotakoulun Koulutuskeskuksen täydennyskoulutusosasto vastaa nimensä mukaisesti puolustusvoimien
palkatun henkilökunnan jatkokoulutuksesta. Täydennyskoulutusosasto suunnittelee ja toteuttaa
opistoupseerien jatkokurssit, maavoimien sotilasammatilliset opintojaksot, jalkaväen sotilasammatilliset
opintojaksot, maavoimien ja jalkaväen sotilasammatilliset mestariopinnot ja perustietoa puolustusvoimista
-kurssit. Sotilasammatilliset opinnot ovat ammattialiupseereiden kolmiportaisen koulutusjärjestelmän eri
osajaksoja ja perustietoa puolustusvoimista koko puolustusvoimien henkilöstölle tarkoitettu kurssi. Lisäksi
täydennyskoulutusosasto vastaa eri opetustilaisuuksien hallinnoinnista.
Osastopäällikön johtama täydennyskoulutusosaston organisaatio
koostuu kahdesta sektorista: maavoimasektorista ja jalkaväkisektorista. Lisäksi osastolla on opintotoimisto ja kolme kurssinjohtajaa. Maavoimasektori kouluttaa aliupseereita koko maavoimien
tarpeisiin ja jalkaväkisektori jalkaväen eri tehtäviin. Täydennyskoulutusosasto pääsee vaikuttamaan suoraan puolustusvoimien
ytimeen: Suorituskykyyn.
täviin. Yhteiskoulutusjaksolla kaikki opiskelevat Lappeenrannassa johtamista, sotataitoa, hallintoa sekä englannin kieltä. Erikoiskoulutusjakson opinnot suoritetaan eri aselaji-, toimiala- ja
puolustushaarakouluissa, joista jalkaväen opinnot luonnollisesti
Maasotakoululla.
Ammatillinen sotilaskoulutus murroksessa
Ammattialiupseereiden opinnot alkavat Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 1 (MAAV SAMOJ 1) opintojaksolla, jonka opetuksen pääpaino on koulutuksen suunnittelu
ja siihen liittyvät taidot tärkeimpänä taistelukoulutuksen- sekä
ase- ja ampumakoulutuksen perusharjoitukset. Opintojakso antaa perusteet ja oikeudet varusmiesten peruskoulutuskauden
kouluttajaksi.
Täydennyskoulutusosasto elää ammatillisen sotilaskoulutuksen
murroksessa. Opistoupseerikoulutus päättyy vuonna 2012, jolloin toteutetaan viimeinen opistoupseerien jatkokurssi. Ammattialiupseereiden koulutuksen aloittamisen myötä historiallinen
ympyrä aloitti uuden kierroksen, sillä opistoupseereiden koulutuksen perinteet alkavat sisällissodan ajan Vöyrin koulusta,
jossa koulutettiin nimenomaan aliupseereita valkoisen armeijan
alipäällystöön. Opistoupseerien jatkokurssi antaa maavoimien
opistoupseereille pätevyyden opistoupseerien vaativimpiin teh-
Aliupseeriston koulutus Maasotakoulussa
MAAV SAMOJ 1:n jälkeen ammattialiupseereiden opinnot jatkuvat opistoupseereiden tapaan aselaji- ja toimialakouluissa. Jalkaväen aliupseerit tulevat Lappeenrantaan Jalkaväen sotilasammatillinen opintojakso 1:lle (JV SAMOJ
1), joka antaa valmiudet toimia kouluttajana
jalkaväen perusyksikössä varusmiesten erikoisja joukkokoulutuskausilla. Opintojaksolla aliupseerit opiskelevat jääkäri-, kranaatinheitin-,
panssarintorjunta- tai tiedusteluopintosuunnalla. Pääpaino opinnoissa on käytännön taitojen oppimisessa taistelukoulutuksen, ase- ja
ampumakoulutuksen sekä taistelutekniikan eri
harjoituksissa. Valtaosa opiskeluajasta kuluukin maastossa.
Muutaman vuoden työrupeaman jälkeen ammattialiupseeri hakeutuu Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 2:lle (MAAV
SAMOJ 2), jolla hän saa yleiset valmiudet vanhemman aliupseerin tehtäviin. MAAV SAMOJ
1:n tapaan kaikki maavoimien aliupseerit suorittavat tämän opintojakson Maasotakoulussa
12
MAASoTURI
ja jatkavat opintojaan aselaji- ja toimialakouluissa. Jalkaväen aselajikoulu Maasotakoulu vastaa jalkaväen aliupseereiden Jalkaväen
sotilasammatillinen opintojakso 2 (JV SAMOJ 2) opinnoista.
Opintojaksolla opiskelijat syventävät tietojaan ja taitojaan saaden
valmiuksia vaativampiin jalkaväen aliupseerin tehtäviin jääkäri-,
kranaatinheitin-, panssarintorjunta- tai tiedusteluopintosuunnalla.
Maavoimien sotilasammatilliset mestariopinnot (MAAV
SAMMO) on opintojakso, jolle joukko-osastot esittävät pätevimmät maavoimien aliupseerinsa. Opintojaksolla perehdytään
maavoimiin ja sen suorituskykyyn vaikuttaviin seikkoihin syventävästi ja hankitaan valmiuksia vaativiin työtehtäviin, kuten erilaisiin
projekteihin tai palkatun henkilökunnan koulutustapahtumien
suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutun kaavan mukaisesti koulutus jatkuu aselaji- ja toimialakouluissa, Jalkaväen sotilasammatilliset mestariopinnot (JV SAMMO) opiskelijoiden täydentäessä osaamistaan Maasotakoululla. Tavoitteet opiskelussa ovat
samansuuntaiset kuin MAAV SAMMO-opinnoissa, painottuen
kuitenkin nimenomaan jalkaväen aliupseereiden vaativimpiin
rauhan- ja sodanajan tehtäviin. Jalkaväen opinnot toteutetaan
henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien pohjalta.
Perustietoa puolustusvoimista -kurssi on puolustusvoimien palkatulle siviili- ja erikoishenkilöstölle tarkoitettu kurssi, joka syventää
opiskelijoiden tietämystä puolustusvoimista kokonaisuutena, sen
eri puolustushaaroista, toimijoista ja toimintaan vaikuttavista yhteiskunnallisista tai poliittisista tekijöistä. Kurssin tavoitteena on
saada kurssilaiset ymmärtämään puolustusvoimat organisaationa, joka on voimakkaasti sitoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan.
Työpaikkana täydennyskoulutusosasto tarjoaa haasteellisen
työympäristön aikuiskoulutuksen parissa. Opiskelijoiksi hakeutuvat ovat virkamiehiä, joiden odotukset osaston tarjoamasta
opetuksesta ovat korkealla. Saadun palautteen ja kokemusten
perusteella jo ennestään korkeatasoista opetusta pyritään koko
ajan edelleen kehittämään. Tyytyväiset, ammattitaitoaan ja valmiuksiaan kehittäneet, ihmisinä ja johtajina kasvaneet opiskelijat
ovat jokaisen opintojakson tai kurssin jälkeen osoittaneet täydennyskoulutusosaston onnistuneen tehtävissään erinomaisesti.
Maasotakoulun täydennyskoulutusosaston laadukkaan koulutuksen ja opetuksen
takuumiehinä toimivat ammattitaitoiset
opetusupseerit ja opettajat. Täydennyskoulutusosastolla työskentelee 6 upseeria,
14 opistoupseeria, 3 aliupseeria ja yksi
siviilityöntekijä.
Tyypillinen osastolla työskentelevä
opetusupseeri on kokenut, useita vuosia
joukko-osastossa eri tehtävissä toiminut ja
oman alansa erikoisosaamisen hyvin hallitseva sotilas. Opetusupseerit ja opettajat
luovat paitsi opetuksellaan myös omalla
esimerkillään maanpuolustushenkistä,
luontevaa ja rehtiä perustaa koulutettaviinsa.
Maasotakoulun arvot ammattitaito,
isänmaallisuus, yhteistyökyky ja luotettavuus näkyvät koko osaston toiminnassa.
Joukko-osastoista saatu palaute antaa ymmärtää, että samat arvot seuraavat myös
opiskelijoiden mukana työelämään.
MAASoTURI
13
Koulutuskeskus
Taisto ja kirjasto
Teksti: FM Anna-Mari Osma
Kuvat: Heta Toiskallio
Maasotakoulun kirjasto tunnetaan sähköisissä piireissä Taistona. Osa Taiston kokoelmasta sijaitsee
fyysisesti Lappeenrannassa, osa Tuusulassa, osa Santahaminassa ja merkittävin osa Helsingin keskustassa.
Kuinka paljon sähköisessä ympäristössä toimittaessa kirjastojen ja asiakkaiden sijainnilla on merkitystä?
Kirjastopalveluiden yhtenäistetty palvelukonsepti haastaa kirjastojen välimatkoista johtuvan viiveen
lainakirjojen välityksessä.
