Beveragella kuulet paremmin, osa 1

Beveragella kuulet paremmin, osa 1
Jukka Heikinheimo, OH2BR
[email protected]
Yhteyden saamiseen ei riitä se, että vastaasema kuulee sinua. Sinun täytyy luotettavasti kuulla vasta-asema, varsinkin silloin,
kun se vastaa kutsuusi ja antaa raportin.
Muuten yhteyden syntyminen jää epävarmaksi. Varsinkin alabandeilla - 40/80/160
m - tähän tarkoitukseen käytetään usein
erityistä kuunteluantennia. Eräs parhaista
on Beverage, jos sinulla on siitä varten riittävästi tilaa eli vähintään yhden, mieluummin kahden, aallonpituuden verran.
Puolet vaadittavasta tilasta säästyy
käyttämällä kaksisuuntaisia (reversible)
antenneja, siispä kannattaa käyttää kaksilankaista ratkaisua. Tähän vaihtoehtoon
osassa kerron, miten toteutin oman Beverage-antennijärjestelmäni, miten se toimii ja
mitä opin Beverage-antenneista etsiessäni
tietä parhaaseen signaali-kohinasuhteeseen.
Hieman taustaa
Harold Beverage, W2BML, antoi nimensä
vuonna 1 921 kehittämälleen uudentyyppiselle antennille, jota käytettiin yrityksissä
saada yhteys Atlantin yli. Antenni on tullut
erityisen suosituksi viime vuosikymmeninä
alabandeihin (160, 80 ja 40 m) erikoistuneiden DXereiden keskuudessa. Myös DXkuuntelijat tuntevat tämän antennin hyvin, ja
heidän Radiomaailma-lehdessään onkin
ollut kirjoituksia siitä.
Lyhyesti sanottuna, Beverage
on
minäkin päädyin.
useimmiten 1-3 aallonpituuden mittainen,
Tämä artikkeli on kaksiosaisen jutun
ensimmäinen osa ja keskittyy Beverage-
2-3 metrin korkeudelle asennettu, vastaan-
antenneille omistetun kirjallisuuden analyy-
siin. Se on siis kirjallisuustutkimus, jossa
käydään eri lähteissä esitettyjä väitteitä läpi
ja asetetaan ne vastakkain. Seuraavassa
ottoon tarkoitettu laajakaistai nen lan ka-antenni, joka on kauemmasta päästään päätetty vastukseen, jonka "alapää" on maadoitettu. Beverage on suunta-antenni, ja sen
päätevastuksen suunnassa oleva pääkeila
on sitä kapeampi mitä pitempi antenni on.
Yksilankaisen Beveragen voi ajatella
olevan avojohdosta tehty syöttölinja, jossa
maa on toinen johdin ja antennilanka toinen
johdin. Kauemmassa päässä oleva vastus
tekee antennista yksisuuntaisen. (ON4UN)
RAOLBS sanoo sattuvasti, että mikään
yksi tietty antenni ei voi olla alabandeilla "se
paras", sillä eri tilanteissa eri antennit ovat
kukin vuorollaan parhaita. Johtopäätös:
mitä enemmän valinnanvaraa. sitä paremmin ovat aslat myös kuuntelupuolella!
Miksi on näin? Monet tekijät vaihtelevat:
toisaalta paikallisten ja ilmastohäiriöiden
(ORM/ORN) vaikutus vastaanottoon sekä
toisaalta hyötysignaalin tulosuunta ja -kulma. Beverage-antennien tarkoituksena on
parantaa sig naali-kohinasuhdetta vaikuttamalla näihin tekijöihin.
Pai
nettu sana Beveragesta
En muista nähneeni Vipusessa koskaan
kirjoitusta tai edes mainintaa Beverageista.
