Se oli ensimmäinen oma kotini

Transcription

Se oli ensimmäinen oma kotini
SIVu
3
Kuurosokea Riku Virtanen
asuu Ylioppilastaloissa opaskoiransa Killen kanssa. Kynnys ry:n entinen puheenjohtaja
on viihtynyt samoissa taloissa
jo kymmenen vuotta.
SIVu
3
SIVu
4
Jos opiskelijat saisivat valita,
opiskelija-asuntojen yhteistilat
tarjoaisivat heille sellaista luksusta, johon heillä ei muuten
ole varaa.
ILMESTYS
SIVu
PÄÄKIRJOITUS
SYKSY
2012
Opiskelija-asuntojonot
ja syksy on saapunut
J
TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖN TIEDOTUSLEHTI
Se oli ensimmäinen oma kotini
K
rista Kiuru vastasi Ilmestyksen kysymyksiin ministeriauton takapenkillä matkalla Helsingistä Poriin, joka on hänen
synnyin- ja kotikaupunkinsa. Koulua hän kävi Porin kyljessä Ulvilassa, ja opiskeluaikana tuli Turku tutuksi. Kristan pääaineena
yliopistossa oli filosofia.
– Meillä oli jo lukiossa mahdollisuus ottaa valinnainen kurssi
filosofiasta, ja se vaan napsahti
heti. Halusin opiskella yhteiskunnallista filosofiaa ja etiikkaa.
Muutenkin kaikki yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt sekä niiden
tutkiminen kiinnostivat jo tuolloin, hän selittää.
Krista oli kuullut jo lukioaikana, että Turussa on hyvä filosofian laitos. Siksi päätös hakea
opiskelemaan juuri Turkuun syntyi helposti.
Kauniit verhot
ja iso matto
Muuttokuormaan Krista pakkasi
omat tutut esineensä, joiden iloiset värit tekivät valkoseinäisestä
opiskelija-asunnosta kodikkaan.
– Vuokralla asuminen oli minulle ainoa vaihtoehto. Alussa
asuin Ylioppilaskylässä yksiössä,
joka oli tietysti solumuotoinen.
Opintojen loppupuolella sain keskikaupungilta vuokrayksiön vapailta markkinoilta, hän kertoo.
Ylioppilaskylän asunto oli Kristan ensimmäinen oikea oma koti
ja siksi tärkeä. Hän osti sinne
kauniit verhot Anttilasta ja ison,
valkoisen maton.
– Parasta oli se, että se oli
oma kotini. Talon yhteisiin rien-
mikin pääasiassa koulumaailmassa opinto-ohjaajana sekä filosofian, uskonnon ja ilmaisutaidon
opettajana.
Aina on
parannettavaa
olevansa sosiaalidemokraatti, vaikkei hän vielä silloin lähtenytkään
mukaan politiikkaan. Toiminta
Punaisessa Ristissä ja muissa
kansalaisjärjestöissä tuntui omemmalta. Maailman muuttaminen
oli kuitenkin agendalla jo tuolloin.
– Opiskeluaika oli upeaa, tiedollisen heräämisen aikaa. Samalla se oli hulvattoman vapaata ja itsenäistä aikaa. Ystävien
”
Opiskeluaika oli upeaa,
tiedollisen heräämisen aikaa.”
toihin osallistuin vähänlaisesti.
Parhaiten tutustuin samassa solussa asuneeseen huonekaveriin,
jonka kanssa puuhasimme sisustukseen liittyviä asioita. Hänen
kanssaan jaettiin niin ilot kuin
surutkin.
Agendalla maailman
muuttaminen
Krista tiesi jo opiskeluaikanaan
kanssa filosofoitiin ja ylipäätään
nautittiin elämästä. Tartuttiin aina hetkeen, hän kuvailee.
Krista kävi opiskelun lomassa sen verran töissä, että pääsi
kesäisin matkustelemaan. Kun
opinnot olivat gradua vaille valmiit, hän sai opettajan sijaisuuden Porista ja jäi sille tielleen.
Ennen vuonna 2007 alkanutta kansanedustajan uraansa hän toi-
 Krista Kiurun haaveammatti nuorena oli näyttelijä. Hänestä tuli kuitenkin filosofian ja ilmaisutaidon opettaja ja myöhemmin kansanedustaja ja
ministeri.
kUVA: MIKAEL SOININEN
LYHYESTI
TYSsille muutti tänä vuonna 1 500 uutta opiskelijaa. Yksi heistä oli Teemu Halme, jonka uusi koti on perusparannettu
yksiö Ylioppilaskylässä. Kaiken kaikkiaan TYSsillä on 7 300 asuntopaikkaa.  SIVu 3
TeksTi: MAIJA RAuHA | kUVA: ILKKA KYLLÖNEN
okavuotinen opiskelijoiden asunnon haku on käynnistynyt.
Ylioppilaskyläsäätiö on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan uusien opiskelijoiden asunnon saantia. Alkusyksystä
vain uudet opiskelijat saavat asuntoja. Tänäkin vuonna noin
1 500 turkulaista tai Turkuun saapuvaa uutta opiskelijaa saa asuntopaikan. Oman mausteensa opiskelija-asuntokysymykseen on tuonut kansainvälisyys, etenkin vaihto-opiskelijat. Säätiö asuttaa tänä
vuonna alkusyksystä syyslukukaudeksi noin 500 eri puolilta maailmaa tulevaa vaihto-opiskelijaa. Tavoitteena on, että sama määrä
olisi myös kevätlukukaudella, jotta tyhjäkäyttöä ei syntyisi. Säätiö
pyrkii järjestämään kohtuullisen tasapainon kotimaisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden välillä. Kansainvälisyys on tullut jäädäkseen. Toisaalta suurin piirtein sama määrä vaihto-opiskelijoita
lähtee Suomesta vaihtoon kuin mitä Suomeen tulee.
Ylioppilaskyläsäätiöllä on 7 300 asuntopaikkaa. Vaihtuvuus on
merkittävää, mutta opiskelija-asumiselle luonteenomaista, keskimääräinen asumisaika on noin kolme vuotta.
