Торамась морай мокшекс Toorama laulab mokљa laule

Òîðàìàñü ìîðàé ìîêøåêñ
M O R D VA L A S E D
MORDVINS
Vladimir Romaškin
Andrei Romaš kin
Vitali Romaškin
Vitali Prokin
Oleg Gangejev
Aleksei Krutsinkin
Vladimir Kokurin
Dmitri Jedelkin
Gennadi Dulkin
Ìîêøýðçÿíü âàñåíöå îöÿçîðñü Òþøòÿ
êóëîìäîíçà èíãîëå êî÷êàçå ëîìàíüòíàëîíö
è ìÿðüãñü: “Àô ëàìîñ òåéíå èëÿäñü óëåìñ
ìàðõòîíò, íî òÿäà ëàæíà, ìîí êàäñà òåéíòü
ýñü òîðàìàçåíü. Êäà ëèñè çèÿí, òóðàäà òîðàìàñà, ìîí êóëüñà è ñàÿí ëåçäîìà.”
Òîðàìà àíñàìáëüñòà àëÿòíå òóðàéõòü, íîëäàéõòü ñåäèåíü ñÿçè âàéãÿëü, ¸ðàéõòü òÿíü
âåëüäå ïàíåìñ, ñÿñüêîìñ çèÿíòü, òåðäåìñ
àòÿíü-àòÿíüêîíü ëåçäîìà: “Êóëåìàñòü, ìîêøåòíåíü è ýðçÿòíåíü êóëüòóðàíü ëèõòèáðÿñíà
êàðìàñü êîñüêîìà, êÿëüñíà þìàìà-àðàìà
ëàíãñà, ýðÿâè ëåçêñ!”
Êî÷êàôîëü-òèôîëü Òîðàìà ôîëüêëîðîíü
àíñàìáëüñü 1990 êèçîíÿ Ìîðäîâèÿòü ïðÿîøñà Ñàðàíñêÿéñà. Òÿíèåíü ïèíãòü ýñîíçà
âåéõêñà àëÿò – 16 êèçîñòà ñÿâîìîê 48-òè
ìîëåìñ. Ìîðàéõòü ìîêøåíü è ýðçÿíü ëàìà
âàéãÿëüñà ìîðîò, òÿêà ¸òêòü ãàéôòèõòü èíñòðóìåíòàëüíàé ìóçûêàâîê, íÿôíèõòü ¸òìåëÿíü
êîéõòü-îáóöÿò. Òîðàìàñü ëàòöåñû êóíàðäîíü
ìîðàìàíü àñóòü òÿíèåíü ïèíãîíü ìóçûêàëüíàé èíñòðóìåíòòíåíü êîðÿñ. Ñîí òèåíäè äæàç
è ðîêê-ãðóïïàòíåíü ìàðõòà ìàðñòîíü ïðîåêòò.
Òÿíü âåëüäå ñîí ýðåêëàôíåñû ìîêøåíü è
ýðçÿíü êóíàðäîíü âàéìîâàéãÿëüòü, ìàêññè
òåéíçà îä ýðÿô òÿ÷èåíü øèñà. Îä ëîìàòòíåíü
ýñà ñðãîçüôíè êåëüãîìà ýñü þðñíîíäû è ñèíü
ïîëàòêøíåñàçü ñîíü ìîðîíö.
Òîðàìàòü ñîäàñàçü è êåëüãñàçü Ìîðäîâèÿñà
(àíñàìáëüñü êàçüô Ìîðäîâèÿ Ðåñïóáëèêàíü
Ãîñóäàðñòâåííûé ïðåìèÿñà). Ñîíü âàéãÿëåö
ñòðàòêøíè Ðîññèÿòü êåëåñêà (òåéíçà ìàêñô
âàñåíöå ïðåìèÿñü è çðíÿíü ìåäàëüñü íàðîäíàé ìóçûêàíü “Ãîëîñà Ðîññèè” ìàðíåê
Ðîññèÿíü êîíêóðññà, 1994 ê.). Ñèäåñòà àíñàìáëüòü òåðíåñàçü ôåñòèâàëüñ, êîíöåðòñ îìáà ìàñòîðó: Ýñòîíèÿâ, Ôèíëàíäèÿâ, Ëàòâèÿâ,
Øâåöèÿâ, Ïîëüøàâ, Ãîëëàíäèÿâ, Àíãëèÿâ.
Ýñòîíèÿñà 1999 êèçîíÿ ïóðîìñü ñòóäåíòîíü
êóðîíÿ – Òîðàìàòü êåëüãèåíçà. Òÿôòàìà êëóá
óëè Ñàðàíñêÿéñîíãà.
Òîðàìàòü âàñåíöå àëüáîìîö ëåìòüôîëü
ýðçÿíü ôîëêëîðîíü ìîðîòíåíäè. Òÿ ÑÄ-ñà
ñ¸ðìàòô ìîêøåíü ëàìà âàéãÿëüñà ìîðàìàñü.
Ñåìáå íÿ ìîðîòíå êî÷êàôò ìîêøåíü âåëåâà,
ñèíü òÿíèíãå ìîðñåñàçü ýðÿôêøó ëîìàòòíå.
Íÿ ìîðîòíåíü þðñíà ¸òàñòü ëàìà ïîêîëåíèÿíü âàéìîíü ïà÷ê, ñèíü êî÷êàçü ýñåçîñò
ìîêøåíü íàðîäòü ðèçôîíçîí-ïè÷åôêñîíçîí,
êåíÿðäåìàíü è àâàðäåìàíü ñåëüìîâåäåíçîí.
Ñÿñ ýñîñò òÿøêà âèé, òíÿðà âàéãÿëü, ìçÿðà
ìîðàéäà – ñíÿðà íîòà êàéãè!
Ìîêøåíü è ýðçÿíü ìîðîòíå Òîðàìàòü ìîðàìàñà ëàçîíäñàçü ìåíåëüòü, àø òåéñò ïåðÿôêñ.
Àíñàìáëüòü âÿòèåö Éîâëàíü Îëî (Âëàäèìèð
Ðîìàøêèí) êîðõòàé òÿíü êîëãà: “Ìîðîòè
ìàêññè ïàöÿò ýðüãÿñü, âàéìîâèéñü. Ìèíü
ìîðàòàìà êàéãèñòà, ñåäèåíü ñÿçåçü, ìèíüöîíê
ëàìà ýðüãÿäà, øàäîçü øàäû âèéäà. Ìåñ? À
ñÿñ, ìåñ ìèíü ìÿëåíüêå âàíôòîìñ ëîìàíüòíàëîíüêîíü, ìàñòîðîíüêîíü þìàìàäà-àðàìàäà. Ìîðàìñòà ìîí âàíàí êóëõöîíäûõíåíü
ñåëüìîñ: ñèíü ýñîñò òàêîëäîìà. Ëèñåíäè,
ìèíü ñàòîñüê ñÿíü, ìåçå ¸ðàìå! Ìîíü ýðüãÿçå
¸òíè ëîìàòòíåíäè, êô÷ÿòüêøíè ¸íäîë, è
ìîíü ìÿëüíå ñîëñèõòü êóëõöîíäûõíåíü
ïðÿ¸íüöà, âàéìîçå – ñèíü âàéìîñîñò.”
Toomas Help, Âàëåíòèíà Ìèøàíèíà
Toorama laulab mokša laule
Siinpoolse maailmaga hüvasti jättes kutsus mordva
kuningas Tjuštja kokku oma rahva ja sõnas: “Mina ei
ole teie keskel enam kaua, aga ma jätan teile oma sarve – toorama. Kui teid peaks ähvardama suur hädaoht,
siis puhuge seda sarve – ma kuulen ja tulen teile appi!”
Ning Toorama mehed proovivadki “sarve puhuda” ja
hoida hävimast iidset mordva muusikakultuuri.
Pärimusmuusika ansambel Toorama asutati Mordvamaal Saranis 1990. Praegu kuulub sellesse üheksa
meest, noorim neist 16- ja vanim 48- aastane. Toorama
eriline jõud on algusest peale olnud mordva mitmehäälsetes lauludes ja esituse ainuomases seades. Ent
samuti mängitakse arhailisi pille, haaratakse publikut
kaasa vanade tavandite maailma ning püütakse muusikalist pärimust siduda kaasaegse muusika võimalustega (seaded ja ühised kavad däss- ja rockgruppidega). Nõnda proovitakse oma rahva hulgas velmata
mordvalaste ainulaadset ürgset muusikapärandit ja olude kiuste tuua oma juurte juurde tagasi võõranduvaid
noori inimesi.
Üle miljonilise arvuga mordvalased on praeguseks suurim soomeugri rahvas, kellel ei ole oma riiki. Elades
Moskvast kagusse jääval laialdasel maa-alal, jagunevad
nad neljaks rahvusrühmaks: ersadeks (u.700000),
mokšadeks (u.350000), šokšadeks ja karataideks.
Toorama esimene album keskendus ersa muusikapärimusele (‘Toorama. Mordvin songs – Songs from
Erzyan-Mordvin’ , esmaväljaanne 1997 Mipu Music Oy
700695-000827; teine väljalase 1997 Finlandia
Records, Warner Music Finland 0630-18065-2). Siinsele plaadile on salvestatud mokšade iidsed polüfoonilised laulud. Mordva mitmehäälsus tugineb kahele
kooskõlavale meloodiajoonele ning nende peenele
heterofoonilisele varieerimisele, nii et ajuti võib kõlada
sama palju erinevaid noote, kui on laulul lauljaid. Meloodiajoonte piiridel kõlavad siiski selged intervallid, mis
hõlmavad ersa laulude puhul tavaliselt sekundi või tertsi, mokša laulude puhul on mõnevõrra suuremad. Pikkadest lauludest on plaadile mahtunud vaid alguspool.
Eestlasele on mordva paljuhäälne ja keerukas laulukultuur tuttav juba pea veerand sajandit: 1976 lindistas
ja filmis ersa lauljaid “Linnutee tuulte” ekspeditsioon,
1979 aga ilmus Viktor Danilovi koostatud plaat ersamordva rahvalauludega.
Toorama on teada-tuntud ja kõrgelt hinnatud Mordvas
(saanud sealse riikliku preemia), Venemaal (kuldmedal
ja peapreemia ülevenemaaliselt rahvamuusikakonkursilt
“Venemaa hääled” 1994. aastast) ja mitmel pool maailmas (paljud festivali- ja muud esinemised Eestis, Soomes, Rootsis, Lätis, Poolas, Hollandis ja Inglismaal).
Eestis loodi 1999. a. Toorama muusikast innustunud
üliõpilaste eestvõttel Toorama Austajate Ring, samalaadne ühing on tegutsemas ka ansambli kodulinnas
Saranis.
Ersade-mokshade muistsed laulud saavad Toorama
esituses ainulaadse sisendusjõu, mille kohta Toorama
juht Jovlan’ Olo (Vladimir Romaškin) ütleb ise: “Energia
tuleb meie lauludesse kontsentreeritusest, jõhkrast
jõust, millega me esineme. Me laulame valjusti ja läbitungivalt, meis on väga palju energiat, raevu. Miks?
Sest me tahame vältida lõppu, tahame hoida meie rahvast ja maad kadumast. Esinedes vaatan inimestele silma: nad on ehmunud, järelikult jõudis pärale! Ma justkui
paiskaksin elektrit välja ja see kandub edasi nagu välk.”
Toomas Help, Indrek Särg
Tooraman mokšamordvalaiset laulut
Kun kuningas Tiuštia oli jättämässä tämän maailman,
hän kutsui kokoon miljoonaisen kansansa, mordvalaiset, Venäjän eteläisimmän suomalais-ugrilaisen kansan.
Lähdön hetkellä Tiuštia sanoi: “En viivy keskuudessanne
enää kauaa, mutta jätän teille sarveni, tooraman. Se
auttaa teitä kutsumaan ihmiset kokoon, jos teitä uhkaa
suuri vaara. Puhaltakaa silloin sarveen, niin minä kuulen
sen ja tulen auttamaan teitä.” Vielä nykyäänkin Tooraman jäsenet “puhaltavat sarveen” ja koettavat näin
estää perinteistä mordvalaista musiikkikulttuuria katoamasta.
Perinteistä kansanmusikkia soittava Toorama perustettiin Mordvassa, Saranissa vuonna 1990. Nykyään siihen
kuuluu yhdeksän miestä, joiden ikähaitari ulottuu 16:sta
48 vuoteen. Tooraman reper tuaarin ydintä ovat mordvalaiset moniääniset laulut, jotta yhtye esittää omalla
ainutlaatuisella tavallaan. Yhtye esiintyy myös soitinten
kera, se tuo esille perinnäistapoja ja koettaa välittää
musiikillista traditiota myös nykymysiikin keinoin (tekniset mahdollisuudet, yhteisprojektit jazz- ja rockbändien kanssa). Näin pyritään herättämään henkiin mordvalaisten ikivanhaa, ainutlaatuista musiikkiperinnettä ja
saada nuoret kiinnostumaan siitä kehnojen olojen
kiusallakin.