Suomenkielisen kirjallisuuden anti on vähäinen. Vuonna 1978 ilmestvi teos "Anten-
L=330 m
R 550 ohm
Tavanomainen yksilankainen Beverage-antenni päätevastuksineen ja sovitusmuuntajineen. Tällä antennilla on periaatteessa
yksi keila vastuksen suunnassa.
takakeila
T
J
antennijohdon suunta
T1
etukeila
Ka ksi Ia n ka ise n, ka ksisu u nta ise n Beve ra g e -a nten n i n tote
RA 1212008
=
atasperiaate.
Sama koskee myös muita venäjänkielisiä
lähteitä.
Internet tiedon lähteenä
å?ä*'";1
KW
;ru*
Internetistä löytää nykyään monenlaisia vanhoja ja uunituoreita - raportteja antennien rakentelusta ja toiminnasta. Netissä
Beverage-antennien parhaat selostukset ja
rakenteluohjeet löytää googlaamalla mm.
kutsuilla KA1GJ, KB1GW, K3KY W3LPL,
W8Jl, WSWWV ja NOFP ja lisäämällä kutsuihin sanan "Beverage". Luetelluista WSJl
on erityisesti tunnettu Top bandin guruna,
jota usein siteerataan.
Hyvät sivui on laatinut myösAndrei Fedorishev, RAOLBS, joka on perustanut "Low
Band Systems" -yhtiön mm. Beveragetuotteiden valmistusta ja markkinointia varten.
Erittäin valaiseva on hänen PowerPointpresentaationsa Beverage-antennien rakentamisesta ja toiminnasia, jonka löytää
sivulta http://www.ra6lbs.ru/index.files/
page23.htm (luettelossa toinen alhaalta).
Venäläiset ystäväni ovat tosin varoittaneet,
että kaikkea ei sentään pidä kritiikittömästi
niellä, sillä osa väitteistä voi olla yli-innokkaasta markkinoinnista johtuvaa, hi.
Beverage-rakentelustaan on kertonut
myös tunnettu DX- ja kilpailumies Nodir,
EY8MM. Hän pyysi Venäjän tunnetuimmilkontestereilta (UA3AB, RN6BN,
UAOANW, WF3J, RU6LA, RW1AC,
UAOACG, UA6LV) käytännön kysymyksiinsä vastauksia, joita tulikin mukavasti. Niis-
ta
tä
enemmän juttusarjani seuraavassa
OSASSA,
DX-kuuntelija Jorma Mäntylä Kangasal-
ta on kirjoittanut helppolukuisen selostuksen kokeiluistaan.
nien ABC", jossa tiivistetyssä muodossa
esitettiin Beverage-antennin historia, toiminiaperiaaie ja ominaisuudet sekä rakennusohjeita ja kuuntelukokemuksia (1 :221).
Vaikka Olavi Lehden, OH2BBR, kirjoittamassa kirjassa "Antennitekniikka" (1 981 )
on kattava katsaus erityyppisiin antenneihin, Beveragea ei ole mainitiu. Pitkälankaantenni (long-wire) on toki selostettu ja todettu sen olevan "historiallisesti ensimmäinen kulkuaaltoantenni". Teoksessa esitetty
[vastuksella] päätetty pitkälanka-antenni
onkin itse asiassa juuri tämän artikkelin
aihe eli Beverage-antenni (2:128).
"Käytännön antennit 1" teoksessa Kauko Cederlund (SK), ex-OH3TQ, kertoo kokemuksistaan Beverage-antennista (3: 79).
Hän kokeili Juhan, OH3RF, kanssa useita
kertoja Beverage-antenneja perehdyttyään
aiheeseen kirjallisuuden ja monien haastattelujen pohjalta. Vuoden 1984 CQWW-kisaan Kake ja Juha rakensivat pari Beveragea, jotka toimivat "jos ei ihan loistavasti,
niin ainakin odotetulla tavalla".