Maasotakouluun perustettiin kirjasto 1980-luvun alussa. Vuosien
1987 ja 1988 kuluessa kirjastossa suunniteltiin ja toteutettiin
oma Access-pohjainen kirjastojärjestelmä. 80-luvun lopulla järjestelmä oli edistyksellinen ja siihen tultiin tutustumaan useista
joukko-osastojen kirjastoista. Järjestelmässä oli kaksi tietokantaa,
kokoelmatietokanta ja asiakasrekisteri sekä lainausmoduli.
Vuonna 2005 Maanpuolustuskorkeakoulun ja Maasotakoulun
kirjastojen tietokannat – yli 20 erilaista tietokantaa – konvertoitiin
yhdeksi tietokannaksi. Yhdistynyt kirjastotietokanta liittyi Linneakonsortioon ja sai kutsumanimen Taisto. Linnea-konsortin yhteis14
MAASoTURI
tietokannan, Lindan, kirjastoista Taisto on sisällöltään sotaisin.
Taisto-nimeä on pidetty osuvana osin hempeiden akateemisten
tietokantojen, kuten Helga tai Viola joukossa.
Kaksi vuotta Taiston syntymän jälkeen Maasotakoulun kirjasto sai
lisätilaa seinänaapurina olleen sotilaskodin muutettua peruskorjattuun naapurirakennukseen. Kaivattu lisätila tuli ”asiakasmagneetin” menetyksen kustannuksella. Kirjasto vastaanotti vuonna
2007 Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) säätiön ja Rakuunakillan nimissä tehdyn merkittävän kirjalahjoituksen. Lappeenrannan upseerikerhon tiloissa sijainnut URR:n kirjaston uniikki
kokoelma koostui vanhoista jalka- ja ratsuväen ohjesääntöistä,
sotahistoriallisista teoksista sekä muuta ratsastusaiheista kirjallisuudesta. Kokoelma on nimetty sen perustajien ja kartuttajien
mukaan Rakuunakokoelmaksi. Taiston fyysinen kasvu Maasotakoulun kokoelman osalta on päätöksessä. Tästä eteenpäin, toisen
polven haasteet liittyvät kokoelmien hoitoon.
Puolustusvoimien kirjastopalveluille on ominaista yhteiset asiakkaat. Käytännössä koko puolustusvoimien henkilökunta sekä
kaikki opiskelijat ovat potentiaalisia Taiston asiakkaita. Työ- tai
opiskelupaikasta riippumatta Maasotakoulun kirjaston asiakkuus
ei edellytä paikanpäällä tapahtuvaa asiointia. Lainauspyynnön lähettämisestä kirjan saapumiseen – postin välityksellä – työpaikalle
tai oppilaitokseen vie vajaan työviikon.Mitä tietoteknisesti valveutuneemmista asiakkaista on
kysymys,
sitä itsenäisemmin
he hoitavat
kirjojen varaukset ja
lainojen uusinnat sähköisen järjestelmän kautta. On asiakkaita,
jotka käyttävät aktiivisesti kirjaston aineistoa ilman että tapaamme heitä koskaan.
Puolustusvoimien 24 kirjastoa välittävät lainoja joko suoraan
asiakkaille tai välillisesti toisen kirjaston kautta. Kirjastoverkostosta hyötyvät eniten pienten kirjastojen asiakkaat ja spesifiä
puolustusvoimien tuottamaa materiaalia tarvitsevat tutkijat sekä
opiskelijat. Kirjastoverkoston sisäisessä toiminnassa kustannukset rajoittuvat postimaksuihin, jolloin havaittavaa säästöä kertyy
jokaisesta lainasta. Yleisten ja akateemisten kirjastojen kokoelmista lainatuista teoksista peritään kaukopalvelumaksu, kustakin
niteestä.
Maasotakoulun kirjaston haasteet vastaavat muiden oppilaitoskirjastojen haasteita. Tiivistä opetusohjelmaa seuraavien opiskelijoiden lähteiden hankinnan tärkein kriteeri on nopeus. Kirjallisuuteen ja tietokantoihin perehtymisen kustannuksella valikoituu
usein tutkielman lähteiksi kirjaston kokoelmista sillä hetkellä löytynyt aineisto tai tietokannoista suppeahkojen hakujen tulokset.
Akateemisten opintojen yhteydessä yliopistokirjastojen palvelut
täydentävät Maasotakoulunkin kirjaston kokoelmia. Tämä ei ole
ristiriidassa edellisen kappaleen sisäisen toiminnan säästöjen suitsutukselle, koska harvinaisten tai muutoin yksittäisten lukijoiden
käyttöön hankittavien teosten lainaaminen tulee aina olemaan
kustannustehokkain ratkaisu.
Ammatillisen tiedonhankinnan tukeminen edellyttää kirjaston
henkilökunnalta tieteellisen ja kirjastoalan osaamisen ohella puolustusvoimien sisäisten tietojärjestelmien hallintaa. Tietokantoja
ja rekistereitä löytyy useista tietojärjestelmistä, sisä- ja ulkoverkosta. Niiden toteutuksessa on käytetty erilaisia tietokantarakenteita
ja hakujen
oikea kohdentuminen vaatii
erityissanaston
hallintaa. Esimerkiksi
lyhenteitä
käytetään tyypillisesti tekstissä ilman selitystä. Puolustushallinnon
asiasanastoon on liitetty vakiintuneita lyhenteitä, loppujen tulkitseminen edellyttää terminologian hallitsemista asejärjestelmistä
henkilöstöhallintoon.
Puolustusvoimien kirjastojen toimintaa ohjaava kirjastonormi astui voimaan 1.10.2010. Se selkeytti kirjastojen ja tietopalveluiden
tehtävänjakoa ja varmisti rahoituksen kirjastojärjestelmien kehittämiseen ja yhteistietokantojen ylläpitämiseen. Kirjastonormi
velvoittaa puolustusvoimien erikoiskirjastot, kuten Maasotakoulun kirjaston palvelemaan myös siviiliorganisaatioita. Yhteyksien
avaamisessa ja ylläpitämisessä ovat seuraavat haasteemme.
Taiston kokoelmaan pääsee tutustumaan osoitteessa
http://taisto.linneanet.fi
MAASoTURI
15
Tutkimus
Maasotakoulun tutkimusja kehittämistoiminta
– suorituskykyä tulevaisuuden maavoimille
Teksti: Everstiluutnantti Riku Mattila, majuri Janne Myller, majuri, TT Juhani Ojala
Kuvat: Puolustusvoimat
M
aavoimien tulevaisuuden suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä tutkimus- ja
kehittämistoiminta on yksi Maasotakoulun ydinprosesseista. Maasotakoulu tutkii ja kehittää
maasodan taistelun kuvaa, organisaatioita, taktiikkaa, taistelutekniikkaa, johtamista,
kouluttamista ja sotavarustusta. Koulu vastaa jalkaväen perus- ja joukkoyksikkötason
tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Toiminnan tavoitteena on tuottaa tieteellisin menetelmin tietoa erilaisista välineistä, järjestelmistä,
organisaatioista ja toimintatavoista. Tiedolla tuetaan Maavoimien esikunnan päätöksen tekoa kehitettäessä
tulevaisuuden maavoimien suorituskykyä.
AMOS-FIN kranaatinheitinpanssariajoneuvo
Tuli ja Liike
• Tulenaloituskyky alle 30 s pysähtymisestä
• Ampumaetäisyys 8 km
Ryöppy (MRSI)
• 8 ls kahden sekunnin aikana maaliin.
(Laukaukset aikautetaan putken korotuskulmaa muuttamalla.)
Tulinopeus
• 12 ls/min
Tulen osuvuus
• 8/8ls osuu 100x100 alueelle
Sirpalesuoja
• 7.62 luoti ja 155TKR ilmaräjähdys
Liikkuvuus
• Hyvä yhdistetty taktinen ja operatiivinen liikkuvuus
Yhteensopivuus kuljetuspanssariajoneuvon kanssa
• Yhteiset varaosat ja rakenne AMV:n kanssa
Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto
johti AMOS-FIN kranaatinheitinpanssariajoneuvon
kenttäkokeet vuosina 2006–2010.
16
MAASoTURI
Maataistelukeskus
Maataistelukeskus on Maasotakoulun johtajan alainen osasto,
jonka tehtävät maavoimien komentaja käskee vuosittain maavoimien toimintasuunnitelmassa.
Maataistelukeskuksen tehtävänä on maavoimien komentajan
käskemien laajojen operatiivis-taktisten tutkimusten toimeenpano. Tutkimuksissa Maataistelukeskus hyödyntää maavoimien
joukko-osastojen, aselajikoulujen, Maanpuolustuskorkeakoulun
ja tarvittaessa puolustusvoimien ulkopuolisten tutkimuslaitosten
keskeistä osaamista.
Maasotakoulu tuottaa suorituskykyä maavoimille. Maataistelukeskus tukee maavoimien opetusta tukevaa tutkimusta ja sen
kehittämistä. Maavoimien toiminta­suunnitel­massa käskettävä
ohjesääntötyö täydentää tätä kokonaisuutta.