Toorama on kotimaassaan Mordvassa hyvin tunnettu
ja arvostettu yhtye (Mordvan tasavallan valtiollinen pal-
kinto), ja se on saanut tunnustusta myös Venäjällä (kultamitali ja pääpalkinto kansanmusiikkikilpailussa Venäjän
Äänet 1994). Toorama tunnetaan myös muualla maailmassa. Se on käynyt esiintymismatkoilla Suomessa (mm.
Rääkkylä, Kaustinen), Latviassa, Ruotsissa, Puolassa,
Hollannissa ja Englannissa. Virossa perustettiin vuonna
1999 Tooraman musiikista innostuneiden opiskelijoitten
toimesta Tooraman ihailijakerho, jollainen toimii myös
yhtyeen kotikaupungissa Saranissa.
Suomalais-ugrilaiset kansat ovat laajalti asuttaneet pohjoista ja itäistä Eurooppaa jo esihistoriallisella ajalla.
Unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset ovat tätä nykyä
ainoat suomalais-ugrilaiset kansat, joilla on itsenäinen
valtio. Muut suomalais-ugrilaiset elävät muiden hallitsemilla alueilla lähinnä nykyisen Venäjän, mutta myös
mm. Latvian ja Skandinavian alueilla.
Mordvalaisten keskuudessa elää neljä kansallista ryhmää. Suurin ryhmä ovat ersäläiset, jotka asuvat laajalla
alueella Nini-Novgorodista Orenburgiin. Tälle alueelle
sijoittuu myös nykyinen Mordvan tasavalta. Mokšalaiset
elävät lähinnä Mordvan tasavallassa. Šokšalaiset ovat
pieni ryhmä “mokšalaistuneita” ersäläisiä ja karatait
puolestaan Tatarstanissa eläviä mordvalaisia, joiden
kieli on täysin turkkilaistunut, mutta jotka ovat säilyttäneet mordvalaisen musiikkiperinteen.
Tooraman ensimmäinen levy keskittyi ersäläisen musiikkiperinteen esittelemiseen. (‘Toorama. Mordvin songs –
Songs from Erzyan-Mordvin’ alun perin: 1997 Mipu
Music Oy 700695-000827, sittemmin myös: 1997
Finlandia Records, Warner Music Finland 0630-180652). Nyt julkaistulla levyllä on mokšalaisten muinaisia
polyfonisia lauluja. Mordvalaisten laulujen moniäänisyys
perustuu kahteen yhdessä soivaan sävelkulkuun sekä
näiden hiuksenhienoon, heterofoniseen variointiin, niin
että aika ajoin saattaa kuulua yhtä paljon eri säveliä
kuin laululla on laulajia. Melodiasävelkulkujen rajoilla
kuuluvat silti selvät intervallit, joista mordvalaisten lauluissa ovat tavallisimpia sekunti tai terssi, mokšalaisten
lauluissa erot ovat jonkin verran suurempia.
Ersäläisten ja mokšalaisten muinaiset laulut saavat
Tooraman esittäminä ainutlaatuisen tehon, josta Tooraman johtaja Jovlan’ Olo (Vladimir Romaškin) on todennut: “ Lauluihin vir taa energiaa raa’asta voimasta, jonka
varassa me esiinnymme. Laulamme kovaan ääneen ja
läpitunkevasti, meissä on suunnattomasti energiaa,
suoranaista raivoa. Miksi? Siksi, että me haluamme
välttää oman loppumme, haluamme estää kansaamme
ja maatamme katoamasta. Kun esiinnymme, katson
ihmisiä silmiin; jos he ovat järkyttyneitä, niin esiintymisemme on onnistunut! On kuin olisin lähettämässä
sähköä, joka iskee kuulijoihin kuin salama.”
Toomas Help
Moksha-Mordvin songs by Toorama
Leaving this world, the Mordvin king Tyushtia called
together his people, the Mordvins, the southernmost
Finno-Ugrian people of around 1 million in a territory
that now is Central European Russia. At the moment of
grief, Tyushtia said: “I shall be with you no longer, but I
do leave the trumpet ‘Toorama’ in your keeping. If you
are in danger, sound it – then I’ll hear and come to
help you.” At the present, the members of the musical
group Toorama strive to sound that trumpet and prevent the traditional ancient Mordvin music culture from
vanishing.
The heritage music group Toorama was founded in
Saransk, Republic of Mordovia, Russia, in 1990. Today, the group has nine permanent members, all male,
within the age range of 16 to 48. Toorama’s repertoire focuses on Mordvinian polyphonic songs, which
the group performs in its own unique way. They also
play instrumental tunes and perform ancient rites and
ceremonies with an emphasis on active participation
of the audience and extend the former tradition by
using modern means of musical expression (e.g. pop
music arrangements, joint projects with a jazz big band)
in order to reintroduce the ancient musical culture to
the today’s Mordvin society and bring the young people alienated from their cultural roots back to them.
Toorama is well-known and much appreciated in
Mordovia (having received the Honour Award of the
Republic of Mordovia), in Russia (the All-Russia Music
Contest “The Voices of Russia” 1994, the Gold Medal
and the Grand Prix), and abroad (they have appeared
at major folk music festivals and tours in Estonia, Finland, Latvia, Sweden, Poland, and Britain). Toorama
fan clubs are active in Mordovia and Estonia.
Finno-Ugrians are the most ancient inhabitants of the
Northern Europe. Nowadays, Hungarians, Finns and
Estonians are the only Finno-Ugrians to have their own
independent states. The other Finno-Ugrians are subordinated to strangers and live mainly within the border s of modern Russia, Latvia, and the FennoScandinavian states. Among the Mordvins, there are
four different subethnic groups – the Erzians (the largest subethnicity scattered over a vast territory from
Nizhniy Novgorod in the north-west to Orenburg in the
south-east, including the Republic of Mordovia), the
Mokshens (the other large subethnicity living mainly
within the Republic of Mordovia), the Shokshons (a
small group of ‘Mokshafied’ Erzians), and the Karatay
(another small group of Mordvins in Tatarstan that has
fully shifted to a Turkic dialect but has preserved the
essentials of a Mordvin music culture).
The first CD recorded by Toorama some years ago focuses on the Erzian tradition (‘Toorama. Mordvin songs
– Songs from Erzyan-Mordvin’ original release 1997
Mipu Music Oy 700695-000827, series release 1997
Finlandia Records, Warner Music Finland 0630-180652 ). On this CD, Toorama brings you some ancient
Mokshen polyphonic songs. The Mordvin polyphony is
based on two superimposed melodic lines and their
subtle heterophonic variation, so that at times there
are as many different notes sounding simultaneously
as there are singers participating. However, the interval sounding at junctures is clear: usually it is a second or a third in the Erzian tradition and more in the
Mokshen. Erzian and Mokshen ancient songs, as sung
by Toorama, carry a unique effect. In the words of
Toorama´s director Jovlan Olo (Vladimir Romashkin),
“Energy flows into the songs from sheer the power we
perform with. We sing loudly, piercingly, we are overflowing with energy, utter rage. Why? Because we want
to avoid our demise, we want to prevent our people
and land from perishing. When performing, I look people in the eye. If they are shocked, I know our performance has been a success. It´s as though I were
radiating electricity that strikes the audience like lightning.”
Toomas Help
Salvestatud / Äänitetty / Recorded: 19.-21. aprillil
2000 Tartu Õpetajate Seminari saalis
Salvestus ja heli / Äänitys ja miksaus / Recording
and mixing: Jaan Tamm
Toimetusjuht / Tuottaja / Producer: Indrek Särg
Kujundus / Kuvitus / Design: Indrek Särg,
Meelis Friedenthal
Tõlge eesti keelde / Vironnos / Estonian translation:
Anna Ventšakova, Toomas Help, Taive Särg
Tõlge soome keelde / Suomennos / Finnish translation: Jack Rueter, Hannu Oittinen
Tõlge inglise keelde / Englanninnos / English translation: Jack Rueter
Nõuandjad / Asiantuntijat / Consultants: Niina
Aasmäe (rahvakultuur, moksha keel / kansankulttuuri, mokšan kieli / ethnic cultur, Mokshen language); Taive Särg (rahvamuusika / kansanmusiikki
/ ethnic music)
Toimetamine /Toimittaminen / Editing:Hannu Oittinen,
Jack Rueter, Vitali Romaškin, Toomas Help, Taive
Särg, Indrek Särg
Küljendus / Taitto / Layout: Liisa Vesik
Kaanefotod Mordva loodusest / Kansikuvat mordvalaisesta luonnosta / Cover pictures of Mordvinian
nature: Esa Kallio
Toorama fotod / Tooraman kuvat / Toorama photos:
Mikk Raude
Pildid raamatutest / Kuvia kirjoista / Pictures from
books: Ìîðäîâñêèé íàðîäíûé êîñòþì, Saransk
1990 ISBN 5-7595-0288-3; Ìîðäîâñêàÿ íàðîäíàÿ
âûøèâêà, Saransk 1991 ISBN 5-7595-0425-8
See plaat valmis tänu järgmistele toetajatele:
Tämän levyn julkaisemista ovat tukeneet:
This CD was made possible by support from:
Eesti Kultuurkapital
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan
sukukansavaliokunta
Bjarne Dahlqvist
Täname poolehoiu ja abi eest:
Kiitämme seuraavia kannatuksesta ja avusta:
Expressing our gratitude to the following for their
support and assistance:
Tartu Õpetajate Seminar,
Eesti Kirjandusmuuseum,
Fenno-Ugria,
Kalle Aasaleht,
Leanne Barbo,
Viktor Danilov,
Paul Hagu,
Andres ja Ott Heinapuu,
Jussi Santeri Junttila,
Kauksi Ülle,
Mare Kõiva,
Helen Kõmmus,
Ülle Kärner,
Saara Lindroos,
Toomas Lunge,
Riina Oruaas,
Aigar Piho,
Alari Piispea,
Vitali Prokin,
Jaak Prozes,
Ahto Raudoja,
Vaike Sarv,
Julgi Stalte,
Ilmar Särg,
Jaan Sööt,
Katrin Valk,
Kaarel Vanamölder,
JanikaViilma.
© Vladimir Romaškin
P.O. Box 50
430034 Saransk
Mordovia
Russia
( ja faks / ( ja faksi / ( & fax: +7-8342-725304
[email protected]
http://www.torama.ru
P Eesti Ersa-Mokša Sõprade Selts
Toorama Austajate Ring
51005 Hermanni 16
Tartu
Eesti Vabariik / Viron Tasavalta /Estonia
( +3707/421617; +37/052 94171
[email protected]
1. ÝÐßÇÀ ØÊÀÉ, ÝÐßÇÀ
Ýðÿçà øêàé, (îõû-å) ýðÿçà!
Îõû, ÿëà(íè) òÿô(û)òà, (äû) (âàé) ó(ó )ëå(å)çà (àäû)!
Ïàê(û)ñÿñ (äû) ñ¸(îå)ðà, øêàé, øà÷å(å )çà!
Î(åäû), øêàé, øà÷å(å )çà(äû)...
Êóäîíü ñåìè(è )ÿñü, øêàé, ðàøòà(ÿ)çà!
Îé, øêàé(äû), ðàøòà(ÿ )çà...
Îõ(û), ÿëà íè òÿô(û)òà, âàé, óëåçà (äû)!
Ïàêñÿñ(û) ñ¸ðà, øêàé, øà÷å (å)çà!
2. ÊÅËÓ
Êåëó(íè), êåëó, îõ(û) ñèðå êåëó.
Êåëóíü êî (¸ )ñà(è ) øà÷åìàíÿö?
Øà÷å (î-åäå)ìà(ÿ )íÿ(à)ö(û)...
Êåëóíü êî (¸ )ñà, (äû) êàñîìàíÿö?
Êàñî (äû)ìà(ÿ )íÿö(û)...
Êóæåíÿñà, (îå) ëóæåíÿñà.
Ëóæå(î-åäå )íÿ(ÿ )ñà(äû)...
Ñàìàé, (âàé) ïàíäîíü (è) øèðå(å )íÿñà.
Îé, øèðå(å-î-åäå)íÿ(ÿ )ñà, (ãà-äû)
Øèíü øàðî (¸ )ìà(è ) âàñ(û)òîíÿñà.
Âåäü, âàñòî(¸ )íÿ(ÿ )ñà (ãà-äû)...