Beverage ei siis ole tuntematon suomalaisille hameille, mutta sen käyttö on rajoit-
tunui super-DX-asemiin ja isoihin kontestiasemiin. Tavallisen OH-kansan antenni se
ei ole siis ollut. Ehkä "paluu maaseudulle" ilmiön seurauksena Beverage kokee uuden
tulemisen. Eräät maaseudun hiljaiset DXerit ovat tilaville tonteilleen Beveragensa ra-
kentaneet, mutta eivät ole niillä liiemmin
elämöineet.
Ulkomaisessa kirjallisuudessa antennia
on kuvailtu kattavasti ja perusteellisesti. Jeff
Briggs, K1ZM, on kirjoittanut kirjan "DXing
on the Edge" (1997), jossa hän kertoo pääasiat Beveragen rakentamisesta (5:12-1 ).
VictorA. Misek, W1WCR, on tehnyt lukuisia
kokeita Beverageilla (6).
John Devolderen, ON4UN, uusimmassa "Low Band DXing"-teoksessa on 45 sivua selostusta erityyppisistä Beverage-antenneista (7:7-1).
V Gontsharenko, DL2KQ/EUlTT, käy
antennioppaassaan perusteellisesti läpi
Beveragen toimintaperiaatteet ja toimintaan
vaikuttavat tekijät (8:137). Teos on suoma-
laista lukijakuntaa ajatellen valitettavasti
venäjänkielinen, mutta aiheesta kiinnostuneet voivat kvsellä sen sisällöstä minulta.
Jukka Tarvainen, OH4MFA, on kokeillut
yksi- ja kaksilankaisia Beverageja. Hän on
kertonut netissä kokeiluistaan. Killua ei Jukka ole kokeillut, vaan hänen kaksilankaiset
antenninsa ovat klassisia mallia, jossa lankojen väli on 30 cm:n luokkaa.
Tomi Laakkonen, OH2BEN, antoi viime
marraskuussa Liiton toimistossa käydessään Beverage-haaveideni toteutumiselle
kunnon sysäyksen. Tomi osti kaikki BN-73202-binoku laarit (kaksireikäiset ferriitti rungot) ja näytti netistä, mihin hän niitä tarvitsee. Sieltä löytyi hänen Beverage-projektinsa englanninkielinen raportti. Kiinnostavinta
Tomin ratkaisussa oli, että hän käytti antennijohtimena ns. "killua", jolloin antennista
saatiin vähällä vaivalla kaksisuuntainen.
Kolmella antennilla pystyi kattamaan kaikki ilmansuunnat, kun pääkeilan leveydeksi
arvioidaan varovasti 600, mitä se käytetyillä antennioituuksilla vähintään onkin.
Beveragen hyvätja huonot puolet
Beveragen hyviä puolia ovat laajakaistaisuus, hyvä etu{akasuhde ja tunnottomuus
lähiasemien aiheuttamalle QRM:lle. Sen
huonoin puoli käytännön toteutusta ajatellen on antennin pituudesta aiheutuva tilantarve. Vaikka tilaa olisikin. on muistettava.
että mitä kapeampi antennin pääkeila on,
sitä useampi antenni tarvitaan kattamaan
RA 1212008
kaikki ilmansuunnat. Killua on siis oltava
ainakin kilometri, mieluummin kaksi!
Antennin materiaali
OH3TQ totesi aikoinaan, että mikä tahansa
mekaanisesti riittävän luja metallilanka käy.
Eriste langan päällä on eduksi. Saman vah-
vistaa kirjassaan Victor Misek, WIWCR,
samoin ON4UN, perusteenaan parempi
tunnottomuus sateen ja lumen aiheuttamille staattisille häiriöille eristeen ansiosta.
Aniennimateriaalin valinnassa on tärkeintä, että pitkä johdin kestää vetoa. Äkillistä vetoa voi aiheutua myrskyn pudottamista oksista, suurten eläinten liikkumisesja myös ihmisten kulkemisesta (ratsastajat jne).