Tutkimus- ja kehittämisosasto
Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto on perustettu
1.8.2001 samaan aikaan kuin itse Maasotakoulu. Alusta alkaen osaston tavoitteena on ollut epämääräisten olettamusten
tai ”minusta tuntuu” -ajatuksen pohjalta tehtyjen päätelmien
välttäminen. Osasto pyrkii kokeilemalla, testaamalla ja erilaisia
muita tilanteeseen sopivia tieteellisiä menetelmiä käyttämällä
osoittamaan tutkittavan kohteen tai kohteiden paremmuuden
tai soveltuvuuden maavoimien joukkojen käyttöön. Tässä on
myös varsin hyvin onnistuttu. Osoituksena luottamuksesta osaston tekemää työtä kohtaan voitaneen pitää jatkuvasti kasvavaa
tehtävien määrää.
Tänä päivänä osaston työpanos kohdentuu kolmelle osa-alueelle,
jotka ovat;
1. Johtaminen ja johtamisjärjestelmät, jossa kehitetään
uutta sekä otetaan käyttöön ja koulutetaan jo
hyväksyttyä johtamisjärjestelmää ja välineitä maavoimille
2. Tulenkäyttö, jossa tutkitaan ja kehitetään
vaikuttamiseen liittyviä menetelmiä ja välineitä sekä
3. Taistelukyky, jossa tutkitaan ja kehitetään maavoimien
suorituskykyä tarkastelemalla koulutusvälineiden ja
menetelmien vaikuttavuutta nykyisin. Lisäksi pyritään
löytämään keinoja, joilla helpotetaan nuorten miesten ja
naisten alkutaivalta asevelvollisen uralla.
Jatkuu seuraavalla sivulla
Taistelukykytutkimus. Testiradalla tarkastellaan taistelijansimulaattorin koulutuskäytön vaikutusta taistelijaparin suorituskyvyn kehittymiseen.
MAASoTURI
17
Jatkoa edelliseltä sivulta
Julkaisutoiminnalla
suorituskykyä maavoimille
Maasotakoulu tuottaa myös julkaisutoiminnan avulla suorituskykyä maavoimille. Tutkimuksen olennaisena osana on raporttien laatiminen ja niiden julkaiseminen. Maavoimien toiminta­
suunnitel­massa käskettävä ohjesääntötyö täydentää tätä
kokonaisuutta. Julkaisujen avulla tutkimuksien tulokset saatetaan sovellettavaksi käytäntöön. Maasotakoulu tukee korkeatasoisella julkaisu­toiminnalla maavoimien ja erityisesti jalkaväen
tieteellistä ja opetusta tukevaa tutkimusta ja sen kehittämistä.
Tähän tehtävään Maasotakoululla on käytettävissään taktiikan,
sotilas­pedagogiikan, johtamisen, tekniikan ja filologican julkaisusarjat. Tutkimuksessa ja julkaisutoiminnassa Maasotakoulu toimii
yhteistoiminnassa Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden tiedekorkeakoulujen ja -yliopistojen kanssa.
Tavoitteena on laajentaa Maasotakoulun julkaisutoimintaa sekä
määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2013 mennessä. Tämän
jälkeen Maasotakoulun julkaisutoiminta pyritään vakiinnuttamaan kiinteäksi osaksi maavoimien suorituskyvyn tuottamista.
Tällöin Maasotakoulun julkaisutoiminta on myös tiedeyhteisön
tunnustamaa.
Katse tulevaisuuteen – päin
Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta on aina ollut ja
pyrkii tulevaisuudessakin olemaan avointa ja uteliasta. Tavoitteena on kaavoihin kangistumatta mutta kuitenkin tieteellisen ja sotilaallisen tarkasti sekä täsmällisesti pyrkiä jatkossakin löytämään
resurssien puitteissa parhaat ratkaisut Maavoimien suorituskyvyn
kehittämiseksi.
Maasotakoulun tutkimusorganisaatio koostuu Maataistelukeskuksesta ja tutkimus- ja kehittämisosastosta.
Molemmat osastot ovat suoraan Maasotakoulun johtajan alaisia. Henkilöstövahvuus on 21. Maataistelukeskuksen ja tutkimus- ja kehittämisosaston lisäksi myös Maasotakoulun Esikunta ja Koulutuskeskus
osallistuvat tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
18
MAASoTURI
Rakuunaeskadroona
Maasotakoulun rakuunat
– hakkaa päälle!
Teksti: Ylikersantti Anu Köngäs, FM Ansa Räätäri
Kuva: FM Ansa Räätäri
Kylmänä torstaipäivänä 10.2.2011 vannoivat valansa tai antoivat
sotilasvakuutuksensa yhteensä 104 nuorta miestä, jotka nimitettiin rakuunoiksi. Nämä nuoret miehet liittyivät pitkään ketjuun
rohkeita, rehtejä ja reippaita ratsuväen sotilaita. Seuraavalla
viikolla rohkeus punnittiin, kun pakkasmittari laski lähelle kolmeakymmentä ja rakuunat ampuivat taisteluammuntoja Taipalsaarella. Taistelijaparin puolustusammunta ammuttiin tuulisessa
Matinahossa ja tulitoiminnan valvojalta alkoi hymy kohmettua
iltapäivän puolella. Iltapäivän kolmas taistelijapari singahti kuin
ohjus käskyn saatuaan kohti tuliasemia ja aloitti rivakan tulitoiminnan havaittuaan vihollisia tulialueella. Ensimmäisten maalilaitteiden kaaduttua kuului taistelijoiden suusta rakuunoiden
tuttu ”Hakkaa päälle!” -huuto eikä vihollisen virkaa toimittaneet
maalilaitteet saaneet kauaa olla pystyssä senkään jälkeen. Taistelijaparin puolustusammunnan jälkeen tuliasemista nousi myös
kaksi rakuunaa hymy ulottuen lähes korvasta korvaan. Hymystä
kysyessään kouluttaja sai vastaukseksi: ”Vaikka on kohmeiset
sormet, me halutaan tällaista enemmän.”
Perinteikäs Uudenmaan Rakuunapataljoona lakkautettiin
31.12.1989. Siitä hetkestä lähtien ratsuväen perinteitä vaali
Maanpuolustusopisto ja vuodesta 2001 alkaen Maasotakoulu. Alokaskoulutus aloitettiin Rakuunaeskadroonassa uudelleen
2007. Laadukkaan varusmieskoulutuksen lisäksi Rakuunaeskadroona huolehtii Maasotakoulun tukitoiminnoista, näkyvimpänä
kuljetukset ja vartiointi.
Rakuunaeskadroonaan astuu vuosittain palvelukseen kaksi
saapumiserää, tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserän sisäänottovahvuus saapumiserittäin on 130. Koulutus on erittäin
tiivistä peruskoulutuskaudella, joka on noin 2 viikkoa lyhyempi
kuin muualla. Paljon on tehtävää ja opittavaa, koska heti peruskoulutuskauden jälkeen pyörähtävät käyntiin erikoiskurssit.
Palvelusaikaa kertyy kaikille rakuunoille joko 270 tai 360 vrk.
Noin puolet varusmiehistä on kotoisin Etelä-Karjalan alueelta ja
eskadroonan riveissä palvelee useita lähialueen urheilulupauksia.
Palvelus säilyy mielekkäänä kun urheilua voi jatkaa palveluksen
aikana ja lyhyemmilläkin lomilla pääsee helposti käymään kotona. Koulutuksesta, hyvästä hengestä ja maukkaasta muonituksesta johtuen meillä onkin varusmiesten loppukyselyn mukaan
yhdet maavoimien tyytyväisimmät varusmiehet.
Perinteet eivät ole vain sanahelinää vaan näkyvät juhlan ja ulkoisten tunnusten lisäksi jokapäiväisessä palveluksessa. Hakkapeliittojen jälkeläiset ovat reippaita, rehtejä ja rehellisiä. Rakuunaeskadroona on pieni yksikkö ja ehkä juuri siksi hyvä yhteishenki ja
”kaveria ei jätetä” -asenne. Silloin tällöin voi metsän siimeksestä
tai punatiilikasarmista kuulla ”Hakkaa Päälle” -huudon. Kovan
koulutuksen päämääränä on kouluttaa Etelä-Karjalan alueella
toimimaan kykeneviä, itseensä luottavia, oma-aloitteisia ja osaavia sotilaita, jotka sisäistävät roolinsa osana joukkoaan.
Jatkuu seuraavalla sivulla
MAASoTURI
19
Jatkoa edelliseltä sivulta
Peruskoulutuskauden jälkeen rakuunaeskadroonan varusmiehia koulutetaan taistelijoiksi, erikoismiehiksi
ja johtajiksi. Taistelijat ovat fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan vahvoja miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodanajan joukoissa taistelutehtäviin. Erikoismiehet koulutetaan vaativimpiin sodanajan tehtäviin sekä erikoiskoulutusta edellyttäviin rauhanajan miehistötehtäviin. Rakuunoita
koulutetaan sotilaspoliiseiksi, lääkintämiehiksi, kuljettajiksi ja huollon eri tehtäviin. Johtajakoulutukseen
valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut ja niiden perusteella sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Koulutettavien määrään vaikuttaa puolustusvoimien sodanajan johtajatarve.