Ylioppilaskyläsäätiö on vuosien varrella tasaisesti jatkanut opiskelija-asuntotuotantoa.
Siitä huolimatta kysyntä jatkuu voimakkaana. Suunnitelmissa
onkin lähivuosina ainakin noin 500 asuntopaikan lisärakentaminen
vaarantamatta käyttöastetta. Opiskelija-asumisella on merkittävä
rooli Turun kehittämisessä koulu- ja korkeakoulukaupunkina.
Ympäristöministeriö on nimennyt allekirjoittaneen opiskelija-asumisen selvityshenkilöksi. Tänä syksynä tehtävässä selvityksessä
kartoitetaan opiskelija-asumista koko maassa sekä ongelmien erilaisia ratkaisuja. Siinä tarkastellaan suomalaisten ja kansainvälisten
opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä.
Selvityksessä arvioidaan myös opiskelija-asuntojen määrällinen
tarve tulevina vuosina keskeisillä opiskelupaikkakunnilla, muun
muassa Turussa, sekä suomalaisten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta. Lisäksi selvitetään, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu
nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä sekä arvioidaan, tulisiko opiskelija-asuntotarjontaa lisätä esimerkiksi kaupunkien keskustoissa tai oppilaitosten läheisyydessä. Tarkoituksena on myös
käydä läpi, miten opiskelijaasuntotuotannon tukemista tulisi
kehittää. Tähän sisältyvät ARA:n
myöntämät tuet sekä muut mahdolliset rahoitus- ja tukimuodot.
Rahoituskysymysten yhteydessä on otettava huomioon myös
opiskelija-asuntojen rakentamiseen liittyvät erityispiirteet ja kustannukset.
MIKKO SEDIG
Turun Ylioppilaskyläsäätiön
toimitusjohtaja
UUTEEN KOTIIN
Filosofian opiskelija Krista Kiuru asui parikymmentä vuotta
sitten Turun Ylioppilaskylän soluasunnossa. Nyt hän vastaa
opiskelijoiden asunto-olosuhteiden kehittämisestä asuntoja viestintäministerinä.
TYSsin talous on hyvässä
kunnossa. TYS on myös
pystynyt pitämään vuokratasonsa selkeästi vapaita
markkinoita alhaisempana.
Kuvassa juuri eläkkeelle
jäänyt TYSsin talousjohtaja
Aimo Suoniemi.
ILMOITUSLIITE
2
Inka Hyvärinen on sisustanut
Ylioppilastaloissa sijaitsevan
kotinsa itämaisin maustein.
Tehostevärinä Inka on käyttänyt
violettia.
Kristan ura aktiivipolitiikassa alkoi Porin kaupunginvaltuustossa,
jossa hän toimii nyt puheenjohtajana. Puolueessa hän on edennyt
1. varapuheenjohtajaksi. Asuntoja viestintäministerinä hän aloitti vuonna 2011. Hänen toistaiseksi näkyvin saavutuksensa ministerinä on Yleisradion uusi rahoitusmalli, jonka mukaisesti suomalaiset alkavat maksaa tv-veroa ensi vuoden alusta lähtien.
Asuntoministerinä Krista Kiuru vastaa myös opiskelijoiden asunto-olosuhteiden kehittämisestä.
– Minun opiskeluaikanani asuttiin pääasiassa soluasunnoissa.
Nykyään opiskelijoille on tarjolla
yksiöitä, joista minun aikanani
useimmat hakijat vain haaveilivat. Kehitettävää on kuitenkin
edelleen. Tällä hallituskaudella
on kaksi suurta asuntopoliittista
tavoitetta. Ensiksikin edistetään
kohtuuhintaista asumista ja toiseksi edistetään erityisryhmien,
kuten juuri opiskelijoiden, asunto-olosuhteita, Krista toteaa.
TYSsin ja muiden opiskelijaasuntoyhteisöjen toimintaa Krista arvioi myönteisesti. Aidosti
yleishyödyllisten yhteisöjen talous on terveellä pohjalla, joten
ne pystyvät selviytymään tehtävästään hyvin jatkossakin.
Hallitus hoitaa asioita
TYSsin asioita hoitaa 13-henkinen hallitus. Hallituksen jäsenistä
Turun kaupunki valitsee seitsemän ja TYSsin asukkaat kaksi. TYY
valitsee kaksi ja muut yo- ja oppilaskunnat yhdessä kaksi jäsentä.
Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen kokoukseen osallistuvat:
• AKI LEHTONEN,
puheenjohtaja, Turun kaupunki
• AAPO RANTANEN,
I vpj, Turun kaupunki
• PETRA MÄÄTTÄNEN,
II vpj, Turun kaupunki
• MARJUKKA LAITINEN,
Turun kaupunki
• MINTTU OJANEN,
Turun kaupunki
• AHTI SAARINEN,
Turun kaupunki
• WILHELM BERLIN,
Turun kaupunki
• RAULI ELENIUS, Tyy
• TOMI NYSTRÖM, Tyy
• KIMMO HOLLMEN,
liittyneet suomenkieliset
opiskelijakunnat
• MATS BISTRÖM,
liittyneet ruotsinkieliset
ylioppilaskunnat
• TUOMAS HAKONEN, Vy
• HANNA KORVA, Vy
• MIKKO SEDIG, TYS
toimitusjohtaja
• PIRJO LIPPONEN-VAITOMAA,
TYS, asuntotoimenjohtaja
• TUULA KANERVISTO, TYS
talousjohtaja
• ISMO AALTONEN, TYS
kiinteistöjohtaja
• HEIMO VÄLIMÄKI,
valtuuskunnan puheenjohtaja
FAKTA
Ketkä TYSsillä asuvat?
TYSsillä asui viime vuoden lopussa 7 063 ihmistä. Piirakat
kertovat hieman faktaa asukkaista.
yksin asuvat
naiset
YO
perheelliset
miehet
ÅA
lapset
AMK
muut
4%
12,7%
32,2%
67,8%
48%
48%
20,5%
52,6%
14,2%
JULKAISIJA: Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku,
puh. +358 2 275 0200, www.tys.fi • TOIMITUSKUNTA:
• Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS • Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS
• Toni Perez, OS/G Viestintä • Pirkko Soininen, OS/G Viestintä
• ULKOASU JA TAITTO: Pekka Eskelinen, OS/G Viestintä
• TOIMITUS: OS/G Viestintä puh. 0207 806 839 • www.osgviestinta.fi
TYS kysyi keväisen asukaskyselyn yhteydessä TYSsiläisiltä, millainen olisi unelmaopiskelija-asunto?