Niin kauan kuin Suomesta löytyy maaseudun puhelinlinjojen purkamisesta saatavaa joutavaa avojohtoa eli "killua", kannattaa vakavasti harkita sen käyttämistä Beveragen rakennusaineena. Siinähän on vetolujuuden lisäksi kaksi johdinta jo valmiina
ta
odottamassa käyttöä kaksisuuntaisena
Beveragena. Tarvitsee vain suunnitella impedanssimuuntimet ja suunnanvaihtokytkimet siten, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla ja antavat toivotun tuloksen.
ON4UN on myös kuullut killun käytöstä
Beverage-antenneiden materiaalina ja hän
suosittelee killun johtimien liittämistä yhteen
molemmista päistä. Tällöin on mahdollista
mitata yleismittarilla johtimien eheys silmuKASSA-
RA6LBS suosittelee killun käyttöä kaksisuuntaisen Beveragen rakennusmateriaalina.
Killun RF-ominaisuudet
Matti Hohtola, OHTSV
on mitannut
Maaperän vaikutus
Pekka Ketonen, OHITV toteaa: "Radioaal-
tojen kannalta parhaita johtavia maaperiä
ovat suomaasto sekä märkä savinen pelto
ja huonoimpia ovat kalliot sekä kuivat hiekkamaat" (4).
Näinhän asia yleisesti ottaen on. Beverage on kuitenkin epätavallinen antenni,
joka toimii paremmin huonon maaperän
päälle asennettuna. ON4UN toteaakin, että
mitä huonompi maa on, sitä suurempi on
antennin antama signaali, Toisaalta, mitä
parempi maa, sitä paremmin antenni vastaanottaa matalista kulmista tulevat signaa-
lit pääkeilan suunnassa. Muut parametrit
eivät merkittävästi riipu maaperän laadusIa.
ON4UN vakuuttaa myös, että meriveden lähellä Beverage ei toimi hyvin, sillä
sen antama signaali on tällöin 15 dB pienempi kuin huonon maaperän tapauksessd.
Antennin pituus ja asennus
OH3TQ oli sitä mieltä, että Beveragen pi-
tuuden on oltava vähintään yksi aallonpituus, mieluummin useita. Pituus ei ole kovin kriittinen taajuuden suhteen. Antenni on
rakennettava aivan viivasuoraan. vain oarin
asteen heitto sallitaan pakottavissa tapaukRA 1212008
sissa. Missään tapauksessa antennia ei
saa kiertää puiden tai oksien ympärille.
"Antennien ABC" antaa Beveragen minimipituudeksi 2-3 aallonpituutta, mutta
toteaa: "huomattavasti parempi tulos saavutetaan 5-10 aaltopituuden mittaisella
antennilla. Antennin pituudesta riippuu,
kuinka kapeaksi säteilykuvio tulee. Etutakasuhde on yleensä hyvä ja tätä voidaan
parantaa mitoittamalla antennin pituus aaltopituuden kerrannaistaajuuksille".
ON4UN kertoo Beveragen tyypillisen
pituuden olevan 1--4 aallonpituutta. Pituuden kasvattaminen tätä suuremmaksi johtaa antennisignaalin pienenemiseen, mutta toisaalta samalla saadaan kapeampi
pääkeila ja matalampi tulokulma. John suosittelee 80 metrin bandille suunnitellun Beveragen maksimipituudeksi 480 metriä ja
160 metrin antennille vastaavasti 768 metriä. Toisaalta, jos haluamme optimoida antennin alle 20o tulokulmasta saapuville DXsignaaleille, parhaat pituudet ovat vastaavasti 196 ja214 metriä. Hyvänä kompromissina 80/160 bandeille John pitää 200
metrin pituista Beveragea. Parhaimmat pituudet ovat hänen mielestään kuitenkin 176
m ja 268 m. John kuitenkin korostaa, että
koska Beveragen suurena etuna on sen
laajakaistaisuus, sen toimiminen ei ehdottomasti edellytä tietyn pituuden valintaa.