Palveluspaikkana rakuunaeskadroona
Teksti: Alikersantti Aleksi Sonné
Kuva: FM Ansa Räätäri
Astuin saapumiserässä 2/10 palvelukseen Lappeenrannan rakuunaeskadroonaan 12.7.2010. Palvelukseen astuminen oli
helppoa paikan hyvän maineen sekä etenkin kaverien positiivisten palautteiden perusteella. Oli helppoa asennoitua sekä
valmistautua inttiin, kun oli hieman jo tiedossa, millaista täällä
tulee olemaan. Rakuunaeskadroonasta sai kuulla paljon juttuja
myöskin vanhoilta rakuunoilta, jotka olivat käyneet aikanaan
varusmiespalveluksensa tässä perinteikkäässä keltaisten kauluslaattojen joukkoyksikössä.
Rakuunaeskadroonan perinteet juontavat juurensa aina 1600-luvulta asti, kun silloiset ratsumiehet, hakkapeliitat huudattivat
kuuluisaa taisteluhuutoaan taistelukentillä. Tuo kyseinen ”Hakkaa päälle!” -huuto on tullut tutuksi palvelusaikanani. Eskadroonassa on käytössä myöskin perinnearvot eli meillä vänrikkiä
kutsutaan kornetiksi, ja kun muualla alokkaat ylennetään jääkäreiksi, meillä ylennytään rakuunoiksi.
Saapumiserälle alokaskauden 2/10 tekivät rankaksi +30 asteen
helteet. Kuusiviikkoisen alokaskauden koulutus oli hyvin tiivistä
ja siihen mahtui useampi leiri. Viidennellä palvelusviikolla meillä
oli vala, jolloin meidät ylennettiin rakuunoiksi ja normaalia viikonloppuvapaata pidempi valaloma koitti. Valan jälkeen oli valintojen
vuoro. Keskeisimmät koulutushaarat ovat sotilaspoliisi-, lääkintämies- sekä kuljetuslinjat. Itse olen koulutukseltani lähihoitaja,
joten hain tietenkin ensimmäisenä vaihtoehtona lääkintämieheksi. Minut valittiin kuitenkin aliupseerikoulutukseen sotilaspoliisilinjalle, joten seuraavat kolme kuukautta vietin Haminan
reserviupseerikoulussa. Meno aliupseerikoulutuksessa muuttui
huomattavasti rankemmaksi johtuen tietysti johtajakoulutuksesta. Kolmen kuukauden koulutuksesta selvittiin hyvin, kunto
kasvoi huomattavasti ja asenne asepalvelukseen muuttui selkeästi positiivisempaan suuntaan. Aliupseerikoulutuksen aikana tuli
myös muiden eskadroonasta koulutukseen lähteneiden kanssa
pidettyä yllä perinteikästä rakuunahenkeä. Rakuunoiden keltaista
väriä piti aina silloin tällöin muistutukseksi vilautella ja pitihän
sitä rankoilla leireillä aina välillä huudahtaa ”Hakkaa päälle!”.
Haminasta palasin eskadroonaan alikersanttina hyvillä mielin.
Täällä kuitenkin iski se todellisuus, että nyt täyty oikeasti pystyä
pitämään huolta omasta ryhmästään sekä ajatella asioita ihan
20
MAASoTURI
oikeasti ennen kuin lähtee tekemään saati kouluttamaan muita.
Onneksi suurin osa kouluttajista on jo tullut tutuiksi ja heiltä on
helppo kysyä apua mihin tahansa asiaan liittyen – oppimassahan
täällä vieläkin kuitenkin ollaan. Rakuunaeskadroonassa hyvät
suoritukset palkitaan aina ja täällä saa myös positiivista palautetta
koulutuksesta. Simputukseen en ole törmännyt eskadroonassa
ikinä, ja sitä kohtaanhan puolustusvoimilla onkin erittäin tiukka
linja.
Tällä hetkellä toimin alokasjoukkueen ryhmänjohtajana. Se tarjoaa todella hyvin uusia haasteita. Alokkaiden koulutus on mukavaa kun voi jakaa sitä tietoa, mitä
itse on puoli vuotta täällä ensin
kerännyt. Kaikkein parasta on
kuitenkin nähdä oman joukkueensa nopea kehittyminen
tässä kiivastempoisessa ja tiiviissä koulutuksessa.
Varusmiespalvelustani on
nyt jäljellä neljä kuukautta.
En haluaisi viettää palvelusaikaani missään muussa varuskunnassa. Pienessä yksikössä
on sekä hyvät että huonot
puolensa. Päällimmäisenä
paistavat kuitenkin
hyvät puolet ja
etenkin rakuunoiden tiivis ja
rehti yhteishenki.
Hakkaa
päälle!
Kirkollinen työ
Maasotakoulussa opiskelee sekä
kirkollisen alan varusmiehiä
että sotilaspappeja
Teksti: Sotilaspastori Jukka Seppänen
Kuvat: Heta Toiskallio
Puolustusvoimien kirkollisen työn keskeiset osa-alueet ovat julistus, opetus ja sielunhoito.
Koska Maasotakoulu on nimensä mukaisesti koulu, täällä opetustyön merkitys on keskeinen
myös kirkollisessa työssä. Koulun oma sotilaspastori toimii opettajana Koulutuskeskuksessa
ja hänen johdollaan opiskellaan henkilökunnan eri kursseilla mm. arvoihin ja eettiseen
toimintakykyyn sekä henkiseen kuntoon ja psyykkiseen kriisiin liittyviä aiheita.
Normaalin kursseilla annettavan opetuksen lisäksi Maasotakoulun rooli on kirkollisessakin työssä olla kouluttajia kouluttava
laitos. Maasotakoulun kurssitarjontaan kuuluvat kirkollisen alan
varusmiehille järjestettävät varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssit sekä tänä vuonna myös puolustusvoimiin töihin tulevien
uusien sotilaspappien peruskurssit. Näissä opinnoissa kirkollisen työn tekijät
perehtyvät siis itse edellä
mainittuihin aiheisiin sekä
mm. ihmisen henkiseen
tukemiseen, kriisityön menetelmiin, poikkeusolojen
huoltojärjestelmään ja kaatuneiden huoltoon.
Varusmiespappi- ja -diakonikurssien Maasotakoulussa pidettävät jaksot ovat
ainoat kirkollisen työn varusmiehille tarjolla olevat
poikkeusoloihin liittyvät
kurssit. Siksi on perusteltua
sanoa, että Maasotakoululla annettava koulutus
muodostaa koko puolustusvoimien kirkollisen alan
varusmieskoulutuksen kovan ytimen, onhan puolustusvoimat juuri kriisin ja
sodan ajan tehtäviin valmistautuva organisaatio. Näille
kursseille voi osallistua, jos on varusmiespalveluksen alkaessa
valmis teologi, diakoni tai nuorisotyönohjaaja tai jos jo opiskelee
näitä aloja. Kirkollisen alan varusmiesten tehtäviin kuuluu em.
koulutuksen lisäksi joukko-osastoharjoittelu, jonka aikana he
palvelevat sotilaspappien rinnalla eri tehtävissä.
Tänä vuonna Maasotakoulu toimii myös puolustusvoimiin töihin
tulevien uusien sotilaspappien koulutuspaikkana. Sotilaspappien
peruskurssi on kaksiosainen: ensimmäinen osa on toukokuussa
ja toinen syyskuussa. Niin varusmiespappi- ja -diakonikurssit kuin
sotilaspappien peruskurssitkin ovat kaikille puolustushaaroille tarkoitettuja valtakunnallisia ja
Maavoimien Esikunnan johtamia koulutustilaisuuksia.
Vaikka vastuu on Maavoimien Esikunnalla, Maasotakoulun rooli on molemmissa kurssikokonaisuuksissa
varsin suuri: koulu tarjoaa
hyvän ja toimivan oppimisympäristön ja kurssien
johtajana toimii Maasotakoulun oma sotilaspastori.
Maasotakoulun kirkollisen
työn opetustehtäviä tukee tänä vuonna koulun
julkaisusarjassa ilmestyvä
oppikirja Sotilaan pyhät
hetket. Artikkelimuotoisessa kirjassa kerrotaan
puolustusvoimien kirkollisen työn sisällöstä ja kirjalla
pyritään vastaamaan erityisesti aliupseerien tiedon
tarpeeseen. Artikkelit ovat
käytännönläheisiä ja niiden
avulla voi saada perustietoja mm. siitä, miten toimitaan kirkkoupseerina tai miten järjestetään esimerkiksi sotilashäät.
MAASoTURI
21
Rakuunasoittokunta
Rakuunasoittokunta
90 vuotta
Teksti: Luutnantti Petteri Saarnia, kersantti Santtu Penttilä
Kuvat: Heta Toiskallio ja Etelä-Karjalan Maakuntamuseo
Maasotakoulun viettäessä juhlavuottaan myös rakuunasoittokunnalla on syytä
juhliin: Soittokunnan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.