Auringonnousun
remontoidut
yksiöt yltävät hyvin
lähelle opiskelijan
unelmaa.
Ei opiskelija-asunnon mikään unelma
tarvitse ollakaan,
kunhan on toimiva,
hyvällä etäisyydellä
ja hyvänhintainen.
Asunto on valoisa ja
näyttää kodilta ja naapurit ovat kivoja. Unelma-asuntooni kuuluisi
vielä ulkovarasto tai
isompi kellarikoppi.
Sellainen
kuin TYSsin
asunnot, mutta
omalla saunalla.
Happy with what I
have now, except that I
would like to have floor
heating.
Nykyiseen
Yo-kylään lisäisin
kompostointimahdollisuuden. Olisi
myös hyvä jos posti
olisi lähempänä.
Aika tavalla
tällainen kuin
nykyinen asuntoni
onkin, en keksi
mitään lisättävää
tai pois otettavaa.
LYHYESTI
Asukkaat tyytyväisiä
Opiskelijat pitävät TYSsin vuokratasoa kohtuullisena verrattuna
yleiseen vuokratasoon ja arvostavat erityisesti sitä, että vuokraan sisältyvät niin sähkö, vesi kuin nettiyhteyskin. Asunnon sijaintia pitää hyvänä 94,2 prosenttia asukkaista.
Tämä selvisi huhtikuussa 2012 toteutetusta asukaskyselystä,
johon vastasi 1 647 asukasta. Vastausprosentti oli noin 31.
Myös TYSsin asiakaspalvelu sai hyvät arvosanat. Oman kodin
asuinympäristöä pidettiin viihtyisänä ja turvallisena. Huoltopalveluun ja jätehuoltoon oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Jos asukkaat saisivat päättää, asuntojonosta saisi tarkat tiedot netistä. Pihoille toivottiin lisää jäteastioita ja pyörätelineitä.
ASUNNON TOP 3
1 Täydellinen sijainti
2 Hyvä kunto
3 Tehokkaat neliöt
FAKTA
Tiesitkö tämän?
▶ TYSsillä on 7 300 asuntopaikkaa.
▶ Asuntojen käyttöaste on 96–97 prosenttia.
▶ Turun opiskelijoista noin 20 prosenttia asuu TYSsin
asunnoissa.
▶ Keskimäärin TYSsillä asutaan noin 3 vuotta.
▶ Neliövuokrat ovat 1–3 euroa/neliö edullisempia kuin
vapailla markkinoilla.
▶ Vuonna 2011 säätiöllä asui 2
jaa yli sadasta eri maasta.
194 kansainvälistä opiskeli-
 Inkan lempipaikka kotona on muhkea sohva, jonka hän hankki jo edelliseen kotiin. Sohvalla hän lukee, katsoo televisiota ja syö, sillä ruokapöytää olohuoneeseen ei enää mahtunut.
Tyttömäiset tehoneliöt
Valoa, ripaus itämaista eksotiikkaa, mukavia huonekaluja ja näköala kaupungin yli.
Ei ihme, että Inka Hyvärinen viihtyy historiallisissa Ylioppilastaloissa.
 Anita Vahteri on pitkän linjan asukastoimija. Hän rohkaisee
kaikkia opiskelijoita mukaan asukastoimintaan.
Asukkaat aktiiviseksi
TeksTi JA kUVA: ANSSI KETONEN
Uusi asukastoimikuntamalli otettiin Turun Ylioppilaskyläsäätiössä käyttöön 1.10.2011. Nyt toimikunnat ovat järjestäytyneet ja
toimintaa käynnistellään. Jokaisessa asuntokohteessa toimii
asukastoimikunta. Toimikuntamalli on yleisesti käytössä myös
muiden kaupunkien opiskelija-asuntosäätiöissä.
Syksyksi suunnitteilla lettukestejä
Toimikunnat voivat järjestää erilaisia tapahtumia, esimerkiksi pihajuhlia, lettukestejä, teatterikäyntejä tai seinäkiipeilyä.
– Yhdessä tekeminen ja oleminen tuntuu olevan opiskelijaelämässä se ainutlaatuinen asia. Toimintaan mukaan lähteminen
on erittäin helppoa. Se on opiskelijalle ainutlaatuinen mahdollisuus kokeilla asukastoimintaa, kertoo TYSsin toimikuntia koordinoiva Anita Vahteri.
Anita auttaa järjestelyissä, kirjanpidollisissa tehtävissä ja
asukkaille tiedottamisessa.
– Asukastoimikuntien yhtenä tarkoituksena on, että viesti
asukkailta välittyy säätiölle ja säätiöltä viesti välittyy asukkaille.
Olemme pyrkineet siihen, että jokaisella toimikunnalla olisi omat
ja päivittyvät nettisivut. Muutamalla toimikunnalla on myös oma
Facebook-sivu, jonka kautta viestiä välitetään asukkaille.
Toimikunta lisää asukasviihtyvyyttä
Toimikunnissa voi olla henkilöitä yhden ja kuuden välillä. Jokaisella toimikunnalla on oma määräraha. Raha käytetään asukkaiden hyväksi ja sillä katetaan tapahtumien järjestämisestä
koituvat kulut ja välinehankinnat. Toimikunta osallistuu säätiön
päätöksentekoon erikseen valittavan neuvottelukunnan kautta.
Asukastoimikuntiin pääsee mukaan menemällä tapahtumiin
ja kokouksiin. Kokouksiin saavat osallistua kaikki kohteen asukkaat. Tapahtumista ja kokouksista tiedotetaan asukkaille ilmoitustauluilla ja postiluukkuihin jaettavilla tapahtumalehtisillä,
Anita kertoo.
TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVAT: MIKAEL SOININEN
K
un astuu sisään Inkan kaksioon, ei voi olla hämmästelemättä, miten tilavan tuntuinen 29
neliön asunto on. Pieneen tilaan
on saatu mahtumaan yhdistetty
tupakeittiö/olohuone, makuuhuone, tilava kylpyhuone ja eteinen.
Valoa pieneen kotiin tuovat
suuret ikkunat, joita on kahteen
eri suuntaan. Seitsemännestä kerroksesta on hulppeat näköalat
kaupungin yli.
Ylioppilastalot ovat TYSsin vanhin asuntokohde. Erik Brygmann
suunnitteli talot 1950-luvulla ja
nyt taloja perusparannetaan. Inka
muutti vuosi sitten C-taloon,
joka peruskorjattiin kaksi vuotta
sitten. Parhaillaan TYS remontoi B-taloa.
Inka opiskelee neljättä vuotta
oikeustiedettä. Kampus sijaitsee
ihan Ylioppilastalojen takana, joten matka luennoille taittuu muutamassa minuutissa.
– Vuokra on minusta todella
kohtuullinen siihen nähden, kuinka keskeisellä paikalla ja hyväkuntoinen tämä asunto on. Vuokraan, 396 euroa, sisältyvät myös
lämmitys, sähkö, vesi ja laajakaista.
– Kotona on kiva olla, vaikka
suurimman osan ajasta vietänkin
poissa kotoa kavereiden kanssa ja
tanssitunneilla. En kiinny kalusteisiin, mutta pienemmät esineet,
kuten valokuvat ja muut pikkutavarat, ovat sellaisia mitä en heittäisi pois.
Höysteeksi violettia
Inka oli pitkään Indiskassa töissä ja sieltä mukaan tarttui paljon
pieniä sisustustavaroita: tyynynpäällisiä, verhoja, kynttilälyhtyjä
ja -jalkoja sekä maljakoita.
– Tyylini on aika yksinkertainen ja tyttömäinen, mutta lisään
mielelläni mausteeksi vähän itämaisia elementtejä.
Inkan lempiväri oli vaaleanpunainen, mutta sisustuksessa se
on viime vuosina vaihtunut violettiin. Asunnossa on paljon liloja
yksityiskohtia.
Olohuoneen hyllyllä on herkkä
kehystetty kuva Marilyn Monroesta ja keittonurkkauksen avohyl-
 Inkan makuuhuoneeseen mahtuu sängyn lisäksi työpöytä. Valoisan huoneen vakiovarusteisiin kuului kolme
vaatekaappia, mutta lisätilaksi Inka hankki sängyn alle sijoitetun pyörillä kulkevan laatikoston.
lyllä seisovat säntillisissä riveissä muumimukit, sillä Inka
kerää kaikkea muumiaiheista tavaraa. Makuuhuoneen kirjahyllyssä on ratsastuskirjoja muistona rakkaasta harrastuksesta. Myös
olohuoneen seinään nojaava kitara muistuttaa toisesta mielipuuhasta.
– En tosin ole ehtinyt aikoihin
ratsastamaan tai soittamaan kitaraa, mutta on kiva, että kotona
on esineitä, joilla on tunnearvoa.
Kohtuullinen vuokra
Inka haluaa, että koti on harmoninen ja siisti.
– Edellinen asuntoni oli ihan
kamala murju. Kaikki pinnat olivat kulahtaneita. Se kämppä ei
koskaan tuntunut kodilta.
– Muutin kotoa 17-vuotiaana
ja tämä on neljäs asuntoni. Aiemmin asuin yksityisellä, mutta
laitoin reilu vuosi sitten TYSsille
hakemuksen Ylioppilastaloihin ja
Nummenrantaan.
 Inka arvostaa erityisesti tilavaa kylpyhuonetta, johon mahtuu pesukone.
Hän hankki kylpyhuoneeseen itse peilikaapin ja ison hyllykön. Muuten
asunnossa oli valmiiksi riittävästi säilytystilaa.
Jag tycker att vår
tvåa med egen
bakgård passar bra
in på beskrivningen
"drömbostad".
As it is now.
Actually I satisfied
with my apartments
with service and
even with my neighbors. Very calm nice
place to stay and
study.
Aika unelmahan
tämä on.
Asuinalueen
turvallisuus on
erittäin tärkeä.
Lisäksi edes pieni
oma parveke tai
piha olisi kiva.
Edullinen ja oman
elämäntilanteen
tarpeet täyttävä.
Asun siinä jo :)
Ylioppilastaloista näkee kauas. Ainakin, kun kyseessä on kuurosokea Riku Virtanen, jolla
on laaja näkökulma vammaisten ihmisten elämään niin Suomessa kuin maailmallakin.
TeksTi: JOHANNA PELTO-TIMPERI | kUVA: MIKAEL SOININEN
A
loin lukea lakia, koska ajattelin, että juristina voin parhaiten ottaa selvää vammaisten
ihmisten oikeuksista. Ensin ajattelin, että se hyödyttää vain itseäni, mutta sitten huomasin, että
voin auttaa laajemminkin asioiden eteenpäin viemisessä, kertoo
Riku Virtanen.
Riku valmistui juristiksi vuonna 2008. Nyt hän on Åbo Akademin tohtorikoulutettava. Väitöskirjan aiheena on vammaisten
ihmisten huomioonottaminen kehitysyhteistyössä.
– Olin vuoden 2011 Kynnys
ry:n puheenjohtaja ja opintoihin
jäi vain vähän aikaa. Vasta alkuvuonna sain tohtoriopinnot kunnolla käyntiin. Teen ensin tarvittavia opintopisteitä. Suunnitelman mukaan väitöstutkimuksen
pitäisi valmistua vuoden 2014
lopussa, mutta katsotaan.
kuitenkin lisätä tietopaketti siitä, miten vammainen ihminen voi
toimia TYSsin rakennuksissa. Jo
pelkästään lista siitä, missä rakennuksissa on sellainen hissi,
johon mahtuu pyörätuolilla, olisi
monelle avuksi.