Øèíÿñü (è øà(ÿ)ðû, (äû) ñîíü ïåðüâêàíÿíçà.
Îé, ñîíü ïåðüâêàíÿíçà, (ÿ-äû)...
Êîâíÿñü(è), (âåäü,) âàëãè (îå) ñîí(è) âåëüõêñêàçîíçà.
Óõ, âåëüõêñêà (ÿ)íÿíçà, (ãà-äû)...
Ìåíåëü âåëüõòÿé, (àé...) òàðà(òàðà)òêàíçà.
Îõ, òàðà (îäû)òêàí(û)çà, (ãà-äû... )
Òÿø(û)òíå ïî(¸ )ðàéõòü òàðàä (û)ãàíçà.
Óõ, òàðàä (û)ãàí(û)çà, (ÿ-äû...)
Êÿäü(å ) êåëåøêàò, (à-äû ) ëîïà(ëîïà)íÿíçà.
Äà, ëîïà (ÿ)íÿí (û)çà, (ãà-äû...)
Ìàñ(û)òîðîíü âåëüô ñîíü(è ) òàðàò(û)êàí (û)çà.
Óõ, òàðàò (û)êàí(û)çà, (ÿ-äû...)
Ëîê(û)øà (íè) íåäåøêàò, (äû) êóòþ (þíû)íÿíçà.
Óõ, êóòþ (îé-î-¸)íÿí (û)çà, (äû... )
Ìàñ(û)òîð âåëüõòÿé ñîíü (è) óí(è )êñêàí(ÿí)çà.
Óõ(û), ñîíü óí(û)êñêàíÿíçà, (ÿ-äû...)
Êåëóòü íè, (íè ) àëà (äû) àðó âåäü, ýøè.
ELAGU JUMAL, ELAGU
Elagu Jumal, elagu!
Oh, olgu alati nõnda!
Põlluvili, Jumal, kasvagu!
Oi, Jumal, kasvagu…
Kodus pere, Jumal, sigigu!
Oi, Jumal, sigigu…
Oh, olgu alati nõnda!
Põlluvili, Jumal, kasvagu!
KASK
Müütiline laul maailmapuust ja selle ümber keerlevaist
kuust, päikesest ja tähtedest.
Kask, kask, oh vana kask.
Kus on kase sünnipaik?
Sünnipaik…
Kus on kase kasvukoht?
Kasvukoht…
Metsavälul, lagendikul.
Lagendikul…
Päris mäe juures.
Oi, mäe juures…
Päeva pöörukohal.
Just, seal kohal…
Päike keerleb tema ümber.
Oi, tema ümber…
Kuu laskub üle tema ladva.
Ah, üle tema ladva…
Taevas varjab tema oksi (ulatuvad taevasse).
Oh, tema oksad…
Tähed liiguvad tema okste vahel.
Ah, tema okste vahel…
Käelaiused on ta lehed.
Jah, tema lehed…
Üle maa on tema oksad.
Ah, tema oksad…
Piitsapikkused on ta pungad.
Ah, tema pungad…
Maa peidab tema juured.
Ah, tema juured…
Kase all on puhas vesi, läte.
ELÄKÖÖN LUOJA, ELÄKÖÖN
Eläköön Luoja, eläköön!
Oh, aina niin olkoon!
Suokoon pellolla viljan kasvaa!
Suokoon viljan kasvaa...
Suokoon Luoja perheen lisiä!
Suokoon perheen lisiä…
Oh, aina niin olkoon!
Suokoon pellolla viljan kasvaa!
KOIVU
Mytologinen laulu kosmisesta maailmanpuusta ja sen
ympärillä kier tävistä auringosta, kuusta ja tähtikuvioista.
Koivu, koivu, oi, vanha koivu.
Koivu, missä olet syntynyt?
Syntynyt...
Koivu, missä olet kasvanut?
Kasvanut...
Metsänaukiolla ja niityllä.
Niityllä...
Aivan vuoren vierellä.
Oi, vierellä...
Yllänsä kiertää aurinko.
Juuri siinä paikassa...
Aurinko kier tää sen ympäri.
Oi, sen ympäri...
Kuu laskee sen yli.
Uh, sen yli...
Taivas peittää sen oksat.
Oh, sen oksat...
Tähdet liikkuvat sen oksilla.
Uh, sen oksilla...
Kädenlevyisiä sen lehdet.
Jaa, sen lehdet...
Oksat kurkottavat maan ylle.
Uh, sen oksat...
Piiskan pituisia sen urvut.
Uh, sen urvut...
Maa peittää sen juuret.
Uh, sen juuret...
Koivun alla on puhdas vesi, lähde.
LONG LIVE THE CREATOR, LONG LIVE
Long live the Creator!
O let it always be so!
Lord, let fruit fill the fields!
Creator let it grow...
Creator let the family to multiply!
Lord, let it grow…
Let things only be thus!
Let fr uit to flourish, Lord, in the fields!
BIRCH
Mythical song about the cosmic world tree and the sun,
moon and constellations caught in its top.
Birch, birch, O, old birch.
Birch, where were you born?
Born...
Birch, where, did you grow up?
Grow up...
In a forest clearing and on a glade.
On a glade...
Right on the edge of a mountain.
On the edge...
High up where the sun rises then falls.
Right there...
The sun spins there spins around it.
Around it...
The moon sets over it.
Over it...
The sky covers its branches.
Its branches...
The stars move in its branches.
In its branches...
Its leaves are a palm in width.
Its leaves...
Its branches go over the land.
Its branches...
Its catkins the size of the butt of a whip.
Its catkins...
The earth covers its roots.
Its roots...
Birch, beneath it is a well of purest water.
3. ßÐÌÀ
À (à) äû(à) êåëü, ßð(û)ìà, ß-ßð(è)ìà, (äà) êîé... êîçÿíü ö¸(¸ )ðà (äû),
Âàé, áðîäÿé, ñòÿ (äû)ìàíÿö ïÿé... ïÿê àô (û) ïà(ÿ)ðà.
À(à) äû(ÿ) êåëü, àô óðÿ(à)ä(û)íàé(è) ïàé ïàçÿéíü êÿðü(è)ìå (äû),
Âàé, ßðìàíü þìàñòü(è ) à... àëàøàí(û)çà.
Àëàøàíçà(äû)...
Àõ, êåëü, àëàøà(à)í(û)çà, (äû) ðàé... ðàêøàíÿí(û)çà (äû),
Âàé, ïàêñÿâ èëÿäñòü (è) ñîé... ñîêàìà (à)íÿíçà.
Ñîêàìàí (û)çà... À, äû(ÿ) êåëü, ñîêàìà(ìà)í(û)çà,
(äà èíçàìà ìàð(û)õòà (àäû),
Âàé, éëÿäñòü, è (è )ëüäñòü(è) âèé... âèäüìîíÿí(û)çà.
4. ÊÎÑÀ ÀÂÀÐÄÈ ßØÊÀÍÜ ÌÀÐÈÍßÑÜ
Êîñà àâàðäè ßøêàíü Ìà(îå )ðÿíÿñü...
Êîé... êîñà àâàðäè ßøêàíü Ìàðÿíÿñü,
Êîé... êîñà àâàðäè-êîëüãîíäè?
Êîñà àâàðäè-êîëüãîí (û)äè? (äà)
Ùåíÿíö ïÿëå, (îé) ßøêàíü Ìà (îå)ðÿíÿñü,
Îé, ùåíÿíö ïÿëå, áàíÿñà.
Ùåíÿíö ïÿëå, (îé) áà (îå)íÿñà...
Îé, áàíÿñà, (îé ) ßøêàíü Ìà(îå )ðÿíÿñü,
Áà (áà)íÿ âàëüìÿ ýçåìñà.
Ìåñòü âàñòîíçà ßøêàíü Ìà(îå )ðÿíÿòü,
Âàé, ìåñòü âàñòîíçà-àëîíçà?
Íà÷êà ïðàêñòàíçà, (îé) ßøêàíü Ìà(îå)ðÿíÿòü,
Ý(ý )õû, êàðüíÿò ïðÿëîíçà.
Ýõ, êàðüíÿò ïðÿëî (î)í (û)çà (äà)...
Ñîí (îí) àâàðäè ßøêàíü Ìà(îå )ðÿíÿñü.
Àø êóëèíÿö-ìàðÿéíÿö.
Àø êóëèíÿö-ìàðÿ (îå)íÿö (û-äà)...
Êó (ó)ëåíäåçå, îé, íÿåíäå(îå )äåçå
Ñî (î )íöåíü Òàòþ ÿëãàíÿö.
Ñîíöåíü Òàòþ ÿëãà (îå)íÿö (û-äà )...
Ìåñ òÿøêàâà (îé), Ìàðþ(ÿ ) (îå) ÿëãàé,
Ìåñ òÿøêàâà àâàðäÿò?
Êîäàíå ìîí àô à(ÿ )âàðäÿí –
Ôîìàíü Âàíüêàñü âåíö ëàíãñ òóñü!
Ïÿê äîñàäíà, (îé) Òàòþ(ÿ ) (îå ) ÿëãàé(ûå ),
Ïÿê íàðÿæàñü-óðÿäàñü!
Ëàíãîçîíçà ùàñü, Òàòþ ÿë (û)ãàé,
ß (ÿ )êñòåðü ñàòèí ïàëÿíÿíö,
JARMA
Lugulaul noormehe hobuste otsimisest.
Ah, tead, Jarma, rikaste poeg,
võeh, longib, käiagi ei viitsi.
Ah, tead, nagu sassis kanepituust,
võeh, Jarmal kadusid hobused ära.
Ta hobused…
Ah, tead, ta hobused ja setukad,
võeh, põllule jäi ka sahk.
Ta sahk… Ah, tead, ta sahk koos äkkega,
võeh, sinna jäid ka seemned.
KUS NUTAB JASKA MARIKE
Kus nutab Jaska Marike…
Kus nutab Jaska Maarjake,
kus nutab, nõretab?
Kus nutab, nõretab?
Onu pool Jaska Maarjake,
oi, onu pool, saunas.
Onu pool, saunas…
Oi, saunas Jaska Maarjake,
saunaakna juures pingil.
Kus on Jaska Maarjake,
Vaat, mis tal istumise all on?
Märjad jalanartsud Jaska Maarjakesel,
ja viisud on pea all padjaks.
Ja viisud on pea all padjaks…
Nutab see Jaska Maarjake.
Pole tal kuuljat, nägijat.
Pole tal kuuljat, nägijat…
Kuulis teda, oi, nägi teda
tema sõbratar Tatju ise.
Tema sõbratar Tatju ise…
“Miks sa nõnda, Marju kallis,
miks sa nõnda nutad?”
“Kuidas ma saaksin olla nutmata –
Fomaa Vanka läks õhtul välja!
Hirmus lugu, Tatju kallis,
pani end uhkelt riide ja ehtis!
Selga pani, Tatju kallis,
punasest satiinist särgi,
JARMA
Tässä eeppisessä laulussa etsitään nuorukaiselta kadonneita hevosia.
Ah Jarma, kuulemma, Jarma, rikkaan poika, jaa,
oi, hoipertelee, seisoo hyvin rumasti.
Ah, kuulemma, kelvoton hamppulyhde, jaa,
oi, Jarman hevoset katosiv at.
Hänen hevosensa...
Ah, kuulemma, hevosensa ja kopukat, jaa,
oi, pellolle jäivät hänen auransa.
Auransa... Ah, kuulemma, aurat ja äkeet, jaa,
oi, pellolle jäivät siemenetkin.
MISSÄ JASKAN MARI ITKEE
Missä Jaskan Mari itkee...
Jossain Jaskan Marja itkee,
missä itkee, vollottaa?
Missä itkee, vollottaa?
Setänsä luona, oi, Jaskan Marja,
oi, setänsä luona, saunassa.
Setänsä luona, oi, saunassa...
Oi, saunassa, Jaskan Marja,
saunanikkunan penkillä.
Mitä hänellä on sijanaan,
vai, mitä hänellä on allaan?
Märät jalkarätit Jaskan Marjalla,
eh, virsut tyynynä.
Eh, virsut tyynynä...
Itkee Jaskan Marja.
Ei ole kuulijaa, katsojaa.
Ei ole kuulijaa, katsojaa.
Hänet kuuli ja näki Tatju,
hänen ystävänsä.
Hänen ystävänsä Tatju...
“Mitä nyt, Marju ystäväni,
mitä sinä itket?”
“Miksi en itkisi?
Fooman Vanka lähti yöksi pois!
Aika surullista, rakas Tatju,
hän sonnustautui, koristautui!
Puki ylleen, Tatju-kulta,
punaisen satiinipaitansa.
YARMA
This epical song tells about losing and searching out of horses.