RAOLBS toteaa, että killusta voi rakentaa enintään 200 metrin pituisen kaksisuuntaisen Beveragen siksi, että aniennin vaimennuksen noustessa pituuden kasvaessa
tätä suuremmaksi käänteisen suunnan antama hyötysignaali jää käytännössä liian
heikoksi. Hän näyttää sivullaan "Kaksisuun-
tainen Beverage-antenni"
http://
www. ra6lbs. ru/i ndex.fi les/pagel 5. htm molemmat vaihtoehdot - avojohto ja killu (ve-
näjäksi poljovik) - ja antennin piirikaavion
sekä esittelee antennin venäläisen tunteellisesti: "Tämä on se Beverage-antenni, joka
on kaikkein monimutkaisinta tehdä, mutta
kustan n us/ti lantarve/tu lossu hteessa kaikkein tehokkain! SIIRTOLINJA missä muodossa tahansa - toisesta päästä "syötetty"
kaksijohtiminen avolinja tai dielektrisellä
eristävällä aineella toteutettu kaksijohdinlinja - vastaanottaa signaaleja kahdesta vastakkaisesta suunnastal Täytyy vain VAIHTAA vastaanottosuuntaa releen avulla! Hyvin helppoa ja jostakin kummallisesta syystä harvinaista on käyttää tässä antennissa
kaksisuuntaisena siirtolinjana killua... Mutta lyhyeen kaksisuuntaiseen Beverage-an-
on" pääkeilan vastaisessa suunnassa ja
siten erinomaisen etu-takasuhteen (F/B).
Sitä vastoin kaksi viimeksi mainittua takaa-
vat kapean pääkeilan. Nämä kaksi parametriä ovat valitettavasti kääntäen verrannollisia, joten on mietittävä, kumpi asetetaan etusijalle. Mutta huomaa että W3LPL
toteaa, että vaiheistetut puolen aallonpituu-
den päässä toisistaan olevat Beveraget
antavat käyttäjälleen molemmat edutl
Jeff Briggs, KIZMNYZZM, on tunnettu
160 metrin kontestioperaattori. Hänen huip-
puasemansa on esitelty nettisivulla http://
www.klzm.com/. Jeff on sitä mieltä, että yli
kahden aallonpituuden mittaisia Beverageja ei ole mielekästä rakentaa, sillä antennin
antama signaali heikkenee suuremmilla pi-
tuuksilla (5).
Antennin korkeus
OH3TQ oli sitä mieltä, että langan korkeus
ei ole kriittinen, koska todellinen maa sen
alla kuitenkin muuttuu matkan myötä. Käy-
tännöllinen korkeus on 3-5 m.
"Antennien ABC" on samoilla Iinjoilla eli
korkeus voi olla muutamia metrejä.
John, ON4UN. suosittelee kahden metrin korkeutta, mikäli antennia halutaan käyttää sekä 80 että 160 metrin alueilla. Pelkästään '160:lle tarkoitetun Beveragen korkeuden tulisi hänen mielestään olla kolmen
metrin luokkaa. Toisaalta, jos tärkeintä on
antennin hyvä suuntaavuus eikä niinkään
herkkyys, hän valitsisi korkeudeksi jotakin
0,5...1 metrin väliltä. Hänen mukaansa korkealle ripustetuille Beverage-antenneilla on
suuremmat sivukeilat ja korkeampi tulokulma. 268 metriä pitkän Beveragen pääkeilan
paras tulokulma 80 metrillä on 6 m:n kor-
keudella 25', mutta 0,5 m:n korkeudella
vain 17!
Suuntakuvio ja tulokulma
"ABC": "parhaat suunnat ovat noin 5...10
astetta langan suunnasta sivullepäin".
ON4UN: VLF-alueella tulokulma on
0o,
tämän vuoksi vaatimus antennin alla olevan maaperän huonolaatuisuudesta on
ehdoton. Radioamatöörien käyttämillä ns.