Vapaussodan jälkeen, itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosina, Suomalaisen ratsuväen joukko-osastot olivat sijoitettuna Uudenmaan Rakuunarykmenttiin Helsinkiin,
Hämeen Ratsurykmenttiin Hämeenlinnaan
sekä Karjalan Ratsujääkärirykmenttiin Viipuriin. Senaikainen sotaväen johto päätti
yhdistää ratsuväen omaksi yhtymäkseen,
ratsuväkiprikaatiksi. Prikaatin sijoituspaikaksi tuli Lappeenranta. Uudenmaan
Rakuunarykmentti soittokuntineen siirtyi
Lappeenrantaan tammikuussa 1921. Hämeen Ratsurykmentti siirtyi paikkakunnalle
elokuussa 1921. Karjalan Ratsujääkärirykmentti puolestaan lakkautettiin ja
sen henkilöstö sijoitettiin kahteen jäljelle jääneeseen rykmenttiin.
Sekä Uudenmaan Rakuunarykmentillä, Hämeen Ratsurykmentillä ja Karjalan Ratsujääkärirykmentillä oli omat pienet soittokuntansa. Rykmenttien soittokunnat yhdistettiin Ratsuväkiprikaatin
Soittokunnaksi 1.4.1921 ja se sijoitettiin prikaatin esikuntaan Lappeenrantaan. Soittokunnan
vahvuuteen kuului aluksi yksi musiikkiupseeri, 20 aliupseeria, 12 miestä ja yhdeksän
soitto-oppilasta. Soittokunnan ensimmäiseksi kapellimestariksi määrättiin musiikkiluutnantti August Huttunen. Hän toimikin Ratsuväkiprikaatin kapellimestarina yli 17 vuotta.
22
MAASoTURI
Näistä tapahtumista katsotaan Rakuunasoittokunnan historian
alkaneen, vaikka jo 1800-luvun viime vuosikymmeninä Lappeenrannassa olleessa Suomen Rakuunarykmentissä oli myös soittokunta. Rakuunasoittokunnan vaiheista voi lukea tarkemmin mm.
Rakuunakilta ry:n julkaisusta Rakuunahistoriikki 1945–2010.
Myös kirjailija Heikki Hietamies kuvaa soittokunann vaiheita
1930-luvulta romaanissaan Soitellen sotaan.
Rakuunasoittokunnan juhlavuosi on poikkeuksellisen työntäyteinen. Rakuunasoittokunta juhlistaa 90-vuotista taivaltaan
järjestämällä juhlakonsertin 25.3.2011. Juhlasoittokunnassa
tullaan näkemään vahvistuksena soittajia, jotka ovat palvelleet
soittokunnassa eri vuosikymmeninä. Konsertin solistina on muun
muassa luutnantti Kai Ruskeepää Kaartin Soittokunnasta. Hän
oli rakuunasoittokunnan saksofonisti 1980-luvulla. Edellä mainitun juhlakonsertin lisäksi soittokuntaa kuullaan mm. Itä-Suomen
Sotilasläänin yhteiskonsertissa helmi- ja huhtikuussa solistinaan
tenori Jyrki Anttila, valtakunnallisilla puhallinpäivillä Lappeenrannassa maaliskuussa, Lappeenrannan seudun veteraanikuoron
25-vuotisjuhlakonsertissa sekä soittokuntien perinnepäivän konsertissa marraskuussa. Joulukuussa soittokuntaa voi myös kuulla
perinteeksi muodostuneessa Kauneimmat joululaulut -konsertissa Rakuunamäen sotilaskodissa. Näiden isojen konserttien lisäksi
soittokunta suorittaa normaalit palvelussoitot, joihin kuuluvat
mm. joukko-osastojen valat, paraatit sekä maanpuolustus- ja
reserviläisjärjestöjen tilaisuudet. Lisäksi soittokunta nostattaa
maanpuolustustahtoa soittamalla mm. koululaiskonsertteja.
Juhlavuoden kunniaksi soittokunta tekee myös uusia aluevaltauksia: Kesäkuun 17. päivänä 2011 Rakuunasoittokunta viihdyttää
ensimmäistä kertaa Lappeenrannan Rakuunamäellä järjestettävässä MILjazz-tapahtumassa solistinaan Nylon Beatista tunnetuksi tullut Jonna Geagea. Rakuunasoittokunta esiintyy myös
elokuun MILjazzeissa Kouvolassa. Lisäksi soittokunta osallistuu
kansainväliseen tattooseen Ystadissa, Ruotissa, ja sen jälkeiseen
puolustusvoimien TATTOO2011-kiertueeseen.
Rakuunasoittokunnassa on 14 soittajaa ja
soittokunnan päällikkö. Henkilöstötilanne
on tällä hetkellä erittäin hyvä ja kiinnostusta avoimiin virkoihin on ollut hyvin.
Soittokunta saa uuden päällikön toukokuussa, kun musiikkimajuri Jyrki Koskinen
siirtyy Hämeen Rykmentistä Sotilasmusiikkikoulun johtajan tehtävistä Rakuunasoittokunnan päälliköksi.
Vanha kuva edellisellä sivulla: Ratsuväkiprikaatin soittokunta
ensimmäisen kapellimestarinsa musiikkiluutnantti August Huttusen
kanssa (kuva 1920–1930-luvulta).
Rakuunasoittokunta.
MAASoTURI
23
Etelä-Karjalan Aluetoimisto
Palvelua asevelvollisille
Etelä-Karjalan Aluetoimisto
Teksti: Majuri Juha Jaakkola
Kuva: FM Ansa Räätäri
Etelä-Karjalan Aluetoimisto on osa Maasotakoulun operatiivista osastoa. Operatiivinen osasto vastaa
valmiudesta ja operatiivisesta suunnittelusta sekä turvallisuustoiminnasta ja johtamisjärjestelmistä
Maasotakoululla.
Etelä-Karjalan Aluetoimisto sijaitsee Rakuunamäellä, samassa
talossa jossa on Maasotakoulun esikunta. Aluetoimiston keskeisimpiä tehtäviä ovat:
1. Asevelvollisten valvonta
2. Kutsunnat ja asevelvollisuuteen liittyvät hallinnolliset
päätökset
3. Palvelukseen määrääminen (kutsunnat ja
kertausharjoituskäskyt)
4. Sodanajan henkilösijoitukset ja -varaukset
5. Reserviläisten ylentäminen
Etelä-Karjalan alueella aluetoimiston valvontaan kuuluu n.
35 000 iältään 18–60-vuotiasta asevelvollista. He ovat henkilöitä, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa tai olleet
kutsunnoissa. Naisia tässä joukossa on noin 130.
Aluetoimistolla on asiakaspalvelupiste, jossa palvellaan sellaisia henkilöitä, jotka haluavat hoitaa asiansa henkilökohtaisesti.
Nykyajan mukaisesti asiointi onnistuu useimmissa tapauksissa
myös sähköisesti. Aluetoimistossa työskentelee kuusi henkilöä,
joista kaksi on siviilivirassa. Aluetoimistoa johtaa everstiluutnantti
Hans Forsman.
Reserviläiset muodostavat
kenttäarmeijan rungon
Asevelvollisten valvonta käsittää mm. henkilö- ja osoitetietojen
ylläpidon siten että asevelvolliselle voidaan lähettää määräys
saapua omaan poikkeusolojen tehtäväänsä puolustusvoimien
käyttöön, jos maamme hallitus näkee tarpeelliseksi kohottaa
puolustusvalmiuttamme. Osoitetiedot pysyvät ajan tasalla muuttoilmoituksista automaattisesti saatavien tietojen perusteella.
Täysi-ikäisenä miehestä
tulee asevelvollinen
Kutsunnanalaisia, kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä nuoria
miehiä, on Etelä-Karjalassa vuosittain vajaat 800. Näistä reilu
80 % voidaan määrätä kutsunnoissa varusmiespalvelukseen
Karjalan Prikaatiin, Maasotakouluun, PohjoisKarjalan Prikaatiin tai Reserviupseerikouluun.
Fyysinen tai psyykkinen syy estää joka viidennen
nuoren määräämisen palvelukseen.
Osa asevelvollisista voi vielä kutsuntojen jälkeen pyrkiä erillisen hakumenettelyn kautta
koulutukseen myös erikoisjoukkoihin, joista
suosituimpia ovat Immolan erikoisrajajääkärit
ja Utin laskuvarjojääkärit. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakee vuosittain noin 15
naista, joista tulee asevelvollisia varusmiespalveluksen myötä.
Aluetoimisto käsittelee nuorten asevelvollisten
tekemät kutsuntojen jälkeiset palveluspaikan
tai palvelusajan alkamiseen liittyvät hakemukset. Nämä hakemukset liittyvät useimmiten ko.
henkilön ammattikoulutuksen alkamiseen tai
päättymiseen.
24
MAASoTURI
Asevelvollisuuteen kuuluvat
myös kertausharjoitukset
Aluetoimisto määrää reserviläisiä Maasotakoulun tai KaakkoisSuomen rajavartioston järjestämiin kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin. Aluetoimistolla on oikeus ja valmius
määrätä asevelvolliset palvelukseen myös valmiutta kohotettaessa. Reserviläisen hakiessa vapautusta (aiemmin käytettiin termiä
”lykkäys”) harjoituksesta esim. henkilökohtaisiin syihin vedoten
tulee hänen lähettää hakemuksensa aluetoimistoon käsiteltäväksi. Samoin sairastodistukset, jotka estävät harjoitukseen osallistumisen, toimitetaan aluetoimistoon.