Yarma they say, Yarma, the son of a rich man,
walks with a stagger, stands up crooked and ugly.
Ah, they say, he’s like a sheaf of useless hemp,
Yarma’s horses disappeared.
Horses...
They say, his horses and steeds.
His plowing was abandoned in the field.
His plowing... They say, his plowing and harrowing,
were abandoned with the seeds.
WHERE IS YASHKA’S MARINYA CRYING
Where is Yashka’s Marinya crying…
Where is Yashka’s Marinya crying,
where is she crying and blubbering?
Where is she crying and blubbering?
Yashka’s Marinya is at her uncle’s place,
at her uncle’s place in the bathhouse.
At her uncle’s place in the bathhouse...
Yashka’s Maryanya is
on the bench next to the bathhouse window.
What does Yashka’s Maryanya have
for a bed?
Wet foot-wraps.
Yashka’s Maryanya has shoes for a pillow.
Shoes for a pillow...
And Yashka’s Maryanya is cr ying.
There’s no one to hear her out.
There’s no one to hear her out...
Her friend Tatyu
heard her, saw her.
Her friend Tatyu...
“What is it now, Maryu dear,
that you’re crying about?”
“Why shouldn’t I be crying –
Foma’s Vanka has left for the night!
Pretty sad, Tatyu dear,
he put on his best!
He dressed his red satin shirt,
Tatyu dear,
Ïðÿçîíçà ïóòñü (îé), Òàòþ ÿ (îå)ÿë(û)ãàé, (ûå )
Ðàâæà øàðû øëÿïàíÿíö.
Êîäà óëåëåíü, Òà (à)òþ ÿë(û)ãàé,
Ëèè íàðìîíü ïàöÿñà,
Øèíåê-âåíåê, îé, Òàòþ ÿ (îåÿ)ëãàé.
Ôîìàíü Âàíüêàòü âåøåëåíü!
pähe pani, Tatju kallis,
musta rõngasmütsi.
Kui vaid saaksin, Tatju kallis,
lennata linnutiivul,
ööd ja päevad, oi, Tatju kallis,
Fomaa Vankat otsiksin.”
5. ÌÀÒÐßÍÜ ÀËÄÀÍßÑÜ
MAATRJA ALDA
Ìàò (û)ðÿíü Àëäàíÿñü(è )...
See Maatrja Aldake…
Ìàò (û)ðÿíü Àëäàíÿñü, (ñè, îé) ñè(îå)ÿíü âàëäîíÿñü.
See Maatrja Aldake, hõbevalgeke.
Ñèÿíü âàëäîíÿñü (è )...
Hõbevalgeke …
Àëäàíÿñü ëÿéñà, (ëÿ..., îé ) ëÿéñà, äû, áàíÿñà.
Alda on jõe ääres saunas.
Ëÿéñà, (äû) áàíÿñà, (ýõ,) ...
Jõe ääres saunas …
Ìèòðÿ âàíîíäû, (äà-îå), áà... , îé, áà (à)íÿ(äû) âà... âàëüìàâà.
Miitrja vaatab sauna aknast.
Áàíÿ, (äû) âàëüìàâà, (ýõ,) ...
Sauna aknast…
– Ëèñ(û)òå, äû, Àëäàíÿé, (ñè..., îé) ñè(îå-ñè))ÿíü, (äû) âàëäîíÿé!
“Tule aga välja, Aldake, hõbevalgeke!
Ñèÿ, (äû) âàë(û)äîíÿé...
Hõbevalgeke…”
– Àô (û) ëèñÿí(û), Ìèòðåé, (å-äà, à..., îé) àô(û) ëè(è)ñÿí(û), ïèíå!
“Ei tule, Miitri, ei tule, peni!
Ñÿ (à)âèòü(å ) êð¸çîçåíü(å )...
Võtsid mult risti…
Ñÿâèòü êð¸çîçåíü, (ìà..., îé ) ìàø(îå)ôòûòü ¸(¸)æåçåíü!
Võtsid mult risti, ajasid mu pea segi!”
– Ëèñòå, Àë (û)äàíÿé...
“Tule välja, Aldake…
Ëèñòå, (äû) Àëäàíÿé, (äû-îè, ñè..., îé) ñè(è )ÿíü âàë(û)äîíÿé!
Tule välja, Aldake, hõbevalgeke!”
– Àô (û) ëèñÿí (û), Ìèòðåé(å ),
“Ei tule, Miitri,
Àô (û) ëèñÿí, Ìèòðåé, (äà, î... ,îé) àô ëè(è )ñÿí, ïèíå!
Ei tule, Miitri, ei tule, peni!
Ñÿâèòü ðóöÿçåíü...
Võtsid mult rätiku…
Ñÿâèòü ðóöÿçåíü, (äà îå, êàé..., îé ) êàòôòûòü óëüöÿçåíü!
Võtsid mult rätiku, sinu pärast ei saa ma küla
peal käia!”
6. ÊÈÌÀÍÜ ÒÎ ÃÀÉÍßÑÜ
KIIMA TOGAI
Päähän pani, Tatju-kulta,
mustan pyöreän hattunsa.
Jos vain olisin, Tatju-kulta,
linnun siivin lentävä,
yötä päivää, Tatju-kulta,
Fooman Vankaa etsisin!”
MATRAN ALDANA
Matran Aldana…
Matran Aldana, ho…, se hopeanvalkea.
Hopeanvalkea…
Aldana joessa, jo…, oi joessa, saunassa.
Oi joessa, saunassa...
Mitra katselee, oi saunan ikkunasta.
Saunan ikkunasta...
“Tule ulos, Aldana, sinä hopeanvalkea!
Oi hopeanvalkea...”
“En tule, Mitrei, en tule, senkin sika!
Veit ristini...
Veit ristini. Sinä, oi, sinä sait minut sekaisin!”
“Tule ulos, rakas Aldana...
Tule ulos, Aldana, sinä hopeanvalkea!”
“Enkä tule, Mitrei,
en tule, Mitrei, senkin sika!
Veit huivini…
veit huivini, sait minut hylkäämään tanhuani!”
on his head
he placed his round hat.
If I, Tatyu dear,
were a bird of wing,
day and night, Tatyu dear,
I would search for him!”
MATRYA’S ALDANYA
Matrya’s Aldanya...
Matrya’s Aldanya, silver light.
Silver light...
Aldanya in the river, in the river, and bathhouse.
In the river and bathhouse...
Mitr ya watches through the bathhouse window.
Through the bathhouse window...
“Come out, Aldanya, my silver light!
Silver, light...”
“I won’t come out, Mitrei, you beast!
You took my cross away...
You took my cross away, you drove me crazy!”
“Come out, Aldanya...
Come out Aldanya, my silver light!”
“I won’t come out, Mitrei,
I won’t come out, Mitrei, you beast!
You made me let my hair down…
You made me let my hair down, and now I can’t go out in public.”
KIMA’S TOGAI
Kima’s Togai is a real Nogai.
He has an eye for riches.
He has an eye for riches…
Evenings he pretends going to bed, and then goes
to the upper end of the village,
mornings he comes back from that same direction.
Comes back from the same direction...
What the heck is Togai up to?
He likes Yeryoma’s Anna.
Yeryoma’s Anna…
Yeryoma’s Anna, the genuine Gypsy,
city Moldavian, Anna his bride.
Anna his bride
Êèìaíü Òîãàéíÿñü – ãîëàé íîãàéíÿñü.
Ýõ, ãîëàé íîãàéíÿñü, êîçÿíü ñåëüìîíÿñü.
Ñåëüìîíÿñü...
Ýõ, àé, ñîí èëÿòü ìàäû, âÿðäå ïåíÿâ(û) ìî(¸)ëè,
Kiima Togai on nagu ehtne nogailane (röövel).
Eh, ehtne nogailane, apla silmaga.
Silmaga…
Eh, ai, õhtul heidab ta justkui magama, aga tegelikult läheb ära,
KIMAN TOGAI
Kiman Togai, aito nogailainen.
Eh, aito nogailainen, sillä on rikkaan silmä.
Rikkaan silmä…
Eh, ai, illalla on käyvinään maate, lähteekin ulos,
Óëüöÿíü øîáäàâà (äû) ñÿêà ïåñòà ñàé.
Ñÿêà ïåñ (û)òà ñàé(å )...
Ýõ, âàé, ìåçåíü ñþöå (äû) Òîãàé òèåíäè?
Ìÿëåçîíçà òóøåíäû Å (å )ð¸ìàíü Àí(û)íàñü.
Åð¸ìàíü Àí(û)íàñü...
Åð¸ìàíü Àííàñü, êðÿííîé öûãàíêàñü,
Îø (è ) ìîëäàâàíêàñü, Àííà ðüâÿíÿ.
Àííà ðüââÿíÿ (äû)...
tanumat pidi hommikul samalt poolt tuleb.
Samalt poolt tuleb…
Eh, vai, mis nurjatust Togai teeb?
Talle meele järgi on Jerjooma Anna.
Jerjooma Anna…
Jerjooma Anna on kui puhas mustlane,
linnamoldaavlane on Anna-neiuke.
Anna-neiuke…
aamulla palaa raittia samalta suunnalta.
Palaa samalta suunnalta...
Eh, vai, mitä kummaa Togai tekee?
Hän tykkää Jerjoman Annasta.
Jerjoman Annasta...
Jerjoman Annasta, mutimustalaisesta,
kaupunkimoldovalainen on Anna-morsian.
Anna-morsian ...
Àííàçå ñðõêàé Ïåíüêåäè èíæèêñ...
Minu Anna hakkab Penkele külla minema…
Øàâà áàíÿñà, (äû) ìîöüêÿò òè(òè )åíäè.Ta on tühjas saunas, soeb kanepit.
Ìîöüêàò òèåíäè... (äà)
Soeb kanepit…
Ìîöüêàò òèåíäè, (äà) êîìîðõò ëó(ëó )âîíäû,
Teeb kanepikoonlaid, peotäisi loeb.
Ýðü øèíü àçîìñòà, (äà) ìîöüêÿíÿ(à)ò òèè.
Iga päev teeb kanepikoonlaid.
Ìîöüêÿíÿ(à)ò òèè (û),
Teeb koonlaid…
Ýðü øèíü àçîìñòà, (äà) ìî(ìî)öüêÿíÿ(à)ò òèè, Iga päev teeb kanepikoonlaid.
Íåäëÿñîíçà, (äû) êîìîðíÿò ëó (þ)âè.
Terve nädala, jaa, peotäisi loeb.
Êîìîðíÿ ëóâè (äû)...
Peotäisi loeb…
Òîãàé âàíîíäû, (äû) çàìåäü âà(âà)ðÿâà,
Togai vaatab läbi aiaaugu,
Çàìåäü âàðÿâà, (äû) áà(áà)íÿ âà(âà)ëüìàâà.
läbi aiaaugu, saunaaknast sisse.
Áàíÿ (äû) (âàëè)âàëüìàâà (äû)...
Saunaaknast sisse…
Ñåäèåö èçü êèðäå⠖ áàíÿâ òîçê ñóâàñü,
Ta süda ei pannud vastu – ta astus sauna sisse,
Âàé, ÷àêàñü-ïîêàñü, ñîí ìðãàâ (¸â )¸òàñü.
Vai, ta koputas ja kopsis, läks lava juurde.
Ñîí ìðãàâ ¸òàñü (è)...
Ta läks lava juurde …
Ñîí ìðãàâ ¸òàñü, Àííàíü áîêñ (áîêñ ) òîêàñü. Ta läks lava juurde, puudutas Annat.
– Îõ, (àé) Àííóøêàé, îõ, (àé ) ÿë(ÿë)ãàíÿé.
“Oh, Annake, oh, kallike.
Îõ, (àé) ÿë (ÿëû)ãàíÿé...
Oh, kallike…
Îõ, (àé) ÿëãàíÿé, ìîëÿò Ïåíüêåäè,
Oh, kallike, sa lähed Penke juurde,
Îõ, (àé) êåëüãîìíÿé, ëàìîñ òÿò àùè.
oh, armuke, sa oled kaua ära.
Ëàìîñ òÿò à(ÿ )ùå(äû)...
Oled kaua…
Ëàìîñ òÿò àùå (äû), àùåê íåäåëÿ.
Oled kaua – ole üks nädal.
Ëàìîñ òÿò àùå (äû), ïÿê ëàìà – êàôòà.Oled kaua, väga kaua – kui oled kaks.
Ïÿê ëàìà (äû) – êàôòà (äû)...
Väga kaua – kui oled kaks…
Ïÿê ëàìà – êàôòà, (äû) êîëìîöåòü ýçäà...
Väga kaua – kui oled kaks, veidi kolmandast ka…
Êîëìîöåòü ýçäà – ìå (ìå)êè êó(êó )äó ñàê.