"alabandeilla' (160, 80, 40) tilanne on toinen, sillä DX-signaalien tulokulma vaihtelee
10...50o välillä. Huono maaoerä antaa kuitenkin tässäkin tapauksessa tulokseksi pa-
remman antennisignaalin kuin hyvä maaoerä.
tenniinhan tarvitaan vain yksi antennijoh-
Etu-takasuhde
din!".
ON4UN: Etu-takasuhde (F/B) määrittelee
pääkeilan (0" ) ja sen vastakohdan (180")
geometrisen suhteen. Tämä suhde on hyvin tärkeä, kun halutaan poistaa häiritsevä
signaali. Etutaustasuhde (F/R) määrittelee
puolestaan pääkeilan ja kaikkien takakeilojen välisen suhteen,. Tämä suhde on tärkeä, kun pyritään vähentämään takaa eli
"väärästä" suunnasta tulevia häiriöitä tai
yleistä QRM:ää.
Frank Donovan, W3LPL, tarjoaa kokemuksensa pohjalta seuraavat "makeat pituudet" (swell lengths) Beverage-antenneil-
pituus metreissä
160 m 88
80m 46
40m
23
178 268
90 134
46 69
354
177
90
Mainituista pituuksista kaksi ensin mainittua saa aikaan swän "hiliaisuuden karti-
F/B on maksimissaan. kun antennin pituus on sähköisen puolen aallon kerrannainen. ON4UN toteaakin, että "näitä'salaisia'
pituuksia kutsutaan usein hiljaisuuden kar-
iion pituuksiksi (Cone of Silence Lengths)".
Beveragen impedanssi ja päätevastus
Antennin päätevastuksen tulisi olla antennin ominaisimpedanssin suuruinen. Ominaisimpedanssi puolestaan riippuu antennijohtimen ominaisuuksista ja korkeudesta.
Yksijohtimiselle Beveragelle on kirjallisuudessa annettu erilaisia ominaisimpedanssin arvoja.
OH3TQ:n mukaan päätevastuksen
aryo on parisataa ohmia. Kake käytti 1 kohmin lineaarista potentiometriä, jolla sääti
takasuunnasta tulevan aseman minimiin.
"Antennien ABC":n mukaan päätevastus on muutaman sadan ohmin luokkaa,
kokeiluantennissa oli 220 ohmin induktanssiton massavastus.
ON4UN toteaa, että impedanssi ei suurestikaan riipu antennin korkeudesta tai
antennijohtimen paksuudesta. Yksijohtimisen Beveragen ominaisimpedanssi vaihtelee 420 ja 550 ohmin välillä. Maaperän laa-
dulla on sen sijaan ominaisimpedanssiin
seuraava vaikutus
+12%
Hyvä maaperä
Keskinkertainen maaperä +20%
+30%
Hyvin huono maaperä
Johnin kokemusten mukaan päätevastuksen arvo ei ole kriittinen. Hän itse käyttää 470 tai 560 ohmin päätevastuksia kaikissa Beverage-antenneissaan.
Päätevastuksen on oltava induktanssi-
ton eli hiilivastus, siis ei missään tapauksessa lankavastus. 2 W:n tehonkesto on
riittävä jopa silloin, kun lähetysantenni sijait-
see lähellä Beveragea.
Killun ominaisimpedanssi on Matin,
OHTSV mittausten mukaan 145 ohmia,
mikä on minun tapauksessani tärkein tieto
systeemin suunnittelun kannalta katsottuna.