Puolustusvoimien sodanajan joukkojen henkilösijoitusten ylläpitämisen ohella aluetoimisto ratkaisee myös asevelvollisten
henkilövaraukset (VAP) poikkeusoloja varten. Siviiliviranomaisilla
ja monilla yrityksillä on merkittäviä tarpeita ylläpitää perustoimintaansa yllä myös poikkeusoloissa. VAP-henkilöä ei sijoiteta puolustusvoimien organisaatioon vaan hän jää oman työnantajansa
käyttöön myös poikkeusoloissa. Eräinä esimerkkeinä voidaan
mainita poliisi, palomies ja veturinkuljettaja sekä yksityissektorilta
sanomalehden toimittaja ja sairaalalääkäri.
Rakuunakilta ry
Teksti: Rakuunakillan puheenjohtaja Heikki Haimi
1950-luvun lopulla ryhdyttiin luomaan sotilasarvoista
riippumatonta yhdyssidettä joukko-osaston ja siinä palvelleiden
välille. Rakuunakilta syntyi ensimmäisten joukossa. Killan
perustamissanat lausui Lappeenrannan Upseerikerholla
salintäyteiselle kuulijakunnalle 6.9.1961 Uudenmaan
Rakuunapataljoonan komentaja everstiluutnantti Oiva
Luomala.
Rakuunakillan päätehtävät
• Maanpuolustushengen, sotilastietojen, taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen jäsenistön keskuudessa
• Suomalaisen ratsuväen monisatavuotisten perinteiden ja muistojen vaaliminen
• Rakuunoiden ja ratsuväestä kiinnostuneiden yhteen kokoaminen ikään ja sukupuoleen katsomatta
• Maasotakoulun ja sen rakuunaeskadroonan tukeminen
• Rakuunaeskadroonassa palvelevien viihtyisyyden edistäminen
• Kilta palkitsee myös kotiutuvia varusmiehiä hyvästä koulutusmenestyksestä
Rakuunakillan operatiivinen toiminta
• Taisteluharjoitus killan jäsenille syyskuussa Taipalsaaren ampumaleirialueella
• Kiltamatka talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille kesäkuussa
Reserviläisten ylennysesitykset valmistellaan aluetoimistossa keväisin ja syksyisin siten, että tasavallan presidentti voi ylentää reservin upseerit ja Itä-Suomen sotilasläänin komentaja aliupseerit
ja miehistön. Ylennyksiä annetaan reserviläisille, joille täyttyvät
ylennyksiin vaadittavat kertausharjoituspäivät tai he ovat muuten
ansioituneita maanpuolustukseen liittyvissä asioissa.
Aluetoimisto tukee myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikköä vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen eri osa-alueilla ja pitää yhteyttä
maakunnan maanpuolustusjärjestöihin, mukaan lukien veteraanijärjestöt.
Etelä-Karjalan Aluetoimisto
Väinö Valveen katu 4
53900 LAPPEENRANTA
Puhelin 0299 800 (vaihde)
Puhelin 0299 418 341 (asiakaspalvelu)
Faksi 0299 418340
[email protected]
• Joukko-osasto vierailut, joissa päästään tutustumaan nykyhetken taisteluvälineisiin ja taistelutoimintaan
• Kilta on myös perinnetoiminnan osalta näyttävästi esillä Lappeenrannassa, jossa perinneratsukot partioivat heinäkuussa
• Joka toinen vuosi järjestettävät Rakuunapäivät kokoavat eri
perinneosastojen ratsukot yhteiseen esiintymiseen
kulkueessa keskustan halki, sekä Adolf Ehrnroothin aukiolla järjestettävässä tapahtumassa
• Breitenfeldin päivän juhlat järjestetään yhdessä Maasotakoulun kanssa syyskuun alussa
• Killan pääpaikka on Lappeenrannassa ja sillä on myös eskadroonat Helsingissä, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa
Tärkeimmät tapahtumat 2011
• Kiltamatka Karjalan kannakselle 14.–16.6.2011
• Rakuunapäivät 6.–7.8.2011
• Breitenfeldin päivän tilaisuudet 2.9.2011
Rakuunahistoriikki
Rakuunakilta teki vuosina 2008–2010 sitkeää työtä, kun se kokosi tiedot 65 vuodelta Rakuunajoukosta. Tehtävä oli haasteellinen
ja vaativa, josta kilta suoriutui kiitettävällä tavalla. On tärkeää,
että merkittävä ajanjakso rakuunahistoriassa on saatu kirjatuksi
ja talteen tulevia polvia varten.
Rakuunakilta toivottaa 10 vuotta täyttävälle Maasotakoululle
menestystä ja onnea vaativassa tehtävässä.
Hakkaa Päälle!
MAASoTURI
25
Huolto-osasto
Huolto
– toiminnan tärkeä taustavaikuttaja
Teksti: Kapteeni Juha Ratinen
Kuva: Heta Toiskallio
Maasotakoulun huolto-osasto tuottaa kaikki Maasotakoulun huollolliset tukipalvelut. Tukipalvelujen avulla
mahdollistetaan Maasotakoulun päätehtävien (koulutus, valmius ja tutkimus) toteuttaminen. Tärkein asiakas
huollolle on puolustusvoimien henkilökunnan koulutuksen ”tuotantolaitos”, Maasotakoulun koulutuskeskus.
Palvelut tuotetaan omien huollon laitosten avulla tai kumppanien tukemana.
Huollon toteutus käytännössä
Huolto-osasto on jakaantunut kahteen osaan, huoltosektoriin
ja huoltokeskukseen. Huoltosektori toimii Maasotakoulun huoltopäällikön johtamana esikunnassa ja toteuttaa huollon operatiivista, tulevaisuuteen katsovaa johtamista. Näin varmistetaan
huollon palvelujen saatavuus pitkäjänteisellä suunnittelulla. Huoltokeskus taas vastaa yhdessä kumppaniensa kanssa päivittäisestä
huollosta Maasotakoulun päätehtäviä palvelevalla tavalla.
Huoltokeskuksessa on kaksi huoltolaitosta, materiaalikeskus ja
kuljetuskeskus. Materiaalikeskus on Maasotakoulun ”kauppa”,
josta asiakkaat hakevat tarvitsemiaan tuotteita lainaan omien
tehtäviensä toteuttamista varten. Isoimpina eroina ”normaaliin
kauppaan” on kuitenkin se, ettei materiaali maksa mitään ja
kaikki tuotteet palautetaan aikanaan takaisin, vaikka niissä ei
olisikaan mitään vikaa. Palautetut tuotteet huolletaan ja palautetaan taas ”kaupan” hyllylle uutta ”ostajaa” varten. Materiaalin
kunnossapidon järjestäminen muodostaakin tärkeimmän osan
materiaalikeskuksen työstä.
Kuljetuskeskus on Maasotakoulun oma ”autovuokraamo ja -korjaamo”, joka tuottaa kaikki tarvittavat asiakkaiden kuljetuspalvelut. Yli 200 ajoneuvoa ja hinattavaa laitetta pitää ”autovuokraamon ja -korjaamon” ja kunnossapidon kumppaniyritykset
kiireisenä vuoden kaikkina aikoina. Kuljetuskeskus vastaa myös
kuljettajien koulutuksesta Maasotakoulun ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuosittain yli 60 varusmiestä saa koulutuksen raskaan
liikenteen ammattilaiseksi. Tammikuun 2011 lopun sähkökatkoongelmissa Etelä-Savon alueella kuljettajakoulutuksen saaneet
26
MAASoTURI
varusmiehet olivat kuljetuskeskuksen henkilöstön mukana virka- ja työvoima-aputehtävissä kuljettaen telakuorma-autoilla
sähköasentajia sähkölinjojen ongelmapaikkoihin. Puolustusvoimien antaman ammattipätevyyskoulutuksen myötä pääosa tulevaisuuden suomalaisista logistiikan ammattilaisista on saanut
oppinsa armeijassa.
Huollon paikalliset kumppanit
Palveluiden turvaamiseksi kustannustehokkaasti osa puolustusvoimien huollon palveluista on ollut järkevää yhdistää valtakunnallisen johdon alle. Puolustusvoimien ruokahuolto ja Sotilaslääketieteen keskus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Koottujen
voimavarojen avulla palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti
asiakkaalle sinne missä tarvetta on eniten. Maasotakoululla toimivat edellä mainittujen kumppanien paikalliset toimipisteet.
Lappeenrannan muonituskeskus ja Lappeenrannan varuskunnan
terveysasema tukevat päätehtäviä tukevan huollon toteuttamista
yhteistyössä Maasotakoulun huolto-osaston kanssa. Muonituskeskuksen laajasti kiitetty ruoka ja terveysaseman tuottamat terveyspalvelut ovat tärkeässä roolissa varmistettaessa henkilökunnan ja varusmiesten jaksaminen päivittäisissä palvelustehtävissä.
Logistiikan ammattilaisilla on kysyntää
Huollon ammattilaisia tarvitaan aina kaikissa armeijan organisaatioissa. Jos kirjoitus herätti uteliaisuutesi tarkkaile puolustusvoimien ja valtiohallinnon internet-sivuja. Sinä saat olla tarvitsemamme
tulevaisuuden logistiikan ammattilainen.