Kolmandast ka – tule tagasi koju.”
7. ÃÀÐÎÉÒÜ ÌÀÐßÖ
GAROI MAARJA
Óøó ëèñè, (îé) óøó ëèñè –
Välja läheb, oi, välja läheb –
Ãàðîéòü Ìàðÿö, (îå) àâàðäè.
Garoi Maarja, ai, nutab.
Àâàðäè, (îå) äà...
Nutab…
Îé, (äà) êóäó ñóâàé, (îå) êóäó ñóâàé –
Oi, tuppa tuleb, tuppa tuleb –
Ãà... Ãàðîéòü Ìàðÿö (îå) êîëüãîíäè.
Garoi Maarja nutust nõretab.
Êîëüãîíäè, (îå ) äà...
Nõretab…
Îé äà, øàáðàíü ö¸ðàñü, (îå) Àáðàíü ïàòÿ,
Oi, naabripoiss, Abra lell
Ñî... Ñîí êóëèçå, (îé) íÿåçå.
seda kuulis ja nägi.
Íÿåçå, (îå ) äà...
Nägi…
– Îé, (äà ) ìåñ àâàðäÿò, (îé-äû) Ìàðþ ñåñòðàé,
“Oi, miks sa nutad, Marju, mu õeke,
Îé, òîí òÿ... òÿøêàâà (îå) êîëüãîíäÿò?
oi, miks sa nõnda nutust nõretad?
Êîëüãîíäÿò, äà,
Nõretad…”
– Îé äà Îíöòîí íÿåíü, (îå) Àáðàíü ïàòÿé,
“Nägin unes, Abra lell,
Òî... Òîíü ñîëäàòîêñ (îå) íàðÿäÿçü.
et sind pandi soldatiks.”
Annaseni on lähdössä Penkelle kylään...
Tyhjässä saunassa hamppua lihtaa.
Hamppua lihtaa …
Lihtaa hamppua ja kuontaloita laskee,
joka päivä laskee, kun hamppua lihtaa.
Hamppua lihtaa ...
Joka päivä laskee, kun hamppua lihtaa,
koko viikon laskee kuontaloita.
Laskee kuontaloita …
Togai katselee aidanraosta,
aidanraosta, jaa, saunanikkunasta.
Saunanikkunasta...
Ei kestä hänen sydämensä, saunaan astuu,
koputtaa, menee lauteiden luo.
Menee lauteiden luo...
Menee lauteiden luo, koskettaa Annaa.
“Oh, ai, Annuskani, oh, ai, ystäväini.
Oh, ai, ystäväni...
Oh, ai, ystäväni, Penkelle menet.
Oh, ai, rakkaani, kauan viivyt.
Kauan viivyt…
Kauan viivyt, kun viikon viivyt.
Kauan viivyt, kun viikkoa kaksi.
Kauhean kauan, kun viikkoa kaksi.
Kauan on kaksi vaan kolmannella.
Kolmannella palaja kotiin!”
GAROIN MARJA
Garoin Marja tulee ulos, tulee ulos, oi –
Garoin Marja itkee, oi.
Itkee...
Oi, menee sisään, menee sisään –
Garoin Mar ja itkeä vollottaa.
Hän itkeä vollottaa...
Oi, naapurin poika, tuo kelpo Abra,
kuuli hänet, oi, näki hänet.
Näki hänet…
“Mitä sinä itket, Marju, siskoseni,
oi, miksi niin itkeä vollotat?
Itkeä vollotat…”
“Unessa näin, Abra-veliseni,
että sinut sotilaaksi otettiin.”
My Anna is going visit Penke...
In an empty bathhouse, she makes tow of hemp.
She makes tow of hemp...
makes tow of hemp and counts them by the handful.
Every day she counts and makes tow of hemp.
Makes tow of hemp
Every day she counts and makes tow of hemp,
all week she counts her tow.
Counts her tow...
Togai watches from a hole in the fence,
through the bathhouse window.
Through the bathhouse window...
His heart can’t take it any longer, he enters the bathhouse,
knocks and goes up to the bench.
He goes up to the bench...
Goes up to the bench and touches Anna on the side.
“Annushka dear, dearest.
Dearest...
Dearest, you are going to see Penke.
Dear, don’t stay long.
Don’t stay long...
Don’ t stay long, stay a week.
Don’t stay long, two weeks is a very long time.
Very long is two weeks…
Two weeks is a very long time.
On the third week, come home again!”
GAROI’S MARIA
Garoi’s Maria comes out and goes in –
Garoi’s Maria is crying.
She’s crying…
She’s going in –
Garoi’s Maria is wailing.
She’s wailing...
The neighbour boy, brother Abra
heard her, and saw her.
He saw her...
“What are you crying for, Mar ju dear,
why are you crying and wailing?
Wailing...”
“In a dream I saw your locks shorn
and you were to be a soldier.”
8. ÑÅÍÜÊÀÍÜ ÌÈÊÈÒÀÍÜ ÓËÜßÍÀÖ
Ñåíüêàíü Ìèêèòàíü Óëüÿíàö...
Óëüÿíà àùè Ðàâîíü òðâàñà, êó (êó )äíÿñà.
Ðàâîíü ò (å)ðâàñà (îå), êóäíÿñà...
Ïðÿö àïàê âåëüõòÿê, âàé, ñèðå òóìîíü (ñóä) ñóäíÿñà.
Âàé, ñèðå òóìîíü ñóäíÿñà...
Àëãà àïàê ñåäÿê, âàé, ñèðå òóìîíü ñå(ñå)äÿôñà.
Âàé, ñèðå òóìîíü ñåäÿôñà...
Óëüÿíà àùè ø (å)ðà ïåíÿñà î (î )çàäà.
Øðà ïåíÿñà (îå) îçàäà...
Âàðæàêñòü âàëü (âàëü)ìàâà – âàé, ñèðå äóøìàí áàáàö ñàé.
Âàé, ñèðå(ãå ) äóøìàí áàáàö ñàé...
– Êóäó, (äû) Óëüÿíà, êóäó íè, Óëüÿíà, èäíÿçÿò.
Êóäó íè, Óë(óë )üÿíà, èäíÿçÿò...
Àëÿöåíü ñÿâîçü, âàé, îöþ îðàìñ (à)àòÿ ¸òêñ.
Âàé, îöþ îðàìñ(û) àòÿ ¸òêñ...
Êÿïå ïè (ïè)ëüãîíÿò àêøà ëîâ ëàíãà ÿ(ÿ)êàôòñàçü.
9. ÂÀÉ, ÒßÑÀ-ÒÎÑÀ
Âàé, òÿñà-òîñà ëîìàòü ïè÷åäûõòü, (äà)
Ëîìàòü ïè÷åäûõòü – îçêóäíÿ ìàðàéõòü.
Âàé, ìàðàéõòü-ìàðàéõòü – ìåêè êàëà(ÿ )äû, (äà )
Êèãå àô ñîäñû, (äû) íÿ(à)ìà ý(ý )ðÿâè.
Âàé, àíüöåê ñîäñû, ìÿðüê, Èâàí îöÿçîðñü, (äà)
Èâàí îöÿçîðñü, ïÿê îöþ áàÿð.
Òîçà ýðÿâè, (äà) ýðåê (âà)âàéìîíÿ,
Ýðåê âàéìîíÿ, (äû) àðó ïðÿ(ïðÿ)âèéíÿ.
Âàé, òîí, ìÿðüê, àðó ïðÿ(ïðÿ)âèéíÿ (äû).
Âàé, òÿ ïåíÿñà (äà) ýðÿìà, (äà) êóäíÿ (äà).
Âåëå ïåíÿñà, ìÿðüê, àô îöþ êóäíÿ, (äà)
Ýñîíçà ýðÿéõòü ñòèðíÿò-ö¸ðàíÿò, (äà)
Ñòèðíÿò-ö¸ðàíÿò, ìÿðüê, ñþäîô ëîìàííÿò.
Âàñå ñÿâîçü ýøåëÿçü ñèñåì áàíÿ(ÿ )ñà (äà).
Òîñà ýøåëÿçü ñèñåì âåäü ïðÿñÿ, (äà)
Òîñà ýøåëÿçü ñèñåì ñàïîíüöà.
Âàñå êåðîçå ìÿøòüñòîíçà ïîòÿíçîí, (äà )
Òîñà êåðñåçü ïèëüãîñóð (ïèëüãîñóð) êåí(êåí)æåíçîí.
Òîñà êåðñåçü êÿäü êåí(êåêåí)æåíçîí (äà).
Îçêóäíÿòü àëó (äû), âàé, ñòèðíÿòü ïóòîçü...
SENKA MIKITA ULJAANA
Laul neiust, kelle üleastumise pärast peab isa meeste
suurkogul vastust andma.
Senka Mikita Uljaana…
Uljaana on Volga ääres väikses osmikus.
Volga ääres väikses osmikus…
Selle katus katmata, võeh, vana tamme koorega.
Võeh, vana tamme koorega…
Põrand alla tegemata, võeh, vana tamme laudadest.
Võeh, vana tamme laudadest…
Uljaana lauanurgas istumas.
Lauanurgas istumas…
Vaatab aknast välja – võeh, tema vanaema, nõiaeit tuleb.
Võeh, tema vanaema, nõiaeit tuleb…
“Koju, Uljaana, koju ometi, Uljaana, mu lapsuke.
Koju ometi, Uljaana, mu lapsuke…
Su isa viidi, võeh, suurkogule meeste ette.
Võeh, suurkogule meeste ette…
Paljajalu teda aetakse valges lumes.”
VÕEH, SIIN-SEAL
Võeh, siin-seal inimesed on hädas,
inimesed on hädas – palvekoda laovad.
Võeh, laovad-laovad – jällegi laguneb,
keegi ei tea, mis teha.
Võeh, seda teab ainult, (kuule,) Iivan suurvanem,
Iivan suurvanem, väga suur isand.
Sinna tuleks panna üks elav hing,
elav hing, ergas vaim.
Võeh, sina, (kuule,) ergas vaim.
Võeh, küla siinpool otsas on maja.
Küla otsas, (kuule,) väike majake,
seal peres elavad tütred-pojad,
tütred-pojad, (kuule,) õnnetud äraneetud inimlapsed.
Üks neist võeti, algul pesti teda seitsmes saunas.
Siis pesti teda seitsme lätte püha veega,
siis pesti teda seitsme seebiga.
Algul lõigati ära tema rinnad.
Siis lõigati ära ta varbaküüned,
siis lõigati ära ta sõrmeküüned.
Palvekoja alla, võeh, see tüdruk pandi…
SENKAN MIKITAN ULJANA
Laulussa on kysymys neidosta, jonka isä joutuu vastaamaan
miesten kokoukselle neidon tekemästä hairahduksesta.
Senkan Mikitan Uljana…
Uljana istuu pienessä majassa Volgan rannalla.
Majassa Volgan rannalla...
Maja on kattamatta vanhan tammen kuorella.
Vai, vanhan tammen kuorella...
Lattia on tekemättä vanhan tammen laudoista.
Vai, vanhan tammen laudoista...
Uljana istuu pöydän päässä.
Istuu pöydän päässä...
Katsoo ikkunasta, voi, tulee vanha muorinsa.
Voi, tulee vanha muorinsa...
“Kotiin, Uljana, kotiin jo, Uljana lapseni.
Kotiin jo, Uljana lapseni...
Isäsi vietiin miesten neuvotteluihin.
Vai, miesten neuvotteluihin...
Hänet pannaan vitilumeeen käymään paljasjaloin.”
OI, IHMISET MUREHTIVAT
Oi, ihmiset murehtivat, siellä ja täällä,
ihmiset murehtivat, jaa – kirkkoa pystyttävät.
Oi, kirkkoa pystyttävät – se sortuu taas, jaa,
kukaan ei tiedä, miksi.
Oi, vain yksi joka tietää – Herra Iivana,
Herra Iivana, mahtava pajari.
Tarvitaan elävä henki,
elävä henki, puhdas mieli.
Oi, sinä, kuule, puhdas mieli.
Talo kylän tässä päässä.
Pieni maja kylän päässä.
Majassa asuu sisaruksia,
sisaruksia, kuule, kirottuja-kiusattuja ihmisiä.
Ensin hänet saunotettiin seitsemässä saunassa.
Sitten hänet kylvetettiin seitsemästi pyhällä vedellä.
Sitten pestiin seitsemällä saippualla.
Ensin leikattiin rinnat.
Sitten leikattiin varpaankynnet,
sitten leikattiin kynnet.
Kirkon alle, oi, tyttö pantiin...
SENKA’S MIKITA’S ULYANA
This is a song about a young woman, whose father has been forced
to take responsibility for her rash actions at the elders’ council.