Maadoitus
vähentää mahdollisia vertikaalipolarisoituja
häiriösignaaleja. Tätä Johnin esittämää argumenttia on tosin kritisoitu sillä perusteella, että esim. kolmen metrin suuruinen vertikaalinen pudotus on yhä edelleen kolmen
metrin pudotus. vaikka se toteutettaisiinkin
20 metrin pituisella matkalla sloper-tyyppi-
sesti. Yksi 1 m pituinen maadoitussauva
riittää hyvään maaperään lyötynä, sillä
maadoitusvastuksen ei tarvitse olla matala
sen vuoksi, että maan (korkea) resistanssi
on tosiasiallisesti sarjassa n. 500 ohmin
päätevasiuksen kanssa. Huonon maaperän tapauksessa tilanne on toinen ja maan
johtavuutta on syytä omin toimenpitein parantaa.
Koska omassa QTH:ssani talo (a RX)
sijaitsee korkealla kalliolla, mutta antennien
kaukopäät ovat alhaalla peltojen vieresså,
hyvän maadoituksen toteuttaminen on on-
gelma vain RX-päässä. Tähän auttavat
useamman maadoitussauvan käyttö, radiaalit tai kanaverkko. Kaukopäät voi luotettavasti maadoittaa yhden-kahden metrin
pituisilla sauvoilla hyvään maahan.
Kaksisuu ntaista kaksijohd inanten n ia
(esim. killua) käytettäessä on kiinnitettävä
erityistä huomiota maadoituksen laatuun,
sillä påätevastuksen puuttuessa maadoitusvastuksella on suuri merkitys (ON4UN).
Nopeuskerroin
ON4UN: Nopeuskerroin riippuu maaperän
laadusta ja antennin korkeudesta.
lmpedanssimuuntaja
"Antennien ABC" suosittelee laajakaistaista '1 :4 -impedanssimuuntajaa, jonka runkona on käytettyAmidonin T-20O-tyypin toroidia.
ON4UN:n ohjeen mukaan Beveragen
impedanssi, joka vaihtelee yksilankaisella
antennilla välillä 450...600 ohmia, on helpointa sovittaa 50 tai 75 ohmin koaksiaalikaapeliin laajakaistaisella toroidimuuntajal-
OH3TQ toteutti maadoituksen maadoitu-
t^
ta,
selektrodeilla, mutta mikäli tätä tapaa ei voi
käyttää, voi kokeilla radiaalikenttää. Maadoitussauvoina voi käyttää n. 1 metrin mit-
Jukka, OH4MFA, käyttää sydänmateriaaleina Amidonin Ff-l1 qJ ja FT-50-75 -
taisia metallitankoja tai -putkia. Antennin
pään alapuolelle hän löi pisimmän putken
päämaadoitukseksi ja siitä säteittäisesti
vielä 9 kpl satelliittiputkia, jotka hän yhdisti
paksun kuparikaapelin avulla kunkin erikseen pääputkeen. Jokaisen maadoitusputken juureen Kake kaatoi väkevää suolaliuosta ja junttasi maan tiiviiksi. Tämän paremmaksi maadoitusta tuskin voi tehdä.
ON4U N kertoo maadoituksesta seuraavasti: Beverage voidaan päättää useilla eri
tavoilla, mm. päätevastuksen jälkeen antenn ijohti men su u ntaisesti vedetyllä neljännesaallon pituisella johtimella tai kahdella
kohtisuoraan antennijohtimeen nähden vedetyllä neljännesaallon pituisella johtimella.
Tilankäytön kannalta suositeltavin ja yleisin
päättämistapa on kuitenkin käyttää maadoitussauvoja ja tuoda antennijohdin suoraan
tai pitemmällä matkalla (20 m) loivasti alas
maadoituspisteeseen. Jälkimmäinen tapa
8
nittu niinkin suuria lukuja kuin 30-35 dB"
Etuvahvistinta tarvitaan silloin, kun antennikohina ei peitä vastaanottimen pohjakohi-
naa. On muistettava, että kuunteleminen
tapahtuu korvilla. ei silmillä. Tämän vuoksi
kuuntelua ei auta, että etuvahvistimen avulla S-mittarin neula saadaan hyppimään
59:n lukemiin, jos signaali-kohinasuhde ei
ole kunnossa.