Lappeenrannan varuskunnan terveysasema
Koko varuskunnan terveydeksi!
Teksti: Työterveyshoitaja Annikki Nakkari
Kuva: Heta Toiskallio
Lappeenrannan varuskunnan terveysasema toimii Rakuunamäen kupeessa 1890-luvulla valmistuneessa
punatiilirakennuksessa. Alun perin sairaalaksi tehty rakennus pystytettiin varsinaisen varuskunta-alueen
ulkopuolelle, jotta tarttuvien tautien kantajat olisi helpompi eristää muista. Aikoinaan rakennuksessa
on hoidettu osittain myös kaupungin siviiliasukkaita. Nyt terveysasemaan tukeutuu noin 700 henkeä;
varusmiehiä, kadetteja, puolustusvoimien henkilökuntaa ja Maasotakoulussa opiskelevia kurssilaisia.
Lappeenrannan varuskunnan terveysasema,
kuten muutkin varuskuntien terveysasemat,
kuuluu Sotilaslääketieteen Keskuksen Perusterveydenhuollon yksikköön. Henkilöstömäärältään Lappeenrannan varuskunnan terveysasema on Sotilaslääketieteen Keskuksen
pienimpiä. Isoihin varuskuntiin verrattuna
aamuvastaanotot eivät ole isoja mutta henkilökuntakin on suhteutettu asiakasmääriin.
Hallinnolliset tehtävät ovat kuitenkin samat
niin pienillä kuin isoilla terveysasemilla. Pienen
terveysaseman vahvana puolena on mm. työnjaon joustavuus. Henkilökunta on hyvin perillä
toistensa tehtävistä ja pystyy tarvittaessa tekemään osittain toistensakin töitä. Suhteellisen
pienen varuskunnan terveyspalvelujen tuottajalla on myös selkeä etu asiakkaisiin nähden:
Pystymme ottamaan niin henkilöstön kuin
varusmiehenkin yksilöllisesti huomioon.
Lappeenrannan varuskunnan terveysasemalla järjestetään varusmiesten ja kadettien
perusterveydenhuolto eli yleislääkäritasoinen
terveyden- ja sairaanhoito. Tarvittava erikoissairaanhoito hankitaan kumppanuussopimukseen perustuen Etelä-Karjalan sosiaali- ja
terveyspiiriltä.
Lappeenrannan terveysaseman tehtävät ovat enemmän työterveyshuoltopainotteisia kuin terveysasemilla, jotka tukevat
varsinaista varusmieskoulutusta järjestävää joukko-osastoa.
Terveysasema tarjoaa työterveyshuoltopalvelut Maasotakoulun
henkilökunnalle. Lisäksi suuri puolustusvoimien henkilökunnasta
muodostuva opiskelijajoukko tukeutuu opiskelunsa aikana terveysaseman palveluihin.
Sotilaslääketieteen Keskus on puolustusvoimien lääkintähuollon koulutus-, kehittämis-, tutkimus- ja
palvelukeskus, jossa työskentelee yli 500 eri alojen ammattilaista. Keskuksen johto ja esikunta sijaitsevat
Lahdessa, Hennalan kasarmialueella, mutta toimintaa Keskuksella on useassa toimipisteessä eri puolilla
Suomea. Perusterveyden huollon yksikön ohella Sotilaslääketieteen Keskukseen kuuluvat Tutkimus- ja
kehittämisosasto, Lääkintäkoulu sekä Sotilasapteekki ja lääkintävarikko.
MAASoTURI
27
Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus
PURU on valtakunnallinen,
paikallisin maustein
Teksti: Tarja Kiviluoto
Kuva: FM Ansa Räätäri
Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksella (PURU) on 25 toimipistettä ja yhteensä lähes 550
ravitsemusalan ammattilaista. Vaikka toiminta on valtakunnallista, niin jokaisesta muonituskeskuksesta löytyy
aimo annos paikallisuutta. Sitä tuovat asiakaskunta, toimitilat, tilaisuudet ja tietysti palveleva henkilöstö.
Lappeenrannassa omaleimaista on kahdessa paikassa toimiminen, Rakuunamäellä ja Leirikentällä, monet edustustilaisuudet ja
runsas henkilöstöruokailijoiden määrä. Lisäksi kertausharjoitukset
ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit tuovat monet siviilitkin muonituskeskuksen asiakkaiksi. Kaiken kaikkiaan erilaisia
aterioita tuotetaan vuosittain 300 000.
– Kurssien avajaiset ja päätöstilaisuudet, tilauslounaat ja kahvitukset ovat piristystä arkityöhön. Ne tuovat myös ammatillista
haastetta työhömme, kertoo ravitsemispäällikkö Piia Jäkälä.
Palautteella on merkitystä
Kehittämisessä ykkösasia on asiakkaalta saatu palaute. Sitä on
mahdollista antaa kaikkeen ruokailuun liittyvässä joko suoraan
henkilöstölle tai kyselyjen ja lomakkeiden kautta.
Asiakasyhteistyöstä erinomainen esimerkki on Maasotakoulun
ja PURUn viimevuotinen yhteistyö poikkeusolojen ruokalistan
kanssa. PURU suunnitteli ja maasotakoululaiset testasivat listan tammikuun sotaharjoituksessa erittäin kylmissä ja raskaissa
olosuhteissa. Listan kehittämistä jatkettiin PURUssa annettujen
arvioiden pohjalta.
28
MAASoTURI
Ravitsevaa ruokaa
PURUn ruokalistat suunnitellaan keskitetysti kaikkiin toimipaikkoihin aina 6 viikoksi kerrallaan. Lista vaihtuu 2–3 kertaa vuodessa. Mukana on paljon klassikoita ja perinteisiä suomalaisia ruokia,
mutta uudetkin maut löytävät tiensä listalle. Suunnittelussa otetaan huomioon energian kokonaismäärä sekä ravitsemussuositukset, kuten kuitujen, proteiinien ja muiden ravintoaineiden
riittävä saanti. Lisäksi on muistettava, että ruokaa tehdään 24/7,
kaikkiin tarpeisiin. Purulaisilta onnistuvat päivittäisten varuskuntaruokailujen lisäksi maasto-, kenttä-, alus- ja taisteluruokailut
sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kaikkiaan aterioita tuotetaan vuosittain 17 miljoonaa.
Ravitsemispäällikkö Piia Jäkälä luotsaa iloista ja palvelevaa henkilökuntaansa nyt ensimmäistä vuotta. Hän kiittää työkavereidensa
pitkän kokemuksen tuomaa ammattitaitoa, johon uudempien
tulokkaiden ideat tuovat hyvän lisän.
– Meillä on koossa hyvä porukka kehittää toimintaamme yhdessä
asiakkaan kanssa.
Sotilaskoti
Evergreen – ikivihreä
Teksti: FM Anna-Mari Osma
Kuva: FM Ansa Räätäri
Ikivihreä kasvi säilyttää vihreän värinsä ympäri vuoden, riippumatta säästä tai kasvuolosuhteista. Sen
lehvästö uusiutuu vähän kerrassaan, hitaasti kuihtuvien lehtien korvautuessa uusilla vaaleanvihreillä silmuilla.
Kasvitieteellisellä termillä viitataan myös itseänsä uudistavaan tai uudistuvaan toimintaa. Lappeenrannan
sotilaskoti on yksi Suomen vanhimmista ja vihertää edelleen.
Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistyksen perustamispäivä on 18. marraskuuta 1918. Perustamiskokoukseen
osallistui noin 30 henkilöä. Kokouksen osanottajien joukosta valittiin toimikunta, jonka tehtäväksi tuli toiminnan kulut kattavien
varojen ja sotilaskotihuoneiston hankkiminen. Toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli rouva Edith Sahlgren. Yhdistyksen
ensimmäinen sotilaskoti avattiin perustamisvuonna Lappeenrannan entisellä Seurahuoneella. Tilaa oli
parin huoneen verran ja sotilaskoti toimikin näissä tiloissa
vain neljän vuoden
ajan.
Vuonna 1922
Sotilaskotiyhdistys sai käyttöönsä Suomen
Rakuunarykmentin
entisen ruokalan
Rakuunamäeltä.
Sama rakennus toimii edelleen sotilaskotina. Rakuunamäen sotilaskodin
rinnalle perustettiin vuonna 2006
toinen sotilaskoti
Leirikentälle, rakennus Kapteenin
peruskorjattuihin
tiloihin. Leirikentän sotilaskodin
leipomossa paistetaan perinteikkäitä sotilaskotileivonnaisia.
Lappeenrantalainen erikoisuus on munkintapaan kypsennetty
kanelikierrepulla, telamiina.
Rakuunamäen sotilaskoti on maamerkki tuhansille
Lappeenrannassa palvelleille varusmiehille. Se on suosittu veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kokoontumispaikka ja varsinkin
kesäisin entisiä asiakkaita vuosikymmenten takaa vierailee sotilaskodissa. Vierailla on mukavia muistoja Rakuunamäestä ja
sen sotilaskodista. Sisarten vuosikerrat ovat useimpien vieraiden
kohdalla vaihtuneet, mutta sotilaskodin tunnelma sisarineen ja
munkkikahveineen on tallella.
Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys vietti 90-vuotisjuhlavuotta yhdessä puolustusvoimien kanssa. Tänä vuonna
on vuorossa kattojärjestön, Sotilaskotiliiton 90-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Juhlavuoden tempaus operaatio tuntemattoman
sotilaan villasukka
haastoi Naisten
Valmiusliiton jäsenjärjestöt kutomaan
25 000 paria villasukkia kaikille tänä
vuonna varusmiespalvelusta suorittaville naisille ja
miehille. Lappeenrannan sotilaskodin
sukkavaraston täydentäjistä ahkerimmat ovat neuloneet
kymmeniä, jopa yli
sata sukkaparia.
Ahkerien sisarten
ansiosta naapuriyhdistysten virkaapupyyntöihin on
voitu vastata myönteisesti.
Sotilaskotityötä voi haroman
rastaa
elämäntilanteen ja
mieltymysten mukaan. Osalle riittää työn ja muiden harrastusten
ohella varusmiesten ja henkilökunnan palveleminen yhtenä iltana
kuukaudessa. Osa tekee ”sotilaskotikeikkoja” Taipalsaaren leirisotilaskotiin tai maastoon. Osa osallistuu sotilaskodin arkeen päivisin.
Myyntityön ohella yhdistyksessä toimii kerhoja, joissa askarrellaan
myyjäisiin käsitöitä tai harjoitellaan viihteellisiä ohjelmanumeroita. Uusi sotilaskotisisarten sukupolvi voi aloittaa harrastuksen
12-vuotiaana pikkusisarena aikuisten sisarten ohjauksessa. Koska
harrastukselle ei ole yläikärajaa, sotilaskoti antaa mahdollisuuden
tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä koko elämänuran ajan.
MAASoTURI
29
Harjoitustoiminta
Harjoitus tekee mestarin
Taipalsaaren ampuma-alueella
M
Teksti: Ansa Räätäri, yliluutnantti Janne Nordman
Kuva: Heta Toiskallio
aavoimissa koulutetaan vuosittain noin 28 000 varusmiestä ja 17 000 reserviläistä maavoimien
suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Riittävä, ympärivuotinen ja mahdollisimman todenmukaisiin
olosuhteisiin perustuva harjoittelu takaa suorituskyvyn saavuttamisen. Maasotakoulu käyttää
kolmea harjoitusaluetta koulutukseen. Alueet ovat: Taipalsaaren ampuma-alue Taipalsaarella,
Merenlahden harjoitusalue Lappeenrannassa ja Laukkaradan harjoitusalue Lappeenrannassa, joista
Taipalsaaren ampuma-alue on eniten käytössä. Kaikki alueet ovat Metsähallituksen hallinnoimia.
Taipalsaaren ampuma-alue
on ahkerassa käytössä
Taipalsaaren ampuma-alue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa. Aluetta
käytetään koulutussuunnitelmien mukaisten ampuma- ja taisteluharjoitusten järjestämiseen varusmiesten, reserviläisten ja puolustusvoimien palkatun henkilökunnan koulutuksessa. Ampumaharjoituksissa käytetään jalkaväen aseita kuten esim. rynnäkkö- ja
konekivääreitä, sinkoja ja kranaatinheittimiä. Taisteluharjoituksissa käytetään usein taistelijansimulaattoreita antamaan palautetta
toiminnan onnistumisesta. Ampuma-alue on käytössä lähes koko
vuoden. Vuonna 2010 harjoitusvuorokausia oli yhteensä 300.
Ampumaharjoituksista
tiedotetaan aktiivisesti
Ampumaharjoituksista aiheutuu melua. Niin Taipalsaaren kuin
puolustusvoimien kaikkien muidenkin ampuma-alueiden varoilmoitukset ovat ennakkoon luettavissa viimeistään 14 vuorokautta
ennen ammuntoja Ylen teksti-tv:n sivulla 592 ja puolustusvoimien internet-sivujen (www.puolustusvoimat.fi) navigaatiopalkissa
”Varoilmoitukset”. Taipalsaarella järjestettävistä ampumaharjoituksista tiedotetaan lisäksi ampuma-alueen reunoilla sijaitsevilla
ilmoitustauluilla.
30
MAASoTURI
Puolustusvoimista annetun lain nojalla Taipalsaaren ampumaalueelle on määrätty pysyvä liikkumisrajoitus. Kiellon rikkomisesta
tuomittavista rangaistusseuraamuksista säädetään rikoslain 24 luvun 3 ja 4 §:ssä. Liikkumisrajoitus koskee myös pohjoisalueen käyttöoikeusaluetta sen ollessa varattuna ammuntojen vaara-alueeksi. Luvan alueella liikkumiseen myöntää Maasotakoulun johtaja.
seuraamiseksi. Joka kevät ampuma-alueella järjestetään myös
raivaamisharjoitus, jossa räjähtämättömät ampumatarvikkeet tuhotaan ja ampumatarvikejäämät kerätään. Tarvittaessa ampumaalueella tapahtuneista vaurioista ilmoitetaan ampuma-alueen
varoupseerille, p. 0299 418911 tai Maasotakoulun Esikunnan
koulutussektorille, p. 0299 800 (vaihde).
Ympäristö otetaan
ammunnoissa huomioon
Maasotakoulu vastaa
ampuma-alueen ylläpidosta
Taipalsaaren ampuma-alue sisältyy Salpausselän harjujaksoon
ja on kokonaisuudessaan paahteista, maaperältään hiekkaista
elinympäristöä. Alueen käytössä on huomioitu, että alue on Iluokan pohjavesialueella. Jokaiseen harjoitukseen laaditaan riskikartoitus, jossa otetaan huomioon ympäristövaikutusten hallinta
sekä määritetään toimenpiteet ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Lisäksi alueella käytettävien ampumatarvikkeiden määrä
dokumentoidaan harjoituskohtaisesti ympäristökuormituksen
Taipalsaaren ampuma-alueen ylläpitovastuu kuuluu Maasotakoulun tehtäviin. Alueen käyttöä suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Metsähallituksen ja
Taipalsaaren kunnan kanssa. Maasotakoululla ampuma- ja harjoitusalueiden yhteyshenkilö on kapteeni Pekka Parikka, p. 0299
800 (vaihde). Ammuntojen aikana Taipalsaaren ampuma-alueen
varoupseeri vastaa toiminnasta. Varoupseerin puhelinnumero
on 0299 418911.
Siniset Aallot
Saimaa
HARJOITUSALUE
Varoupseeri
Ranta
tie
Pönniälä
Käyttöoikeusalue
AMPUMA-ALUE
ie
nt
äe
nm
la
Sil
Peltoi
Merkkien selite:
Infotaulu
Puomi
PLM:n alueen maaraja
Yleinen tie
Taipalsaaren ampuma-alue on ahkerassa käytössä. Myös alueen pohjoisreunalla sijaitseva käyttöoikeusalue on varattu ammuntojen vaara-alueeksi 1.3.–31.5., 1.7.–31.8. ja 1.10.–31.12. välisinä aikoina.
MAASoTURI
31
Viihdyttävää sotilasjazzia!
PE 10.6.
LA 11.6.
SU 12.6.
TO 16.6.
PE 17.6.
SU 19.6.
KE 29.6.
PE 12.8.
PE 19.8.
LA 27.8.
SU 28.8.
yös
MILjazz nyt m
assa
Lappeenrann
llä
äe
am
n
u
Raku
18.
o
kl
1
01
.2
pe 17.6
.
Vapaa pääsy
Tervetuloa!
Lahti, Upseerikerhon puisto, klo 18.00
Mikkeli, Vanhan kasarmialueen Tykkipuisto, klo 18.00
Hämeenlinna, Suomen kasarmi, klo 14.00
Helsinki, Santahamina, klo 18.00
Lappeenranta, Rakuunamäki, klo 18.00
Jyväskylä, Lounaispuisto, klo 14.00
Rovaniemi, Jutajaisten festivaaliareena, klo 18.00
Kouvola, Rykmentinpuisto, Kasarminmäki, klo 18.00
Oulu, Ammattiopisto Luovi, kasarmi, klo 18.00
Turku, Heikkilän kasarmi, klo 18.00
Nylands Brigad - Uudenmaan Prikaati, Dragsvik, klo 14.00
VAPAA PÄÄSY
anTTi Tuisku
jaakko ryhänen
saara aalTo
kaarTin soiTTokunTa
karjalan soTilassoiTTokunTa ja
rakuunasoiTTokunTa
puolusTusvoimien
laivasTon soiTTokunTa ja
saTakunnan soTilassoiTTokunTa
puolusTusvoimien
varusmiessoiTTokunTa
grex musicus
Ti 6.9.
klo 19.00
kouvola
kouvolan jäähalli
To 8.9.
klo 19.00
jyväskylä
synergia-areena
la 10.9.
klo 15.00
seinäjoki
seinäjoki areena
ma 12.9.
klo 19.00
ke 14.9.
klo 19.00
MAASoTURI
Turku
Turkuhalli
pe 16.9.
klo 19.00
helsinki
helsingin jäähalli
www.puolustusvoimat.fi
32
Tampere
Tampereen jäähalli