Senka’s Mikita’s Ulyana...
Ulyana is waiting in a little house on the bank of the Volga.
In a little house on the bank of the Volga...
Without a roof on it of old oak bark.
Of old oak bark...
Without flooring in it of old oak.
Of old oak...
Ulyana is sitting at the end of the table.
At the end of the table...
She looked out the window – her old witch of a grandmother is coming...
Her old witch of a grandmother is coming...
“Come home, Ulyana, come home now, Ulyana, my child.
Come home now, Ulyana, my child...
Your father has been taken to the men’s council.
Vai, to the men’s council...
They’ll have him walk bare-foot on white snow.”
HERE AND THERE PEOPLE ARE COMPLAINING
Here and there people are complaining,
they are putting up a church.
They put it up, and it collapses,
and no one knows what needs to be done.
Only one knows, and that’ s the rich man Ivan,
the big landlord.
A living soul is needed
and a pure mind.
A pure mind.
(You will find her) in a house on this end of the village,
in a small house,
where girls and boys live,
you could say cursed people lived.
First they took and bathed her in seven bathhouses.
There they bathed her in the blessed waters of seven wells,
and there they bathed her with seven soaps.
First they cut off her breasts.
Then they trimmed her toe nails,
then they trimmed her finger nails.
Then they put the girl under the church...
10. ÊÀÍÀÇÎÐ ÊÓËÎÑÜ, ÊÀÍÀÇÎÐ ÞÌÀÑÜ
Êàíàçî(¸ )ð êó(þ )ëîñü(äû), êàíà (ÿ)çîð, îé, þìàñü,
Âèøêå àéìàêòè, îõ, ëîìàíåíçà èëÿäñü.
Âèøêå àéìàêòè (äû) ëî(¸ )ìàíÿíçà(ãà ) èëÿäñòü,
Ñèñåì ïåðíÿ(ÿ )âà íåøêîíçà èëÿäñòü.
Ñèñåì ïåðíÿ (ÿ)âà, (äû) íåø (û)êîí(û)çà(ãà) èëÿäñòü,
Ñèñåì êèçîñà ö¸ (ö¸)ðàíÿö èëÿäñü
Ñèñåì êèçî (¸ )ñà (äà) ö¸(¸ )ðàíÿö(äû) èëÿäñü,
Àøåçü ëè(å )ñíäå êó(êó )äñòîíçà óøó.
Àøåçü ëè(å)ñ(åñ)åíäå êó(êó)ä (û)òîíçà(ãà) óøó (äû),
Àøåçü âàëãîíäà êåí (êåí)êøòîíçà ôòàëó.
Àøåçü âàë(û)ãîí(û)äà (äû) êåíêøòîíçà(ãà) ôòàëó (äû).
– Îæ-êà, ëèñÿí ìîí(û) êóä (û)ñòîí óøó.
Îæ-êà, ëè(ëè )ñÿí ìîí(û) êóä (û)ñòî(äî)í óøó (äû),
Îæêàíÿòü âàë(û)ãàí êåí(êåí)êøòîíçà ôòàëó.
Îæêàíÿòü (äû) âàëãàí(û) êåíêøòîí(û)çà ôòàëó,
Îæêàíÿòü âàíàí ìîí êàðäñòà ëèøìîçåíü.
Îæêàíÿòü (äû) âàð(åãå)æàí(û) ìîí(å) êàðäñòà ëè(ëè)øìîçåíü.
– Âàé, ëèøìå, ëèøìå, àçîðöå êóëîñü!
Âàé, ëèøìå, (äû) ëè (ëå)øìå, (äû) àçîðöå êóëîñü,
À (ÿ)çîðöå(å ) êó(þ)ëîñü, àçîðöå þìàñü.
11. ÂÀÉ, ÒßÄßÍßÉ-ÀÂÀÍßÉ
Âàé, òÿäÿíÿé-àâàíÿé, äà
Ïåêîíÿçå ñÿðÿäè, äà,
Ïåêîíÿçå ñÿðÿäè, äà,
Ñåäèíÿçòè ìàðÿâè.
Âèíà ñòîïêàòü âàäüñà, äà,
Ïÿëåâàíÿ àíàñà! (äà)
Ïÿëåâàíÿ àíàñà, äà,
Ïîòìàêñêàâà íîëàñà!
Ïåêîíÿçå ñÿðÿäè, ìÿðüê,
Òóëåíü, òÿäÿé, âèðíÿâ, (äà)
Òóëåíü, òÿäÿé, âèðíÿâ, äà,
Âèðåíü øóôòîíü àëãàíå, (äà)
Âèðåíü øóôòîíü àëãàíå, äà,
Ñàìàé ñèäå âàñòîâà.
VALITSEJA KOOLES, VALITSEJA KADUS
Valitseja kooles, oi, valitseja kadus,
vägevasse valda, oh, maha jäi ta rahvas.
Vägevasse valda maha jäi ta rahvas,
seitsmesse aeda jäid ta mesipuud.
Seitsmesse aeda jäid ta mesipuud,
seitsmeaastasena jäi maha ta pojake.
Seitsmeaastasena jäi maha ta pojake,
ei tulnud oma kodust välja.
Ei tulnud oma kodust välja,
ei astunud oma lävest alla.
Ei astunud oma lävest alla.
“Oot, las ma tulen oma kodust välja.
Oot, las ma tulen oma kodust välja,
oot, las ma astun oma lävest alla.
Oot, las ma astun oma lävest alla,
oot, las ma vaatan oma tallis ratsut.
Oot, las ma vaatan oma tallis ratsut.”
“Oi, ratsu, ratsu, sinu peremees kooles!
Oi, ratsu, ratsu, sinu peremees kooles,
su peremees kooles, su peremees kadus.”
OEH, MU KALLIS EMAKE!
Naljalaul, kus tütarlaps teeskleb kõhuvalu, et
minna metsa salaja kohtuma oma kallimaga.
Oeh, mu kallis emake,
kõhuke mul valutab,
kõhuke mul valutab,
nii et südagi tunneb.
Viinaklaasist rüüpan,
palun veel pool klaasi!
Palun veel pool klaasi,
kummutan kõik kurku (noolin yle)!
Kõhuke mul valutab, kuule,
emake, läheksin laande,
emake, läheksin laande,
metsapuude alla,
metsapuude alla,
paksemasse padriku.
PÄÄLLIKKÖ ON KUOLLUT, PÄÄLLIKKÖ ON LÄHTENYT
Päällikkö on kuollut, oi, päällikkö on lähtenyt,
vahvaan pitäjään hän väkensä jätti.
Vahvaan pitäjään hän väkensä jätti,
mehiläiset jätti seitsemään tarhaan.
Mehiläiset jätti seitsemään tarhaan,
seitsenvuotiaan pojan jätti.
Seitsenvuotiaan pojan jätti,
poika ei ole tullut ulos kodistaan.
Poika ei ole tullut ulos kodistaan,
ei ole vielä astunut ovensa takaa.
Ei ole vielä astunut ovensa takaa.
“Odotapas, minä tulen ulos talosta.
Odotapas, minä tulen ulos talosta,
odotapas, niin astun oveni takaa.
Odotapas, niin astun oveni takaa,
odotapas, niin katson ratsuani tallissa.
Odotapas, niin katson ratsuani tallissa.”
“Voi, ratsu, ratsu, sinun isäntäsi on kuollut!
Voi, ratsu, ratsu, sinun isäntäsi on kuollut,
sinun isäntäsi on lähtenyt.”
VOI RAKAS ÄITI
Tässä pilalaulussa neito luulottelee vatsansa
kipeäksi, jotta pääsisi metsään kohtaamaan
rakastettunsa.
Voi rakas äiti,
vatsani on kipeä,
vatsani on kipeä,
ja sydämenikin.
Hivelen juomalasia,
pyydän puoli lasia viinaa!
Pyydän puoli lasia viinaa,
ja juon sen pohjaan asti!
Vatsani on kipeä, anna minun mennä,
lähtisin, äiti, metsään,
lähtisin, äiti, metsään,
metsän siimekseen,
metsän siimekseen,
kaikkein tiheimpään paikkaan.
THE CHIEF IS DEAD, THE CHIEF IS GONE
The chief is dead, the chief is gone,
his people have been left to a powerful shire.
His people have been left to a powerful shire,
he has left bees in seven apiaries.
Bees in seven apiaries.
He has left a seven year old boy.
He has left a seven year old boy,
who hasn’t left his home,
who hasn’t left his home.
He hasn’t gone past his door.
He hasn’t gone past his door.
“Wait for me, I’ll come outside!
Wait for me, I’ll come outside,
wait for me, I’ll come past my door.
Wait for me, I’ll come past my door,
I’ll go and see my horse in the stable.
Go and look at my horse in the stable.”
“Horse, horse, your master is dead!
Horse, O horse, your master is dead,
your master has died, your master is gone.”
DEAR MOTHER
This humorous song tells of a maiden pretending her
stomach to be sore in order to go into the forest
to meet her beloved.
Dear mother,
my stomach hurts,
my stomach hur ts and
my heart can feel it.
I’m carressing a liquer glass and
asking for it to be filled half way,
filled half way,
then I’ll drink it down.
My stomach hurts, let me go,
I’d go into the woods,
I’d go into the woods, mother,
into the shadows of the forest,
into the shadows of the forest,
into the deepest part of the forest.
12. ÊÈÇÎÍßÍÜÊÅ ÑÀØÅÍÄÛÕÒÜ
Êèçîíÿíüêå ñà (ÿ)øåíäûõòü òóöÿíü, òóöÿíü.
Âåðáà âåòòíå êîëüãîíäèõòü êðó(þ )øàíü, êðóøàíü.
Íóìîëíÿòíå íàë(û)õêîíäûõòü ïóëîíÿñíîí ìàðõòà, äà.
Øè íàðìîííÿñü íàë(û)õêîíäû ñåëüìîíÿíçîí ìàð(û)õòà,
Ìàðôàíÿçå íàë(û)õêîíäû ýñü ßãîðîíö ìàð(û)õòà.
– Àðüêà, Ìàðôà, ñþðåñ, ïèâàñ.
– Ìîí àô ìîëÿí ñþðåñ, ïèâàñ.
Êàòê èíãîëäè Ìàðôà ìîëè,
Ìàðôàôòîìà êèñü àô ìóâè.
Øîðÿíü, øîðÿíü.
Âèÿêàé!
13. ÂÀÉ, ÄÀËÈ-ÄÀËÈ
Âàé, äàëè-äà (à)ëè,
Äàëü, Èâàíîíü Òàíÿíÿñü. (2x)
Ïåðüô ö¸êàíÿ ïàéãîíÿñü. (2x)
Íàðÿæàôñòà ÿêàéíÿñü. (2x)
Áòà ìàçû íÿêàíÿñü.
Âàé, äàëè-äà (à)ëè,
Äàëü, Àíäðååíü Âåðàíÿñü. (2x)
Âåñ¸ëàíÿ, ñàëóíÿñü. (2x)
Ñòðàñòü âåñ¸ëàé ëîìàííÿñü.
Âàé, äàëè-äà (à)ëè,
Äàëü, Ôåäüêàíü Ëþáàíÿñü. (2x)
Òÿøòàëüìîñà ïèðüô òÿè. (2x)
Ïÿê öåáÿðüñà ïðÿíö íÿè.
Âàé, äàëè-äà (à)ëè,
Äàëè, Ëþêàíü Íàäÿíÿñü. (2x)
Êàðüñ àô ëàäÿé ëåíãàíÿñü. (2x)
Íóðäñà àô ëàäÿé ïåíãÿíÿñü.
Âàé, äàëè-äà (à)ëè,
Äàëü, Ëåâàíü Òàíÿíÿñü. (2x)
Àô îöþíÿ, ¸ìëàíÿ. (2x)
Öåáåðü ¸íþ ëîìàííÿ.
MEIE SUVED TULEVAD
Nr 12-14 kuuluvad kevadelaulude hulka, mida lauldi ajal
vastlapäevast kuni urbepäevani.
Meie suved tulevad pilve, pilvega.
Pajudelt niriseb vett oja, ojana.
Jänesed mängivad oma sabatupsudega, jaa.
Päikselinnuke mängib oma silmadega.
Meie Marhvake mängib oma Jagooriga.
“Läki, Marhva, põllule, õllele.”
“Ei ma tule põllule, õllele.”
Las Marhva läheb ees,
Marhvata ei leia teed.
Mu pea käib ringi, käib ringi.
Vijakai!
VAI, DALI-DALI
Kevadine ringmängulaul küla neidude
kiituseks.
Vai, dali-dali,
dal, Iivani Taanjake.(2x)
Tupsuga kellukesed puusal,(2x)
käib kaunilt riides,(2x)
justkui ilus nukuke.