Riku kokee tehtäväkseen pitää
esillä vammaisten henkilöiden
ihmisoikeuksiin ja elinympäristön parantamiseen liittyviä asioita. Hän on mukana Kynnyksen lisäksi myös Suomen Kuurosokeat
ry:n toiminnassa ja on sen hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii
Opaskoirayhdistys ry:n hallituksessa.
– Vuosi Kynnyksen puheenjohtajana on lyhyt aika vaikuttamiseen. Omaan kauteen osui tulkkauspalvelujen rahoituskäytännön muuttuminen Kelan hoidettavaksi. Kelan käytäntöjen säätämiseen meni aikaa. Lisäksi halusin lisätä yhdistyksen julkisuutta, ja lehtijuttuja saatiinkin ulos
parisenkymmentä.
10 vuotta TYSsillä
Riku on kotoisin Tampereen läheltä, mutta Tampereella ei ole
oikeustieteellistä. Riku kertoo,
että Helsinki tuntui liian isolta ja
Rovaniemi liian kaukaiselta opiskelupaikkakunnalta. Näin hän
muutti Turkuun ja TYSsille, kun
opiskelupaikka varmistui kymmenen vuotta sitten.
– Asuin ensin puoli vuotta Ctalossa ja sitten yli yhdeksän
vuotta B-talossa. Toukokuun lopulla muutin taas C-taloon. Oli
mukavaa muuttaa remontoituun
asuntoon.
Rikun yksiössä ei tarvittu muutoksia, mutta talossa muutettiin
kahden kerroksen ovikoodien näp-
Paljon matkoja
 Kille on Riku Virtasen uskollinen apulainen. Riku muutti toukokuun lopulla C-taloon, kun naapuritalo oli remontoitavana. Hänen mielestään Yo-talot ovat
sopivasti palvelujen lähellä.
päimistöjä, joissa numerot olivat
sileitä. Kun näppäimien väliin laitettiin tarrat, numerot pystyy myös
näkövammainen tunnistamaan.
– Se oli esimerkki siitä, että
pienillä muutoksilla voidaan jokin asia tehdä toimivaksi.
Riku ei ole paljoakaan yhteyksissä muiden asukkaiden kanssa.
Kuurosokeuden takia sosiaalisuus on hankalaa, eikä käytävälle ole helppoa jäädä juttelemaan.
Tiedotustilaisuuksien infot Riku
lukee TYSsin sähköposteista.
Arjen kommunikoinnissa Rikulla on apuna tulkki tai kirjoitustulkki, jotka kääntävät puheen
hänelle esimerkiksi pistekirjoi-
tukseksi tai kädestä käteen. Vajaa vuosi sitten Riku sai Killeopaskoiran, jonka kanssa hän
liikkuu kaupungilla.
Esteettömyys etenee
Turun yliopistossa on Rikun mielestä viime vuosina tapahtunut paljon edistystä esteettömässä liik-
kumisessa. Åbo Akademin puolella työ käynnistyi myöhemmin
ja Ihmisoikeusinstituutin rakennuksessa asiat ovat jo kunnossa.
TYSsillä Riku kertoo saaneensa aina hyvää palvelua ja
toivomuksia on kuunneltu ja
toteutettu. Hänen mielestään
TYSsin nettisivuille kannattaisi
Rikulla on menossa kiireinen syksy. Elokuussa oli vaativa Åbo
Akademin Ihmisoikeusinstituutin järjestämä ihmisoikeuksien
suojelua koskeva intensiivikurssi. Myös opintosuunnitelma näyttää tiiviiltä.
– Matkustan paljon ja olen käynyt yli 50 maassa. Elokuussa olin
lyhyellä kaupunkilomalla Itävallassa ja syyskuussa on matka Italiaan. Lokakuussa lähden mahdollisesti Osloon Vammaisuus ja
kehitysyhteistyö -konferenssiin,
Riku suunnittelee.
KOLUMNI
Kansainvälinen kaupunkikylä
KUVA: Jari Laurikko/Turun sanomaT
Riku Virtasella on
näkökulma vammaisuuteen
Jos asunnossamme
olisi lasitettu parveke
se olisi melko lähellä
unelmaopiskelijaasuntoa.
Talon numero oli 52. Vuonna 1976 se sijaitsi
Ylioppilaskylän äärimmäisessä laidassa. Olimme onnistuneet vuokraamaan opiskelijakaksion lyhyen jonotuksen jälkeen, koska
poikaystävän soluyksiö samalla vapautui uudelle opiskelijalle. Kalustettu asunto, kaksi
huonetta, keittiö ja kylpyhuone, jossa kaikki
hohti uutuuttaan, tuntui ylelliseltä.
Karu ulko-ovi johti betoniseen porraskäytävään, josta muuttomiesten oli kevyt kantaa
piano yksi kerros ylöspäin.
Porraskäytävästä joutui astumaan uudelleen ulos, sillä asuntoihin
kuljettiin ulkokäytävää pitkin. Päätyasunnon etuna sai oman rauhan.
Harmaa, aina kylmä betonitasanne toimi kesäisin parvekkeena.
Parisen vuotta asuimme tyytyväisinä yhtä Ylioppilaskylän 1970luvulla rakennetuista sadoista kaksiosta. En usko, että tiesimme
maaherra Paavo Aition johtavan puhetta Ylioppilaskyläsäätiön hallituksessa tai nykypolitiikankin tuttujen nimien hallinnoivan opiskelijoiden asumista.
Opiskelijan arki tuskin oli niin idyllistä kuin muistikuvissa, mutta
moni asia oli hyvin: Yliopisto sijaitsi kävelymatkan päässä. Tenttikirjan poikkesi kätevästi hakemaan tiedekunnan kirjastosta. Kevään
lämmössä oli mukava lukea tenttiin Halistenkosken partaalla. Jonain talvena hiihtolatu lähti kotiovelta. Muistini mukaan kerran myös
hiihdimme.
Turun katukuva on tänään monikulttuurinen, mutta tuolloin myös
Ylioppilaskylässä havaitsi uudenlaista kansainvälistymistä.
