potilaskeskeisyyttä tukevat tulosmittarit kroonisten

POTILASKESKEISYYTTÄ TUKEVAT
TULOSMITTARIT KROONISTEN
SAIRAUKSIEN HOIDON OHJAUKSESSA
Iiris Riippa 13.12.2012
HEMA Institute
Aalto University
POTILAAN SITOUTUMINEN OMAAN
HOITOONSA
• Voimaantunut yksilö
–
–
–
–
kokee olevansa vastuussa terveydestään
noudattaa mahdollista hoitosuunnitelmaansa
osallistuu hoitoon liittyvään päätöksentekoon, sekä
hyödyntää aktiivisesti tietoa terveyden hoitamisesta ja ylläpidosta
• Tuloksena
– Paremmat kliiniset hoitotulokset
– Käyntimäärien vähentyminen
– > Parempi kustannusvaikuttavuus
POTILASKESKEINEN KROONISTEN
SAIRAUKSIEN HOITO
• Kroonisten sairauksien hoitomalli (Wagner et al. 1996)
• Tavoitteena tukea potilasta saavuttamaan hänen
terveyteen liittyvät tavoitteensa
– Hoitosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen potilaan ja terveydenhuollon
ammattilaisen yhteistyönä
– > Potilaan sitouttaminen
• Potilaan sitoutumisen on havaittu johtavan parempaan
kustannusvaikuttavuuteen pitkällä aikavälillä.
• Miten hoidon onnistumista voitaisiin mitata välittömästi?
KIRJALLISUUSKATSAUS
• Miten potilaan
aktiivista
osallistumista omaan
hoitoonsa on pyritty
mittaamaan
lääketieteessä?
1) Terveysinterventio
Kliiniset
hoitotulokset
2) Terveysinterventio
Kliiniset
hoitotulokset
3) Terveysinterventio
Kliiniset
hoitotulokset
• 26 interventiotutkimusta
• Kolme tapaa lähestyä
potilaan aktiivista
osallistumista
PAM13 – POTILAAN AKTIIVISUUSMITTARI
• Kymmenin tieteellisin tutkimuksin validoitu mittari
• Mittaa potilaan tietämystä, taitoja ja itseluottamusta
oman sairautensa hoidossa
• 13 kysymystä potilaalle
• Aktiivisuustasot 1-4
• PAM-tulos on yhteydessä
1)
2)
potilaan terveyskäyttäytymiseen sekä
kliinisiin terveysmittareihin
• Räätälöimällä hoitoa potilaiden aktiivisuustason mukaan
voidaan parantaa kustannusvaikuttavuutta
• Kyselyn liittäminen sähköisen tietojärjestelmään ->
hyödyntäminen potilaan hoidossa
POTILAAN AKTIIVISUUS (PAM13)
•
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Alla on väitteitä, joita ihmiset joskus esittävät puhuessaan terveydestään. Valitse jokaisen väitteen kohdalla
henkilökohtaista mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto. Vastauksiesi tulisi kuvata omaa näkemystäsi, eikä
sitä, mitä uskot lääkärisi sinulta odottavan.
Loppujen lopuksi olen itse vastuussa terveyteni hoitamisesta.
Oma aktiivinen roolini terveyteni hoidossa on tärkein terveyteeni vaikuttava tekijä.
Olen vakuuttunut siitä, että voin ehkäistä tai vähentää terveyteeni liittyviä ongelmia.
Tiedän, mitä jokainen minulle määrätyistä lääkkeistä tekee.
Tiedän, tarvitseeko minun käydä lääkärissä, tai voinko itse pitää huolta terveysongelmastani.
Tunnen, että voin kertoa lääkärille huolistani, vaikkei hän kysyisi niistä.
Tiedän, että pystyn suorittamaan lääketieteelliset hoitotoimenpiteet, jotka minun tarvitsee tehdä kotona.
Ymmärrän terveyteeni liittyvät ongelmat ja niiden syyt.
Olen tietoinen terveysongelmiini tarjolla olevista hoitomenetelmistä.
Olen pystynyt ylläpitämään elintapamuutoksiani, kuten syömään oikein ja harrastamaan liikuntaa.
Tiedän, miten voin ehkäistä terveysongelmiani.
Luotan kykyyni löytää ratkaisuja, kun uusia terveyteeni liittyviä ongelmia ilmenee.