Vai, dali-dali,
dal, Andrei Veerake,(2x)
Rõõmsake, rahutu (soolane), (2x)
õudsalt rõõmus inime.
Vai, dali-dali,
dal, Fetka Ljuubake, (2x)
pühib luuaga õue, (2x)
peab ennast väga heaks.
Vai, dali-dali,
dali, Luuka Naadjake, (2x)
see niineke ei kõlba viiskudeks, (2x)
see haluke ei mahu rekke.
Vai, dali-dali,
dal, Ljoovi Taanjake, (2x)
pole suur, vaid tilluke, (2x)
tubli aruga inimlaps.
MEIDÄN KESÄMME SAAPUVAT.
Nr 12-14 ovat perinteisiä kevätlauluja, joita esitettiin
laskiaisesta palmusunnuntaihin saakka.
Meidän kesämme saapuvat pilvineen, pilvineen.
Keväinen vesi pajukkoa huuhtelee, huuhtelee.
Jänikset leikkivät hännällään.
Aurinko leikkii säteillään.
Marfani leikkii Jagorinsa kanssa.
“Marfa, mennään viljaan, kaljaan.”
“En minä lähde viljaan, kaljaan.”
Kulkekoon Marfa edellä.
Ilman Marfaa emme osaa perille.
Pyörryttää, pyörryttää!
Vijakai!
VAI, DALI-DALI
Keväinen piirilaulu kylän nuorista neidoista.
Vai, dali-dali,
dal, Iiv anan pikku Tanja, (2x)
tupsut heiluu vyötäisillä, (2x)
koreasti puettuna käy, (2x)
kuin kaunis nukke.
Vai, dali-dali,
dal, Andrein pikku Vera, (2x)
iloinen ja levoton, (2x)
valtavan iloinen ihminen.
Vai, dali-dali,
dal, Fetkan pikku Ljuba, (2x)
luudalla lakaisee pihaa, (2x)
itseään mainiona pitää.
Vai, dali-dali,
dali, Ljukan pikku Nadja, (2x)
niinistä ei ole virsuiksi, (2x)
halko ei sovi kelkkaan.
Vai, dali-dali,
dal, Levan pikku Tanja, (2x)
pieni, piskuinen, (2x)
nokkela pikku ihminen.
OUR YEARS, THEY COME
Nr 12-14 are traditional spring time songs, used at the period from
Shrovetide to Palm Sunday.
Our years, they come, in clouds, in clouds.
Water sprinkles from the willows in pitchers, in pitchers.
Rabbits, they play with their tails.
The sun bird plays with its eyes.
My Marfa is playing with her Yagor.
“Let’s go for grain and malt.”
“I won’t go for grain or malt.”
Let Marf go before us,
without Marfa I can’t find the way.
I’ll faint, I’ll faint.
Viyakai!
VAI, DALI-DALI
Spring time circle game song about the young girls of
the village.
Vai, dali-dali,
dal, Ivan’s little Tanya, (2x)
is the one with pompom balls at her waist, (2x)
the one who goes well dressed, (2x)
just like a cute doll.
Vai dali-dali,
dal, Andrei’s little Vera, (2x)
happy and restless, (2x)
quite a happy lady.
Vai dali-dali,
dal, Fedka’s little Lyuba, (2x)
sweeps the yard with a broom, (2x)
and she considers herself quite good.
Vai dali-dali,
dali, Lyuka’s little Nadya, (2x)
she’s like bass that won’t make slippers, (2x)
like fire wood that won’t fit in a sledge.
Vai dali-dali,
dal, Leva’s little Tanya, (2x)
small, tiny, (2x)
and clever little girl.
14. ¨ÐÓ
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
Ñëàâàíü êàííè, àâàíü ïàíè –
Ñÿ Ñàíäàíÿíü Ìèòÿíÿñü.
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
Âåëåíü ïàíäñà, êóä áîêñ ö¸ðàñü –
Ñÿ ßêîâàíü Âîëîäÿñü.
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
׸ôêñîêñ âÿøêè, êóä ïðÿíü òÿøòè –
Ñÿ Ìèòÿíÿíü Âàñÿíÿñü.
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
Ö¸ðà ôêÿíÿ, ïðÿö êóäðÿíÿ –
Ñÿ Âàñÿíÿíü Âàñÿíÿñü.
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
Âàëüìàíü ÷àêàé, îä ðüâàñ ÿêàé –
Ñÿ Èâàíîíü Êîñòÿíÿñü.
¨ðó, äà ¨ð, ¨ðóøà,
¨ð, âåñ¸ëàé ãîëîâà.
Àêøà ÷àêøíÿ, áàÿð íàëõêøêÿ –
Ñÿ Ñòåïàíîíü ßãîðíÿñü.
JORU
Kevadine ringmängulaul küla noormeeste kiituseks.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Kehva kuulsusega, naise maha jätab –
see on Sanda Miitjake.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Mäe peal küla, maja juures noormees –
see on Jaakovi Voloodjake.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Ööbikuna laksutab, majakatust kaunistab –
see on Miitja Vaasjake.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Ainus pojuke, lokkis peake –
see on Vaasja Vaasjake.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Aknale koputab, noortes naistes käib –
see on Iivani Kostjake.
Joru ja Jorr, Joruke,
Jorr, võrukael.
Kullatükike, sakste iluasjake –
see on Stepanni Jagoorike.
15. ÀÐßÄÀ, ÄÓÃÀÒ, ÀÐßÄÀ, ßËÃÀÒ
– Àðÿäà, äóãàò, îõ, àðÿäà, ÿë (û)ãàò, ßë(û)ãàò, îé...
Ðîø(û)òóâàíü, (âàé) êóäó, (îé) êøòèìà-ìîðà(ÿ )ìà, Ìîðàìà, îõ...
Êøòèìà-ìîðà (ÿ)ìà, (îé ) êøòèåíü âàíîí(û)äî(¸ )ìà. Âàíîíäîìà, îé..
– Àô (û) ìîëÿí(û), ÿë (û)ãàé, (îé) àô ìîëÿí(û), äóãàé, Äóãàé, (îé)
Àø (û) êèíäè êà(ÿ )äîìñ, (îõ) êóäó øàáàçåíü. Øàáà (ãà)çåíü, (îé...)
– Òîí(û), êàò (û)êà, êàò(û)êà, (îå) êóäó (äû) àâîçüòè. Àâîçüòè, (îé...)
– Àâî(¸)ççåíü ìàð(û)õòà, (îõ-îé) èñÿê ñÿ(ñÿ)ëîíäîíü, Ñÿëîíäîíü, (îé,)
Èñÿê ñÿëîíäîíü, (îõ-îé) ïÿê(û) àô(û) ëàö ìÿðüãîíü. Ìÿð(è )ãîíü, (îé...)
– Òîí(û) êàò(û)êà êó(þ)äó, (îé ) êåâãîä-à, ó(þ )æåòè, (îé)
LÄHME, KAIMUD, LÄHME SÕBRAD
Nr 15, 16 on rituaalsed jõulutare laulud,
kus pidutseti kahe nädala jooksul, alates
24. detsembrist.
“Lähme, kaimud, lähme, sõbrad,
jõulutarre tantsima ja laulma,
tantsima ja laulma, tantsijaid kaema.”
“Ma ei tule, sõber, ma ei tule, kaim,
pole kodus kellelegi oma last jätta.”
“Sa jäta, jäta, koju ämmale.”
“Ämmaga oli mul eile tüli,
mul oli eile tüli, oh, väga halvasti ütlesin.”
“Sa jäta ta koju ahjunurka,
JORU
Keväinen piirilaulu kylän nuorista miehistä.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Mainetta kantaa, vaimon jätti.
Se on Sandan Mitja.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Kylä mäen päällä, poika talon vierellä.
Se on Jakovan Volodja.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Livertää satakielenä, kirjaa talon harjaa.
Se on Mitjan Vasja.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Ainoa poika, kiharapää.
Se on Vasjan Vasja.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Koputtaa ikkunaan, kulkee naisissa.
Se on Iivanan Kostja.
Joru ja Jor, Jorusha,
Jor, aika veitikka.
Kuin valkoinen kupponen, kuin pajarin lelu.
Se on Stepanin Jagor.
YORU
Spring time circle game song about the young men of the village.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
He bears a reputation, he drove away a wife –
That was Sanda’s Mitya.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
On the hill in the village next to the wall of a house
stands Yakov’s Volodya.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
Whistles like a nightingale and decorates the roof top –
that’s Mitya’s Vasya.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
A curly-haired, only son,
that’s Vasya’s Vasya.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
He knocks at the window, in search of a bride,
that’s Ivan’s Kostya.
Yoru da Yoru, Yorusha,
Yor, jolly fellow.
Like a white vase, like the toy of a landlord –
now, that is Stepan’s Yagor.
YSTÄVÄT JA TOVERIT, LÄHDETÄÄN!
Nr 15, 16 ovat perinteisiä joulutupalauluja,
joita laulettiin jouluna kahden viikon
ajan jouluaatosta lähtien.
Ystävät ja toverit, lähdetään,
joulutupaan tanssimaan ja laulamaan.
Tanssimaan ja laulamaan, tanssijoita katsomaan.
“En mene ystäväiseni, en mene toveri.
Ei ole kotona kenelle jättää lastaani.”
“Jätähän, jätähän anopillesi.”
“Anoppini kanssa eilen riitelin,
eilen riitelin, oh, sanoin hyvin pahasti.”
“Jätähän kotiin uuninurkkaan.
LET’S GO, FRIENDS AND FELLOWS
Nr 15, 16 are traditional songs sung at
Christmas celebrations lasting two weeks
starting on 24 December.
Let’s go, friends and fellows
to the Christmas room, to sing and dance.
To sing and dance, to watch people dance.
“I won’t go, friend, I won’t go, fellow.
Fellow, there’s no one to leave my child at home with.”
“Just leave it with your mother-in-law.”
“I quarreled with my mother-in-law yesterday,
and used some pretty nasty language with her.”
“Leave it at home in the corner by the stove,
Èíãîëåíçà êàÿê, (îé) òþæà ïÿ(ïÿ)øòåíÿò. Ïÿøòå (å)íÿò, (îé...)
Âàé, êàò(û)êà, êàò(û)êà, (îå) ñòèðü óëìàíÿö(û)òè. Óëìàíÿö(û)òè, (îé... )
– Óëìàíÿç(åíü) ìàð(û)õòà, (îõ) òÿ÷è (äû) òþ(òþ)ðåìå, Òþðå (å )ìå, (îé)
Ïóë(î )äà óñüêèíå, (îé) êåíøêà ¸(¸ )ðäàéíå.
vala tema ette kollaseid pähkleid.
Vaat, jäta, jäta, tüdruk oma naole.”
“Naoga täna kaklesime,
kiskusin teda patsist, viskasin uksest välja.”
16. ÐÎØÒÎÂÀÍÜ ÊÓÄÑÀ
Kaada sen eteen ruskeita pähkinöitä.
Vai, jätähän, jätähän natollesi.”
“Natoni kanssa taappelimme, tänään,
letistä hänet tempaisin ja ovesta ulos heitin.”
pour some brown nuts in front of him.
Leave it with your sister-in-law.”
“I fought with my sister-in-law today,
pulled her by the pony tail, and threw her out the door.”
JÕULUTARES
Neiud tantsivad jõulutares üles tõstetud kätega, seega
jäävad riided näiliselt lühemaks – särgi alumine serv
kerkib üles, käised vajuvad alla. Lapsemeele (aru)
söömine viitab armumisele.
Ðîø(û)òîâàíü êóä(û)ñà êøòèìíÿ(ÿ )äà, ÿ ôîé...
Jõulutares tantsides ja hoi…
Ïàëÿö íþðüõêàë (û)ãàäñü ðîøòóâàíü (ý) êóäñà êøòèìíÿ(ÿ)äà. Tema riided jäid lühemaks jõulutares tantsides.
Ðîø(û)òîâàíü êóäñà êøòèìíÿäà (ÿ)...
Jõulutares tantsides…
Îæàçåíü íþðüõêàë(û)ãàôòîíü îöþ óëüöàñà ìîðàìäà. Oma varruka tegin lühemaks laial tänaval lauldes.
Îöþ óëüöàñà ìîðàìäàì(ÿ )
Laial tänaval lauldes…
– À òîí êîâ(û) òèåòü, âàé, øàáàêñ ïèí(û)ãîíü ¸(¸)ííÿòíåíü? “Aga kuhu sa panid, võeh, oma lapsemeele?”
– Âàé øàáàê (û)ñ ïèíãîíü ¸ííÿòíåíü...