Keittiön ikkunasta avautui näkymä vastapäisen talon asukkaitten
elämään. Pihatason perheasunnossa chileläisisä puhui puhelimessa luuri olkaa vasten ja teki sanojen tehosteeksi laajoja kaaria käsillään.
Osa Chilestä 1970-luvulla Suomeen muuttaneista pakolaisista oli
asettunut asumaan turkulaiseen opiskelijakylään ja kanssakäyminen oli mutkatonta.
Yli 4 300 asuntopaikan opiskelijakeskittymä tuntui suurelta kaupunkikylältä. Sittemmin kerrostaloja on rakennettu runsaasti lisää
ja jo kauan Ylioppilaskylä on ulottunut Halistensillalle asti. Säätiö
omistaa nykyisin yli 7 300 asuntoa, ja talo 52 sijaitsee kylän keskellä.
Opiskelija-asuntotuotantoon sopii kokeileva henki. Olen iloinen
siitä, että kiinnostavia kohteita on toteutettu myös vanhaan, kuten
Auranhelmi entisen kaakelitehtaan tiloihin Aurajokirannassa.
Tuomaansillan kupeessa pyöreäseinäinen 12-kerroksinen Ikituuri on arkkitehtonisesti niin huomiota herättävä, että sen naapuriin
tulevan suurtalon arkkitehtuurikilpailulta odotan paljon. Ennakkopuheiden mukaan rakennus voisi olla vapaamuotoinen ja ameebamaisen ulokkeinen. Lisäksi talossa on tarkoitus hyödyntää aurinkoenergiaa.
Ekologiset ratkaisut eivät 35 vuotta sitten olleet erityisen trendikkäitä. Siksi kestävää kehitystä parhaimmillaan oli panostaminen
laatuun. Opiskelija-asunnon koivutuolit ja -pöydät olivat aitoa Alvar
Aalto -designia. Uskon, että kalusteet ovat käytössä edelleen.
Riitta Monto
päätoimittaja, Turun Sanomat
”Tästä on hyvä aloittaa”
Kun Teemu Halme toi elokuussa muuttokuorman Espoosta
Turun ylioppilaskylään, koko koti mahtui isän farmariin.
TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVAT: MIKAEL SOININEN
A
kkuporakone hurisee
ja ruuvi suhahtaa lipastoon. Tyhjän kodin
lattialla on pahvilaatikoita ja kaksi muovipussillista
ruuveja sekä työkalupakki. Parvekkeen ovi on auki puiden reunustamalle kävelytielle.
– Yritimme ensin viritellä tätä
ilman ohjeita, mutta ei onnistunut, nauraa ruskettunut Teemu
ja vääntää ruuvia tiukemmalle.
Toisella puolella lapsuuden kaveri Teemu Vilander ruuvaa toisia
ruuveja.
– Olemme asuneet naapuruksina ihan vauvasta saakka. Antoivat sitten meille vielä samat
nimetkin, Teemut naurahtavat.
Kompaktiin yksiöön
mahtuu tarvittava
Tuplavuokraa olisi
tyhmä maksaa
Teemu kirjoitti pari vuotta sitten
ylioppilaaksi. Sen jälkeen hän
on opiskellut avoimessa yliopistossa, käynyt armeijan ja tehnyt
sekalaisia töitä. Hän ehti pyrkiä
Helsingin kauppakorkeakouluun
kaksi kertaa ja tänä vuonna kiikarissa olikin vaiheeksi joku toinen opinahjo.
Ensin nuori mies mietti Lappeenrantaa, jossa isoveli opiskelee ja Vaasaa, mutta sitten jostain
puun takaa tuli mieleen Turku.
– Ajattelin, että Turkuhan on
iso kaupunki hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Kun Teemu sai tiedon opiskelupaikasta Turun kauppakorkeakoulussa, hän hyppäsi seuravana
päivänä junaan ja tuli katsomaan
yksityisiltä markkinoilta yksiöitä.
– Ne olivat tosi kalliita. Ei ole
mitään järkeä maksaa tuplavuokraa, kun tässä on kaikki tarvittava.
Teemu oli laittanut heti asuntohakemuksen myös TYSsille ja
viikon–parin päästä tulikin jo
soitto, että mies on saanut Ylioppilaskylästä yksiön. 290 euron
vuokraan sisältyy vesi, sähkö,
lämpö ja nopea nettiyhteys.
 Miten yhdessä lipastossa voi olla näin paljon ruuveja, ihmettelevät Teemut Halme (vas.) ja Vilander.
– Ensin yllätyin asunnon pienuutta, mutta oikeastaan tässä
on kaikki kompaktissa koossa.
Parveke ja kylpyhuone ovat tilavia. Huoneeseen sain hyvällä
suunnittelulla mahtumaan pari
lipastoa, ruoka/työpöydän, tuolit
ja sängyn. Enhän minä oikeastaan muuta tarvitsekaan. Tästä
on hyvä aloittaa.
Teemu osti asuntoon uutena
pari lipastoa, ruoka/työpöydän,
baarijakkarat ja pöydän. Fatboysäkkituolin hän toi kotoa. Hankintalistalla on vielä mikro ja
keittiötarvikkeita, sillä mies tykkää itse kokata.
TYS on hiljattain peruskorjannut kaikki länsipuolen yksiöt,
joten asunto on hyvässä kunnossa. Vain yksi opiskelija ehti asua
– Paiskin kesän hommia muuttofirmassa, joten muuttaminen on ihan verissä, nauraa Espoosta Turkuun elokuun
puolivälissä muuttanut tuore opiskelija Teemu Halme.
Teemun asunnossa ennen espoolaisnuorukaista.
Turku on Teemulle vieras kaupunki. Merivoimissa hän ankkuroitui kerran yhdeksi illaksi tänne, mutta muuten koko tienoo on
tutkimatonta seutua.
– Olen tosi onnellinen, että pääsin Turkuun opiskelemaan. Ihan
huippua! Tällä hetkellä tuntuu,
että valitsen markkinoinnin pääaineeksi, mutta katsotaan nyt.
Uskon, että tulen viihtymään
täällä.