Ti
lanne tätä kirjoitettaessa
Marraskuun puolivälissä tilanne on se, että
kolme killusta tehtyä Beveragea on vedetty suuntiin 301210,901270 ja 150/330 astet-
ta 2-2,5 metrin korkeuteen. Jonkinlaista
Beverage-antennille tyypillistä suuntavaikutusta piuhoista on saatu ja sen ansiosta on
tullut monta uutta bandipinnaa etenkin 160
metrillä, kun bandipurinat ovat lähetysantennilla (inv-Vee dipoli up 28 m) olleet vielä kovemmat kuin Bevellä. Kohinataso on
kuitenkin vielä liian kova, jotia voitaisiin
puhua Beverage-antenneista, niistä saatavan signaalinhan pitäisi olla tyypillisesti 2035 dB heikompi dipoliin verrattuna. Kokeilut
siis jatkuvat ja ensimmäisenä toimenpiteenä aion laskea Bevet ensin maahan ja nostaa sieltä sitten puolen metrin ja edelleen
metrin korkeuteen. Tulokset puhuvat sitten
puolestaan ja niiden mukaan toimitaan jatkossa.
Kirjallisuutta
Suomenkielinen kirjallisuus
1. Antennien ABC. Toim. Reijo R. Laine,
OH2EW, ja llkka Martikainen, OHSMF. Kustannus Oy lnfopress, '1978.
2. Käytännön antennit 1 SRAL/SRAT 1988.
3. Lehti, Olavi: Antennitekniikka. Insinööritieto Oy, 1981
4. Radioamatööritekniikkaa. s. 94. SRAL
1 983.
.
Englanninkielinen kirjallisuus
5. Briggs, Jeff: Dxing on the edge. The thrill of
'160 meters. ARRL 1997.
6. Misek, Victor: The Beverage Antenna
Handbook. 3. oainos. 1997.
7. ON4UN's Low-Band DXing. 4.
painos.
renkaita.
Omasta kokemuksestani ferriittikauoan
myyjänå voin varmuudella todeta, että nykyään suosituin sydänmateriaali on Amidonin binokulaari (kaksi reikäinen ) ferri ittisydän BN-73-202.
ARRL 2005.
Etuvahvistin
htto://www. el isanet. f i/oh3xr/
Venäjänkielinen kirjallisuus
8. Gontsharenko l. B: Antenny KV i UKV. Osa
3: Prostye KV antenny. Radiosoft, 2006.
Internet-lähteet
Kun Beverage toimii tarkoitetulla tavalla,
siitä saatava signaali on heikko, onhan an-
tenni vähäisestä korkeudestaan johtuen
yleisesti ottaen melko tehoton. Siksi sitä ei
yleensä käytetä lähetysanten nina. Tehotto-
muus heikentää kuitenkin lähi-QRM:ää
huomattavasti, ja kun pääkeila on kapea,
haluttu signaali voidaan nostaa kuuluville
sopival la etuvahvistimella.
ON4UN toteaa, että Beveragen vastaanottimeen antaman signaalin taso on
yleensä 5-15 dB alhaisempi kuin lähetysaniennina käytetyn vertikaalin. Keskusteluissa muiden Beve-käyttäjien kanssa on mai-
N_Reversi ble_Bevera ge_Array-2010-2007_04d pdf
http ://personal. i net. fi I surf I oh4mf al
beverage.htm
http ://www. kaapel i. f i/-j m antyla/ka593. htm
http://www. ra6lbs. ru/i ndex.files/page6. htm
O H2 BE
http:llwww.eySmm
com/
index. php?page=art040 1
http ://www.w8j i. com/beverages. htm
http://www. seed-sol utions. com/g regordy/
Amateuro/o20 Ra d io/ Exoerim entatio n/
Beverage.htm
http://www. eham. net/articles/503
http://www. saunalahti.filhohtola/ham/killu/
killu.htm
R412t2008