“Mu lapsemeele sõi ära
¨ííÿòíåíü ñèâîçåíü Èâàíîíü ìà (ÿ)çû Íå(íå )ô¸äêÿñü.
Iivani ilus Nehvjoodike.
Èâàíîíü (äû) ìàçû Íåô¸äêÿñü...
Iivani ilus Nehvjoodike…
Êîäàê ñèâîçåíü, àêøà ðó... ðóöÿíÿñ (ñî)ñîòîçåíü.
Söömiseks mähkis selle valgesse rätikusse.
Àêøà (äû) ðó(î¸)öÿíÿñ ñîòîçåíü...
Mähkis valgesse rätikusse…
Âàé, ïÿëüíÿíÿñíîí îä êøèíÿ ìàð (û)õòà (äû) ñè(ñè)âîçåíü. Võeh, poole sõi ära värske leivaga.
Îä êøèíÿ (äû) (ãå ) ìàðõòà ñè(ñè)âîçåíü...
Sõi ära värske leivaga…
Èëÿäûíÿòíåíü îä ïóðå ìàðõòà ñè(ñè)ìîçåíü.
Ülejäänu jõi ära värske mõduga.”
JOULUTUVASSA
Joulutuvassa tanssittaessa vaatteet näyttävät lyhenevän,
sillä neidot tanssivat kädet ylhäällä; paidanhelma nousee,
hihat laskeutuvat. Lapsenmielen syöminen viittaa neidon rakastumiseen.
IN THE CHRISTMAS ROOM
In the Christmas room maidens dance lifting the arms high,
then shir t and sleeves seem to shorten. The consuming of
childhood sense implies falling in love.
Joulutuvassa tanssimisesta, fyi...
Hänen paitansa lyheni joulutuvassa tanssimisesta.
Joulutuvassa tanssimisesta...
Lyhensin hihani raitilla laulamalla...
Raitilla laulamalla...
“Vaan minne olet hukannut lapsenmielesi?”
“Lapsenmieleni…
Sen on syönyt Iivanan kaunis Nefjodka.
Iivanan kaunis Nefjodka...
Hän söi sen heti, kun oli käärinyt valkoiseen kankaaseen.
Käärinyt valkoiseen kankaaseen…
Vai, söi sitä uutisleiv än kera.
Söi sitä uutisleivän kera…
Tähteet huuhtoi tuoreella hunajaviinalla.”
From dancing in the Christmas room...
Her shir t shortened from dancing in the Christmas room...
From dancing in the Christmas room...
I shor tened my sleeves from singing in the main street.
From singing in the main street...
“But what did you do with your childhood grain of sense?“
“My childhood grain of sense was consumed
by Ivan’s handsome Nefyodka.
Ivan‘s handsome Nefyodka...
As soon as he consumed it, he wrapped it in a white fabric.
In a white fabric...
Bits of it he ate with fresh pieces of bread.
Ate it with fresh pieces of bread...
What was left over he rinsed down with fresh mead.”
17. ÑÐÀÌÎÍÜ ÑÒÈÐÍßÑÜ ÌÀÐßÍßÑÜ
MARJA SIIVOTON TYTTÖNEN
Herjauslaulu, jonka tarkoituksena on
tuottaa siunausta ja suojelua tulevalle vaimolle.
Marja on siivoton tyttönen.
Räkänokkanaamainen. Eh, ma!
Räkänokkanaamainen.
Lika-lokapaitainen. Eh, ma!
Kuka pesi kasvonsa,
kuka pesi paitansa? Eh, ma!
Griskan Mitrei ne pesi,
Griskan Mitrei sen pesi. Eh, ma!
Kuka hänen naamaansa nuolaisi,
kuka hänen huuliaan suuteli? Eh, ma!
Griskan Mitrei niitä nuolaisi,
Griskan Mitrei niitä suuteli. Eh, ma!
Ñðàìîíü ñòèðíÿñü Ìàðÿíÿñü,
Íîëãà òóëà øàìàíÿñü. Ýõ, ìà!
Íîëãà (äû) òóëà øàìàíÿñü,
Ðàâæà ðóäàç ïàëÿíÿñü. Ýõ, ìà!
Êè (å) øàìàíÿíö øòàêøíåçå,
Êè (å) ïàëÿíÿíö ìóñüêîíêøíåçå? Ýõ, ìà!
Ãðèøêàíü Ìèòðåé øòàêøíåçå,
Ãðèøêàíü Ìèòðåé ìóñüêîíêøíåçå. Ýõ, ìà!
Êè (å) øàìàíÿíö íîëñåçå,
Êè (å) øàìàíÿíö ïàëñåçå? Ýõ, ìà!
Ãðèøêàíü Ìèòðåé íîëñåçå,
Ãðèøêàíü Ìèòðåé ïàëñåçå. Ýõ, ìà!
MAARJAKE HÄBITU NEIUKE
Rituaalne mõrsja pilkelaul, et halvemat
ära hoida.
Maarjake häbitu neiuke,
Tattpunn-näoke. Eh, ma!
Tattpunn-näoke,
Must räpane särgike. Eh, ma!
Kes tema nägu pesi,
Kes ta särki mõskis? Eh, ma!
Grishka Miitrei pesi,
Grishka Miitrei mõskis. Eh, ma!
Kes tema nägu noolis,
Kes ta nägu suudles? Eh, ma!
Grishka Miitrei noolis,
Grishka Miitrei suudles. Eh, ma!
MARYA IS A DISGRACEFUL GIRL
Song deriding the bride whereby she is blessed and
protected until she can be safely wed.
Marya is a disgraceful girl,
with a runny nose. Ugh, yuk!
Runny nose,
filthy blouse. Ugh, yuk!
Who washed her face for her,
who laundered her blouse? Ugh, yuk!
Grishka’s Mitrei washed it,
Grishka’s Mitrei laundered it. Ugh, yuk!
Who sucked face with her,
who kissed her lips? Ugh, yuk!
Grishka’s Mitrei sucked with her,
Grishka’ Mitrei kissed her lips. Ugh, yuk!
18. ÊÓÐÎÊ, ÊÓÐÎÊ, ÐÜÂßÍßÊÀÉ, ÑßÄÀ ÊÓÐÎÊ
Êóðîê, êóðîê, (ý )ðüâÿíÿêàé, ñÿäà êóðîê!
Ïðîâîðíàéñòà, (ý )ðüâÿíÿêàé, çàäîðíÿñòà!
Òîíü ïðîâîðöåíü, òîíü çàäîðöåíü çàíÿòàìà!
Èòîòîíãà ïîêîðñ, ñÿëäîìñ àô ìàêñòàìà!
Òóãàííÿçå õâàëåíäàêøíåñü àô òÿôòàíå,
Àô òÿôòàíå òóãàííÿçå, âà êîäàíå:
– Ðüâÿ ñÿâàí ëèøìîíü ñåðåñà, ëèøìîíü êåëåñà,
Ðüâÿíÿ ñÿâàí áîäðàé ëèøìîíü ÿêàôêàñà.
À ñîí àíüöåê âàçó òðàêñîíü øÿòÿôêàñà,
À ñîí àíüöåê âàøó ýëüäåíü ÿêàôêàñà.
19. ÑÀÊÀ, ÑÀÊÀ, ÊÈÇÎÍß.
Ñàêà (äû), ñàêà, êèçîíÿ,
Êàíòòà ëÿìáå ïèçåìíÿò,
Êàíòòà ëÿìáå ïèçåìíÿò,
Êàíòòà ñåòüìå àòÿìíÿò!
Êàñîñò òóñòà ñ¸(î )ðîíÿò,
Øà÷åñò ¸íþ ö¸ðàíÿò!
20. ÒÀÃÀ ÝÐßÇÀ ØÊÀÉ
Òàãà ýðÿçà (îå) øêàé, âà (ÿ)âàíîçà øêàé,
Âàé, ïàê (û)ñÿ ñ¸(¸)ðà, (äû,) øêàé øà÷å (å)çà!
Âåëüô, øêàé, øà÷åçà, (äû, îé, äà)...
ßëà òÿôòà, îõ, øêàé, ýõ, øêàé, óëå (å )çà, (äû)!
Âàé, óëåçà!
Âåäü ñòèðíÿò (û)íåíü, âàé, ìàê(û)ñîìñ-ñÿ(ÿ )âîìñ!
Ýëè ìàêñîìñ-ñÿâîìñ, (îé, äû)...
Îä ö¸ðàò, îäíÿíü, (îé, äà, ) (è )ðüâÿÿôòîìñ, âàé!
Âàé, ðüâÿíÿòè ñâàäüáàâà ÿêàìñ!
RUTTU, RUTTU, ÕEKE, VEEL RUTEMINI
Maagilise otstarbega pulmalaul nooriku kaitseks.
Ruttu, ruttu, õeke, veel rutemini!
Nobedasti, noorikuke, kärmesti!
Käbedust ja kärmust sinult laename!
Solvata sind, nöögata ei lase me!
Noorem vend mul hoopleb, omamoodi kiitleb,
omamoodi, vaat kuidas vennake ytleb:
“Naise võtan hobu kõrguse ja hobu laiuse,
nooriku võtan kärme hobu kõnnakuga,
kes on tiine lehma sammuga,
kes on tiine mära kõnniga.”
TULE, TULE, SUVEKE
Suvistepühade aegne loitsulaul.
Tule, tule suveke,
too sooja vihmakest,
too sooja vihmakest,
too tasast äikest!
Kasvagu tihedad terad,
sündigu targad poisid!
TAAS ELAGU JUMAL
Taas elagu Jumal, valvaku Jumal.
Oh, põlluvili, Jumal, kasvagu!
Ohtrasti, Jumal, kasvagu…
Alati nõnda, oh Jumal, ah Jumal, olgu!
Oh, olgu!
Et tüdrukuid antaks mehele ja võetaks naiseks!
Antaks-võetaks…
Las noormehed noorest peast naituvad, oh!
Las noorikud pulmi peavad!
NOPEASTI, NOPEASTI, MORSIAMENI, NOPEAMMIN
Häiden loitsulaulu, jonka tarkoituksena on antaa
morsiamelle magista suojaa.
Nopeasti, nopeasti, morsiameni, nopeammin!
Ahkerasti, morsiameni, tekemisen ilolla!
Otamme sinun ahkeruutesi, lainaamme tekemisen ilosi.
Emme anna tehdä sinulle vääryyttä tai moittia sinua!
Pikku veljeni kehuskeli, muttei sillä lailla,
ei sillä lailla, vaan näin hän sen teki:
“Otan morsiamen, jolla on hevosen pituus, hevosen leveys, “
morsiamen, jolla on rivakan ratsun käynti.
Otan sellaisen, jolla on tiineen lehmän käynti,
sellaisen, jolla on tiineen tamman käynti.”
TULE, TULE, KESONEN
Loitsulaulu, jolla tuotettaan hyvää
kesää ja sadetta. Tätä laulletaan helluntaina.
Tule, tule, kesonen,
tuohan sade lämpöinen, (2x)
tuo hiljainen ukkonen!
Jotta kasvaisi tuuheita tähkiä,
jotta syntyisi viisaita poikia!
TAAS LUOJA ELÄKÖÖN
Taas Luoja eläköön,
varjelkoon Luoja pellonviljaa, se kasvakoon!
Luoja, suo sen kasvaa runsaasti...
Aina niin, oi Luoja, suo sen käydä niin!
Oi, suo sen käydä niin!
Että tytöt annetaan miehelään ja otetaan vaimoiksi!
Annetaan ja otetaan…
Että nuorukaiset nuorena naitetaan!
Että morsian häihin saa!
QUICKLY, QUICKLY, DEAR BRIDE, FASTER STILL
Wedding song providing the bride magical protection.
Quickly, dear bride, more quickly, dear bride!
Industriously, dear bride, with pride!
We shall take your industry, we shall lend your pride.
We won’t allow you to be scrutinized, nor let you be criticized.
My little brother, he extolled but not in that manner,
not in that manner. This is what he said:
I’ll take a bride the height of a horse, the width of a horse.
I’ll take a bride with the gait of a stocky horse,
only one that moves with the stride of a cow with calf,
only one with the gait of a mare in foal.”
COME, COME SUMMER
A magic song to bring fruitful summer and shower. This
song has been sung on Whitsunday (Pentecost).
Come, come summer!
Bring warm rains! (2x)
Bring calm thunder!
Let the grains grow thick!
Let the boys grow wise!
ONCE AGAIN LONG LIVE THE CREATOR
Once again long live the Creator,
watch over us Creator, Creator let the fruit of the field grow!
Creator let it grow in plenty...
Eternally so, O Creator, let it be so!
Let it be so!
Let girls be given and taken in marriage!
Given and taken...
Young men be married!
Brides go to weddings.