Kokonaisvuokrat vaihtelivat
vuoden 2011 lopussa välillä
▶ solu/yhteiskeittiöllinen yksiö 173,78–372,01 euroa
▶ yksiö 273,35–673,73 euroa
▶ perhekaksio 387,67–767,13 euroa
▶ perhekolmio 566,86–901,70 euroa
Unelma asumisesta
Opiskelijat kaipaavat viihtyisämpiä yhteistiloja ja huokeita hintoja
Opiskelijat saivat tällä kertaa itse suunnitella, miten opiskelija-asuntolasta voitaisiin suunnitella entistä
viihtyisämpi. Yksi ratkaisu olisivat pyörillä kulkevat alkovit, joilla voisi säätää oman huoneen kokoa.
TeksTi: MARI KuuSINEN | kUVA: MARKKu OJALA | piirros: PAuLIINA KuJALA
I
dea lähti espoolaisen opiskelija-asuntolan täydennysrakentamisesta. Otaniemen Jämeräntaival 11 on Heikki ja Kaija
Sirénin suunnittelema asuntola
1970-luvulta. Siinä on pieniä yksiöitä ja muutaman hengen soluasuntoja.
Asuntoja vuokraava Hoas ja
Espoon kaupunki halusivat selvittää, miten rakennus kannattaisi kunnostaa ja millainen lisärakennus tehdä sen kylkeen.
Suunnittelutyössä päätettiin ottaa huomioon myös opiskelijoiden
toiveet.
Aalto-yliopistossa käynnistyi keväällä asuntosuunnittelun opettaja Pirjo Sanaksenahon vetämä
kurssi, jolla arkkitehtuuriopiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden opiskelija-asuntoja.
– Kurssin parhaat ideat Hoas
ja Espoon kaupunki lupasivat ottaa huomioon lopullisessa suunnittelutyössä, Pirjo kertoo.
Suunta on soluihin
on se, että niiden avulla asukas
voi säätää henkilökohtaisen tilansa eli oman huoneensa kokoa.
Myös yhteisistä tiloista saa niiden avulla isommat tai pienemmät, Pauliina kertoo.
Myös Kuvataideakatemian opiskelijat oli valjastettu mukaan projektiin. He tekivät yksityiskohtia
sisustukseen. Pauliinan suunnitteleman soluasunnon seinää koristaa Lotta Hännisen tekemä
maalaus.
– Moni opiskelija moitti solu-
jen yhteisten tilojen sisustusta
ankeaksi tai niukaksi. Koska
kalusteet ovat rumia ja niitä on
hyvin vähän, kertyy asuntoihin
kaikenlaista huokeaa kirppiskamaa nurkkiin. Jos asunnoissa
olisi valmiiksi kunnon kalusteet,
niistä pidettäisiin ehkä parempaa huolta ja kirpputorilta ei
raahattaisi niin paljon tilapäisiä
huonekaluja yhteisiin tiloihin,
Pirjo Sanaksenaho ja Pauliina
Kujala pohtivat.
Kirppariroinat kaatopaikalle
 Pauliina Kujalan suunnittelemassa opiskelija-asuntolassa asukkaat voivat säätää pyörillä liikkuvien makuualkovien avulla oman huoneensa ja yhteisen
tilan kokoa. Seinämaalaus Lotta Hännisen.
niä yksiöitä, vaikka usein suomalaiset opiskelijat toivovatkin
juuri niitä. On taloudellisempaa
ja järkevämpää rakennuttaa toimivia soluasuntoja.
Haastatteluissa kävi ilmi, että
ulkomaalaiset opiskelijat olivat
hyvin valmiita jakamaan asuntojen tiloja muiden asukkaiden
kanssa.
Arkkitehtuuriopiskelija Pauliina Kujala oli mukana Sanaksenahon vetämällä kurssilla ja
haastatteli yhtä ulkomaalaista
opiskelijaa.
– Haastateltava asui pienessä
soluhuoneessa, mutta koki senkin
tilan aivan liian suureksi itselleen. Hän olisi ollut valmis jopa
vuokraamaan huoneestaan puo-
let pois, Pauliina naurahtaa.
Suomalaiset opiskelijat sen sijaan olivat usein halukkaita jakamaan vain keittiön muiden
kanssa.
– Tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa niissä viihtymiseen ja niiden yhteiskäyttöön. Jos
oma huone ei ole kuin pieni yksiö,
yhteistiloja käytetään enemmän.
Myös käytännölliset ratkaisut
merkitsevät paljon. Esimerkiksi
lukolliset kaapit keittiössä voisivat olla hyvä idea, Pirjo pohtii.
Yhteistilat tarjoavat luksusta
Kurssilaiset tekivät myös opintomatkan Tanskaan, jossa yhteisöllinen opiskelija-asuminen on suositumpaa ja pidemmälle vietyä
Kun haastattelut ja opintomatka
oli tehty, päästettiin arkkitehtuuriopiskelijat suunnittelutöihin.
Pauliina Kujala suunnitteli Jämeräntaipaleelle lisärakennuksen, jossa on valoisa vuokrasauna merinäköalalla, rakennuksen
läpi kulkevaa ulkoilureittiä mukaileva luhtikäytävä sekä lasiseinäinen pesutupa.
Asuntojen juju ovat jokaisessa
huoneessa sisällä olevat liikkuvat
makuualkovit, jotka kulkevat kiskoilla ja pyörillä.
– Liikkuvien alkovien ideana
 Pirjo Sanaksenaho (vas.) ohjasi Aalto-yliopistossa työpajan, jossa arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden opiskelija-asumista. Yksi
kurssilaisista oli Pauliina Kujala.
Pidämme vuokrat alhaalla
TYSsin taloutta ei voi hoitaa päiväperhon lailla, vaan opiskelijoiden etua on ajateltava
pitkällä tähtäimellä. Säätiöllä ei ole omistajaa, eikä voitonjakovaatimusta.
TeksTi: PIRKKO SOININEN | kUVA: MIKAEL SOININEN
T
YSsin pitkäaikainen talousjohtaja Aimo Suoniemi jäi eläkkeelle kesän korvalla ja hänen
tilalleen astui Raision seurakunnan talousjohtaja Tuula Kanervisto. Suoniemi jätti Kanervistolle perinnöksi hyvässä taloudellisessa jamassa olevan säätiön.