Pystyn ylläpitämään elintapamuutoksiani, kuten syömään oikein ja harrastamaan liikuntaa, jopa
stressaantuneena.
Täysin samaa mieltä - samaa mieltä - eri mieltä - täysin eri mieltä - en osaa sanoa
•
Insignia Health. “Patient Activation Measure; Copyright  2003-2010, University of Oregon. All Rights reserved.”
For use with a valid PAM Copyright License only.
KÄYNNISSÄ OLEVA TUTKIMUS
• SalWe Oy:n tutkimusohjelma Intelligent Monitoring, Yksilön
hyvinvoinnin ja terveyden älykäs seuranta
• Yhteistyökumppanit:
–
–
–
–
–
Tieto Healthcare & Welfare Oy
Kustannus Oy Duodecim
Lääketietokeskus
Espoon kaupunki
Hämeenlinnan Terveyspalvelut
• Interventiotutkimus suomalaisessa terveyskeskuksessa:
”Sähköinen asiointi potilaskeskeisen ja kustannustehokkaan
hoidon tukena”
TUTKIMUSASETELMA
• Interventiotutkimus Hämeenlinnan
perusterveydenhuollossa (n. 70 000 as.)
• Hypoteesit:
Terveyspalveluiden
käyttö
H1
Kliiniset mittarit
H2
Sähköinen asiointi
H3
Potilaan itsearvioima
terveydentila (SF-36)
H4
Potilaan aktiivisuus
(PAM)
INTERVENTIO
TUTKIMUSPROSESSI
Terveyskeskuksen kroonisesti
sairaat asiakkaat
Kontrolliryhmä:
Tavanmukainen hoito
Blockrandomointi
Interventioryhmä:
Tavanmukainen hoito
+ eOmahoitopalvelu
Lähtökysely
PAM13, SF-36
Palvelun
käyttöönottoajankohta
Lähtökysely
PAM13, SF-36
Seurantakysely
PAM13, SF-36
Seuranta 6 kk
jälkeen
Seurantakysely
PAM13, SF-36
Palveluiden käyttö
Kliiniset mittarit
Rekisteriaineisto
tietojärjestelmästä
12 kk ennen ja
jälkeen
Palveluiden käyttö
Kliiniset mittarit
TUTKIMUKSEN IMPLIKAATIOT
• Sähköisen asioinnin hyödyt
• Potilaskeskeisten tulosmittareiden suhde kliinisiin
mittareihin sekä hoidon kustannuksiin
• Preventiivisellä hoidolla voidaan ehkäistä komplikaatioita
ja terveydentilan huononemista sekä jo kroonisesti
sairaiden että sairausriskissä olevien kohdalla
• Potilaskeskeisen hoidon mittareilla voidaan arvioida
lyhyellä aikavälillä preventiivisen hoidon onnistumista
– > kannustaa hoidon pitkäjänteisyyteen
Kiitos
Kysymyksiä?
Kommentteja?
[email protected]
LÄHTEET
Greene, J. & Hibbard, J.H., 2011. Why Does Patient Activation Matter? An Examination of the
Relationships Between Patient Activation and Health-Related Outcomes. Journal of General Internal
Medicine. Available at: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22127797 [Accessed February 14,
2012].
Hibbard, J.H. et al., 2007. Do Increases in Patient Activation Result in Improved Self-Management
Behaviors? Health Services Research, 42(4), pp.1443–1463.
Hibbard, J.H., Greene, J. & Tusler, M., 2009. Improving the outcomes of disease management by
tailoring care to the patient’s level of activation. The American journal of managed care, 15(6),
pp.353–360.
Pagliari, C., Detmer, D. & Singleton, P., 2007. Potential of electronic personal health records. BMJ :
British Medical Journal, 335(7615), pp.330–333.
Remmers, C. et al., 2009. Is Patient Activation Associated With Future Health Outcomes and Healthcare
Utilization Among Patients With Diabetes? The Journal of Ambulatory Care Management, 32(4),
p.320.
Saarelma O, Lommi M-L, Hemminki A, Leppäkoski A-M, Siefen L. 2008. Toimiva hoitomalli
pitkäaikaissairaiden hoitoon. Suomen Lääkärilehti 2008;50
Wagner, E.H., Austin, B.T. & Michael Von Korff, 1996. Organizing Care for Patients with Chronic Illness.
The Milbank Quarterly, 74(4), pp.511–544.