– Talous on vakaalla pohjalla.
Tätä työtä hakiessani luin vanhat tilinpäätökset läpi ja totesin,
että harvoin saa hoidettavakseen
näin hyvin hoidettua ja selkeää
kokonaisuutta, toteaa Tuula, joka
on tehnyt koko työuransa seurakuntien taloushallinnossa.
Hän löytää myös yhtäläisyyksiä seurakunnista ja säätiöstä:
– Raision seurakunnalla on esimerkiksi paljon sijoitusomaisuutta kiinteistöjen muodossa, joten
sitä kautta kiinteistöomaisuuden
hoito tuli tutuksi. TYS on myös
osa Turun kaupunkikonsernia eli
julkisyhteisöä.
Avointa ja kestävää
– Toimintamme on sen säätiöluonteesta ja hallintoelinten rakenteesta johtuen poikkeuksellisen avointa. Selkeät päämäärät
ovat karsineet turhat rönsyt pois
ja nyt keskitymme oleelliseen:
rakennamme, vuokraamme ja ylläpidämme asuntokantaa opiskelijoille, toteaa Aimo.
Hän teki TYSsillä kymmenen
vuoden työrupeaman. Ennen opis-
Opintotukisoturi
Ensin piti kuitenkin asukashaastatteluilla selvittää, millaisia asioita opiskelijat toivoivat kodiltaan. Haastateltaviksi valikoitui
hyvin erilaisia ihmisiä: mukana
oli ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, soluasukkaita sekä niin sanottujen vapaiden markkinoiden
asukkeja.
– Tärkein toive kaikilla oli se,
ettei opiskelija-asuminen saa olla
liian kallista.
Haastatteluja ohjasi se intressi, että opiskelija-asuntolasta haluttiin suunnitella entistä yhteisöllisempi. Yhtenä kysymyksenä
olikin se, miten yhteisasumisesta
saataisiin mukavampaa.
– Rakennuttajat eivät halua
tehdä asuntoloihin kymmeniä pie-
kuin Suomessa.
– Pääsimme tutustumaan pyöreään muotoon rakennettuun
asuntolaan, jonka keskellä oli
viihtyisä sisäpiha. Kaikilla talon
yhteistiloilla oli omat tehtävänsä.
Talosta löytyi esimerkiksi musiikkihuone, Pirjo kertoo.
Suomalaisetkin opiskelijat toivoivat, että asuntoloiden yhteistiloihin panostettaisiin nykyistä
enemmän. Opiskelijat kaipasivat
esimerksi lisää säilytystilaa polkupyörille.
– Yhteistilat voisivat tarjota
opiskelijoille sellaista luksusta, johon heillä ei normaalisti ole varaa. Talosta voisi löytyä vaikkapa
tietokonehuone, arkkitehti ehdottaa.
Tanskassa oli todettu, että viihtyvyys syntyy myös asuintovereista. Paikallisen asuntolan asukit
olikin valittu haastattelujen perusteella. Jokaisen uuden asukkaan piti kertoa muille itsestään
jotain.
– Myös moni suomalainen opiskelija sanoi, että viihtyisi solussa
paremmin, jos saisi valita asuintoverinsa. Opiskelijat ehdottivatkin, että mahdollisimman samanhenkiset ihmiset valikoituisivat
asuintovereiksi. Tällainen ajatus
tuskin kuitenkaan lyö läpi Suomessa, sillä se sotii sitä ajatusta
vastaan, että opiskelija-asunnot
ovat kaikkien saatavilla.
– 40 neliön kaksion vuokrassa
se voi merkitä 120 euron eroa
kuukaudessa, mikä on merkittävä
säästö. Alhaisempi vuokrataso on
olemassa olomme oikeutus, Aino
sanoo.
Kasvun varaa on
 Aimo Suoniemi arvelee, että eläkepäivät kuluvat lastenlasten kanssa ja
mökillä remonttia tehden. Tuula Kanervisto taas toivoo, että voisi elvyttää
vanhat harrastuksensa: juoksemisen ja vaeltamisen. Pisin reissu on ollut
miehen kanssa tehty Englannin poikki kävely.
kelija-asumisen maailmaa hän
oli yli kaksikymmentä vuotta
Säästöpankissa yritysrahoituksen ja taloushallinnon parissa ja
sen jälkeen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaalissa.
– TYSsillä sain keskittyä yhteen asiaan ja asiakkaaseen, mikä oli virkistävää.
TYSsillä ei omakustannusperiaatteella toimivana säätiönä ole
voitonjakovaatimusta, vaan hyvin
hoidettu talous näkyy opiskelijan
kukkarossa alempina vuokrina.
TYS on pystynyt pitämään vuokratason selvästi vapaita markkinoita alhaisempana: neliövuokrat
ovat 1–3 euroa per neliö edullisempia kuin vapailla markkinoilla, kun huomioidaan vuokriin
sisältyvä lämpö, vesi, sähkö ja
laajakaista.
Hän kiittää konserniemoa, Turun
kaupunkia, loistavasta yhteistyöstä:
– Meidän ei ole enää 2000-luvulla tarvinnut lähteä anomaan
ylimääräisiä avustuksia, sillä
olemme pystyneet pyörittämään
toimintaa kannattavasti.
– Toivon, että minun aikanani
talous pysyy yhtä hyvin kurissa.
Tosin levottomassa maailmassa meihin voivat vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, joille emme
mahda mitään. Silloin pitää vain
pyrkiä reagoimaan haasteisiin
oikealla tavalla, Tuula sanoo.
1990-luvun laman aikana
TYSsin käyttöaste painui lähelle
90 prosenttia, kun se muuten on
96–97 prosenttia. Turun opiskelijoista noin 20 prosenttia asuu
TYSsin asunnoissa.
– Kasvun varaakin siis jonkin
verran on. Nykyistä useampi opiskelija voisi hyvin asua meillä, jos
pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä asuntoja, talousjohtajat
uskovat. Tosin Turun seudun
vuokra-asuntotilanne on muutoinkin varsin kohtuullisella tolalla nykyisin.